liikenneviraston toimintaperiaatteet …...liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla...

Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla

Liikenneviraston ohjeita

18/2018

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9

Liikenneviraston toiminta-

periaatteet asemanseuduilla

Liikenneviraston ohjeita 18/2018

Liikennevirasto

Helsinki 2018

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9

Kannen kuva: Sitowise Oy

Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-663X ISSN 1798-6648 ISBN 978-952-317-550-1

Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9

OHJE

Liikenne- ja maankäyttöosasto 29.5.2018 LIVI/4157/06.02.00/2018

LISÄTIETOJA Anna Saarlo Liikennevirasto etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

Liikennevirasto PL 33 puh. 0295 34 3000 [email protected] www.liikennevirasto.fi 00521 HELSINKI faksi 0295 34 3700 [email protected]

Vastaanottaja Säädösperusta Korvaa/muuttaa - - Kohdistuvuus Voimassa Rautatiet 29.5.2018 alkaen Asiasanat Asemat, rautatiet, rataverkko, maankäyttö, kehittäminen, ohjeet


Tekninen johtajan sijasta Arto Hovi Yksikön päällikkö

Johtaja Anna Saarlo

Ohje hyväksytään sähköisellä allekirjoituksella. Sähköisen allekirjoituksen merkintä on viimeisellä sivulla.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9

4 Liikenneviraston ohjeita 18/2018 Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla

Esipuhe

”Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla” -raportti kuvaa liikenteen hal-linnonalan roolia asemanseutujen kehittämisen yhteistyössä. Tavoitteena on palvella suunnittelun eri tasoja liikennejärjestelmätyöstä konkreettisempaan suunnitteluun ja tuottaa tietoa liikennesektorille sekä kaupungeille ja muille sidosryhmille. Raportti täy-dentää ”Liikenneviraston radanpidon kokonaiskuva” -julkaisua. Asemat ja asemanseudut ovat osa rataverkkoa ja niitä tulee tarkastella myös osana verkkoa. Liikennevirasto tarkastelee ja toimii asemanseutujen kehittämisessä valta-kunnallisen kokonaisedun näkökulmasta sekä toteuttaa valtakunnallisia linjauksia yh-teneväisesti eri asemanseuduilla. Liikenneviraston rooli asemanseutujen kehittämis-työssä riippuu kehittämisprojektin kohdentumisesta sekä rautatieliikenteen kehittä-mistarpeesta. Ohjeessa pyritään konkretisoimaan sitä, kuinka Liikennevirasto toteuttaa ja tarvit-taessa priorisoi useassa eri yhteyksissä asetettuja tavoitteita toiminnassaan. Asemanseudut ovat ratainfraa ja radanpitäjän hallinnassa olevaa infraa laajempi koko-naisuus. Tässä monitoimijakentässä sujuvalla yhteistyöllä sekä tavoitteiden, aika-taulujen ja rahoituksen yhteensovittamisella on suuri merkitys. Tässä raportissa Liikenneviraston toimintaa on tarkasteltu asemanseutujen kehittä-misen näkökulmasta. Rataverkon kehittämiseen ja radanpitoon liittyviä yksityiskohtia käsitellään tarkemmin Liikenneviraston muissa ohjeissa ja julkaisuissa. Samoin maan-käytön suunnitteluun liittyvään yhteistyöhön ja sen uudistamiseen ratapiha- ja asema-keskusalueilla on paneuduttu tarkemmin muissa yhteyksissä, esimerkiksi Liikenne-viraston selvityksessä ”Maankäytön suunnitteluun liittyvä yhteistyö ja sen uudista-minen ratapiha- ja asemakeskusalueilla”. Työtä on ohjannut Liikenneviraston asemanseututyön kehittämisen johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut Anna Saarlo. Johtoryhmään ovat kuuluneet Antti Castren, Kristiina Hallikas, Anna Miettinen, Marita Luntinen, Päivi Nuutinen, Magnus Nygård ja Jukka Valjakka. Työhön on osallistunut myös Erika Helin. Työn konsultteina ovat toimineet dipl.ins., KTM Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy (projektipäällikkö) ja dipl.ins. Olli Jokinen, Sitowise Oy. Helsingissä toukokuussa 2018 Liikennevirasto Liikenne- ja maankäyttöosasto

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9

Liikenneviraston ohjeita 18/2018 5 Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla

Tiivistelmä Liikenneviraston toiminnan tavoitteena on toimiva ja hyvä asemanseutu. Hyvä aseman-seutu on kestävän liikennejärjestelmän ja kaupunkien verkoston vähähiilisten matka- ja kuljetusketjujen toimiva solmupiste. Asemanseutu muodostaa keskeisen alueen kaupunkirakenteessa ja on houkutteleva ihmisten ja palveluiden kohtaamispaikka. Liikenneviraston toimintaperiaatteita asemanseudulla voidaan tarkastella kehittämis-projektin kohdentumisen mukaan. Rautatiealueella Liikenneviraston vastaa toimen-piteistä pääosin yksin, asemanseudulla taas yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Laajemmassa kaupunkiseudun kehittämisen kokonaisuudessa Liikennevirastolla on asiantuntijarooli. Liikenneviraston toimintalinjojen keskeisen lähtökohdan asemanseututyössä muodos-taa rautatieliikenteen kehittämistarve. Toimintamallit eri asiakokonaisuuksissa riippu-vat siitä, tähtääkö toiminta rautatieliikenteen, rautatieliikenteen käytön tai radan käy-tön kehittämiseen ja kuinka akuutti kehittämistarve on. Taulukossa 1 on esitetty Lii-kenneviraston tavoitteet ja vastuut asemanseudun kehittämisprojektin kohdentumisen mukaan.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


Taulukko 1. Liikenneviraston roolit, tavoitteet ja vastuut asemanseudun kehittämis-

projektin kohdentumisen mukaan.

Asemanseudun kehittämis- kokonaisuus

Rautatiealueen kehittäminen

Asemanseudun kehittäminen

Kaupunki- kehittäminen

LIIKENNE-VIRASTON ROOLI (taustalla LiviL 2§)

− Radanpitäjä

− Vastaa suunnittelusta, toteu-tuksesta ja ylläpidosta rauta-tiealueella

− Kehittää ratapihan ja laiturialu-een toimintaedellytyksiä

− Kehittää matkaketjujen ja julki-sen liikenteen toimintaedellytyk-siä

− Luo edellytykset toimivalle asemanseudulle ja rataver-kolle

− Mahdollistaa ja sovittaa yhteen toimia asemanseudulla ja rata-verkolla edistäen kestävää yh-dyskuntarakennetta sekä kestä-vää liikkumista ja kuljettamista

LIIKENNE- VIRASTON TAVOITTEET

− Sujuva ja turvallinen liiken-nöinti ja kuljetukset rautatie-alueella

− Palvelutasotavoitteet rauta-tiealueella määritetty erik-seen

− Hyvä asemanseutu

− Sujuva ja turvallinen kulku ja kuljettaminen laitureille ja rautatiealueelle

− Palvelutasotavoitteet asemilla määritetty erikseen

− Toimivat matka- ja kuljetus-ketjut, solmupaikkojen saavu-tettavuus

− Liikenneviraston toimintaperi-aatteiden ja tavoitteiden (turval-lisuustavoitteet, ympäristöta-voitteet, liikkumisen palvelutaso-tavoitteet) esille tuominen suun-nittelussa

SUUNNITTELU-PERIAATTEET

− Vastaa suunnittelusta

− Rautatieliikenteen toiminta- ja kehittämisedellytysten tur-vaaminen

− Suunnittelee yhdessä toisten osa-puolten kanssa

− Osallistuminen suunnitteluun ja asiantuntijarooli

− Osaamisen tuominen suunnitte-luun

− Liikenneviraston tahtotilan ja toi-mintaperiaatteiden esille otto

LIIKENNE-VIRASTON VASTUUT

− Valtakunnallisen rataverkon toi-mivuus ja siihen kohdistuvien toimien yhteen sovittaminen

− Laiturialueet ja -varusteet

− Matkustajainformaatio ja opasteet laiturialueilla

− Kulkuyhteydet laitureille ja es-teettömät reitit erikseen mää-ritellysti

− Liityntäpysäköinnin suunnitte-luun ja toteutukseen osallistu-minen

− Edistää kestäviä kulkutapoja

− Osallistuu asemanseutujen (solmupaikkojen) kulkutapa-jakauman kehittämiseen yh-teistyössä muiden osapuolten kanssa

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9

Liikenneviraston ohjeita 18/2018 7


Sisällysluettelo

1 ASEMANSEUTUJEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET ................................................ 8 1.1 Hyvä asemanseutu ......................................................................................................... 8 1.2 Käyttäjien asemanseutuihin liittyviä odotuksia ....................................................... 8 1.3 Liikenneviraston tavoitteet asemanseutujen kehittämisessä ................................9 1.4 Toimintaympäristön muutokset ja kehitysnäkymät asemanseuduilla ............... 10 1.5 Asemanseututyön kehittämistarpeita ...................................................................... 11

2 ASEMANSEUTUJEN KEHITTÄMISPROSESSI, OSAPUOLET JA ROOLIT .......... 12 2.1 Yhteistyö ja rajapinnat asemanseututyössä ........................................................... 12 2.2 Asemanseudun kehittämisprosessi .......................................................................... 13 2.3 Asemanseutujen kehittämistehtäviä ohjaavat tavoitteet ja lainsäädäntö ........ 14 2.4 Liikenneviraston tehtävät/roolit asemanseuduilla ................................................ 15 2.5 Muiden osapuolten tehtävät ....................................................................................... 16

3 LIIKENNEVIRASTON TOIMINTALINJAT ASEMANSEUTUTYÖSSÄ ................... 18 3.1 Lähtökohdat ................................................................................................................... 18 3.2 Toimintalinjaukset ...................................................................................................... 20 3.3 Yhteenveto ..................................................................................................................... 31

4 ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISHANKKEIDEN SOPIMUKSET ............................ 32

5 LIIKENNEVIRASTON MAANOMISTUKSEN PERIAATTEET ASEMANSEUDUILLA .................................................................................................. 35

5.1 Omistajahallinnan periaatteet .................................................................................. 35 5.2 Kiinteistövarallisuudesta luopuminen .................................................................... 35 5.3 Maa-alueiden hankkiminen ja lunastaminen ......................................................... 36 5.4 Liikenneviraston hallinnassa olevat rakennukset ................................................. 36

6 ASEMANSEUTUJEN KEHITTÄMISEN RAHOITUS .................................................. 37 6.1 Budjettirahoitus ............................................................................................................ 37 6.2 Hyötyjä maksaa -malli ................................................................................................ 38

LÄHTEET .................................................................................................................................... 39

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


1 Asemanseutujen kehittämisen tavoitteet

1.1 Hyvä asemanseutu

Hyvä asemanseutu on kestävän liikennejärjestelmän ja kaupunkien verkoston vähä-hiilisten matka- ja kuljetusketjujen toimiva solmupiste. Asemanseutu muodostaa keskeisen alueen kaupunkirakenteessa ja on houkutteleva ihmisten ja palveluiden kohtaamispaikka. Asema on rataverkolla sijaitseva liikennepaikka, joka toimii henkilöliikenteen tai tava-raliikenteen palvelupaikkana. Asema-alueella tarkoitetaan junien pysähtymispaikkaa palveluineen ja liityntäliikennealueineen. Asema-alueeseen kuuluvat raiteet, matkus-tajalaiturit ja kulkuyhteydet ympäröivästä yhdyskunnasta. Liityntäliikennealueella on tyypillisesti pysäköintipaikkoja, taksiasema ja bussipysäkki. Asemakeskus sisältää eri liikennemuodot yhdistävän aseman, matkakeskuksen sekä muita yksityisiä ja julkisia palveluita. Asemanseutu tarkoittaa yleensä 600–1 000 metrin säteellä asemaa ympäröivää aluet-ta. Asemanseudut ovat maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa alueita, joille pyritään sijoittamaan ensisijaisesti raideliikenteeseen tukeutuvia toimintoja, kuten asumista, työpaikkoja ja palveluja. Tässä työssä asemanseutu-sanaa on käytetty myös yleisterminä kaikkeen ratapihojen, seisakkeiden, asemien, matkakeskusten ja asemakeskusten kehittämiseen liittyvässä toiminnassa. Rautatiealueella tarkoitetaan rautatien ja sen liikenteen hoitamiseen tarvittavaa aluet-ta. Rautatiealue sisältää rata-alueen, jolla tarkoitetaan radan, ratapihan ja niihin välittömästi kuuluvien rakenteiden ja laitteiden vaatimaa aluetta (mm. sähköistys-rakenteet ja turvalaitteet). Ratapihalla tarkoitetaan rautatieliikennepaikan raiteistoa, laitureita ja liikenteen-hoitoon välittömästi liittyviä laitteita, rakenteita sekä rakennuksia maa- ja kuormaus-alueineen. Radanpidolla tarkoitetaan rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnitte-lua, hankintaa, rakentamista, hallintaa ja kunnossapitoa sekä olemassa olevan rauta-tien parantamista.

1.2 Käyttäjien asemanseutuihin liittyviä odotuksia

Asemanseudun käyttäjiä ovat matkustajat, kaupunkilaiset, asukkaat, eri liikenne- ja kuljetusmuotojen liikenteenharjoittajat, asemanseudulla toimivat yritykset ja muut palveluntuottajat. Jatkossa asemanseutujen liikennepalveluiden kirjon uskotaan moni-puolistuvan rautatieliikenteen kilpailun vapautumisen ja uusien liikennepalveluiden myötä. Asemanseutuja kehitetään käyttäjille ja käyttäjien tarpeeseen. Käyttäjäjoukon odotukset asemanseudulle ja sen toimivuudelle ovat moninaiset.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9



Matkustajat odottavat liikkumisen vaivattomuutta ja turvallisuutta. Aseman ja sen toi-mintojen tulee olla helposti saavutettavissa. Liikennepalvelujen tarjonnan on vastat-tava tarpeita. Matkustajainformaation ja opastuksen tulee olla selkeää ja riittävää. Myös tavaran kuljettajille vaivattomuus ja logistiikkatoimintojen sujuvuus ovat tärkei-tä. Liikenteen operaattorien tarpeet ja odotukset solmupisteelle operoinnin näkökul-masta liittyvät liikenteen ympärivuotiseen sujuvuuteen ja turvallisuuteen sekä aseman hyvään saavutettavuuteen. Matkustajien on päästävä turvallisesti kyytiin, laitureiden on oltava toimivat ja laituripituuksien riittävät sekä kääntö- ja seisontaraiteiden ja huoltofasiliteettien toimivia. Asemanseudun liikennepalvelut kytkeytyvät saumatto-masti ympäröivään liikennejärjestelmään. Tulevaisuuden asemanseudut ovat enemmän kuin liikkumisen solmukohtia. Niiden po-tentiaalin hyödyntäminen edellyttää monipuolista ja toisiinsa kietoutunutta palvelu-tarjontaa, jossa yhdistyvät esimerkiksi asuminen, työpaikat ja matkailu. Kaupunkilais-ten odotukset hyvälle ja toimivalle asemanseudulle liittyvät monipuolisiin palveluihin, viihtyisään ja turvalliseen ympäristöön sekä helppoon saavutettavuuteen.

1.3 Liikenneviraston tavoitteet aseman-seutujen kehittämisessä

Liikenneviraston tavoitteena on luoda edellytykset toimivalle ja turvalliselle tie- ja ra-taverkolle sekä liikenteen ja kuljetusten palveluille. Asemanseutujen kehittäminen on osa julkisen liikenteen toimintaedellytysten varmistamista ja samalla kestävien kulku- ja kuljetusmuotojen mahdollistamista kaikille asiakkaille. Liikenneviraston tavoitteet pohjautuvat Liikenneviraston strategiaan, ilmastovaati-muksiin sekä tavoitteeseen liikennemuotojen yhteen sovittamisesta ja julkisen henki-löliikenteen kehittämisestä. Maankäytön tehostaminen asemanseuduilla johtaa pa-rempien palveluiden muodostumiseen ja kysynnän kasvuun. Kysyntä lisää tarjontaa edelleen ja johtaa myönteiseen julkisen liikenteen kehittämisen kierteeseen Liikenne-viraston tahtotilan mukaisesti. Liikenneviraston palvelulupaus asemanseututyössä: Kehitämme ja ylläpidämme asemanseutuja yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti asiakasta kuunnellen. Toteutamme asemanseutuihin liittyvät investoinnit laaduk-kaasti, tehokkaasti ja kustannusviisaasti resurssien puitteissa. Hyödynnämme par-haalla mahdollisella tavalla toimittajamarkkinoiden osaamista ja innovaatioita. Asemanseutuja kehittämällä voidaan luoda tiivistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa eri kulku- ja kuljetusmuotojen kohtaaminen. Kestävää liikkumista edis-tää kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden ja liityntäpysäköinnin kehittäminen asemanseu-duilla, jotka toimivat luontevasti monimuotoisen julkisen henkilöliikenteen solmupaik-koina. Asemanseudut ovat keskeisiä tavarankuljetusten solmukohtia ja palvelevat sekä alueellisia että valtakunnallisia tarpeita. Yhteisen suunnittelun tavoitteena on varmis-taa tavaraliikenteen ja ylläpidon tarpeiden huomioon ottaminen asemanseutujen kehittämisessä ja ratapihoilla, sekä turvata sujuvat ja turvalliset rautatiekuljetukset.

Liikennevirasto voi toteuttaa palvelulupausta ainoastaan oman toimintansa rajoissa.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


1.4 Toimintaympäristön muutokset ja kehitys-näkymät asemanseuduilla

Ilmasto- ja ympäristötavoitteiden myötä rautateillä kulkee tulevaisuudessa entistä enemmän henkilö- ja tavaraliikennettä, mikä muodostaa asemanseutujen kehittämisen lähtökohdan. Tavaraliikenteen logistiikkatoimintojen ja henkilöliikenteen liityntä-liikenteen tarpeet kuitenkin muuttuvat, ja muutosten ennakointi ja ennustaminen on haastavaa. Rautatieliikenteen merkitys ja tarve näyttää edelleen kasvavan suurten kaupunkien vä-lillä sekä suurilla kaupunkiseuduilla ja niiden vaikutusalueilla. Rautatieliikenteen kas-vupotentiaalin ennakoidaan jatkossakin kohdistuvan niihin ratakäytäviin, joissa ky-syntä jo tälläkin hetkellä on suurinta ja riittävää kannattavalle liikennöinnille. Väestön kasvu tuo mahdollisuuksia myös kannattavan rautatieliikenteen laajenemiselle1. Rautateiden henkilöliikenteen kilpailu on avautumassa vaiheittain, mikä tuo uusia toimijoita ainakin osalle asemanseuduista. Tämä edellyttää usein nykyisten raiteiden säilyttämistä tulevan toiminnan mahdollistamiseksi. Tavaraliikenteessä kilpailu on jo avautunut, ja monitoimijaympäristön tarpeet nousevat esiin ratapihoilla raiteiston käytössä ja muina palvelutarpeina. Asemanseutujen rooli on kaupungeissa muuttumassa yhä enemmän liikenteen solmu-paikoista kaupallisiksi keskuksiksi ja kaupunkien keskipisteiksi etenkin isommissa kaupungeissa. Solmupisteiden matkaketjujen kehittämiseen tulee uusia mahdollisuuksia, kun mark-kinoille tulee uusia liikenteen palveluita ja uusia kaupallisia toimijoita. Uusien liiken-nepalveluita ja sovelluksia kehittävien toimijoiden mukaan tulo tuo muutoksia myös asemien kehittämiselle ja luo haasteita kokonaisuuden hallintaan, toimintojen sijoitte-luun ja informaatioon asemanseuduilla. Keskeisenä rautatieliikenteen kehittämiseen liittyvänä tulevaisuuden haasteena tunnistetaan nykyinen riittämätön liikenneverkon rahoitustaso. Pelkästään talous-arviorahoitukseen perustuva liikenneverkon rahoitus ei ole mahdollistanut liikenne-verkon kehittämistä yhteiskunnallista kehitystä riittävästi tukevalla tavalla. Parlamen-taarisen liikenneverkon rahoitusta arvioineen työryhmän loppuraportissa esitetään siirtymistä pitkäjänteisempään liikennejärjestelmän valtakunnalliseen suunnitteluun ja joustavampiin rahoitusmalleihin, jotka toisivat selkeyttä ja suunnitelmallisuutta myös valtakunnalliseen asemanseututyöhön.

1 Rautateiden tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys, PÄIVITYS 2014. Liikennevirasto

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9



1.5 Asemanseututyön kehittämistarpeita

Asemanseututyön kehittämistarpeet liittyvät yleisesti yhteistoiminnan menettelyihin, joilla asemanseutujen kokonaisuutta hallitaan. Haasteita aiheuttavat eri toimijoiden hallinnolliset, toiminnalliset, taloudelliset ja rahoitukselliset edellytykset ja reuna-ehdot sekä toimijoiden suuri määrä, asemanseutujen erilaisuus ja vaikeudet erilaisten tavoitteiden ja aikataulujen yhteensovittamisessa.

Asemanseudun kehittämiseen liittyy erityyppisiä rautatieliikenteen ja rautatiealueen, asemanseudun liikennejärjestelmän, kiinteistökehityksen sekä kaupunkikehittämisen tavoitteita. Lisäksi osalla maanomistajista voi olla muita omia tavoitteita. Kehittämis-visioiden luominen monen toimijan kesken on haasteellista. Yhdessä strategiatasolla sovittujen tavoitteiden vieminen suunnittelutasolle, toteutukseen, kustannusjakoon ja vastuisiin voi olla haastavaa, vaikka yleisistä periaatteista oltaisiinkin samaa mieltä. Laajat asemanseutuja muuttavat kaupunki- ja asemanseutukehityshankkeet liittyvät pääsääntöisesti alueen kiinteistökehittämiseen sekä palveluiden, työpaikkojen ja asumisen lisäämiseen. Näin ollen asemanseudun kehittämistyö tapahtuu usein melko irrallaan alueellisesta liikennejärjestelmätyöstä tai valtakunnallisesta kehittämis-prosessista ja kaipaisi tuekseen pidemmän aikavälin näkemystä liikennejärjestelmän kehittämisestä. Matkustajien ja kuljetustarpeiden näkökulma jää helposti liian vähälle huomiolle. Käyttäjänäkökulmaa on syytä tuoda vahvemmin esille ja löytää sopivia menettelyjä kytkeä käyttäjät mukaan suunnitteluun. Myöskään elinkeinoelämää ja palveluntarjoajia ei aina pystytä riittävästi kytkemään mukaan yhteiseen suunnitte-luun. Kaupallisten toimijoiden kiinnostus tarjota palveluita asemanseuduilla liittyy erityisesti suuriin matkustajamääriin. Toimijoiden erilaiset tavoitteet voivat kuitenkin hieman paradoksaalisesti myös heikentää asemanseudun toimivuutta liikennejärjes-telmän näkökulmasta. Liikenteen solmukohtien kehittämisessä on otettava huomioon uudet liikennepalvelut. Tulevaisuudessa joukkoliikenteen käytettävyyttä voidaan merkittävästi parantaa kytkemällä kävely ja pyöräily sekä erilaisia jaetun liikkumisen palveluita toimiviksi, käyttäjille saumattomiksi matkaketjuiksi. Sujuvat matkaketjut edellyttävät sujuvia siirtymisiä kulkumuodosta toiseen, mikä on huomioitava liikenneverkkoa ja solmu-kohtia koskevassa suunnittelussa. Asemanseutujen kehittämistyöstä ja kaupunkiseutujen liikennejärjestelmätyöstä puuttuu usein kokonaiskuva solmujen matkaketjuista ja niihin sisältyvistä toiminta-vastuista. Asiakkaan (matkustajan tai tavaran kuljettajan) matkaketju ei ole kenenkään hallussa. Strategisella tasolla matkaketjujen toimivuus tunnustetaan tärkeäksi, mutta käytännössä solmupisteiden kehittämistä ohjaavat usein vahvemmin kiinteistö- ja kaupunkikehityksen intressit kuin matkustajatarpeet. Liityntäpysäköinnin kehittämi-sen haasteina ovat olleet toimijoiden yhteisen tahtotilan puute sekä epäselvyydet toteutuksen rahoituksessa ja vastuunjaossa.

Liikenneviraston toimintaan liittyviä haasteita ovat suunnittelu- ja muiden resurssien vähäisyys ja kaupunkien epätietoisuus Liikenneviraston rahoitusmahdollisuuksista. Yhteistyön haasteena on tunnistettu myös maankäytön suunnittelun ja hankesuunnit-telun erilaiset aikajänteet. Muutoinkin asemanseutujen kehittämisessä eri toimijoiden toiminnan aikajänne voi olla hyvin erilainen: ratainfran näkökulmasta investoinnit teh-dään hyvin pitkälle ajanjaksolle, kun taas maanomistajan keskeinen lähtökohta on omistuksen arvon nousu.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


2 Asemanseutujen kehittämisprosessi, osapuolet ja roolit

2.1 Yhteistyö ja rajapinnat asemanseututyössä

Asemanseutuja kehitetään aina usean toimijan yhteistyönä. Yhteistyöllä voidaan keskittää resursseja, kasvattaa volyymiä ja saada parempia tuloksia aseman-seutujen kehittämisessä. Yhteistyöverkosto tarjoaa alustan tiedon jakamiseen, kokemusten vaihtoon ja vuoropuheluun asemanseutujen kehittämisestä kiinnostu-neiden tahojen väillä. Kaupunkilaisten ja asemien käyttäjien tarpeet ovat hankkeen keskiössä. Vastuullinen vähähiilinen liikkuminen ja kuljettaminen ja toimiva kaupunkirakenne ovat kaikkien yhteinen etu. Kehittämisvastuut jakautuvat asemanseuduilla monelle taholle. Toimijoiden roolit vaihtelevat tapauksittain riippuen asemanseudun kiinteistöjen omistuksesta. Kau-punki on mukana mm. kaupunkisuunnittelun, liikenneyhteyksien ja palvelujen näkökul-mista. Valtion toimijat ovat kiinteistönomistajia sekä infrastruktuurin ja liikennepalve-lujen tarjoajia. Valtion toimijat voivat kuulua eri hallinnonaloille ja ne vastaavat lain-säädännössä niille säädetyistä tehtävistä. Useilla asemanseuduilla on myös yksityisiä maanomistajia. Rautatieliikenteen palvelutaso syntyy henkilöliikenteeseen ja tavaraliikenteeseen oi-kein mitoitetun radanpitäjän, liikennepalveluiden järjestäjän ja liikennöitsijöiden toi-minnan tuloksena. Henkilöliikennepaikkojen palvelutasoon vaikuttavat lisäksi kuntien ja yksityisten kiinteistönomistajien toimenpiteet. Jatkoyhteyksiä koskeva palvelutaso muotoutuu tapauskohtaisesti julkisesti rahoitettujen tai erilaisten liikenneoperaatto-reiden markkinaehtoisesti tarjoamista liikennepalveluista (bussit, taksit, paikallisjunat jne.). Asemilla tarjottavat oheispalvelut syntyvät markkinoiden ehdoilla ja kaupallisten palveluntarjoajien tuottamina. Liikkumispalveluita koskevan informaation rooli matka-ketjujen palvelutasossa on merkittävä. Asemanseudun kehittäminen tapahtuu esimerkiksi erityyppisinä kehittämis- ja kun-nossapitohankkeina, ratahankkeiden yhteydessä, joukkoliikennehankkeina (liityntälii-kenne ja -pysäköinti, bussi- ja junaliikenne), maankäytön kehittämishankkeina ja muina yhteistyöprojekteina. Viime vuosien aikana matkaketjujen sujuvuuteen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tämä on tuonut kehittämiseen mukaan linja-autoliikenteen keskeiset toimijat sekä lukuisan määrän erilaisia liikenteen palveluita tuottavia tahoja. Asemanseudun kehittämiskokonaisuudet voidaan jaotella käyttäjäkokemukseen (kuten esimerkiksi matkaketjujen sujuvuus), liikenteellisiin ratkaisuihin, asemakeskus- ja matkakeskustoimintoihin, kaupunkikehittämisen kokonaisuuteen, rautatieliikentee-seen ja radanpitoon sekä kiinteistökehitykseen. Taulukossa 2 on kuvattu tärkeimmät vastuuosapuolet osakokonaisuuksittain yleispiirteisellä jaottelulla.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9

Liikenneviraston ohjeita 18/2018Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla

13 Liikenneviraston ohjeita 18/2018 13


Taulukko 2. Vastuuosapuolet asemanseutujen kehittämiskokonaisuuksissa.

2.2 Asemanseudun kehittämisprosessi

Asemanseutujen kehittämiseen liittyvä työ voidaan jakaa osavaiheisiin aina liikenne-järjestelmäsuunnittelusta ylläpitoon. Asemanseutujen kehittämishankkeessa proses-siin voidaan ajatella kuuluvan käynnistys, selvitys ja tavoitteet, strategia ja periaatteet sekä suunnittelu, toteutus ja ylläpito. Kuvassa 1 on esitetty asemanseudun kehittämis-prosessi ja sen kytkeytyminen maakunnalliseen ja seudulliseen liikennejärjestelmä-työhön.

Kuva 1. Asemanseudun kehittämisen prosessi. Käynnistys-, selvitys- ja strategiavaiheet kytkeytyvät liikennejärjestelmätyöhön. Suun-nittelu-, toteutus- ja ylläpitovaiheissa Liikenneviraston rooli on rautatiealueilla keskei-nen. Lisäksi Liikennevirasto toimii muissa asemanseudun kohteissa yhteistyö-, suun-nittelu- ja rahoittajaosapuolena liikennejärjestelmän kehittämiseen ja matkaketjujen sujuvoittamiseen liittyvissä tehtävissä tässä raportissa myöhemmin linjatusti. Kaupunki toimii useimmiten asemanseudun kehittämisprojektin vetäjänä. Liikennevi-rasto ei vastaa asemanseudun kehittämisprosessin vetämisestä tai prosessin suunnit-telusta eikä anna ohjeita asemanseudun kehittämisprosessin etenemisestä. Liikenne-virasto toimii periaatteidensa mukaisesti kehittäjäosapuolena erilaisissa prosesseissa ja vaikuttaa siihen, että Liikenneviraston tavoitteet tulevat huomioon otetuksi oikea-aikaisesti prosessin kaikissa vaiheessa. Liikennevirasto haluaa myös korostaa tiiviin vuorovaikutuksen ja avoimen viestinnän merkitystä yhteistyön kaikissa vaiheissa.

Liikenne-virasto

Senaatti Kaupunki Liiken-teen- harjoitta-jat

Muut palvelun-tarjoajat

Markkinat ja käyttäjä-kokemus

x x x x

Liikenteelliset ratkaisut x x Asemakeskus- ja matkakeskustoiminnot

x x x

Kaupunkikehittämisen kokonaisuus

x

Liikennejärjestelmän kokonaisuus

x x

Rautatiealue ja radanpito x Kiinteistökehitys x x

Asemanseutujen kehi�ämisen yhteistyöprosessi

Strategia ja periaa�eet

2. Suunni�elu

3. Toteutus

4. Ylläpito

Selvitys jatavoi�eet Käynnistys

Maakunnallinen ja kaupunkiseutujen liikennejärjestelmätyö

Asemanseudun kehityshanke

1. Liikennejärjestelmätyö

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


2.3 Asemanseutujen kehittämistehtäviä ohjaavat tavoitteet ja lainsäädäntö

Liikenneviraston toimintaa ohjaavat mm. laki Liikennevirastosta (13.11.2009/862) sekä Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan yhteinen konsernistrategia 2016–2020. Liikenneviraston toimintaa ohjaavat myös mm. valtakunnalliset alueidenkäyttö-tavoitteet, liikennepoliittiset strategiat, kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä valtion kiinteistöstrategia. Lisäksi asemanseutujen kehittämistä ohjaavat useat eri näkökulmista laaditut tavoitteet ja parlamentaarisen liikennekomitean mietintö 28.2.2018. Palvelutasotavoitteita on määritetty erikseen pitkämatkaisen liikkumisen ja solmupisteiden palvelutasolle (liikkumisen palvelut), rautateiden henkilöliikenteelle sekä tavara- ja henkilöliikenteen ratapihoille. Ratalaissa (110/2007) säännellään rautatien rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä toimijoiden vastuista ja velvollisuuksista rautatien suunnittelussa. Ratalaki mm. edel-lyttää, että eri väestöryhmien tarpeisiin ja esteettömään liikkumiseen on mahdolli-suuksien mukaan kiinnitettävä huomiota rautatien rakentamisen yhteydessä. Ratalain mukaan rataverkon tulee tarjota yhteydet turvalliseen sekä toimivaan liikkumiseen ja kuljettamiseen maan eri alueiden välillä ottaen huomioon väestön sekä eri elinkeino-alojen kuljetustarpeet. Rautatielaissa (304/2011) säännellään mm. ratakapasiteetin käytöstä sekä turvallisuu-teen liittyvistä asioista. Liikennepalvelulaissa (320/2017) säännellään mm. lupaviran-omaisten tehtävistä, tietojen ylläpitoon liittyvistä tehtävistä sekä tieliikenteen liiken-teenharjoittajille myönnettävistä oikeuksista ja velvollisuuksista. EU:n komission asetus vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden pääsystä Euroo-pan unionin rautatiejärjestelmään koskevista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä (EU) N:o 1300/2014 astui voimaan 1.1.2015. Direktiivi määrittelee toiminnallisten ja teknisten tekijöiden osalta periaatteet ja tavat, joilla suunnitellaan rautateiden henki-löliikennepaikoista kaikille toimivia liikkumisympäristöjä. Vammaisille henkilöille ja liikuntarajoitteisille henkilöille varmistettava esteettömyys on sen vuoksi unionin rau-tatiejärjestelmän yhteentoimivuuden olennainen vaatimus. Liikenneviraston Ratatek-nisten ohjeiden (RATO) osassa 16 ”Väylät ja laiturit” esitetään vaatimukset ja suosi-tukset matkustaja- ja kuormauslaitureiden sekä asema-alueiden väylien suunnittelulle ja rakenteille alueet, jotka täyttävät Euroopan komission asetuksen (EU) N:o 1300/2014 mukaiset vaatimukset. Hallituksen esitys laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä tuo lisäksi toteutuessaan pitkän tähtäimen liikenneinfrasuunnitelman osaksi liikennejärjestelmäsuunnittelua, joka toteutuessaan keskeisesti linjaa Liikenneviraston priorisointia.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9



2.4 Liikenneviraston tehtävät/roolit aseman-seuduilla

Valtionhallinto osallistuu asemanseutujen kehittämishankkeisiin useassa eri roolissa: väylänpitäjänä, joka vastaa maanteiden ja rautateiden palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä Suomen valtion omistamilla ja hallinnoimilla liikenneväylillä, liikenne-järjestelmän palvelutason kehittäjänä sekä maanomistajana. Liikennejärjestelmätyö on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja pitkäjänteistä yhteistyönä tehtävää suunnittelua toimivan ja kestävän liikennejärjestelmän luomiseksi. Siinä kä-sitellään kokonaisuutena liikenteen, maankäytön, palvelurakenteen ja elinkeinotoimin-nan vuorovaikutusta, toimintojen synnyttämää liikennetarvetta, kulkutapoja ja kulje-tusmuotoja, liikenneverkkoja ja liikkumisen palveluita, liikenneturvallisuutta sekä vai-kutuksia ja rahoitustarvetta. Liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja niiden toteutumisen seuranta ovat osa liikennejärjestelmätyötä. Asemanseudut ovat osa liikennejärjestel-mää. Asemanseudut toimivat liikennejärjestelmän solmupaikkoina, jotka yhdistävät eri kulkutapoja ja kuljetusmuotoja sekä toimivat keskeisenä paikkana liikkumisen ja kul-jettamisen palveluiden kannalta. Asemanseutujen kehittämiseen liittyvät tavoitteet tu-lisi liittää osaksi alueen liikennejärjestelmätyötä. Liikenneviraston liikennejärjestelmätyöhön liittyviä tehtäviä ovat esimerkiksi • liikennejärjestelmän tavoitetilan ja palvelutason määrittely • maakuntakaavoitukseen liittyvät asiat • vastaaminen hallinnoimastaan valtion rataverkosta ja sen kehittämisestä ja

siihen kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta koko maassa • osallistuminen väylänpitäjänä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen

sekä valtakunnallisen ja maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimi-seen maakuntien ja muiden toimijoiden kanssa; aiesopimusten valmistelu

• liikenteenohjauksen järjestäminen • liikenteen palveluiden ja liikennejärjestelmän digitalisaation ja automatisaation

edistäminen • väyliä koskevien tietovarantojen hallinnointi sekä liikenne- ja väylätietoa

koskevasta yhteistyöstä ja sopimusjärjestelyistä huolehtiminen • väylänpidon markkinoiden toimivuuden edistäminen Hankesuunnitteluvaiheessa asemanseutujen kehittämiseen kuuluvia tehtäviä ovat • asemien investointihankkeiden suunnitteluohjelmien ja päätösten valmistelu ja

suunnittelupäätökset • ratalain mukainen ratojen yleis- ja ratasuunnittelu sekä esi- ja tarveselvitykset • rautateitä koskevien asema- ja yleiskaava-asioiden valmistelu • suunnitteluperusteiden ja lakisääteisten suunnitelmien hyväksyminen • tulevaisuuden tarpeiden, radan suunnitelmien ja maankäytön/kaavoituksen

yhteensovittaminen • yleis- ja asemakaavoituksen yhteistyö ja kaavalausunnot • tasoristeysten ja laituripolkujen parantamisen ja poistojen suunnittelu yhteis-

työssä sidosryhmien kanssa Projektien toteuttamiseen liittyviä tehtäviä ovat • merkittävien rautatieprojektien rakentamissuunnittelu ja toteutus • osajärjestelmien käyttöönotot ja tarkistukset YTE-menettelyt

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


Ylläpitoon liittyviä tehtäviä ovat • liikenneväylien sekä niihin kuuluvien laitteiden ja rakenteiden kehittäminen ja

kunnossapito sekä niitä koskevien teettämiskäytäntöjen, säännösten, teknisten ohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen

• liikenneväylien kunnosta ja väylänpidon ohjauksesta vastaaminen • kunnossapidon toimintamallien ja hankinnan kehittäminen • ratojen kunnossapito Lisäksi Liikenneviraston tehtäviin kuuluu • viraston hallinnassa olevan kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja luovuttami-

sesta sekä maanhankinnan koordinoinnista vastaaminen • rautatieliikenteen valvonta ja koordinointi • ratamittaustietojen hallinta ja näihin liittyvät tietovarannot, tietopalvelut sekä

näitä tehtäviä tukevien tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen

Lisäksi Liikennevirasto voi • antaa toimialaansa koskevia teknisiä määräyksiä erikseen säädetyn toimivaltansa

puitteissa • tehdä valtuuksiensa puitteissa kansainvälisiä teknisluontoisia sopimuksia, jotka

eivät koske lainsäädännön alaa • osallistua toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön

2.5 Muiden osapuolten tehtävät

Asemanseututyöhön osallistuu useita julkisen sektorin ja kaupallisia toimijoita. Julki-sen sektorin toimijoita ovat kunnat ja valtiollisina toimijoina Liikenneviraston lisäksi Senaatti-kiinteistöt ja VR-Yhtymä. Lisäksi asemanseuduilla toimii liikenteen operaat-toreita, rakennusliikkeitä ja kaupallisten palveluiden tarjoajia. Asema-alueiden kuten asema-alueen rakennusten (asemarakennukset, makasiinit, varastot, asuinrakennuk-set yms.), liityntäpysäköintialueiden, puistojen, vanhojen varikoiden tms. alueiden maanomistus vaihtelee Liikenneviraston, Senaatti-kiinteistöjen, VR-yhtymän, kuntien ja yksityisten välillä. Tulevaisuudessa toimijakenttää muokkaavat maakunta- ja viras-touudistukset, liikennepalvelulain toimeenpano sekä rautatieliikenteen kilpailun avau-tuminen. Kaupunkien rooli ja tavoitteet asemanseudun fyysisen ympäristön kehittämisessä ovat olennainen lähtökohta, sillä asemanseutujen kehittämishankkeet käynnistyvät yleensä kaupunkien intresseistä kehittää asemanseudun maankäyttöä. Kunnalla on alueellaan kaavoitusmonopoli ja maakunnalla monopolin ohjausvalta maakuntakaavoituksen kautta. Kaupunki vastaa myös useista asemanseudun kehittämiseen liittyvistä luvista ja muista hallinnollisista käsittelyistä. Kunta voi toimia asemanseudulla myös asema-alueen rakennusten omistajana ja kiinteistökehittäjänä. Jatkossa maakunnilla, suurilla kaupungeilla ja kaupunkiseuduilla voi olla mahdollisuus järjestää alueellaan alueel-lista tai paikallista junaliikennettä. Liikenne- ja viestintäministeriöllä on keskeinen rooli asemanseutujen liikennejärjes-telmän rahoituksen ja ohjauksen koordinoijina.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9



Senaatti-kiinteistöt toimii asemanseuduilla valtion kiinteistöomaisuuden kehittäjänä. Senaatti on valtion asiantuntijaorganisaatio, jonka vastuulla on valtion maanomistuk-sen kehittäminen ja aikataulutus. Näitä ohjaavat valtioneuvoston laatimat maanluovu-tusperiaatteet ja tulostavoitteet. Senaatin vastuulla on valtio-omaisuudesta luopumi-nen avoimesti ja syrjimättömästi sekä valtion kokonaisedun varmistavalla tavalla. Se-naatti tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja Liikelaitos-laissa tarkoitetuille virastoille, laitoksille ja yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan ole-vasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Senaatin toimintaa ohjaavan kiinteistöstrate-gian mukaisesti valtiolle tarpeettomista ei-strategisista omistuksista luovutaan pää-oman vapauttamiseksi valtion muihin tarpeisiin. Ennen omaisuuden luovuttamista ris-kittömät kiinteistökehittämismahdollisuudet selvitetään. Tämä tarkoittaa, että käytän-nössä Senaatti ei pysty toimimaan kaupallisena kiinteistökehittäjänä tai toteuttajana asemanseuduilla. Senaatin ja Liikenneviraston välillä on yhteistyösopimus kiinteistö- ja maankäyttö-asioissa. Lisäksi tehdään tarkempia projektikohtaisia sopimuksia. Senaatin ja Liikenneviraston lisäksi asemanseudulla voi olla lukuisia muita kiinteistönomistajia, kuten esimerkiksi VR-Yhtymä, Posti ja yksityiset kiinteistökehitysyhtiöt. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi toimii rautatieliikennealan turvallisuusviran-omaisena ja vastaa omalta osaltaan rautatiejärjestelmän valvonnasta sekä käyttöön-otto- ja muiden lupien ja todistusten myöntämisestä. Trafi vastaa myös esteettömyy-destä rautatiejärjestelmässä ja matkustajien oikeuksien toteutumisen valvonnasta. VR-Yhtymä Oy on liiketaloudellisten periaatteiden mukaan toimiva valtion omistama osakeyhtiö, jolla on useimmissa asemanseutuhankkeissa kaksi eri roolia: maanomis-taja ja kiinteistökehittäjä sekä matkapalvelujen tuottaja. Näitä hoitavat organisaation eri tahot ja henkilöt. VR:n toiminta on liiketaloudellisten periaatteiden mukaista. Mat-kapalveluja tuottavan VR:n tavoitteena on lisätä junamatkustusta ja parantaa asiakas-kokemusta. Kiinteistönomistajana VR-Yhtymällä on omistuksessaan asemanseudun maa-alueita ja asemarakennuksia. Käynnissä olevassa liikenne- ja viestintäministeriön rautateiden henkilöliikenteen kil-pailun avaamisen hankkeessa tavoitteena on eriyttää VR-Yhtymä Oy:stä kolme erillistä valtionyhtiötä: kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö sekä kiinteistöyhtiö. Yhtiöjärjestelyjen toteuttamista selvitetään yhteistyössä LVM:n, valtioneuvoston kanslian ja VR Yhtymä Oy:n kesken. Liikenteen operaattoreita ovat henkilöliikenteessä VR-Yhtymä Oy ja tulevaisuudessa mahdolliset muut rautateiden henkilöliikenteen operaattorit. Asemanseuduilla toimii muita julkisen henkilöliikenteen palveluita, kuten esimerkiksi bussi- ja taksiliikennettä tai autonvuokrauspalveluja tarjoavat operaattorit. Rautateiden tavaraliikenteessä toi-mii useita liikenteen operaattoreita. Rakennusliikkeet vastaavat usein asemanseutuympäristön fyysisestä toteutuksesta sekä myymisestä eteenpäin lopullisille kiinteistösijoittajille, jotka tulevat lopulta vas-tamaan asemanrakennuksen ja muiden keskeisten osien operoinnista. Kaupunki puo-lestaan vastaa usein asemanseutujen julkisten alueiden operoinnista, elleivät ne tule yksityiseen omistukseen.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


18

3 Liikenneviraston toimintalinjat aseman- seututyössä

3.1 Lähtökohdat

Liikenneviraston osallistuminen kaupunkiseutujen asemanseututyöhön perustuu kehittämisprojektin kohdentumiseen.

Asemanseututyö voidaan ryhmitellä rautatiealueen, asemanseudun ja kaupunkikehit-tämisen kokonaisuuksiin, jotka kaikki kytkeytyvät liikennejärjestelmätyöhön. Liiken-neviraston roolit ovat moninaiset, koska virastolla on rautatieliikenteen edunvalvon-taintressi, liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisintressi sekä tavoite joukkolii-kenteen matkojen ja raidekuljetusten määrän lisäämiseen ilmastotavoitteiden myötä.

Kuva 2. Asemanseudun kehittämiskokonaisuudet.

Radanpitäjän intressi kohdistuu yksinomaa rautatiealueella tehtäviin kehittämistoimiin sekä osittain rautatiealueelle johtaviin yhteyksiin. Liikennejärjestelmän kehittämisen sekä liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittamisen näkökulmasta Liikenne-virastolla on kiinnostus osallistua myös muuhun asema-alueen ja kaupunkiympäristön kehittämiseen.

Kaupunkiympäristö

Rauta�ealue

Asemanseutu

Asemanseudun kehi�ämiskokonaisuudet

Kaupunkiympäristö: Parempi saavute�avuus

Asemanseutu: Houku�eleva, sujuva ja turvallinen liikennesolmu

Rauta�en ydinfunk�ot: Rauta�einfra, laiturit, kulkuyhteydet, matkustajainformaa�o

Liikennejärjestelmän kehi�äminen kokonaisuutena

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


19

Kaupunkiympäristö

Asemanseudun kehi�ämiskokonaisuudet ja Liikenneviraston roolit

Asemanseudulla Liikennevirasto

Rauta�ealue

Asemanseutu

Kaupunkikehi�ämisessä Liikennevirasto

Rauta�ealueella Liikennevirasto

- tuo osaamista aseman lähiympäristön liikenneyhteyksien suunni�eluun ja kehi�ää liikennejärjestelmätyötä solmukohdissa - ei ole mukana koordinoijana, suunni�elusta vastaavana tai rahoi�ajana- edistää kestävää yhdyskuntarakenne�a

- osallistuu rauta�eliikenteen käy�öön lii�yvien toimenpiteiden suunni�eluun ja rahoi�amiseen, jos toimenpiteille on tunniste�u tarve- tuo osaamista solmupisteen suunni�eluun, hallintaan ja kunnossapitoon- osallistuu rauta�eliikenteen yhteyksien ja niiden opastuksen suunni�eluun ja toteu�amiseen- osallistuu asiantun�jana matkaketjujen kehi�ämiseen lii�yviin tehtäviin

- tunnistaa kehi�ämistarpeet ja niiden valtakunnallisen tärkeysjärjestyksen- vastaa rauta�ealueen toimenpiteiden suunni�elusta ja toteu�amisesta sekä ylläpidosta- varmistaa rataverkon ja ratapihojen käytön ja kehi�ämisen

Kuva 3. Liikenneviraston osallistumisen periaatteita asemanseututyön kehittä-miskokonaisuuksissa.

Liikenneviraston osallistuminen rautatieliikenteen kehittämiseen perustuu rauta-tiealueen kehittämistarpeisiin ja kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuuteen.

Liikenneviraston toimintalinjojen keskeisen lähtökohdan asemanseututyössä muodos-taa rautatiealueen ja ratapihojen kehittämistarve. Toimintamallit eri asiakokonaisuuk-sissa riippuvat siitä, kuinka toiminta tähtää rautatieliikenteen, rautatiematkustuksen, kuljettamisen tai radan käytön kehittämiseen ja kuinka akuutti on kehittämistarve. Osallistuminen linjataan kehittämistarpeen pohjalta. Kehittämistoimenpiteiden kii-reellisyysjärjestykseen vaikuttaa keskeisesti niiden vaikuttavuus, kuten asemanseudun matkustaja- tai kuljetusmäärät.

Rauta�ealueella kehi�ämistarve

- Liikennevirasto on ak�ivinen kunnan suuntaan kehi�ämistarpeiden selvi�ämisessä- Liikennevirasto on �laajana ja suunni�elu�ajana rauta�ealueen kehi�ämistarpei�en osalta- Suunnitelmien yhteensovi�aminen- Liikennevirasto toimii puheenjohtajana hanke- ja projek�ryhmissä

Rauta�ealueella kehi�ämistarve, joka ei ole akuu�

- Liikennevirasto voi osallistua rauta�ealueen kehi�ämistarpeesta aiheutuviin kustannuksiin- Osallistumisesta päätetään tapauskohtaises�- Suunnitelmien yhteensovi�aminen- Liikennevirasto tarkistaa rataan lii�yvien suunnitelmien ohjeidenmukaisuuden - Liikennevirasto jäsenenä projek�ryhmissä

Rauta�ealueella ei kehi�ämistarve�a

- Liikennevirasto ei osallistu rahoitukseen- Liikennevirasto tarkistaa rataan lii�yvien suunnitelmien ohjeidenmukaisuuden - Liikennevirasto toimii rata- asiantun�jana hanke- ja projek�ryhmissä tarpeen mukaan- Liikennevirasto osallistuu liikennejärjestelmäosaajana

Kuva 4. Liikenneviraston osallistuminen asemanseututyöhön riippuu alueen ke-hittämistarpeesta. Akuutti kehittämistarve voi aiheutua korjaustarpeista, mutta voi myös liittyä rautatiealueen suunnitelmalliseen kehittämiseen.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


Lähtökohtana on, että jos rautatiealueen kehittämistarve on akuutti, Liikennevirasto on aktiivinen kunnan suuntaan rautatieliikenteeseen liittyvien kehittämistarpeiden selvit-tämisessä. Akuutti kehittämistarve voi aiheutua korjaustarpeista, mutta voi myös liit-tyä rautatiealueen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Tavoitteena on löytää mahdol-lista synergiaa yhdessä tekemisestä. Liikennevirasto vastaa kustannuksista, jotka joh-tuvat rautatieliikenteen kehittämistarpeesta. Jos rautatieliikenteessä on tunnistettu kehittämistarve, mutta se ei ole akuutti, ja kunta on aloitteellinen ja kehittää asemanseutua toivoen samalla parannusta rautatieliiken-teen tarpeisiin, Liikennevirasto on mukana yhteistyökumppanina. Liikenneviraston mahdollisesta rautatieliikenteen kehittämistarpeeseen liittyvästä rahoituksesta pääte-tään tapauskohtaisesti. Liikennevirasto on mukana varmistamassa junaliikenteen toi-minnan häiriöttömästi myös rakentamisen aikana ja lopputilanteessa. Jos rautatieliikenteen kannalta ei ole kehittämistarvetta, Liikennevirasto ei osallistu ra-hoitukseen. Liikennevirasto tarkistaa rataan liittyvien suunnitelmien ohjeiden mukai-suuden ja voi olla mukana suunnitteluryhmissä asiantuntijana resurssiensa puitteissa.

3.2 Toimintalinjaukset

Tässä luvussa on kirjattu lyhyesti Liikenneviraston osallistumisen periaatteet, reuna-ehdot ja osallistumistavat asemanseutujen kehittämistyössä. Toimintalinjaukset kertovat Liikenneviraston tämänhetkisistä yleisistä toimintaperiaatteista. Sopimus- ja rahoitusmalleista kerrotaan tarkemmin seuraavassa luvussa. Toimintalinjoja tarkem-min Liikenneviraston toimintaa ohjaavat asemanseututyöhön liittyvät ohjeet ja mää-räykset, jotka on listattu tämän raportin liitteenä. Yleiset toiminnan tavoitteet asemanseututyössä on ryhmitelty liikennejärjestelmän ke-hittämiseen, asemanseutujen kehittämiseen sekä rautatiealueen kehittämiseen kuvan 2 mukaisesti. Toimintaperiaatteet ovat seuraavat: Liikennejärjestelmän kehittäminen: 1. Liikennevirasto edistää asemanseutujen kehittämistä osana liikennejärjestelmä-

työtä 2. Liikennevirasto tunnistaa ja määrittelee rautatiealueiden kehittämistarpeet valta-

kunnan näkökulmasta

Asemanseutujen kehittäminen: 3. Liikennevirasto edistää rautatieliikenteeseen liittyvää liityntäpysäköintiä 4. Liikennevirasto edistää henkilöliikenteen matkaketjujen sujuvuutta aseman-

seuduilla 5. Liikennevirasto edistää tavaraliikenteen kuljetusketjujen toimivuutta aseman-

seuduilla 6. Liikennevirasto vastaa rautatieliikenteen matkustajainformaatiosta asemalla 7. Liikennevirasto vastaa asema-alueella rautatieliikenteen käytön kannalta

tarpeellisten kulkuyhteyksien sekä esteettömien reittien toteuttamisesta laiturialueille

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9



Rautatieliikenteen ja rautatiealueen kehittäminen: 8. Liikennevirasto vastaa rautatieliikenteen toimintaedellytyksistä ja kehittämisestä 9. Liikennevirasto informoi rautatien erityispiirteistä ja niihin liittyvistä riskeistä naa-

purikiinteistöjen rakentajia 10. Liikennevirasto osallistuu maankäytön kehittämiseen rautatiealueiden läheisyy-

dessä

1. Liikennevirasto edistää asemanseutujen kehittämistä osana liikennejärjestelmä-työtä

Linjaus Asemanseutujen kehittäminen kytketään osaksi valtakunnallista ja alueellista liikennejärjestelmätyötä. Liikennevirasto osallistuu ase-manseutujen kehittämiseen liikennejärjestelmätyössä erityisesti ra-danpidon, rautatieliikenteen, matka- ja kuljetusketjujen sekä solmu-pisteiden asiantuntijana.

Toiminnan tavoite Liikenneviraston tavoitteena on rautatieliikenteen edistäminen sekä

henkilö- että tavaraliikenteessä, liikenteen ja maankäytön toimin-nallisuuden yhteensovittaminen asemanseuduilla sekä joukkolii-kenteen käytön lisääminen.

Tavoitteena on, että liikennejärjestelmän tärkeimpien solmupistei-den kehittämistavoitteet määritetään maakuntien ja kaupunkiseutu-jen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa.

Osallistumi-nen suunnit-teluun

Liikennevirasto osallistuu maakuntien ja kaupunkiseutujen liikenne-järjestelmätyöryhmien toimintaan asiantuntijana.

Liikennevirasto tarjoaa rautatieliikenteen edistämiseen liittyvää tie-toa, tietoa matkaketjujen eri kulku- ja kuljetustapojen tarjonnasta ja kysynnästä sekä tietoa kotimaisista ja kansainvälisistä hyvistä käy-tännöistä.

Osallistumi-nen toteutuk-seen

-

Osallistumi-nen ylläpitoon -

Kustannukset Liikennevirasto päättää maakuntien ja kaupunkiseutujen liikenne-järjestelmätyöhön kytkeytyvien erillisselvitysten rahoitukseen osal-listumisesta tapauskohtaisesti.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


2. Liikennevirasto tunnistaa ja määrittelee asemanseutujen kehittämistarpeet val-takunnan näkökulmasta

Linjaus Liikennevirasto määrittelee asemanseutujen kehittämisen tärkeys-järjestyksen valtakunnan tasolla arvioimalla kehittämistarpeita ra-taverkon kokonaiskuvan kautta. Rautatieliikenteen kehittämistar-peita aiheutuu tarpeista kehittää valtakunnallista liikennejärjestel-mää mahdollistamaan henkilöliikenteen kasvu ja turvaamaan elin-keinoelämän kuljetukset sekä ratateknisistä syistä ja ylläpidon tar-peista.

Toiminnan tavoite Liikennevirasto tarjoaa kunnille tietoa valtakunnallisista mahdolli-

suuksista asemanseutujen kehittämisessä ja rahoituksessa.


Asemanseutujen kehittämisen valtakunnallisen tärkeysjärjestyksen määrittelemiseksi ja rautatieliikenteen kehittämistarpeiden priori-soimiseksi Liikennevirasto laatii mm. rautateiden henkilöliikenteen ja asemien palvelutasoa ja ratapihojen luokittelua koskevia selvityk-siä ja huolehtii niiden ajantasaisuudesta.

Kehittämistarpeita tunnistetaan ja priorisoidaan Liikenneviraston omien selvitysten, mahdollisten muiden valtakunnallisten selvitys-ten ja kaupunkien aloitteiden pohjalta.


Liikennevirasto laatii tarpeen mukaan lisäselvityksiä ja tarve-muistioita.

Osallistumi-nen ylläpitoon Liikennevirasto kehittää ja ylläpitää laatimiaan luokitteluja.

Kustannukset Liikennevirasto vastaa asemanseutujen priorisointiin tarvittavien selvitysten laatimisen kustannuksista.

3. Liikennevirasto edistää rautatieliikenteeseen liittyvää liityntäpysäköintiä

Linjaus Liityntäliikenteen vaatimat aluevaraukset ja järjestelyt ovat osa lii-kennejärjestelmää. Liityntäpysäköinnillä edistetään kestävän liikku-misen matkaketjuja ja palveluita.

Liikennevirasto osallistuu rautatieliikenteen matkustajia palvelevan liityntäpysäköinnin kehittämiseen. Liikennevirasto määrittää liityn-täpysäköintipaikkojen tarpeen omien selvitystensä pohjalta yh-dessä kunnan kanssa.

Toiminnan tavoite Tavoitteena on rautatieliikenteen käyttöä ja kestävää liikkumista

edistävien liityntäpysäköintijärjestelyjen kehittäminen.

Osallistumi-nen suunnitte-luun

Liikenneviraston lähtökohtana on, että maakunnallisessa ja seudul-lisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määritellään rautatie-liikenteen matkustajia palvelevan liityntäpysäköinnin tavoitteet.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9



Liikennevirasto osallistuu yksittäisen asemanseudun liityntäpysä-köintiä koskevien selvitysten tai suunnitelmien laadintaan, jos kyse on merkittävästä liikenteen solmukohdasta, ja rautatieliikennettä palvelevan liityntäpysäköinnin kehittäminen perustuu rautatielii-kenteen kehittämistarpeisiin.

Muilla asemanseuduilla Liikennevirasto pyrkii edistämään rautatie-liikenteen matkustajia palvelevan liityntäpysäköinnin kehittämistä tarjoamalla tietoa ja asiantuntemusta liityntäpysäköinnin määristä ja tarpeesta. Liikennevirasto osallistuu suunnitteluun rautatieliiken-teen tarpeiden määrittelyn näkökulmasta ja lausunnonantajana.


Liikennevirasto osallistuu rautatieliikenteen käytön edellyttämien henkilöautojen ja pyörien liityntäpysäköintialueiden rakentamiseen osana väylähankkeita.

Liikennevirasto voi vuokrata pysäköintialueeksi sopivan maa-alueen kaupungille tai muille osapuolille.

Osallistumi-nen ylläpitoon Liikennevirasto ei osallistu toisen toimijan omistamalle kiinteistölle

toteutetun liityntäpysäköinnin hoitoon ja ylläpitoon.

Liikenneviraston omilla ja toisille toimijoille vuokraamilla liityntä-pysäköinnin maa-alueilla hoidosta ja ylläpidosta sovitaan tapaus-kohtaisesti.

Kustannukset Liikennevirasto voi osallistua asemanseudun henkilöjunaliikennettä palvelevan liityntäpysäköinnin toteuttamiskustannuksiin radanpi-don kustannustenjakoperiaatteita noudattaen, kun liityntäpysäköin-ti perustuu rautatieliikenteen kehittämisen tarpeisiin.

Lähtökohtana ovat seudulliset sopimukset ja rautatieliikenteen mat-kustajien tarpeet. Kustannusten ja vastuiden jaosta voidaan sopia MAL- tai muussa kunnan ja Liikenneviraston välisessä sopimuk-sessa.

Kustannusten jakomalli koskee rautatieliikenteen käytön tarpeista aiheutuvia pysäköintipaikkoja maantasossa. Auto- ja pyöräpysä-köintipaikkojen kustannusjako lasketaan erikseen.

Maankäyttöhyödyt, vuorottaispysäköintihyödyt ja mahdolliset pysä-köinnin maksutulot jäävät sijaintikunnan hyväksi.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


4. Liikennevirasto edistää henkilöliikenteen matkaketjujen sujuvuutta asemanseu-duilla

Linjaus Liikennevirasto edistää henkilöliikenteen matkaketjujen sujuvuutta asemanseuduilla kehittämällä rautatieliikenteen toimintaedellytyk-siä ja tuomalla liikennejärjestelmän ja liikenteen palveluiden osaa-mista yhteisiin kehittämishankkeisiin.

Liikennevirasto pyrkii varmistamaan rautatieliikenteen sujuvuuden, täsmällisyyden ja häiriöttömyyden ja huolehtii siitä, että ei toimil-laan vaaranna matkaketjujen sujuvuutta tai katkaise matkaketjuja.

Toiminnan tavoite Liikenneviraston tavoitteena on edistää kestävää liikkumista. Lii-

kenneviraston tavoitteena ovat matkaketjujen sujuvuus ja yhteen-toimivuus, uusien liikenteen palveluiden edistäminen ja toimivien liityntäpysäköintijärjestelyjen varmistaminen rautatieliikenteen matkustajien tarpeisiin.


Liikennevirasto osallistuu infran kehittämisen asiantuntijana sel-laisten merkittävien henkilöliikenteen matkaketjujen kehittämiseen, joissa rautatieliikenne on osana.

Liikennevirasto osallistuu asiantuntijana matkaketjujen yhteentoi-mivuuden parantamiseen ja uusien liikkumisen palveluiden edistä-miseen tarjoten tietoa matkaketjujen eri kulkutapojen valtakunnalli-sesta tarjonnasta ja kysynnästä sekä tuoden tietoa kansainvälisistä hyvistä käytännöistä.


Liikennevirasto osallistuu toteuttajana ainoastaan rautatiealueella tehtäviin kehittämistoimenpiteisiin.


Kustannukset Liikennevirasto voi rahoittaa uusien matkaketjukokeilujen suunnit-telua osana valtakunnallisia kehittämishankkeita. Asiasta päätetään tapauskohtaisesti.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9



5. Liikennevirasto edistää tavaraliikenteen kuljetusketjujen toimivuutta aseman-seuduilla

Linjaus Liikennevirasto edistää tavaraliikenteen kuljetusketjujen sujuvuutta asemanseuduilla kehittämällä rautatieliikenteen toimintaedellytyk-siä ja tuomalla kuljetusketjujen osaamista yhteisiin kehittämishank-keisiin.

Liikennevirasto pyrkii varmistamaan rautatieliikenteen sujuvuuden ja häiriöttömyyden sekä liikennöinnin tarpeiden huomioon ottami-sen. Liikennevirasto huolehtii siitä, että ei toimillaan vaaranna kul-jetusketjujen sujuvuutta tai katkaise kuljetusketjuja.

Toiminnan tavoite Tavoitteena on lisätä rautatieliikenteen hyödyntämistä kuljetuk-

sissa. Tavoitteena on turvata tavaraliikenteen kuljetusketjujen suju-vuus ja häiriöttömyys sekä varmistaa rautateiden tavaraliikenteen tarpeiden huomioon ottaminen ratapihoilla. Rautateiden tavaralii-kenteessä ratapihoilla korostuvat mm. järjestely- ja seisontaraide-tarpeet sekä varikko- ja huoltoraidetarpeet.


Liikennevirasto vastaa tavaraliikenteen ratapihoja koskevien selvi-tysten ja suunnitelmien laatimisesta. Tavaraliikenteen kuljetusket-jujen turvaaminen on keskeinen osa suunnittelua.

Liikennevirasto osallistuu rautatieliikenteen asiantuntijana ja lau-sunnonantajana merkittävien kuljetusketjujen kehittämiseen, joissa rautatieliikenne on osana.

Liikennevirasto edistää yhteistyössä muiden tahojen kanssa kulje-tusketjujen toimivuutta asemanseuduilla osallistumalla asiantunti-jana sovittaviin kehittämishankkeisiin.


Liikennevirasto vastaa rautatiealueelle tehtävistä toimenpiteistä.

Osallistumi-nen ylläpitoon Liikennevirasto vastaa rautatiealueen ylläpidosta.

Kustannukset Liikennevirasto vastaa rautatiealueelle toteutettavien toimenpitei-den kustannuksista.

Liikennevirasto voi rahoittaa uusien kuljetusketjukokeilujen suun-nittelua osana valtakunnallisia kehittämishankkeita. Osallistumi-sesta päätetään tapauskohtaisesti.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


6. Liikennevirasto vastaa rautatieliikenteen matkustajainformaatiosta asemilla

Linjaus Asemilla annettava rautatieliikenteen matkustajainformaatio on osa rautatieinfrastruktuuria ja on Liikenneviraston vastuulla. Liikenne-virasto vastaa omien kiinteistöjensä opasteiden suunnittelusta ja toteutuksesta sekä koordinoinnista muiden rautatieliikenteen solmukohdan toimijoiden kanssa epäjatkuvuuksien välttämiseksi.

Toiminnan tavoite Opastejärjestelmän tavoitteena on tarjota matkustajalle tarpeellista

informaatiota matkan eri vaiheissa. Tarjottavan tiedon on riitettävä reitin valintaa koskevan päätöksen tekemiseen. Rautatieliikenteen solmukohdan opastuksen suunnittelu ja toteutus pyritään tekemään kokonaisuutena. Liikennevirasto pyrkii asema-alueen lisäksi vaikut-taman siihen, että kaupungeista opastetaan asemalle.


Liikennevirasto vastaa asemilla annettavan matkustajainformaation vaatimasta infrastruktuurista sekä omien kiinteistöjensä opastuk-sen suunnittelusta sekä koordinoinnista muiden rautatieliikenteen solmukohdan toimijoiden kanssa epäjatkuvuuksien välttämiseksi.

Liikennevirasto ei vastaa yksittäisen solmukohdan opastuksen ko-konaiskoordinoinnista. Liikennevirasto kuitenkin osallistuu solmu-kohdan opastuksen tavoite- ja laatutason määrittelyyn sekä koko-naiskoordinoinnin ohjaukseen osuutensa puitteissa.

Liikennevirasto voi erikseen sopien tuoda asiantuntijaosaamista myös solmukohdan kokonaisopastuksen kehittämiseen, mikäli se on erityisen perusteltua liikennejärjestelmän toimivuuden näkökul-masta ja Liikenneviraston osallistumisella saavutetaan merkittävää hyötyä.


Liikennevirasto vastaa sähköisistä, asemilla ja laiturialueilla ole-vista informaatiojärjestelmistä, joihin kuuluvat aikataulunäytöt, kuulutusjärjestelmät sekä asema-alueella olevat suuntaopasteet, asemannimi- ja raidenumero-opasteet sekä aikataulukaapit. Liiken-nevirasto vastaa hallinnassaan olevien alueiden (laitureiden) ja ra-kennusosien opastuksen toteuttamisesta.

Osallistumi-nen ylläpitoon Liikennevirasto vastaa toteuttamiensa informaatiojärjestelmien yl-

läpidosta sekä hallinnassaan olevien alueiden ja rakennusosien opastuksen ylläpidosta.

Kustannukset Liikennevirasto vastaa vastuulleen kuuluvien informaatiojärjestel-mien sekä hallinnassaan olevien alueiden ja rakennusosien opastuk-sen suunnittelun, toteuttamisen ja ylläpidon kustannuksista.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9



7. Liikennevirasto vastaa asema-alueella rautatieliikenteen käytön kannalta tar-peellisten kulkuyhteyksien sekä esteettömien reittien toteuttamisesta laiturialu-eille

Linjaus Liikennevirasto vastaa rautatieliikennettä palvelevien laiturien por-ras-, hissi- ja kulkuyhteyksien suunnittelusta, rakentamisesta ja yl-läpidosta. Liikennevirasto voi osallistua uuden laiturialueelle johta-van kulkuyhteyden toteuttamiseen, jos yhteys on rautatieliikenteen käytön kannalta tarpeellinen. Liikennevirasto asettaa yhteishank-keissa yhteyksien toteuttamiselle reunaehtoja, joilla turvataan rau-tatiealueen turvallisuus ja liikennöinti sekä kehittämismahdollisuu-det.

Liikennevirasto suunnittelee ja toteuttaa uudelle asemalle, asema-alueelle ja laitureille yhden esteettömän, rautatieliikenteen käytön kannalta tarpeellisen reitin2. Uuden esteettömän reitin on oltava ly-hin käytännöllinen reitti toimintojen ja palveluiden välillä.

Uudistettavilla ja parannettavilla asema-alueilla pyritään rakenta-maan esteetön reitti, jonka toteuttamisesta päätetään tapauskohtai-sesti. Liikenneviraston tarkoittama esteetön reitti palvelee matkus-tajien kulkemista asema-alueella yhdistäen tarvittavat toiminnot sekä palvelut.

Toiminnan tavoite Kulkuyhteydet laitureille ovat sujuvia, turvallisia ja palvelutasoltaan

riittäviä. Kullekin laiturille on vähintään yksi esteetön reitti. Estee-tön reitti tukee liikkumis- ja toimimisesteisten sekä ikääntyneiden henkilöiden omatoimista liikkumista sekä junan käyttöä.


Liikennevirasto vastaa rautatieliikennettä palvelevien matkustaja-laiturien porras-, hissi- ja kulkuyhteyksien suunnittelusta, kun on to-dettu kehittämistarve merkittävään rautatieliikenteeseen liittyen. Liikennevirasto osallistuu vähintään yhden junamatkustajia palvele-van esteettömän reitin suunnitteluun yhdessä kunnan ja muiden maanomistajien kanssa.

Liikennevirasto ei osallistu kulkuyhteyksien kehittämiseen, jos niille ei ole rautatieliikenteen käytön kannalta tarpeita tai palvelutasol-taan riittävä yhteys on jo olemassa. Jos nähdään, että kulkuyhteyk-sien toteuttamisesta on hyötyä pitkän aikavälin kehittämisen kan-nalta, Liikennevirasto voi osallistua suunnitteluun.


Liikennevirasto vastaa rautatieliikenteen käyttöön tarkoitettujen lai-turien porras-, hissi- ja kulkuyhteyksien totutuksesta, kun on todettu merkittävä kehittämistarve liittyen rautatieliikenteen toimintaedel-lytyksiin tai asema-alueen palvelutason parantamiseen. Liikennevi-rasto vastaa vähintään yhden esteettömän reitin toteuttamisesta asema-alueella osana kulkuyhteyksiä kullekin laiturille. Mahdollis-

2 Asetus (EU) N:o 2014/1300

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


ten muiden asemanseudun esteettömien reittien toteuttamiseen Lii-kennevirasto ei osallistu. Liikenneviraston toteuttamien esteettö-mien reittien jatkuvuudesta asemanseudulla kuntien alueella tulee sopia erikseen.

Osallistumi-nen ylläpitoon Liikennevirasto vastaa omien kiinteistöjensä ja rakennusosien yllä-

pidosta.

Kustannukset Liikennevirasto vastaa asema-alueella junamatkustajien käyttöön tarkoitettujen laiturien porras-, hissi- ja kulkuyhteyksien kustannuk-sista. Rakenteet jäävät Liikenneviraston omistukseen. Mikäli porras-, hissi- ja kulkuyhteydet toimivat osana kunnan kevyenliikenteen verkostoa tai palvelevat muun osapuolen tarpeita, sovitaan kustan-nusjaosta henkilöjunaliikennettä hyödyntävien yhteyksien osalta kulkuyhteyksistä hyötyvien osapuolten kesken ottaen tapauskohtai-sesti huomioon hyötynäkökulmat.

Liikennevirasto osallistuu yleisen liikenteen edellyttämää tasoa vas-taaviin välttämättömiin kustannuksiin. Perustason ylittävästä osuu-desta kunta tai muun hankkeen osapuoli (hyötyjä) maksaa loput.

Liikennevirasto vastaa vähintään yhden rautatieliikenteen käyttöä palvelevan esteettömän reitin ja sitä koskevan opastuksen suunnit-telu-, toteuttamis- ja ylläpitokustannuksista.

8. Liikennevirasto vastaa rautatieliikenteen toimintaedellytyksistä ja kehittämi-

sestä

Linjaus Radanpitäjänä Liikennevirasto vastaa rautatiealueen ja rautateiden liikennöitävyyden kehittämisestä. Liikennevirasto määrittää kehit-tämisen tärkeysjärjestyksen valtakunnallisesta näkökulmasta ja to-teuttaa toimia budjettinsa asettamissa rajoissa.

Toiminnan tavoite Tavoitteena on rautatieliikenteen mahdollistaminen sekä sujuva- ja

turvallinen liikennöinti rataverkolla ja ratapihoilla. Kehittämisedel-lytysten turvaaminen tulevia tarpeita varten.


Liikennevirasto vastaa suunnittelusta rautatiealueella.


Liikennevirasto vastaa toteutuksesta rautatiealueella.

Osallistumi-nen ylläpitoon Liikennevirasto vastaa ylläpidosta rautatiealueella.

Kustannukset Liikennevirasto vastaa rautatiealueelle toteutettavien toimenpitei-den ja ylläpidon kustannuksista.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


9. Liikennevirasto informoi rautatien erityispiirteistä ja niihin liittyvistä riskeistä rautatiealueen naapurikiinteistöjen rakentajia

Linjaus Rautatieliikenteen toimivuus sekä ympäristö- ja turvallisuuslähtö-kohdat ohjaavat naapurikiinteistöjen kaavoitusta ja rakentamista.

Mikäli rautatiealueen välittömään läheisyyteen suunnitellaan ja to-teutetaan uutta rakentamista, siitä ei saa aiheutua rajoitteita rata-verkon käytettävyydelle tai kehittämiselle rakentamisen aikana eikä jälkeen. Liikennevirasto informoi rautatiealueen naapurikiinteistö-jen rakentajia rautatien erityispiirteistä ja siihen liittyvistä riskeistä.

Jos suunniteltu rakentaminen voi vaikuttaa olemassa olevan radan radanpitoon, tavaraliikenteen sujuvuuteen, vaarallisten aineiden kuljetuksiin, liikenteen turvallisuuteen tai Liikenneviraston kustan-nus- ja vastuuriskitason merkittävään nousuun, edellytetään hank-keen omistajan vastaavan riittävien selvitysten ja suunnitelmien laatimisesta sekä mahdollisista vakuutuksista.

Liikennevirasto määrittää kaupunkirakentamisen varautumistason perustuen tulevaisuuden liikenne-ennusteisiin, jotta uudella kau-punkirakentamisella ei luoda esteitä liikenteen tulevalle kehittämi-selle.

Toiminnan tavoite Tavoitteena on varmistaa, että rautatiealueen lähelle rakentami-

sesta tai rakennusten käytöstä ja ylläpidosta ei tule rajoitteita rata-verkon käytettävyydelle eikä kehittämiselle. Liikennöinti, kuljetuk-set ja matkustajien kulku tapahtuvat turvallisesti eikä radanpitäjän riskitaso olennaisesti nouse alkutilanteesta. Ennakoidaan melu- ja tärinävaikutukset.


Liikennevirasto pyrkii laatimaan radan läheisyyteen tulevaa kaupun-kirakentamista koskevat kohdekohtaiset sopimukset suunnittelusta, rakentamisesta ja käytönaikaisista vastuista. Liikennevirasto vastaa yleisten ohjeiden, kohdekohtaisen tavoitetason ja ohjeistuksen laa-dinnasta sekä suunnitelmien hyväksymisestä. Liikennevirasto antaa lausunnot suunnitelmista toteutuksen aikaisesta toiminnasta.


Liikennevirasto ei osallistu uuden kaupunkirakentamisen tarvitse-mien rakenteiden rakentamiseen.

Osallistumi-nen ylläpitoon Lähtökohtaisesti Liikennevirasto ei osallistu uuden kaupunkiraken-

tamisen tarvitsemien rakenteiden ylläpitoon. Liikennevirasto voi suorittaa tiettyjä ylläpitotoimia erikseen sovittaessa, mutta ei vas-taa kustannuksista.

Kustannukset Liikennevirasto vastaa ohjeistuksen ja suunnitelmien hyväksymisen kustannuksista. Liikennevirasto ei osallistu suunnittelun, toteutuk-sen eikä ylläpidon kustannuksiin.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


10. Liikennevirasto osallistuu maankäytön kehittämiseen rautatiealueiden lähei-syydessä

Linjaus Asemanseutujen maankäytön kehittämisessä ja kaavoituksessa Lii-kennevirasto osallistuu suunnitteluun turvatakseen rautatieliiken-teen edellytykset ja varmistaakseen rautatieliikenteen kehittämis-mahdollisuudet. Rautatiealueiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa Liikennevirasto antaa lausunnot radan läheisyy-dessä tapahtuvasta kaupunkikehittämisestä ja kaavoituksesta sekä maanomistajana että radanpitäjänä. Kaavoituksen yhteydessä edel-lytetään, että kaavan vaikutukset rautatieliikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen sekä ympäristöön selvitetään ja kaavaan otetaan tar-vittavat määräykset.

Toiminnan tavoite Tavoitteena on turvata rautatieliikenteen toimintaedellytykset ja ke-

hittämismahdollisuudet sekä ennakoida melu- ja tärinävaikutukset.


Mikäli asemanseudun kehittämiseen liittyvää maankäytön kehittä-mistä varten tarvitaan rautatieliikenteen selvityksiä ja Liikennevi-rastolla on oma intressi asemanseudun kehittämiseen, se osallistuu rautatieliikennettä ja muita omalla vastuullaan olevia asioita koske-vien selvitysten laatimiseen ja ohjaamiseen omalla kustannuksel-laan.

Mikäli asemanseudun maankäytön kehittämistä varten tarvitaan rautatieliikenteen selvityksiä ilman, että Liikennevirastolla on omaa intressiä asemanseudun kehittämiseen, Liikennevirasto auttaa ja ohjaa selvitysten teettämisessä sekä antaa asiantuntija-apua selvi-tystyössä resurssiensa puitteissa.

Liikennevirasto voi lisäksi osallistua kaupunkikehittämisen tavoit-teiden määrittelyyn (kaavoitus tai suunnittelukilpailut) sekä tuoda hankkeeseen rautatieliikenteen tai solmukohdan kehittämiseen liit-tyvää osaamista, niiltä osin kuin se on perusteltua Liikenneviraston vastuiden tai liikennejärjestelmän toimivuuden näkökulmasta. Lii-kennevirasto vastaa ratalain mukaisten suunnitelmien hyväksymi-sestä.


-


Kustannukset Mikäli asemanseudun maankäytön kehittämistä varten tarvitaan rautatieliikenteen selvityksiä ja Liikennevirastolla on oma intressi asemanseudun kehittämiseen, vastaa Liikennevirasto pääsääntöi-sesti rautatieliikennettä ja muita omalla vastuullaan olevia asioita koskevien selvitysten laatimisen kustannuksista. Kaupunkien kehit-tämistarpeesta lähteviin suunnittelun tai rakentamisen kustannuk-siin Liikennevirasto ei osallistu.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


31

3.3 Yhteenveto

Esitetyt toimintalinjaukset kytkeytyvät tiiviisti liikennejärjestelmätyöhön ja suunnitte-luun. Asemanseudulle kohdentuvissa linjauksissa Liikenneviraston rooli myös toteutuk-sessa on keskeinen.

Liikenne-järjestelmätyö

Suunni�elu Toteutus Ylläpito

1. Asemanseutujen kehi�äminen osana liikennejärjestelmätyötä

4. Henkilöliikenteen matkaketjujen sujuvuuden edistäminen

6. Matkustajainformaa�o ja opasteet asemilla

7. Rauta�eliikenteen matkustajille tarpeellisten kulkuyhteyksien toteu�aminen sekä estee�ömät rei�t

5. Tavaraliikenteen kuljetusketjujen toimivuuden varmistaminen

8. Rauta�eliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen ja kehi�ämisen mahdollistaminen

3. Liityntäpysäköinnin edistäminen

2. Rauta�ealueen kehi�ämistarpeiden arvioin� ja priorisoin� valtakunnallises�

9. Rauta�ealueen naapurikiinteistöjen rakentajien informoin�

10. Maankäytön kehi�äminen rauta�ealueen läheisyydessä

Kuva 5. Toimintalinjaukset ja asemanseudun kehittämisen prosessin osavaiheet.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


4 Asemanseudun kehittämis-hankkeiden sopimukset

Kehittämisprosessin kaikista keskeisistä vaiheista laaditaan sopimus, jotta edes-autetaan hyvän asemanseudun kokonaisuuden sekä Liikenneviraston vastuulla olevien asioiden ja tavoitteiden toteutumista systemaattisella ja kustannustehokkaalla tavalla. Sopimuksiin liittyvät menettelyt luodaan yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Toimintaa koordinoi asemanseutuhankkeen päävastuullinen taho, josta sovitaan kehit-tämisen käynnistyessä kirjallisesti. Käytännössä päävastuullinen taho on lähes aina joku muu kuin Liikennevirasto. Muun tahon toimiessa hankkeen päävastuullisena ta-hona Liikennevirasto osallistuu sopimusten laadintaan tuomalla asiantuntijaosaa-mista ja kokemuksia muiden asemanseutujen käytännöistä. Asemanseutujen kehittä-mistä koskevat sopimukset pyritään valmistelemaan asemanseudun keskeisten kehit-tämistahojen kanssa avoimessa yhteistyössä niin pitkälle kuin mahdollista liikesalai-suuksien tai toimijoiden muiden etujen vaarantumatta. Asemanseutua koskevien suunnittelukysymysten ohella sopimuksissa käsitellään ke-hittämisen tavoitteita, vastuita, organisointia, kustannuksia, rahoitusta, toteutusta, ai-katauluja ja hankehallintaa. Sopimukset laaditaan sellaisiksi, että hanke ja kehittämis-prosessi voidaan hankkeen alkuvaiheessa keskeyttää kokonaan tai vähintään yhden toimijan osalta, mikäli toimivaa kehittämisyhtälöä ei synny. Tavoitteena on, että sopi-muksin tuetaan asemanseudun hankehallintaa ja eri toimijoiden yhteistyötä. Sopimus-ten avulla jaksotetaan ja ohjataan yhteistä kehittämisprosessia, jotta kussakin vai-heessa ratkaistut ja jatkossa sovittavat asiat ovat yhteisesti tiedossa. Sopimusten konkretiaa lisätään suunnittelun edetessä, jolloin aikaisessa vaiheessa pyritään sopi-maan pääperiaatteista, jolloin mahdollistetaan yksityiskohdista sopiminen hankkeen edetessä. Hankkeiden lähtökohtia koskevat sopimukset Maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien yhteydessä tai kaupunkiseutujen erillissopimuksissa, kuten MAL-sopimus ja Kasvusopimus, voidaan sopia kaupunkiseu-duittain edistettävistä asioista tai tiettyjä asemanseutuja koskevista tavoitteista, toi-menpiteistä ja reunaehdoista. Asemanseudun kehityshankkeen käynnistyessä seudul-lisissa sopimuksissa sovitut asiat käydään läpi ja konkretisoidaan. Asemanseudun kehittämisen alkuvaiheen keskeinen sopimus on koko asemanseudun kehittämistä koskeva Asemanseudun aiesopimus. Asemanseudun aiesopimuksen tarkoituksena on sopia yleisperiaatteista, joilla toimijat yhdessä hahmottavat aseman-seudun tulevaa kehitystä. Asemanseudun aiesopimuksessa sovitaan koko aseman-seutua koskevien esiselvitysten käynnistämisestä- Alustavalla tasolla aiesopimuk-sessa sovitaan asemanseudun kehittämisen tavoitteista, vastuista, organisoinnista, kustannustenjaosta, rahoituksesta, kiinteistöasioista, suunnittelusta, toteutuksesta, ylläpidosta sekä yhteisestä hankehallinnasta. Aiesopimukseen tulisi kytkeä mukaan kaikki kehittämiseen liittyvät keskeiset julkiset ja yksityiset tahot. Liikennevirasto laatii tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa yhteisiä sitoumuksia kehittämistarkasteluista, joita voidaan hyödyntää asemanseudun lähtötilanteen sekä vision ja tavoitemäärittelyjen selkeyttämiseksi.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9



Hankkeiden suunnittelua koskevat sopimukset Asemanseudun suunnitteluun liittyvä keskeinen ja tärkein sopimus on Hankesopimus, jossa sovitut asiat määrittävät tulevaa suunnittelua ja toteutusta. Hankesopimuksessa sovitaan suunnitteluun ryhtyvien kesken hankkeen keskeiset periaatteet. Mikäli ase-manseudun kehittäminen pilkotaan erillisiksi kehittämiskokonaisuuksiksi, hankesopi-mukset laaditaan kullekin kehittämiskokonaisuudelle erikseen. Hankesopimuksen laa-timiseksi asemanseudun kehittäminen on pystyttävä viemään niin pitkälle, että suun-nittelu voidaan hankkeistaa. Hankesopimus seuraa väylähankkeen esiselvitysvaihetta. Hankesopimuksella vahvis-tetaan hankkeen esiselvitysvaiheessa laaditut toimenpideselvitykset, suunnittelupe-rusteet sekä tulevaa kehittämistä ohjaava toimintasuunnitelma. Hankesopimuksessa sovitaan hankkeen yleissuunnittelua ohjaavasta perusratkaisusta, kuten valituista suunnitelmavaihtoehdoista ja suunnitteluun liittyvistä joustoista sekä toteutustapoja koskevista vaihtoehdoista. Hankesopimusvaiheessa varmistetaan, että tehdyt ratkai-sut vastaavat asemanseudun aiesopimuksessa sovittuihin kehittämistavoitteisiin sekä valittu kehittämisratkaisu on toiminnallisesti, hallinnollisesti ja taloudellisesti toteu-tettava eri osapuolten linjausten ja toiminnan reunaehtojen puitteissa. Hankesopimuk-sella tarkennetaan aiesopimuksessa sovittuja asioita, kuten hankkeen tavoitteita, si-sältöä, laajuutta, suunnitteluprosessia, kustannuksia, rahoitusta, toteutusta, aikatau-luja, vastuita, velvoitteita, vakuuksia, ehtoja, vahingonkorvauksia, rakentamista, ylläpi-toa, yhteistoimintaa ja hankehallintaa. Hankesopimuksen osapuolina ovat aina Liikennevirasto ja kaupunki. Lisäksi sopimus-osapuolena voi olla myös muita hankkeeseen kytkeytyviä osapuolia, kuten kuntayhty-miä, kiinteistökehittäjiä tai -sijoittajia. Sopimuskumppanin pitää olla yksiselitteinen ja mahdollisimman pysyvä taho, joka pystyy kantamaan sille asetetut vastuut ja velvolli-suudet toteutuksen ja käytön aikana. Liikenneviraston ei tule joutua kesken hanketta tai hankkeen valmistuttua joutua neuvottelemaan sopimuksen siirtämisestä uudelle taholle, jonka juridisesta luonteesta ei ole hankesopimusvaiheessa tietoa. Tästä joh-tuen hankesopimus solmitaan ensisijaisesti yksinomaan kaupungin kanssa siten, että kaupunki toimii yksiselitteisenä vastuuosapuolena Liikennevirastolle. Kaupunki voi kuitenkin siirtää osan vastuistaan kolmansille osapuolille esimerkiksi erillisellä vas-tuunsiirtosopimuksella. Ennen hankesopimuksen solmimista tai vastuiden siirtämistä tulee varmistaa, että jokaisella toimijalla on käsitys rautatiealueelle tai sen läheisyy-teen rakentamisesta ja toiminnasta rautatieliikenteen ehdoilla hankkeen edellyttä-mällä tavalla. Hankkeiden toteutusta koskevat sopimukset Asemanseudulle tulevaa kaupunkirakentamista edeltää usein maanomistuksen siirty-minen toteuttavalle taholle ja sopiminen toteutuksen sisällöstä. Kaupunkirakentami-sen toteutusvaiheen keskeisiä sopimuksia ovat erilaiset maanluovutukseen ja kaupun-kikehittämiseen liittyvät sopimukset, kuten maankäyttösopimukset, kiinteistö- ja osa-kekaupat sekä näiden yhteydessä laadittava Toteutussopimus, jolla otetaan kantaa ra-kentamisen tavoitteisiin, sisältöön, määräaikoihin ja muihin osapuolten toteutusvel-vollisuuksiin. Mikäli toteuttaja tulee mukaan hankkeeseen tontinluovutuksen tai muun kilpailutuksen kautta, toteutussopimuksen keskeisistä periaatteista sovitaan käytän-nössä jo kilpailutusvaiheessa. Liikennevirasto osallistuu lähtökohtaisesti kaikkiin ase-manseudun kehittämistä koskevien kilpailutusten ja toteutussopimusten valmisteluun niiltä osin, kun se koskettaa suoraan Liikenneviraston vastuulla olevia toimintoja tai

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


Liikenneviraston asemanseutujen toimintalinjausten tavoitteita, vaikka se ei itse toi-misikaan maanluovutuksen osapuolena. Tapauskohtaisesti Liikennevirasto päättää, miltä osin se osallistuu kustannuksellaan tai muuten kilpailutusten järjestämiseen. Asemanseutujen yhteisrahoitteisten väylähankkeiden toteutusta koskemaan laaditaan Toteuttamissopimus, jossa sovitaan väylähankkeen toteuttamista koskevista yksityis-kohdista, kuten toteuttamisen laajuudesta, toteuttamistavasta ja aikataulusta, yhteis-toiminnasta toteuttamisen aikana, rakennusaikaisista velvollisuuksista ja vastuista, to-teutuskustannuksista, toteutusrahoituksesta, tulevasta omistuksesta sekä kunnossa-pidosta. Liikennevirasto voi laatia toteuttamissopimuksen ulkopuolisen tahon kanssa vasta kun eduskunta on myöntänyt valtuudet hankkeen toteuttamiseen. Ennen yhteis-rahoitteisen väylähankkeen toteuttamissopimusta voidaan laatia Aiesopimus hank-keen toteuttamisesta, jossa hahmotetaan varsinaisen toteuttamissopimuksen tärkeim-mät sisältöön liittyvät kysymykset. Aiesopimuksen avulla voidaan toteuttamissopi-muksen keskeiset periaatteet käsitellä ja hyväksyä alustavalla tasolla sopijaorganisaa-tioissa. Aiesopimus voidaan laatia vasta kun hanke on otettu liikennepoliittisen selon-teon hankeluetteloon ja se on joko otettu Liikenneviraston talous- ja toimintasuunni-telmaan tai se on käsitelty Liikenneviraston johtoryhmässä. Ylläpitoa koskevat sopimukset Lopulliset ylläpitoa ja alueiden käyttöä koskevat sopimukset laaditaan toteutuksen jäl-keen ennen kohteen käyttöönottoa. Keskeisistä ylläpitoa ja käytön aikaisia vastuita koskevista asioista pyritään sopimaan periaatetasolla mahdollisimman aikaisessa vai-heessa suunnittelua. Koska osapuolten käytön aikaiset ylläpidon kustannukset ja riskit määräytyvät usein suunnitteluratkaisuiden perusteella, keskeisistä periaatteista pyri-tään tavoitteellisesti sopimaan esimerkiksi jo hankesopimuksessa. Ylläpidon ja käy-tönaikaisia vastuita tarkennetaan hankkeen edetessä. Asemanseuduilla ylläpitoon liittyviä sopimuksia ovat mm. kiinteistöjä koskevat vuok-ra-, rasite- ja yhteisjärjestelysopimukset sekä erilliset ylläpitosopimukset. Lisäksi osa-puolten käytön aikaisia riskejä määrittävät erilaiset organisaatioiden väliset vastuu-sopimukset, joista sovitaan tapauskohtaisesti.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


35

5 Liikenneviraston maanomistuksen periaatteet asemanseuduilla

5.1 Omistajahallinnan periaatteet

Liikennevirasto on haltijavirasto, jolla on hallinnassaan Suomen valtion omistamaa kiinteistövarallisuutta eli mm. maa-alueita ja niihin kuuluvia rakennuksia. Valtion kiin-teistöstrategian mukaisesti valtion haltijavirastolla voi olla omistajahallinnassaan val-tion kiinteistövarallisuutta vain, jos se on viraston toiminnan kannalta välttämätöntä ja omaisuuden keskittämisellä ei ole saavutettavissa valtion kokonaisedun kannalta hyötyä.

Liikennevirasto kehittää omistajahallinnassaan olevaa valtion kiinteistövarallisuutta vain omia ydintoimintojaan varten. Ennen merkittäviä taloudellisia arvoja synnyttäviin kaavoitus- tai muihin kehityshankkeisiin ryhtymistä, Liikenneviraston on neuvoteltava liikenne- ja viestintäministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa valtion kokonais-edun arvioimiseksi.

5.2 Kiinteistövarallisuudesta luopuminen

Kiinteistövarallisuudesta luopuminen

Liikennevirasto voi luovuttaa hallinnassaan olevaa kiinteistövarallisuutta, jos se on käynyt tarpeettomaksi väylänpidolle ja alueen omistaminen ei ole välttämätöntä muu-ten valtion tehtävienhoidon tai omaisuuden luonteen vuoksi. Tämä koskee myös ase-manseuduilla olevaa kiinteistövarallisuutta. Luovuttamisen edellytyksiä arvioitaessa otetaan huomioon myös liikennejärjestelmän ja väylänpidon tulevaisuuden tarpeet.

Mikäli Liikennevirasto luopuu hallinnassaan olevasta kiinteistövarallisuudesta, ensi-sijaisena toimenpiteenä on valtion sisäinen hallinnansiirto omaisuuden kehittämiseksi. Toissijaisena vaihtoehtona on kiinteistön suora kauppa kunnalle tai muulle osapuolelle.

Kyllä

-kehitetään omia ydintoimintoja varten

Ei, voidaan luopua

myyn� tai vaihto

1. Val�on sisäinen hallinnonsiirto

(Senaa�-kiinteistöille)

2. Kiinteistövarallisuuden luovu�aminen val�onulkopuoliselle taholle

Onko kiinteistövarallisuus asemanseudulla viraston

toiminnan kannalta väl�ämätöntä nyt tai

tulevaisuudessa?

Kuva 6. Kiinteistövarallisuudesta luopumisen periaatteet.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


Hallinnansiirto Mikäli maa-alueella on odotusarvoa, valtio lähtee kiinteistöstrategian mukaisesti pää-osin itse kehittämään maaomaisuuttaan ennen sen luovuttamista. Tällöin lähtökoh-tana on se, että Liikennevirasto siirtää väylänpitoon tarpeettomaksi jääneen kiinteistö-varallisuuden hallinnansiirrolla ministeriöiden kautta Senaatti-kiinteistöille, joka vas-taa omaisuuden kehittämisestä. Valtion sisäinen hallinnansiirto ei ole sidottu tiettyyn ajankohtaan maankäytön kehittämisessä, eikä se estä esimerkiksi kaavoituksen etene-mistä. Hallinnansiirto ei aina ole pakollinen osa asemanseudun kehittämisprosessia. Asemanseutuhankkeissa liikenteen toimintaedellytykset ja turvallisuustekijät ovat niin keskeisiä, että Liikennevirasto on aina mukana liikenteeseen ja väylänpitoon vaikutta-vissa asioissa, vaikka kehittäjänä olisi Senaatti-kiinteistöt. Kiinteistövarallisuuden luovuttaminen Valtion kiinteistövarallisuuden luovuttamisella tarkoitetaan omistusoikeuden luovut-tamista valtion ulkopuoliselle taholle. Liikennevirasto voi luovuttaa valtion kiinteistö-varallisuutta, jos luovuttamista on pidettävä taloudellisesti tarkoituksenmukaisena tai luovuttamiseen on erityinen syy, eikä ole olemassa perusteltua syytä pitää sitä valtion omistuksessa. Ennen kiinteistövarallisuuden luovuttamista Liikenneviraston on selvi-tettävä sen kehittämismahdollisuudet. Liikennevirasto voi luovuttaa kunnalle maata myymällä ja vaihtamalla.

5.3 Maa-alueiden hankkiminen ja lunastaminen

Liikennevirasto hankkii rautatiealueeksi tarvittavat alueet ja oikeudet joko lunasta-malla tai sopimuksin esimerkiksi kiinteistön kaupalla.

5.4 Liikenneviraston hallinnassa olevat rakennukset

Liikenneviraston hallinnassa on rakennuksia ja rakennelmia, joista osaa tarvitaan rautatieliikenteen laitetiloiksi. Liikennevirasto voi mahdollisesti luopua osasta näitä rakennuksia edellyttäen, että rautatieliikenteen tilatarpeet hoidetaan korvaavalla tavalla. Tämä voi mahdollistaa rakennusten käyttötarkoitusten muutoksia tai kokonaan uutta kaupunkirakentamista. Liikennevirasto voi myös vuokrata osia näistä tiloista edellä mainituin edellytyksin eteenpäin. Muutoksista ja laitteiden siirtämisestä sovitaan aina tapauskohtaisesti. Lähtökohtai-sesti siirrosta hyötyvät osapuolet vastaavat täysmääräisesti siirroista ja muutostöistä aiheutuvista kustannuksista. Liikennevirasto voi osallistua kustannuksiin, mikäli siir-rosta on Liikennevirastolle hyötyä.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9



6 Asemanseutujen kehittämisen rahoitus

6.1 Budjettirahoitus

Liikennevirasto rahoittaa asemanseutujen kehittämistä budjettirahoituksella. Liiken-neviraston käytössä olevan budjetin suuruudesta ja osin myös sen kohdentumisesta päättää eduskunta. Toisin kuin kunnat tai yksityiset toimijat, Liikennevirasto ei voi ot-taa lainaa toimintaansa tai hankkeiden rahoittamista varten. Asemanseutuja koskeva budjettirahoitus jakaantuu perusväylänpitoon, väyläverkon kehittämiseen ja elinkaarirahoitushankkeisiin. Asemanseutuja koskeva Liikenneviras-ton rahoitus tulee usein valtion budjettirahoituksen väylänpidon rahoitusta koskevasta osuudesta sekä suurempien hankkeiden osalla väyläverkon kehittämisrahoituksesta. Elinkaarihankkeisiin varattua määrärahaa voidaan käyttää väyläverkon kehittämis-investointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin. Toistaiseksi elinkaarirahoitusta on Suomessa käytetty vain tieverkon kehittämiseen, jossa elin-kaarirahoituksella on katettu selkeän pidemmän tieosuuden rakentaminen ja operointi. Elinkaarirahoituksen hyödyntäminen asemanseutukehityksessä, esimerkiksi lyhyen raideosuuden rahoittamiseksi, voi käytännössä olla usein epätarkoituksenmukaista.

Eduskunnan ohjaus sekä rahoituksen sisältömäärittely tarkoittavat käytännössä sitä, että asemanseutujen kehittämiseksi Liikennevirasto pystyy rahoittamaan käytännössä ainoastaan laissa määriteltyjen vastuidensa mukaisia kokonaisuuksia tai hankkeita. Budjettirahoitusmallissa voivat myös muut tahot, kuten kaupunki, yksityiset toimijat tai kehittämistä varten perustetut yhtiöt, osallistua hankkeen kustannuksiin. Suurien asemanseutujen kehittämishankkeiden kohdalla voi tulla ajankohtaiseksi rakentaa ra-dan päälle tai muutoin tehdä muutoksia rautatiealueiden ottamiseksi kaupunkiraken-tamisen käyttöön. Liikennevirasto voi osallistua muutos- ja investointikustannuksiin budjettirahoitusraamiensa rajoissa, mikäli sillä itsellään on siihen tarvetta tavara- ja henkilöliikenteen tai radanpidon näkökulmasta. Kaupunkikehittämisestä syntyvät muutos- ja investointikustannukset tulevat kuitenkin pääosin kaupunkikehittämisen intressitahojen ja muiden hyötyjien vastuulle. Liikennevirasto voi päättää pienten, seudullisissa sopimuksissa sovittujen, velvoittei-den toteuttamisesta oman perusväylänpidon budjettiraaminsa rajoissa, mikäli ne si-sältyvät perusväylänpidon tehtäviin. Merkittävien väyläverkon kehittämishankkeiden ja elinkaarihankkeiden osalta toteuttamisesta päättää hankkeen rahoituksesta kautta eduskunta. Kaupunkiseutujen merkittävistä hankkeista vastaa usein kaupunki tai seu-dun kaupungit yhdessä. Valtio voi osallistua kustannuksiin valtionavustuksen muo-dossa, jolloin päätöksen tekee eduskunta.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


6.2 Hyötyjä maksaa -malli

Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän loppuraportin näke-myksen mukaisesti Hyötyjä maksaa -mallia kehitetään edelleen ja hyödynnetään jatkossa nykyistä laajemmin liikenneverkon kehittämishankkeiden rahoittamiseksi. Hyötyjä maksaa -mallissa esimerkiksi kunta tai joku muu valtion ulkopuolinen taho haluaa saamansa hyödyn perusteella maksaa osan valtion vastuulle kuuluvista menoista. Käytännössä kyse on esimerkiksi maan arvon noususta hyötyvien tahojen osallistumisesta liikennehankkeen rahoittamiseen. Erityisen hyvin malli soveltuu kaupunkiseutujen ratahankkeisiin ja asemanseutujen kehittämiseen. Hyötyjä maksaa -mallissa hyötyjiä ovat esimerkiksi yritykset tai yhteiskunnalliset toimijat, kuten esimerkiksi kunnat, mutta eivät yksittäiset kansalaiset.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9


Lähteet

Lait ja ohjeet Laki Liikennevirastosta (862/2009) Laki liikenteen palveluista (320/2017) Ratalaki (110/2007) Rautatielaki (304/2011) Ratatekniset ohjeet, osa 16 (RATO 16 Väylät ja laiturit, 1308/041/2009), joka uudistetaan vuonna 2017 asetuksen (EU) N:o 2014/1300 mukaiseksi. Laki oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta (973/2002) Valtioneuvoston asetus valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, hallinnasta ja hoitamisesta (242/2015) Valtioneuvoston päätös päätösvallan siirtämisestä valtion kiinteistövarallisuuden ja erityisten oikeuksien luovuttamisessa sekä maaomaisuuden vuokraamisessa (25.2.2010, LVM506/2010) Valtioneuvoston periaatepäätös valtion kiinteistöstrategiaksi (21.12.2010, VM/2404/00.00.02/2010) Muut lähteet Rautateiden tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys, PÄIVITYS 2014. Liikennevirasto 2015. Parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän loppuraportti 28.2.2018.

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9

ISSN-L 1798-663XISSN 1798-6648ISBN 978-952-317-550-1www.liikennevirasto.fi

Korvatt

u 13.6

.2019

Väyläv

irasto

n ohje

ella 1

9/201

9

liikenneviraston toimintaperiaatteet …...liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla...

Documents