Miten kunnat voivat vaikuttaa energiatehokkuuteen aluesuunnittelussa?

Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö, arkkitehti SAFA

Energia kestävässä aluesuunnittelussa 22.9.2015

22.9.2015

22.9.2015 Rossi

IHMINEN  

TALOUS   YMPÄRISTÖ  

Kestävän  alueen  määritelmä  –  GBC  Kestävät  alueet  -­‐toimikunta  

MRL kontra miten hyviä aluekehitystoimijoita

kunnat ovat?

22.9.2015 Rossi

Johdonmukaisuus - kokonaisvaltaisuus

22.9.2015 Rossi

•  Kaupunkistrateginen työ •  Kumppanuuksien ja verkostojen hyödyntämien •  MAL(P) •  Yleiskaavoitus •  Ohjelmointi •  Palveluverkot – hankkeet •  Energiavalinnat •  Asemakaavavalinnat – kohteet – sisällöt – osaaminen •  Olemassa olevan kokonaisvaltainen tuunaaminen

•  Liikkumisympäristö – kaupunkiympäristö - rakennukset •  Tapahtumat •  Kaupunkivalaistus – viihtyisyys, energiatehokkuus •  Hulevesien luonnonmukainen käsittely jne jne

22.9.2015  

Strategia…?  Plääh…?  EVVK!  Ei  koske  mua…  

Wau…!  Vanha  raide  muuTui  baanaksi!  Strategia  johW  näkyvään  

muutokseen!  

22.9.2015 Rossi

RV-tiekartta 2050: Jyväskylän alueen tiekartta resurssiviisauteen 2050 2015-2016 2017-19 2020-2025 2030 2050

ENERGIA

Fossiiliton ja hiilineutraali

energiantuotanto ja liikkuminen

LIIKENNE

JÄTE-HUOLTO

Neitseellisten raaka-aineiden

kulutus kestävää ja kierrätysmateriaali

en käyttö maksimoitu

RUOKA Yhden maapallon rajoissa tuotettu ja kulutettu ruoka luo

hyvinvointia, terveyttä ja

taloudellista kasvua

VESI Vesiliiketoiminta on merkittävä

tulonlähde ja vientiartikkeli

KESTÄVÄT YHTEISÖT

Alue elinvoimainen ja houkutteleva

sekä yrityksille että asukkaille

Uusia ratkaisuja joukko- ja kevyen liikenteen sekä autojen yhteiskäyttöön

Älykkäät ratkaisut eri liikennemuotojen

yhdistämiseen

Liikennebiokaasu, sähköautojen latausasemat

Puun toimitusketjun uudet ratkaisut 1-2 tuulivoimapuistoa

Houkutteleva ja nopea joukkoliikenne

yhdistää paikalliskeskukset

Mustankorkean ekoteollisuuspuisto

Uusiomateriaalien käyttö on

houkuttelevaa ja taloudellisesti kannattavaa

Kaupunkiympäristö tukee monimuotoisen asumisen ja älykkään

liiketoiminnan kehittämistä

Paikalliset kauden mukaiset kasvikset

korvaavat lihankulutusta ruokavaliossa

Kotitalouksien ruokahävikki

vähentynyt 75 %

Uudet ratkaisut tiedon, palvelujen ja

tavaroiden jakamiseen

Teollisuuden suljetut vesikierrot

Jätevedenpuhdistamon biojalostamossa

hyödynnetään kaikki jäteveden fraktiot

Jätevedenpuhdistamon biojalostamo

Jyväskylästä kokeilukulttuurialusta

1  maapallo  Ei  päästöjä  Ei  jäte3ä  

Ekoteollisuuspuiston biokaasulaitos

Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa

Lähituotannossa vahvoja brändejä,

merkittävät työllisyysvaikutukset

Yrityksille kokeiluympäristöjä uusien ratkaisujen

kehittämiseen

Kankaan alueesta kehitysalusta ja referenssialue Energiatehokkaat

asuinalueet Kankaan

aurinkovoimala

Hiilineutraali sähkön- ja lämmöntuotanto

Joukkoliikenne uusiutuvien pollto-

aineiden edelläkävijä

Teolliset symbioosit Mielikuvan muutos: Jäte = materiaali

Kulutus palveluja sekä kestäviä, korjattavia ja

uusiomateriaaleista valmistettuja tuotteita

Tähdelounaskonsepti laajenee

Vesiliiketoiminnan kehitys: Vesikeskus,

yritystehdas Puhtaat luonnonvedet osa Jyväskylän brändiä

Sairaalasta resurssi-viisauden edelläkävijä

Lähi- ja kausiruoan ostaminen helppoa

ja edullsita

Vesimittarit kotitalouksiin

Rossi

Jyväskylän  kaupunkistrategian    resurssiviisas  toimeenpano  

 Kaupunkirakenne  –toimialan  työpaja  

TYÖPOHJAT  

KAUPUNKISTRATEGIA  –  KAUPUNKIRAKENNE  -­‐  TYÖVERSIO    LU

OTTAM

US  –  RO

HKEU

S  –  LU

OVU

US  -­‐VÄLITTÄ

MINEN

 

TAVOITEKOKONAISUUS  KV-­‐TASO*  

TAVOITELTAVAT  VAIKUTUKSET   INDIKAATTORIT    

MITTARI      –      LÄHTÖARVO      -­‐    TAVOITEARVO  

AKTIIVISET  JA

 HYV

INVO

IVAT

 AS

UKK

AAT  

MODERNI  ASIAKASPALVELU  *   •  Asiakas  saa  hoideTua  asiansa  sujuvasW  ratkaisukeskeisten  palvelukanavien  kauTa  

•  Kevyen  liikenteen  väylät  houkuTelevat  liikkumaan  akWivisesW  

•  Kehä  Vihreä  on  akWvoiva,  osallistava,  tunneTu  brändi  ja  alue,  jossa  tapahtuu  

•  Jyväskylän  maine  Arkkitehtuuri-­‐,  viher-­‐  ja  osallistumispoliWikan  edelläkävijänä  vahvistuu  

KEVYTVÄYLIEN  KÄYTETTÄVYYS  

AKTIVOIVA  KAUPUNKIVIHREÄ  

AVOin  JYVÄSKYLÄ   AVOin-­‐Ohjleman  laaWminen   tehty  

VAIKUTTAV

A  ELINKE

INOPO

LITIIKKA

  TÄYDENNYSRAKENTAMINEN  *   •  Olemassa  olevan  kaupunkirakenteen  kehiTämismahdollisuudet  hyödynnetään  täysimääräisesW  

•  Yritykset  kokevat  Jyväskylän  mieluisaksi  toimintaympäristöksi  

•  Tapahtumien  järjestäminen  on  helppoa  ja  kannaTavaa  

Täydennysrakentamisen  osuus  (asuminen)   100%  

YHDESSÄ  YRITYSTEN  KANSSA   YRVA-­‐käytäntö  on  arvioitu  ja  toimii  uudisteTuna   Tehty  

TAPAHTUMAFASILITEETIT   Tapahtumien  määrä  kasvaa  

RESU

RSSIVIISAU

S  

FOSSIILITON  JA  HIILINEUTRAALI  LIIKKUMINEN  *   •  Joukkoliikenteen,  kävelyn  ja  pyöräilyn  

kulkumuoto-­‐osuus  kasvaa  •  Liikenneväylien  korjausvelka  pienenee  •  Alueellinen  maamassatasapaino  •  Kierrätysmateriaalien  käyTö  on  

maksimoitu  

Kulkumuoto-­‐osuus  J  /  K  /  P  

LIIKENNEVERKOSTON  KATTAVUUS  JA  KÄYTETTÄVYYS  

Henkilöautojen  määrä  vähenee  

MAAMASSAT  HALLUSSA  Maankaatopaikoille  menevien  massojen  määrä  pienenee  

JÄTE  ON  RESURSSI  22.9.2015 Rossi

Vantaa * Oulu * Jyväskylä * Kuopio * Tampere * Kouvola AVOin Jyväskylä -policy

Kaupunkirakenteen AVOin Jyväskylä –politiikkaohjelman valmistelun käynnistäminen 2016.

Uudistetaan v. 2002 hyväksytty valtakunnan ensimmäinen paikallinen Arkkitehtuuripolitiikka, v. 2012 hyväksytty valtakunnan ensimmäinen paikallinen Viherpolitiikka ja kaupungin uusi Osallistumispolitiikka yhdeksi uudeksi, uutta luovaksi politiikkaohjelmaksi. Erityishuomio kiinnitetään jyväskyläläisten vahvuuksien vahvistamiseen, prosessien sujuvoittamiseen, kumppanuuksien muodostamiseen ja luovuuteen kannustavien säätelytapojen kehittämiseen.

22.9.2015 Rossi

www.arkkitehtuurinfinlandia.fi

22.9.2015 Rossi

Suunnan muuttaminen!!!

22.9.2015 Rossi

TÄYDENNYSRAKENTAMINEN.  KERROS-­‐  JA  RIVITALO-­‐  RAKENTAMINEN  2009-­‐2015:    Valmistuneiden  asuntojen  alueellinen  jakautuminen  

1969  

2256  

3348  

6538  

9568  

12740  

22733  

23386  

33691  

35418  

59830  

73625  

92395.5  

0   20000   40000   60000   80000   100000  

Säynätsalo  

Tikkakoski  

KorpilahW  

KelWnmäki-­‐Myllyjärvi  

Lohikoski  

Vaajakoski  

Halssila  

Eteläpori-­‐Keljonkangas  

Palokka  

Huhtasuo  

Kuokkala  

Kortepohja-­‐Kypärämäki  

Keskusta  

k-­‐m2  

22.9.2015 Rossi

Rantaväylän osayleiskaava 2015-18: Skenaariotyöskentely

Seudun  kehiTämisen  visio    Jyväskylän seutu on kohtaamispaikka, jonka

yhdyskuntarakenne perustuu erilaisia elämäntapoja arvostaviin ja mahdollisuuksia tarjoaviin vyöhykkeisiin

     SHOW  (tapahtumat,  vetovoima  ja  palvelut)  

   KNOW  (Weto,  osaaminen  ja  työpaikat)  

   FLOW  (asuminen  ja  joukkoliikenne)  

   

GROW  (palvelukeskukset  ja  logisWset  yhteydet)  

   SLOW  (elävät  kylät)  

22.9.2015 Rossi

22.9.2015 Rossi

Yhteistyön  on  oltava  jatkuvaa!  

6 + 1 karttaa

Jyväskylän  kaupungin  yleiskaava  

Rossi 22.9.2015

22.9.2015 Rossi

22.9.2015 Rossi

KOLME KESKEISINTÄ LINJAUSTA 1, OLLI:

•  TÄYDENNYSRAKENTAMINEN  JATKUU,  mu3a  se  suuntautuu  tulevaisuudessa  vähemmän  virkistysalueille  ja  enemmän  maankäytön  muutosalueille  ja  muille  jo  kertaalleen  rakennetuille  alueille  

 

Rossi 22.9.2015

KOLME KESKEISINTÄ LINJAUSTA 2, LALLI: •  MAANKÄYTTÖ  +  LIIKENNE    NE  

YHTEEN  SOPPII,  YLEISKAAVASSA  NE  LAITETAAN  PUSSAUSKOPPIIN!  

•  LINKKI!    

Rossi 22.9.2015

KOLME KESKEISINTÄ LINJAUSTA, MASSU: •  MASSU:  KYLÄHELMIEN  

VAHVISTAMINEN  •  Maaseudulla(kin)  on  painopistealueita,  

joita  kehitetään  muita  alueita  voimakkaammin  

•  Kylähelmet:  hyvät  yhteydet  palveluihin,  vesihuolto,  maisemalliset  vetovoimatekijät,  kyläläisten  myönteinen  kehi3ämistahto  >  suunnitelmallises\  kehite3ävät  kylät  

•  Kylärakenteisiin  tukeutuminen    

Rossi 22.9.2015

Kartta 6: Kestävä liikkuminen ja täydennysrakentaminen (mukaan lukien Kivat naapurit –kohteet ja pyöräilyverkko)

Tartumme  haasteeseen.  

22.9.2015 Rossi

•  Noin  2/3  uusista  alueista  sijaitsee  yleiskaavan  kestävän  liikkumisen  ensisijaisen  rakentamisen  vyöhykkeellä.  Vain  hyvin  pieni  osa  sijaitsee  kestävän  liikkumisen  vyöhykkeiden  ulkopuolella.  

KYMPPIR2015.  KERROS-­‐  JA  RIVITALORAKENTAMINEN  2015-­‐2025:    Kestävä  liikkuminen  ja  täydennysrakentaminen  

0   20,000   40,000   60,000   80,000   100,000   120,000   140,000   160,000   180,000   200,000  

2  015  

2  016  

2  017  

2018-­‐2020/vuosi  

2021-­‐2025/vuosi  

Vyöhyke  1   Vyöhyke  2   Ei  kestävän  liikkumisen  vyöhykkeellä  

70  000  k-­‐m2  asuntotuotantotarve  AK+AR  

22.9.2015 Rossi

22.9.2015 Rossi

Palveluverkot! esim. Terveysverkko-analyysit 2015 •  Verkon mitoitus •  Verkon silmäkoko •  Korjaus-, muutos- ja

uudishankkeet •  Hankkeiden oikea

mitoitus ja ajoitus •  Sumeat tilaohjelmat •  Käyttäjien ohjaus

•  89 päiväkotia •  43 perusopetusta

antavaa koulua 22.9.2015 Rossi

22.9.2015 Rossi

Mitä tarvitaan? Sääntelyn letkajenkkaa

• Luottamuskulttuuri • Kokeilukulttuuri • Osaamiskulttuuri

22.9.2015 Rossi