Mitä ovat luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset?

Liisa Tyrväinen, professori METLA

SITRA 11.3.2013 Helsinki

Luonnon käytön terveyshyödyt

• Kaupunkiympäristössä terveyshaittoja ovat mm. ilmansaasteisuus, melu ja liialliset visuaaliset ärsykkeet.

• Stressiin liittyvät sairaudet, masennus, ylipaino, diabetes ym. kehittyneissä maissa yhä merkittävämpi yhteiskunnallinen ongelma.

• Esteettiset ja turvalliset luontoalueet houkuttelevat ihmisiä ulkoilemaan, mikä edistää fyysistä terveyttä.

• Etenkin luonnossa sijaitsevat mielipaikat toimivat kielteisten tuntemusten ja stressaantuneisuuden säätelykeinoina. (esim. Korpela ym. 2001).

Luontoympäristö taajama-alueilla? • Kaupunkisuunnittelun keskeinen tavoite tuottaa terveyttä edistäviä

asumis- ja työympäristöjä • Kuinka paljon ja millaisia luontoalueita rakennetussa ympäristössä

tulisi tarjota?

Luontomatkailu terveydenedistäjänä? • Luonto osana suomalaista hyvinvointimatkailu –konseptia?

(Suomen matkailustrategia 2015)

• Miten luonnossa liikkuminen edistää terveyttä ja hyvinvointia? • Terveyshyödyt tavoite kansallispuistojen käytön kehittämisessä • IUCN:n ’Healthy Parks & Healthy people’ -toimintaohjelma

Miten luonto elvyttää?

• elpyminen stressiä aiheuttavasta tilanteesta: fysiologinen, psyykkinen, sosiaalinen ja toiminnallinen palautuminen (Ulrich ym. 1991)

• tarkkaavaisuuden elpyminen, palautuminen uupumuksesta, jonka pitkäaikainen keskittyminen aiheuttanut (Kaplan & Kaplan 1989)

• stressaavan tai tarkkaavaisuutta vaativan tilanteen jälkeen elpyminen tehokkaampaa luonnonympäristöissä kuin kaupungissa

• mm. luontokuvat odotushuoneissa, opiskelijat tentin jälkeen

Aineisto: • Postikysely syksyllä 2005 • 3 000 henkilön satunnaisotos Helsingistä ja Tampereelta (15-75–vuotiaat) • Vastausprosentti 42,6 (1 273 vastausta)

Kyselyssä kartoitettiin: • Asuinympäristöön, luontoon ja kaupungin viheralueisiin liittyviä toiveita ja odotuksia • Viheralueiden käytön vaikutusta hyvinvointiin ja terveyteen • Kaupunkilaisten luontosuhdetta

Luonto ja ihmisten hyvinvointi (Suomen Akatemia, 2005-2007)

Liisa, Tyrväinen, (Metla), Kalevi Korpela ja Matti Ylen (TaY, psykologian laitos), Harri Silvennoinen, JoY, metsätiet. tdk

Koettu terveys

• Luonnossa oleskelu vaikuttaa myönteisesti

kokonaismielialaan lisäämällä positiivisia ja vähentämällä negatiivisia tuntemuksia.

• Mieliala paranee niin vapaa-aikaan kuin opiskeluun sekä työhön liittyvän luonnonkäytön kasvaessa.

• Selvä vaikutus saadaan kun lähiviheralueita käytetään vuositasolla yli 5 h/kk tai kun kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vieraillaan keskimäärin 2-3 krt/kk.

Kuva: Harri Silvennoinen

Tuntemukset

0 1 2 3 4 5 6

Keskittynyt ja innostunut

Energinen heti aamusta

Ärtynyt

Stressaantunut

Voimakaasti väsynyt

Ahdistunut

Ei koskaan Erittäin usein

(päivittäin)

Luonnon käytön vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin

Luonnon vaikutus terveyteen

• syljestä mitatun "stressihormonin" (kortisoli) määrä oli pienempi metsässä oleskelleilla kuin kaupungissa oleskelleilla (Park ym. 2007, Tsunetsugu ym. 2007)

• myönteiset fysiologiset muutokset: verenpaineen ja pulssin lasku, lihas-jännityksen väheneminen, parasympaattisen hermoston toimininnan lisääntyminen.

Viheralueiden stressiä vähentävät ominaisuudet

Suomen Akatemia ja Japan Society for the Promotion of Science

Tutkimusryhmä:

METLA, Prof. Liisa Tyrväinen, tutkijat Ann Ojala ja Eeva Karjalainen,

THL, Ympäristöepidemiologian yksikkö ( Timo Lanki & Taina Siponen) ja

Tampereen yliopisto (Prof. Kalevi Korpela)

Forestry and Forest Products Research Institute, Japan, Dr. Takahide Kagawa, in co-operation with Nippon Medical School (Dr. MD Qing Li) and Chiba University (Dr. Yoshifumi Miyazaki)

Tutkimustavoitteet:

• Lisätä tietoa eri viherympäristötyyppien hyvinvointivaikutuksista (stressin väheneminen).

• Integroida fysiologiset ja psykologiset tutkimusmenetelmät

• Kehittää tulosten sovellusmahdollisuuksia yhdessä eri sidosryhmien kanssa.

Stress reducing effects of Nature

ja Greenhealth hankkeet (rahoitus SA)

Kenttäkokeiden järjestely • Japanissa ja Suomessa; koehenkilöt oleskelevat ja kävelevät

erilaisissa kaupunkiympäristöissä • Stressitilan fysiologisina mittoina verenpaine, syke ja

sykevaihtelu, syljen kortisoli • Psykologisina mittareina mm. ympäristön elvyttävyys

(Restoration Outcome Scale, ROS) , elinvoimaisuuden tunne (Subjective Vitality Scale, SVS), ja mieliala (positive and negative affect scale PANAS)

• Mitataan myös melu ja ilmansaasteet

Tutkimusympäristöt, Helsinki: Kaupunkipuisto (Alppipuisto)

Kaupunkimetsä (Keskuspuisto)

Kaupungin keskusta (Arkadiankatu)

12.3.2013 11

Tutkimusympäristö Keskuspuisto

12

Ydinkeskustan tutkimusympäristö

13

Terveyttä edistävät luontoympäristöt tulevaisuuden asuinympäristöissä (GreenHealth) tavoitteet

1) viheralueiden tarjonnan vaikutuksesta asukkaiden

terveyteen (GIS data, kyselydata Helsinki ja Kuopio),

2) viheralueiden määrän, laadun ja käytön vaikutuksista asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin

3) lyhytaikaisten viheralueilla käyntien fysiologisia ja psykologisia vaikutuksista

4) tulosten soveltamismahdollisuudesta yhdessä kaupunkisuunnittelijoiden ja viheralueiden hoidon ammattilaisten kanssa.

Ensimmäinen hyvinvointia edistävä

teemapolku

Ikaalisten Kylpylään on valmistunut Suomen ensimmäinen hyvinvointia edistävä teemaympäristö. Voimapolulle on sijoitettu metsän ja ympäristön kokemiseen ja havainnoimiseen liittyviä harjoite- tai informaatiotauluja, jotka perustuvat metsien hyvinvointivaikutuksia käsittelevään tutkimustietoon.

Hengitä muutaman kerran rauhallisesti sisään ja ulos. Anna hartioittesi rentoutua. Havainnoi maiseman laadun muutosta ja kuulostele äänien muutosta verrattuna tähän asti kulkemaasi reittiin. Katsele ympärillesi ja anna katseesi hakeutua itsestään johonkin miellyttävään kohtaan maassa, metsässä tai taivaalla. Unohdu katselemaan ympärillesi ja anna itsesi lumoutua. Jatka rauhallista hengittämistä.

LYHYT VOIMAPOLKU 4,4 km PITKÄ VOIMAPOLKU 6,6 km

Hankkeen rahoittajana toimii Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahasto.

Voimapolku

• Suurin osa (74%) Voimapolulla vierailleista oli melko tai erittäin tyytyväisiä polkuun.

• Valtaosa vastaajista (88%) oli vähintään kohta-

laisen halukas tulemaan Voimapolulle uudestaan.

• Lähes kaikki (90%) olivat valmiita suosittelemaan

sitä tuttavalleen varsinkin stressistä

palautumiseen ja mielialan kohentamiseen

esimerkiksi raskaan työpäivän jälkeen tai lomalla.

Vattulainen, K., Sarjala, T., Savonen, E-M. & Korpela, K. (2011). Restorative periences from forest: Questionnaire study about forest train. Working Papers of the Finnish Forest Research Institute, 204. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp204.htm

Photo: Katja Viitala/Metla

Seuraavia askeleita

• Tieteellisen tietopohjan vahvistaminen luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutuksista.

• Monialaisen yhteistyön vahvistaminen (ympäristötieteet, ympäristöpsykologia ja -terveys ym.)

• Tuloksien hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa ja terveyden

edistämistyössä

• Terveyshyötyjen taloudellinen arvottaminen (laskentamallin kehittely)

• Luonnon terveyshyötyjen tuotteistaminen

Kiitokset! http://www.metla.fi/ohjelma/hyv/index.htm