SAKLiikkeessä tulevaisuuteen

SAK:n 16. edustajakokous 28.-30.5.2001

SAKLiikkeessä tulevaisuuteen

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Sisällys

1 IHMISTEN YHTEISKUNTA ................................................................................. 5

2 DEMOKRATIA ................................................................................................. 9

3 ARVOJAAN SEURAAVA LIIKE .......................................................................... 11

3.1 KANSANLIIKE VAI VAKUUTUSLAITOS .................................................................................... 113.2 TYÖN LIIKE ........................................................................................................................ 133.3 TURVALLISUUDEN LIIKE ...................................................................................................... 143.4 OIKEUDENMUKAISEN HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN LIIKE ..................................................... 15

4 TYÖELÄMÄN MUUTOS VAATII UUDISTUMISTA .................................................. 17

5 HYVÄKSYMME ERILAISUUDEN ....................................................................... 21

6 SINÄ - MINÄ - ME ......................................................................................... 25

6.1 YHTEISÖ SAA VOIMANSA JÄSENISTÄÄN ................................................................................ 256.1.1 KORKEAN JÄRJESTÄYTYMISASTEEN SÄILYTTÄMINEN .................................... 256.1.2 RAJARIIDOISTA YHTEISTYÖHÖN .................................................................. 296.1.3 VAHVOJA LIITTOJA .................................................................................... 29

6.2 SUKUPOLVI VAIHTUU JA ME MUUTUMME .............................................................................. 306.3 JÄSENTENSÄ NÄKÖINEN ...................................................................................................... 32

6.3.1 ERILAISUUS VOIMAVARANA ....................................................................... 326.3.2 YHTEYS NUORIIN NUORTEN EHDOILLA ....................................................... 336.3.3 RUOTSINKIELINEN TOIMINTA ..................................................................... 36

6.4 KAVERIA EI JÄTETÄ ............................................................................................................. 376.5 KAUKANA JA KOTONA ........................................................................................................ 396.6 PERINTEESTÄ MODERNIIN ................................................................................................... 41

7 VAHVA VAIKUTTAJA ..................................................................................... 43

7.1 NEUVOTTELEMALLA ........................................................................................................... 437.2 YHTEISKUNTAAN VAIKUTTAMALLA ...................................................................................... 43

3

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryGraafinen suunnittelu Mikko Huttunen

Valkealan Painokarelia 2001ISBN 951-714-212-9

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Sisällys

1 IHMISTEN YHTEISKUNTA ................................................................................. 5

2 DEMOKRATIA ................................................................................................. 9

3 ARVOJAAN SEURAAVA LIIKE .......................................................................... 11

3.1 KANSANLIIKE VAI VAKUUTUSLAITOS .................................................................................... 113.2 TYÖN LIIKE ........................................................................................................................ 133.3 TURVALLISUUDEN LIIKE ...................................................................................................... 143.4 OIKEUDENMUKAISEN HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN LIIKE ..................................................... 15

4 TYÖELÄMÄN MUUTOS VAATII UUDISTUMISTA .................................................. 17

5 HYVÄKSYMME ERILAISUUDEN ....................................................................... 21

6 SINÄ - MINÄ - ME ......................................................................................... 25

6.1 YHTEISÖ SAA VOIMANSA JÄSENISTÄÄN ................................................................................ 256.1.1 KORKEAN JÄRJESTÄYTYMISASTEEN SÄILYTTÄMINEN .................................... 256.1.2 RAJARIIDOISTA YHTEISTYÖHÖN .................................................................. 296.1.3 VAHVOJA LIITTOJA .................................................................................... 29

6.2 SUKUPOLVI VAIHTUU JA ME MUUTUMME .............................................................................. 306.3 JÄSENTENSÄ NÄKÖINEN ...................................................................................................... 32

6.3.1 ERILAISUUS VOIMAVARANA ....................................................................... 326.3.2 YHTEYS NUORIIN NUORTEN EHDOILLA ....................................................... 336.3.3 RUOTSINKIELINEN TOIMINTA ..................................................................... 36

6.4 KAVERIA EI JÄTETÄ ............................................................................................................. 376.5 KAUKANA JA KOTONA ........................................................................................................ 396.6 PERINTEESTÄ MODERNIIN ................................................................................................... 41

7 VAHVA VAIKUTTAJA ..................................................................................... 43

7.1 NEUVOTTELEMALLA ........................................................................................................... 437.2 YHTEISKUNTAAN VAIKUTTAMALLA ...................................................................................... 43

3

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryGraafinen suunnittelu Mikko Huttunen

Valkealan Painokarelia 2001ISBN 951-714-212-9

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

1 Ihmisten yhteiskunta

Suomi tuli 1990-luvun aikana kiinteäksi osaksi eurooppalaista ja maail-manlaajuista taloutta. Sen on sanottu kaventaneen meidän mahdollisuuk-siamme valita yhteiskunnan tuleva kehityssuunta. Monimutkaistunut jakansainvälistynyt maailma on tehnyt kehityksestä epävarman ja vaikeastihallittavan. Se ei oikeuta vähättelemään omien valintojemme ja kansalli-sen hyvinvointipolitiikan merkitystä. Myös tulevaisuuden suomalaistayhteiskuntaa muokataan ihmisten omilla päätöksillä.

Niin yksittäisten ihmisten elämä kuin hyvinvointiyhteiskunnan raken-taminen edellyttävät jatkuvia valintoja. Ammattiyhdistysliike ei voi hy-väksyä yhden totuuden yhteiskuntaa. Demokratiaan kuuluvat vaihtoeh-dot ja valinnat. Politiikka ja ihmisten yhteisöllinen toiminta, kansa-laisyhteiskunta, on vastavoima markkinoiden vallalle.

Markkinatalous on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi organisoida tuo-tantoa, mutta sen säätely on välttämätöntä. 1990-luvun raskaat lama-vuodet muistuttavat yksilön turvattomuudesta yhteiskunnan muutok-sissa. Vain ihmisten yhteisöllinen toiminta ja demokraattinen vaikutta-minen voivat luoda turvallisuutta myös tulevissa työelämän ja yhteis-kunnan muutoksissa. Pyrkimykset syrjäyttää valtio, politiikka ja ammat-tiyhdistysliike luovat markkinoiden yhteiskunnan, ei ihmisten yhteis-kuntaa. Markkinoiden, valtion ja kansalaisyhteiskunnan kolmiossa onkansalaisyhteiskunta jäänyt puristuksiin. Se vaatii omat puolustajansa.

Suomalainen yhteiskunta ei ole kehittynyt valmiiksi. Tasa-arvossa ja oi-keudenmukaisuudessa on suuria puutteita niin työelämässä kuin muual-lakin. Sosiaaliset ja yhteiskuntaluokkiin liittyvät eriarvoisuudet eivät oleyhteiskunnasta hävinneet. Yhteiskunnallinen asema, varallisuus ja syn-typerä vaikuttavat edelleen ihmisten oikeuksiin ja mahdollisuuksiin.

Suomalaisen yhteiskunnan tulevassa kehityksessä on kysymys valinnas-ta kahden suunnan kesken:

1) Yritysten ja suuromistajien hallitsema yhteiskunta, jossa demokratianja politiikan alue on supistunut ja omistajien sekä markkinoiden valtakasvanut. Jatkuva yhteiskuntaa ohjaavien normien purku ja yksityistä-minen luo markkinoiden ylivallan, heikon valtion ja eriarvoisuuden.

2) Ihmisten yhteiskunta, jossa toimii vahva kansalaisyhteiskuntaetujärjestöineen ja kansalaisliikkeineen ja jossa päätöksiä tekevät

7.3 MEDIAN KAUTTA ............................................................................................................... 447.3.1 TIEDOTUSVÄLINEET .................................................................................. 447.3.2 ALUEELLINEN VIESTINTÄ ........................................................................... 447.3.3 PALKANSAAJALEHDET ............................................................................... 457.3.4 OMAT LEHDET .......................................................................................... 457.3.5 VERKKOVIESTINTÄ .................................................................................... 45

7.4. TYÖTAISTELUT .................................................................................................................. 477.5 EETTINEN VALVONTA .......................................................................................................... 48

8 VASTAKKAINASETTELUA VAI KUMPPANUUTTA ................................................ 51

8.1 VALTIO .............................................................................................................................. 518.2 TYÖNANTAJAT ................................................................................................................... 52

9 PALKANSAAJIEN YHTEISTYÖ .......................................................................... 55

10 YHTEISET ASIAT JA KUMPPANIT ....................................................................57

10.1 POLITIIKKA JA PUOLUEET .................................................................................................. 5710.2 KANSALAISJÄRJESTÖT ....................................................................................................... 5810.3 KIRKKO ........................................................................................................................... 60

11 OSAAVAT IHMISET, OSAAVA AY-LIIKE ............................................................ 61

11.1 JÄSENTEN KOULUTUS ........................................................................................................ 6111.2 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA AKTIIVIEN KOULUTUS ............................................................ 6211.3 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN .......................................................................................... 6511.4 JÄSENTEN AMMATILLINEN OSAAMINEN .............................................................................. 6711.5 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA ................................................................................. 68

12 TOIMINTA JA TALOUS .................................................................................. 71

13 DEMOKRATIAN MAHDOLLISUUDET .............................................................. 73

13.1 YHTEYS IHMISIIN .............................................................................................................. 7313.2 LUOTTAMUSHENKILÖT ...................................................................................................... 7413.3 AMMATTIOSASTOT ........................................................................................................... 7913.4 PAIKALLISJÄRJESTÖT, ALUEELLINEN TOIMINTA JA ALUEVAIKUTTAMINEN ............................... 8113.5 TIETOYHTEISKUNNAN VERKKODEMOKRATIA ....................................................................... 82

4 5

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

1 Ihmisten yhteiskunta

Suomi tuli 1990-luvun aikana kiinteäksi osaksi eurooppalaista ja maail-manlaajuista taloutta. Sen on sanottu kaventaneen meidän mahdollisuuk-siamme valita yhteiskunnan tuleva kehityssuunta. Monimutkaistunut jakansainvälistynyt maailma on tehnyt kehityksestä epävarman ja vaikeastihallittavan. Se ei oikeuta vähättelemään omien valintojemme ja kansalli-sen hyvinvointipolitiikan merkitystä. Myös tulevaisuuden suomalaistayhteiskuntaa muokataan ihmisten omilla päätöksillä.

Niin yksittäisten ihmisten elämä kuin hyvinvointiyhteiskunnan raken-taminen edellyttävät jatkuvia valintoja. Ammattiyhdistysliike ei voi hy-väksyä yhden totuuden yhteiskuntaa. Demokratiaan kuuluvat vaihtoeh-dot ja valinnat. Politiikka ja ihmisten yhteisöllinen toiminta, kansa-laisyhteiskunta, on vastavoima markkinoiden vallalle.

Markkinatalous on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi organisoida tuo-tantoa, mutta sen säätely on välttämätöntä. 1990-luvun raskaat lama-vuodet muistuttavat yksilön turvattomuudesta yhteiskunnan muutok-sissa. Vain ihmisten yhteisöllinen toiminta ja demokraattinen vaikutta-minen voivat luoda turvallisuutta myös tulevissa työelämän ja yhteis-kunnan muutoksissa. Pyrkimykset syrjäyttää valtio, politiikka ja ammat-tiyhdistysliike luovat markkinoiden yhteiskunnan, ei ihmisten yhteis-kuntaa. Markkinoiden, valtion ja kansalaisyhteiskunnan kolmiossa onkansalaisyhteiskunta jäänyt puristuksiin. Se vaatii omat puolustajansa.

Suomalainen yhteiskunta ei ole kehittynyt valmiiksi. Tasa-arvossa ja oi-keudenmukaisuudessa on suuria puutteita niin työelämässä kuin muual-lakin. Sosiaaliset ja yhteiskuntaluokkiin liittyvät eriarvoisuudet eivät oleyhteiskunnasta hävinneet. Yhteiskunnallinen asema, varallisuus ja syn-typerä vaikuttavat edelleen ihmisten oikeuksiin ja mahdollisuuksiin.

Suomalaisen yhteiskunnan tulevassa kehityksessä on kysymys valinnas-ta kahden suunnan kesken:

1) Yritysten ja suuromistajien hallitsema yhteiskunta, jossa demokratianja politiikan alue on supistunut ja omistajien sekä markkinoiden valtakasvanut. Jatkuva yhteiskuntaa ohjaavien normien purku ja yksityistä-minen luo markkinoiden ylivallan, heikon valtion ja eriarvoisuuden.

2) Ihmisten yhteiskunta, jossa toimii vahva kansalaisyhteiskuntaetujärjestöineen ja kansalaisliikkeineen ja jossa päätöksiä tekevät

7.3 MEDIAN KAUTTA ............................................................................................................... 447.3.1 TIEDOTUSVÄLINEET .................................................................................. 447.3.2 ALUEELLINEN VIESTINTÄ ........................................................................... 447.3.3 PALKANSAAJALEHDET ............................................................................... 457.3.4 OMAT LEHDET .......................................................................................... 457.3.5 VERKKOVIESTINTÄ .................................................................................... 45

7.4. TYÖTAISTELUT .................................................................................................................. 477.5 EETTINEN VALVONTA .......................................................................................................... 48

8 VASTAKKAINASETTELUA VAI KUMPPANUUTTA ................................................ 51

8.1 VALTIO .............................................................................................................................. 518.2 TYÖNANTAJAT ................................................................................................................... 52

9 PALKANSAAJIEN YHTEISTYÖ .......................................................................... 55

10 YHTEISET ASIAT JA KUMPPANIT ....................................................................57

10.1 POLITIIKKA JA PUOLUEET .................................................................................................. 5710.2 KANSALAISJÄRJESTÖT ....................................................................................................... 5810.3 KIRKKO ........................................................................................................................... 60

11 OSAAVAT IHMISET, OSAAVA AY-LIIKE ............................................................ 61

11.1 JÄSENTEN KOULUTUS ........................................................................................................ 6111.2 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA AKTIIVIEN KOULUTUS ............................................................ 6211.3 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN .......................................................................................... 6511.4 JÄSENTEN AMMATILLINEN OSAAMINEN .............................................................................. 6711.5 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA ................................................................................. 68

12 TOIMINTA JA TALOUS .................................................................................. 71

13 DEMOKRATIAN MAHDOLLISUUDET .............................................................. 73

13.1 YHTEYS IHMISIIN .............................................................................................................. 7313.2 LUOTTAMUSHENKILÖT ...................................................................................................... 7413.3 AMMATTIOSASTOT ........................................................................................................... 7913.4 PAIKALLISJÄRJESTÖT, ALUEELLINEN TOIMINTA JA ALUEVAIKUTTAMINEN ............................... 8113.5 TIETOYHTEISKUNNAN VERKKODEMOKRATIA ....................................................................... 82

4 5

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

demokraattisesti valitut edustuselimet kansalaisten hyvinvointi ensisi-jaisena lähtökohtanaan. Ihmisten yhteiskunnassa tarvitaan vahvaa, de-mokraattisessa valvonnassa olevaa valtiota, jolla on kyky asettaa rajoja jaeettisiä vaatimuksia markkinavoimille.

Viime vuosina suomalaiseen yhteiskuntaan on tullut piirteitä, jotka ovatmerkinneet takaiskua hyvinvointiyhteiskunnalle: korkeana jatkuva työt-tömyys, tuloerojen kasvu, köyhyyden lisääntyminen, julkisten palvelu-jen yksityistäminen ideologisilla syillä.

Yhteiskunnallisesta tasa-arvosta on peräännytty. Ahneudesta on tullutmyös julkista. Tämä kaikki on tapahtunut sen uusliberalistisen opinmukaan, jossa hyvinvointiyhteiskunta ja ammattiyhdistysliike nähdäänkehityksen esteeksi. Myös ihmisten elämäntavassa on tapahtunut muu-toksia. Arkielämä on yksityistynyt ja on tullut tavanomaisemmaksi ko-rostaa yksilöllisiä elämyksiä.

Monet näistä tekijöistä saattavat kääntää kansalaismielipiteen kehityk-sen myös demokratiaa vastaan ja jopa ääriliikkeitä suosiviksi. Siihen voi-vat luoda aineksia myös maahanmuuton lisääntyminen ja Euroopan uni-onin sekä päättäjien koettu etääntyminen kansalaisista. Ei ole mitenkäänitsestään selvää, että sosiaalinen rauha ja eheys säilyy. Sen eteen on myöstehtävä työtä. Yhteiskunnallisista epäkohdista voi muodostua sytykkeitäja yhteiskunnan vastaisia protestiliikkeitä, jotka kääntyvät jopa väki-valtaisiksi.

Ihmisten usko auktoriteetteihin ja luottamus päättäjiin näyttää heikenty-neen. Ratkaisevaa on se, voivatko kansalaiset luottaa politiikan mahdol-lisuuksiin sekä päättäjien kyvykkyyteen ja haluun jakaa hyvinvoinninhedelmiä oikeudenmukaisesti. Sosiaalisen eheyden rikkoutumisesta jou-duttaisiin maksamaan kova hinta.

Kannanotto 1

Kansalaiset kannattavat laajasti hyvinvointiyhteiskuntaa. Myös me olem-me siihen sitoutuneet. SAK:lainen ammattiyhdistysliike on ollut viimevuosien murroksessa keskeinen hyvinvointiyhteiskunnan takaaja. Ay-lii-ke on edustanut sosiaalisen eheyden ja oikeudenmukaisuuden politiik-kaa. Tämä rooli meillä on myös tulevaisuudessa, mutta entistävaativampana. Keinoina meillä ovat vapaus ja demokraattiset oikeudetaktiiviseen kansalaisuuteen.

Ammattiyhdistysliike on kansalaisyhteiskunnan muodostavista järjestöis-tä ja liikkeistä laajin yhteiskunnallinen liike. Valtaosa palkansaajista on

järjestäytynyt ammattiliittoihin. Ay-liikkeessä jäsenet käyttävät valtaahenkilö ja ääni -periaatteen mukaisesti.

Kannanotto 2

Järjestöjemme edustavuus ja jäsenlähtöinen demokratia luovat sekä oi-keutuksen että myös velvollisuuden vaikuttaa palkansaajia ja heidänperheitään koskettaviin asioihin.

6 7

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

demokraattisesti valitut edustuselimet kansalaisten hyvinvointi ensisi-jaisena lähtökohtanaan. Ihmisten yhteiskunnassa tarvitaan vahvaa, de-mokraattisessa valvonnassa olevaa valtiota, jolla on kyky asettaa rajoja jaeettisiä vaatimuksia markkinavoimille.

Viime vuosina suomalaiseen yhteiskuntaan on tullut piirteitä, jotka ovatmerkinneet takaiskua hyvinvointiyhteiskunnalle: korkeana jatkuva työt-tömyys, tuloerojen kasvu, köyhyyden lisääntyminen, julkisten palvelu-jen yksityistäminen ideologisilla syillä.

Yhteiskunnallisesta tasa-arvosta on peräännytty. Ahneudesta on tullutmyös julkista. Tämä kaikki on tapahtunut sen uusliberalistisen opinmukaan, jossa hyvinvointiyhteiskunta ja ammattiyhdistysliike nähdäänkehityksen esteeksi. Myös ihmisten elämäntavassa on tapahtunut muu-toksia. Arkielämä on yksityistynyt ja on tullut tavanomaisemmaksi ko-rostaa yksilöllisiä elämyksiä.

Monet näistä tekijöistä saattavat kääntää kansalaismielipiteen kehityk-sen myös demokratiaa vastaan ja jopa ääriliikkeitä suosiviksi. Siihen voi-vat luoda aineksia myös maahanmuuton lisääntyminen ja Euroopan uni-onin sekä päättäjien koettu etääntyminen kansalaisista. Ei ole mitenkäänitsestään selvää, että sosiaalinen rauha ja eheys säilyy. Sen eteen on myöstehtävä työtä. Yhteiskunnallisista epäkohdista voi muodostua sytykkeitäja yhteiskunnan vastaisia protestiliikkeitä, jotka kääntyvät jopa väki-valtaisiksi.

Ihmisten usko auktoriteetteihin ja luottamus päättäjiin näyttää heikenty-neen. Ratkaisevaa on se, voivatko kansalaiset luottaa politiikan mahdol-lisuuksiin sekä päättäjien kyvykkyyteen ja haluun jakaa hyvinvoinninhedelmiä oikeudenmukaisesti. Sosiaalisen eheyden rikkoutumisesta jou-duttaisiin maksamaan kova hinta.

Kannanotto 1

Kansalaiset kannattavat laajasti hyvinvointiyhteiskuntaa. Myös me olem-me siihen sitoutuneet. SAK:lainen ammattiyhdistysliike on ollut viimevuosien murroksessa keskeinen hyvinvointiyhteiskunnan takaaja. Ay-lii-ke on edustanut sosiaalisen eheyden ja oikeudenmukaisuuden politiik-kaa. Tämä rooli meillä on myös tulevaisuudessa, mutta entistävaativampana. Keinoina meillä ovat vapaus ja demokraattiset oikeudetaktiiviseen kansalaisuuteen.

Ammattiyhdistysliike on kansalaisyhteiskunnan muodostavista järjestöis-tä ja liikkeistä laajin yhteiskunnallinen liike. Valtaosa palkansaajista on

järjestäytynyt ammattiliittoihin. Ay-liikkeessä jäsenet käyttävät valtaahenkilö ja ääni -periaatteen mukaisesti.

Kannanotto 2

Järjestöjemme edustavuus ja jäsenlähtöinen demokratia luovat sekä oi-keutuksen että myös velvollisuuden vaikuttaa palkansaajia ja heidänperheitään koskettaviin asioihin.

6 7

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

2 Demokratia

Demokratia, kansanvalta, antaa ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa yh-teiskuntaan ja oman elämänsä ehtoihin. Se luo ihmisille mahdollisuu-den toteuttaa täysivaltaista kansalaisuutta. Se on myös tarkoitettu rajoit-tamaan vahvojen oikeutta ja vallankäyttäjien mielivaltaa.

Demokratiaan kuuluu ajatus vallan uudelleenjaosta. Demokratia antaameille mahdollisuuden organisoitua, vaikuttaa yhdessä. Organisoitumi-sen ohella äänioikeus on demokratian olennainen osa. Vaikka periaat-teelliset mahdollisuudet ovat olemassa, demokratiaa käyttävät vähitenhyväksi juuri ne, jotka sen tukea eniten tarvitsisivat.

Vain ihmisten yhteisöllinen toiminta, kuten organisoituminen ammatti-yhdistysliikkeeksi, on saanut valtaeliitin ja omistajat ottamaan huomi-oon myös demokratian, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vaatimuk-sia. Yhdessä toimiminen antaa vahvemman aseman kuin mitä yksittäisi-nä ihmisinä voisimme yksin saavuttaa. Ammattiyhdistysliikkeen keskei-nen tehtävä on puolustaa demokratiaa niin työelämässä kuin koko yh-teiskunnassa. Siihen kuuluu aktiivisen kansalaisuuden edistäminen.

Demokratian puolustaminen edellyttää koko palkansaajaliikkeen yhteistätoimintaa. Niin työelämässä kuin sen ulkopuolella syntyy väistämättämyös ristiriitoja. Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan demokraattisia menet-telytapoja. Demokratia on myös tapa toimia. Se merkitsee ihmistenkuuntelua ja osallisuutta erilaisten etupyrkimysten sovittelussa. Vastasilloin syntyy luottamus tehtäviin päätöksiin.

Suomessa on tapahtunut vallan uudelleenjakoa taloudellista valtaa käyt-tävän eliitin ja omistajien hyväksi. Ihmisten yhteisöllistä toimintaa, oikeut-ta organisoitua ammattiyhdistysliikkeeseen, pyritään myös estämäänturvattomuutta ja pelkoa ylläpitäen. Demokratia ei toimi siellä, missä onpelkoa.

Sivistys, oikeus oppimiseen ja demokratia kuuluvat yhteen. Jottajäsentemme ääni kuuluisi yhteiskunnassa, sillä on oltava kyky ilmaistaitsensä vaikuttavasti. Meidän on myös kyettävä pureutumaan siihen val-lan kieleen, jota valtaeliitti ja asiantuntijat käyttävät. Tarvitsemme myöskykyä ja uskallusta kyseenalaistaa sitä. Omien jäsentemme val-mentaminen elinikäiseen oppimiseen on tietoyhteiskunnassa entistä tär-keämpää.

8 9

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

2 Demokratia

Demokratia, kansanvalta, antaa ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa yh-teiskuntaan ja oman elämänsä ehtoihin. Se luo ihmisille mahdollisuu-den toteuttaa täysivaltaista kansalaisuutta. Se on myös tarkoitettu rajoit-tamaan vahvojen oikeutta ja vallankäyttäjien mielivaltaa.

Demokratiaan kuuluu ajatus vallan uudelleenjaosta. Demokratia antaameille mahdollisuuden organisoitua, vaikuttaa yhdessä. Organisoitumi-sen ohella äänioikeus on demokratian olennainen osa. Vaikka periaat-teelliset mahdollisuudet ovat olemassa, demokratiaa käyttävät vähitenhyväksi juuri ne, jotka sen tukea eniten tarvitsisivat.

Vain ihmisten yhteisöllinen toiminta, kuten organisoituminen ammatti-yhdistysliikkeeksi, on saanut valtaeliitin ja omistajat ottamaan huomi-oon myös demokratian, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vaatimuk-sia. Yhdessä toimiminen antaa vahvemman aseman kuin mitä yksittäisi-nä ihmisinä voisimme yksin saavuttaa. Ammattiyhdistysliikkeen keskei-nen tehtävä on puolustaa demokratiaa niin työelämässä kuin koko yh-teiskunnassa. Siihen kuuluu aktiivisen kansalaisuuden edistäminen.

Demokratian puolustaminen edellyttää koko palkansaajaliikkeen yhteistätoimintaa. Niin työelämässä kuin sen ulkopuolella syntyy väistämättämyös ristiriitoja. Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan demokraattisia menet-telytapoja. Demokratia on myös tapa toimia. Se merkitsee ihmistenkuuntelua ja osallisuutta erilaisten etupyrkimysten sovittelussa. Vastasilloin syntyy luottamus tehtäviin päätöksiin.

Suomessa on tapahtunut vallan uudelleenjakoa taloudellista valtaa käyt-tävän eliitin ja omistajien hyväksi. Ihmisten yhteisöllistä toimintaa, oikeut-ta organisoitua ammattiyhdistysliikkeeseen, pyritään myös estämäänturvattomuutta ja pelkoa ylläpitäen. Demokratia ei toimi siellä, missä onpelkoa.

Sivistys, oikeus oppimiseen ja demokratia kuuluvat yhteen. Jottajäsentemme ääni kuuluisi yhteiskunnassa, sillä on oltava kyky ilmaistaitsensä vaikuttavasti. Meidän on myös kyettävä pureutumaan siihen val-lan kieleen, jota valtaeliitti ja asiantuntijat käyttävät. Tarvitsemme myöskykyä ja uskallusta kyseenalaistaa sitä. Omien jäsentemme val-mentaminen elinikäiseen oppimiseen on tietoyhteiskunnassa entistä tär-keämpää.

8 9

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Kannanotto 3

Ammattiyhdistysliikkeen, valtiovallan ja työnantajien kolmikantainenyhteistyö on ollut tuloksellista. Hyvinvointiyhteiskunnan demokraatti-sessa kehittämisessä se on jatkossakin keskeinen toimintatapa.

3 Arvojaan seuraava liike

Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus ja vapaus ovat osoittautu-neet kestäviksi perusarvoiksi ammattiyhdistysliikkeelle. Arvot toimivatja niiden tuleekin toimia valintaperusteina päätöksiä tehtäessä. Meidänon tuotava esille valintojen arvoperusta myös taloutta ja yritystoimintaakoskevassa vaikuttamisessa.

Arvot luovat toiminnalle yhteisöllistä vakaumusta. �Arvoista vapaa� pää-töksenteko ja toiminta merkitsisivät byrokraattista hallinnoimista, jossatärkeää on vain tehokkuus, sujuvuus ja etevimmän teknis-hallinnollisenratkaisun löytäminen. Arvopohjan kuihtuminen edunvalvonnassa ja yh-teiskuntaan vaikuttamisessa näivettäisi ay-liikkeen etujärjestö- jakansalaisjärjestöluonteen.

Ay-liike on toiminut yhteiskunnallisena liikkeenä yli sata vuotta. Senelinkaarelle on jo monesti pyritty antamaan ennustettavissa oleva loppu.SAK on liittoineen kuitenkin osoittautunut muuntumiskykyiseksi, ajas-sa ja ihmisten arjessa eläväksi liikkeeksi. Tämän kokonaiskuvan rinnallaon kuitenkin havainto, että SAK:n jäsenliitot ovat jäsentensä mielestähyvin eri tavoin menestyneet etujärjestötyössään.

Keskeinen uhka ay-liikkeen tavoitteissa menestymiselle on sen luottamus-henkilöverkoston ja paikallisen toiminnan heikentyminen. Yhteys ihmi-siin työpaikoilla on toiminnan perusta.

3.1 Kansanliike vai vakuutuslaitos

Läheinen suhde valtiovaltaan ja pyrkimys neuvotteluteitse saatavaan yh-teisymmärrykseen tuo monia etuja, mutta myös pulmia ay-liikkeenkansalaisjärjestöluonteelle. SAK:lla ja sen jäsenliitoilla on lukuisiaedustuksia valtion eri organisaatioissa. Tämä antaa mahdollisuuden seu-rata ja ennakoida työelämää koskevia suunnitelmia. Samalla se luo väy-län ennalta vaikuttamiseen.

Valtion ja työmarkkinajärjestöjen ns. kolmikantayhteistyössä pyritään si-tomaan osapuolet neuvotteluteitse tapahtuviin ratkaisuihin. Ristiriidatkäsitellään neuvotteluammattilaisten toimesta ja yhteisesti sovittuja pe-lisääntöjä noudattaen. Tällainen työmarkkinoiden toimintamalli tekeejopa työtaisteluista ennustettavia. Työmarkkinamallin keskeinen seu-raus onkin vakaus.

10 11

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Kannanotto 3

Ammattiyhdistysliikkeen, valtiovallan ja työnantajien kolmikantainenyhteistyö on ollut tuloksellista. Hyvinvointiyhteiskunnan demokraatti-sessa kehittämisessä se on jatkossakin keskeinen toimintatapa.

3 Arvojaan seuraava liike

Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus ja vapaus ovat osoittautu-neet kestäviksi perusarvoiksi ammattiyhdistysliikkeelle. Arvot toimivatja niiden tuleekin toimia valintaperusteina päätöksiä tehtäessä. Meidänon tuotava esille valintojen arvoperusta myös taloutta ja yritystoimintaakoskevassa vaikuttamisessa.

Arvot luovat toiminnalle yhteisöllistä vakaumusta. �Arvoista vapaa� pää-töksenteko ja toiminta merkitsisivät byrokraattista hallinnoimista, jossatärkeää on vain tehokkuus, sujuvuus ja etevimmän teknis-hallinnollisenratkaisun löytäminen. Arvopohjan kuihtuminen edunvalvonnassa ja yh-teiskuntaan vaikuttamisessa näivettäisi ay-liikkeen etujärjestö- jakansalaisjärjestöluonteen.

Ay-liike on toiminut yhteiskunnallisena liikkeenä yli sata vuotta. Senelinkaarelle on jo monesti pyritty antamaan ennustettavissa oleva loppu.SAK on liittoineen kuitenkin osoittautunut muuntumiskykyiseksi, ajas-sa ja ihmisten arjessa eläväksi liikkeeksi. Tämän kokonaiskuvan rinnallaon kuitenkin havainto, että SAK:n jäsenliitot ovat jäsentensä mielestähyvin eri tavoin menestyneet etujärjestötyössään.

Keskeinen uhka ay-liikkeen tavoitteissa menestymiselle on sen luottamus-henkilöverkoston ja paikallisen toiminnan heikentyminen. Yhteys ihmi-siin työpaikoilla on toiminnan perusta.

3.1 Kansanliike vai vakuutuslaitos

Läheinen suhde valtiovaltaan ja pyrkimys neuvotteluteitse saatavaan yh-teisymmärrykseen tuo monia etuja, mutta myös pulmia ay-liikkeenkansalaisjärjestöluonteelle. SAK:lla ja sen jäsenliitoilla on lukuisiaedustuksia valtion eri organisaatioissa. Tämä antaa mahdollisuuden seu-rata ja ennakoida työelämää koskevia suunnitelmia. Samalla se luo väy-län ennalta vaikuttamiseen.

Valtion ja työmarkkinajärjestöjen ns. kolmikantayhteistyössä pyritään si-tomaan osapuolet neuvotteluteitse tapahtuviin ratkaisuihin. Ristiriidatkäsitellään neuvotteluammattilaisten toimesta ja yhteisesti sovittuja pe-lisääntöjä noudattaen. Tällainen työmarkkinoiden toimintamalli tekeejopa työtaisteluista ennustettavia. Työmarkkinamallin keskeinen seu-raus onkin vakaus.

10 11

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Keskitetty neuvottelutoiminta, kompromissihakuisuus ja vakaus jättä-vät jäsenistön helposti sivustakatsojan rooliin. Tämä näyttää tapahtuvansiitäkin huolimatta, että paikallinen sopimistoiminta yleistyy. Hyvätkäänneuvottelutulokset eivät välttämättä aktivoi jäseniä, vaan saattavat jopavahvistaa kuvitelmaa siitä, että jäsenen myötävaikutusta ei tarvita asian-tuntijoiden hoitaessa asiat heidän puolestaan. Tavoitteet lähtevät kuiten-kin jäsenten tarpeista.

Ay-liikkeen vaikutusvalta perustuu viime kädessä siihen voimaan, jokasillä on jäsenissään. Vastapuoli arvioi ennen muuta kyvyn aktivoida jä-senistö työtaisteluun tai muuhun vastarintaan. Jos tätä kykyä ei ole, eiole myöskään vaikutusvaltaa.

Olemme monin tavoin karsineet ay-liikkeen puoluepoliittista leimaa mm.purkamalla kaksoismiehityksen liitoissa ja vähentämällä tai kokonaanlopettamalla puoluepoliittisten ryhmäkokousten pitämisen. Samaan ai-kaan on haluttu korostaa liikkeen arvopohjaa ja aatteellisuutta.

Ammattiyhdistysliikkeen tehtäviä voi pelkistetysti tarkastella kahdenmallin avulla. Toista mallia voidaan kutsua organisoivaksi, kansa-laistoiminnan malliksi ja toisessa mallissa ay-liike ymmärretään ensisi-jassa asiantuntijoiden muodostamaksi palveluorganisaatioksi.

Järjestötutkimuksen havaintojen mukaan näyttää siltä, ettei ay-liikkeenpäättäjillä ole täysin yhdenmukaista näkemystä liikkeen identiteetistä:tulisiko sen olla nykyistä enemmän palveluorganisaatio vai enemmänkansalaisliike, jäsenten liike. Liitoilla on myös erilaisia odotuksia kes-kusjärjestön edunvalvontapolitiikasta ja palveluroolista.

Kansalaistoiminnan organisointi

Tässä mallissa organisaatio on vahvasti sitoutunut jäsenten osallistumi-sen edistämiseen, toiminnan organisointiin ja koulutukseen. Harjoitetaanaktiivista sopimustoimintaa ja yhteiskuntavaikuttamista. Jäseniäaktivoidaan ratkaisemaan yhteisiä ongelmia ja asiantuntijoita käytetääntiedon välittämiseen sekä taitojen kehittämiseen. Organisaatiorakenneon hajautettu. Jäsenhankinnasta huolehtivat paikalliset toimijat, kutenluottamusmiehet. Organisaation viestintä on monitahoista ja verkosto-maista.

Toiminnassa korostuvat ja siihen motivoivat yhteisöllisyys, yhteiset ar-vot ja vakaumus.

Vakuutuslaitos

Vakuutuslaitoksessa toiminta painottuu johdon ja palkatun henkilöstöntyöhön. Asiantuntijat korjaavat epäkohtia ja neuvottelevat. Jäsenistö onpassiivista ja odottaa etujen kehittyvän ilman omaa myötävaikutusta.Viestintä on ylhäältä alas tapahtuvaa tiedottamista, ei niinkään vuoro-vaikutusta. Organisaatiorakenne on keskitetty. Liikkeen identiteetti pe-rustuu �palvelujen myymiseen�.

Tulevaisuudessa korostuu järjestöjemme kyky toimia yhteydessäjäseniinsä. Toiminnan organisointi on jäänyt liian vähälle huomiolle.Vahvan asiantuntemuksen ja jäsenpalvelujen tulee kuitenkin kehittyätämän rinnalla. Tärkein jäsenpalvelu on jatkossakin sopimus jäsententyöehdoista. Sitä tukevat muut keskeiset palvelut, kuten neuvonta-, tie-dotus- ja koulutuspalvelut.

Kannanotto 4

SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen on säilyttävä vahvana kansa-laisjärjestönä ja todellisena kansanliikkeenä. Liikkeen elinvoima edellyt-tää jäsenten omaa osallistumista ja jatkuvaa organisaation sisäistä vuo-rovaikutusta.

Kannanotto 5

Meidän on aika palata perusasioihin: yhteys jäseniin, heidänkuulemisensa ja osallistuminen niin päätöksentekoon kuin toimintaanon kaiken ay-toiminnan lähtökohta. Samanaikaisesti on kyettävä kehit-tämään myös sisäistä kulttuuria ja palveluhenkisyyttä jäsenten tarpeitakunnioittavaan suuntaan. Toiminnan organisointi ja palvelut on saatavatukemaan toisiaan.

3.2 Työn liike

Oikeudenmukaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa työ on vaurauden ja hy-vinvoinnin perusta. Työn liikkeenä olemme sitoutuneet toimimaan täys-työllisyyden saavuttamiseksi. Perinnöt, omistus ja osakekauppa eivät voiolla ainoa vaurastumisen väylä. Palkansaajalla ja hänen perheellään onmahdollisuus ja oikeus vaurastua työnteolla. Se edellyttää oikeudenmu-kaista työtulojen ja pääomatulojen keskinäistä suhdetta.

Hyvä työ ja työympäristö merkitsevät mahdollisuutta kehittymiseen, so-siaaliseen yhteisyyteen ja vaikuttamiseen. Mielekäs ja oikein kuormitettutyö tukee ihmisen terveyttä ja hyvinvointia.

12 13

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Keskitetty neuvottelutoiminta, kompromissihakuisuus ja vakaus jättä-vät jäsenistön helposti sivustakatsojan rooliin. Tämä näyttää tapahtuvansiitäkin huolimatta, että paikallinen sopimistoiminta yleistyy. Hyvätkäänneuvottelutulokset eivät välttämättä aktivoi jäseniä, vaan saattavat jopavahvistaa kuvitelmaa siitä, että jäsenen myötävaikutusta ei tarvita asian-tuntijoiden hoitaessa asiat heidän puolestaan. Tavoitteet lähtevät kuiten-kin jäsenten tarpeista.

Ay-liikkeen vaikutusvalta perustuu viime kädessä siihen voimaan, jokasillä on jäsenissään. Vastapuoli arvioi ennen muuta kyvyn aktivoida jä-senistö työtaisteluun tai muuhun vastarintaan. Jos tätä kykyä ei ole, eiole myöskään vaikutusvaltaa.

Olemme monin tavoin karsineet ay-liikkeen puoluepoliittista leimaa mm.purkamalla kaksoismiehityksen liitoissa ja vähentämällä tai kokonaanlopettamalla puoluepoliittisten ryhmäkokousten pitämisen. Samaan ai-kaan on haluttu korostaa liikkeen arvopohjaa ja aatteellisuutta.

Ammattiyhdistysliikkeen tehtäviä voi pelkistetysti tarkastella kahdenmallin avulla. Toista mallia voidaan kutsua organisoivaksi, kansa-laistoiminnan malliksi ja toisessa mallissa ay-liike ymmärretään ensisi-jassa asiantuntijoiden muodostamaksi palveluorganisaatioksi.

Järjestötutkimuksen havaintojen mukaan näyttää siltä, ettei ay-liikkeenpäättäjillä ole täysin yhdenmukaista näkemystä liikkeen identiteetistä:tulisiko sen olla nykyistä enemmän palveluorganisaatio vai enemmänkansalaisliike, jäsenten liike. Liitoilla on myös erilaisia odotuksia kes-kusjärjestön edunvalvontapolitiikasta ja palveluroolista.

Kansalaistoiminnan organisointi

Tässä mallissa organisaatio on vahvasti sitoutunut jäsenten osallistumi-sen edistämiseen, toiminnan organisointiin ja koulutukseen. Harjoitetaanaktiivista sopimustoimintaa ja yhteiskuntavaikuttamista. Jäseniäaktivoidaan ratkaisemaan yhteisiä ongelmia ja asiantuntijoita käytetääntiedon välittämiseen sekä taitojen kehittämiseen. Organisaatiorakenneon hajautettu. Jäsenhankinnasta huolehtivat paikalliset toimijat, kutenluottamusmiehet. Organisaation viestintä on monitahoista ja verkosto-maista.

Toiminnassa korostuvat ja siihen motivoivat yhteisöllisyys, yhteiset ar-vot ja vakaumus.

Vakuutuslaitos

Vakuutuslaitoksessa toiminta painottuu johdon ja palkatun henkilöstöntyöhön. Asiantuntijat korjaavat epäkohtia ja neuvottelevat. Jäsenistö onpassiivista ja odottaa etujen kehittyvän ilman omaa myötävaikutusta.Viestintä on ylhäältä alas tapahtuvaa tiedottamista, ei niinkään vuoro-vaikutusta. Organisaatiorakenne on keskitetty. Liikkeen identiteetti pe-rustuu �palvelujen myymiseen�.

Tulevaisuudessa korostuu järjestöjemme kyky toimia yhteydessäjäseniinsä. Toiminnan organisointi on jäänyt liian vähälle huomiolle.Vahvan asiantuntemuksen ja jäsenpalvelujen tulee kuitenkin kehittyätämän rinnalla. Tärkein jäsenpalvelu on jatkossakin sopimus jäsententyöehdoista. Sitä tukevat muut keskeiset palvelut, kuten neuvonta-, tie-dotus- ja koulutuspalvelut.

Kannanotto 4

SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen on säilyttävä vahvana kansa-laisjärjestönä ja todellisena kansanliikkeenä. Liikkeen elinvoima edellyt-tää jäsenten omaa osallistumista ja jatkuvaa organisaation sisäistä vuo-rovaikutusta.

Kannanotto 5

Meidän on aika palata perusasioihin: yhteys jäseniin, heidänkuulemisensa ja osallistuminen niin päätöksentekoon kuin toimintaanon kaiken ay-toiminnan lähtökohta. Samanaikaisesti on kyettävä kehit-tämään myös sisäistä kulttuuria ja palveluhenkisyyttä jäsenten tarpeitakunnioittavaan suuntaan. Toiminnan organisointi ja palvelut on saatavatukemaan toisiaan.

3.2 Työn liike

Oikeudenmukaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa työ on vaurauden ja hy-vinvoinnin perusta. Työn liikkeenä olemme sitoutuneet toimimaan täys-työllisyyden saavuttamiseksi. Perinnöt, omistus ja osakekauppa eivät voiolla ainoa vaurastumisen väylä. Palkansaajalla ja hänen perheellään onmahdollisuus ja oikeus vaurastua työnteolla. Se edellyttää oikeudenmu-kaista työtulojen ja pääomatulojen keskinäistä suhdetta.

Hyvä työ ja työympäristö merkitsevät mahdollisuutta kehittymiseen, so-siaaliseen yhteisyyteen ja vaikuttamiseen. Mielekäs ja oikein kuormitettutyö tukee ihmisen terveyttä ja hyvinvointia.

12 13

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Monelle jäsenellemme yksipuolinen työ on edelleen arkipäivää. Työn ja-kamiseen ja osittamiseen perustuva, taylorismiksi kutsuttu tapa organi-soida työtä, on edelleen varsin yleistä. Liittojemme jäsenistä joka toinentekee enemmän tai vähemmän yksipuolista toistotyötä. Työn kuormitta-vuus on pikemminkin kasvanut kuin helpottunut. Myös vaikutusmah-dollisuudet omaan työhön koetaan heikentyneiksi.

Työelämän kehittämisessä koetut takaiskut vaativat jatkossa ponnistele-maan enemmän hyvän työn ja työympäristön puolesta. Se edellyttää jat-kuvaa aktiivisuutta ja osallisuutta työelämän kehittämishankkeissa. Jot-ta oma-aloitteisuutemme voisi lisääntyä, on erityisesti työpaikka-aktii-vien osaamista parannettava.

Kannanotto 6

Työ- ja virkaehtosopimukset ovat työlainsäädännön rinnalla työelämänsuhteiden perusta. Ammattiliittojen tärkein tehtävä on neuvotella jäse-nilleen työehdot valtakunnallisilla työ- tai virkaehtosopimuksilla. Sopi-musten tehtävä on taata työntekijöille yhtäläinen työehtojen vähim-mäisturva. Ne estävät keinottelua työehdoilla ja rajoittavat omistajien jatyönantajien valtaa. Kattavat ja laajat työehtosopimukset ovat osa suo-malaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

3.3 Turvallisuuden liike

Jäsenten odotukset järjestöiltään näkyvät vahvasti jäsentutkimuk-sissamme. SAK:lainen ammattiyhdistysliike mielletään ennen muutaturvallisuuden liikkeenä. Siltä odotetaan edunvalvonnan painottumistatyöttömyyden vastaiseen taisteluun ja työttömyysturvan sekä työttömyys-kassapalvelujen kehittämistä. Tämän taustalla ovat monien jäsenten hen-kilökohtaiset työttömyyskokemukset.

Työn pysyvyys on edelleen jäsentemme tärkein tavoite työssä. Hyvänpalkan merkitys työhön verrattuna on menettänyt tuntuvasti merkitys-tään. Peräti 28 prosenttia jäsenistä pelkää joutuvansa työttömäksi.

SAK:laisten työttömyys on ollut pitkäkestoisempaa kuin koko maassakeskimäärin (v. 1999), eli 16 kuukautta. Työttömistä jäsenistämme on li-säksi toistuvasti ollut työttömänä 75 prosenttia. Vain 64 prosenttia työt-tömistä jäsenistä saa ansiosidonnaista päivärahaa.

Erilaiset epävakausilmiöt koskevat arvioiden mukaan jopa noin kolmat-ta osaa työvoimasta. Ydintyövoimaan tai marginaalityövoimaan kuulu-minen jakaa ihmiset eriarvoisiin työmarkkina-asemiin. Uusi epävarmuu-

den ja epäjatkuvuuden aika muuttaa ihmisten elämänkulun perusteita jakoko palkkatyöhön kiinnittymisen luonnetta.

Kannanotto 7

SAK:lainen liike on murroksen ja epävarmuuden yhteiskunnassa entistäenemmän turvallisuuden liike. Se merkitsee vaikuttamista muutostenehtoihin ja niiden inhimillisten seurausten huomioonottamista.

Kannanotto 8

Eettiset säännöt sekä arvot ovat 2000-luvun SAK:lle yhä tärkeämpiä edun-valvonnan perusteita. Edellytämme niin itseltämme kuin työnantajilta,omistajilta ja poliittisilta päättäjiltä vastuullisuutta ja kestäviä arvo-valintoja oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin turvaami-seksi.

3.4 Oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan liike

Etujärjestönä ammattiliitto ei ole vain palkkaliike, vaan myös yhteiskun-nallinen uudistusliike, joka pyrkii laaja-alaiseen vaikuttamiseen. Ammat-tiyhdistysliike ei voi laajasta tehtävästään huolimatta olla mukana kai-kessa, eikä se voi toimia puolueen kaltaisena liikkeenä, joka on vastuus-sa koko yhteiskunnan päätöksenteosta.

Valintojen ja arvojen painottaminen muuttaa poliittista kulttuuria. Kan-salaiset voivat paremmin hyväksyä päätökset, jotka perustellaan ja joilleon esitetty myös vaihtoehtoja. Puolueiden ja puoluepolitiikan heikkoarvostus ei parane viihteellistämällä politiikka. Uskottavuus kansalais-ten silmissä edellyttää päättäjien ja poliittisten organisaatioidenarvokkuuden säilymistä.

Ammattiyhdistysliikkeen kannalta ei olisi hyväksi, jos taloudellista japoliittista valtaa käyttävien päättäjien ja kansalaisten välinen kuilusuurenisi. Kansalaiset kannattavat laajasti hyvinvointiyhteiskuntaa ja senjulkisia palveluja. Ne ovat tärkeitä edunvalvonnan kohteita. Kansalais-ten mielipidettä ei ole kuitenkaan kuunneltu, kun kuntien ja valtion päät-täjät ovat laajasti organisoineet palveluja yksityisen sektorin varaan. Suuriosa hyvinvointiyhteiskunnan palveluista tuotetaan kunnissa.

Hyvinvointiyhteiskunta on ollut tehokkain yhteiskunnallinen malli so-siaalisten epäkohtien ja köyhyyden torjumisessa. Se ei ole kuitenkaanvain turvaverkko, vaan myös tasapainoista taloudellista ja yhteiskunnal-

14 15

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Monelle jäsenellemme yksipuolinen työ on edelleen arkipäivää. Työn ja-kamiseen ja osittamiseen perustuva, taylorismiksi kutsuttu tapa organi-soida työtä, on edelleen varsin yleistä. Liittojemme jäsenistä joka toinentekee enemmän tai vähemmän yksipuolista toistotyötä. Työn kuormitta-vuus on pikemminkin kasvanut kuin helpottunut. Myös vaikutusmah-dollisuudet omaan työhön koetaan heikentyneiksi.

Työelämän kehittämisessä koetut takaiskut vaativat jatkossa ponnistele-maan enemmän hyvän työn ja työympäristön puolesta. Se edellyttää jat-kuvaa aktiivisuutta ja osallisuutta työelämän kehittämishankkeissa. Jot-ta oma-aloitteisuutemme voisi lisääntyä, on erityisesti työpaikka-aktii-vien osaamista parannettava.

Kannanotto 6

Työ- ja virkaehtosopimukset ovat työlainsäädännön rinnalla työelämänsuhteiden perusta. Ammattiliittojen tärkein tehtävä on neuvotella jäse-nilleen työehdot valtakunnallisilla työ- tai virkaehtosopimuksilla. Sopi-musten tehtävä on taata työntekijöille yhtäläinen työehtojen vähim-mäisturva. Ne estävät keinottelua työehdoilla ja rajoittavat omistajien jatyönantajien valtaa. Kattavat ja laajat työehtosopimukset ovat osa suo-malaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

3.3 Turvallisuuden liike

Jäsenten odotukset järjestöiltään näkyvät vahvasti jäsentutkimuk-sissamme. SAK:lainen ammattiyhdistysliike mielletään ennen muutaturvallisuuden liikkeenä. Siltä odotetaan edunvalvonnan painottumistatyöttömyyden vastaiseen taisteluun ja työttömyysturvan sekä työttömyys-kassapalvelujen kehittämistä. Tämän taustalla ovat monien jäsenten hen-kilökohtaiset työttömyyskokemukset.

Työn pysyvyys on edelleen jäsentemme tärkein tavoite työssä. Hyvänpalkan merkitys työhön verrattuna on menettänyt tuntuvasti merkitys-tään. Peräti 28 prosenttia jäsenistä pelkää joutuvansa työttömäksi.

SAK:laisten työttömyys on ollut pitkäkestoisempaa kuin koko maassakeskimäärin (v. 1999), eli 16 kuukautta. Työttömistä jäsenistämme on li-säksi toistuvasti ollut työttömänä 75 prosenttia. Vain 64 prosenttia työt-tömistä jäsenistä saa ansiosidonnaista päivärahaa.

Erilaiset epävakausilmiöt koskevat arvioiden mukaan jopa noin kolmat-ta osaa työvoimasta. Ydintyövoimaan tai marginaalityövoimaan kuulu-minen jakaa ihmiset eriarvoisiin työmarkkina-asemiin. Uusi epävarmuu-

den ja epäjatkuvuuden aika muuttaa ihmisten elämänkulun perusteita jakoko palkkatyöhön kiinnittymisen luonnetta.

Kannanotto 7

SAK:lainen liike on murroksen ja epävarmuuden yhteiskunnassa entistäenemmän turvallisuuden liike. Se merkitsee vaikuttamista muutostenehtoihin ja niiden inhimillisten seurausten huomioonottamista.

Kannanotto 8

Eettiset säännöt sekä arvot ovat 2000-luvun SAK:lle yhä tärkeämpiä edun-valvonnan perusteita. Edellytämme niin itseltämme kuin työnantajilta,omistajilta ja poliittisilta päättäjiltä vastuullisuutta ja kestäviä arvo-valintoja oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin turvaami-seksi.

3.4 Oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan liike

Etujärjestönä ammattiliitto ei ole vain palkkaliike, vaan myös yhteiskun-nallinen uudistusliike, joka pyrkii laaja-alaiseen vaikuttamiseen. Ammat-tiyhdistysliike ei voi laajasta tehtävästään huolimatta olla mukana kai-kessa, eikä se voi toimia puolueen kaltaisena liikkeenä, joka on vastuus-sa koko yhteiskunnan päätöksenteosta.

Valintojen ja arvojen painottaminen muuttaa poliittista kulttuuria. Kan-salaiset voivat paremmin hyväksyä päätökset, jotka perustellaan ja joilleon esitetty myös vaihtoehtoja. Puolueiden ja puoluepolitiikan heikkoarvostus ei parane viihteellistämällä politiikka. Uskottavuus kansalais-ten silmissä edellyttää päättäjien ja poliittisten organisaatioidenarvokkuuden säilymistä.

Ammattiyhdistysliikkeen kannalta ei olisi hyväksi, jos taloudellista japoliittista valtaa käyttävien päättäjien ja kansalaisten välinen kuilusuurenisi. Kansalaiset kannattavat laajasti hyvinvointiyhteiskuntaa ja senjulkisia palveluja. Ne ovat tärkeitä edunvalvonnan kohteita. Kansalais-ten mielipidettä ei ole kuitenkaan kuunneltu, kun kuntien ja valtion päät-täjät ovat laajasti organisoineet palveluja yksityisen sektorin varaan. Suuriosa hyvinvointiyhteiskunnan palveluista tuotetaan kunnissa.

Hyvinvointiyhteiskunta on ollut tehokkain yhteiskunnallinen malli so-siaalisten epäkohtien ja köyhyyden torjumisessa. Se ei ole kuitenkaanvain turvaverkko, vaan myös tasapainoista taloudellista ja yhteiskunnal-

14 15

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

lista kehitystä tukeva yhteiskuntamalli. Oikeudenmukaisen ja riittävänlaajan veropohjan säilyttäminen on myös hyvinvointiyhteiskunnan edel-lytys.

Hyvinvointiyhteiskunnan arvostelijat puhuvat �jakopolitiikan� paluus-ta, kun sosiaalisia etuuksia ja hyvinvointipalveluja on ryhdytty elvyttä-mään laman jäljiltä. Tasa-arvo ei hyvinvointiyhteiskunnan vastustajiakiinnosta.

Tulojen ja varallisuuden oikeudenmukainen uudelleenjako on tärkeim-piä tulevaisuuden tehtäviä. Korkea työttömyys ei kuulu hyvinvointi-yhteiskuntaan. Olemme sitoutuneet hyvinvointiyhteiskuntaan, jossa hy-vinvointi kuuluu kaikille.

Hyvinvointiyhteiskunta ei ole vain etuuksien jakaja. Kansalaisella onhyvinvointipalvelujen käyttäjänä niin oikeuksia kuin velvollisuuksia.Erityisesti lamavuodet ovat saattaneet synnyttää sellaista uutta käsitystäkansalaisuudesta, jossa ihminen ymmärretään valtion asiakkaana.Kansalaistoiminnassa on aina myös kysyttävä, mitä yksilöinä ja yhdessävoimme tehdä yhteiskunnan ja toisten kansalaisten hyväksi.

Kannanotto 9

Oikeudenmukaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on vahva ammattiyh-distysliike ja toimiva kansalaisyhteiskunta. SAK liittoineen toimii hyvin-voinnin edistämisen liikkeenä ja toiminnallaan se kaventaa omistajienahneutta ja etuoikeuksia. Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vaatimuk-set ohjaavat ihmisten mahdollisuuksia kunnolliseen toimeentuloon, ak-tiiviseen kansalaisuuteen, kehittymiseen ja oppimiseen.

4 Työelämän muutos vaatii uudistumista

Työelämän kehityksen kokonaiskuva on laman jäljiltä ollut monin osinkielteinen. Lukemattomat julkisuuteen tulleet työelämän myönteisetkehityshankkeet eivät ole voineet kääntää tätä kokonaisarviota myöntei-seksi. Sen sijaan ne kertovat työelämän voimakkaasta kahtia-jakautumisesta: toisaalta hyviin ja kehittyviin työpaikkoihin ja toisaaltaahdistaviin, köyhdytettyjen töiden ja turvattomuuden työpaikkoihin.Hyville työpaikoille on ominaista myös hyvät yhteistoimintasuhteet työn-antajan ja työntekijöiden kesken.

Olemme olleet toteuttamassa monia tasa-arvoa edistäviä hankkeita. Eri-arvoisuus työelämässä määräytyy kuitenkin vielä sukupuolen mukaan.Naisten palkat ovat kokopäivätyössä 77 prosenttia miesten palkoista.Työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan. Eriarvoisuusnäkyy myös ikäsyrjintänä sekä esimerkiksi maahanmuuttajien ja vam-maisten kokemina ongelmina työelämässä.

Globalisoituminen (maapalloistuminen) murtaa valtioiden rajoja ja syn-nyttää maailmanlaajuisia työmarkkinoita. Monikansalliset yritykset luo-vat maailmanlaajuisia toimintatapoja työvoiman käyttöön ja henkilöstö-politiikkaan. Työmarkkinat pysyvät valtaosaltaan kuitenkin paikallisina.

Maailmanlaajuinen työpaikkakilpailu asettaa kansainvälisen ay-liikkeensolidaarisuuden ja toimintamallit koetukselle. SAK etsii uusia toiminta-malleja kansainvälisten keskusjärjestöjen ja liittojen yhteistyönsyventämiseksi.

Keskeiset järjestötoimintaan vaikuttavat muutokset työelämässä ovat:

- sukupolven vaihtuminen- ammattitaitovaatimusten ja työvoiman koulutustason kohoaminen- työntekijöiden ja toimihenkilöiden raja-aitojen madaltuminen

- pienten työpaikkojen lisääntyminen- suurten kansainvälisten konsernien vaikutusvallan kasvu- omistajien etujen korostuminen- julkisen sektorin töiden yksityistäminen ja kilpailuttaminen

- epätyypillisten töiden lisääntyminen- työvoiman jakaminen ydintyövoimaan ja reunatyövoimaan- katkeilevat työurat

16 17

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

lista kehitystä tukeva yhteiskuntamalli. Oikeudenmukaisen ja riittävänlaajan veropohjan säilyttäminen on myös hyvinvointiyhteiskunnan edel-lytys.

Hyvinvointiyhteiskunnan arvostelijat puhuvat �jakopolitiikan� paluus-ta, kun sosiaalisia etuuksia ja hyvinvointipalveluja on ryhdytty elvyttä-mään laman jäljiltä. Tasa-arvo ei hyvinvointiyhteiskunnan vastustajiakiinnosta.

Tulojen ja varallisuuden oikeudenmukainen uudelleenjako on tärkeim-piä tulevaisuuden tehtäviä. Korkea työttömyys ei kuulu hyvinvointi-yhteiskuntaan. Olemme sitoutuneet hyvinvointiyhteiskuntaan, jossa hy-vinvointi kuuluu kaikille.

Hyvinvointiyhteiskunta ei ole vain etuuksien jakaja. Kansalaisella onhyvinvointipalvelujen käyttäjänä niin oikeuksia kuin velvollisuuksia.Erityisesti lamavuodet ovat saattaneet synnyttää sellaista uutta käsitystäkansalaisuudesta, jossa ihminen ymmärretään valtion asiakkaana.Kansalaistoiminnassa on aina myös kysyttävä, mitä yksilöinä ja yhdessävoimme tehdä yhteiskunnan ja toisten kansalaisten hyväksi.

Kannanotto 9

Oikeudenmukaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on vahva ammattiyh-distysliike ja toimiva kansalaisyhteiskunta. SAK liittoineen toimii hyvin-voinnin edistämisen liikkeenä ja toiminnallaan se kaventaa omistajienahneutta ja etuoikeuksia. Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vaatimuk-set ohjaavat ihmisten mahdollisuuksia kunnolliseen toimeentuloon, ak-tiiviseen kansalaisuuteen, kehittymiseen ja oppimiseen.

4 Työelämän muutos vaatii uudistumista

Työelämän kehityksen kokonaiskuva on laman jäljiltä ollut monin osinkielteinen. Lukemattomat julkisuuteen tulleet työelämän myönteisetkehityshankkeet eivät ole voineet kääntää tätä kokonaisarviota myöntei-seksi. Sen sijaan ne kertovat työelämän voimakkaasta kahtia-jakautumisesta: toisaalta hyviin ja kehittyviin työpaikkoihin ja toisaaltaahdistaviin, köyhdytettyjen töiden ja turvattomuuden työpaikkoihin.Hyville työpaikoille on ominaista myös hyvät yhteistoimintasuhteet työn-antajan ja työntekijöiden kesken.

Olemme olleet toteuttamassa monia tasa-arvoa edistäviä hankkeita. Eri-arvoisuus työelämässä määräytyy kuitenkin vielä sukupuolen mukaan.Naisten palkat ovat kokopäivätyössä 77 prosenttia miesten palkoista.Työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan. Eriarvoisuusnäkyy myös ikäsyrjintänä sekä esimerkiksi maahanmuuttajien ja vam-maisten kokemina ongelmina työelämässä.

Globalisoituminen (maapalloistuminen) murtaa valtioiden rajoja ja syn-nyttää maailmanlaajuisia työmarkkinoita. Monikansalliset yritykset luo-vat maailmanlaajuisia toimintatapoja työvoiman käyttöön ja henkilöstö-politiikkaan. Työmarkkinat pysyvät valtaosaltaan kuitenkin paikallisina.

Maailmanlaajuinen työpaikkakilpailu asettaa kansainvälisen ay-liikkeensolidaarisuuden ja toimintamallit koetukselle. SAK etsii uusia toiminta-malleja kansainvälisten keskusjärjestöjen ja liittojen yhteistyönsyventämiseksi.

Keskeiset järjestötoimintaan vaikuttavat muutokset työelämässä ovat:

- sukupolven vaihtuminen- ammattitaitovaatimusten ja työvoiman koulutustason kohoaminen- työntekijöiden ja toimihenkilöiden raja-aitojen madaltuminen

- pienten työpaikkojen lisääntyminen- suurten kansainvälisten konsernien vaikutusvallan kasvu- omistajien etujen korostuminen- julkisen sektorin töiden yksityistäminen ja kilpailuttaminen

- epätyypillisten töiden lisääntyminen- työvoiman jakaminen ydintyövoimaan ja reunatyövoimaan- katkeilevat työurat

16 17

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

- sukupuolen mukaan eriytyneet koulutus- ja työmarkkinat- palkkaerojen säilyminen miesten ja naisten kesken

- työn henkisen kuormituksen ja kiireen lisääntyminen- joustavien työaikamuotojen lisääntyminen

SAK:n ja sen liittojen myötävaikutuksella on toteutettu laajoja työelä-män laadun kehityshankkeita, joista on saatu rohkaisevia kokemuksia.Ne ovat mahdollisuus niin meille kuin työnantajille.

Mahdollisuutemme on:

- osaavissa luottamusmiehissä, työsuojeluvaltuutetuissa ja muissa aktiiveissa- muutostahdossa ja aloitteellisuudessa- hyvien kokemusten levittämisessä- vahvassa vaikutuksessa työnantajiin ja viranomaisiin

Työelämän muutosten seurauksena jäsenistömme rakenne muuttuu mer-kittävästi.

Työelämän muutokset ovat pirstoneet jäsenkenttää entistä erilaisempiintyömarkkina-asemiin. Epätyypillisissä työsuhteissa, erityisesti määräai-kaisissa työsuhteissa olevien jäsenten osuus on tuntuvasti lisääntynyt jaheitä on 26 prosenttia jäsenistä. Voimme olla heille turvallisuuden liikevain siinä tapauksessa, että he voivat kokea asemansa parantuvan juuriay-liikkeen edunvalvontatoimin. Tämä taas edellyttää vahvempaakiinnittymistä ay-jäsenyyteen ja edunvalvonnan kohdentamista erityi-sesti heille.

Kolmasosalla SAK:n liittojen naisjäsenistä ja yli puolella nuorista jäse-nistä on epätyypillinen työsuhde. Epätyypilliset työsuhteet ovat tulleetmerkittäväksi työsuhdemuodoksi palvelualoilla ja julkisella sektorilla.Tätä ei voi jättää edunvalvonnan ulkopuolelle.

Eriytyminen erilaisiin työmarkkina-asemiin aiheuttaa eriytyneitä etu-pyrkimyksiä, palvelutarpeita ja odotuksia järjestöiltämme. Juuriepätyypillisissä työsuhteissa olevat uhkaavat jäädä edunvalvonnan reu-na-alueille. Heillä on heikko edustus ammattiliittojen päättävissä elimis-sä ja liittojen päätöksentekoa pyrkivät hallitsemaan vahvat, ns. ydintyö-voimaan kuuluvat ryhmät. Edunvalvonnan näkökulma painottuu hel-posti pysyvissä ja kokoaikaisissa työsuhteissa olevien tarpeisiin.

Yhtenäiset työväestön asuinalueet ovat pirstoutuneet. Samoin on käynytmonille tehdastyön työläisyhteisöille. Vaikka liki kaksi kolmasosaa jäse-

nistä samastuu edelleen työväenluokkaan, on työväenluokan käsite saa-nut uuden, moniulotteisen sisällön. Työväestön sosiaalinen perusta muut-tuu koulutustason kohoamisen myötä ja ammattien saadessatoimihenkilötyön piirteitä. Jäsenten eriytymistä edistää myös elämänta-pojen ja elämäntyylien erilaistuminen.

Vain viisi prosenttia jäsenistä pitää itseään toimihenkilöinä. Toimihenkilö-identiteetti ei ole syntynyt, vaikka toimihenkilötyyppisissä ammateissaon huomattava määrä liittojemme jäsenistä. Ammattiliittoihin kuuluvis-ta alemmista toimihenkilöistä on peräti 32 prosenttia järjestäytynytSAK:laisiin liittoihin, ylemmistä toimihenkilöistä 5 prosenttia. Tilasto-keskuksen luokituksen mukaan 31 prosenttia jäsenistämme on toimihen-kilöitä.

Työpaikkojen koko on pienentynyt, ja se on heikentänyt mahdollisuuk-sia hoitaa perinteisin keinoin tehokasta edunvalvontaa. Liki puoletjäsenistämme tekee työtä alle 30 hengen työpaikoilla. Luottamushenkilö-verkosto on aikaisempaa aukollisempi juuri näillä työpaikoilla.

1990-luvun alkupuolella Suomen työvoima oli vielä suhteellisen vähänkoulutettua. Viime vuosina koulutustaso on noussut nopeasti. Samallaavoimien työpaikkojen koulutustasovaatimukset ovat kohonneet. Kun1990-luvun alussa vielä alle 10 prosentissa avoimista työpaikoista edel-lytettiin korkea-asteen koulutusta ja keskiasteen koulutusta noinkolmanneksessa työpaikoista, oli tilanne vuosikymmenen toiselle puo-liskolle tultaessa muuttunut radikaalisti. Vuonna 1996 korkea-asteenkoulutusta vaadittiin jo neljänneksessä avoimista työpaikoista ja keskias-teen koulutus yli puolessa. Työnhakijoista oli samaan aikaan vielä yli 40prosenttia vailla perusasteen jälkeistä koulutusta.

Työttömien koulutustaso on jäänyt jälkeen näistä vaatimuksista. Kerranhankittu ammatti ei enää riitä koko elinikäiseksi työuran turvaksi.

18 19

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

- sukupuolen mukaan eriytyneet koulutus- ja työmarkkinat- palkkaerojen säilyminen miesten ja naisten kesken

- työn henkisen kuormituksen ja kiireen lisääntyminen- joustavien työaikamuotojen lisääntyminen

SAK:n ja sen liittojen myötävaikutuksella on toteutettu laajoja työelä-män laadun kehityshankkeita, joista on saatu rohkaisevia kokemuksia.Ne ovat mahdollisuus niin meille kuin työnantajille.

Mahdollisuutemme on:

- osaavissa luottamusmiehissä, työsuojeluvaltuutetuissa ja muissa aktiiveissa- muutostahdossa ja aloitteellisuudessa- hyvien kokemusten levittämisessä- vahvassa vaikutuksessa työnantajiin ja viranomaisiin

Työelämän muutosten seurauksena jäsenistömme rakenne muuttuu mer-kittävästi.

Työelämän muutokset ovat pirstoneet jäsenkenttää entistä erilaisempiintyömarkkina-asemiin. Epätyypillisissä työsuhteissa, erityisesti määräai-kaisissa työsuhteissa olevien jäsenten osuus on tuntuvasti lisääntynyt jaheitä on 26 prosenttia jäsenistä. Voimme olla heille turvallisuuden liikevain siinä tapauksessa, että he voivat kokea asemansa parantuvan juuriay-liikkeen edunvalvontatoimin. Tämä taas edellyttää vahvempaakiinnittymistä ay-jäsenyyteen ja edunvalvonnan kohdentamista erityi-sesti heille.

Kolmasosalla SAK:n liittojen naisjäsenistä ja yli puolella nuorista jäse-nistä on epätyypillinen työsuhde. Epätyypilliset työsuhteet ovat tulleetmerkittäväksi työsuhdemuodoksi palvelualoilla ja julkisella sektorilla.Tätä ei voi jättää edunvalvonnan ulkopuolelle.

Eriytyminen erilaisiin työmarkkina-asemiin aiheuttaa eriytyneitä etu-pyrkimyksiä, palvelutarpeita ja odotuksia järjestöiltämme. Juuriepätyypillisissä työsuhteissa olevat uhkaavat jäädä edunvalvonnan reu-na-alueille. Heillä on heikko edustus ammattiliittojen päättävissä elimis-sä ja liittojen päätöksentekoa pyrkivät hallitsemaan vahvat, ns. ydintyö-voimaan kuuluvat ryhmät. Edunvalvonnan näkökulma painottuu hel-posti pysyvissä ja kokoaikaisissa työsuhteissa olevien tarpeisiin.

Yhtenäiset työväestön asuinalueet ovat pirstoutuneet. Samoin on käynytmonille tehdastyön työläisyhteisöille. Vaikka liki kaksi kolmasosaa jäse-

nistä samastuu edelleen työväenluokkaan, on työväenluokan käsite saa-nut uuden, moniulotteisen sisällön. Työväestön sosiaalinen perusta muut-tuu koulutustason kohoamisen myötä ja ammattien saadessatoimihenkilötyön piirteitä. Jäsenten eriytymistä edistää myös elämänta-pojen ja elämäntyylien erilaistuminen.

Vain viisi prosenttia jäsenistä pitää itseään toimihenkilöinä. Toimihenkilö-identiteetti ei ole syntynyt, vaikka toimihenkilötyyppisissä ammateissaon huomattava määrä liittojemme jäsenistä. Ammattiliittoihin kuuluvis-ta alemmista toimihenkilöistä on peräti 32 prosenttia järjestäytynytSAK:laisiin liittoihin, ylemmistä toimihenkilöistä 5 prosenttia. Tilasto-keskuksen luokituksen mukaan 31 prosenttia jäsenistämme on toimihen-kilöitä.

Työpaikkojen koko on pienentynyt, ja se on heikentänyt mahdollisuuk-sia hoitaa perinteisin keinoin tehokasta edunvalvontaa. Liki puoletjäsenistämme tekee työtä alle 30 hengen työpaikoilla. Luottamushenkilö-verkosto on aikaisempaa aukollisempi juuri näillä työpaikoilla.

1990-luvun alkupuolella Suomen työvoima oli vielä suhteellisen vähänkoulutettua. Viime vuosina koulutustaso on noussut nopeasti. Samallaavoimien työpaikkojen koulutustasovaatimukset ovat kohonneet. Kun1990-luvun alussa vielä alle 10 prosentissa avoimista työpaikoista edel-lytettiin korkea-asteen koulutusta ja keskiasteen koulutusta noinkolmanneksessa työpaikoista, oli tilanne vuosikymmenen toiselle puo-liskolle tultaessa muuttunut radikaalisti. Vuonna 1996 korkea-asteenkoulutusta vaadittiin jo neljänneksessä avoimista työpaikoista ja keskias-teen koulutus yli puolessa. Työnhakijoista oli samaan aikaan vielä yli 40prosenttia vailla perusasteen jälkeistä koulutusta.

Työttömien koulutustaso on jäänyt jälkeen näistä vaatimuksista. Kerranhankittu ammatti ei enää riitä koko elinikäiseksi työuran turvaksi.

18 19

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

5 Hyväksymme erilaisuuden

Suomessa on moniin muihin maihin verrattuna vähän ulkomaan kansa-laisia, vain 1,7 prosenttia väestöstä, eli noin 90 000 henkeä. Maahanmuuttovilkastui 1990-luvulla. Suomeen muuttavista suurin osa on nuoria aikui-sia. Toistaiseksi liittojemme jäsenissä on vain noin 3000 ulkomaisen kan-sallisuuden omaavaa.

Suomessa esiintyy etniseen alkuperään ja rotuun liittyvää epäluuloisuuttaja syrjintää. Erityisesti työsyrjintä näkyy työhönottovaiheessa. Maahan-muuttajan on vaikeaa päästä koulutustaan vastaavaan työhön tai ylipää-tään mihinkään työhön. Kielteistä asennoitumista ruokkivat myös omanmaan kansalaisten kokemat vaikeudet työllistymisessä.

Koko Länsi-Euroopassa on viime vuosina ollut havaittavissa erilaistenpoliittisten ääriliikkeiden kasvu. Nämä liikkeet ovat selkeästi maahan-muuttajakielteisiä ja rasistisia. Usein niille on ominaista myös ammatti-yhdistysliikkeen vastustaminen. Äärioikeistolaiset liikkeet ovat saaneetkannatusta mm. Itävallassa, Ranskassa, Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa.Joissakin tapauksissa liikkeillä on ollut parlamenttiinkin yltävää kanna-tusta. Niiden toiminta on saattanut olla avoimen väkivaltaista.

Kansalaisjärjestöt ovat osaltaan merkittävä taho, joka voi vaikuttaa kan-salaisten mielipiteisiin maahanmuuttajia kohtaan. Ammattiyhdistyslii-ke on sitoutunut tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden tavoitteisiin. Su-vaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen on näiden arvojen olennai-nen osa. Rotuun tai etniseen alkuperään liittyvä tasa-arvo on tärkeä osatasa-arvon kokonaisuutta.

Työpaikalla syntyy tärkeitä sosiaalisia verkostoja. Osallisuus yhteiskun-nan toimintoihin välittyy tärkeältä osin työelämän kautta. Ammattiyh-distysliike voi omalta osaltaan valmentaa suomalaista yhteiskuntaa jatyöelämää muuttuvaan, monikulttuurisempaan Suomeen tekemällä ak-tiivisesti työtä maahanmuuttajien kiinnittämiseksi ammattiliittojen jäse-niksi. Tätä kautta on mahdollista rohkaista heitä myös luottamustehtäviin.

On tärkeää, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvat voivat omaksua suo-malaisessa yhteiskunnassa selviytymisen kannalta tärkeät valtakulttuuriinkuuluvat ainekset. Kielitaito on keskeinen portti työelämään ja valta-kulttuuriin sopeutumisessa. Toisaalta on otettava huomioon vähemmis-töjen oikeudet riittävään, oman kulttuurin ja kielen vaalimiseen.

20 21

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

5 Hyväksymme erilaisuuden

Suomessa on moniin muihin maihin verrattuna vähän ulkomaan kansa-laisia, vain 1,7 prosenttia väestöstä, eli noin 90 000 henkeä. Maahanmuuttovilkastui 1990-luvulla. Suomeen muuttavista suurin osa on nuoria aikui-sia. Toistaiseksi liittojemme jäsenissä on vain noin 3000 ulkomaisen kan-sallisuuden omaavaa.

Suomessa esiintyy etniseen alkuperään ja rotuun liittyvää epäluuloisuuttaja syrjintää. Erityisesti työsyrjintä näkyy työhönottovaiheessa. Maahan-muuttajan on vaikeaa päästä koulutustaan vastaavaan työhön tai ylipää-tään mihinkään työhön. Kielteistä asennoitumista ruokkivat myös omanmaan kansalaisten kokemat vaikeudet työllistymisessä.

Koko Länsi-Euroopassa on viime vuosina ollut havaittavissa erilaistenpoliittisten ääriliikkeiden kasvu. Nämä liikkeet ovat selkeästi maahan-muuttajakielteisiä ja rasistisia. Usein niille on ominaista myös ammatti-yhdistysliikkeen vastustaminen. Äärioikeistolaiset liikkeet ovat saaneetkannatusta mm. Itävallassa, Ranskassa, Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa.Joissakin tapauksissa liikkeillä on ollut parlamenttiinkin yltävää kanna-tusta. Niiden toiminta on saattanut olla avoimen väkivaltaista.

Kansalaisjärjestöt ovat osaltaan merkittävä taho, joka voi vaikuttaa kan-salaisten mielipiteisiin maahanmuuttajia kohtaan. Ammattiyhdistyslii-ke on sitoutunut tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden tavoitteisiin. Su-vaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen on näiden arvojen olennai-nen osa. Rotuun tai etniseen alkuperään liittyvä tasa-arvo on tärkeä osatasa-arvon kokonaisuutta.

Työpaikalla syntyy tärkeitä sosiaalisia verkostoja. Osallisuus yhteiskun-nan toimintoihin välittyy tärkeältä osin työelämän kautta. Ammattiyh-distysliike voi omalta osaltaan valmentaa suomalaista yhteiskuntaa jatyöelämää muuttuvaan, monikulttuurisempaan Suomeen tekemällä ak-tiivisesti työtä maahanmuuttajien kiinnittämiseksi ammattiliittojen jäse-niksi. Tätä kautta on mahdollista rohkaista heitä myös luottamustehtäviin.

On tärkeää, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvat voivat omaksua suo-malaisessa yhteiskunnassa selviytymisen kannalta tärkeät valtakulttuuriinkuuluvat ainekset. Kielitaito on keskeinen portti työelämään ja valta-kulttuuriin sopeutumisessa. Toisaalta on otettava huomioon vähemmis-töjen oikeudet riittävään, oman kulttuurin ja kielen vaalimiseen.

20 21

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Monet tekijät yhdessä johtavat siihen, että lähivuosina Suomi ja myössuomalainen työelämä tulee monikulttuuristumaan. EU:n yhteiset työ-markkinat ja itälaajeneminen tuovat aikaisempaa suuremman ulkomaa-laisten joukon. Moniin tehtäviin � esimerkiksi informaatioteknologianalalla � voidaan työntekijöitä hakea myös EU-maiden ulkopuolelta.

Lähivuosina kasvaa tarve tiedottaa liittojen jäsenpalveluista ja työelämänoikeuksista maahanmuuttajien ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien kie-lellä. Tällöin voidaan luoda yhteys näihin ryhmiin jo muuton alkuvai-heissa, ja ehkäistä työsyrjintää ja sivullisuutta.

Hyvä yhteys maahanmuuttajiin ja etnisiin vähemmistöihin kiinnittääheidät myös ammattiyhdistysliikkeeseen. Ruotsin LO:n jäsenistä on muitakuin syntyperäisiä ruotsalaisia arviolta noin 600 000. Etnisiin vähemmis-töihin kuuluvat palkansaajat ovat hyvin järjestäytyneet Ruotsissa. Kor-kean järjestäytymisasteen tavoittaminen on mahdollista myös meillä.

Työvoimaa saatetaan rekrytoida ulkomailta niin rakentamiseen, palve-luihin kuin esimerkiksi hoivatyöhön sekä muihin palveluihin. Toisaaltamaahanmuuttajien rekrytointi kohdistuu korkean teknologian osaajiinja toisaalta eri alojen matalapalkkaisiin, vähän koulutusta vaativiin töi-hin.

Kannanotto 10

Meidän on henkisesti ja asenteellisesti varauduttava monikulttuuriseenyhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin työmarkkinoille sekä ay-liikkeen toi-mintaan. Omia toimenpiteitä suunniteltaessa on tärkeää perehtyä muis-sa maissa saatuihin kokemuksiin. Edustajakokouskauden aikana tuleetästä tehdä selvitys ja arviointi.

Kannanotto 11

Maahanmuuttajilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallisuuteen työ-elämässä ja ay-liikkeessä kuin valtaväestöllä. Maahanmuuton lisääntyes-sä on estettävä työmarkkinoiden jakautumista etnisten vähemmistöjenmukaan. On varmistettava, että etnisiin vähemmistöihin kuuluviin ja yli-päänsä ulkomaalaisiin sovelletaan samoja työehtoja kuin valtaväestöön.

Liittojemme omassa koulutuksessa on käsiteltävä ulkomaalaisiin jaetnisiin vähemmistöihin liittyviä aiheita. Nämä tulee sitoa osaksi liik-keen tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuusarvojen opiskelua.

Paikallisella tasolla tulee huolehtia siitä, että työelämään pyrkivät maa-hanmuuttajat saavat tietoa liittojemme toiminnasta ja työelämän suhteistaSuomessa. Luottamusmiehet ovat tässä avainasemassa.

Työelämässä tarvittavia asiakirjoja, kuten työehtosopimuksia, onkäännettävä myös vähemmistöjen kielelle. Tähän tulee saada valtion tu-kea.

Kun ulkomaalaisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien palkansaajienmäärä lisääntyy, on heille turvattava mahdollisuus luottamustehtäviinsekä toimihenkilötehtäviin.

22 23

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Monet tekijät yhdessä johtavat siihen, että lähivuosina Suomi ja myössuomalainen työelämä tulee monikulttuuristumaan. EU:n yhteiset työ-markkinat ja itälaajeneminen tuovat aikaisempaa suuremman ulkomaa-laisten joukon. Moniin tehtäviin � esimerkiksi informaatioteknologianalalla � voidaan työntekijöitä hakea myös EU-maiden ulkopuolelta.

Lähivuosina kasvaa tarve tiedottaa liittojen jäsenpalveluista ja työelämänoikeuksista maahanmuuttajien ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien kie-lellä. Tällöin voidaan luoda yhteys näihin ryhmiin jo muuton alkuvai-heissa, ja ehkäistä työsyrjintää ja sivullisuutta.

Hyvä yhteys maahanmuuttajiin ja etnisiin vähemmistöihin kiinnittääheidät myös ammattiyhdistysliikkeeseen. Ruotsin LO:n jäsenistä on muitakuin syntyperäisiä ruotsalaisia arviolta noin 600 000. Etnisiin vähemmis-töihin kuuluvat palkansaajat ovat hyvin järjestäytyneet Ruotsissa. Kor-kean järjestäytymisasteen tavoittaminen on mahdollista myös meillä.

Työvoimaa saatetaan rekrytoida ulkomailta niin rakentamiseen, palve-luihin kuin esimerkiksi hoivatyöhön sekä muihin palveluihin. Toisaaltamaahanmuuttajien rekrytointi kohdistuu korkean teknologian osaajiinja toisaalta eri alojen matalapalkkaisiin, vähän koulutusta vaativiin töi-hin.

Kannanotto 10

Meidän on henkisesti ja asenteellisesti varauduttava monikulttuuriseenyhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin työmarkkinoille sekä ay-liikkeen toi-mintaan. Omia toimenpiteitä suunniteltaessa on tärkeää perehtyä muis-sa maissa saatuihin kokemuksiin. Edustajakokouskauden aikana tuleetästä tehdä selvitys ja arviointi.

Kannanotto 11

Maahanmuuttajilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallisuuteen työ-elämässä ja ay-liikkeessä kuin valtaväestöllä. Maahanmuuton lisääntyes-sä on estettävä työmarkkinoiden jakautumista etnisten vähemmistöjenmukaan. On varmistettava, että etnisiin vähemmistöihin kuuluviin ja yli-päänsä ulkomaalaisiin sovelletaan samoja työehtoja kuin valtaväestöön.

Liittojemme omassa koulutuksessa on käsiteltävä ulkomaalaisiin jaetnisiin vähemmistöihin liittyviä aiheita. Nämä tulee sitoa osaksi liik-keen tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuusarvojen opiskelua.

Paikallisella tasolla tulee huolehtia siitä, että työelämään pyrkivät maa-hanmuuttajat saavat tietoa liittojemme toiminnasta ja työelämän suhteistaSuomessa. Luottamusmiehet ovat tässä avainasemassa.

Työelämässä tarvittavia asiakirjoja, kuten työehtosopimuksia, onkäännettävä myös vähemmistöjen kielelle. Tähän tulee saada valtion tu-kea.

Kun ulkomaalaisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien palkansaajienmäärä lisääntyy, on heille turvattava mahdollisuus luottamustehtäviinsekä toimihenkilötehtäviin.

22 23

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

6 Sinä - minä - me

Kehitämme järjestötoimintaa SAK:laisessa liikkeessä seuraavien periaat-teiden mukaan:

1. Edistämme aktiivista kansalaisuutta2. Ylläpidämme korkeaa järjestäytymisastetta3. Olemme jäsentemme näköinen ja jäseniä lähellä oleva järjestö4. Osaavat ja osallistuvat ihmiset tekevät meistä vahvan ja

toimintakykyisen yhteisön5. Olemme yhteistyökykyinen ja yhteistyöhakuinen järjestö

6.1 Yhteisö saa voimansa jäsenistään

6.1.1 Korkean järjestäytymisasteen säilyttäminen

1990-luvun laman raskaina vuosinakin säilyi Suomessa korkea järjestäy-tymisaste. Se kertoo luottamuksesta ammattiyhdistysliikkeeseen ja toi-saalta siitä, että ay-liike itse on ollut toimintakykyinen muuttuvassa yh-teiskunnassa. Monissa Euroopan maissa ammattiyhdistysliikkeeseen jär-jestäytyminen on samaan aikaan laskenut. Kun järjestäytymisaste onmeillä pysynyt noin 80 prosentissa ja jopa hieman noussut, on se useissamuissa Euroopan maissa laskenut alle 40 prosentin.

Niissä maissa, joissa järjestäytymisaste on ollut perinteisesti korkea, ku-ten Suomessa, Ruotsissa (82%) ja Tanskassa (77%), on korkea järjestäyty-misaste säilynyt. Järjestäytymisasteen laskun ovat taas kokeneet ne maat,joissa se on ennestäänkin ollut Pohjoismaita selvästi alhaisempi, kutenSaksa (27%), Iso-Britannia (30%) ja Itävalta (39%). Alhaisenjärjestäytymisasteen Ranskassa (10%) ja Espanjassa (17%) sekäAlankomaissa (24%) ei järjestäytymisasteessa ole tapahtunut suuria muu-toksia.

Vaikeissakin olosuhteissa kansalaiset ovat kokeneet SAK:laisen ay-liik-keen edustavan turvallisuutta. Selitystä korkean järjestäytymisasteen säi-lymiselle on haettu myös organisaatiorakenteesta. Suomessa ja Ruotsis-sa ay-organisaatio on samaan aikaan keskitetty ja hajautettu. Toisaaltaon vahva keskusjärjestö ja vahvat liitot ja toisaalta työpaikoille saakkaulottuva ja siellä näkyvä ay-organisaatio luottamushenkilöineen. Suo-men ja Ruotsin poikkeavaa asemaa selittää myös se, että toimihenkilötovat yhtä lailla järjestäytyneitä kuin työntekijätkin, kun taas monissa

24 25

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

6 Sinä - minä - me

Kehitämme järjestötoimintaa SAK:laisessa liikkeessä seuraavien periaat-teiden mukaan:

1. Edistämme aktiivista kansalaisuutta2. Ylläpidämme korkeaa järjestäytymisastetta3. Olemme jäsentemme näköinen ja jäseniä lähellä oleva järjestö4. Osaavat ja osallistuvat ihmiset tekevät meistä vahvan ja

toimintakykyisen yhteisön5. Olemme yhteistyökykyinen ja yhteistyöhakuinen järjestö

6.1 Yhteisö saa voimansa jäsenistään

6.1.1 Korkean järjestäytymisasteen säilyttäminen

1990-luvun laman raskaina vuosinakin säilyi Suomessa korkea järjestäy-tymisaste. Se kertoo luottamuksesta ammattiyhdistysliikkeeseen ja toi-saalta siitä, että ay-liike itse on ollut toimintakykyinen muuttuvassa yh-teiskunnassa. Monissa Euroopan maissa ammattiyhdistysliikkeeseen jär-jestäytyminen on samaan aikaan laskenut. Kun järjestäytymisaste onmeillä pysynyt noin 80 prosentissa ja jopa hieman noussut, on se useissamuissa Euroopan maissa laskenut alle 40 prosentin.

Niissä maissa, joissa järjestäytymisaste on ollut perinteisesti korkea, ku-ten Suomessa, Ruotsissa (82%) ja Tanskassa (77%), on korkea järjestäyty-misaste säilynyt. Järjestäytymisasteen laskun ovat taas kokeneet ne maat,joissa se on ennestäänkin ollut Pohjoismaita selvästi alhaisempi, kutenSaksa (27%), Iso-Britannia (30%) ja Itävalta (39%). Alhaisenjärjestäytymisasteen Ranskassa (10%) ja Espanjassa (17%) sekäAlankomaissa (24%) ei järjestäytymisasteessa ole tapahtunut suuria muu-toksia.

Vaikeissakin olosuhteissa kansalaiset ovat kokeneet SAK:laisen ay-liik-keen edustavan turvallisuutta. Selitystä korkean järjestäytymisasteen säi-lymiselle on haettu myös organisaatiorakenteesta. Suomessa ja Ruotsis-sa ay-organisaatio on samaan aikaan keskitetty ja hajautettu. Toisaaltaon vahva keskusjärjestö ja vahvat liitot ja toisaalta työpaikoille saakkaulottuva ja siellä näkyvä ay-organisaatio luottamushenkilöineen. Suo-men ja Ruotsin poikkeavaa asemaa selittää myös se, että toimihenkilötovat yhtä lailla järjestäytyneitä kuin työntekijätkin, kun taas monissa

24 25

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Teollisuusliittomalli on työpaikoilla merkinnyt solidaarisuutta heikom-massa asemassa olevia kohtaan. Työpaikkojen ulkoistaminen ja yritys-ten pilkkominen aiheuttaa kuitenkin uusia pulmia. Myös toimialat se-koittuvat. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden raja-aidat madaltuvat.

Ammattiliiton jäseneksi hakeudutaan joko oma-aloitteisesti tai luottamus-miehen ehdotuksesta. Myös työtovereilla on merkitystä jäseneksi tuloon.SAK:n pätkätyökokeilussa kävi ilmi, että monet eivät olleet jäseniä, kos-ka kukaan ei ollut sitä tarjonnut. Perheen ja ystävien kannustus on nuo-rille merkityksellistä. Joka kymmenes on ollut liiton oppilasjäsenenä.Luottamusmiehen merkitys jäsenyyden ehdottajana on ollut suurin teol-lisuuden työpaikoilla.

Työttömyysturva ja etujen ajaminen ovat pysyneet tärkeimpinä syinä jä-seneksi liittymiselle. Nuorilla, alle 25-vuotiailla, jäsenillä korostuu mo-tiivina työttömyysturva, varttuneemmilla taas palkansaajien etujen aja-minen. Liittokohtaiset erot ovat merkitseviä siinä, minkä jäsenet ilmaise-vat tärkeimmäksi syyksi liittoon kuulumiselle. Joissakin liitoissatyöttömyysturvalla on melko vähäinen motiivi, toisissa se on motiivinaselvästi yli keskiarvojen.

Kannanotto 12

Korkean järjestäytymisasteen säilyttäminen jatkossakin turvaa tehokkaanedunvalvonnan. Järjestäytymistä helpottavat Liikkeessä! -kampanjan työ-muodot, resurssit ja palvelut tulee pysyväistää.

Kannanotto 13

Teollisuusliittopohjainen järjestäytyminen on lähtökohtana lähi-vuosinakin, mutta sen rinnalla voi kasvaa myös toimialapohjainen jär-jestäytyminen. Liiton tehtävänä on päättää jäsenyytensä perusteista jajäseneksi liittymisen käytännöistä. Näitä käytäntöjä ja periaatteita tuleejatkossakin yhteistyössä kehittää, yksinkertaistaa ja varmistaa, jotta jäse-nyys on jokaisen työntekijän ulottuvilla.

Kannanotto 14

Nuorten mahdollisuuksia järjestäytyä tulee edistää oppilasjäsenyydenkautta. Liittojen ja SAK:n koulutiedottamista tulee vahvistaa ja turvatasille riittävät voimavarat.

Keski-Euroopan maissa on suuria toimialojen välisiä eroja järjestäytymi-sen asteessa.

Hyvästä yleisestä kehityksestä huolimatta alle 25-vuotiaista palkansaajistavain 40 prosenttia on järjestäytynyt ammattiliittoon. Nuorten järjestäy-tyminen on kymmenessä vuodessa laskenut viisi prosenttiyksikköä. Osantästä selittää koulutusaikojen pidentyminen. Epätyypillisissä töissä ole-vien järjestäytymisaste kohosi 1990-luvulla, mutta se on 13 prosenttiyk-sikköä alempi kuin pysyvissä kokoaikaisissa tehtävissä olevilla. Nuoris-ta monet työskentelevät epätyypillisissä töissä. Vastaava kehitys on ta-pahtunut Ruotsissa.

Työttömien järjestäytymisaste on laskenut 51 prosenttiin vuonna 1998.Tähän on keskeisesti vaikuttanut monien putoaminen ansiosidonnaisentyöttömyysturvan piiristä. Pitkittyvän rakennetyöttömyyden jatkuminenja pätkätyöt ovat uhka myös järjestäytymiselle.

Järjestäytymisessä on myös suuria alueellisia eroja. Uudellamaalla 70 pro-senttia palkansaajista on järjestäytynyt, kun luku esimerkiksi Kymen lää-nissä on 88 prosenttia. Naiset ovat järjestäytyneet hieman aktiivisemminkuin miehet.

Työelämän muutos koettelee perinteisiä järjestäytymisrajoja, synnyttääpäällekkäisen järjestäytymisen mahdollisuuksia ja järjestörajariitoja. Siksijatkossa onkin selvästi nähtävä kaksi perusvaihtoehtoa järjestäytymisentulevaisuudelle:

1. Nykyrakenteet säilyttävä - passiivinen vaihtoehtoLiitto- ja sopimusrakenteet säilyvät nykyisellään. Järjestörajariidat lisään-tyvät, mikä voi passivoida ihmisiä, kuluttaa ay-liikkeen energiaa sisäi-seen nahisteluun ja johtaa herkästi SAK:laisen liikkeen jäsenmäärän las-kuun.

2. Uusien liittokokonaisuuksien hakeminen � aktiivinen vaihtoehtoSyntyy suurempia liittokokonaisuuksia. Työntekijöiden ja toimihenki-löiden erottelu menettää entisestään merkitystä järjestäytymisen perus-teena ja sopimusalat laaja-alaistuvat. Vahva sopimuksiin ja myös uusillealoille ulottuva edunvalvonta varmistaa järjestäytymisen säilymisen kor-kealla.

Kaikissa vaihtoehdoissa on otettava huomioon, että työehtosopimuksetohjaavat järjestäytymistä myös tulevaisuudessa.

26 27

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Teollisuusliittomalli on työpaikoilla merkinnyt solidaarisuutta heikom-massa asemassa olevia kohtaan. Työpaikkojen ulkoistaminen ja yritys-ten pilkkominen aiheuttaa kuitenkin uusia pulmia. Myös toimialat se-koittuvat. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden raja-aidat madaltuvat.

Ammattiliiton jäseneksi hakeudutaan joko oma-aloitteisesti tai luottamus-miehen ehdotuksesta. Myös työtovereilla on merkitystä jäseneksi tuloon.SAK:n pätkätyökokeilussa kävi ilmi, että monet eivät olleet jäseniä, kos-ka kukaan ei ollut sitä tarjonnut. Perheen ja ystävien kannustus on nuo-rille merkityksellistä. Joka kymmenes on ollut liiton oppilasjäsenenä.Luottamusmiehen merkitys jäsenyyden ehdottajana on ollut suurin teol-lisuuden työpaikoilla.

Työttömyysturva ja etujen ajaminen ovat pysyneet tärkeimpinä syinä jä-seneksi liittymiselle. Nuorilla, alle 25-vuotiailla, jäsenillä korostuu mo-tiivina työttömyysturva, varttuneemmilla taas palkansaajien etujen aja-minen. Liittokohtaiset erot ovat merkitseviä siinä, minkä jäsenet ilmaise-vat tärkeimmäksi syyksi liittoon kuulumiselle. Joissakin liitoissatyöttömyysturvalla on melko vähäinen motiivi, toisissa se on motiivinaselvästi yli keskiarvojen.

Kannanotto 12

Korkean järjestäytymisasteen säilyttäminen jatkossakin turvaa tehokkaanedunvalvonnan. Järjestäytymistä helpottavat Liikkeessä! -kampanjan työ-muodot, resurssit ja palvelut tulee pysyväistää.

Kannanotto 13

Teollisuusliittopohjainen järjestäytyminen on lähtökohtana lähi-vuosinakin, mutta sen rinnalla voi kasvaa myös toimialapohjainen jär-jestäytyminen. Liiton tehtävänä on päättää jäsenyytensä perusteista jajäseneksi liittymisen käytännöistä. Näitä käytäntöjä ja periaatteita tuleejatkossakin yhteistyössä kehittää, yksinkertaistaa ja varmistaa, jotta jäse-nyys on jokaisen työntekijän ulottuvilla.

Kannanotto 14

Nuorten mahdollisuuksia järjestäytyä tulee edistää oppilasjäsenyydenkautta. Liittojen ja SAK:n koulutiedottamista tulee vahvistaa ja turvatasille riittävät voimavarat.

Keski-Euroopan maissa on suuria toimialojen välisiä eroja järjestäytymi-sen asteessa.

Hyvästä yleisestä kehityksestä huolimatta alle 25-vuotiaista palkansaajistavain 40 prosenttia on järjestäytynyt ammattiliittoon. Nuorten järjestäy-tyminen on kymmenessä vuodessa laskenut viisi prosenttiyksikköä. Osantästä selittää koulutusaikojen pidentyminen. Epätyypillisissä töissä ole-vien järjestäytymisaste kohosi 1990-luvulla, mutta se on 13 prosenttiyk-sikköä alempi kuin pysyvissä kokoaikaisissa tehtävissä olevilla. Nuoris-ta monet työskentelevät epätyypillisissä töissä. Vastaava kehitys on ta-pahtunut Ruotsissa.

Työttömien järjestäytymisaste on laskenut 51 prosenttiin vuonna 1998.Tähän on keskeisesti vaikuttanut monien putoaminen ansiosidonnaisentyöttömyysturvan piiristä. Pitkittyvän rakennetyöttömyyden jatkuminenja pätkätyöt ovat uhka myös järjestäytymiselle.

Järjestäytymisessä on myös suuria alueellisia eroja. Uudellamaalla 70 pro-senttia palkansaajista on järjestäytynyt, kun luku esimerkiksi Kymen lää-nissä on 88 prosenttia. Naiset ovat järjestäytyneet hieman aktiivisemminkuin miehet.

Työelämän muutos koettelee perinteisiä järjestäytymisrajoja, synnyttääpäällekkäisen järjestäytymisen mahdollisuuksia ja järjestörajariitoja. Siksijatkossa onkin selvästi nähtävä kaksi perusvaihtoehtoa järjestäytymisentulevaisuudelle:

1. Nykyrakenteet säilyttävä - passiivinen vaihtoehtoLiitto- ja sopimusrakenteet säilyvät nykyisellään. Järjestörajariidat lisään-tyvät, mikä voi passivoida ihmisiä, kuluttaa ay-liikkeen energiaa sisäi-seen nahisteluun ja johtaa herkästi SAK:laisen liikkeen jäsenmäärän las-kuun.

2. Uusien liittokokonaisuuksien hakeminen � aktiivinen vaihtoehtoSyntyy suurempia liittokokonaisuuksia. Työntekijöiden ja toimihenki-löiden erottelu menettää entisestään merkitystä järjestäytymisen perus-teena ja sopimusalat laaja-alaistuvat. Vahva sopimuksiin ja myös uusillealoille ulottuva edunvalvonta varmistaa järjestäytymisen säilymisen kor-kealla.

Kaikissa vaihtoehdoissa on otettava huomioon, että työehtosopimuksetohjaavat järjestäytymistä myös tulevaisuudessa.

26 27

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

6.1.2 Rajariidoista yhteistyöhön

Työehtosopimukset muodostavat järjestäytymiselle perustan. Liittojenvälille on kuitenkin syntynyt kilpailua siitä, mihin liittoon tietyn alantyöntekijöiden tulisi järjestäytyä. Työn muutokset ja työntekijöiden sekätoimihenkilöiden töiden lähentyminen luo uusia pulmia järjestäytymi-sen periaatteille. Myös uusia ammatteja on syntymässä. Puhutaan jopa�uudesta taloudesta�, jolla viitataan lähinnä korkean teknologian työ-paikkoihin. Näillä alueilla ei ole järjestäytymisen perinnettä. Sama kos-kee joitakin uusia palvelutehtävien muotoja.

Yhteistyö liittojen kesken varmistaa sen, että jokainen jäsenyydestä kiin-nostunut voi järjestäytyä mutkattomasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Kannanotto 16

Järjestäytymisen rajariitojen sijasta tulee liittojen yhdessä keskusjärjes-tön kanssa sopia järjestäytymisestä. Liittojen on keskinäisen kilpailun si-jasta varmistettava yhteistyö ja estettävä �ay-vapaiden� vyöhykkeidensyntyminen. Viivyttelyn sijaan tarvitaan yhteistyössä tapahtuvaa työelä-män kehityksen ennakointia ja toimenpiteistä sopimista.

Liikkeessä! �projektin avulla käynnistetyt yhteiset tehotoimet järjestäy-tymisen vahvistamiseksi nykyisillä ja uusilla järjestämisalueilla tarvitse-vat onnistuakseen yhteiset menettelytapakäytännöt, miten uusien työ-alojen tai yritys- ja työrakenteiden muutostilanteissa järjestäytyminen ta-pahtuu oikeaan liittoon jäsenen edunvalvonnan kannalta.

6.1.3 Vahvoja liittoja

Kehitys on niin Suomessa kuin erityisesti muualla EU-maissa johtanutliittojen yhdistymisiin ja entistä suurempien kokonaisuuksien syntyyn.Jäsenliittojen yhteistyötä kehittämällä ja tarkoituksenmukaisillaliittokokonaisuuksilla voidaan varmistaa myös muuttuvissa oloissa te-hokas jäsenten edunvalvonta ja kehittyvät palvelut. Liiton koko ei yksinsanele sen elinmahdollisuuksia ja jäsenten tyytyväisyyttä, joten kunkinliiton päättäjien on itse arvioitava, millaisessa yhteistyörakenteessa jä-senten asiat tulevat parhaiten hoidetuksi.

Kannanotto 17

Keskusjärjestön tehtävänä on tarvittaessa olla tukena pyrittäessätarkoituksenmukaisempiin liittokokonaisuuksiin ja esimerkiksivahvistettaessa toimialayhteistyötä.

Perinteisten kiinteiden yhteisöjen, kuten puolueiden ja ammattiliittojenrinnalle on kehittymässä yhteisöjä, jotka ovat luonteeltaan hyvin tilapäi-siä. Ne perustuvat enemmän symboleihin kuin varsinaisesti yhteisiin etui-hin. Muodoltaan ne saattavat olla mielikuvayhteisöjä, jotka tarjoavat tiet-tyjä elämyksiä ja mahdollisuuden tulla yhteisöön tai poistua siitä ilmansuurempaa numeroa. Sitoutuminen voi lyhytaikaisuudestaan huolimat-ta olla luja. Tällainen mielikuvayhteisö voi rakentua myös tietoverkkoon.

Ammattiyhdistystoiminnassa mukana oleville liike on myös sosiaalinenverkosto. Verkostoon kuuluu moniin suuntiin toimiva yhteydenpito.Yhteys luo yhteisyyttä ja antaa mahdollisuuden keskinäiseen tukeen.Verkosto on myös oppimisympäristö, jossa saadaan tietoa hyvistäkäytännöistä ja toimintamalleista. Yhteisön ulkopuolelle jääminen onoikeus, mutta eristyneisyys saattaa heikentää keskinäistä ymmärrystä jarajoittaa kehittymismahdollisuuksia.

Kannanotto 15

Ammattiryhmä- toimiala- ja liittorajat ylittävät verkostot ovat välttämät-tömiä yhteenkuuluvuuden luomiseksi ja tehokkaiden oppimis-ympäristöjen kehittämiseksi. Verkostomaista yhteyttä tulee edistää kai-kessa kehittämis- ja koulutustoiminnassa.

Kansalaisten luottamus SAK:laista liikettä kohtaan on pysynyt hyvänä.Ammattiyhdistysliikkeeseen luotetaan tuntuvasti enemmän kuin esimer-kiksi puolueisiin tai yrityksiin. Saatu luottamus ei kuitenkaan oikeutatuudittautumaan tyytyväisyyteen. Liitoissa on varauduttava siihen, ettäjäsensuhteen luonne muuttuu tulevaisuudessa. Toistaiseksi on ollut tyy-pillistä, että kerran syntynyt jäsenyys on jatkunut pitkäaikaisena. Ihmis-ten suhde organisaatioihin näyttää kuitenkin muuttuvan tilanne-kohtaisempaan suuntaan. Tämä saattaa merkitä myös katkeilevia ja mah-dollisesti uudelleen syntyviä jäsensiteitä.

Kerran syntynyttä jäsensuhdetta on ylläpidettävä jatkuvalla yhteydelläihmisiin.

Kollektiivisuus ja yksilöllisyys ovat muuttuvia aaltoja historiallisessa ke-hityksessä. 1990-lukua leimasivat yksilöllisesti painottuneet arvot. Ke-hitys ei ole suoraviivaista. Yksilöllisyyden rinnalla on monia, ehkä uuttayhteisöllisyyttä korostavia muotoja. Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ovatkumpikin voimavaramme, kun annamme niille tilaa ja mahdollisuudenelää rinnakkain.

28 29

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

6.1.2 Rajariidoista yhteistyöhön

Työehtosopimukset muodostavat järjestäytymiselle perustan. Liittojenvälille on kuitenkin syntynyt kilpailua siitä, mihin liittoon tietyn alantyöntekijöiden tulisi järjestäytyä. Työn muutokset ja työntekijöiden sekätoimihenkilöiden töiden lähentyminen luo uusia pulmia järjestäytymi-sen periaatteille. Myös uusia ammatteja on syntymässä. Puhutaan jopa�uudesta taloudesta�, jolla viitataan lähinnä korkean teknologian työ-paikkoihin. Näillä alueilla ei ole järjestäytymisen perinnettä. Sama kos-kee joitakin uusia palvelutehtävien muotoja.

Yhteistyö liittojen kesken varmistaa sen, että jokainen jäsenyydestä kiin-nostunut voi järjestäytyä mutkattomasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Kannanotto 16

Järjestäytymisen rajariitojen sijasta tulee liittojen yhdessä keskusjärjes-tön kanssa sopia järjestäytymisestä. Liittojen on keskinäisen kilpailun si-jasta varmistettava yhteistyö ja estettävä �ay-vapaiden� vyöhykkeidensyntyminen. Viivyttelyn sijaan tarvitaan yhteistyössä tapahtuvaa työelä-män kehityksen ennakointia ja toimenpiteistä sopimista.

Liikkeessä! �projektin avulla käynnistetyt yhteiset tehotoimet järjestäy-tymisen vahvistamiseksi nykyisillä ja uusilla järjestämisalueilla tarvitse-vat onnistuakseen yhteiset menettelytapakäytännöt, miten uusien työ-alojen tai yritys- ja työrakenteiden muutostilanteissa järjestäytyminen ta-pahtuu oikeaan liittoon jäsenen edunvalvonnan kannalta.

6.1.3 Vahvoja liittoja

Kehitys on niin Suomessa kuin erityisesti muualla EU-maissa johtanutliittojen yhdistymisiin ja entistä suurempien kokonaisuuksien syntyyn.Jäsenliittojen yhteistyötä kehittämällä ja tarkoituksenmukaisillaliittokokonaisuuksilla voidaan varmistaa myös muuttuvissa oloissa te-hokas jäsenten edunvalvonta ja kehittyvät palvelut. Liiton koko ei yksinsanele sen elinmahdollisuuksia ja jäsenten tyytyväisyyttä, joten kunkinliiton päättäjien on itse arvioitava, millaisessa yhteistyörakenteessa jä-senten asiat tulevat parhaiten hoidetuksi.

Kannanotto 17

Keskusjärjestön tehtävänä on tarvittaessa olla tukena pyrittäessätarkoituksenmukaisempiin liittokokonaisuuksiin ja esimerkiksivahvistettaessa toimialayhteistyötä.

Perinteisten kiinteiden yhteisöjen, kuten puolueiden ja ammattiliittojenrinnalle on kehittymässä yhteisöjä, jotka ovat luonteeltaan hyvin tilapäi-siä. Ne perustuvat enemmän symboleihin kuin varsinaisesti yhteisiin etui-hin. Muodoltaan ne saattavat olla mielikuvayhteisöjä, jotka tarjoavat tiet-tyjä elämyksiä ja mahdollisuuden tulla yhteisöön tai poistua siitä ilmansuurempaa numeroa. Sitoutuminen voi lyhytaikaisuudestaan huolimat-ta olla luja. Tällainen mielikuvayhteisö voi rakentua myös tietoverkkoon.

Ammattiyhdistystoiminnassa mukana oleville liike on myös sosiaalinenverkosto. Verkostoon kuuluu moniin suuntiin toimiva yhteydenpito.Yhteys luo yhteisyyttä ja antaa mahdollisuuden keskinäiseen tukeen.Verkosto on myös oppimisympäristö, jossa saadaan tietoa hyvistäkäytännöistä ja toimintamalleista. Yhteisön ulkopuolelle jääminen onoikeus, mutta eristyneisyys saattaa heikentää keskinäistä ymmärrystä jarajoittaa kehittymismahdollisuuksia.

Kannanotto 15

Ammattiryhmä- toimiala- ja liittorajat ylittävät verkostot ovat välttämät-tömiä yhteenkuuluvuuden luomiseksi ja tehokkaiden oppimis-ympäristöjen kehittämiseksi. Verkostomaista yhteyttä tulee edistää kai-kessa kehittämis- ja koulutustoiminnassa.

Kansalaisten luottamus SAK:laista liikettä kohtaan on pysynyt hyvänä.Ammattiyhdistysliikkeeseen luotetaan tuntuvasti enemmän kuin esimer-kiksi puolueisiin tai yrityksiin. Saatu luottamus ei kuitenkaan oikeutatuudittautumaan tyytyväisyyteen. Liitoissa on varauduttava siihen, ettäjäsensuhteen luonne muuttuu tulevaisuudessa. Toistaiseksi on ollut tyy-pillistä, että kerran syntynyt jäsenyys on jatkunut pitkäaikaisena. Ihmis-ten suhde organisaatioihin näyttää kuitenkin muuttuvan tilanne-kohtaisempaan suuntaan. Tämä saattaa merkitä myös katkeilevia ja mah-dollisesti uudelleen syntyviä jäsensiteitä.

Kerran syntynyttä jäsensuhdetta on ylläpidettävä jatkuvalla yhteydelläihmisiin.

Kollektiivisuus ja yksilöllisyys ovat muuttuvia aaltoja historiallisessa ke-hityksessä. 1990-lukua leimasivat yksilöllisesti painottuneet arvot. Ke-hitys ei ole suoraviivaista. Yksilöllisyyden rinnalla on monia, ehkä uuttayhteisöllisyyttä korostavia muotoja. Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ovatkumpikin voimavaramme, kun annamme niille tilaa ja mahdollisuudenelää rinnakkain.

28 29

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Työvoiman kasvun ennakoidaan kohdistuvan erityisesti niille aloille, joillaSAK:n liitot ovat nykyisillä sopimus- ja järjestörajoilla melko heikostiedustettuna.

Sukupolvenvaihdoksesta aiheutuu monia muutoksia jäsenistön raken-teeseen. Jäsentutkimuksen mukaan SAK:n liittojen jäsenistä 40 prosentiltapuuttuu ammatillinen tutkinto, vaikka jäsenistön koulutustaso on kokoajan ollut kasvussa.

Vuonna 1984 vain prosentilla oli pohjakoulutuksena ylioppilastutkinto,kun se vuonna 2000 oli jo 11 prosentilla. Alle 35-vuotiaista jäsenistä jo 22prosentilla on ylioppilastutkinto. Opistotasoinen ammatillinen koulutuson prosentilla koko jäsenistöstä, mutta alle 35-vuotiaista jäsenistä se on15 prosentilla. Opistoasteinen koulutus on jo muuttunut ammatti-korkeakouluasteeksi ja koko ikäluokasta siirtyy pian noin 70 prosenttiakorkeakouluasteisiin opintoihin.

Jäsenten koulutustaso tulee siten merkittävästi kohoamaan lähivuosina.Työelämästä siirtyvät vähitellen pois ne ikäluokat, jotka ovat koko työ-uransa ajan tehneet töitä vailla ammatillista peruskoulutusta. Korkeastikoulutetut ovat pääsääntöisesti järjestäytyneet SAK:n ulkopuolisiinliittoihin, mutta tilanne muuttuu.

Miehiä korkeammin koulutetut naiset tulevat muuttamaan SAK:n ja senliittojen identiteettiä. SAK:n liittojen 55�60-vuotiaista naisjäsenistä kol-mella prosentilla on ylioppilastutkinto. Sen sijaan se on jo kolmasosallanuorista (alle 35-vuotiaat) naisjäsenistä, mutta vain joka kymmenennellänuorella miesjäsenellä.

Nuorista naisjäsenistä joka neljännellä on opisto- tai korkeakoulutasoinentutkinto. He toimivat erityisesti yksityisillä palvelualoilla ja julkisellasektorilla. Uuden sukupolven miesjäsenten koulutus, erityisesti vielä teol-lisuudessa, näyttää jäävän toisen asteen ammatilliseen koulutukseen javain harvalla on sitä ylempi koulutus.

Näyttää siltä, että palvelualojen ja julkisen sektorin liitot ovat tosiasiassajo nyt avoimia pitkän koulutuksen ammattiryhmille, kun taas teollisuu-den liitot eivät sitä juuri ole. Olemme myös enemmän toimihenkilöidenjärjestö kuin sitä vielä ymmärrämme.

Tulevaan kehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti se, mihin ammatti-korkeakouluista valmistuvat järjestäytyvät. Edunvalvonnan kannalta onselvää, että tutkintopohjainen järjestäytyminen ei muodostatuloksekkainta järjestäytymisen perustaa.

6.2 Sukupolvi vaihtuu ja me muutumme

Sukupolven vaihtuminen merkitsee muutosta. Parhaimmillaan se voimerkitä mahdollisuutta uusiutumiseen. Se taas edellyttää halua muu-tokseen. Muutos voi muodostua laajaksi, koko toimintakulttuuriauudistavaksi.

Yhteiset sukupolvikokemukset vaikuttavat saman ikäluokan arvostuk-siin ja käsityksiin yhteiskunnan toiminnasta. Talouskasvun aika ja toi-saalta lamavuodet tai muut kriisit, kuten sodat, aiheuttavat syviä elämän-kokemuksia. Ne muokkaavat sukupolvien käsitystä yhteiskunnan muu-toksesta, sen riskeistä yksilölle ja yksilön mahdollisuuksista vaikuttaaomaan elämänkulkuunsa.

Suurten ikäluokkien sukupolvi on kokenut raskaat ja ahdistavat lama-vuodet iässä, johon yleensä on kuulunut oman elämän vakiintuminen jatyöuran huipun saavuttaminen. Pitkäaikainen työssäolo katkesi monienkohdalla ja turvallisuus vaihtui jopa elinikäiseksi epävarmuudeksi. Nuo-ret, työmarkkinoille pyrkivät ikäpolvet sen sijaan kohtasivat laman täy-sin erilaisista lähtökohdista. Heille se merkitsi työmarkkinoille tulonestymistä tai ajautumista pitkäaikaiseen pätkätyön ja työttömyydenvuorotteluun.

Työllisyyden vähittäinen paraneminen merkitsi ennen kaikkea nuortentyöllisyyden paranemista. Varttuneempien ikäluokkien edustajat, hyvin-vointivaltion rakentajasukupolvi, sai todeta työllistymismahdolli-suuksiensa pysyvästi heikentyneen. Tästä huolimatta sen kiinnittyminenay-liikkeeseen säilyi vahvana, ja ay-liike näyttäytyi heille kenties enitenjuuri turvallisuuden liikkeenä.

Nykynuorten sukupolvikokemuksiin ei ole kuulunut maailman poliitti-nen kaksinapaisuus, sosialismi ja kommunismin luhistuminen, nuori-son poliittinen radikalismi tai �Kekkosen Suomi�. Maailma on välittynytlaman, työttömyyden, kilpailun, teknologisen kehityksen, rajojen avau-tumisen ja uusien yksilöllistyneiden elämäntyylien kautta. Nuorten maa-ilmaa kuvaa kiristynyt kilpailu opiskelu- ja työpaikoista, toimeentulo-huolet sekä viivästynyt mahdollisuus itsenäiseen elämään kodin ulko-puolella. Nuorten kiinnostus ay-liikettä kohtaan kasvaa, jos ay-liikkeenpoliittisella esityslistalla on näkyvällä paikalla heidän arkielämäänsäkoskettavia asioita.

Suurten ikäluokkien eläköityminen kiihtyy jo seuraavalla edustajakokous-kaudella. Hieman yli puolet ammatissa toimivasta väestöstä poistuu työ-voimasta jaksolla 1995-2010.

30 31

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Työvoiman kasvun ennakoidaan kohdistuvan erityisesti niille aloille, joillaSAK:n liitot ovat nykyisillä sopimus- ja järjestörajoilla melko heikostiedustettuna.

Sukupolvenvaihdoksesta aiheutuu monia muutoksia jäsenistön raken-teeseen. Jäsentutkimuksen mukaan SAK:n liittojen jäsenistä 40 prosentiltapuuttuu ammatillinen tutkinto, vaikka jäsenistön koulutustaso on kokoajan ollut kasvussa.

Vuonna 1984 vain prosentilla oli pohjakoulutuksena ylioppilastutkinto,kun se vuonna 2000 oli jo 11 prosentilla. Alle 35-vuotiaista jäsenistä jo 22prosentilla on ylioppilastutkinto. Opistotasoinen ammatillinen koulutuson prosentilla koko jäsenistöstä, mutta alle 35-vuotiaista jäsenistä se on15 prosentilla. Opistoasteinen koulutus on jo muuttunut ammatti-korkeakouluasteeksi ja koko ikäluokasta siirtyy pian noin 70 prosenttiakorkeakouluasteisiin opintoihin.

Jäsenten koulutustaso tulee siten merkittävästi kohoamaan lähivuosina.Työelämästä siirtyvät vähitellen pois ne ikäluokat, jotka ovat koko työ-uransa ajan tehneet töitä vailla ammatillista peruskoulutusta. Korkeastikoulutetut ovat pääsääntöisesti järjestäytyneet SAK:n ulkopuolisiinliittoihin, mutta tilanne muuttuu.

Miehiä korkeammin koulutetut naiset tulevat muuttamaan SAK:n ja senliittojen identiteettiä. SAK:n liittojen 55�60-vuotiaista naisjäsenistä kol-mella prosentilla on ylioppilastutkinto. Sen sijaan se on jo kolmasosallanuorista (alle 35-vuotiaat) naisjäsenistä, mutta vain joka kymmenennellänuorella miesjäsenellä.

Nuorista naisjäsenistä joka neljännellä on opisto- tai korkeakoulutasoinentutkinto. He toimivat erityisesti yksityisillä palvelualoilla ja julkisellasektorilla. Uuden sukupolven miesjäsenten koulutus, erityisesti vielä teol-lisuudessa, näyttää jäävän toisen asteen ammatilliseen koulutukseen javain harvalla on sitä ylempi koulutus.

Näyttää siltä, että palvelualojen ja julkisen sektorin liitot ovat tosiasiassajo nyt avoimia pitkän koulutuksen ammattiryhmille, kun taas teollisuu-den liitot eivät sitä juuri ole. Olemme myös enemmän toimihenkilöidenjärjestö kuin sitä vielä ymmärrämme.

Tulevaan kehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti se, mihin ammatti-korkeakouluista valmistuvat järjestäytyvät. Edunvalvonnan kannalta onselvää, että tutkintopohjainen järjestäytyminen ei muodostatuloksekkainta järjestäytymisen perustaa.

6.2 Sukupolvi vaihtuu ja me muutumme

Sukupolven vaihtuminen merkitsee muutosta. Parhaimmillaan se voimerkitä mahdollisuutta uusiutumiseen. Se taas edellyttää halua muu-tokseen. Muutos voi muodostua laajaksi, koko toimintakulttuuriauudistavaksi.

Yhteiset sukupolvikokemukset vaikuttavat saman ikäluokan arvostuk-siin ja käsityksiin yhteiskunnan toiminnasta. Talouskasvun aika ja toi-saalta lamavuodet tai muut kriisit, kuten sodat, aiheuttavat syviä elämän-kokemuksia. Ne muokkaavat sukupolvien käsitystä yhteiskunnan muu-toksesta, sen riskeistä yksilölle ja yksilön mahdollisuuksista vaikuttaaomaan elämänkulkuunsa.

Suurten ikäluokkien sukupolvi on kokenut raskaat ja ahdistavat lama-vuodet iässä, johon yleensä on kuulunut oman elämän vakiintuminen jatyöuran huipun saavuttaminen. Pitkäaikainen työssäolo katkesi monienkohdalla ja turvallisuus vaihtui jopa elinikäiseksi epävarmuudeksi. Nuo-ret, työmarkkinoille pyrkivät ikäpolvet sen sijaan kohtasivat laman täy-sin erilaisista lähtökohdista. Heille se merkitsi työmarkkinoille tulonestymistä tai ajautumista pitkäaikaiseen pätkätyön ja työttömyydenvuorotteluun.

Työllisyyden vähittäinen paraneminen merkitsi ennen kaikkea nuortentyöllisyyden paranemista. Varttuneempien ikäluokkien edustajat, hyvin-vointivaltion rakentajasukupolvi, sai todeta työllistymismahdolli-suuksiensa pysyvästi heikentyneen. Tästä huolimatta sen kiinnittyminenay-liikkeeseen säilyi vahvana, ja ay-liike näyttäytyi heille kenties enitenjuuri turvallisuuden liikkeenä.

Nykynuorten sukupolvikokemuksiin ei ole kuulunut maailman poliitti-nen kaksinapaisuus, sosialismi ja kommunismin luhistuminen, nuori-son poliittinen radikalismi tai �Kekkosen Suomi�. Maailma on välittynytlaman, työttömyyden, kilpailun, teknologisen kehityksen, rajojen avau-tumisen ja uusien yksilöllistyneiden elämäntyylien kautta. Nuorten maa-ilmaa kuvaa kiristynyt kilpailu opiskelu- ja työpaikoista, toimeentulo-huolet sekä viivästynyt mahdollisuus itsenäiseen elämään kodin ulko-puolella. Nuorten kiinnostus ay-liikettä kohtaan kasvaa, jos ay-liikkeenpoliittisella esityslistalla on näkyvällä paikalla heidän arkielämäänsäkoskettavia asioita.

Suurten ikäluokkien eläköityminen kiihtyy jo seuraavalla edustajakokous-kaudella. Hieman yli puolet ammatissa toimivasta väestöstä poistuu työ-voimasta jaksolla 1995-2010.

30 31

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Tällä on vaikutuksensa myös ay-toimintaan. Naisten osuus liittotoimi-kunnissa ja -hallituksissa ei keskimäärin vastaa naisten osuutta jäsenis-töstä.

Luottamustehtävissä olevien keski-ikä on 45 vuotta. Kaksi kolmasosaaluottamustehtävissä olevista on miehiä. Tämä ei lainkaan vastaa jäsenis-tön sukupuolijakaumaa. Kaikista jäsenistämme 46 prosenttia on naisia.Ruotsin LO:ssa naisten osuus ay-liikkeen luottamustehtävissä on kasva-nut voimakkaasti, 41 prosenttiin. Meillä naisten osuus luottamus-henkilöistä on vähentynyt niin palvelualoilla kuin julkisella sektorilla.Tämä vaikuttaa myös jäsenkiinnittymiseen.

Luottamusmiehen osuus jäsenyyden aikaansaajana on naisilla tuntuvas-ti harvinaisempaa kuin miehillä. Varsinkaan nuoret naiset eivät ole saa-neet jäsenyydelleen kimmoketta luottamusmiehiltä, vaan ovat toimineetoma-aloitteisesti tai saaneet tukea ystäviltä tai oppilasjäsenyyden kaut-ta.

Kannanotto 18

Jotta liike olisi jäsentensä näköinen, meidän tulee tuntuvasti lisätä nuor-ten ja naisten osuutta liittojen päätöksentekoelimissä ja luot-tamushenkilöinä. Edustajakokouskauden aikana tätä kehitystä on seu-rattava ja sen mukaan tarvittaessa harkittava kiintiöiden käyttöönottoa.

6.3.2 Yhteys nuoriin nuorten ehdoilla

Meidän tulee ratkaista, onko aktiivisuus luvallista vain etukäteen anne-tuissa tiukoissa raameissa vai myös nuorten ehdoilla. Sukupolvienvastakkaisliikkeestä on mahdollista saada uutta dynamiikkaa ay-liikkee-seen. Nuorista puhuttaessa on kuitenkin muistettava, etteivät he ole yh-tenäinen ryhmä, vaan yhtä lailla jakaantunut kuin muukin väestö.

Puhuessaan politiikasta nuoret käyttävät eri käsitteitä kuin vanhemmat.Poliittisuus, aatteellisuus ja uskonnollisuus saattavat sekoittua. Niitä eivälttämättä erotella tai mennä erikseen tekemään politiikkaa jonnekin.Kunkin sukupolven oma kokemus näkyy tavassa käsittää yhteiskunta.Vanhempi ikäpolvi pyrkii usein välittämään perintönsä nuorille �sankarit-arinoiden� (esimerkiksi hyvinvointivaltion rakentaminen) kautta. Nesaattavat aiheuttaa myös vetäytymistä. Hyvinvointia saatetaan pitää it-sestään selvänä, ja sen huomaan voidaan sitten heittäytyä.

Järjestötoiminta on demokratiaan kouliintumista ja yhteiskunnalliseenosallistumiseen valmentautumista. Nuorten osallistuminen ns. vanhojen

6.3 Jäsentensä näköinen

Jäsentensä näköinen SAK:lainen liike toimii jäsenten tarpeet huomioonottaen, mutta se on myös rakenteeltaan jäsenistöään vastaava. Jäsentensänäköinen liike hyväksyy jäsentensä erilaisuuden. Päätöksenteossa ja hal-linnossa voi parhaiten välittyä jäsenten ääni, erilaiset kokemustaustat,kulttuurit ja arvostukset, kun niiden kokoonpano vastaa jäsenrakennetta.

Julkisuus välittää SAK:sta usein kuvan teollisuuden miesvaltaisten alo-jen edunvalvojana. Se saattaa vaikuttaa kielteisesti mahdollisuuksiimmetavoittaa toimihenkilöammatteihin kouluttautuneita naisia. Näin voi ta-pahtua siitä riippumatta, että edunvalvontatyön tulokset ovat meillä par-haimmat ja että joka toinen jäsenemme on nainen ja kolmasosa jäse-nistämme on toimihenkilötehtävissä jo nyt.

Jäsenistön moninaisuudesta voidaan tehdä vahvuus. Se merkitsee erilai-suuden hyväksymistä ja huomioonottamista kaikissa toiminnoissa ja kokotoimintakulttuurissa. Vahvuutemme on siinä, että meillä on jäseninämiehiä, naisia, nuoria ja varttuneempia, eri toimialoja, eri kokoisten työ-paikkojen työntekijöitä, suomen- ja ruotsinkielisiä, etnisiä vähemmistöjäjne.

Avain toimintakulttuurin ja työtapojen muutokseen on halu saada erilai-set ihmiset osallisiksi ay-toimintaan ja kuulla heitä.

6.3.1 Erilaisuus voimavarana

Tasa-arvolla tarkoitetaan yleensä yhtäläisiä mahdollisuuksia. Mahdolli-suudet eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti. On erityisesti vahvistettavaniiden ryhmien asemaa ja osallisuutta, jotka eivät ole tulleet riittävästihuomioiduksi.

Järjestötutkimuksessa mukana olleiden 20 liiton liittotoimikunnassa taihallituksessa on 317 varsinaista jäsentä. Näistä vain kaksi on alle 30-vuo-tiaita. Tilannetta ei voi mitenkään pitää hyvänä. Nuorten puuttuminenliittojen päättävistä elimistä selittyy liikkeen vahvalla senioriteetti-ajattelulla. Vain pitkän kokemuksen kautta voi edetä päättäjän paikalle.Naisia on 104, eli vain kolmasosa.

Päättäjät eivät yleensä tule myöskään pieniltä työpaikoilta, vaikka suuriosa jäsenistä niillä työskenteleekin. Miehiä useammin naiset tekevät työ-tä pienillä työpaikoilla. Sen sijaan yli 500 hengen työpaikoilla miehiä onkaksi kertaa naisia enemmän.

32 33

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Tällä on vaikutuksensa myös ay-toimintaan. Naisten osuus liittotoimi-kunnissa ja -hallituksissa ei keskimäärin vastaa naisten osuutta jäsenis-töstä.

Luottamustehtävissä olevien keski-ikä on 45 vuotta. Kaksi kolmasosaaluottamustehtävissä olevista on miehiä. Tämä ei lainkaan vastaa jäsenis-tön sukupuolijakaumaa. Kaikista jäsenistämme 46 prosenttia on naisia.Ruotsin LO:ssa naisten osuus ay-liikkeen luottamustehtävissä on kasva-nut voimakkaasti, 41 prosenttiin. Meillä naisten osuus luottamus-henkilöistä on vähentynyt niin palvelualoilla kuin julkisella sektorilla.Tämä vaikuttaa myös jäsenkiinnittymiseen.

Luottamusmiehen osuus jäsenyyden aikaansaajana on naisilla tuntuvas-ti harvinaisempaa kuin miehillä. Varsinkaan nuoret naiset eivät ole saa-neet jäsenyydelleen kimmoketta luottamusmiehiltä, vaan ovat toimineetoma-aloitteisesti tai saaneet tukea ystäviltä tai oppilasjäsenyyden kaut-ta.

Kannanotto 18

Jotta liike olisi jäsentensä näköinen, meidän tulee tuntuvasti lisätä nuor-ten ja naisten osuutta liittojen päätöksentekoelimissä ja luot-tamushenkilöinä. Edustajakokouskauden aikana tätä kehitystä on seu-rattava ja sen mukaan tarvittaessa harkittava kiintiöiden käyttöönottoa.

6.3.2 Yhteys nuoriin nuorten ehdoilla

Meidän tulee ratkaista, onko aktiivisuus luvallista vain etukäteen anne-tuissa tiukoissa raameissa vai myös nuorten ehdoilla. Sukupolvienvastakkaisliikkeestä on mahdollista saada uutta dynamiikkaa ay-liikkee-seen. Nuorista puhuttaessa on kuitenkin muistettava, etteivät he ole yh-tenäinen ryhmä, vaan yhtä lailla jakaantunut kuin muukin väestö.

Puhuessaan politiikasta nuoret käyttävät eri käsitteitä kuin vanhemmat.Poliittisuus, aatteellisuus ja uskonnollisuus saattavat sekoittua. Niitä eivälttämättä erotella tai mennä erikseen tekemään politiikkaa jonnekin.Kunkin sukupolven oma kokemus näkyy tavassa käsittää yhteiskunta.Vanhempi ikäpolvi pyrkii usein välittämään perintönsä nuorille �sankarit-arinoiden� (esimerkiksi hyvinvointivaltion rakentaminen) kautta. Nesaattavat aiheuttaa myös vetäytymistä. Hyvinvointia saatetaan pitää it-sestään selvänä, ja sen huomaan voidaan sitten heittäytyä.

Järjestötoiminta on demokratiaan kouliintumista ja yhteiskunnalliseenosallistumiseen valmentautumista. Nuorten osallistuminen ns. vanhojen

6.3 Jäsentensä näköinen

Jäsentensä näköinen SAK:lainen liike toimii jäsenten tarpeet huomioonottaen, mutta se on myös rakenteeltaan jäsenistöään vastaava. Jäsentensänäköinen liike hyväksyy jäsentensä erilaisuuden. Päätöksenteossa ja hal-linnossa voi parhaiten välittyä jäsenten ääni, erilaiset kokemustaustat,kulttuurit ja arvostukset, kun niiden kokoonpano vastaa jäsenrakennetta.

Julkisuus välittää SAK:sta usein kuvan teollisuuden miesvaltaisten alo-jen edunvalvojana. Se saattaa vaikuttaa kielteisesti mahdollisuuksiimmetavoittaa toimihenkilöammatteihin kouluttautuneita naisia. Näin voi ta-pahtua siitä riippumatta, että edunvalvontatyön tulokset ovat meillä par-haimmat ja että joka toinen jäsenemme on nainen ja kolmasosa jäse-nistämme on toimihenkilötehtävissä jo nyt.

Jäsenistön moninaisuudesta voidaan tehdä vahvuus. Se merkitsee erilai-suuden hyväksymistä ja huomioonottamista kaikissa toiminnoissa ja kokotoimintakulttuurissa. Vahvuutemme on siinä, että meillä on jäseninämiehiä, naisia, nuoria ja varttuneempia, eri toimialoja, eri kokoisten työ-paikkojen työntekijöitä, suomen- ja ruotsinkielisiä, etnisiä vähemmistöjäjne.

Avain toimintakulttuurin ja työtapojen muutokseen on halu saada erilai-set ihmiset osallisiksi ay-toimintaan ja kuulla heitä.

6.3.1 Erilaisuus voimavarana

Tasa-arvolla tarkoitetaan yleensä yhtäläisiä mahdollisuuksia. Mahdolli-suudet eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti. On erityisesti vahvistettavaniiden ryhmien asemaa ja osallisuutta, jotka eivät ole tulleet riittävästihuomioiduksi.

Järjestötutkimuksessa mukana olleiden 20 liiton liittotoimikunnassa taihallituksessa on 317 varsinaista jäsentä. Näistä vain kaksi on alle 30-vuo-tiaita. Tilannetta ei voi mitenkään pitää hyvänä. Nuorten puuttuminenliittojen päättävistä elimistä selittyy liikkeen vahvalla senioriteetti-ajattelulla. Vain pitkän kokemuksen kautta voi edetä päättäjän paikalle.Naisia on 104, eli vain kolmasosa.

Päättäjät eivät yleensä tule myöskään pieniltä työpaikoilta, vaikka suuriosa jäsenistä niillä työskenteleekin. Miehiä useammin naiset tekevät työ-tä pienillä työpaikoilla. Sen sijaan yli 500 hengen työpaikoilla miehiä onkaksi kertaa naisia enemmän.

32 33

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Järjestöihin kuulumattomista nuorista aikuisista (19�29 -vuotiaat) mo-net ovat kiinnostuneita vapaaehtoistoiminnasta, ja ihmisoikeusjärjestöjäkohtaan tuntee kiinnostusta yli kolmasosa järjestöjen ulkopuolella ole-vista. Puoluejärjestöjä kohtaan on kiinnostusta vain joka kymmenennellä.

Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on lisääntynyt. Kaupallisesti virittyneellävapaa-ajalla on suuri merkitys nuorten elämässä. Markkinat luovat ku-vaa yksilöstä, jolla on rajattomat valinnan mahdollisuudet. Yhteisöllisyysei kuitenkaan ole nuorten elämästä kadonnut, mutta sitä toteutetaanmieluummin löyhästi kiinnittyvissä ryhmissä, jotka mahdollistavat omanyksilöllisyyden toteuttamisen. Vahvan kiinnittymisen sijasta useimmatvalitsevat asiakkuuden.

Useimmille nuorille järjestöosallistumisen motiivit ovat sosiaalisia. Myöshyvän asian puolesta toimiminen, omien taitojen ja kykyjen hyödyntä-minen ja itsensä kehittäminen ovat lähes yhtä tärkeitä motiiveja. Haluvaikuttaa ei sen sijaan ole aivan yhtä tärkeäksi koettu seikka. Mielikuvatovat usein ratkaisevia osallistumispäätöksiä tehtäessä. Monet nuoret tun-tevat myös kiinnostusta erilaiseen vapaaehtoistoimintaan.

Suomen Gallupin tutkimuksessa nuorten järjestökiinnittyneisyydestä(1998) havaittiin, että kansalaisosallistumisen tärkeänä muotona nähdäänosallistuminen �elämän pieniin projekteihin�, joilla on selkeä ajallinenkesto ja tavoite ja joilla on toimijalle välitön henkilökohtainen merkitys.

Kannanotto 19

SAK:laisen liikkeen nuorisotoimintaa tulee organisoida luontevana osa-na liittojen, paikallisjärjestöjen, ammattiosastojen ja työpaikkojen edun-valvonta- ja järjestötoimintaa. Ammattiliitoissa on tärkeää luoda nuoril-le mahdollisuuksia myös projekti- ja hankeluontoiseen osallistumiseen.Näitä voivat olla esimerkiksi yritysetiikkaan, kuluttajatoimintaan, soli-daarisuuteen ja suoraan nuorten omiin etuihin liittyvät hankkeet ja suo-ran toiminnan projektit. Myös vapaaehtoistoimintaa vastaavat toiminta-muodot ovat mahdollisia ammattiliittojen toiminnassa.

Kannanotto 20

Nuorille työntekijöille on keskeistä voida itse valita vaihtoehtoisia osal-listumisen muotoja. Tällaisia muotoja voivat olla esimerkiksi vetoomuk-sen allekirjoittaminen, kampanjaan osallistuminen, mielenosoitukset jahenkilökohtaiset yhteydenotot päättäjiin.

yhteiskunnallisten organisaatioiden toimintaan on vähentynyt, muttatoisaalta osallistuminen on saanut uusia muotoja.

Koulujen yhteiskunnallinen opetus näyttää heikentyneen. Siten ei oleihme, jos käsitys yhteiskunnan toiminnasta ja yksilön osallisuudesta it-seä koskevien asioiden päätäntään jää monille epäselväksi. Koulujärjes-telmän olisi toimittava myös kansalaistoiminnan kouluna ja annettavaihmiselle edellytykset aktiiviseen kansalaisuuteen.

Osallistumista, varsinkin yhteiskunnallista osallistumista, on alettu pi-tää jotenkin ei-suotavana, jopa luonnottomana. Tällöin unohtuu se, ettäkansalaisten osallistuminen on yhteiskunnan toimivuuden ja demokra-tian ydin. Välinpitämättömyys ja politiikan vastaisuus ruokkivat ääri-ilmiöitä sekä päättäjien ja kansalaisten etääntymistä. Nuoret luottavatkyllä koulutus- terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmiin. Sen sijaanhe osoittavat vähiten luottamusta puolueita kohtaan, jotka ovat kuiten-kin yhdessä ay-liikkeen kanssa olleet luomassa näitä palveluja.

Meillä demokratia on vielä nuori ja edeltävät sukupolvet joutuivat käy-mään kovan kamppailun demokraattisten perusoikeuksien turvaamiseksijälkipolville. Kansalaisia tai ay-liikkeen jäseniä ei voi kuitenkaan syyllistääsiitä, että niin moni jättää käyttämättä mahdollisuutensa vaikuttaa omaaelämäänsä koskeviin asioihin. Toimiva demokratia edellyttää myös vaih-toehtoja ja aitoja, ihmiset huomioonottavia menettelytapoja.

Nuorten Suomi 2001 -tutkimuksen mukaan neljäsosa 18�26-vuotiaistanuorista kuuluu ammatti- ja työmarkkinajärjestöihin. Luku ei anna oike-aa kuvaa ammattiliittojen jäsenyydestä, sillä varsin monet mainittuunikäryhmään kuuluvista eivät ole vielä siirtyneet työmarkkinoille. Am-matti- ja työmarkkinajärjestöihin kuuluvista oli sen sijaan jo 58 prosent-tia ikäryhmästä 24�26-vuotiaat.

Poliittisiin nuorisojärjestöihin kuuluu tutkimuksen mukaan noin 7 pro-senttia em. ikäryhmän nuorista ja erilaisiin yhden asian liikkeisiin noin10 prosenttia. Myös nämä luvut osoittavat, että monet nuoret ovat jollaintavalla yhteiskunnallisesti aktiivisia. Varsinaisesti toiminnassa mukanaolevia on satunnaisesti 80 prosenttia.

Nuorten järjestöihin kuulumisessa ei ole tapahtunut merkittäviä muu-toksia viime vuosina. Valtaosa järjestöihin kuuluvista nuorista kuuluuurheilujärjestöihin. Vain 2 prosenttia kuuluu puoluejärjestöihin, prosenttiihmisoikeusjärjestöihin ja 5 prosenttia luonnonsuojelujärjestöihin. Järjes-töihin kuuluvista merkittävä osa myös osallistuu niiden toimintaan.

34 35

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Järjestöihin kuulumattomista nuorista aikuisista (19�29 -vuotiaat) mo-net ovat kiinnostuneita vapaaehtoistoiminnasta, ja ihmisoikeusjärjestöjäkohtaan tuntee kiinnostusta yli kolmasosa järjestöjen ulkopuolella ole-vista. Puoluejärjestöjä kohtaan on kiinnostusta vain joka kymmenennellä.

Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on lisääntynyt. Kaupallisesti virittyneellävapaa-ajalla on suuri merkitys nuorten elämässä. Markkinat luovat ku-vaa yksilöstä, jolla on rajattomat valinnan mahdollisuudet. Yhteisöllisyysei kuitenkaan ole nuorten elämästä kadonnut, mutta sitä toteutetaanmieluummin löyhästi kiinnittyvissä ryhmissä, jotka mahdollistavat omanyksilöllisyyden toteuttamisen. Vahvan kiinnittymisen sijasta useimmatvalitsevat asiakkuuden.

Useimmille nuorille järjestöosallistumisen motiivit ovat sosiaalisia. Myöshyvän asian puolesta toimiminen, omien taitojen ja kykyjen hyödyntä-minen ja itsensä kehittäminen ovat lähes yhtä tärkeitä motiiveja. Haluvaikuttaa ei sen sijaan ole aivan yhtä tärkeäksi koettu seikka. Mielikuvatovat usein ratkaisevia osallistumispäätöksiä tehtäessä. Monet nuoret tun-tevat myös kiinnostusta erilaiseen vapaaehtoistoimintaan.

Suomen Gallupin tutkimuksessa nuorten järjestökiinnittyneisyydestä(1998) havaittiin, että kansalaisosallistumisen tärkeänä muotona nähdäänosallistuminen �elämän pieniin projekteihin�, joilla on selkeä ajallinenkesto ja tavoite ja joilla on toimijalle välitön henkilökohtainen merkitys.

Kannanotto 19

SAK:laisen liikkeen nuorisotoimintaa tulee organisoida luontevana osa-na liittojen, paikallisjärjestöjen, ammattiosastojen ja työpaikkojen edun-valvonta- ja järjestötoimintaa. Ammattiliitoissa on tärkeää luoda nuoril-le mahdollisuuksia myös projekti- ja hankeluontoiseen osallistumiseen.Näitä voivat olla esimerkiksi yritysetiikkaan, kuluttajatoimintaan, soli-daarisuuteen ja suoraan nuorten omiin etuihin liittyvät hankkeet ja suo-ran toiminnan projektit. Myös vapaaehtoistoimintaa vastaavat toiminta-muodot ovat mahdollisia ammattiliittojen toiminnassa.

Kannanotto 20

Nuorille työntekijöille on keskeistä voida itse valita vaihtoehtoisia osal-listumisen muotoja. Tällaisia muotoja voivat olla esimerkiksi vetoomuk-sen allekirjoittaminen, kampanjaan osallistuminen, mielenosoitukset jahenkilökohtaiset yhteydenotot päättäjiin.

yhteiskunnallisten organisaatioiden toimintaan on vähentynyt, muttatoisaalta osallistuminen on saanut uusia muotoja.

Koulujen yhteiskunnallinen opetus näyttää heikentyneen. Siten ei oleihme, jos käsitys yhteiskunnan toiminnasta ja yksilön osallisuudesta it-seä koskevien asioiden päätäntään jää monille epäselväksi. Koulujärjes-telmän olisi toimittava myös kansalaistoiminnan kouluna ja annettavaihmiselle edellytykset aktiiviseen kansalaisuuteen.

Osallistumista, varsinkin yhteiskunnallista osallistumista, on alettu pi-tää jotenkin ei-suotavana, jopa luonnottomana. Tällöin unohtuu se, ettäkansalaisten osallistuminen on yhteiskunnan toimivuuden ja demokra-tian ydin. Välinpitämättömyys ja politiikan vastaisuus ruokkivat ääri-ilmiöitä sekä päättäjien ja kansalaisten etääntymistä. Nuoret luottavatkyllä koulutus- terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmiin. Sen sijaanhe osoittavat vähiten luottamusta puolueita kohtaan, jotka ovat kuiten-kin yhdessä ay-liikkeen kanssa olleet luomassa näitä palveluja.

Meillä demokratia on vielä nuori ja edeltävät sukupolvet joutuivat käy-mään kovan kamppailun demokraattisten perusoikeuksien turvaamiseksijälkipolville. Kansalaisia tai ay-liikkeen jäseniä ei voi kuitenkaan syyllistääsiitä, että niin moni jättää käyttämättä mahdollisuutensa vaikuttaa omaaelämäänsä koskeviin asioihin. Toimiva demokratia edellyttää myös vaih-toehtoja ja aitoja, ihmiset huomioonottavia menettelytapoja.

Nuorten Suomi 2001 -tutkimuksen mukaan neljäsosa 18�26-vuotiaistanuorista kuuluu ammatti- ja työmarkkinajärjestöihin. Luku ei anna oike-aa kuvaa ammattiliittojen jäsenyydestä, sillä varsin monet mainittuunikäryhmään kuuluvista eivät ole vielä siirtyneet työmarkkinoille. Am-matti- ja työmarkkinajärjestöihin kuuluvista oli sen sijaan jo 58 prosent-tia ikäryhmästä 24�26-vuotiaat.

Poliittisiin nuorisojärjestöihin kuuluu tutkimuksen mukaan noin 7 pro-senttia em. ikäryhmän nuorista ja erilaisiin yhden asian liikkeisiin noin10 prosenttia. Myös nämä luvut osoittavat, että monet nuoret ovat jollaintavalla yhteiskunnallisesti aktiivisia. Varsinaisesti toiminnassa mukanaolevia on satunnaisesti 80 prosenttia.

Nuorten järjestöihin kuulumisessa ei ole tapahtunut merkittäviä muu-toksia viime vuosina. Valtaosa järjestöihin kuuluvista nuorista kuuluuurheilujärjestöihin. Vain 2 prosenttia kuuluu puoluejärjestöihin, prosenttiihmisoikeusjärjestöihin ja 5 prosenttia luonnonsuojelujärjestöihin. Järjes-töihin kuuluvista merkittävä osa myös osallistuu niiden toimintaan.

34 35

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Järjestöllistä sivullisuutta voi syntyä myös niillä ruotsinkielisillä alueil-la, joissa liitoillamme on vähän jäseniä.

Kannanotto 23

Ruotsinkielisen jäsenistön tulee saada keskeiset ay-liikkeen palvelut äi-dinkielellään. Osallistumismahdollisuuksia parannetaan tehostamallaruotsinkielistä tiedotusta ja ruotsinkielisen aineiston tuottamista.

Kannanotto 24

Yhteisen toiminnan rinnalla on välttämätöntä kehittää ruotsinkielistenjäsenten omaa toimintaa, jossa äidinkieli ja kulttuuriset asiat yhdistyvät.Tämä edellyttää riittävien järjestöllisten voimavarojen turvaamista jat-kossakin.

6.4 Kaveria ei jätetä

Järjestötutkimuksen mukaan meillä on suuria eroja siinä, miten jäsenetkokevat liittonsa onnistuneen eri asioiden, kuten palkka-asioiden tai työ-olojen kehittämisessä. Korkean jäsentyytyväisyyden liitoissa tyytyväisyyson jopa kaksi kertaa niin suurta kuin alhaisen jäsentyytyväisyyden lii-toissa.

Myös jäsenten kokema ay-liikkeen näkyvyys erottelee liittoja hyvin voi-makkaasti. Joissakin liitoissa koettu näkyvyys työpaikkatasolla on jopapuolta alhaisempi kuin näkyvissä liitoissa.

Yhteisyys, solidaarisuus ja keskinäinen tuki estävät liittojen jyrkän ja-kautumisen menestyjiin ja putoajiin. Joudumme tekemään valinnan kah-den toimintamallin välillä. Toista mallia voisi kutsua �kukin pärjätköönomillaan� -malliksi ja toista �kaveria ei jätetä� -toiminnaksi.

Kyky laajaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen � työlainsäädäntö, sosi-aaliturva ja hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen � ovat suuressamäärin riippuvaisia myös siitä, millaista sopimuspolitiikkaa harjoitetaanja erityisesti kykeneekö ay-liike osaltaan jatkamaan ja kehittämään tulo-politiikkaa.

Liikkeen yhtenäisyys laaja-alaisen hyvinvointipolitiikan edistämisessä tuoparhaan tuloksen. Samalla kun on tärkeätä, että liitot vahvistavat omaayhteiskunnallista vaikuttamistaan erityisesti oman toimialansa asioissa,on huolehdittava siitä, että yhteistyöllä säilytämme myös vaikutusmah-

Nyky-yhteiskunnalle on katsottu ominaiseksi se, että ihmiset olisivat ha-luttomia kiinnittymään mihinkään pysyvästi. Elämänarvoja ja identiteet-tiä haetaan monista lähteistä, kuten ystävistä, nuorisokulttuurista ja har-rastuksista. Yhteiskunnallinen osallistuminen ei välttämättä ole elämän-ikuinen projekti, kuten se on ollut suurten ikäluokkien ja heitä edeltävänsukupolven kohdalla.

Nuorten uudentyyppinen kiinnittyminen yhteiskuntaan, monien iden-titeettien varassa, näyttää toimivan niin, ettei perinteisillä toimintatavoillasaada yhteyttä nuoriin.

Kannanotto 21

Nuorille ja epätyypillisissä töissä oleville tulee aktiivisesti tarjota am-mattiliiton jäsenyyttä. Nuoret on tavoitettava jo opiskeluvaiheessa mm.perinteistä koulutiedotusta kehittämällä ja parantamalla nuorten vastaan-ottamista erilaisen työharjoittelun yhteydessä. Toimintatapoja on muu-tettava, jotta heidän osallisuuttaan ay-toiminnassa voisi parantaa.

Kannanotto 22

Liittojen tulee vahvistaa yhteyttään myös ammattikorkeakouluissaopiskeleviin nuoriin ja tarjota luonteva väylä järjestäytymiseen.

Perinteisten, muodollisten kokousrutiinien vaihtoehdoksi voivat muo-toutua internetin verkostot, joissa nuoret voivat löytää toisensa. Näilleverkostoille voivat tosin olla ominaista lyhyt elinaika.

Kieli on osa vallankäyttöä. Erityistä vallankäyttöä on asiantuntijakielentai työmarkkinaslangin käyttö. Nuori sukupolvi puhuu omaa kieltään,joka ei välttämättä kohtaa kokeneitten ay-aktiivien kieltä. Puhuttelevanarkikielen käytön vaatimukset kohdistuvat yhtä lailla ay-liikkeenluottamushenkilöihin, asiantuntijoihin kuin johtoon.

6.3.3 Ruotsinkielinen toiminta

Ruotsinkielinen jäsenistö on ay-liikkeen tärkeä osa. Tarkoituksena onollut, että ruotsinkielinen jäsenistö voi saada kaikki keskeiset ay-palve-lut äidinkielellään ja olla mukana kaikissa ay-toiminnoissa kuten suomenkieltä käyttävätkin. Tehokas vuorovaikutus edellyttää jatkossakin mah-dollisuutta käyttää omaa kieltä eri ay-organisaatioissa.

Valtaosa ay-liikkeen kokoustoiminnasta tapahtuu suomen kielellä. Tämävaikeuttaa ruotsinkielisten täysimittaista osallistumista kokouksiin.

36 37

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Järjestöllistä sivullisuutta voi syntyä myös niillä ruotsinkielisillä alueil-la, joissa liitoillamme on vähän jäseniä.

Kannanotto 23

Ruotsinkielisen jäsenistön tulee saada keskeiset ay-liikkeen palvelut äi-dinkielellään. Osallistumismahdollisuuksia parannetaan tehostamallaruotsinkielistä tiedotusta ja ruotsinkielisen aineiston tuottamista.

Kannanotto 24

Yhteisen toiminnan rinnalla on välttämätöntä kehittää ruotsinkielistenjäsenten omaa toimintaa, jossa äidinkieli ja kulttuuriset asiat yhdistyvät.Tämä edellyttää riittävien järjestöllisten voimavarojen turvaamista jat-kossakin.

6.4 Kaveria ei jätetä

Järjestötutkimuksen mukaan meillä on suuria eroja siinä, miten jäsenetkokevat liittonsa onnistuneen eri asioiden, kuten palkka-asioiden tai työ-olojen kehittämisessä. Korkean jäsentyytyväisyyden liitoissa tyytyväisyyson jopa kaksi kertaa niin suurta kuin alhaisen jäsentyytyväisyyden lii-toissa.

Myös jäsenten kokema ay-liikkeen näkyvyys erottelee liittoja hyvin voi-makkaasti. Joissakin liitoissa koettu näkyvyys työpaikkatasolla on jopapuolta alhaisempi kuin näkyvissä liitoissa.

Yhteisyys, solidaarisuus ja keskinäinen tuki estävät liittojen jyrkän ja-kautumisen menestyjiin ja putoajiin. Joudumme tekemään valinnan kah-den toimintamallin välillä. Toista mallia voisi kutsua �kukin pärjätköönomillaan� -malliksi ja toista �kaveria ei jätetä� -toiminnaksi.

Kyky laajaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen � työlainsäädäntö, sosi-aaliturva ja hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen � ovat suuressamäärin riippuvaisia myös siitä, millaista sopimuspolitiikkaa harjoitetaanja erityisesti kykeneekö ay-liike osaltaan jatkamaan ja kehittämään tulo-politiikkaa.

Liikkeen yhtenäisyys laaja-alaisen hyvinvointipolitiikan edistämisessä tuoparhaan tuloksen. Samalla kun on tärkeätä, että liitot vahvistavat omaayhteiskunnallista vaikuttamistaan erityisesti oman toimialansa asioissa,on huolehdittava siitä, että yhteistyöllä säilytämme myös vaikutusmah-

Nyky-yhteiskunnalle on katsottu ominaiseksi se, että ihmiset olisivat ha-luttomia kiinnittymään mihinkään pysyvästi. Elämänarvoja ja identiteet-tiä haetaan monista lähteistä, kuten ystävistä, nuorisokulttuurista ja har-rastuksista. Yhteiskunnallinen osallistuminen ei välttämättä ole elämän-ikuinen projekti, kuten se on ollut suurten ikäluokkien ja heitä edeltävänsukupolven kohdalla.

Nuorten uudentyyppinen kiinnittyminen yhteiskuntaan, monien iden-titeettien varassa, näyttää toimivan niin, ettei perinteisillä toimintatavoillasaada yhteyttä nuoriin.

Kannanotto 21

Nuorille ja epätyypillisissä töissä oleville tulee aktiivisesti tarjota am-mattiliiton jäsenyyttä. Nuoret on tavoitettava jo opiskeluvaiheessa mm.perinteistä koulutiedotusta kehittämällä ja parantamalla nuorten vastaan-ottamista erilaisen työharjoittelun yhteydessä. Toimintatapoja on muu-tettava, jotta heidän osallisuuttaan ay-toiminnassa voisi parantaa.

Kannanotto 22

Liittojen tulee vahvistaa yhteyttään myös ammattikorkeakouluissaopiskeleviin nuoriin ja tarjota luonteva väylä järjestäytymiseen.

Perinteisten, muodollisten kokousrutiinien vaihtoehdoksi voivat muo-toutua internetin verkostot, joissa nuoret voivat löytää toisensa. Näilleverkostoille voivat tosin olla ominaista lyhyt elinaika.

Kieli on osa vallankäyttöä. Erityistä vallankäyttöä on asiantuntijakielentai työmarkkinaslangin käyttö. Nuori sukupolvi puhuu omaa kieltään,joka ei välttämättä kohtaa kokeneitten ay-aktiivien kieltä. Puhuttelevanarkikielen käytön vaatimukset kohdistuvat yhtä lailla ay-liikkeenluottamushenkilöihin, asiantuntijoihin kuin johtoon.

6.3.3 Ruotsinkielinen toiminta

Ruotsinkielinen jäsenistö on ay-liikkeen tärkeä osa. Tarkoituksena onollut, että ruotsinkielinen jäsenistö voi saada kaikki keskeiset ay-palve-lut äidinkielellään ja olla mukana kaikissa ay-toiminnoissa kuten suomenkieltä käyttävätkin. Tehokas vuorovaikutus edellyttää jatkossakin mah-dollisuutta käyttää omaa kieltä eri ay-organisaatioissa.

Valtaosa ay-liikkeen kokoustoiminnasta tapahtuu suomen kielellä. Tämävaikeuttaa ruotsinkielisten täysimittaista osallistumista kokouksiin.

36 37

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

on kyettävä yhdistämään kovenevat asiantuntijuuden vaatimukset ay-liikkeen aatteellisuuden säilyttämiseen.

Kannanotto 26

Liittojen ja keskusjärjestön yhteistyön kehittämisessä on parannettavayhteistoiminnallista asioiden valmistelua sekä yhteydenpitoa edun-valvonnan ja järjestötoiminnan eri alueilla.

6.5 Kaukana ja kotona

Kansainvälinen edunvalvonta ja -toiminta on laajentunut koskemaan oma-kohtaisesti suurinta osaa palkatuista toimitsijoista. Siitä on tullut arki-päiväinen osa eri edunvalvonta-alueiden työtä. Erillisyys muusta toimin-nasta on sen myötä tuntuvasti vähentynyt. Liittojen jäsenille jaaktiiveillekin on kuitenkin usein epäselvää, miten kansainvälinen ja kan-sallinen liittyvät toisiinsa, ellei omalla työpaikalla ole siitä konkreettistakokemusta esimerkiksi yritysostojen tai ulkomaalaisomistuksen kautta.

Ammattiyhdistysliike on jo pitkään ollut maailmanlaajuinen toimija.Vapaiden Ammattiyhdistysten Kansainvälisen liiton (VAKL) jäsen-järjestöihin kuuluu yli 100 miljoonaa työntekijää. Eurooppalaiset järjes-töt toimivat yhteistyössä Euroopan Ammatillisessa Yhteisjärjestössä(EAY).

VAKL:n ja EAY:n toiminnan tuntemus on melko vähäistä ammatti-yhdistysaktiivien keskuudessa. Sama koskee myös Kansainvälistä Työ-järjestöä, ILOa. Eurooppalaisesta ammattiyhdistystoiminnasta ja vaikut-tamisesta saadaan runsaasti tietoja erityisesti KEYn (suomalaisten kes-kusjärjestöjen Eurooppa-yhteistyö) Brysselin toimiston välityksellä, muttakansainvälisten järjestöjen oma tiedotus ei tavoita edes aktiivijäseniä.

Niin EU:n kuin Euroopan talous- ja rahaliiton, EMU:n merkitys näyttääjääneen jäsenistölle sekä etäiseksi että vaikeasti hallittavaksi asiaksi. Samanäyttää koskevan jopa ay-liikkeen toimihenkilöitä. Jatkossa on tärkeäähuolehtia siitä, ettei kansainvälistä toimintaa ymmärretä etäisenä työnä,jolla ei ole yhteyttä ihmisten arkeen. Sivullisuus yhdistyneenäepäluuloihin synnyttää vastareaktioita.

Keskusjärjestön ja liittojen on tärkeää luoda sellainen vuorovaikutus jä-seniin, joka tekee ymmärrettäväksi kansallisen toiminnan kasvavan riip-puvuuden kansainvälisestä kehityksestä. On tärkeää, että jäsenille voi-daan selkeästi osoittaa, mikä on kansainvälisestä toiminnasta tuleva lisä-arvo kansalliseen vaikuttamiseen.

dollisuudet laaja-alaiseen vaikuttamiseen hyvinvointiyhteiskunnan ke-hittämiseksi.

Meidän on selkeytettävä näkemystämme keskusjärjestön ja liittojen työn-jaosta tältä osin. Sellainen työnjako, jossa keskusjärjestö yksin näyttäy-tyisi hyvinvointiyhteiskunnan edistäjänä ja liitot vuorostaan yksinomaanoman toimialansa asioiden ajajina, heikentäisi liikkeen arvopohjaa jamahdollisuuksia vaikuttaa yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Vah-van toimialaedunvalvonnan ohella on tärkeää säilyttää yleinen yhteis-kunnallinen viitekehys kaikissa liitoissa.

Liittojen ja keskusjärjestön yhteistyössä kukin liitto päättää itsenäisestiniistä toimenpiteistä, joihin se osallistuu tai joihin se sitoutuu.

Keskusjärjestön työssä painottuvat jatkossa:

- neuvottelu- ja sopimustoiminta- yhteiskuntavaikuttaminen (mm. talouspolitiikka, työ-, sosiaali- ja koulutusasiat)- järjestäytymisen edistäminen- asiantuntijapalvelut ja kehittämistuki liitoille- koko liikkeen yhteisten hankkeitten koordinointi- yhteisöllisyyden edistäminen

Julkisen sektorin rakennemuutos on ollut Suomessa tuntuva. Liitot ovatjärjestötutkimuksen mukaan jääneet varsin yksin rakennemuutos-tilanteissa, kuten laajoissa yksityistämis- ja ulkoistamistoimissa.

Kannanotto 25

Keskusjärjestön roolia tulisi kehittää tukiorganisaationa myös yksittäi-sen liiton kokiessa toimialallaan merkittävän rakennemuutoksen. Kes-kusjärjestön tukitoimina saatetaan tällöin tarvita valtiovaltaan vaikutta-mista sekä myös muiden ammattiliittojen tukitoimia työnantajien suun-taan.

Järjestötutkimuksen havaintojen mukaan liittojen ja keskusjärjestön suh-teissa on tarvetta parantaa yhteistyötä. Liittojen päättäjien kritiikki kes-kusjärjestön virkamiesmäisyydestä voidaan tulkita niin puuttuvan yhtey-den ongelmaksi kuin huoleksi henkilöstön aatteellisesta ja koulutuksel-lisesta taustasta. Mutta kritiikki virkamiesmäisyydestä kohdistetaan jos-sain määrin myös oman liiton toimistoon. Hallinnon ja toimiston suhtei-den kehittäminen ja roolien selkeä hahmottaminen onkin tärkeäkehittämistehtävä. Niin keskusjärjestössä kuin liittojenkin toimistoissa

38 39

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

on kyettävä yhdistämään kovenevat asiantuntijuuden vaatimukset ay-liikkeen aatteellisuuden säilyttämiseen.

Kannanotto 26

Liittojen ja keskusjärjestön yhteistyön kehittämisessä on parannettavayhteistoiminnallista asioiden valmistelua sekä yhteydenpitoa edun-valvonnan ja järjestötoiminnan eri alueilla.

6.5 Kaukana ja kotona

Kansainvälinen edunvalvonta ja -toiminta on laajentunut koskemaan oma-kohtaisesti suurinta osaa palkatuista toimitsijoista. Siitä on tullut arki-päiväinen osa eri edunvalvonta-alueiden työtä. Erillisyys muusta toimin-nasta on sen myötä tuntuvasti vähentynyt. Liittojen jäsenille jaaktiiveillekin on kuitenkin usein epäselvää, miten kansainvälinen ja kan-sallinen liittyvät toisiinsa, ellei omalla työpaikalla ole siitä konkreettistakokemusta esimerkiksi yritysostojen tai ulkomaalaisomistuksen kautta.

Ammattiyhdistysliike on jo pitkään ollut maailmanlaajuinen toimija.Vapaiden Ammattiyhdistysten Kansainvälisen liiton (VAKL) jäsen-järjestöihin kuuluu yli 100 miljoonaa työntekijää. Eurooppalaiset järjes-töt toimivat yhteistyössä Euroopan Ammatillisessa Yhteisjärjestössä(EAY).

VAKL:n ja EAY:n toiminnan tuntemus on melko vähäistä ammatti-yhdistysaktiivien keskuudessa. Sama koskee myös Kansainvälistä Työ-järjestöä, ILOa. Eurooppalaisesta ammattiyhdistystoiminnasta ja vaikut-tamisesta saadaan runsaasti tietoja erityisesti KEYn (suomalaisten kes-kusjärjestöjen Eurooppa-yhteistyö) Brysselin toimiston välityksellä, muttakansainvälisten järjestöjen oma tiedotus ei tavoita edes aktiivijäseniä.

Niin EU:n kuin Euroopan talous- ja rahaliiton, EMU:n merkitys näyttääjääneen jäsenistölle sekä etäiseksi että vaikeasti hallittavaksi asiaksi. Samanäyttää koskevan jopa ay-liikkeen toimihenkilöitä. Jatkossa on tärkeäähuolehtia siitä, ettei kansainvälistä toimintaa ymmärretä etäisenä työnä,jolla ei ole yhteyttä ihmisten arkeen. Sivullisuus yhdistyneenäepäluuloihin synnyttää vastareaktioita.

Keskusjärjestön ja liittojen on tärkeää luoda sellainen vuorovaikutus jä-seniin, joka tekee ymmärrettäväksi kansallisen toiminnan kasvavan riip-puvuuden kansainvälisestä kehityksestä. On tärkeää, että jäsenille voi-daan selkeästi osoittaa, mikä on kansainvälisestä toiminnasta tuleva lisä-arvo kansalliseen vaikuttamiseen.

dollisuudet laaja-alaiseen vaikuttamiseen hyvinvointiyhteiskunnan ke-hittämiseksi.

Meidän on selkeytettävä näkemystämme keskusjärjestön ja liittojen työn-jaosta tältä osin. Sellainen työnjako, jossa keskusjärjestö yksin näyttäy-tyisi hyvinvointiyhteiskunnan edistäjänä ja liitot vuorostaan yksinomaanoman toimialansa asioiden ajajina, heikentäisi liikkeen arvopohjaa jamahdollisuuksia vaikuttaa yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Vah-van toimialaedunvalvonnan ohella on tärkeää säilyttää yleinen yhteis-kunnallinen viitekehys kaikissa liitoissa.

Liittojen ja keskusjärjestön yhteistyössä kukin liitto päättää itsenäisestiniistä toimenpiteistä, joihin se osallistuu tai joihin se sitoutuu.

Keskusjärjestön työssä painottuvat jatkossa:

- neuvottelu- ja sopimustoiminta- yhteiskuntavaikuttaminen (mm. talouspolitiikka, työ-, sosiaali- ja koulutusasiat)- järjestäytymisen edistäminen- asiantuntijapalvelut ja kehittämistuki liitoille- koko liikkeen yhteisten hankkeitten koordinointi- yhteisöllisyyden edistäminen

Julkisen sektorin rakennemuutos on ollut Suomessa tuntuva. Liitot ovatjärjestötutkimuksen mukaan jääneet varsin yksin rakennemuutos-tilanteissa, kuten laajoissa yksityistämis- ja ulkoistamistoimissa.

Kannanotto 25

Keskusjärjestön roolia tulisi kehittää tukiorganisaationa myös yksittäi-sen liiton kokiessa toimialallaan merkittävän rakennemuutoksen. Kes-kusjärjestön tukitoimina saatetaan tällöin tarvita valtiovaltaan vaikutta-mista sekä myös muiden ammattiliittojen tukitoimia työnantajien suun-taan.

Järjestötutkimuksen havaintojen mukaan liittojen ja keskusjärjestön suh-teissa on tarvetta parantaa yhteistyötä. Liittojen päättäjien kritiikki kes-kusjärjestön virkamiesmäisyydestä voidaan tulkita niin puuttuvan yhtey-den ongelmaksi kuin huoleksi henkilöstön aatteellisesta ja koulutuksel-lisesta taustasta. Mutta kritiikki virkamiesmäisyydestä kohdistetaan jos-sain määrin myös oman liiton toimistoon. Hallinnon ja toimiston suhtei-den kehittäminen ja roolien selkeä hahmottaminen onkin tärkeäkehittämistehtävä. Niin keskusjärjestössä kuin liittojenkin toimistoissa

38 39

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Kannanotto 29

SAK:n tulee yhdessä jäsenliittojen kanssa tehostaa kansainvälistä koulu-tusta erityisesti Euroopan unionia ja monikansallisten yritysten toimin-taa koskevissa kysymyksissä.

Kansainvälisen ay-liikkeen toiminnasta suomenkielistä aineistoa on tuo-tettava. Vastaavasti on kehitettävä englanninkielistä materiaalin tuotan-toa SAK:laisesta ay-liikkeestä.

Meidän tulee olla mukana myös ay-liikkeen maailmanlaajuisten tieto-verkkojen hyödyntämisessä. Tietoverkkojen välityksellä kaikille jäsenil-le tulee mahdollisuus seurata kansainvälisten ay-järjestöjen toimintaa.Tämä edellyttää niiltä kuitenkin määrätietoista jäseniin suuntautuvaa tie-dotusta. Erityiseksi kohteeksi niiden tulisi ottaa ay-liikkeen luottamus-henkilöt. Myös SAK:n omassa verkossa tulee olla kansainvälisiin kysy-myksiin liittyvää tietoa.

Työelämän, eli ns. sosiaalisen ulottuvuuden asioissa, Euroopan unioninkomission on kuultava työmarkkinajärjestöjä. Vaikka työmarkkina-politiikka on ollut kansallista, on uusi tilanne merkinnyt aikaisempaaparempia vaikutusmahdollisuuksia. EU-maissa toimivia yrityksiä kos-keva yritysneuvostodirektiivi (EWC) on tuonut henkilöstön edustajillemahdollisuuden kuulemis- ja neuvottelumenettelyyn kansainvälisissäkonserneissa.

6.6 Perinteestä moderniin

Pelkästään taloudellisia arvoja ja kilpailua korostava yhteiskunnallinenilmapiiri syrjäyttää henkiset arvot ja elämän laadun. Niitä tarvitaan myösjärjestötoiminnassa. Yhtenäisen työväenkulttuurin pohja on murentunuttyöntekijöiden sosiaalisen aseman eriytyessä sekä yritys- ja työpaikka-rakenteiden muuttuessa. Perinteitä ylläpitävän työväen- ja ammatti-yhdistyskulttuurin rinnalle ei ole syntynyt nykypäivän ihmisiäpuhuttelevaa uutta kulttuuria, jolla olisi jäseniä yhdistävä merkitys. Kult-tuurisesti katsomme menneisyyteen eikä tulevaisuuteen.

Kulttuuri ja sivistys ovat olleet osa liikkeen syntyhistoriaa, mutta talou-dellisia arvoja painottaneella 1990-luvulla ne ovat jääneet vähälle huo-miolle. Yhteiskuntaa uudistava liike uudistaa rooliaan myös kulttuuri-liikkeenä. Tähän kuuluu nykyaikainen, tulevaisuuteen suuntautunutsymboliikka, jolla liike kertoo itsestään. Liike ilmaisee itseään monin ta-voin, kuten musiikin, kuvan, kirjallisten tuotteiden ja yhteisöllisten ta-pojen välityksellä.

Kansainvälisen ay-liikkeen yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi on määriteltymaailmantalouden demokratisointi. Erityisesti viime vuosina on aktiivi-sesti pyritty toimimaan suuryritysten vallan rajoittamiseksi sekä vaikut-tamalla yhtiöihin itseensä, että niihin organisaatioihin, joissa maailmanta-louden pelisääntöjä rakennetaan. Kansainvälistä taloutta ohjaavien jär-jestöjen, varsinkin Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankintoiminta on myös saatava demokraattiseen ohjaukseen ja kunnioittamaankansalaismielipidettä ja ihmisten sosiaalisia oikeuksia työelämässä. Pyr-kimyksenä on saada niiden ja maailmankaupan järjestön, WTO:n toimintaläpinäkyväksi ja aitoon vuorovaikutukseen ay-liikkeen sekä muiden kan-salaisjärjestöjen kanssa.

VAKL:n toimesta on osallistuttu kansainvälistä kauppaa ohjaavien jär-jestöjen painostamiseen. Muut kansalaisjärjestöt näyttävät aloit-teellisemmilta. Kansainvälinen ay-liike on kuitenkin pyrkinyt luomaanliittoutumia muiden kansalaisjärjestöjen kanssa ihmisoikeuksia, lapsi-työvoiman käyttöä ja naisten oikeuksia koskevissa kysymyksissä. Ay-liik-keen kansallisille toimijoille tämä yhteys on kuitenkin jäänyt tuntemat-tomaksi ja se on saanut myös vähän huomiota mediassa.

Kansalaisjärjestöt eivät välttämättä haasta kansallisvaltioita vaan tarvit-taessa ohittavat ne. Julkisuus näyttää pakottaneen kansainväliset talou-delliset järjestöt kuuntelemaan niitä. Yhteistyökumppaneina kansalais-järjestöt eivät välttämättä ole ongelmattomia, sillä niillä ei ehkä ole sel-keää organisaatiota tai demokraattisesti valittuja edustajia, kuten ay-liik-keellä.

Kannanotto 27

SAK:n on liittoineen vahvistettava kansallisen toiminnan yhteyttä kan-sainväliseen edunvalvontaan siten, että kansalliset painostustoimet jaedunvalvonta yhdistyvät tehokkaasti kansainvälisiin toimiin. Jotta tämäolisi mahdollista, on parannettava kansainvälisen toiminnan tuntemustaja osaamista kotimaiseen edunvalvontaan keskittyvien toimihenkilöidenja aktiivien parissa.

Kannanotto 28

Meidän tulee aktiivisesti edistää suomalaisten sijoittumista kansainvä-listen ay-järjestöjen tehtäviin niin toimihenkilöinä kuin luot-tamushenkilöinä, jotta voisimme vahvistaa nykyisiä, melko vaatimatto-mia asemiamme.

40 41

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Kannanotto 29

SAK:n tulee yhdessä jäsenliittojen kanssa tehostaa kansainvälistä koulu-tusta erityisesti Euroopan unionia ja monikansallisten yritysten toimin-taa koskevissa kysymyksissä.

Kansainvälisen ay-liikkeen toiminnasta suomenkielistä aineistoa on tuo-tettava. Vastaavasti on kehitettävä englanninkielistä materiaalin tuotan-toa SAK:laisesta ay-liikkeestä.

Meidän tulee olla mukana myös ay-liikkeen maailmanlaajuisten tieto-verkkojen hyödyntämisessä. Tietoverkkojen välityksellä kaikille jäsenil-le tulee mahdollisuus seurata kansainvälisten ay-järjestöjen toimintaa.Tämä edellyttää niiltä kuitenkin määrätietoista jäseniin suuntautuvaa tie-dotusta. Erityiseksi kohteeksi niiden tulisi ottaa ay-liikkeen luottamus-henkilöt. Myös SAK:n omassa verkossa tulee olla kansainvälisiin kysy-myksiin liittyvää tietoa.

Työelämän, eli ns. sosiaalisen ulottuvuuden asioissa, Euroopan unioninkomission on kuultava työmarkkinajärjestöjä. Vaikka työmarkkina-politiikka on ollut kansallista, on uusi tilanne merkinnyt aikaisempaaparempia vaikutusmahdollisuuksia. EU-maissa toimivia yrityksiä kos-keva yritysneuvostodirektiivi (EWC) on tuonut henkilöstön edustajillemahdollisuuden kuulemis- ja neuvottelumenettelyyn kansainvälisissäkonserneissa.

6.6 Perinteestä moderniin

Pelkästään taloudellisia arvoja ja kilpailua korostava yhteiskunnallinenilmapiiri syrjäyttää henkiset arvot ja elämän laadun. Niitä tarvitaan myösjärjestötoiminnassa. Yhtenäisen työväenkulttuurin pohja on murentunuttyöntekijöiden sosiaalisen aseman eriytyessä sekä yritys- ja työpaikka-rakenteiden muuttuessa. Perinteitä ylläpitävän työväen- ja ammatti-yhdistyskulttuurin rinnalle ei ole syntynyt nykypäivän ihmisiäpuhuttelevaa uutta kulttuuria, jolla olisi jäseniä yhdistävä merkitys. Kult-tuurisesti katsomme menneisyyteen eikä tulevaisuuteen.

Kulttuuri ja sivistys ovat olleet osa liikkeen syntyhistoriaa, mutta talou-dellisia arvoja painottaneella 1990-luvulla ne ovat jääneet vähälle huo-miolle. Yhteiskuntaa uudistava liike uudistaa rooliaan myös kulttuuri-liikkeenä. Tähän kuuluu nykyaikainen, tulevaisuuteen suuntautunutsymboliikka, jolla liike kertoo itsestään. Liike ilmaisee itseään monin ta-voin, kuten musiikin, kuvan, kirjallisten tuotteiden ja yhteisöllisten ta-pojen välityksellä.

Kansainvälisen ay-liikkeen yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi on määriteltymaailmantalouden demokratisointi. Erityisesti viime vuosina on aktiivi-sesti pyritty toimimaan suuryritysten vallan rajoittamiseksi sekä vaikut-tamalla yhtiöihin itseensä, että niihin organisaatioihin, joissa maailmanta-louden pelisääntöjä rakennetaan. Kansainvälistä taloutta ohjaavien jär-jestöjen, varsinkin Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankintoiminta on myös saatava demokraattiseen ohjaukseen ja kunnioittamaankansalaismielipidettä ja ihmisten sosiaalisia oikeuksia työelämässä. Pyr-kimyksenä on saada niiden ja maailmankaupan järjestön, WTO:n toimintaläpinäkyväksi ja aitoon vuorovaikutukseen ay-liikkeen sekä muiden kan-salaisjärjestöjen kanssa.

VAKL:n toimesta on osallistuttu kansainvälistä kauppaa ohjaavien jär-jestöjen painostamiseen. Muut kansalaisjärjestöt näyttävät aloit-teellisemmilta. Kansainvälinen ay-liike on kuitenkin pyrkinyt luomaanliittoutumia muiden kansalaisjärjestöjen kanssa ihmisoikeuksia, lapsi-työvoiman käyttöä ja naisten oikeuksia koskevissa kysymyksissä. Ay-liik-keen kansallisille toimijoille tämä yhteys on kuitenkin jäänyt tuntemat-tomaksi ja se on saanut myös vähän huomiota mediassa.

Kansalaisjärjestöt eivät välttämättä haasta kansallisvaltioita vaan tarvit-taessa ohittavat ne. Julkisuus näyttää pakottaneen kansainväliset talou-delliset järjestöt kuuntelemaan niitä. Yhteistyökumppaneina kansalais-järjestöt eivät välttämättä ole ongelmattomia, sillä niillä ei ehkä ole sel-keää organisaatiota tai demokraattisesti valittuja edustajia, kuten ay-liik-keellä.

Kannanotto 27

SAK:n on liittoineen vahvistettava kansallisen toiminnan yhteyttä kan-sainväliseen edunvalvontaan siten, että kansalliset painostustoimet jaedunvalvonta yhdistyvät tehokkaasti kansainvälisiin toimiin. Jotta tämäolisi mahdollista, on parannettava kansainvälisen toiminnan tuntemustaja osaamista kotimaiseen edunvalvontaan keskittyvien toimihenkilöidenja aktiivien parissa.

Kannanotto 28

Meidän tulee aktiivisesti edistää suomalaisten sijoittumista kansainvä-listen ay-järjestöjen tehtäviin niin toimihenkilöinä kuin luot-tamushenkilöinä, jotta voisimme vahvistaa nykyisiä, melko vaatimatto-mia asemiamme.

40 41

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

7 Vahva vaikuttaja

Vaikuttaminen perustuu viime kädessä siihen, miten jäsenemme toimi-vat ja ovat osallisia toiminnassa. Tehokas vaikuttaminen ei voi toteutuapelkästään palkatun henkilöstön voimin. Emme voi saada hyviä tulok-sia, ellemme ole myös aloitteellisia. Aloitteita tarvitaan niin työpaikoillakuin valtakunnan politiikassa. Aktiivinen vaikuttaminen perustuu osaa-miseen ja muutostahtoon.

7.1 Neuvottelemalla

Ensisijainen vaikuttamisen muoto on käydä neuvotteluja työnantajankanssa. Kolmikantamalliksi toiminta muuttuu, kun mukana on myösvaltiovalta. Neuvottelutoiminnan pelisäännöt ovat pitkän ajan kuluessahioutuneet ja vakiintuneet eri osapuolten yhteisymmärryksessä. Viimevuosina on ryhdytty edistämään jatkuvan neuvottelun periaatetta.

Yhteyttä työnantajiin ja valtiovaltaan kehitetään yhteisiä etuja hakien jayhteistoiminnallisuutta korostaen. Käytännössä tämä voi onnistua vainsiinä tapauksessa, että oma organisaatio on vahva ja toimintakykyinen.

7.2 Yhteiskuntaan vaikuttamalla

Kolmikantainen asioiden valmistelu luo perustaa yhteiskunta-vaikuttamiselle jo silloin, kun asiat ovat valmisteluvaiheessa. Tehokasvaikuttaminen perustuu toisaalta asiantuntemukseen ja toisaalta oikea-aikaiseen asioihin puuttumiseen. Erityisesti valtiovallan suuntaan tapah-tuvassa vaikuttamisessa on olennaista toimia ajoissa. Vaikuttaminen onyhteydenpitoa valmistelijoihin ja päättäjiin. Tuloksellinen vaikuttaminenedellyttää myös pitkäjännitteisyyttä ja suhteiden jatkuvaa ylläpitoa.

Toiminnan keskeinen muoto on toimia verkostoissa ja luoda niitä. Se ontärkeä osa työtämme kaikilla tasoilla. Meille se merkitsee monitahoistatoimimista niin valtiollisella kuin paikallisella tasolla. Lobbaukseksi kut-suttu työ edellyttää ajoittain luottamuksellisuutta, jotta yhteistyössä ta-pahtuva valmistelu olisi mahdollista. Avoimuus ja julkisuus on etu-järjestölle tärkeää. Yhteiskuntavaikuttamisen toinen puoli on avoimuusja asioiden kertominen suoraan tiedotusvälineissä.

Perinteen vaaliminen kuuluu luonnollisena osana yhteisön toimintaanja juurissa on myös vahvuutemme. Niiden rinnalla on kuitenkin oltavatilaa uudelle ilmaisulle ja tunnusmerkeille. Uudet sukupolvet haluavatluoda uusia perinteitä. Nuoret saavat käsityksensä ay-liikkeestä entistäenemmän kuvallisesti. Se osaltaan asettaa niin liittojen kuin keskusjär-jestöjen viestinnälle uusia haasteita.

42 43

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

7 Vahva vaikuttaja

Vaikuttaminen perustuu viime kädessä siihen, miten jäsenemme toimi-vat ja ovat osallisia toiminnassa. Tehokas vaikuttaminen ei voi toteutuapelkästään palkatun henkilöstön voimin. Emme voi saada hyviä tulok-sia, ellemme ole myös aloitteellisia. Aloitteita tarvitaan niin työpaikoillakuin valtakunnan politiikassa. Aktiivinen vaikuttaminen perustuu osaa-miseen ja muutostahtoon.

7.1 Neuvottelemalla

Ensisijainen vaikuttamisen muoto on käydä neuvotteluja työnantajankanssa. Kolmikantamalliksi toiminta muuttuu, kun mukana on myösvaltiovalta. Neuvottelutoiminnan pelisäännöt ovat pitkän ajan kuluessahioutuneet ja vakiintuneet eri osapuolten yhteisymmärryksessä. Viimevuosina on ryhdytty edistämään jatkuvan neuvottelun periaatetta.

Yhteyttä työnantajiin ja valtiovaltaan kehitetään yhteisiä etuja hakien jayhteistoiminnallisuutta korostaen. Käytännössä tämä voi onnistua vainsiinä tapauksessa, että oma organisaatio on vahva ja toimintakykyinen.

7.2 Yhteiskuntaan vaikuttamalla

Kolmikantainen asioiden valmistelu luo perustaa yhteiskunta-vaikuttamiselle jo silloin, kun asiat ovat valmisteluvaiheessa. Tehokasvaikuttaminen perustuu toisaalta asiantuntemukseen ja toisaalta oikea-aikaiseen asioihin puuttumiseen. Erityisesti valtiovallan suuntaan tapah-tuvassa vaikuttamisessa on olennaista toimia ajoissa. Vaikuttaminen onyhteydenpitoa valmistelijoihin ja päättäjiin. Tuloksellinen vaikuttaminenedellyttää myös pitkäjännitteisyyttä ja suhteiden jatkuvaa ylläpitoa.

Toiminnan keskeinen muoto on toimia verkostoissa ja luoda niitä. Se ontärkeä osa työtämme kaikilla tasoilla. Meille se merkitsee monitahoistatoimimista niin valtiollisella kuin paikallisella tasolla. Lobbaukseksi kut-suttu työ edellyttää ajoittain luottamuksellisuutta, jotta yhteistyössä ta-pahtuva valmistelu olisi mahdollista. Avoimuus ja julkisuus on etu-järjestölle tärkeää. Yhteiskuntavaikuttamisen toinen puoli on avoimuusja asioiden kertominen suoraan tiedotusvälineissä.

Perinteen vaaliminen kuuluu luonnollisena osana yhteisön toimintaanja juurissa on myös vahvuutemme. Niiden rinnalla on kuitenkin oltavatilaa uudelle ilmaisulle ja tunnusmerkeille. Uudet sukupolvet haluavatluoda uusia perinteitä. Nuoret saavat käsityksensä ay-liikkeestä entistäenemmän kuvallisesti. Se osaltaan asettaa niin liittojen kuin keskusjär-jestöjen viestinnälle uusia haasteita.

42 43

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

jäsenestämme seuraa niitä säännöllisesti tai melko usein. Alueellisen vies-tinnän kehittäminen onkin meille suuri haaste. Avainasemassa paikallis-ten ja maakunnallisten viestimien palvelussa ovat paikalliset toimijat.Heidän viestintävalmiuksiaan ja viestintätyötään tulee liittojen ja kes-kusjärjestön tukea.

7.3.3 Palkansaajalehdet

Palkansaajalehtien � perinteisten työväenlehtien � levikit ovat vähenty-neet, mutta niiden merkitys niin sananvapauden, monipuolisen tiedotus-ilmaston kuin erityisesti aktiiviemme tiedonsaannin kannalta on säily-nyt. Ne ovat arvokas väylä palkansaajien näkökulman esilletuomisessayhteiskunnallisessa keskustelussa. Luottamushenkilöistämme 40 prosent-tia seuraa säännöllisesti palkansaajalehtiä. Meille on tärkeää, että Suo-messa säilyy monipuolinen lehdistö ja palkansaajalehdet sen osana.

7.3.4 Omat lehdet

Liittolehdillä on tärkeä merkitys jäsenyhteyden ylläpitäjänä ja vahvista-jana. Järjestötutkimuksen mukaan jäsenet pitävät liittolehtiä tärkeänätyöelämää ja ay-liikettä koskevan tiedon välittäjänä. Lähes puolet lukija-tutkimuksen vastaajista arvioi liittolehden tärkeimmäksi ay-tiedonlähteekseen. Keskimäärin 86 prosenttia liittolehtien saajista on myös leh-tien aktiivilukijoita.

Keskusjärjestön omien julkaisujen rooli on viime vuosina muuttunut.Nykyään Palkkatyöläinen on ennen muuta taustoittava ja yhteiskunnal-lisia avauksia tekevä lehti. Löntagaren on tämän lisäksi myös tärkeä yh-dysside koko ruotsinkieliseen jäsenistöön. SAK:n nuorten lehden tarkoi-tuksena on taustoittaa ajankohtaisia asioita ja nostaa esille keskeisiä ky-symyksiä käsitellen niitä nuorten omalla kielellä.

Koska sähköisen, reaaliaikaisen viestinnän merkitys korostuu uutistenvälittäjänä, on ay-lehdillä suuri merkitys kokonaisuuksien ja asioidentaustojen selvittämisessä.

7.3.5 Verkkoviestintä

Verkkoviestintä on toimintaperiaatteiltaan erittäin sopiva kanava ay-liikkeelle. Se avaa kokonaan uudet mahdollisuudet vuorovaikutukselle:reaaliaikainen tiedottaminen ja uusien kanavien avautuminenmielipiteenvaihdolle ja osallistumiselle. Toimittajille verkko on yhä tär-keämpi tiedonhankintakanava, samoin kuin nuorille, joille se on luonteva

7.3 Median kautta

Luottamus meihin rakentuu yhteydestä ihmisiin. Tiedonvälityksellä javuorovaikutuksella on suuri merkitys jäsenten ja aktiivien laajassaverkostossa. Liikkeen on kyettävä muotoilemaan pyrkimyksensä niin,että ihmiset voivat tunnistaa siinä yhteyden arkielämäänsä. Liikkeenmenestys edellyttää kansalaisten luottamusta. Työelämän muutos lisääviestinnän merkitystä, sillä aktiivien verkosto ei tavoita kaikkia työnte-kijöitä.

7.3.1 Tiedotusvälineet

Tiedotusvälineet ovat saaneet merkittävän roolin ihmisten arkipäivässä.Keskivertokansalainen viettää lähes kahdeksan tuntia vuorokaudesta seu-raten erilaisia tiedotusvälineitä. Julkisuudesta on tullutkin yhä keskei-sempi osa vaikuttamista. Sähköisen viestinnän myötä tiedonvälitys jamielipiteiden vaihto tulevat nopeatempoisemmiksi ja reaaliaikaisiksi.

SAK:n viestintäympäristö muuttuu haastavammaksi, kun yleisöt ja jul-kisuus pirstoutuvat. Syntyy monia rinnakkaisia julkisuuksia. Tiedonvä-lityksen kanavat lisääntyvät edelleen mm. digitalisoinnin myötä. Yksikanava tavoittaa siten yhä pienemmän joukon. Toisaalta kanavien luku-määrän lisääntyminen antaa viesteillemme uusia kanavia.

SAK on saanut näkemyksensä mediaan kohtuullisesti. Uutisointi onyleensä neutraalia ja asiallista. Sen sijaan kantaaottavissa kirjoituksissa,kuten pääkirjoituksissa, esiintyy myös paljon kielteisiä näkemyksiä ay-liikkeen pyrkimyksistä.

Viestintää tulee kohdentaa sisällöltään nykyistä enemmän ja eri kanaviaon käytettävä monipuolisemmin. Esimerkiksi nuoret ovat oma erityinenkohderyhmä, johon kuuluu vielä monia alaryhmiä. Tämä edellyttäämonipuolista verkkoviestinnän käyttöä sekä nuorille kohdennettua ma-teriaali- ja julkaisutoimintaa.

Ulkoiseen viestintään liittyvien vaatimusten kasvaessa on tullut yhä vai-keammaksi yhdistää tiedotus- ja toimitustyötä. Molemmat vaativat omanosaamisensa. Tehtävien eriyttämisen mahdollisuutta on tarpeen harkitaliittokohtaisesti.

7.3.2 Alueellinen viestintä

Emme ole kovin suunnitelmallisesti palvelleet paikallisia ja maakunnal-lisia viestimiä. Näitä medioita seurataan laajasti: kaksi kolmesta

44 45

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

jäsenestämme seuraa niitä säännöllisesti tai melko usein. Alueellisen vies-tinnän kehittäminen onkin meille suuri haaste. Avainasemassa paikallis-ten ja maakunnallisten viestimien palvelussa ovat paikalliset toimijat.Heidän viestintävalmiuksiaan ja viestintätyötään tulee liittojen ja kes-kusjärjestön tukea.

7.3.3 Palkansaajalehdet

Palkansaajalehtien � perinteisten työväenlehtien � levikit ovat vähenty-neet, mutta niiden merkitys niin sananvapauden, monipuolisen tiedotus-ilmaston kuin erityisesti aktiiviemme tiedonsaannin kannalta on säily-nyt. Ne ovat arvokas väylä palkansaajien näkökulman esilletuomisessayhteiskunnallisessa keskustelussa. Luottamushenkilöistämme 40 prosent-tia seuraa säännöllisesti palkansaajalehtiä. Meille on tärkeää, että Suo-messa säilyy monipuolinen lehdistö ja palkansaajalehdet sen osana.

7.3.4 Omat lehdet

Liittolehdillä on tärkeä merkitys jäsenyhteyden ylläpitäjänä ja vahvista-jana. Järjestötutkimuksen mukaan jäsenet pitävät liittolehtiä tärkeänätyöelämää ja ay-liikettä koskevan tiedon välittäjänä. Lähes puolet lukija-tutkimuksen vastaajista arvioi liittolehden tärkeimmäksi ay-tiedonlähteekseen. Keskimäärin 86 prosenttia liittolehtien saajista on myös leh-tien aktiivilukijoita.

Keskusjärjestön omien julkaisujen rooli on viime vuosina muuttunut.Nykyään Palkkatyöläinen on ennen muuta taustoittava ja yhteiskunnal-lisia avauksia tekevä lehti. Löntagaren on tämän lisäksi myös tärkeä yh-dysside koko ruotsinkieliseen jäsenistöön. SAK:n nuorten lehden tarkoi-tuksena on taustoittaa ajankohtaisia asioita ja nostaa esille keskeisiä ky-symyksiä käsitellen niitä nuorten omalla kielellä.

Koska sähköisen, reaaliaikaisen viestinnän merkitys korostuu uutistenvälittäjänä, on ay-lehdillä suuri merkitys kokonaisuuksien ja asioidentaustojen selvittämisessä.

7.3.5 Verkkoviestintä

Verkkoviestintä on toimintaperiaatteiltaan erittäin sopiva kanava ay-liikkeelle. Se avaa kokonaan uudet mahdollisuudet vuorovaikutukselle:reaaliaikainen tiedottaminen ja uusien kanavien avautuminenmielipiteenvaihdolle ja osallistumiselle. Toimittajille verkko on yhä tär-keämpi tiedonhankintakanava, samoin kuin nuorille, joille se on luonteva

7.3 Median kautta

Luottamus meihin rakentuu yhteydestä ihmisiin. Tiedonvälityksellä javuorovaikutuksella on suuri merkitys jäsenten ja aktiivien laajassaverkostossa. Liikkeen on kyettävä muotoilemaan pyrkimyksensä niin,että ihmiset voivat tunnistaa siinä yhteyden arkielämäänsä. Liikkeenmenestys edellyttää kansalaisten luottamusta. Työelämän muutos lisääviestinnän merkitystä, sillä aktiivien verkosto ei tavoita kaikkia työnte-kijöitä.

7.3.1 Tiedotusvälineet

Tiedotusvälineet ovat saaneet merkittävän roolin ihmisten arkipäivässä.Keskivertokansalainen viettää lähes kahdeksan tuntia vuorokaudesta seu-raten erilaisia tiedotusvälineitä. Julkisuudesta on tullutkin yhä keskei-sempi osa vaikuttamista. Sähköisen viestinnän myötä tiedonvälitys jamielipiteiden vaihto tulevat nopeatempoisemmiksi ja reaaliaikaisiksi.

SAK:n viestintäympäristö muuttuu haastavammaksi, kun yleisöt ja jul-kisuus pirstoutuvat. Syntyy monia rinnakkaisia julkisuuksia. Tiedonvä-lityksen kanavat lisääntyvät edelleen mm. digitalisoinnin myötä. Yksikanava tavoittaa siten yhä pienemmän joukon. Toisaalta kanavien luku-määrän lisääntyminen antaa viesteillemme uusia kanavia.

SAK on saanut näkemyksensä mediaan kohtuullisesti. Uutisointi onyleensä neutraalia ja asiallista. Sen sijaan kantaaottavissa kirjoituksissa,kuten pääkirjoituksissa, esiintyy myös paljon kielteisiä näkemyksiä ay-liikkeen pyrkimyksistä.

Viestintää tulee kohdentaa sisällöltään nykyistä enemmän ja eri kanaviaon käytettävä monipuolisemmin. Esimerkiksi nuoret ovat oma erityinenkohderyhmä, johon kuuluu vielä monia alaryhmiä. Tämä edellyttäämonipuolista verkkoviestinnän käyttöä sekä nuorille kohdennettua ma-teriaali- ja julkaisutoimintaa.

Ulkoiseen viestintään liittyvien vaatimusten kasvaessa on tullut yhä vai-keammaksi yhdistää tiedotus- ja toimitustyötä. Molemmat vaativat omanosaamisensa. Tehtävien eriyttämisen mahdollisuutta on tarpeen harkitaliittokohtaisesti.

7.3.2 Alueellinen viestintä

Emme ole kovin suunnitelmallisesti palvelleet paikallisia ja maakunnal-lisia viestimiä. Näitä medioita seurataan laajasti: kaksi kolmesta

44 45

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

vahvistajina. Ay-lehtien keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä on tarpeenedelleen kehittää.

Kannanotto 34

Liittojen ja keskusjärjestön viestien on oltava tarjolla erilaisissa välineis-sä ja myös pienemmille yleisöille. Siksi on kehitettävä kohderyhmä-viestintää ja erityisesti huomioitava nuorten tarpeet. SAK:n nuorten leh-teä kehitetään niin sisällöllisesti kuin ulkoisesti ja tavoitteena on saadasiitä 100 000 nuorelle jäsenelle postitettava aikakauslehti.

Kansainväliselle medialle, yhteistyökumppaneillemme ja suurelle ylei-sölle tuotetaan myös englanninkielistä uutismateriaalia pääasiassainternetiä käyttäen.

Kannanotto 35

Verkkoviestinnässä meidän on kuljettava yhteiskunnan eturivissä.Reaaliaikaisen tiedon tarjontaa verkossa on vahvistettava ja samoin onluotava edellytyksiä vuorovaikutteisuuden lisäämiselle. Liittolehtiä javerkkoviestintää tulee kehittää rinnakkain, toisiaan tukeviksi jatäydentäviksi viestintäkanaviksi.

7.4. Työtaistelut

Työtaistelujen määrä on tuntuvasti laskenut viime vuosien aikana. Laa-joja valtakunnallisia lakkoja on harvoin ja yleensä työtaistelut ovat ly-hytaikaisia. Tämä kertoo myös neuvotteluihin perustuvan työmarkkina-järjestelmän toimivuudesta. Tästä huolimatta työnantajat ovat yhä har-vinaisemmaksi käyvien lakkojen yhteydessä esittäneet lakko-oikeudenkaventamista.

Hyväksymme kansalaisten suoran toiminnan, mutta suhtaudumme esi-merkiksi kansalaistottelemattomuuteen vastuullisesti. Lainvastainen toi-minta ei ole ay-liikkeen vastuulliselle toiminnalle lähtökohta. Emme hy-väksy minkäänlaista väkivallan käyttöä tai toimintaa, joka uhkaa ihmis-ten terveyttä ja henkeä.

Ulkoparlamentaarinen painostustoiminta, työtaistelut, mielenosoituksetja muu suora toiminta kuuluvat demokraattisessa yhteiskunnassa kan-salaisten perusoikeuksiin. Näiden perusoikeuksien kaventamiseen suh-taudumme jyrkän torjuvasti.

tapa etsiä tietoa ja olla vuorovaikutuksessa. Sähköinen verkko tekee par-haillaan nopeaa läpimurtoa myös vanhemmissa, työelämässä olevissaikäluokissa.

Verkkoviestintä ei ole enää vain tulevaisuutta, vaan jo nykypäivää, jokatulee hoitaa hyvin. Vuoden 2000 sopimuskierros vahvisti arviot verkko-viestinnän mahdollisuuksista. Esimerkiksi neuvottelu- ja työtaistelu-tilanteessa verkkoviestinnän odotetaan palvelevan reaaliaikaisella tiedol-la. Tämä edellyttää nopeaa reagointia ja jatkuvaa sisällön tuottamista.Verkkoviestintä edellyttää myös voimavaroja ja ammatillista osaamista,kuten lehtien toimittaminenkin.

Verkkoviestinnän kehittämisessä on haettava yhteistyötä. Toistaiseksiponnistelumme ovat olleet liian hajanaisia.

Kun suurin osa aktiiveista on verkon piirissä, voidaan viesti tarvittaessalevittää nopeasti ja kustannuksiltaan edullisesti koko SAK:laiseen kent-tään. Olennaista on helpottaa luottamushenkilöiden pääsyä sähköisenverkon piiriin. Syksyllä vuonna 2000 oli jäsenistöstämme verkossa jo 40prosenttia, eli noin 400 000 jäsentä.

Kannanotto 30

Viestinnän merkityksen kasvaessa on niin liittojen kuin keskusjärjestönkintiivistettävä yhteistyötä ja varmistettava, että koko liike ammattiosastoistaja luottamusmiehistä liittojen sekä keskusjärjestön asiantuntijoihin ja joh-toon osaa tiedottaa ja ymmärtää tiedotusvälineiden merkityksen ay-liik-keen tavoitteiden saavuttamiselle.

Kannanotto 31

Tarvitsemme vahvan viestintäkoulutuksen ja hyvät, erityisesti alueillatoimivat viestintäyhteydet eri tiedotusvälineisiin.

Kannanotto 32

On jatkettava yhteistyötä palkansaajalehtien kanssa ja pyrittävä siihen,että luottamustehtävissä olevat saavat näiden lehtien kautta nopeasti tar-vitsemansa työmarkkinatiedon.

Kannanotto 33

Liittolehdillä ja aluepalvelukeskusten tiedotustoiminnalla on tulevaisuu-dessakin keskeinen merkitys alan asioiden kertojina ja jäsensidoksen

46 47

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

vahvistajina. Ay-lehtien keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä on tarpeenedelleen kehittää.

Kannanotto 34

Liittojen ja keskusjärjestön viestien on oltava tarjolla erilaisissa välineis-sä ja myös pienemmille yleisöille. Siksi on kehitettävä kohderyhmä-viestintää ja erityisesti huomioitava nuorten tarpeet. SAK:n nuorten leh-teä kehitetään niin sisällöllisesti kuin ulkoisesti ja tavoitteena on saadasiitä 100 000 nuorelle jäsenelle postitettava aikakauslehti.

Kansainväliselle medialle, yhteistyökumppaneillemme ja suurelle ylei-sölle tuotetaan myös englanninkielistä uutismateriaalia pääasiassainternetiä käyttäen.

Kannanotto 35

Verkkoviestinnässä meidän on kuljettava yhteiskunnan eturivissä.Reaaliaikaisen tiedon tarjontaa verkossa on vahvistettava ja samoin onluotava edellytyksiä vuorovaikutteisuuden lisäämiselle. Liittolehtiä javerkkoviestintää tulee kehittää rinnakkain, toisiaan tukeviksi jatäydentäviksi viestintäkanaviksi.

7.4. Työtaistelut

Työtaistelujen määrä on tuntuvasti laskenut viime vuosien aikana. Laa-joja valtakunnallisia lakkoja on harvoin ja yleensä työtaistelut ovat ly-hytaikaisia. Tämä kertoo myös neuvotteluihin perustuvan työmarkkina-järjestelmän toimivuudesta. Tästä huolimatta työnantajat ovat yhä har-vinaisemmaksi käyvien lakkojen yhteydessä esittäneet lakko-oikeudenkaventamista.

Hyväksymme kansalaisten suoran toiminnan, mutta suhtaudumme esi-merkiksi kansalaistottelemattomuuteen vastuullisesti. Lainvastainen toi-minta ei ole ay-liikkeen vastuulliselle toiminnalle lähtökohta. Emme hy-väksy minkäänlaista väkivallan käyttöä tai toimintaa, joka uhkaa ihmis-ten terveyttä ja henkeä.

Ulkoparlamentaarinen painostustoiminta, työtaistelut, mielenosoituksetja muu suora toiminta kuuluvat demokraattisessa yhteiskunnassa kan-salaisten perusoikeuksiin. Näiden perusoikeuksien kaventamiseen suh-taudumme jyrkän torjuvasti.

tapa etsiä tietoa ja olla vuorovaikutuksessa. Sähköinen verkko tekee par-haillaan nopeaa läpimurtoa myös vanhemmissa, työelämässä olevissaikäluokissa.

Verkkoviestintä ei ole enää vain tulevaisuutta, vaan jo nykypäivää, jokatulee hoitaa hyvin. Vuoden 2000 sopimuskierros vahvisti arviot verkko-viestinnän mahdollisuuksista. Esimerkiksi neuvottelu- ja työtaistelu-tilanteessa verkkoviestinnän odotetaan palvelevan reaaliaikaisella tiedol-la. Tämä edellyttää nopeaa reagointia ja jatkuvaa sisällön tuottamista.Verkkoviestintä edellyttää myös voimavaroja ja ammatillista osaamista,kuten lehtien toimittaminenkin.

Verkkoviestinnän kehittämisessä on haettava yhteistyötä. Toistaiseksiponnistelumme ovat olleet liian hajanaisia.

Kun suurin osa aktiiveista on verkon piirissä, voidaan viesti tarvittaessalevittää nopeasti ja kustannuksiltaan edullisesti koko SAK:laiseen kent-tään. Olennaista on helpottaa luottamushenkilöiden pääsyä sähköisenverkon piiriin. Syksyllä vuonna 2000 oli jäsenistöstämme verkossa jo 40prosenttia, eli noin 400 000 jäsentä.

Kannanotto 30

Viestinnän merkityksen kasvaessa on niin liittojen kuin keskusjärjestönkintiivistettävä yhteistyötä ja varmistettava, että koko liike ammattiosastoistaja luottamusmiehistä liittojen sekä keskusjärjestön asiantuntijoihin ja joh-toon osaa tiedottaa ja ymmärtää tiedotusvälineiden merkityksen ay-liik-keen tavoitteiden saavuttamiselle.

Kannanotto 31

Tarvitsemme vahvan viestintäkoulutuksen ja hyvät, erityisesti alueillatoimivat viestintäyhteydet eri tiedotusvälineisiin.

Kannanotto 32

On jatkettava yhteistyötä palkansaajalehtien kanssa ja pyrittävä siihen,että luottamustehtävissä olevat saavat näiden lehtien kautta nopeasti tar-vitsemansa työmarkkinatiedon.

Kannanotto 33

Liittolehdillä ja aluepalvelukeskusten tiedotustoiminnalla on tulevaisuu-dessakin keskeinen merkitys alan asioiden kertojina ja jäsensidoksen

46 47

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

taloudellisesta menestyksestäkin. Taloudelliset seuraamukset työnanta-jalle ovat tällaisesta toiminnasta aivan liian vaatimattomia. Taloudelli-sesti kannattavien, työntekijöitään irtisanovien yritysten ei tulisi nauttiaminkäänlaista julkista rahoitustukea.

Tätä uutta, markkinatalouden liberalistista ihannetta palvovaa ja pelkäs-tään omistajien sijoitusten kasvattamiseen pyrkivää yrityskulttuuria onay-liikkeen järjestöllisin toimin vastustettava. On myös pidettävä yllä sii-hen liittyvää keskustelua julkisuudessa. Pelkät työlainsäädännöllisetnormit eivät toimi esteenä, vaan ay-liikkeen on harkittava muitakin kei-noja eettisesti vastuuttomien yritysten ja laitosten saattamiseksi julkiseenvastuuseen.

Eettistä vastuuta koskeva keskustelu on käynnistynyt myös työnantaja-taholla. Kansalaismielipide, kuluttajien valinnat ja yritysten sekä laitos-ten näkemykset eettisen toiminnan merkityksestä kilpailukyvylle luovatpaineita myös työnantajiin.

Kannanotto 40

SAK:n tavoitteena on, että suomalaisiin yrityksiin sovitaan eettiset toi-mintatavat. Eettisen valvonnan toimintamuotoina tulee kehittää mm.julkisuuskampanjoita, jatkuvaa yritysten ja laitosten seurantaa sekä jul-kisuuteen raportointia niiden toimista.

Kannanotto 41

SAK:laisen liikkeen tulee toimillaan huolehtia siitä, että ihmiset tulevattietoisiksi sosiaalisesti vastuuttomista yrityksistä ja niiden tuotemerkeistä.

Epäeettisesti toimivien työnantajien seuranta on eräs vaihtoehto tuodajulkisuuteen eettisiä sääntöjä rikkovien työnantajien toiminta. Ylikansal-listen ja myös kansallisesti toimivien yritysten ja laitosten valvontakoordinoitaisiin keskusjärjestössä yhteistyössä liittojen kanssa.

Seuranta ja raportointi edellyttää tehokasta ja luotettavaa tiedonkeruuta.Toiminnassa hyödynnettäisiin internetiä. Valvontaan kuuluisi myös yh-teys asianosaisiin työnantajiin ja yhteistyö muiden ay-järjestöjen ja mah-dollisesti muiden kansalaisjärjestöjen sekä kirkkojen kanssa. Tarpeenmukaan tuodaan julkisuuteen niiden työnantajien toiminta, jotka jatku-vasti rikkovat eettisiä normeja.

Eettinen valvonta edellyttää riittävän selkeitä kriteereitä eettiselle toimin-nalle. Tällaisia kriteereitä ja pelisääntöjä ei toistaiseksi ole. Kriteerien

Yritystoiminnan kansainvälistyminen edellyttää vahvaa vaikuttamis-arsenaalia myös kansainvälisesti. Ylikansalliset työtaistelut kuuluvat sil-loin luonnollisena osana vaikuttamiskeinoihin. Toiminnan tarkoitukse-na on hillitä keinottelua työntekijöiden sopimusturvalla ja hyvinvoinnil-la. Käytännössä tällaisen työtaistelun organisoiminen on kuitenkin vai-keaa. Lisäksi eri maissa työskentelevien työntekijöiden edut saattavat ollavastakkaisia yritysten siirtäessä toimintoja maasta toiseen. Yritysten maa-ilmanlaajuinen toiminta edellyttää jatkossa kykyä organisoida myös yli-kansallisia työtaistelutoimia.

Kannanotto 36

Työtaistelu kuuluu jatkossakin SAK:laisen ay-liikkeen keinoihin vaikut-taa. Sitä käytetään harkiten. Lakko-oikeus on länsimaisen oikeusvaltionkeskeinen ominaisuus ja tätä oikeutta haluamme tulevaisuudessakinpuolustaa.

Kannanotto 37

Meillä tulee olla käytössä erilaisia työtaistelumalleja sekä laajaa työtais-telua suppeampia keinoja, joista saatuja kokemuksia voidaan liittojenkesken vaihtaa. Liike-elämän toimintojen kehittyminen, juuri oikeaanaikaan � toiminta sekä yrityskuvan merkitys yritysten menestymiselleantavat myös meille uusia vaikutusmahdollisuuksia.

Kannanotto 38

Monikansallisten yritysten aiheuttamissa kriisitapauksissa tarvitaan no-peutta ja tehokkuutta. Tällaisia tilanteita varten on kehitettävä oma kriisi-toiminnan malli.

Kannanotto 39

Ylikansallisille työtaistelutoimille on luotava kansainvälisen ay-liikkeenyhteiset pelisäännöt.

7.5 Eettinen valvonta

Ihmisoikeuksien ja kansalaisoikeuksien kunnioittaminen niin kotimaas-sa kuin kansainvälisesti on perusta työnantajan ja työntekijänkeskinäiselle, eettisesti kestävälle suhteelle. Nykyään kannattavatkin yri-tykset ja laitokset saattavat irtisanoa työntekijöitään. Tämä kuvaa uuttayritysetiikkaa, jossa työnantajan vastuu työntekijöistään on irtautunut jo

48 49

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

taloudellisesta menestyksestäkin. Taloudelliset seuraamukset työnanta-jalle ovat tällaisesta toiminnasta aivan liian vaatimattomia. Taloudelli-sesti kannattavien, työntekijöitään irtisanovien yritysten ei tulisi nauttiaminkäänlaista julkista rahoitustukea.

Tätä uutta, markkinatalouden liberalistista ihannetta palvovaa ja pelkäs-tään omistajien sijoitusten kasvattamiseen pyrkivää yrityskulttuuria onay-liikkeen järjestöllisin toimin vastustettava. On myös pidettävä yllä sii-hen liittyvää keskustelua julkisuudessa. Pelkät työlainsäädännöllisetnormit eivät toimi esteenä, vaan ay-liikkeen on harkittava muitakin kei-noja eettisesti vastuuttomien yritysten ja laitosten saattamiseksi julkiseenvastuuseen.

Eettistä vastuuta koskeva keskustelu on käynnistynyt myös työnantaja-taholla. Kansalaismielipide, kuluttajien valinnat ja yritysten sekä laitos-ten näkemykset eettisen toiminnan merkityksestä kilpailukyvylle luovatpaineita myös työnantajiin.

Kannanotto 40

SAK:n tavoitteena on, että suomalaisiin yrityksiin sovitaan eettiset toi-mintatavat. Eettisen valvonnan toimintamuotoina tulee kehittää mm.julkisuuskampanjoita, jatkuvaa yritysten ja laitosten seurantaa sekä jul-kisuuteen raportointia niiden toimista.

Kannanotto 41

SAK:laisen liikkeen tulee toimillaan huolehtia siitä, että ihmiset tulevattietoisiksi sosiaalisesti vastuuttomista yrityksistä ja niiden tuotemerkeistä.

Epäeettisesti toimivien työnantajien seuranta on eräs vaihtoehto tuodajulkisuuteen eettisiä sääntöjä rikkovien työnantajien toiminta. Ylikansal-listen ja myös kansallisesti toimivien yritysten ja laitosten valvontakoordinoitaisiin keskusjärjestössä yhteistyössä liittojen kanssa.

Seuranta ja raportointi edellyttää tehokasta ja luotettavaa tiedonkeruuta.Toiminnassa hyödynnettäisiin internetiä. Valvontaan kuuluisi myös yh-teys asianosaisiin työnantajiin ja yhteistyö muiden ay-järjestöjen ja mah-dollisesti muiden kansalaisjärjestöjen sekä kirkkojen kanssa. Tarpeenmukaan tuodaan julkisuuteen niiden työnantajien toiminta, jotka jatku-vasti rikkovat eettisiä normeja.

Eettinen valvonta edellyttää riittävän selkeitä kriteereitä eettiselle toimin-nalle. Tällaisia kriteereitä ja pelisääntöjä ei toistaiseksi ole. Kriteerien

Yritystoiminnan kansainvälistyminen edellyttää vahvaa vaikuttamis-arsenaalia myös kansainvälisesti. Ylikansalliset työtaistelut kuuluvat sil-loin luonnollisena osana vaikuttamiskeinoihin. Toiminnan tarkoitukse-na on hillitä keinottelua työntekijöiden sopimusturvalla ja hyvinvoinnil-la. Käytännössä tällaisen työtaistelun organisoiminen on kuitenkin vai-keaa. Lisäksi eri maissa työskentelevien työntekijöiden edut saattavat ollavastakkaisia yritysten siirtäessä toimintoja maasta toiseen. Yritysten maa-ilmanlaajuinen toiminta edellyttää jatkossa kykyä organisoida myös yli-kansallisia työtaistelutoimia.

Kannanotto 36

Työtaistelu kuuluu jatkossakin SAK:laisen ay-liikkeen keinoihin vaikut-taa. Sitä käytetään harkiten. Lakko-oikeus on länsimaisen oikeusvaltionkeskeinen ominaisuus ja tätä oikeutta haluamme tulevaisuudessakinpuolustaa.

Kannanotto 37

Meillä tulee olla käytössä erilaisia työtaistelumalleja sekä laajaa työtais-telua suppeampia keinoja, joista saatuja kokemuksia voidaan liittojenkesken vaihtaa. Liike-elämän toimintojen kehittyminen, juuri oikeaanaikaan � toiminta sekä yrityskuvan merkitys yritysten menestymiselleantavat myös meille uusia vaikutusmahdollisuuksia.

Kannanotto 38

Monikansallisten yritysten aiheuttamissa kriisitapauksissa tarvitaan no-peutta ja tehokkuutta. Tällaisia tilanteita varten on kehitettävä oma kriisi-toiminnan malli.

Kannanotto 39

Ylikansallisille työtaistelutoimille on luotava kansainvälisen ay-liikkeenyhteiset pelisäännöt.

7.5 Eettinen valvonta

Ihmisoikeuksien ja kansalaisoikeuksien kunnioittaminen niin kotimaas-sa kuin kansainvälisesti on perusta työnantajan ja työntekijänkeskinäiselle, eettisesti kestävälle suhteelle. Nykyään kannattavatkin yri-tykset ja laitokset saattavat irtisanoa työntekijöitään. Tämä kuvaa uuttayritysetiikkaa, jossa työnantajan vastuu työntekijöistään on irtautunut jo

48 49

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

8 Vastakkainasettelua vai kumppanuutta

8.1 Valtio

Suomen työmarkkinamalli perustuu työmarkkinajärjestöjen ja valtioval-lan kiinteään yhteistyöhön. On haluttu ylläpitää selkeää työmarkkina-järjestelmää, jossa kullakin osapuolella on pitkälle muotoillut tavoitteetja ne ovat toisten tiedossa. Järjestelmä toimii yhteisesti hyväksyttyjen jaluotujen pelisääntöjen mukaan. Sille on ominaista ennustettavuus javakaus.

Järjestelmä perustuu neuvottelutoiminnan ammattilaisten toimintaan,jossa eri osapuolten toimet pyritään pitämään hallinnassa. Työtaistelujenmerkittävä väheneminen on osoitus pitkälle muotoutuneesta toiminta-foorumista, jossa sitoutuminen ensisijaisesti neuvottelun kautta saata-vaan kompromissiin on korkea. Tavoitteena ovat olleet vakiintuneet työ-elämän suhteet rakennemuutosten hallitsemiseksi.

Uutena piirteenä on kuitenkin käynnistynyt pyrkimys ay-liikkeen ja myösvaltion roolin syrjäyttämiseen. Valtion rooli on kaventunut markkina-voimien kustannuksella. Muutoksen on nähty tapahtuneen jopaepäpoliittisesti ilman selkeää poliittista tahtoa ja ilman kansalaisliikkeittenlaajaa vastarintaa.

Toisaalta valtiovaltasuhde on saanut uutta ulottuvuutta myös virkamies-vallan kasvaneesta vaikutuksesta politiikan alueen jäädessä pienemmäksi.Virkamiesvallan liiallinen kasvu on yhtä lailla uhka demokratialle kuinkansalaisten vähäinen osallistuminen. Tähän kehityssuuntaan saattaakuulua pyrkimys syrjäyttää ay-liike ja ylipäätään politiikka. Seuraukse-na on sulkeutunut asiantuntijavalta, jossa poliittisilla valinnoilla ja ar-voilla ei katsota olevan merkitystä. Käytännössä tällaistakin vallankäyt-töä ohjaavat arvot ja poliittiset valinnat, joiden mukaan kansalaisten ky-vykkyys yhteisiin asioihin vaikuttamiseksi ei ole huomionarvoista eikäkansalaisjärjestöille tai etujärjestöille tule varata demokratiassa erityistäsijaa.

Virkamieskunnassa on liian heikosti kehittynyt näkemys kan-salaistoiminnan roolista yhteiskunnassa. Se koetaan usein hidasteena jaasioiden valmistelua vaikeuttavana. Kyynisyys demokraattista, aktiivis-ta kansalaisuutta kohtaan istuu huonosti pohjoismaiseen hyvinvointi-yhteiskunnan malliin.

luomisessa pohjana ovat lainsäädännölliset normit ja niiden rikkomuk-set ja yleiset ihmisoikeuksiin liittyvät sopimukset.

Kuluttajaliike ei ole saanut Suomessa kansalaistoiminnan luonnetta, jo-ten vahvaa kumppanuutta se ei toistaiseksi tarjoa. Eräin osin se on saa-massa uusia muotoja, kuten esimerkiksi toiminta reilun kaupan puoles-ta. Meille on kuitenkin luontevaa pyrkiä yhteistyöhön kuluttaja-kysymyksistä kiinnostuneiden järjestöjen ja kansalaisliikkeitten kanssa.

Tuotemerkit ovat haavoittuvaisia. Se antaa uusia mahdollisuuksia myösay-liikkeelle laajentaa vaikuttamisen keinovalikoimaa. Asiakkaina jakuluttajina meillä on valtaa valita.

Kannanotto 42

Yritysten ja laitosten eettisen toiminnan seuranta voidaan toteuttaa mm.seuraavin toimenpitein:

1) Perustetaan eettisestä toiminnasta vastaava oma ihmisoikeusryhmä.Yhteistyössä liittojen kanssa ryhmän tehtävä on seurata työntekijöidenoikeuksien toteutumista kotimaassa ja kansainvälisesti ja ylläpitää julki-suudessa keskustelua epäeettisesti toimivista työnantajista. Seurantaaharjoitetaan yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen ja kansainvälistenay-järjestöjen sekä ILO:n kanssa.

2) Osallistutaan muiden järjestöjen ja tahojen yhteistyönä ylläpitämääneettisen valvonnan organisaatioon ja toteutetaan oma toiminta senkautta.

50 51

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

8 Vastakkainasettelua vai kumppanuutta

8.1 Valtio

Suomen työmarkkinamalli perustuu työmarkkinajärjestöjen ja valtioval-lan kiinteään yhteistyöhön. On haluttu ylläpitää selkeää työmarkkina-järjestelmää, jossa kullakin osapuolella on pitkälle muotoillut tavoitteetja ne ovat toisten tiedossa. Järjestelmä toimii yhteisesti hyväksyttyjen jaluotujen pelisääntöjen mukaan. Sille on ominaista ennustettavuus javakaus.

Järjestelmä perustuu neuvottelutoiminnan ammattilaisten toimintaan,jossa eri osapuolten toimet pyritään pitämään hallinnassa. Työtaistelujenmerkittävä väheneminen on osoitus pitkälle muotoutuneesta toiminta-foorumista, jossa sitoutuminen ensisijaisesti neuvottelun kautta saata-vaan kompromissiin on korkea. Tavoitteena ovat olleet vakiintuneet työ-elämän suhteet rakennemuutosten hallitsemiseksi.

Uutena piirteenä on kuitenkin käynnistynyt pyrkimys ay-liikkeen ja myösvaltion roolin syrjäyttämiseen. Valtion rooli on kaventunut markkina-voimien kustannuksella. Muutoksen on nähty tapahtuneen jopaepäpoliittisesti ilman selkeää poliittista tahtoa ja ilman kansalaisliikkeittenlaajaa vastarintaa.

Toisaalta valtiovaltasuhde on saanut uutta ulottuvuutta myös virkamies-vallan kasvaneesta vaikutuksesta politiikan alueen jäädessä pienemmäksi.Virkamiesvallan liiallinen kasvu on yhtä lailla uhka demokratialle kuinkansalaisten vähäinen osallistuminen. Tähän kehityssuuntaan saattaakuulua pyrkimys syrjäyttää ay-liike ja ylipäätään politiikka. Seuraukse-na on sulkeutunut asiantuntijavalta, jossa poliittisilla valinnoilla ja ar-voilla ei katsota olevan merkitystä. Käytännössä tällaistakin vallankäyt-töä ohjaavat arvot ja poliittiset valinnat, joiden mukaan kansalaisten ky-vykkyys yhteisiin asioihin vaikuttamiseksi ei ole huomionarvoista eikäkansalaisjärjestöille tai etujärjestöille tule varata demokratiassa erityistäsijaa.

Virkamieskunnassa on liian heikosti kehittynyt näkemys kan-salaistoiminnan roolista yhteiskunnassa. Se koetaan usein hidasteena jaasioiden valmistelua vaikeuttavana. Kyynisyys demokraattista, aktiivis-ta kansalaisuutta kohtaan istuu huonosti pohjoismaiseen hyvinvointi-yhteiskunnan malliin.

luomisessa pohjana ovat lainsäädännölliset normit ja niiden rikkomuk-set ja yleiset ihmisoikeuksiin liittyvät sopimukset.

Kuluttajaliike ei ole saanut Suomessa kansalaistoiminnan luonnetta, jo-ten vahvaa kumppanuutta se ei toistaiseksi tarjoa. Eräin osin se on saa-massa uusia muotoja, kuten esimerkiksi toiminta reilun kaupan puoles-ta. Meille on kuitenkin luontevaa pyrkiä yhteistyöhön kuluttaja-kysymyksistä kiinnostuneiden järjestöjen ja kansalaisliikkeitten kanssa.

Tuotemerkit ovat haavoittuvaisia. Se antaa uusia mahdollisuuksia myösay-liikkeelle laajentaa vaikuttamisen keinovalikoimaa. Asiakkaina jakuluttajina meillä on valtaa valita.

Kannanotto 42

Yritysten ja laitosten eettisen toiminnan seuranta voidaan toteuttaa mm.seuraavin toimenpitein:

1) Perustetaan eettisestä toiminnasta vastaava oma ihmisoikeusryhmä.Yhteistyössä liittojen kanssa ryhmän tehtävä on seurata työntekijöidenoikeuksien toteutumista kotimaassa ja kansainvälisesti ja ylläpitää julki-suudessa keskustelua epäeettisesti toimivista työnantajista. Seurantaaharjoitetaan yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen ja kansainvälistenay-järjestöjen sekä ILO:n kanssa.

2) Osallistutaan muiden järjestöjen ja tahojen yhteistyönä ylläpitämääneettisen valvonnan organisaatioon ja toteutetaan oma toiminta senkautta.

50 51

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Olennaisia linjavalintoja ei tulisi jättää avoimeksi, sillä se heikentää toi-minnan ohjattavuutta ja tuloksellisuutta.

Pienten työpaikkojen kasvu ja koettu vaikutusmahdollisuuksien heiken-tyminen näyttävät yhdessä vähentäneen jäsentemme sitoutumista työ-paikkaan. Aikaisempaa pienempi osa jäsenistä on kiinnostunut työpaik-kansa asioista, kuten tuottavuudesta, kannattavuudesta ja työpaikansuunnitelmista. Se on huolestuttava viesti erityisesti pienten työpaikko-jen todellisesta ilmapiiristä ja työelämän kehityksestä laajemminkin.Kuitenkin 55 prosenttia jäsenistä ilmaisee edelleen kiinnostuksensa näi-tä kysymyksiä kohtaan. Suurin osa liittojen aktiiveista on kiinnostunuttuotanto- ja palvelukysymyksistä. Luottamusmiehillä tällainen vaikut-taminen on myös keskeinen liittoon kuulumisen motiivi. Tuottavuudes-ta ja kannattavuudesta ollaan sitä enemmän kiinnostuneita, mitä enem-män työntekijöillä on koulutusta. Vain muutama prosentti jäsenistä eiole lainkaan näistä asioista kiinnostunut.

Ammattiyhdistyskoulutuksessa on viime vuosina kiinnitetty paljon huo-miota työtä, työoloja ja työnorganisaatiota koskeviin kysymyksiin. Kiin-nostuksen ja valmiuksien ylläpitäminen antaa hyvän pohjan pitää niitäaktiivisen edunvalvonnan kohteena. Järjestötutkimuksen mukaan mo-net liitot arvioivat, että tuotannon tai palvelutoiminnan kysymykset ovatsaaneet aikaisempaa enemmän sijaa liittojen hallinnon toiminnassa.

Ay-liikkeen näkyvyys tuotannon tai palvelutoiminnan asioissa koetaanjäsenten piirissä melko hyväksi. Yli puolet jäsenistä sanoo, että ay-liikenäkyy vähintään jossain määrin työolojen parantamisessa. Palkkaus-asioiden kohdalla näkyvyys on hieman yleisempää. Nuoret pitävät van-hempia enemmän tärkeänä huolehtia työympäristön ja työolojen paran-tamisesta.

Yli 80 prosenttia jäsenistä kokee johdon ja työntekijöiden tavoitteet aina-kin osittain yhteisiksi ja vain 15 prosenttia kokee, ettei ole mitään yhtei-siä tavoitteita. Yhteistoiminnallisuus juuri tuotannon tai palvelun orga-nisoimisessa on yleensä koettu myönteisenä. Työpaikat poikkeavat tältäosin toisistaan paljon. Kehittyvillä työpaikoilla koetaan ainakin osittainyhteisiä tavoitteita olevan tuntuvasti yleisemmin kuin niillä työpaikoil-la, joilla työnantajan ei koeta arvostavan henkilöstöään. Vastak-kainasettelun työpaikoille on ominaista monien pulmien kasaantuminen.Vastaavasti kehittyviä työpaikkoja kuvaa useiden myönteisten seikkojenkehä. Liitot joutuvat näin ollen varsin vaihtelevissa ympäristöissä har-kitsemaan omalle toimialalleen soveltuvan strategian.

Mitä koulutetummista jäsenistä on kyse, sitä enemmän koetaan yhteisiätavoitteita työnantajan kanssa. Tältä pohjalta voisi ennustaa, että yhteis-

Euroopan unionin jäsenyyden myötä valtion rooli on muuttunut. Erityi-sesti avoimuuden ja demokraattisen valmistelun puute on ollut ongelmaunionin toiminnassa.

Kannanotto 43

Yhteistyötä valtiovallan kanssa jatketaan ns. kolmikantamallin mukai-sesti. Valtiovaltaan on vaikutettava, jotta virkamiesten toiminnassa ote-taan paremmin huomioon etu- ja kansalaisjärjestöjen oikeus vaikuttami-seen. Euroopan unionin hyväksymä kumppanuusmalli tulee myös käy-tännössä toteuttaa hallinnon kaikilla tasoilla.

Kannanotto 44

Omassa toiminnassa on parannettava sisäistä tiedonkulkua sekä keskus-järjestön ja liittojen yhteistoiminnallista valmistelua valtiovaltaansuuntautuvissa toimissa.

8.2 Työnantajat

Pyrimmekö vaikuttamaan oman toimialan kehitykseen sekä tuotantoa japalvelua koskeviin kysymyksiin, ja suuntaudummeko yhteistoimintaantyönantajien kanssa? Se on liittoja jakava strateginen kysymys, jonka taus-talla on myös erilainen toimintaympäristö ja työnantajapolitiikka.

Monien liittojen sisältä löytyy myös sama mielipiteiden ero. Osassa liit-toja on jo koettu vahva muutos siirtymisessä perinteisestä vastak-kainasettelun kulttuurista yhteistyön kulttuuriin työnantajan kanssa.Yhteistä näkemystä tästä ei kuitenkaan ole syntynyt, vaan liittojen sisälläja välillä on jännitteitä. Työnantajan valta-asemasta johtuen on selvää,että niin työpaikoilla, yrityksissä kuin toimialojenkin tasolla työnantajakantaa ensisijaisen vastuun siitä, kumpaan kulttuuriin se hakeutuu.

Työelämässä tapahtunut eriytymiskehitys viittaa siihen, ettei ay-liike voitoimia pelkän �ei-liikkeen� identiteetillä ja toimintatavoilla. Toisaaltayksinomainen pitäytyminen yhteistoiminnallisuuteen, jos sille ei ole vas-takaikua, ei myöskään tuo tulosta. Yhteistyö voi rakentua vain molempi-en osapuolten tahtoon ja luottamukseen, ei työnantajan yksipuoliseenmääräysvaltaan. Asia ei määrity niinkään joko tai -kysymyksenä vaansekä että -asiana.

SAK:laisen liikkeen strategiatyötä on tehty pitkään, mutta analyysit ei-vät välttämättä ole siirtyneet päätöksenteoksi ja tietoisiksi linjavalinnoiksi.

5352

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Olennaisia linjavalintoja ei tulisi jättää avoimeksi, sillä se heikentää toi-minnan ohjattavuutta ja tuloksellisuutta.

Pienten työpaikkojen kasvu ja koettu vaikutusmahdollisuuksien heiken-tyminen näyttävät yhdessä vähentäneen jäsentemme sitoutumista työ-paikkaan. Aikaisempaa pienempi osa jäsenistä on kiinnostunut työpaik-kansa asioista, kuten tuottavuudesta, kannattavuudesta ja työpaikansuunnitelmista. Se on huolestuttava viesti erityisesti pienten työpaikko-jen todellisesta ilmapiiristä ja työelämän kehityksestä laajemminkin.Kuitenkin 55 prosenttia jäsenistä ilmaisee edelleen kiinnostuksensa näi-tä kysymyksiä kohtaan. Suurin osa liittojen aktiiveista on kiinnostunuttuotanto- ja palvelukysymyksistä. Luottamusmiehillä tällainen vaikut-taminen on myös keskeinen liittoon kuulumisen motiivi. Tuottavuudes-ta ja kannattavuudesta ollaan sitä enemmän kiinnostuneita, mitä enem-män työntekijöillä on koulutusta. Vain muutama prosentti jäsenistä eiole lainkaan näistä asioista kiinnostunut.

Ammattiyhdistyskoulutuksessa on viime vuosina kiinnitetty paljon huo-miota työtä, työoloja ja työnorganisaatiota koskeviin kysymyksiin. Kiin-nostuksen ja valmiuksien ylläpitäminen antaa hyvän pohjan pitää niitäaktiivisen edunvalvonnan kohteena. Järjestötutkimuksen mukaan mo-net liitot arvioivat, että tuotannon tai palvelutoiminnan kysymykset ovatsaaneet aikaisempaa enemmän sijaa liittojen hallinnon toiminnassa.

Ay-liikkeen näkyvyys tuotannon tai palvelutoiminnan asioissa koetaanjäsenten piirissä melko hyväksi. Yli puolet jäsenistä sanoo, että ay-liikenäkyy vähintään jossain määrin työolojen parantamisessa. Palkkaus-asioiden kohdalla näkyvyys on hieman yleisempää. Nuoret pitävät van-hempia enemmän tärkeänä huolehtia työympäristön ja työolojen paran-tamisesta.

Yli 80 prosenttia jäsenistä kokee johdon ja työntekijöiden tavoitteet aina-kin osittain yhteisiksi ja vain 15 prosenttia kokee, ettei ole mitään yhtei-siä tavoitteita. Yhteistoiminnallisuus juuri tuotannon tai palvelun orga-nisoimisessa on yleensä koettu myönteisenä. Työpaikat poikkeavat tältäosin toisistaan paljon. Kehittyvillä työpaikoilla koetaan ainakin osittainyhteisiä tavoitteita olevan tuntuvasti yleisemmin kuin niillä työpaikoil-la, joilla työnantajan ei koeta arvostavan henkilöstöään. Vastak-kainasettelun työpaikoille on ominaista monien pulmien kasaantuminen.Vastaavasti kehittyviä työpaikkoja kuvaa useiden myönteisten seikkojenkehä. Liitot joutuvat näin ollen varsin vaihtelevissa ympäristöissä har-kitsemaan omalle toimialalleen soveltuvan strategian.

Mitä koulutetummista jäsenistä on kyse, sitä enemmän koetaan yhteisiätavoitteita työnantajan kanssa. Tältä pohjalta voisi ennustaa, että yhteis-

Euroopan unionin jäsenyyden myötä valtion rooli on muuttunut. Erityi-sesti avoimuuden ja demokraattisen valmistelun puute on ollut ongelmaunionin toiminnassa.

Kannanotto 43

Yhteistyötä valtiovallan kanssa jatketaan ns. kolmikantamallin mukai-sesti. Valtiovaltaan on vaikutettava, jotta virkamiesten toiminnassa ote-taan paremmin huomioon etu- ja kansalaisjärjestöjen oikeus vaikuttami-seen. Euroopan unionin hyväksymä kumppanuusmalli tulee myös käy-tännössä toteuttaa hallinnon kaikilla tasoilla.

Kannanotto 44

Omassa toiminnassa on parannettava sisäistä tiedonkulkua sekä keskus-järjestön ja liittojen yhteistoiminnallista valmistelua valtiovaltaansuuntautuvissa toimissa.

8.2 Työnantajat

Pyrimmekö vaikuttamaan oman toimialan kehitykseen sekä tuotantoa japalvelua koskeviin kysymyksiin, ja suuntaudummeko yhteistoimintaantyönantajien kanssa? Se on liittoja jakava strateginen kysymys, jonka taus-talla on myös erilainen toimintaympäristö ja työnantajapolitiikka.

Monien liittojen sisältä löytyy myös sama mielipiteiden ero. Osassa liit-toja on jo koettu vahva muutos siirtymisessä perinteisestä vastak-kainasettelun kulttuurista yhteistyön kulttuuriin työnantajan kanssa.Yhteistä näkemystä tästä ei kuitenkaan ole syntynyt, vaan liittojen sisälläja välillä on jännitteitä. Työnantajan valta-asemasta johtuen on selvää,että niin työpaikoilla, yrityksissä kuin toimialojenkin tasolla työnantajakantaa ensisijaisen vastuun siitä, kumpaan kulttuuriin se hakeutuu.

Työelämässä tapahtunut eriytymiskehitys viittaa siihen, ettei ay-liike voitoimia pelkän �ei-liikkeen� identiteetillä ja toimintatavoilla. Toisaaltayksinomainen pitäytyminen yhteistoiminnallisuuteen, jos sille ei ole vas-takaikua, ei myöskään tuo tulosta. Yhteistyö voi rakentua vain molempi-en osapuolten tahtoon ja luottamukseen, ei työnantajan yksipuoliseenmääräysvaltaan. Asia ei määrity niinkään joko tai -kysymyksenä vaansekä että -asiana.

SAK:laisen liikkeen strategiatyötä on tehty pitkään, mutta analyysit ei-vät välttämättä ole siirtyneet päätöksenteoksi ja tietoisiksi linjavalinnoiksi.

5352

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

9 Palkansaajien yhteistyö

Voidaksemme vaikuttaa tehokkaasti tarvitsemme yhteistyökumppanei-ta. Yhteistyö niin toisten ammattijärjestöjen, poliittisten puolueiden, kan-salaisjärjestöjen kuin kirkon kanssa on luonteva osa SAK:n toimintaa etu-järjestönä.

Kansainvälinen ay-liike on ottanut tavoitteekseen puhua yhdellä suullavoidakseen toimia vaikuttavana voimana maailmanlaajuisen markkina-talouden oloissa. Euroopassa on vireillä monia ay-järjestöjen yhdis-tymishankkeita. Myös kansallisesti on yhdistettävä voimia keskeisissäedunvalvontakysymyksissä. Työelämän rakennemuutosten hallinta jatyöntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen niissä edellyttävät vahvaaliittoutumista yksittäisillä toimialoilla ja koko ay-kentässä.

Kannanotto 47

Palkansaajien keskusjärjestöt tarvitsevat yhteisen toimintalinjanhyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi ja vahvan vastavaikutuksen luo-miseksi markkinavoimien ja omistajien kasvavalle vallalle.

Palkansaajien keskusjärjestöjen, liittojen ja toimialojen kesken on yli kah-denkymmenen vuoden ajan harjoitettu yhteistyötä. Keskusjärjestö-yhteistyötä tehtiin aluksi varsin tarkasti muotoseikkoja noudattaen. Yh-teistyöhön kuuluivat säännölliset tapaamiset ja lukuisat yhteistyöryhmät.Järjestöjen kesken sovittiin myös työtaistelujen pelisäännöistä. TVK:nkonkurssin jälkeen STTK:n jäsenrakenne muuttui olennaisesti ja yhteyskeskusjärjestöjen kesken laimeni. Keskinäisen kilpailun vaimeneminenon myöhemmin vahvistanut yhteistyöilmapiiriä ja luottamusta. Sopimus-neuvottelujen yhteydessä tapahtuva yhteistyö ja esimerkiksi yhteinenEurooppa-edunvalvonta KEY:n välityksellä ovat vakiintuneita muotoja.

Järjestöjen yhteistyön kiinteyttämistä harkittaessa on lähtökohtanammevahvistaa edunvalvonnan tuloksellisuutta.

Kannanotto 48

Yhteistyön jatkolle on ainakin kaksi vaihtoehtoa:

1. Jatketaan yhteistyötä ja kanssakäymistä nykyiseltä pohjalta yhteistyönrakenteita mainittavasti muuttamatta. Eroavuus tavoitteissa ja toiminta-politiikassa voi vaikeuttaa tuloksellisen yhteistyön mahdollisuuksia

toiminta lisääntyisi jäsenten koulutustason kohoamisen myötä tulevai-suudessa. Käytännössä asiat eivät kuitenkaan kehity näin suoraviivai-sesti. Viimeisen viiden vuoden aikana tilanteessa ei ole tapahtunut muu-tosta, mikä selittynee juuri työelämän laadullisessa kehittämisessäkoetuilla takaiskuilla.

Kannanotto 45

Ensisijaisesti pyrimme kehittämään työelämää yhteistyösuhteessa työn-antajaan. Koska se ei aina tuota tulosta, tarvitsemme moniulotteisentoimintalinjan kyetäksemme tulokselliseen vaikuttamiseen eri toimialoillaja työpaikoilla. Suurena haasteena on toteuttaa ja tukea samanaikaisestiosaavaa yhteistoiminnallista politiikkaa kehittyvillä työpaikoilla ja toi-saalta puolustaa jäseniä aidoissa eturistiriitatilanteissa sekä toimia tu-loksellisesti myös vastakkainasettelun työpaikoilla. Erityisesti pienilletyöpaikoille on kehitettävä nykyistä tehokkaampia toimintamalleja.

Kannanotto 46

Toimivassa yhteistyössä liitot voivat yhtaikaisesti edistää niin yrityksentai työpaikan menestystä kuin työntekijöiden hyvinvointia. Menestyväyritys tai työpaikka pystyy halutessaan parhaiten tarjoamaan hyvät työntekemisen ehdot työntekijöille.

Jäsenistön ja aktiivien mielipiteitä on jakanut se, onko ay-liikkeen edus-tajien pyrittävä vaikuttamaan osallistumalla yrityksen tai laitoksen hal-linnon ja esimerkiksi johtoryhmien työhön. Kokemukset viittaavat sii-hen, että osallistuminen tuottaa etuja edunvalvonnalle. Johtoryhmätyövaatii henkilöstön edustajalta korkeatasoista osaamista ja kykyä säilyt-tää yhteys työntekijöihin. Toisaalta se antaa hyvän näköalapaikanstrategisiin kysymyksiin. Perehtyminen työnantajastrategioihin paran-taa muutosten ennakointia.

54 55

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

9 Palkansaajien yhteistyö

Voidaksemme vaikuttaa tehokkaasti tarvitsemme yhteistyökumppanei-ta. Yhteistyö niin toisten ammattijärjestöjen, poliittisten puolueiden, kan-salaisjärjestöjen kuin kirkon kanssa on luonteva osa SAK:n toimintaa etu-järjestönä.

Kansainvälinen ay-liike on ottanut tavoitteekseen puhua yhdellä suullavoidakseen toimia vaikuttavana voimana maailmanlaajuisen markkina-talouden oloissa. Euroopassa on vireillä monia ay-järjestöjen yhdis-tymishankkeita. Myös kansallisesti on yhdistettävä voimia keskeisissäedunvalvontakysymyksissä. Työelämän rakennemuutosten hallinta jatyöntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen niissä edellyttävät vahvaaliittoutumista yksittäisillä toimialoilla ja koko ay-kentässä.

Kannanotto 47

Palkansaajien keskusjärjestöt tarvitsevat yhteisen toimintalinjanhyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi ja vahvan vastavaikutuksen luo-miseksi markkinavoimien ja omistajien kasvavalle vallalle.

Palkansaajien keskusjärjestöjen, liittojen ja toimialojen kesken on yli kah-denkymmenen vuoden ajan harjoitettu yhteistyötä. Keskusjärjestö-yhteistyötä tehtiin aluksi varsin tarkasti muotoseikkoja noudattaen. Yh-teistyöhön kuuluivat säännölliset tapaamiset ja lukuisat yhteistyöryhmät.Järjestöjen kesken sovittiin myös työtaistelujen pelisäännöistä. TVK:nkonkurssin jälkeen STTK:n jäsenrakenne muuttui olennaisesti ja yhteyskeskusjärjestöjen kesken laimeni. Keskinäisen kilpailun vaimeneminenon myöhemmin vahvistanut yhteistyöilmapiiriä ja luottamusta. Sopimus-neuvottelujen yhteydessä tapahtuva yhteistyö ja esimerkiksi yhteinenEurooppa-edunvalvonta KEY:n välityksellä ovat vakiintuneita muotoja.

Järjestöjen yhteistyön kiinteyttämistä harkittaessa on lähtökohtanammevahvistaa edunvalvonnan tuloksellisuutta.

Kannanotto 48

Yhteistyön jatkolle on ainakin kaksi vaihtoehtoa:

1. Jatketaan yhteistyötä ja kanssakäymistä nykyiseltä pohjalta yhteistyönrakenteita mainittavasti muuttamatta. Eroavuus tavoitteissa ja toiminta-politiikassa voi vaikeuttaa tuloksellisen yhteistyön mahdollisuuksia

toiminta lisääntyisi jäsenten koulutustason kohoamisen myötä tulevai-suudessa. Käytännössä asiat eivät kuitenkaan kehity näin suoraviivai-sesti. Viimeisen viiden vuoden aikana tilanteessa ei ole tapahtunut muu-tosta, mikä selittynee juuri työelämän laadullisessa kehittämisessäkoetuilla takaiskuilla.

Kannanotto 45

Ensisijaisesti pyrimme kehittämään työelämää yhteistyösuhteessa työn-antajaan. Koska se ei aina tuota tulosta, tarvitsemme moniulotteisentoimintalinjan kyetäksemme tulokselliseen vaikuttamiseen eri toimialoillaja työpaikoilla. Suurena haasteena on toteuttaa ja tukea samanaikaisestiosaavaa yhteistoiminnallista politiikkaa kehittyvillä työpaikoilla ja toi-saalta puolustaa jäseniä aidoissa eturistiriitatilanteissa sekä toimia tu-loksellisesti myös vastakkainasettelun työpaikoilla. Erityisesti pienilletyöpaikoille on kehitettävä nykyistä tehokkaampia toimintamalleja.

Kannanotto 46

Toimivassa yhteistyössä liitot voivat yhtaikaisesti edistää niin yrityksentai työpaikan menestystä kuin työntekijöiden hyvinvointia. Menestyväyritys tai työpaikka pystyy halutessaan parhaiten tarjoamaan hyvät työntekemisen ehdot työntekijöille.

Jäsenistön ja aktiivien mielipiteitä on jakanut se, onko ay-liikkeen edus-tajien pyrittävä vaikuttamaan osallistumalla yrityksen tai laitoksen hal-linnon ja esimerkiksi johtoryhmien työhön. Kokemukset viittaavat sii-hen, että osallistuminen tuottaa etuja edunvalvonnalle. Johtoryhmätyövaatii henkilöstön edustajalta korkeatasoista osaamista ja kykyä säilyt-tää yhteys työntekijöihin. Toisaalta se antaa hyvän näköalapaikanstrategisiin kysymyksiin. Perehtyminen työnantajastrategioihin paran-taa muutosten ennakointia.

54 55

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

10 Yhteiset asiat ja kumppanit

10.1 Politiikka ja puolueet

Politiikka, toisin sanoen yhteiskunnalliset asiat, ei ole yksityisasia, kutenesimerkiksi uskonnollinen vakaumus. Politiikka on yhteisten asioidenhoitamista. Politiikalla ratkaistaan hyvinvoinnin tuottamisen ja jakami-sen pelisäännöt. Ihmisten on yhdessä ratkottava ongelmia, sillä olemmemyös toisistamme riippuvaisia. Ammattiyhdistystoiminnassa tämä syn-nyttää oikeutuksen ja tarpeen luoda yhteyttä ihmisiin työpaikoilla.

Puoluejärjestelmä kuuluu demokratiaan ja puolueiden välityksellä kan-salaiset voivat vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Eduskunnassa edus-tettuina olevien puolueiden välityksellä säädetään lait, ja hallituksessapuolueet päättävät kansalaisia koskevista keskeisistä hyvinvointi-kysymyksistä. Kansalaisten ja puolueiden välit ovat kuitenkinetääntyneet.

Demokratialle on muodostumassa uhka jatkuvasti laskevasta äänestys-aktiivisuudesta sekä puolueiden heikentyneestä jäsenpohjasta. Vuoden1999 eduskuntavaaleissa äänesti 68 prosenttia kansalaisista ja vuoden 2000kunnallisvaaleissa enää 56 prosenttia.

Peräti 76 prosenttia SAK:laisista kertoi jäsentutkimuksessa äänestäneensävuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Äänestysaktiivisuustutkimuksissa onkuitenkin käynyt ilmi, että monet liioittelevat äänestysaktiivisuuttaan,eivätkä kehtaa kertoa jättäneensä äänestämättä. Todennäköistä on, ettäSAK:laisten liittojen jäsenten äänestysaktiivisuus on lähellä koko maankeskiarvoa.

Ammattiyhdistysliikkeen tarkoituksena ei ole ohittaa puoluejärjestelmää,emmekä voi sitä tehdä, mikäli haluamme vaikuttaa yhteiskunnalliseenpäätöksentekoon. Työpaikoilla tapahtuva sopimustoiminta ja koko työ-elämän sopimusjärjestelmä on saanut puitteet puoluejärjestelmän kaut-ta eduskunnassa tapahtuneesta lainsäädäntötyöstä. Demokratia on ra-kennettu kansalaisten ja heitä edustavien yhteisöjen, kuten puolueidenkautta. Keskustelu puolueista koskettaa aina välittömästi demokratiaa jakansan vaaleilla valitsemaa eduskuntaa. Vastaava tilanne on kunnallis-hallinnossa.

SAK:laisen ay-liikkeen rooli hyvinvointiyhteiskunnan edistäjänä ja työ-elämän uudistusliikkeenä ei voi toteutua muutoin kuin yhteistoiminnassa

jatkossa ja synnyttää edunvalvontaan liittyviä sopimus- ja järjestöriitoja.Tällöin voi nykyinenkin � kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen laa-ja ja hyvä � yhteistyö heikentyä.

2. Asetetaan tavoitteeksi yhteistyön asteittainen syventäminen. Tämä voitapahtua niin, että pyritään liittorajat ylittäen yhdenmukaistamaansopimuspoliittista edunvalvontaa ja sopimusrakenteita. Eräs mahdolli-suus on lisätä yhteistyötä asteittain siten, että yhdistettäisiin myös joita-kin toimintoja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kansainvälinen toiminta,koulutustoiminta, tutkimustoiminta, lomatoiminta, keskusjärjestöjen leh-det tai tiedotuksen osat, opiskelijainformaatio ja juridiset palvelut.

Kannanotto 49

Palkansaajajärjestöjen yhteistyön kiinteyttämiseksi olisi perustettava yh-teinen hanke, jossa selvitetään järjestölliset ja edunvalvontaan liittyvätyhteistyön kehittämismahdollisuudet yleisesti ja eri sektoreilla. Hank-keen yksityiskohtaisemmista tavoitteista ja etenemistavoista voitaisiinsopia erikseen. Tämän osana tulisi uudistaa keskusjärjestöjen välisenyhteistyön, työtaisteluiden ja järjestäytymisriitojen ratkaisemisen peli-säännöt.

Kannanotto 50

SAK on omasta puolestaan valmis selvittämään mahdollisuudet kokoay-liikkeen uuteen järjestölliseen ja edunvalvonnalliseen eheytykseen.

56 57

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

10 Yhteiset asiat ja kumppanit

10.1 Politiikka ja puolueet

Politiikka, toisin sanoen yhteiskunnalliset asiat, ei ole yksityisasia, kutenesimerkiksi uskonnollinen vakaumus. Politiikka on yhteisten asioidenhoitamista. Politiikalla ratkaistaan hyvinvoinnin tuottamisen ja jakami-sen pelisäännöt. Ihmisten on yhdessä ratkottava ongelmia, sillä olemmemyös toisistamme riippuvaisia. Ammattiyhdistystoiminnassa tämä syn-nyttää oikeutuksen ja tarpeen luoda yhteyttä ihmisiin työpaikoilla.

Puoluejärjestelmä kuuluu demokratiaan ja puolueiden välityksellä kan-salaiset voivat vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Eduskunnassa edus-tettuina olevien puolueiden välityksellä säädetään lait, ja hallituksessapuolueet päättävät kansalaisia koskevista keskeisistä hyvinvointi-kysymyksistä. Kansalaisten ja puolueiden välit ovat kuitenkinetääntyneet.

Demokratialle on muodostumassa uhka jatkuvasti laskevasta äänestys-aktiivisuudesta sekä puolueiden heikentyneestä jäsenpohjasta. Vuoden1999 eduskuntavaaleissa äänesti 68 prosenttia kansalaisista ja vuoden 2000kunnallisvaaleissa enää 56 prosenttia.

Peräti 76 prosenttia SAK:laisista kertoi jäsentutkimuksessa äänestäneensävuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Äänestysaktiivisuustutkimuksissa onkuitenkin käynyt ilmi, että monet liioittelevat äänestysaktiivisuuttaan,eivätkä kehtaa kertoa jättäneensä äänestämättä. Todennäköistä on, ettäSAK:laisten liittojen jäsenten äänestysaktiivisuus on lähellä koko maankeskiarvoa.

Ammattiyhdistysliikkeen tarkoituksena ei ole ohittaa puoluejärjestelmää,emmekä voi sitä tehdä, mikäli haluamme vaikuttaa yhteiskunnalliseenpäätöksentekoon. Työpaikoilla tapahtuva sopimustoiminta ja koko työ-elämän sopimusjärjestelmä on saanut puitteet puoluejärjestelmän kaut-ta eduskunnassa tapahtuneesta lainsäädäntötyöstä. Demokratia on ra-kennettu kansalaisten ja heitä edustavien yhteisöjen, kuten puolueidenkautta. Keskustelu puolueista koskettaa aina välittömästi demokratiaa jakansan vaaleilla valitsemaa eduskuntaa. Vastaava tilanne on kunnallis-hallinnossa.

SAK:laisen ay-liikkeen rooli hyvinvointiyhteiskunnan edistäjänä ja työ-elämän uudistusliikkeenä ei voi toteutua muutoin kuin yhteistoiminnassa

jatkossa ja synnyttää edunvalvontaan liittyviä sopimus- ja järjestöriitoja.Tällöin voi nykyinenkin � kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen laa-ja ja hyvä � yhteistyö heikentyä.

2. Asetetaan tavoitteeksi yhteistyön asteittainen syventäminen. Tämä voitapahtua niin, että pyritään liittorajat ylittäen yhdenmukaistamaansopimuspoliittista edunvalvontaa ja sopimusrakenteita. Eräs mahdolli-suus on lisätä yhteistyötä asteittain siten, että yhdistettäisiin myös joita-kin toimintoja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kansainvälinen toiminta,koulutustoiminta, tutkimustoiminta, lomatoiminta, keskusjärjestöjen leh-det tai tiedotuksen osat, opiskelijainformaatio ja juridiset palvelut.

Kannanotto 49

Palkansaajajärjestöjen yhteistyön kiinteyttämiseksi olisi perustettava yh-teinen hanke, jossa selvitetään järjestölliset ja edunvalvontaan liittyvätyhteistyön kehittämismahdollisuudet yleisesti ja eri sektoreilla. Hank-keen yksityiskohtaisemmista tavoitteista ja etenemistavoista voitaisiinsopia erikseen. Tämän osana tulisi uudistaa keskusjärjestöjen välisenyhteistyön, työtaisteluiden ja järjestäytymisriitojen ratkaisemisen peli-säännöt.

Kannanotto 50

SAK on omasta puolestaan valmis selvittämään mahdollisuudet kokoay-liikkeen uuteen järjestölliseen ja edunvalvonnalliseen eheytykseen.

56 57

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

keet, voivat tarjota meille tärkeän kumppanuuden ja vuorovaikutuksenmahdollisuuden. Naisliike ja kuluttajaliike ovat esimerkkejä liikkeistä,joiden yhteiskunnallinen merkitys tulee jatkossa kasvamaan ja joidentoiminnan tavoitteista löytyy paljon yhteistä SAK:laisen ay-liikkeen kans-sa.

Yhteistyö tuottaa etuja keskinäisen oppimisen kautta. Voimme kehittääomaa järjestötoimintaamme perehtymällä muiden järjestöjen toiminta-tapoihin ja saada niiltä innovaatioita. Tärkeä osa yhteistyötä voi olla myösse, että saamme signaaleja kansalaisille tärkeiden asioiden esilleottamiseksi.

Suomessa kansalaisten sidosta valtioon on kuvattu valtiosidonnaisuudellaja lainkuuliaisuudella. Suoran toiminnan muodot ovat jääneet harvinai-siksi ja pienten yhden asian liikkeitten ominaisuuksiksi.

Kansalaisliikkeet eivät välttämättä toimi erityisen keskuksen kautta ei-vätkä edustajien välityksellä, vaan edustuksellisuuden ohittaen. Tämävoi muodostua yhteistyötä vaikeuttavaksi, samoin kuin se, katsovatkokansalaisliikkeet ja muut järjestöt SAK:n ja sen liitot kumppaniksi.

Ay-liike edustaa parhainta asiantuntemusta työelämän kysymyksissä.Siksi yhteistyö muiden kansalaisjärjestöjen kanssa ei voi tarkoittaa sitä,että luovuttaisimme puhevallan näissä kysymyksissä itseltämme muillekansalaisjärjestöille.

Epävarmuuden yhteiskunnassa luottamus auktoriteetteihin ja asiantun-tijoihin on vähentynyt. Kansalaisjärjestöjen ominaisuuksiin kuuluu tuot-taa myös �vasta-asiantuntijuutta� ja �vastainformaatiota�. Myös ay-liikenoudattaa tätä periaatetta. Kriittinen keskustelu on keskeinen osa kansa-laistoimintaa.

Kannanotto 53

SAK:n erityinen luonne etujärjestönä ja läheisenä yhteistyökumppaninavaltiovallan kanssa ei ole esteenä yhteistyölle muiden kansalaisjärjestö-jen kanssa. Tätä yhteistyötä tulee tulevaisuudessa kehittää yhteisestisovittavissa asioissa.

Kannanotto 54

Keskusjärjestön ja liittojen on etsittävä yhteisiä pyrkimyksiä mm. kan-sainvälisestä vaikuttamisesta monikansallisiin yrityksiin sekä maailman-kauppaa ja -taloutta ohjaaviin järjestöihin. Maailmanlaajuisen markki-

puolueiden kanssa. Yhteistoiminta rakentuu kussakin asiassa löydetyilleyhteisille pyrkimyksille. Poliittisella työväenliikkeellä, työväenpuolueillaja toisaalta ammattiyhdistysliikkeellä on yhteiset juuret. SAK:n kasvulaaja-alaiseksi palkansaajaliikkeeksi ei merkitse yhteistyön hylkäämistätyöväenpuolueiden kanssa. Saman suuntaiset arvot ja käsitys oikeuden-mukaisesta yhteiskunnasta on luonnollisesti yhdistävä ja yhteis-työkumppanuutta synnyttävä tekijä. Yhteistyössä SAK on kuitenkin it-senäinen ja riippumaton.

Meille on tärkeää, että poliittisten päättäjien joukossa on henkilöitä, jot-ka ovat perehtyneet työelämän kysymyksiin ja jotka edustavathyvinvointiyhteiskunnan yhteiskunnallisia arvoja. Siksi on luontevaatukea ammattiyhdistysaktiivien vaalityötä niin kunnallisissa kuin val-tiollisissa vaaleissa.

Kannanotto 51

Haluamme jatkaa yhteistyötä kaikkien poliittisten puolueiden kanssa,jotka ovat valmiita asiakohtaisesti ja tavoitteittemme mukaisesti edistä-mään oikeudenmukaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja jotka tunnustavatpalkansaajaliikkeen roolin yhteiskunnassa.

Kannanotto 52

Demokratian toimivuus ja kansalaisten osallistuminen ovat myösSAK:laiselle ay-liikkeelle keskeinen huoli. Siksi on vahvistettava omiatoimenpiteitämme äänestysaktiivisuuden kohottamiseksi.

10.2 Kansalaisjärjestöt

Kansalaisjärjestöt ja -liikkeet ovat kasvattaneet vaikutusvaltaansa, osinperinteisten puolueidenkin kustannuksella. Kansalaisliikkeet ovat useinyhden asian liikkeitä toisin kuin ay-liike. Ne voivat haastaa puolueet tie-tyssä yksittäisessä kysymyksessä, mutta niillä ei ole ohjelmaa tai kantaayhteiskunnasta kokonaisuutena. Usein ne pyrkivät toimimaan eräänlai-sina �demokratian vahtikoirina�.

Kansalaisjärjestöjen merkitys on kuitenkin kasvamassa ja ne kuuluvatlänsimaiseen demokratiaan. Myös SAK itse on kansalaisjärjestö, jolla onerityinen tehtävä työelämän kehittämisessä. Siksi meille on luontevaahakeutua yhteistyöhön muiden kansalaisjärjestöjen kanssa.

Yhteistyö on toistaiseksi ollut melko vähäistä ja jäsenistöllekin näkymä-töntä. Muut kansalaisjärjestöt, mukaan lukien erilaiset yhden asian liik-

58 59

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

keet, voivat tarjota meille tärkeän kumppanuuden ja vuorovaikutuksenmahdollisuuden. Naisliike ja kuluttajaliike ovat esimerkkejä liikkeistä,joiden yhteiskunnallinen merkitys tulee jatkossa kasvamaan ja joidentoiminnan tavoitteista löytyy paljon yhteistä SAK:laisen ay-liikkeen kans-sa.

Yhteistyö tuottaa etuja keskinäisen oppimisen kautta. Voimme kehittääomaa järjestötoimintaamme perehtymällä muiden järjestöjen toiminta-tapoihin ja saada niiltä innovaatioita. Tärkeä osa yhteistyötä voi olla myösse, että saamme signaaleja kansalaisille tärkeiden asioiden esilleottamiseksi.

Suomessa kansalaisten sidosta valtioon on kuvattu valtiosidonnaisuudellaja lainkuuliaisuudella. Suoran toiminnan muodot ovat jääneet harvinai-siksi ja pienten yhden asian liikkeitten ominaisuuksiksi.

Kansalaisliikkeet eivät välttämättä toimi erityisen keskuksen kautta ei-vätkä edustajien välityksellä, vaan edustuksellisuuden ohittaen. Tämävoi muodostua yhteistyötä vaikeuttavaksi, samoin kuin se, katsovatkokansalaisliikkeet ja muut järjestöt SAK:n ja sen liitot kumppaniksi.

Ay-liike edustaa parhainta asiantuntemusta työelämän kysymyksissä.Siksi yhteistyö muiden kansalaisjärjestöjen kanssa ei voi tarkoittaa sitä,että luovuttaisimme puhevallan näissä kysymyksissä itseltämme muillekansalaisjärjestöille.

Epävarmuuden yhteiskunnassa luottamus auktoriteetteihin ja asiantun-tijoihin on vähentynyt. Kansalaisjärjestöjen ominaisuuksiin kuuluu tuot-taa myös �vasta-asiantuntijuutta� ja �vastainformaatiota�. Myös ay-liikenoudattaa tätä periaatetta. Kriittinen keskustelu on keskeinen osa kansa-laistoimintaa.

Kannanotto 53

SAK:n erityinen luonne etujärjestönä ja läheisenä yhteistyökumppaninavaltiovallan kanssa ei ole esteenä yhteistyölle muiden kansalaisjärjestö-jen kanssa. Tätä yhteistyötä tulee tulevaisuudessa kehittää yhteisestisovittavissa asioissa.

Kannanotto 54

Keskusjärjestön ja liittojen on etsittävä yhteisiä pyrkimyksiä mm. kan-sainvälisestä vaikuttamisesta monikansallisiin yrityksiin sekä maailman-kauppaa ja -taloutta ohjaaviin järjestöihin. Maailmanlaajuisen markki-

puolueiden kanssa. Yhteistoiminta rakentuu kussakin asiassa löydetyilleyhteisille pyrkimyksille. Poliittisella työväenliikkeellä, työväenpuolueillaja toisaalta ammattiyhdistysliikkeellä on yhteiset juuret. SAK:n kasvulaaja-alaiseksi palkansaajaliikkeeksi ei merkitse yhteistyön hylkäämistätyöväenpuolueiden kanssa. Saman suuntaiset arvot ja käsitys oikeuden-mukaisesta yhteiskunnasta on luonnollisesti yhdistävä ja yhteis-työkumppanuutta synnyttävä tekijä. Yhteistyössä SAK on kuitenkin it-senäinen ja riippumaton.

Meille on tärkeää, että poliittisten päättäjien joukossa on henkilöitä, jot-ka ovat perehtyneet työelämän kysymyksiin ja jotka edustavathyvinvointiyhteiskunnan yhteiskunnallisia arvoja. Siksi on luontevaatukea ammattiyhdistysaktiivien vaalityötä niin kunnallisissa kuin val-tiollisissa vaaleissa.

Kannanotto 51

Haluamme jatkaa yhteistyötä kaikkien poliittisten puolueiden kanssa,jotka ovat valmiita asiakohtaisesti ja tavoitteittemme mukaisesti edistä-mään oikeudenmukaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja jotka tunnustavatpalkansaajaliikkeen roolin yhteiskunnassa.

Kannanotto 52

Demokratian toimivuus ja kansalaisten osallistuminen ovat myösSAK:laiselle ay-liikkeelle keskeinen huoli. Siksi on vahvistettava omiatoimenpiteitämme äänestysaktiivisuuden kohottamiseksi.

10.2 Kansalaisjärjestöt

Kansalaisjärjestöt ja -liikkeet ovat kasvattaneet vaikutusvaltaansa, osinperinteisten puolueidenkin kustannuksella. Kansalaisliikkeet ovat useinyhden asian liikkeitä toisin kuin ay-liike. Ne voivat haastaa puolueet tie-tyssä yksittäisessä kysymyksessä, mutta niillä ei ole ohjelmaa tai kantaayhteiskunnasta kokonaisuutena. Usein ne pyrkivät toimimaan eräänlai-sina �demokratian vahtikoirina�.

Kansalaisjärjestöjen merkitys on kuitenkin kasvamassa ja ne kuuluvatlänsimaiseen demokratiaan. Myös SAK itse on kansalaisjärjestö, jolla onerityinen tehtävä työelämän kehittämisessä. Siksi meille on luontevaahakeutua yhteistyöhön muiden kansalaisjärjestöjen kanssa.

Yhteistyö on toistaiseksi ollut melko vähäistä ja jäsenistöllekin näkymä-töntä. Muut kansalaisjärjestöt, mukaan lukien erilaiset yhden asian liik-

58 59

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

11 Osaavat ihmiset, osaava ay-liike

Ay-liikkeen sukupolvenvaihdos luo koulutukselle suuria vaatimuksia.Koulutuksella on voitava kiinnittää uusia jäseniä ja luottamustehtäviinvalittuja osaaviksi ja aktiivisiksi toimijoiksi. Se edellyttää koulutukseltamuutosherkkyyttä ja rakenteiden uudistamista. Ammattiyhdistys-koulutuksen luonteva osa on tulevaisuudessakin SAK:laisen liikkeenaatteellinen identiteetti, arvot ja liikkeen yhteisyys.

Valtaosa koulutuksen voimavaroista joudutaan jatkossakin keskittämäänluottamustehtäviin valittujen osaamisen turvaamiseen. Sen rinnalla ontehokkaalla koulutuksen kohdentamisella tarjottava muille ay-toimin-nasta kiinnostuneille jäsenille mahdollisuus koulutukseen. Osaava SAKvarmistaa myös henkilöstönsä pitkäjännitteisen kehittämisen.

Koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa onnis-tuneella kohdentamisella, hyvillä tietojärjestelmillä, joustavillaopetusjärjestelyillä ja tarkoituksenmukaisella organisaatiolla. Laadulli-sesti hyvien oppimistulosten edellytyksenä on ammattitaitoisten kou-luttajien käyttö. Erityisesti paikallisen koulutuksen toteuttamiseen koh-distuu kasvavia laatuvaatimuksia.

Kaikkiin toimijoihin kohdistuvien osaamisvaatimusten kasvu vaatii jat-kuvia ja myös pitkäjännitteisiä opintoja. Vain osaavat toimijat voivat ollaasiantuntevia ja aloitteellisia kehittäjiä. Luottamushenkilöiden ja toimi-henkilöiden hyvä osaaminen tasapainottaa suhdetta työnantajiin ja luohyvät edellytykset vuorovaikutukselle jäsenten kanssa.

11.1 Jäsenten koulutus

Ammattiyhdistyskoulutusta on ohjannut näkemys palkansaajaväestönyleisestä sivistystehtävästä, koulutuksen tasa-arvosta sekä työelämänkehittämisestä. Nämä kaikki ominaisuudet ovat jatkossakin ajankohtai-sia liittojen jäsenkoulutuksessa. Osa koulutuksesta on suunnattu niillejäsenille, joilla ei ole varsinaisia luottamustehtäviä. Näin on voitu ylläpi-tää aktiivista jäsensuhdetta, parantaa jäsenten ammattiyhdistys- jatyöelämätietoutta sekä kiinnittymistä SAK:laisen liikkeen arvoihin.

Vailla luottamustehtäviä oleville jäsenille suunnattu koulutus on olluttärkeä väylä myös luottamustehtäviin. Kipinä ja halu osallistua syntyyusein näissä tilaisuuksissa. Virkistystoiminnan ja koulutuksellisten

natalouden kansanvaltaisen ohjauksen lisääminen sekä kansainvälinensolidaarisuus on lähtökohtana yhteistyölle.

Kannanotto 55

Yhteistyötä ja vuoropuhelua muiden kansalaisjärjestöjen kanssa on lisät-tävä myös ympäristökysymyksissä, joissa meidän tulee löytää työllisyy-den ja ympäristövaatimusten tasapaino.

Kannanotto 56

Kansalaisjärjestöyhteistyön teemaksi on nostettava myös kansalaistoi-minnan vahvistaminen demokratian turvana ja inhimillisten arvojen edis-täjänä. Merkittäviä kansalaisjärjestöjä ovat myös liikuntajärjestöt, joistaSAK:lle läheisin on Suomen Työväen Urheiluliitto. Liikunta- ja urheilu-toiminta tukee hyvin SAK:laisia tavoitteita hyvinvointiyhteiskunnanylläpitämisessä.

On etsittävä yhteisiä hankkeita, joilla edistetään aktiivista kansalaisuut-ta niin työelämässä kuin muuallakin yhteiskunnassa. Tässä tehtävässätärkeä osuutensa on myös vapaan sivistystyön oppilaitoksilla, kuten ay-liikkeen omilla opistoilla.

10.3 Kirkko

SAK on eri yhteyksissä ollut vuoropuhelussa luterilaisen kirkon kanssa.Tälle vuoropuhelulle on luontainen perusta siinä, että niin kirkolla kuinSAK:laisella ay-liikkeellä on ollut yhteisiä pyrkimyksiä hyvinvointi-yhteiskunnan kehittämisessä ja erityisesti yhteiskunnan vähäosaisten ti-lanteen parantamisessa. Kirkkojen sosiaalinen ja eettinen toiminta on lä-hellä SAK:n omia tavoitteita. Yhteistyö ei sisällä kannanottoa varsinai-seen uskonnolliseen toimintaan, tai kristillisen tai muiden uskontojenoppeihin. Pidämme niitä kunkin jäsenen yksityisasiana.

Kannanotto 57

SAK:n pyrkimyksenä on jatkaa yhteistyötä evankelis-luterilaisen kirkonja muidenkin kirkkokuntien kanssa markkinatalouden toimivuuteen liit-tyvän eettisen keskustelun edistämiseksi ja sosiaalisen oikeudenmukai-suuden toteuttamiseksi.

60 61

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

11 Osaavat ihmiset, osaava ay-liike

Ay-liikkeen sukupolvenvaihdos luo koulutukselle suuria vaatimuksia.Koulutuksella on voitava kiinnittää uusia jäseniä ja luottamustehtäviinvalittuja osaaviksi ja aktiivisiksi toimijoiksi. Se edellyttää koulutukseltamuutosherkkyyttä ja rakenteiden uudistamista. Ammattiyhdistys-koulutuksen luonteva osa on tulevaisuudessakin SAK:laisen liikkeenaatteellinen identiteetti, arvot ja liikkeen yhteisyys.

Valtaosa koulutuksen voimavaroista joudutaan jatkossakin keskittämäänluottamustehtäviin valittujen osaamisen turvaamiseen. Sen rinnalla ontehokkaalla koulutuksen kohdentamisella tarjottava muille ay-toimin-nasta kiinnostuneille jäsenille mahdollisuus koulutukseen. Osaava SAKvarmistaa myös henkilöstönsä pitkäjännitteisen kehittämisen.

Koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa onnis-tuneella kohdentamisella, hyvillä tietojärjestelmillä, joustavillaopetusjärjestelyillä ja tarkoituksenmukaisella organisaatiolla. Laadulli-sesti hyvien oppimistulosten edellytyksenä on ammattitaitoisten kou-luttajien käyttö. Erityisesti paikallisen koulutuksen toteuttamiseen koh-distuu kasvavia laatuvaatimuksia.

Kaikkiin toimijoihin kohdistuvien osaamisvaatimusten kasvu vaatii jat-kuvia ja myös pitkäjännitteisiä opintoja. Vain osaavat toimijat voivat ollaasiantuntevia ja aloitteellisia kehittäjiä. Luottamushenkilöiden ja toimi-henkilöiden hyvä osaaminen tasapainottaa suhdetta työnantajiin ja luohyvät edellytykset vuorovaikutukselle jäsenten kanssa.

11.1 Jäsenten koulutus

Ammattiyhdistyskoulutusta on ohjannut näkemys palkansaajaväestönyleisestä sivistystehtävästä, koulutuksen tasa-arvosta sekä työelämänkehittämisestä. Nämä kaikki ominaisuudet ovat jatkossakin ajankohtai-sia liittojen jäsenkoulutuksessa. Osa koulutuksesta on suunnattu niillejäsenille, joilla ei ole varsinaisia luottamustehtäviä. Näin on voitu ylläpi-tää aktiivista jäsensuhdetta, parantaa jäsenten ammattiyhdistys- jatyöelämätietoutta sekä kiinnittymistä SAK:laisen liikkeen arvoihin.

Vailla luottamustehtäviä oleville jäsenille suunnattu koulutus on olluttärkeä väylä myös luottamustehtäviin. Kipinä ja halu osallistua syntyyusein näissä tilaisuuksissa. Virkistystoiminnan ja koulutuksellisten

natalouden kansanvaltaisen ohjauksen lisääminen sekä kansainvälinensolidaarisuus on lähtökohtana yhteistyölle.

Kannanotto 55

Yhteistyötä ja vuoropuhelua muiden kansalaisjärjestöjen kanssa on lisät-tävä myös ympäristökysymyksissä, joissa meidän tulee löytää työllisyy-den ja ympäristövaatimusten tasapaino.

Kannanotto 56

Kansalaisjärjestöyhteistyön teemaksi on nostettava myös kansalaistoi-minnan vahvistaminen demokratian turvana ja inhimillisten arvojen edis-täjänä. Merkittäviä kansalaisjärjestöjä ovat myös liikuntajärjestöt, joistaSAK:lle läheisin on Suomen Työväen Urheiluliitto. Liikunta- ja urheilu-toiminta tukee hyvin SAK:laisia tavoitteita hyvinvointiyhteiskunnanylläpitämisessä.

On etsittävä yhteisiä hankkeita, joilla edistetään aktiivista kansalaisuut-ta niin työelämässä kuin muuallakin yhteiskunnassa. Tässä tehtävässätärkeä osuutensa on myös vapaan sivistystyön oppilaitoksilla, kuten ay-liikkeen omilla opistoilla.

10.3 Kirkko

SAK on eri yhteyksissä ollut vuoropuhelussa luterilaisen kirkon kanssa.Tälle vuoropuhelulle on luontainen perusta siinä, että niin kirkolla kuinSAK:laisella ay-liikkeellä on ollut yhteisiä pyrkimyksiä hyvinvointi-yhteiskunnan kehittämisessä ja erityisesti yhteiskunnan vähäosaisten ti-lanteen parantamisessa. Kirkkojen sosiaalinen ja eettinen toiminta on lä-hellä SAK:n omia tavoitteita. Yhteistyö ei sisällä kannanottoa varsinai-seen uskonnolliseen toimintaan, tai kristillisen tai muiden uskontojenoppeihin. Pidämme niitä kunkin jäsenen yksityisasiana.

Kannanotto 57

SAK:n pyrkimyksenä on jatkaa yhteistyötä evankelis-luterilaisen kirkonja muidenkin kirkkokuntien kanssa markkinatalouden toimivuuteen liit-tyvän eettisen keskustelun edistämiseksi ja sosiaalisen oikeudenmukai-suuden toteuttamiseksi.

60 61

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

paikallinen koulutus pohjana, toisena portaana opistokoulutus ja kol-mantena portaana ay-korkeakoulu. Kiljavan opiston kehittämisestä hal-litus teki päätökset syksyllä 1999 ja sen mukaan käynnistettiin kolmi-vuotinen kehittämisohjelma.

Koulutuksen kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa toisiaan. Kohtaannonparanemiseen voidaan vaikuttaa hyvällä koulutustarpeiden arvioinnillasekä paremmalla koulutuksen tilaajien ja toteuttajien yhteistyöllä. Orga-nisoitu ja koordinoitu, tehokas toiminta edellyttää osaamisen kehittämi-sen tietojärjestelmien perusteellista uudelleenarviointia ja parantamista.Nykyiset ovat puutteellisia ja hajanaisia eivätkä anna mahdollisuuksiatehokkaaseen kehitystyöhön. Tämä on voimavarojen haaskausta.

Luottamushenkilöiden osaamisen kehittämisessä painottuvat:

- edunvalvontatapahtumaan liittyvä osaaminen- neuvottelutaidot ja sosiaalisten suhteiden hallinta- organisointikyky (mm. jäsenhankinta)- yhteiskunnallinen näkemys ja ymmärrys- yrityksen ja työpaikan toiminta (mm. tuotanto- ja palvelutoiminta, talous)- kansainväliset valmiudet

Kannanotto 59

Ammattiyhdistyskoulutuksen laajaa kurssitarjontaa tulisi eheyttää ja or-ganisoida enemmän koulutusohjelmiksi ja opintopoluiksi. Koulutus-ohjelmiin soveltuu hyvin henkilökohtaisten opetussuunnitelmien käyt-tö ja työpaikalla suoritettavat opetustehtävät.

Toimitsijoiden käyttöä tuntiopettajina on tarkoituksenmukaista lisätäKiljavan opistolla. Tuntiopettajien pedagogista valmennusta tulee tehos-taa ja ottaa siinä huomioon myös kehittyvä verkkoympäristössä tapah-tuva opiskelu.

Paikallisen ja alueellisen toiminnan johtaminen on tullut varsin vaati-vaksi toimintaympäristön muutoksissa. Toiminnan johtamisen edellytyk-siä pitäisi parantaa uusilla koulutusohjelmilla. Myös projektien hallintaedellyttää jatkossa hyvää osaamista paikallisilta toimijoilta.

Kannanotto 60

Kiljavan opiston tulisi yhteistyössä liitto-opistojen kanssa kehittääkoulutusohjelmia, joilla parannetaan paikallisen ja alueellisen toiminnanjohtamiseen liittyvää osaamista.

ainesten yhdistäminen on yleensä ollut toimiva ratkaisu myös liittohengenja yhteisyyden luomisessa.

Uuden Ajan Ay-koulu luotiin täydentämään liittojen omaa paikallistajäsenkoulutusta. Ay-koulu, verkkokoulu mukaan lukien, on vakinaistet-tu niiden jäsenten perehdyttämiskoulutukseksi, jotka eivät ole ay-kou-lutukseen osallistuneet.

Kannanotto 58

Uuden Ajan Ay-koulun toimintaa on laajennettava ja oppilashankintaasekä tiedottamista tehostettava yhteistyössä liittojen ja paikallisten toimi-joiden kanssa.

11.2 Luottamushenkilöiden ja aktiivien koulutus

SAK:lla on kattava ja monipuolinen koulutuspalvelujen järjestelmä, jokakohdistuu pääasiassa aktiiveihin ja luottamustehtävissä oleviin. Ammat-tiliittojen investoinnit koulutukseen ovat merkittäviä. Liittojen välillä onkuitenkin suuria eroja. Vähiten aktiivinen liitto saattaa kouluttaajäsenistään suhteellisesti ottaen puolta vähemmän kuin aktiivisin liitto.Jäsentutkimuksen mukaan viimeisen kahden vuoden aikana oli 54 000jäsentä hankkinut ammattiyhdistyskoulutusta. Luku on merkittävä, vaik-ka se on vain viisi prosenttia jäsenistä.

Nykyisistä jäsenistä on järjestötutkimuksen mukaan joskus osallistunutay-koulutukseen 215 000. Ay-liikkeen omissa opistoissa annettava, lä-hinnä luottamushenkilöihin kohdistunut koulutus on pitkällä aikavälil-lä vähentynyt. Opintojen kesto opiskelijaa kohden on selvästi vähenty-nyt. Se vaikeuttaa hyvien oppimistulosten saavuttamista. Muu kuin var-sinainen ammattiyhdistyskoulutus on opistoissa sen sijaan lisääntynyt.Tämä on merkinnyt yrityskoulutuksen sekä ammatillisen ja työvoima-poliittisen koulutuksen lisääntymistä.

Opintokeskusten kautta toteutettu alueellinen tai paikallinen koulutuson pysynyt suurin piirtein samalla tasolla useiden vuosien ajan. Kaikkipaikallinen koulutus ei kuitenkaan rekisteröidy, joten täysin luotettavaakuvaa sen laajuudesta ei ole saatavissa.

Niin opistokoulutuksessa kuin paikallisessa koulutuksessa on tavoitettumolemmat sukupuolet melko tasapuolisesti.

SAK:n hallituksen päätöksellä vuonna 1999 on koulutusjärjestelmää pää-tetty kehittää kolmiportaisena: Uuden Ajan Ay-koulu ja muu liittojen

62 63

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

paikallinen koulutus pohjana, toisena portaana opistokoulutus ja kol-mantena portaana ay-korkeakoulu. Kiljavan opiston kehittämisestä hal-litus teki päätökset syksyllä 1999 ja sen mukaan käynnistettiin kolmi-vuotinen kehittämisohjelma.

Koulutuksen kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa toisiaan. Kohtaannonparanemiseen voidaan vaikuttaa hyvällä koulutustarpeiden arvioinnillasekä paremmalla koulutuksen tilaajien ja toteuttajien yhteistyöllä. Orga-nisoitu ja koordinoitu, tehokas toiminta edellyttää osaamisen kehittämi-sen tietojärjestelmien perusteellista uudelleenarviointia ja parantamista.Nykyiset ovat puutteellisia ja hajanaisia eivätkä anna mahdollisuuksiatehokkaaseen kehitystyöhön. Tämä on voimavarojen haaskausta.

Luottamushenkilöiden osaamisen kehittämisessä painottuvat:

- edunvalvontatapahtumaan liittyvä osaaminen- neuvottelutaidot ja sosiaalisten suhteiden hallinta- organisointikyky (mm. jäsenhankinta)- yhteiskunnallinen näkemys ja ymmärrys- yrityksen ja työpaikan toiminta (mm. tuotanto- ja palvelutoiminta, talous)- kansainväliset valmiudet

Kannanotto 59

Ammattiyhdistyskoulutuksen laajaa kurssitarjontaa tulisi eheyttää ja or-ganisoida enemmän koulutusohjelmiksi ja opintopoluiksi. Koulutus-ohjelmiin soveltuu hyvin henkilökohtaisten opetussuunnitelmien käyt-tö ja työpaikalla suoritettavat opetustehtävät.

Toimitsijoiden käyttöä tuntiopettajina on tarkoituksenmukaista lisätäKiljavan opistolla. Tuntiopettajien pedagogista valmennusta tulee tehos-taa ja ottaa siinä huomioon myös kehittyvä verkkoympäristössä tapah-tuva opiskelu.

Paikallisen ja alueellisen toiminnan johtaminen on tullut varsin vaati-vaksi toimintaympäristön muutoksissa. Toiminnan johtamisen edellytyk-siä pitäisi parantaa uusilla koulutusohjelmilla. Myös projektien hallintaedellyttää jatkossa hyvää osaamista paikallisilta toimijoilta.

Kannanotto 60

Kiljavan opiston tulisi yhteistyössä liitto-opistojen kanssa kehittääkoulutusohjelmia, joilla parannetaan paikallisen ja alueellisen toiminnanjohtamiseen liittyvää osaamista.

ainesten yhdistäminen on yleensä ollut toimiva ratkaisu myös liittohengenja yhteisyyden luomisessa.

Uuden Ajan Ay-koulu luotiin täydentämään liittojen omaa paikallistajäsenkoulutusta. Ay-koulu, verkkokoulu mukaan lukien, on vakinaistet-tu niiden jäsenten perehdyttämiskoulutukseksi, jotka eivät ole ay-kou-lutukseen osallistuneet.

Kannanotto 58

Uuden Ajan Ay-koulun toimintaa on laajennettava ja oppilashankintaasekä tiedottamista tehostettava yhteistyössä liittojen ja paikallisten toimi-joiden kanssa.

11.2 Luottamushenkilöiden ja aktiivien koulutus

SAK:lla on kattava ja monipuolinen koulutuspalvelujen järjestelmä, jokakohdistuu pääasiassa aktiiveihin ja luottamustehtävissä oleviin. Ammat-tiliittojen investoinnit koulutukseen ovat merkittäviä. Liittojen välillä onkuitenkin suuria eroja. Vähiten aktiivinen liitto saattaa kouluttaajäsenistään suhteellisesti ottaen puolta vähemmän kuin aktiivisin liitto.Jäsentutkimuksen mukaan viimeisen kahden vuoden aikana oli 54 000jäsentä hankkinut ammattiyhdistyskoulutusta. Luku on merkittävä, vaik-ka se on vain viisi prosenttia jäsenistä.

Nykyisistä jäsenistä on järjestötutkimuksen mukaan joskus osallistunutay-koulutukseen 215 000. Ay-liikkeen omissa opistoissa annettava, lä-hinnä luottamushenkilöihin kohdistunut koulutus on pitkällä aikavälil-lä vähentynyt. Opintojen kesto opiskelijaa kohden on selvästi vähenty-nyt. Se vaikeuttaa hyvien oppimistulosten saavuttamista. Muu kuin var-sinainen ammattiyhdistyskoulutus on opistoissa sen sijaan lisääntynyt.Tämä on merkinnyt yrityskoulutuksen sekä ammatillisen ja työvoima-poliittisen koulutuksen lisääntymistä.

Opintokeskusten kautta toteutettu alueellinen tai paikallinen koulutuson pysynyt suurin piirtein samalla tasolla useiden vuosien ajan. Kaikkipaikallinen koulutus ei kuitenkaan rekisteröidy, joten täysin luotettavaakuvaa sen laajuudesta ei ole saatavissa.

Niin opistokoulutuksessa kuin paikallisessa koulutuksessa on tavoitettumolemmat sukupuolet melko tasapuolisesti.

SAK:n hallituksen päätöksellä vuonna 1999 on koulutusjärjestelmää pää-tetty kehittää kolmiportaisena: Uuden Ajan Ay-koulu ja muu liittojen

62 63

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

SAK:n koulutusjärjestelmää leimaa edelleen hajanaisuus. Koulutusta to-teutetaan monissa organisaatioissa, ja osin tehdään päällekkäistä työtä.Opistojen välinen projektiyhteistyö on viime aikoina tuntuvasti lisään-tynyt ja ay-korkeakoulutoiminta tulee verkottamaan niitä tiiviimpäänyhteistyöhön. Yhteistyön lisäämiseen on tarvetta myös TSL:n, KSL:n jaay-opistojen kesken. Nykyisen toimintamallin jatkaminen pitkälle tule-vaisuuteen merkitsisi kuitenkin tuntuvaa taloudellisten ja muiden voi-mavarojen haaskausta ja todennäköisesti kasvavia ongelmia yksittäisillekoulutuslaitoksille.

Kannanotto 64

Seuraavalla edustajakokouskaudella tulee SAK:n hallituksen toimesta sel-vittää mahdollisuudet oppilaitosten yhteistyön tiivistämiseen esimerkiksikoulutuskonsernin suuntaan.

11.3 Henkilöstön kehittäminen

Toimitsijakunnasta 90 prosenttia on yli 40-vuotiaita. Suuri osatoimitsijoista siirtyy eläkkeelle alkaneella kymmenvuotiskaudella.Kokeneilla toimitsijoilla on arvokasta tieto-taitoa, joka on pyrittävä siir-tämään tuleville toimijoille. Tehokas perehdyttäminen antaa mahdolli-suuden myös niin sanotun hiljaisen tiedon siirtymiseen.

Suurena puutteena on se, ettei liitoilla juurikaan ole henkilöstön kehittä-misen strategioita. Tämä käy ilmi myös järjestötutkimuksen havainnois-ta. Henkilöstön kehittäminen ei ole pitkäjännitteistä ja suunnitelmallis-ta, ja sen vastuutkin voivat olla epäselviä. Henkilöstölle on tarjolla run-saasti koulutusta, mutta siihen hakeudutaan pikemminkin yksilöllisenoma-aloitteisuuden kuin johdon ja esimiesten suunnitelmallisen toimin-nan tukemana.

Henkilöstön kehittäminen asettaa erityisen haasteen johdolle jaesimiehille. Toimenpiteet eivät voi onnistua ilman johdon sitoutumistaja paneutumista osaamiseen.

Uusi toimitsijoiden sukupolvi ei todennäköisesti ole järjestökokemuk-seltaan ja taustoiltaan nykyistä muistuttava. Sen pohjakoulutus tulee ole-maan korkeampi ja monelta, erityisesti akateemisesti koulutetuilta asian-tuntijoilta puuttunee järjestöelämän kokemus. Se tuo uusia vaatimuksiahenkilöstön kehittämiselle. On mahdollista, että jännitteet kasvavat aka-teemisesti koulutettujen ja kentältä tulleiden välillä.

Henkilöstön edustajien toiminnan kehittäminen edellyttää verkostonluomista ja koulutusta. Yhteisiä ja liittokohtaisia rekistereitä on oltavakäytössä koko SAK:laisen liikkeen osalta mm. sellaisista avainryhmistäkuin yritysten hallintoelimissä ja EWC-elimissä toimivista, liittohallinnonjäsenistä ja luottamusmiehistä sekä työsuojeluvaltuutetuista ja ammatti-osastojen puheenjohtajista. Näistä rekistereistä on luotava osaamisenkehittämistä palvelevia osaamisrekistereitä.

Joustavien työaikamuotojen lisääntyminen on suuri haaste myös ay-liik-keen koulutusjärjestelmälle. Se edellyttää joustavia koulutusjärjestelyjäsekä etä- ja verkko-opintojen kehittämistä. Opistot ovat käynnistäneettätä koskevan kehittämisyhteistyön.

Kannanotto 61

Konsernitasoista henkilöstöryhmien yhteistyötä ja koulutusta on kehi-tettävä.

Etä- ja verkko-opiskelun tulee kehittyä rinnakkaisina muotoina lähiopin-noille. Erityisen tärkeää juuri ay-liikkeelle on huolehtia siitä, ettäoppimisympäristöt tukevat yhteenkuuluvuutta, suoraa vuorovaikutus-ta ja kehittävät sosiaalisia taitoja.

Koska tietoyhteiskunta on luonteeltaan erityisesti osaamisyhteiskunta,on pidettävä huolta jäsenten mahdollisuuksista pysyä kehityksessä mu-kana. Luottamus- ja toimihenkilöiltä edellytetään kykyä toimia verkos-sa, jotta se voi aidosti toimia jäsendemokratian edistäjänä. Keskustelu javuorovaikutus verkossa poikkeaa olennaisesti ay-liikkeen vallitsevasta,puheeseen perustuvasta vuorovaikutuskulttuurista.

Kannanotto 62

Omien jäsentemme osalta tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiuksien ke-hittäminen kuuluu myös liitoille. Jokaiselle luottamushenkilölle tuleealkaneen edustajakokouskauden aikana luoda perusvalmiudet käyttäätietoverkkoja omassa toiminnassaan. Tämä tulee liittää osaksi luottamus-henkilöiden perus- ja jatkokoulutusta.

Kannanotto 63

Kiljavan opiston roolia tulee vahvistaa verkkoympäristöjen ja tietoyh-teiskunnan kansalaisvalmiuksien kehittäjänä koko jäsenkentässä. Opis-ton tulee yhteistyössä liittojen ja keskusjärjestön kanssa huolehtia liik-keen tarvitsemien verkkotutoreiden koulutuksesta.

64 65

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

SAK:n koulutusjärjestelmää leimaa edelleen hajanaisuus. Koulutusta to-teutetaan monissa organisaatioissa, ja osin tehdään päällekkäistä työtä.Opistojen välinen projektiyhteistyö on viime aikoina tuntuvasti lisään-tynyt ja ay-korkeakoulutoiminta tulee verkottamaan niitä tiiviimpäänyhteistyöhön. Yhteistyön lisäämiseen on tarvetta myös TSL:n, KSL:n jaay-opistojen kesken. Nykyisen toimintamallin jatkaminen pitkälle tule-vaisuuteen merkitsisi kuitenkin tuntuvaa taloudellisten ja muiden voi-mavarojen haaskausta ja todennäköisesti kasvavia ongelmia yksittäisillekoulutuslaitoksille.

Kannanotto 64

Seuraavalla edustajakokouskaudella tulee SAK:n hallituksen toimesta sel-vittää mahdollisuudet oppilaitosten yhteistyön tiivistämiseen esimerkiksikoulutuskonsernin suuntaan.

11.3 Henkilöstön kehittäminen

Toimitsijakunnasta 90 prosenttia on yli 40-vuotiaita. Suuri osatoimitsijoista siirtyy eläkkeelle alkaneella kymmenvuotiskaudella.Kokeneilla toimitsijoilla on arvokasta tieto-taitoa, joka on pyrittävä siir-tämään tuleville toimijoille. Tehokas perehdyttäminen antaa mahdolli-suuden myös niin sanotun hiljaisen tiedon siirtymiseen.

Suurena puutteena on se, ettei liitoilla juurikaan ole henkilöstön kehittä-misen strategioita. Tämä käy ilmi myös järjestötutkimuksen havainnois-ta. Henkilöstön kehittäminen ei ole pitkäjännitteistä ja suunnitelmallis-ta, ja sen vastuutkin voivat olla epäselviä. Henkilöstölle on tarjolla run-saasti koulutusta, mutta siihen hakeudutaan pikemminkin yksilöllisenoma-aloitteisuuden kuin johdon ja esimiesten suunnitelmallisen toimin-nan tukemana.

Henkilöstön kehittäminen asettaa erityisen haasteen johdolle jaesimiehille. Toimenpiteet eivät voi onnistua ilman johdon sitoutumistaja paneutumista osaamiseen.

Uusi toimitsijoiden sukupolvi ei todennäköisesti ole järjestökokemuk-seltaan ja taustoiltaan nykyistä muistuttava. Sen pohjakoulutus tulee ole-maan korkeampi ja monelta, erityisesti akateemisesti koulutetuilta asian-tuntijoilta puuttunee järjestöelämän kokemus. Se tuo uusia vaatimuksiahenkilöstön kehittämiselle. On mahdollista, että jännitteet kasvavat aka-teemisesti koulutettujen ja kentältä tulleiden välillä.

Henkilöstön edustajien toiminnan kehittäminen edellyttää verkostonluomista ja koulutusta. Yhteisiä ja liittokohtaisia rekistereitä on oltavakäytössä koko SAK:laisen liikkeen osalta mm. sellaisista avainryhmistäkuin yritysten hallintoelimissä ja EWC-elimissä toimivista, liittohallinnonjäsenistä ja luottamusmiehistä sekä työsuojeluvaltuutetuista ja ammatti-osastojen puheenjohtajista. Näistä rekistereistä on luotava osaamisenkehittämistä palvelevia osaamisrekistereitä.

Joustavien työaikamuotojen lisääntyminen on suuri haaste myös ay-liik-keen koulutusjärjestelmälle. Se edellyttää joustavia koulutusjärjestelyjäsekä etä- ja verkko-opintojen kehittämistä. Opistot ovat käynnistäneettätä koskevan kehittämisyhteistyön.

Kannanotto 61

Konsernitasoista henkilöstöryhmien yhteistyötä ja koulutusta on kehi-tettävä.

Etä- ja verkko-opiskelun tulee kehittyä rinnakkaisina muotoina lähiopin-noille. Erityisen tärkeää juuri ay-liikkeelle on huolehtia siitä, ettäoppimisympäristöt tukevat yhteenkuuluvuutta, suoraa vuorovaikutus-ta ja kehittävät sosiaalisia taitoja.

Koska tietoyhteiskunta on luonteeltaan erityisesti osaamisyhteiskunta,on pidettävä huolta jäsenten mahdollisuuksista pysyä kehityksessä mu-kana. Luottamus- ja toimihenkilöiltä edellytetään kykyä toimia verkos-sa, jotta se voi aidosti toimia jäsendemokratian edistäjänä. Keskustelu javuorovaikutus verkossa poikkeaa olennaisesti ay-liikkeen vallitsevasta,puheeseen perustuvasta vuorovaikutuskulttuurista.

Kannanotto 62

Omien jäsentemme osalta tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiuksien ke-hittäminen kuuluu myös liitoille. Jokaiselle luottamushenkilölle tuleealkaneen edustajakokouskauden aikana luoda perusvalmiudet käyttäätietoverkkoja omassa toiminnassaan. Tämä tulee liittää osaksi luottamus-henkilöiden perus- ja jatkokoulutusta.

Kannanotto 63

Kiljavan opiston roolia tulee vahvistaa verkkoympäristöjen ja tietoyh-teiskunnan kansalaisvalmiuksien kehittäjänä koko jäsenkentässä. Opis-ton tulee yhteistyössä liittojen ja keskusjärjestön kanssa huolehtia liik-keen tarvitsemien verkkotutoreiden koulutuksesta.

64 65

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

kaasti siirtää hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Kiljavan opettajien lyhytai-kaisesta työskentelystä liitossa on saatu hyvät kokemukset.

Henkilöstön kehittämistä tukevia perehtymis- ja tutustumisjaksoja tuleeorganisoida niin kotimaassa kuin myös ulkomaisten veljesjärjestöjen kans-sa.

Kehittämistoiminnassa keskeisen sijan ovat saaneet myös EU-rahoitteisetprojektit. Hakumenettelyn ja talouden hallinnassa on vielä tuntuvasti ke-hittämisen varaa. Nykyistä hajanaista hanketoimintaa olisi myös keski-tettävä, jolloin mittavammat hankkeet tulevat mahdollisiksi. Hanke-byrokratian hoito monella taholla haaskaa voimavaroja.

Kannanotto 67

Keskusjärjestön toimistoon tulee perustaa hankekeskus, joka koordinoikotimaisia ja kansainvälisiä, EU-rahoitteisia hankkeita ja huolehtii nii-hin liittyvästä hakumenettelystä sekä hallinnoinnista.

11.4 Jäsenten ammatillinen osaaminen

Ammattitaidon parantamista ja järjestötyötä voidaan yhdistää sopivintyömuodoin. Osalle jäsenistä ammattiin perustuva jäsenidentiteetti onmerkityksellinen. Muutamat liitot ovatkin tehneet aloitteita ja olleetmukana jäsentensä ammattitaitoa edistävissä hankkeissa mm. ammatti-tutkintoja edistäen. Lisäksi monet liitot ja opistot ovat järjestäneet myösammatillista koulutusta jäsenistölleen.

Ammatillisella koulutuksella ja koetuilla vaikutusmahdollisuuksilla työ-hön on selvä myönteinen yhteys. Hyvä ammattitaito merkitsee myös jä-senten työmarkkinakelpoisuuden paranemista.

Aikuiskoulutus ei ole Suomessa kohdentunut oikeudenmukaisesti, eikäse ole edistänyt merkittävästi tasa-arvoa. Tästä on erityisesti kärsinytomien liittojemme jäsenistö. Koulutus kasaantuu eniten jo entuudestaankoulutetuille. Myös työnantajan henkilöstökoulutuksen kohdentuminenkertoo vahvasta eriarvoisuudesta. Vain 30 prosenttia jäsenistämme ker-too osallistuneensa työnantajan henkilöstökoulutukseen viimeisen vuo-den aikana. Maan keskiarvo on 47 prosenttia. Kuva eriarvoisista oikeuk-sista vain vahvistuu, kun otetaan huomioon koulutuksen kesto. Puolethenkilöstökoulutukseen osallistuneista jäsenistä on saanut koulutustavain 1-2 päivää. Eniten henkilöstöään kouluttaa julkinen sektori ja suu-ret työpaikat. Liittojen välillä on merkittäviä eroja siinä, miten jäsenetovat päässeet osallisiksi työnantajan henkilöstökoulutuksesta.

Uuden toimitsijasukupolven keskeiseksi koulutusväyläksi on tarkoitet-tu Humanistisen ammattikorkeakoulun kansalaistoiminnan koulutus-ohjelma. Kiljavan opiston toiminta ammattikorkeakoulun uutena yksik-könä antaa mahdollisuuden luoda korkea ja yhtenäinen perusta uudentoimitsijasukupolven koulutukselle. Järjestötoiminnan käytäntöä lähelläoleva ammattikorkeakouluopetus luo aidon ammattiyhdistys-korkeakoulun. Opetus toteutetaan yhteistyössä muiden ay-opistojen kans-sa yli keskusjärjestörajojen ja yhteistoiminnassa nykyisten ammatti-korkeakouluyksiköiden kanssa.

Kannanotto 65

SAK:laisen liikkeen tulee aktiivisesti huolehtia henkilöstönsä kehittämi-sestä. Tärkein haaste on siirtyä epäyhtenäisestä ja osin sattumanvarai-sesta henkilöstön kehittämisestä suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseentyöhön. On käynnistettävä koko SAK:laisen liikkeen henkilöstön kattavayhteinen hanke osaamisen kehittämiseksi. Keskeinen osa tätä hankettaon osaamisen johtamisen kehittäminen.

Kannanotto 66

Liittojen tulee aktiivisesti ohjata luottamushenkilöitään hakeutumaankansalaistoiminnan ammattikorkeakouluopintoihin. Myös tehtäviin jovalituille toimitsijoille on luotava mahdollisuus tutkinnon suorittami-seen työn ohella.

Vailla järjestöelämän kokemusta olevien toimitsijoiden perehtyminenkenttätoimintaan on jatkossa aikaisempaa tärkeämpi osa perehdyttämistä.

Toimitsijoilta edellytetään jatkossa monialaista osaamista ja hyvää val-miutta tukea luottamushenkilöorganisaatiota. Työnohjauksen kokemuk-set ovat hyviä. Tarkoituksena on, ettei ketään jätetä ongelmineen yksintyöpaikalle.

Osaamishaasteisiin kuuluu myös projektien ja hankkeitten hallinta. Yh-teistyön kulttuuri on merkinnyt vaikuttamista laaja-alaisesti tuotannonkysymyksiin, tuottavuuden ja kannattavuuden kasvuun sekä työnorganisointiin ja työvoiman käyttöön. Monet toimitsijat osallistuvat jonykyään käytännön kehittämishankkeiden läpivientiin työpaikoilla jatukevat yhteistoiminnallisia kehitysprojekteja. Tällaisen toiminnan tar-ve on kasvamassa.

Henkilöstön kehittämiseen kuuluu muitakin toimia kuin koulutus. Liit-tojen ja keskusjärjestön sekä ay-opistojen työnkierrolla voitaisiin tehok-

66 67

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

kaasti siirtää hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Kiljavan opettajien lyhytai-kaisesta työskentelystä liitossa on saatu hyvät kokemukset.

Henkilöstön kehittämistä tukevia perehtymis- ja tutustumisjaksoja tuleeorganisoida niin kotimaassa kuin myös ulkomaisten veljesjärjestöjen kans-sa.

Kehittämistoiminnassa keskeisen sijan ovat saaneet myös EU-rahoitteisetprojektit. Hakumenettelyn ja talouden hallinnassa on vielä tuntuvasti ke-hittämisen varaa. Nykyistä hajanaista hanketoimintaa olisi myös keski-tettävä, jolloin mittavammat hankkeet tulevat mahdollisiksi. Hanke-byrokratian hoito monella taholla haaskaa voimavaroja.

Kannanotto 67

Keskusjärjestön toimistoon tulee perustaa hankekeskus, joka koordinoikotimaisia ja kansainvälisiä, EU-rahoitteisia hankkeita ja huolehtii nii-hin liittyvästä hakumenettelystä sekä hallinnoinnista.

11.4 Jäsenten ammatillinen osaaminen

Ammattitaidon parantamista ja järjestötyötä voidaan yhdistää sopivintyömuodoin. Osalle jäsenistä ammattiin perustuva jäsenidentiteetti onmerkityksellinen. Muutamat liitot ovatkin tehneet aloitteita ja olleetmukana jäsentensä ammattitaitoa edistävissä hankkeissa mm. ammatti-tutkintoja edistäen. Lisäksi monet liitot ja opistot ovat järjestäneet myösammatillista koulutusta jäsenistölleen.

Ammatillisella koulutuksella ja koetuilla vaikutusmahdollisuuksilla työ-hön on selvä myönteinen yhteys. Hyvä ammattitaito merkitsee myös jä-senten työmarkkinakelpoisuuden paranemista.

Aikuiskoulutus ei ole Suomessa kohdentunut oikeudenmukaisesti, eikäse ole edistänyt merkittävästi tasa-arvoa. Tästä on erityisesti kärsinytomien liittojemme jäsenistö. Koulutus kasaantuu eniten jo entuudestaankoulutetuille. Myös työnantajan henkilöstökoulutuksen kohdentuminenkertoo vahvasta eriarvoisuudesta. Vain 30 prosenttia jäsenistämme ker-too osallistuneensa työnantajan henkilöstökoulutukseen viimeisen vuo-den aikana. Maan keskiarvo on 47 prosenttia. Kuva eriarvoisista oikeuk-sista vain vahvistuu, kun otetaan huomioon koulutuksen kesto. Puolethenkilöstökoulutukseen osallistuneista jäsenistä on saanut koulutustavain 1-2 päivää. Eniten henkilöstöään kouluttaa julkinen sektori ja suu-ret työpaikat. Liittojen välillä on merkittäviä eroja siinä, miten jäsenetovat päässeet osallisiksi työnantajan henkilöstökoulutuksesta.

Uuden toimitsijasukupolven keskeiseksi koulutusväyläksi on tarkoitet-tu Humanistisen ammattikorkeakoulun kansalaistoiminnan koulutus-ohjelma. Kiljavan opiston toiminta ammattikorkeakoulun uutena yksik-könä antaa mahdollisuuden luoda korkea ja yhtenäinen perusta uudentoimitsijasukupolven koulutukselle. Järjestötoiminnan käytäntöä lähelläoleva ammattikorkeakouluopetus luo aidon ammattiyhdistys-korkeakoulun. Opetus toteutetaan yhteistyössä muiden ay-opistojen kans-sa yli keskusjärjestörajojen ja yhteistoiminnassa nykyisten ammatti-korkeakouluyksiköiden kanssa.

Kannanotto 65

SAK:laisen liikkeen tulee aktiivisesti huolehtia henkilöstönsä kehittämi-sestä. Tärkein haaste on siirtyä epäyhtenäisestä ja osin sattumanvarai-sesta henkilöstön kehittämisestä suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseentyöhön. On käynnistettävä koko SAK:laisen liikkeen henkilöstön kattavayhteinen hanke osaamisen kehittämiseksi. Keskeinen osa tätä hankettaon osaamisen johtamisen kehittäminen.

Kannanotto 66

Liittojen tulee aktiivisesti ohjata luottamushenkilöitään hakeutumaankansalaistoiminnan ammattikorkeakouluopintoihin. Myös tehtäviin jovalituille toimitsijoille on luotava mahdollisuus tutkinnon suorittami-seen työn ohella.

Vailla järjestöelämän kokemusta olevien toimitsijoiden perehtyminenkenttätoimintaan on jatkossa aikaisempaa tärkeämpi osa perehdyttämistä.

Toimitsijoilta edellytetään jatkossa monialaista osaamista ja hyvää val-miutta tukea luottamushenkilöorganisaatiota. Työnohjauksen kokemuk-set ovat hyviä. Tarkoituksena on, ettei ketään jätetä ongelmineen yksintyöpaikalle.

Osaamishaasteisiin kuuluu myös projektien ja hankkeitten hallinta. Yh-teistyön kulttuuri on merkinnyt vaikuttamista laaja-alaisesti tuotannonkysymyksiin, tuottavuuden ja kannattavuuden kasvuun sekä työnorganisointiin ja työvoiman käyttöön. Monet toimitsijat osallistuvat jonykyään käytännön kehittämishankkeiden läpivientiin työpaikoilla jatukevat yhteistoiminnallisia kehitysprojekteja. Tällaisen toiminnan tar-ve on kasvamassa.

Henkilöstön kehittämiseen kuuluu muitakin toimia kuin koulutus. Liit-tojen ja keskusjärjestön sekä ay-opistojen työnkierrolla voitaisiin tehok-

66 67

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Kyselyjen rinnalla on tehtävä haastattelu- ja toimintatutkimuksia. Laa-dullista tutkimusta on tärkeää tehdä yhteistyössä ay-opistojen kanssa jahyödyntää niitä koulutuksen kehittämisessä sekä järjestötyössä.

Säännöllistä seurantaa ja selvityksiä elinkeinojen ja työvoimanmuutosennusteista tulee tehdä viranomaisten selvitysten pohjalta. Seu-rannan keskittäminen toisi etua siihen nähden, että eri liitoissa tehdäänerikseen samaa työtä. Myös muiden tutkimustahojen, kuten Tilastokes-kuksen tutkimuksia työympäristöstä, on tarpeen hyödyntää nykyistäparemmin esimerkiksi ostamalla aineistoa.

Osa liitoista tukee luottamusmiehiään harjoittamalla seurantaa tietyn alansuurten yritysten kannattavuudesta. Palkansaajien tutkimuslaitos seu-raa taloudellista kehitystä koko kansantalouden tasolla ja tekee sitä kos-kevia ennusteita.

Laajoja järjestötutkimuksia tarvitaan jatkossakin. Kun ne on toteutettukeskusjärjestön ja liittojen yhteistyönä, on säästetty kustannuksia ja saa-tu vertailukelpoista tietoa koko SAK:laisesta liikkeestä. Liittojen voima-varat ovat varsin vaihtelevat, ja osa tekee tutkimuksia itse, osa taas ostaapalvelut ulkopuolisilta.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvat voimavarat ovat ny-kyään hajallaan eri organisaatioissa. Ay-liikkeeseen kohdistuvan tutki-muksen yhteys koulutukseen ja järjestötyöhön on myös puutteellista.Oman tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskeisenä tarkoituksena tuleeolla uusien, kehittävien toimintamallien luominen järjestötoimintaan.Kokeilevia hankkeita tulisi tukea tutkimustyöllä. Tällaisia hankkeita to-teutetaan varsin vähän. Liitoille voidaan tarjota myös yritysanalyysi-palveluita.

Kannanotto 71

Koordinoimalla liittojen ja keskusjärjestön tutkimustoimintaa saadaansamalla työpanoksella enemmän tuloksia. Erityisesti tästä hyötyisivät neliitot, joiden voimavarat ovat vähäiset.

Kannanotto 72

Koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan yhteyttä tulisi paran-taa. Keskusjärjestön toimintaa voitaisiin kehittää kohti järjestötyön inno-vaatio- ja kehittämistoimintaa. Hankekeskuksen tulisi olla osa tätä. Toi-minnasta muodostuisi projektipohjaista uusien toimintamallien kehittä-mistä ja kokeilua. Mallien soveltaminen ja kehitystyö tapahtuisi tiiviissäyhteydessä ay-opistoihin ja liittoihin.

Järjestötutkimuksen mukaan jäsenet odottavat liitoilta omaan ammatil-liseen kehittymiseensä liittyviä toimenpiteitä. Ammatillinen jatko- ja täy-dennyskoulutus koetaan yhtenä tärkeänä jäsenpalveluna.

Kannanotto 68

Osaamisen painottuminen työelämässä edellyttää liitoilta vahvaa näke-mystä oman jäsenistön ammatillisesta kehityksestä. Aktiivien jatoimitsijoiden pätevöityminen henkilöstön kehittämisen kysymyksiintulee aikaisempaa tärkeämmäksi. On parannettava erityisesti vähän kou-lutusta saaneiden ja epätyypillisissä töissä olevien mahdollisuuksia am-matilliseen kehittymiseen.

Kannanotto 69

Aktiivinen toiminta jäsenten ammatillisessa kehittämisessä kehittää myösliittoidentiteettiä. Keskusjärjestön tehtävänä on antaa tälle työlle aktiivi-nen edunvalvonta- ja asiantuntijatuki.

11.5 Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tarvitsemme hyvän ja ajan tasalla olevan kuvan omasta organisaatiostaja jäsenistä. Se edellyttää jäsenrekistereiden kehittämistä ja yhtenäistä-mistä sekä niistä saatavien tietojen saamista yhteiseen käyttöön.Rekistereistä saatavat tilastot vähentävät faktatiedon keräämistarvettakyselyiden avulla.

Keskeinen seurannan kohde on järjestäytymisasteen kehitys. Kehitystätulee seurata monipuolisesti mm. sosio-ekonomisen aseman, alueen, su-kupuolen, työsuhteen muodon ja ammattinimikkeen mukaan. Näitä sel-vityksiä tulee täydentää liittojen toimialakohtaisilla arvioilla järjes-täytymisasteesta.

Kannanotto 70

Järjestäytymisastetta koskevat selvitykset tulee tehdä vuosittain EU:ntyövoimatutkimuksen perusteella.

Mielipidekyselyt luottamushenkilöille, jäsenille ja kansalaisille ovat pe-rusteltuja työpaikkojen ja jäsenten olojen seuraamiseksi. Toisaalta ne an-tavat mahdollisuuden laajemminkin seurata työmarkkinailmaston kehi-tystä.

68 69

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Kyselyjen rinnalla on tehtävä haastattelu- ja toimintatutkimuksia. Laa-dullista tutkimusta on tärkeää tehdä yhteistyössä ay-opistojen kanssa jahyödyntää niitä koulutuksen kehittämisessä sekä järjestötyössä.

Säännöllistä seurantaa ja selvityksiä elinkeinojen ja työvoimanmuutosennusteista tulee tehdä viranomaisten selvitysten pohjalta. Seu-rannan keskittäminen toisi etua siihen nähden, että eri liitoissa tehdäänerikseen samaa työtä. Myös muiden tutkimustahojen, kuten Tilastokes-kuksen tutkimuksia työympäristöstä, on tarpeen hyödyntää nykyistäparemmin esimerkiksi ostamalla aineistoa.

Osa liitoista tukee luottamusmiehiään harjoittamalla seurantaa tietyn alansuurten yritysten kannattavuudesta. Palkansaajien tutkimuslaitos seu-raa taloudellista kehitystä koko kansantalouden tasolla ja tekee sitä kos-kevia ennusteita.

Laajoja järjestötutkimuksia tarvitaan jatkossakin. Kun ne on toteutettukeskusjärjestön ja liittojen yhteistyönä, on säästetty kustannuksia ja saa-tu vertailukelpoista tietoa koko SAK:laisesta liikkeestä. Liittojen voima-varat ovat varsin vaihtelevat, ja osa tekee tutkimuksia itse, osa taas ostaapalvelut ulkopuolisilta.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvat voimavarat ovat ny-kyään hajallaan eri organisaatioissa. Ay-liikkeeseen kohdistuvan tutki-muksen yhteys koulutukseen ja järjestötyöhön on myös puutteellista.Oman tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskeisenä tarkoituksena tuleeolla uusien, kehittävien toimintamallien luominen järjestötoimintaan.Kokeilevia hankkeita tulisi tukea tutkimustyöllä. Tällaisia hankkeita to-teutetaan varsin vähän. Liitoille voidaan tarjota myös yritysanalyysi-palveluita.

Kannanotto 71

Koordinoimalla liittojen ja keskusjärjestön tutkimustoimintaa saadaansamalla työpanoksella enemmän tuloksia. Erityisesti tästä hyötyisivät neliitot, joiden voimavarat ovat vähäiset.

Kannanotto 72

Koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan yhteyttä tulisi paran-taa. Keskusjärjestön toimintaa voitaisiin kehittää kohti järjestötyön inno-vaatio- ja kehittämistoimintaa. Hankekeskuksen tulisi olla osa tätä. Toi-minnasta muodostuisi projektipohjaista uusien toimintamallien kehittä-mistä ja kokeilua. Mallien soveltaminen ja kehitystyö tapahtuisi tiiviissäyhteydessä ay-opistoihin ja liittoihin.

Järjestötutkimuksen mukaan jäsenet odottavat liitoilta omaan ammatil-liseen kehittymiseensä liittyviä toimenpiteitä. Ammatillinen jatko- ja täy-dennyskoulutus koetaan yhtenä tärkeänä jäsenpalveluna.

Kannanotto 68

Osaamisen painottuminen työelämässä edellyttää liitoilta vahvaa näke-mystä oman jäsenistön ammatillisesta kehityksestä. Aktiivien jatoimitsijoiden pätevöityminen henkilöstön kehittämisen kysymyksiintulee aikaisempaa tärkeämmäksi. On parannettava erityisesti vähän kou-lutusta saaneiden ja epätyypillisissä töissä olevien mahdollisuuksia am-matilliseen kehittymiseen.

Kannanotto 69

Aktiivinen toiminta jäsenten ammatillisessa kehittämisessä kehittää myösliittoidentiteettiä. Keskusjärjestön tehtävänä on antaa tälle työlle aktiivi-nen edunvalvonta- ja asiantuntijatuki.

11.5 Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tarvitsemme hyvän ja ajan tasalla olevan kuvan omasta organisaatiostaja jäsenistä. Se edellyttää jäsenrekistereiden kehittämistä ja yhtenäistä-mistä sekä niistä saatavien tietojen saamista yhteiseen käyttöön.Rekistereistä saatavat tilastot vähentävät faktatiedon keräämistarvettakyselyiden avulla.

Keskeinen seurannan kohde on järjestäytymisasteen kehitys. Kehitystätulee seurata monipuolisesti mm. sosio-ekonomisen aseman, alueen, su-kupuolen, työsuhteen muodon ja ammattinimikkeen mukaan. Näitä sel-vityksiä tulee täydentää liittojen toimialakohtaisilla arvioilla järjes-täytymisasteesta.

Kannanotto 70

Järjestäytymisastetta koskevat selvitykset tulee tehdä vuosittain EU:ntyövoimatutkimuksen perusteella.

Mielipidekyselyt luottamushenkilöille, jäsenille ja kansalaisille ovat pe-rusteltuja työpaikkojen ja jäsenten olojen seuraamiseksi. Toisaalta ne an-tavat mahdollisuuden laajemminkin seurata työmarkkinailmaston kehi-tystä.

68 69

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

12 Toiminta ja talous

Jäsenmaksutuotot ovat liittojen talouden perusta. Ne muodostavat yli 70prosenttia kaikista tuloista. Tuottojen suuruus riippuu siis jäsenmääräs-tä, jäsenmaksun suuruudesta ja palkkasummasta. Tuloista osa palautuupaikalliseen toimintaan ammattiosastoille. SAK:n jäsenmaksu on seitse-män prosenttia liitolle kertyvästä jäsenmaksutulosta. Osa tuotoista tuleesijoitustoiminnasta. Näistä tuotoista taas käytetään osa toimintakulujenkattamiseen.

Jäsenmaksujen työnantajaperinnästä huolimatta itse maksavien jäsentenmäärä on lisääntymässä. Tähän käytäntöön siirrytään usein vapaaehtoi-sesti, kun ei haluta työnantajan tietävän kuulumisesta ammattiliittoon.Tulevaisuudessa on tarpeen selvittää, onko työnantajaperinnän kanssasamanaikaisesti mahdollisuus kehittää muita jäsenmaksuperinnän tapo-ja.

Terveen talouden lähtökohtana on tuottojen ja kulujen vastaavuus. Olen-naista on selvittää, millä keinoin toimintoja voidaan tehostaa edunval-vonnasta ja jäsenpalveluista tinkimättä. Taloutta on tarkasteltava enem-män liikkeen kokonaistalouden kannalta.

Toimintoja on jatkuvasti voitava asettaa tärkeysjärjestykseen. Kaiken toi-minnan tuloksellisuus- ja tuottavuusvaatimukset kohdistuvat myös omiinjärjestöihimme.

Uusia tulolähteitä tulee kehittää. Näihin kuuluu mm. projektirahoitus,jota SAK:ssa ja liitoissa käytetään toistaiseksi hyvin vähän. Hankkeidenkäynnistämiselle tulee ensisijaisesti olla toiminnalliset syyt, mutta ulko-puolisen rahoituksen mahdollisuuksia on aktiivisemmin käytettävä hy-väksi. Tätä tavoitetta edistäisi myös hankekeskuksen perustaminen kes-kusjärjestön toimistoon.

Kehittämistä tukevaa yhteistyötä tulee parantaa myös yliopistojen ja tut-kimuslaitosten kanssa.

71

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

12 Toiminta ja talous

Jäsenmaksutuotot ovat liittojen talouden perusta. Ne muodostavat yli 70prosenttia kaikista tuloista. Tuottojen suuruus riippuu siis jäsenmääräs-tä, jäsenmaksun suuruudesta ja palkkasummasta. Tuloista osa palautuupaikalliseen toimintaan ammattiosastoille. SAK:n jäsenmaksu on seitse-män prosenttia liitolle kertyvästä jäsenmaksutulosta. Osa tuotoista tuleesijoitustoiminnasta. Näistä tuotoista taas käytetään osa toimintakulujenkattamiseen.

Jäsenmaksujen työnantajaperinnästä huolimatta itse maksavien jäsentenmäärä on lisääntymässä. Tähän käytäntöön siirrytään usein vapaaehtoi-sesti, kun ei haluta työnantajan tietävän kuulumisesta ammattiliittoon.Tulevaisuudessa on tarpeen selvittää, onko työnantajaperinnän kanssasamanaikaisesti mahdollisuus kehittää muita jäsenmaksuperinnän tapo-ja.

Terveen talouden lähtökohtana on tuottojen ja kulujen vastaavuus. Olen-naista on selvittää, millä keinoin toimintoja voidaan tehostaa edunval-vonnasta ja jäsenpalveluista tinkimättä. Taloutta on tarkasteltava enem-män liikkeen kokonaistalouden kannalta.

Toimintoja on jatkuvasti voitava asettaa tärkeysjärjestykseen. Kaiken toi-minnan tuloksellisuus- ja tuottavuusvaatimukset kohdistuvat myös omiinjärjestöihimme.

Uusia tulolähteitä tulee kehittää. Näihin kuuluu mm. projektirahoitus,jota SAK:ssa ja liitoissa käytetään toistaiseksi hyvin vähän. Hankkeidenkäynnistämiselle tulee ensisijaisesti olla toiminnalliset syyt, mutta ulko-puolisen rahoituksen mahdollisuuksia on aktiivisemmin käytettävä hy-väksi. Tätä tavoitetta edistäisi myös hankekeskuksen perustaminen kes-kusjärjestön toimistoon.

Kehittämistä tukevaa yhteistyötä tulee parantaa myös yliopistojen ja tut-kimuslaitosten kanssa.

71

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

13 Demokratian mahdollisuudet

13.1 Yhteys ihmisiin

Demokratia vie aikaa. Se saattaa heikentää tehokkaan ja nopean päätök-senteon mahdollisuuksia. Kansalaistoiminnassa tehokkuudelle ja demo-kratialle on löydettävä tasapaino, jossa demokratialla on suurempi pai-noarvo. Jatkuva yhteys jäseniin antaa mahdollisuuden myös nopeisiinpäätöksiin, kun jäsenten ajatukset tunnetaan.

Yksilölliset mielipiteenkeruut sitouttavat työyhteisön jäsenet ja ylläpitä-vät myös luottamusta ay-liikkeen edustajien toimintaan. Jäsenten kuvaay-toiminnasta tulee laaja-alaisemmaksi ja valittujen luottamus-henkilöiden työ läpinäkyvämmäksi.

Yksilön ja yhteisön yhteys rakentuu vuorovaikutukselle. Tehokkainta ontoimia henkilökohtaisessa vuoropuhelussa. Tälle on työaikana paljonkäytännön esteitä, eikä työn ulkopuolista aikaa ole mahdollista määrät-tömästi käyttää. Olemme kuitenkin liiaksi karttaneet henkilökohtaistayhteyttä, ikään kuin meillä ei olisi oikeutta lähestyä ihmisiä. Kaikkiamahdollisuuksiamme emme ole käyttäneet.

Kun halutaan kuulla työntekijöiden mielipide, kutsutaan yleensä koollekokous. Tähän osallistuu ehkä vain pieni osa jäsenistä, eivätkä mielipi-teet siten välity aidolla tavalla. Muodollinen demokratia toimii, muttasiihen ei pitäisi tyytyä. Muutoin vain pieni vähemmistö joutuu ehkävastentahtoisestikin ottamaan kantaa kaikkia työntekijöitä koskeviin ky-symyksiin ja päättämään niistä.

Liian harvoin käytetään jäsenkyselyjä ja -äänestyksiä, joilla mitattaisiinjäsenten mielipiteitä liitoissa sekä työpaikkatasolla. Nettiyhteydet anta-vat tulevaisuudessa yhä paremman mahdollisuuden tähän.

Työntekijät ovat tyytyväisempiä ja kokevat osallistuneensa, kun heidänyksilöllinen mielipiteensä tulee kysytyksi. Tämä toimii paremmin kuinharvan osanottajan työpaikkakokous.

Kannanotto 73

On suosittava sellaisia menetelmiä, joilla jäsenen yksilöllinen mielipidesaadaan useammin esille. Tämä edellyttää sitä, että muodollisten koko-usten rinnalla käytetään aktiivisemmin työntekijä- ja jäsenkyselyjä jayksilöllistä vuorovaikutusta työpaikalla.

73

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

13 Demokratian mahdollisuudet

13.1 Yhteys ihmisiin

Demokratia vie aikaa. Se saattaa heikentää tehokkaan ja nopean päätök-senteon mahdollisuuksia. Kansalaistoiminnassa tehokkuudelle ja demo-kratialle on löydettävä tasapaino, jossa demokratialla on suurempi pai-noarvo. Jatkuva yhteys jäseniin antaa mahdollisuuden myös nopeisiinpäätöksiin, kun jäsenten ajatukset tunnetaan.

Yksilölliset mielipiteenkeruut sitouttavat työyhteisön jäsenet ja ylläpitä-vät myös luottamusta ay-liikkeen edustajien toimintaan. Jäsenten kuvaay-toiminnasta tulee laaja-alaisemmaksi ja valittujen luottamus-henkilöiden työ läpinäkyvämmäksi.

Yksilön ja yhteisön yhteys rakentuu vuorovaikutukselle. Tehokkainta ontoimia henkilökohtaisessa vuoropuhelussa. Tälle on työaikana paljonkäytännön esteitä, eikä työn ulkopuolista aikaa ole mahdollista määrät-tömästi käyttää. Olemme kuitenkin liiaksi karttaneet henkilökohtaistayhteyttä, ikään kuin meillä ei olisi oikeutta lähestyä ihmisiä. Kaikkiamahdollisuuksiamme emme ole käyttäneet.

Kun halutaan kuulla työntekijöiden mielipide, kutsutaan yleensä koollekokous. Tähän osallistuu ehkä vain pieni osa jäsenistä, eivätkä mielipi-teet siten välity aidolla tavalla. Muodollinen demokratia toimii, muttasiihen ei pitäisi tyytyä. Muutoin vain pieni vähemmistö joutuu ehkävastentahtoisestikin ottamaan kantaa kaikkia työntekijöitä koskeviin ky-symyksiin ja päättämään niistä.

Liian harvoin käytetään jäsenkyselyjä ja -äänestyksiä, joilla mitattaisiinjäsenten mielipiteitä liitoissa sekä työpaikkatasolla. Nettiyhteydet anta-vat tulevaisuudessa yhä paremman mahdollisuuden tähän.

Työntekijät ovat tyytyväisempiä ja kokevat osallistuneensa, kun heidänyksilöllinen mielipiteensä tulee kysytyksi. Tämä toimii paremmin kuinharvan osanottajan työpaikkakokous.

Kannanotto 73

On suosittava sellaisia menetelmiä, joilla jäsenen yksilöllinen mielipidesaadaan useammin esille. Tämä edellyttää sitä, että muodollisten koko-usten rinnalla käytetään aktiivisemmin työntekijä- ja jäsenkyselyjä jayksilöllistä vuorovaikutusta työpaikalla.

73

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Kannanotto 74

Liitoissa suoritettavat jäsenäänestykset kuuluvat olennaisesti jäsen-demokratiaan. Laajaa kenttäkäsittelyä on tärkeä käyttää myös sopimus-ten tavoitteenasettelussa.

Irrottautuako sitten päättämisen tuskasta ja jättää asiat edustajille?Edustuksellinen demokratia antaa siihen mahdollisuuden. Suuressa or-ganisaatiossa, kuten SAK:ssa liittoineen, on päätöksentekoa helpotetta-va sillä, että valitsemme edustajia päättämään puolestamme. Edus-tuksellinen demokratia ei kuitenkaan toimi, ellei päättäjillä ole valtuuk-sia valitsijoiltaan. Vain jatkuva yhteys valitsijoihin varmistaa sen, ettäpäätökset vastaavat jäsenten oikeustajua. Edustuksellisuus ei tarkoitaeristäytymistä, vaan vuorovaikutusta, jossa oma vastuunsa on myös jä-senillä.

Luottamushenkilöt ja ammattiosastot ovat jatkossakin tärkeimmät pai-kallisen demokratian toteuttajat työpaikoilla.

13.2 Luottamushenkilöt

Paikallinen ay-toiminta on rakennettu ammattiosastojen luottamus-henkilöiden, luottamusmiesverkoston, työsuojeluvaltuutettujen ja osas-ton johdon sekä muiden aktiivien varaan.

Luottamushenkilöiden keskeinen tehtävä on pitää yhteyttä työpaikantyöntekijöihin. Koska he ovat ammattiyhdistysliikkeen toimijoista lähim-pänä työntekijöitä, lankeaa heille luonnostaan henkilökohtaisen vuoro-vaikutuksen ylläpito jäseniin. Viime vuosien aikana luottamustehtävissäolleiden osuus on jonkin verran supistunut. Luottamustehtävissä on kui-tenkin edelleen mittava joukko, noin 93 000 henkilöä.

Varsinaisen luottamusmiesverkoston kattavuus on kuitenkin heikenty-nyt. Vuonna 1984 oli 83 prosentilla työpaikoista luottamusmies. Jäsen-ten antamien tietojen mukaan luottamusmies löytyisi nykyään 66prosentilta työpaikoista tai työalalta. Tämä johtuu erityisesti pienten työ-paikkojen määrän lisääntymisestä. Puolet SAK:n liittojen jäsenistä työs-kentelee alle 30 työntekijän työpaikalla. Osin myös tästä saattaa selittyäse, että jäsenet kokevat luottamusmiesten täyttävän jäsenten tiedontarpeentyöelämää koskevissa asioissa huonommin kuin televisio ja sanomaleh-det.

Järjestötutkimuksen mukaan erityisesti ns. mikrotyöpaikat, alle 10 hen-gen työpaikat, ovat lukumääräisesti kasvaneet. Kun siirrytään 30�200

hengen työpaikoille, löytyy jo 83 prosentista työpaikkoja luottamusmies.Sen sijaan alle 30 hengen työpaikoista, joihin yhteistoimintamenettely eiulotu, on luottamusmies tai vastaava vain 46 prosentilla.

Luottamusmiesorganisaation kattavuudessa on suuria eroja liitoittain.Heikoimman kattavuuden liitoissa luottamusmies tai vastaava löytyy vainrunsaalta 40 prosentilta työpaikkoja, kun parhaimman kattavuudenluottamusmiesverkosto voi olla yli 90-prosenttisesti kattava. Osalla jäsen-liitoista ei olekaan erityisiä ongelmia saada valituksi uusia luottamus-henkilöitä.

Niillä työpaikoilla, joilla on luottamusmies, koetaan myös useammin,että jäsenet muodostavat yhtenäisen joukon, joka on myös valmis tuke-maan luottamusmiehiä. Vain 16 prosenttia jäsenistä arvioi, että jäsenetovat yhtenäisiä ja toimintavalmiita. Tilannekohtainen toimintavalmiuslöytyy kuitenkin noin joka toiselta työpaikalta. Toimintavalmius kasvaayrityskoon kasvun myötä.

Valtaosa jäsenistä keskustelee ay-asioista ainakin muutaman kerran kuu-kaudessa työtovereiden kanssa ja joka viidennes luottamusmiesten kans-sa. Nuoret keskustelevat vähiten luottamusmiesten kanssa. Huolestutta-vaa on se, että luottamusmiesten kanssa käytävä keskustelu on vähenty-nyt. Sen sijaan työtovereiden kanssa keskustelu, tavallaan ohi edusta-jien, on lisääntynyt. Erityisesti nuoret ohittavat valitut edustajat. Myösnaiset keskustelevat harvemmin luottamusmiesten kanssa, jotka ovatpääasiassa miehiä. Näitä pulmia ovat lisänneet luottamusmiesten puut-tuminen pieniltä työpaikoilta, kiireen lisääntyminen, organisaatioidenpilkkominen ja työnantajan painostus.

Ruotsin LO:n selvityksen mukaan suorat yhteydet ay-liikkeen luottamus-henkilöihin ovat tärkeämpiä nuorille kuin muille työntekijöille. Sen si-jaan kokoukset eivät nuoria kiinnosta. Nuoret ovat valmiita ottamaanvastaan luottamustehtäviä, jos niitä heille tarjotaan. Yhteys nuoriin onsiis mahdollista, jos toimintatavat ovat oikeita.

Järjestötutkimuksesta käy ilmi, miten luottamusmiehen tehtävät ja roolimuotoutuvat hyvin erilaiseksi sen mukaan, toimiiko hän ns. kehittyvällätyöpaikalla vai vastakkainasettelun työpaikalla. Vastakkainasettelun työ-paikoilla luottamusmiestä työllistävät eniten yksittäisten työntekijöidenongelmien selvittäminen ja työehtojen valvonta. Valvontatehtävä koros-tuu, kun sopimuksia lisäksi rikotaan. Sen sijaan kehittyvillä työpaikoillaluottamusmies työllistyy eniten työpaikan kehittämiseen osallistumisesta,eli ns. tuotanto- ja palvelukysymysten ratkaisemisesta. Näillä työpaikoillaei siis ole kyse työehtojen korostuneesta valvonnasta, kun sopimuksia

74 75

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Kannanotto 74

Liitoissa suoritettavat jäsenäänestykset kuuluvat olennaisesti jäsen-demokratiaan. Laajaa kenttäkäsittelyä on tärkeä käyttää myös sopimus-ten tavoitteenasettelussa.

Irrottautuako sitten päättämisen tuskasta ja jättää asiat edustajille?Edustuksellinen demokratia antaa siihen mahdollisuuden. Suuressa or-ganisaatiossa, kuten SAK:ssa liittoineen, on päätöksentekoa helpotetta-va sillä, että valitsemme edustajia päättämään puolestamme. Edus-tuksellinen demokratia ei kuitenkaan toimi, ellei päättäjillä ole valtuuk-sia valitsijoiltaan. Vain jatkuva yhteys valitsijoihin varmistaa sen, ettäpäätökset vastaavat jäsenten oikeustajua. Edustuksellisuus ei tarkoitaeristäytymistä, vaan vuorovaikutusta, jossa oma vastuunsa on myös jä-senillä.

Luottamushenkilöt ja ammattiosastot ovat jatkossakin tärkeimmät pai-kallisen demokratian toteuttajat työpaikoilla.

13.2 Luottamushenkilöt

Paikallinen ay-toiminta on rakennettu ammattiosastojen luottamus-henkilöiden, luottamusmiesverkoston, työsuojeluvaltuutettujen ja osas-ton johdon sekä muiden aktiivien varaan.

Luottamushenkilöiden keskeinen tehtävä on pitää yhteyttä työpaikantyöntekijöihin. Koska he ovat ammattiyhdistysliikkeen toimijoista lähim-pänä työntekijöitä, lankeaa heille luonnostaan henkilökohtaisen vuoro-vaikutuksen ylläpito jäseniin. Viime vuosien aikana luottamustehtävissäolleiden osuus on jonkin verran supistunut. Luottamustehtävissä on kui-tenkin edelleen mittava joukko, noin 93 000 henkilöä.

Varsinaisen luottamusmiesverkoston kattavuus on kuitenkin heikenty-nyt. Vuonna 1984 oli 83 prosentilla työpaikoista luottamusmies. Jäsen-ten antamien tietojen mukaan luottamusmies löytyisi nykyään 66prosentilta työpaikoista tai työalalta. Tämä johtuu erityisesti pienten työ-paikkojen määrän lisääntymisestä. Puolet SAK:n liittojen jäsenistä työs-kentelee alle 30 työntekijän työpaikalla. Osin myös tästä saattaa selittyäse, että jäsenet kokevat luottamusmiesten täyttävän jäsenten tiedontarpeentyöelämää koskevissa asioissa huonommin kuin televisio ja sanomaleh-det.

Järjestötutkimuksen mukaan erityisesti ns. mikrotyöpaikat, alle 10 hen-gen työpaikat, ovat lukumääräisesti kasvaneet. Kun siirrytään 30�200

hengen työpaikoille, löytyy jo 83 prosentista työpaikkoja luottamusmies.Sen sijaan alle 30 hengen työpaikoista, joihin yhteistoimintamenettely eiulotu, on luottamusmies tai vastaava vain 46 prosentilla.

Luottamusmiesorganisaation kattavuudessa on suuria eroja liitoittain.Heikoimman kattavuuden liitoissa luottamusmies tai vastaava löytyy vainrunsaalta 40 prosentilta työpaikkoja, kun parhaimman kattavuudenluottamusmiesverkosto voi olla yli 90-prosenttisesti kattava. Osalla jäsen-liitoista ei olekaan erityisiä ongelmia saada valituksi uusia luottamus-henkilöitä.

Niillä työpaikoilla, joilla on luottamusmies, koetaan myös useammin,että jäsenet muodostavat yhtenäisen joukon, joka on myös valmis tuke-maan luottamusmiehiä. Vain 16 prosenttia jäsenistä arvioi, että jäsenetovat yhtenäisiä ja toimintavalmiita. Tilannekohtainen toimintavalmiuslöytyy kuitenkin noin joka toiselta työpaikalta. Toimintavalmius kasvaayrityskoon kasvun myötä.

Valtaosa jäsenistä keskustelee ay-asioista ainakin muutaman kerran kuu-kaudessa työtovereiden kanssa ja joka viidennes luottamusmiesten kans-sa. Nuoret keskustelevat vähiten luottamusmiesten kanssa. Huolestutta-vaa on se, että luottamusmiesten kanssa käytävä keskustelu on vähenty-nyt. Sen sijaan työtovereiden kanssa keskustelu, tavallaan ohi edusta-jien, on lisääntynyt. Erityisesti nuoret ohittavat valitut edustajat. Myösnaiset keskustelevat harvemmin luottamusmiesten kanssa, jotka ovatpääasiassa miehiä. Näitä pulmia ovat lisänneet luottamusmiesten puut-tuminen pieniltä työpaikoilta, kiireen lisääntyminen, organisaatioidenpilkkominen ja työnantajan painostus.

Ruotsin LO:n selvityksen mukaan suorat yhteydet ay-liikkeen luottamus-henkilöihin ovat tärkeämpiä nuorille kuin muille työntekijöille. Sen si-jaan kokoukset eivät nuoria kiinnosta. Nuoret ovat valmiita ottamaanvastaan luottamustehtäviä, jos niitä heille tarjotaan. Yhteys nuoriin onsiis mahdollista, jos toimintatavat ovat oikeita.

Järjestötutkimuksesta käy ilmi, miten luottamusmiehen tehtävät ja roolimuotoutuvat hyvin erilaiseksi sen mukaan, toimiiko hän ns. kehittyvällätyöpaikalla vai vastakkainasettelun työpaikalla. Vastakkainasettelun työ-paikoilla luottamusmiestä työllistävät eniten yksittäisten työntekijöidenongelmien selvittäminen ja työehtojen valvonta. Valvontatehtävä koros-tuu, kun sopimuksia lisäksi rikotaan. Sen sijaan kehittyvillä työpaikoillaluottamusmies työllistyy eniten työpaikan kehittämiseen osallistumisesta,eli ns. tuotanto- ja palvelukysymysten ratkaisemisesta. Näillä työpaikoillaei siis ole kyse työehtojen korostuneesta valvonnasta, kun sopimuksia

74 75

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

noudatetaan, sovitaan paikallisesti minimitason ylittävistäkin ehdoistaja sopijaosapuolten kesken vallitsee luottamus. Valvonta on muuttunutkehittämistyöksi. Tämän ohella on voitu havaita, että sopimusten tulkin-taongelmat ovat lisääntyneet paikallisen sopimisen lisääntyessä.

Suuri osa työpaikoista ei ole sijoitettavissa yksiselitteisesti kumpaankaanedellä mainittuun ryhmään, vaan pikemminkin niiden välimaastoon.Ammattiyhdistyskoulutuksessa ja toimintamallien kehittämisessä näi-den olosuhdetekijöiden huomioonottaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Tulevaisuudessa luottamusmiehen tavoiteltavat roolit voitaisiin tiivistääkahteen pääasiaan:

- toiminnan organisaattori- työelämän kehittäjä ja sopija

Luottamushenkilöiden kuormitus on monilla työpaikoilla kasvanut. Työ-paikan vaikeudet kasaantuvat luottamusmiehelle. Paineita aiheuttaa sekätyönantaja että työntekijöiden vaatimukset ja ongelmat. Vaikeissa neu-vottelu- tai muutostilanteissa luottamusmiehet kokevat raskaimmaksijuuri ihmissuhdekuormituksen. Kuormitus voi olla niin suuri, että pul-mat siirtyvät työpaikalta myös vapaa-ajalle.

Luottamusmiehet kokevat usein jäävänsä liian yksin ongelmiaratkottaessa. Aktiiviseen vuorovaikutukseen panostavat luottamusmie-het saattavat saada lisäkuormitusta myös työntekijöiden yksityiselämäänliittyvistä ongelmista.

Luottamusmiesten työstä tehdyt havainnot osoittavat, ettemme ole kyen-neet antamaan riittävää tukea heille. Organisaatio toimii huonosti, jos sejättää keskeiset toimijansa yksin. Työsuojeluvaltuutetut ovat keskeinenvoimavara ja tuki työpaikan työolojen kehittämisessä. Joissakin työpai-koissa on päädytty yhdistämään luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuu-tetun tehtävät.

Tätä periaatetta ei ole syytä yleisesti tukea, jo kuormituksen ja tehtävienkasaantumisen estämiseksi. Hyvä työparitoiminta sen sijaan on välttä-mätöntä. Pienillä työpaikoilla tehtävien yhdistäminen voi olla tarkoituk-senmukaista.

Kannanotto 75Toimintakykymme vahvana organisaationa säilyy kun pidämme yllä noin100 000:n luottamustehtävissä olevan aktiivin verkoston. Jäsenten luot-tamusta toimintaan parannetaan tekemällä edunvalvontatyö tunnis-tettavaksi.

Kannanotto 76

Meidän tulee sitoutua siihen, ettemme jätä luottamusmiehiä jatyösuojeluvaltuutettuja yksin. Koulutustoimet ovat osa tukitoimia, mut-ta ne eivät yksin riitä.

Joissakin liitoissa on saatu hyviä kokemuksia luottamusmiesten työn-ohjauksesta. Työnohjaajaverkosto tulee laajentaa kaikkien liittojen luot-tamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tueksi. Tätä varten käynniste-tään liittojen yhteinen hanke.

Koko paikallisen toiminnan vastuuta ei voi kokonaan sysätä luottamus-henkilöille. Kaikkien kehittämistoimien pitäisi suuntautua myös jäsen-ten omatoimisen ongelmanratkaisukyvyn parantamiseen. Tämä edellyt-tää neuvontapalvelujen huomattavaa parantamista. Niin luottamusmies-ten kuin työsuojeluvaltuutettujen kuormitusta helpottaa, jos työpaikoil-le kyetään perustamaan myös asia- ja projektikohtaisia työryhmiä hei-dän tuekseen.

Paikallisen toiminnan kehittämiseksi on myös kokeiltava kokonaan uu-dentyyppisiä malleja. Esimerkkinä tästä on hyvän ja tasa-arvoisen työ-paikan kriteeristö sekä arviointi- ja kehittämistyökalut. Mallina voi toi-mia myös laatuajattelun soveltaminen paikalliseen toimintaan. Mallimerkitsee sitä, että luottamustehtävän hoitamiseen luodaan yksiperustyökalu esimerkiksi Euroopan laatupalkinnon kriteereitä sovelta-malla. Tarkoituksena näissä on se, että tuloksena on hyvä työpaikka taihyvä yritys. Sitä varten luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu saa käyt-töönsä arviointityökalun, ja arvioinnin pohjalta voidaan sitten päättääkehittämiskohteista. Jatkossa työnantajalle voidaan myöntää ay-liikkeenoma laatumerkki.

Perustyökaluina eivät olisi lait tai työehtosopimus, vaan niitä koskevattiedot olisivat verkossa tulkintaohjeineen kaikkien jäsenten käytettävis-sä henkilökohtaista salasanaa käyttäen. Lisäksi olisi käytössä liittojen laki-ja työsuhdeasioiden yhteinen neuvontapalvelu. Luottamusmiehen kuor-mitusta �jokapaikan höylänä� vähennetään ja autetaan yksittäistä työn-tekijää ratkaisemaan pulmiaan omatoimisemmin yhteisten neuvonta-palvelujen avulla. Erityisesti vähennetään luottamusmiehiin kohdistu-

76 77

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

noudatetaan, sovitaan paikallisesti minimitason ylittävistäkin ehdoistaja sopijaosapuolten kesken vallitsee luottamus. Valvonta on muuttunutkehittämistyöksi. Tämän ohella on voitu havaita, että sopimusten tulkin-taongelmat ovat lisääntyneet paikallisen sopimisen lisääntyessä.

Suuri osa työpaikoista ei ole sijoitettavissa yksiselitteisesti kumpaankaanedellä mainittuun ryhmään, vaan pikemminkin niiden välimaastoon.Ammattiyhdistyskoulutuksessa ja toimintamallien kehittämisessä näi-den olosuhdetekijöiden huomioonottaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Tulevaisuudessa luottamusmiehen tavoiteltavat roolit voitaisiin tiivistääkahteen pääasiaan:

- toiminnan organisaattori- työelämän kehittäjä ja sopija

Luottamushenkilöiden kuormitus on monilla työpaikoilla kasvanut. Työ-paikan vaikeudet kasaantuvat luottamusmiehelle. Paineita aiheuttaa sekätyönantaja että työntekijöiden vaatimukset ja ongelmat. Vaikeissa neu-vottelu- tai muutostilanteissa luottamusmiehet kokevat raskaimmaksijuuri ihmissuhdekuormituksen. Kuormitus voi olla niin suuri, että pul-mat siirtyvät työpaikalta myös vapaa-ajalle.

Luottamusmiehet kokevat usein jäävänsä liian yksin ongelmiaratkottaessa. Aktiiviseen vuorovaikutukseen panostavat luottamusmie-het saattavat saada lisäkuormitusta myös työntekijöiden yksityiselämäänliittyvistä ongelmista.

Luottamusmiesten työstä tehdyt havainnot osoittavat, ettemme ole kyen-neet antamaan riittävää tukea heille. Organisaatio toimii huonosti, jos sejättää keskeiset toimijansa yksin. Työsuojeluvaltuutetut ovat keskeinenvoimavara ja tuki työpaikan työolojen kehittämisessä. Joissakin työpai-koissa on päädytty yhdistämään luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuu-tetun tehtävät.

Tätä periaatetta ei ole syytä yleisesti tukea, jo kuormituksen ja tehtävienkasaantumisen estämiseksi. Hyvä työparitoiminta sen sijaan on välttä-mätöntä. Pienillä työpaikoilla tehtävien yhdistäminen voi olla tarkoituk-senmukaista.

Kannanotto 75Toimintakykymme vahvana organisaationa säilyy kun pidämme yllä noin100 000:n luottamustehtävissä olevan aktiivin verkoston. Jäsenten luot-tamusta toimintaan parannetaan tekemällä edunvalvontatyö tunnis-tettavaksi.

Kannanotto 76

Meidän tulee sitoutua siihen, ettemme jätä luottamusmiehiä jatyösuojeluvaltuutettuja yksin. Koulutustoimet ovat osa tukitoimia, mut-ta ne eivät yksin riitä.

Joissakin liitoissa on saatu hyviä kokemuksia luottamusmiesten työn-ohjauksesta. Työnohjaajaverkosto tulee laajentaa kaikkien liittojen luot-tamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tueksi. Tätä varten käynniste-tään liittojen yhteinen hanke.

Koko paikallisen toiminnan vastuuta ei voi kokonaan sysätä luottamus-henkilöille. Kaikkien kehittämistoimien pitäisi suuntautua myös jäsen-ten omatoimisen ongelmanratkaisukyvyn parantamiseen. Tämä edellyt-tää neuvontapalvelujen huomattavaa parantamista. Niin luottamusmies-ten kuin työsuojeluvaltuutettujen kuormitusta helpottaa, jos työpaikoil-le kyetään perustamaan myös asia- ja projektikohtaisia työryhmiä hei-dän tuekseen.

Paikallisen toiminnan kehittämiseksi on myös kokeiltava kokonaan uu-dentyyppisiä malleja. Esimerkkinä tästä on hyvän ja tasa-arvoisen työ-paikan kriteeristö sekä arviointi- ja kehittämistyökalut. Mallina voi toi-mia myös laatuajattelun soveltaminen paikalliseen toimintaan. Mallimerkitsee sitä, että luottamustehtävän hoitamiseen luodaan yksiperustyökalu esimerkiksi Euroopan laatupalkinnon kriteereitä sovelta-malla. Tarkoituksena näissä on se, että tuloksena on hyvä työpaikka taihyvä yritys. Sitä varten luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu saa käyt-töönsä arviointityökalun, ja arvioinnin pohjalta voidaan sitten päättääkehittämiskohteista. Jatkossa työnantajalle voidaan myöntää ay-liikkeenoma laatumerkki.

Perustyökaluina eivät olisi lait tai työehtosopimus, vaan niitä koskevattiedot olisivat verkossa tulkintaohjeineen kaikkien jäsenten käytettävis-sä henkilökohtaista salasanaa käyttäen. Lisäksi olisi käytössä liittojen laki-ja työsuhdeasioiden yhteinen neuvontapalvelu. Luottamusmiehen kuor-mitusta �jokapaikan höylänä� vähennetään ja autetaan yksittäistä työn-tekijää ratkaisemaan pulmiaan omatoimisemmin yhteisten neuvonta-palvelujen avulla. Erityisesti vähennetään luottamusmiehiin kohdistu-

76 77

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

vaa �pykäläkuormitusta�, ja suunnataan työtä kehittämiseen sekä siinätapahtuvaan vuorovaikutukseen työntekijöiden kanssa.Hyvillä ay-liikkeen omasta tietoverkosta saatavilla perehdyttämis-aineistoilla madalletaan kynnystä ottaa vastaan luottamustehtävä var-sinkin pienemmillä työpaikoilla. Verkkopalvelujen ja -aineistojen tarkoi-tuksena on vapauttaa voimia lisääntyvään henkilökohtaiseen vuorovai-kutukseen ja auttaa keskittymään tärkeimpiin edunvalvonta-asioihin.

Yhtenä vaihtoehtona luottamusmiestoiminnan kattavuuden parantami-seksi pienille työpaikoille on ollut alueellisten luottamusmiesten malli.Sen toimivuudelle on nähty myös esteitä, kuten etäisyys työpaikkoihin,eri työpaikkojen mahdollinen kilpailutilanne ja valtuudet toimia useallatyöpaikalla.

Kannanotto 77

Pienten tai vailla luottamusmiestä olevien työpaikkojen edunvalvontatulee ratkaista niin, etteivät ne jää luottamusmiestoiminnan ulkopuolel-le. Toimintamalli on rakennettava ryhtymällä valitsemaan alueellisialuottamusmiehiä. Tätä verkostoa täydentämään tarvitaan pienille työ-paikoille yhdyshenkilöt. Yhdyshenkilöt eivät ole neuvottelijoita. Sen si-jaan heidän tehtävänsä on toimia ay-asioiden tiedottajina ja järjestäyty-misen edistäjinä.

Kannanotto 78

Myös niille työpaikoille, joilla ei ole luottamusmiestä, on luotava yhteysverkkopalveluja käyttäen. Pienet työpaikat tarvitsevat myös erityistä tu-kea kenttätoimintaan suuntautuneilta toimitsijoilta.

Kannanotto 79

Luottamusmies- ja työsuojelutoiminnan uusien mallien, mm. laatu-ajatteluun pohjautuvien, kokeiluja on käynnistettävä yhteistyössä liitto-jen kanssa. Tällainen tutkimusavusteinen hanke tulee käynnistää vuon-na 2002.

Kansainväliseen konserniyhteistyöhön osallistuu toistaiseksi vielä pienijoukko luottamushenkilöitä. He edustavat kuitenkin suurissa yrityksis-sä toimiessaan merkittävää työntekijäryhmää. Henkilöstön edustajieneurooppalainen konserniyhteistyö (EWC-toiminta) on vielä kuulluksitulemista ja tietojen saantia, mutta se on myös luomassa valmiuksiatyöntekijäedustajien kansainväliseen vaikuttamiseen. Kotimaisten järjes-töjen tehtävänä on antaa heille edellytykset kulttuurien kohtaamiseen,

kielitaitoon ja taloudellisten kysymysten hallintaan sekä keskinäiseenkokemusten vaihtoon.

Tulevaisuudessa olisi kehitettävä myös luottamushenkilöiden mahdol-lisuuksia kansainvälisiin perehtymisjaksoihin veljesjärjestöissä ja niidenedustamilla työpaikoilla.

13.3 Ammattiosastot

Ammattiosastojen määrä liitoissa on jonkin verran vähentynyt ja vastaa-vasti niiden koko on kasvanut. Järjestötutkimukseen vastanneiden 23 lii-ton yhteenlaskettu ammattiosastomäärä oli 3576 vuonna 1998. Osastojenmäärän väheneminen näkyy sekä teollisuuden että palvelualojen liitois-sa. Suurimmat osastot ovat usean tuhannen jäsenen organisaatioita.Useimmat ammattiosastot sijoittuvat kooltaan luokkaan 100-500 jäsentä.Useassa liitossa on kuitenkin edelleen merkittävä määrä osastoja, joissaon alle 50 jäsentä. Osastoilla on yhteensä 72 omaa työntekijää. Liittojenorganisaation kehityshankkeet todennäköisesti pudottavat osastojen ko-konaismäärän SAK:laisessa kentässä lähivuosina lähelle 3000:a.

Suurimmassa osassa liittoja työpaikkakohtaiset ammattiosastot ovat sel-vänä vähemmistönä. Konsernikohtaiset osastot ovat melko harvinaisia.Osastot ovat pääsääntöisesti organisoitumassa alueellisiksi. Muutamas-sa liitossa tärkeä osuutensa on vielä ammattiryhmäkohtaisilla osastoilla.

Ammattiosaston kokouksiin on osallistunut joka neljäs jäsen viimeisenvuoden aikana. Luku on varsin suuri. Kuitenkin nuorista, alle 25-vuotiais-ta, vain kahdeksan prosenttia on vastaavasti osallistunut osastojen koko-uksiin. Ammattiosasto ei näytä olevan heille väylä vaikuttamiseen ja osal-listumiseen. Liittojen välillä on suuria, jopa moninkertaisia eroja osallis-tumisessa ammattiosastojen kokouksiin. Selviä eroja on myös siinä, mi-ten liitoittain koetaan työaikojen estävän osallistumista.

Suurin piirtein joka neljäs ei tunnista ammattiosastolla olevan erityistäroolia työpaikalla, eikä sitä pidetä tarpeellisena. Jopa 30 prosenttia ko-kee, ettei osastolla ole merkitystä työpaikoilla. Erikoista on kuitenkin se,että nuoret kannattavat ammattiosastoa enemmän kuin varttuneet. Näinsiitä huolimatta, etteivät he koe sitä omaksi vaikuttamisväyläkseen. Luot-tamusmiehet pitävät ammattiosastoja tärkeinä.

Merkittävin yksittäinen este osallistumiselle on työaika, se koskee lähesjoka viidettä. Tämä syy on yleistynyt. Säännöllistä päivätyötä tekee enää57 prosenttia SAK:laisista ja ns. joustavat työaikamuodot, kuten vuoro-ja periodityö, ovat lisääntyneet. On selvää, että tämä kehitys vaikeuttaa

78 79

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

vaa �pykäläkuormitusta�, ja suunnataan työtä kehittämiseen sekä siinätapahtuvaan vuorovaikutukseen työntekijöiden kanssa.Hyvillä ay-liikkeen omasta tietoverkosta saatavilla perehdyttämis-aineistoilla madalletaan kynnystä ottaa vastaan luottamustehtävä var-sinkin pienemmillä työpaikoilla. Verkkopalvelujen ja -aineistojen tarkoi-tuksena on vapauttaa voimia lisääntyvään henkilökohtaiseen vuorovai-kutukseen ja auttaa keskittymään tärkeimpiin edunvalvonta-asioihin.

Yhtenä vaihtoehtona luottamusmiestoiminnan kattavuuden parantami-seksi pienille työpaikoille on ollut alueellisten luottamusmiesten malli.Sen toimivuudelle on nähty myös esteitä, kuten etäisyys työpaikkoihin,eri työpaikkojen mahdollinen kilpailutilanne ja valtuudet toimia useallatyöpaikalla.

Kannanotto 77

Pienten tai vailla luottamusmiestä olevien työpaikkojen edunvalvontatulee ratkaista niin, etteivät ne jää luottamusmiestoiminnan ulkopuolel-le. Toimintamalli on rakennettava ryhtymällä valitsemaan alueellisialuottamusmiehiä. Tätä verkostoa täydentämään tarvitaan pienille työ-paikoille yhdyshenkilöt. Yhdyshenkilöt eivät ole neuvottelijoita. Sen si-jaan heidän tehtävänsä on toimia ay-asioiden tiedottajina ja järjestäyty-misen edistäjinä.

Kannanotto 78

Myös niille työpaikoille, joilla ei ole luottamusmiestä, on luotava yhteysverkkopalveluja käyttäen. Pienet työpaikat tarvitsevat myös erityistä tu-kea kenttätoimintaan suuntautuneilta toimitsijoilta.

Kannanotto 79

Luottamusmies- ja työsuojelutoiminnan uusien mallien, mm. laatu-ajatteluun pohjautuvien, kokeiluja on käynnistettävä yhteistyössä liitto-jen kanssa. Tällainen tutkimusavusteinen hanke tulee käynnistää vuon-na 2002.

Kansainväliseen konserniyhteistyöhön osallistuu toistaiseksi vielä pienijoukko luottamushenkilöitä. He edustavat kuitenkin suurissa yrityksis-sä toimiessaan merkittävää työntekijäryhmää. Henkilöstön edustajieneurooppalainen konserniyhteistyö (EWC-toiminta) on vielä kuulluksitulemista ja tietojen saantia, mutta se on myös luomassa valmiuksiatyöntekijäedustajien kansainväliseen vaikuttamiseen. Kotimaisten järjes-töjen tehtävänä on antaa heille edellytykset kulttuurien kohtaamiseen,

kielitaitoon ja taloudellisten kysymysten hallintaan sekä keskinäiseenkokemusten vaihtoon.

Tulevaisuudessa olisi kehitettävä myös luottamushenkilöiden mahdol-lisuuksia kansainvälisiin perehtymisjaksoihin veljesjärjestöissä ja niidenedustamilla työpaikoilla.

13.3 Ammattiosastot

Ammattiosastojen määrä liitoissa on jonkin verran vähentynyt ja vastaa-vasti niiden koko on kasvanut. Järjestötutkimukseen vastanneiden 23 lii-ton yhteenlaskettu ammattiosastomäärä oli 3576 vuonna 1998. Osastojenmäärän väheneminen näkyy sekä teollisuuden että palvelualojen liitois-sa. Suurimmat osastot ovat usean tuhannen jäsenen organisaatioita.Useimmat ammattiosastot sijoittuvat kooltaan luokkaan 100-500 jäsentä.Useassa liitossa on kuitenkin edelleen merkittävä määrä osastoja, joissaon alle 50 jäsentä. Osastoilla on yhteensä 72 omaa työntekijää. Liittojenorganisaation kehityshankkeet todennäköisesti pudottavat osastojen ko-konaismäärän SAK:laisessa kentässä lähivuosina lähelle 3000:a.

Suurimmassa osassa liittoja työpaikkakohtaiset ammattiosastot ovat sel-vänä vähemmistönä. Konsernikohtaiset osastot ovat melko harvinaisia.Osastot ovat pääsääntöisesti organisoitumassa alueellisiksi. Muutamas-sa liitossa tärkeä osuutensa on vielä ammattiryhmäkohtaisilla osastoilla.

Ammattiosaston kokouksiin on osallistunut joka neljäs jäsen viimeisenvuoden aikana. Luku on varsin suuri. Kuitenkin nuorista, alle 25-vuotiais-ta, vain kahdeksan prosenttia on vastaavasti osallistunut osastojen koko-uksiin. Ammattiosasto ei näytä olevan heille väylä vaikuttamiseen ja osal-listumiseen. Liittojen välillä on suuria, jopa moninkertaisia eroja osallis-tumisessa ammattiosastojen kokouksiin. Selviä eroja on myös siinä, mi-ten liitoittain koetaan työaikojen estävän osallistumista.

Suurin piirtein joka neljäs ei tunnista ammattiosastolla olevan erityistäroolia työpaikalla, eikä sitä pidetä tarpeellisena. Jopa 30 prosenttia ko-kee, ettei osastolla ole merkitystä työpaikoilla. Erikoista on kuitenkin se,että nuoret kannattavat ammattiosastoa enemmän kuin varttuneet. Näinsiitä huolimatta, etteivät he koe sitä omaksi vaikuttamisväyläkseen. Luot-tamusmiehet pitävät ammattiosastoja tärkeinä.

Merkittävin yksittäinen este osallistumiselle on työaika, se koskee lähesjoka viidettä. Tämä syy on yleistynyt. Säännöllistä päivätyötä tekee enää57 prosenttia SAK:laisista ja ns. joustavat työaikamuodot, kuten vuoro-ja periodityö, ovat lisääntyneet. On selvää, että tämä kehitys vaikeuttaa

78 79

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

osallistumista ay-liikkeen toimintaan kuten myös koulutukseen hakeu-tumista. Vain joka kymmenes kokee esteeksi toiminnan puolue-poliittisuuden. Tämä luku on laskenut selvästi.

Työpaikkojen toimintakäytännöt ovat muuttuneet hitaammin kuin edun-valvonnan muuttuminen laaja-alaiseksi jako- ja tuotantokysymysten ko-konaisuudeksi. Paikallista demokratiaa toteutetaan edelleen vanhoinmuotosäännöin. Demokratian katsotaan toimivan kun laillisesti koollekutsuttu ammattiosaston kokous päättää yhteisistä toimista ja toiminta-linjoista. On kuitenkin selvää, ettei kokouksista voida kokonaan luopua.

Kokoustoiminnan rinnalle jäsenaktiivisuuden kohottamiselle on etsittyvastausta lähinnä virkistystoiminnasta. Tällaisiin tilaisuuksiin onkinyleensä saatu suurempi osa jäsenistä. Virkistystilaisuuksiin on usein lii-tetty myös ammattiyhdistystoiminnan kysymyksiä. Näitä keinoja tulee-kin kehittää yhteisöllisyyden tukemiseksi. Mikäli ammattiosaston varatkuluvat pelkästään virkistystoimintaan, on niiden käyttötarkoitus ym-märretty väärin.

Kokous- ja virkistystoiminnan muodot eivät ole ratkaisseet varsinaistademokratian ongelmaa: Miten yksittäinen jäsen tulee kuulluksi edun-valvontaa ja ay-toimintaa suunnattaessa?

Monilla työpaikoilla jäsenet eivät tunnista ay-liikkeen toimintaa, vaikkatyöpaikalla olisi luottamusmieskin. Palkkausasioita lukuun ottamatta 40prosenttia kokee, ettei ay-liike näy, ja palkkausasioissakin kolmasosakokee ay-liikkeen näkymättömäksi.

Ammattiosastojen kehittämiselle ei ole osoitettavissa kaikkia liittoja kat-tavaa yhtenäistä suuntaa. Useissa liitoissa niillä on edelleen tärkeä mer-kitys. Osastojen koon kasvu synnyttää etäisyyttä työpaikkoihin ja saat-taa vastaavasti lisätä luottamushenkilöiden vastuuta ja kuormitusta kokotyöpaikan ay-toiminnasta.

Kannanotto 80

Ammattiosaston tärkeimmät tehtävät ovat edunvalvonta, organisointi(kuten jäsenhankinta), koulutus ja yhteisyyden kehittäminen. Toimivaosasto on aktiivinen kaikilla näillä alueilla. Osastojen tuki luottamushen-kilöille tulee jatkossakin organisoida.

Muotosidonnaisen osastotoiminnan sijasta teemakohtaiset työryhmät,kampanjat sekä hankkeet voivat olla toimivampi vaihtoehto. Niillä voi-daan myös alentaa kynnystä osallistua.

13.4 Paikallisjärjestöt, alueellinen toiminta ja

aluevaikuttaminen

Vuonna 1998 paikallisjärjestöihin kuului noin 60 prosenttia jäsenistä,mutta alle puolet liittojen ammattiosastoista. Kaikkiaan niitä oli 153 muttapaikallisjärjestöjen kehittämishankkeen myötä lukumäärää on tarkoitusvähentää tuntuvasti ja muodostaa suurempia seutukuntaisia paikallis-järjestöjä.

Monien paikallisjärjestöjen pulma on aktiivisten osallistujien vähäisyys.Monesti myös koko toiminta-ajatus on jäänyt epäselväksi. Paikallisjär-jestöjä yhdistettäessä tulee myös huolehtia siitä, ettei toiminta jatkossatypisty keskuspaikkakunnalla tapahtuvaksi. Paikallisjärjestöprojektissajärjestöille on määritelty keskeiset tehtävät: päätehtävinä yhteiskunnalli-nen vaikuttaminen ja työelämän edunvalvonta, sekä niitä tukevina teh-tävinä järjestäytymisen edistäminen, koulutus, tiedotus ja viestintä, ta-pahtumien organisointi, sidosryhmäyhteistyö ja organisointi poikkeuk-sellisissa oloissa.

Kannanotto 81

Paikallisjärjestöjen yhdistäminen tarvitsee tuekseen koulutus- jakehittämishankkeen, jotta asetetut tavoitteet toiminnan parantamiseksivoidaan saavuttaa. Hanke tulee toteuttaa yhdessä liittojen ja aluepalvelu-keskusten kanssa. Hankkeeseen olisi yhdistettävä sellaisten toimintamal-lien kehittäminen (mm. tietoverkkojen käyttäminen), jotka soveltuvatmyös harvaanasutuille alueille.

Alueellisen toiminnan organisaatio on seurannut valtion aluehallinnonkehitystä. Aluekehittämislain tultua voimaan organisoiduttiin maakunta-ryhmiksi. Jatkossa on ratkaistava, missä määrin keskitetään voimavarojamaakuntaryhmien ja missä määrin paikallisjärjestöjen kehittämiseen, jamikä on niiden työnjako. SAK on kouluttanut lähes 200 aluevaikuttajaa,joista on tullut tärkeä voimavara aluekehittämiselle. Alueellisen toimin-nan organisaation tulisi olla selkeä, riittävän yksinkertainen ja myös alue-poliittista vaikuttamista tukeva.

Aluetoiminnan keskeisenä voimavarana ovat liittojen aluetoimistot sekäSAK:n 14 aluepalvelukeskusta. Useilla liitoilla ei ole aluetoimisto-verkostoa. Viime vuosina on painotettu alueellisen toiminnan paranta-mista, joten on yllättävää, että liittojen aluetoimitsijoiden määrä on hie-man vähentynyt.

80 81

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

osallistumista ay-liikkeen toimintaan kuten myös koulutukseen hakeu-tumista. Vain joka kymmenes kokee esteeksi toiminnan puolue-poliittisuuden. Tämä luku on laskenut selvästi.

Työpaikkojen toimintakäytännöt ovat muuttuneet hitaammin kuin edun-valvonnan muuttuminen laaja-alaiseksi jako- ja tuotantokysymysten ko-konaisuudeksi. Paikallista demokratiaa toteutetaan edelleen vanhoinmuotosäännöin. Demokratian katsotaan toimivan kun laillisesti koollekutsuttu ammattiosaston kokous päättää yhteisistä toimista ja toiminta-linjoista. On kuitenkin selvää, ettei kokouksista voida kokonaan luopua.

Kokoustoiminnan rinnalle jäsenaktiivisuuden kohottamiselle on etsittyvastausta lähinnä virkistystoiminnasta. Tällaisiin tilaisuuksiin onkinyleensä saatu suurempi osa jäsenistä. Virkistystilaisuuksiin on usein lii-tetty myös ammattiyhdistystoiminnan kysymyksiä. Näitä keinoja tulee-kin kehittää yhteisöllisyyden tukemiseksi. Mikäli ammattiosaston varatkuluvat pelkästään virkistystoimintaan, on niiden käyttötarkoitus ym-märretty väärin.

Kokous- ja virkistystoiminnan muodot eivät ole ratkaisseet varsinaistademokratian ongelmaa: Miten yksittäinen jäsen tulee kuulluksi edun-valvontaa ja ay-toimintaa suunnattaessa?

Monilla työpaikoilla jäsenet eivät tunnista ay-liikkeen toimintaa, vaikkatyöpaikalla olisi luottamusmieskin. Palkkausasioita lukuun ottamatta 40prosenttia kokee, ettei ay-liike näy, ja palkkausasioissakin kolmasosakokee ay-liikkeen näkymättömäksi.

Ammattiosastojen kehittämiselle ei ole osoitettavissa kaikkia liittoja kat-tavaa yhtenäistä suuntaa. Useissa liitoissa niillä on edelleen tärkeä mer-kitys. Osastojen koon kasvu synnyttää etäisyyttä työpaikkoihin ja saat-taa vastaavasti lisätä luottamushenkilöiden vastuuta ja kuormitusta kokotyöpaikan ay-toiminnasta.

Kannanotto 80

Ammattiosaston tärkeimmät tehtävät ovat edunvalvonta, organisointi(kuten jäsenhankinta), koulutus ja yhteisyyden kehittäminen. Toimivaosasto on aktiivinen kaikilla näillä alueilla. Osastojen tuki luottamushen-kilöille tulee jatkossakin organisoida.

Muotosidonnaisen osastotoiminnan sijasta teemakohtaiset työryhmät,kampanjat sekä hankkeet voivat olla toimivampi vaihtoehto. Niillä voi-daan myös alentaa kynnystä osallistua.

13.4 Paikallisjärjestöt, alueellinen toiminta ja

aluevaikuttaminen

Vuonna 1998 paikallisjärjestöihin kuului noin 60 prosenttia jäsenistä,mutta alle puolet liittojen ammattiosastoista. Kaikkiaan niitä oli 153 muttapaikallisjärjestöjen kehittämishankkeen myötä lukumäärää on tarkoitusvähentää tuntuvasti ja muodostaa suurempia seutukuntaisia paikallis-järjestöjä.

Monien paikallisjärjestöjen pulma on aktiivisten osallistujien vähäisyys.Monesti myös koko toiminta-ajatus on jäänyt epäselväksi. Paikallisjär-jestöjä yhdistettäessä tulee myös huolehtia siitä, ettei toiminta jatkossatypisty keskuspaikkakunnalla tapahtuvaksi. Paikallisjärjestöprojektissajärjestöille on määritelty keskeiset tehtävät: päätehtävinä yhteiskunnalli-nen vaikuttaminen ja työelämän edunvalvonta, sekä niitä tukevina teh-tävinä järjestäytymisen edistäminen, koulutus, tiedotus ja viestintä, ta-pahtumien organisointi, sidosryhmäyhteistyö ja organisointi poikkeuk-sellisissa oloissa.

Kannanotto 81

Paikallisjärjestöjen yhdistäminen tarvitsee tuekseen koulutus- jakehittämishankkeen, jotta asetetut tavoitteet toiminnan parantamiseksivoidaan saavuttaa. Hanke tulee toteuttaa yhdessä liittojen ja aluepalvelu-keskusten kanssa. Hankkeeseen olisi yhdistettävä sellaisten toimintamal-lien kehittäminen (mm. tietoverkkojen käyttäminen), jotka soveltuvatmyös harvaanasutuille alueille.

Alueellisen toiminnan organisaatio on seurannut valtion aluehallinnonkehitystä. Aluekehittämislain tultua voimaan organisoiduttiin maakunta-ryhmiksi. Jatkossa on ratkaistava, missä määrin keskitetään voimavarojamaakuntaryhmien ja missä määrin paikallisjärjestöjen kehittämiseen, jamikä on niiden työnjako. SAK on kouluttanut lähes 200 aluevaikuttajaa,joista on tullut tärkeä voimavara aluekehittämiselle. Alueellisen toimin-nan organisaation tulisi olla selkeä, riittävän yksinkertainen ja myös alue-poliittista vaikuttamista tukeva.

Aluetoiminnan keskeisenä voimavarana ovat liittojen aluetoimistot sekäSAK:n 14 aluepalvelukeskusta. Useilla liitoilla ei ole aluetoimisto-verkostoa. Viime vuosina on painotettu alueellisen toiminnan paranta-mista, joten on yllättävää, että liittojen aluetoimitsijoiden määrä on hie-man vähentynyt.

80 81

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

SAK:n aluepalvelukeskuksille on kasaantunut laaja tehtäväkokonaisuus.Aluekehittämiseen liittyvä edunvalvonta ja alueellinen järjestötyö hake-vat vielä keskinäistä tasapainoa. Yhteys valtion aluehallintoon ei vieläole täysin selkiintynyt. Sitä haittaavat valtion aluehallinnon eri yksiköi-den erilaiset toimintakulttuurit. Kolmikantainen valmistelu ei ole vieläaluehallinnossa vakiintunut, mutta sitä olisi kehitettävä vastaavin peri-aattein kuin valtion keskushallinnossa. Aluepoliittisen vaikuttamisenmallia tulisi kehittää tarvittaessa keskittämällä siihen liittyvät toiminnot.

Kannanotto 82

Aluetoiminnan tueksi tarvitaan luottamushenkilöistä ja muista aktiiveistakoottuja pysyviä ja tilapäisiä työryhmiä.

Kannanotto 83

Paikallisjärjestöjen ja aluepalvelukeskusten toimintakykyä lisätäänsuuntaamalla niille jatkossa enemmän voimavaroja. Aluepalvelu-keskusten palvelutoimintoja ja niiden näkyvyyttä paikkakunnalla onparannettava myös tarkoituksenmukaisemmilla tilaratkaisuilla.

Kannanotto 84

Edustajakokouskauden aikana huolehditaan siitä, että paikallisjärjestöilläon tietokone, internetyhteys ja yhtenäiset sähköpostiosoitteet. Jokaisellepaikallisjärjestölle annetaan tietotekniikkakoulutus.

13.5 Tietoyhteiskunnan verkkodemokratia

Tietokoneet ovat nopeasti yleistyneet suomalaisissa kotitalouksissa jamyös ay-liikkeen jäsenten ja luottamushenkilöiden käytössä. Tietokoneoli 1990-luvun lopussa 40 prosentilla kotitalouksista, internet-yhteys noinjoka kolmannella suomalaisella ja noin neljänneksellä kotitalouksista.SAK:n liittojen jäsenistä lähes 36 prosentilla (syksyllä 2000) on käytös-sään sähköpostiosoite ja internetiä käyttää 40 prosenttia. SAK on omallajäsenmikrokampanjallaan merkittävästi edistänyt tätä kehitystä.

SAK on ollut kansalaisjärjestöjen eturintamassa hyödyntämässä verkkoa.Avasimme oman internetpalvelun ensimmäisenä pohjoismaisena keskus-järjestönä 1995. Vuoden 2001 alussa avattiin SAK:n uusi internetportaali,joka tarjoaa mm. jäsenetuja, työmarkkinauutisia, tietoa työelämästä ja ay-liikkeestä, apua jäseneksi liittymisessä jne. Verkkoa olemme käyttäneethyväksi myös mm. ay-koulutuksessa.

Tietoyhteiskunnan kehitys on lisännyt koulutetun työvoiman kysyntää,ja vastaavasti se on vähentänyt niiden työpaikkojen määrää, joissa onriittänyt vähäinen pohjakoulutus. Kiihtyvä kansainvälinen ja kansalli-nen kilpailu työpaikoista ja osaavasta työvoimasta merkitsee monillemyös syrjäytymisriskiä. Tästä seuraa liitoille tehtäviä myös oman jäse-nistön osaamisen ylläpitämiseksi.

Tietoyhteiskunnan teknologia ei sinällään ole meille tärkein kysymys.Tärkeintä on pohtia, miten se vaikuttaa ja luo mahdollisuuksia toimin-nalle. Toinen keskeinen kysymys on verkon saaminen kaikkienjäsentemme ulottuville. Tällöin nousee neljä keskeistä kysymystä.

Mikä on tietoverkkojen ja tietotekniikan vaikutus

1) ay-liikkeen toimintaan demokraattisena yhteisönä2) ay-liikkeen jäsenpalvelujen kehittämiseen3) ay-liikkeen organisointi- ja mobilisointitehtävän hoitamisessa4) jäsensuhteelle ja mitä �verkkojäsenyys� merkitsee

Verkon toimivuus edellyttää sitä, että liittojen jäsenet todella löytävätay-liikkeen verkosta ja käyttävät sitä. Verkon kaupallistuminen kiihdyt-tää kilpailua huomiosta ja tilasta.

Internetiä on pidetty suurena mahdollisuutena kansalaisyhteiskunnantoimijoiden, kuten kansalaisjärjestöjen toiminnalle. Tietoyhteiskunta-asi-ain neuvottelukunta toteaa vuonna 2000 antamassaan raportissa, ettäkansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen tähdänneettietoyhteiskuntahankkeet ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet vähäisiksi,eikä niillä ole ollut merkitystä poliittisen kulttuurin ja demokraattisteninstituutioiden kehitykselle.

Nettidemokratian tai verkkodemokratian mahdollisuuksiin on suhtau-duttu kriittisesti. Se saattaa liikaakin painottaa yksilökeskeistä vuorovai-kutusta lisätessään yksilön suoria mahdollisuuksia tehdä valintoja. Ver-kossa toimiminen ei voi kokonaan korvata ihmisten välistä fyysistä vuo-rovaikutusta. Yksilön omien valintojen ja yhteisön, kuten ammattiliitonpäätösten väliin tarvitaan keskustelua, jossa yksittäisen jäsenen näkemyk-set joutuvat vastakkain toisten näkemysten kanssa ja jossa haetaan yh-teistä ymmärrystä.

Verkkoon ei vielä näytä syntyneen varsinaisia yhteiskunnallisia liikkei-tä. Sen sijaan kansalaisliikkeet käyttävät verkkoa erityisesti kampan-jointiin ja vastarinnan organisointiin. Verkossa syntyvät liikkeet voivatolla hyvin lyhytaikaisia.

82 83

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

SAK:n aluepalvelukeskuksille on kasaantunut laaja tehtäväkokonaisuus.Aluekehittämiseen liittyvä edunvalvonta ja alueellinen järjestötyö hake-vat vielä keskinäistä tasapainoa. Yhteys valtion aluehallintoon ei vieläole täysin selkiintynyt. Sitä haittaavat valtion aluehallinnon eri yksiköi-den erilaiset toimintakulttuurit. Kolmikantainen valmistelu ei ole vieläaluehallinnossa vakiintunut, mutta sitä olisi kehitettävä vastaavin peri-aattein kuin valtion keskushallinnossa. Aluepoliittisen vaikuttamisenmallia tulisi kehittää tarvittaessa keskittämällä siihen liittyvät toiminnot.

Kannanotto 82

Aluetoiminnan tueksi tarvitaan luottamushenkilöistä ja muista aktiiveistakoottuja pysyviä ja tilapäisiä työryhmiä.

Kannanotto 83

Paikallisjärjestöjen ja aluepalvelukeskusten toimintakykyä lisätäänsuuntaamalla niille jatkossa enemmän voimavaroja. Aluepalvelu-keskusten palvelutoimintoja ja niiden näkyvyyttä paikkakunnalla onparannettava myös tarkoituksenmukaisemmilla tilaratkaisuilla.

Kannanotto 84

Edustajakokouskauden aikana huolehditaan siitä, että paikallisjärjestöilläon tietokone, internetyhteys ja yhtenäiset sähköpostiosoitteet. Jokaisellepaikallisjärjestölle annetaan tietotekniikkakoulutus.

13.5 Tietoyhteiskunnan verkkodemokratia

Tietokoneet ovat nopeasti yleistyneet suomalaisissa kotitalouksissa jamyös ay-liikkeen jäsenten ja luottamushenkilöiden käytössä. Tietokoneoli 1990-luvun lopussa 40 prosentilla kotitalouksista, internet-yhteys noinjoka kolmannella suomalaisella ja noin neljänneksellä kotitalouksista.SAK:n liittojen jäsenistä lähes 36 prosentilla (syksyllä 2000) on käytös-sään sähköpostiosoite ja internetiä käyttää 40 prosenttia. SAK on omallajäsenmikrokampanjallaan merkittävästi edistänyt tätä kehitystä.

SAK on ollut kansalaisjärjestöjen eturintamassa hyödyntämässä verkkoa.Avasimme oman internetpalvelun ensimmäisenä pohjoismaisena keskus-järjestönä 1995. Vuoden 2001 alussa avattiin SAK:n uusi internetportaali,joka tarjoaa mm. jäsenetuja, työmarkkinauutisia, tietoa työelämästä ja ay-liikkeestä, apua jäseneksi liittymisessä jne. Verkkoa olemme käyttäneethyväksi myös mm. ay-koulutuksessa.

Tietoyhteiskunnan kehitys on lisännyt koulutetun työvoiman kysyntää,ja vastaavasti se on vähentänyt niiden työpaikkojen määrää, joissa onriittänyt vähäinen pohjakoulutus. Kiihtyvä kansainvälinen ja kansalli-nen kilpailu työpaikoista ja osaavasta työvoimasta merkitsee monillemyös syrjäytymisriskiä. Tästä seuraa liitoille tehtäviä myös oman jäse-nistön osaamisen ylläpitämiseksi.

Tietoyhteiskunnan teknologia ei sinällään ole meille tärkein kysymys.Tärkeintä on pohtia, miten se vaikuttaa ja luo mahdollisuuksia toimin-nalle. Toinen keskeinen kysymys on verkon saaminen kaikkienjäsentemme ulottuville. Tällöin nousee neljä keskeistä kysymystä.

Mikä on tietoverkkojen ja tietotekniikan vaikutus

1) ay-liikkeen toimintaan demokraattisena yhteisönä2) ay-liikkeen jäsenpalvelujen kehittämiseen3) ay-liikkeen organisointi- ja mobilisointitehtävän hoitamisessa4) jäsensuhteelle ja mitä �verkkojäsenyys� merkitsee

Verkon toimivuus edellyttää sitä, että liittojen jäsenet todella löytävätay-liikkeen verkosta ja käyttävät sitä. Verkon kaupallistuminen kiihdyt-tää kilpailua huomiosta ja tilasta.

Internetiä on pidetty suurena mahdollisuutena kansalaisyhteiskunnantoimijoiden, kuten kansalaisjärjestöjen toiminnalle. Tietoyhteiskunta-asi-ain neuvottelukunta toteaa vuonna 2000 antamassaan raportissa, ettäkansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen tähdänneettietoyhteiskuntahankkeet ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet vähäisiksi,eikä niillä ole ollut merkitystä poliittisen kulttuurin ja demokraattisteninstituutioiden kehitykselle.

Nettidemokratian tai verkkodemokratian mahdollisuuksiin on suhtau-duttu kriittisesti. Se saattaa liikaakin painottaa yksilökeskeistä vuorovai-kutusta lisätessään yksilön suoria mahdollisuuksia tehdä valintoja. Ver-kossa toimiminen ei voi kokonaan korvata ihmisten välistä fyysistä vuo-rovaikutusta. Yksilön omien valintojen ja yhteisön, kuten ammattiliitonpäätösten väliin tarvitaan keskustelua, jossa yksittäisen jäsenen näkemyk-set joutuvat vastakkain toisten näkemysten kanssa ja jossa haetaan yh-teistä ymmärrystä.

Verkkoon ei vielä näytä syntyneen varsinaisia yhteiskunnallisia liikkei-tä. Sen sijaan kansalaisliikkeet käyttävät verkkoa erityisesti kampan-jointiin ja vastarinnan organisointiin. Verkossa syntyvät liikkeet voivatolla hyvin lyhytaikaisia.

82 83

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Verkko on tärkeä työkalu myös ammattiliittojen jäsenten vaikuttamisel-le omassa organisaatiossa. Tietoverkkojen kehitys antaa meille mahdol-lisuuden nopeisiin ja koordinoituihin toimiin niin omassa maassa kuinmaailmanlaajuisesti. Verkon merkitystä ei ole kuitenkaan syytä liioitellaniin, että kuvitellaan kaiken kamppailun yhteiskunnallisesta vaikutus-vallasta siirtyvän verkkoihin. Verkkoympäristöä voi käyttää myös pai-kallisen toiminnan kehittämiseen toteuttamalla siinä esimerkiksi ko-kouksia, tiedotusta, koulutusta, jäsenkyselyjä ja keskusteluja sekä kam-panjoita.

Verkossa toimittaessa on otettava huomioon, että siellä on myös muitaaktiivisia toimijoita kuin ay-liike. Kansalaiskeskusteluja organisoivatmyös media sekä muut kansalaisliikkeet. Julkista mielipidettä muovataanverkon välityksellä, mutta verkko ei toimi yhtenä kattavana julkisuus-foorumina. Verkkoon syntyy monia toisistaan riippumattomia julkisuu-den areenoita. Julkisuus pirstoutuu.

Kannanotto 85

Tietoverkkojen kehittyminen yhä tärkeämmäksi vuorovaikutuksenareenaksi edellyttää meiltä suuria ponnistuksia tasa-arvoisen osallistu-misen turvaamiseksi ay-toiminnassa.

Aidossa vuorovaikutuksessa oma verkkomme toimii keskustelun, kuun-telun ja tiedonvälityksen välineenä ja tarpeen mukaan myös organisoin-nin tehostajana.

Ay-liikkeen verkkoympäristön tehtävänä on toimia:

- mobilisoijana- nopean tiedon levittäjinä- toiminnan koordinoijina yli rajojen- kansainvälisinä ja kansallisina oppimisympäristöinä (mahdollisuus

osallistua koulutukseen ajasta ja paikasta riippumatta)- kehitystyön tukena ja kokemusten välittäjinä- kansainvälisenä ja kansallisena jäsenneuvonnan väylänä

Kannanotto 86

SAK:n ja liittojen verkossa tulee kehittää erilaisia demokratiafoorumeita,kuten esimerkiksi jäsenkyselyt, luottamusmieskyselyt jäsenpalautteidenvastaanotto, keskustelufoorumit ja kannanottojen valmisteluun osallis-tuminen

Internetin käyttö edellyttää kykyä kielelliseen ilmaisuun, lukutaitoa jakyvykkyyttä tiedon jäsentämiseen sekä sen etsintään. Suomessa luku-taito on keskimäärin korkealla tasolla, mutta yksilöiden erot ovat suuretkun on kyse kyvystä käyttää painettua tai internetissä välittyvää kirjal-lista informaatiota. Hyvä lukutaito, myös medialukutaito, kuuluu kan-salaisen perusoikeuksiin. Tietoverkkojen laajentumisen ja internetin käy-tön laajeneminen luo haasteen demokratialle yhteiskunnassa.

Kansainvälisen lukutaitotutkimuksen (2000) mukaan noin kolmasosallaaikuisväestöstä on puutteellinen lukutaito tietoyhteiskunnassaselviämiseen. Tähän ryhmään kuuluu paljon SAK:n liittojen jäseniä. Ai-kuisilla on myös epärealistinen kuva työelämän ja opiskelun lukutaito-vaatimuksista. Puolella miljoonalla aikuisella on lukutaidossaan ainakinjollakin osa-alueella vakavia puutteita. Puutteellinen lukutaito sisältääsyrjäytymisriskin.

Kannanotto 87

Syrjäytymisen estämiseksi luku- ja kirjoitustaitoa on aktiivisesti edistet-tävä myös omissa toiminnoissamme, kuten ay-koulutuksessa.

Kannanotto 88

Alkavan edustajakokouskauden aikana huolehditaan siitä, että kaikillaluottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetuilla on yhteys verkkoon jasähköpostiosoite.

Kannanotto 89

Käynnistetään kokeiluja verkossa tapahtuvan ammattiosastotoiminnan(�virtuaaliammattiosasto�) kehittämiseksi.

Tietoverkkojen ja internetin ominaisuuksia on usein pidetty kansalais-toiminnan kannalta ilman muuta myönteisinä. On kuitenkin mahdollis-ta, että tiedon kulkua pyritäänkin eri tavoin rajoittamaan. Lisäksi tieto-verkkojen kautta syntyvä jäsensuhde, �verkkojäsenyys� ay-liikkeeseensaattaa muodostua pulmalliseksi.

Muodollisesti on mahdollisuus olla osallisena laajassa verkostossa, vai-kuttaa ja saada tietoa. Suhde verkkoon voi kuitenkin jäädä täysinyksityiseksi. Jäsen ei ehkä koekaan olevansa osa jotain yhteisöä, jota kut-sutaan ay-liikkeeksi tai ammattiliitoksi. Silloin jopa ay-liikkeen oma verk-ko ylläpitäisi pikemminkin yksityistymistä kuin vahvistaisi liikkeenyhteisöllisyyttä.

84 85

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Verkko on tärkeä työkalu myös ammattiliittojen jäsenten vaikuttamisel-le omassa organisaatiossa. Tietoverkkojen kehitys antaa meille mahdol-lisuuden nopeisiin ja koordinoituihin toimiin niin omassa maassa kuinmaailmanlaajuisesti. Verkon merkitystä ei ole kuitenkaan syytä liioitellaniin, että kuvitellaan kaiken kamppailun yhteiskunnallisesta vaikutus-vallasta siirtyvän verkkoihin. Verkkoympäristöä voi käyttää myös pai-kallisen toiminnan kehittämiseen toteuttamalla siinä esimerkiksi ko-kouksia, tiedotusta, koulutusta, jäsenkyselyjä ja keskusteluja sekä kam-panjoita.

Verkossa toimittaessa on otettava huomioon, että siellä on myös muitaaktiivisia toimijoita kuin ay-liike. Kansalaiskeskusteluja organisoivatmyös media sekä muut kansalaisliikkeet. Julkista mielipidettä muovataanverkon välityksellä, mutta verkko ei toimi yhtenä kattavana julkisuus-foorumina. Verkkoon syntyy monia toisistaan riippumattomia julkisuu-den areenoita. Julkisuus pirstoutuu.

Kannanotto 85

Tietoverkkojen kehittyminen yhä tärkeämmäksi vuorovaikutuksenareenaksi edellyttää meiltä suuria ponnistuksia tasa-arvoisen osallistu-misen turvaamiseksi ay-toiminnassa.

Aidossa vuorovaikutuksessa oma verkkomme toimii keskustelun, kuun-telun ja tiedonvälityksen välineenä ja tarpeen mukaan myös organisoin-nin tehostajana.

Ay-liikkeen verkkoympäristön tehtävänä on toimia:

- mobilisoijana- nopean tiedon levittäjinä- toiminnan koordinoijina yli rajojen- kansainvälisinä ja kansallisina oppimisympäristöinä (mahdollisuus

osallistua koulutukseen ajasta ja paikasta riippumatta)- kehitystyön tukena ja kokemusten välittäjinä- kansainvälisenä ja kansallisena jäsenneuvonnan väylänä

Kannanotto 86

SAK:n ja liittojen verkossa tulee kehittää erilaisia demokratiafoorumeita,kuten esimerkiksi jäsenkyselyt, luottamusmieskyselyt jäsenpalautteidenvastaanotto, keskustelufoorumit ja kannanottojen valmisteluun osallis-tuminen

Internetin käyttö edellyttää kykyä kielelliseen ilmaisuun, lukutaitoa jakyvykkyyttä tiedon jäsentämiseen sekä sen etsintään. Suomessa luku-taito on keskimäärin korkealla tasolla, mutta yksilöiden erot ovat suuretkun on kyse kyvystä käyttää painettua tai internetissä välittyvää kirjal-lista informaatiota. Hyvä lukutaito, myös medialukutaito, kuuluu kan-salaisen perusoikeuksiin. Tietoverkkojen laajentumisen ja internetin käy-tön laajeneminen luo haasteen demokratialle yhteiskunnassa.

Kansainvälisen lukutaitotutkimuksen (2000) mukaan noin kolmasosallaaikuisväestöstä on puutteellinen lukutaito tietoyhteiskunnassaselviämiseen. Tähän ryhmään kuuluu paljon SAK:n liittojen jäseniä. Ai-kuisilla on myös epärealistinen kuva työelämän ja opiskelun lukutaito-vaatimuksista. Puolella miljoonalla aikuisella on lukutaidossaan ainakinjollakin osa-alueella vakavia puutteita. Puutteellinen lukutaito sisältääsyrjäytymisriskin.

Kannanotto 87

Syrjäytymisen estämiseksi luku- ja kirjoitustaitoa on aktiivisesti edistet-tävä myös omissa toiminnoissamme, kuten ay-koulutuksessa.

Kannanotto 88

Alkavan edustajakokouskauden aikana huolehditaan siitä, että kaikillaluottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetuilla on yhteys verkkoon jasähköpostiosoite.

Kannanotto 89

Käynnistetään kokeiluja verkossa tapahtuvan ammattiosastotoiminnan(�virtuaaliammattiosasto�) kehittämiseksi.

Tietoverkkojen ja internetin ominaisuuksia on usein pidetty kansalais-toiminnan kannalta ilman muuta myönteisinä. On kuitenkin mahdollis-ta, että tiedon kulkua pyritäänkin eri tavoin rajoittamaan. Lisäksi tieto-verkkojen kautta syntyvä jäsensuhde, �verkkojäsenyys� ay-liikkeeseensaattaa muodostua pulmalliseksi.

Muodollisesti on mahdollisuus olla osallisena laajassa verkostossa, vai-kuttaa ja saada tietoa. Suhde verkkoon voi kuitenkin jäädä täysinyksityiseksi. Jäsen ei ehkä koekaan olevansa osa jotain yhteisöä, jota kut-sutaan ay-liikkeeksi tai ammattiliitoksi. Silloin jopa ay-liikkeen oma verk-ko ylläpitäisi pikemminkin yksityistymistä kuin vahvistaisi liikkeenyhteisöllisyyttä.

84 85

SAKLiikkeessä tulevaisuuteenSAKLiikkeessä tulevaisuuteen

Internetin käyttö jakaantuu SAK:laisessa ay-liikkeessä epätasaisesti, to-dennäköisesti vielä pitkään. Siksi se ei voi muodostua demokratianyksinomaiseksi väyläksi. Toisaalta yhteisöllisyys edellyttää myös ihmis-ten suoraa, fyysistä kohtaamista. Tämän vahvistavat mm. ne kokemuk-set, joita on saatu verkossa toteutetusta ammattiyhdistyskoulutuksesta.

SAK:n ja liittojen oma verkko antaa hyvän mahdollisuuden jäseneduistakertomiseen. Näitä voivat olla esimerkiksi neuvontapalvelut, vakuutuk-set, matkat, erilaiset tarjoukset jne. Muihin kaupallisiin tarkoituksiin sitätulee käyttää harkiten, selkeästi rajatulla tavalla ja yhteisesti hyväksytty-jen pelisääntöjen varassa.

Jäsenemme eivät saa jäädä pelkäksi kohteeksi liikkeen omassa verkossa.Verkon mahdollisuudet aktivoida osallistumista ovat olemassa, muttaosallistuvan demokratian lisääminen monipolvisessa järjestö-organisaatiossa vaatii sen jatkuvaa huoltamista.

86