liikkumattomuuden ja epäterveellisen ruokavalion yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset...

03.05.2023 1

Liikkumattomuuden ja epäterveellisen ruokavalion yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset selittäjät

Katja Borodulinerikoistutkija, dosentti

Tutkimusryhmä:HY/Kuluttajatutkimuskeskus: Jallinoja Piia, Jauho Mikko, Niva Mari SYKE: Kopperoinen Leena, Viinikka Arto

THL: Härkänen Tommi, Kanerva Noora, Koivusalo Meri, Mäki-Opas Tomi, Männistö Satu, Peltola Mikko, Prättälä Ritva, Raulio Susanna, Seppälä Timo, Saarsalmi Perttu, Sääksvuori Lauri, Valkeinen Heli

03.05.2023 2

Mitä tiedämme vähäisen liikunnan ja epäterveellisen ruokavalion tekijöistä ja yhteiskunnallisista kustannuksista?

Väestössä aiempaa enemmän liikunnan ja ravinnon suhteen ääripäitä; liikkumattomuus ja epäterveellinen ruokavalio kasvattavat yhteiskunnan polarisaatiokehitystä ja kohdistuvat väestön haavoittuviin ryhmiin– Aiempi tutkimus kuvannut eroja isoissa väestöryhmissä, joista

tärkeimmät ikä, sukupuoli, ja sosioekonominen asema Ilmiö vahvistunut ajassa; vastakkaisista tavoitteista huolimatta. Yhteiskunnalliset kustannukset vähän tutkittuja Toimenpideohjauksilla myös rooli, josta vähän puhuttu terveyttä

edistävien elintapojen yhteydessä

03.05.2023 Esityksen nimi / Tekijä 3

03.05.2023 4

Mitkä ovat tärkeimmät vähäistä liikuntaa ja epäterveellistä ruokavaliota selittävät yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät ja minkälaisia yhteiskunnallisia ulottuvuuksia ilmiöön liittyy?

1) Tärkeimmät haasteryhmät ja niiden selittävät tekijät: sosio-demografiset (mm. ikä, sukupuoli, koulutus), psykososiaaliset (pystyvyyden ja itsekontrollin tunteet, sosiaalinen tuki) sekä kodin läheisyydessä sijaitsevat palvelut (ruoka- ja elintarvikepalvelut) ja liikkumista tukevat rakenteet (jalankulku/pyörätiet, puistot, liikuntapaikat).

2) Liikkumattomuuteen ja epäterveelliseen ruokavalioon liittyvät kustannukset, jotka aiheutuivat työhön osallistumattomuudesta (sairauspoissaolot ja ennenaikainen eläköityminen) ja erikoissairaanhoidon palveluista.

3) Haasteellisten väestöryhmien kvalitatiivinen näyttö elinympäristöön, arjen rytmeihin, syrjäytymiseen ja elintapavalintojen motiiveihin liittyvistä tekijöistä. Piia Jallinoja

4) Uudet avaukset ja mahdollisuudet terveyserojen kaventamiseen tiedeyhteisössä, kansanterveys- ja liikuntajärjestöjen piirissä sekä eri maissa selvittäen etenkin käyttäytymistieteistä nousevia toimia, tuotteiden hintaan tai käyttöön suoraan kohdentuvia toimia, ml. verotus ja tuet , sosiaalisiin taustatekijöihin kohdentuvia ja etenkin sosioekonomisten erojen kaventamiseen kohdentuvia laajempia yhteiskuntapoliittisia toimia. Meri Koivusalo

Yleinen itsekontrolli Liikunnan pystyvyyden tunne Sosiaalinen tuki liikunnan

harrastamiseen Sosiaalinen tuki liikunnalle rankaisun

tunteet

Ikä Koulutus Lapsiluku Siviilisääty Työliikunta Työmatkaliikunta Sukupuoli Työstatus

Etäisyys mihin tahansa vesistöön Erityisliikuntakohde linnuntie-

etäisyydellä Kevyenliikenteen väylien kokonaispituus

linnuntie-etäisyydellä Maastoliikuntakohde linnuntie-

etäisyydellä Erilaisten liikuntapaikkojen lukumäärä

linnuntie-etäisyydellä Moottoriteiden kokonaispituus linnuntie-

etäisyydellä Muiden tietyyppien kokonaispituus

linnuntie-etäisyydellä Sisäliikuntakohde linnuntie-etäisyydellä Ulkoliikuntakohde linnuntie-etäisyydellä Vesiliikuntakohde linnuntie-etäisyydellä Virkistysalueiden kokonaisala linnuntie-

etäisyydellä

Liikuntaan liittyvät ympäristötekijät

Yksilön ominaisuudet

Psykososiaaliset ja sosiaalisen tuen tekijät

Vähäinen vapaa-ajan liikunta

Vähäinen liikuntaPSYKOSOSIAALISET TEKIJÄTTulokset Itsesäätelyyn liittyvät tekijät sekä sosiaalisen

tuen rooli merkittäviä tekijöitä kaikissa väestöryhmissä. Itsesäätely kiteytyy itsehallintataitoihin ja motivaatioon.

Sosiaalisen tuen roolilla on merkitystä miesten ja naisten liikuntaharrastukseen, mutta erityisesti parisuhteessa oleville miehille ja matalampiin koulutusryhmiin kuuluvilla.

Tukea päätöksentekoon Yksilöä ei saa jättää yksin hänen vähäisten

taitojensa kanssa. Ihmiset haluaisivat enemmän tukea.

Tukiverkostoja ja mahdollisuuksia ottaa elintavat puheeksi pitää luoda aiempaa paremmin.

Keinot, joilla lisätään ja tuetaan yksilön taitoja arjen hallintaan ovat keskeisiä.

Taitoja ja arvoja voivat edistää esim. neuvolat, koulut ja työpaikat.

Elintapojen edistämisen täytyy olla upotettuna osaksi kaikkien sektoreiden perustoimintaa

Mahdollisia toimintakeinoja: yksilöivät neuvonnat, digitalisaation hyödyntäminen motivoinnissa, palautteen saamisessa ja monitoroinnissa.

Vähäinen liikuntaSOSIO-DEMOGRAFISET TEKIJÄTTulokset Arjen rytmien ja ajanhallinnan

ymmärtäminen: työssäkäynti, nuorempi ikä, Parisuhteessa olevilla miehillä enemmän

inaktiivisuutta kuin ei-parisuhteessa. Kaupungissa asuvilla enemmän selittäviä

tekijöitä, kuten työelämässä oleminen ja työmatkojen vähäinen aktiivisuus. Maaseudulla oli vähän liikkumattomuutta selittäviä tekijöitä.

Työelämän ulkopuolella olevien liikunnasta tiedetään kovin vähän ja nykytulokset eivät valottaneet aihetta aiempaa paremmin.

Tukea päätöksentekoon Ennen vanhaan liikettä tuli riittävästi tuli arjen

selviytymisen yhteydessä. Nyt liikettä pitää osata luoda itse.

Urheiluharrastus ei välttämättä ole vastaus, jotta liikuntasuositukset saavutettaisiin.

Keinoja: Vaatii muutosjohtamista rakenteiden

kautta: esim. neuvolat, koulut ja työpaikat. Terveydenhuollon lakisääteiset

tarkastukset ja toimenpiteet. Preventiota ei onnistu jos sille ei ole

suunniteltu toimivia kanavia. Onko liikunta riittävän tärkeä arvo, jotta sitä

edistetään kaikilla sektoreilla?

Vähäinen liikuntaYMPÄRISTÖTulokset Liikuntaympäristön tekijät eivät syvennä

liikunnan polarisaatiota Suomalaisilla liikuntamahdollisuus lähellä

kotia Veden läheisyys ja virkistysalueet

yhteydessä liikuntaan Isojen väylien ja sisäliikuntapaikkojen

vieressä asuminen yhteydessä vähäiseen liikuntaan

Maaseudulla haasteellisia ryhmiä, joita ei pystytty tunnistamaan niin hyvin kuin kaupungeissa ja joka voi liittyä palvelurakenteen puutteeseen.

Tukea päätöksentekoon Liikuntapaikkojen sijainnilla lisätään liikunnan

tasa-arvoa. Ylläpitoa jatkettava vähintään yhtä hyvällä

otteella kuin tähän mennessä. Liikuntapaikkojen sijainti ei takaa

harrastamista.

Yleinen itsekontrolli Ravitsemuksen pystyvyyden tunne Sosiaalinen tuki terveelliseen ruokaan

Ikä Koulutus Lapsiluku Siviilisääty Sukupuoli Työstatus Joukkoruokailu lounas-

tai päivällisaikaan (energiansaanti)

Alkoholipalvelu verkostoetäisyydellä Erilaisten terveelliseksi katsottujen

palveluiden lukumäärä verkostoetäisyydellä

Epäterveellinen palvelu verkostoetäisyydellä

Erilaisten epäterveelliseksi katsottujen palveluiden lukumäärä puolen kilometrin verkostoetäisyydellä

Kauppa verkostoetäisyydellä Muu epäterveellinen palvelu

verkostoetäisyydellä Muu terveellinen palvelu

verkostoetäisyydellä Ravintola tai kahvila

verkostoetäisyydellä Terve palvelu verkostoetäisyydellä

Ruokavalioon liittyvät ympäristötekijät

Yksilön ominaisuudet

Psykososiaaliset ja sosiaalisen tuen tekijät

Epäterveellinen ruokavalio

Epäterveellinen ravintoPSYKOSOSIAALISET TEKIJÄTTulokset Kaikissa väestöryhmissä itsesäätelyyn

liittyvät tekijät (yleinen itsekontrolli ja pystyvyyden tunne) olivat epäterveelliseen ruokaan liittyviä.

Pystyvyyden tunne vastustaa epäterveellisiä ruokavalintoja nousi esiin työelämässä olevilla.

Nämä kiteytyvät motivaatioon, arvoihin ja itsehallintataitoihin.

Tukea päätöksentekoon Yksilöä ei saa jättää yksin hänen vähäisten

taitojensa kanssa. Keinot, joilla lisätään ja tuetaan yksilön taitoja arjen hallintaan ovat keskeisiä.

Tukiverkostoja ja mahdollisuuksia ottaa elintavat puheeksi pitää luoda aiempaa paremmin.

Keinot, joilla lisätään ja tuetaan yksilön taitoja arjen hallintaan ovat keskeisiä.

Taitoja ja arvoja voivat edistää esim. neuvolat, koulut ja työpaikat.

Elintapojen edistämisen täytyy olla upotettuna osaksi kaikkien sektoreiden perustoimintaa.

Digitalisaation rooli yksilön itsesäätelyn vahvistuskeinona nähtävä mahdollisuutena.

Epäterveellinen ravintoYKSILÖTEKIJÄTTulokset Syöminen liittyy aikaan ja paikkaan. Osalla se on

työssäkäynnin myötä säänneltyä esimerkiksi kellonaikojen ja sisältöjen suhteen ja osalla esimerkiksi kotona parisuhteen kautta ohjautuvaa.

Ne, jotka eivät ole työelämässä ja syövät epäterveellisesti, saattavat olla alttiita ruokakioskeille ja makeiskaupoille. Tämä liittyy myös siihen, että kun päivärytmi nivoutuu kotiympäristöön, voi palveluympäristöllä olla työssäkäyviä tärkeämpi rooli.

Miehillä on haasteellisempaa noudattaa terveellistä ruokavaliota. Miehillä epäterveellistä ruokavaliota noudattivat usein päivällistä kodin ulkopuolella syövät ja matalimmin koulutetut.

Epäterveelliseen ruoan valinta ei ole pelkästään terveysvalinta, vaan liittyy elämäntilanteeseen kuten työhön ja perhestatukseen.

Tukea päätöksentekoon Keinot, joilla arkirytmiä pystyy hallitsemaan

vakaammin voivat olla aiempaa tärkeämpi. Haasteellisin ryhmä ovat miehet, joiden

pitäisi panostaa kotona valmistettuun ruokaan. Matalimmin koulutettu ryhmä on tunnistettava ajoissa ja päästävä vaikuttamaan heidän ravitsemukseensa nykyistä paremmin.

Työelämässä olevilla miehillä on useammin epäterveellinen ravinto, joten työpaikkojen ruokatarjontaan tulee panostaa vaikuttavammin.

Epäterveellinen ravintoYMPÄRISTÖTulokset Kodin lähellä sijaitsevilla ruokapalveluilla ei

ollut vahvaa selittävää roolia. Sekä kaupungissa että maaseudulla ilmiö oli samanlainen. Tulos ehdottaa, että ruokapalveluita, erityisesti kauppoja, on kohtalaisen hyvin saatavilla kaikille.

Ne, jotka eivät ole työelämässä ja syövät epäterveellisesti, saattavat olla alttiita ruokakioskeille ja makeiskaupoille. Tämä liittyy myös siihen, että kun päivärytmi nivoutuu kotiympäristöön, voi palveluympäristöllä olla kotona aikaansa viettäville tärkeämpi rooli kuin työssä käyville.

Tukea päätöksentekoon Ruokapalveluiden saatavuus lisää ruoan

tasa-arvoa. Tilanne palvelujen saatavuuden suhteen näyttää kohtuullisen hyvältä tutkituilla alueilla.

Epäterveellisten ruokapalveluiden sijainti kodin lähellä tarjoaa mahdollisuuden, jota ihmiset myös käyttävät.

03.05.2023 19

Sairauspoissaolot 5 vuoden seurannassa

Varhainen eläköityminen 5 vuoden seurannassa

Beta-estimaatti P-arvo Beta-estimaatti (OR) P-arvo

Kokonaisliikuntaindeksi (n=2621)

inaktiivi -.16 (-.52-.20) 0.39 0.93 (0.52-1.64) 0.80

matala -.06 (-41-.28) 0.72 0.78 (0.46-1.,33) 0.36

keski -.01 (-.19-.18) 0.95 1.02 (0.78-1.33) 0.86

Ravintoindeksi -.0008 (-.02-.02) 0.94 1.0 (0.97-1.02) 0.83

Vapaa-ajan liikunta (n=2728) .06 (-.14-.25) 0.56 1.08 (0.82-1.42) 0.56

Vakioitu sukupuoli, ikä, BMI, koettu terveydentila, tupakointi

Yhteiskunnalliset suorat kustannuksetaineistona T2000 tutkittavat, jotka terveitä ja työelämässä seurannan alkaessa

03.05.2023 20

Yhteiskunnalliset suorat kustannuksetaineistona T2000 tutkittavat, jotka terveitä ja työelämässä seurannan alkaessa

Erikoissairaanhoidon kustannukset Sensitiivisyysanalyysit FINRISKI 2002-aineistolla (n=4724)

Beta-estimaatti P-arvo Marginaalivaikutus, Euroa

P-arvo Marginaalivaikutus, Euroa

P-arvo

Kokonaisliikuntaindeksi (n=2621)

inaktiivi 0.17 (-0.03-0.38) 0.096 814 (-863-2491) 0.34 830 (-155-1815) 0.099

matala 0.01 (-0.19-0.21) 0.95 -437 (-1713-839) 0.50 -209 (-1085-668) 064

keski -0.02 (-0.11-0.11)

0.97 -354 (-1248-541) 0.44 58 (-454-570) 0.82

Ravintoindeksi 0.004 (-0.01-0.18)

0.54

Vapaa-ajan liikunta (n=2728)

0.09 (-0.02-0.21) 0.12 341 (-456-1138) 0.40 402 (-155-959) 0.16

Vakioitu sukupuoli, ikä, BMI, koettu terveydentila, tupakointi,

KUSTANNUKSETTulokset Seuranta-ajan kuluessa vähän liikkuvilla ei paljon

liikkuvia suurempaa todennäköisyyttä varhaiseen eläköitymiseen, sairauspoissaolopäiviin tai suoriin erikoissairaanhoidon kustannuksiin.

Säästö erikoissairaanhoidon kustannuksissa oli noin 400 Euroa vapaa-ajan liikunnan muutokselle ja 830 Euroa kokonaisliikunnalle.

Ravintokäyttäytymisessä samansunntiaset löydökset.

Pohdintaa hypoteesien vastaisille tuloksille: Erittäin haasteellinen mallintaa, muuttujiin liittyvien

harhojen suhteen. Analyyseihin otettu mukaan täysin terveet tutkittavat,

joka asetti haasteita aineiston koon suhteen. Yhteyksien suunnat olivat oikeita; olisiko merkitsevä

jos aineistokoko olisi ollut suurempi. Ikä on vahvin sairastavuutta ennustava tekijä, ja

käytössä olleissa väestöaineistoissa ikä oli vahvasti analyysejä sekoittava tekijä.

Tukea päätöksentekoon Elintapojen edistämisen ja sitä kautta

saatavan prevention näkökulmasta suorien säästöjen mittaaminen haasteellista ja jopa mahdotonta tässä tutkimuksessa toteutetulla tavalla.

Elintavoilla ehkäistävät taudit kehittyvät vuosikymmenien saatossa, jossa riski-ikä alkaa eläkeiän kynnyksellä. Matkan varrella kulkevia rahavirtoja on mahdotonta tutkia.

Jatkossakin on tärkeää tutkia aihetta, mutta metodeja ja tutkimusasetelmia tulisi ymmärtää paremmin.

Psykososiaaliset tekijät

Ympäristö

LIIK

UN

TA- J

A R

AVIN

TO-

KÄ

YTTÄ

YTYM

INEN

Tarkkojen väestöryhmien tunnistaminen tuo lisävahvistusta siihen, että ravinnon ja liikunnan suhteen räätälöinti, useat lähestymistekniikat ja laaja-alaisempi monisektorinen yhteistyö ovat

tarpeen. Ravinnon ja liikunnan toimintakeinot rakennettava erilaisilla tavoilla.

Palvelujen sijainti ei jaa kansaa liikunnan tai ravinnon suhteen. Palvelujen tasoon panostettava jatkossakin. Ympäristötekijät nähtävä joko kannustavina tai estävinä.

Yksilön sosio-demografiset tekijätYmmärrettävä, että käyttäytyminen liittyy aikaan, paikkaan ja elämäntilanteeseen, ei terveysvalintoihin. Ajanhallinta ja toimivien palvelujen tarjonta oikeassa paikassa oikeaan aikaan on tärkeää.

Yksilöä tuettava itsehallintataitojen kehittymisessä lisäämällä elintapojen arvopohjaa, unohtamatta sosiaalisen tuen valtavaa potentiaalia. Arvostus elintapojen tärkeyteen tulisi olla läpileikkaavana muiden sektorien toiminnassa. Hyvä itsesäätely johtaa yleiseen hyvään yhteiskunnalliseen kehitykseen.

KustannuksetSuorat kustannukset varhaisen eläköitymisen, sairauspoissaolojen ja erikoissairaanhoidon kustannusten suhteen vaatimattomia. Eliniän aikaisen altistuksen mittaaminen ja osoittaminen väestöaineistoissa ei välttämättä oikea tapa.

Politiikkatoimenpiteet

RÄÄTÄLÖINTI

Yhteenveto

03.05.2023 23

Menetelmät Aineistot:

– FINRISKI 2002 (n=8799) ja 2007/Dilgom väestötutkimustutkimuskohortti (n=5024)

– Terveys 2000 terveystutkimus (n=6354) Osallistuivat laajaan terveystarkastukseen Rekisteritietojen seuranta: eläkerekisteri, KELAn sairauspoissaolot,

hoitoilmoitusrekisterin erikoissairaanhoidon käynnit Kyselylomakkeella mitattu vapaa-ajan liikunta Ruoankäyttökyselyyn pohjautuva pohjoismainen terveellisen ruoan indeksi Taustatekijät, psykososiaaliset tekijät

03.05.2023 24

Mittarit

Selitettävät tekijät.– Vapaa-ajan kokonaisliikuntakysymys (vähäinen liikunta vs. muut)– Ruoankäyttökyselyyn pohjautuva pohjoismainen terveellisen

ruoan indeksi (alin viidennes vs. muut) Selittävät tekijät:

– Yksilötason muuttujat: ikä, sukupuoli, koulutus, siviilisääty (parisuhde vs. muu), kotona asuvien lasten lkm.

– Psykososiaaliset tekijät: liikunnan ja ravinnon pystyvyyden tunne esteisiin, itsekontrolli, sosiaalinen tuki liikuntaan ja ravintoon.

– Kodin läheisyydessä sijaitsevan ympäristön palvelut ja ulottuvuudet

03.05.2023 25

Ympäristötekijöiden menetelmät Tarkasteltiin Dilgom-tutkittavien kodin

lähiympäristöä ja sen yhteyttä vapaa-ajan liikuntaan ja ruokavalioon– Tutkittavien paikannus kartalle

asuinrakennuskoordinaattien perusteella– Ympäristömuuttujia erilaisista

paikkatietoaineistoista Liikuntaa:

– SYKE Ravinto:

– Yritysrekisteri (2010)– Kaupunki-maaseutu-luokitus– (Urban Zone –luokitus)


Virkistysala kahden kilometrin lähiympäristössä

Bufferit vastaajille 2 kilometrin säteellä

Valitaan aina kunkin bufferin leikkaavat ruudut ja lasketaan ruutujen virkistysalat yhteen

03.05.2023 27

Palvelumuuttujien laskenta

Verkostoanalyysi ArcGIS-ohjelmiston Network Analyst –laajennuksen OD Cost Matrix –työkalulla

liikkumattomuuden ja epäterveellisen ruokavalion yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset...

Health & Medicine