lentotyössä altistutaan kosmiselle säteilylle · tvärtom dolda. det förväntas att...

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton jäsenlehti

Nro 5 | 30.5.2018 | akt.fi

Sivut 22–23

Lentotyössä altistutaan kosmiselle säteilylle

6 EDUSTAJAKOKOUS

Tärkeitä päätöksiä ja henkilövalintoja.AKT:n edustajakokouksessa valitaan muun muassa liiton puheenjohtaja ja varapuheen-johtajat.

20 KANTAPÖYTÄ

Joutavaa, mutta tärkeää puhetta.Sataman Nesteellä kuljettajien kan-tapöydässä maailma muuttuu iltaisin hiukan paremmaksi paikaksi. Kan-tapöytään tullaan työvaatteissa ja tankataan vähän myös kuljettajaa.

5 KULJETUSLIITOT

Yhteistyötä ja lisää voimaa.AKT, PAU, SMU, RVL ja VML ovat perustaneet Kuljetusliitot KL-nimisen järjestön. Sen tarkoi-tuksena on kehittää ja vahvistaa liittojen välistä yhteistyötä.

2 » AKT:n jäsenlehti 5/2018

Ilmestymisaikataulu 2018

Nro Aineistopv Ilmestyy

1 to 18.1. ke 31.1.

2 to 15.2. ke 28.2.

3 to 15.3. ke 28.3.

4 to 12.4. ke 25.4.

5 to 17.5. ke 30.5.

6–7 to 14.6. ke 27.6.

8 to 16.8. ke 29.8.

9 to 13.9. ke 26.9.

10 to 18.10. ke 31.10.

11 to 15.11. ke 28.11.

12 to 5.12. ke 19.12.

ToimitusJohn Stenbergin ranta 6,00530 HelsinkiPL 313, 00531 HelsinkiPuh. 09 613 110/vaihdeFax 09 6131 1297www.akt.fi

• Aineistot toimitukseen: [email protected]

• Palkansaajalehdet PALE ry:n jäsen

IlmoituksetSyntymäpäivä-, kiitos- ja kuolin- sekä muut ilmoitukset:[email protected]

Osastojen toimintailmoituksetaluetoimistojen kautta.

Osoitemuutokset jäsen- rekisteriin (09) 6131 1244

Tilaushinta 25 e / vuosikerta / 12 nroaTilaukset: [email protected]

Päätoimittaja Arto Jokela(09) 61311 238, 040 821 [email protected]

UlkoasuRohkea Ruusu Oy040 753 [email protected]

Paino Salon Lehtitehdas, Salo 2018

autoja kuljetusalan työntekijäliiton

jäsenlehti

5/2018

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on noin 50 000 kuljetusalan ammattilaisen vahva edunvalvoja. Liiton jäseneksi voi liittyä jokainen auto-, ahtaus-, kuljetus- ja muilla näihin liittyvillä ammattialoilla, kuten kuljetusliikkeiden autokorjaamoissa sekä säiliöauto- ja öljytuote-, termi-naali-, matkailu- ja eri huolinta-aloilla sekä liikenneopetusalalla työskentele-vien työntekijöiden, toimihenkilöiden ja ammatinharjoittajien muodostama rekisteröity yhdistys – ammattiosasto.

4 Taksissa tehdään pitkää päivää

4 AKT:n valtuustolla jäähyväiskokous

5 Kuljetusliitot KL perustettu

5 Outokumpu Shippingille tuomio syrjinnästä

6 Odotettavissa mielenkiintoinen edustajakokous

7 Aluekokouksissa pohjustettiin henkilövalintoja

8 Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät

12 Kesäpäivien järjestelyt hyvässä vauhdissa

14 Tilaajan vastuun pitää painaa

16 Karting-kisa lässähti − järjestäjät pohtivat syitä

17 Tieliikenteen perustuslaki uudistuu

18 Biokaasu on ympäristö- ystävällisin liikennepolttoaine

20 Kantapöytä kutsuu

22 Työriskinä kosminen säteily

24 Sakot Suomen ja Viron välillä jäävät usein maksamatta

25 Kuntotesti voi yllättää

26 1918 − Jos henki oli säästynyt, ihmisarvo vietiin

29 Tietosuojalainsäädäntö uudistuu

kansi

kansi

kansi

kansi

SiSäLTö

edustaja-kokous

6–11

20

VAKioTPääkirjoitus 3Vierasparkki 5Liiton kolumni 7Juristic Park 1150 vuotta sitten 13Koulutuspalsta 27SLSY 28Maili 30Ihmisemme maailmalla 31Sakkoruutu 32Osastot 34Viihdevaihde 36Kolmas pyörä 37Takkunen & Runo 37Työttömyyskassa 38Takavalo 40

KANNeSSALentoemäntä Vivi Roponen palvelee lentomatkustajia matkalla Reykjavikiin.

Kuvaaja: Sini Silván

40AKT Edustajakokous 201812.3.2018

6

http://akt.fi

mailto:toimitus%40akt.fi?subject=

mailto:ilmoitukset%40akt.fi?subject=

mailto:jasenrekisteri%40akt.fi?subject=

mailto:arto.jokela%40akt.fi?subject=

mailto:marianne%40rohkearuusu.fi?subject=

pääkirjoitus

AKT:n jäsenlehti 5/2018 » 3

stora ärenden

///////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////

BTA:s XVII representantmöte i Tam-merfors om två veckor, inträffar på många sätt under en utmanande tid. Viktiga framtidsfrågor inom trans-portbranschen är arbetsvillkoren,

globaliseringen, digitaliseringen, regeringens åtgärder för avreglering på transportbranschen, otillräckliga tillsynen av vägtransporterna, dåliga vägunderhållningen och hårda konkurrensen.

I denna härva påverkar allt på allt. På bran-schen syns internationaliseringen som cabo-tage. Situationen har försämrats på grund av minskningen av tillsyn på vägtransporter, samt avregleringen. Detta igen återspeglas på arbets-förhållanden, och i kombination med dålig väg-underhållning påverkas trafiksäkerheten nega-tivt.

Digitaliseringen är ett eget kapitel. Vissa dess effekter är någorlunda förutsägbara, många tvärtom dolda. Det förväntas att arbetsuppgifter försvinner fortfarande i och med att automatise-ringen utvecklas. Detta händer sannolikt också inom transportsektorn, men troligen kommer också nya jobb att skapas.

Det finns många utmaningar, även andra än de ovan uppräknade. Hur man tacklar dessa

kommer att diskuteras också på BTA:s represen-tantmöte. Mötet skapar riktlinjer för nästa re-presentantperiod. I Tammerfors står man alltså framför stora frågor. Det är också viktigt att BTA har en vision för dessa och att den är med och påverkar utvecklingen.

Lyckligtvis är detta inte helt första gången - och absolut inte den sista – som fackliga rörelsen står inför stora utmaningar. I allmänhet har man ju alltid klarat sig.

Måttet för fackförbundets kraft är dess med-lemskår, och samarbete receptet till framgång. Detta är starkt inskrivet även i BTA:s verksam-hetsidé och återspeglas också i personvalsfrågor-na på representantmötet. Alla ordförande- och vice ordförandekandidaterna betonar bl.a. i den-na tidning vikten av att lyckas i föreningsarbetet.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Kan inte begripa. Antti Rinne (sd) har fått hård kritik för sitt löfte att ämna höja lägsta pen-sionerna. Som en fårskock har regeringen och ekonomerna nära den, uttryckt att detta förstör nationalekonomin och hämtar gräshopporna på vetefälten.

I klar text innebär detta mer eller mindre, att det inte finns skäl att bota pensionärsfattigdomen och att även dessa pengar borde riktas till fö-retagsvinster och större skattelättnader för rika. Samma personer talar ändå om att bevara väl-färdssamhället. Detta begriper jag inte.

Kahden viikon kuluttua Tampereella kokoontuva AKT:n XVII edustajako-kous ajoittuu monella tavalla haas-teelliseen aikaan. Kuljetusalalla isoja tulevaisuuden kysymyksiä ovat työ-

ehdot, kansainvälistyminen, digitalisaatio, maan hallituksen toimet kuljetusalan sääntelyn purka-misessa, tieliikenteen heikko valvonta, huono-kuntoiset tiet ja kova kilpailu.

Tässä vyyhdessä kaikki vaikuttavat kaikkeen. Alan kansainvälistyminen on maantiekuljetuk-sissa näkynyt kabotaasina, ja tilannetta on vai-keuttanut maantieliikenteen valvonnan alasajo ja sääntelyn purkaminen. Nämä taas heijastuvat työehtoihin ja yhdessä heikkokuntoisen tiestön kanssa vaikuttavat myös liikenneturvallisuuteen.

Oma lukunsa on digitalisaatio. Jollain tasolla sen vaikutukset ovat ennakoitavissa, monella taas ei. On esimerkiksi odotettavissa, että työtehtäviä katoaa edelleen automatisaation edetessä. Näin

isoja asioita todennäköisesti tapahtuu myös kuljetusalalla, mutta todennäköisesti myös uusia töitä syntyy.

Haasteita on paljon, ja muitakin kuin edellä mainitut. Niihin vastaamista pohditaan myös AKT:n edustajakokouksessa. Kokous vetää lin-jan seuraavaksi edustajakokouskaudeksi. Tam-pereella ollaan siis isojen asioiden äärellä. On myös tärkeätä, että AKT:llä on näkemys niihin, ja että se on mukana vaikuttamassa kehityk-seen.

Lohdullista tässä on se, että ihan ensimmäistä kertaa − eikä varmasti viimeistäkään − ammatti-yhdistysliike ei ole isojen haasteiden edessä. Ja että yleensä ja yhdessä niistä on selvitty.

Ammattiliiton voiman mitta on sen jäsenis-tö ja onnistumisen avain yhteistyö. Tämä on sisäänkirjoitettu vahvasti myös AKT:n henkeen ja se näkyy myös edustajakokouksen henkilöky-symyksissä. Kaikki liiton puheenjohtaja- ja vara-puheenjohtajaehdokkaat painottavat mm. tämän

lehden puheenvuoroissaan järjestötyötä ja siinä onnistumista.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

En ymmärrä. Antti Rinne (sd) on saanut osak-seen kovaa kritiikkiä lupauksestaan pyrkiä nos-tamaan pieniä eläkkeitä. Yhtenä sopulilaumana maan hallitus ja sitä lähellä olevat ekonomistit ovat julistaneet sen tuhoavat kansantalouden ja tuovan heinäsirkat viljavainioillemme.

Suomeksi tämä tarkoittaa jotakuinkin sitä, et-tei eläkeläisköyhyyttä ole aihetta poistaa, ja että nekin rahat on parempi käyttää yritysten voittoi-hin ja hyvätuloisten verohelpotuksiin. Samat ta-hot puhuvat kuitenkin ihan pokkana hyvinvoin-tiyhteiskunnan säilyttämisestä. Sitä en ymmärrä.

arto jokela, päätoimittaja / chefredaktör


taksissa pitkä päivä ja väkivallan uhkaTaksinkuljettajat työskentelevät Pohjoismaissa keskimäärin lähes 53 tuntia viikossa. Kuljettajista 60 prosenttia on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa.

TeKSTi JA KUVA Arto Jokela

Pohjoismaiden Kuljetustyön-tekijöiden federaation (NTF) tutkimuksen mukaan takseis-sa tehdään pitkiä päiviä. Pää-sääntöisesti taksinkuljettajana

Lue koko raportti – Taksikysely Pohjoismaissa 2017, Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi: www.nordictransport.org/

Taksinkuljettajien altistuminen väkivallalle

80 %

60 %

40 %

20 %

0 %Pohjoismaat Tanska Suomi Norja Ruotsi

Kohdannut väkivaltaa Väkivaltaa päivällä Väkivaltaa yöllä/vuorotyössä

toimivien työviikot venyvät keskimäärin lähes 53-tuntisiksi. Taksinkuljettajat teke-vät myös pitkiä työvuoroja. Pisimmillään työvuorot ovat venyneet 55 tuntiin. Vastan-neista yli 10 prosenttia ilmoitti tehneensä 20−25 tunnin mittaisia työvuoroja.

Myös väkivalta ja sen uhka ovat osa tak-sinkuljettajan työpäivää ja 60 prosenttia kuljettajista sanoo kokeneensa työssään väkivaltaa tai sen uhkaa.

Taksinkuljettajan työ on myös raskasta ja neljä viidestä kuljettajasta sanoo koke-vansa olevansa väsynyt.Suurin osa kuljettajista tekee työtä provi-siopalkalla (87,2%). Kiinteää palkkaa sai 5,7 prosenttia vastanneista. Loput saivat sekä provisiota että kiinteää palkkaa.

Lähes puolet vastanneista (Suomi ei tässä mukana) oli ollut vahinkotilantees-sa. Vahingoista joka kymmenes johti ruu-miinvammoihin.

Tutkimuksen mukaan taksinkuljetta-jan työ ja siihen liittyvät ongelmat olivat hyvin samanlaisia kaikissa Pohjoismaissa. Tutkimuksessa osallistui yli 500 taksin-kuljettajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

AKT:n valtuuston kevätkoko-us 23. toukokuuta oli myös tämän valtuuston viimei-nen, sillä muutaman viikon kuluttua Tampereella ko-

koontuva AKT:n edustajakokous valitsee liitolle uuden hallinnon.

Avauspuheessaan valtuuston puheen-johtaja Kai Laaksonen tarkasteli kulunutta nelivuotiskautta ja määritteli AKT:n suun-nannäyttäjäksi ja rohkeaksi vaikuttajaksi.

− On huolehdittava siitä, että olemme

Akt:n valtuustolla jäähyväis- kokousAKT:n valtuusto hyväksyi viimeisessä kokoukses-saan mm. viime vuoden toimintakertomuksen ja tilit.


Vuoden 2017 keskeisiksi tapahtumiksi Piirainen nosti järjestämistyössä etenemi-sen ja uudet toimintatavat sekä Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistyksen liit-tymisen AKT:n täysjäseneksi. Merkittäviä ovat myös AKT:n ja Kuljetusalan Työttö-myyskassan talouden myönteinen kehitys ja kuljetusalan työllisyyden paraneminen.

AKT:n toinen varapuheenjohtaja Harri Pasanen pohti, että maan hallitus on ot-tanut kuljetus- ja logistiikkasektorin nor-minpurkutalkoiden koekaniiniksi ja viit-

tasi hyväksyttyihin liikennekaari ykköseen ja kakkoseen sekä valmistelussa olevaan liikennekaari kolmoseen.

Pasanen muistutti myös työaikalain ja vuosilomalain uudistuksista.

−Ei tarvitse olla suurikaan asiantunti-ja, kun voi nähdä lakimuutosten suunnan, työntekijöitä ajetaan koko ajan ahtaamalle, totesi Pasanen.

Kokouksessaan valtuusto käsitteli ja hyväksyi mm. viime vuoden toimintaker-tomuksen ja tilinpäätöksen.

sitä myös tulevaisuudessa, hän sanoi.Kokouksessa puhunut AKT:n puheen-

johtaja Marko Piirainen nosti esille mm. AKT:n pitkäaikaisen tavoitteen kuuden-nesta lomaviikosta. Se oli samalla vastaus EK:n esitykseen palkansaajien lomien leikkaamisesta viikolla.

− Perusteena voi mainita niin usein mainitut verrokkimaat, Ruotsin ja Tans-kan, joissa työntekijöiden vuosiloma sekä vapaapäivät ovat kolme tai neljä päivää Suomea pidemmät.

AKT:n valtuuston kevätkokous oli myös tämän valtuuston viimeinen kokous. Muutaman viikon kuluttua Tampereella kokoontuva AKT:n edustajakokous valitsee liitolle mm. uuden hallinnon.

http://www.nordictransport.org/


vierAspArkki

Nuorten työehdoista edus-kunnalle jätetty välikysy-mys on perusteltu sen johdosta, että ikä tai yri-

tyskoko eivät voi olla kestäviä ja yh-denvertaisuusvaatimukset täyttäviä perusteita säätää lailla heikompia työsuhteen perusehtoja.

Pk-yritysten työllistämismahdolli-suuksia on tärkeää tukea, mutta hal-lituksen leikkurilaiksi muuttunut ak-tiivimalli ei tätä kaivattua tukea anna. Näin on todennut jopa 80 prosenttia Suomen yrittäjien aihetta koskevaan kyselyyn vastanneista pk-yrittäjistä. Tarvitaan vaikuttavampia ja inhimilli-sempiä keinoja.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Madalletaan työllistämisen kynnystä ja otetaan käyttöön työmarkkinatuen suuruinen työllistämisseteli. 700€/kk (Rinteen malli), jonka saa 3kk työttö-myyden jälkeen 6kk ajalta.

Nostetaan arvonlisäveron alarajaa nykyisestä 10 000 eurosta tukemaan pk-yritysten työllistämistä.

Palkitaan 20 000 euron veropork-kanalla ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta seuraavan vuoden verotuksessa.

Parannetaan pk-yritysten neuvon-taa ja työlakien ja sopimusten tunte-mista lisääviä palveluja.

Panostetaan yritysten muuntokou-lutukseen ja lisätään yrityksen tar-peisiin räätälöityjä yhteishankinta- ja koulutusmahdollisuuksia.

Irtisanomisperusteiden heikentä-misen sijasta kehitetään eurooppa-laisittainkin katsoen joustavia työs-säkäymisen ja irtisanomisen väliin sijoittuvaa lomautusjärjestelmää. Pi-dempikestoista lomautusaikaa voisi käyttää laajemmin myös kouluttautu-miseen.

Kehitetään oppisopimuskoulutus-ta tukemaan myös pk-yritysten kou-lutustarpeita mm. siten, että sama oppisopimusoppilas voisi tehdä useamman pk-yrityksen kanssa op-pisopimussuhteen. Näin jaettaisiin pienten yritysten järjestämisvastuita laajemmalle.

Käynnistetään kattava aikuiskou-lutusreformi. Sen työn osana selvite-tään mm. henkilökohtaisen koulutus-tilin tai osaamis- ja työllistämissetelin käyttöönottomahdollisuudet. Kou-lutusrahasto kehitetään tukemaan omaehtoisen koulutuksen rinnalla myös ammatillista aikuiskoulutusta. Nimikin voisi olla koulutus- ja työllis-tämisrahasto.

Tarvitaan lisätoimia sen tukemi-seen, että työpaikkoja etsivä ihminen ja työtä tarjoava työnantaja kohtaavat toisensa. Tavoitteena olisi laatia eri politiikan lohkoja yhdistävä toimenpi-deohjelma. Toteutetaan joka maakun-nassa laajapohjaisen yhteistyön voimin positiivisen rakennemuutoksen ohjel-ma, kuten Lounais-Suomessa on tehty.

Toimialakohtaisten työmarkkina-järjestöjen tulisi Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden tavoin lisätä paikallista yhteistyötä yritysten kas-vun, tuottavuuden, työllisyyden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Olisi toivottavaa, että eri toimialojen tes-sopimuksissa rakennetaan edellytyk-siä nuorten työllistämiselle yleissito-vuusjärjestelmää rapauttamatta.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Työikäisen väestön osuus laskee ja ikärakenne johtaa siihen, että eläkkeel-le siirtyy enemmän ihmisiä kuin nuo-ria tulee työmarkkinoille. Osaavasta työvoimasta tullaan kilpailemaan.

On nurinkurista, että kannustetaan yrityksistä pois potkimista. Kaikki tar-mo pitäisi keskittää siihen, että nuoret ovat halukkaita tulemaan työelämään turvallisin mielin ja laadukkaisiin työ-suhteisiin. Työelämää tulisi kehittää muutosturvaa, osaamista, työhyvin-vointia ja jaksamista vahvistavaan sekä perheystävällisiä työpaikkoja li-säävään suuntaan.

Tulevaisuudessa työvoimaa saavat yritykset ja työyhteisöt, jotka panosta-vat työolojen ja osallisuuden paran-tamiseen, eivät työsuhteen ehtojen huonontamiseen.

LAURI IHALAINENKirjoittaja on SDP:n kansanedustaja

Vaihtoehtoja hallituksen kaavailemille työsuhdeturvan heikennyksille

Henkilö oli työskennellyt tilapäisenä ahtaajana vuo-desta 2006 Outokumpu Shipping Oy:ssä lukuisissa työvuoron pituisissa määrä-

aikaisissa työsuhteissa. Yhtiöllä oli vaki-tuisten ahtaajien lisäksi noin kymmenen tilapäistä ahtaajaa. Tähän ryhmään myös kyseinen henkilö oli kuulunut.

Henkilö teki viimeisen työpäivänsä ahtaajana 11.6.2012 ja oli sairauslomalla 14.6.−5.7.2012. Aiemmin hän oli ollut työ-kyvyttömänä lääkärintodistuksen mukaan noin kolmen viikon ajan. Henkilö oli ollut sairauslomilla myös vuosina 2010 ja 2011.

Työnantaja oli saatuaan 14.6.−5.7.2012 välisen ajan lääkärintodistuksen päättänyt, ettei se tarjoa enää töitä kyseiselle henki-lölle. Kesäkuussa alkanut sairausloma jat-kui 23.7. saakka.

Myöhemmin 22.1.2013 henkilölle oli ilmoitettu syyksi siihen, ettei hänelle tar-jottu töitä se, että hän ei terveytensä takia ollut kykenevä satamayöhön ja että hänellä oli ollut runsaasti sairauspoissaoloja.

Syrjintä kiellettySekä yhdenvertaisuuslain että työsopi-muslain mukaan syrjintä on kielletty mm. terveydentilan perusteella.

outokumpu shippingille tuomio syrjinnästäTilapäinen ahtaaja menetti työnsä sairaspoissaolojen takia. Korkeimman oikeuden mukaan työnantaja syyllistyi syrjintään ja rikkoi yhdenvertaisuuslakia.

TeKSTi Arto Jokela

Yhtiö vetosi oikeudessa edelleen siihen, ettei henkilö ollut sairauspoissaolojen vuoksi kykenevä ahtaajan työhön. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, etteivät vuosien 2010 ja 2011 sairauspoissaolot osoittaneet, etteikö henkilö olisi kyennyt tekemään ah-taajan töitä.

Käytännössä korkein oikeus käsitteli asiaa työhönottotilanteena ja lähti siitä, että yhtiö ei voi perustaa työhönottopäätös-tään yhdenvertaisuuslain tai työsopimus-lain vastaiseen syrjivään perusteeseen.

Vahingonkorvausta 6 000 euroaArvioidessaan tapausta korkein oikeus kiinnitti huomiota siihen, kuinka olen-naisesti ja pitkäaikaisesti työnhakijan sairauden on voitu odottaa vaikuttavan tämän terveydentilaan. Tässä arvioinnin lähtökohdat ovat samantapaiset kuin arvi-oitaessa oikeutta irtisanoa terveydentilan perusteella.

Päätöksessään korkein oikeus totesi, ettei yhtiö ollut näyttänyt hyväksyttävää syytä lopettaa työn tarjoamista.

Outokumpu Shipping määrättiin kor-vaamaan irtisanotulle henkilölle 6 000 eu-roa vahingonkorvauksena ja maksamaan osa tämän oikeudenkäyntikuluista.

SAK-laiset kuljetusalan ammat-tiliitot – Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Suomen Merimies-Unioni

SMU ry, Veturimiesten liitto VML ry ja Rautatievirkamiesliitto RVL ry – perustivat 24.5. Kuljetusliitot KL -nimisen järjestön. Sen tarkoituksena on kehittää ja vahvistaa liittojen keskinäistä yhteistoimintaa sekä edunvalvonta- ja sopimustoimintaa.

Kuljetusliitot KL:n perustamisella on myös tarkoitus vahvistaa liittojen välillä jo pitkään voimassa ollutta sopimusta työ-

kuljetusliitot kL perustettu

ehtosopimusneuvotteluihin liittyvästä kes-kinäisestä tuesta ja taata liittojen vankka asema kuljetusalan työntekijöiden etujen ja oikeuksien ajajana ja turvaajana.

Järjestön perustajina olevat liitot toimi-vat jo nyt yhteisissä tiloissa.

Kuljetusliitot KL:n hallituksen puheen-johtajana aloittaa Merimies-Unionin pu-heenjohtaja Simo Zitting. Hallituksen muina jäseninä ovat AKT:n puheenjohta-ja Marko Piirainen, PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen, VML:n puheenjohtaja Tero Palomäki ja RVL:n puheenjohtaja Kari Vähäuski.

Tiesitkö, että...... loma-ajan palkka tulee maksaa lomalle jäädessä, mikäli loman pituus on yli kuusi päivä.


Tinitsa Lynberg, lentoemäntä, osasto 208, 1. edustajakokous

Tinitsa Lynbergille kokouksen tärkeim-mät asiat ovat työaikakysymykset ja työs-sä oppiminen. Hän lähtee kokoukseen myös oppimaan, miten asioita AKT:ssä hoidetaan.

− Kokouksessa saa tuntumaa siihen, mihin ollaan liitytty.

Anne Perttula, matkatoimisto-virkailija, osasto 180, 1. edustajakokous

Tärkeitä asioita Anne Perttulalle ovat lii-ton johdon valinta, jäsenhankinta ja lii-ton linjan vetäminen seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

− Odotan kokousta mielenkiinnolla ja avoimin mielin. Jäsenten etu edellä men-nään.

Vesa Manninen, linja-autonkuljettaja, osasto 033, 1. edustajakokous

− Edessä on mielenkiintoinen kokous. Odotan kokoukselta selkeitä kantoja. Tärkein asia on jäsenhankinta. Etenkin nuoriin on kiinnitettävä huomiota. Hei-dät on otettava vahvemmin huomioon myös edunvalvonnassa.

Vesa Mannista huolestuttaa etenkin, miten maan hallitus kohtelee alle 30-vuo-tiaita.

odotettavissa mielenkiintoinen edustajakokousKyselyn perusteella kokouksen tärkeimmät asiat ovat järjestötyö, jäsenhankinta ja edunvalvonta.

TeKSTi JA KUVAT Arto Jokela

Pasi Boehm, ahtaaja, osasto 131, 3. edustajakokous

Pasi Boehm pitää edustajakokouksen tärkeimpinä asioina seuraavan nelivuo-tiskauden ohjelma-asiakirjoja. Niistä hän nostaa esille erityisesti työturvallisuusasi-at ja työssä jaksamisen.

− Odotan mielenkiintoista kokousta. Mielestäni asiat ovat liitossa menneet pa-rempaan suuntaan.

Tuomas Hurskanen, kuorma- autonkuljettaja, osasto 40, 3. edustajakokous

Tuomas Hurskanen uskoo, että kokouk-sen henkilövalinnoista tulee vaikeita. Tär-keänä asiana hän pitää jäsenhankintaa. Siihen osastojen pitäisi saada enemmän resursseja.

Hän pitää tärkeänä myös sitä, että osastojen toimistonhoitajat siirretään lii-ton palkkalistoille.

Eero Kulmala, varastotyöntekijä, osasto 005, 2. edustajakokous

− Odottavat tunnelmat, henkilövalinnat ovat kokouksessa varmasti vahvasti esillä.

Kulmala toivoo niin edustajakokouk-sessa kuin muussakin toiminnassa avoin-ta ja rehellistä keskustelua. − Eri mieltä saa olla ja pitääkin olla.

Kokouksen tärkeimpänä yksittäisenä asiana hän pitää jäsenhankintaa.

– Ihmiset pitäisi saada ymmärtämään, miten tärkeää työtä täällä tehdään.

Janne Karhiaho, yhdistelmäajo-neuvonkuljettaja, osasto 014, 3. edustajakokous

Janne Karhiaho odottaa, että kokouksessa saavutettaisiin tärkeistä asioista yksimie-leisyys ja että omat alueen ja osaston aja-mat asiat etenevät.

− Ykkössijalle nostan jäsenhankinnan.

Mirkka Hakala, linja-autonkuljet-taja/liikenneopet-taja, osasto 018, 1. edustajakokous

– Jännän äärellä ollaan. Let see what hap-pens, kiteyttää Mirka Hakala tunnelmat ennen kokousta.

Edunvalvonta on hänelle ykkösjuttu. Hän näkee maailman ja yhteiskunnan ny-kymenossa myös tekijöitä, jotka uhkaavat ay-liikettä ja sen arvoja.

− Tärkeitä asioita ovat yhteistyö ja so-lidaarisuus.

Timo Savolainen, yhdistelmäajo-neuvonkuljettaja, osasto 016, 2. edustajakokous

− Hyvät tunnelmat. Hieno tapahtuma, odotan innolla. Toisella kertaa asioista ymmärtää enemmän, kun kaikki ei ole uutta.

Liiton johdon ja puheenjohtajan valin-ta ovat hänestä tärkeitä. Asiapuolella tär-keimpiä ovat järjestötyö ja jäsenhankinta.

− Ilman meitä ei ole liittoa.

Aki Lilja, linja-autonkuljettaja, osasto 103, 3. edustajakokous

Aki Lilja on huolissaan alan muutoksesta ja vetovoimasta ja odottaa tulevalla neli-vuotiskaudella liiton johdolta selkeää lin-janvetoa ja tarvittaessa koviakin päätöksiä.

− Edunvalvonta on tärkeä ja nuoret on saatava mukaan.

Sari Väyrynen, linja-autonkuljettaja, osasto 045, 1. edustajakokous.

Sari Väyrynen toivoo toimintaan ja pää-töksentekoon avoimuutta ja läpinäkyvyyt-tä.

− Tärkeitä ovat edunvalvonta ja tasa-arvo ja etenkin edunvalvonnan toimivuus ruohonjuuritasolla eli työpaikoilla.

Huolissaan hän on erityisesti siitä, että alle 20 hengen yrityksissä irtisanomista helpotetaan ja määräaikaisuus ollaan hy-väksymässä ilman perusteita alle 30 vuo-tiaiden osalta.

− Jos lakiin tulee huononnuksia, niin niitä on myöhemmin vaikea korjata.

Teija Mustonen, linja-autonkuljettaja, osasto 082, 1. edustajakokous

− Avoimin mielin. Kaikki vähän uutta. Mielenkiintoista nähdä miten kokous toimii ja miten siellä voi vaikuttaa.

Teija Mustonen pitää tärkeänä jä-senhankintaa ja nuorten asioita. Hän kiinnittää huomiota myös irtisanomis-suojaan ja alle 30-vuotiaisiin kohdistet-tuihin heikennyksiin.

Tärkeitä hänestä ovat myös uusien viestintäkanavien ja sosiaalisen median käyttö tulevaisuuden viestinnässä.

Mikko Tuovi-nen, yhdistelmä-ajoneuvonkuljetta-ja, osasto 085, 3. edustajakokous

− Edessä mielenkiintoinen kokous ja pu-heenjohtajan valinta, hän ennustaa.

Hän toivoo AKT:ltä enemmän näkyvyyttä ja esilläoloa omalla kentällä.

Edustajakokouksen tärkeimpinä asioi-na Mikko Tuovinen pitää jäsenhankintaa ja edunvalvontaa. Edunvalvonnassa hän nostaa esille Metsähallituksen puuajojen kilpailutuksen, missä hintakilpailu on ajanut rehellisiä ja asiansa hoitavia yri-tyksiä vaikeuksiin.

Akt edustAjAkokous 2018


Liiton koLumni

palstalla kirjoittavat vuorotellen AKT:n puheenjohtaja, 1. ja 2. varapuheenjohtaja, valtuuston puheenjohtaja, hallituksen varapuheenjohtaja ja työvaliokunnan jäsen.

Olen päättänyt palastella aina-kin vielä kertaalleen kolum-nissani meneillään olevaa sopimuskautta ja työeh-

toneuvotteluissa sovittua hedelmää. Aiemmin olen yrittänyt arvioida, miten kyseiset neuvottelut etenisivät ja kuinka niiden kulkuun mahdollisesti haluttai-siin vaikuttaa.

Sopimuksien synnyttyä ja vuoden vaihduttua tuli aika arvuutella sekä arvi-oida, onko sopimuskauden palkankoro-tuksiin liittyvät ulkopuoliset tekijät oikea tapa tulevaisuudessa ratkaista kuljetus-alojen palkankorotuksia.

Nyt kun palkankorotuksiin liittyvät ”verrokkialojen” palkkaratkaisut ovat osoittaneet, että suuntaus myös tule-vaisuudessa on mitä todennäköisem-min paikallisesti sovittavia eriä suosiva. Tämän vuoksi kuljetusaloilla ei mielestä-ni tule jatkossa ns. istua kyydissä vaan ajaa itse.

Mielestäni näin toimiessamme var-mistaisimme parhaiten kuljetusaloilla työskentelevien jäsentemme ostovoi-man kehittymisen. Ja ennen kaikkea tiedämme sopimusta tehdessämme korotusten kokoluokan sopimuskauden aikana.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Olennainen osa sopimuskautta on tar-kastella, miten neuvotteluissa sovitut muutokset sekä kokonaan uudet työeh-tosopimuskirjaukset ovat ottaneet paik-

kansa jokapäiväisessä työelämässäm-me. Yksi tällainen on työnantajapuolen laajalla rintamalla ajama paikalliseen so-pimiseen tähtäävä kulttuuri, joka päätyi myös satamien työehtosopimukseen.

Tosin on todettava, että Satamaope-raattoreiden tavoite, jossa yritykset so-

pisivat suoraan työntekijän kanssa, ei toteutunut.

Satamien pitkä perinne paikallisessa sopimisessa sai kuitenkin uuden ulottu-vuuden. Nyt esimerkiksi työntekemisen liittyvistä malleista, kolmivuoron sun-nuntaityön ja arkipyhien korotusosien vaihtaminen vastikkeeksi sekä korvaava työ, ovat osa voimassa olevaa työehto-sopimusta. Mutta ainoastaan silloin, jos niistä päästään paikallisesti sopi-mukseen.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Satamaoperaattorit ry:llä on kiihkeä tah-totila järjestää jäsenyrityksilleen mahdol-lisuus sopia lähes kaikesta suoraan työ-paikoilla. Siksi tuntuu perin erikoiselta, ettei edellä mainitut, ja jo suurelta osin valmiiksi sovitut asiakohdat, etene pai-kallisesti mihinkään.

Onkin helppo vetää johtopäätös siitä, mitä merkitsee se, että jopa sata-mien suurimpiin työnantajiin kuuluva operaattori on päättänyt nollata työnte-kijän eduksi laskettavia uusia työehtoso-pimuksen pykäliä sitä mukaa, kun niitä tuodaan neuvottelupöytään.

Tämän kaltaisella toiminnallaan työnantaja kertoo ainakin kirjoittajalle sen, etteivät edes he pidä satama-alalle sovittua kahden vuoden sekä kahden optiovuoden mittaista sopimuskautta realistisena.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Optiovuosista päätettäessä tulisi mie-lestäni puntaroida kokonaisvaltaisesti, mitä sovituista asioista on todellisuu-dessa jäänyt käteen. Satamien osalta lin-jaukset tehdään syksyn aikana jaostossa. Rohkenen odottaa aktiivista keskustelua aiheesta jo satamapäivillä.

TOM HEMMING

AKT:n Hallituksen ja työvaliokunnan jäsen

Puheenjohtaja Kotkan Ahtaustyöntekijät ry 137

[email protected]

Ollako optio vai eikö olla?

AKT:n edustajakokouksen henkilövalintoja pohdit-tiin ja pohjustettiin huh-tikuun lopulla neljässä aluekokousten sarjassa.

Kokouksiin osallistui aluekokousedusta-jien lisäksi AKT:n johto eli puheenjohta-ja Marko Piirainen, 1. varapuheenjohtaja Arto Sorvali ja 2. varapuheenjohtaja Har-ri Pasanen.

Kolmikosta Sorvali on luopumassa teh-tävästään ja paikkaa tavoittelevat satamien sopimussihteeri Juha Anttila, Jyväskylän aluetoimitsija Pentti Hämäläinen ja Jo-ensuun aluetoimitsija Pekka Lehtonen. AKT:n puheenjohtajaksi ehdolla ovat Pii-rainen ja Helsinki-Uusimaan aluetoimitsi-ja Jari Korhonen. Toiseksi varapuheenjoh-tajaksi ainoa ehdokas on Pasanen.

Valtuuston puheenjohtajaksi ehdolla ovat DB Schenkerin pääluottamusmies ja AKT:n valtuuston nykyinen puheenjohta-ja Kai Laaksonen sekä AKT:n hallituksen jäsen ja Kuljetusliike Ilmari Lehtosen pää-luottamusmies Tero Anttonen.

Aluekokouksissa Piirainen käytti pu-heenvuoron ajankohtaisista asioista ja Sorvali selvitti edustajakokouksen kulkua ja muita käytännön asioita.

Äänestyksiä tulossaIstuva puheenjohtajan Marko Piiraisen uudelleenvalintaa tukevat Kaakkois-Suo-men, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, Lahden ja Lapin alueet. Myös AKT:n satamien sos.dem. ryhmä tukee Piiraisen jatkoa.

Piiraiselle ja Korhoselle tukea löytyy Pohjois-Karjalan ja Helsinki-Uudenmaan

Akt:n aluekokouksissa pohjustettiin henkilövalintojaAluekokouskierroksen perusteella on todennäköistä, että Tampereella äänestetään liiton johdosta.


alueilta. Pirkanmaa ja Oulu eivät ottaneet kantaa puheenjohtajakysymykseen. Lapin ja Oulun yhteisessä kokouksessa Oulun Satamatyöntekijät osasto 142 esitti jatkoa Piiraiselle.

Valtuuston puheenjohtajan valinnassa Kai Laaksosta tukevat Kaakkois-Suomen, Lahden, Satakunnan, Varsinais-Suomen, Pohjanmaan ja Pirkanmaan alueet.

Tero Anttosta tukevat Lapin ja Oulun alueet. Lapin ja Oulun yhteisessä kokouk-sessa Oulun Satamatyöntekijät osasto 142 esitti jatkoa Laaksoselle.

Tukea molemmille ehdokkaille löytyy Helsinki-Uudeltamaalta ja Pohjois-Karja-lan alueilta. Keski-Suomen alue ei ottanut kantaa valtuuston puheenjohtajan valin-taan.

Hallitukseen yksi nainen?Hajontaa on myös ensimmäiseksi vara-puheenjohtajaksi pyrkivien kesken. Juha Anttilan takana ovat Kaakkois-Suomi, Var-sinais-Suomi, Satakunta ja Pohjanmaa.

Pekka Lehtosta 1. varapuheenjohtajaksi tukevat Lahti, Oulu ja Lappi. Oulun Sata-matyöntekijöiden osasto ilmoitti alueko-kouksessa kuitenkin tukevansa Anttilaa. Helsinki-Uusimaalla kannatusta saivat Lehtonen ja Anttila. Pohjois-Karjalassa kannatusta saivat Lehtonen ja Pentti Hä-mäläinen. Kantansa avoimeksi jättivät Pir-kanmaa ja Keski-Suomi.

Aluekokousten perusteella AKT:n hal-lituksesta näyttäisi tulevan miesvaltainen. Ainoastaan Satakunta esittää hallitukseen naista. Satakunnan ehdokas on Porin Au-toalantyöntekijöiden puheenjohtaja, linja-autonkuljettaja Johanna Honkaranta.

Marko Piirainen käytti aluekokouksissa ajankohtaisia asioita käsittelevän puheenvuoron. Kuva Helsinki-Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen aluekokouksesta.


Rohkenen odottaa aktiivista keskustelua aiheesta jo satamapäivillä.

mailto:tom.hemming%40steveco.fi?subject=


Marko Piirainen:

Ratkaisevaa on järjestötyössä onnistuminenKuljetusliittojen yhteistyö, työpaikkojen järjestäminen ja digitalisaatio ovat isoja tulevaisuuden haasteita.

TeKSTi Arto Jokela KUVA Ari Lehtola

Marko Piirainen sanoo hakevansa jatkoa AKT:n puheenjohtajana, koska hallinnon jäsenet sekä

kentän aktiivit ovat sitä pyytäneet.− Koen, että 20-vuoden liittokokemuk-

sestani on hyötyä tälle liikkeelle myös jat-kossa.

Isoissa asioissa hän korostaa järjestö-työtä ja kuljetusliittojen yhteistyötä.

− Perinteisen järjestötyön rinnalle otetaan käyttöön uusia keinoja. Järjes-täjien koulutus on avainsana. Tärkeätä on pureutua yrityksiin, joissa jäseniä on vähän.

− Ensin työntekijät pitää saada jäse-niksi ja sitten valita luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu sekä työhuonekun-ta. Näin työntekijöille taataan vähintään tessin mukainen ansiotaso.

Järjestämistyöhön pitää saada si-toutettua osastojen toimikuntien jäsenet, mukaan lukien liiton hallinnon jäsenet. Palkatun henkilöstön voimin tehty työ ei yksin riitä.

− Tämä on meille ratkaiseva kysymys. Jos onnistumme järjestämisessä, ei ole on-gelmia tulevaisuudessakaan. Jos emme, edessä ovat vaikeat ajat.

Kuljetusliitot ja digitalisaatioKuljetusliittojen yhteistyössä otettiin iso askel 24. toukokuuta, jolloin kuljetusliitot perustivat Kuljetusliitot KL ry:n.

− Sen kautta tullaan järjestämään liit-tojen yhteisiä toimintoja, kuten viestintää, taloushallintoa ja toimistopalveluja. Myös-kään yhteinen edunvalvontayhteistyö tule-vaisuudessa ei ole poissuljettua.

Isoiksi haasteiksi Piirainen nostaa myös kansainvälistymisen ja digitalisaa-tion. Yhä useampi asia päätetään EU:ssa tai muissa kansainvälisissä organisaati-oissa.

− Digitalisaatio vaikuttaa jo nyt monella työpaikalla. On tärkeää, että liitto on vai-kuttamassa sen kehitykseen ja sitä kautta turvaamassa työpaikkoja ja työntekijöiden oikeuksia.

Kurssi kohti tulevaisuuttaMissä Piirainen kokee työssään onnistu-neensa?

− Tullessani puheenjohtajaksi edeltä-jäni oli vapautettu tehtävistään ja edessä oli valmistautuminen tes-kierrokseen ja edustajakokoukseen. Ne molemmat saa-tiin hoidettua yhteistyöllä kunnialla maa-liin.

Edellisen tes-kierroksen tuloksia Piirai-nen pitää porvarihallituksen aikaan peilat-tuna tyydyttävinä.

– Kikyn kaikki heikennykset torjuttiin ja sopimuksiin saatiin myös osa ammat-tiosastojen muutosehdotuksista.

Liiton talouden vakauttamisessa hän kokee myös onnistuneensa. Tärkein ja pysyvin muutos on tehty talouden toi-mintatavoissa läpi organisaation, jotka on päivitetty 2010-luvulle.

Pitkäjänteisen työn tulokseksi hän las-kee myös SLSY:n liittymisen AKT:n täys-jäseneksi.

Tero Anttonen:

Kerrotaan päätöksistä avoimestiAnttosen mielestä jäsenten pitää pystyä sekä seuraamaan että ymmärtämään liiton päätöksentekoa.

TeKSTi Tua Onnela KUVA Ari Lehtola

Avointa päätöksentekoa. Siinä on Tero Anttosen pääviesti, kun hän tavoittelee paikkaa AKT:n valtuus-

ton puheenjohtajana.Anttonen on ollut neljä vuotta mukana

AKT:n hallituksessa ja kokee valtuuston puheenjohtajaehdokkuuden hyväksi jat-koksi sille. Hänestä hallitustyö on ollut mielenkiintoista ja antoisaa, mutta samal-la hän on nähnyt myös kohtia, joissa liiton päätöksentekokulttuuria voisi parantaa.

– Haluan tuoda liiton toimintaan avoi-muutta ja viedä päätöksentekoa lähelle jä-seniä. Kentällä kuulee liian usein sitä, että AKT:ssä päätettiin sitä ja tätä, eikä kukaan tiedä mistään mitään, Anttonen sanoo.

Hänestä jäsenten pitää pystyä sekä seu-raamaan että ymmärtämään liiton päätök-sentekoa.

– Kaikesta, mikä ei ole salassa pidettä-

vää, pitää avoimesti kertoilla. Pitää viedä jäsenille ja työpaikoille tietoa siitä, mitä päätöksiä hallinnossa on menossa, miten prosessi etenee ja keitä on päättämässä.

Anttosen mielestä avoimuus on erityi-sen tärkeää silloin, kun asioista on erimie-lisyyksiä.

– Mielipide-eroja on aina niin kauan kuin on kyse ihmisistä, mutta jos asioita ajetaan liian voimakkaasti, se on sitä, mikä voi näyttää pienen piirin puuhastelulta.

Ay-liike ei ole kiinni menneessäAnttonen haluaa vaikuttaa myös siihen, miltä AKT näyttää ulospäin.

– Esimerkiksi Suomen Yrittäjät halu-aa tarjota meistä sellaista kuvaa, että ay-liikkeelle ei mikään kelpaa. Voisimme viedä sinne ja kaikkialle muualle viestiä, että ainahan me olemme valmiita neuvot-

telemaan, jotta saadaan mahdollisimman hyvä lopputulos aikaan.

– On tärkeää kertoa ulospäin, että ay-liike ei ole menneeseen jämähtänyt vaan haluaa aina kehittää asioita eteenpäin, Anttonen sanoo.

Mihin nuoret ovat kadonneet?Työssään pääluottamusmiehenä Tero Ant-tosta työllistävät tutut kysymykset: työajat, työvuorolistat ja niin edelleen. Tänä vuon-na esiin on noussut myös uusi laajasti koko alaa koskeva huoli: yrityksiin ei ole tahtonut löytyä kesätyöntekijöitä.

– Mihin meidän nuoret ovat alalta ka-donneet? Johtuuko se ammatillisen kou-lutuksen säästöistä – sitä ei tunnu kukaan tietävän. Haasteita on kutenkin ollut yri-tyksissä ympäri Suomen, Anttonen sanoo.

Anttonen arvelee, että pääluottamus-miehen pesti on antanut monia hyödylli-siä taitoja mahdollista valtuuston puheen-johtajuutta ajatellen.

– Olen käynyt läpi monet yt-neuvotte-lut, ja niistä on saanut neuvottelutaitoja, puheenpitämis- ja esiintymistaitoja ja pe-rustietoa työehtosopimuksesta. Pikkuhil-jaa on tullut myös verkostoiduttua.

– Hallitustyössä taas on ollut kaikkein mielenkiintoisinta nähdä, miten työehtoso-pimuskierros rakentuu, Anttonen sanoo.

Tero Anttonen (s. 20.12.1978) on Kuljetusliike Ilmari Leh-tosen pääluottamusmies. Hänen työuraansa on kuulunut monipuolisesti töitä kuorma-autonkuljettajana. Anttonen asuu Siikajoella, ja perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta.

Marko Piirainen (s. 1.11.1975). AKT:n aluetoimitsijaksi Varsinais-Suomeen ja Sata-kuntaan 1998, palkkasihtee-riksi 2003, taloudenhoitajaksi 2004, talouspäälliköksi 2005. TSL hallintojohtajaksi 2010. Valittiin AKT puheenjohtajaksi 30.11.2012. Asuu Porvoossa, naimissa, kaksi alaikäistä lasta.

Akt:n puheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät

valtuuston puheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät


Kai Laaksonen:

Uudet jäsenet ovat elinehtoHyvä työehtosopimustoiminta on Laaksosen mukaan myös keino parantaa järjestäytymisastetta.


Jari Korhonen:

Tärkein on jäsenen etuLiiton johtamistapa, työehtosopimustoiminta ja järjestötyö kaipaavat muutosta.


AKT:n Helsingin ja Uudenmaan aluetoimitsija Jari Korhosella on kaksi syytä asettua ehdolle AKT:n

puheenjohtajaksi. Toinen on tyytymättö-myys liiton johdon linjaan, toinen kentältä tulleet pyynnöt.

Tyytymätön Korhonen on etenkin istu-van puheenjohtajan tapaan johtaa liittoa. Sitä hän luonnehtii yksinvaltaiseksi.

− Päätäntävallan pitää kuulua mahdolli-simman pitkälle hallinnolle, jonka päätök-siä puheenjohtaja toteuttaa.

Korhonen esittää kritiikkiä myös työ-ehtosopimustoimintaa kohtaan. Edelli-sellä sopimuskierroksella hän ihmetteli mm. kiirettä saada sopimukset valmiiksi ja koeajan pidentämistä puoleen vuoteen.

− Se, että pidempi koeaika tulee työaika-lakiin, ei ole syy sopia sen pidentämisestä. AKT:n sopimuksissa on perinteisesti sovit-tu paremmin kuin laissa.

Korhonen pelkää, että monille koeajan pidennys merkitsee jatkuvaa pätkätyötä.

Jos Korhonen olisi johtanut tes-neuvot-

teluja, hän olisi purkanut sopimukset pie-niin osiin ja käsitellyt kunkin niistä erik-seen sopimusten liitteet mukaan lukien.

Jäsenen asiallaAKT:n puheenjohtajana Korhonen lisäisi paukkuja järjestötyöhön ja jäsenhankin-taan. Järjestötyössä hän panostaisi niihin yrityksiin, joissa järjestäytymisaste on matala.

− Kun niihin saadaan jäseniä, niin va-litaan sinne luottamusmies ja työsuojelu-valtuutettu. Sitten aletaan laittaa asioita yhdessä kuntoon.

Toinen keino jäsenmäärän kasvattami-seen on Korhosen mukaan tiukasti jäse-nen puolelle asettuminen. Tämä pitäisi näkyä niin riitatapausten eteenpäinviemi-sessä kuin työttömyyskassan toiminnassa.

− Aina kun on mahdollista, niin asiat pitää tulkita jäsenen edun mukaisesti. Jä-senen pitäisi olla aina pyramidin huipulla.

Järjestäytymisasteen laskun myötä Korhosen huoli mm. kuorma-autoalan

työehtosopimuksen yleissitovuudesta on kasvanut. Jos se laskee alle 50 prosentin, niin kuorma-autopuolen tes menettää merkityksensä ja alalla ollaan pelkän lain-säädännön varassa.

− Voi katsoa, mitä taksialalla on tapah-tunut, hän sanoo.

Korhonen toteaa, että jäsenmäärän las-ku ei ole yksin AKT:n ongelma. Se vaivaa koko liikettä.

− Usko ay-liikkeeseen pitää palauttaa, hän sanoo.

Eteenpäin on mentyKorhonen kokee onnistuneensa aluetoi-mitsijana siinä, että osastojen toiminta on mennyt eteenpäin ja että alueella on yhdessä tekemisen meininki.

Aluetoimitsijana hän kokee roolinsa luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutet-tujen tukijaksi ja neuvojaksi. Hän on tyy-tyväinen siihen, että hänellä on toimivat suhteet alueen luottamushenkilöihin.

− Yksin tätä hommaa ei tehdä.

Valtuuston puheenjohtajan tehtävä on paikka, jossa pystyy vaikutta-maan liiton linjaan. Liiton päättä-

vän elimen johdossa on iso vastuu, sanoo Kai Laaksonen.

Hän on valtuuston istuva puheenjoh-taja ja tavoittelee jatkokautta. Seuraavalla nelivuotiskaudella Laaksonen käyttäisi valtaansa ja vastuutaan ennen kaikkea järjestäytymisasteen nostamiseen.

– Sen eteen meidän pitää tehdä nyt kaikki. Se on meidän elinehtomme.

Jäsenhankinta vaatii satsauksiaLaaksonen lähestyy uusien jäsenten houkuttelua montaa kautta. Ensinnäkin työehtosopimustoimintaa pitää hänes-tä entisestään kehittää ja parantaa, sillä se on työkalu myös järjestäytymisasteen nostoon.

– Jos tes-toimintaa pystytään paranta-

maan, pystytään osoittamaan myös järjes-täytymättömille, miksi liittoon kannattaa kuulua. Alan työehdoissahan kyllä on parantamisen varaa – esimerkiksi työajat eivät ole kovin houkuttelevat, Laaksonen sanoo.

Toiseksi pitää vaikuttaa mielikuviin ammattiliitosta.

– Meidän pitää vaikuttaa nuoriin jol-lakin keinolla, sillä suuri osa nuorista ei näe liittoa kovin muodikkaana. Lisäksi media ajaa ammattiyhdistysliikettä koko ajan nurkkaan. Jos me vain otamme sen vastaan, kohta me tosiaan olemme siellä nurkassa, Laaksonen sanoo.

Kolmanneksi Laaksosen mielestä pitää sisäistää, että jäsenhankinta ei enää mene omalla painollaan vaan se vaatii satsauksia.

– Ei se mene enää niin kuin joskus 1980-luvulla, että kun ihminen tulee töi-hin, hänelle annetaan kaavake. Järjestäy-

tymisasteen nosto vaatii resursseja. Jos niitä ei ole, ei voi paljon tehdäkään. Mei-dän pitää vaikuttaa myös keskusjärjestö SAK:hon, jotta jäsenhankintaan saa tukea.

Huonot tiet ovat turvallisuusriskiYhteiskunnallisista tavoitteista Laaksonen ottaa esille esimerkiksi tiestön kunnon.

– Siihen pitää pystyä vaikuttamaan. Huonot tiet ovat riski kuljettajien turval-lisuudelle.

Hänestä tiet eivät ole lainkaan riittä-vässä kunnossa ottamaan vastaan entistä pidempiä ja painavampia ajoneuvoyhdis-telmiä, joiden sallimista normaaliliiken-teeseen suunnitellaan.

– Tuntuu, että mittoja ja massoja ha-lutaan kasvattaa kaikkien tielläliikkujien turvallisuuden kustannuksella, Laaksonen sanoo.

Hän näkee pääluottamusmiehenä myös kuljettajien työn epävarmuuden. Siksi hänestä on tärkeää valvoa, etteivät ajo- ja lepoaikasäädökset heikkene.

– Joustavaa työ on jo, mutta tuntuu, että työnantaja haluaa pirstaloida sitä entises-tään. Monilla aloilla ei edes ymmärretä, minkälaisia ongelmia meidän aloillamme on. Esimerkiksi osalla linja-autonkuljetta-jista on vaikeuksia pitää edes ruokatauko-ja.

–

Kai Laaksonen (s. 24.9.1965) on DB Schenkerin pääluottamusmies. Hän on työskennellyt Schenkerillä ja sen edeltäjillä autonkuljettajana ja muissa tehtävissä vuodesta 1986. Laaksonen asuu Raisiossa. Hän on avoliitossa, ja hänellä on kolme lasta, joista kaksi asuu omillaan.

Jari Korhonen (s. 11.8.1966) aloitti kuljetusalalla maansiir-topuolella 1988. Linja-auton-kuljettajaksi 1991. Transdev luottamusmies 2008 ja pääluottamusmies 2009. AKT aluetoimitsija 2013. Asuu Hel-singissä, leski, kolme aikuista lasta.




Juha Anttila (s. 1.1.1967). Työskenteli Kotkan satamas-sa 1985−2010, joista Steveco Oy:n pääluottamusmiehenä 2000−2010. Lisäksi satama-jaoston puheenjohtajana ja hallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä. AKT:n toimitsijaksi 2010 ja satamien sopimussih-teeriksi 2011.

Lehden mennessä painoon Harri Pa-sanen on ainoa tiedossa oleva ehdo-kas AKT:n toiseksi varapuheenjoh-

tajaksi. Hän on myös toimen nykyinen haltija.

Pasasen vastuulla AKT:ssä ovat maan-tiepuolen sopimusasiat. Moni asia on tällä sektorilla ollut vaikea, kuten kabotaasin li-sääntyminen, liikenteen valvonnan heik-keneminen sekä liikennekaaren uudistus.

Yhteinen huoli työpaikoistaPositiivista on ollut taas se, että työnanta-japuolen edustajan Autoliikenteen Työn-antajaliiton kanssa yhteistyö on kehittynyt parempaan suuntaan.

− Parhaiten tämä on näkynyt jatkuvan neuvottelun periaatteen soveltamisena.

Satamista vastaava sopimussihteeri Juha Anttila kiteyttää ehdokkuu-tensa perusteeksi sen, että haluaa

vaikuttaa AKT:n tulevaisuuteen. Kovin suuria muutoksia hän ei aja. Pi-

kemmin hän kehittäisi nykyisiä toimin-tamalleja.

− Ammattiosastojen ja AKT:n yhteis-työn tiivistäminen. Siitä syntyy vahva liit-to, hän sanoo.

Anttila on kuljetusliittojen yhteistyön ja pidemmällä tähtäimellä yhteisen kul-jetusliiton kannattaja. Yhdistämishanke pitää saada käyntiin seuraavalla edustaja-kokouskaudella.

Edunvalvonta on jäsenhankintaaJuha Anttila korostaa myös jäsenhankin-taa ja työehtosopimustoimintaa. Tavoit-teena on saada jäsenille mahdollisimman hyvät työehtosopimukset.

esittelyssä Akt:n varapuheenjohtajaehdokkaat

Jos Pentti Hämäläinen valitaan AKT:n ensimmäiseksi varapuheen-johtajaksi, hänellä on yksi tavoite

yli muiden: järjestäytymisasteen nosta-minen. Liittoon pitää saada uusia jäseniä.

– Sitä tärkeämpää tavoitetta ei kukaan voi keksiä. Järjestäytymisaste on kaikissa liitoissa huolestuttavasti laskenut, emme-kä mekään voi enää mainostaa olevamme yli 50 000 jäsenen liitto. Kaikkein huoles-tuttavinta on, että maksavat jäsenet ovat vähentyneet, Hämäläinen sanoo.

– Kävelemme jo niin syvällä suossa, että alkaa haaroväli kastua.

Rohkeampaa markkinointiaHämäläisen mielestä järjestäytymisas-teen nostoon pitää tosissaan alkaa etsiä

Niin pitkään olen ollut mukana AKT:ssa ja niin paljon olen näh-nyt kenttää laidasta laitaan, että

koin, että minulla olisi annettavaa.Näin perustelee Pekka Lehtonen läh-

temistään ehdolle AKT:n ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi.

– Olin erilaisissa luottamustoimissa lähes koko sen ajan, kun työskentelin kuljettajana, ja myös järjestöpuolella olen ollut monissa tehtävissä. Kaikki puolet on koettu ja nähty. Oma näkemykseni on, että ymmärrän kaikkia sopimusaloja tasapuo-lisesti, Lehtonen sanoo.

Tasapuolisuutta alojen välilleNimenomaan tasapuolisuus on Lehto-selle yksi tärkeimmistä asioista, joita hän haluaa ammattiliitossa ajaa. Hän toivoo, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen autoja kuljetusalojen puolesta.

Pentti Hämäläinen:

Jäsenyyttä täytyy markkinoidaHämäläinen ottaisi kaikki keinot käyttöön, jotta järjestäytymisaste saadaan nousemaan.


konsteja jokaisella liiton tasolla – ja ottaa kaikki lailliset konstit käyttöön.

– Enää ei voi tuudittautua siihen, että jossain on kasa liittymislomakkeita. Lomake on tungettava käteen. Luotta-musmiehiä, ammattiosastojen aktiiveja, liiton työntekijöitä, ihan kaikkia pitää pa-tistaa tässä, Hämäläinen sanoo.

Hänen mielestään liiton pitäisi ottaa myös markkinoinnin keinoja rohkeam-min käyttöön.

– YTK markkinoi jäsenyyttä tuolla tv:tä myöten. Miksi me emme tee niin? Jostain syystä se on ollut tabu.

– Kun minä kerron liiton jäsenyydes-tä, minä markkinoin. Sanon, että jos tie-naat 30 000 euroa, maksat jäsenmaksua 540 euroa ja saat 1 500 euroa vastineeksi. Kerron, että se 1500 tulee yleissitovuu-den kautta, Hämäläinen sanoo.

Hänestä jäsenyyden hyödyt pitää se-littää nimenomaan konkreettisten esi-merkkien kautta. Esimerkiksi pelkkä maininta yleissitovuuden säilymisestä ei kerro useimmille kuulijoille mitään.

Järjestäytymistä myös työnantajilleHämäläinen ottaa esiin myös työnanta-jien järjestäytymisen. Jos sitä saataisiin edistettyä, moni asia helpottuisi. Hänen mielestään siitä hyötyisivät kaikki.

– Riidoista, joita minä työssäni käsit-telen, 98 prosenttia on järjestäytymät-tömien työnantajien kanssa. Järjestäy-

Pentti Hämäläinen (s. 6.1.1964) on toiminut vuodesta 2012 AKT:n Jyväskylän aluetoimitsija-na. Aiemmin hän on työskennel-lyt muun muassa täysperävau-nunkuljettajana. Hämäläinen asuu Jyväskylässä vaimonsa, lapsensa, vaimon lapsen kans-sa. Perheeseen kuuluu myös vaimon kaksi omilleen muutta-nutta lasta.

Juha Anttila:

Heikompaa ei jätetäAmmattiosastojen ja AKT:n yhteistyö ja yhteinen kuljetusliitto ovat tärkeitä tulevaisuuden kysymyksiä.


− Ne liittyvät myös toisiinsa, sillä mitä vahvempi liitto ja enemmän jäseniä, sen paremmat työehtosopimukset.

Jäsenhankinnassa Anttila etenisi pit-källe perinteisiä reittejä. Järjestämispro-jekti on tässä hyvä avaus.

Anttila uskoo solidaarisuuden voi-maan. Satamissa tukea on riittänyt paitsi sataman sisällä, myös muille sopimus-aloille.

− Motto on, ettei heikompaa jätetä.Anttila ei näe sosiaalista mediaa rat-

kaisuna jäsenhankinnan ongelmiin. Hän suhtautuu siihen muutenkin pie-nellä varauksella.

− Aiemmin koin sen enemmän mah-dollisuutena. AKT:n pitää tietysti näkyä somessa, mutta kuka voi kertoa esimer-kiksi liiton kannan fecabookissa, onkin jo ongelmallisempaa.

Satamien luottamusmiehillä on käy-tössä Watch up -ryhmää. Sen kautta tieto leviää nopeasti ja laajalle. Tulevaisuuden viestintäkanavana myös AKT:lle Anttila näkee mm. videot ja Youtuben. Niiden kautta tavoittaa ihmiset nopeasti ja ilman välikäsiä.

− Esimerkiksi työtaistelutilanteessa puheenjohtaja voisi kertoa AKT:n kan-nan videolla liiton nettisivuilla.

Riitoja voitettuJuha Anttila kokee onnistuneensa työs-sään mm. siinä, että AKT on voittanut satamissa muutaman merkittävän oi-keustapauksen.

− On tärkeätä muistaa, ettei kukaan tee tätä työtä yksin. Tämä on yhteistyö-tä.

− Siinä on myös onnistuttu, että satamien tuella on saatu korjattua joidenkin kuorma-autoalan yritysten palkkoja ja lisäksi on saatu solmittua liityntäsopimuksia.

–

Harri Pasanen:

Ammatti- liittojen merkitys korostuuAmmattiliittojen ajamat asiat ovat oikeita. Ne vain pitäisi osata kertoa paremmin.


Pekka Lehtonen

Liiton pitää olla yhtenäinenLehtonen korostaa, että jokainen jäsen on yhtä tärkeä alasta riippumatta.


tyneiden työnantajien kanssa ei tule riitatapauksia, ja jos joskus tuleekin, yleensä luottamusmies pystyy ne hoi-tamaan.

– Villeillä työnantajilla on tietoinen tavoite rikkoa yleissitovia työehtosopi-muksia. Tapaukset eivät ole vahinkoja, Hämäläinen sanoo.


juristic pArk

AKT:n toimitsijat käsittelevät vuosittain satoja työsuhtee-seen liittyviä riita-asioita, joista vain pieni osa päätyy

lakimiehille ja tuomioistuimeen asti. Hyvin suuri osa saadaan sovittua työn-antajan tai entisen työnantajan kanssa tavalla tai toisella. Joissakin tapauksissa työnantaja myöntyy liiton kantaan heti ja joissakin on käytävä pidempää kes-kustelua.

Osa asioista on jätettävä sillensä, koska asian selvittelyssä ei ole löytynyt riittävästi näyttöä työnantajan lainvas-taisesta menettelystä. Välillä taas asian-osaisena oleva jäsen toteaa itse, ettei ole halukas asiaa viemään eteenpäin, ja tämäkin voi olla henkilön itsensä kan-nalta hyvä ratkaisu.

Liiton oikeusavun saamisen kan-nalta on merkitystä sillä, että asiaa on koitettu selvittää ja sovitella. Sovinto-neuvottelujen aikana esitetään puolin ja toisin nk. tarjouksia, jolla asia voidaan sopia ilman oikeudenkäyntiä. Yleen-sä tarjotaan siis korvauksena rahaa ja tietyn korvaussumman maksamalla vältetään oikeudenkäynti ja osapuolet sopivat, ettei kumpikaan esitä asiassa vaatimuksia sovinnon jälkeen.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Kuten missä tahansa muussakin rii-dassa, myös työsuhteenpäättämisrii-doissa vääryyttä kokenut osapuoli – eli työntekijä – toivoisi anteeksipyyntöä tai virheen myöntämistä. Vaikka erilaiset sovittelumetodit ovat yleistyneet, varsi-naisissa riita-asioissa anteeksipyyntöä harvoin saa, etenkin jos työsuhde on jo päätetty. Tätä anteeksipyyntöä siis hae-taan rahallisella korvauksella, ilman että varsinaista väärässä oloa tulee kum-mankaan osapuolen myöntää.

Sovintoneuvotteluissa korvaus-summaa vertaillaan molemmin puolin siihen, kuinka paljon mahdollisessa oikeudenkäynnissä tuomittaisiin mak-settavaksi. Oikeudenkäynnin lopputu-loksesta ei voi koskaan esittää varmaa tai edes todennäköistä lopputulosta. Ennen oikeudenkäyntiä voidaan vain arvailla, mitä todisteita vastapuoli pys-tyy esittämään ja toisaalta, miten asian ratkaiseva tuomioistuin niitä arvioisi. Sen sijaan mahdollisesta korvaussum-

masta voidaan aikaisempien tuomioi-den perusteella esittää arvioita.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Käsitykset tuomittujen korvausten määristä ovat monesti ylimitoitettuja. Uutisista saa helposti väärän kuvan tuomituista summista ja ihminen mo-nesti kokee itseensä kohdistuneen louk-kauksen aiheuttavan erityisiä perusteita korottaa korvausta.

Tämä on ymmärrettävää, mutta to-dellisuudessa korvaukset ovat hyvin harvoin asteikon yläpäässä. Esimerkiksi työsuhteen perusteettoman päättämi-sen korvausasteikko on lain mukaan 3-24 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Yleisen kokemukseni perusteella korva-usten määrä jäänee kuitenkin keski-määrin n. 7 kuukauden tasolle. Tuomio-istuimet ovat pääosin hyvin maltillisia korvauksen määrien harkinnassa.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Riita-asian sopiminen vie asian päätök-seen nopeammin. Riidasta laaditaan sopimus ja korvaussumma maksetaan sopimuksen tekemisen jälkeen vahinkoa kärsineelle. Asiaa ei tämän jälkeen tar-vitse kummankaan osapuolen miettiä, vaan voi siirtyä elämässään eteenpäin uusiin haasteisiin.

Monet riita-asiat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa eli käräjäoikeuksissa. Oikeusistuimet ovat hyvin ruuhkau-tuneita ja työsuhdetta koskevan riita-asian käsittely saattaa kestää kanteen nostamisesta vuosiakin eteenpäin. Ei ole myöskään selvää, että asian käsit-tely päättyy käräjäoikeuden tuomioon, sillä molemmat osapuolet voivat valit-taa tuomiosta hovioikeuteen ja joissakin tilanteissa asia saatetaan käsitellä vielä korkeimmassa oikeudessa.

Prosessin kokonaiskesto voi siis olla hyvinkin pitkä, eikä lopputuloksesta ole missään vaiheessa takeita. Pitkällinen prosessi on osapuolille aina raskas ja kallis, vaikkakin asiat ovatkin aika-ajoin sen luonteisia, että on ihan välttämätön-tä katsoa ne loppuun asti.

JUKKA SIURUAvastaava [email protected]

palstalla kirjoittavat AKT:n vastaava lakimies Jukka Siurua sekä lakimiehet Annika Häggman ja Joonas Tutti.

Kannattaako riita sopia?


– Haluan korostaa sitä, että jokainen jäsen on meillä tärkeä riippumatta siitä, millä sopimusalalla työskentelee, Leh-tonen sanoo.

– Edunvalvonnan pitää olla kaikille tasapuolista. Alasta riippumatta kaikille yritetään tehdä niin hyviä sopimuksia kuin mahdollista. Sitä varten liiton pi-tää olla yhtenäinen.

Lehtonen kokee varapuheenjohtajan tehtäväksi erityisesti jäsenten kanssa toimimisen. Myös tässä hän korostaa tasapuolisuutta. Kaikkien jäsenten pi-tää yhtä lailla saada tietoa liiton tärkeis-tä asioista.

– Kun meillä on asioita, joista pitää päättää, on tärkeää, että olemme yhte-ydessä jäseniin ja perustelemme sen, mitä teemme. Kaikkien pitää voida tie-tää, missä mennään.

– Niin paljon kuin on mahdollista pitää käydä tapaamassa ihmisiä esimer-kiksi työpaikoilla ja ammattiosastoissa. Kun asioista puhutaan ja tiedotetaan, niitä on helpompi ymmärtää, Lehtonen sanoo.

Imagossa on parantamisen varaaLehtonen on miettinyt paljon myös AKT:n imagoa. Hänestä siinä on pa-rantamisen varaa.

– Kun käyn kouluissa ja tapahtumis-sa, tulee kommenttia, että me olemme änkyräliitto. Sitä kuvaahan media on luonut.

– Toki edunvalvonnan pitää olla vahvaa, mutta meidän pitää pystyä tuo-maan esiin sitä, että olemme nimen-omaan jäsenten asialla. Erityisesti nuo-rille liiton imago on tärkeä asia – mihin porukkaan kuulutaan. Pitää kertoa, että AKT on vahva ajassa elävä ammattiliitto eikä sellainen, minkä kuvan media on meistä luonut, Lehtonen sanoo.

Sen ansioista asioita voi tarkastella myös kesken sopimuskauden.

Yhdeksi syyksi tähän hän näkee yh-teiset uhkatekijät, kuten edellä mainitut kabotaasin ja liikennekaaren.

− Meillä on yhteinen huoli kuljetus-alan työpaikoista ja yrityksistä.

Liiton merkitys korostuuVaikka suhteet työnantajaliittoon ovat parantuneet, Pasanen pelkää, että Suo-messa ollaan palaamassa vastakkain-asettelun aikaan. Vahvoja viitteitä tästä on antanut myös maan hallitus.

− Tulee vielä aika, jolloin ei-jäsenetkin ymmärtävät ammattiliittojen merkityk-sen.

Pasanen muistuttaa, että työntekijä ei ole tasavertaisessa asemassa neuvotelles-saan työnantajan kanssa.

− Tässä ammattiliiton merkitys ko-rostuu. Kuljetusalalla, missä työpaikat ovat pieniä, työntekijät työn luonteen vuoksi hajallaan eikä läheskään kaikilla työpaikoilla ole luottamusmiestä, liiton merkitys korostuu entisestään.

Jäsenhankintaa ja avoimuuttaTulevaisuudessa Pasanen haluaa panos-taa erityisesti jäsenhankintaan ja kehit-tää toimintaa niin, että se vetää mukaan myös nuoria. Tärkeitä ovat myös toimin-nan avoimuus ja tiedonkulku.

− Ajamamme asiat ovat oikeita. Mei-dän on osattava kertoa ne niin, että ne myös ymmärretään.

Pasasesta on tärkeätä varautua myös digitalisaatioon.

− Se tulee yllättävän äkkiä. Au-topuolelle se tuskin tulee ihan heti. Terminaaleissa ja satamissa sen vai-kutus koetaan ehkä ensin.

Pekka Lehtonen (syntynyt 5.7.1959) on toiminut vuo-desta 2004 AKT:n Joensuun aluetoimitsijana. Sitä ennen hän työskenteli kuorma-autonkuljettajana. Lehtonen asuu Joensuussa. Hänen perheeseensä kuuluu vaimo ja kaksi omilleen muuttanutta lasta.

Harri Pasanen (s. 8.8.1965) työskenteli linja-auonkuljet-tajana 20 vuotta ennen kuin hänet valittiin AKT:n palve-lukseen. Toimitsijaksi 2006, 2007 palkkasihteeriksi, 2010 sihteeriksi ja 2014 toiseksi varapuheenjohtajaksi. Pasa-nen on kirjoilla Laukaassa, mutta on asunut viimeiset 12 vuotta työn takia Helsingissä. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme aikuista lasta.


AKT:n vuoden 2018 kesä-päivien järjestämisestä ei käyty kiivasta kilpaa eikä päätöksestä äänestetty. Ha-kijoita oli vain yksi, AKT:n

Kuopion osasto.– Tapahtuman järjestely on ollut vireillä

reilut pari vuotta, sanoo osaston puheen-johtaja, kesäpäivien piällysmies Kauko Lipponen.

– Heti kohta päätöksen jälkeen tehtiin ennakkovaraukset majoituksesta, varattiin kentät ja muut kisojen suorituspaikat sekä Schenkerin parkkipaikka tilaa vaativaa ajo-taitokisaa varten. Osaston toimikunnassa jaettiin vastuita eri henkilöille. Liitosta on saatu ohjeistusta, Lipponen jatkaa.

Tapahtuma työllistää paljon myös osas-ton toimistotyöntekijää Helena Ojantie-Nissistä.

Kuopiolaisilla on kokemusta. Moni oli mukana vuoden 2009 talvipäivien ja muutama myös vuoden 2002 kesäpäivien järjestelyissä.

Uutuuslajeina katusählyja saappaanheittoVäinölänniemi Kuopion keskustan tun-tumassa on oiva paikka monipuoliselle tapahtumalle. Lähes kaikki osiot on voitu keskittää lähelle toisiaan. Varsinkin kisa-tapahtumia seuraaville, mutta myös use-ampaan lajiin osallistuville, siitä on välitön hyöty: suorituspaikalta toiselle voi kävellä. Ulkotilaisuuksista vain ajotaitokilpailu on eri paikassa, Schenkerin terminaalin alu-eella.

”Tulukee ottamaan selevee”

kesäpäivien järjestelyt hyvässä vauhdissa Kuopiossa elokuun 4. ja 5. päivinä järjestettävillä AKT:n kesäpäivillä on sekä perinteistä että aivan uutta sisältöä.

TeKSTi JA KUVAT Matti Ronkainen

Uusina lajeina Kuopion kesäpäivillä on katu-sähly ja saappaanheitto. Perinteisistä lajeista ei tällä kertaa pidetä jalkapalloturnausta.

– Syksyllä teimme osastoille tieduste-lun ja vain kahdesta oli jalkapallojoukkue tulossa, Lipponen selvittää.

”Vänärin” stadionilla yu-lajeina ovat 100 ja 1500 m, pituus ja kuula sekä ruotsa-laisviesti. Stadionilta kirmaisevat ja sinne palaavat myös maastojuoksijat. Köydenve-to ja saappaanheitto ovat myös stadionlaje-ja. Miehet heittävät 43 numeron nokialais-ta, naisten saapas on kokoa 38.

Myös tikanheitto on ydinalueella, katu-sähly pääkatsomon takana koripalloken-tällä ja rantalentopallo aivan stadionin tuntumassa Väinölänniemen rannalla.

Ongintaa rannalta,karaokea ja saunomista– Kalat odottavat Kallavedessä. Hallista ha-ettuja ei hyväksytä, sanoo rantaonginnasta vastaava Juhani Aho.

Hän lupaa, että mukaan pääsevät myös jälkikäteen, vaikkapa paikan päällä kisaan ilmoittautuvat.

Ammattilaisia ja harrastajia yhdistä-vää narrauskisaa varten on varattu reilu puolentoista kilometrin ranta-alue Väi-nölänniemeltä. Kisa-aikaa on neljä tuntia ja siirtymäaikaa vartti. Järjestäjät eivät ota kantaa siihen, miten välttämätöntä saalis on ajatellen iltajuhlan illallistarjoilua.

– Sektorin sauna on varattu. Tarkoitus on tutustua toisiimme ja viettää rennosti aikaa yhdessä, kertoo AKT:n nuorten ta-pahtuman isäntä Timo Savolainen.

– Tervetuloa elokuun alussa kesäpäiville Kuopioon, toivottavat järjestäjät. Vasemmalta Seppo Haapala (karaoke), Juhani Aho (rantaonginta), Riitta Heiskanen (rantalentopallo), Antti Jokilehto (katusähly), Kauko Lipponen (piällysmies, yleisvastuu), Timo Savolainen (nuorisotapahtuma), Helena Ojantie-Nissinen (yleisvastuu) ja Markku Väänänen (ajotaitokilpailu).

AKT:n Kuopion osasto 16 puheenjohtaja Kauko Lipponen ja rantaonginnan vastaava Juhani Aho lupaavat, että kalaa riittää Kallavedessä.

– Hyvä tässä rannalla on lentopalloa pelata, vakuuttaa turnauksesta vastaava Riitta Heiskanen keskellä. Samaa mieltä ovat Seppo Haapala ja Helena Ojantie-Nissinen.

Sisätiloissa, ravintola Wanhassa Satamas-sa, on karaoke lauantaina klo 13 lähtien ja samassa paikassa iltajuhla klo 18.30. Sinne ovat kuopiolaiset hoitaneet kiin-nostavaa ohjelmaa. Luvassa on myös lii-

ton puheenjohtajan puhe ja perinteinen kultaisten ansiomerkkien jako.

Eläkeläisille on oma tapaamisensa sun-nuntaina 5. elokuuta heti aamusta hotelli Puijonsarvessa.


Suomen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y:n julkaisu 5/1968

Autoliikenteen erittäin voimak-kaan lisääntymisen johdosta ovat ammattimaisten auton-kuljettajien työaikaa koskevat säännökset ja määräykset van-hentuneet. Erittäin monet räi-keät puutteellisuudet ovat hait-taamassa työskentelyolosuhteita ja jopa välillisesti vaikuttamassa

liikenneonnettomuuksien synty-miseen, todettiin Suomen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton lähetystön, johon kuuluvat liiton puheenjohtaja Olavi Aarnio, sih-teeri E. Rautiainen ja jaostosihtee-ri Lasse Halme, sosiaaliministeri E. Partaselle 20.5.-68 jätetyssä kir-jelmässä.

Vaatimus autoliikenteen työaikalaista

Sihteerin palsta

Kesäjuhlat ovat ovella. OLETKO VARANNUT MAJOITUKSEN KOTKASTA!

Kesäjuhlien kisakanslia sijait-see Kotkan Työväentalossa Kes-kuskatu 33. Majoitusvaraukset on lähetettävä viimeistään tou-kokuun 31. päivään mennessä Kalevi Westman, Siltakylä. Sa-malla on mainittava, minkälai-sen majoituksen haluaa. Niin ja ilmoitus on sitova. --

VARSINAINEN PÄÄJUHLA pi-detään Kotkan Työväentalossa alkaen sunnuntaina kello 14.00. Juhlassa on arvokas ohjelma. Juhlapuheen pitää liiton puheen-johtaja Olavi Aarnio. Tervetuloa juhlaan läheltä ja kaukaa.

Joo – istujaiset ovat lauantai-iltana Hotelli Ruotsinsalmessa alkaen 20.00. Eipä tuosta enem-pää puhuta, sillä oletan, että siellä tapaamme joka sorkka, vai mitä?

Tiedot ja taidot ajotaitotestissäKesäpäivien iso oma osionsa on ajotai-tokilpailu. Sarjoja on neljä: linja-autot, kuorma-autot, puoliperävaunut, täyspe-rävaunut..

– Tiukka päivä tulee. Kisa alkaa puhal-lustestillä ja teoriakokeella, jossa otetaan huomioon heinäkuun alun lakimuutok-set. Radalla on kymmenkunta tehtävää, jotka vaativat tarkkuutta ja kaluston käsit-telytaitoa, kuvailee kilpailuvastaava Mark-ku Väänänen.

Ajotaitoalueelle on järjestetty kahvila- ja ruokailupalvelut.

Toukokuun puolivälin hellepäivänä ki-sajärjestäjät kertovat tilanneensa elokuun alkuun samanlaiset kelit ja täsmentävät.

– Voep olla tai sitten ei.

Katusählyturnausta organisoiva Antti Jokilehto yhdessä Markku Väänäsen ja Timo Savolaisen kanssa tuumivat, että koripallokentille saa hyvät olosuhteet sählynpelaajille.

AKT-nuoret kokoontuvat kesäpäivillälauantaina 4.8. iltajuhlan jälkeen.

Lähtö iltajuhlapaikalta (Ravintola Wanha Satama) klo 20.30 kävellen Sektorin saunalle, Puijonkatu 23, Kuopio.

Yllätysohjelmaa!

Vähän puhetta, paljon asiaa. Tervetuloa AKT:n 18-35 vuotiaat jäsenet avecin kanssa.

AKT-nuoret KESÄPÄIVILLÄ!

Tykkää meistä facebook.com/aktnuoret

AKT nuoret netissä www.akt.fi/akt-nuoret/

Lisätietoja kesäpäivien ohjelmasta: http://tapahtumat.akt.fi/tapahtumat/

kesapaivat-kuopiossa/

Lisätietoja Juha Häkkinen 040 772 4636

[email protected]

Timo Savolainen os. 016, 045 800 7058

Väinölänniemen stadion Vänäri on AKT:n tämän vuoden kesäpäivien keskeinen tapahtumapaikka. Toukokuussa nurmella harjoitteli KuPS:n liigajoukkue.

AKT:lle osasto Ämmänsaareen

Ämmänsaareen ravintola Kes-tikievariin oli kokoontunut sunnuntaina 28. päivänä huh-tikuuta 1968 klo 13.30 alun 30 autoalantyöntekijää keskuste-lemaan osaston perustamisen tarpeellisuudesta.

AKT:n edustajana kokoukses-sa oli jaostosihteeri Esko Vahter, joka selosti ay-liikkeen tärkeyttä työntekijäin turvana nyky-yhteis-kunnassa.

Kokouksen avaussanat lausui Eino Savolainen todeten kokouk-sen laillisuuden ja päätösvaltai-suuden.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin jaostosihteeri Esko Vah-ter, sihteeriksi August Keränen,

pöytäkirjantarkastajiksi ja ään-tenlaskijoiksi Otto Tapio ja Unto Haverinen.

Jaostosihteeri Esko Vahterin selostuksen kuultuaan kokous päätti yksimielisesti perustaa osaston ja hyväksyä liiton malli-säännöt sekä tietysti anoa AKT: jäsenyyttä. Osaston nimeksi tuli Raja Kainuun Automiehet ry. --

P.S.Osasto piti välittömästi järjestäy-tymiskokouksen ja valitsi osaston varapuheenjohtajaksi Olavi Väi-säsen, sihteeriksi Taisto Moilasen ja rahastonhoitajaksi Seppo Lau-rosen.


Tarvittaisiin tarkat kriteerit sille, miten kiinnitetään huomiota työehtojen noudattamiseen jo kilpailutusvaiheessa, että kaikki firmat olisivat samalla

viivalla, Turun Seudun Linja-autohenkilö-kunta ry:n puheenjohtaja Mikko Ahomäki sanoo.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lii-kenne- ja infrastruktuuri –vastuualueen projektipäällikkö Soile Koskela vastaa, että kilpailutuksissa on tietyt kelpoisuusehdot, kuten että työterveyshuolto on järjestetty. Selvitykset työehtosopimuksesta, työeh-doista, veroveloista ja työeläkevakuutuk-sista vaaditaan vuosittain. Liikennöintiso-pimus voidaan myös purkaa. Sopimusten irtisanomis- ja purkupykälät liittyvät silti ennen kaikkea liikennevelvoitteen hoita-miseen.

– Työehtojen valvonta kuuluu Aluehal-lintovirastolle, joka on yhteydessä, mikäli jonkun yrityksen tilanne näyttää huoles-tuttavalta ja on aihe olettaa, että jonkinlai-nen prosessi on lähdössä käyntiin. Rikkei-siin kyllä puututaan, Koskela sanoo.

Syksyllä tehdyt työsuojelutarkastukset kertovat, että tarjouskilpailutuksen kautta seudullista lisäliikennettä saaneen Taivas-salon Auto Oy:n sekä aiemmin seudullista liikennettä hoitaneen J & M Launokorpi Oy:n osalta niin työsopimuslain kuin työ-ehtosopimusten noudattamisessa on ollut puutteita.

Työsopimuslakia ja TES:iä rikottuYrityksissä työsopimuksia on tehty suul-lisesti, eikä työntekijälle ole annettu kir-jallisia työsuhteen ehtoja. Taivassalon

Auto Oy:ssä työntekijöiden tuntipalkat ovat pistokoeluontoisen otannan mukaan TES:in mukaiset. Ongelmatonta se ei ole, sillä iltalisät kompensoidaan maksamalla useammista tunneista ja keskituntiansio-ta ei lasketa, vaan käytetään peruspalkkaa. Kun tähän yhdistyy tilanne, ettei työnanta-

tilaajan vastuun pitää painaaLinja-autonkuljettajat haluavat seudullisen joukkoliikenteen kilpailuttamiseen kunnon pelisäännöt. Työsuojelutarkastukset paljastavat rikkeitä ja kysymys onkin, mikä on ELY-keskuksen vastuu tilaajana.

TeKSTi JA KUVAT Sini Silván

ja aina anna palkkalaskelmia, työntekijä ei voi todeta, onko palkka maksettu oikein.

– Tämä on yleissitovan työehtosopi-muksen vastaista palkanmaksua, Aho-mäki sanoo.

Puutteita on myös työaikakirjanpidos-sa, joista eivät käy ilmi ylityöt. Työaikoja seurataan työntekijöiden ilmoittamissa, esimerkiksi kolmen viikon jaksoissa, joten 80 tunnin takuupalkan seuranta ontuu.

– Suullinen työvuorolista on työehto-sopimuksen vastainen, Ahomäki sanoo.

Turvallisuus unohdetaanTyösuojelutarkastus paljasti, ettei kaikkia digitaalisen piirturin massamuistitietoja eikä kaikkien kuljettajien kuljettajakortti-tietoja ole tallennettu: näin on onnistuttu rikkomaan ajo- ja lepoaika-asetusta sekä tieliikennelakia. Lisäksi on esimerkiksi ajettu rikkinäisellä piirturilla varustetulla linja-autolla.

J & M Launokorpi Oy:n iso puute työsuojelutarkastuksessa oli jo se, ettei työsuojeluvaltuutettua ole valittu. Myös ajopiirturitietoja puuttui ja digitaalisilla ajopiirtureilla oli ajettu merkittäviä määriä ilman kuljettajakorttia.

Piirturitietojen vertailu paljasti kuljetta-jan, joka oli jättänyt digitaalisen korttinsa ajon jälkeen ajopiirturiin – jolloin se kir-jasi lepoa. Kuitenkin hän oli saman tien hypännyt analogisen kortin kera toisen au-ton rattiin. Vastaava tuplakirjaaminen tois-tui samana päivänä uudelleen. Kuljettaja oli samana päivänä ajanut kolmatta autoa ja käyttänyt vielä yhtä eri piirturilevyä.

Vuorokausilepoon kohdistuvista rikko-muksista osa oli vakavia tai erittäin vakavia.

Yhteistyötä syytä parantaaToimintaohjeita on jaettu urakalla.

– Näistä tarkastuksista tai kertomuksista ei ole välitetty tietoa ELY:lle. Ehkä tässä on syytä parantaa yhteistyötä AVI:n kanssa, jotta saamme paremmin tietoa puutteista. Toisaalta, mikäli asiat on korjattu asianmu-kaisesti, ei tietoa ole välttämättä katsottu tarpeelliseksi välittää, Koskela toteaa.

ELY-keskus voi reagoida vasta kun rik-keet ovat todella karkeita ja kohdistuvat esimerkiksi elinkeinolupaan.

– Samoissa tiloissa istumme AVI:n kanssa ja tiedämme henkilöt, jotka työ-suojelutarkistuksia tekevät. Kyse ei ole fyysisestä etäisyydestä, Koskela sanoo.

Kuljettajien etu on, että näitä asioita ei haudata Mikko Ahomäki sanoo.

Soile Koskela ymmärtää hyvin työntekijäpuolen huolet ja halun pitää työehdoista huolta. Hän pohtii, että valvonnassa voitaisiin tarvita keinoja viedä epäkohtia vähän matalammalla kynnyksellä eteenpäin.

”


* Kesäedun saa bensiinistä ja dieselöljystä Teboil-huoltamoilta jaautomaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express-automaattiasemia.Korotettu etu on voimassa 1.6.-31.7.2018. Etu normaalisti 2,1 snt/l.

Lisätiedot www.teboil.fi/liitto

JÄSENKORTILLASI1.6.-31.7.2018

KESÄETU*POLTTOAINEESTA

-2,5snt/l


Honkajoella Pesämäen moot-toriurheilukeskuksen teras-silla istuu synkän näköisiä miehiä. AKT:n karting-kilpailu on juuri päättynyt,

eikä se totisesti ollut menestys. Järjestäjät, Pohjois-Satakunnan Autoalantyöntekijöi-den aktiivit, ovat pettyneitä ja harmissaan.

Viime vuonna karting-kisoissa satoi vettä ja oli hyytävän kylmää mutta osal-listujia riitti. Tänä vuonna aurinko paistoi täydeltä terältä mutta osallistujamäärä ro-mahti kahdeksaan. Kisa oli hetkessä ajet-tu, ja järjestäjien iso vaivannäkö tuntui valuneen hukkaan.

– Ihmetyttää, että kun jotain järjeste-tään, miksi sinne ei lähdetä. Keli ja olo-suhteet suosivat, ilmoittautumisaikaa oli tarpeeksi, kaiken piti olla ok, järjestävän osaston puheenjohtaja Petri Rantanen sa-noo tyhjälle radalle katsellen.

Kisan järjestelyt alkoivat jo aikaisin ke-väällä. Se oli myös taloudellinen satsaus.

– Me teemme tätä melko pienellä po-rukalla. Varauksissa, järjestelyissä ja yh-teydenpidossa on iso työ, jatkaa Teuvo Kivistö.

Työporukalla ei enää harrastetaJärjestäjät pohtivat monipuolisesti ja itse-kriittisestikin syitä kisan lässähdykseen. Viime vuonna autot temppuilivat sateen takia, vaikuttiko se? Yllättyivätkö ihmiset aiempina vuosina siitä, miten rankkaa aja-minen on?

Keskusteluun nousee kuitenkin myös laajempia, koko työelämään liittyviä syitä. Työpaikkakulttuuri on muuttunut niistä ajoista, kun ammattiliittojen ja -osastojen tapahtumat vetivät massoittain väkeä.

– Työpaikoilla ei ole enää samanlais-ta yhteishenkeä kuin joskus, ei sellaista

epävarmuus teki työstä pelkkää työtäAKT:n karting-kisa lässähti osallistujapulan takia. Järjestäjät pohtivat työpaikkojen yhteishengen murenemista.

TeKSTi Tua Onnela KUVAT Tua Onnela ja Petri Rantanen

yhtä köyttä -yhdistystä. Joskus 1980-luvun puolivälissä meidänkin työpaikalla vielä rustattiin työporukalla näytelmää pikku-jouluihin. Ei sellaista enää ole, Rantanen sanoo.

Järjestäjät miettivät, että työstä on tul-lut entistä useammalle vain työtä, pakol-lista suorittamista. Kun työpäivä on ohi, ihmiset haluavat päästä mahdollisimman nopeasti kotiin, eivät lähteä työporukalla puulaakipeleihin tai karting-kisoihin.

Silppuun on paha sitoutuaPohjois-Satakunnan Autoalantyöntekijöi-den aktiivit ovat nähneet myös syyt siihen, miksi työstä on tullut pelkkää työtä.

Suurin syy on heidän mielestään työelä-män epävarmuus ja pirstaleisuus. Järkevä ihminen ei sitoudu mihinkään sellaiseen, joka ei sitoudu takaisin. Samalla epävar-muus syö yhteishenkeä ihmisten välillä.

– Kaikki pelkäävät oman paikkansa puolesta, Kivistö sanoo.

Hänellä on siitä omakohtaistakin koke-musta. Kun hänen vanhalla työpaikallaan johto vaihtui ja toimintaa alettiin tehostaa ”tulos tai ulos” -hengessä, samalla lopahti ihmisten kiinnostus sitoutua työhön. Alet-tiin tehdä vain se, mikä oli pakko.

Varsinkin kuljetusaloilla myös työn luonne on muuttunut entistä epäsosiaa-lisemmaksi.

– Työpaikoilla ei välttämättä juurikaan edes nähdä toisia. Ei istuta yhteisen kah-vipöydän ääressä vaan ollaan vain puheli-mella yhteydessä, sanoo Seppo Vainionpää.

Oliko tämä tässä?Entä tästä eteenpäin? Vieläkö Pohjois-Satakunnan tehoporukka jaksaa yrittää järjestää karting- ja muita kisoja?

Sitä mietitään kovasti. Toissa vuonna

AKT:n karting-mestarit 2018

Alle 90-kiloisten sarja:1. Sami Tervahartiala, Turun Sataman Ahtaajat, aika 53,7222. Miikka Valli, Kokemäen Kuljetustyöntekijät, 55,9903. Mikko Kettunen, Oulun Satamatyöntekijät, 56,794

Yli 90-kiloisten sarja: 1. Sakari Aaltonen, Turun Sataman Ahtaajat, 58,274

Joukkuekilpailu:1. Turun Sataman Ahtaajat

Karting-kilpailu ajettiin Honkajoella 19.5.

hankitulle joukkuekisan kiertopalkinnol-le olisi mukava saada kunniakkaasti edes kolmas vuosi. Mutta tämän vuoden kaltai-sia kisoja ei voi enää tulla.

– Ainakin pitää tehdä sellainen tiukka raja, että ennakkoon ilmoittautuneita osallistujia pitää olla vähintään 25, jotta kisa järjestetään, Petri Rantanen sanoo.

Teuvo Kivistö, Seppo Vainionpää ja Petri Rantanen ovat kokeneita tapahtumien järjestäjiä. Heitä surettaa, että työporukalla harrastamisen kulttuuri kuihtuu.


Tieliikenteen perustuslaiksi sa-notun lain valmistelu käynnis-tyi jo syksyllä 2013.

Tieliikennelain kokonais-uudistus etenee eduskunnan

valiokuntakäsittelyssä, josta sen odotetaan valmistuvan mietintönä ennen eduskun-nan kesätaukoa.

Vähempi kuin lain kokonaisuudistus ei riittänyt. Nykyinen tieliikennelaki on ol-lut voimassa 37 vuotta ja siinä ajassa ovat muuttuneet niin tiet kuin liikennekin.

Lakiuudistuksen tarpeen saneli myös vuoden 2000 perustuslaki, kertoo liiken-neneuvos Kimmo Kiiski liikenne- ja vies-tintäministeriöstä. Perustuslain mukaan

tieliikenteen perustuslaki uudistuuTeKSTi UP/Kari Leppänen KUVAT Jarno Mela ja Arto Jokela

kansalaisia koskevat määräykset, käskyt ja velvoitteet sekä myös oikeudet tulee säätää eduskunnan hyväksymien lakien tasolla.

– Nykylain aikana tieliikennekäyttäyty-mistä on säännelty huomattavassa määrin ministeriön tai valtioneuvoston asetuksil-la, Kiiski sanoo.

Nykyistä tieliikennelakia valmisteltiin koko 1970-luku ja tuloksena syntyi sup-pea, muutaman kymmenen sivun mittai-nen lakiteksti. Nyt hallituksen lakiesityk-sessä on sivuja yli 400.

Kiiski on toiminut tieliikennelain pää-valmistelijana. Hän arvioi lain kirjoitus-työssä olleen mukana työryhmäjäsenyyk-sien kautta yli 70 ihmistä.

Murroksen kynnykselläLiikenteessä eletään suuren murroksen kynnyksellä. Sitä muovaavat digitalisaatio ja automaatio.

– Laissa muutosta on pyritty ottamaan huomioon niin paljon, kuin se on mahdol-lista, Kiiski sanoo.

Kiiskin mukaan ohjenuorana on ollut, ettei kehitykselle aseteta jarruja. Pyritään tekemään mahdolliseksi uusien, esimer-kiksi liikenneturvallisuutta parantavien innovaatioiden soveltaminen liikenteessä.

– Liikennesäännön pitäisi olla mahdol-lisimman yksiselitteinen. Tieliikenne on kuitenkin sellaista, ettei kaikkia asioita voi normeerata. Joudutaan operoimaan peri-aatteilla, Kiiski luonnehtii.

On kohtalaisen selkeää säätää, että oi-kealta tulevaa ajoneuvoa pitää väistää. Sen sijaan häiritsevän ja tarpeettoman ajon kieltävä säädös on tulkinnanvarainen ja edellyttää järjenkäyttöä.

Kypärän ja heijastimen käyttöä koske-vat maininnat jätettiin pois lain lausunto-versiosta, mutta lisättiin palautteen perus-teella hallituksen esitykseen.

Niinpä laki kehottaa käyttämään ”yleensä” heijastinta ja pyöräiltäessä kypä-rää. Siitäkin huolimatta, että ”yleensäkäyt-tämättäjättämistä” on paha sanktioida.

Perustuslakivaliokunnalla on tapana katsoa karsaasti tällaista väljää sääntelyä. Lakien kun ei pitäisi jaella ohjeita ja suo-situksia, se on valistuksen tehtävä.

KriminaalipolitiikkaaLiikennesääntöjen muutokset eivät ole uu-

dessa laissa suuren suuria. Talvirenkaiden käyttöpakko määräytyy jatkossa talvisään mukaan, ei enää almanakan. Uusia liiken-nemerkkejä ovat esimerkiksi alin sallittu ajonopeus ja nastarengaskielto.

Ehkä suurin muutos on kriminaalipo-liittinen. Uudistus dekriminalisoi noin 400 000 rikosta vuodessa.

Rikesakko muuttuu liikennevirhemak-suksi, joka on hallinnollinen sanktio.

– Kansalaisen kannalta on aivan sama, onko kyseessä sakko vai maksu, Kiiski huomauttaa.

– Oikeusturvajärjestelmä on hallinto-menettelyssä yksikertaisempi. Se ei edel-lytä kansalaiselta syvällistä prosessiosaa-mista, kuten rikosjuttu käräjillä.

Tolkkua ajokortti- seuraamukseenNykylain kirjaimen mukaan mikä tahansa ylinopeus tai muu vähäinenkin liikenne-rike voi toistuessaan johtaa ajokortin me-nettämiseen määräajaksi. Se on raskas uhka ammattiautoilijoille, jonka leipä on kortissa kiinni.

– Uudessa laissa ihan pienet ylinopeu-det eivät vaikuta toistuvanakaan ajo-oikeu-teen. Eivät myöskään ajoneuvorikkomuk-set, kuten palaneet lamput.

Toistuvia ajo- ja lepoaikarikkomuksia ei jatkossakaan suvaita. Lipsuminen ajo- ja lepoaikojen sanktioinnissa ei tietäisi Kiiskin mielestä hyvää liikenneturvalli-suudelle.

– On arvioitu, että yrittäjät hyödyntäisivät tilanteen herkästi ja ajoajat kasvaisivat.

Pienistä rikkomuksista ei toistuvinakaan seuraa ajokortin menetystä, selvittää Kimmo Kiiski lakiesitystä.

Liikenteessä eletään suuren murroksen kynnyksellä. Sitä muovaavat digitalisaatio ja automaatio.


Kolmenlaista kaasua tankkiin

Paineistettu maakaasu (CNG, Com-pressed natural gas) säilötään kor-keassa paineessa, jotta se saadaan pienempään tilaan.

Biokaasu syntyy eloperäistä eläin- tai kasvijätettä mädättämällä. Biokaasun etuna on sen täysi päästöttömyys. Se on saanut ensimmäisenä kotimaisena polttoaineena Joutsenmerkin. Lisäksi biokaasu on Avainlippu-merkitty tuote.

Nesteytetty maakaasu (LNG Liquefied natural gas) on luonnonkaasu, joka on jäähdytetty nesteeksi. Sitä voidaan kul-jettaa erikoisvalmisteisilla kuljetusaluk-silla. LNG:tä käytetään enimmäkseen raskaissa liikennevälineissä, kuten rekka-autoissa.

Minisarja kertoo ajoneuvojen käyttövoimista ja niiden ympäristövaikutuksista liikenteessä. Vuorossa on kaasu.

sähkö dieseL mAAkAAsu bensA

biokaasu on ympäristöystävällisin liikennepolttoaineBiokaasua pidetään kasvihuonepäästöjen vähentämisen kannalta ylivoimaisena polttoaineena. Euroopassa kaasuautoilla on suurempi suosio kuin Suomessa.

TeKSTi JA KUVAT UP/Tiina Tenkanen GRAAFi UP/Birgitta Suorsa

Suomen maanteillä liikennöi 3 600 kaasuautoa, joista suurin osa kulkee maa- tai biokaasun lisäksi bensiinillä. Viime vuon-na niiden määrä lisääntyi 65

prosenttia. Tänä vuonna kolmen ensimmäisen

kuukauden aikana rekisteröitiin 295 uutta ja 293 käytettyä kaasuhenkilöautoa. Viime vuonna kaasua käyttäviä kuorma-autoja ja linja-autoja oli liikennekäytössä yhteensä 126.

Käytettyjä kaasuautoja tuodaan eni-ten Ruotsista, jossa kaasuautoja on jo yli 50 000 eli saman verran, mihin Suomessa tähdätään vuoteen 2030 mennessä.

Kaasukäyttöisissä autoissa voidaan

käyttää sekä maakaasua että biokaasua. Ne eivät vieroksu toisiaan samassa tan-kissa. Maakaasun päästöt ovat fossiilisis-ta polttoaineista puhtaimmat. Suomessa myytävissä bi-fuel-autoissa käyttövoimana on kaasun lisäksi bensiini.

Öljynjalostuksen sivutuotteena saa-daan myös nestekaasua (LNG), jota erityi-sesti raskas ajokalusto ja laivat käyttävät.

Biokaasua tuotetaan jätteenkäsittelylai-toksissa. Esimerkiksi Kouvolassa sijaitse-va Kymen Bioenergia Oy tuottaa biokaa-sua alueen jätevesilietteestä, biojätteistä ja energiakasveista.

Kaasuautojen etuina ovat halpa polt-toaine, edullisempi käyttövoimavero, pie-nemmät hiilidioksidipäästöt eikä lainkaan

hiukkaspäästöjä bensiini- ja dieselau-toihin verrattuina. Kaasumoottorit eivät karstaannu samalla tavalla kuin bensiini- ja dieselmoottorit.

On kaasuautoissa todettu heikkouk-siakin. Volkswagen joutui takavuosina vetämään takaisin kaasuautomallejaan kaasutankin ruostumisen ja vuotamisen takia.

Kaasumoottori kestää perusrahdinViimeisen puolen vuoden aikana nimen-omaan raskaan liikenteen kaasumoottoria on kehitetty.

– Uudet, tehokkaammat noin 450 he-vosvoiman kaasumoottorit riittävät pe-

rusrahtiajoon 50−60 tonnin yhdistelmä-rekoille, Trafin johtava asiantuntija Otto Lahti kertoo.

Hänen mukaansa kuljetusalan yrittäjät toivovat kalustolta enemmän vaihtoehtoja. Lisäksi ammattiliikenteelle olisi rakennet-tava helpommin tavoitettavia tankkauspis-teitä, joihin pääsee ajamaan esimerkiksi täyspitkällä rekalla.

– Parinkymmenen rekan päästövai-kutukset ovat yhtä suuret kuin tuhannen henkilöauton, Lahti kertoo.

Euroopassa kaasuautot suosittujaItaliassa, Saksassa ja Ranskassa on kat-tavat kaasutankkausverkostot. Kussakin maassa kaasulla käyvien henkilöautojen

Katso videoAkt:n sivuilta www.akt.fi/

vlog Pääluottamusmies Kai Mäkinen harmittelee kaasuautojen vikaherkkyyttä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Joutsenmerkki

https://fi.wikipedia.org/wiki/Avainlippu

https://fi.wikipedia.org/wiki/Neste


määrä on satoja tuhansia, Italiassa jopa yli miljoona. Ranskassa myös 2 000 bussia ja 1 200 rekkaa käyttää kaasua.

Valtionyhtiö Gasumin johtajan Matti Oksasen mukaan Euroopan suuret kul-jetusyhtiöt ovat tehneet lähivuosiksi jopa tuhannen rekkaveturin tilauksia.

– Raskaan liikenteen valmistajat, kuten Iveco, Volvo ja Scania pystyvät tarjoamaan suorituskykyisiä LNG-rekkavetureita, Ok-sanen toteaa.

Hän arvioi, että seuraavien viiden vuo-den aikana uudesta raskaasta kalustosta 10 prosenttia on kaasukäyttöistä.

Oikukas ajoneuvoHelsingin Bussiliikenteen kuljettaja Si-nikka Puisto on ajanut Man-merkkistä saksalaista kaasulinja-autoa jo pitkään. Hän kertoo tottuneensa auton oikkuihin.

– Noin kerran viikossa jään tielle tä-män kanssa. Yleisimmin moottorista hä-viävät tehot tai se vain sammuu, Puisto kertoo.

Ajon hyytyessä hän sammuttaa auton päävirrat ja käynnistää uudelleen, joskus jopa neljä kertaa peräkkäin.

– Asiakkaatkin ovat jo tottuneet, että ajo saattaa keskeytyä hetkeksi.

Puiston mielestä Manin ajettavuus ei eroa diesel-autosta, silloin kun Man toi-mii hyvin. Ainoa ero on, että Man-bus-seissa istutaan matalalla.

Aamukäynnistäjä herää keskellä yötäPuisto on yksi Helsingin Bussiliikenteen seitsemästä käynnistäjästä. Puiston työ-päivänsä alkaa aamulla 4.55, jolloin hän käy läpi 25−30 autoa.

Käynnistäjän tehtäviin kuuluu tehdä ajoonlähtötarkistus, jossa varmistetaan muun muassa valojen, vilkkujen, penk-kien, renkaiden ja ovien toimivuus.

– Tykkään työstäni. Ainoastaan kovalla sateella käynnistyslistat kastuvat, ja niihin on hankala kirjoittaa huomioita autoista.

Ruokatunnin jälkeen Puisto ajaa vii-den tunnin ajan linjaa numero 332 Hel-singin keskustasta Vantaan Askistoon.

Kaasubussit vähenevätHelsingin bussiliikenteen pääluottamus-mies Kai Mäkinen toteaa kaasubussien olevan usein korjattavina. Takavuosien 85 kaasubussista on jäljellä 16. Ensi vuoden alusta liikenteessä jatkaa 10 kaasubussia.

– Kaasuautojen korjauskulut ovat tul-leet kalliiksi, Mäkinen toteaa.

Hän uskoo, ettei Helsingin bussilii-kenne hanki enempää kaasubusseja tällä haavaa.

– Diesel- ja hybridilinja-autot ovat lii-kenteessä siihen asti, kunnes saadaan kehittyneempiä sähköbusseja, Mäkinen arvioi.

Kaasuauton moottori kuumeneeKorjaamopäällikkö Anssi Haukkamaan mukaan sytytys ja pakokaasujen kuumuus aiheuttavat kaasulinja-autojen suurimmat ongelmat. Moottori rasittuu ja tuottaa lämpöä kaupungin laitamilla, joissa aje-taan vauhdikkaammin kuin keskustassa.

– Puolat sijaitsevat liian lähellä kuumia pakokaasuja, jotka ovat kuumempia kuin dieselauton pakokaasut, Haukkamaa ker-too.

Man-kaasubussit vikaantuvat siinä määrin, ettei kuljetusyhtiölle jää niistä muuta etua kuin edullinen polttoaine.

– Saksalaiset Manit on suunniteltu kaupunkien ydinkeskustassa liikennöi-miseen, jolloin autoa ajetaan keskimää-rin 40 000 kilometriä vuodessa hiljai-semmalla vauhdilla. Meidän vuosittainen tarpeemme autoa kohti on 165 000 kilo-metriä.

Haukkamaan mukaan yleiseurooppa-lainen suuntaus on siirtyä kaupunkialu-eilla kaasubusseista sähköisiin.

Kaasusta energiaa parin ydinvoimalan verran

Johtaja Matti Oksanen Gasumilta ei pidä kaasun toimitusvarmuutta on-

gelmana. – Suomeen on toimitettu maakaa-

sua putkessa jo 1970-luvulta saakka. Nyt kaasua tuotetaan Venäjän lisäksi Norjasta. Kotimaan tuottajilta saadaan biokaasua, Oksanen kertoo.

– Suomeen tuodun kaasun tuottama energia vastaa vuodessa paria ydinvoi-malaa, Oksanen selventää.

Kaasuautojen yleistyminen Suomes-sa ei Oksasen mukaan ole kiinni kaa-sun saatavuudesta. Tankkausasemia on luvassa lisää kymmeniä eri puolille Suomea.

Kuljettaja Sinikka Puisto kertoo olevansa tottunut oikkuilevaan Man-kaasubussiin. – Noin kerran viikossa jään tämän kanssa tielle, hän kertoo.

Halpa polttoaine kannustaa

kaasuauton hankintaan.

Kaasuautot Suomessa

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0

pakettiautot linja-autot Ennuste: VTT

2020

2030

2040


Kantapöytä arkisella huoltoase-malla on tärkeä, vaikkei asiaa niin mietitä. Sinne tullaan työvaatteissa, tankataan vä-hän kuljettajaa.

Sosiologit voisivat tehdä tällaisen ta-paamisen merkityksestä syviä analyyseja. Kuljettajat itse tekevät toisenlaista pun-tarointia: päivän asioista, työstä tai mistä tahansa, yhteisistä tutuista.

Turussa Sataman Nesteen tiskin takana päivystää keskiviikkoiltana itse kauppias, Jari Laine. Ensimmäisenä Nesteelle ehtii turkulainen Teemu Rimpiläinen. Hän on aloittanut työvuoron kuudelta, lastaus on valmis iltakahdeksan jälkeen. Kahville halutaan ehtiä ennen kuin paikka menee kiinni. Porukkaan ehtii mukaan myös, jos vie kuorman iltalaivoille Viking Linen ja Tallink Siljan kyytiin kohti Tukholmaa.

Rimpiläiselle maistuu pelkkä kahvi. Vuoro kestää vielä kymmenen tuntia.

Hän vie Tampereelle kappaletavaraa, joka menee aamulla jakoon.

Rimpiläinen on ollut Schenkerillä 15 vuotta. Yövuoroja hän on ajanut niistä kymmenen. Yötyötä tekevät elävät vähän omassa maailmassaan. Harrastusmahdol-lisuudet ovat rajallisia.

”En tiedä näistä hommista”Vahtolainen Jarmo Nieminen istahtaa Rimpiläistä vastapäätä.

– Minä en tiedä näistä hommista mi-tään, Nieminen velmuilee.

Hänelle tulee helmikuussa täyteen 40 vuotta ratin takana ja vielä samassa työpai-kassa. Firman nimi on vaihtunut monta kertaa. Niin pitkään työuraan ei moni ole pystynyt, eikä enää pysty. Usea on aloit-tanut 14–15-vuotiaana apupoikana, niin nuoria ei enää oteta töihin.

–Kyllä ovat vuodet vierineet nopeasti.Nieminen innostuu muistelemaan.

Hän on kotoisin Perniöstä, armeijan jäl-keen hän aloitti ja oli pari kolme vuotta apumiehenä. Silloin alla oli kuorma-auto, Fordin jakoauto.

– Hellbergin Raimo sitten ehdotti, että ajaisin kortin.

kantapöytä kutsuuSataman Nesteellä Turun Pansiontiellä maailma muuttuu iltaisin hiukan paremmaksi paikaksi.

TeKSTi Sini Silvàn KUVAT Vesa-Matti Väärä

Niistä ajoista on paljon muuttunut. – Autoissa ei silloin ollut perälautaa.

Nyt on tapahtunut kehitystä. Enää ei re-huja kanneta, Nieminen kuittaa ja kertoo, miten rehujen jako tehtiin käsityönä. 35 tonnia rehua päivän mittaan kannettiin pitkin kankaita. Koko päivä purettiin kuor-maa taloihin.

– Jonkun talon isäntä auttoi, toisen ei. Joku vanha pappakin, joka ei meinannut persettään saada auton kyytiin, halusi tulla sinne lavalle ja nostaa kaikki säkit.

Nieminen on tehnyt viimeiset 30 vuot-ta pelkästään yötyötä. Tänään hän ajaa Rimpiläisen tapaan Tampereelle. Jos puoli kuusi aamulla pääsee sänkyyn, on puolen päivän aikaan aika herätä.

– Tykkään touhuta päivällä kaikenlaista kotona. 18 vuotta sitten rakensin omako-titaloa päivisin ja kävin öisin ajamassa, hän kertoo. Nyt kunnostettavana on vanha mökki, Nieminen kertoo.

Rytmiin ei ole muillakaan sanomista. Vaimosta tuli erottua parikymmentä vuot-ta sitten, ja uutta ei ole tilalle tullut otettua. Työkaverit ovat sitäkin tärkeämpiä.

Tutussa porukassa hyvä rentoutuaPikku hiljaa porukkaa tulee lisää.

– Kaikki täällä käyvät, Rimpiläinen ker-too.

Osa käy useampana iltana viikossa. Schenkerin rahtiterminaali on vieressä. Muita paikkoja ei ole illalla auki lähellä, eikä yhdistelmäajoneuvon kanssa pysäh-dytä mihin tahansa.

– Tien päällä asia on erikseen. Yksi paikka on 24 tuntia auki oleva Pirkanho-vi, Nieminen sanoo. Auran Shell on myös auki 24/7.

Kaikki eivät istu pöytään, joku kuuntelee sivukorvalla ja heittää aika ajoin sanan sekaan.

Joutavaa, mutta tärkeää puhettaPaikalle tulee myös Timo Vahtera, joka on saanut Helsinkiin lähtevät tavarat lastat-tua.

– Mestari itse, työkaverit kuittaavat. Teemu Rimpiläinen käy hakemassa sant-sikahvia.

Mistä kantapöydässä jutellaan?– Ihan kaikesta varmaan, joutavasta,

Rimpiläinen sanoo.Tänään aiheet eivät ole pelkästään

iloisia ja kevyitä. Yksi työkaveri on juuri kuollut. Vuonna 1962 syntyneen miehen kuolema tuli täytenä yllätyksenä.

– Hänkin oli aina täällä, Nieminen sa-noo.

– Sitä juuri eilen täällä ihmeteltiin, että missä kaveri on. Aika dramaattista. Eikä ikää ollut kuitenkaan paljon, Vahtera sa-noo. – Hiljaiseksi se veti, kun sen kuuli. Siihen ei ollut varautunut mitenkään.

Hän pohtii, että melkein joka vuosi joku on kyllä poistunut. Moni on ollut aika nuoria miehiä.

– Tällainen on aina muistutus siitä, että eläisi. Koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu.

Hetkeksi juttu kääntyy toisiin tuttuihin, jotka ovat vastikään kuolleet. Joku sairas-tettuaan pitkän aikaa.

– Tietäähän sen, että tällaisia tulee, kun on iso porukka. Tällaisia puheenaiheita ei ole täällä yleensä. Osan ihmisistä on tun-tenut aika kauan, Vahtera sanoo.

Silti vakavistakin asioista puhutaan, porukassa on hyvä pohtia.

Tirkkonen pistää keskusteluun vauhtia– Kaadas kahvia vähän äkkiä, naapurifir-man mies Esko Tirkkonen pyyhältää äkkiä pöytään. Nieminen lähtee ostamaan kah-vit kaverille.

Tirkkonen ei mihinkään pääsisikään, ennen kuin toistenkin kahvit on juotu, auto jäi vähän jumiin huoltoaseman pi-halle.

– Tästä oli juuri puhe. Terminaalit ja huoltoasemien pihat on rakennettu niin tiukoiksi, että yhdistelmäajoneuvoilla liik-kuminen on senttipeliä, Vahtera sanoo.

Tirkkosta kismittää myös se, että termi-naaleissa saniteettitilat ovat öisin lukkojen takana:

– Kun 300 kilometriä ajaa ja siitä nou-see ylös, kyllä rakko vaatii tyhjentämistä.

Äkkiä puhe on täynnä tulta ja tappuraa.

Pöytäporukkaa korventavat myös alihankintatyöt, nykyajan torpparihommat.

Kantapöydässä kuuluu porukkaan. Yövuoroa tekeville yhdistelmäajoneuvon kuljettajille se ei ole itsestään selvää. Pöydässä Timo Vahtera (vas.), Jarmo Nieminen ja Teemu Rimpiläinen. Osa on ehtinyt jo kahvinsa juoda ja jatkaa matkaa.


Juuri on jossain käyty vääntöä siitä, löytyy-kö digipiirturiin paperia.

Tirkkonen on mies, jolla alkaa olla jo vara sanoa.

– Pistin eläkepaperit vetämään.Yhtä nopeasti juttu kääntyy siihen, että

Mies kehuu olleensa myös jäteauton kul-jettajana niin monta vuotta, että jos kaikki tekisivät yhtä pitkän siivun siinä hommas-sa, ei alalla olisi työntekijäpulaa.

Tirkkonen ottaa kahvinsa kanssa viinerin. – Ei kurjuutta kummempaa, hän tuumii.

jossain on menty huonon kielitaidon taak-se ja näytelty ymmärtämätöntä. Tirkkonen vetäisee isännille äkkiä toisen kotimaisen.

– Olin Ruotsissa kielikurssilla kolme kuukautta vaille 15 vuotta. Ja kuuluin Tran-sport Arbetarförbundetiin.

Työtä teetetään halvalla Pöytäporukkaa korventavat myös alihan-kintatyöt, nykyajan torpparihommat.

– Ennen oli torppareita. Nyt saa auton, vaikkei ole edes käsirahaa. Kun sellai-seen kytkykauppaan lähtee, on lainojensa kanssa naimisissa toimeksiantajan kans-sa. Omistaa auton, jolla ei kuitenkaan saa tehdä omaa keikkaa.

Oma lukunsa ovat y-tunnuksella toimi-vat yrittäjät, jolla on pelkät hanskat ja jot-ka ovat laskuttaneet vain yhtä työnantajaa. 1990-2000-luvulla taas moni kuljettajaa suostui siihen, että heille myytiin auto ja työnantaja takasi lainat.

–Joka paikassa yritetään kusettaa, joku puhisee.

– Nyt puhutaan yleissitovuuden kumo-amisesta, Vahtera lisää. Kohta ei ole enää millään mitään väliä, jos se menetetään.

Kuin jälkiruuaksi juttuun ruoditaan myös AKT:n omaa lehteä. Jos etusivulla on jotain vetävää, lehti voi tulla luettuakin. Etusivu ratkaisee.

Äkkiä kello onkin yhdeksän ja paikka pistetään kiinni. Pitää lähteä töihin, ollaan vasta aamukuudelta päättyvän työvuoron alussa.

Esko Tirkkonen (vas.) ei kauaa pöydässä viipynyt, mutta ehti saada vauhtia keskusteluun. Jarmo Niemisen kanssa ollaan vanhoja tuttuja.

Jarmo Nieminen on ollut näissä hom-missa 40 vuotta, joista kolmekym-mentä yötöissä. Silti mies on pysynyt terveenä.

Jarmo Nieminen pitää yötyön rytmistä. Silti on tärkeä nähdä tuttuja.


Lennämme noin kymmenes-sä kilometrissä Helsingin ja Reykjavikin välillä. Matkusta-jille matka on seikkailu. Len-tohenkilökunnan työ taas mää-

ritellään yhdeksi säteilytyön tyypiksi, jota valvotaan samaan tapaan kuin ydinvoima-la- ja sairaalahenkilökunnan työtä.

Työvuorossa oleva purseri, Finnairin luottamusmies Irina Hottinen, SLSY:n jäsen ottaa säteilyriskin vakavasti:

– Säteilyriski pistää miettimään, miten terveellistä tämä työ on. Meillä vuosi sitten kollega, 41-vuotias nainen ja äiti, kuoli rin-tasyöpään.

Kollegan ja hyvän ystävän kohtalo koskettaa. Tietenkään rintasyövän perim-mäistä syytä ei voi tietää, mutta ionisoivan säteilyn yhteys rintasyöpään tunnetaan. Lentoajat ovat myös pitkiä, lisäksi rasittei-na ovat yö- ja vuorotyö sekä siihen liittyvä valvominen, näilläkin voi olla osuutta rin-tasyöpäriskiin.

– Pidän tärkeänä itse käydä säännöllisesti tutkimuksissa, vaikkei minulla olekaan rintasyöpään liittyen sukurasitusta.

Mitä enemmän työvuoroihin kuuluu kaukolentoja, sitä enemmän säteilylle al-tistuu.

– Teen itse vain sen, mikä on minimi, Hottinen sanoo. Se merkitsee kahta kau-kolentoa kuukaudessa, minkä lisäksi voi tulla yksi kaukolento päivystykseltä. Lisäk-si pidän kahdeksan päivän välin kaukolen-tojen välillä. Sillä tavalla suojelen omaa jaksamistani muutenkin.

Työehtosopimuksessa on myös tiettyä suojaa. Hottinen pitää työehtojen valvon-taa erittäin tärkeänä.

– Nuorena, kun on kiinnostunut näke-mään eri paikkoja ja täynnä intoa, ei ken-ties osaa arvostaa työehtoja samalla tavalla. Mutta pitkällä aikavälillä jaksamisen tär-keys korostuu, siinä työehtosopimuksen suojaavilla pykälillä iso merkitys.

työriskinä kosminen säteilyKaukaa haettua, mutta todellista. Lentotyössä altistutaan kosmiselle säteilylle, joka on osittain peräisin auringosta, osin jopa alkuräjähdyksestä.

TeKSTi JA KUVAT Sini Silvàn

Annariitta Ojajärvi (vas.), Helena Eklöv ja Vivi Roponen syövät kompaktisti pienissä tiloissa. Työpäivän jälkeen nautitaan tilasta ympärillä.

– Lentotyö on enemmän elämäntapa kuin työ. Täytyy ymmärtää epäsäännöllisen työn haasteet ja riskit, niin niihin pystyy varautumaan, Irina Hottinen sanoo. Työehtojen valvomista hän pitää erittäin tärkeänä.

Helena Eklöv ja Vivi Roponen palvelevat lentomatkustajia matkalla Reykjavikiin.


TaskuTurva – Turva aina mukanasi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110

2,75 X

X

0,5 X

0,5 X

0,5 X0,5 X

0,25 X

Kotona, matkalla, tien päällä... Vakuutusturva kulkee kätevästi aina mukanasi, kun lataat uuden TaskuTurva-sovelluksen. Sen kautta voit asioida kanssamme vaivattomasti missä ja milloin vain. Elä täysillä, Turva turvaa.

Lataa ilmainen TaskuTurva-sovellus Google Play Kaupasta tai App Storesta.Lue lisää osoitteesta turva.fi/taskuturva

UUSI

TaskuTurva-

sovellus nyt

ladattavissa!

Säteilyannosta seurataanjokaisen lennon osaltaFinnairin luottamusmies Marko Kokka-la on seurannut säteilyaiheita pitkään. Hän oli työsuojeluvaravaltuutettuna, kun EU:n säteilysuojeluasetus vuonna 1996 astui voimaan. Sen mukaan lentohenkilökuntaa ei saa altistaa yli 6 millisievertin annokselle vuodessa. Mi-käli raja ylittyy, lentoaikaa rajoitetaan ja on siirryttävä maatöihin.

– Säteily on ympäristötekijä, jota ei voi haistaa eikä maistaa. Meillä on lasken-taohjelma, joka laskee säteilyannokset perustuen matemaattisiin malleihin. Ne ovat nyt entistä täsmällisempiä ja ottavat huomioon myös maa-asemien mittaukset.

Kun maa-asemilla tehdyt mittaukset yhdistetään laskennallisesti arvioituihin lukemiin, luku on Kokkalan kokemuksen mukaan usein arvioitua suurempi.

– Säteilyä voi seurata kolme vuotta taakse päin. Sovellus kertoo sekä len-totunnit että kertyneen kumulatiivisen annoksen tälle vuodelle ja viime vuoden kokonaiskertymän.

Säteilyturvakeskuksen tutkimuspro-fessori Anssi Auvinen kertoo, että len-noilla saadaan kahden tyyppistä kosmista säteilyä, josta osa on peräisin avaruudes-ta, osa auringosta.

– Tämä talvi on ollut hyvin revontuliri-kas, Kokkala puolestaan pohtii.

Kun revontulet loimottavat taivaalla, säteilyannos on lennoilla huomattavasti korkeampi kuin muulloin. Kun japani-laiset turistit ihailevat upeita revontulia, Kokkalan mielessä saattaa käydä säteily.

Säteilyä ei voivälttää arjessakaanJokainen suomalainen saa säteilyä val-taosin maaperän radonista ja taustasä-teilystä. Keskimääräinen lukema on 4 millisievertiä vuodessa. Auvisen mukaan lentohenkilökunnan keskimääräinen an-nos on Suomessa noin 2,5 millisievertiä vuodessa.

Mitä ylemmäs maan pinnasta nous-taan, sitä voimakkaampaa säteily on tai sitä suurempi on kosmisen säteilyn an-nosnopeus. 8–12 kilometrin korkeudessa säteilyn määrä alkaa nousta voimakkaas-ti. 20 kilometrin korkeudessa ei ole enää ilmakehän eikä magneettikentän suojaa, siellä säteily on voimakkaimmillaan.

– Itse teen luottamustehtäviä toi-mistossa kaksi viikkoa ja lennän kuusi viikkoa, mikä tiputtaa lentomääriä aika paljon, Kokkala kertoo. Viime vuoden kertymä oli 3,2 millisievertiä lentotyöstä.

Raskaana olevaterityisasemassaLentoaikaa rajataan myös raskaana olevil-ta naisilta. Raskaus tulee heti ilmoittaa

Nettiliittymän kautta näkyvät säteilytiedot

lennon tarkkuudella. Marko Kokkala tarkistaa lentonsa

Chicagoon säteilykertymän. Lentoaika oli 8 tuntia ja 51

minuuttia ja kertymä 70 mikrosievertiä.

(Kuva: Marko Kokkala)

työnantajalle ja maksimialtistus, mitä sen jälkeen saa hankkia on yksi millisievert.

Lentohenkilöstön saamasta säteilystä on Säteilyturvakeskuksen asiantuntija Katja Kojon tekemä väitöstutkimus. Tu-lokset vahvistivat sen, että matkustamo-henkilökunnalla on muuhun väestöön verrattuna rintasyövän ja melanooman osalta kohonnut syöpäriski. Tarkkoja syitä tähän ei silti tiedetä. Esimerkiksi melanoo-mariskissä osatekijä voisi olla eksoottisis-sa kohteissa otettu aurinko.

Yhä korkeammalla, yhä suuremmilla annoksillaUusien koneiden rungoissa käytetään komposiittimateriaaleja, hiilikuituja ja

synteettisiä materiaaleja. Koneen rungon paineenkestävyys on entistä parempi ja näin lennetään entistä korkeammalla.

– Kun lentokorkeutta nostetaan, niin vaikka lentoaika vähän lyhenee, samassa ajassa saadaan enemmän säteilyä, Kokka-la pohtii. Kosminen säteily on niin suuri-energistä, että se läpäisee koneen rungon, eli rungosta ei ole suojaa.

Kokkala kertoo, että säteilyteema nostettiin pari vuotta sitten elearning –oh-jelman kautta kaikkien asiaksi. Ilmailuvi-ranomaisena Trafi vetää linjat, lentoyhtiöt pitävät yllä tietokantaa säteilymääristä ja tiedot toimitetaan STUK:ille, joka on val-vova viranomainen. Data säilytetään vuo-sikymmeniä.


Suomi ja Viro ovat naapurimai-ta ja EU:ssa, ja maiden välinen viranomaisyhteistyö on syvää ainakin juhlapuheissa, mutta siitä huolimatta Suomi ei peri

aktiivisesti sakkosaataviaan Virosta eikä Viro Suomesta.

Suomessa ja Virossa autoilijat jakavat internetin keskustelupalstoilla toisilleen neuvoja sakkojen maksamattajättämises-tä. Miksi virolainen vaivautuisi maksa-maan sakkoja Suomeen, tai suomalainen Viroon, kun niitä ei kerran aktiivisesti peritä?

Määrät ja summat ovat suuria. Suomen Oikeusrekisterikeskuksen tietojen mu-kaan virolaisille määrättiin viime vuonna 8 700 sakkoa, joiden yhteissumma oli yli kaksi miljoonaa euroa.

Suomessa sakot perii Oikeusrekisteri-keskus. Täytäntöönpanopäällikkö Tauno Aalto Oikeusrekisterikeskuksesta kertoo, että vuoden 2016 sakoista virolaisilla oli vuoden 2018 puolella maksamatta yhä noin neljäsosa. Myös 2016 oli virolaisten sakkojen yhteissumma noin kaksi miljoo-naa euroa.

sakot suomen javiron välillä jäävät usein maksamattaPoliisijohdossa Suomessa ja Virossa uskotaan, että jatkossa sakot peritään ulkomailtakin – mutta kukaan ei tiedä, että miten ja milloin.

TeKSTi Sami Lotila KUVAT Albert Truuväärt ja Getty Images

Aalto huomauttaa, että tilastot koskevat kaikenlaisia rikkomuksia. Suurin osa viro-laisille määrätyistä sakoista on kuitenkin liikennesakkoja kuten ylinopeussakkoja.

– Rikesakkoja virolaiset maksavat koh-tuullisen hyvin, mutta päiväsakkoja huo-nommin, toteaa Aalto.

Noin kolme neljästä Suomessa sakko-rangaistuksen saaneesta ulkomaalaisesta on Viron kansalainen.

Asia on keskenMolemman maan poliisijohdosta kerro-taan, että jatkossa sakkoja aletaan periä aktiivisesti toisestakin maasta – mutta kukaan ei tiedä, miten ja milloin. Edes EU-maiden sisällä sakkoa ei voi lähettää suoraan toiseen maahan.

Suomi ei lähetä ulkomaille eikä myös-kään Viroon suoraan edes niin sanottuja tolppasakkoja, eli automaattitutkan mit-taamia nopeussakkoja.

Suomessa poliisi suunnittelee jatkossa lähettävänsä virolaisille kotiin ilmoituksen Suomessa saadusta sakosta. Itse sakkoa ei kuitenkaan lähetetä jatkossakaan. Ilmoi-tuksessa kerrotaan mahdollisuudesta ha-

Viron autoja kuljetusalan ammattiliiton ETTAn liikenneasiantuntijan Tarmo Kahemin mukaan Virossa ulkomaalaisille määrätyt sakot jäävät pääsääntöisesti kokoaan maksamatta.

kea sakko Suomesta tai ilmoittaa suoma-lainen tai esimerkiksi työnantajan osoite, johon sakon voi lähettää.

Tauno Aalto kertoo, että esimerkiksi Hollanti lähettää ainakin tolppasakon postitse aina tiedoksi myös toiseen EU-valtioon.

Tolppasakot – ja vain ne – lähettää Vi-rokin, tekemänsä osoiteselvityksen perus-teella.

Suomalaisten sakkokuri on verrattain hyvä. Virossa määrättiin Suomessa rekis-teröidyille autoille viime vuonna yhteen-sä noin 11 000 nopeussakkoa, ja niistä on maksettu tähän mennessä jo noin 80 prosenttia.

Virossa autojen rekisteritiedot eivät ole julkisia, kuten Suomessa, mutta Suomen poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtajan, ylikomisario Dennis Pasterstei-nin mukaan virolaisautojen omistajatiedot saadaan tarvittaessa Eucaris-rekisteristä, jossa ovat kaikki EU-maiden ajoneuvot.

Viro aikoo periä isot sakotKäsiään levittelee poliisi Virossakin. Viron poliisi- ja rajavartiolaitoksen lehdistöedus-

taja Maria Gonjak kertoo, että vaikka Viro lähettää tolppasakot kaikkiin EU-maihin ja Suomeenkin, se ei aktiivisesti peri mak-samatta jätettyjä sakkoja ulkomailta.

Viron autoja kuljetusalan ammattilii-ton ETTAn liikenneasiantuntijan Tarmo Kahemin mukaan Virossa ulkomaalaisille määrätyt sakot jäävät joidenkin kansalli-suuksien osalta pääsääntöisesti kokoaan maksamatta.

– Viron talous- ja viestintäministeriön tilastosta selviää, että esimerkiksi puo-lalaiset kuljettajat jättävät 90 prosenttia Virossa saamistaan sakoista maksamatta, sanoo Kahem.

Virossakin on mietitty mahdollisia sanktioita, joita sakkovelkaiselle ulkomaa-laiselle voisi määrätä. Niitä voisivat olla esimerkiksi viisumin tai oleskeluluvan epääminen. Suomalaisiin nämä keinot eivät ehkä purisi, sillä suomalaiset pääse-vät Viroon ilman viisumia.

Lainsäädäntö antaisi keinot periä sak-koja myös ulkomailta. Gonjakin mukaan poliisin tulisi vain täyttää täytäntöönpa-nopyyntö ja lähettää sen oikeusministeri-ön kautta kyseiseen maahan. Toistaiseksi Viro ei kuitenkaan ole käynnistänyt ainut-takaan tällaista perintäprosessia.

– Ulkomaalaiset panevat Virossa toi-meen yhä enemmän myös liikennerikko-muksia ja Viron poliisi onkin päättänyt, että jatkossa suurempia sakkoja ryhdytään lähettämään ulkomaille perintään ja myös Suomeen, kertoo Gonjak.

Hän ei kuitenkaan halua täsmentää, kuinka suuria ovat ”suuremmat” sakot, ja että missä kulkee raja perintään menevien ja perimättä jäävien sakkojen välillä.

Selvää on, että jatkossakaan Viro ei edes yritä periä ulkomailta kaikkia sakkoja.


Testaaja Jussi Peltotalo kävi läpi Esa Arhipoffin kuntotestin tulokset.

– Kyllä tämä antaa lisäherätystä, tuloksista vähän yllättynyt Arhipoff totesi.

Viron ay: Tietullit jäävät maksamatta

Viro otti tämän vuoden alussa käyttöön tietullit, joita pitää maksaa kaikista yli 3,5 tonnia painavista autoista.

Tietulli on aikaperusteinen ja se pitää maksaa Viroon ajet-taessa ennen kuin tienkäyttö alkaa. Yhden päivän tienkäyttömaksu alkaa yhdeksästä eurosta riippuen auton ympäristöpäästöistä ja ren-gasparien määrästä.

Koko vuoden ajo-oikeus Viron teillä maksaa kalleimmillaan 1 300 euroa per auto. Vastuussa tietullin maksamisesta ovat auton kuljet-taja ja sen omistaja.

Vaikka tietulli on yhtäläinen kaikille autoille, on Viron autoja kuljetusalan ammattiliitossa ETTAssa huomattu, että käytäntö on toinen. ETTAn mukaan näyttää siltä, että tullien maksamista valvo-taan lähinnä vain virolaisten autojen kohdalla.

– Saamiemme vihjeiden mukaan Viron poliisi kontrolloi ja sa-kottaa mieluummin kotimaisia autoja. Ulkomaiset autot voivat ajaa tullia maksamatta, vahvistaa ETTAn liikenneasiantuntija Tarmo Kahem.

– Todennäköisesti kyse on siitä, että ulkomaille määrättyjä sakkoja on vaikea ja käytännössä ilmeisen mahdoton periä.

Sakkojen periminen jatkossa mahdotonta?

Suomessa Oikeusrekisterikeskus lähettää sakkojen täytäntöön-panopyyntöjä toisiin EU-maihin. Kyse on sakoista, jotka on päästy antamaan ulkomaalaiselle autoilijalle itse tapahtuma-

paikalla. Viime vuonna keskus lähetti pyyntöjä ulkomaille melkein puoli tuhatta.

Jos sakko tunnustetaan toisessa EU-maassa, voi kyseinen maa hakea sakot maansa kansalaiselta, tai maassa asuvalta henkilöltä. Tällaisessa tapauksessa sakkorahat saanut maa pitää rahat. Rahoja siis ei saada koskaan Suomeen.

Oikeusrekisterikeskuksen täytäntöönpanopäällikkö Tauno Aallon mukaan Suomessa määrättyjen liikennesakkojen periminen ulko-mailta muuttuu jatkossa osittain mahdottomaksi, jos uusi tieliiken-nelaki astuu voimaan.

– Esityksen mukaan tieliikenteen rikesakot korvattaisiin hallin-nollisella liikennevirhemaksulla. Oikeusrekisterikeskuksen käsityk-sen mukaan hallinnollista maksua ei voi lainkaan lähettää perittä-väksi toiseen EU-valtioon.

Viro ja Suomi eivät saa perittyä maiden välisiä liikennesakkoja, vaikka ne ovat rajanaapureita ja molemmat Euroopan unionissa.

AKT:n kevään järjestökierros starttasi Hirvaskankaalla toukokuun 7.–9. päivinä. Kumppanina kuntotestauk-sessa oli Kunnossa kaiken

ikää (KKI) -ohjelman SuomiMies Seikkai-lee kampanja.

Sodankylästä Porvooseen ajanut Esa Arhipoff, 39, Ivalosta astelee iloisin ilmein ensimmäisten joukossa Hirvaskankaan ABC:n taukotiloihin.

Etukäteen hänellä ei ollut tietoa, että pai-kalla on ammattiliiton järjestökierrokseen liittyvä mahdollisuus testata kuntoaan.

– Sanovat tuosa ovella, että täällä jak-kaavat kahvi- ja sämpyläkuponkeja, Lapin mies virnistää ulkosalla kampanjoineiden AKT:n toimitsijoiden suuntaan.

– Kyllä miehen hyväsä kunnosa pitäs olla, Esa kuittaa empien vain puristusmit-tausta, koska tietää ettei leikatuissa käsis-sä ole samaa voimaa kuin ennen – vaikka rekan ratti niissä hyvin pysyy.

Aluksi Esa täyttää kaavakkeen, jossa ky-sellään ruksausvaihtoehdoin taustatietoja esimerkiksi liikunnasta ja työkyvystä. Sitten testaaja pistää kouraan laitteen, joka mittaa puristusvoiman kummastakin kädestä.

Jatkossa mies seisoo laitteessa, joka analysoi kehon koostumusta. Rasittava ei ole testin neljäskään vaihe: testaaja mittaa vyötärön ympäryksen, asettaa sykevyön ja neuvoo lepoasentoon sohvalle.

– Ole vaan mahdollisimman rento. Tämä kestää viitisen minuuttia.

Kun testi on valmis, tietokone lykkää pari liuskaa raporttia. Testaaja Jussi Pelto-talo käy sen läpi Esa kanssa. On totuuden hetki.

– Sanoit olevasi hyvässä kunnossa, mutta tämä raportti osoittaa muuta. Vähän on ylipainoa, eikä muutenkaan huipputu-loksia, testaaja aloittaa ja Arhipoffin ilme vakavoituu.

kuntotesti voi yllättääTeKSTi JA KUVA Matti Ronkainen

Miehet käyvät asiat läpi leppoisasti. Käy ilmi, että Esa on jo kiinnittänyt huomiota elintapoihinsa. Hampurilaiset ja ranska-laiset ovat vaihtuneet seisovan pöydän anteihin, jotta ravintoon tulee enemmän kasvista. Sokerin hän on myös jättänyt pois ja paino on pudonnut syksystä pian kymmenisen kiloa.

– Ei ollut shokki. Lisäherätys, että korjattavaa elintavoissa riittää, Esa to-teaa ja miettii esimerkiksi liikunnan lisäämistä.

– Pitäs varmaan, mutta käytännössä se on hankalampi asia, kun työpäivän jäl-keen on aika nuutunut olo.

Peltotalo ojentaa testiraportit Arhipof-fille kansiossa, jossa on myös SuomiMie-hen treeniopas ja KKI-ohjelman ”Tauko paikallaan” esite. Ja erikseen vielä ne kah-vi- ja sämpyläkupongit.

Yhteyttä jäseniinHirvaskankaalla kuntonsa testasi kahden illan ja yhden aamupäivän aikana kuuti-senkymmentä kuljettajaa. Kuntotesti on oiva tapa edistää AKT:n järjestökiertu-een yleistä tavoitetta, liiton ja jäsenistön vuorovaikutuksen ylläpitoa ja lisäämistä. Nytkin toimitsijoiden juttusilla oli reilusti toistasataa jäsentä.

AKT:lla on hyviä kokemuksia yhteis-työstä KKI-ohjelman asiantuntijoiden kanssa. Jo vuodesta 1995 toiminut ter-veysliikuntaohjelma tähtää työikäisten ja äskettäin eläkkeelle siirtyneiden tervey-den ja hyvinvoinnin lisäämiseen.

– Kuntotestit ovat osa toimintaamme. Olemme mukana eri tapahtumissa ja kampanjoissa. Tuemme hankkeita, jotka edistävät terveysliikuntaa. Tuotamme ma-teriaalia, edistämme liikuntaneuvontaa ja pyrimme parantamaan arkisen liikunnan olosuhteita, luettelee hankevalmistelija Laura Pajunen.


19 18

Siitä piti kulua sata vuotta. Pu-navankien piti kuolla. Heidän lastensa piti kuolla, ja vielä las-tenlastenkin. Vasta sitten siitä voitiin Suomessa puhua.

Sisällissota ei päättynyt punaisen Suo-men antautumiseen. Sitä seurasivat veri-set hurmejuhlat, joissa valkoiset kävivät toden teolla ansaitsemaan lahtarin pilk-kanimeään. Yli 7 000 ihmistä teloitettiin. Voittaja käytti omankäden oikeutta, ja oma käden sormi painoi myös liipaisinta.

Tätä tuonen hurlumheitä kesti neli-sen viikkoa, kunnes eduskunta hyväksyi lain valtiorikosoikeuksista 29.5.1918. Se tarkoitti, että jokainen punikki joutui tuomiolle. Tulevan katastrofin ennusti jo vanhasuomalaisten kansanedustaja Art-hur Lagerlöf, kun eduskunta keskusteli valtiorikosoikeuksien perustamisesta.

”Kumminkin on selvä, että emme voi heitä kaikkia tapattaa, emmekä kuritus-huoneessa elättää. Me emme pysty heitä kunnolla elättämään edes tilapäisissä säi-lytyspaikoissaan. Heitä kuolee joukoittain, ei ainoastaan lääkärin hoidotta tauteihin, vaan kelvollisen ruuan puutteeseen ja suo-rastaan nälkään.”

Kolmetoista leiriäTuomiotaan odotti nyt siis yli 70 000 ihmistä. Jos ihmishenki oli siihen asti säästynyt, ihmisarvo oli viety. Olosuhteet leireillä olivat olleet alusta asti järkyttävät. Vangit olivat saaneet elää jatkuvan kuole-manpelon lisäksi nälässä, ahtaudessa ja liassa. Kulkutaudit levisivät nopeasti.

Perustetun sotavankilaitoksen johtajak-si nimetty Valter Juvelius päätti keskittää vangit ”niin harvoihin vankileireihin kuin

jos henki oli säästynyt, ihmisarvo vietiinSuomessa kohdattiin kesäkuussa 1918 katastrofi, joka oli niin häpeällinen, että siitä vaiettiin lähes sata vuotta.

TeKSTi Jukka Halonen KUVAT Työväen Arkisto

suinkin”. Enimmillään leirejä oli 64, ja niiden määrä supistettiin kolmeentoista. Kuljetukset olivat nääntyneille vangeille helvetillisiä.

”Siellä oli niin paljon vankeja, ettei mahtunut istumaan eikä makaamaan”, kuvaili 17-vuotias Edvin Roine junamatkaa umpinaisessa härkävaunussa Viipurista Tammisaareen. Ruokaa ja vettä ei usein-kaan annettu. Punatauti vaivasi, mutta tarpeet joutui tekemään sisälle vaunuun.

Raahesta ja Närpiöstä kesäkuussa tuo-dut vangit järkyttivät Tammisaaressa jopa muita vankeja. Saapujat olivat olleet van-gittuina muita pidempään.

”Oli kuin eläviä ruumiita olisi tuotu kartuttamaan vankien määrää. Ne liik-kuivat hitaasti, hitaasti eteenpäin, jalka kerrallaan hoippuen. Silmät syvällä ja rinta notkolla, raajat paisuneina. Moni-en raajoissa paistoi pöhöttyneitä, isoja avohaavoja, joista virtaava mätä myrkytti ilman. Täit kuhisivat likaisissa päällys-takeissa kuin muurahaispesässä”, lastin purkautumista seurannut punavanki Karl Henriksson kertoi.

KuninkaantekijätSuurimmat leirit ovat kesäkuussa 1918 Helsingissä (Suomenlinna, 11 457 van-kia), Hämeenlinnassa (11 286 vankia) ja Lahdessa (Hennala, 9 742 vankia). Lisäksi Viipuriin, Riihimäellä, Tammisaareen ja Tampereelle keskitettiin yli 8 000 vankia.

Leirit oli polkaistu pystyyn tyhjästä. Näin niissä oli valmiiksi pula ruoasta, lääkkeistä, vaatteista ja majoitustarvik-keista. Valkoisella voittajalla oli kuiten-kin parempaa puuhaa, kuin keskittyä hävinneiden hätään. Suomeen ryhdyttiin

puuhaaman kuningasta Saksasta. Kaiken lisäksi Vankeinhoitolaitos päätti jo touko-kuun lopussa, että omaiset eivät saaneet lähettää vangeille ruokapaketteja.

Vangeille tarjotut viralliset annokset olivat alusta asti kelvottomia ja riittämät-tömiä. ”Siatkin olisi sillä kuollu, jos niitä olisi saanu syömäänkään”, kuvasi Juho Lindstén Riihimäen leirillä tarjottua an-nosta, johon oli sotkettu herneettömiä rehuherneen palkoja. Tavallinen annos oli puolikas silliä ja murikkaa, piikikästä leiväntapaista.

Murheen juhannusTammisaaren lääkäri Toivo Ellilä kuvasi jo kesäkuun puolivälissä Sotavankilaitokselle leirikatastrofia tarkasti ja vaati, ettei Tam-misaaren lähetettäisi enää vankeja lisää. ”Nyt jo kuolee 15–20 päivittäin ja näyttää kuolevaisuus olevan yhä lisääntymässä”.

Juhannukseen mennessä ruoka loppui Tammisaaressa kokonaan. Vangit söi-vät siellä ja toisilla leireillä kaiken ruoan korvikkeeksi kelpaavan – kuoren puista, ruohon maasta, sammakot, madot, kissat ja pilaantuneet teurasjätteet. Vettä juotiin ojista ja lätäköistä, kun sitä säännösteltiin ilman mitään järjellistä syytä.

Valtiorikosoikeudet aloittivat toimin-tansa vasta kesäkuun lopulla. Ne saivat eteensä syytettyjä, jotka nälästä horjuen ja tajunnan rajamailla yrittivät jotenkin puolustautua keskimäärin järjettömiltä syytöksiltä.

Kuolemantuomiota tuskin kukaan enää pelkäsi. Kuolemasta oli tullut joka-päiväinen kaveri. Yksin kesäkuussa van-kileireillä menehtyi yli 2 000 punavan-kia. Toisintokuume, punatauti ja muut epidemiat tekivät ruumiita, jos ei nälkä tappanut.

Vankileireillä säännösteltiin vettä. Riihimäen punavangit vedenhaussa.

Punavangit keskitettiin 13 leiriin, ja vankikuljetukset niihin muodostuivat helvetillisiksi. Vankeja pakataan karjavaunuihin Terijoella.

Tammisaaren vankileirillä ruoka loppui juhannukseen mennessä kokonaan.


kouLutustA

Työturvallisuuskorttikouluttajien täydennyskoulutus (yleinen) 21.8.Kouluttajaoikeuden omaavien täydennys-koulutus kestää 8 tuntia sisältäen tentin. Täydennyskoulutuksen hyväksytysti suo-rittaminen oikeuttaa kurssinjohtajana toimimiseen seuraavat 5 vuotta. HUOM! Kouluttajaoikeudet tulee olla voimassa kurssille. Tiedustelut: Työsuojeluopettaja Simo Jästerberg p. 050 414 0974 tai [email protected]

Ikävoimaa työhön (yleinen) 22.–24.8.Kohderyhmänä ovat työpaikkojen työ-suojeluhenkilöstö, luottamusmiehet sekä kaikkien työurien pidentämiseen kohdistuvista toimenpiteistä kiinnostu-neet. Kurssi on tarkoitettu myös kaikille, jotka tarvitsevat ikätietoutta työelämässä. Kurssin keskeisiä teemoja ovat työkyky ja ikääntyminen sekä ikäjohtamisen mallit työpaikoilla. Kurssi auttaa löytämään toi-mivia ratkaisuja työpaikkojen ikäsidonnai-siin haasteisiin. Kantavana ajatuksena on eri-ikäisten vahvuuksien hyödyntäminen. Tavoitteena on lisätä tietoa iän merkityk-sestä työelämässä, luoda myönteisiä ikä-asenteita. Ikätietouden kautta työpaikalle tulee valmius neuvotella erilaisia toimin-tamalleja ja ratkaisuja ikääntyvien työnte-kijöiden jaksamiseen.

Kuukauden kurssi (yleinen) AKT-ALT -sopimuskurssi 1. jakso 3.–7.9. + 10.–14.9. ja 2. jakso 22.–26.10. + 29.10.–2.11.Kurssin kohderyhmänä ovat peruskou-lutetut luottamushenkilöt ja työsuoje-luedustajat sekä ammattiosastojen pu-heenjohtajat. Kuukauden kurssi syventää peruskoulutuksessa satua ymmärrystä työelämästä ja ay-liikkeestä. Kurssi auttaa laajentamaan näkökulmia luottamushen-kilöiden toimintaan ja rooleihin muut-tuvassa työelämässä. Kurssin erilaisten työtapojen ja kirjallisten- ja esiintymis-harjoitusten myötä kurssilaiset parantavat monipuolisesti viestintätaitojaan. Osallis-tuja saa siten paljon välineitä ja rohkaisua paikallisen toiminnan kehittämiseen.

Kuukauden kurssin jaksojen välissä osallistujat tekevät itse valittuja, ohjattuja välitehtäviä. Tehtävät liittyvät oman toimin-taympäristön kehittämiseen. Avainsisältö-jä mm. nykytodellisuuden ymmärtäminen, historiasta oppiminen, hyvinvointi- ja oi-keusvaltion murros, globalisaatio ja sen vaikutukset, työehtosopimusjärjestelmä, paikallisen toiminnan kehittämisen vält-tämättömyys, hyvän tulevaisuuden hah-mottelu ja lähiajan tavoitteet, ay-liike uu-distusliikkeenä sekä innostamisen taidot ja sitoutuminen.

Luottamusmiesten peruskurssi (AKT) AKT−ALT -sopimuskurssi 3.–7.9.Kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille, varaluottamusmiehille ja ammattiosas-ton puheenjohtajille. Kurssi soveltuu peruskoulutukseksi myös kaikille, jotka suunnittelevat lähtevänsä mukaan luotta-musmiestoimintaan. Kurssin tavoitteena on aloittaa luottamusmiehen perustaito-jen- ja tietojen oppiminen. Tavoitteena on myös luottamusmiehen tehtäväkokonai-

suuden ymmärtäminen sekä oikeuksien tiedostaminen, mikä auttaa selviytymään työpaikan ongelmatilanteissa. Avainsisäl-töjä mm. luottamusmiehen perustehtävät ja verkostot, luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet, työoikeuden perusteet, työ-ehtosopimuksen tulkinta ja liiton apu, yt-menettely, neuvottelutoiminnan perusteet sekä ay-liikkeen merkitys ja tulevaisuus.

Työsuojelun peruskurssi (AKT) AKT-ALT-Palta-Kaupan liitto -sopimus-kurssi 3.–7.9.Kurssi on tarkoitettu työpaikoilla työsuo-jelutehtävissä toimiville edustajille sekä luottamusmiehille. Kurssin tavoitteena on selvittää työsuojeluun liittyvät perustiedot ja perehtyä toimintaa ohjaaviin säädök-siin. Kurssilla tutustutaan työsuojeluor-ganisaatioon sekä työsuojeluhenkilöstön tehtäviin ja rooleihin. Avainsisältöjä mm. työsuojelun peruskäsitteet, toiminta-alu-eet, tavoitteet ja työhyvinvoinnin merkitys, työsuojelutehtävissä toimivien ihmisten tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet, työ-suojelua säätelevän lainsäädännön pää-periaatteet, ennakoiva työsuojelutoiminta ja vaarojen arviointi, tapaturma-ajattelu ja jälkivalvonta, työn ja työympäristön kuor-mitustekijät sekä työsuojelutoiminnan kehittäminen.

Työoikeuden peruskurssi (yleinen) 3.–7.9.Kohderyhmänä ovat peruskurssit käyneet luottamusmiehet ja työsuojeluedustajat. Kurssi sopii myös osastojen puheenjoh-tajille ja muille asiasta kiinnostuneille. Kurssin tavoitteena on lisätä luottamus-henkilöiden normituntemusta ja itsenäis-tä toimintakykyä sekä valmiuksia ratkais-ta oikeudellisia kysymyksiä työpaikalla. Avainsisältöjä mm. työoikeuden luonne, peruskäsitteet ja keskeiset periaatteet, työ-suhteen ehtojen määräytyminen ja niiden muuntaminen, työsopimuslaki käytännös-sä, yt-laki ja menettely sekä työoikeuden ajankohtaiset teemat ja tuoreimmat oi-keustapaukset.

Luottamusmiesten täydennyskurssi: Tuottavuus ja hyvinvointi (yleinen) AKT-Palta-Kaupan liitto- sopimus-kurssi 10.–14.9.Kurssi on tarkoitettu luottamusmiesten perus- ja/tai jatkokurssin käyneille luot-tamusmiehille, varaluottamusmiehille ja osastojen puheenjohtajille. Kurssin tavoitteena on tukea luottamusmiehen toimintaa työpaikan aktiivisena kehittäjä-nä ja antaa hänelle välineitä ja valmiuksia hyvinvoinnin ja yhteistoiminnan edistä-miseen työpaikalla. Avainsisältöjä mm. tulevaisuuden työelämän näkymät, muu-tosvastarinnasta kehitysresurssien hyö-dyntämiseen, kehittämisen menetelmiä sekä oman työpaikan kehittäminen.

Työsuojelun jatkokurssi (AKT) AKT-ALT-Palta-Kaupan liitto - sopimus-kurssi 1. jakso 10.–14.9. ja 2. jakso 22.–26.10.Kurssi on tarkoitettu työsuojelun perus-kurssin tai sitä vastaavan kurssin käyneille työsuojeluedustajille sekä luottamusmie-hille. Kurssin tavoitteena on syventää ja

laajentaa peruskurssilla saatua työsuo-jeluosaamista. Avainsisältöjä mm. työ-suojelun tavoitteet työssä, työn henkinen, fyysinen ja sosiaalinen kuormittavuus sekä työssä jaksaminen, työkyky ja ikääntymi-nen, työsuojelutoiminta työterveyshuol-lon kanssa, työtapaturmat ja niistä oppi-minen, työnopastus ja sen kehittäminen sekä toimialakohtaiset erityiskysymykset.

Luottamusmiesten jatkokurssi (AKT) AKT-ALT- sopimuskurssi 1. jakso 10.–14.9. ja 2. jakso 22.–26.10.Kurssi on tarkoitettu luottamusmiesten peruskurssin käyneille tai muutoin pe-rustiedot omaaville luottamusmiehille, varaluottamusmiehille ja osaston pu-heenjohtajille. Koulutuksen tavoitteena on laajentaa ja syventää luottamusmiehen toimintaa ja työelämän pelisääntöjä kos-kevia taitoja. Kurssi parantaa valmiuksia kehittää työyhteisöä, ay-liikettä ja yhteis-kuntaa sekä luottamusmiehen asemaa näissä ympäristöissä. Avainsisältöjä mm. kokemukset luottamusmiestoiminnasta, työsopimuslain keskeiset pykälät, työeh-tosopimuksen säädökset, yt-lain keskeiset pykälät, luottamusmiehen esiintyminen ja viestintä, neuvottelutaitoja, luottamusmie-hen työsuojeluyhteistoiminta, luottamus-mies työyhteisön kehittäjänä, yhteiskun-nallinen vaikuttaminen ja ay-toiminnan kehittäminen sekä omien taitojen arviointi ja jatko-opinnot.

Lisätietoja koulutuksiin liittyvistä asioista lisäksi: www.kio.fi AKT:n järjestö- ja koulutussihteeri Esa

Tuominen p. 050 536 9056/[email protected]

Kursseille hakeutuminenHakeudu kursseille ajoissa. Täytä kurssi-kaavake ja toimita se työnantajallesi vii-meistään kolme (3) viikkoa ennen kurssin alkua. Jos työnantaja hyväksyy opintova-paasi, hän allekirjoittaa hakemuksen ja ottaa kaavakkeesta oman kappaleensa. Toimita loppuosat ammattiosastolle, oman alueesi aluetoimistoon tai lähetä se suoraan AKT:n järjestö- ja koulutussihtee-rille. Työnantaja voi tietyin perustein siir-tää opintovapaan antamisen yhden kerran myöhempään ajankohtaan. Siinä tapauk-sessa kannattaa selvittää mikä on seuraa-van vastaavan kurssin ajankohta. Siirto voidaan tehdä kuuden (6) kuukauden päähän tai enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutus järjestetään. Jos lähdet kurssille vapaa-aikanasi tai lo-malla, et tarvitse hakemukseen työnanta-jan allekirjoitusta. Lisätietoja saat AKT:n koulutusosastolta. Mikäli pääset kurssil-le, toimittaa opisto sinulle kurssikutsun noin kaksi viikkoa ennen kurssin alkua. Kannattaa myös ilmoittaa omalle ammat-tiosastollesi, että olet menossa kurssille. Osastosi saattaa maksaa kurssilaisilleen oman stipendin.

Kuljetus Helsinki-Vantaa lentokentältäKiljavan opisto järjestää maksuttoman kuljetuksen Helsinki-Vantaa lentokentältä Kiljavan opistolle. Kuljetus toteutuu, jos ilmoittautuneita on vähintään 3. Kuljetus on tarkoitettu lentokoneella saapuville.

Kuukauden kurssivinkki

Luottamusmiesten täydennyskurssi: Yritystalous (yleinen) AKT-ALT- sopimuskurssi 5.–7.9.

K urssilla perehdytään yrityksen talousasioihin. Tavoitteena on selvittää yritystoiminnan

perusteita mm. johtamisen, myyn-nin ja markkinoinnin sekä laskenta-toimen näkökulmista sekä opiskella yritystalouden keskeisiä käsitteitä ja tunnuslukuja. Avainsisältöjä mm: perusasiat yritystaloudesta, yrityksen tunnusluvut (tilinpäätös, verot ja ko-rot + rahoitus), strategia ja toiminta-suunnitelma, markkinointi, tuoteke-hitys ja logistiikka.

Kiljavan kurssitKurssin peruutusehdotIlmoittautuminen kurssille on sitova. Jos et pakottavan esteen vuoksi voi osallistua kurssille, ilmoita siitä mahdollisimman pian Kiljavan opistolle, p. 09 276 251 tai [email protected]. Peruuttamatta jätetystä pai-kasta perimme maksun (50 €) kurssilaiselta. Peruutusmaksua ei peritä, jos kurssilaisella on esittää lääkärintodistus tai muu todiste esteestä.

Tietoa korvauksistaSopimuskurssit: Mikäli toimit työpaikalla-si luottamushenkilönä, maksaa työnantaja sinulle kurssin ajalta ansionmenetyksen (kurssiajan palkan) 8h/pv. Sopimuskurs-seissa liitto maksaa kurssimaksun, materi-aalin sekä matkakulut.

Järjestökurssit: Sopimuskurssien ulkopuoli-sia kursseja kutsutaan järjestökursseiksi. Jos kurssi, jolle olet kiinnostunut menemään, ei kuulu koulutussopimuksen piiriin, on sinul-la mahdollisuus anoa opintovapaata. Tällöin työnantaja ei maksa kurssin ajalta palkkaa, eikä osallistu muutenkaan kurssin kustan-nuksiin. Liitto ja ammattiosasto maksavat sinulle tällöin ansionmenetyksen stipen-dinä ja päivärahoina, joka on verovapaata sekä matkakulut. Stipendi ja päiväraha ovat vuonna 2018 yhteensä 74,78/pv. Ammatti-osaston osuus tästä on 14,95/pv.

Matkakulut ja majoitus: Mikäli tulet len-tokoneella tai junalla, voit pyytää lippujen tilauksissa apua aluetoimistotyöntekijältä. Jos tulet omalla autolla, maksetaan matka-kuluja 0,25 €/km. Jos samalla henkilöautol-la matkustaa useampi kuin yksi osallistuja, on kilometrikorvaus 0,41 €/km. Jos et yövy opistolla, saat matkakulut omalle yöpymis-paikallesi samalla periaatteella, maksimis-saan 22 €/yö.

mailto:[email protected]


http://www.kio.fi






Helsingin lentoasemasta on tullut suuri toimija pie-nessä Suomessa. Iso osa matkustajista on vaihto-matkustajia, jotka eivät käy

Suomessa ollenkaan. Lentoliikenne on kansainvälistä ja joukkoon on hiipinyt pikku hiljaa myös epäterveitä rajat ylittäviä työmarkkinakäytäntöjä.

Nyt on kuitenkin tapahtumassa jotain poikkeuksellista. Työtä palautuu Suo-meen, kun Finnair rekrytoi 50 japanin kielen ja kulttuurin osaajaa Helsingin asemapaikalle tekemään töitä AKT:n työehtosopimuksella kesäkuusta alkaen. Suuri osa lentoemännistä ja stuerteista on globaalisti rekrytoituja, jotka muuttavat uuden työn myötä Helsinkiin.

Kielikysymykset kuuma perunaLentoemännät ja stuertit ovat aina olleet hyviä kielissä ja sitä on arvostettu. Kieli-vaatimuksena on aiemmin ollut vähintään neljän eri kielen hallinta. Vuosina 2005-2007 rekrytoitiin Finnairissa paljon uut-ta matkustamohenkilökuntaa ja yhtiössä tehtiin johtopäätös, että ruotsin kieli ha-kukriteerinä karkotti hakijoita. Hakijoiden joukossa olivat tuolloin ensimmäiset yli-oppilaat, joiden ei tarvinnut kirjoittaa ruot-sin kieltä pakollisena ylioppilaskirjoituk-sissa. Jos haluaa edetä uralla esimerkiksi purseriksi, voi kielitaidon puute kuitenkin olla este. Samoja hakukriteerejä käytetään myös tytäryhtiössä Norrassa.

Kolme vuotta sitten Finnairin kasvu lähti jälleen käyntiin ja konsernissa ha-luttiin varmistua matkustamohenkilökun-nan saatavuudesta jättämällä myös Suo-men kieli pois hakukriteereistä. Suomen kieli katsotaan enää eduksi. Vuonna 2017 Helsingin asemapaikalla on aloittanut ensimmäiset kansainväliset matkustamo-henkilökuntaan kuuluvat työntekijät, joi-

työtä palautuu suomeen Finnair rekrytoi viisikymmentä japanin kielen ja kulttuurin taitajaa. Se on haaste myös SLSY:lle.

TeKSTi JA KUVA Jari Toivonen

den kieliosaaminen on kokonaan muissa kuin kotimaisissa kielissä. Nyt joukkoon tulee kerralla 50 japanin kielen taitajaa.

Taustaa AasiastaKansainvälistyvä matkustamohenkilökun-ta on Finnairissa koettu tärkeäksi, koska verkostolentoyhtiönä matkustajat ovat usein muualta kuin kotimaasta. Aasia-laista henkilökuntaa Finnairissa on ollut jo kauan. Aiemmin itsenäisenä ammatti-liittona SLSY oli jatkuvasti selvittämässä ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviä ongelmakohtia.

Aasialainen henkilökunta on saanut lu-van työskennellä koneissa suomalaisten vi-ranomaisten suostumuksella, vaikka muu-alla Euroopassa vastaavaa toimintatapaa ei ole mahdollistettu. Yleensä yhden lennon miehistöä koskevat samat työehdot.

Kun Suomesta lähtee lento Aasiaan, on paikallinen miehistö saapunut kohteesta edellisellä lennolla. Vastaavasti uusi pai-kallinen miehistö tulee mukaan, kun suomesta lähtenyt miehistö lähtee paluu-matkalle kohteesta. Samaa työtä tehdään samalla työpaikalla, mutta eri työehdoilla ja ennen kaikkea palkalla. Käytännön työ sujuu, mutta kysymyksiä herää yhä mm. purserin työsuojeluvastuusta sekä lain ja kansainvälisten ilmailumääräysten eri-tyiskysymyksistä. Kaikissa oikeusasteissa olemme hävinneet vaatimukset yhtäläi-sistä työehdoista. Niistä käänteistä voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan.

Tilanne elää yhä, ja yksi syy miksi japa-nilaisesta henkilökunnasta ulkoasemalla luovutaan Nagoyan ja Fukuokan reiteillä, on se, että verottaja on päättänyt verottaa näitä työntekijöitä myös Suomessa. Toi-nen selkeä syy on, että näitä reittejä ei ope-roida päivittäin, eikä edes vuoden ympäri. Tästä johtuen miehistönkäytöstä ulkoase-malla muodostuu helposti tehottomam-

paa. Japanilainen henkilökunta on suo-raan Finnairin palkkalistoilla. Laajasti on käytössä myös vuokratyövoimaa riippuen maasta ja paikallisesta lainsäädännöstä.

Japanin-ryhmä FinnairiinLiittomme hallitus hyväksyi huhtikuun lo-pussa jaoston suosituksen japanin kieltä ja kulttuuria tuntevien ryhmän perustami-sesta Finnairiin. Sopimus on tehty liitto-jen väliseksi ja siitä tulee osa matkustamo-henkilökunnan työehtosopimusta ja sen Finnairin liityntäpöytäkirjaa. Käytännössä voi olla myös, että nämä työntekijät saa-vat työluvan helpommin Suomeen, kun voidaan sopimuksella osoittaa, että työtä palautuu ja sitä varten tarvitaan erityis-osaamista. Japanissa elintaso ja palkat ovat korkeita, joten on selvää, että työnantaja saavuttaa sopimuksella säästöjä.

Työtä luodaan Suomeen, sillä ryhmään kuuluvat ovat sopimuksen paikallisen henkilökunnan keskiarvolaskennassa mukana. Ryhmään kuuluvia työntekijöi-tä voidaan suunnitella yhdelle Japanin lennolle 2–4 siten, että kohdekohtaisten suunniteltujen positiomäärien keskiar-vo on enintään 3,0. Em. työntekijöiden lukumäärä vähentää samassa suhteessa Japanissa asemapaikan omaavan mat-kustamohenkilöstön (Regional Crew, eli RCCM) suunniteltua määrää kyseisellä lennolla. Helsingin asemapaikalta ryh-mään kuuluvien on tarkoitus lentää myös

Euroopan ja kotimaan ns. runkoreittejä, joilla on suuria japanilaisia ryhmiä.

Uusia haasteita Ammattiosastolle haasteita tuottaa eng-lanninkielisen materiaalin tuottaminen ja viestinnässä kaiken tämän huomioi-minen. Sen lisäksi meidän pitää kyetä selittämään ulkomailta tänne saapuville työntekijöille, miksi on tärkeää, että meil-lä on hyvä edustus työpaikalla ja että se ei ole automaattista. Tarvitaan hyvä järjes-täytymisaste, mutta työntekijöiden pitää maksaa jäsenmaksulla palveluiden tuot-tamisesta ja heidän tulee ymmärtää, että yhtenäisen edustuksen kautta meillä on kaikkia koskeva työehtosopimus.

Matkustamopalvelutyöhön ei ole on-nistuttu Euroopassa laatimaan yhtenäisiä sääntöjä työvoiman suhteen. Yhdessä len-toyhtiössä voi olla esim. useita keskenään kilpailevia maakohtaisia asemapaikkoja. Näin on mm. Cityjetillä, jonka työehdot AKT neuvottelee. Asemapaikat ovat use-assa maassa Pohjois-Euroopassa ja Baltian maissa. Pääkonttori yhtiöllä on Irlannissa, joka suosii mm. kyseenalaisia verotusjär-jestelmiä. On väistämätöntä, että kyseiset asemapaikat kilpailevat keskenään tehok-kuudesta sekä työlainsäädännön ja työvoi-man joustavuudesta.

Vaikka työtä nyt siirtyy Suomeen, on tässäkin tapauksessa kyse työn sijoittu-misesta sinne, missä työtä tehdään edulli-semmin ja tehokkaammin. Työn kansain-välisyys ja rajat ylittävät ulottuvuudet ovat kuljetusalalla hankalia.

Kansainvälisessä liikenteessä on kaik-kialla sääntelyyn liittyviä porsaanreikiä, joissa työnantajat hakevat halvinta ratkai-sua työvoimakustannuksissa. Kaikkien meidän ammattiosastoomme kuuluvien tehtävä on koota kaikki Suomesta työsken-televät työntekijät yhteen rintamaan.

Lentoemännät ja stuertit ovat aina olleet hyviä kielissä ja sitä on arvostettu.

Suuri osa Finnairin matkustajista tulee muualta kuin Suomesta, mm. Japanista.


vaihdoitko työnantajaa?Mikäli olet vaihtanut toiseen lentoyhtiöön töihin ja sinulla on uusi työnanta-ja niin muista tehdä siitä ilmoitus liittoon. Näin varmistat uuden työpaikkasi luottamusmiesten sekä työhuonekuntien tiedotteiden tulemisen perille. Asian voi hoitaa kätevästi AKT:n nettisivujen kautta. Jäsenrekisteripalvelut kohdan alta löytyy ”muutosilmoitukset” ja sen alta lomake, joka tulee täyttää.

kaipaatko koulutusta työehtosopimuksesta tai jäsentapahtumia?Mikäli sinulla on ideoita, mitä haluaisit oppia työehtosopimuksesta tai ammattiliitosta, niin laita sähköpostia palkkasihteeri Johanna Juntuselle [email protected] . Vai olisiko sinulla jokin hyvä idea oman am-mattiosaston jäsentapahtumalle? Ideoita ottaa vastaan ammattiosaston puheenjohtaja Jari Toivonen [email protected]

Asetuksen voimaantulo on osa EU –tietosuojalain-säädännön uudistamista koskevaa hanketta. Ase-tuksen tarkoituksena on

yhdenmukaistaa EU:n tietosuojakäy-täntöjä ja parantaa EU:n kansalaisten yksityisyydensuojaa sekä vastata uusiin digitalisaation ja globalisaation liitty-viin tietosuojakysymyksiin.

Asetus koskee kaikkia Suomessa toimivia organisaatioita, jotka keräävät, säilyttävät ja käsittelevät henkilötietoja, olipa kyseessä sitten iso pörssiyritys, säätiö, yhdistys tai julkishallinnon or-ganisaatio. Koska lähes kaikissa orga-nisaatioissa ylläpidetään jonkinlaista henkilörekisteriä (mm. asiakas- tai jäsenrekisteriä), on asetuksen sovelta-misala varsin laaja.

Asetus ei suoraan määrittele, mikä on henkilötietoa, vaan lähtee siitä, että kaikki henkilöstä kerätty yksilöivä tieto on asetuksen alaista. Tämä tarkoittaa käytännössä, että nimen, osoitteen ja henkilötunnisteen lisäksi myös muut henkilöä yksilöivät tiedot, kuten IP-osoitteet, luottokorttinumerot, puhelin-numerot voidaan kaikki tulkita olevan henkilötietoa.

Lisää valtaa tietojen hallintaanAsetus tuo henkilöille enemmän valtaa henkilötietojensa hallintaan.

Yksi asetuksen merkittävimpiä asi-oita on rekisterinpitäjän velvollisuus toimittaa rekisteröidylle henkilölle hänen pyynnöstään rekisterissä olevat tiedot, selkeässä ja jäsennellyssä muo-dossa sekä siirtää nämä tiedot rekiste-

tietosuoja- lainsäädäntö uudistuuGDPR (General Data Protection Regulation) tuli EU:n jäsenvaltioiden – myös Suomen – sovellettavaksi toukokuun 25. päivä 2018.

rinpitäjältä toiselle mahdollisimman esteettömästi näin pyydettäessä.

Toinen merkittävä muutos on oikeus saada tietonsa poistettua, varsinkin sii-nä tilanteessa, jossa henkilö peruuttaa suostumuksensa tietojen käsittelyyn. Tietojen siirtämisen ja poistamisen lisäksi rekisteröidyillä henkilöillä on myös oikeus oikaista väärät tiedot hä-nestä.

Henkilötietoja kerätään nyt enem-män kuin koskaan. Niillä käydään kauppaa ja tiedetään niitä käytetyn jopa poliittisiin tarkoitusperiin. Tuleva näyt-tää miten asetus muuttaa tietosuojaan liittyviä käytäntöjä, mutta tarkoituspe-

rältään jokaisen henkilön yksityisyyden suojan korostetun aseman nostoa ja tarkkojen rajojen asettamista henkilö-tietoja käyttäville tahoille voidaan pitää hyvänä asiana.

Lisätietoa janoava voi perehtyä asi-aan Tietosuojavaltuutetun sivuilta, josta löytyy myös linkit EU – tietosuoja -ase-tukseen ja tietosuoja-direktiiviin.

http://www.tietosuoja.fi/fi/index/eunti-etosuojauudistus.html

JUKKA SIURUAVastaava lakimies

Henkilötietoja kerätään nyt enemmän kuin koskaan.

Tiesitkö, että...

... lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on jäädä lomalle sovittuna aikana ja palattava lomalta loman päätyttyä.

Löydä oma tapasi voida hyvin ja tee siitä pysyvä.

aukeaa 1 .4 .haku jaksoiLle

Tutustu ja hae jaksoille

osoitteessa pht.fi

Tunnista itsellesi merkityksellisiä asioita. Ne vievät eteenpäin, kun epämiellyttävät ajatukset ovat muutoksen esteenä.

Me tuemme sinua. Autamme löytämään motivaation pysyä päätöksessäsi.

Pysyvään muutokseen -hyvinvointijaksoilla saat työkaluja parempaan arkeen. Tule mukaan, pystyt siihen!

mailto:johanna.juntunen%40akt.fi?subject=

mailto:jari.toivonen%40slsy.info?subject=

http://www.tietosuoja.fi/fi/index/euntietosuojauudistus.html

http://www.tietosuoja.fi/fi/index/euntietosuojauudistus.html


Intercity juna 4 Helsinkiin lähtee raiteelta yksi”. Tuttu kuulutus kaikuu Lappeenran-nan rautatieasemalla, kun olen lähdössä Helsinkiin, Mailin hallituksen kokouk-

seen. Täpötäysi juna kuljettaa työmatkaili-joita, opiskelijoita ja vapaa-ajanmatkusta-jia. Tunnelma on junassa aamuisin hilpeän odottava. Matkustajat jutustelevat hyvän-tuulisina. Etsin oman paikkani, avaan sal-kun ja syvennyn omiin ajatuksiini. Edellisen kokouksen pöytäkirja ja muutaman tunnin päästä alkavan kokouksen esityslista tulee vielä lukaista läpi, jotta olen varmasti ajan tasalla kokouksessa. Tarkistan, että tarvit-tavat tiedot syksyn luottamusmieskurssista on mukanani. Järjestelyvastuu on tällä ker-taa minulla. Varattuna on hotellihuoneet,

ruokailut, kokoustilat kurssin ajaksi, sekä tarvittava tekniikka. Lahden kohdalla kaik-ki dokumentit on luettu kertaalleen läpi ja olen valmis kokouspäivään.

Iloinen puheensorina kuuluu käytävälle, kun astun tuttuun kerrokseen ja suunnistan Mailin hallitukselle varattuun kokoustilaan. Vielä hetki kokouksen alkuun ja vaihdamme pikaisesti kuulumisia. Joukko on riemun kirjava, onhan meitä matkailualan ammatti-laisia taas koolla laidasta laitaan – erilaisista toimistoista ja eri puolelta Suomea.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Mailin hallituksen päätehtävä on valvoa matkatoimistoalan työntekijöiden etuja

Mailin hallituksen toimintaja kehittää alan työehtoja. Tämän lauseen taakse kätkeytyy käytännössä monta erilais-ta asiaa, joita kokouksissamme käsitellään. Usein kokouksissa käsiteltävät asiat johta-vat käytännön toimenpiteisiin, joskus asiat pysyvät pitkään paperilla kehittelyasteella ennen kuin asiaa voidaan viedä eteenpäin. Kaikki käsiteltävät asiat ovat kuitenkin isos-sa mittakaavassa niitä osatekijöitä, joilla alan työehtoja kehitetään.

Yksi tärkeä Mailin hallituksen tehtävä on vastata yhdistyksen toiminnasta, joka näkyy jäsenille muun muassa Mailin jokavuotisi-na tapahtumina. Sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset keräävät alan ammattilaisia eri puolilta Suomea kokoon mukaviin ta-pahtumiin. Tapahtumajärjestelyt vaativat

MAILIN VIESTISSÄ kapula kulkee ja vaihdot ovat lentäviä.

NOORA TURKUMailin hallituksen jäsen

“

Tamminiemessä oli lähes 30 iloista ja aurinkoista maili-laista.

Vertailimme pääkaupunki-seudun joukkoliikenteen toi-

mivuutta matkallamme Tamminiemeen, jotkut matkustivat lähes toista tuntia, vaik-ka matka ei ole pitkä.

Aluksi nautimme UKK-lohileivät ja piristävät sumpit Cafe Adjutantissa, ja kuuden jälkeen saimme kattavan opas-tuksen Urho Kekkosen museoon ja ranta-saunaan. Tamminiemi valmistui vuonna 1904 ja sen suunnittelivat tunnetut suo-malaiset jugend-arkkitehdit Sigurd Fros-terus ja Gustaf Strengell.

Tamminiemeä käyttivät edustusasunto-naan ennen Kekkosta Risto Ryti ja C. G. E. Mannerheim. Presidentti Kekkonen asui Tamminiemessä vuodesta 1956 vuoteen 1982, jolloin hän erosi presidentin tehtä-vistään ja hänelle myönnettiin oikeus jäädä asumaan Tamminiemeen, mikä muutet-tiin hänen yksityiseksi palvelukodikseen.

Hänen puolisonsa Sylvi Kekkonen asui Tamminiemessä kuolemaansa, vuoteen 1974 asti.

Kotimuseoksi 1987Talo peruskorjattiin ennen Kekkosten muuttoa sinne ja Sylvi Kekkonen sisus-ti sitä yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Urho Kekkosen kuoltua Museovirasto sai keväällä 1987 tehtäväkseen muodostaa Tamminiemestä kotimuseon.

mailin päivä tamminiemessäKokoonnuimme viettämään Mailin päivää tänä vuonna Tamminiemeen aurinkoisen ja lämpimän toukokuun viikon päätteeksi.

TeKSTi JA KUVAT Satu Barman

Presidentin työhuone on mielenkiintoi-nen. Vaikutelma siellä on aito, ikäänkuin isäntä olisi hetki sitten ollut paikalla. Työ-huoneen ovi on äänieristetty ja ikkunoissa on luodinkestävät lasit. Sali, johon saavu-taan eteisaulasta on vaikuttava, taidetta ja lahjoitettuja esineitä on paljon, suurim-mat ja kauneimmat on tottakai lahjoitta-nut Nikita Hrustsov.

Vaatimaton ja kodikasKeittiön kirkkaan keltaiset kaapit ja kuk-kaverhot muistuttavat 1970- luvusta. Urho Kekkonen arvosti perinteistä kotiruokaa, kalaa syötiin paljon ja ruokajuomana oli maitoa ja piimää.

Yläkerta on Urhon ja Sylvin yksityis-alue. Huoneet on sisustettu vaatimatto-masti, mutta kodikkaasti. Sylvin huonees-sa on kultainen nojatuoli ja paljon kirjoja hyllyssä.

Seuraavaksi menemme rantasaunaan. Urho Kekkosella oli pieni saunaporukka, joka kokoontui lauantaisin saunomaan, tähän porukkaan kuului poika Matti Kek-konen, Kustaa Vilkuna, Eino S. Repo ja Jouko Loikkanen. Välillä oli satunnaisia vierailijoita. Kekkonen lanseerasi käsit-teen saunadiplomatia, ja lauteilla on tehty taatusti tärkeitä päätöksiä. Tamminiemen saunaa voi nykyisin vuokrata 3 500 euron hintaan.

Jos et ole vielä käynyt Tamminiemessä, niin suosittelen siellä vierailua tulevana kesänä.


Osallistuin tällä viikolla Tuk-holmassa Pohjoismaisen ministerineuvoston jär-jestämään konferenssiin.

Tilaisuus oli osa laajempaa koko-naisuutta, jossa pohditaan tulevai-suuden työelämää ja pohjoismaisen yhteiskuntamallin haasteita muutos-ten keskellä. Tilaisuus kokosi yhteen kattavan joukon edustajia pohjois-maisista poliitikoista, viranomaisista, yrityksistä ja työmarkkinaosapuolista. Myös kansainvälisen työjärjestö ILO:n ja taloudellisen yhteistyön ja kehityk-sen järjestö OECD:n osallistuivat kes-kusteluun.

Tilaisuuden avasi Ruotsin työmi-nisteri Ylva Johansson, joka korosti puheenvuorossaan Pohjoismaiden menestyksen kolmea tukipilaria: vah-voja työmarkkinaosapuolia, valtion roolia uudelleenkouluttajana ja työt-tömien tukijana ja hyvinvointivaltion luomaa turvaverkkoa, joka ei rajoitu vain työsuhteessa oleviin.

Työmarkkinajärjestöt tuovat hä-nen mukaansa joustoa nopeasti muuttuviin tilanteisiin, koska asioita voidaan sopia työehtosopimusten kautta kankean lainsäädännön sijaan. Ja hyvinvointivaltion tarjoaman tuki-verkon hän näki rohkaisevat ihmisiä innovoimaan ja yrittämään. Ministerin kanssa on helppo olla samaa mieltä. Tätä taustaa vastan Suomessa käytävä repivä keskustelu ammattiliittoja vas-taan tuntuu turhauttavalta ja väärältä tieltä.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Kolmen tukipilarin lisäksi kaikki pu-heenvuorot korostivat tavalla tai toi-sella koulutuksen merkitystä. Puhut-tiin hyvän peruskoulun merkityksestä, uudelleenkoulutusmahdollisuuksista ja elinikäisestä oppimisesta. Monet olivat huolissaan siitä, ettei työn-tekijöille mahdollisteta riittävää tai oikeanlaista lisäkoulutusta. ILO:n edustaja toi omassa esityksessään esiin huolestuttavan tosiasian: vähi-ten kouluttautuneet työntekijät saavat vähiten lisäkoulutusta.

Kaikki korostivat digitaitojen tärke-yttä, erilaisia oppimispolkuja ja sitä, ettei koulu tai yliopisto ole ainoat

paikat oppia uutta. Yksi esiintyjistä toi esiin sen, että johtamis- ja ongel-manratkaisutaitoja voi oppia vaikka-pa nettipohjaisista tietokonepeleistä, joita pelataan yhdessä kansainvälisen pelaajatiimin kanssa.

Nauratti, kun muistin oman häm-mästykseni vuosia sitten, kun silloinen poikaystäväni siirsi sovittua tapaamis-tamme kertoen tapaavansa ystävänsä. Vasta kotiin tultuani ymmärsin, että tapaaminen oli tapahtunut World of Warcraft -pelin merkeissä siten, että molemmat istuvat omissa kodeissaan tietokoneen ääressä. Tuolloin ymmär-rykseni ei ehkä aivan riittänyt, mutta nykyään allekirjoitan kyllä näkemyksen peleistä oppimisesta täysin.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

En todellakaan väitä käyttäväni kaik-kea vapaa-aikaani uusien taitoja hank-kimiseen, mutta tykkään kartuttaa osaamistani aika ajoin. Viimeisimpä-nä innostuin Helsingin yliopiston ja Reaktorin yhteisestä tekoälyhaastees-ta. Kuljetusala, muun yhteiskunnan mukana, muuttuu tekoälyn myötä. It-seohjautuvat autot eivät ole kaukaista scifiä, vaikka niiden liikenteeseen tu-lon aikataulusta voidaankin olla mon-taa mieltä.

Tekoälyhaasteen kunnianhimoise-na tavoitteena on kouluttaa 1% suo-malaisista ymmärtämään tekoälyn perusteet. Ilmoitin NTF:n mukaan ja aloitin opiskelun itse eilen illalla. Tämä ei varmasti ole kaikkien juttu, mutta jos tekoäly kiinnostaa, suosit-telen ehdottomasti tutustumaan kurs-siin täältä: https://www.elementsofai.com/ .

NTF:n jäsenliitot kokoontuvat kongressiimme 30.-31.5. Ålborgissa Tanskassa. Kongressilla on sääntö-määräisten päätösasioiden lisäksi teema: Pohjoismainen malli globaa-lissa maailmassa. Tämän viikkoinen tilaisuus toimi minulle hyvänä alus-tuksena ja odotan innolla pääseväni jatkamaan keskustelua jäsenjärjestö-jemme edustajien kanssa.

ANU HIETALANTF:n pää[email protected]

lisuudessa se on kaikkea muuta. Koko-uksissa aika menee siivillä. Useimmiten loppuu jopa kesken. Niin paljon on asioita käsiteltävinä. Olen itsekin, vielä suhteelli-sen tuoreena hallituksen jäsenenä ällisty-nyt miten monipuolista ja mielenkiintois-ta Mailin hallituksen toiminta onkaan. Ja mikä elämäni tilaisuus vaikuttaa ja kehit-tää oikeasti niitä asioita, jotka ovat juuri meille Maililaisille tärkeitä. Mielestäni Maili on jäseniensä näköinen yhdistys ja semmoisena me, Mailin hallitus, haluam-me sen myös säilyttää.

Kesäkuun jutun kirjoittaa Kirsi-Marja Vilja ja hänen aiheenaan on osa-aikaisuus.

paljon työtä, mutta monille meistä tämä työ on arkipäivää, joten tätä työmäärää tuskin nähdään rasitteena, päinvastoin.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Monien kevät- ja syyskokousten hersy-vimmät naurut olemme saaneet talous-katsauksen yhteydessä. Iloisten budjetti-katsausten takana on kuitenkin vakavakin asia: Mailin vastuu sen omaisuudesta ja taloudesta. Taloutta tulee hoitaa, kuten yritysmaailmassakin; tarkasti harkiten ja ennakoiden.

Voisi helposti kuvitella, että yllä kuva-maani hallituksen toiminta on puisevaa tai kaavoihin kangistunutta, mutta todel-

ihmisemme mAAiLmALLA

Taitoja tulevaisuuden työelämään

teAm-maili Akt-kesäpäivilleAKT:n kesäpäivät järjestetään Kuopiossa 4.–5.8.2018.Team-Maili kokoaa jälleen urheilevaa joukkuetta kisailemaan kesäpäivil-

le. Yleisurheilulajeina mm. pituushyppy, kuulantyöntö, juoksulajeja ja

tikanheitto. Lisäksi myös rannalta ongintaa. Urheilijoille on varattu pieni

majoituskiintiö hotelli Scandic Kuopiosta perjantaista–sunnuntaihin

3.–5.8. Maili korvaa majoituksen kahden hengen huoneessa, matkat

tulee jokaisen huolehtia itse. Paikkoja on rajoitetusti!

Ota yhteyttä Hanneleen:

[email protected] / p. 040 521 5375

Urheilijoiden tulee ilmoittaa lajin lisäksi

myös ikänsä, sillä yleisurheilussa on eri

ikäsarjoja.

Ilmoittautumiset viimeistään perjantaihin

8.6.2018 mennessä.

https://www.elementsofai.com/

https://www.elementsofai.com/

mailto:anu%40nordictransport.org?subject=

mailto:hlehdonkivi%40gmail.com?subject=


Pitkälle on tultu ajoista, jolloin Suo-men suuriruhtinaskunnan senaat-

tiin perustettiin kulkulaitostoimikunta vuonna 1892. Toimikunta pohti rauta-teiden ja kanavien rakentamista suuri-ruhtinaskunnan kuljetustarpeisiin.

Autoliikenteessä ei ollut vielä hajua-kaan ja tiestö oli heikkotasoista. Siihen ei voinut turvata suurten tavaramääri-en kuljetuksissa.

Kulkulaitostoimikunnasta kehkeytyi sittemmin itsenäisen Suomen liikenne-ministeriö ja maahan rakennettiin kat-tava tieverkosto. Liikennepolitiikka oli myös työllisyyspolitiikkaa.

Ministeriö kurottaa avaruuteenHallinnonalasta on kehittynyt liiken-ne- ja viestintäministeriö, joka hallin-noi maa-, vesi- ja ilmaliikenteen lisäksi myös tietoliikennettä ja kaikkea muu-takin viestintää.

Ministeriön tuorein aluevaltaus on avaruus. LVM on laatinut vertailuselvi-tyksen avaruushallintojen organisointi-malleista Euroopan maissa. Läheisiksi verrokkimaiksi otettiin Ruotsi, Norja ja Itävalta.

Piti selvittää, onko kansalliselle ava-ruushallinnolle tarvetta ja jos on, niin miten se pitäisi organisoida. Selvityk-sen perusteella tarvetta on.

Keskitetty avaruushallinto ja hyvin val-misteltu avaruusstrategia ovat kuulemma keskeisiä kansallisia menestystekijöitä.

Tällä hetkellä avaruushallinnosta vastaavat, sikäli kun vastattavaa löytyy, useat eri laitokset ja virastot eri minis-teriöiden hallinnonaloilta. Nyt ollaan taipuvaisia tuumimaan, että olisi vii-sainta keskittää avaruusasiat yhteen ministeriöön.

Jos avaruushallinto keskitetään yh-teen ministeriöön, se olisi luontevasti LVM. Ministeriöstä tulisi komeasti lii-kenne-, viestintä- ja avaruusministeriö.(UP/KL)

Alkoholin nollatoleranssi liikenteeseen

Kun 1970-luvulla säädettiin vielä toistaiseksi voimassa olevaa tieliikennelakia, hallitus esitti lakiin alkoholin nollatoleranssia liikenteessä.

Esitys ei silloin kelvannut eduskunnalle ja pykälä poistettiin laista.

TeKSTi UP/Kari Leppänen

sAkkoruutu

Tieliikennelain koko-naisuudistus on par-haillaan eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Hyvällä onnella lakiesi-

tys ehditään hyväksyä vielä ennen eduskunnan kesätaukoa.

Hallituksen lakiesitys uudeksi tieliikennelaiksi sisältää samai-sen esityksen nollatoleranssista. Lakiesityksen sanamuotokin on lähes sama, kuin eduskunnan hyl-käämässä hallituksen esityksessä vuonna 1979, kertoo liikenneneu-vos Kimmo Kiiski liikenne- ja vies-tintäministeriöstä.

Kiiski on tieliikennelain päävas-tuullisena virkamiehenä kirjoitta-nut suurimman osan yli 400-sivui-sesta lakiesityksestä.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Tällä kerralla lakiesityksen uskotaan läpäisevän eduskunnan seulan. Oli-si pienoinen ihme, jos ei läpäisisi.

Muutama vuosi sitten hallitus sai kansalaisaloitteen käsittelyn yhtey-dessä eduskunnalta ponnen, jonka mukaan tällainen pykälä on tarpeen valmistella.

Nyt se on uudessa tieliikenne-laissa valmisteltu. Olisi hyvin eri-koista, jos eduskunnan mieli olisi nyt muuttunut.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Vaikka puhutaan nollatoleranssista, niin se ei kuitenkaan käytännössä tarkoita aivan nollaa.

Lakiesityksen mukaan alkomet-rin viisarin pienoinen värähdys ei aiheuta rangaistusta. Kuitenkin viranomainen voi keskeyttää alko-holin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena ajoneuvoa kul-jettavan henkilön ajon, vaikka teko ei sellaisenaan täyttäisi rattijuopu-musrikoksen tunnusmerkkejä.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Puhtaasta nollatoleranssista voi uu-distuksen yhteydessä puhua vain lainausmerkeissä. Lain perustelu-jen mukaan ajon keskeytystä voisi soveltaa 0,2–0,5 promillen tilassa oleviin kuljettajiin. Tasan nolla se ei voi olla, koska ihmisellä on etyy-lialkoholia veressään jokin määrä luonnollisistakin syistä.

Tällaisenakin se olisi vahva vies-ti lainsäätäjältä, etteivät alkoholi ja ajoneuvon kuljettaminen kuulu yh-teen. Liikenneneuvos Kiiski arvioi, että säännöksellä olisi ennalta estä-vää vaikutusta.

Ei kannattaisi arpoa, kuinka monta lasia viiniä ruokailun yhte-ydessä tai olutta saunassa passaa nauttia, jos pitää vielä syöksyä au-ton rattiin.

Ei yhtään, on oikea vastaus, jos noudatetaan alkoholin nollatole-ranssia liikenteessä.

vAsemmistoLiiton risteiLy

Silja Europa | 18.–19.8.2018

Olemme varanneet AKT:n vasemmisto-ryhmän jäsenille 30 paikkaa (2 hlöä/hytti) Varaus pitää sisällään matkan A-luokan hytissä, buffetillallisen ja meriaamiaisen. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjes-tyksessä ja ilmoittautuminen on sitova (veloitamme jäseneltä matkan hinnan, mikäli peruuttamiseen ei ole matkatoimis-ton hyväksymää perustetta).

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Madlena Rämänen [email protected] /09 6131 1206

Harri [email protected] / 040 582 8016

AKT LINJA-AUTOPÄIVÄT

LUOTTAMUS- HENKILÖILLE

15.–16.9.2018 IMATRALLA

Ilmoittautumiset liiton nettisivuilta:http://tapahtumat.akt.fi/tapahtumat

Ohjelmassa edunvalvontaan, kuntoiluun ja järjestötyöhön liittyviä asioita

Majoitusvaraukset suoraan Imatran Kylpylästä: p. 020 7100 500 | myynti@imatrankylpylä.fiPurjekuja 2, 55420 Imatra

Varaustunnus ”AKT Linja-autopäivät”Majoitus tilavissa 2 hengen promenadi-huoneissa, hinta 91 €/hlö/vrk. Hinta sisältää aamiaisen, lounaan, iltapäiväkah-vit ja vapaan Kylpylä Taikametsän sekä kuntosalin käytön.

Yhden hengen huoneen lisämaksu, 30 €/huone/vrk

Edellisenä iltana saapuville majoitus 67,50 € kahdenhengen huoneissa.

Illanvietto ruokailuineen Imatran satamas-sa Ravintola Nuotassa.

KustannuksetLiitto tarjoaa päivällisen.Osastojen maksettavaksi jää matka/ma-joituskustannukset, jotka sisältävät yhden lounaan ja kahvin. Sunnuntailounaan voi halutessaan paikanpäällä ostaa 15 € hintaan.

LisätietojaMaria Lindblad / osasto 002p. 040 565 0888 [email protected]

Jarmo Haakana / osasto 002 pjp. 050 355 7313

Imatran Autoalantyöntekijät ry



http://tapahtumat.akt.fi/tapahtumat

mailto:myynti%40imatrankylpyl%C3%A4.fi?subject=



KESäpäIVIEN kilpailuja ja tapahtumia

LAUANTAI 4.8.Ajotaitokilpailu klo 8 teoriakoe, Schenker Oy/terminaali, Kolmisopent. 7Katusähly klo 9 Väinölänniemen stadion, Kuopio(max 2 joukkuetta/os.) Väinölänniemen stadion, Kuopio Yleisurheilu klo 9 Väinölänniemen stadion, KuopioKöydenveto klo 10 Väinölänniemen stadion, KuopioTikanheitto klo 9 harjoitukset klo 10 kilpailu, Väinölänniemen stadion, KuopioSaappaanheitto klo 10 Väinölänniemen stadion, KuopioRantaonginta klo 9–13 Väinölänniemen ranta, KuopioRantalentopallo klo 10 Väinölänniemen ranta, KuopioKaraoke klo 13 Ravintola Wanha Satama, matkustajasatamaIltajuhla klo 18.30 Ravintola Wanha Satama, matkustajasatamaAKT-nuoret klo 17 Sektorin sauna, Puijonkatu 23, Kuopio Huom! aikataulut saattavat muuttua

SUNNUNTAI 5.8.Eläkeläistapaaminen klo 9 Hotelli Puijonsarvi, Kuopio

Ilmoittautuminen kilpailuihin viimeistään 15.6. mennessä www.akt.fi

Lisätiedot:www.aktkuopionosasto16.akt.fiwww.akt.fi

Kesäpäivät4.–5.8.

Kuopiossa

Akt:n kuopion os. 16 ry vuorikatu 20 (3. krs), 70100 kuopiop. 044 562 5735 (ma–ti)

Akt:n eläkeläisten yhteinen tapaaminenKuopion kesäpäivien yhteydessä su 5.8.2018 klo 9–10 Hotelli Puijonsarvessa.

Tule mukaan keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja tapaamaan kollegoita. Mukana liiton edustaja.

Tervetuloa! AKT:n os. 16 eläkeläiset

AKT Edustajakokous 201812.3.2018

kesän 2018 tietyöt

Kesän 2018 merkittävimmät tietyöt ovat osittain jo käynnistyneet pää-kaupunkiseudulla. Uudenmaan

ELY-keskus, Liikennevirasto, Helsinki,

Pääkaupunkiseudun tietyöt kartalla: tinyurl.com/pkruuhkat2018

Espoo ja Vantaa ovat koonneet kartan, josta voi käydä katsomassa alueen mer-kittävimmät tietyöt kesällä 2018.

Koko Suomen liikennetietopalvelu: https://liikennetilanne.liikennevirasto.fi

Tiesitkö, että...

... mikäli sairastut ennen loman alkua, voit pyytää loman siirtoa sairasloman alle jäävien päivien osalta.

http://www.akt.fi

http://www.aktkuopionosasto16.akt.fi

http://www.akt.fi

http://tinyurl.com/pkruuhkat2018

https://liikennetilanne.liikennevirasto.fi


helsinkiHelsinki os. 007/AKT:n kesäpäivätAKT:n kesäpäivät 2018 Kuopiossa. Läh-tö pe 3.8. klo 14 ja paluu su 5.8. klo 12. Matkaan sisältyy bussimatkat, 2 yötä hotellissa, kilpailujen osallistumismak-sut ja illalliskortti AKT:n illallisjuhlassa. Omavastuu tälle hienolle reissulle on vain 20 e. Tarkemmat tiedot ja sitovat ilmoittautumiset: www.osastoseiska.com Toimikunta

Helsinki os. 007/Työväen musiikkitapahtuma Työväen musiikkitapahtuma 27.–29.7.18 Valkeakoskella. Lähtö pe 27.7. klo 12 ja paluu la–su yönä takaisin Helsinkiin. Reissuun sisältyy bussimatkat, yksi yö hotellissa Tampereella. Omavastuu on vain festariranneke, josta liittomme jä-sen saa –75 % alennuksen. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen www.osasto-seiska.com. Toimikunta

Porvoo os. 061/AKT:n kesäpäivät AKT:n osasto 061, Porvoon autoalan-työntekijät ry. Järjestää jäsenille mat-kan kesäpäiville Kuopioon lauantaina 4.8.2018. Lähtö PL tallilta klo 4, linja-autoaseman kautta Kuopioon. Mukaan mahtuu 40 ensinmäiseksi ilmoittautu-nutta. Osallistumismaksu 50 e/henk. Lapset alle 12v ilmaiseksi. Huom! ala-ikäiset saavat olla iltajuhlissa klo 22 asti. Sisältää bussimatkat, ilmoittau-tumiset, illalliskortin ja hotelli yöpymi-nen. Paluu sunnuntaina. Ilmoittaudu ja maksa viimeistään 10.6. T.Uronen 050 5278703 Toimikunta

Borgå avd. 061/sommardagarna BTA:s avd. 061, Borgå automobilbran-charbetare rf. Avdelningen ordnar resa för sina medlemmar till sommardagar-na i Kuopio. Start lördagen 4.8.2018 från BT garage kl. 4, bussen kör via busstationen till Kuopio. 40 först an-mälda ryms med. Pris 50 e/pers. Inkl. busstransporter,anmälavg., supékort samt hotell. Barn under 12 år gratis. Obs! Underåriga har tillträde till kl. 22 på kvällsfesten. Retur på sönda-gen. Anmäl och betala senast 10.6. till T.Uronen 050 5278703. Kommittén

Tuusula os. 026/AKT:n kesäpäivätUudenmaan Kuljettajat ry on järjestä-mässä jälleen kerran matkaa kesäpäi-ville ja tällä kertaa Kuopioon. Kilpai-lijoiden ilmoittautuminen Huttusen Riitalle su 10.6.2018 mennessä p. 040 668 5846 tai riitta.huttunen(ät)pp2.inet.fi. Ilmoittautumiseen laji, luokka ja ikäryhmä. Osasto maksaa ilmoit-tautujien osallistumismaksut kisoihin. Muitten lähtijöiden osalta ilmoittautu-minen Riitalle viimeistään su 22.7.2018 mennessä. Ilmoita samalla tuletko yh-teiskuljetuksella, jonka osasto maksaa. Majoittuminen Hotelli Scandic Sata-makatu Family Standard Plus-huone 145 e/2hh/vrk. Huoneeseen mahdolli-suus saada lisävuode (myös aikuinen mahtuu). Kilpailijoille myönnetään 60 e avustus. Osasto tarjoaa mukaan läh-tijöille ruoan ja ruokajuoman lauantai-iltana. Pe ruokailu omatoimisesti kuten myös sunnuntaina paluumatkalla. Bus-siaikataulu ilmoitetaan lähtijöille myö-hemmin kun reitti selviää. Tervetuloa mukaan.

Tuusula os. 026/kesäkisat Kesäkisat Jokelassa yleisurheilukentällä ti 5.6.2018 klo 18 alkaen. Lajeina pituus, 100 m juoksu, kuula ja saappaanheitto. Tervetuloa koko perheen voimin. Lapset palkitaan paikan päällä ja aikuiset syys-kokouksessa. RH pj/tied.vast.

Nurmijärvi os. 091/ eläkeläiskurssi Nurmijärven Autoalantyöntekijät ry,

AKT:n eläkeläiskurssi järjestetään Kil-javanrannassa 1.–5.10.2018. Kurssi on ilmainen, osasto korvaa matkakulut. Ha-kemukset kurssille viim. 10.8.2018 men-nessä Anu Färm, [email protected].

Helsingin Seudun Linja-auto-henkilökunta ry os. 009/tiedottaaKesäpäiville ja Valmuun ilmoittautumi-nen: www.akt009.fi/tapahtumat

joensuuJoensuu os. 39/aluetoimisto Joensuun os. 39 aluetoimisto on suljet-tu vuosilomien takia 25.6.2018 alkaen, aikaa tarkennetaan seraavassa lehdes-sä. AKT:n ja AKT os. 39 postilaatikkoon jätetyt työttömyyspäivärahahakemukset postitetaan edelleen työttömyyskassal-le. Hyvää kesää jäsenille! Toimikunta

Joensuu os. 39/AKT:n kesäpäivätAKT:n Kesäpäivät Kuopiossa 4.–5.8.2018. Joensuun Seudun Autoalan-työntekijät ry os. 39 jäsenet: Ilmoit-taudu kesäpäivien kilpailuihin 14.6. mennessä toimistolle. AKT:n kesä-päivien ilta- ja pääjuhlaa vietetään yh-dessä lauantaina 4.8. alkaen klo 18.30 Ravintola Wanha Satamassa (Kuopion matkustajasatama). Illalliskortin hin-ta on 38 e/hlö. Illalliskortin-varaukset 14.6. mennessä toimistolle. Majoitus varattu Scandic Kuopio, Satamakatu 1, Kuopio. Majoituksen varausmaksu 40 e, majoitusvaraukset 14.6. toimistolle. Tervetuloa Kesäpäiville. Toimikunta

Varkaus os. 030/toimisto suljettuVarkauden Automiehet ry os. 030 toi-misto kiinni kesä-, heinä- ja elokuun. Kiireellisissä asioissa ota yhteyttä Jo-ensuun aluetoimistoon p. 013 511 1411, Joensuun toimiston loma-aikana kes-kustoimistoon vaihteen kautta p. 09 613 110 . Hyvää kesää.

Outokumpu os. 095/AKT:n eläkeläiskurssi KiljavanrannassaAKT järjestää eläkeläiskurssin Kiljavan-rannassa Nurmijärvellä 1.–5.10.2018. Hakuaika päättyy 15.8.2018. Outokum-mun os. 095 osallistuu eläkeläis jäse-niensä matkakustannuksiin. Tieduste-lut ja ilmoittautumiset Oiva Kettunen p. 0400 157 036.

jyväskyläJyväskylä/aluetoimistoAKT Jyväskylän aluetoimisto on suljettu kesälomien vuoksi 2.–29.7.2018. Puhe-linpäivystys on numerossa 09 613 110.

Jyväskylä os. 008/kesäristeilyAKT Jyväskylän osasto 8 ry. järjestää jäsenilleen/avecit perinteisen kesäris-teilyn Päijänteellä ravintolalaiva m/s Rhealla la 21.7.2018 klo 19. Risteilyn hinta 15 e/henkilö (sisältää risteilyn ja ruokailun), paikkoja rajoitetusti, joten varaukset pikaisesti. Nettisivun www.aktjkl8.fi ilmoittautuminen ma 9.7.2018 mennessä, maksukuittia vastaan saat tulostettavan matkalipun. Lisätieto-ja ja ilmoittautumiset ilman internet yhteyttä AKT Jyväskylän osasto 8 ry:n sihteerille Heidi Frilander p. 050 342 8353, tavoitettavissa ma–pe klo 8–18. Tervetuloa. Toimikunta.

Pieksämäki os. 019/eläkeläis-kerhon ennakkoilmoitusPieksämäen Automiehet ry:n eläkeläi-set aloittavat kerhotoiminnan syksyl-lä. Ensimmäinen kokoontuminen on syyskuun alusta alkaen kuukauden en-simmäisenä arkimaanantaina. Ensim-mäinen kerhon ilmoitus on elokuun lehdessä. Asiasta kiinnostuneet voi tiedustella tarkempia tietoja kerhon toiminnasta ja ilmoittautua mukaan osaston eläkeläisvastaava Jorma Koti-laiselle, p. 0400 324 403.

kotkaKaakkois-Suomen aluetoimisto tiedottaaToimisto on suljettu 2.–8.7.2018 sekä 23.7.–5.8.2018. HUOM! Elokuussa toimisto saattaa olla suljettu joinakin yksittäisinä päivinä. Halutessasi voit varmistaa aukioloajan soittamalla aluetoimistoon, p. 05 740 1431 (ma–to 8–12, 13–15.30, pe 8–12, 13–14.30). Hy-vää kesää!

Kotka os. 001 ja 075/eläkeläisetKesäretki Saunasaareen 14.6.2018. Läh-tö Karhulan la-asemalta klo 8.30, Santa-lahti klo 9. Tervetuloa!

Hamina os. 011/ kesäretki RepovedelleLähtö Haminan linja-autoasemalta 7.7.2018 klo 9.30. Matkan hinta 20 e sis. kuljetuksen, risteilyn ja ruokailun. Tiedustelut/varaukset Tero Jaakkola, p. 040 737 7221. Varaukset 15.6.2018 men-nessä. Paikkoja 50.

Kouvola os. 033/jäsenkirjeJäsenkirje 2018 on luettavissa kahtena versiona, sähköisesti ja paperisena. Sähköisen eli nettiversion löydät osas-ton kotisivujen kautta www.akt033.fi. Paperisia versioita on saatavana osas-ton toimistolta tai ota yhteys sihteeriin p. 0500 283 414. Toimikunta. www.akt033.fi

Kouvola os. 033/AKT:n kesäpäivätOsasto tekee matkan AKT:n Kesäpäi-ville Kuopioon 3.–5.8.2018. Matkaan lähtö perjantaina ja paluu sunnuntai-na. Tarkempi aikataulu ja bussireitti lähtijöille myöhemmin. Matkan hinta 100 € sis. matkat, majoituksen ja ilta-juhlakortin. Sitovat ilmoittautumiset 10.6. mennessä Oilille p. 0500 283 414 tai [email protected] Ke-säpäiväkilpailuihin jokainen ilmoittau-tuu itse AKT:n nettisivujen kautta 15.6. mennessä. Osasto maksaa kilpailujen osallistumismaksut (ei matkahintaa). Toimikunta. www.akt033.fi

Lappeenranta os. 062/ eläkeläisten kesäpäivätAKT:n Kouvolan Eläkeläiset järjestävät kesäpäivät 12.7.2018 klo 12 Kasarmin-mäen Upseerikerholla. Ilmoitus yhteis-kyytiä varten Lappeen 062 Eläkeläisille 13.6.2018 mennessä, Jouko p. 0440 962 265 ja Leo p. 040 5218984.

Lappeenranta os. 062/ rantaonkikilpailutRantaonkikilpailut järjestetään Pienes-sä Lamposaaressa (300 m Kotasaaren rist. eteenpäin) sunnuntaina 17.6.2018 klo 9–13. Sarjat: Nuoret, naiset, miehet yleinen ja miehet yli 65 v. Ilmoittautumi-nen kilpailupaikalla. Tuleha siekii kaloja narraa!

Lappeenranta os. 062/ päivystys toimistollaPäivystys toimistolla kesäaikaan os. Ratakatu 17 as. 1. Kesäkuussa norm. Heinäkuussa ei päivystystä. Elokuussa 1. keskiviikko klo 14–18.

Lappeenranta os. 062/ AKT:n kesäpäivät AKT:n kesäpäivät Kuopiossa 4.–5.8.2018. Lappeen Automiehet järjestää matkan kesäpäiville. Matkaan kuuluu linja-autokuljetus, sekä yöpyminen (2 yötä, pe–su) Kylpylähotelli Rauhalah-dessa. Kesäpäivien ohjelmassa mm. ajotaitokilpailu, yleisurheilu, tikanheitto, saappaanheitto, rantaonginta, karaoke ja iltajuhla. Lisätietoa liiton lehdestä ja osaston kotisivuilta. Osasto maksaa osallistumismaksut. Matkan omavas-tuu on 30 e/hlö. Sitovat ilmoittautu-miset 10.6. mennessä Timolle p. 0400 883 149. Linja-auton aikataulu ja reitti tarkentuu myöhemmin. Toimikunta

lahtiLahti os. 003/LinnanmäkiOsastolla on Linnanmäen hupirannek-keita jäsenhintaan 25 e/kpl. Rannekkei-ta voi varata ja ostaa osaston toimis-tosta. Varauksia voi tehdä puhelimitse, s-postilla ja kotisivujen varauslomak-keella. Varaa omasi pian, sillä rannek-keita on rajattu määrä.

Lahti os. 003/teatteriSyksyn teatteri-ilta on Lahden kaupun-ginteatterissa lauantaina 20.10. klo 19. Näytelmän nimi on Sound of Music. Li-pun hinta on 40 e. Varaukset osaston toimistosta.

Lahti os. 003/järjestöautoAKT:n järjestöauto Lahdessa 31.5.–1.6. Torstaina 31.5. auto sijaitsee Lahden to-rilla klo 10–16 ja perjantaina 1.6. Matka-keskuksessa klo 10–16.

Lahti os. 003/lomaosakkeiden kesäviikotKesäviikot 22–35 ovat nyt myynnissä. Varaustilanne nähtävissä tapahtuma-kalenterissa kotisivulla www.akt003.com. Viikonloppuja saa vain jos ei viik-kovarauksia ole.

Lahti os. 003/AKT:n kesäpäivätKesäpäivät vietetään Kuopiossa 4.–5.8. Kisailmoittautumiset sekä illalliskort-ti- ja majoitusvaraukset osaston toi-mistoon 15.6. mennessä. Kilpailijoille kustannetaan majoitus. Illalliskortin hinta on 38 e.

Hämeenlinna os. 014/kesäteatteriOsasto järjestää kesäteatterimatkan Sappeeseen la 28.7.18. ”On kesäyö” näytös kertoo Topi Sorsakosken elä-mästä. Lippuja saa 2 kpl/jäsen, hintaan 10 e/lippu. Lippuja on varattu 40 kpl, joten kannattaa olla nopea. Lähtö teat-teriin Parneuleelta Parolasta klo 11.30 ja Wetterhoffin turistipysäkiltä Hämeen-linnasta klo 12. Sitovat ilmoittautumiset ja lisätiedot Oskulta p. 045 7730 5166.

Hämeenlinna os. 014/ AKT:n kesäpäivätOsasto järjestää matkan AKT:n kesäpäi-ville Kuopioon 4.–5.8.18. Matkaan läh-detään pe 3.8. ja paluu su 5.8. Lisätiedot ja ilmoittautumiset puheenjohtajalle ma 11.6.18 mennessä p. 045 7730 5166. Tervetuloa mukaan! T. toimikunta

Hämeenlinna os. 014/ SärkänniemiOsasto on hankkinut jäsenilleen hu-vipuistorannekkeita Särkänniemeen. Rannekkeita saa 4 kpl/jäsen, hintaan 20 e/ ranneke. Lisätiedot ja varaukset Os-kulta p. 045 7730 5166. Ole nopea, ran-nekkeita on rajoitetusti. T. toimikunta

Heinola os. 050/LinnanmäkiOsasto järjestää päiväretken Linnan-mäelle ti 3.7. Hinta jäsenille 30 e/hlö sis. rannekkeen ja bussikuljetuksen. Bussiaikataulu: Sysmä linja-autoasema klo 8.30, Heinola turistipysäkki klo 9 ja Lahti Abc Renkomäki klo 9.40. Ilmoit-tautumiset 26.6. mennessä. Ilmoittau-tuminen tapahtuu maksamalla matkan hinta osaston tilille FI72 5045 0620 0393 50. Laita viestikenttään lähtijöiden nimet. Lisätietoja J-P. Wessmanilta, p. 041 437 4729.

lappiRovaniemi os. 123/ AKT:n kesäpäivätHyvät kesäurheilijat! Kesäpäivät Kuo-piossa (3.–5.8.) lähenevät. Lähtijöitä kartoitetaan ja kyyditystä suunnitellaan, joten otappa yhteyttä Ninaan p. 016 459 1461, jos haluaisit lähteä? Rovaniemen osasto on varannut Kuopioon lähtijöil-le 7 huonetta Kuopion Cumuluksesta. Lähtö reissuun tapahtuisi todennäköi-sesti perjantaina aamusella. Ilmoittau-duthan pe 8.6. mennessä.

ouluOulu os. 058/AKT:n kesäpäivätOulun Seudun Autoalantyöntekijät ry os. 58 järjestää matkan AKT:n kesäpäi-ville Kuopioon 4.–5.8.2018. Linja-auto lähtee linja-autoaseman tilausajolaitu-rista perjantaina 3.8.2018 klo 16. Majoi-tuksen hinta 126 e/hlö kahden hengen huoneissa. Osasto vastaa urheilijoiden majoituksesta. Ilmoittautumiset ja maksu majoituksesta ilmoittautumisen yhteydessä 21.6. mennessä toimistolle Mäkelininkatu 31 Oulu p. 870 1441.

Kalajokilaakso os. 069/ AKT:n kesäpäivät Kalajokilaakson autoja öljyalan työnte-kijät ry AKT 069 retki AKT:een kesäpäi-ville Kuopioon 3.–5.8.2018. Ilmoittau-tumiset Matti Luoto 040 734 7528 tai 040 535 1035. Ilmoita myös osallistutko illalliselle ja johonkin tapahtumaan tai kilpailuun. Kesäpäivien omavastuu 60 e/henkilö maksetaan tilille FI66 4754 0010 0515 63 13.6.2018 mennessä. Mukaan pääsee 40 ilmoittautumisjär-jestyksessä, majoitus 2hh huoneissa kylpylähotelli Rauhalahdessa. Kuljetus lähtee Kalajoelta matkahuollosta noin klo 15 perjantaina 3.8.2018, Alavieska SEO 15.20, Ylivieska MH 15.40, Nivala MH 16.05, Haapajärvi MH 16.35, Pyhä-järvi ABC 19.05 jossa kahvitauko n. klo 20 Rauhalahdessa. Ps. lopulliset aika-taulut tarkentuvat myöhemmin, tämä on vasta erittäin alustava. Terveisin Kalajokilaakson autoja öljyalan työn-tekijät ry:n toimikunta

Suomussalmi os. 046/kesäretkiOsaston kesäretki tehdään Tallinnaan 29.6.–1.7.2018. Lähtö Pohjolan Matkan tallilta 29.6. klo 6.30. Mukaan otettava voimassa oleva passi tai ainakin ku-vallinen henkilökortti. Omavastuu 100 e/hlö, maksettava tilille Raja-Kainuun automiehet ry FI1312783000110004 8.6.2018 mennessä, viitekenttään mak-sajien nimet.

poriHuittinen os. 13/Yleinen kokous/toinen osaston lopettamiskokousLauttakylän Automiehet ry os. 013/ylei-nen kokous/osaston lopettamiskokous la 9.6.2018 klo 11 Ravintola Aitolassa, Viialankatu 24 Huittinen. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: osaston purkaminen ja siihen liittyvät toimen-piteet. Edellisen kokouksen pöytäkirja. Paikalla aluetoimitsija Jouni Nylund. Toimikunta kokoontuu klo 10.30. Ko-kouksen jälkeen lauantaibrunssi. Ter-vetuloa. Toimikunta

Pori os. 60/eläkeläiskerhoPorin Autoalantyöntekijät ry os. 60:n eläkeläiskerhon loppukesän virkistys-matka höyrylaiva Tarjanteella Tampe-reelta Virroille ti 7.8. Lähtö klo 7 vanhal-ta linja-autoasemalta. Ilmoittautumiset Juhani Annalalle, p. 0400 590 257. Rahat oltava tilillä viimeistään 30.6. mennessä. Matkalle ilmoittautumisjär-jestyksessä. Laivamatkan hinta on 60 e + linja-automatkan hinta, joka selviää bussissa kun lähtijämäärä tiedetään. Laivassa anniskeluoikeudet ja mahdol-lisuus ruokailuun. Laiva lähtee klo 9.30 ja saapuu Virroille klo 17.45. Bussi odot-taa satamassa ja Porissa ollaan klo 20. Matkalla voit ihailla Runoilijantien mai-semia. Matka avoin kaikille. Tervetuloa!

tampereTampereen aluetoimisto tiedottaaAKT:n Tampereen aluetoimisto on sul-jettu 25.6.–28.7.

Tampere os. 005/ retki LinnanmäelleTampereen Automiehet ry, os. 005 jär-jestää kesäretken Linnanmäelle la 9.6. Ilmoittautumiset to 7.6. mennessä Eero Kulmalalle p. 040 749 4400. Lisätietoja

http://www.osastoseiska.com





http://www.akt009.fi/tapahtumat

http://www.aktjkl8.fi

http://www.aktjkl8.fi

http://www.akt033.fi





http://www.akt003.com

http://www.akt003.com


Muistathan lähettää osastosi ilmoituksen hyvissä ajoin aluetoimistoon!

Seuraavan lehden 6–7/2018 ilmoitusten on oltava alue-toimistoissa viimeistään 14.6.

Kiitokset ja kuolinilmoitukset lehden aineistopäivään mennessä osoitteeseen [email protected]

Onnittelut

Syntymäpäiväonnittelut 70-vuotispäivän johdosta Sirkka Aarnimolle 12.6.2018.

AKT Jyväskylän osasto 008 ry:n eläkeläiskerho

aikataulusta ja muusta asiaan liittyvästä Eero Kulmalta ja nettisivuilta Googlesta Tampereen Automiehet ry/ajankohtais-ta. Toimikunta.

Tampere os. 006/ AKT:n kesäpäivät Tampereen Seudun Linja-autohenki-lökunta ry, os. 006 järjestää matkan jäsenille (+avec) AKT:n kesäpäiville Kuopioon 4.–5.8. Lähtö bussilla jo pe 3.8. klo 14 ja paluu su 5.8. Sitovat ilmoit-tautumiset ti 12.6. mennessä toimistol-le Tuulalle p. 03 230 1510. Matkan oma-vastuu sisältää matkat, majoituksen ja illalliskortin. Näistä tarkempia tietoja saat ilmoittautuessasi. Toimikunta.

Tampere os. 006/ retki Power Truck ShowTampereen Seudun Linja-autohenkilö-kunta ry järjestää matkan jäsenille per-heinen Härmään PowerTruck show:n 11.8. Vähimmäismäärä 20 henkeä. Pää-syliput osallistujat maksavat itse. Lähtö la 11.8. Tampereen Vanhan kirkolta klo 8 ja takaisin Tampereella n. klo 21. Sitovat ilmoittautumiset toimistolle Tuulalle 12.6. mennessä p. 03 230 1510. Terve-tuloa. Toimikunta.

Mänttä os. 064/kesäpäivilleMäntän Seudun Autoalan Työntekijät ry, os. 064. Kesäpäiville Kuopioon lähtijät ilmoittautumiset 10.6. mennessä. Rei-ma p. 0400 635295, Tommi p. 040 564 1493. Tervetuloa. Toimikunta.

turkuTurku/AKT:n KesäpäivätOsastot on varannut joitakin maja-paikkoja – etusija kilpailijoilla. Lähtö perjantaina 3.8.18 lähtöaika tarkentuu myöhemmin ja paluu sunnuntaina 5.8. Ilmoittautumiset kilpailuihin osastolle ja toimistolle 12.6. mennessä osastojen ohjeiden mukaan.

Salo os. 72/AKT:n kesäpäivätLähtö Salosta 3.8. n. klo 12 (tarkentuu myöhemmin) ja paluu sunnuntaina 5.8. Osaston jäseneltä 50 e varausmaksu ja puolisolta 50 e matkamaksu. Jäsen saa varausmaksun takaisin matkalla. Osas-to maksaa lajien osallistumismaksut. Paikkoja rajoitetusti! Ilmoittautumiset p. 0400 783 747/Jussi M. Mikäli puhelin ei vastaa, laita tekstari ja esitä asiasi, soitetaan takaisin. Ilmoittautuminen

13.6.2018 mennessä! Maksut osas-ton tilille: FI43 5410 6440 0004 53, 13.6.2018 mennessä! Toimikunta

Salo os. 72/kesän saunavuorot Lehmijärven Rantapirtin saunavuorot. 6.7. ja 24.8. klo 17–21. Makkaraa ja li-mua. Tervetuloa. Toimikunta

Loimaa os. 121/ purkautumiskokousLoimaan Seudun Autoalantyöntekijät ry os. 121 purkautumiskokous pidetään keskiviikkona 6.6.18 klo 14 alkaen Mel-lilän lounaspaikassa, Sahantie 5. Asiana osaston purkautuminen. Aluetoimitsija Jari Matilainen paikalla kokouksessa.

vaasaSeinäjoki os. 18/kesäpäivätKesäpäiville Kuopioon 4.–5.8.2018 sito-vat ilmoittautumiset viimeistään 14.6. mennessä osaston toimistolle. Huom! Myös kaikki kilpailuihin osallistujat, ilmoittautuminen osastolle 14.6. men-nessä. Ilmoittautuminen kesäpäiville mieluiten osaston kautta tai AKT:n oh-jeen mukaan. Majoituspaikkoja rajoite-tusti. Lisätietoa toimistolta p. 06 414 0032/ Elina Wingren

Seinäjoki os. 18/ Power Truck ShowSeinäjoen Automiehet ry os. 18 on hankkinut päivälippuja Power Truck Show Härmässä 10.–11.8.2018 osaston jäsenille hintaan 20 e/kpl, max 2 lippua jäsen. Lipun hintaan sisältyy ruokailu. Maksu osaston tilille FI68 5419 0120 0446 84, osallistuminen vahvistuu vasta maksettuasi omavastuun. Mak-su tilille ja sitovat ilmoittautumiset 13.7. mennessä [email protected] tai p. 0500 672 639/Anssi.

Vaasa os. 80/HuiloorantaOsaston mökki Oxkangarissa on vuok-rattavissa jäsenille edulliseen vuorokau-sihintaan. Lisätiedot osaston kotisivuilta www.vaasanalueenautoalantyontekijat.fi tai toimistolta p. 06 220 1561. Toimikunta

Vasa avd. 80/HuiloorantaAvdelningens villa i Oxkangar kan hy-ras av medlemmarna förmånligt. Til-läggsuppgifter finns på hemsidorna www.vaasanalueenautoalantyontekijat.fi eller ring kontoret tel. 06 220 1561. Kommittén

Kuolleet

Osastomme jäsen

Antti Albe Hamilas* 15.9.1926 † 11.4.2018 Muistoa kunnioittaenUudenkaupungin Seudun Automiehet ry

Matti Friberg * 26.6.1944 † 8.5.2018 Muistoa kunnioittaenSalon Autoalan Työntekijät ry

Osastomme jäsen

Esko Hämäläinen* 15.2.1947† 18.2.2018Muistoa kunnioittaen Ilomantsin Autoalantyöntekijät ry

Osastomme pitkäaikainen puheenjohtaja

Jouni Kääriä* 30.9.1949† 14.2.2018Muistoa kunnioittaenNurmijärven Autoalantyöntekijät ry

Reijo Kalle Olavi Laurila * 1.12.1942 Haukipudas† 21.4.2018 NaantaliLämmöllä Puoliso

Osastomme jäsen

Seppo Mälkiä* 28.8.1946† 6.3.2018Muistoa kunnioittaenLappeen Automiehet ry

Osastomme jäsen

Pentti Nurminen * 23.3.1964† 10.4.2018. Muistoa kunnioittaenHeinolan Automiehet ryOmaiset

Osastomme jäsen

Kauko Nykänen* 30.3.1925† 4.3.2018Muistoa kunnioittaen,Kouvolan Seudun Linja-auto- henkilökunta eläkeläiset

Osastomme jäsen

Åkerberg Taisto * 6.10.1937† 16.3.2018. Muistoa kunnioittaen ja ottaen osaa omaisten suruunLahden Autoalan Työntekijät ry

Osastomme jäsen

Aatto Armas Ilmari Vihinen* 4.12.1932† 8.3.2018Muistoa kunnioittaenJyväskylän ja Ympäristön Linja-autohenkilökunta ry

Pentti Väisänen* 27.12.1941† 18.4.2018IkävöidenOmaiset

Tiesitkö, että...

... kesälomakertymä kausi on 1.4.–31.3. välinen aika ja loma kertyy 2 päivää tai 2,5 päivää/kuukausi.


http://www.vaasanalueenautoalantyontekijat.fi



36 » AKT:n jäsenlehti 5/2018VASTAUKSET: 1. Marko Piirainen ja Jari Korhonen. // 2. Kai Laaksonen ja Tero Anttonen // 3. Pentti Hämäläinen, Pekka Lehtonen ja Juha Anttila // 4. Harri Pasanen // 5. Kuopiossa // 6. Biokaasua // 7. Noin 3 600 // 8. Tamminiemessä // 9. Urho Kekkosen // 10. Tampereella.

NIMI: OSOITE:

1 Ketkä ovat ehdolla AKT:n puheenjohtajaksi?

2 Entä valtuuston puheenjohtajaksi?

3 Entä ensimmäiseksi puheenjohtajaksi?

4 Entä toiseksi puheenjohtajaksi?

5 Missä pidetään AKT:n Kesäpäivät?

6 Mitä polttoainetta pidetään parhaana kasvihuonekaasu

jen vähentämisen kannalta?

7 Montako kaasuautoa Suo-men maanteillä liikennöi?

8 Missä Maili ry vietti tänä vuonna Mailin päivää?

9 Kenen museo toimii Tamminiemessä?

10 Missä pidettiin Taitaja 2018

-finaali?

Roiskeläppä

kysymystä(vastaukset sivun alareunassa)

Ristikko 5/2018Lähetä ristikon ratkaisu 11.6. 2018 mennessä osoitteeseen: AKT-lehti, PL 313, 00531 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Ristikko 5/2018”. Ristikon oi-kein ratkaisseiden kesken arvotaan AKT-reppu.

Ristikon 4/2018 oikein ratkaisseiden kesken arvotun repun voitti Esko Jäppinen, Imatra.

Onnea voittajalle sekä hyvää alkukesää kai-kille osallistuneille!

Ristikon 4/2018 ratkaisu

RistikonPALKINTONA

reppu!

Mies, joka ei näköjään ole kovin hyvissä rahavaroissa, kysyi asianajajalta:

– Ottaisitteko juttuni hoitaaksenne?– Totta kai, jos teillä on varaa maksaa.– Rahaa ei ole, mutta minulla on kolme

autoa. Voisin myydä ne.– Selvä. Mistä teitä syytetään?

– Kolmesta autovarkaudesta.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Kiitos pankeille opintolainoista, autolai-noista ja asuntolainoista, jotka auttoivat minua selviämään elämässä.

En tiedä pystynkö ikinä maksamaan teille takaisin.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Mistä sokea laskuvarjohyppääjä tietää, että maa lähestyy?– Siitä kun opaskoiran naru löystyy.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Minkä nimiset ovat savolaiset lammas-juhlat?− Kilipailut.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Häät oli vietetty ja tuore aviopari vetäy-tyi yläkertaan, kun muu hääväki jäi naut-timaan pöydän antimista. Jonkin ajan kuluttua yläkerrasta kuului kolinaa ja kaikkien ällistykseksi sulhanen ilmestyi yöpaidassaan häävieraiden joukkoon ja etsiytyi uuden anoppinsa luokse.

– Mitä minä nyt teen, kun Maija pyör-tyi? sulhanen valitti.

– Mites se on mahdollista, anoppi ih-metteli, – no, kuivaa nyt aluksi silmäsi, niin lähdetään sitten tutkimaan tilannetta.

Hieman rauhoittuneena sulhanen nosti yöpaitansa lievettä pyyhkiäkseen silmänsä – silloin pyörtyi anoppi.

viihdevAihde


koLmAs pyörä

Tämän kevään ihmeistä suu-rin, tai ainakin meluisin, oli monen julkkiksen herääminen talvihorroksesta. Se ehtikin

kestää joillakuilla vuosia, jopa vuosi-kymmeniä.

Ensimmäisenä kömpi kolostaan kokoomuslainen lobbari Anders Blom. Hänen väitöskirjansa harmittelun aihe oli se, että Suomessa valta on talou-dellisella ja sen kanssa kimpassa hää-rivällä eliitillä (HS 23.3.). Blom näki edessään pyöröoven, jossa elinkeino-elämän, politiikan ja korporaatioiden edustajat tekevät palveluksia toisilleen.

Kuukauden päästä todistimme uusia heräämistä. Kansanedustajan tuolillaan torkahdellut Harry Harkimo ja kansanvallan linnakkeen jo jättänyt Mikael Jungner havahtuivat hekin de-mokratian vajeeseen. Valta on pienellä piirillä ja kansa on vailla vaikutusmah-dollisuuksia, julistivat miehet kaikilla mahdollisilla foorumeilla. Perässä herääjiä piti laskea jo sadoissa. Vielä ennen suvea liittyi kokoomuksen Elina Lepomäki vallan keskittymisen kriiti-koihin.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Uusheränneet eivät kertoneet mitään uutta teemasta ”demokratia on rikki”. Noteerattavaa kohinassa olikin vain sen myöhäsyntyisyys. Vasemmisto-laisethan ovat rallatelleet vuosisadan verran lauluja rahavallasta ja sen lakei-joista. Sama aika on demokratisoitu työ- ja muutakin elämää. On synnytetty ties millaisia ruohonjuuritason liikkei-tä, osallistumisen kanavia ja keskuste-lualustoja. Unikeoille ne eivät vain ole kelvanneet. Pitää olla oma juttu.

Vastaheränneiden väitteissä on myös kummallisuuksia. Esimerkiksi Harkimo syytti puolueita eri väestö-ryhmien etujen ajamisesta. Siitähän politiikassa on kyse. Se on erilaisten aatesuuntien tunnistamista, eri intres-sien kanavoimista ja sovittamista yh-teen. Kumma juttu on myös se, etteivät nämä kriitikot ole käyttäneet vaikutta-

misen paikkojaan. Ainakin Jungnerille niitä on tarjoiltu ruhtinaallisesti, mutta kansanvallan kukkimisesta niitä aikoja ei muisteta. Ja kyllä myös Anders tietää, että etujärjestöt kuuluvat demokratiaan eikä palkansaajan edusmiestä pidä rin-nastaa vuorineuvokseen. Tämän totea-minen olisi vain vienyt terän nasevalta stoorilta.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Kun politiikan sanotaan oleva rikki, saattavat ongelmat olla lopulta muual-la kuin median ihailemien sooloilijoi-den teeseissä. Lähelle ydintä taisi osua lähtöloitsuissaan (18.4.) politiikan jät-tävä kansanedustaja Susanna Huovi-nen (sd), vaikka hänen puheenvuoron-sa sivuutettiin vain lyhyillä maininnoilla henkilökohtaisista eronsa syistä.

Huovisen mukaan politiikasta on tullut tällä vuosituhannella yksilöhom-maa somettelun myötä. Siitä puuttuvat keskinäinen vuorovaikutus, pohdiskelu ja yhdessä tekeminen. Raskaaksi Huo-vinen kertoi kokeneensa myös vähät-televän ja loukkaavan puheen, joka täyttää poliittista keskustelua.

Myös media on muuttunut Huovi-sen mielestä, kun toimittajat eri puolil-ta Suomea on kadonneet eduskunnan käytäviltä. Jäljelle jääneetkin nostavat esiin ihmisiä ja asioita joidenkin mui-den kuin poliittisen työn perusteella, Huovinen kuvasi poliittisen journalis-min kuihtumista. Että tämä kritiikki sivuutettiin mediassa, joka keskittyi samaan aikaan muutaman julkkiksen koheltamiseen, vain vahvisti kokeneen poliitikon arviot.

Vaan varokaamme joutumasta pait-sioon myös täällä katsomon puolella. Kun julkkis ja toinenkin on lähtenyt pii-riin kuin mörkö oopperassa, on syytä jännittää, kuka seuraavaksi piiriin kut-sutaan ja kuka tuntee äkillistä tarvetta pyörähtelyyn politiikan julkisten esitys-ten areenalla. Vaalit lähestyvät. Koittaa irtiottojen ja soololaulannan aika.

NAVIGAATTORI

Julkkis se lähti piiriin

tAkkunen PiiRTäNYT Timo Takkunen

kuukAuden runo

kuLttuurivinkki

Tammisaaressa muistetaan punavankeja

SISÄLLISSOdAN JÄLKEEN perustetut van-kileirit koituivat punaisille monin kerroin tu-hoisimmiksi kuin itse sota. Yksi pahamainei-simmista vankileireistä oli Tammisaaressa.

Tammisaaren vankileirin 100-vuotis muistotapahtuma Tie Tammisaaren järjeste-tään Tammisaaressa punavankimuistomer-killä 9. kesäkuuta kello 11.00 alkaen.

Tilaisuutteen liittyy seminaari, jossa puhuvat kirjailijat Sirpa Kähkönen ja Sture Lindholm, kapteeniluutnantti/kirjailija Timo Laurila ja oikeushammaslääkäri Helena Ran-ta. Illalla järjestettävissä Rauhan iltamissa esiintyvät mm. Paleface ja Punainen Lanka.

ihmisellä on isä ja luontoäiteekin,rakkaus ja tyynet mielet,jotka perkeleitäsatavat,ihminen on tunteilla tuotettu,kehäkukillasomistettuluontokappale,jolla onammattipätevyyskorttimääräajaksi,ihminen on toisensanäköinen,mutta vieraita toisilleen ovat,vieraita,vaikka yhteiset ovatvanhempansa esa kärhä

Lisätietoja osoitteesta http://www.tyovaenliike.fi/tapahtuma/tie-tammisaareen-muistotapahtuma/

http://www.tyovaenliike.fi/tapahtuma/tie-tammisaareen-muistotapahtuma/


» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

KäyntiosoiteSiltasaarenkatu 3–5, katutaso, Helsinki

Postiosoite / PostaddressPL 65, 00531 HelsinkiPB 65, 00531 HELSINGFORS

Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna: ma–to klo 9–15 pe klo 9–14

(touko–elokuu)

www.kuljetusalantk.fi

Puhelinpäivystys(09) 613 111, ma–pe klo 9–12faksi (09) 6131 1333

Arbetslöshetskassan har telefonjour måndag–fredag kl. 9–12 tel. (09) 613 119

Jäsenrekisterin puhelinpäivystys(09) 6131 1244 Soita kaikissa jäsenyyteen ja jäsenmaksuihin liittyvissä asioissa suoraan jäsenrekisteriin.

Hakemusten käsittelyAjantasaisen käsittelyajan voit tarkistaa Kuljetusalan

Työttömyyskassan Internet-sivuilta osoitteesta:

www.kuljetusalantk.fi

IlmoittauduIlmoittaudu paikkakuntasi työ- ja elin-keinotoimistoon (te-toimisto) täyttä-mällä sähköinen ilmoittautumislo-make osoitteessa www.te-palvelut.fi. Työnhakusi tulee voimaan siitä päiväs-tä alkaen, kun ilmoittaudut sähköisesti työ- ja elinkeinotoimistoon. Hakemuk-sen voi lähettää kassalle sähköisesti kirjautumalla kassan verkkopalveluun sivulta netta.kuljetusalantk.fi tai pos-titse. Ansiopäivärahan hakemuslo-makkeet saat te-toimistosta, liiton aluetoimistoista, ammattiosastostasi tai voit tulostaa lomakkeen osoitteesta www.kuljetusalantk.fi/fi/lomakkeet.

InfopakettiKassa lähettää sinulle päivärahaha-kemuksen infopaketin mukana, kun kassa on saanut työttömyydestäsi lausunnon te-toimistolta. Lausunto saapuu kassaan yleensä parin päivän sisällä siitä, kun olet ilmoittautunut te-toimistoon. Infopaketti sisältää ohjeita päivärahan hakemiseen.

Päivärahan hakeminenPäivärahaa haetaan jälkikäteen neljän kalenteriviikon jaksoissa, viimeinen haettava päivä on sunnuntai. Ensim-mäisen hakemuksen voit lähettää, kun työttömyys on jatkunut vähintään kak-si (2) kokonaista kalenteriviikkoa.

Jos teet osa-aikatyötä hae päivä-rahaa tilikausiesi mukaan, neljän ka-lenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä lähettää työttömyyskassaan etukäteen ennen jakson päättymistä. Täytä päi-värahahakemus huolellisesti lomak-keessa olevien ohjeiden mukaisesti ja hanki tarvittavat liitteet. Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan, jol-loin päiväraha-asiasi käsittely viivästyy. Työttömyyspäivärahaa on haettava viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa työttömyyden alusta lukien. Kolmen kuukauden määräaika koskee myös jatkohakemusta ja lapsikorotuk-sen hakemista.

Anmäl digAnmäl dig på arbets- och näringsby-rån på din hemort genom att fylla i den elektroniska blanketten på adres-sen www.te-tjänster.fi. Du registreras som arbetsansökande från och med den dag du anmäler dig elektroniskt till arbets- och näringsbyrån. Ansökan kan sändas till kassan antingen elek-troniskt genom att logga in på kassans nättjänst netta.kuljetusalantk.fi eller per post. Ansökningsblanketter för in-komstrelaterad arbetslöshetsdagpen-ning får du på arbets- och näringsby-rån, förbundets regionkontor eller av din fackavdelning eller du kan också ladda ner blanketten på adressen www.kuljetusalantk.fi/se/blanketter.

InfopaketArbetslöshetskassan sänder dig en ansökningsblankett med det infopaket som du får så snart som kassan har fått ett utlåtande om din arbetslöshet från arbets- och näringsbyrån. Anmä-lan kommer inom cirka ett par dagar efter att du har anmält dig hos arbets- och näringsbyrån.

Ansökan om dagpenningDagpenning ansöks retroaktivt i pe-rioder på fyra veckor så att den sista dagen man ansöker för är en söndag. Den första ansökan kan sändas in då arbetslösheten har fortgått i minst två (2) hela kalenderveckor. Om du arbetar deltid sök dagpenning i pe-rioder på fyra kalenderveckor eller kalendermånadsvis, i samma rytm med dina löneperioder. Ansökan får inte undertecknas eller sändas till ar-betslöshetskassan innan perioden är över. Arbetslöshetsdagpenning måste ansökas senast inom tre (3) månader efter att arbetslösheten har börjat. Tre månaders regel gäller även den fort-satta ansökan och ansökan om barn-förhöjning.

Päivärahahakemuksen liitteet• Palkkatodistus työnantajalta vähin-tään 26 työssäoloehtoviikolta. Jos työs-säoloehtosi on täyttynyt 29.12.2013 tai aiemmin, tulee palkkatodistuksen olla vähintään 34 työssäoloehdon täyttä-vältä viikolta. • Todistuksessa tulee olla eriteltynä lo-maraha, lomakorvaus ja palkattomat ajat.• Työsopimus ainakin silloin, jos mää-räaikainen työsuhteesi on päättynyt tai sinut on lomautettu osa-aikatyöstä tai työaikaasi on lyhennetty lomautuksel-la. Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty, toimita sen sijaan työnantajan laatima kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista.• Irtisanomisilmoitus tai lomautusil-moitus• Jos sinulla on hakemuksen aikana osa-aikatyötä tai satunnaista työtä, lii-tä mukaan palkkatiedot hakujaksolta.• Jos sinulla on yritystuloa tai olet maa- ja metsätilan omistaja, hakemukseen liitetään verottajan todistus viimeksi vahvistetusta verotuksesta.• Päätös ja viimeinen maksukuitti päi-värahan määrään vaikuttavista sosiaa-lietuuksista esim. lasten kotihoidontu-esta, myös puolison saamasta.

Ohjeita työttömyys- päivärahan hakemisesta

Bilagor• Arbetsgivarens löneintyg för minst 26 arbetsveckor. Om arbetsvillkoret har uppfyllts 29.12.2013 eller tidigare, bör löneintyget vara för minst 34 ar-betsveckor.• Av intyget skall det framgå semester-penningens och semesterersättning-ens storlek samt om det finns oavlö-nad tid i löneintyget.• Bifoga arbetsavtalet till din ansö-kan åtminstone då ditt arbetsavtal på viss tid har avslutats eller då du har permitterats. Om inte något skriftligt arbetsavtal har gjorts upp, ska kassan tillställas en skriftlig utredning av ar-betsgivaren om de centrala villkoren i arbetsförhållandet.• Meddelande om uppsägning eller permittering• Intyg över lön för arbete som har ut-förts under den period som ansökan gäller.• Om arbetsinkomsten är företagsin-komst eller inkomst från lantbruk, bi-fogas beskattarens intyg över senast fastställda beskattning.• Beslut och senaste betalningskvitton angående sociala förmåner, exempel-vis hemvårdsstöd för barn (också ma-kens).

direktiv för den somsöker dagpenning

HUOM!Tarkista, että jäsenmaksusi

ovat kunnossa. Jos olet maksanut jäsenmaksut

itse (ei työnantajaperintä), liitä hakemukseen viimei-

nen maksukuitti.

OBS!Se till att dina medlemsav-gifter är i ordning. Om du har betalat medlemsavgif-terna själv (om arbetsgiva-ren inte uppbär medlems-avgiften), bifoga kvittot på den senast betalda med-

lemsavgiften.

työttömyyskAssA

http://kuljetusalantk.fi

http://kuljetusalantk.fi

http://www.kuljetusalantk.fi/se/blanketter

http://www.kuljetusalantk.fi/se/blanketter


John Stenbergin ranta 6, 00530 HelsinkiPostiosoite: PL 313, 00531 Helsinki

(09) 613 110 vaihde www.akt.fi

Toimisto avoinna: ma–to 8–15.30pe 8–14.30

Jäsenrekisteri:Puhelinpäivystys (09) 6131 1244

Asiakaspalvelu:ma–to klo 9–15pe 9–14

Aluetoimistot

HelsinkiViherniemenkatu 5,00530 Helsinki(09) 6131 1400(09) 6131 1401(09) 6131 1402

JoensuuKauppakatu 32,80100 Joensuu(013) 5111 410(013) 5111 411

JyväskyläIlmarisenkatu 2 LH 2440100 Jyväskylä(014) 443 1420(014) 443 1421

KotkaPuutarhakatu 1248100 Kotka(05) 740 1430(05) 740 1431

LahtiRautatienkatu 19 A 31 (3.krs)15110 Lahti(03) 526 0550(03) 526 0551

OuluMäkelininkatu 31,90100 Oulu(08) 870 1440(08) 870 1441

PoriIsolinnankatu 24 (2. krs)28100 Pori(02) 543 1450(02) 543 1451

RovaniemiRovakatu 26 A 10,96200 Rovaniemi(016) 459 1460(016) 459 1461

TampereRautatienkatu 10,33100 Tampere(03) 230 1510(03) 230 1515

TurkuMaariankatu 6 b,20100 Turku(02) 450 1540(02) 450 1541

VaasaPitkäkatu 43,65100 Vaasa(06) 220 1560(06) 220 1561

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ryMuista ilmoittaa vuosiloma-aikasi

työttömyyskassalle Kun haet työttömyyskassalta etuutta, jos olet lomautettu tai teet osa-aikatyötä, ilmoita työttömyyskassalle aina vuosiloma-aikasi. Työnantajasi tulee maksaa sinulle vuosiloma-ajan palkkaa loma-ajalta. Työttömyys-kassan tulee ottaa vuosiloma-aika päätöksenteossaan huomioon. Jos esimerkiksi vuosiloma perustuu kokoaikatyöstä ansaittuun vuosilomaan, vaikka olisit kokonaan lomautettu, ei sinulle voida maksaa vuo-siloman ajalta työttömyysetuutta, koska et ole työtön.

Ilmoita vuosilomasi aina hakemuksen yhteydessä ja liitä hakemuksen liitteeksi palkkalaskelma loma-ajalta. Jos haet etuutta Netta-verkkopalvelun kautta, voit toimittaa ilmoituksen vuosilomasta ja palkkalaskelman vuosiloma-ajalta myös sähköisen palvelun kautta. Kirjoita hakemukseen lomapäivien kohdalle ”lomalla”.

Älä lähetä kassalle henkilötietojasi suojaamatonta yhteyttä käyttäen!Kassan kanssa asioidessasi on kassan pystyttävä todentamaan henkilöllisyytesi. Koska haluamme suojata henkilötietojasi, ei sinun tulisi lähettää kassalle esimerkiksi sähköpostia tai avointen verkkosivujen kautta viestiä, jossa näkyy henkilötunnuksesi. Suojaamaton sähköposti on tietoturvariski. Tietoturvallinen keino kassan kanssa asioimiseen on esimerkiksi Netta-verkkopalvelu, jonka kautta lähetetyt viestit saapuvat kassalle suojattuna järjestelmän sisällä.

Emme voi myöskään antaa sinua koskevia tietoja kenellekään muulle kuin sinulle itsellesi tai muille viranomaisille. Mikäli haluat, että joku toinen voi hoitaa sinun asioitasi puolestasi, tarvitsemme kirjal-lisen valtakirjan, jossa valtuutat toisen henkilön hoitamaan asioitasi. Valtakirjalomakkeen voit pyytää tarvittaessa kassalta.

Poikkeuksia kassan aukioloajoissa ja maksupäivissä kesäkuussa 2018

JUHANNUS

– Kuljetusalan Työttömyyskassa on suljettu juhannusaattona pe 22.6.2018.

– Torstaina 21.6.2018 asiakaspalvelumme osoitteessa Siltasaarenkatu 3–5 sulkeutuu klo 13.00.

– Päivärahoja maksetaan päivittäin normaalisti to 21.6.2018 saakka.

– Juhannusaatto pe 22.6.2018 ei ole pankkipäivä eli tuolloin ei ole päivärahan maksupäivää.

– Juhannuksen jälkeen ensimmäinen pankkipäivä ja siten maksupäivä on ma 25.6.2018.

http://akt.fi

T aitaja 2018:ssa kisattiin toukokuun puolivälissä kaikkiaan lähes viidessä-kymmenessä lajissa, aina CAD-suunnittelusta visuaa-

liseen myyntityöhön. Osallistujat olivat 17–21 -vuotiaita, ja heistä noin kolman-nes oli tyttöjä.

Kuljetuslogistiikan finalisteja oli kaikkiaan kahdeksan, jotka kaikki olivat poikia.

Kolme kuljetustaituriaRoope Juutilainen, 18, oli tullut kisaan Vantaan ammattiopisto Variasta. Yhdis-telmäajoneuvon kuljettajaksi kesän alus-sa valmistuva Juutilainen kertoo suvus-sa olevan kuljettajageeniä: hänen isänsä työskentelee kuljetusalalla.

– Opiskeluaika (kolme vuotta) tuntui etukäteen pitkältä, mutta loppua kohden se kävi lyhyeksi, Juutilainen sanoo.

Kesätyön sijaan hän työskentelee jo vakituisesti vantaalaisessa kuljetusyri-tyksessä, jonka toimialana ovat pääosin irtoperät ja maansiirto sekä jakelu.

Päästämme Roope Juutilaisen teke-mään teoriatehtäviä ja suorittamaan ko-etta, jossa kuormaa käsitellään trukilla.

Jesse Leppinen, 18, tulee Seinäjoen koulutuskuntayhtymästä Sedusta. Myös tämä hän aikoo valmistua kesän alussa yhdistelmäajoneuvon kuljettajaksi. Lä-hipiirissä on kaksikin kuljetusalan työn-tekijää.

– Olen aina ollut kiinnostunut isojen koneiden ajamisesta. Kesätyönä olen maatilalla konehommissa ja tarvittaessa tuuraan sorakasettiyhdistelmän kuljet-tajana.

– Heinäkuussa kutsuu armeija. Kai-vinkoneet ja maarakennus kyllä kiin-nostavat jatkossakin. Oma yritys, joskus tulevaisuudessa, on haaveena, toteaa Leppinen.

Emil Kinnunen, 19, Jokilaaksojen koulu-tusyhtymä Jedusta Nivalasta menee kesä-töihin samaan kannuslaiseen yritykseen, jossa kävi TET-harjoittelussa (työelämään tutustuminen) 14-vuotiaana.

– TET:n jälkeen minua pyydettiin pe-supojaksi, ja siitä työ on jatkunut. Kun sain ajokortin, minut oli suoraan mer-kitty työvuorolistaan. Työtä on riittänyt, kiittelee Kinnunen.

Voittaja + parhaista parasTaitaja 2018 -kisan kuljetuslogistiikan sarjan voittajaksi nousi Roope Juutilai-nen, pistein 78,36. Muutkin jututtamam-me henkilöt pärjäsivät hyvin: pronssia vei Jesse Leppinen (75,75) ja neljänneksi tuli Emil Kinnunen (72,43). Hopeaa sar-jassa vei Riku Loikkanen (76,25). Voittaja sai palkinnoksi 800 euroa, toinen 600e ja kolmas 400e.

Pakko kysyä kultamitalistilta: miltä nyt tuntuu?

– Vähän on kaksijakoinen tunnelma. Iloinen tietysti olen, mutta en oikein vie-lä tiedä, mitä kaikkea voitto tuo tulles-

saan. Kisassa vaikeinta oli ottaa rennosti ja pysyä paineen alla rauhallisena.

Roope Juutilainen valittiin myös koko tapahtuman ykköseksi, vuoden 2018 tai-tajien taitajaksi. Valintaperusteena oli ammatillinen ylpeys yhdistettynä tai-toon, sekä työnilo, sosiaalisuus, rehtiys ja reiluus. Voittaja saa auton käyttöönsä vuodeksi.

– Se valinta tuli ihan puskista. Täytyy katsoa, kuinka saan kaikki edustusvel-voitteet hoidettua, kun olen kuitenkin menossa tammikuussa armeijaan.

– Palkintorahoilla ajattelin viedä tyt-töystävän syksyllä jonnekin vähän ete-lämmäs, kertoo kaksoisvoittaja Roope Juutilainen.

Vuonna 2019 Taitaja-kilpailu järjeste-tään Joensuussa.

tAkAvALo

muistathanAKT 6–7/2018 ilmestyy

27.6.

rento tyyppi vantaalta voitti kuljettajien kisan ja valittiin taitajien taitajaksiTaitaja 2018 -kilpailuun finaaliin Tampereelle kokoontui 360 ammattioppilaitoksen opiske-lijaa. Kuljetuslogistiikan finalisteja heistä oli kahdeksan.

TeKSTi Jaakko Takalainen KUVAT Niilo Takalainen

Jesse Leppinen piti rekan ajosimulaattoria muuten todellisena, mutta tunnoton kytkin ja vaihdekeppi toivat lisähaasteita.

Emil Kinnunen kiitteli eri osioihin annettua suoritusaikaa riittäväksi. Kilpailun johtajien tehtäviin järjestämät koukut ja hankaluudet olivat hänen mielestään reilut, koska kaikki olivat samalla viivalla.

Roope Juutilaisen mukaan vaikeinta oli pysyä rauhallisena kisan eri osioissa, koska arkityöstä poiketen kilpaileminen tuo esimerkiksi lastaami-seen painetta.

Kuljetusalalla työskentely on tarkkaa työtä.

Taitaja-kilpailussa testattiin myös teorian osaamista.

Katso videoAkt:n sivuilta www.akt.fi/

vlog

lentotyössä altistutaan kosmiselle säteilylle · tvärtom dolda. det förväntas att...

Documents