Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen loppukasvatuksen

ruokinta

InnoNauta-koulutuspäivä

Maiju Pesonen

InnoNauta-hankkeet

Ollakseen tuottava, on kasvettava

Hermokudos Lihakset

RasvakudosLuusto

Syntymä Sukukypsyysikä

saavutetaan

Sonnit: 7-10 kk

Hiehot: 5-9 kk

Optimaalinen

teurasikä

Sukukypsyysikä merkittävä, koska

1) Lihaksien kasvu vasta alkaa

2) Rasvakudoksen kasvu nopeutuu

Ollakseen tuottava, on kasvettava

Kasvatuksen kannalta

kalleimmat kilot

1) Ylläpidon osuus kasvaa = 40 %

kokonaistarpeesta

2) Syönti kasvaa

3) Kasvu hidastuu

Yhdysvaikutukset:

Syntymä Sukukypsyysikä

saavutetaan

Sonnit: 7-10 kk

Hiehot: 5-9 kk

Optimaalinen

teurasikä

1) Rodun maidontuotantopotentiaali =

sukukypsyys saavutetaan aikaisemmin

2) Lihaksikkuus = sukukypsyys

saavutetaan myöhemmin

50

60

70

lihas

rasva

Lihaskudoksen kasvu suhteessa rasvakudokseen

Saavuttaa

sukukypsyysiän

Rasvaluokka 3

Teurasruhon

rasva: noin 20 %

0

10

20

30

40

0 200 400 600 800 1000

Paino, kg

%-p

ain

osta

Tässä vaiheessa eläin ”luisin”

suhteessa muihin kudoksiin = luuta

20 %, loppua kohden 10-14 %

Tavoitteet kirkkaana mielessä

• Teuras-% 52-65

• Tavoiteltava teurasruho on lihaksikas� Isot rodut ♂ luokka U tai ♀ R, parempi (ranskalaiset ♂ luokka E)

� Keskikokoiset rodut ♂ luokka R+, ♀ O+ tai parempi

• Rasvaa ”kohtuullisesti”� Rasvaluokka (2)-3� Rasvaluokka (2)-3

• Luita vähän, arvo-osia paljon ☺� Selän ja takaosan lihaksisto kertoo paljon tulevasta luokasta

• Teuraspaino saavutettu vaivattomasti� Nettokasvu vähintään 500 g/päivässä

� Kasvatusaika sonnit 16-18 kk, hiehot 12-24 kk

• Teuraspaino vähintään ♂ 380 kg, ♀ 270 kg

Nahanalaisrasvakudos eläimessä

• Hännäntyvi ja istuinluut

1 1

1

2

3

4

5

4

ROTUKOHTAISIA EROJA:

Ab kerää rasvaa enemmän eteen ja kylkeen

Hf kerää rasvaa selkää ja hännän tyveen

6

”Lihasaannon” arviointia

A

C

B

A (Selkälihas):

E = lihas on ulkoneva, leveä ja

paksu olkaan saakka

U = lihas on leveä ja paksu olkaan

saakka

R = lihas on paksu, mutta ei yhtä

leveä (huomattavissa varsinkin olan

puolelta)

B (Paistit):

E = lihakset pyöreät ja selvästi

ulkonevat ääriviivat havaittavissa

U = lihakset pyöreät

R = lihakset hyvin kehittyneet,

pyöreyttä puuttuu

O = linjat ovat suoria, yläpaistin

alueella kulmikkaita

O = lihas selvästi ohuempi

P = lihas ohut, luusto erotettavissa

P = linjat koveria, lihaksisto heikosti

kehittynyt

C (Olka):

E = Olkalihas selvästi erotettavissa, ulkoneva, pyöreä

U = Olkalihas on pyöreä, ei niin ulkoneva eikä yhtä hyvin kehittynyt

R = Olkalihas on pyöreä, mutta ei ulkoneva

O = Olkalihas on tasainen

P = Olkalihas ei havaittavissa, samalla tasolla kuin luut

Limousin

Charolais

Simmental

Hereford

Historia painolastina vai etuna?

Punainen Angus

Angus

• 52000 geenimarkkeria ja näiden etäisyydet eri roduissa

• Mannereurooppalaiset rodut 2 x lähempänä toisiaan kuin ns. brittiläiset rodut

• Huomio hereford yhtä kaukana anguksesta ja charolaisesta

• Erityinen hyöty risteytyksissä

Kuehn ym. 2008

Limousin

Charolais

Simmental

Hereford

Lihaksikkuus, kasvukyky,

suhteellisen suuri aikuiskoko

Lihaksen rakenne:

Hieno syyrakenneLaidunnus, ”olosuhdekestävyys”,

emo-ominaisuudet, pienempi

Lihaksen rakenne:

Syyrakenne on

välimuoto

Painotus

yhdistelmäominaisuuksiin,

maidontuotanto,

elinikäistuotos, kasvukykySidekudoksen määrä ja

maun intensiteetti on

suurempi

Punainen Angus

Angus

Hieno syyrakenne

Sidekudoksen määrä nuorilla

eläimillä pieni

Vähärasvaisuus

emo-ominaisuudet, pienempi

aikuiskoko, kasvukyky vasta

toisessa aallossa

Lihaksen rakenne:

Syyrakenne suurempi

Sidekudos

vesiliukoisempaa

Marmoroituminen

Nahanalaisen rasvakudoksen vaikutus eläimen eristyskykyyn

30

40

50

60

Eri

sty

skyky, M

J/m

2/läm

pö

tila

Alle 30 päivää

30-183 päivää

184-364 päivää

Kl 1 = 11,3 % rasvaa

Kl 2 = 15,07 %

Kl 3 = 22,61 %

Kl 4 = 30,15 %

Kl 5 = 33,91 %

0

10

20

30

1 2 3 4 5

Kuntoluokka (Asteikko 1-5)

Eri

sty

skyky, M

J/m

2/läm

pö

tila

184-364 päivää

Yli 365 päivää

Nahan ja nahanalaiskudoksen

paksuus vaikuttaa…

• Kylmien (kaksi viimeistä talvea Suomessa) kasvatusolosuhteiden energiantarpeeseen ja kasvuun

• Rodut ja sukulinjat vaihtelevat karvan, nahan ja nahanalaiskudoksen paksuudessa

• Jokainen aste 0°C alapuolella lisää energian kulutusta 1 %

• Lämpötilojen laskiessa eläin pyrkii lisäämään syöntiää, jotta • Lämpötilojen laskiessa eläin pyrkii lisäämään syöntiää, jotta energiaa riittää lämmön ylläpitämiseen

Lämpötila, °C Alle - 15 Alle - 5 ± 0

Syönnin lisäys + 16 % + 7 % + 5-0 %

300 kg eläin, syönti noin 6 kg ka/pv 6,96 kg ka 6,42 kg ka 6,3 kg ka

500 kg eläin, syönti 9,5 kg ka/pv 11,02 kg ka 10,17 kg ka 9,97 kg ka

Rotu/rotutyyppi

1000

1200

1400

1600

Elo

pain

o,

kg

Myöhäinen

Keski

Aikainen

Rotutyypin asettamat rajat

♂ Teurasikä rotutyypeittäin Ba, Ch, Si

Hf, Li

Ab

0

200

400

600

800

0 12 24 36 48 60 72 84

Ikä, kk

Elo

pain

o,

kg

<16 kk

>16 kk

16-18 kk

Optimaalinen teuraskoko

75 % aikuiskoosta

Mikä on hiehon ero?

• Kasvupotentiaali on pienempi, koska aikuiskoko on

pienempi

• Lihansyöntilaatu on pääsääntöisesti parempi

• Sukukypsyysikä saavutetaan aikaisemmin, joten

rasvoittuminen alkaa myös aikaisemmin

• Teuraspaino pitäisi kerätä kohtuullisessa ajassa

riittävästi = tasainen kasvu (ehkäisemään riittävästi = tasainen kasvu (ehkäisemään

rasvakudoksen ylimääräistä kasvattamista)

• Ison rodun hiehot soveltuvat intensiiviseen kasvatukseen

�Kasvatusaika noin 12 kk

• Keskikokoisten rotujen hiehoilla voidaan soveltaa pitkää

kasvatus aikaa, jolloin rasvoittuminen voi olla

vähäisempää

�Osa kasvatuksesta laitumella?

Rotuominaisuudet ovat erilaisia

Ab Ba Ch Hf Li Si

Syöntikyky +++ + ++ ++(+) ++ ++

Aikuiskoko +(+) +++ +++ ++ ++(+) +++

Kasvunopeus +++ +(+) +++ ++ ++ +++

Rehun käyttökyky, +++ + +++ +++ + ++(+)Rehun käyttökyky, alhainen väkirehu %

+++ + +++ +++ + ++(+)

Rehun käyttökyky, korkea väkirehu %

+ +++ +++ +(+) +++ ++(+)

Ruhon lihakkuus + +++ ++(+) + +++ +

Ruhon rasva +++ + + ++(+) + ++

Luiden osuus + Ei tietoa +++ ++ ++ +++

Coleman ym. 1993, Dufey ym. 2002, Wheeler ym. 2005, Barton ym. 2006, Bonesmo ym. 2010, Phillips 2010

+++ = suuri, nopea, ++ = keskinkertainen, + = pieni, hidas

Miksi erilainen ruokinta?

• Kasvuominaisuudet erilaisia jo solutasolla

� Ison rodun osuus eläimen perimässä lisää energian

käyttöä lihaksen kasvuun

�Keskikokoisen rodun osuus rasvan muodostukseen ja

marmoroitumiseen

• Korkealla päiväkasvulla, samassa elopainossa

keskikokoiset rodut voivat tuottaa 20 % enemmän rasvaa keskikokoiset rodut voivat tuottaa 20 % enemmän rasvaa

kuin isot rodut

• Rasvakudos on ”herkempi” aktivoitumaan keskikokoisilla

roduilla, koska

�Jalostettu nopeaan kasvuun

�Sukukypsyysikä saavutetaan aikaisemmin

�Aikuiskoko on pienempi

Päiväkasvu ja syönti

1400

1500

1600

1700

Päiv

äkasvu

, g

/pv

6

8

10

12

Syö

nti

, kg

ka/p

v

Kasvu, g/pv

Syönti, kg ka/pv

Päiväkasvun ja syönnin kehitys kasvavilla naudoilla

Isot rodut > 40 %

1000

1100

1200

1300

200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 700 750 800 850

Elopaino, kg

Päiv

äkasvu

, g

/pv

0

2

4

6

Syö

nti

, kg

ka/p

v

> 50 %

väkirehua

Isot rodut > 40 %

väkirehua

Keskikokoiset

rodut < 40 %

väkirehua

• Nuorilla eläimillä pelkällä karkearehuruokinnalla saavutetaan

harvoin yli 1,0 kg päiväkasvuja

Syöntikyky

• Kun karkearehuna sulava, hyvälaatuinen karkearehu nuoren eläimen kuiva-aineen syöntikyky 2,0 - 3,0 % elopainosta� Kuiva-aineen syöntimäärä vaihtelee kasvatusaikana jossain välillä

6 – 24 kg ka/pv

• Syöntikyky kehittyy nuorelle eläimelle yksilöllisesti

�Runsaasti vaihtelua

• Eläimen ruokinta ja kasvatusolosuhteet vaikuttavat• Eläimen ruokinta ja kasvatusolosuhteet vaikuttavat

• Blonde d’Aquitaine ja limousin eläinten kuiva-aineen syönti kyky on 0,5 - 1,0 kg ka pienempi kuin muiden rotujen

�Tulee erityisesti esille, jos karkearehun sulavuus heikko (D-arvo < 650)

�Alkukasvatusvaiheessa, jos dieetin väkirehutaso pienempi kuin 50 %

Rotukohtainen syöntikyky

800

1000

1200

1400

1600

1800

Kasvu

, g

/pv

4

5

6

7

8

9

Syö

nti

, kg

ka/p

v

Angus

Blonde

Charolais

Limousin

0

200

400

600

350 400 450 500 550

Elopaino, kg

Kasvu

, g

/pv

0

1

2

3

Syö

nti

, kg

ka/p

v

Simmental

• Kaksi koetta, kaksi tavoitetta: 3,5 % marmoroituminen ja 15 kuukauden kasvatusaika

• Kasvutavoite kaikille sama 1200 g/pv

• Dieetti kaikille sama: 1:2 nurmi- ja maissisr., 22 % väkirehua, energiasis. 11,2±0,2 MJ/kg ka

Sveitsiläinen koe

6

8

10

12

14

16

Syö

nti

, kg

ka angus

charolais

hereford

limousin

simmental

Rotukohtainen syöntikyky

0

2

4

300 400 500 600 700 800

Elopaino, kg

• Syöntikyky määrittelee, minkälaisen ruokintaan eläin ”soveltuu”

• Karkearehuvaltaisella ruokinnalla pystytään kasvattamaan eläimiä, joilla on

korkea syöntipotentiaali

• Väkirehuvaltaiseen ruokintaan eläimiä, joiden kasvupotentiaali on korkea

Kasvuun vaadittava energiamäärä (uudet suositukset)

11

12

13

14

MJ/k

g k

a

ab, 1000 g/pv

ch, 1000 g/pv

hf, 1000 g/pv

8

9

10

11

300 400 500 600 700 800

Elopaino, kg

MJ/k

g k

a

hf, 1000 g/pv

li, 1000 g/pv

si, 1000 g/pv

Kasvuun vaadittava energiamäärä (uudet suositukset)

13

14

15

16

17

18

MJ

/kg

ka

ab, 1400 g/pv

ch, 1400 g/pv

hf, 1400 g/pv

8

9

10

11

12

13

300 400 500 600 700 800

Elopaino, kg

MJ

/kg

ka

hf, 1400 g/pv

li, 1400 g/pv

si, 1400 g/pv

Jos karkearehu-% nostetaan?

• Riippuu rodusta tai rotuyhdistelmästä, koska syöntikyky olennaisessa osassa

• Eläimen iästä: Noin 450 kg painosta eteenpäin eläimen kuiva-aineen syönti kyky nousee

• Esimerkki eläin 500 kg tarvitsee kasvuun 1000 g = 99 MJ/pv ja 1400 g = 122,4 MJ/pv

Väkirehu % Ab Ch Hf Li Si

10 113,2 110,2 109,7 92,0 104,9

20 116,1 112,9 112,5 94,6 107,5

30 118,9 115,7 115,3 96,6 110,2

40 121,7 118,5 118,0 98,9 112,8

50 124,6 121,3 120,8 101,2 115,4

Karkearehuna sulava, hyvälaatuinen säilörehu D-arvo 680 g/kg ka, ME 10,65 MJ/kg ka

Alkupainolla on iso merkitys

1300

1400

1500

1600

1700

1800

1900

Kasvu

, g

/pv

420

520

620

720

820

Elo

pain

o,

kg

• Jokainen 100 g lisäkasvua vaatii 6 - 10 MJ lisää energiaa

• Jokainen vieroituksessa hävitty 30 kg on kasvatuksessa 14 päivää lisää

900

1000

1100

1200

6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

Kasvatusaika, kk

Kasvu

, g

/pv

120

220

320 Elo

pain

o,

kg

Alku: 150 kg

Kasvu: 1415 g/pv

20 kk = 721 kg

Alku: 300 kg

1488 g/pv

18 kk = 801 kg

Alku: 200 kg

1581 g/pv

19,5 kk = 800 kg

Karkearehu ennen kaikkea!

• Tärkein yksittäinen säilörehun ruokinnallista laatua kuvaava mittari on D-arvo eli sulavan orgaanisen aineen määrä

• D-arvon tulisi olla 680 – 700 g/kg ka (68-70 %)

� Täyttävyys rajoittaa syöntikykyä merkitsevästi, kun D-arvo

laskee alle 650 g/kg ka

• Raakavalkuaispitoisuus 140 - 160 g/kg ka (14-16 %)

• Tavoittele hyvää säilönnällistä laatua� Eläinten syönti on parempi

� Mikrobivalkuaisen tuotanto on korkeampi = vähennät

mahdollista valkuaisrehujen tarvetta

• Analysoi karkearehut

• Karkearehun laatu asettaa reunaehdot väkirehun käyttömäärille seoksessa

Apilan haaste…• Apila sisältää paljon valkuaista, mutta vähän

hiilihydraatteja (sokereita) ja kuitua (NDF)

• Märehtijä pyrkii saavuttamaan mahdollisimman optimaalisen tasapainon valkuaisen ja hiilihydraattien välille, jotta pötsipöpöillä on hyvä olla

• Todennäköisesti seoskasvusto, jossa 30-40 % apilaa on pötsinmikrobeille optimaalinen seos

• Puhdas apilasäilörehu voi lisätä syöntiä jopa 30 %

• Lisääntynyt syöntimäärä on yhdistetty parempiin kasvu tuloksiin

• Kasvutulosten parantuminen irlantilaisissa tutkimuksissa 10-18 %

�Mutta ”vertailutaso” on ollut 0,5-1,0 kg/päivässä

Apila muuttaa pötsin sisältöä

• Apilan koostumuksesta johtuen pötsiin muodostuva

ammoniumtypen määrä on suurempi kuin pelkällä

nurmisäilörehu ruokinnalla

� Ammoniumtyppi heikentää kivennäisten imeytymistä

• Apila sisältää paljon kalsiumia

� Ylimäärä kalsium heikentää muiden kivennäisten imeytymistä (mm. Mg)

� Laidunhalvaus riski, kivennäisten imeytymisen epätasapaino � Laidunhalvaus riski, kivennäisten imeytymisen epätasapaino

• Apila sisältää paljon kobolttia

� Puute aiheuttaa lihasten surkastumista ja yleistä huonovointisuutta

� Kasvavilla eläimillä luuston kehityshäiriöt voivat olla

mahdollisia

� Kivennäisruokintaan kiinnitettävä huomio

� Mikä kivennäinen?

Kasvu muodostuu erilaiseksi karkea- tai väkirehuvaltaisella ruokinnalla

Karkearehuvaltainen dieetti

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

Päiv

äkasvu

, g

/pv

0

2

4

6

8

10

12

Syö

nti

, kg

ka/p

v

Väkirehuvaltainen dieetti

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

Päiv

äkasvu

, g

/pv

0

1

2

3

4

5

6

7

8

Syö

nti

, kg

ka/p

v

Väkirehun osuus 30 % Väkirehun osuus 75 %

1000

200

250

300

350

400

450

500

550

600

650

700

750

800

Elopaino, kg

0

290

340

370

430

470

530

570

630

660

680

700

Elopaino, kg

• Karkearehudieetillä kasvu

muodostuu tasaisemmaksi

• Rehun syöntikyky lisääntyy

elopainon kasvaessa

• Energiansaantia rajoittaa

eläimen koko eli syöntikyky

• Rehun syöntiä ei rajoita täyttävyys

• Energiaa saadaan paljon

• Kasvuun muodostuu ”piikki”

• Kasvatuksen loppuvaiheessa

negatiiviset vaikutukset laskevat

syöntiä ja kasvua

Rasvakudos kasvaa…

• Kolmella eri tavalla

1. Rasvasolut lukumäärä lisääntyy

2. Rasvasolujen koko kasvaa

3. Näiden kahden yhdistelmänä

• Yhden rasva kg kasvattamiseen tarvitaan ¼ enemmän energiaa verrattuna yhden lihas kg muodostamiseen

• Energiapitoinen ruokinta varsinkin, jos energia on viljasta• Energiapitoinen ruokinta varsinkin, jos energia on viljasta(tärkkelys) stimuloi rasvakudoksen kasvua

� Yksittäisen rasvasolun koko ei ole yhtä suuri, mutta uusien

rasvasolujen muodostus kiihtyy

� Rasvoittuminen tapahtuu sekä lkm lisääntymisenä että koon

kasvuna

• Karkearehuruokinnalla rasvasolun maksimi koko on suurempi

Erilainen ruokinta jo ennen vieroitusta?

• Rasvakudos voi alkaa kasvaa jo 100-200 päivän iässä

• Ruokinnan tärkkelyspitoisuus ratkaisevassa roolissa

• Limousin-vasikat hyötyvät, kun viljapohjainen lisäruokinta

aloitetaan 3 kuukauden iässä (Garcia-Launay ym. 2008)

�Ei kasvun taittumista noin 200 pv iässä

• Angus ja angus-simmental-risteytyksillä eroja • Angus ja angus-simmental-risteytyksillä eroja

havaittavissa (Schoonmaker ym. 2004, Zehnder ym. 2010)

�Mitä enemmän angusta, sitä enemmän rasvakudos

aktivoitui

�Väkirehulisäruokittujen angus-härkien teuraspainot olivat

alhaisempia, koska rasvoittuminen oli runsasta

• Onnistuneella lisäruokinnalla jopa 30 kg lisää vieroituspainoa

Valkuaista kasvun jakson mukaan

• Vieroituksen jälkeen,

alkukasvatusvaihe (ikä alle 10 kk)

�RV 140-160 g/kg ka (14-16 %)

• Loppukasvatusvaiheessa dieetin

valkuaispitoisuutta voidaan laskea

�RV 120-140 g/kg ka (12-14 %)

• Jos käytetty karkearehu on kaikilta

osin mallikasta rotukohtaisia eroja

valkuaisen tarpeessa ei ole pystytty

osoittamaan

1. Jos nurmisäilörehu on heikkolaatuista

2. Sulavuus on heikko (D-arvo alle 650)

3. Rehun säilönnällinen laatu on heikko

4. Säilörehun raakavalkuaispitoisuus on alle 120 g/kg ka

5. Jos karkearehuna kokoviljasäilörehua, heinää tai olkea

6. Jos väkirehun osuus rehuannoksesta on pieni (< 25-30 %

Valkuaisrehuja voidaan tarvita

6. Jos väkirehun osuus rehuannoksesta on pieni (< 25-30 %

rehuannoksen kuiva-aineesta)

7. Alkukasvatuskaudella (< 200 kg)

8. Suurilla liharoduilla (Ba, Ch, Li, Si)?

� Voivat hyötyä, kun liikutaan ns. rajoilla

• Esim. RV 130 g/kg ka

• Tavoitellaan korkeaa kasvua

• Eläimet ovat < 400 kg

Energiantarve määrityksiä

% vähennys erilaisesta rasva/lihaskudoksen suhteesta

Jos perusenergian tarpeena 11,7 MJ/kg ka

Riittää kasvuun, g/pv

Aikaisin - 5 11,12 ~ 1100 g/pv

Keskiryhmä - 10 10,53 ≤ 1000 g/pv

Myöhään - 15 9,95 1000 g/pv

• Ruhon koostumus arvioitu teurastuksen jälkeen eri painoissa

• Rasva sisältää enemmän energiaa kuin lihas

• Ruotsalaiset ja MAFF:n (mm. Australia ja Iso-Britannia) suositukset

• Ruotsissa vähennetään energiantarvetta keskikokoiselle roduille - 5 % ja isoille roduille - 15 % maitorotuisten tarpeesta samassa päiväkasvussa

Rotukohtainen väkirehutaso

Ab Ch Hf Li Si

Väkirehun määrä, g ka W0,75/pv

Kun karkearehu on joko sulavaa tai heikosti sulavaa

D-arvo yli 670 22 43 26 38 34

D-arvo 650 44 53 42 58 54

Bonesmo ym. 2010

Rotukohtainen väkirehumäärä

D-arvo yli 670 Ab Ch Hf Li Si

Väkirehu, kg ka

300 kg 1,59 3,10 1,87 2,74 2,45

500 kg 2,32 4,55 2,75 4,02 3,60

700 kg 2,99 5,85 3,54 5,17 4,63

D-arvo 650 Ab Ch Hf Li Si

Väkirehu, kg ka

300 kg 3,17 3,82 3,03 4,18 3,89

500 kg 4,65 5,60 4,44 6,13 5,71

D-arvo yli 670 Ab Ch Hf Li Si

Väkirehu % 25 % 48 % 29 % 50 % 39 %

D-arvo 650 Ab Ch Hf Li Si

Väkirehu % 49 % 60 % 47 % 76 % 61 %

Bonesmo ym. 2010

kg ka 500 kg 4,65 5,60 4,44 6,13 5,71

700 kg 5,99 7,21 5,72 7,89 7,35

Energia, MJ/kg ka 11,14 11,49 11,20 11,52 11,35

Energiantarpeen vaihtelu kasvuun ja ylläpitoon on pieni

• Sonneilla riittävään kasvuun tarvittava energianmäärä

� Isot rodut (Ch, Si) 11,4 - 11,6 MJ/kg ka

� Isot rodut (Ba, Li) 11,5 - 11,7 MJ/kg ka

�Keskikokoiset rodut (Ab, Hf) 11,2 - 11,4 MJ/kg ka

• Risteytykset isärodun mukaan

• Kasvatusaikana käytettyjen rehujen kokonaismäärä on

hyvin samanlainen, suhteissa ero

Tasainen kasvu

• Sonneille sopii rodusta riippumatta parhaiten intensiivinen

kasvatus, jossa hyödynnetään korkea kasvupotentiaali

• Tasaisella kasvulla luokittuminen ja teurassaanto on

parempi

• Isot rodut vähintään 1,6 kg päivässä

�Voidaan tavoitella korkeaa päiväkasvua, ilman

rasvoittumistarasvoittumista

� Hyödynnetään jo nuorten eläinten kasvurytmiä

• Keskikokoiset rodut noin 1,4 kg päivässä

�Tavoitellaan kasvatuskaudeksi mahdollisimman

tasaista kasvua

�Kasvatetaan mahdollisimman vähän ylimääräistä

rasvakudosta

Entä hiehot?

• Kasvatetaan mahdollisimman vähän rasvakudosta, koska se on kallista

• Mietitään kasvatuksen pituus!

• Isot rodut vähintään 1,3 kg päivässä

• Keskikokoiset rodut noin 1,0-1,2 kg päivässä• Keskikokoiset rodut noin 1,0-1,2 kg päivässä

• Hiehoilla riittävään kasvuun tarvittava energianmäärä

� Isot rodut (Ch, Si) 10,9 - 11,1 MJ/kg ka

� Isot rodut (Ba, Li) 11,2 - 11,4 MJ/kg ka

�Keskikokoiset rodut (Ab, Hf) 10,5 - 11,0 MJ/kg ka

Karkearehu pääroolissa

• Kasvatus kolmeen jaksoon:

1. Alkukasvatus (250-350 kg) hyvä karkearehu + väkirehu

� Dieetin energiasisältö 11 MJ/kg ka, RV 150 g/kg ka

2. Keskivaiheen kasvatus (350-450 kg) rasvoittumista seurattava

� Energia 10,5 MJ/kg ka, RV 130 g/kg ka� Energia 10,5 MJ/kg ka, RV 130 g/kg ka

3. Loppuvaiheen kasvatus (450-600 kg)

� Perustuu eläinten kasvaneeseen syöntikykyyn

� Väkirehupitoisuus lasketaan 10-15 % kuiva-aineesta,

RV 110 g/kg ka

� Jos eläimet rupeavat rasvoittumaan ennen aikojaan

voidaan karkearehu vaihtaa esim. kokoviljasäilörehuun

Pitkä kasvatusaika?

• Kasvatuksen pituus on mietittävä

• Kasvatus on jaettava selviin jaksoihin

• Jaksojen kasvutavoitteet määritettävä (0,5-1,0 kg/pv)

• Kasvatuksen viimeiselle jaksolle (6-8 vk) dieetin energiapitoisuutta suositellaan nostettavan (luokittuminen ja lihan laatuominaisuudet parantuvat)

• Kasvun seuraaminen• Kasvun seuraaminen

• Keskikokoisilla roduilla kasvunrajoitus kasvatuksen puoleen väliin (noin 11-12 kk → haluttu pituus)

• Kompensatorisen kasvun rasvoittumista ehkäisevä vaikutus 2-4 viikkoa

• Sidekudoksen määrä alkaa sonneilla merkitsevästi lisääntyä 24 kk iässä ja hiehoilla 30 kk iässä = sitkeää lihaa

Ikäänsä nähden liian pienet vasikat…

• Jos kasvunrajoitus on tapahtunut alle 6 kk iässä

kompensatorinen kasvu harvoin toteutuu

�Nämä eläimet jäävät yleensä aina pienemmiksi

�Kudosten toiminnan geneettinen säätely on voinut

häiriintyä

• Ennen vieroitusta alle 0,5 kg päivässä kasvaneet vasikat • Ennen vieroitusta alle 0,5 kg päivässä kasvaneet vasikat

ongelmallisimpia

• Jos eläin siirretään energiatiheälle ruokinnalle ”ottamaan

kiinni kasvua” rasvoittumistaipumus voi olla suuri

• Ensin karkearehuvaltainen ruokinta (väkirehu <30%)?

• Kaikista toimenpiteistä huolimatta teuraspainot jäävät

pitkälläkin kasvatusajalla yleensä 25-50 kg matalimmiksi

Seuranta ja analysointi• Kasvun seuraaminen ja teuraskypsyyden

arvioiminen on tärkeää

�Vaaka!

�Harjaantunut silmämääräinen arviointi

�Mahdollisuus nähdä omia eläimiä linjalla

�Teurastulokset myös pihvivasikankasvattajatilalle�Teurastulokset myös pihvivasikankasvattajatilalle

• Tuloksiin ei saisi turtua• Olenko tyytyväinen?

• Mistä saatu tulos voi johtua?

• Missä voin parantaa?

• Vai jatketaanko samalla reseptillä?

� Samalla reseptillä saadaan

samanlaisia tuloksia…