Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry

Leirillelähtijän opas

kasvataPAREMPI

MAAILMA

© S

uvi T

eere

nhov

i

2

Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry, KVT:n historia, SCI 3

KVT:n toiminta Suomessa, Työryhmät, Paikallisryhmät 4

Seminaarit ja kokoukset, juhlat ja talkoot, KVt tiedottaa 5

Maailmantalkoot 6

Vapaaehtoiseksi! 7

Työleirien teemat 8

Kaukomaiden leirille, vapaaehtoistyöhön maailmalle 9

Leirille haku 10

Matkaevästystä 11

Mitä pakata mukaan 12

Työleirillä 13

Leirikieli 14

Leiriläisen rooli, Leirinvetäjät, Leiri-isäntä 15

Paikalliset, Ryhmän dynamiikkaa 16 Lempi, Puitteet 17

Vapaa-aika, Ruoka 18

Palaute, Leirin jälkeen 19

Leirillelähtijän opas

Kansainvälinen vapaaehtoistyö ryVeturitori 300520 HELSINKIPuh. +358 9 7568 3333

www.kvtfinland.org

3

KVT:n historiaKVT syntyi toisen maailmansodan jälkeen, kun lukuisat ulkomaalaiset vapaaehtoiset, erityisesti amerikkalaiset ja englantilaiset kveekarit, halusivat auttaa sodan tuhoa-man Lapin jälleenrakentamisessa. Ensimmäiset jälleen-rakennusleirit Lapin kylissä pidettiin vuosina 1945-46, ja KVT perustettiin virallisesti 1947. Kesäleirit olivat alusta asti KVT:n keskeinen toimintamuoto. Aina 1970-luvun alkuun saakka Suomessa järjestetyt leirit olivat niin sa-nottuja kyläleirejä, joilla tehtävä työ oli pääasiallisesti maataloustyötä sekä raivaus- ja rakennustyötä. 70-luvun alussa alettiin tehdä yhteistyötä myös erilaisten laitosten ja yhdistysten kanssa. Lisäksi järjestettiin eri kohderyh-mille, kuten lapsille ja vammaisille tarkoitettuja kesälei-rejä. Viime vuosikymmeninä leirivalikoima on monipuo-listunut. Vanhojen leirikohteiden rinnalle on tullut muun muassa ympäristö- ja kehityskysymyksiin pureutuvia leirejä. Vaihto on myös laajentunut kolmannen maailman maihin ja nykyään KVT:n kautta voi lähteä myös pitkäai-kaisvapaaehtoiseksi useammaksi kuukaudeksi. Yhdessä leiri-isäntien kanssa KVT järjestää Suomessa vuosittain noin 10-15 leiriä, joille osallistuu yli 100 vapaaehtoista. Vastaavasti noin 100 KVT:n jäsentä lähtee vuosittain lei-reille ulkomaille.

SCI - Service Civil InternationalEnsimmäinen kansainvälinen työleiri järjestettiin en-simmäisen maailmansodan jälkeen Ranskassa Verdunin lähellä. Leirin tavoitteena oli tuhoutuneen kylän jälleen-rakentaminen. Leirille tulleet vapaaehtoiset uskoivat, että juuri koetusta sodasta huolimatta kansainvälinen yhteistyö ja rinnakkaiselo on mahdollista. Tämän ajatuk-sen siivittämänä seuraavana kesänä järjestettiin useita leirejä ympäri Eurooppaa. Työleiritoiminnan jatkuvuuden takaamiseksi eri maihin syntyneet toimintaryhmät muo-dostivat yhdessä Service Civil Internationalin (SCI), jonka päätarkoituksena oli - ja on edelleen - kansainvälisen soli-daarisuuden lisääminen käytännön työn avulla. KVT liittyi SCI:hin vuonna 1981. Nykyisin SCI:lla on jäsenjärjestöjä noin 40 maassa Euroopassa, Aasiassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Lisäksi SCI:llä on lukuisia yhteistyöjärjestöjä kaikissa maanosissa. KVT lähettää jäseniään SCI:n kan-sainvälisiin kokouksiin ja seminaareihin ja osallistuu SCI:n kansainvälisten työryhmien toimintaan. www.sciint.org

KANSAINVÄLINEN VAPAAEHTOISTYÖ RYKVT eli Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka tärkein toimintamuoto on kansainvälisten työleirien järjestämi-nen Suomessa sekä suomalaisten vapaaehtoisten välittäminen ulkomailla järjestettäville työleireille ja pitkäaikaiseen vapaaehtoistyöhön.

KVT uskoo väkivallattomiin toimintatapoihin. Se pyrkii toiminnallaan edistämään rauhaa, tasa-arvoa, ympäristön kunnioittamista sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Työleirit tuovat yhteen kulttuuritaustoiltaan ja elämäntilan-teiltaan erilaisia ihmisiä. Käytännön työ luo yhteyden leiriläisten ja paikallisen väestön välille, mikä lisää suvaitse-vaisuutta ja murtaa ennakkoluuloja.

Järjestön pääasiallinen tulonlähde on leirinvälitysmaksujen ohella Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä val-tionapu.

4

KVT:n toiminta SuomessaKVT:n toimisto sijaitsee Rauhanasemalla Helsingin Itä-Pasilassa. Rauhanasemalla toimii myös Suomen Rauhan-liiton, Sadankomitean, Aseistakieltäytyjäliiton ja Ydin-lehden toimistot sekä erilaiset ystävyysseurat.

KVT:n toimistossa työskentelee pääsihteeri sekä osa-ai-kainen järjestösihteeri. Kesäisin toimistolla työskentelee leirivaihdon parissa myös ulkomaalainen pitkäaikaisva-paaehtoinen (pave).

Henkilökunnan lisäksi puhelimeen vastaavat myös monet vapaaehtoiset. Koko järjestö elää vapaaehtoistyöllä ja suuri joukko innostuneita vapaaehtoisia hoitaa lukuisia KVT:n toimintaan liittyviä tehtäviä. Toimiston työntekijät hoitavat sekä Suomeen että ulkomaille suuntautuvan leirivaihdon ja kesä onkin toimistolle kaikista kiireisintä aikaa. Suomeen päin suuntautuvassa vaihdossa KVT:n leirikoordinaatioryhmän vapaaehtoisilla on iso rooli. Monissa muissakin maissa SCI:n leirivaihtoa hoidetaan osittain tai täysin vapaaehtoisvoimin.

TyöryhmätKVT:n vapaaehtoiset toimivat mm. seuraavissa työ-ryhmissä:

Leirikoordinaatioryhmä, Koordis, joka valmistelee tulevan kauden työleirejä Suomessa sekä etsii uusia leirikohteita.

Etpo-pave eli Etelä-Pohjoinen ja pitkäaikaisvapaaeh-toisryhmä, joka huolehtii Aasian, Afrikan ja Latinalai-sen Amerikan leireille ja pitkäaisvapaaehtoisiksi läh-tevien valmennuksesta sekä haastattelee ulkomaille lähtevät suomalaiset pitkäaikaisvapaaehtoiset.

Tiedotusryhmä, joka pitää huolta mm. jäsenlehdes-tämme Spirit levelistä ja KVT:n esittelystä erilaisissa tapahtumista.

Kehittämisryhmä, joka suunnittelee KVT:n toiminnan kehittämistä niin kansalliselta kuin kansainväliselläkin tasolla.

Kaikki työryhmät ovat avoimia kaikille KVT:n jäse-nille. Työryhmien ajankohtaisesta toiminnasta saat lisätietoja toimistolta ja KVT-tiedotteesta.

PaikallisryhmätKVT:llä on aktiivisia paikallisryhmiä Turussa, Tampereella, Jyväskylässä.

Turun ryhmä on leirillelähtijöiden valmennuksen ja lei-rimuisteloiden sekä yleisen tiedottamisen ohella ollut yhteistyössä monien paikallisten tahojen, mm. Aurinko-tehtaan eri järjestöjen, Estelle-laivan, Perniön vastaan-ottokeskuksen ja Kansainvälisen kohtauspaikan kanssa. Ryhmä on järjestänyt työviikonloppuja, työleirin Uusi Tuuli ry:n kanssa joka kevät ja opintopiiri-iltoja jäsenten palattua mitä eksoottisimmilta reissuiltaan.

Tampereella toimii perinteikäs KVT:n ryhmä, joka on vuosien varrella mm. polkupyöräleireillä kunnostanut kaupunkipyöriä turistien käyttöön ja järjestänyt työkalu-leirejä. Mukaan on mahtunut opintopiirejä, hennatatu-ointeja, värjäiltyjä seinäkankaita, etnisiä iltoja Irlannista Malesiaan, työviikonloppuja, valmennuksia ja valmentau-tumisia, Kintulammella retkeilyä ja vastaanottokeskus- ja-maahanmuuttajayhteistyötä.

Jyväskyläläiset KVT:läiset ovat käyneet matkoilla vieraile-massa muissa paikallisryhmissä, valmentaneet leirilleläh-tijöitä, uhmanneet säätä piknikeillä ja viettäneet muuten vaan iltaa. Jyväskylän ryhmä on järjestänyt myös mm. talkoomatkan Äijälään ja talkoo- ja infoiltoja.

Paikallisryhmien toiminnasta saat lisätietoja toimistolta ja KVT-tiedotteesta (ks. edempänä).

5

seminaareihin lähetetään aktiivisesti KVT:n toiminnassa mukana olevia vapaaehtoisia, jotka ovat kiinnostuneita kulloinkin käsillä olevista kysymyksistä. Lisäksi KVT järjes-tää juhlia ja muita tapahtumia säännöllisin väliajoin. Yksi perinteikkäimmistä juhlista on Lammassaaressa järjestet-tävä Satakielen laulujuhlat kesäkuun alussa.

KVT tiedottaaKVT-tiedote ilmestyy sähköpostitse joka toinen viikko. Tiedotteessa kerrotaan avoimista vapaaehtoistyöpai-koista ulkomailla, työleiripaikoista, talkoista Suomessa, seminaareista, juhlista sekä tietysti työ- ja paikallisryhmi-en viimeisimmät kuulumiset. Tiedote lähetetään kaikille KVT:n jäsenille.

Seuraa KVT uutisia myös netissä:

www.kvtfinland.org

KVT Facebookissa

KVT Twitterissa

Seminaarit ja kokoukset, juhlat ja tal-kootKVT ja SCI järjestävät kokouksia ja seminaareja sekä Suo-messa että ulkomailla. Kotimaassa järjestetään touko- ja kesäkuussa valmennusseminaareja, joihin kutsutaan kaikki ensimmästä kertaa työleirille lähtevät vapaaehtoi-set. Puintipäivät taas järjestetään syys-lokakuussa kaikille kesällä leireillä olleille, jotta he voisivat kertoa kokemuk-sistaan ja antaa palautetta KVT:n toiminnan kehittämi-seksi. Muutaman kerran vuodessa kaikille niille, jotka ovat hakeneet Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan työleireille ja pitkäaikaisvapaaehtoisiksi järjestetään val-mennus. Tuleville leirinvetäjille taas järjestetään viikon-lopun mittainen koulutusseminaari pääsiäisen tienoilla sekä lyhyempi valmennus kesäkuussa.

Sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin ovat kaik-ki KVT:läiset erittäin tervetulleita. Niistä ilmoitetaan postitse ja KVT-tiedotteessa. Ulkomailla järjestettäviin

6

KVT järjestää vuosittain Suomessa 10-15 kansainvälistä työleiriä, joilla ulkomaalaiset vapaaehtoiset työskentelevät. SCI-järjestöjen kansainvälinen leirivaihto toimii siten, että KVT lähettää vapaaehtoisia ulkomaisten yhteistyökump-paniemme järjestämille leireille ja Suomeen puolestaan vastaanotetaan vapaaehtoisia ulkomailta. Kantasuomalaiset voivat osallistua Suomen leireille leirinvetäjinä. Jos jollakin Suomen leirillä on tilaa vielä viikko ennen leirin alkamista, voidaan kantasuomalainenkin hyväksyä leirille. Suomessa asuvat ulkomaalaiset voivat sen sijaan hakea Suomen leir-eille.

KVT aloitti vuonna 2010 Maailmantalkoot-hankkeen, jonka tavoitteena on luoda kumppanuutta suomalaisen kan-taväestön ja maahanmuuttajien välille sekä vähentää ennakkoluuloja molemmin puolin. Tavoitetta toteutetaan yhteisen vapaaehtoistyön kautta, ja kaikille leireille osallistuu ulkomailta tulevien vapaaehtoisten lisäksi Suomessa asuvia maahanmuuttajia tai turvapaikanhakijoita. Leirien ohella hankkeen puitteissa järjestetään talkoita ja vapaa-ajan tapahtumia.

Maailman talkoot - World volunteeringI learned a lots of things like how to be with under age children, cleaning the kitchen washing the dishes, fix the building, how to be with people, and I see many cul-ture and I know about all of them. Before I was alone but now I have many friend from many country from joining in the workcamps of KVT. I have got many expe-rience for my future I am really happy to joined this KVT workcamps.

- Neamatullah, Siuntio 2010 -

I want to appreciate the good chance you give me in last summer, to acquire a new knowledge in my life. I just have some few things in my mind to say about my working camp at Lilinkoti’s sheltered homes in Helsinki. First I learn how to handle or be with people who have mental problem, secondly, what causes the mental prob-lem. Thirdly, what kind of things they need in other to keep them happy all the time. During our stay in the camp, I meet some boys and girls who came from different nationalities, they are good people to me, and we all do things in common and we share idea’s together, for me everything there was absolutely great, am so happy to be there.- Emmanuel, Lilinkoti 2010 -

7

VAPAAEHTOISEKSI!

Kuka nyt haluaisi viettää lomansakin töitä tehden, ja vielä ilman palkkaa? Työleirin idea ei olekaan pelkkä työnteko, vaan se kaikki muu oheinen toiminta. Kokemuksena työleiri on ainutlaatuinen, sillä se on helppo ja halpa keino tutustua samanhenkisiin ihmisiin eri puolilta maailmaa. Ihmisiin, jotka ehkä asuvat kaukana omasta maastasi, mutta jotka ajat-televat samanlaisia ajatuksia, tuntevat samanlaisia tunteita, pelkäävät ja unelmoivat niin kuin sinä ja joilta voi oppia maailmasta niin paljon. Tulen muistamaan työleirini läpi elämän, sillä leirillä tapahtui niin paljon kaikkea unohtumatonta. Työn ohessa kyselin paljon muilta leiriläisiltä heidän maidensa oloista ja tavoista, ja opin paljon sellaista, mitä ei voi kirjoista tai televisiosta oppia. Myös käsitykseni Suomesta, suomalaisuudesta, elämäntavoistani ja elämästä yleensä muuttuivat, tai ainakin mietin asioita paljon ollessani leirillä.- Annika, Slovakia 2010 -

Työleirille!Kansainväliset työleirit on tarkoitettu kaikille yli 18-vuo-tiaille, jotka haluavat tehdä vapaaehtoistyötä erilaisissa kansainvälisissä projekteissa. Yläikärajaa ei ole. Useille leireille voivat osallistua myös lapsiperheet ja vammaiset.

Leirit ovat yleensä kahden - kolmen viikon pituisia. Osan-ottajat, joita on noin 5 - 20, tulevat useasta eri maasta. Työtä tehdään yleensä 6 - 8 tuntia päivässä viitenä päivä-nä viikossa. Työn määrä ja vaativuus vaihtelee leireittäin, mutta periaatteena on, että työtä tehdään yhdessä, ku-kin kykyjensä mukaan. Leireillä ei ole erikseen miesten ja naisten töitä. Siivous, ruuan-laitto ynnä muut arkirutiinit kuuluvat kaikkien leirien ohjelmaan.

Lähes kaikilla leireillä on opinto-osuus, jossa perehdy-tään tarkemmin leirin teemaan. Opinto-osuuteen on hyvä valmistautua esimerkiksi perehtymällä vastaavaan toimintaan Suomessa. Leireillä on myös jonkin verran järjestettyä vapaa-ajan toimintaa, jonka onnistuminen riippuu paljolti vapaaehtoisten omasta aktiivisuudesta.

Leirit on jaettu teemansa mukaan yhteentoista eri tyyp-piin, teemat esitellään seuraavalla sivulla. Periaatteessa itse työ voi olla mitä tahansa seinän maalaamisesta len-tolehtisten jakamiseen, mutta se, minkä hyväksi työtä tehdään, määrää leirin teeman.

8

Leirien teemat1. Fasismin- ja rasisminvastaisuus, kansalliset vähem-mistöt ja pakolaiset

Leirien teemana on jonkin vähemmistöryhmän, esimer-kiksi siirtolaisten, pakolaisten tai rodullisten vähemmistö-jen asema yhteiskunnassa. Työ voi olla tiedottamista tai sosiaalista työtä, lasten leikkien organisointia, pakolais-keskusten tilojen kunnostamista jne. Myös entisillä keski-tysleireillä järjestetään leirejä, joilla kunnostetaan aluetta rauhanomaiseen tarkoitukseen. Opinto-osuus liittyy kiin-teästi leirin teemaan.

2. Solidaarisuus

Solidaarisuusleirien ideana on yleensä kehitysyhteistyö. Leireillä voidaan vaikkapa kunnostaa työkaluja, polkupyö-riä tai muita tarvikkeita ja lähettää niitä kehitysmaihin. Opinto-osuudessa perehdytään usein kohdemaahan, sen poliittiseen tilanteeseen ja kulttuuriin. Yleensä tutustu-taan myös yhteistyöjärjestöjen toimintaan.

3. Rauha ja aseistariisunta

Leireillä tutustutaan usein paikallisiin rauhanjärjestöi-hin sekä erilaisiin rauhantaloihin ja -keskuksiin, joiden kunnostustyössä leiriläiset tarvittaessa avustavat. Myös siviilipalvelukseen liittyviä leirejä sekä sodassa vammau-tuneiden lasten avustamiseen keskittyviä leirejä järjeste-tään. Joillain leireillä keskitytään tiedottamiseen ja osal-listutaan rauhanmarsseille.

4. Vammaiset

Leirit järjestetään yleensä yhteistyössä jonkin vammais-järjestön kanssa. Työ voi olla esim. asuntojen kunnostus-ta, vapaa-ajan ohjelman organisointia tai vammaisten avustamista. Myöskään näillä leireillä ei vaadita ammatti-taitoa: työ opetetaan paikan päällä. Joillain leireillä edel-lytetään paikallisen kielen hallintaa, mutta siitä ilmoite-taan erikseen.

5. Lapset, nuoret ja ikäihmiset

Useimmilla leireillä järjestetään toimintaa köyhimpi-en kaupunginosien lapsille, joko heidän lähiöissään tai leirikeskuksissa. Työ vaihtelee leikkien ja pelien organi-

soinnista lukihäiriöisten lasten avustamiseen. Myös työt-tömien, huumenuorten tai muuten vaikeuksissa olevien nuorten kanssa järjestetään leirejä.

6. Ympäristö

Ympäristöleireillä tehdään usein töitä luonnonmukaisilla tiloilla, esimerkiksi autetaan sadonkorjuussa, yrttien kui-vatuksessa jne. Myös luonnonsuojelualueiden kunnostus tai jonkin uhatun eläinlajin, kuten liito-oravan elinolosuh-teiden kartoitus voi olla työn kohteena. Kierrätys, vaih-toehtoinen energia tai metsänistutus voivat olla opinto-osuuden teemoina. Ympäristöleirit järjestetään yleensä yhteistyössä paikallisen ympäristöjärjestön kanssa.

7. Seksuaalisuus ja sukupuoli

Työ vaihtelee eri vähemmistöille (homot, lesbot) tai vain naisille tarkoitettujen toimitilojen kunnostamisesta tiedottamiseen. Leirin teemana voi olla seksuaalisten vähemmistöjen asema, sukupuolten välinen tasa-arvo ja niin edelleen. Suurin osa näistä leireistä keskittyy naisten asemaan yhteiskunnassa.

8. Yhteiskunnallisesti syrjäytyneet

Työ vaihtelee yhteiskunnallisesti eriarvoisessa asemassa olevien (työttömät, kodittomat, narkomaanit, HIV-positii-viset) asuntojen kunnostamisesta vapaa-ajan toiminnan organisoimiseen ja tiedottamiseen. Opinto-osuudessa pohditaan esimerkiksi syrjäytymisen syitä tai keinoja HIV -positiivisiin liittyvien pelkojen hälventämiseksi.

9. Taide, kulttuuri ja paikallishistoria

Nämä leirit järjestetään yhteistyössä erilaisten vaihto-ehtoisten kulttuurikeskusten tai ryhmien kanssa. Työ voi olla esimerkiksi etnofestivaalien puitteiden rakentamista, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden entisöin-tiä... Tähän ryhmään kuuluvat myös kyläleirit, joille on olennaista yhteistyö paikallisen väestön kanssa. Opinto-osuuden teemat vaihtelevat laajalti luonnonmukaisesta viljelystä esperantoon.

10. Ideologiset yhteisöt

Työ liittyy esimerkiksi uskonnollisen tai muun aatteellisen yhteisön tilojen kunnostamiseen, toimintaan osallistu-miseen. Opinto-osuudessa usein tutustutaan paremmin yhteisön alkuperään ja aatteisiin.

9

Kaukomaiden leirille!Kaukomaiden leireiksi kutsutaan SCI:n etelä-pohjoisvaih-don (North-South programme) piiriin kuuluvia leirejä. Näille Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan leireille lähtijöiltä edellytetään 20 vuoden ikää ja osallistumista etpo- leirivalmennukseen.

Leirejä järjestävät SCI:n jäsen- tai yhteistyöjärjestöt ko-timaissaan. Periaatteessa leirit ovat samanlaisia kuin Euroopassa, mutta käytännössä ohjelma ja olosuhteet voivat poiketa huomattavastikin. Suurin yksittäinen ero on siinä, että kaukomaiden leireillä on yleensä vielä lei-rinvälitysmaksun lisäksi erillinen leirimaksu (n.150-250 euroa) joka käytetään leiriläisten ylläpitoon leirillä sekä vastaanottavan järjestön toiminnan mahdollistamiseen. Euroopan leireillä tällaiset maksut ovat erittäin harvinai-sia.

Työ on yleensä ruumiillista eikä vaadi ammatillista pä-tevyyttä. Esimerkkeinä vaikkapa kastelukanavien kaiva-minen, puiden istuttaminen tai sadonkorjuu. Leiriläiset tekevät työtä yhdessä paikallisten ihmisten kanssa ja sitä kautta saavat tilaisuuden tutustua paikalliseen kulttuuriin ja arkipäivään.

Leiriajankohdat ja leirien kesto vaihtelevat maittain. Jois-sain maissa on mahdollista osallistua useammalle kuin yhdelle leirille. Monissa maissa on myös mahdollisuus tutustua paikallisen järjestön projekteihin tai jäädä pi-demmäksi aikaa vapaaehtoistöihin.

Kaukomaiden leireille haetaan leirinhakukoneessa niin-kuin muillekin leireille. KVT järjestää pakollisen valmen-nuksen lähtijöille pari kolme kertaa vuodessa. Valmennus kestää yhden päivän. Tarvittaessa valmennuksia järjeste-tään muulloinkin tarpeen mukaan.

Vapaaehtoistyöhön maailmal-le!KVT:n kautta voi hakeutua myös pitkäaikaiseen vapaa-ehtoistyöhön eli paveksi. Paveilu tarkoittaa 1-12 kk:n työskentelyä esim. KVT:n yhteistyöjärjestön toimistossa tai heidän yhteistyökumppaniensa projekteissa. SCI:n jäsen- ja yhteistyöjärjestöillä on ympäri maailmaa vuo-sittain kymmeniä paikkoja pitkäaikaisille vapaaehtoisille. Työtehtävät eivät yleensä vaadi erityistä ammattitaitoa. Vapaaehtoinen maksaa itse matkansa sekä välitysmaksun sekä Etelän maissa useimmissa tapauksissa myös ohjel-mamaksun (100-300€/kk). Vapaaehtoistyöhön lähtevillä tulee olla aikaisempaa leiri- tai muuta kansainvälistä kokemusta . Vapaat paikat löytyvät vapaaehtoistyöpaik-kojen tietokannasta (www.kvtfinland.org) ja hakea voi milloin vain. KVT haastattelee kaikki hakijat, neuvoo vapaaehtoisjakson käytännön järjestämisessä ja antaa lisätietoja isännästä.

10

Leirille hakuLeirinhakukone www.workcamps.info on avain työleiri-maailmaan. Myös maaliskuussa ilmestyvässä leirilistassa, joka lähetetään kaikille jäsenille postitse, esitellään pieni osa kesän työleiritarjonnasta. Muut kuin jäsenet voivat hakea leirilistalehden toimistolta tai tilata sen postimak-sua vastaan osoitteesta outgoing@kvtfinland.org.

Hakuaika kesän työleireille alkaa maaliskuun puolessa välissä, kevään, syksyn ja talven leireille voi hakea sitä mukaan kun tieto leiristä tulee leirinhakukoneeseen. Toiset leirit täyttyvät vilauksessa, toisille leireille ei ole suurta tungosta. Jos mielit ehdottomasti tietylle leirille tiettyyn maahan tarkasti rajattuna aikana, toimi nopeasti. Joka tapauksessa leireille on haettava KVT:n kautta: et voi vain ykskaks ilmaantua leiripaikalle tai ottaa leiripaikan toivossa yhteyttä leirin järjestävään järjestöön. Leireille haku jatkuu kunnes paikat ovat täynnä, joten kesän lei-reille voi hakea vielä loppukesästäkin.

Työleireille voi hakea kahdella tapaa:

1. Rekisteröidy www.workcamps.info:ssa käyttäjäksi ja täytä hakemus ohjeiden mukaan.

2. Täytä KVT:n sivuilta löytyvä hakemuslomake ja lähetä se liitetiedostona osoitteeseen outgoing@kvtfinland.org tai postitse osoitteeseen KVT Finland, Veturitori 3, 00520 Helsinki.

Molemmissa tapauksissa sinun tulee toimittaa KVT:n toi-mistoon maksukuitti leirinvälitysmaksusta (ja jäsenmak-susta, jos liityt jäseneksi vasta hakiessasi). Voit lähettää maksukuitin postitse yhdessä hakemuksen kanssa tai liitetiedostona osoitteeseen outgoing@kvtfinland.org. Maksu tositteeksi kelpaa myös verkkopankkimaksusta

kopioimalla sähköpostikenttään liitetyt maksutiedot, jos maksun arkistointitunnus on näkyvissä.

Edellytys hakemuksesi käsittelylle on leirinvälitysmak-sun maksaminen. Myös KVT:n jäsenmaksu täytyy olla maksettuna!

KVT ei ole matkatoimisto, emmekä lähetä leireille kuin jäseniämme. Jäseneksi liittyminen on onneksi nopeaa ja helppoa: sinun tulee vain maksaa jäsenmaksu 20 euroa tai 10 euroa vähävaraisilta KVT:n tilille. Kirjoita maksun viestiin nimesi, syntymäaikasi sekä yhteystietosi (osoite, email, puhelinnumero). Vasta KVT:n jäsenenä sinulla on oikeus hakea kauttamme leireille.

Leirinvälitysmaksu tulee maksaa etukäteen, jo ennen kuin saat tiedon leiripaikasta. Vaatimus etukäteismaksus-ta johtuu siitä, että emme voi varata leiripaikkoja KVT:lle ilman maksua. Leirivälitysmaksun maksetaan kokonai-suudessaan takaisin, mikäli et saa haluamaasi leiripaik-kaa, joten taloudellista riskiä etukäteen maksamisessa ei ole.

Tieto hyväksymisestä leirille tai tieto siitä, ettet ole saa-nut leiripaikkaa, tulee sinulle KVT:ltä. Saat hyväksymis-viestin yhteydessä ohjeet, kuinka varmistat leiripaikan-vastaanoton järjestävän järjestön toimistoon.

Jos jostain syystä joudut peruuttamaan leiripaikkasi, il-moita siitä välittömästi sekä KVT:lle että leirin järjestäväl-le järjestölle. Leiripaikan vahvistamatta jättäminen ei tar-koita sen peruuttamista! Huomaa, että saat takaisin vain puolet leirinvälitysmaksusta, jos peruutat osallistumisesi vähintään 4 viikkoa ennen leiriä. Jos peruutat myöhem-min, et saa leirinvälitysmaksua takaisin paitsi erittäin pai-navista syistä kirjallisen anomuksen perusteella.

MatkaevästystäMuista vahvistaa leirille osallistumisesi sekä KVT:n toi-mistolle että vastaanottavan järjestön toimistolle mah-dollisimman pian hyväksymisviestin saatuasi. Viimeistään kolme viikkoa ennen leirin alkua saat KVT:n toimiston

Hain leirille hyvin lyhyellä varoitusajalla, mutta toimiston henkilö ja vastaanottava järjestö toimivat ystävällisesti ja nopeasti. - Viro 2010 -

Hakuprosessi oli hyvin toteutettu ja selkeä, kaikki tarvittavat tiedot oli helppo löytää, leirinhakukone selkeytti ja helpotti päätök-sentekoa. Hakemuksen käsittelyaika ei ollut kohtuuttoman pitkä.- Belgia 2010 -

Leirille hakeminen oli todella vaivatonta ja sain erittäin nopeasti tiedon leirille pääsys-tä. Tuli haettua sen takia kun oli paljon leirivaihtoehtoja sekä sai valittua vajaan kolmen viikonkin leirin.. Eikä hintakaan kir-paissut! :)- Ranska 2010 -

11

välittämänä leirikirjeen kohdemaastasi. Leirikirjeessä kerrotaan työleirikohteesta, työstä, suositeltavasta vaa-tetuksesta ja varustuksesta, matkustusohjeista, ehkä suunnitellusta vapaa-ajastakin - ylipäätään leiriin liitty-vistä käytännön vinkeistä. Lue leirikirje tarkkaan, sillä se sisältää hyödyllistä informaatiota, mm. tapaamispaikan ja -ajan. Vaikka leirikirjeiden informaatiotaso vaihtelee lei-reittäin, yleensä leirikirje tuo helpotusta matkajännityk-seen. Mikäli et ole saanut leirikirjettä viimeistään kolme viikkoa ennen leirin alkua, ota yhteyttä KVT:n toimistoon.

Matkan järjestely kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Tarkis-ta, että passisi on voimassa koko matkasi ajan. Ota sel-vää, tarvitsetko viisumia, ja muista, että viisumin saanti voi kestää. Viisumin hankkiminen on leireilijän vastuulla, mutta KVT:n toimisto vastaa kysymyksiin parhaansa mu-kaan ja myös välittää kutsukirjeet, mikäli viisumiin sel-lainen tarvitaan. Myös vakuutus kannattaa hankkia sekä matkan ajalle että leiriajalle. Kaikki leiriläiset ovat vakuu-tettuja, mutta SCI:n vakuutus on voimassa vain leiriviik-kojen ajan, ei esimerkiksi leirille matkustamisen ajan.

Tarkista apteekista tai terveyskeskuksesta, suositellaanko työleirimaahasi matkaavalle rokotusten ottamista. Jos olet lähdössä leirille EU-maahan, voit hakea Kelasta eu-rooppalaisen sairaanhoitokortin, jonka avulla on helpom-pi saada EU-maissa kaikille kuuluvat perusterveyspalvelut veloituksetta.

Matkareitin suunnittelu on jo sinällään matkatunnel-maan virittäytymistä! Muista, että lentokone ei ehkä olekaan ainoa tapa matkata työleirille. Maitse matkus-taminen säästää energiaa ja otsonikerrosta - joidenkin mielestä se on jopa hauskaa. Sadat juna- ja bussivuorot odottavat juuri sinua! Internetistä löytyy paljon hyö-dyllistä tietoa esim. Matkustusvinkkejä ja kenties jopa leiripaikkakunnan omat sivut. Matkaan kannattaa varus-tautua myös Suomi-tietoudella! Muistathan historiamme käännekohtia ja toisaalta vaikkapa istuvan hallituksen puoluekokoonpanon?

Vaikka leiriläiset saavat leirillä ilmaisen ruuan ja majoi-tuksen, rahaa on hyvä varata mukaan vapaa-ajan viet-toon ja omiin menoihin, sekä tietenkin mahdollisia yllät-täviä menoja varten. Mukaan kannattaa vaihtaa jonkin verran myös käteistä valuuttaa. Muista, että luottokortit eivät välttämättä kelpaa joka paikassa!

Muista ilmoittaa leirille lähdöstäsi lähipiirillesi jo etukä-teen. Huolehdi siitä, että kotiin jäävät saavat sinusta tie-toa silloin tällöin, jottei KVT:n toimisto huku huolestunei-den sukulaisten puhelinsoittoihin. Kotiväkeä kannattaa muista vaikka tekstiviestillä heti leirille saavuttuasi. Var-muuden vuoksi jätä kotiväelle myös leirisi osoite ja puhe-linnumero, jotta heillä on tarvittaessa mahdollisuus ottaa sinuun yhteyttä. Tallenna matkapuhelimeesi ICE-koodi (In Case of Emergency). Näin onnettomuuden sattuessa läheiseesi osataan ottaa yhteyttä.

Työleireillä tehdään vapaaehtoistyötä, jota varten ei tar-vita työlupaa. Tullimuodollisuuksien yhteydessä on kui-tenkin - turhien kiemuroiden välttämiseksi - viisaampaa mainita olevansa tulossa maahan tavallisena turistina. Matkalle virittäytyessäsi valmistaudu elämään melko tiiviistikin 2 - 3 viikkoa ryhmässä, jossa on noin 10 - 20 erilaista ihmistä, jossa kieli on vieras ja jossa tavat poik-keavat tutuista suomalaisista. Leirin onnistuminen riip-puu paljolti omasta asenteestasi ja roolistasi - jokainen leiriläinen tuo ryhmään oman panoksensa persoonalli-suudellaan.

Muista ilmoittaa leirinvetäjille tai vastaanottavan järjes-tön toimistoon, jos aiot saapua leiripaikkakunnalle leirin alkua aikaisemmin. Useimmiten sinua pystytään autta-maan majoituksen järjestämisessä näille ylimääräisillekin päiville.

LeirilläElämä on ihanaa - työleirielämä varsinkin! Leiri on kuin nopeutettu filmi: lyhyessä ajassa ehtii tapahtua paljon. Miten ihmisistä tulee ryhmä? Mitä työleirillä tapahtuu? Mikä on suhde leiri-isäntiin ja paikallisiin? Jokainen leiri on erilainen. Ei ole mahdollista ennustaa millaisia sattu-muksia, iloja ja pulmia leirisi tuo mukanaan. Tunnelma muuttuu jatkuvasti ja jo muutaman päivän jälkeen voi tuntua siltä kuin leirillä olisi oltu aina: juuri näiden muka-vien ihmisten kanssa, juuri tätä hommaa tekemässä.

Leirikokemuksen onnistumiseen vaikuttaa usein eniten omat ennakko-odotukset. Jos lähtee matkaan tiukin odo-tuksin, voi joutua pettymään. Leiri on usein jotain aivan muuta kuin odotit, mutta nämä leiriin kuuluvat yllätykset ovat pääsääntöisesti positiivisia. Muista ottaa mukaan avoin ja utelias mieli niin työtä, leiriläisiä kuin paikallista väestöäkin kohtaan!

On erittäin suositeltavaa, että saavut leirille ensimmäi-senä päivänä ja lähdet vasta viimeisenä. Silloin saat täy-simmän kokemuksen leiristä. Joskus on mahdollista jäädä leiripaikkaan pidemmäksi aikaa työskentelemään projek-tin parissa, mutta pääsääntöisesti tästä mahdollisuudesta ilmoitetaan jo leirikirjeessä. Jos käy niin, että leirisi on jostain syystä kokonaan peruttu tai muita vakavia ongel-mia esiintyy, ota yhteys KVT:n toimistoon sekä vastaanot-tavan järjestön toimistoon leirimaassasi.

12

•Leirivaatteet: Mikä on leirillä tehtävän työn luonne; ronskia maataloustyötä vai siistiä sisätyötä? Työn luonteesta riippuen työvaatteiksi ja -jalkineiksi kannattaa vara-ta sellaista, mikä voi huoleti kulua ja tarvit-taessa vaikkapa jäädäkin leiripaikalle.

•Jos haluat varustautua kunnolla, voit ottaa mukaan myös työhanskat ja kumisaap-paat.

•Jos työtä tehdään useimmiten ulkona, mukaan kannattaa pakata myös hattu tai huivi päätä suojaamaan.

•Ulkotyössä myös hyönteiskarkotteesta, au-rinkorasvasta ja sadetakista on hyötyä!

•Makuupussi (ja makuualusta).

•Useimmat vannovat korvatulppien ni-meen, jos aikoo nukkua leirin aikana.

•Lääkkeet ja laastarit.

MITÄ PAKATA MUKAAN?Lue leirikirje läpi, sillä siinä on tavallisesti ohjeita siitä, mitä kannattaa ottaa mukaan!

•Kondomit ja tamponit – näitä ei ole aina helposti saatavilla!

•Sisäkengät! Useimmissa maissa ei sisällä kävellä sukkasillaan ja sisäkengät voivat helpottaa työleirielämää paljonkin.

•Ruokareseptejä ja ehkä ruoka-aineitakin (vaikka kardemummaa pullaa varten). Yksi työtehtävä leirilläsi on todennäköisesti ruo-anlaitto!

•Kuvia ja kartta Suomesta, valokuvia per-heestäsi, musiikkia Suomesta, salmiakkia, ruisleipää... Leiriläiset tahtovat varmasti näh-dä, kokea ja kuulla jotain suomalaista!

•Ideoita peleihin, soittimia, laulun sanoja, päiväkirja.

•Rahaa, passi (ja viisumi), matkaliput, leiri-kirje, lähimmän Suomen suurlähetystön tai konsulaatin osoite.

13

TyöLeireillä tehdään palkatonta työtä yhdessä toisten leiri-läisten kanssa. Työaika on useimmiten 5 - 8 tuntia päi-vässä viitenä päivänä viikossa, mutta työaikaa rukataan usein esimerkiksi ilmaston tai projektin vaatimusten mu-kaan. Työn tulee olla aina turvallista. Jos kokee, että työ on vaarallista, siitä on oikeus ja velvollisuus kieltäytyä. Varaudu siihen, että kaikki työtä koskevat ennakkotiedot eivät pidä paikkaansa. Olosuhteet ovat voineet muuttua leiristä ilmoittamisen ja leirin alkamisen välillä: projekti voi olla eri vaiheessa, rahoitus jumissa, suunnitelmat muuttuneet... Ehkä pystyttekin tekemään vain jotain niis-tä kaikista työtehtävistä, mitä leirille oli suunniteltu.

Työ on usein yksinkertaista ja fyysistä. Siihen ei tarvita erityistaitoja ja jokainen tekee työtä omien kykyjensä mukaan. Usein työtä tehdään yksinkertaisilla vanhoilla työkaluilla, ja niitä voi olla liian vähän. Työ on useimmi-ten ruumiillista.

Valmistaudu siihen, että työn organisointi on usein vähin-täänkin rentoa, välillä ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi tai mihin aikaan – puhumattakaan siitä että tietäisi mitä seuraavana päivänä tapahtuu! Joskus voi olla hukassa työvälineet tai työnohjaaja; varaudu siis odottamiseen ja käytä se aika vaikka vieressä odottavaan leiriläiseen

tutustumalla. Työn organisointi työleirillä on eri asia kuin vuosia toimineessa yhden kansallisuuden ja kielen toimistossa. Ison ryhmän liikkeelle saaminen, kaiken-kielinen tulkkaus ja selitys, oman tehtävän löytäminen ja uusien töiden oppiminen vie kaikki oman aikansa. Muista myös, että käsitykset työnteosta, esimerkiksi sen temposta ja täsmällisyydestä, ovat kulttuurikohtai-sia ja myös henkilökohtaisia. Se mikä suomalaiselle on täsmällisyyttä ja hyvää tehokasta työntekoa voi jollekin toiselle olla konemaista suorittamista ja kammottavaa ryppyotsaisuutta.

Mutta ei huolta, loppujen lopuksi työtä tehdään kui-tenkin, vaikkakin ehkä hieman erilaisen työkäsityksen mukaan kuin mihin olet tottunut. Viimeistään työleiriru-peaman lähestyessä loppuaan pystyt jo näkemään työsi tuloksetkin! Joskus leiriin kuuluu myös opinto-osuus leirin teeman mukaan. Opinto-osuus on osa työaikaa ja useimmiten hyvin antoisa osa työleiriä.

LeirikieliLeirikielenä on useimmiten englanti. Mikäli leirikieli on jokin muu, siitä on mainittu jo leirikuvauksessa. Pai-kalliset leiri-isännät eivät aina puhu englantia, mutta mukana on myös leirinvetäjiä, jotka voivat tarvittaessa tulkata.

Leiriläisten kielitaidossa on suuria eroja. On tärkeää jaksaa tulkata ja kuunnella myös niitä, jotka osaavat kieltä huonommin. Ilman yhteistä sanallista kieltäkin voi tehdä paljon: hymyillä, elehtiä, piirtää, soittaa, pelata, tehdä työtä.... Kieliklikkien syntyyn voi varautua. On

TYÖLEIRILLÄ

14

helpompi puhua omaa äidinkieltään, varsinkin jos kom-munikointi vieraalla kielellä tuntuu takkuavan. Toisten kieliklikkejä ei kannata turhaan kunnioittaa: jos et ym-märrä mistä puhutaan, mene rohkeasti väliin ja ilmoita, että haluaisit osallistua keskusteluun. Leirien on tarkoitus edistää kansainvälisyyttä – ei pidentää entisestään väli-matkaa!

Leiriläisen rooliLeiriläisenä sinulla on oikeus työhön, majoitukseen ja ruokaan. Kaikilla leireillä työtehtäviä pyritään kierrättä-mään. Miesten ja naisten töitä ei pitäisi leireillä olla, mut-ta joillakin voi olla edellytyksiä tai mieltymyksiä tiettyyn tehtävään. Päivittäisten rutiinien läpiviemisessä oma ak-tiivisuus on suureksi hyödyksi. Leiriläisenä onkin tärkeää

Leirin piti olla kaksikielinen, mutta kielipuolten espanjalaisten osallistujien takia käytimme soli-daarisesti ainoastaan espanjaa. Lukioespanjalla opinto-osuudet olivat turhauttavia ja luennoista suurin osa meni yli hilseen. Välillä puhuttiin gali-ciaa, josta en tiedä kuin muutaman sanan. Leirin mieleenpainuvin kokemus olikin käsittämätön fiilis, kun minusta puhutaan pääni yli, koska en osaa galiciaa tai sujuvaa espanjaa. Välillä paikalliset pitivät huvittavasti minua aivan tyhmänä, koska en osannut kieltä. Tämä oli oikeasti opettavainen ja vaikuttava kokemus, jota ei voi saada missään suomi toisena kielenä -sosiodraamassa (,jos sellai-sia nyt järjestettäisiin).

- Jaana, Espanja 2010-

Esimerkkejä leirien työtehtävistä:

Roskien kerääminen metsästä, ei saa roskata luon-toa -kylttien maalaaminen ja paikoilleen asettamin-en (metsäpoluille ja joen rantaan) sekä erilaisten “taideteosten” rakentaminen mielenkiintoisimmista roskalöydöksistä. - Kroatia 2010 -

Puutarhatöitä, rakennusten remontointia (pääosin maalausta), lentopallokentän siivoamista kivistä, pieniä rakennustöitä - Saksa 2010 -

Lasten leirin ohjaajana toimiminen: ryhmässä toimiminen, toimintojen ja leikkien suunnittelua sekä ohjausta, ruuan laittoa, siivousta, ruoka-ainesten keräämistä puutarhasta, leiri-alueen kunnostusta ja purkamista ym. - Japani 2010 -

Töitä pelloilla: kitkemistä, kasvien poimintaa, kas-vien hoitoa, kasvihuoneiden rakentamista, istut-tamista. - Ranska 2010 -

Valokuvaus & valokuvanäyttelyn pystyttäminen.- Serbia 2010 -

Susien ruokkiminen (siihen liittyen hevosten teuras-tukseen osallistuminen) ja hoitaminen, projektit jotka sain pitkälti valita itse kuten polttopuiden hakkuu tulevaksi talveksi, rakenteilla olevien rakennusten valmistus, puusepäntyöt ( kenkähyllyjen valmistus eri rakennuksiin). - USA 2010 -

Melko raskaita fyysisiä tehtäviä: savirappausta ja sa-vella tiivistämistä, leikkipaikan rakentamista lapsille, saven sekoitusta, kokkausta yms. - Tsekki 2010 -

Arkeologisten kaivausten suorittaminen ammattilais-en johdolla, löydösten puhdistaminen ja arkistointi. -Puola 2010 -

Auttaa aamiaisen tarjoilussa ja järjestää vapaa-ajan ohjelmaa vanhuksille. - Ranska 2010 -

olla aktiivinen ja muistaa oma kontribuutio. Leiriläiset yhdessä tekevät leirin, eikä voi odottaa, että kaikki järjes-tetään sinulle valmiiksi. Noudata sääntöjä ja ohjeita, jotka leirillä annetaan. Työn suhteen noudata leiri-isännän oh-jeita työturvallisuuden vuoksi. Noudata myös majapaikan ja vapaa-ajan suhteen annettuja ohjeita. Jos esim. alko-holin käyttö on kiellettyä majapaikassa, kunnioita tätä sääntöä.

Työleireillä pyritään demokraattiseen ryhmätyöskente-lyyn, jossa kaikki osallistuvat ratkaisujen tekemiseen ja tehtävien järjestelyyn. Joillakin leireillä budjetin käyttämi-sestäkin päätetään leirin sisällä. Jos joku asia ei ole mie-lestäsi niin kuin sen pitäisi olla, ota asia puheeksi ja mieti yhdessä muiden kanssa, miten tilanne voitaisiin korjata. Usein suun avaaminen ratkaisee monta pulmaa ja vää-rinkäsitystä. Muista, että sinun mielipiteesi on tärkeä ja ilmaise se!

LeirinvetäjätLeirinvetäjä(t) on usein vapaaehtoinen SCI-aktiivi, joka on tehnyt tarvittavat esivalmistelut leiriä varten. Leirinvetäjä on vastuussa monesta asiasta. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa retkien järjestely ja muiden käytännön asioiden hoituminen, joten hän ei välttämättä osallistu työntekoon koko ajan. Vetäjä haluaa harvoin olla autori-täärinen johtaja. Toivottavaa on, että ryhmä toimii demo-kraattisesti ja vetäjä osallistuu päätöksentekoon ja yh-teiselämään tasa-arvoisena muiden kanssa. Leirinvetäjä on tavallisesti kiltti ja mukava ihminen, mutta yli-ihminen hän ei ole, joten ymmärrystä tarvitaan! Kaikki asiat eivät välttämättä ole järjestyneet leirikirjeessä luvatulla tavalla. On hyvä muistaa, ettei vetäjä ole mikään seremoniames-tari - on toivottavaa, että kaikki leiriläiset osallistuvat myös vapaa-ajan suunnitteluun. Kunnioita myös leirinve-täjän tarvetta levätä välillä.

15

Leiri-isäntäTyöleirin isäntänä voi olla mikä hyvänsä yleishyödyllinen projekti esim. järjestö, kyläyhdistys, vammaisyhteisö tai kunta. Isäntä vastaa työnohjauksen järjestämisestä, majoituksesta ja ruoasta sekä järjestää opinto-osuuden. Leirin luonteesta riippuen leirillä voi myös olla erillinen työnjohtaja, joka tuntee projektin ja työtehtävät. Hän on usein paikallinen asukas, jonka kautta avautuu ehkä mahdollisuus tutustua muihinkin paikallisiin ihmisiin. On hyvä huomata, että työnjohtaja on vastuussa projektista, joten hänen intressinsä voivat olla hieman erilaiset kuin leiriläisten.

PaikallisetPienelle kylälle kansainvälisen työleirin tulo on usein jän-nittävä ja mielenkiintoa herättävä tapahtuma. Paikalliset voivat toivoa, että leiriläiset solmisivat kontakteja heihin esimerkiksi yhteisten illanviettojen tai kouluvierailujen merkeissä. Myös leiriläiset usein toivovat yhteyttä paikal-liseen väestöön. Joskus kontaktin saaminen voi tuntua hankalalta kielimuurin vuoksi. Leiriläisistä myös muodos-tuu nopeasti oma pieni ryhmänsä, jonka on helppo viet-tää kaikki aika keskenään. Kannattaakin olla aktiivinen kontakteissa paikallisiin ja muistaa, että usein jo pelkkää

läsnäoloanne arvostetaan paljon!

Joskus ympäristö asettaa erityisvaatimuksia vierailijoille: maan, paikkakunnan tai etnisen ryhmän sisäiset säännöt asettavat rajoituksia leiriläisten käyttäytymiselle. Näistä säännöistä poikkeaminen voi loukata syvästi yhteisön ja/tai ympäristön ihmisiä, joten tällaisiin sääntöihin kannat-taa suhtautua kunnioituksella.

Ryhmän dynamiikkaaAlussa leiriläiset luultavasti hieman vierastavat toisiaan, sillä ryhmässä oleminen tuntuu oudolta arkeen verrat-tuna. Pikkuhiljaa leiriläiset orientoituvat uuteen tilaan ja ihmisiin. Opetellaan nimiä, majoittaudutaan, tutustutaan työhön. Toiset sopeutuvat nopeammin kuin toiset, jotkut eivät ehkä ollenkaan. Tilanne voi joillekin olla aivan uusi ja vieras ja sopeutuminen voi kestää kauankin. Leirin edetessä sukupuoli- ja kulttuuristereotypiat yleensä ka-risevat. Leirillä sukeutuu yhteinen “kieli”: oma sisäpiiri-huumori ja yhteiset tavat. Työ yhdistää ja sen ääressä on helppo tutustua toisiin leiriläisiin. Ihmiset alkavat saada erilaisia rooleja ja löytävät tätä kautta paikkansa ryhmäs-sä. Syntyy pareja ja pienempiä ryhmittymiä. Kieliklikkien ja muiden ryhmittymien rajat voi ja saa ylittää, toistensa jo etukäteen tuntevien pariskuntien tai kavereiden ei tarvitse antaa eristäytyä omiin oloihinsa. Kaikki ovat kui-tenkin tulleet leirille myös tutustuakseen uusiin ihmisiin!

Leiriläisistä voi erottua tyyppejä, joilla on ratkaiseva rooli leirin ryhmähengen synnyssä ja ihmissuhteiden saralla. Jotkut voivat olla kiinnostuneempia työstä kuin muut; heille on tärkeää projektin edistyminen, työn rationali-sointi ja muut käytännön järjestelyt. Joku saa ehkä pellen roolin, toinen työmyyrän. Ryhmästä voi löytyä äitihahmo, kaikkien henkinen olkapää ja joku voi taas vetäytyä ryh-mästä syrjään. Ihmisten kielitaito voi olla yksi näiden roo-

Työskentely oli ihan mukavaa, eikä työmääräkään ollut mikään hullun suuri. Vähän aluksi pelättiin, että töitä kasaantuu, kun puolet vapaaehtoisista jättivät saapumatta, mutta kaikki leiriläiset olivat sen verran ahkeria, että homma sujui sutjakkaasti. Glebe Housen työntekijät tekivät samoja hommia meidän rinnallamme ja olivat kokoajan muistuttamassa, ettei itseä saa rehkiä hengiltä. Tiheät teetauot pitivät homman miele-kkäänä. - UK, Pohjois-Irlanti 2010 -

Työskentely ei ollut kovin organisoitua. Kukaan ei oikein tuntunut tietävän, mitä meidän tulisi tehdä ja monelta meidän tulisi aloittaa työskentely aam-ulla. Leiripaikkana luonnonsuojelualue oli mie-lenkiintoinen ja monipuolinen ja olisin mielelläni työskennellyt enemmänkin. Toisaalta oli hauskaa viettää paljon vapaa-aikaa. Leiri tuntui minusta enemmän kolmen viikon lomalta. - Saksa 2010 -

16

lien erilaisuuteen vaikuttava seikka, kaikki ei välttämättä johdu toisen kulttuuritaustasta tai persoonallisuudesta. Ryhmähengen synnyn kannalta on tärkeää, että leirille saavutaan ensimmäisenä päivänä ja pysytään loppuun asti, vaikka kokemus ei olisikaan aivan sitä, mitä lähties-sään odotti. Myöhästyminen leiriltä saattaa vaikeuttaa omaa sopeutumista ryhmään, lähteminen kesken leirin taas pirstoo leiriä ja sen henkeä.

Ryhmässä oleminen voi tietysti välillä myös väsyttää sen outouden ja intensiivisyyden vuoksi, joten omaa aikaa-kin on hyvä varata! Toisille voi myös selittää, ettei oman ajan ottaminen johdu mistään negatiivisesta, vaan että joskus on vain hyvä hengähtää hetki itsekseenkin. Leirin lähestyessä loppua toisia voi alkaa väsyttää työnteko ja ryhmässä olo, toiset taas alkavat vasta toden teolla naut-tia tilanteesta. Yhdessä kohdataan se tosiasia, ettei leiri jatku ikuisesti. Halu saattaa projekti loppuun pitää yleen-sä yhteishengen korkealla loppuun asti. Sitten tulee se viimeinen ilta: vaihdetaan osoitteita, valokuvia, suukkoja.

LempiTyöleirit ovat tiivistä yhdessäoloa ihmisten kanssa; parin viikon aikana ehtii tutustua toiseen ihmiseen suhteellisen hyvin. Leiriromanssit ovat yleisiä tällaisessa tilanteessa ja harvassa ovat ne leirit, joilla ei leiriläisten kesken edes yhtä leirirakkautta synny. Romanssi tuo aina oman lisänsä myös koko leirin ilmapiiriin. Realisti lähtee kuitenkin lei-rille tietoisena elämän pirullisuudesta: jokaiselta leiriltä ei elämänsä miestä tai naista voi löytää...

PuitteetOlosuhteet leireillä vaihtelevat. Usein ne ovat hyvin yk-sinkertaiset. Leiriläiset asuvat yhteismajoituksessa, esi-merkiksi paikallisella koululla tai teltoissa. Oma makuu-pussi ja -alusta ovat usein välttämättömät. Yhden ison tilan jakaminen nukkumiseen voi olla aluksi hankalaa ja ensimmäinen yö on usein aika levoton. Ihmiset käyvät nukkumaan eri aikoihin, ihmisiä kävelee edestakaisin huoneessa, ehkä osa haluaa pitää juhlia myöhään vierei-sessä huoneessa. Mukaan kannattaa ottaa korvatulpat, vaikka nopeasti vieraassa paikassa nukkumiseen tottuu-kin. Peseytymismahdollisuudet voivat olla vaatimatto-mat; joissain maissa niitä rajoittaa muun muassa veden puute kuivana kautena. Suihkuja voi olla esimerkiksi vain yksi 20 hengelle, joten vuorojen organisointi voi olla joka-aamuista hommaa.

Etukäteen on hyvä varautua myös erilaiseen ilmastoon ja vaihtelevaan säähän ja pakata matkalaukku sen mukai-sesti. Päivällä ulkona työskennellessä voi olla paahtava helle ja illalla jo paljon viileämpi. Muistathan juoda pal-jon vettä varsinkin ulkona työskennellessä.

Vapaa-aikaTyötä tehdään viisi päivää viikossa, joten vapaa-aikaa on myös työleirillä! Vapaa-aika ei ole täynnä järjestettyä toimintaa, joten vapaa-ajan mielekkyys ja monipuoli-suus riippuu paljolti leiriläisten omasta aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta. Hyvä leirinvetäjä on kuitenkin ottanut selvää ympäristön tarjoamista vapaa-ajanviettomahdolli-suuksista, mutta mikään kokopäivätoiminen huvimestari hän ei missään tapauksessa ole. Leirin budjetti ja sijainti sanelevat yhdessä tehtävien retkien määrän.

Aluksi vapaaehtoiset tuntuivat jakautuvan hyvin selkeästi kahteen eri porukkaan. Kahden vapaaeh-toisen asenteet olivat mielestäni hyvin ikävät, he valit-tivat suunnilleen kaikesta ja se tuntui vaikuttavan hie-man myös yleiseen ilmapiiriin. Lopulta toinen näistä joutui poistumaan leiriltä sääntöjen rikkomisen vuoksi ja toinen päätti lähteä tämän toisen kanssa. Ilmapiirin muutoksen huomasi heti ja tuntui, että ryhmädynamii-kkakin parani, mutta ikäväähän se oli, että se tapah-tui vasta, kun kaksi lähti leiriltä pois.- Kroatia 2010 -

Työ oli mukavaa ja vaihtelevaa mitä nyt välillä hieman epäorganisoitua. Saksalaiset isäntämme työskentelivät kanssamme ja antoivat hyvää palautetta työstämme, mikä kannusti meitä leiriläisiä tekemään töitä. Mahtava yhteishenki lisäsi työmo-tivaatiota. Töiden lomassa tuli heitettyä läppää ja tutustuttua muihin leiriläisiin paremmin.- Saksa 2010 -

17

RuokaYleensä ruoka tehdään yhdessä. Jokainen leiriläinen on vastuussa päivän ruokailusta yhdessä jonkun toisen va-paaehtoisen kanssa. Myös tiskaaminen ja jälkien siivoa-minen kuuluvat keittiövuorolaiselle. Yleensä leirillä syö-dään yhdessä 2-3 kertaa päivässä. Työskentelyn aikataulu sanelee yleensä ruokailuajat, mutta joskus ryhmä voi päättää niistä itse. On hyvä muistaa, että ruoka-ajat ovat useimmissa maissa myöhäisempiä kuin Suomessa – suo-malaiset haluavat syödä illallisen viimeistään kuudelta, italialaiset eivät missään nimessä ennen yhdeksää illalla.

Monesta tuntuu vaikealta laittaa ruokaa yhtäkkiä isolle porukalle. Muista, että työleiriä pyöritetään usein mah-dollisimman pienellä budjetilla, joten älä suunnittele tekeväsi mitään gourmet-ruokia. Työleirillä riittää, että osaa tehdä ihan tavallista arkiruokaa. Sinulta saatetaan myös odottaa maasi erikoisuuksien valmistamista, joten omia reseptejä kannattaa ottaa mukaan. Ruokaa tehdes-säsi ota huomioon myös erikoisruokavaliot. Useilla leireil-lä syödään vain kasvisruokaa.

Budjetin lisäksi on hyvä ottaa huomioon, että saatavilla olevat ruoanlaittovälineet voivat olla vähäisiä. Joskus leiri-isäntä antaa raaka-aineet valmiiksi ja niistä on improvisoitava päivän ruoat, joskus taas voi käydä leirin rahoilla ostamassa kaupasta raaka-aineet.

PalauteLeirin keskivaiheilla ja lopussa on yleensä palautetilai-suus, jossa keskustellaan siitä, miten leiri on mennyt. Keskusteluun saattavat nousta esimerkiksi käytännön asiat, alkoholinkäyttö leirillä, sukupuoliroolit, leirin bud-jetti, työnjako, kieliongelmat, vapaa-ajanjärjestelyt tai

projektin mielekkyys.

Erityisesti leirin puolivälissä oleva evaluaatio on tärkeä: tässä vaiheessa voidaan vielä muuttaa asioita parempaan ja todeta yhdessä mikä toimii hyvin.

Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa kaikkein tärkeintä on puhuminen: se on keino, jolla ihmisten väliset kuilut kapenevat ja epäselvyyksiin saadaan tolkkua. Kaikkien kanssa ei leirillä ehdi ja jaksa tulla sydänystäviksi, eikä kaikkien edes tarvitse pitää toisistaan.

LEIRIN JÄLKEEN

Leirin lopussa sinulle mahdollisesti annetaan leirin evalu-aatiokaavake täytettäväksi. Se menee leirin järjestäneen organisaation toimistoon tiedoksi. Kotiin palatessasi myös KVT lähettää sinulle palautelomakkeen, jonka kaik-kien Suomesta leirille lähtijöiden pitäisi muistaa täyttää. Ainoastaan palautetta antamalla voit vaikuttaa siihen, että pystymme kehittämään toimintaamme. Palaute on tärkeää myös silloin kun kaikki menee hyvin!

KVT järjestää syysseminaarin, Puintipäivät, leirikokemus-ten purkamista varten, johon kaikki kuluneena vuonna leireillä olleet ovat tervetulleita! Puintipäivistä ilmoite-taan sähköpostitse sekä KVT-tiedotteessa. Mielellämme otamme vastaan myös juttuja Leirilehdessä ja nettisivuil-la julkaistavaksi – tuoreet leirikokemukset ovat sitä kaik-kein kiintoisinta luettavaa.

Pahinta oli ehkä asuntomme heikosti toimiva sähkö, joka katkeili toisella viikolla useampaan kertaan. Tämä ei kuitenkaan meitä lannistanut vaan osas-imme kääntää asian positiiviseksi ja oli ihan mu-kavaa välillä olla vaan kynttilöiden valossa. Kukaan meistä ei myöskään halunnut muuttaa toiseen rakennukseen, koska tykkäsimme tästä paikasta niin paljon.- Islanti 2010 -

Ruuan kanssa oli sopeutumisongelmia, koska omat ruoka-tottumukseni ovat niin erilaisia. Toisaalta kasvispainotteinen ruoka oli jo aavistettavissa, joten tiesin,että joutuisin tottumaan siihen. Ruuat olivat kuitenkin yleensä kattavia ja oli monenlaista tarjot-tavaa pöydässä. Ruoka ei siis ollut missään nimessä huonoa tai yksipuolista, olen vain nirso. Info-kirjeen perusteella olin oikeastaan varautunut nukkumaan enimmäkseen sisätiloissa, joten telttamajoitus hie-man yllätti. Nukuimme suurimmaksi osaksi teltoissa leiri-alueella(sikäli ymmärrettävää, koska olimme leiriohjaajia) Sadesäiden vuoksi telttamajoitus ei ehkä ollut miellyttävin, mutta asenteella paikkaa paljon. Majoitus siis OK!- Japani 2010-

18

Pimeiden talvikuukausien aikana Suomessa voit tehdä muutakin kuin pyöritellä peukaloitasi neljän seinän sisäl-lä. KVT tarjoaa monia mahdollisuuksia ympärivuotiseen toimintaan eri työ- ja paikallisryhmissä! Työ- ja paikallis-ryhmiä on esitelty tämän oppaan alkupuolella ja lisätie-toja niistä sekä muista riennoista saat toimistolta, www-sivuiltamme ja KVT-tiedotteesta.

Kokeneena työleireilijänä voit harkita myös muita KVT:n tarjoamia vapaaehtoishommia: etelän leirejä tai pitkä-aikaisvapaaehtoisuutta! Suomessa voit jo yhden leirin kokemuksella ryhtyä leirinvetäjäksi ja kokea kuinka maail-ma saapuu luoksesi.

Netin käyttömahdollisuudet olivat hyvin rajalliset ja klo 20:30 kaikki paikat sulkeutuivat. Hyvä kirja muka-na on suositeltavaa. Onneksi porukassa oli yksi joka keksi suunnattomasti erilaisia kortti- ym. pelejä.- Islanti 2010 -

Parasta leirillä oli monipuolinen vapaa-ajanvietto: kävelyretkiä metsässä ulkoilupolkuja pitkin, pyöräily + muuta ulkoilmaelämää, retki kaupunkiin.- Tsekki 2010 -

Saimme syödä samoin kuin muu kuntoutuskes-kuksen väki: ruoka oli melkeinpä gourmet-tasoa ja todella hyvää! :) - Ranska 2010 -

Ruokapuoli leirillä oli myös yleensä hyvä, jos ei lasketa sitä että tarjolla ollut ruoka oli melko epäterveellistä perusruokaa (valkoista leipää ja pastaa jne.). Joinain päivinä ruoan saamisen kanssa oli pientä epätietoisuutta kun myös keit-tiöhenkilökunta teki pitkää päivää festivaalien valmiiksi saamiseksi. Silloin päivällinen saattoi olla vasta klo 22.- Belgia 2010 -

19

Kansainvälinen vapaaehtoistyö ryVeturitori 300520 HELSINKIPuh. +35845 6399964kvt@kvtfinland.org

www.kvtfinland.org

Valokuvista lämmin kiitos

Jaakko HeikkinenLeena VikkiArto KlemolaKerstin JokisaloMimosa LindströmMeri PaunonenMarianne SiskoTeemu HänninenMarusa VukelicSamu VallealaAnnika Tella

Alkuperäisen oppaan (1999) kokosivat: Anna-Stiina, Heta, Laura, Minttu, Ulla, Tanja, Olli, Marika, Reetta, Tiina, Tarja, Iira, Emma, Leena

Uusitun oppaan (2004) kokosivat: Sari, Elli, Silvia

Oppaan päivitys ja taitto (2010): Kaisa Åberg

Opas päivitetty helmikuussa 2013

Oppaassa on käytetty vapaaehtoisina työleireillä olleiden kommentteja.

Kasvata parempi maailma -kuva: ©Suvi Teerenhovi

kasvataPAREMPI

MAAILMA

© S

uvi T

eere

nhov

i