liikunnan pedagogiikk a - courses · 2017. 11. 22. · •yk:n lapsen oikeuksien komitea on...

LIIKUNNAN PED AGO GIIKK

AEDUK 7212

A N N A - L I I S A K Y H Ä L Ä

TAVOITTEET

Opintojakson suoritettuaan opiskelija•

tietää ja tuntee• varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen liikuntaa säätelevien asiakirjat ja niiden

sisällöt ja osaa hyödyntää ja käyttää niitä pohjana liikuntakasvatuksen suunnittelussa

ymmärtää liikunnan merkityksen lapsen terveyden ja hyvinvoinnin, yleisten oppimisedellytysten, •

myönteisen kehosuhteen ja sosiaalisten taitojen kannalta ja osaa tukea lasta niiden

kehittämisessä.

22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 2

TAVOITTEET…

tunnistaa lapsen motorisen kehityksen vaiheita ja osaa •

ohjattujen monipuolisten liikuntatilanteiden, leikin ja

omaehtoisen liikunnan keinoin tukea lapsen motoristen

perustaitojen- ja kehonhallinnan- ja havaintomotoristen

taitojen kehittymistä sekä ilmaisua.

osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida monipuolista, kaikki •

lapset huomioivaa, pätevyyden kokemuksia kehittävää,

ohjattua ja vapaata liikuntaa erilaisille lapsille ja lapsiryhmille

tunnistaa, hallitsee ja osaa kestävä kehitys huomioiden •

hyödyntää ja muokata erilaisia liikunnan oppimisympäristöjä

ja ymmärtää yhteistyön merkityksen eri toimijoiden kesken


SISÄLTÖ

varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen liikuntaa • säätelevät asiakirjat ja niiden sisällöt

lapsen terveyden ja hyvinvoinnin, yleisten oppimisedellytysten, •myönteisen kehosuhteen ja sosiaalisten taitojen tukeminen liikunnan keinoin

varhaisikäisen lapsen motorinen kehitys ja motoriset perustaidot•

vapaan ja ohjatun liikunnan suunnittelu, toteutus ja arviointi•

varhaiskasvatuksen liikunnan oppimisympäristöt•

yhteistyö eri tahojen kanssa•

eheyttäminen • - kuvataide


TOTEUTUS

Luennot • 10 h

Ryhmät • 30 h: liikuntaleikit, luistelu, perusliikkuminen,

voimistelu, temppuilu, musiikki-/luovaliikunta, palloilu,

suunnittelu ja ohjaus

OTR • 4 h: suunnittelutehtävät

Omatoiminen opiskelu n. • 90 h

Tentti viimeisellä ryhmätunnilla, kirjallisuuden, luentojen ja •

ryhmätuntien pohjalta


OPPIMATERIAALI JA KIRJALLISUUS

Sääkslahti, A. (• 2015). Liikunta varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-

kustannus.

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä • – Varhaisvuosien fyysisen

aktiivisuuden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja

21:2016: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-410-8

Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille.•

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:22 :

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/• 10024/75406/O

KM22.pdf?sequence=1


https://helsinkifi-my.sharepoint.com/personal/akyhala_ad_helsinki_fi/Documents/opetus/OPETUS/lastu_liidid1/LUENNOT/L 1-3_2015.pptx

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75406/OKM22.pdf?sequence=1

KURSSIN SUORITTAMINEN

Ryhmätunneille osallistuminen , • max. kaksi poissaoloa sallittu (2x 1½h), sen jälkeen:

Korvaava tehtävä • - palauta s-postilla: 1) tuntisuunnitelma poissaolokerran aiheesta 3-6v:lle

tavoitteineen tai 2) essee ko. aiheesta esim. luistelun opetuksen eteneminen alkeista

kouluikään

Tentin hyväksytty läpäiseminen (• 1-5), uusinta laitostentissä yksilötenttinä (2 uusintaa)

Liikuntatuokion ohjaus ryhmissä; suunnittelu, toteutus, arviointi (+ / • - / 0)

Muiden tunneilla annettavien tehtävien suorittaminen (• hyv/hyl)


LUENNOT

TO 23.11.17 klo 12.15-13.45 Aurora 230: Liikuntaa ohjaavat asiakirjat, suositukset, leikki

PE 01.12.17 klo 12.15-13.45 Aurora 230: Motorinen kehitys, motoriset perustaidot

TO 18.01.18 klo 14.15-15.45 Aurora 230: P-kodin liikuntakasvatus

PE 26.01.18 klo 14.15-15.45 Aurora 230: Liikunnan didaktiikka, välineliikunta tehtävä

TO 15.03.16 klo 12.15-13.45 Aurora 230: Liikunnan suunnittelumallit

Tentti: MA 23.04.16 klo 16-18 Aurora 230


RYHMÄT ALKAVAT AAMULLA 8.30 JA ILTAPV. 12.15!

Kumpula: motoriset perustaidot, 1. nassikkapaini, leikki

Kumpula: leikit, temppuilu/radat 2.

Myrskyluoto: lasten 3. havainnointi (klo:n aika ilmoitetaan myöh.)

Paloheinä 4. 2h: Luistelu

Kumpula: leikit, luova liikunta, palloilu, 5.

Kumpula: välineet/satuliikunta6.

Kumpula: suunnittelu (OTR)7.

Kumpula: lapset8.


VASU

Oppimisen alue: Kasvan, liikun ja kehityn•

Päivittäinen liikkuminen eli fyysinen aktiivisuus on lapsen •hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta

Säännöllisellä ohjatulla liikunnalla • on tärkeä merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja motoriselle oppimiselle

Kasvattajien tehtävänä on luoda lapsille liikuntaan virittävä, •monipuolinen ympäristö, poistaa liikuntaan liittyviä esteitä ja opettaa turvallista liikkumista lapsen toimintaympäristössä

Vähän liikkuvien lasten kannustaminen liikkumiseen on •tärkeää

Liikunnallisen elämäntavan kehittyminen alkaa jo •varhaislapsuudessa

22.11.2017A-Liisa Kyhälä

10

http://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf

ESIOPETUKSEN SUUNNITELMAN PERUSTEET 2014: FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS

Päivittäinen monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja •terveydelle.

Liikkumisen ja leikin avulla harjaannutetaan lapsen fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa, •havaintomotorisia- ja motorisia perustaitoja.

Lapsen hienomotoriikka, kädentaidot sekä käden ja silmän yhteistyö kehittyvät arkipäivän •toiminnoissa.

Ohjatun liikunnan lisäksi lapselle annetaan mahdollisuuksia omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan •ja leikkiin.

Lasta tuetaan toimimaan omatoimisesti, aloitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmässä sekä •rohkeasti kaikissa liikuntatilanteissa.

Lasta ohjataan ymmärtämään liikunnan merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle.•


http://www.oph.fi/download/163781_esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNNAN SUOSITUKSET 2016

Vauhti virkistää: Vähintään • 3 h monipuolista, kuormittavuudeltaan eri

tasoista fyysistä aktiivisuutta, mahdollisuus rentoutua ja rauhoittua

Aktiivinen tekeminen innostaa: ei yli tunnin mittaisia istumisjaksoja ja •

lyhyempiäkin istumisjaksoja on hyvä tauottaa

Kohti• liikkuvampaa elämäntapaa: perhe on tärkeä roolimalli

Kuuntele ja anna lapselle mahdollisuus vaikuttaa: anna lapsen osallistua •

itseään koskeviin päätöksiin valintoihin ja suunnitelmiin (Osallisuus)

Tekemällä• taitoja: mahdollista lapselle monipuolinen leikkiminen ja

liikkuminen erilaisissa ympäristöissä, kaikkina vuodenaikoina ilman turhia

kieltoja ja liiallista turvallisuushakuisuutta (Motoriset perustaidot)


http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75405/OKM21.pdf?sequence=1

ILOA, LEIKKIÄ JA YHDESSÄ TEKEMISTÄ

Ympäristö• haastaa ja hauskuuttaa: Luo lapselle houkuttelevia ympäristöjä, joissa monipuolinen

liikkuminen on mahdollista ja sallittua

Välineet• ja lelut: innosta lasta kokeilemaan, järjestä välineet sellaiseen paikkaan, että ne ovat

myös lasten saatavilla ja vapaassa käytössä, erityislasten tarpeet huomioidaan

Ohjattu• liikunta: Uusien taitojen oppiminen ja liikunnasta nauttiminen yhdessä muiden kanssa,

kaikilla po. samat mahdollisuudet osallistua

Liikunta• varhaiskasvatuksessa: Varhaiskasvatuslain perusteella varhaiskasvatukseen

osallistuvalla lapsella on oikeus suunniteltuun, tavoitteelliseen ja monipuoliseen

liikuntakasvatukseen. Samalla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä

Koko • kylä liikuttaa: Yhteistyö eri tahojen välillä edistää lasten terveyttä ja hyvinvointia!

EDELLISESSÄ VALISUSSA (2005) KOROSTETTIIN NÄITÄ

MÄÄRÄ Lapsi tarvitsee joka päivä vähintään kolme tuntia vaihtelevan tasoista eli eri •

intensiteeteillä tapahtuvaa liikuntaa.

LAATU Lapsen tulee saada päivittäin harjoitella motorisia perustaitoja monipuolisesti eri •

ympäristöissä.

SUUNNITTELU JA TOTEUTUS • Varhaiskasvattajien tulee suunnitella ja järjestää

tavoitteellista ja monipuolista liikuntakasvatusta päivittäin.

VALISU 2005:

YMPÄRISTÖ • Varhaiskasvattajien tehtävänä on luoda lapsille liikuntaan houkutteleva

ympäristö, poistaa liikuntaan liittyviä esteitä ja opettaa turvallista liikkumista eri ympäristöissä.

VÄLINEET • Päivähoidon toimipisteissä tulee olla lasten liikunnan perusvälineistö. Välineitä

tulee olla riittävästi ja niiden tulee olla helposti lasten saatavilla myös omaehtoisen toiminnan

aikana.

YHTEISTYÖ • Varhaiskasvatushenkilöstön tulee olla aktiivisessa ja vastavuoroisessa

yhteistyössä lasten vanhempien kanssa. Hyödynnetään myös muut lasten liikuttamiseen

osallistuvat tahot.

OSALLISUUS Ota lapsi mukaan suunnittelemaan, päättämään ja valitsemaan • – kehitystaso

huomioiden.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/113633/URN%3aNBN%3afi-fe201504225286.pdf?sequence=1

LIIKUNTALAKI JA YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS

Uusi liikuntalaki • hyvaksyttiin eduskunnassa vuoden 2015 alussa

Liikuntalain keskeisenä tavoitteena on edistää lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan •

avulla sekä vähentää eriarvoisuutta liikunnassa

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus • (Convention on the Rights of the Child) on lapsen

oikeuksia säätelevä kansainvälinen ihmisoikeussopimus

Varhaiskasvatuksessa keskeisiä asioita ovat lapsen oikeus leikkiin ja vapaa• - aikaan sekä oikeus

osallistua kulttuuri- ja taide-elämään

YK• :n lapsen oikeuksien komitea on esittänyt huolensa siitä, että lapset menettävät

kosketustaan luontoon ja ulkoiluun, koska opetus tapahtuu usein sisätiloissa. Liiallinen

turvallisuuden tavoittelu ei saisi estää lasta leikkimästä ja kokeilemasta omia fyysisiä rajojaan


http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150390

https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-kokonaisuudessaan/

LAPSEN FYYSISEN AKTIIVISUUDEN TÄRKEYS

Fyysinen aktiivisuus on edellytys lapsen •

normaalille fyysiselle kasvulle ja

kehitykselle.

Se tukee lapsen psyykkistä • ja sosiaalista

kehitystä ja edistää kognitiivisia toimintoja,

sekä vaikuttaa lapsen terveyteen ja

hyvinvointiin


SUOSITUKSET FYYSISESTÄ AKTIIVISUUDESTA

Suomen

Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten (• 2016) mukaan alle kouluikäisen tulisi liikkua joka päivä

vähintään kolme tuntia, josta reippaasti n. 1 h (= fyysistä aktiivisuutta jonka aikana lapsi hengästyy),

eikä lapsen hereillä ollessa yhtäjaksoinen paikallaanolo saisi ylittää 60 minuuttia

Kansainväliset

Varhaiskasvatusikäisen lapsen tulisi olla joka päivä fyysisesti aktiivinen kolme tuntia päivässä, eikä •

lapsen hereillä ollessa yhtäjaksoinen paikallaanolo saisi ylittää 60 minuuttia (NASPE, 2009 (ohjattua 1h+

monta tuntia vapaata); Australian Government, Department of Health and Ageing, 2010; Canadian Society for

Exercise Physiology, 2012; Department of Health UK, 2011; IOM, 2011, WHO, 2010 (MVPA 1h))


FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄT TEKIJÄT

Vapaa /omaehtoinen • leikki

ja ulkona liikkuminen (Hinkley ym. 2008;

Sääkslahti 2005; Raustorp ym. 2012)

Fyysisen ulkoympäristön tarjoamat •

mahdollisuudet (metsä, puisto, suuri piha-alue)

(Fjortoft 2004; Dyment & Bell 2007; Cardon ym.

2008)

Telineet ja välineet (ulkotelineet, pihamaalaukset, •

leikkivälineistä erityisesti pallot, työnnettävät

pyörälliset lelut) (Cardon ym. 2009; Stratton &

Leonard 2002; Soini 2015)


ULKOILEMISEN TÄRKEYS

Alle kouluikäisillä lapsilla runsas ulkoilemisen määrä on yhteydessä:

Runsaaseen fyysiseen aktiivisuuteen (• McWilliams ym. 2009)

Parempiin motorisiin perustaitoihin•

(McWilliams ym. 2009; Sääkslahti 2005; Iivonen & Sääkslahti 2014)

Parempaan fyysiseen toimintakykyyn (• Fjortoft 2004)


LIIKUNTAKASVATUS

Liikuntakasvatuksen tavoitteena on tukea lasten kokonaisvaltaista kehitystä liikunnan avulla ja •

pyrkiä luomaan edellytyksiä omaksua liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa

Jo varhaisilla vuosilla on suuri merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa •

-> kolmen vuoden tärkeä ikä! (Telama, Yang)

-> koulunaloitusvaihe!

Perhe, päivähoito, • kuntien tekninen toimi, kerho- ja puistotoiminta, liikuntajärjestöt, muut

kansalaisjärjestöt…


LIIKUNNAN DIDAKTIKKA

Liikunnan didaktiikka = kaikki sellaiset •

kasvattajan toimet, joilla hän edistää

liikuntakasvatuksen tavoitteita

Kasvattajan didaktisiin taitoihin kuuluvat •

lasten omaehtoisen liikunnan tukeminen

sekä ohjattujen liikuntatuokioiden

suunnitteleminen, toteuttaminen ja

arviointi


OMAEHTOISEN LIIKUNNAN TUKEMINEN

Suunnittelu ja toimintaperiaatteista •

sopiminen työyhteisön kesken

Ympäristön muokkaaminen liikkumiseen ja •

liikuntaan houkuttelevaksi


VARHAISKASVATTAJAN ROOLI

Havainnointiin perustuvissa tutkimuksissa yli puolet • aamupäivästä on fyysisesti passiivista

toimintaa: 56 % ajasta vietetään istuen (tai seisten)

Reipasta, • intensiteetiltaan vahintään kohtuullisesti kuormittavaa fyysistä aktiivisuutta

päiväkotipäivän aikana vain 10 %

Päiväkodin • ohjatustakin toiminnasta jopa 76 % intensiteetiltään erittäin kevyttä. Silti lapset ovat

aktiivisimpia ohjattujen sääntöleikkien aikana, erityisesti ulkona!

(Reunamo ym. • 2013, Sport.fi / Ilo kasvaa liikkuen –asiakirja)


LASTEN LIIKUNTAPIIRAKKA PÄIVÄKODISSA KLO 8.00-12.00

56.10%33.80%

10.00%

1. Matala istuminen, kynän käyttö,

syöminen jne.)

2. Kohtuullinen (sisältää kävelyä, koko

vartalon liikkeitä)

3. Korkea (sisältää ainakin jonkin verran

juoksua, ripeää liikuntaa, fyysistä

ponnistelua jne.)


Reipasta liikuntaa on kello 8.00 – 12.00 välisenä aikana 10 % ajasta eli 24 minuuttia. Tämä

aika sisältää myös ulkoilun, jumpat, liikuntahetket ja retket. Keskimäärin 56,1 % ajasta lasten

liikkuminen on vain vähäistä: istumista, kynän käyttöä, syömistä jne. (Ka 1,53)

LAPSEN FYYSINEN AKTIIVISUUS ERI PÄIVÄHOIDON TOIMINNOISSA

1

1.2

1.4

1.6

1.8

2

2.2

2.4

2.6

2.8

3

Ohjattu

ulkotoiminta

Vapaa ulkoleikki Perushoito Vapaa leikki sisällä Tuettu leikki sisällä Suora

kasvatustoiminta

sisällä

Ruokailu

E. Lapsen fyysisen aktiivisuuden taso (1-3)


OPETUKSESSA EI LIIKUTA JUURI LAINKAAN

77.30%

16.10%

6.60%

0.00%

10.00%

20.00%

30.00%

40.00%

50.00%

60.00%

70.00%

80.00%

90.00%

1. Matala istuminen, kynän käyttö,

syöminen jne.)

2. Kohtuullinen (sisältää kävelyä, koko

vartalon liikkeitä)

3. Korkea (sisältää ainakin jonkin

verran juoksua, ripeää liikuntaa, fyysistä

ponnistelua jne.)

Suora kasvatustoiminta sisällä


SIIS…

Lapsella on oikeus liikuntakasvatukseen •

Ohjattua, suunniteltua, lapsilähtöistä, •

monipuolista ja tavoitteellista liikuntaa

lapsiryhmän kanssa toteutetaan joka

viikko ja yksittäisten lasten kanssa

päivittäin

...silti kaikissa päiväkodeissa ei ole joka viikko

ohjattua liikuntaa (Nupponen ym. 2010:

Laps Suomen - tutkimus)


AIKUISEN KANNUSTUS

Kaikissa • päiväkodin tilanteissa fyysisen aktiivisuuden intensiteetin on todettu olevan

korkeampaa silloin, kuin aikuinen rohkaisee lasta aktiivisuuteen

Tästä huolimatta • 90 % päiväkodissa tehdyistä havainnoinneista ei sisältänyt minkäänlaista

henkilökunnan kannustusta lasten aktiivisuuden lisäämiseksi

Fyysisesti aktiivisiin leikkeihin tulisi rohkaista erityisesti • tyttöjä. Kaikki lapset kaipaavat

kannustusta talvikuukausina, jolloin aktiivisuus on kaikkein alhaisinta


FYYSISEN AKTIIVISUUDEN ARVIOINTI ERI MENETELMILLÄ

Varhaisikäisten fyysisen • aktiivisuuden määrää tutkittaessa on saatu hyvin erilaisia tuloksia

riippuen siitä, millä menetelmällä aktiivisuutta on arvioitu

Vanhempien arvioiden mukaan • lähes 80% lapsista liikkuu suositusten mukaisesti

Ajankäyttöpäiväkirjaa käytettäessä osuus on 40 %

Kiihtyvyysantureilla • mitattaessa 20% 3-vuotiaista liikkui vähintään 2h päivässä LMVPA-tasolla ja

46% MVPA-tasolla vähintään tunnin (Soini ym. 2014) tutkimuksessa Keski-Suomessa


Suomalaisilla • varhaisikäisillä lapsilla tehtyjen tutkimusten mukaan lasten yleisimpiä fyysisen

aktiivisuuden toimintoja ovat ulkoleikit

Ulkoleikit ovat vauhdikkaampia ja fyysisesti kuormittavampia kuin • sisäleikit, ja niissä käytetään

monipuolisemmin erilaisia motorisia taitoja

Lasten fyysisen aktiivisuuden • kokonaismäärä lisääntyy kolmen ja kuuden ikävuoden välillä.

Samalla yksilöiden väliset erot kuitenkin kasvavat

Lasten vanhetessa kasvavat • myös sukupuolten väliset aktiivisuuserot. Kuusivuotiaista vähiten

liikkuvat lapset liikkuvat murto-osan eniten liikkuvien määrästä


LEIKKI

Leikki on lapsen oikeus, joka on mainittu YK:n Lasten oikeuksien julistuksessa•

Leikki on universaalia ja osin kulttuurisidonnaista•

Leikistä ei • ole olemassa eri tieteenaloille yhteistä suurta teoriaa eikä sellaista ole yksittäisten

tieteenalojen sisälläkään

Leikin merkitys lapsen emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle on olennainen •

Mitä • nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä merkityksellisempää aikuisen mukana oleminen,

kannustaminen ja leikkiin osallistuminen lapselle on


LIIKUNTALEIKKI

Leikki • opetusmenetelmänä on tärkeä osa lasten liikuntaa

Leikit muuttuvat ja muuttavat muotoaan sen mukaan, • leikitäänkö niitä sisätiloissa vai ulkona.

Ympäristön vaihtelu tuo mukanaan uusia leikkiaiheita ja ideoita leikkiin

Autio ja Kaski (• 2005) jaottelevat liikuntaleikit tutustumis-, yhteistoiminta-, lämmittely-, hippa-,

kehontuntemus ja rauhoittumisleikkeihin


FYYSISESTI AKTIIVISET LEIKIT / LIIKUNTALEIKIT

Lapsen liikunta on fyysisesti aktiivista leikkimistä•

Ulkoleikkien • määrä ja laatu kuvaavat hyvin lapsen kokonaisaktiivisuuden määrää (Burdette ym.

2004)

Lasten ulkoleikit ovat • sisäleikkejä fyysisesti kuormittavampia (Soini 2015)

Poikien leikit ja siksi • myös heidän fyysinen aktiivisuutensa on tyttöjä kuormittavampaa (Hinkley

ym. 2008; Reunamo ym. 2014; Soini 2015)

Arkipäivien ja • viikonlopun päivien aktiivisuuden määrässä ja leikeissä on eroja (Hinkley ym.

2008; Nupponen ym. 2010). Tulokset ristiriitaisia.


LIIKUNTALEIKIT TEHTÄVÄ

Pareittain/yksin valitaan liikuntaleikit, joista tehdään eheyttäen• esim. leikkipussi (lkm?)

Perehtykää hyvin • leikin ohjeisiin ja valmistautukaa vetämään leikkinne (2-3 kpl) Kumpulan

ryhmätunneilla

Palautekeskustelu • ohjauksen jälkeen

Valitse pari ja • ottakaa ohjeet (kortit?) mukaan Kumpulan tunnille!


TÄÄLTÄ PÄÄSET LIIKKEELLE

https://leikkipankki.leikkipäivä.fi/• haku

https://perinneleikit.fi/liikuntaleikit• /

https://fi.pinterest.com/pin/• 450993350167784215/?lp=true

http://docplayer.fi/• 14448405-Rekkaralli-ja-muita-lasten-ulkoleikkeja.html

https://leikkipankki.leikkipäivä.fi/haku

https://perinneleikit.fi/liikuntaleikit/

https://fi.pinterest.com/pin/450993350167784215/?lp=true

http://docplayer.fi/14448405-Rekkaralli-ja-muita-lasten-ulkoleikkeja.html

HAVAINNOINTIA LEIKISTÄ…

Leikin nimi: • esim. Karhu nukkuu

Ikä• suositus:Arvioi, minkä ikäisillä lapsilla on edellytyksiä leikkiä kyseistä leikkiä. Tarvittavat välineet: Kirjaa ylös mitä välineitä, telineitä tai materiaaleja leikki edellyttää. Kirjaa ylös myös huomioita tarvittavasta leikkipaikasta (esimerkiksi maasto tai leikkialueen koko).

Leikin kuvaus• : Selitä omin sanoin, miten leikkiä leikitään ja miten se etenee, montako leikkijää siihen tarvitaan sekä onko siinä jotain sääntöjä.

Mitä taitoja kehittää• : Mieti lapsen kehitystä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Arvioi leikkiä siten, että pyrit näkemään minkälaisia asioita lapsi ko. leikkiä leikkiessään opettelee ja harjoittelee. Kirjaa nämä asiat kehityksen osa-alueittain eli liikkumisen ja motoriikan näkökulmasta mutta myös kognitiivisen ja sosio-emotionaalisen kehityksen näkökulmista

Tehtävän • muuntaminen: Pohdi miten leikkiä voisi helpottaa ja vaikeuttaa niin, että se olisi mielenkiintoinen useammalle lapselle ja mahdollisimman moni lapsi pääsisi leikkiin mukaan.

Leikin pedagoginen merkitys• : Mieti, minkälaisia asioita leikin avulla voisi lapselle opettaa kasvatuksellisesta näkökulmasta. Leikki itsessään on arvokasta, mutta joskus sitä voi käyttää myos kasvatuksen tukena. Pohdi sopisiko tämä leikki sellaiseen tarkoitukseen.


LEIKIN KUVAUS/LEIKKIKORTTIPUSSI TMS.

Leikin nimi 1.

Ikäsuositus 2.

Tarvittavat välineet 3. ja paikka (jos leikki edellyttää jotain erityistä + tarvittaessa kuva)

Leikin kuvaus (miten 4. leikitään, leikkijöiden määra )

Mitä 5. taitoja leikki harjaannuttaa tai kehittää

- liikunnallinen tavoite:- kognitiivinen tavoite:- sosio-emotionaalinen tavoite:

Leikin muokkaus a) vanha, perinteinen versio b) muokattu versio (motoriset 6. perustaidot /havaintomotoriset perustaidot)

Leikin pedagoginen 7. tehtävä tai sovellus (eli minkälaisessa kasvatuksellisessa merkityksessä leikkiä voi halutessaan käyttää)


LEIKIN VARIAATIOT MOTORISTEN PERUSTAITOJEN MUKAAN

Ideoikaa ja muokatkaa leikkiä niin että se kehittää erityisesti jotakin motorista perustaitoa:

Tasapainotaitoa 1. – staattinen tasapaino

Tasapainotaitoa 2. – dynaaminen tasapaino

Liikkumistaitoa 3. – Mitä?

Käsittelytaitoa 4. – Mitä?


SEURAAVALLA KERRALLA

Kumpulan • liikuntakeskus, Väinö Auerin tie

Mukaan• kevyet sisäliikuntavarusteet, pyhe, juotavaa, välipalaa, yms.

Aiheena• venyttelyt, motoriset perustaidot ja kehonhallinta

http://www.sport.fi/system/resources/W1. 1siZiIsIjIwMTYvMDEvMTIvMTBfMTNfNDlfNzBfVWxrb2xlaWtpdF9uZXR0aV8yMDE1LnBkZiJdXQ/Ulkoleikit_netti_2015.pdf

http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTYvMDEvMTIvMTBfMTNfNDlfNzBfVWxrb2xlaWtpdF9uZXR0aV8yMDE1LnBkZiJdXQ/Ulkoleikit_netti_2015.pdf