Leikki-ikäisen diabetes – Opas päivähoitoon

Leikki-ikäisen diabetes – Opas päivähoitoon

Opas pohjautuu Diabetesliiton aiemmin julkaisemaan Diabetes leikki-ikäisellä -oppaaseen.

Kustantaja: Suomen Diabetesliitto ryKäsikirjoittajat: Anu-Maaria Hämäläinen, Kaja Normet ja Eija RuuskanenToimitus: Mervi LyytinenKuvitus: Vappu OrmioTaitto: Aino Myllyluoma

ISBN 978-952-486-209-71. painosKirjapaino: Hämeen Kirjapaino Oy

Tilaukset:Diabetesliittop. 03 2860 111 (keskus ma–pe)materiaalitilaukset@diabetes.fiwww.diabetes.fi/d-kauppa

3

Lukijalle Oletpa perhepäivähoitaja tai töissä päiväkodissa, tämä opas on tar­koitettu sinulle tueksi, kun ryhmääsi tulee lapsi, jolla on diabetes. Kerromme, mitä diabetes on ja miten se tulee huomioida hoitopäivän aikana.

Lapsen diabeteksen hoidon päämäärä on, että lapsi tuntee itsensä terveeksi ja voi hyvin. Lapsi voi leikkiä ja harrastaa haluamiaan asioita diabeteksesta huolimatta. Onnistunut hoito turvaa sen, että lapsi kasvaa, kehittyy ja itsenäistyy normaalisti.

Diabeteksen hoito sovitetaan lapsen päivä­rytmiin. Diabeteksen hoitoon liittyvät toimet voidaan niveltää päiväkodin toimintoihin.

Yhteistyössä vanhempien kanssa sovitaan, mitä diabetekseen liittyviä hoitotoimia lapsi tarvitsee hoitopäivän aikana ja kuka niistä huolehtii. Lisäksi vanhemmat yhdessä lapsen diabeteshoitopaikan diabetes hoitajan tai kuntoutusohjaajan kanssa varmistavat riittävän ohjauksen, jotta kaikki voivat tuntea olonsa turvalliseksi päivän aikana.

Lapsi voi leikkiä ja harrastaa mieluisia asioita diabeteksesta huolimatta.

4

Mitä diabetes on? Diabetes on energia­aineenvaihdunnan häiriö, jossa veren sokeri­pitoisuus kasvaa liian suureksi. Diabetesta on kahta päätyyppiä: tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes.

Tyypin 1 diabetes puhkeaa, kun haiman insuliinintuotanto hiipuu ja lopulta lakkaa kokonaan. Insuliinintuotannon loppuminen johtuu haiman insuliinia tuottavien solujen tuhoutumisesta. Syytä solu tuhoon ei tiedetä, eikä tyypin 1 diabetesta osata vielä ehkäistä. Tyypin 1 dia beteksen oireet ovat yleensä selvät: lisääntynyt virtsaneritys, jano, laihtuminen ja väsymys. Lasten diabetes on Suomessa lähes poikkeuksetta tyypin 1 diabetesta.

Tyypin 2 diabeteksessa haiman insuliinintuotanto jatkuu, mutta insuliinin vaikutus on heikentynyt ja sen eritys on häiriintynyt ja riit­tämätöntä. Alttius sairastua tyypin 2 diabetekseen on vahvasti perin­nöllinen, mutta elämäntavoilla voi vaikuttaa sairauden puhkeamiseen. Ehkäisyn avainkeinoja ovat hyvä ja terveellinen ravitsemus, painon­hallinta ja säännöllinen liikunta.

Insuliini on elämälle välttämätön hormoni, joka säätelee elimistön energia­aineenvaihduntaa ja sokeritasapainoa. Vain insuliinin avulla elimistö pystyy käyttämään kaiken ravinnon hyväkseen. Insuliinin tehtävä on kuljettaa ravinnosta saatu sokeri kudoksiin, joille se on tärkeä energianlähde. Insuliinilla on suuri merkitys lapsen kasvussa ja lihaksiston kunnon ylläpitämisessä.

5

Diabeteksen yleisyys lapsilla Tyypin 1 diabetes on yleisimpiä lasten pitkäaikaissairauksia Suomessa. Väkilukuun suhteutettuna lasten diabetes on meillä yleisempää kuin missään muualla maailmassa. Vuosittain dia betekseen sairastuu noin 500 alle 15­vuotiasta. Kaikkiaan Suomessa on noin 3 800 alle 15­vuotiasta, jolla on diabetes. Tyypin 2 diabetes todetaan hyvin harvoin lapsuudessa.

6

Diabeteksen hoidon tavoitteet

Diabeteksen hoidon tavoitteena on lapsen päivittäinen hyvinvointi sekä normaalin kasvun ja kehityksen turvaaminen.

Diabeteksen hoito perustuu elimistöstä puuttuvan insuliinin korvaami­seen insuliinipistoksin tai pumpulla annostellen. Hoidossa on sovitettava yhteen insuliinin, ruuan ja liikunnan vaikutus verensokeriin. Tavoitteena on, että diabetesta sairastavan verensokeritaso olisi lähellä ei­diabeetikon verensokeritasoa.

Insuliini ja liikunta laskevat verensokeria, ja ruuan sokeristuvat ravinto­aineet (hiilihydraatit) nostavat sitä. Ruokailun jälkeen verensokeri ei saisi nousta liian korkeaksi. Se ei myöskään saisi laskea liikaa insu­liinin tai liikunnan vaikutuksesta. Veren­ tai kudossokerin säännöllinen seuranta auttaa sokeritasapainon saavuttamisessa ja ylläpitämisessä.

Alle kouluikäinen ei vielä ymmärrä hoidon pelisääntöjä, joten hoito on aikuisten vastuulla. Päivähoitohenkilökunnan ei kuitenkaan tarvitse päättää hoidosta, vaan vanhemmat antavat ohjeet siitä, miten erilaisissa tilanteissa toimitaan.

Diabeteksen hoidon pitkän ajan tavoite on diabetekseen liittyvien lisä sairauksien ehkäisy. Hyvä hoitotasapaino ehkäisee ja hidastaa lisä sairauksien kehit­tymistä ja antaa siten mahdollisuuden hyvään elämään. Lapsuusajan sokeritasapaino vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen.

Hyvä yhteistyö luo edellytykset lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa.

7

Päivähoidon ja kodin yhteistyö

Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa lapsen diabeteksen hoidosta vastaavat aina aikuiset.

Kun päivähoidon henkilökunta tuntee perusasiat diabeteksesta ja sen hoidosta ja kun tehtävät ja vastuut on jaettu henkilökunnan kesken selkeästi, kaikki osapuolet voivat tuntea olonsa turvalliseksi.

Diabeteksen hoitoon liittyvät järjestelyt tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen päivähoidon alkua, jotta päivähoidossa työskentelevät ehtivät hankkia tarvitsemansa valmiudet. On hyvä pitää yhteistyöpalaveri, jossa ovat mukana lapsen vanhemmat, lapsen diabeteshoitopaikan diabetes­hoitaja tai kuntoutusohjaaja, mahdollisesti ravitsemusterapeutti sekä lapsen hoidosta ja ruokailusta vastaavat henkilöt päivähoidosta.

8

Diabeteksen hoitoon liittyvät sovittavat asiat:

• Milloin lapselta mitataan verensokeria tai tarkastetaan kudossokeri?

• Miten ja milloin insuliinia annostellaan?

• Kuinka paljon insuliinia annostellaan? - Monipistoshoidossa valmis taulukko auttaa oikean annoksen valinnassa. Diabeteshoitopaikan diabeteshoitaja neuvoo vanhempia taulukon laatimisessa.

- Jos lapsella on pumppuhoito, neuvotaan pumpun annosoppaan käyttö.

• Kuinka paljon hiilihydraattia annetaan matalan verensokerin korjaamiseen?

• Annetaanko ulkoleikkeihin lähtiessä lisävälipala?

• Missä tilanteissa otetaan yhteyttä vanhempiin?

Yhteistyöpalaveri kannattaa järjestää mahdollisimman pian myös sellaisissa tilanteissa, kun päivähoidossa jo oleva lapsi sairastuu dia betekseen tai vaihtaa päiväkotiryhmää sairastumisen jälkeen. Asioiden sujuminen on varmistettava aina hoitajien tai lapsen ryhmän vaihtuessa. Muutoinkin palaveri kannattaa kutsua koolle vähintään kerran vuodessa, jotta lapsen tilanne voidaan päivittää.

Yhteistyöpalaverissa käydään läpi diabeteksen hoidon pääasiat ja toiminta erityistilanteissa, esimerkiksi miten toimitaan, jos lapsen verensokeri on liian matala. Tarkoituksena on turvata päivän sujuminen sekä lapselle että henkilökunnalle. Diabeteksen hoitoon liittyvistä vastuualueista sovitaan yhdessä ja asiat kirjataan sopimukseen.

9

Sopikaa yhdessä, kuka päivähoidon henkilökunnasta

• vastaa ruokailuun liittyvistä asioista

• vastaa veren- tai kudossokerin seurannasta

• vastaa insuliinin pistämisestä tai pumpulla annostelusta

• toimii yhteyshenkilönä kodin ja päivähoidon välillä (ilmoittaa mahdollisista muutoksista, retkistä ja hoidon sujumisesta).

10

Oleellinen tieto kansioon Päivähoidossa on hyvä olla lapsesta kansio, josta löytyvät oleelliset tiedot helposti ja nopeasti.

Kansiossa on hyvä säilyttää myös sopimusta siitä, kuka päivähoidon henkilökunnasta vastaa ruokailuun liittyvistä asioista, veren­ tai kudos­sokerin seurannasta, insuliinin annostelusta tai toimii yhteyshenkilönä kodin ja päivähoidon välillä, esimerkiksi ilmoittaa vanhemmille mahdol­lisista muutoksista, retkistä ja hoidon sujumisesta.

Kansiossa on hyvä olla myös ensiapuohjeet liian matalan verensokerin varalta.

Sosiaali­ ja terveysministeriö on antanut vuonna 2012 kunnille ohjeet pitkäaikaissairaan lapsen lääkehoidon turvallisesta toteuttamisesta päivähoidossa.

Lapset ovat kiinnostuneita kaikesta, mitä ympärillä tapahtuu. On siis hyvä, että myös lapsen päivähoitoystävät tietävät diabeteksesta. Lasten iästä riippuen diabetesta voidaan käydä läpi yhdessä leikin, sadun tai jutustelun kautta. Diabetesliiton sivustolta www.diabetes.fi löytyy aineistoa aiheen käsittelyn pohjaksi.

11

Kuntainfossa 5/2012 todetaan muun muassa, että: ”Pitkäaikaissairaan lapsen lääkehoitoon liittyvät toimet ovat maallikoille opittavissa ja niitä toteutetaan osana normaalia arkea myös kotioloissa.” Työnantajan tulee järjestää lääkehoitoa toteuttaville päivähoidon työntekijöille perehdytys ja lisäkoulutus tehtävään. Työntekijöiden osaaminen tulee myös var­mistaa.

Päivähoidon työntekijöille järjestettävästä pistos­ ja pumppuhoidon opetuksesta vastaa lääkäri tai terveydenhuollon ammattilainen, jolle lääkäri on tehtävän osoittanut. Riittävä osaaminen varmennetaan, ja päivähoidon työntekijä saa osaamisestaan kirjallisen todistuksen (tarkemmin aiheesta: Kuntainfo 5/2012).

Tämän koulutuksen järjestää se erikoissairaanhoidon yksikkö, jossa lapsen diabetesta hoidetaan.

Päivähoidossa voidaan käyttää hoitotoimista sopimiseen samaa loma­ketta kuin koulussa: Toimintamalli diabetesta sairastavan lapsen koulu­päivän aikaiseen hoitoon. Lomakkeeseen pääsee Diabetesliiton verkko­sivulta www.diabetes.fi/paivahoito. Sieltä löytyy ajantasainen tieto diabeetikkolasten päivähoidon sääntelystä ja ohjeistuksesta.

12

Insuliinihoito Terve haima erittää insuliinia koko ajan pientä määrää (perusinsuliinin eritys). Aterioilla insuliinin eritys kiihtyy vastaamaan ruuasta tulevia ravintoaineita (ateriainsuliinin eritys), ja siksi verensokeri pysyy ei­diabeetikolla normaalina myös syömisen jälkeen.

Koska insuliinia ei erity tyypin 1 diabeteksessa, puuttuva insuliini pitää korvata. Insuliinia ei voi ottaa suun kautta, koska se hajoaisi suolistossa. Insuliini annos tellaan joko kynällä tai pumpulla.

Monipistoshoidossa annostellaan pitkävaikutteista insuliinia perus­insuliinin tarpeen kattamiseksi 1–2 kertaa päivässä. Pikainsuliinia piste­tään kaikilla aterioilla. Aterioilla insuliiniannoksen suuruus määräytyy syötävän ruuan hiilihydraattimäärän ja verensokeritason perusteella.

Annos annetaan insuliinikynällä. Niissä käytettävät neulat ovat erittäin pieniä ja teräviä, joten pistäminen ei juuri aiheuta kipua. Pistämiseen käytettävät välineet ovat helppokäyttöisiä. Pistosalueita ovat pakarat, reidet ja vatsan alue, kyljet mukaan lukien. Alle kouluikäinen lapsi ei yleensä pistä kynällä itse, joten hän tarvitsee siihen aikuisen apua.

Päivittäinen insuliinihoito on välttämätöntä.

Aterialla pistettävä insuliiniannos = ruuan hiilihydraattien määrän mukainen insuliiniannos + tarvittaessa korjausinsuliini

13

Pumppuhoidossa insuliini annostellaan mukana kannettavalla lait­teella. Leikki­ikäisen pumppu kulkee usein joko repussa tai vyölaukussa. Pumpussa on säiliö insuliinille, ja insuliini siirtyy katetriksi kutsutun letkun kautta ja kanyylin välityksellä ihon alle. Pumppu ohjelmoidaan antamaan perusinsuliinia sopivina annoksina sykäyksittäin ihon alle. Kanyylia tai muita pumppuhoitovälineitä ei tarvitse vaihtaa päivähoito­päivän aikana.

Ateriainsuliini otetaan napin­painalluksella ennen aterioita. Osa insuliini pumpuista toimii yhteistyössä kudossokeripitoisuutta mittaavan laitteen ("sensorin") kanssa. Alle kouluikäinen lapsi voi hyvinkin osata käyttää insuliini­pumppuaan teknisessä mielessä, mutta insuliinin annostelun ajan­kohdan ja määrän päättää aina aikuinen. Vanhemmat ohjaavat hoitohenkilö kunnalle, miten lapsen pumpulla otetaan ateria­annos.

Aterialla arvioidaan hiilihydraattimäärä, koska pikainsuliini annostellaansen mukaisesti.

14

Ruokailu

Ruokailu on sosiaalinen tapahtuma, johon liittyy myös kasvatuksellinen puoli: opitaan pöytätapoja, käyttämään ruokailuvälineitä ja maistele­maan uusia makuja. Syömisessään lapset voivat olla hyvin erilaisia. Syömiseen voi kulua pitkä aika tai ruoka on hetkessä syöty. Jotkut valikoivat ruokia, kaikki ei tunnu maistuvan.

Lapsi, jolla on diabetes, syö päivähoidossa samanlaista terveellistä ruokaa samaan aikaan kuin muutkin. Aterialla arvioidaan hiilihydraattimäärä, koska pikainsuliini annostellaan sen mukaisesti.

15

Lapsen syömä hiilihydraattimäärä aterioilla voi vaihdella eri päivinä ruokahalun mukaan. Vanhemmat antavat pikainsuliinin annostelusta erilliset ohjeet. Ylimääräisiä (päiväkodin tavanomaisesta rytmistä poikkeavia) lisävälipaloja lapsi voi tarvita, jos liikutaan tavallista runsaammin.

Eläinkunnan tuotteiden ja vihannesten syömistä koskevat samat yhteiset säännöt kuin muitakin lapsia – täytyykö kaikkea maistaa tai täytyykö syödä kaikki ruoka.

Päivähoidon arkea ovat lasten syntymäpäivät ja retket, joihin voi kuulua karkkeja, jäätelöä tai leivon naisia. Tavalliset, sokerilliset herkut sopivat myös lapselle, jolla on diabetes. On hyvä sopia etukäteen, kuinka paljon herkkuja lapselle voi näissä tilanteissa antaa ja tarvitaanko lisä­annos pika insuliinia. Sokerillisista tuotteista poikkeuksen muodostavat sokerilliset juomat (virvoitusjuomat ja mehut). Niitä ei suositella. Niiden sijaan tarjotaan lightjuomia.

Yhdessä syöminen on mukavaa.

Pienelle lapselle liikkuminen on luontaista.

16

Liikkuminen ja leikit Lapsella on tarve liikkua. Päivittäiset pelit, leikit, juokseminen ja kiipeily ovat osa lapsen arkea. Diabetes ei rajoita liikuntaa. Lapsi voi osallistua kaikkeen tekemiseen ja touhuamiseen kuten muutkin ikäisensä. Liikunta kuluttaa energiaa ja tehostaa insuliinin vaiku tusta elimistössä, jolloin verensokeri voi laskea. Vanhempien kanssa on hyvä keskustella, miten liikkuminen vaikuttaa heidän lapseensa. Samalla voidaan sopia, tarvitseeko lapsi lisävälipaloja ennen liikuntaa tai liikunnan aikana tai pitääkö insuliiniannosta vähentää. On hyvä ja turvallista toimia vanhempien ohjeiden mukaan.

Ylimääräistä välipalaa voidaan tarvita myös, kun lähdetään luontoretkelle tai vietetään ulkoilu­päivää, jolloin meno on tavallista rajumpaa.

Päiväunet tai ainakin lepohetki kuuluvat leikki­ikäisen päiväohjelmaan. Useimmiten päiväunien aika on lounaan jälkeen, mikä sopii myös lapselle, jolla on diabetes.

Leikki-ikäisellä riehuminen tai rajut leikit ovat liikuntaa.

17

Verensokeriseuranta Veren­ tai kudossokerin seuranta on oleellinen osa diabeteksen hoitoa. Tavoitteena on mahdol­lisimman hyvä verensokeritaso eli liian matalien ja korkeiden verensokereiden välttäminen.

Veren sokeripitoisuus voidaan mitata sormen­ päästä otettavasta pienestä veripisarasta. Näytteen ottamiseen käytetään näytteenotto laitetta, joka ei aiheuta paljonkaan kipua.

Verensokerimittareita on monenlaisia. Ne ovat helppokäyttöisiä ja nopeita, ja tuloksen saa muutamassa sekunnissa.

Pienetkin lapset ovat innokkaasti mukana verensokerin mittaamisessa ja osaavat usein tehdä sen omatoimisesti. Aikuisen tehtäväksi jää tällöin tilanteen valvonta ja arvojen tulkinta.

Nykymittareissa on muisti, johon tulokset tallentuvat. Useimmat leikki­ikäisten vanhemmat kuitenkin merkitsevät tulokset oma seuranta­vihkoon, joka kulkee lapsen repussa. Tällainen reissuvihko helpottaa hoidon sujumisen ja annosten sopivuuden seurantaa. Se voi toimia hyvänä työkaluna päivähoidon ja kodin välisessä yhteistyössä. Veren­sokeriarvon, hiilihydraattimäärän ja insuliiniannoksen lisäksi vihkoon voi kirjata päivän erikoistapahtumat.

Verensokerin mittaaminen tuo varmuutta ja turvallisuutta.

18

Verensokerin tavoitearvot: • ennen aterioita useimmiten 4–7 mmol/l (millimoolia litrassa)• kaksi tuntia aterian jälkeen useimmiten alle 10 mmol/l.

Kudossokerisensorit mittaavat ihon alaista sokeripitoisuutta. Ihoon kiinnitetään laite, joka lähettää insuliinipumppuun, luku­laitteeseen tai suoraan älypuhelimeen tietoa tai antaa tiedon, kun lukulaite viedään sen lähelle. Osalla vanhemmista on älypuhelimessaan sovellus, josta he voivat seurata lapsen kudossokerin vaihtelua.

On huomattava, että kudossokeri muuttuu verensokeria hitaammin. Tämän vuoksi diabeteksen hoidon apuna käytetään luetun arvon lisäksi usein laitteen näyttämiä ”trendinuolia”. Ne kertovat, mihin suuntaan lapsen sokeritaso on muuttumassa.

Kudossokerisensoroinnin ohella voi joissakin tilanteissa olla tarpeen tarkistaa verensokeri tavanomaisella sormenpäämittauksella (jos kudos­sokeritaso on hyvin matala tai korkea tai lapsen vointi ei sovi tulok­seen).

Varsinkin pienen lapsen kudos­ tai verensokerit voivat poiketa huomat­tavastikin asetetuista tavoitearvoista. Tästä ei kenenkään tule tuntea syyllisyyttä. Tärkeintä on tietää, miten poikkeavissa tilanteissa toimi­taan. Yksittäisistä korkeista sokeriarvoista ei ole lapselle haittaa.

Verensokerimittarin tai sensorointilaitteen käyttöohjauksen antavat vanhemmat. He neuvovat, miten lapsen omaa laitetta käytetään. Henkilö kunnan on tärkeä ymmärtää, mitä mittaustulokset kertovat ja vaativatko ne toimia. Vanhemmat opastavat hoitohenkilökuntaa siinä.

19

Verensokerin mittaustulosten tulkinta

KORKEA VERENSOKERI • Happomyrkytyksen eli ketoasidoosin vaara

kasvaa lisääntyvästi, kun verensokeri on pitkään korkea. Yksittäinen korkea verensokeri ei kuitenkaan ole haitallinen.

• Lapsi tarvitsee lisäannoksen pikainsuliinia. • Riittävä vedenjuonti tärkeää.

KOHONNUT VERENSOKERI

TAVOITEVERENSOKERI • Lapsi saattaa tarvita hiilihydraattipitoisen

välipalan ennen aktiivista liikuntaa.

MATALA VERENSOKERI alle 4 mmol/l (millimoolia litrassa)• Lapsen tulee saada nopeasti

hiilihydraattipitoista syötävää tai juotavaa (noin 10–15 grammaa hiilihydraattia) eli esimerkiksi glukoosipastilleja tai sokeria tai lasillinen mehua tai makeisia tai muuta sokeria sisältävää.

• Jos verensokeri laskee alle arvon 3 mmol/l eikä sitä korjata hiilihydraateilla, voi seurata vakava hypoglykemia.

>15

14

13

12

1 1

10

9

8

7

6

5

4

3

2

20

Matala verensokeri eli hypoglykemia

Insuliinihoidon vuoksi verensokeri voi laskea joskus liikaa. Kun veren­sokeri laskee alle arvon 4 (mmol/l, millimoolia litrassa), puhutaan hypo­glykemiasta.

Kun verensokeri laskee, lapsi voi valittaa nälkää ja heikotusta tai hän voi olla ärtyinen ja haluton. Alle kouluikäinen lapsi ei välttämättä tunnista tai leikin tiimellyksessä huomaa matalan verensokerin oireita, siksi ulko puolisen tekemät havainnot ovat tärkeitä.

Oireet ovat yksilöllisiä ja voivat vaihdella. Lapsi saattaa ilmaista hyvinkin kuvaavasti oman pahan olonsa. Vanhemmat kertovat hoitohenkilökunnalle, millaisia oireita lapsella esiintyy ja miten hän ne ilmaisee. Lasta kannustetaan kertomaan aikuiselle tuntemuksistaan.

Hypoglykemian voi aiheuttaa liian suuri insuliiniannos suhteessa syötyihin hiilihydraatteihin tai lisääntynyt liikunta, johon ei ole varau­duttu sopivalla syömisellä tai insuliiniannoksen vähentämisellä.

Jos lapsella esiintyy matalan verensokerin oireita, verensokeripitoisuus tulee varmistaa sormenpäämittauksella. Jos mittaamiseen ei ole juuri sillä hetkellä mahdollisuutta, lapselle kannattaa antaa ylimääräistä syötävää tai juotavaa.

Vanhemmat kertovat hoitohenkilökunnalle, millaisia matalan verensokerin oireita lapsella esiintyy ja miten hän ne ilmaisee.

Pidä ohjeet ensiapukaapissa ja paikassa, josta ne löytyvät helposti.

21

Ensiapu

Jos epäilet matalaa verensokeria, mittaa se.

• Alle 4,0 mmol/l on matala. Anna lapselle verensokeria nostavaa (hiilihydraattipitoista) syötävää tai juotavaa.

• Alle 3,0 mmol/l: tilanne voi korjaamattomana johtaa tajuttomuuteen. Jos lapsi pystyy nielemään, ANNA HETI verensokeria nostavaa juotavaa.

Jos oireet eivät mene ohi 5–10 minuutissa tai mittauksella todetaan, että verensokeri on edelleen liian matala, annetaan toinen samansuuruinen annos.

Vanhemmat antavat lisäohjeita siitä, mitä hiilihydraattia ja kuinka paljon lapsi yleensä tarvitsee matalan verensokerin korjaukseen erilaisissa tilanteissa.

Sopivia syötäviä ja juotavia matalan verensokerin korjaamiseen (10–15 grammaa):

• lasillinen tuoremehua tai 2 desilitran mehutetra (”pillimehu”) / sokeria sisältävä juoma

• 4–6 glukoosipastillia (Siripiri, Dexal) tai sokeripalaa

• hunajatikut

• glukoosigeeli

• hedelmä (helposti syötävä, esimerkiksi banaani)

• sokeripitoisia makeisia tai rusinoita

• lasillinen maitoa

• sokeripitoinen jugurtti tai jäätelö.

22

Vakava hypoglykemia Joskus verensokeri laskee niin, että lapsi on haluttomuuden lisäksi poissa oleva ja kalpean kylmän hikinen. Tällöin on vaara, että pitkitty­essään tilanne johtaa tajuttomuuteen ja kouristuksiin. Näin tapahtuu nykyään erittäin harvoin.

Jos olet epävarma, pystyykö lapsi nielemään tai lapsi on tajuton, hänelle ei saa antaa juotavaa tai syötävää tukeh­tumisvaaran vuoksi. Paras toimintatapa tällöin on laittaa lapsi kylkiasentoon ja soittaa 112 (tilattava ambulanssi). Lapsen vanhempiin on heti otettava yhteyttä.

Vakavan hypoglykemian ensiapu on gluka­goni pistos. Glukagoni on hormoni, joka vapauttaa maksasta sokeria verenkiertoon. Vanhempien kanssa sovitaan mahdollisesta glukagonin (Glucagen®) käytöstä etu­käteen, ja he toimittavat sen tarvittaessa päivähoitopaikkaan.

Päivähoidossa pitää olla • ensiapuohjeet liian matalan verensokerin varalta

• lapsesta vastaavien aikuisten yhteystiedot

• lapsen hoito­ohjeet

• hätäensiavuksi: - glukoosipastilleja (Siripiri, Dexal) tai tavallista palasokeria tai glukoosigeeliä tai hunajatikkuja tai pillimehuja

- sopimuksen mukaan glukagonipakkaus

• lapsen vanhempien yhteystiedot

• lapsen oman diabeteshoitoyksikön ja/tai lähimmän sairaalan tai terveyskeskuksen puhelinnumerot.

Vanhempien yhteystietojen täytyy olla kaikkien tiedossa, jotka voivat niitä tarvita.

Retkille mukaan:

• hoitovälineet

• ylimääräistä välipalaa

• hoito­ohjeet

• vanhempien yhteystiedot

• hätäensiavuksi glukoosipastilleja (Siripiri, Dexal) ja/tai tavallista palasokeria ja/tai pillimehuja.

23

Päiväkodista kouluunKoulun aloitus on lapselle ja perheelle aina jännittävää. Kun lapsella on diabetes, vanhempien jännitystä lisää helposti huoli lapsen hoidosta koulupäivän aikana. Tuen tarve koulussa vaihtelee muun muassa lapsen iän, hoitomuodon ja omatoimisuuden mukaan. Lapsella on oikeus turvalliseen koulupäivään.

Yhteistyö on parasta käynnistää tapaamisella, joka järjestetään hyvissä ajoin ennen koulun alkua. Tapaamisessa ovat mukana vanhemmat, luokanopettaja, mahdollinen avustaja, kouluterveydenhoitaja ja keittiön edustaja sekä hoitoyksikön edustajina diabeteshoitaja tai kuntoutu s­ohjaaja.

Diabetesliitto on julkaissut oppaan Koululaisen diabetes – Opas ala­ ja yläkouluille. Sitä voi tilata Diabetesliiton verkkokaupasta www.diabetes.fi/d­kauppa tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen materiaalitilaukset@diabetes.fi.

Koulunaloitukseen liittyvää tietoa löytyy myös Diabetesliiton verkko sivulta www.diabetes.fi.

24

Pidä

ensiapuohjeet

lääkekaapissa ja

paikassa, josta ne

on helppo löytää,

kuten keittiön

seinällä.

Hypoglykemian ensiapuJos epäilet matalaa verensokeria, mittaa se.

• Alle 4,0 mmol/l on matala. Anna lapselle verensokeria nostavaa syötävää tai juotavaa.

• Alle 3,0 mmol/l: tilanne voi korjaamattomana johtaa tajuttomuuteen. Jos lapsi pystyy nielemään, ANNA HETI verensokeria nostavaa juotavaa.

Sopivia syötäviä ja juotavia matalan verensokerin korjaamiseen (10–15 grammaa)

• puoli lasia tuoremehua tai 2 desilitran mehutetra (pillimehu) / sokeria sisältävä juoma

• 4–5 glukoosipastillia (Siripiri, Dexal) tai sokeripalaa

• hunajatikut

• glukoosigeeli

• hedelmä (helposti syötävä, esimerkiksi banaani)

• sokeripitoisia makeisia tai rusinoita

• lasillinen maitoa

• sokeripitoinen jugurtti tai jäätelö

Jos oireet eivät mene ohi 5–10 minuutissa tai mittauksella todetaan, että verensokeri on edelleen liian matala, annetaan toinen saman suuruinen annos.

Toimintaohje, jos lapsi ei kykene nielemään tai on tajuton:

• ei juotavaa tai syötävää (tukehtumisvaara)

• laita lapsi kylkiasentoon

• soita 112

• kuuntele neuvot

• anna glukagoni (Glucagen®) ­pistos, jos olet saanut sen antamiseen ohjauksen

• soita lapsen vanhemmille, äiti p. isä p. muu p.

Voitamme diabeteksen – joka päivä

Liity jäseneksi!

Kun kaipaat tukea lapsen diabeteksen omahoitoon tai kokemusten vaihtoa muiden vanhempien kanssa, liity Diabetesliiton jäseneksi. Jäsenyytesi merkitsee sinulle myös muita tuntuvia jäsenetuja.

Tietoa ja tukea diabeteksen kanssa elämiseen saa myös Diabetesliiton kursseilta.

Diabetesliitto toimii diabeteksen hoidon kehittämiseksi, kouluttaa alan ammattilaisia, valvoo diabeetikoiden etuja ja edistää heidän hyvinvointiaan sekä diabeteksen ennaltaehkäisyä.

www.diabetes.fi/liity

ISBN 978-952-486-209-7

www.diabetes.fi