2013 2013

1

TERVATERVALLeijonaeijonaI-Piirin tiedotuslehti helmikuu 2013

Lions D 107 IFinland

NAISET LEIJONIA 25 VUOTTA!

Piirihallituksen kokouksessa Muhoksella kukitettiin naiset ruusuilla sen kunniaksi, että naiset ovat voineet olla lioneita 25 vuoden ajan.

Kultasirkkujen Leidit Lentoon -tapahtuma pi-dettiin keväällä äitienpäivänä kolmannen ker-ran. Tapahtumaan kertyi paljon väkeä.

Vastoja on tehty Vuolijoen klubissa vuosikymmeniä.

Hannoilla oli 10 -vuotisjuhlat. Kuvassa Hannat juhlatamineissaan.

2013

2

Julkaisija: Piiri 107-I Painos: 2500 kpl Paino: Joutsen Media Oy Oulu

TervaLeijona

Helmikuu 2013

Lehtitmk: Toivo Sistonen, Eero Vilen, Juhani Alanen,Tero HaipusVastaava toimittaja: Heimo Turunen 0400 385 281, vkkmedia@vkkmedia.fi Sivunvalmistus: VKK-Media Oy/Eila Lahtinen

Lions-toiminnassa on tärkeää omistautuminen ja sitoutuminenToimimme maailman arvostetuim-massa ja luotettavimmassa palvelu-järjestössä. Meitä on 1,36 miljoo-naa leijonaa 46 000 klubissa 206 maassa eri puolilla maailmaa. Suo-messa klubeja oli joulukuun lopus-sa 938 ja niissä jäseniä 25 104. I-pii-rissä on klubeja tällä hetkellä 53 ja niissä jäseniä 1 333. Jäsenmäärä on vähentynyt vuoden alusta -18. Toi-veissa on, että saamme I-piiriin ke-vään aikana ainakin yhden uuden klubin.

Jokaisen meidän lions -toimin-nassa mukana olevan tulee toimia tavalla, josta meidät tunnetaan. Ak-tiviteeteissa ja yleisötapahtumis-sa yhtenäinen pukeutuminen huo-mataan ja poikkeuksena moneen muuhun järjestöön keräämämme varat menevät lyhentymättöminä ennalta ilmoitettuun kohteeseen. Kansainvälisen presidentin Wayne A. Maddenin teema tälle toiminta-kaudelle on ”Palvelun maailmassa” ja pääviestinä piireille on kannus-taa luottamaan ja toimimaan, jot-ta pystymme vahvistamaan jäsen-kuntaamme ja välittämään muista jäsenistä kuin he olisivat omaa per-hettämme. Presidentti vetoaa tee-massaan omistautumiseen, jotta me lionit sitoutuisimme palvelu-työhön ja annettuihin tehtäviin.

Kotimaisen teeman ”Palvelulla hyvinvointia” mukaisesti jokaisen lionin sitoutuessa annettuun tehtä-vään on järjestön teemaa ”Me Pal-velemme” huomattavasti helpompi toteuttaa. Piirin teeman ”Palvelul-la hyvää mieltä” mukaisesti muok-kaamme kotiseutua, elinympäris-töä, maatamme ja koko maailmaa paremmaksi asua ja toimia. Palve-luvoima muodostuu jäsenistöstä ja sen toimintakyvystä ja osaamises-ta. Hyvän tekeminen ja siihen liit-tyvä henkinen kasvu lisäävät myös omaa hyvinvointiamme ja hyvää mieltämme.

Minulla on ollut tilaisuus DG-jäsenenä osallistua Lions –liiton Toiminnan ja talouden suun-nitte-lutoimikunnan (TTS) työskente-lyyn. Toimikuntaa on vetänyt VCC Asko Merilä ja se on hahmotellut Suomen lions-toiminnan strate-gista suunnitelmaa vuosille 2013 – 2018.

Lions -järjestön toiminta-aja-tukseksi (missioksi) on hahmotel-tu: ”Meidän tulee havaita inhimilli-set tarpeet, rohkaista vapaaehtoisia palvelemaan yhteiskuntaansa, tu-kea rauhaa ja edistää kansainvälis-tä yhteisymmärrystä lionsklubien avulla.”

Suomalaisen Lions-liikkeen strategia antaa hyvät puitteet tämän teeman toteuttamiselle. ”Teem-me yhdessä työtä paikallisella, kan-sallisella ja kansainvälisellä tasol-la lasten ja nuorten terveen elämän ja kehityksen turvaamiseksi sekä ikääntyneiden, perheiden, vam-maisten ja muiden apua tarvitse-vien tukemiseksi. Toiminta tarjo-aa jäsenelle mahdollisuuden toimia sosiaalisessa yhteisössä, mahdolli-

suuden kehittyä ihmisenä ja kehit-tää johtamistaitoja sekä solmia kon-takteja kotimaassa ja ulkomailla.”

Tärkeää on tiedostaa, että toi-mintamme on yleishyödyllistä ja voittoa tavoittelematonta. Järjes-tön tulee säilyä vapaaehtoisten yh-teiskunnallisten ja humanitaaristen palvelujen maailmanlaajuisena joh-tajana.

Myös Lions-liikkeen arvot tuke-vat toiminta-ajatusta:

• isänmaa ja maailma• talkootyö• luotettavuus• palveluhalu• ihmisläheisyysJokaisen leijonan tulee sitoutua

liikkeen strategiaan, toiminta-aja-tukseen ja arvoihin. Meillä on taso-kas lions -toiminta ja meidän tulee edelleen kehittää sitä. Suomen lio-nit tekevät arvojensa mukaista va-paaehtoistyötä kotimaassa ja ulko-mailla apua tarvitsevien parhaaksi Tavoitteena on, että Suomen lions-klubeissa on yli 25 000 jäsentä, jot-ta suomen kieli säilyy Lions-järjes-tön virallisena kielenä. Jäsenkehitys

ja jatkuvuus on turvattava. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta on edelleen suomalainen voimavara. Kansain-välisten vertailujen mukaan suo-malaiset osallistuvat ahkerasti va-paaehtoistoimintaan. Erityisesti suomalaiset nuoret ovat menneinä vuosina osallistuneet järjestettyyn toimintaan, niin liikunta-, kult-tuuri-, kuin nuorisojärjestöis-sä. Meidän on myös uudistettava toimintamallejamme ja synnytet-tävä erilaisia uusia klubeja. Naisten osuuden jäsenistöstä tulee nousta suunnittelukaudella yli 25 %:n.

On tärkeää, että Suomen lio-nit tuottavat klubeissaan aktivitee-teillaan ja toimillaan vaikuttavia tuloksia. Klubien tulee huolehtia jäsentensä hyvinvoinnista ja tarjota hyvät toimintaedellytykset vapaa-ehtoistyölle.

Järjestötoiminta muuttuu yh-teiskunnallisen toimintaympä-ristön muuttuessa. Kansalaisjär-jestötoiminta kilpailee muiden toimintojen kanssa mm. ihmisten ajasta. Enää ihmiset eivät sitoudu kovin pitkäjänteisesti järjestötyö-hön, ja niinpä entisajalle ominainen sitoutuminen järjestötyöhön jopa sukupolvien ketjuissa uhkaa kat-keta. Tätä sitoutumista tulisi vah-vistaa. Kaikesta huolimatta on hie-noa, että kaikkien näiden jatkuvien ulkoisten paineiden alla me leijonat jaksamme yhä tehdä arvokasta va-paaehtoistyötä.

Kiitämme Leean kanssa ainut- laatuisesta mahdollisuudesta vie-railla piirin klubeissa. Vierailuil-lamme olemme kuulleet mielen- kiintoisista ja erinomaisista palve-luaktiviteeteista. Olemme havain-neet, että jäsenistö on sitoutunutta ja innokasta.

Toivo Sistonenpiirikuvernööri

Piirikuvernöripari Toivo ja Leea Sistonen kansainvälisen presidentin Wayne A. Maddenin ja hänen puolisonsa Lindan kanssa, Koreassa pidetyn kan-sainvälisen leijonavuosikokouksen yhteydessä.

2013 2013

3

LC Oulu / HannatOululainen leijona, jonka ydinperhee-seen kuuluu puoliso Marko sekä tyttä-ret Anni ja Ella. TyöhistoriastaTyöurani sosionomina olen tehnyt Nuorten Ystävät ry:llä tukiperhevan-hempana, Limingan koulutuskeskuk-sessa ohjaajana, Suomen Huumekun-toutus Oy:ssä kehittämispäällikkönä, Ylikiimingin kunnassa vs. nuoriso- ja kulttuurisihteerinä ja Oulun Kaupun-gilla aluetyöntekijänä sekä hanke-työssä työnsuunnittelijana. Laadun auditoijana oman toimen ohella olen toiminut yli 10 vuotta. Syksystä 2012 lähtien yrityksen omistajanvaihdok-sen myötä olen tehnyt yrittäjän työtä Sillat Oy:n toimitusjohtajana. LionstoiminnastaKeväällä 2013 minulla tulee täyteen 10 vuotta palvelutoimintaa lionsjärjestös-sä. Klubissani olen hoitanut presiden-tin mm. tehtäviä vuodet 2006-2008. Piirin ja Liiton tehtävissä olen toiminut vuodesta 2008 kouluttaen jäsenasiois-sa ja vastaten osaltani I-piirin uusien klubien perustamisesta. Kaudella 2011-2012 toimin myös lohkonpuheenjohtajan tehtävissä. Täl-lä hetkellä hoidan piirimme 2. varapii-rikuvernöörin (2. VDG) ja jäsenjohtajan (DC-GMT) tehtäviä. Klubini, I-piiri ja kansainväliset presidentit ovat vapaa-ehtoisesta palvelutyöstäni kiitoksensa ilmaisseet. Muut luottamus- ja vapaaehtoistehtävätSuomen Vanhempainliiton johtokun-

1. Varapiirikuvernööriehdokas 2013-2014 Susanna Saranlinna

nassa olen ollut loppuvuodesta 2010 lähtien. Suomen Vanhempainliiton puheenjohtajan tehtäviin minut valit-tiin vuosiksi 2013-2014. Olen mukana myös Korvenkylän Nuorisoseuran ja Korvensuoran asukasyhdistyksen toi-minnassa johtokunnassa jäsenenä. Li-säksi toimin Ektakompus Oy:n halli-tuksen jäsenenä. HarrastuksistaVapaaehtoistoiminta on harrastus ja elämäntapa. Päivätyön ja vapaaeh-toisen toiminnan vastapainoksi har-rastan maastopyöräilyä ja muodostel-maluistelua sekä pianon soittoa. Minulle tärkeääLionstoiminnassa mukana olemisen tulee olla ilo. Hyvän tekemisen mah-dollisuuksiin ja hetkiin meidän tulee tarttua.

LC-Sotkamo / VuokattiSyntynyt 13.03.1951 Hämeenkoskella (entinen Koski HL).Sain kutsun Lions toimintaan vuonna 1988 asuessani Pornaisissa. LC-Sipoo/Pornainen on N-piirin klubi.Toimin siellä presidenttinä, sihteerinä sekä eri komiteoiden vetäjänä. Eräänä vuonna aktiviteettinä teimme 11 000 aurausviittaa,Siirryin siirtojäsenenä LC-Sotka-mo/Vuokatti klubiin vuonna 2000. Olen toiminut ko. klubissa kolme ker-taa presidenttinä, I-piirin III-alueen 2. lohkon puheenjohtajana ja kaudella 2011-2012 2. VDG:nä.Tulevaksi kau-deksi olen ehdolla 1. VDG kaudella 2012-2013.Koulujakin olen käynyt enemmän ja vähemmän menestyksellisesti, keski-koulua, ammattikoulu, Ilmavoimien tekninen koulu, Finnairin ilmailuopis-to, jossa yhtiössä tein elämän työni tekniikan palveluksessa, josta työstä

Piirikuvernööriehdokas 2013 - 2014 Eero Vilén

jäin 39. vuoden jälkeen eläkkeelle.Lions työn ohella harrastuksiin kuulu-vat golf ja metsästys.Puolisoni on lion Tarja Rissanen.

Ohjelma:09.00-10.15 Ilmoittautuminen ja tulokahvi10.30-11.30 Avajaisjuhla11.30-12.30 Lounas12.45-16.00 Piirin vuosikokous Puoliso-ohjelma16.00-16.30 Päätöskahvit

Suomen Lions-liiton 107 I-piirin piirikokous

Sotkamossa la 13.4.2013

Sotkamon seurakuntakeskuksentiloissa Kainuuntie 39, Sotkamo

Osallistumismaksu 28€ /henkilö, toivotaan mak-settavan viimeistään 5.4.2013 piirikokoustilille:

FI02 8886 0710 1216 68

107-I Piirihallituksen kokous 13.4.2013 klo 9-10

Sama paikka kuin piirikokous ja juhla.

LC Oulu Sillat viettää 50-vuotisjuhlaa lauantaina 23.3.2013 Oulun kaupungintalon juhlasalissa. Juhlaan on valmistunut klubin 50-vuotishistoriikki ja juhlassa luovutetaan klubin päät-tämät lahjoitukset sekä jaetaan huomionosoituksia.

Juhlapuheen pitää PID Harri Ala-Kulju. Oulun kaupungin ter-vehdyksen esittää kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riik-ka Moilanen. Suomen Lions-Liiton tervehdyksen esittää VCC Asko Merilä.

Piirin tervehdyksen tuo DG Toivo Sistonen ja kummiklubin LC Oulun terveksen presidentti Jaakko Helttula. Musiikkia esittä-vät Oulun NMKY:n mieslaulajat ja Lion Virva Jakkula. Klubis-ta pitävät puheita presidentti Olavi Tapaninen ja juhlatoimi-kunnan puheenjohtaja Väinö Kauppi.

Mikäli haluaisi osallistua juhlaan, toivotaan yhteydenottamis-ta presidentti Olavi Tapaniseen. (ht)

Ala-Kulju juhlapuhujana 50 v juhlassa

2013

4

2. Varapiirikuvernööriehdokas 2013-2014Harri Hirvelä

LC KempeleOlen syntynyt v. 1947 Lappajärvellä. Perheeseeni kuuluu puoliso Anja, kak-si aikuista poikaa ja kaksi pojantytärtä.TyöhistoriaaPalvelin esikuntatehtävissä Oulun So-tilaspiirin Esikunnassa ja Jääkäripri-kaatissa vuoteen 1996, jonka jälkeen suoritin Kiinteistöalan Koulutuskes-kuksessa isännöitsijätutkinnon (ITS). Tämän jälkeen olen toiminut isännöin-tialan yrittäjänä ja sitä työtä jatkan edelleen. Sotilasarvoni on kapteeni. Sotilasurani aikana minulle myönnet-tiin mm. Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki, Suomen Leijonan ritari-merkki ja sotilasansiomitali. Lions –toimintaOlen tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuot-taan viettävän LC Kempele-Sampolan 100 %:n jäsen vuodesta 1984. Kaudel-la 91-92 toimin 100%:n ansiomerkillä palkittuna presidenttinä. Hoitamista-ni klubin viroista minulle on myönnet-ty klubin erinomaisen sihteerin ja pit-käaikaisen hyvän rahastonhoitajan palkinnot sekä seitsemän muuta pre-sidentin tunnustuspalkintoa erinomai-sista klubiansioista. Melvin Jones -jä-senyyden sain kaudella 06-07. Lohkon puheenjohtajana toimin kaudella 09-10. I-piirin toiminnantar-kastajana olin kaudella 11-12. Liiton vuosikokouksiin olen osallistunut 12 kertaa ja Eurooppa –forumiin 3 kertaa. Lomamatkoilla olen vieraillut paikal-lisessa klubissa Yhdysvalloissa, Thai-

maassa ja Itävallassa. Luottamus- ja vapaaehtoistoimintaMm. Kempeleen seurakunnan nuo-risotyöjohtokunnan puheenjohtajana 8 vuotta. Kunnallisia luottamustehtä-viä. Pohjois-Pohjanmaan Partiosääti-ön valtuuskunnan jäsen. Oulun läänin alueellinen maanpuolustuskurssi ja maanpuolustusyhdistyksen jäsenyys. Kempeleen energiaosuuskunnan hal-lituksen jäsen. Harrastustoiminta Ykkösharrastuksen, Lions -toimin-nan lisäksi kaikenlainen kuntoliikun-ta vuodenaikojen mukaan. Vuonna 1988 voitin Pieksämäellä Lions-liiton ampumaurheilumestaruuden ilmapis-toolilla.

Työelämästä:Pohjansepot Oy:ssä toimin monissa eritehtävissä ja sain hyvän koulutuk-sen yritystoimintaan. Vuodesta 1982 – 1988 toimien työmaapäällikkönä josta siirryin työpäälliköksi teollisuusraken-tamisyksikön vetäjäksi Sköldvikiin. Mi-nussa on ollut aina sisäistä yrittävyyt-

2. Varapiirikuvernööriehdokas 2013 – 2014 Aarto Mäkinen

tä ja olin perustamassa Seicon Oy:n v. 1988 ja osaomistajana aina myyn-tiin saakka v.2003, jolloin ruotsalainen Peab AB osti meidät. Tämän Seiconin tunnetuin kohde lienee Kiasma –nyky-taiteenmuseo Helsingissä. Yrityskau-pan jälkeen työskentelin Peab Seicon Oy.ssä v. 2008 saakka, keskeisiä teh-täviä olivat kiinteistökehitys yksikös-sä, työturvallisuusjärjestelmän raken-taminen Suomeen ja käynnistäminen sekä Pohjois-Suomen alueyksikön päällikkönä. Nykyisin olen täysipalk-kainen eläkeläinen ilman rajoitteita. Toimin muutamissa yrityksissä halli-tuksissa ja työskentelen erilaisissa pro-jektikehitystöissä lähinnä ns. onnis-tumisperiaatteella eli omalla riskillä projektijohtajana.Luottamustoimia:Olen toiminut erilaissa opiskelija- ja harrastusjärjestöissä mukana koko elämäni ja kahdeksassa niistä puheen-johtajana ja parissa valtakunnallisessa opiskelijajärjestössä hallituksen jäse-nenä aikoinaan. Kainuussa Sotkamon

ns:n puheenjohtaja vv. 1998 – 2001 ja I-piirin koulutustilaisuuksissa luen-noitsijana – innostajana.Harrastukset:Lions -toiminta on imaissut minut mu-kaansa, omassa klubissa LC Sotkamos-sa olen nykyisin ns. lampunvaihtaja eli luomassa valoa tehtävään We Ser-ve. Kutsun sain klubiin ja tulin jäsenek-si 10.2.2003. Toiminut presidenttinä kauden 2010 – 2011 sekä ZC kauden 2011- 2012, lisäksi olen suorittanut SLL:n muutosvalmentaja koulutuksen v. 2011 – 2012. Vuokatti 2015 vuosiko-kous projektin johtoryhmän puheen-johtaja tehtävät ja projektisuunnittelu ovat keskeisiä tehtäviä tällä hetkellä ja tapahtuman kehittäminen. Harrastan lähialue Venäjän seuraamista ja muu-toksen hahmottamista siellä. Muuta-man vuoden on ollut harrastuksena yrityskummitehtävät.Palkinnot:Olen saanut Lions –työstä muutamia palkintoja, mutta paras palkinto tuli v. 2011 kun olin jakamassa ekaluok-

kalaisille pyöräilykypäriä Pohjavaaran koululla LC Sotkamon presidenttinä. Se tunne kuinka meitä oli odotettu ja-kamaan nämä kypärät jokaiselle eka-luokkalaiselle. Tässä tunsi olevan-sa joulupukkia parempi! Työelämästä tunnustuksena sain v. 1998 Suomen Yrittäjän hopeisen ansioristin.Perhe:Puoliso lady Airi, lapset ovat muodos-taneet omat perheensä Espooseen ja Tampereelle jälkikasvuineen.Mottoni: Me Palvelemme – Viesti Tu-levaisuuteen

2. varapiirikuvernööri ehdokas Erkki Taskila

LC IiOlen 60 –vuotias filosofian maisteri ja hallintojohtaja Iistä. Minut kutsuttiin LC Kinnulan jäseneksi 1980. Tämän jäl-keen olen ollut Koillismaalla LC Taival-kosken ja LC Pudasjärven jäsenenä. Vuodesta 2004 olen ollut nykyisen klu-bini eli LC Iin jäsen.Olen toiminut L –piirin piirihallituksessa vuosina 1998 -2004, lohkon puheenjohtajana, alueen puheenjohtajana sekä piirihal-lituksen jäsen- ja laajennustoimikun-nan puheenjohtajana. Ansiokkaas-ta toiminnasta minulle on myönnetty Melvin Jones- jäsenyys ja piirikuver-nöörin myöntämä pitkään toiminei-den lionien ansiomerkki.Lions –toiminnassa on monia hyviä puolia, joista tässä ha-luan mainita kaksi eli toiminnan sosi-aalisuuden ja yhteisöllisen toiminta-tavan. Minusta auttaminen ja palvelu sekä yhdessä tekeminen ja toiminen ovat edelleenkin leijona –toiminnan vahvuuksia ja kulmakiviä. Leijonien ikääntyminen ja jäsenistön vähenty-

minen ovat selviä uhkia, joihin on ky-ettävä vastaamaan. Mielekäs, tähän aikaan sopiva toiminta, myönteinen julkisuuskuva ja vahva paikallinen identiteetti ovat aktiivisen jäsenhan-kinnan ohella ne elementit, joiden avulla klubit voivat ylläpitää nykyisen jäsenmääränsä luonnollisesta poistu-masta huolimatta.

SuOMEn LIOnS-LIITO r.y:n OHjESäänTö 4. §Piirin toimintaa johtaa piirikuvernööri apunaan piirihalli-tus, jonka kokoonpanosta määrätään järjestön sekä piirin säännöissä ja ohjeissa.

2013 2013

5

Kausi alkoi heinäkuun alussa Seatt-lessa, jossa pidettiin järjestömme 94. vuosikokous. Vuosikokouk-sessa vahvistettiin Wing Kun Ta-min valinta kansainväliseksi presi-dentiksi ja Tam piti monta hienoa puhetta vuosikokouksen aikana. Seattle antoi upeat puitteet muisto-rikkaalle kokoukselle. Kauden kan-sainvälisen presidentin teema oli Luotan Siihen ja Tam sanoi luotta-vansa siihen, että järjestömme säi-lyy suurimpana ja luotettavimpa-na avustusjärjestönä, jossa jokainen jäsen tekee hänelle annetut tehtävät pyyteettömästi.

Eräänä aktiviteettina oli puu-nistutuskampanja, joka toteutui viisinkertaisesti, sillä tavoitteena ollut yhden miljoonan puunistu-tuksen sijasta lionit istuttivat ympä-ri maapallon viisi miljoonaa puuta. Kansainvälisesti myös jäsenkasvu toteutui, sillä järjestömme jäsen-määrä lisääntyi.

Piirissämme useat klubit toteut-tivat useita tavoitteeksi asetettuja tavoitteita. Suomi Johtoon keräyk-sessä piirimme oli paras ja piirin ra-hastonhoitaja pääsi osallistumaan Busanin kansainväliseen vuosiko-koukseen kesä-heinäkuun vaihtees-sa. Useat klubit osallistuivat myös kansainvälisiin keräyksiin kuten Haitin taloprojektiin, tuhkarokko-keräykseen ym.

Organisaatioon tehtiin pieni muutos kansainvälisen ohjeen mu-kaisesti kauden alussa, sillä jäsen- ja koulutustoimikunnat eriytettiin ja kumpikin toimikunta toimi jäsen- ja koulutusjohtajansa johdolla.

Piirin johtoryhmä piti valmiste-levat kokoukset pari viikkoa ennen piirihallitusten kokouksia ja koko-uksiin osallistui vuorollaan eri toi-mikuntien edustaja. Kauden aikana jatkettiin edellisellä kaudella aloi-

Vilkasta ja monipuolista toimintaa kaudella 2011-2012

tettuja ja hyväksi koettuja lohkojen yhteisiä kokouksia kaikilla kolmel-la alueella, joihin osallistuttiin kii-tettävästi.

JäsenasiatPiirimme jäsenjohtajana toimi Su-sanna Saranlinna ja jäsentoimikun-ta kokoontui yhdessä koulutustoi-mikunnan kanssa useaan kertaan. Myös lohkojen yhteiskokouksissa jäsenjohtaja piti alustuksia. Piirin ta-voitteena ollut jäsenmäärän kasvat-taminen ei onnistunut, sillä jäsen-määrä laski 1351:een ja lisäksi yksi klubi Lions Club Pyhäntä lopetti toimintansa kauden päättyessä.

Kasvun voimaa kilpailun pa-ras klubi oli LC Pyhäntä/Merijär-vi, joka vastikään muuttui yhteis-

klubiksi ja kasvatti jäsenmääräänsä kauden aikana neljällä. Uusia jäse-niä saatiin hyvin lisää, mutta luopu-

jien määrä oli erittäin suuri, johon klubien toimintasuunnitelmissa ja –tavoissa tulee kiinnittää huomio.

Piirin johtoryhmän kokouksiin osallistui vuorollaan myös toimikuntien puheenjohtajia. Kuvassa istumassa Su-sanna Saralinna ja Eino Jakkula. Takana vas. Jari Hautala, Jouko Lampinen, Olavi Tapaninen, Ari Brunni, Eero Vilen ja Toivo Sistonen.

Puolisoilla on tärkeä rooli piirikuvernöörikaudella ja kuvassa Liisa Jakkula muistaa edeltäjäänsä Päivi Lampista.

2013

6

Naisklubien kokoukset ovat varsinkin piirikuvernöörille mieluisia vierailuja. Naisten osuuden lisääminen jäsenis-tössämme luo mahdollisuuden jäsenmäärän kasvulle. Kuvassa piirin vanhimman naisklubin Oulu/Sarojen koko-uksesta.

KoulutusKoulutustoimikunta vahvistui kau-den aikana merkittävästi, sillä en-tisen kolmen johtajuus-valmenta-jan lisäksi kolme lionia kouluttautui kauden aikana kouluttajiksi. Toimi-kunnan puheenjohtaja Olavi Tapa-nisen johdolla piiri järjesti uusien virkailijakoulutuksen kaikilla kol-mella alueella ja lisäksi johtamisval-mennusta järjestettiin 1.varapresi-denteille.

Osallistuminen koulutuksiin on haastava tehtävä, mutta parannus-ta huomattiin hieman tapahtuneen.

NuorisotoimintaNuorisotyö on perinteinen lionien aktiviteetti ja kansainvälinen nuori-soleirileiri ja –vaihto, Lions Quest, Leotoiminta ja Päihteiden vastai-nen työ tunnetaan laajasti. Tämän lisäksi toimikunnan puheenjohtaja Kalevi Kiviniitty järjesti eri järjes-töjen kanssa suurta suosiota saavut-taneita Nuoruusiän haasteet tilai-suudet Jari Sinkkosen luennoimana sekä Päihteiden vastaisen työn tilai-suuden.

Nuorisovaihdossa haasteena on löytää isäntäperheitä alueeltamme, sillä nuorisovaihtoon kyllä löytyy innostusta. Kansainvälinen nuo-risoleiri onnistui Suomussalmel-la erittäin hyvin, mistä kiitos lion Heikki Nilkulle, joka veti 25 kan-sainvälisen nuorisojoukon leirin hyvin. Piirimme vuoden lioniksi valittiinkin Heikki Nilkku ja Kale-vi Kiviniitty.

Tiedotus ja viestintäToimikunnan puheenjohtaja Tero Haipus hoiti Tervaleijona-piirileh-den onnistuneesti.

Lehden toimituksesta ja teke-misestä vastasi Heimo Turunen yhdessä puolisonsa Eila Lahtisen kanssa.

Klubit osallistuivat niin juttujen tekoon kuin ilmoitusten hankin-taan hyvin, josta osoituksena erin-omainen taloudellinen tulos.

Web-masterin tehtävät hoiti edelleen Juhani Alanen, jonka an-siosta piirin kotisivut ovat ajan ta-salla ja klubien web-masterit saavat hyvää koulutusta ja osatusta tarvit-taessa.

Kuhmo klubit pitivät yhteiskokouksen ja mukana oli myös sotiemme veteraani, LC Kuhmon perustajajäsen Leo Virta, jolle piirikuvernööri halusi antaa pienen muiston.

Merilän Kartanossa pidetyssä vaihtokokouksessa IPDG-pari Jakkula luovuttivat tehtävät PDG-pari Leea ja Toivo Sistoselle.

2013 2013

7

Palvelu- ja aktiviteetitToimikunnan puheenjohtajan teh-tävät hoiti Tapio Junkkonen. Pii-rimme alueella järjestettiin kauden aikana piirin golf-kilpailut, lento-palloturnaus, 1-alueen hiihtokilpai-lut ja lukuisia muita tapahtumia, jo-hon osanottajia oli vaihtelevasti.

Lionien perinteinen aktiviteet-ti, verenluovutus, ei saa kovin suur-ta innostusta piirimme jäsenistössä, mutta LC Oulu/Terwa oli perintei-sesti aktiivisin luovuttaja. Suomi Johtoon kampanjan vetovastuu siirtyi keväällä Heikki Marttilalta Jouko Lampiselle. Vapaa-ehtoinen tukikeräys onnistui piirimme alu-eella hyvin ja piirimme oli ykkönen ja LC Liminka/ Liminganlahti klu-bien ykkönen koko maassa.

ARS-toiminnan vetovastuu oli Seppo Pietilällä ja uusia ritarei-ta tuli piirimme klubeihin suunni-tellusti ja myös adresseja käytettiin hyvin, jonka ansiosta piirimme ja piirin klubeja muistettiin vuosiko-kouksessa. ARS-säätiön avustus-ta saivat ainakin Oulunsalon ja Li-minka/Lakeuden klubien hankkeet

LCIF-koordinattorina jatkoi Esko Toiviainen ja Esko sai use-at piirimme klubit palkitsemaan ansioituja jäseniään Melvin Jones -palkinnolla ja lisäksi Haiti-talo-projektiin ja tuhkarokkorokotus-ohjelmaan osallistuttiin varsin hy-vin.

Klubien juhlatKauden aikana LC Ii piti 50-vuo-tisjuhlat joulun alla, Oulu/Limin-gantulli, Oulunsalo ja Sotkamo/ Vuokatti klubit täyttivät 40 vuotta ja pitivät onnistuneet juhlat. Lisäk-si Oulu/Hannat klubi hoiti 10-vuo-tisjuhlansa juhlavasti ja Oulu/Maikkula piti 25-vuotisjuhlakoko-uksen. Tämän lisäksi piirimme klu-beista LC Kajaani ja LC Raahe saa-vuttivat 55 vuotta, LC Kiiminki 45 vuotta ja LC Oulu/Oulu-joki 35 vuotta

Useat klubit pitivät lisäksi hy-

viä juhlia ja tapahtumia, joista mai-nittakoon LC Oulu/Terwa järjes-tämä perinteinen isänpäivälounas sotiemme veteraaneille.

Muita vierailuja ja tapahtumiaKauden aikana vierailin piirin kai-kissa 54 klubissa ja lähes kaikissa vierailuissa mukana oli myös puo-lisoni Liisa. Mieleenpainuvana jäi mieleen mm. Kuhmon kolmen klu-bin yhteiskokous, joka helpotti Kai-nuun matkailua merkittävästi. Ko-kous oli varsin onnistunut ja toivon mukaan näitä yhteiskokouksia jär-jestetään tulevaisuudessakin entis-tä enemmän.

Kaikissa klubeissa vieraan va-raisuus ja henki oli loistava ja jätti mieleenpainuvia muistoja lionstoi-minnasta. Muista juhlista jäi mie-liin ARS- ja LCIF –koordinaattori-en järjestämä yhteisjuhla Limingan Luontokeskuksessa ja Oulun klubi-en itsenäisyyspäiväaaton juhla Ou-lussa. Mieleen jääviä tapahtumia olivat myös Oulujoen kirkon jou-lukonsertti, Kiimingin klubien sekä Kempele/Sampola klubin lastenta-pahtumat ym.

Piirimme kannalta onnistunut vaali oli liiton vuosikokouksen va-rapuheenjohtajan vaali, jossa PDG Asko Merilä valittiin liiton varapu-heenjohtajaksi.

Kiitän kaikkia piirimme klu-beja ja lioneja piirikuvernöörikau-desta. Vaikka kaikkia tavoitteita ei aina saavuteta, voimme olla ylpei-tä aikaansaannoksistamme. Lioni-en maine on hyvä ja jäsenkasvuun on hyvät mahdollisuudet. Jokaisel-la paikkakunnalla on tilaus uudelle palveluaktiviteetille, johon tarvit-semme lisäkäsiä.

Varsinainen toimintakertomus, joka esitellään piirin vuosikokouk-sessa Vuokatissa, tulee nähtäville myös piirin kotisivulle.

Eino JakkulaIPDG

ARS:n ja Melvin Jonesin juhlaa vietettiin Limingan luontokeskuksessa ja palkittavien joukossa oli pitkän linjan ansiokas Lady Irja Marttila, joka sai Melvin Jones -jäsenyyden.

Seattlessa kaikki piirikuvernöörit istuttivat yhden puun kansainvälisen presidentin Tamin yhden aktiviteetin puunistutusprojektin merkeissä.

Piiri palkitsi Liiton myötävaikutuksella kolmea ansioitunutta PDG-jäseniä Medal of Merit ansiomerkillä. Liiton varapuheenjohtaja Asko Merilä ja pii-rikuvernööri luovuttaa ansiomerkin Kalevi Kiviniitylle.

”Kaikissa klubeissa vieraanvaraisuus ja henki oli loistava ja jätti mieleenpainuvia

muistoja lionstoiminnasta.”

2013

8

Lions-merkissä leijona katsoo toisella reunalla ylpeänä menneisyy-teen ja toisella luottavaisena tulevaisuuteen. Vapaaehtoistoimin-taa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän ja leijonien tunnus-lause ´Me palvelemme´ sopii hyvin ajan henkeen. Tällä kaudella olemme korostaneet sekä kansallisesti että kansainvälisesti palve-lua. Toukokuussa äitienpäiväviikolla suomalaiset leijonat toteutta-vat valtakunnallisen palveluaktiviteetin kohteena palvelukodeissa ja kotona asuvat ikääntyneet naiset. Lisäksi on alustavasti suunni-teltu koko kauden 2014-2015 kestävää palveluaktiviteettia kohtei-na sotiemme veteraanit ja heidän läheisensä.

Leijonat katsovat tulevaisuuteenSuomen Lions-liiton hallinnossa on tällä kaudella kiinnitetty

huomiota taloudellisuuteen, toiminnan järkeistämiseen ja tiedot-tamiseen. Hallintomenot on pyritty pitämään kurissa, kokouksia on vähennetty ja muutettu joiltakin osin sähköisiksi, uutiskirjeitä on julkaistu säännöllisesti ja kuvernöörineuvoston sekä hallituksen kokouspöytäkirjat on julkaistu liiton sivuilla. Tämä kaikki on tehty avoimuuden lisäämiseksi.

Liiton ylimpien hallintoelinten kehittäessä toimintaansa toi-vomme, että myös klubit lähtisivät rohkeasti uudistamaan toimin-tatapojaan ja aktiviteettejaan palvelua ja keskinäistä vuorovaikutus-ta korostaen. Kuukausitapaamiset voidaan toteuttaa klubi-iltoina, yritysvierailuina, mielenkiintoisina esitelminä ja matkoina. ”Pa-kollisia kokouksia” ovat vain kaksi sääntömääräistä kokousta, loka-kuun vuosikokous ja huhtikuun vaalikokous. Tavoitteena on, että sähköisiä kokouksia sekä sähköpostitiedotteita ja uutiskirjeitä lähe-tettäisiin klubeissa ja piireissä paljon nykyistä enemmän. Toimin-nan sujuvuuden kannalta tulisi myös lisätä klubihallituksen päätös-valtaa sekä päätettävien asioiden että päätöksen kohteena olevien euromäärien osalta. Tämä tekisi toiminnan joustavammaksi ja no-peammaksi.

Heinolan järjestyksessään 60. liiton vuosikokoukseen kutsu-taan osallistujia ympäri Suomea. Ohjelma on monipuolinen, järjes-tämispaikka on innostava ja luonnonläheinen ja kokouskäytäntö-jä on uudistettu. Kokouksen teema on Luonnollisesti, joka viittaa sekä ympäristöarvoihin että luontevaan lionstoimintaan ja luontai-seen uudistumiseen. Toivottavasti tapaamme Heinolassa ja teem-me siellä hyviä päätöksiä.

Kiitän I-piirin leijonia tekemästänne pyyteettömästä palvelu-työstä ja samalla toivon teille voimia tulevaisuudessakin jatkaa pal-velu- ja auttamistyötä heikompiosaisten hyväksi lionismista naut-tien.

Seppo SöderholmPuheenjohtajaSuomen Lions-liitto ry

Puheenjohtajapari Seppo ja Helena Söderholm on kuvattuna Lappeenrannan kaupungin itsenäisyyspäiväjuhlassa.

Sotkamon kunnan ja evankelislu-terilaisen seurakunnan itsenäinen historia alkoi vuonna 1647. Tuos-ta ajasta tuli kuluneeksi vuonna 2012 jo 365 vuotta. Sotkamon alueen asuttaminen alkoi jo kivi-kaudella. Kiikarusniemeltä löy-dettiin vuonna 1982 löydös, joka

Sotkamo 365 vuotta itsenäisenä kuntanaesiintymä on Suomen vanhinta ja pohjoisinta lintukuvioista kampa-keramiikkaa.

Pähkinänsaarenrauha 1323 jätti Kainuun pitkäksi aikaa itäiseen vai-kutuspiiriin, josta irtautuminen ta-pahtui vasta Täyssinän rauhan sopi-muksella vuonna 1595 liityttäessä

Ruotsiin. Väestön kasvu alueella oli hidas-

ta, sillä tiedetään olleen vain kolme kylää Sotkamon, Nuasjärven ja Jor-masen kylät.

Sotkamossa oli vaikeita aiko-ja 1600-luvun lopun ja 1700-luvun alkuaikoina, jolloin jatkuvat nälkä-

vuodet, kulkutaudit ja sodat ahdis-tivat ihmisiä. Vuonna 1868 Sotka-mon 5000 asukkaasta kuoli nälkään noin 1250 henkilöä.

Seurakunnan nykyisen viiden-nen kirkon suunnitteli läänin arkki-tehti John Oldenburg ja rakennus-työt tehtiin vuosina 1860-1870.

2013 2013

9

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla me suomalaiset aloitimme kaikkien aikojen vaativimman kampanjam-me. Tavoitteena on saada suomalainen koko Lions-järjestön joh-toon. Tehtävää tavoitellaan Lions-maissa ympäri maailmaa eikä sitä tulla meille tarjoamaan, vaan sen saamisesta on kamppailta-va tosissaan. Meillä on kilpailijoita muun muassa Euroopassa, Itä-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Vuoroja tulee kaikille vaalipiireille ja vaikkakin USA:n kiintiö on edelleen puolet. Voiko pieni Suo-mi tässä pärjätä? Kyllä voi, jos päätöksenteon kriteerit ovat vähän-kään objektiiviset.

Me suomalaiset olemme käyneet kampanjaa 2. varapresidentin tehtävän saamiseksi nyt kuusi vuotta. Olemme antaneet Euroopan suurimman Lions-maan, Saksan, ottaa tehtävän ennen meitä. Vii-me vaiheessa edellemme työntyi vielä yli 100 000 jäsenen Japani, joka on järjestön suurin rahoittaja.

Meidän osalta ratkaisun paikka on seuraava USA:n ulkopuo-linen vuoro, joko 2014 tai 2015. Vuoden kuluessa ratkeaa, miten meidän käy. Jos päätöksenteon perusteena on Suomen asema suu-rimpana vielä järjestön johtotehtävää vailla olevana Euroopan maa-na, joka on suhteessaan kansainväliseen järjestöön aina ollut malli-oppilas, päätös on selvä. Saamme johtoon suomalaisen. Pieni maa Suomi on suuri Lions-maa. Olemme nähneet kampanjamme kan-sallisena projektina, jota suomalaiset leijonat ovat suurenmoises-ti tukeneet.

Mitä vielä voimme tehdä?Kuluvalla kaudella toivoisin suomalaisten leijonien vielä pinnistä-vän ensinnäkin jäsenasiassa. Kilpailijamme ovat heittäneet edelli-sen kauden jäsenkatomme, -419 märkänä rättinä kasvoillemme. Vetoan jokaiseen klubiin, että nuo viime kauden menetykset pa-lautettaisiin. Se vie vastustajiemme käsistä tärkeän argumentin.

Puoli vuosikymmentä takana,

Toiseksi osallistumisen Hampurissa ensi kesänä pidettävään kan-sainväliseen Lions-järjestön vuosikokoukseen. Hampurissa ei va-lita suomalaista varapresidenttiä, vaan japanilainen Jitsuhiro Ya-mada. Silti on tärkeä, että paikalla on ennätysmäärä suomalaisia. Kansainvälinen vuosikokous ei ole koskaan ollut näin lähellä mei-tä. Tilaisuus kokea joka puolelta maapalloa tulevien lionien yhtei-nen tapaaminen on ainutlaatuinen. Paikalle odotetaan jopa 20 000 osallistujaa. Meillä on paras tilaisuutemme näyttää Suomen lions-toiminnan voima.

Ajatellessani käymäämme kampanjaa ensimmäinen mieleen tu-leva sana on suuri kiitos. Suomalaiset leijonat ovat jo usean vuoden ajan seisseet kampanjan takana ja tukeneet sitä. Saman ovat tehneet kampanjan työntekijät. Ilmaista työtä on tehty tuhansien eurojen ar-vosta ja monet heistä ovat uhranneet omaa rahaansa osallistuessaan kampanjatapahtumiin.

Sen edessä ei voi olla kuin nöyrä ja kiitollinen.

Harri Ala-Kulju Ehdokas 2. kansainväliseksi varapresidentiksi

Harri Ala-Kulju + puhtinuija. Kuva: Antti Tuomikoski.

joko maali häämöttää?

Sotkamon itsenäisen taipaleen alku on ollut täynnä vaikeuksia ja suuria suunnan muutoksia idästä länteen jakaen kansakunnan koh-taloa. Sitkeydellä ja määrätietoisel-la työllä on Sotkamoa viety eteen-päin. Sotkamolaiset ovat olleet tulevaisuuden rakentajia vaikeissa-

kin olosuhteissa pystyen tekemään rohkeita ja nopeita päätöksiä. Pää-tösten takana on ollut pitkälle vie-tyä, mutta hallittua riskinottoky-kyä, asioiden näkemistä ja yhteen liittämistä, tulevaisuuden analyysiä ja arviointia. Kenties juuri näitä asi-oita ja ominaisuuksia tarvitaan kat-

soessamme vuonna 2012 sotkamo-laisella 365 vuoden itsenäisyyden kokemuksella Sotkamon ja Kai-nuun tulevaisuuteen ja yhteistyö-hön.

Paljon hyvää ja kaunista on saa-tu, näemmekö sen ja kiitämme sii-tä. Kaikkein rikastuttavin kokemus

ihmisyyden kannalta on antaa ti-laa sydämessä toinen toisillemme, tukea ja kannustaa.

Tervetuloa Sotkamoon seura-kuntatalolla pidettävään Suomen Lions-liiton piirikokoukseen.

Erkki Marin, kirkkoherra

”Tervetuloa Sotkamoon seurakuntatalolla pidettävään Suomen Lions-liiton piirikokoukseen.”

2013

10

Kalakantaa kasvatettiin lahjoitusistutuksella

LC Pattiojoen viime syk-syinen tempaus oli Pattijo-en veteraanimajalla 52 mies-työtunnin ja traktorin ym. klapiurakka syyskuun lo-pulla. Toinen lokakuun alun aktiviteetti kun siirrettiin rautakaupan mainostaulu talkoilla!

Reijo Härönoja LC Pattijoki

Kalamarkkinoiden kynnyksellä sii-kaa on nostettu ahkerasti Peräme-restä myyntiin. Viime lokakuussa Lapaluodossa nähtiin myös päin-vastaista liikehdintää, kun kalakan-taa kasvatettiin lahjoitusistutuksel-la LC Pattijoen ja Vihiluodon Kalan toimesta.

Kalat siirrettiin Lapaluodon ka-lasatamaan Pyhäjoen kalahauto-mosta, jossa kalat ovat kasvaneet juuri ja juuri kalaksi tunnistettavan

kokoisesta noin 10 sentin sinteik-si. Tuhannet siiat lörähtivät put-kea pitkin säiliöstä mereen, eikä ai-kaakaan, kun kalat katosivat omille teilleen.

– Pyyntikokoiseksi kala kasvaa kolmessa vuodessa, Perämeren Ka-latalousyhteisöjen Liiton toimin-nanjohtaja Jyrki Oikarinen kertoo.

Siika on hyvä istutuskala, sillä se tuntee luontaista arkuutta ym-päristössä vaanivia vaaroja kohtaan.

Näin ollen istutetuista yksilöistä saaliiksi päätyy hyvä määrä kalaa, tosin ihmisten lisäksi jakajia on pal-jon. Omansa ottavat muun muas-sa hylkeet ja petokalat, kuten hauet.

– Näistä kaloista uskon saaliiksi päätyvän jopa 500–1000 kiloa.

Raahen Seutu lehteen Juha Honkalan kirjoittama juttu

Pattasten koulun eskarilaisille jaet-tiin kypärät (15 poikaa ja 21 tyt-töä). Kaikkiaan pyöräilykypäriä jae-taan Pattijokisille kouluille 125 kpl! Koulujen johtajat/opettajat nouta-vat oman koulunsa tarpeet suoraan Vaparista. Turvallisuus on ollut LC Pattijoen toimintakauden 2011-2012 teema, josta yksi osa on tämä ”turvaa koulutie” -kampanja, joka toteutettiin yhdessa ABC-liikenne-myymälän kanssa.

Pyöräilykypäriä luovuttamas-sa ABC:n puolesta liikennemyy-mäläpäällikkö Anne Hyvärinen ja LC-Pattijoen puolesta Sami Aho-la ja Reijo Härönoja sekä kameran

Pyöräilykypäriä koululaisilletakana Riitta Härönoja. Koululta lahjoituksen vastaanottivat eka-luokkalaiset ja heidän opettajansa Laura Bäckman, Heidi Järvenpää sekä kouluavustaja Sinikka Kultala.

Edellämainitun kypärähank-keen lisäksi on LC-Pattijoki toteut- tanut toimintakaudellaan muita-kin lahjoituksia, kuten; Meripelas-tusyhdistykselle, Raahen VPK:lle, Raahen Psyykelle, Pattijoen kirkon 100v juhlarahastoon, LC:n nuori-soleirille Suomussalmelle, Ylioppi-las-stipendejä, LC:n rahastolle jne. n. 5000 euron edestä.

Reijo Härönoja

Pyöräilykypärä on kypärä, jota käytetään pyöräiltäessä. Sen tarkoituksena on suojata onnettomuudessa pyöräilijän päätä iskuilta. Suomessa pyörällä ajettaessa on lain mu-kaan yleensä pidettävä kypärää. Laki astui voimaan 1. päivänä tammikuuta 2003. Sana ”yleensä” tarkoittaa, että käyttämättömyydestä ei rangaista. Suomessa kuolee vuo-sittain (2001-06) noin 40 ja loukkaantuu vakavasti noin 1000 polkupyöräilijää. Pyöräilijöiden kuolemista jopa 80 prosenttia johtuu päähän kohdistuneen iskun seurauksena syntyneestä aivovammasta. Jos Suomessa kaikki pyöräilijät käyttäisivät kypärää, kuolemat vähenisivät kahdella kolmanneksella ja loukkaantumiset yhdellä kolmanneksel-la. (Lähde: www.wikipedia)

Pattasten koulun eskarilaisille jaettiin kypärät.

Mainostaulun siirtotalkoolaisia. Klapitalkoolaisia.

2013 2013

11

LC Oulunsalolla vilkas syyskausiI-piirin suurimpiin klubeihin kuu-luva LC Oulunsalo jatkoi syksyl-lä aktiivista toimintaansa monella rintamalla. Aktiivisuus ei ollut pel-kästään veljien kantavilla harteil-la, vaan Ladyt antoivat toimintaan oman ja laadukkaan panoksensa

Syksyllä tehtiin vinttikaivo, kai-vettiin valokaapelille puolimetris-tä ojaa, pilkottiin polttopuita, teh-tiin jätekatosta ja ties mitä. Mutta parhaita hetkiä olivat ne useat lau-antait, jotka vietettiin risusavotassa Hylkykarissa. Työn lomassa virtaa haettiin nokipannukahveista sekä makkaroista ja taas kaatamaan uut-ta risua. Työtä kertyi lähes 200 tu-loksellista ja samalla hauskaa tun-tia. Pasman Mikko, jolla seitsemän vuosikymmentä on aikaa sitten ohi-tettu, ei malttanut taukoja sahansa kanssa pitää. Vain silloin, kun löpö loppui, hiljeni sahakin hetkeksi.

Lionveli Viljo Heiskanen on pe-rinyt nokipannukahvituksen elä-mänkokemusta runsaasti hank-kineelta, mutta vireältä Veikko Yrjölältä.

– Sen paremmalta kahvi ei voi maistua kuin mitä nuotion äärellä nautittuna ja veljien hurvattomilla

jutuilla höystettynä, sanovat Viljon kahvia maistaneet.

Ladyt ovat päässeet omilla töil-lään julkisuuteen asti. Lokakuussa Oulunsalon ekaluokkalaisille luo-vutetut kaksisataa turvaliiviä nou-sivat otsikoihin paikallisessa avii-sissa. Opettajien edustajat lähtivät luovutuksen jälkeen saman tien muksujen kanssa pienelle käve-lylenkille. Toisen kerran Ladyt pää-sivät esille, kun he järjestivät palve-lutalo Salonkartanon asukkaille viihdyttävän iltapäivän. Arvokkai-ta olivat myös Ladyjen lahjoittamat ruokaa pursuavat kassit vähempi-osaisille Joulun alla.

Uudistuksiakin luvassa, mutta takapakkiakin tuliLC Oulunsalo on syksyn aikana ha-kenut uudistuksia kokouskäytän-töihin ja toteuttanutkin niitä.

– Vähemmän byrokratiaa ja enemmän viihtyisyyttä, sanoo klu-bin täysverinen sihteeri Tero Pal-danius. Kokoukset ovat muuttu-neet tapaamisiksi ja esityslistat agendoiksi sekä jokaisessa tapaa-misessa pidetään Lions-tietoisku

eri aiheista. Viimeksi tammikuussa kuultiin Sri Lankan kummitoimin-nasta.

LC Oulunsalo oli aloitteellinen syksyn aikana pyytäessään kaik-ki uuden Oulun klubit yhteiseen neuvonpitoon mahdollisen vuosi-kokouksen järjestämisestä Oulus-sa vuonna 2017. Yhteishenkeä löy-tyi runsaasti eikä tietotaidossa ole oululaiset ennenkään kalvenneet muille. Mutta hanke kaatui paik-kaan. Tulkoon tässä yhteydessä

mainituksi, että huolimatta neuvot-teluista kaupungin johdon ja erään messujärjestäjän kanssa, ei Oulu-hallia saatu leijonien käyttöön. Pi-detään kynnet terävinä ja isketään myöhemmin uudelleen.

Matti TieksolapresidenttiLC Oulunsalo

Risusavottalaiset kahvitauolla. 27.10. Luntakin silloin oli satanut silmän iloksi.

Ladyt ovat päässeet omilla töillään julkisuuteen asti. Lokakuussa Oulunsalon ekaluokkalaisille luovutetut kaksisataa turvaliiviä nousivat otsikoihin myös paikallisessa aviisissa. Kuvassa iloiset turvaliivien saajat.

2013

12

Teksti Anja GaranvölgyiKuvat Jussi Riikonen

Kolmas LC Kultasirkkujen järjestämä

–tapahtuma Limingassa

Alkuverryttelyä. Ennen lenkille lähtöä kannattaa aina verrytellä. Nyt alkuverryttelyn ohjauksesta vastasi Kempeleen naisvoimistelijat:: käsiä ylös – käsiä alas – venytä jalkaa eteen – sivulle – taakse… Rytmikkäästi ja rennosti! Jo tuli lämmin, jos kolea sää oli vähän ehtinyt kylmettää jäseniä. Aamun kylmä viimakin oli tyyntynyt ja pilven raosta aurinkokin jo pilkahti.

Leidit lentoon

Liminkalainen neljän lapsen isoäiti Leena Lep-päluoto, kertoi olevansa Limingan Naisvoimiste-lijoiden kiltaryhmän kiltaäiti eli puheenjohtaja. Virkeä Leena oli lähdössä lenkille pyöräilemään ja varustautunut lämpimästi sadeasuun. Pääs-sään hänellä oli hattu, jossa oli monenlaisia somisteita mm. silmät. Silmien merkitys selvisi, kun Leena kertoi saaneensa hatun läksiäislah-jaksi silmäklinikalta jäätyään sieltä eläkkeelle v. 2003. Nyt hattu oli ensimmäistä kertaa julki-sessa käytössä. Limingan naisvoimistelijoiden kiltaäiti osallistui myös hattukilpailuun.

Limingan, Tyrnävän ja Lumijoen hoitajat mukana Hyvän olon teemavuoden merkeissä. Hoituri-en tapaan pukeutuneita ja pelottavan isoa piikkiä mukanaan roikottavia naista oli myös lähdös-sä lenkille. - Me olemme Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän hoitoalan yhdistysväkeä. Meillä on tänä vuonna menneillään hyvän olon teema, jonka tiimoilta olemme käyneet jo meikkikoulun. Tämä on nyt toinen teemaan liittyvä tapahtuma ja syksyllä on vielä yksi. Tämä Leidit lentoon hyväntekeväi-syyskohde on tärkeä ja haluamme olla ehdottomasti mukana tukemassa tätä hanketta, yhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Ylilauri vakuutti ryhmänsä puolesta.

Kolea äitienpäivän aaton sää ei latistanut Leidit Lentoon –tapahtuman tunnelmaa Limingassa. Nyt jo kolmatta kertaa LC Limingan Kultasirk-kujen järjestämään liikuntatapahtumaan osal-listui – kuten edellisinäkin vuosina - parisataa

kipeästi lisää siirrettäviä rintapumppuja, joita meillä tällä hetkellä on 12 tehohoitopaikalle vain 1 kappale, kertoi OYS:n osasto 55:n apulaisosas-tonhoitaja Tuire Rauhala. - Yksi siirrettävä rinta-pumppu maksaa 1750 euroa.

hyvän asian puolesta kuntoilevaa leidiä. Tänä vuonna tapahtuman hyväntekeväisyyskohde oli OYS:n synnytysosasto.

– Olemme todella kiitollisia, että olette otta-neet kohteeksi synnytysosaston. Tarvitsemme

Lämpimästi vaatetta ja hattu päähän

2013 2013

13

LC Limingan Kultasirkut kiittävät kaikkia tähän hy-väntekeväisyystapahtumaan osallistuneita ja kaik-kia, jotka omalta osaltaan olivat vaikuttamassa Lei-dit lentoon –tapahtuman onnistumiseen.

Parinkymmenen minuutin kuluttua ensimmäiset lenk-keilijät alkoivat jo saapua maaliin ja saivat palkinnok-si halaukset Oulun Kärppien pojilta. Tapahtuman päät-teeksi palkittiin myös muita osallistujia. Hattukilpailun voitti Jaana Takalahti Thaimaasta ostamallaan hatul-la ja sai palkinnoksi Zeppelinin Kutomon lahjakortin.

2001-syntyneitten kiekkopoikien äidit lähdössä kauden päättäjäislenkille. -Me olemme 2001 –syntyneitten poi-kien äitejä Limingasta. Meitä on tässä lenkille lähdössä kahdeksan äitiä. Kolme kertaa viikossa kuskaamme poikiamme harjoituksiin ja vielä viikonloppuisin pelei-hin. Nyt juhlimme tällä tempauksella kauden päättä-jäisiä. Illalla isätkin tulevat nuorisoseuralle bileisiin mu-kaan, iloitsi ryhmän puolesta Johanna Nurmenniemi.

Limingan keskustan tapahtumatori täyttyi en-nen puolta päivää moni-ilmeisesti, mutta läm-pimästi varustautuneista eri-ikäisistä leideistä, joista monilla oli hattukilpailun vuoksi päässään mitä mielikuvituksellisimpia hattuja. Hattukil-pailun lisäksi osallistumismaksun maksaneet olivat automaattisesti mukana erilaisten palkin-tojen arvonnoissa.

Leijonaveljet olivat jo aamuvarhaisella olleet asialla telttoja pystyttämässä, kylttejä paikoilleen laittamassa ja jatkoivat koko tapahtuman ajan huolto- ja kipparointipuuhissa.

Torin tunnelmaa – Joo, samanlainen komento täällä on kuin kotonakin, pojat tuumivat.

– Minun komentaja on täällä paikan päällä. Täällä hän jossakin touhuaa näissä Kultasirkuis-sa, puheli Olli Säkkinen ja etsi katseellaan Rai-li -vaimoaan.

- Kultasirkut ovat sitten kesällä meitä auttele-massa viikateniitto –tapahtumassa, pojat totesi-vat.

Toritapahtuman tunnelmaa loivat myyntiko-jut, Kultasirkkujen kahvikoju, Onnenpyörä sekä grillissä tirisevien makkaroiden ja Tiborin räis-

Ja sitten oltiin valmiita starttaamaan - PAM!Lähtölaukaus pamautti leidit lentoon. Siitä rynnistivät leidit iloisesti matkaan; kuka 8 kilometrin lenkille, kuka 2 kilometrin lenkille, kuka jalkaisin, kuka sauvakävellen, kuka lastenvaunuja pukaten, kuka pyöräillen ...

Kahdeksan kilometrin matka jo puolessa välissä.

Juottopisteellä.

Hattukilpailun voittajan hattu oli ostettu Thaimaasta.

käleiden paistosta leviävä makuhermoja kutit-tava tuoksu ja tietenkin Wirwa & The Foxtersin viihdyttävä musiikki. Virallisen avauksen jälkeen ihailtiin hetki Pikku Riikkan muotinäytöstä.

Tapahtumaan osallistuneiden kesken arvot-tiin kolme lippua Likkojen lenkille ja ne osui-vat Liisa Arffmanille, Johanna Nurmesniemelle ja Tiina Linna-Laitiselle. Leidit Lentoon 2013 –tapahtumaan lahjakortin voittivat Pirkko Pihka-koski ja Kaisa Ylilauri. City Sportin lahjoittaman polkupyörän voitti Eila Karppinen. Onnea voit-tajille!

Palkinnoksi halauksia ja muuta mukavaa

Musiikista vastasi Wirwa & The Foxters.

Kultasirkut kiittävätILOINEN NAISTEN LIIKUNTATAPAHTUMA

LIMINGASSA 12.5.2012Aikataulu ja lisätiedot: http://leiditlentoon.nettisivu.org

Seuraa myös Facebookin Leidit lentoon -sivua!

2013

14

Isänpäivän aaton hyväntekeväisyys-konsertti kokosi satakunta kuulijaa Heikki Sarvela –saliin Limingas-sa. LC Kultasirkkujen järjestämän konsertin tuotolla tuetaan Lakeu-den kehitysvammaisten lasten tai-deharrastusta. Hyväntekeväisyys-potti ohjataan tähän tarkoitukseen Kehitysvammaisten tuki ry:n kaut-ta.

Kaikki konsertissa esiintyneet taiteilijat lahjoittivat esiintymis-

Konsertti kehitysvammaisten lasten hyväksi

palkkionsa tähän hyvään tarkoituk-seen, samoin konsertin juontajana toiminut Raahen teatterin ohjaaja Sari Ohinmaa. Hän itse on tehnyt hienoa ohjaustyötä kehitysvam-maisten kanssa.

– Se työskentely oli raskasta, mutta todella palkitsevaa, kertoi Sari.

Konsertin huippuhetki koettiin, kun Limingan Seudun Musiikki-opistossa opiskeleva, musiikillises-

ti lahjakas kehitysvammainen Ismo Rönkkö opettajansa Tibor Garan-völgyin säestämänä soitti ksylofo-nilla R. Helismaan Päivänsäde ja menninkäinen sekä MacGillarin Pingviinitanssin. Ismon iloinen ja taitava musisointi sykähdytti ylei-sön valtaviin aplodeihin. Yleisöl-tä lähti suuret kiitokset Limingan Seudun Musiikkiopistolle, että täl-laiseen opiskeluun on annettu mah-dollisuus ja toivomus, että se saisi myös jatkua.

Konsertin yhteydessä oli esil-lä myös toisen lahjakkaan kehi-tysvammaisen taiteilijan alun tai-denäyttely Heikki Sarvela -salin aulassa. Sauli Ahola oli äitinsä Mai-ja Aholan ja ArsLiminka ry:n pu-heenjohtaja Carina Eklundin avus-tuksella asettanut 30 maalaustaan näyttelyksi.

– Upeita töitä! On todella sääli, ellei tällainen taideharrastus voi jat-kua ohjaajien tai muiden mahdolli-suuksien puuttuessa.

-Konsertti oli hieno jatko Kul-tasirkkujen hyväntekeväisyystyö-

Tämän vuoden ensimmäisessä klu-bikokouksessaan 22.1. Kultasirkut lahjoittivat isänpäivän aattona jär-jestetyn Hyväntekeväisyyskonser-tin tuoton, eli 1000 euroa Lakeu-den kehitysvammaisten tuki ry:lle käytettäväksi kehitysvammaisten lasten taideharrastukseen.

Puheenjohtaja Maija Ahola kiitti Kultasirkkuja tästä suuriarvoisesta ja todella tarpeellisesta lahjoitukses-ta. Hän kertoi, että summa käy-tetään kehitysvammaisten lasten taidepiirin, musiikkikerhon perus- tamiseen sekä konserteissa käyn-

Kultasirkuilta 1000 euroa lakeuden kehitysvammaisille

Onnistuneen konsertin jälkeen jo hymy on herkässä. Kuvassa Kultasirkkujen presidentti Anne Väisänen, konsertin juontaja, Raahen teatterin johtaja Sari Ohinmaa sekä konsertissa esiintyneet Anja Garanvölgyi sekä Sarian.

Esiintyjät kukitettiin. He saivan jokainen ruusun.

Kehitysvammainen lahjakas mu-siikkiopiston lyömäsoitinoppilas Ismo Rönkkö ksylofonissa.

hön. Palaute konserttiyleisöltä oli pelkästään myönteistä. Pie-nellä aktiivisella joukolla olem-me saaneet suuria tapahtumia ai-kaiseksi. Kiitokset kuuluu kaikille mukana olleille kaikille konser-tin toteutumiseen vaikuttaneille, kiitteli Kultasirkkujen presidentti Anne Väisänen.

Anja Garanvölgyi

teihin.Lahjoitusta olivat vastaanotta-

massa Lakeuden kehitysvammais-ten tuki ry:n puheenjohtaja Maija Ahola ja sihteeri Pentti Pietiläinen. Lahjoituksen luovuttivat Kultasirk-kujen varapresidentti Anitta Pellik-ka ja Tarja Kontio.

Anja Garanvölgyi

Maija Ahola ja Pentti Pietiläinen vastaanottamssa lahjoitusta, jon-ka luovuttivat Anitta Pellikka ja Tarja Kontio.

Kultasirkkujen presidentti Anne Väisänen: Kiitokset kaikille mukana olleille kaikille konsertin toteutumiseen vaikuttaneille. KIITOS!

2013 2013

15

Lentäessään muodostelmassa hanhet etenevät 70 prosenttia nopeam-min kuin yksin. Hanhet jakavat johtajuuden: kun yksi väsyy, se pyöräyt-tää pyrstöään ja toinen hanhi lentää eteen ja ottaa hänen paikkansa. Han-het töräyttelevät takaa edessä oleville kannustaen heitä pitämään vauhtia ja ne antavat johtajiensa tietää, että he ovat heidän takanaan. He rohkai-sevat johtajiaan. Kun sairas tai heikko hanhi jää joukosta, vähintään yksi hanhi liittyy hänen seuraansa antamaan apua ja suojelusta.

-Useimmat uudistukset tulevaisuudessa vaativat, että historiallisesti vastakkaiset suhteet tulee korvata yhteistoiminnan silloilla. Uusien suh-teitten vakiinnuttaminen vaatii kuuntelemista, kunnioituksen ja luotta-muksen ilmapiirin luomista ja ymmärtämistä, että lujalle perustukselle

Hanhet opettavat johtajuutta

rakennetusta ystävyydestä kasvaa yhteinen menestys.Kysymys tämän päivän leijonalle: pitäisikö meidän oppia ”töräyttele-

mään” kokouksissa (ei käytävillä) ja toteuttamaan yhdessä kykyjemme ja mahdollisuuksiemme mukaan kaikki se, mitä yhdessä olemme päät-täneet.

Heikki MarttilaLC Liminka/LimingalahtiLähde: DG kurssi 1996-1997 luennolta Montrealissa Kuva: Veli-Matti Marttila, Liminganlahti

Joulukuussa Oulujoen Leijonat lahjoittivat Oulujoen seurakunnan diakoniatyölle 3000 euroa. Samaan aikaan Ladyt ilahduttivat Oulujoen alueen omaishoitajia 1000 eurolla.

Viisi diakoniatyöntekijää ja kolme Leijonaa kokoontui lah-joituksen merkeissä Myllyojan seurakuntakotiin 11.12.2012. Lah-joitustilaisuudessa diakoni Anu Fe-dotoff kertoi, että seurakunnan dia-konit antavat lahjakortit eteenpäin vaikeissa tilanteissa oleville vähäva-raisille perheille ja yksinäisille. Os-tokortit ruokakauppoihin tuovat joulumieltä yli viidellekymmenel-le taloudelle. Lahjoituksen luovut-tivat klubin edustajat, presidentti Esko Silvola sekä jäsenet Jyrki Joki-nen ja Martti Turkka. LC Oulujoki kohdistaa keräämänsä avustuksen alueen apua tarvitseville, erityises-ti vaikeassa taloudellisessa tilan-teessa oleville lapsiperheille. Tällai-nen perinne on jatkunut jo vuosia. Avustuksen mahdollistaa erilaisten palvelutehtävien esim. tievarsien siivoustalkoiden, kalenterimyynnin ja joulukonsertin tuotot.

LC Oulujoen Leijonat lahjoittivat paikallisen seurakunnan diakonityöntekijöille 3000 euroa ja vuoden 2013 kalen-terin. Kuvassa oikealta diakonit Kati Riipinen, Anna-Maija Sälkiö, Eija Röning, LC Oulujoen Presidentti Esko Silvola, rahastonhoitaja Jyrki Jokinen, perustajajäsen Martti Turkka sekä diakonit Anu Fedotoff ja Ulla-Maija Ruotsalai-nen. Kuva tiedottaja Pentti Koskinen.

LC Oulujoen Ladyt tekivät mer-kittävän, 1000 euron lahjoituksen Oulujoen alueen omaishoitajille. Luovutustilaisuus järjestettiin Ou-lujoen pappilassa 11.12.2012. Pai-kalla oli 20 omaishoitajaa, diakoni Kati Riipinen sekä Ladyt Irja Nik-kilä ja Pirkko Koskinen. Ladyt ovat keränneet rahat klubikokousten kahvi- ja pullamyynnillä.

Omaishoitajat käyttivät osan lahjoituksesta Oulujoen kirkossa järjestettyyn joulukonserttiin. Kon-sertissa esiintyivät Jenna Bågeberg ja Tommi Soidinmäki. Omaishoita-jat päättävät yhdessä diakonityön-tekijöiden kanssa, mihin muuhun virkistystoimintaan jäljellejääneet varat suunnataan.

Seurakuntapastori Ilkka Mäki-

nen iloitsi erityisesti siitä, että Ou-lujoen klubin miesten ja naisten avustukset tuovat iloa moneen sel-laiseen talouteen, jossa joudutaan muuten jouluvalmisteluissa laske-maan jokaista senttiä.

Pentti Koskinen

Oulujoen Leijonien avustukset toivat jouluiloa ja virkistystä

2013

16

Huhtikuussa kolmikymmenvuotis-juhliaan viettävän Lions Club Li-minka-Liminganlahden toimin-takauden teemana on; Paikallista palvelua. Koko historiansa ajan klu-bin palvelut ovat painottuneet pää-sääntöisesti paikallisiin kohteisiin, kuitenkin niin, että samana kaute-na on ollut useita ryhmiä, lapset, nuoret, vanhukset, veteraanit jne. Meneillään olevalla kaudella pa-nostetaan nuoriin ja erityisesti syr-jäytyneisiin nuoriin.

Kohderyhmään liittyviä asioita valmistelee klubin nimeämä nuo-risotoimikunta, joka tekee yhteis-työtä Limingan ja Lumijoen kun-tien nuorisotyön kanssa. Kunnan palkkalistoilla olevat, etsivät nuo-risotyön tekijät ovat olleet mukana kunnan puolesta nuorisotoimikun-nan työskentelyssä. Nuorisotyön tekijät ovat tuoneet esille merkittä-vimpiä tarpeita. Esille on noussut erityisesti tarpeesta tarjota syrjäy-tymisvaarassa oleville pojille toi-mintaa ja mahdollisuuksia ”miehen malliin”.

Yhteistyösuunnitelmien poh-jalta on päädytty neljään erilaiseen hankkeeseen eteenpäin viemiseksi.

Yökahvilan toiminnassa mukana oleminen on aloitettu. Klu-bilaiset ovat olleet muutamana lau-antai-iltana Limingan ja Tupoksen nuorisoilloissa mukana ja valvoji-na ja vetäjinä yhdessä nuorisotyön-tekijäin kanssa. Nuoriso on ottanut toiminnan positiivisesti vastaan. Il-loissa on käyty keskusteluja nuor-ten kanssa, pelailtu pelejä ja kun-nosteltu nuorisotalojen välineitä.

Paikallista palvelua Liminganlahden leijoniltaReissujen järjestäminenNuorisotyöntekijät tekevät ehdo-tuksia mahdollisista reissuista. Lei-jonat avustavat paikan löytämises-sä ja osallistuvat reissuille ja klubi avustaa kustannuksissa. Ladyt osal-listuvat myös retkien matka- ja muonituskustannuksiin n. 700 eu-rolla.

VarustelainaamoKlubi avustaa 3000 eurolla esi-merkiksi kalastusvälineiden, nyrk-keilysäkkien, biljardikeppien ym harrastevälineiden hankinnassa nuorisotyöntekijöiden esityksen pohjalta.

Varustehankintoihin osallistu-vat myös ladyt. He ovat tukeneet 750 eurolla Limingan ja Lumijoen seurakuntien diakoniatyömuotojen kautta syrjäytymisvaarassa olevia nuoria urheiluliikkeen lahjakortein joulun alla. Lisäksi he ovat varan-neet 1000-2000 euroa nuorten ke-hitysvammaisten tukemiseen.

TyöllistämissetelitMerkittävin rahallinen panos-tus kohdistuu työllistämissetelei-hin. Klubi on sitoutunut yhdessä jäsentensä puolisoiden kanssa ra-hoittamaan Limingan ja Lumijo-en nuorien kesätyöllistämistä kah-dellatoistatuhannella eurolla, siten että puolet tulee leijonilta ja puolet puolisoilta. Työllistämissetelit oh-jataan kuntien 4H-yhdistysten ke-sätyöllistämisien kautta.

Työllistämisavustuksen ehto-na on kuitenkin, että kunnat ensin sitoutuvat hoitamaan oman osan-

sa kuten edellisinäkin vuosina. Toi-vottavasti mahdollisimman moni nuori pystytään kesällä joksikin ai-kaa työllistämään.

Rahoitus tähän kaikkeen kertyy klubin ja puolisoiden aktiviteeteis-ta. Suurimpina tulonlähteinä ovat Viikateniiton MM-kisat ja siinä eri-tyisesti Niittolehden ilmoitustulot. Kasitien varrella Lumijoen tien ris-teyksestä parisataa metriä Raaheen päin (Turvallisuusoppilaitoksen pellolla) oleva tievarsimainos tuot-taa jonkin verran. Lisäksi joulun alla tapahtuvajoulukuusien myyn-

ti tuo oman lisänsä varojen hankin-taan. Valitettavasti jokaisen joulun alla tapahtuu, että jotkut kuusen ha-kijat eivät muista käydäkään maksa-massa myyntipaikalta ottamaansa kuusta. Se kaikki, muutama kymp-pikin, on pois nuorilta. Puolisoilla salaattikastikkeen ja joulusillin val-mistuksen ja myynti kasvattaa avus-tusbudjettia niittokilpailujen buffe-tin pidon lisäksi.

Timo Pietilä tiedotussihteeri

Joulukuusikomppania etenee panokset vyötäisillä kohti kuljetuskalustoa res.majuri/res.PDG Terho Lipsosen johdolla. Kuva Veikko Heiskari

16

2013 2013

1717

Nenäpäivä vietettiin Oulun Rotu-aarilla 9.11.2012.

LEO klubi Oulu/Terwajello-nat järjesti ohjelmaa lapsille mm. piirustuskilpailua ja ongintaa pal-kintoineen. Osallistumismaksu oli vapaaehtoinen joka tilaisuuden päätyttyä pantiin SPR:n keräyslip-paaseen. Klubista olivat paikalla Jaana Matila sekä Pia ja Minna.

Lastenmusiikkiryhmät, - Liik-kuva Laulureppu ja Klovnikop-la viihdyttivät paikalle saapunut-ta yleisöä. Sotilaskotisisaret myivät kahvia/teetä ja niitä hyviä munk-keja.

Yleisöä oli kohtalaisesti, enem-mänkin olisi mahtunut uudistu-neelle Rotuaarille.

LC Oulu/Sillat on osallistunut nenäpäiväkeräykseen useana vuon-na lahjoittamalla oman aktiviteet-tinsa tuoton sekä tukemalla LEO Club Oulu/Terwajellonat näky-vyyttä.

Keräysvaroilla tuetaan avustus-työtä Afrikassa ja Etelä-Aasiassa, keskittyen lasten koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

Järjestelyissä mukana olivat Yle, Oulun kaupungin nuorisotoimi, SPR, Sotilaskotisisaret, LEO Club

Oulu/Terwajellonat, LC Oulu/Sil-lat, Plan Suomi Säätiö.

Päivän ohjelmassa oli mm. tan-dem-hiihtokisa sekä Zumba- tans-sia.

LC Oulu/Oulujoki ja LC Oulu/Limingantulli osallistuivat myös päivään.

Teksti ja kuvat: Väinö Kauppi

Nenäpäivä Rotuaarilla

LC-Oulu/Avaimen ladyt tukee Etelä-Intiassa olevaa oululaisen Äiti Tuulikki Tepon perustamaa tytöil-le tarkoitettua lastenkotia HOME OF HOPE.

Oululainen lastenhoitaja Tuu-likki Teppo oli kiinnostunut Intian kulttuurista ja ihmisistä. Pian eläk-keelle päästyään Tuulikki palasi kaipaamaansa Intiaan toteuttamaan kutsumustaan huolehtia toisten ih-misten hyvinvoinnista ja heidän elinolosuhteidensa parantamisesta

LC-Oulu/Avaimen ladyt tukemassa lastenkotiamoninaisessa ja haasteellisessa ym-päristössä. Aluksi hän toimi Äiti Te-resan lastenkodissa Kalkutassa sekä monissa muissa vapaaehtoistyön tehtävissä lasten ja vanhusten aut-tamiseksi. Hän piti luentoja tervey-denhuollosta ja toimi monissa luot-tamustehtä- vissä mm. paikallisen kouluneuvoston puheenjohtajana

Jouluna 1993 Tuulikki muut-ti Etelä-Intiaan Machilipatna-miin ja perusti pian Home of Hope–kodiksi rekisteröidyn las-

tenkodin yhdessä kummipoi-kansa Moses Lingam:n ja hänen vaimonsa Elizabeth:n kanssa. Tuu-likki menehtyi vaikeaan sairauteen 28.02.2008, jättäen perinnöksi erit-täin arvostetun elämäntyönsä Mo-sekselle ja Elizabethille, sekä lasten kummeille ja tukijoille.

Lastenkodissa asuu tällä het-kellä noin kuusikymmentä tyttöä. Kodissa asuvilla tytöillä on mah-dollisuus käydä koulua ja hank-kia itselleen ammatti, mihin heillä

ei köyhyytensä vuoksi muuten oli-si mahdollisuutta. Tyttöjä tuetaan aina siihen saakka, kunnes he seiso-vat omilla jaloillaan.

Tätä oululaislähtöistä toimintaa halusivat LC-Oulu/Avaimen La-dyt tukea lahjoittamalla HOPE OF HOME-lastenkodille 1000 euroa. Harras toive pienimmillä lapsilla oli saada leikkipaikka pihalle. Tällä tu-ella projekti on käynnistynyt ja pa-lautetta sydämellisin kiitoksin ladyt ovat jo saanneet. RM

LC-Oulu/Avaimen Ladyt lahjoittivat HOPE OF HOME-lastenkodille 1000 euroa. AvaimenLadyja yhteiskuvassa.

Nenäpäivän riemua Rotuaarilla. Puusuksihiihtoa.

Leo Tervajellonien toinen vas. par-rakas on Jaana Matila, oik. puna-nenäinen Minna Mäkinen.

2013

18

LC Oulu/Sillat avasi lionsviikon upeasti kunnianosoituksen ja sep-peleenlaskun myötä, ”Taistelu on päättynyt”- muistomerkillä Oulun Intiössä.

Sillat avoinna Lions- viikon tapahtumille!Klubi oli kutsunut mukaansa

kaikki oululaiset klubit lippuineen. Lippulinna oli komea ja sitä seura-si muu aktiviteettiin osallistunei-den joukko.

Puheen muistomerkillä piti Metropoliitta Panteleimon. Puhes-saan Panteleimon totesi sodan ole-van kauhistus ja kärsimys, sen kai-kille ospuolille, olivatpa ne lähellä tai kaukana. Uhraukset ovat kovia siviileille ja sotilaille ja heidän lä-heisilleen, sanoi Metropoliitta.

Seppeleen laskivat PDG Jaakko Ponkala ja lionritari Raimo Kauha-nen LC Oulu/Sillat klubista. Sep-pele laskettiin jo neljännenkymme-nennen kerran.

Oulun Sotaveteraanikuoro, joh-

Metropoliitta Panteleimonille kii-tokset esittää klubipresidentti Olavi Tapaninen.

PDG Jaakko Ponkala vas.ja lionrita-ri Raimo Kauhanen.

tajanaan Seppo Herajärvi, kajaut-ti ilmoille sävelet Heikki Kleme-tin ”Oi kallis Suomen maa” sekä Axel von Kothenin ”Hymni sanka-rivainajille”.

LC Oulu/Sillat kiittää kaikkia mukana olleita.

Olavi Tapaninenkuvat: Raimo Savolainen

Lokakuun kuukausikokous Mu-hoksella oli juhlaa. Piirikuvernöö-ri Toivo Sistosen ja puoliso Leean vierailun yhteydessä, ARS- asia-mies Seppo Pietilä LC Liminka Li-minganlahdelta toimi seremonia-mestarina ja löi kaksi lioniamme: Esko Sajannin ja Juhani Jurvakaisen ritariksi. Juhlaan arvokkuutta lisäsi Irene Kokon ja Veli-Matti Backma-nin kutsuminen uusiksi lioneiksi.

Tilaisuudessa palkittiin klubin aktiivisia toimijoita. Yhtenä heis-tä lion Esa Kokko sai presiden-tin myöntämän palkinnon ja vuo-

den kellokkaan kiertopalkinnon. Se myönnetään vosittain klubin jä-senelle, joka on ollut aktiivinen toi-mija klubissa, edistänyt hyvän lions hengen ylläpitoa, edesauttanut tai muutoin tuonut klubiamme nä-kyville, antanut merkittävän työ-panoksen aktiviteeteissä. Muhok-sen lions-klubilla on jäsenistössään seitsemän ritaria ja 13 Melvin Jo-nes-jäsentä. Klubin jäsenmäärä on tällä hetkellä 32 lionia.

Mauri Viitajylhä

Muhokselle kaksi uutta ritaria

LC Muhos. Uudet Arne Ritari-killan jäsenet Juhani Jurvakainen ja Esko Sajanti.

2013 2013

19

50LC-Oulu/Sillat käynnisti Lions-viikon 13.-19.1.2013 jo sen aattona 12.1. 50-vuotis juhlakauttaan klubi on toteuttanut monella tapaa. On rakennettu sauna CP-yhdistykselle, on muistettu edesmenneitä veljiä lions-palvelupäivänä viemällä kynt-tilät haudoille ja muistellen heidän lions-aikojaan, on järjestetty mah-tava konsertti Oulun tuomiokirkos-sa sekä haastettu oululaiset klubit sankarivainajien muistotilaisuu-teen sankarihaudalle.

Oulu Sillat klubi jatkoi 50 v. juh-lavuoden tapahtumaa Lions- vii-kon aattona 12.1.2013 ravintola Rauhalassa sankarihaudalla käyn-nin jälkeen Melvin Jones lounaan

Sillat viettää 50-vuotisjuhlakauttaanmerkeissä. Lion PDG Jaakko Pon-kala piti esityksen lionsjärjestön al-kuvaiheista, Melvin Jonesista hen-kilönä ja hänen työstään järjestön synnyttämiseksi. Melvinin tavoit-teena oli saada silloiset liikemie-het paremmin palvelemaan yhdes-sä vähempiosaisia. Järjestö syntyi 7.6.1917 mittavien tapaamisten ja kirjeenvaihdon jälkeen. Ensim-mäinen konventio pidettiin jo sa-man vuoden lokakuussa Dallasissa. Paikalla oli 20 klubia ja 500 jäsen-tä yhdeksästä osavaltiosta. Konven-tio hyväksyi äänestyksen jälkeen myös naiset jäseniksi klubeihin, mutta seuraavassa konventiossa asia peruttiin ja meni 70 vuotta en-

nen kuin naisista tuli myös leijonia vuonna 1988.

Järjestöstä tuli kansainvälinen vuonna 1920, kun ensimmäinen klubi perustettiin Kanadan puolelle Ontarioon. Eurooppaan saatiin en-simmäinen klubi perustettua vasta 1948 ja ensimmäiseksi ehätti Ruot-si. Suomeen lions-aate rantautui vuonna 1950 ja Ouluun 1954. Lio-nit toimivat nykyisin jo 207 maassa ja jäsenmäärä on lähes 1.4 miljoo-naa. Olemme osa suurta palvelujär-jestöä.

Lions-viikko on perustajan Melvin Joneksen syntymäpäivän viikkoa sanotaan myös LCIF-vii-koksi ja jäsenten hankintaviikoksi.

Järjestön johtava periaate alkuajois-ta lähtien on ollut, että mikään klu-bi ei saa missään olosuhteissa pitää tavoitteena omien jäsentensä etua. Periaatetta on noudatettu varsin hy-vin. Olemmehan luotetuin palvelu-järjestö.

Juhlivalle Sillat klubille perus-tamisvaihe oli alkuajan aktiviteet-teineen mielenkiintoinen sen ajan Oulussa. Alusta pitäen siltojen ra-kentamista on tehty moneen suun-taan viidenkymmenen vuoden ajan. Siitä kertoo enemmän valmis-teilla oleva 50-vuotishistoriikki. JP

Rauhalaan oli koottu Sillat klubin tarvikkeita ja huomionosoituksia sisältä pöytä, jonka ääres-sä PDG Jaakko Ponkala piti esitelmän lionjär-jestön perustamisvaiheista.

LC-Pattijoen 33-vuosijuhlaa vie-tettiin runsaslukuisella joukol-la perjantaina 25.1.2013 Raahen kauppaklubilla. Juhla- ja ohjelma-toimikunta olivat junailleet ohjel-man ja maistuvan päivällisen loihti Lea Konun pitopalvelu.

Veli Arto Aution juontamana saimme kuulla mm. veli Raimo Pär-kän yksinlaulua säestäjänään ho-peisen harmonikan mestari Mervi Leinonen. Laulua jatkettiin triol-la Raimo, Ulla ja Riitta. Presidentti Reijo Härönoja piti puheenvuoron ja veti uuden jäsenen Kari Eilolan

Uuden jäsenen vastaanottaminen juhlisti vuosijuhlansisäänottoseremoniat.

-Leijonatoiminnassa tarvitaan reipasta keskustelua ja ehkä pien-tä irrotteluakin sekä rentoja ta-pahtumia avustustyön tai viihteen merkeissä. Tiukkapipoisuus tuho-aa yhdessä kokemisen ja elämisen ilon.

Veli Arto Autio piti puheen la-dyille hauskan-vakavaan tyyliin. Il-taa jatkettiin tarinoiden ja keskuste-lujen merkeissä.

Reijo Härönoja Uuden jäsenen vastaanotto on aina klubin yksi juhlahetki. Seisomassa kummi Antti Markus uusi veli Kari Eilola ja presidentti Reijo Härönoja.

2013

20

LC-Oulu/Avaimen vuodenvaih-teeseen ajoittuva pääaktiviteetti liikkeiden inventointiajatus sai al-kusysäyksen jo ennen vuosituhan-nen vaihdetta, jolloin ensimmäiset inventoinnit suoritimme lion vel-jemme Tauno Siikin isännöimässä Spar-kaupassa Kaukovainiolla.

Mielekkääksi ja hyväksi yhteis-hengen luojaksi todettu aktiviteetti, johon niin ladyt kuin veljetkin pys-tyivät osallistumaan, laajeni pian Tauno Siikin toimesta koskemaan myös osuuskauppa Arinan eri toi-mipisteitä Oulun kaupungin alu-eella.

Reilun kymmenen vuoden aika-na inventointi on laajentunut kos-kemaan myös jouluaikana tapah-tuvaa tavaroiden hyllytystä ennen liikkeen avaamista sekä jouluvii-kolla suoritettua kassitusapua asi-akkaille.

Aktiviteetti on myös oiva tapa tehdä lions-toimintaa tunnetuksi. Työssä käyttämämme lions-liivit inspiroivat usein asiakkaita kysele-

Lion Jouko Ala-Antilla (takana) ja Erkki Mannisella LC Oulu Pokkitörmästä on kokemusta kymmenistä inventaarioista.

Inventaarioiden teko pääaktiviteettinamään tarkemminkin lions-aattees-ta ja –periaatteista.

Joulukuussa ja osin myös tam-mikuussa vedimme läpi yli kym-menen aktiviteettia. Niiden laajuus vaatii tarkkaa ennakkosuunnitte-lua ja raportointia ja useasti myös muiden klubien, järjestöjen sekä seurojen lisäapua. Tästä johtuen inventointien vetovastuu on lan-gennutkin automaattisesti samalle lionille eli Tauno Siikille.

Ladyjen panos on ollut kullan-arvoinen ja klubi tulostaakin luon-nollisesti heidän työpanostaan vas-taavan määrän ladyjen tilille.

Monessa mielessä hyväksi to-dettu aktiviteetti mahdollistaa klu-billemme hyvät resurssit toimia te-hokkaana ja näkyvänä avun ja tuen antajana lions-periaatteiden mu-kaisesti. Työstä saatu hyvä palaute kannustaa myös meitä jatkamaan samalla linjalla.

Risto Miettunen

Lion Elsi Salovaara ja lady Ritva Lappalainen LC Oulu Pokkitörmästä aher-tamassa maustehyllyn parissa.

Ahkera työ vaatii välillä elpymistä. Kaupan tarjoamat kahvit lisukkeineen kuuluvat työnkuvaan. Inventaariporukka yhteiskuvassa tauon aikana.

Artikkeleita piisaa, joten homma vaatii monen veljen ja ladyn intensiivistä useamman tunnin työpanosta.

”Inventaarioaktiviteetti on myös oiva tapa tehdä lions-toimintaa tunnetuksi. Työssä käyttämämme lions-liivit inspiroivat usein asiakkaita kyselemään tarkemminkin

lions-aatteesta ja –periaatteista.”

Myös Pokkitörmä klubilla on inventaarioiden tekeminen yhtenä klubin aktiviteettina

2013 2013

21

Me LC Oulu Pokkitörmässä pää-simme lokakuussa yhdistämään kaksi lionsien tärkeää palvelukoh-detta: vanhukset ja näkövammai-set.

Otimme syksyn alussa yhteyt-tä Oulun seurakuntien näkövam-maistyön diakoniatyöntekijään Paula Mustoseen ja kysyimme, voi-simmeko olla jotenkin näkövam-maisten vanhusten avuksi. Hän osasi heti kertoa, että usein näkö-vammaiset vanhukset jättävät lähte-mättä erilaisiin tapahtumiin, koska heillä ei ole seuralaista tukenaan ja ”apusilminä”. Vapaaehtoisista seu-ralaisista on hänen mukaansa koko ajan pulaa. Yksittäisissä tapahtu-missa avustaminen on myös vapaa-ehtoisille helpompaa, koska silloin ei tarvitse käydä erityisiä koulutuk-sia.

Pokkitörmäläiset mukana vanhustenviikon juhlassaLokakuussa vietetään perin-

teisesti vanhustenviikkoa ja myös Oulussa järjestettiin sen tiimoil-ta vanhustenviikon juhla yliopis-ton päärakennuksessa. Päätim-mekin yhdessä Paula Mustosen kanssa, että tarjoutuisimme näkö-vammaisille vanhuksille seuralai-siksi tuohon juhlaan. Viisi rouvaa ilmoittautui mukaan, mutta loppu-jen lopuksi sairaustapausten vuok-si vain kolme lähti matkaan. Klubis-tamme palvelemassa olivat Jouko Ala-Antti, Osmo Lappalainen ja Elsi Salovaara.

Juhlaan saattoi tulla omal-la autolla tai eri puolilta kaupun-kia yliopistolle suunnanneilla lin-ja-autoilla. Lion Jouko haki Helmi Nivukosken ja lion Osmo Aino Kytömäen omilla autoilla suoraan kotoa juhlaan, lion Elsi taas linja-

Lion Jouko Ala-Antti ja lady Tuula Kauppinen olivat juhlassa Helmi Nivukosken seurana.

Joulun alla hyväntekeväisyydessä muistetaan enimmäkseen vä-

hävaraisia lapsiperheitä. Monille vähävaraisille ja yksinäisille per-

heiden yhteisenä juhlajana ajateltu joulunaika voi kuitenkin olla

todella ankeaa. Mietimme, että varsinkin moni huonokuntoinen

vanhus, joka asuu itsekseen ja jonka sukulaiset ovat kaukana, kai-

vannee piristystä. Päätimme LC Oulu Pokkitörmässä, että haluam-

me muistaa jotenkin juuri heitä. Otimme yhteyttä ”oman” seurakuntamme, Oulun tuomiokirk-

koseurakunnan diakoniatyöntekijöihin, sillä tiesimme, että moni

yksinäinen ja vähävarainen on diakoniatyöntekijöiden asiakas.

Yhteistyötarjouksemme otettiin lämmöllä vastaan. Sovimme,

että saamme heidän kauttaan kahdeksan henkilön yhteystiedot,

Leijonat jakoivat kassillisia joulumieltäjoille sitten toimitamme kotiin kassillisen jouluruokaa ja -herkkuja.

Osan kasseista toimitimme puhtaasti leijonavoimin, osassa vierai-

luja oli mukana joku seurakunnan diakoniatyöntekijöistä.

Jouluruokakassien saajissa oli vähävaraisia vanhuksia ja mie-

lenterveyspotilaita, jotka olivat todella hyvillään siitä, että tu-

limme kylään ja toimme niin tarpeellisia lahjoja mukanamme.

Muutamassa paikassa meidät otettiin vastaan kyynelsilmin, sillä

jouluruoat toivat heille tunnun siitä, että joku välittää. Vaikka vie-

railumme olivat lyhyitä, moni klubilaisistamme totesi, että siinä

tuli samalla annettua joululahja myös itselle.

Elsi Salovaara

Lion Osmo Lappalainen tuli juhlaan yhdessä Aino Kytömäen kanssa. Jutel-lessa selvisi pian, että heillä on yhteisiä tuttuja.

Juhlasalissa olimme kaikki hy-villä paikoilla, osa jopa eturivissä. Juhlaan osallistui satoja henkilöitä ja ohjelmaa olisi seurannut mielel-lään tuntia pidemmänkin ajan. Pu-heita, musiikkia, tanssia ja laulua sisältäneen ohjelman jälkeen nau-tittiin kahvit ennen paluukyytiä. Kokemukset päivästä olivat mo-lemmin puolin positiiviset ja ensi syksynä olemme mielellämme jäl-leen palvelemassa, kun kutsu käy.

Elsi SalovaarapresidenttiLC Oulu Pokkitörmä

autoili yhdessä Irma Hauhtosen kanssa Etu-Lyötystä Linnanmaalle.

2013

22

10- vuotiaat Hannat juhlatuulella. Kuva Elli Galla .

Hannojen 10-vuotisjuhla:

Arja Kaski lion ritariksi

Koko viime kauden Hannat val-mistautuivat juhlimaan 10- vuoti-scharterjuhlaansa. Perehdyimme eri yritysvierailuilla juhlapukuihin, juhlakampauksiin ja -meikkeihin,

”Kummityttö”, lionritari Arja Kaski ja kummi, PDG Erkki Manninen. Kuva Elli Galla.

tiön puheenjohtaja ja klubimme kummi Erkki Manninen.

Juhlinnasta huolimatta emme unohtaneet jo perinteisiksi muo-dostuneita palvelutehtäviämme emmekä varainhankintaa: kuu-kausittain pidimme Lasten Het-ken kummiosastollamme OYS:ssa pienten lapsipotilaiden iloksi ja lei-voimme joulutorttuja vanhuksil-le Hiirosen Kodissa yhdessä leojen ja IB- lukiolaisten kanssa(7 hoiva-osastoa), tarpeen tullen ”Sillä siistit

Hannat” siivosimme asuntoja euro-ja saadaksemme.

Kauden huipennukseksi saim-me I- piiriin ensimmäisen naisen piirikuvernööriputkeen, kun klu-bimme jäsen Susanna Saranlinna valittiin 2.VDG:ksi piirin vuosiko-kouksessa Kajaanissa.

Mirja ManninenCharterpresidentti

korujen ja leijona-ansiomerkkien käyttöön juhla-asussa sekä itse juh-lienjärjestämiseen. Toukokuussa olimme valmiit juhlimaan.

Hannojen lisäksi tunnelmallis-ta tilaisuutta oli juhlimassa runsas joukko oululaisia leijonaveljiä ja –sisaria sekä piirikuvernööri Eino Jakkula puolisoineen.

Juhlassa pitkäaikainen rahaston-hoitajamme ja perustajäsen Arja Kaski sai lionritarin arvon. Ritarik-si lyönnin suoritti silloinen Ar-sää-

Sri Lankan koulutusohjelmassa kummit ja kummilapset voivat olla suorassa yhteydessä toisiinsa ilman ra-joitteita. Kummin kirjeet ja niis-sä saadut valokuvat ja pienet lahjat ovat kummilasten aarteita.

Kummin vierailu lapsen koto-na on kunnia-asia perheelle. Usein kummin tultua paikalle alkaa sinne virrata väkeä: sukulaisia (perheyh-teydet ovat kiinteitä) ja naapureita. Jos kummin tulo on yllätys, kut-suu viidakkorumpu väen paikalle

Kummin vierailu on kunnia kummilapselle ja hänen perheelleen– jos kummin tulo on tiedossa etu-käteen, on paikalla jo odottamassa perheen lisäksi vaihtelevan kokoi-nen katras väkeä. Kaikkien kasvoil-la on leveä hymy ja jokainen on mielissään hymystä ja jostakin hä-nelle osoitetusta sanasta, vaikka pu-hetta ei ymmärtäisikään. Huoma-tuksi tuleminen on arvokasta.

Perheet ovat hyvin vieraanvarai-sia ja vieraille haetaan tuolit vaik-ka naapurista, jos itsellä ei ole ole-massa tuolia, jota tarjota. Yleensä

kummeille tarjotaan ginko-koo-koshedelmän sisältä pillillä imet-tävää hedelmämehua sekä jotain purtavaa. Purtavien osalta voi sa-noa, että ulkonäkö saattaa johtaa harhaan. Oma kokemuksemme on pientä munkkia muistuttava palle-ro, josta haukkasimme reippaasti kuin munkista ainakin. Muutamaa sekuntia myöhemmin olo oli kuin tulta syöksevällä lohikäärmeellä: pieni pallo ei todellakaan ollut ma-kea leivonnainen!

Lapset esittelevät halukkaasti koulukirjojaan ja tehtävävihkojaan sekä todistuksiaan. Kummille halu-taan näyttää, että tehtäviä tehdään innolla. Perhe esittelee mielellään valokuvia sekä itsestään että niitä kuvia, jotka kummi on lapselle lä-hettänyt. Kuvat on laminoitu säily-misen vuoksi ja ne säilytetään huo-lella. Jokaisessa kodissa, jossa isä on kuollut, on hänen kuvansa talon parhaalla paikalla.

2013 2013

23

Kotia esitellään auliisti. Sitä saa tutkia ja kuvata vapaasti. Yleensä paremmissa kodeissa on aikanaan ollut isä, joka elinaikanaan on ansi-oillaan pystynyt tarjoamaan hyvän-laatuista elämää. Isän kuoltua äidit käyvät töissä, jos työtä on saatavil-la ja sen verran kuin sitä on saatavil-la. Kuitenkin näissä tilanteissa per-heen elin- ja tulotaso on laskenut köyhyyden tasolle ja lapsen kou-lunkäynti on mahdotonta varojen puutteen takia.

Perheemme toisen kummilap-sen koti on hyvin tavallinen kum-milapsen koti. Talo on tehty har-koista, siinä on keittiö ja yksi huone, jossa on sänky, pöytä ja kaksi muo-vituolia. Koti on noin 15 neliön kokoinen. Keittiössä on astioita ja sen ulkopuolella kolme kiveä, joi-den väliin tehdään tuli ruoan keit-tämiseksi. Perheessä on äiti ja kol-me lasta sekä isoäiti, jolle on pieni sänky keittiötilan nurkassa. Valais-tus hoituu usein kerosiinilampulla. Väkeä ensimmäisellä käynnilläm-me kertyi paikalle noin 20 henkilöä

seuraamaan tapahtumia. Niukkuu-desta huolimatta meille osoitettiin vieraanvaraisuutta naapureista tuo-duilla tuoleilla ja tarjoamalla ginko-mehua.

Kummeilla on tapana viedä tu-liaisia vierailulle mennessään. Kau-pasta haetaan viemisiksi esimerkiksi riisisäkki, dahlia, sipulia, maitojau-hetta ja muita ruoka-aineita, tee-tä, saippuaa, hammastahnaa… LC Oulun Hannojen kummitytölle ja hänen kahdelle sisarelleen (kol-mostytöt) ostimme helmikuussa 2012 lisäksi ylellisyytenä pari pul-loa shampoota, josta tytöt olivat ai-van tohkeissaan: luvassa oli ensim-mäiset hiustenpesut shampoolla saippuan sijasta! Perhe asui sikäläi-sittäin hyvin omakotitalossa, talon ympäristö ja talo olivat siistit.

Perhe tarjosi meille paras-taan: istumaan puisille nojatuo-leille (joiden pehmustetyynyt oli-vat kuluneet aivan puhki), tarjolle ginko-hedelmää ja keksiä, jota juu-ri olimme yhdessä kaupasta osta-neet. Kohta jo vilahti paikalle tyttö-

jen isoveli vaimoineen pienokainen sylissään. Autokuskimme toimies-sa tulkkina saimme kuulla, että talo oli laitettu isän elossa ollessa ja että varattomuus oli koittanut isän kuol-lessa. Tytöt esittelivät koulukirjo-jaan ja vihkojaan, äiti esitti kiitok-siaan kummiudesta ja selitti, miten arvokasta kummiuden tuoma tuki on ollut.

Vierailuilla yleensä on mukana tulkki, sillä kielitaidon puute estää suoran keskustelun lasten ja heidän perheidensä kanssa. Lastenjuhlissa tulkkeina toimivat sikäläiset lionit ja vierailuilla vuosien varrella löy-tyneet luottohenkilöt, jotka ovat myös oivallisia kummien apuna viemisiä ostettaessa. Toisilta kum-meilta saa vinkkejä viemisistä ja ko-keneet tulkkikuskit tietävät jo koke-muksesta, mitkä elintarvikkeet ovat tarpeellisimpia ja tavallisimpia tuli-aisia. Tie lasten luokse on usein tosi hakemisen takana ja tulkkien apu on tässäkin mielessä välttämätön.

Jos kummin vierailu on kummi-lapsen perheelle suuri asia, niin sitä

Kuva kummipoikamme talosta.

Sisäkuva kummipoikamme kodista.LC Oulun Hannat kummitytön kotona esittele-vät jäseniään LC Oulun Hannat -ryhmäkuvasta.

Eräs kummilapsista esittelee kotiaan ja koulu-tehtäviään.

se on myös kummille. Vastaanotto on sydämeenkäypää, vierailua vä-rittää ilo ja lämpimät tunteet. Kum-mille on myös erittäin hyödyllistä nähdä, millaisista olosuhteista hä-nen kummilapsensa käy koulua. Joidenkin lasten koti on huomatta-vasti parempi kuin toisten, joiden-kin lasten huoltajilla on laajempi tieto ja ymmärrys koulunkäynnin merkityksestä lapsen myöhempään elämään. Katsotaan pidemmälle: koulunkäynti joka tapauksessa an-taa lapselle paremmat edellytyk-set aikanaan saada työtä ja ansaita elantonsa.

Vierailu kummilapsen luona on monella tavalla antoisaa kummille ja Suomesta lapselle kirjoittaessaan näkee silmissään lapsen, hänen per-heensä ja kotiolonsa. Vaikka kum-milapsi on kaukana, hän onkin lä-hellä.

Pirjo PuoskariKirjoittaja on LC Oulun Hannojen kum-milapsi-vastaava. Hänen perhaansä on toiminut kummina liki 20 vuotta.

2013

24

LC Oulu-Terwan viime vuosi oli kaikin puolin onnistunut. Perä-konttikirppikset huhtikuussa on syyskuussa vetivät väkeä torin täy-deltä, veteraanilounaalla oli ruokai-lemassa ja vaihtamassa kuulumisia lähes pari sataa veteraania ja heidän läheisiään ja Rajakylän koululaiset saivat perinteiset hymypatsaat ja stipendit kouluvuoden päättyessä. Vuoden loppu kruunattiin pystyt-tämällä nk. Tuiran torille perintei-nen joulukuusi, tänä vuonna vielä ehostetuilla valoketjuilla varustet-tuna. Kuusiaktiviteetissa ovat olleet mukana joka vuosi Oulun Neon ja Nosturiliike Sulkala. Jäsenistöm-

LC Oulu-Terwan toiminnan täyteinen vuosi 2012

Joulun alla pystytämme joka vuosi Tuirantorille, Merikosken kadun al-kupäähän ison joulukuusen. Kuu-siaktiviteetissa ovat mukana va-laistusasiantuntija Oulun Neon ja nosto- ja kuljetustöiden hoitajana Nosturiliike Sulkala.

Peräkonttikirppis vetää myyjiä ja ostavaa väkeä aina vain enemmän. Kevään kirppistuotto ojennettiin Oulun Ensi- ja turvakodille ja syyskuun tuotto Pelastakaa lapset ry:lle..

Peräkonttikirppisväkeä torilla.

Veteraanilounaan juhlavaa joukkoa nauttimassa Luovin tukema, maistuvaa tarjoilua. Kulttuuriannista huolehti sotaveteraanikuoro.

me on pysynyt kiitettävästi koossa ja uuttakin verta on saatu toimin-taan mukaan.

Veteraanilounas on järjestetty 30 vuoden aikana suunnilleen ny-kyisellä reseptillä. Paikkaa on vaih-dettu ja vieraiden määrä hitaas-ti laskenut ikääntyvien veteraanien myötä. Aluksi heitä oli yli 500. Vii-meiset vuodet on toimittu hyvässä yhteistyössä Luovin kanssa ja kii-tollisia vieraita on ollut noin kak-si sataa

Varat lounaaseen hankitaan mm. parin vuoden välein järjestet-tävillä Terwa-arpajaisilla, Oulun

alueen kauppakeskuksiin sijoittu-valla pyramidikeräyksellä ja eräillä muilla pienemmillä aktiviteeteilla.

Muita hyväntekeväisyys/pal-veluaktiviteetteja ovat mm. Raja-kylän ja Pateniemen alueen koulu-jen erilaiset luokkatuet, opettajien huumevalistuskoulutuksien vuo-sittainen tukeminen ja vuosittain vaihtuvat yksittäiset lahjoitukset. Näihin varat on viime vuosina ke-rätty pääosin kauppatorilla pidetyn peräkonttikirppiksen paikkamyyn-ti- ja puhvettituotoilla.

Kauko Kallio

2013 2013

25

Vauhdikasta menoa .

Yli sata 8 – 12-vuotiasta tyttöä kilpaili 26.1. Ou-lussa keppihevosten SM -kisoissa. Järjestäjinä olivat Oulun seudun ammattiopiston liiketalou-den yksikön opiskelijat ja LC Oulu/Limingan-tulli.

Sarjassa 7-8-vuotiaat osanottajia oli 28, 9-10 v. 58 ja 10-11v. 28. Poikia joukossa ei ollut yh-tään, vaikka sarjat olivat myös heille avoinna.

Kaikki kilpailijat esittelivät aluksi itsensä ja ratsunsa nimeä ja luonnetta myöten. Mukana oli äksyjä, villejä ja kilttejäkin ajettavia. Kaik-ki kiersivät kilparadan, aika otettiin ja jokaises-ta puomin pudotuksesta seurasi kaksi sakkose-kuntia. Varttuneempien aidat olivat nuorempia korkeammalla. Pudotuksia kertyikin eniten juu-ri isommille.

Kaikki osanottajat palkittiin kunniakirjalla ja sarjojen seitsemän parasta oikeiden hevoskilpai-lujen kaltaisilla ruusukkeilla. Myös sarjan kau-nein keppihevonen sai ruusukkeen.

Kilpailupaikalla oli myös hevosten tuunausta, kasvomaalausta, väritystä ja tietokilpailua. Kisat olivat opiskelijoiden Tapahtumasta elämyksek-si -kurssin monipuolista ja laajaa kokemusta tar-jonnut harjoitustyö.

Leijonaveljet hoitivat pysäköinnin ohjauksen koulun piha-alueella, kilpasarjojen järjestäyty-misen, ajanoton, tuomaroinnin ja järjestysmies-tehtävät koulun väljässä aulassa ja isossa liikunta-salissa. Leidien osuus oli kahvion pito.

Kisat saivat runsaasti huomiota lehdissä, ra-diossa ja jopa TV -uutisten kevennyksenä.

Seppo MaskonenTuomaristo ja ajanotto lionit Erkki Suvanto, Sep-po Maskonen ja Väinö Pelkonen.

Kilpailijoita hevosineen .

Hevosia oli monennäköisiä. Niistä hellästi huo-lehdittiin.

Keppihevosten SM-esteratsastuskisat sai runsaasti huomiota

LC-Hailuoto on ollut mukana alusta asti vuo-desta 1992 lähtien järjestetyillä Hailuodon jo-kasyksyisillä siikamarkkinoilla. Leijonat ovat huolehtineet markkinoille tulevan liikenteen ohjauksesta ja pysäköintijärjestelyistä.

Jäsenistömme ikääntyminen on tehnyt tehtä-västä vuosi vuodelta yhä haastavamman. Viime vuosina on kuitenkin saatu hyvää apua koululai-sista. Yläasteen oppilaista koostuneet apujoukot ovat samalla voineet tutustua lionstoimintaan ja tienanneet varoja retkikoulurahastoonsa.

Kuvassa Saku Pramila ja Jere Leskelä valmiina keräämään parkkimaksua autoilijoilta ja samal-la jakamaan markkinaesitteitä.

Koululaiset Hailuodon leijonien mukana Siikamarkkinoilla

Leijonat ovat kartuttaneet vuosittain koulun ret-kirahastoa kolmen vuoden välein järjestettävää leirikoulua varten. Kuvassa oppilaskunnan pu-heenjohtaja Jere Holtinkoski vastaanottaa 1000 euron lahjoituksen Päivi ja Juhani Niemelältä.

2013

26

Palvelukeskus Suvituulen Metsola-yksikössä on leivontapäivä. Utajär-ven lukion oppilaat, vanhuskummit Juulia Väisänen ja Jenna Huovi-nen avustavat pöydän ympärille ko-koontuneita vanhuksia.

Aino Maria näyttää, että aikoi-naan opittu taito on tallessa. Hän pyöräyttää pullapitkon valmiiksi, kun toiset vielä muokkaavat pulli-aan.

- Haluatko leipoa lisää, Jenna Huovinen tiedustelee.

- Kyllähän minä, kun vain joku antaisi taikinaa, Aino Maria sanoo ja saa uuden taikinamöykyn eteensä.

Juulia Väisänen opasti Mattia leivonnan alkeissa.

Utajärven lukion opiskelijat toimivat

vanhuskummeina SuvituulessaPullien paistamisen jälkeen lei-

purit ja apurit aikovat keittää kahvit ja nauttia uurastuksen tuotoksista.

Leivonta-avustajat Juulia ja Jen-na ovat Suvituulessa 22 muun Utajärven lukion oppilaan kans-sa hankkimassa varoja Manner-Eurooppaan suuntautuvaa opin-tomatkaa varten. Matka on osa kansainvälisyyskurssia.

Opiskelijat avustavat Suvituulen asumisyksiköiden vanhuksia talven ja kevään aikana muun muassa leh-denluvussa, ulkoilussa, leivonnassa ja yhteislaulutilaisuuksissa.

Sukupolvien vuorovaikutustaOsastonhoitaja Helena Pohjola on innoissaan vanhuskumminuorten tulosta osaksi Suvituulen arkea.

- Meillä Suvituulessa on tavoit-teena lisätä vanhusten virkistys- ja viriketoimintaa. Nuorten myötä tällaiseen toimintaan tulee rutkas-ti lisää resursseja. On upeaa, että voimme tällä tavoin lisätä sukupol-vien vuorovaikutusta, Pohjola tote-aa.

Kansainvälisyyskurssin vetäjä, lukion opettaja Aila Raappana pitää järjestelyä erinomaisena oppimis-mahdollisuutena nuorille.

-Tässä vaaditaan vastuuntuntoa ja opitaan samalla, mitä työnteko on, Raappana sanoo.

Vanhuskummitoiminnan ra-hoittajana toimii Utajärven Lions club, joka antaa töihin osallistuneil-le opiskelijoille stipendejä. Rahoi-tusidean klubiin toi Veli Karvonen, joka oli huomannut Lions-järjestön lehdestä jutun vastaavanlaisesta toi-minnasta Hämeenkyröstä.

-Lionsveljet suhtautuivat asi-aan luonnollisesti myönteisesti. Sii-tä se sitten lähti etenemään, Karvo-nen kertoo.

Urakka päättyy toukokuussaVanhuskummitoiminta aloitettiin ruotsalaisuuden päivänä tiistaina 6. marraskuuta ja sitä jatketaan tou-kokuun loppuun saakka. Kummeja käy Suvituulessa jatkossa kahdesti viikossa kaksi kerrallaan. Koe- ja lo-maviikoilla toimintaa ei ole.

Opiskelijoille vanhuskummitoi-mintaan osallistuminen on vapaa-ehtoista. Aila Raappanan mukaan kaikki kansainvälisyyskurssilla ole-vat lähtivät kuitenkin mukaan.

- Jännittävää nähdä, kuinka homma lähtee kulkemaan. Toinen työpäivistä on lauantai. Mietin-kin, pitääkö opiskelijoita muistut-taa vaikkapa tekstiviestillä töihin lähdöstä vapaapäivänä, Raappana pohtii.

Jokaiselle oppilaalle kertyy kuu-kaudessa kaksi tuntia töitä, joten mahdottomasta urakasta ei ole ky-symys. Sekä Suvituulen, lukion että klubilaisten toiveena on, että järjes-telystä tulisi Utajärvellä pysyvä käy-täntö.

Arto NenonenJuttu julkaistu Tervareitti-lehdessä 9.11.2012

Metsolassa oli tiistaina leivontapäivä. Avustajat Jenna Huovinen ja Juulia Väi-sänen seisomassa pöydän päässä.

”Tässä vaaditaan vastuuntuntoa ja opitaan samalla, mitä työnteko on.”

2013 2013

27

Rapsakka joulukuinen pakkasaamu lähentelee puoltapäivää Laitasaa-ressa, Paavo Tapion kotokunnailla, jossa hän viettää ansaittuja eläkepäi-viä vaimonsa Tertun kanssa. Perin-teinen pihapiiri rakennuksineen antaa vieraalle silmänruokaa. Pien-tä sopivaa askaretta näyttää riittä-vän. Rantteella on pölkky ja kirves odottamassa isäntää jatkamaan het-ki sitten kesken jäänyttä lapepuun tekoa. Kyllä rikkaus on asua maa-seudulla. Sen myös näkee Paavos-ta! Ei voi olla huomaamatta hänes-tä huokuvaa iloa ja rauhaa, kun hän voi asua Oulujokivarren syntymä-kodissaan. Paavon tekemää taidetta on ympärillä: tauluja, posliinia sekä lasia, mitä mielenkiintoisempia esi-neitä. Katsellessani Paavon tuotan-toa näen niissä voimakasta herk-kyyttä ja toisaalta ne puhuttelevat. Luonto ja kotiseutu ovat hienosti ja herkästi läsnä Paavon töissä.

Muutaman hetken siinä vielä tarinoitiin kahvikupin ääressä, tal-vesta ja muusta, miten maa makaa. Muistelimme yhteistä naapuriam-me ja Paavon hyvää ystävää Mark-ku Vuorta. Paavon viimeisin työ on lasituoppi, joka on tehty Markun muistoksi. Samalla kyselin Paavolta muutamia mielipiteitä, siitä miten hän on toteuttanut luovaa työtään.

Milloin aloitit tämän luovan työn?-Lapsesta asti. Piirtelin paperille kaikenlaista. Äitini huomioi piirtä-

Paavo Tapio - arvostettu luova taiteilijamiseni ja hankki minulle vesivärit. Jälkeenpäin olen antanut suuren ar-von sille, että hän ymmärsi ja antoi mahdollisuuden kehittää taitojani. Hän todella näki ja ymmärsi nuo-ren pojan tarpeet.

Missä vaiheessa aloitit posliininmaalaustöitten teon?-Meiltä puuttui kahvikalusto. Me-nimme kauppaan ostamaan kahvi-kalustoa. Siinä yhteydessä liikkeen omistaja pyysi, jos itse rupeaisit maalaamaan posliinia. Niin aloi-tin ja vuodesta 1985 olen maalan-nut posliinia, joka maalaaminen vei mukanaan. Kävin opintomatkoil-la Euroopassa useammassa maassa, mm. Länsi-Saksassa ja Hollannissa.

Milloin löysit oman tyylisi?Tyyli löytyi heti. Paavo viittaa kä-dellään ikkunaan, joka on joelle päin.

-Oulujoki on inspiroinut minua aina. Luonto merkitsee minulle pal-jon ja sieltä löytyy ammennettavaa taiteeseen. Paavo heristää sormea: on tärkeää, että luontoa suojellaan, mutta niin, että sitä hoidetaan. Ja hän jatkaa: puuryhmät, haavikot, peltomaisemat sekä pihapiirit ovat arvokkaita Muhoksen identiteetil-le, ne ovat sitä perinnemaisemaa, jota pitää vaalia.

Mitä taiteellasi haluat kertoa?-Alusta lahtien olen töissäni tuonut esille hetken luonnosta tai ympä-

ristöstä. Josta katsoja pystyisi luo-maan mielikuivan maisemasta tai yhdistää jonkin asian, lapsuudes-taan tai muistoista elämän varrelta.

Paavon viimeisin työ lasituoppi, joka on tehty hyvän ystävän Mar-kun muistoksi

-Elämässä täytyy olla muutakin kun työ. Hyvä esimerkki tästä oli näyttely vuonna 2003 Oulun yli-opistollisen sairaalan galleriakäytä-vällä. Näyttely puhutti ja sain erit-

täin hyvää palautetta.-Olen tyytyväinen siitä, että mi-

nut on huomioitu ja olen saanut arvostusta taiteilijana. Työ jatkuu edelleen.

Toivomme, että saamme nähdä paljon taidettasi tulevina vuosina!

Mauri Viitajylhä

Paavon viimeisin työ, lasituoppi, joka on tehty hyvän ystävän Markun muistoksi. Paavo Tapio toimi LC Muhos II alueen 2 lohkon puheenjohtaja-na kaudella 2012-2013.

ww

w . te rvare i t t i . f i

M u h o s - U t a j ä r v i - V a a l a

Oulujokilaakson paikall inen sanomalehti

www.tervareit t i . f i

Aaronkuja 5, 91500 Muhospuh. vaihde 531 3700

Tiistaisin ja perjantaisin

w

Oulu, Rovaniemi, Kokkola, Seinäjoki, Jyväskylä, Kotka

2013

28

Ystävänpäiväiltamat OulussaLC Oulu Sarojen Ystävänpäiväil-tamissa 9.2.2013 Oulun Lyseol-la kerättiin varoja lasten ja nuor-ten terveen elämän ja kehityksen turvaamiseksi sekä ikääntyneiden, perheiden, vammaisten ja muiden

apua tarvitsevien tukemiseksi. Ilta-miin osallistui noin 100 henkilöä, jotka nauttivat hyvästä ohjelmasta, tarjoilusta ja seurasta.

Ulla Karppinen

LC Oulu Sarojen ystävänpäiväiltamissa nautittiin hyvästä ruoasta ja seu-rasta. Kuva Liisa Laukkala.

LC Oulu Sarojen ystävänpäiväiltamissa Oulun Lyseolla nautittiin myös tanssista Svengipapat-yhtye tahdittamana . Kuva Liisa Laukkala.

LC Oulu Saroja edustivat lionit takana vas. Pirkko Hiltunen, Tuula Seppä-nen ja Mirja Halonen. Saroista mukana oli myös Marja Kinisjärvi, joka toi-mi kuvan ottajana, joten häntä ei ole kuvassakaan. Edessä osastonhoitaja Raija Keränen, joka vastaanotti lahjoituksen.

Villasta lämmintä vastasyntyneiden osastolle

Oululainen Lions-klubi LC Oulu Sarat lahjoitti joulun alla OYS:n vastasyn-tyneiden osastolle nro 13 itsetehtyjä villasukkia, villamyssyjä, peittoja yms tarpeellista. OYS:ssä syntyy vuosittain noin 4 500 vauvaa, joten apu on tarpeen.

2013 2013

29

LC Oulu Oulujoen perustajajäsen Juhani Toiva-nen sai iäisyyskutsun 4.8.2012.

Veli Juhani oli klubimme ensimmäinen sih-teeri ja hoiti ansiokkaasti klubin monipuoliset perustamistehtävät. Itse Oulujokivarressa syn-tyneenä veli Juhani jakoi mielellään rikasta koti-seututietämystään myös meille ”tullistatulleille”.

Maatilansa hoidon ohella veli Juhani toimi vakinaisena työnopettajana Vallinkorvan metsä-koulussa aina eläkkeelle siirtymiseensä saakka.

Esa Ylönen

Juhani Toivasen muistolle

Leo Väisänen tuli kuhmolaisille ja laajemmal-tikin eri alan ihmisille tutuksi lukuisilla elä-män alueilla menestyksekkäästi toimimisestaan. Leoa voidaan sanoa täydellä syyllä, että hän oli maanviljelijän ja maaseutuyrittäjän ”rooliensa” ohella yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen hen-kilö.

Leo Väisänen oli syntynyt jatkosodan Kuh-mossa 12.12.1941 ja eli käytännöllisesti katsoen koko elämänsä kotipaikkakunnallamme, alusta saakka työn syrjään tiukasti tarttuneena. Nuo-ruudessa hänelle tulivat varsin omakohtaisiksi isän kanssa tehdyt monipuoliset maa- ja metsä-taloustoimet sekä sittemmin sukupolven vaih-duttua Konapin tilan isäntänä toimiminen. Siitä

Leijonaveli Leo Väisänen on poissatyöstä muodosti merkittävän osan tilan kehit-täminen ja tuotannon suuntaaminen munitus-kanalatoimintaan, mitä tointa ja sen edelleen kehittämistä Leon nuorempi sukupolvi on sit-temmin ansiokkaasti jatkanut.

Oman leipätyönsä ohella Leo oli aktiivinen yhteiskunnallinen toimija. Kuhmon kaupun-gin valtuusto- ja hallitus- sekä lautakuntatasoi-sen työskentelynsä lisäksi hän oli vuosia myös Kuhmon Osuuspankin hallinnossa. Leon vapaa-ehtoisista kansalaisjärjestötehtävistä ansaitsevat tulla mainituiksi erityisesti hänen toimintansa metsänhoitoyhdistyksessä sekä riistanhoito- ja metsästäjäjärjestöissä, joiden elämänalueita kos-keva Leon tietämys oli huomionarvoisen laajaa.

Leo Väisänen oli kauan ja ansiokkaasti mu-kana myös Lions -toiminnassa. Hän liittyi Lions Club Kuhmon jäseneksi vuonna 1985. Leo jäi kaikkien muistoihin erityisen toimeliaana ja idearikkaana leijonana. Veli Leo oli kauden 1996-97 LC Kuhmon presidenttinä ja myöhem-min klubisihteerinä.

Leo poistui, vaikean sairauden sairastettuaan, keskuudestamme Kuhmossa 20.3.2012. Häntä jäivät kaipaamaan puoliso Annikki ja kolme las-ta, heidän perheensä, muut sukulaiset sekä laa-ja ystävien ja tuttavien joukko. Leijonaveli Leo Väisästä kunnioituksella muistellen ja hänen vai-kuttavaa persoonaansa kaivaten.

Lions Club Kuhmo

2013

30

Oulun Seudun CP- yhdistykselle sauna talkoovoiminLions Club Oulu/Sillat ja Lions Club Oulu ovat rakentaneet Oulun Seudun CP- yhdistykselle uuden saunarakennuksen Oulun Hieta-saareen. Saunan perustukset kaivet-tiin toukokuussa ja talkoita on tehty pitkin kesää. Saunarakennus on nyt valmistunut ja ensimmäiset löylyt heitettiin syyskuussa.

- Otamme mielellämme lahjoi-tuksen vastaan ja saunarakennus tulee olemaan kovassa käytössä, kertoo CP-yhdistyksen puheenjoh-taja Antero Jurvanen.

- Saunarakennus on kahden klu-bin historian suurin yksittäinen lahjoitus. Kohde valikoitui akuu-tin tarpeen perusteella. Lahjoi-tus on osa Lions Club Oulu/Sillat 50-vuotisjuhlaa, taustoittaa presi-dentti Olavi Tapaninen LC Oulu/Sillat – klubista.

Rakennustoimikunnan aktiivit, Raimo Kauhanen LCSilloista ja

Lauri Issakainen LC Oulusta, ker-tovat, että ajatus saunan rakentami-sesta syntyi jo noin 10 vuotta sitten, kun samat Lions klubit kunnostivat päärakennusta.

- Silloin todettiin vanhan saunan olevan niin huonokuntoinen ettei CP-vammaiset voineet saunoa.

Sauna rakennettiinkin käyttä-jien tarpeita vastaavaksi, esteel-lisyyksiä huomioiden mm. pyö-rätuolin käyttö saunatiloissa on mahdollista.

Rakennuksen pinta-ala on 32 m2 ja siihen kuuluu löylyhuone, pe-sutilat ja pukuhuone. Rakennuksen kustannusarvio ilman työpanoksia on n. 25 000 euroa AR-Säätiö tuki hanketta 11 000 eurolla. Talkoovä-keä oli yli 20 ja talkootunteja kertyi noin 2 500.

Ulla Karppinen

AR-Säätiön ja lahjoittajien nimet sisältävien Laattojen naulaustilaisuu-teen osallistuivat vasemmalta lukien: Reino Lohilahti ja pres. Jaakko Het-tula LC Oulu, Raimo Kauhanen ja pres. Olavi Tapaninen LC Oulu/Sillat,ARS- asiamies Seppo Pietilä, Ipi Issakainen LC Oulu ja Antero Jurvanen Oulun Seudun CP- yhdistys. Kuva Raimo Savolainen LC Oulu/Sillat.

Siikamarkkinat ovat LC-Hailuo-don tärkein vuosittainen varain-hankinta-aktiviteetti. Pysäköinnin ohjauksesta saatavien maksujen li-säksi toinen merkittävä tulonlähde on kelloarpajaisten tuotto. Kelloar-pajaiset ovat olleet mukana siika-markkinoiden alusta asti.

Arvottavana on ollut Hailuo-tolaisen maankuulun kellonteki-jän Väinö Järvelän valama Leijonil-le lahjoittama arvokas kello. Viime syksyisillä Siikamarkkinoilla oli ar-

Kellonvalaja Väinö Järvelävonnassa 21. lahjakello ja hänellä on jo valmiina kelloja valettuna tu-leviinkin arvontoihin.

Väinön leijonille tekemien kel-lojen yhteenlaskettu rahallinen arvo on erittäin mittava.

Väinö Järvelän kelloja, joita hän on valanut vuodesta 1977 lähtien, löytyy varmaankin maailman joka kolkasta. Niitä hän on tehnyt tä-hän mennessä lähemmäs viisituhat-ta kappaletta.

Kellon luovutus onnelliselle voittajalle.

Kelloja on myös erikokoisia; on suurista kirkonkelloista aina pie-niin aisatiukuihin asti. Ja monen maailman merillä seilaavan aluksen keulasta löytyy hyvin soiva laivakel-lo. Väinö pitää tärkeänä, että sointi on kelloissa hyvä.

Väinö Järvelä on LC-Hailuodon perustajäsen ja hänet lyötiin ritarik-si vuonna 2000. Väinö on klubin ensimmäinen ritari. Myös hänen lions- puolisostaan, Sirkka Järveläs-tä, tuli ritari muutamia vuosia sit-ten.

Kellomestari Väinö Järvelä kädessään seuraavilla siikamarkkinoilla arvot-tava kello.

2013 2013

31

Me pesemme puhdasta fiilistä työpaikallesi!

OULUN KESKUSPESULA OY TEKSTIILIHUOLTOA YRITYKSILLE,

YHTEISÖILLE JA LAITOKSILLEwww.oulunkeskuspesula.fi

TEKSTIILIHUOLLON AMMATTILAISET OSAAVAT JA TEKEVÄT PUHDASTA

Tasan-0 OyRekrytointi- ja konsultointiyhtiö

http://www.i-piiri.net

Nyt on aika siivota kaappien kätköistä kaikki vanhat silmälasit hyvän-tekeväisyyteen! LC Oulu Pokkitörmä päätti syksyllä toteuttaa tammi-kuusta huhtikuuhun jatkuvana aktiviteettina silmälasien keräyksen. Lion Erkki Manninen on sopinut Optikko Sipolan kanssa käytettyjen silmälasien keräyksestä.

– Liikkeessä idea keräyksestä otettiin ilolla vastaan, Erkki Manninen kertoo.

Optikko Sipola ottaa lasit vastaan ja ne toimittavat heidän kauttaan Helsinkiin, josta lasit lähtevät keskitetysti joko jonnekin päin Afrikkaa tai Sri Lankaan. Kohdemaa selviää lähiaikoina.

Keräys aloitettiin vuoden ensimmäisessä klubikokouksessa. Erkki Manninen toimii keräyksen yhteyshenkilönä ja kerää laseja pokkitör-mäläisten lisäksi toki myös muiden klubien jäseniltä.

– Omien vanhojen silmälasien lisäksi kiertoon meneviä laseja kan-nattaa kysellä naapureilta, tuttavilta ja sukulaisilta, Erkki Manninen hoksauttaa.

Lahjoita vanhat lasisi hyväntekeväisyyteen

Erkki Mannisen kanssa voi sopia kootusti silmä-lasien toimittamisesta, hänet tavoittaa nume-rosta 0400 137098.

2013

32

Viime kesän Busanin Conventio-nin jälkeen kolme I-piirin Leijona-paria vahvistettuna kahdella muulla pariskunnalla matkasi kolmen väli-lennon jälkeen Pohjois-Thaimaan Chiang Rain pieneen kylään. Illan jo saavuttua matkasta hieman vä-synyt kymmenikkö, lepäsi upeassa viidakkohotellissa viisi tuntia ja ajoi

I-piirin leijonia Mekong-joella

aamuvarhain pari tuntia Mekong-joen partaalle.

Joen toinen puoli kuuluu Thai-maalle ja vastarannalla ilakoi Lao-kansa. Joen ylityksen jälkeen Leijonat siirtyivät 40-metriseen ka-tettuun veneeseen, johon suoma-laisten lisäksi ei tullut muita kyyti-läisiä. Henkilökuntaa oli opas Khit,

kippari, apukippari ja pari ruoan laittajaa.

Mekong-joki on maailman kym-menenneksi pisin, vaikka sen täs-mällistä pituutta ei tunneta. Joh-tuen sankoista viidakoista joen latvoilla, sen tarkkaa alkukohtaa ei ole pystytty yksiselitteisesti määrit-tämään, mutta jossain lähes 5000 metrissä Mekongin ensimmäiset vesipisarat lähtevät liikkeelle.

Paikalla, jossa suomalaiset nou-sivat laivaan, veden virtaama oli vuolas eikä se kahden päivän aikana yhtään hiljentynyt. Matkan aikana nähtiin yksinäisiä kalastajia, saman-tyyppisiä laivoja, mutta myös suu-rilla nopeuksilla kiitäviä pikahiip-pareita.

Ensimmäinen pysähdys tehtiin Khamun kylässä, jossa silmiinpistä-vää oli lasten ilottomuus. Ei hymyn häivettä vaikka kalpeat suomalaiset tulivat kyläilemään ja kyselemään kuulumisia. Olot olivat ankeat ja halu jatkaa matkaa oli kypsynyt jo siinä vaiheessa kun Khit päätti opastuksensa.

Toinen pysähdys Houy Kaien kylässä sen sijaan oli miellyttäväm-pi. Lapset olivat iloisia ja tulivat te-kemään tuttavuutta ja hieromaan kauppaa. Läksiäislaulua he eivät kuitenkaan suostuneet esittämään.

Yöpyminen tapahtui hienos-sa rantahotellissa ja kun leijonat tulivat sesongin ulkopuolella, ei hotellissa ollut muita asukkaita. Henkilökunta oli ystävällistä ja pal-velualtista.

Toisen päivän aikana pysäh-dyimme tuhannen Buddhan luo-lissa ja matka päättyi Louang Pra-bangin historialliseen kaupunkiin. LB on nimetty maailman perintö-kohteeksi ja aivan aiheesta. LB:ssä on noin 40 luostaria ja 2200 munk-kia. Oppaamme Khit oli ollut kuu-si vuotta luostarissa, opiskellut englannin kielen – toki paljon muu-takin – ja päätynyt tekemään opas-tuksia. Hän oli erinomainen opas hyvine kielitaitoineen ja kohteliai-ne käytöksineen.

Tutustuimme kaupungin näh-tävyyksiin, söimme hyvin ja vie-timme aikaa jopa hotellin altaalla. Markkinoista voisi loppuun maini-ta sen siistiyden ja järjestelmällisyy-den, joka maan tasalla olevilla esi-neillä, ruokatarvikkeilla ja eläimillä oli. Sammakotkin oli niputettu ta-kareisistään sievästi viiden koplaan.

Kaksi päivää Mekong-joel-la olivat upeat. Aika vilahti het-kessä nauttien hyvästä seurasta ja maukkaasta ruoasta palvelusta pu-humattakaan. Matka jatkui La-osista Hongkongin kautta Etelä-Af-rikkaan ja lähimaihin, mutta niistä juttuja joskus myöhemmin.

Matkalla olivat Pentti ja Anna-Liisa Kaukonen, Pentti ja Sinik-ka Simojoki, Matti ja Ulla Paavola, Väinö Tamminen, Terttu Kinnunen sekä Matti ja Pirjo Tieksola.

Matti TieksolaLC Oulunsalo

C100 M0 Y40 K0, PMS 320 C0 M0 Y0 K70

C100 M0 Y40 K0, PMS 320 C0 M0 Y0 K70

Shop/LasiStudioVuokatin

sydämessä

Huvilatie 2, Vuokattiwww.kianta.fiVuokatti 2015

Huvilatie 2, Vuokattiwww.kianta.fi

- Maa-ainestoimitukset- Kalliomurskeet- Pyöräkonetyöt- Puutavarakuljetukset

MOILASPOJAT OY Utajärvi

www.moilaspojat.fi

Juha 0400 180480Hannu 0400180520Jari 0400180510

Pohjois-Suomen myynti Jorma Määttä p. 0400 382 039

www.narkofinland.fi

2013 2013

33

Leijonat ovat järjestäneet Jäälissä koko perheelle tarkoitetun talvita-pahtuman jo kahdeksan kertaa al-kaen vuodesta 2005. LC Kiiminki Jäälin avuksi tapahtuman järjestä-miseen tuli mukaan LC Kiiminki v. 2010, mikä jälkeen tapahtuma on järjestetty yhdessä. Mahdollinen tapahtuman tuotto jaetaan klubien kesken.

Jääli on nykyisin osa uutta Ou-lua ja sen kaupunginosakeskus. Jää-lissä on 5000-6000 asukasta, ja se on hyvin suosittu ja kasvava oma-kotitaloalue, jossa vietetään va-paa-aika ja kuljetaan töissä muual-la. Alueella on peruspalvelut, mutta yhteisiä tapahtumia on vähän. Alu-eella on myöskin hyvät ulkoilumah-dollisuudet ja lyhyt matka kaupun-gin kulttuuripalveluihin.

Nyky-yhteiskunnassa yhteisöl-lisyys vähenee ja muuttaa luon-netta. Toisten ihmisten tarpeiden huomioiminen vähenee ja ihmi-set keskittyvät yhä enemmän vain omiin asioihinsa. Asuinympäris-tö ja naapurusto muuttuvat jatku-vasti johtuen ennen kaikkea muut-toliikkeestä. Jatkuva muuttoliike vähentää ihmisten halua tutustua ympäristöönsä samalla tavalla kuin

talvitapahtuma Jäälissäaikaisemmin, joten ihmisten roo-lit muuttuvat eristäytyneempään suuntaan, maaseutu kaupungistuu ja ihmiset eivät tunne naapureitaan. Yhteisöllinen elämä kylissä hiipuu ja yhteisen toiminnan tilalle tulee muut verkostot. Kuitenkin ihmisil-lä säilyy tarve olla tekemisissä tois-tensa kanssa ja kuulua jonnekin, omaan laumaansa.

Leijonat pyrkivät omalta osal-taan vastaamaan ajan haasteisiin. Leijonien toimintaperiaatteisiin Jäälissä ja Kiimingissä kuuluu pai-kallinen auttaminen lasten, nuorten ja vanhusta osalla. Osa auttamis-ta on yhteisöllisyyden lisääminen, johon haasteeseen pyritään vastaa-maan osaltaan järjestämällä kylä-läisille mahdollisuus viettää aikaa yhdessä ja tutustua toisiinsa. Ta-pahtumassa kohtaavat uudet ja van-hat asukkaat, ja lasten mukanaolo madaltaa kynnystä tutustua uusiin ihmisiin.

Jäälin talvitapahtuman ohjel-maan kuuluu nappulahiihto, joka on viime vuosina koonnut lähes sata osallistujaa 1-6 vuotiaista lap-sista. Alle kouluikäiset ovat kiertä-neet latua kullekin sopivalla mat-kalla tosissaan mutta ei totisina.

Lapsia ovat hauskuttaneet myös pyöriminen perinteisessä hoijakas-sa ja moottorikelkan kyydissä. Ai-kaisempina vuosina ohjelmassa on ollut myös lumi-iglun rakentamista ja lumen veistoa. Aikuisille on oh-jelmassa ollut pilkkikilpailu, jossa on kilpasarja ja koko perheen per-hesarja, joissa kilpaillaan kolmen suurimman kalan yhteispainol-la. Pilkkikilpailuun osallistui viime vuonna yli 50 kilpailijaa/ perhettä. Saalis on ollut pannuun sopivaa ko-koa.

Viime talvena herätettiin hen-kiin Leijonahiihto, joka on 1. alu-een klubien välinen, ei totinen mutta verinen, viestihiihtokilpailu, jossa klubit ottavat mittaa toisistaan jäsenistä koostuvilla joukkueillaan. Ilahduttavaa oli nähdä myös nais-leijonia joukkueissa. Voiton v. 2012 vei LC Oulun Avain 1, joukkue. Kiertopalkinnon kilpailuun on luo-vuttanut LC Oulu Terva/ Närko oy.

Yleisöllä on ollut tapahtumas-sa mahdollisuus nauttia makkaran-paistosta sekä lätyistä ja kahvista. Lättyluukulla on ollut ajoittain jopa jonoa, mutta jonotus on tapahtu-nut sopuisasti tapahtuman hengen mukaisesti. Lisäksi tapahtumassa

on ollut mahdollista osallistua ar-vontaan, johon palkinnot on saa-tu pääosin lahjoituksina yrityksil-tä. Vuonna 20112 tapahtumaa tuki 15 yritystä.

Talvitapahtuman valmistelu al-kaa edellisen vuoden keväällä jol-loin järjestävät klubit nimeävät toimikunnat. Klubien yhteistoimi-kunta kokoontuu vuoden lopussa ja organisoi tapahtuman järjestä-misen. Tapahtumalla on kahdeksan tehtävävastaavaa, jotka kokoavat tarvittavan määrän leijonia työhön. Tapahtuman läpiviemiseen on tar-vittu 30-40 leijonaa, työtunteja ku-luu yhteensä arviolta 320 tuntia. Tapahtumasta tiedotetaan postilaa-tikkojakeluna ja ilmoitustauluilla.

Jääliläiset ja kiiminkiläiset ovat ottaneet tapahtuman hyvin vas-taan. Ensimmäisen vuoden yleisö-määrä oli n. 200 henkilöä, josta se on kasvanut viimevuoden lähes vii-teen sataan henkilöön. Tapahtuma järjestetään Jäälin järven rantamil-la Jäälin Majalla maaliskuun lopul-la 24.3.2013. Tapahtumaan on tilat-tu myös aurinkoa.

Hiihtoleijona kaikkensa antaneena.

Mennään pilikille.

Muonitus pelaa.

Koko perheen

2013

34

Oulujoen Tervasoutu antoi uuden ulottuvuuden lohkon toimintaan. Tervasoudun alullepanija, “puu-hamies” ja silloinen lohkon pu-heenjohtaja Kalevi Holappa sai ta-voitteensa läpi. Kalevi näki että tarvitaan näkyvyyttä ja yhteisiä hetkiä klubien hyvinvointiin. Use-amman vuoden tavoite; II-alueen 2-lohkon yhteiset aktiviteetit sai-vat hyvän vastaanoton lohkon klu-beissa.

Tämän päivän yhdistystoimin-nan tärkein tehtävä on näkyvillä olo. Ei riitä, että teemme raportte-ja tekemisistämme Lions-piirille. Meidän tulee myös olla siellä, missä kansalaiset haluavat viihtyä ja olla. Tervasoutu antaa hyvän kaikupoh-jan näkyvillä olon lisäksi myös sille,

että Lions auttamisjärjestön taus-talta löytyy kaikkien tuntemia aito-ja eläväisiä ihmisiä, ja tiedostamaan sen, että lionit ovat valmiita uhraa-maan omaa aikaansa lähimmäisten auttamiseen. Silloin löytyy myös ihmisiltä herkemmin ymmärrystä auttamistyön tukemiseen.

Lionit tarvitsevat myös yhteisiä hetkiä, “vertaistukea”. Varsinainen aarre Lions-toiminnassa on hen-kilökohtainen kosketus toisiin lio-neihin. Tarkoitan tällä yhdessäoloa, yhteisiä aktiviteetteja, kokouksia ja, jopa tervasoutua, sekin on yhdessä tekemistä. Se kun kokee kuuluvan-sa johonkin, ja tiedostaa sen, että yhdessä olemme tätä sakkia, olem-me lioneita ja yhdessä me voimme saada paljon hyvää aikaan.

-Tervasoutu on iloista touhua ja kokonaisuudessaan positiivinen kokemus. Ikämiehenä totesin, että kunto on hyvä, ei tuntunut missään, totesi Tero Haipus Muhoksen leijo-nista. Hän näytti käsiään, ei edes rakkoja tullut.

-Kokemuksella taisi olla osansa. Varmaankin vääränlaiset käsineet ja soututapa saattoivat aiheuttaa joil-lekin rakkoja käsiin, mutta soudun anti korvaa nämäkin pienet vam-mat.

Sopiiko soututapahtuma lio-neille? Miettimättä tulee vastaus: Tottakai, tämä sopii hyvin meille ja myös muille lohkoille. “Samassa ve-neessähän tässä ollaan”. Pidän erit-täin tärkeänä sitä, että lohkot järjes-tävät yhteisiä tapahtumia. Voimme

vaihtaa mielipitetä, ja oppia tunte-maan naapuriklubien väkeä, sekä samalla tulee tehtyä klubia tunne-tuksi.

Tervasoutu sopisi mielestäni hy-vin vaikka I-piirin yhteiseksi akti-viteetiksi. Onhan meillä esimer-kiksi lentopalloa, golfia, keilailua ja hiihtotapahtuma, miksei myös tervasoutu. Soudun voi jaksottaa, vaihtopaikkoja löytyy runsaasti. Kenenkään ei sen vuoksi tarvitse arastella, että soutu olisi liian rasit-tava.

Utajärven Isa Aspin sekä Tyrnä-vän lionit toivoivat Tervasoutuun osallistumista tulevinakin vuosina.

Mauri ViitajylhäLC Muhos

LC Sotkamon lionit järjestivät 13.6.2012 Kasvun puun istutus ta-pahtuman Katikullan piha-alueel-le, jossa pidetään pidetään tuleva vuoden 2015 Suomen Lions-Lii-ton vuosikokous eli Vuokatti 2015 tapahtuma.

Kuvassa (vas.) PDG Y.A. Kor-honen, Presidentti Hannu Julku-

nen ja ZC Aarto Mäkinen.Y.A. Korhonen on LC Sotka-

mon ainoa mukana toimiva pe-rustajäsen. LC Sotkamossa me sanomme, että puu on viesti tule-vaisuuteen, We Serve.

Aarto Mäkinen

Puun istutus vuoden 2015 vuosikouspaikassa

2013 2013

35

Klubimme, LC Haukipudas/Kel-lo, on perustettu 17.05.1973. Pe-rustajajäseniä on 26, joista nel-jä ovat edelleen klubissamme. He ovat Juha Kivari, Jorma Manninen, Jorma Pietilä ja klubimme ensim-mäinen presidentti Olavi Ylipahka-la. Toiminta-ajatuksemme mukaan teemme yhdessä työtä haukiputaa-laisten lasten ja nuorten terveen elämän ja kehityksen turvaamiseksi sekä ikääntyneiden, sotiemme ve-teraanien, vammaisten, perheiden ja apua tarvitsevien tukemiseksi.

Olemme vuosien saatossa to-teuttaneet lukuisia hankkeita, jois-ta toimintamme alkuaikoina 1970- luvulla möimme Haukiputaalla 149 lipputankoa ja Suomen lippua. Eräänä vuonna valmistimme 5000 kappaletta kauralyhteitä, jotka yh-dessä kasvatimme ja markkinoim-me. Olemme osallistuneet lukui-siin Lions-liiton hankkeisiin kuten operaatiot punainen sulka ja punai-nen sydän sekä palanen peruskalli-ota. Nämä loivat perustan Lions yh-teishengellemme, joka on jatkunut.

LC Haukipudas/Kellon perus-tama Haukipudas-hiihto järjeste-tään 34. kerran vuonna 2013. Ny-kyisin järjestämisvastuusta ovat huolehtineet haukiputaalaiset ur-

heiluseurat yhteistyössä Haukipu-taan kunnan kanssa. Klubimme on edelleenkin mukana yhteistyö-kumppanina. Ilahduttavaa on ha-vaita että hieno ulkoilutapahtuma on säilyttänyt elinvoimaisuutensa vuosikymmenien ajan. Riittävä lii-kunta takaa kaikille myös klubim-me jäsenille jaksamisen jokapäi-väisten askareiden parissa.

Aktiviteeteistamme pitkäaikai-sin on vuodesta 1997 Haukiputaan nuorten hyväksi tehty vuosika-lenteri. Aluksi kalenteri painettiin Suomenmaa-yhtiöt Oy:ssä ja sitten vuodesta 2009 Joutsen Median pai-notalossa. Haluamme valokuvin, lyhyin tekstein ja opaskartalla tal-lentaa haukiputaalaista perinnettä, jota meidän kaikkien on syytä vaa-lia nyt ja jatkossakin, jotta jotain jäi-si entisistä ajoista muistuttamaan uusille ja tuleville haukiputaalaisil-le ja oululaisille. Vuoden 2013 ka-lenterin aiheenamme on merelli-nen Haukipudas.

Vuosia olemme myös tukeneet nuoria haukiputaalaisia muusikon-alkuja stipendillä. Keväisin muis-tamme stipendillä Haukiputaan Lukiosta ja Ammattioppilaitoksesta valmistuvia. Uusin aktiviteettimme on vähäosaisille perheille myönnet-

tävät jouluruokasetelit haukiputaa-laiseen kauppaan. Olemme yhdes-sä LC Haukiputaan kanssa koko Lions Quest- ohjelman ajan jär-jestäneet kuntakohtaisia koulutus-tilaisuuksia opettajille muutaman vuoden välein yhteistoiminnassa Haukiputaan kunnan sivistystoi-men kanssa. Vuoden 2013 syksyllä tulemme jälleen järjestämään Lions Quest –koulutuksen.

Kansainvälisen nuorisovaih-don kautta olemme tukeneet kymmenien kuntamme nuorten nuorisovaihtoa osallistumalla mat-kakuluihin. Nuorisovaihto-ohjel-

massa olemme osallistuneet myös kahden suuren kansainvälisen nuo-risoleirin järjestämiseen Haukipu-taalla.

Monet yritykset, yhteisöt ja yk-sityiset henkilöt ovat olleet yhteis-työkumppaneinamme 40 vuoden ajan. Heidän tuella on ollut ratkai-seva merkitys sille, mitä me olem-me nuorten, veteraanien ja muiden tukemiseksi voineet aikaansaada.

Lions hengessä 40 vuottaHannu Liljamopresidentti

8.1.2013 LC Haukipudas Kello. Piirikuvernööri jakoi Awardit ansioituneille perustajajäsenille: vas. Jorma Pietilä, Olavi Ylipahkala, Juha Kivari, Jorma Manninen. Kuva Leea Sistosen arkistosta.

2013

36

Vietin heinä-elokuussa 2012 neljä viikkoa Japanissa nuorisovaihdos-sa. Kyseessä oli Lions-klubin orga-nisoima muutaman viikon pitui-nen vaihto-ohjelma nuorille. Voin liioittelematta todeta, että kyseiset neljä viikkoa olivat kokonaisuudes-saan ikimuistoisimmat ja kokemus-rikkaimmat viikkoni näihin yhdek-sääntoista ikävuoteeni mennessä.

Olin jo monta vuotta halunnut Japaniin ja lukion jälkeen suunni-telmissa siinsi välivuosi tuolla maa-pallon toisella puolen. Vaihtoehtoja tutkiessani kesävaihto kuulosti kui-tenkin huomattavasti paremmal-ta, joten päätin hakea paikkaa Japa-niin. Ilokseni LC Oulu Sarat päätti lähettää minut, ja kesän odottami-nen alkoi.

Muiden Osakaan lentäneiden nuorten kanssa tunnelma lentoko-neessa oli käsin kosketeltavan jän-

Kesävaihdossa Japanissanittynyt. Vaikka lento kesti melkein kymmenen tuntia ja perillä oltiin Japanin aikaa yhdeksän maissa aa-mulla, ei koneessa nukkumisesta tullut oikein mitään. Perillä kieli-muuri ja kulttuurishokki eivät kui-tenkaan päässeet heti iskemään, sil-lä matkustin Osakasta luotijunalla Okayaman kaupunkiin toisen suo-malaisen tytön kanssa. Okayamas-ta jatkoin kuitenkin yksin host-per-heeni kanssa Tamanoon, jossa he asuivat.

Okayaman asemalla tapasin iha-nan perheeni, joka otti minut kirjai-mellisesti avosylin vastaan. Vaikka kommunikaatio ei aluksi täysin on-nistunutkaan, tuli minusta heti osa perhettä. Kukaan ei kuitenkaan pu-hunut englantia muutamaa sanaa enempää, ja vaikka minä olin opis-kellut japania parin vuoden ajan, en paikallisen murteen ja ihmisten

omaperäisten puhetapojen vuok-si aluksi ymmärtänyt käytännössä kuin yksittäisiä sanoja. Ennen mat-kaa ostamastani sanakirjasta ei ollut yhtään hyötyä, ja heitinkin sen en-simmäisenä päivänä matkalaukun pohjalle.

Päivien kuluessa opin kuin opin-kin hiljalleen ymmärtämään paikal-listen tapaa puhua ja tuottaa itsekin ymmärrettävää japania. Jo ensim-mäisellä viikollani kävin itse, host-isäni rohkaisemana, lähikaupassa ostamassa persikanmakuista vir-voitusjuomaa.

Perheeni äiti oli kotiäiti, joka ja-panilaiseen tapaan hoiti ostokset, maksoi laskut ja laittoi ruoan, mutta hän teki myös perheen yrityksessä töitä aina silloin tällöin. Lapset oli-vat päivät koulussa, ja isä kävi töis-sä, tosin asemansa vuoksi hänel-lä oli usein aikaa kierrättää minua

Host-äidin, -isän ja -mummon kanssa Okayaman asemalla. Kinkaku-ji eli kultainen paviljonki Kiotossa oli huikean näköinen sateen keskellä.

ympäriinsä näkemässä paikkoja. Host-isäni vei minut muun muassa kaupungin korkeimmalle vuorelle, josta näki Seton sillan. Seto on kuu-luisa yhdeksän kilometrin pituinen silta Japanin pääsaarten Honshun ja Shikokun välissä.

Iltaisin söimme kaikki yhdes-sä host-äitini valmistamaa ruokaa. Minulla on Japanista paljon hyviä muistoja, mutta nuo kaikkien yhtei-set hetket ovat japaniksi käymiem-me keskustelujen vuoksi silti yksiä parhaimmista.

Myös minut vastaanottanut Ta-mano-Shibukawa Lions-club jär-jesti minulle päiviksi toimintaa. Kävin muun muassa tutustumassa paikalliseen lukioon, osallistumas-sa teeseremoniaan kimonossa sekä päiväreissulla Kioton kaupungissa.

36

Vielä muutama vuosi sitten otsi-kossa mainitut sanat olivat monel-le tuntemattomia tai pelottavia sanayhdistelmiä. Nyt ne pikkuhil-jaa alkaa sopimaan yhä useam-man kielenkäyttöön ja myös netin käyttöön. Kyseessähän on meil-le sosiaalinen media, johon tosin kuuluu muitakin kuin facebook. Lionstoimintakin on löytänyt siel-tä oman sijansa. Leijonien kan-sainvälisellä päämajalla on siellä oma sivustonsa, samoin täällä ko-tisuomessakin on useampia leijo-nasivustoja, Omalla piirillämme on ollut parin vuoden ajan oma si-vustonsa facebookissa.

Some / Facebook tullut tutummaksiLions Clubs International/Piiri 107 I Tämän otsakkeen alta löytyy pii-rimme facebook sivusto. Siitö on lyhyen historiansa aikana tullut nopea tiedonvälitys muoto piirim-me toiminnassa. Tosin sivulle liit-tyneitä leijonia on tällä hetkellä vajaa sata. Sitä miten paljon yksit-täisillä klubeilla on käytössä omia facebook sivuja, minulla ei ole tie-dossa,Sivuston kautta saadaan nopeasti informoitua tulevasta toiminnas-tamme, samoinkin erilaisista ta-pahtumista. Sinne voi laittaa ku-

via ja tarinoita tapahtumista. Siellä voi keskustella erilaisista leijona-toimintaan liittyvistä asioista jne.Tovonkin että yhä useammat pii-rimme leijonat löytävät facebook sivumme ja tulevat sen aktiivisiksi käyttäjiksi. Alta löytyy suora linkki kyseiselle piirimme sivulle. Juhani Alanen

Lehdestä repäisty:

KALEVA 30.1.2013

2013 2013

37

Yhteiskuva Tamano-Shibukawa Lions-clubin kanssa.

Teeseremoniassa jokainen liike oli tehtävä oikein ja oikeakätisesti. Vasenkätisenä ja japanilaisia termejä ymmär-tämättömänä seremonia oli melkoinen kokemus!

Pääsin myös joogaamaan budd-halaiseen temppeliin ja matkani lo-pussa sain osallistua Tamanon kau-pungin omatsuriin eli festivaaliin japanilaisten ystävieni kanssa kesä-kimonossa eli yukatassa.

Japanin Lionsit olivat valinneet minut myös heinäkuun lopussa Shikokun saarella pidetylle minilei-rille. Leiri kesti neljä päivää ja siellä oli lisäkseni kaksitoista nuorta vii-destä eri maasta. Leirillä yövyimme eteläisellä Shikokulla retkikeskuk-sessa vuoren huipulla, kävimme et-simässä valaita Tyynellä valtame-rellä, syömässä hedelmätarhassa tuoreita hedelmiä sekä leikimme leirinuotilla. Pidimme myös bar-beque-illan, jossa grillasimme mm. kasviksia, mustekaloja ja lihaa. Oli ihanaa tutustua muihin nuoriin ja antaa aivojen levätä, sillä kielenä oli nuorten kesken englanti!

Kaiken kaikkiaan Japanissa viet-tämäni neljä viikkoa jättivät pysy-vän jäljen. Suomalainen ja japani-lainen kulttuuri ja tavat eritoten eroavat hyvin paljon toisistaan. En-nen matkaani tekemä tutkimus Ja-panista helpotti sopeutumista huo-mattavasti, eikä minuun iskenyt kulttuurishokki vaikka sitä odo-tinkin. Nyt matkaa muistellessani mieleeni tulevatkin usein host-isä-ni hämmästyneet sanat: ”Jenna, ni-hon-jin desu ka?!” eli ”Jenna, oletko japanilainen?!”

Aikana neljä viikkoa saattaa tun-tua pitkältä, mutta ei se sitä ollut. Ehdin nähdä vain vilauksen vieras-ta kulttuuria, kokea siitä liian vähän ja kaipaan takaisin Japaniin, mel-kein päivittäin.

Jenna Holappa

37

Hannu Liljamo 14.9.12LC Haukipudas/Kellon ensimmäi-nen klubikokous on takana. Velji-ämme pohditutti suuresti uusien jäsenten hankinta ja veljien pysy-minen klubissa. Heitämme haas-teen Lions liitolle: Lions näkyvyyt-tä Suomessa on lisättävä. Koska viimeksi esim. Ylessä on uutiskyn-nys ylittynyt Lionstoiminnasta? Lions Quest on oiva työkalu mm. nuorten syrjääntymisen ja kiusaa-misen ehkäisyyn.

Sinikka Soikkeli 28.11.12Naisleijonat Suomessa 25 vuot-ta. LC Kuhmo/Helenat tempaisi ja

Eri klubien facebook sivuilta poimittua:joukko sen jäseniä kävi lukemas-sa ääneen Autohuolto- ja tarvike K. ja I. Määtän kahvion asiakkaille sunnuntaina 25.11. Mukavaa pa-lautetta tuli.

reijo Härönoja 6.12.12LC-Pattijoen pitkä perinne jatkuu, sankarihaudoille kynttilät 6.12 jo yli 20 vuotta! Nyt mukana 15 hen-keä.

Eino jakkula 8.12.12 Liminka/Liminganlahden veljet olivat 24 jäsenen voimin tänään kuusimetsässä ja tavoitteena ol-leet 200 joulukuusta saatiin ko-

koon. Mahtavaa!!!

juhani Alanen 9.12.12 LC Kajaani Linna järjesti 9.12.20122 kajaanilaisille sotiemme vete-raaneille perinteisen joulujuhlan Joutenlammen kurssikeskukses-sa. Piirikuvernööri Toivo Sistonen toivotti osanottajat tervetulleiksi. Juhlaan osallistui yli 80 henkilöä, jossa leijonat toimivat palveluteh-tävissä. Isä Pentti piti jouluhartau-den. Kajaanin Mieslaulajat toivat oman, musiikillisen panoksensa juhlan onnistumiseksi.

reijo Härönoja 12.12.12

LC-Pattijoki kokouksessaan 12.12.12 teki mittavan lahjoituk-sen Majakka ry:lle joka on vähä-osaisten kahvila- ja ruoka-apua antava ns. matalan kynnyksen apu ja pyörii täysin talkoovoimin. Ku-vassa osa 16 henkisestä kokous-väestä.

reijo Härönoja 15.12.12 Avustuspaketteja 14 trukkilavallis-ta Egyptiin. Kalajoen satamahal-lissa ei riittänyt valoa kuvauksiin. LC-Pattijoen toimintaryhmä avus-ti osaltaan.

2013

38

D 107 I piirin piirikokous pidettiin 14.4.2012 Kajaanissa LC Kajaani Linnan isännöimänä. Kokouspaik-kana toimi Linnantauksen kirkko, joka loi kokoukselle upeat puitteet. Reilu sata osanottajaa 36 klubista ympäri piiriä oli kokoontunut viet-tämään piirikokouspäivää.

Piirikokouksessa käsiteltiin nor-maalien kokousasioiden: toiminta-kertomuksen, toimintasuunnitel-man, tilinpäätöksen lisäksi myös muita merkittäviä asioita.

Kokouksessa valittiin tulevat seuraavan kauden piirin virkailijat: DG Toivo Sistonen, 1. VDG Eero Vilen ja 2. VDG Susanna Saranlin-na, jonka valitseminen 2. VDG:n virkaan oli historiallinen piirissäm-me, sillä hän on ensimmäinen nais-leijona, joka piirissämme on valittu ”kuvernööriputkeen”.

Piirikokousasioiden lisäksi ti-laisuuden lopussa oli palkitsemis-tilaisuus, jossa piirikuvernööri Eino Jakkula palkitse kauden aikana me-nestyneet klubit ja ansioituneet lei-jonat.

Juhani Alanen, kuvat Aino ja Juhani Alanen

Ensimmäinen nainen tulossa piirikuvernööriksi

AR-Säätiön esittelypöydän äärellä …, Leea Sistonen, Saila Hautala ja …

TervaLeijona piirilehteen tutustu-massa …

Puolisokierroksen aikana Kajaanin linnanraunioiden lähellä oli kevään merkkeinä Joutsenia.

Edessä PDT:t Yrjö A. Korhonen ja Viljo Tuhkanen Sotkamosta.

Kokouksen puheenjohtajana toimi DG Eino Jakkula ja sihteerinä piiri-sihteeri Jari Hautala.

2013 2013

39

Piirikokousväkeä oli saapunut yhteensä 36 eri klubista.

Piirikokousväkeä oli reilut 100 henkeä Linnantauksen kirkossa.

Piirikokouksessa valittiin 2. varapiirikuvernööriksi Susanna Saralinna LC Oulu Hannat, vierellä puoliso Marko, 1. varapiirikuvernööriksi Eero Vilén LC Sotkamo/Vuokatti, vierellä puoliso Tarja ja piirikuvernööripariksi Leea ja Toivo Sistonen LC Kajaani/Linna.

Piirikokouksessa käsiteltiin normaalien kokousasioiden: toimintakertomuksen, toimintasuunnitelman, tilin-päätöksen lisäksi myös muita merkittäviä asioita. Susanna Saranlinnan valitseminen 2. VDG:n virkaan oli his-toriallinen piirissämme. Hän on ensimmäinen naisleijona, joka piirissämme on valittu ”kuvernööriputkeen”.

kuvia tulossa lisää

2013

40

LC Kajaani/Pietari aloitti syyskau-tensa elokuun viimeisellä viikolla illanistujaisilla mökillämme. Tilai-suudesta teki erityisen se, että mu-kana olivat ystävyysklubimme LC Marquetten lionit Maureen ja Ran-dall Jensen. He toivat terveiset klu-

Vieraita Michiganista

biltaan ja lahjoittivat jäsenillemme klubinsa pinssit sekä viirin. Pre-sidentti Timo Karppinen luovut-ti heille lahjaksi LC Pietarin huo-mioliivit kävely- ja pyöräretkille.

Viiden vuorokauden aikana vie-raamme ehtivät tutustua kaupun-

kiimme ja lähiseutuun. He totesivat olonsa varsin kotoisaksi, koska hei-dän mielestään Kainuu maisemien-sa puolesta muistuttaa Ylä-Michi-gania.

Tämä vierailu oli jo toinen lion Randallille. Ollessaan työmatkalla

Vuokatissa kesällä 2006 hän antoi leijonalupauksen klubimme vaihto-kokouksessa LC Marquetten aloit-teesta, koska oli estynyt olemaan läsnä oman klubinsa valatilaisuu-dessa.

LC Kajaani/Pietarin ja LC Mar-quetten välinen ystävyysklubisopi-mus allekirjoitettiin LC Marquet-ten kokouksessa elokuussa 2005. Olin silloin vierailemassa kajaani-laisryhmän mukana. Marquette on ollut Kajaanin ystävyyskaupunki vuodesta 1997 lähtien.

Klubiemme välinen yhteyden-pito tapahtuu yleensä sähköpostin välityksellä. Pitkästä välimatkas-ta huolimatta molemminpuolisten vierailujen toivotaan jatkuvan edel-leenkin.

Hannu Möttönen

LC Kajaani/Pietarin vieraita Michiganista.

VUOKATIN LIIKEKESKUS AVATAAN KESÄLLÄ 2013

”Pitkästä välimatkasta huolimat-ta molemminpuolisten vierailujen toivotaan jatkuvan edelleenkin.”

2013 2013

41

LC Kajaani Linna järjesti perin-teeksi muodostuneen sotiemme veteriaanien joulujuhlan 9.12.2012 Joutenlammen kurssikeskuksessa. Tilaisuus on samalla klubilaisten

Veteraanien joulujuhlapalvelutapahtuma, jossa he avus-tavat veteraaneja ruokailussa, vaat-teiden päällelaitossa ja liikkumises-sa. Lisäksi klubin ”pikkujoulu” on aina vietetty samassa yhteydessä. Tilaisuudessa Kajaanin Mieslaula-jat toivat oman panoksensa juhlan onnistumiseen. Itsenäisyyspäivän aiheisen puheen piti piirikuvernöö-ri Toivo Sistonen ja jouluhartau-den isä Pentti Hakkarainen. Tilai-suus rahoitettiin edellisenä päivänä päättyneellä Leijona sinapin tuloil-la. Tässä kaksi aktiviteettia kohtasi toisensa tällä tavoin.

Juhani Alanen

LC Kajaani Linna järjesti 16.9.2012 LeijonaFrisbee kilpailut. Kilpailut käytiin Lehtikankankaan frisbee ra-dalla. Kilpailuissa oli kolme sarjaa: nuoret alle 15 v. perhekilpailu: isä/äiti ja alle 15 v. lapsi; klubien väli-nen puttauskilpailu. Kilpailu oli en-simmäinen laatuaan ja lähinnä ko-keiluluontoinen. Samalla haettiin tuntumaa, olisiko tästä hyvästi toi-

LeijonaFrisbee kisa perinteeksi

mivaksi koko perheelle suunnatuk-si toiminnalliseksi aktiviteetiksi. Kokemukset oli hyvät ja tapahtu-maa kehitellään edelleen. Tarkoitus on seuraavalla toimikaudella uusia tämä ja tehdä siitä klubille perin-neaktiviteetti.

Juhani Alanen

2013

42

Liminka la 29.6.2013

VIIKATENIITON MM 201320 v. juhlakisa LIMINGASSA

Lisätiedot: www.viikateniitonmm.fiOsmo Keskitalo 040 709 3884

Järj. LC Liminka - Liminganlahti

Tervetuloa Limingan niityille!

PYRAMIDI- vaivaton aktiviteettitilin kartuttaja sekä klubin näkyvyyden lisääjä. Toiminta on taloudellisesti kannattavaa

ja muutenkin myönteistä ja vaivatonta.

PYRAMIDIVARAINKERÄYKSEEN

Tilaa omasi: LC Sotkamo, sotkamo@lions.fi

Koko perheen

PERUNA-MARKKINATTYRNÄVÄLLÄ

29.9.2012.Tervetuloa!LC Tyrnävä

Loistava mahdollisuus nähdä Karjalaa ja pohjoista Venäjää.Yöpymiset Venäjän Kemissä, Kirovskissa ja Murmanskissa

Hinta 510 € + viisumimaksu. Matkanjohtajana Aarto Mäkinen

LIONIEN MATKA MURMANSKIIN 29.8.-1.9.2013

2013 2013

43

Joka kesä heinäkuun alkupuolel-la kokoontuvat LC Vuolijoen lei-jonaveljet tekemään vastoja eli saunavihtoja. Ajankohtaa suunni-tellaan jo tarkasti kevään viimeisis-sä klubi-illoissa. Kalenterista kat-sotaan mihin sattuu täysikuun aika, koivun lehti on parhaimmillaan ne-lisen päivää ennen kuun täyttymis-tä. Paras aika on yleensä heinäkuun 2. ja 8. päivän välillä. Silloin kas-vuun liittyvä nihkeys lehden pin-nalta on kadonnut ja lehti on hyvin kiinni eikä irtoa vastasta saunotta-essa.

Vastoja on tehty Vuolijoen klu-bissa sen perustamisesta asti. Akti-viteetilla on siis ikää jo yli 40 vuot-ta. Alkuvuosina suurin vastaparien ostaja oli Rautaruukki Oy:n Otan-mäen kaivos. Yhtiö osti parhaim-millaan 250 vastaparia eli 500 vas-

Perinteiset vastantekotalkoottaa vuodessa. Tämä edellytti veljiltä useamman talkooillan rupeamaa. Vastat olivat vuosien ajan klubin pääaktiviteetti. Viime vuosina vas-tojen valmistusmäärät ovat pudon-neet noin 50 pariin vuodessa. Ny-kyisin niitä menee jonkin verran yrityksiin ja yksityisille, osa myy-dään joulumyyjäisissä. Vastoja on lahjoitettu myös paikkakunnan vanhusten hoitolaitoksiin.

Vastantekoon valmistaudutaan tekemällä ennalta vastojen siteet. Siteinä käytetään muutaman vuo-den ikäisiä koivun vesoja. Hyviä paikkoja sideaineksien hankinnalle ovat sähkölinjojen alla tai kaadetun koivikon kannoista kasvaneet hyö-tövesat. Vesan varsi rikotaan kah-delta puolelta puukolla vetämällä, latvaan jätetään pieni lehtitupsu. Sitten vesa väännetään kierteel-

le tyvi jalan alla latvasta pyörittä-en. Tämä on taitoa vaativa laji, joka vaatii hieman, joskus ehkä enem-mänkin, opettelua.

Vastakset eli vastantekoon tar-vittavat rauduskoivun oksat käy-dään hakemassa sopivasta koi-vikosta muutamaa tuntia ennen varsinaista talkooiltaa. Vastojen te-kemiseen liittyy monia tärkeitä nik-sejä, jotka välittyvät nuoremmil-le lioneille vanhempien opettaessa kädestä pitäen miten oikeaoppinen vasta tehdään ja sidotaan. Tosin asi-asta tulee veljien kesken toisinaan keskustelua, kuka tykkää pienistä kuka isommista, miten päin lehdet tulee asetella, jne. Iltarupeama ku-luu kuitenkin nopsasti mukavia ru-patellen. Vastanteko on oikein so-pivaa puhdetyötä samanhenkiselle miesporukalle.

Tärkeää on, että vastat ovat so-pusuhtaisia ja sidokset pitäviä.

Iltapuhteen päätteeksi usein vie-lä saunotaan ja nautiskellaan suu-hunpantavaa yhdessä.

Valmiit vastat laitetaan pimeään hirsiaittaan orrelle riippumaan tyvi-puoli ylöspäin. Näin saadaan vasto-jen vihreä väri ja tuoreus säilymään hyvänä niiden odotellessa ostajiaan ja saunojia.

Monilukuiset ovat ne kohteet, joita LC Vuolijoki vuosikymmen-ten aikana avustanut vastoista saa-duilla tuloilla.

Raimo Kovanen

Vastanmyynnissä presidentti Eino

Holappa (taustalla), Timo Hurskai-

nen ja Seppo Huusko

Viime kesänä vastanteosta nautiskeltiin Ryynäsjärven rantalaiturilla.

Lionveli Seppo Laatikainen näyttää vastan sitomisen mallia

Edullinen, palveleva, monipuolinen

HAILUOTOMeiltä myös maaleja ja rakennustarvikkeita,

asiamiesposti ja Alkon tilauspalvelu.

Luovontie 150, 90480 Hailuotopuh. (08) 8100 554

Avoinna ma-pe 8-20, la 8-18, su 12-18

2013

44

LC Kuhmo/Helenat aloitti palvelutoiminnan olemalla mukana järjestä-mässä ulkoilutapahtumaa Kanervakodin henkilökunnan kanssa talon asukkaille. maanantaina 10. syyskuuta. Ohjelmassa oli mm 300 kukka-sipulin istutus tuomaan iloa asukkaille väriloistollaan kevään saapuessa. Kuvassa Helenoista Eila Kukkaslahti, Sinikka Soikkeli, Arja Kemppainen, Eila Kyllönen, Silja Sääski pienen lapsenlapsensa Helmi Kukkaslahden kanssa sekä Anja Väisänen. Aila Ahtonen

Ensimmäinen leijonien naisklubi perustettiin 25 vuotta sitten. Sen kunni-aksi järjestettiin 25 minuutin lukutilaisuus yleisölle. LC Kuhmo/Helenat oli mukana järjestämässä lukuhetkeä Autohuolto ja Tarvike K.ja I. Määtän kahviossa Kuhmossa. Kuvassa paikalla talvisena sunnuntai aamuna oli joukko miehiä kuulemassa kun Sinikka Soikkeli, Eila Kyllönen ja Aila Ahto-nen lukivat runoja, mietelmiä ja tositapahtumia eri aikakaudelta. Aila Ahtonen

Lukutilaisuus naisklubien perustamisen kunniaksi

Ulkoilutapahtuma Kanervakodilla

Avant-kuormaimet Agrimarket Kempelepuh. 010 76 84920.

Avant hoitaa kiinteistöt

www.avanttecno.com

Katso koko Avant-mallisto ja laaja työlaitevalikoima osoitteesta: www.agrimarket.fi

Avant-kuormaimet Agrimarket Kempelepuh. 010 76 84920.

Avant hoitaa kiinteistöt

www.avanttecno.com

Katso koko Avant-mallisto ja laaja työlaitevalikoima osoitteesta: www.agrimarket.fi

• LIMINGAN JA LUMIJOEN KUNNAT JA SEURAKUNNAT• LIMINGAN OSUUSPANKKI• OULUN SEUDUN SÄHKÖ• K-MARKET LIMINKA• MUSTEPALVELU• METSÄNHOITOYHDISTYS SIIKALAKEUS• JUNNON SORA JA KULJETUS• LIMINGAN VESIHUOLTO OY • LIMINGAN TAIDEKOULU• VIHILUODON KALA• SUTELA OY• KUKKAKUPPA RAIJA MAIJA• KUUSELAN LEIPÄ• KAIVINKONETYÖT JUHA MESKUS• KAIVINKONETYÖT KARI ANTTILA• LIMINGAN NAISVOIMISTELIJOIDEN U-KILTA• LAKEUDEN LUONTOKESKUS JARI HANNUS• NIITTYMYLLÄRI M. KYLMÄNEN• SHAMAN SPIRITS• LIMINGANPORTTI

LC LIMINKA LAKEUS ON TOIMINUT 50 VUOTTA

PALVELUTEHTÄVÄÄMME TUKENEITA

KIITÄMME

2013 2013

45

Piirihallituksen ensimmäinen ko-kous pidettiin 1.9.2012 Suomus-salmella LC Suomussalmen isän-nöimänä. Kokous aloitettiin perinteisillä lippumenoilla LC Suo-mussalmen presidentti Timo Säkki-nen toivotti kokouksen osallistujat tervetulleiksi ja esitteli samalla Suo-mussalmen kuntaa ja sen yritys-toimintaa. Piirikuvernööri Toivo Sistonen luovutti IPDG Eino Jak-kulalle PDG merkin ja samalla kiit-teli Jakkulan pariskuntaa edellisen kauden toiminnasta. Suomussal-melainen näyttelijä, näytelmäkirjai-

Piirihallitus Suomussalmellalija Eero Schroderus esitti kokous-yleisölle pari omaa monoloogiaan.

Yhteinen piirihallituksen ku-vaussessio väliajalla kuului ohjel-maan.

Syyskauden ensimmäinen ko-kous on yleensä rutiiniluontoinen. jossa käydään läpi edessä olevan toimikauden toimintaa, lohkojen ja toimikuntien toimintasuunnitel-mia. Näissä merkeissä Suomusal-men piirihallituksen kokousta vie-tettiin.

Juhani Alanen

Alla: Piirihallitus eturivi vasemmalta: 1. VDG Eero Vilen, 2. VDG Susanna Saranlinna, DG Toivo Sistonen, CS Juhani Alanen, DC Tero Haipus PDG Ka-levi Kiviniitty. Keskirivi vasemmalta: ZC Tero Juntunen, ZC Kauko Sivonen, ZC Tapani Huotari, ZC Ari Brunni, IPDG Eino Jakkula, PDG Jouko LampinenTakarivi vasemmalta: DC (LCIF) Jari Hautala, DC (ARS) Seppo Pietilä, ZC Hannu Sovelius, DC (GLT) Olavi Tapaninen.

Suomussalmen kunnan ja paikallisen lionsklubin terveh-dyksen esitti kunnallisneuvos, LC Suomussalmen presidentti Timo A. Säkkinen, jolle DG Toi-vo Sistonen ojensi piirikuver-nöörin muistolahjan.

Piirihallituksen kokouksessa Suomussalmella puolisot kuuntelemassa He-linä Romppaisen luentoa kunnan historiasta. Kuva Leea Sistonen.

2013

46

LC Kuhmo / Kuhmonniemi

uuDISTETTuI - PInSSI

1 kpl 5,00 €2-5 kpl 4,50 €/kpl6- kpl 4,00 € kpl + post.kulut

kahdella kiinnikkeellä

Tilaukset 0400 680 881

LC OULU / AVAIN

LC Kuhmo/Helenat

2013 2013

47

I-piirin naisleijonat kokoontuivat Isa Aspin kutsumina Utajärvelle, Merilän Kartanoon. Ohjelma oli monipuolinen. Syötiin, testattiin kevään ja kesän juhlia varten kuohuviinejä, tutustuttiin Isojen käsityö- ja korunäyttelyyn, Anne Hamarin johdatuksella saatiin vinkkejä ihonhoitoon ja meikkeihin, Hy-vinvointitalon johtaja Anita Autio piti luennon seksuaaliterveydestä. Pääasia oli kuitenkin olla yhdessä ja tutustua leijonasisariin omalla laajalla alu-eellamme! Kaisu Merilä

LC Utajärvi/Isa Asp toteutti toi-sen kerran Hyväntekeväisyyskerä-ys ”Joulupuun” Utajärvellä joulun alla 2.-18.12.2012. Keräyksessä an-nettiin joululahjoja Oulunkaaren perhepalvelujen ja sosiaalityön va-litsemille utajärvisille lapsille ja ai-kuisille.

Joulupuukeräys Utajärvellä toteuttajina LC Utajärvi/Isa Asp

Kuntalaiset noutivat ToriKirp-piksen joulukuuselta pakettikortin, joka kertoi lahjansaajan sukupuo-len ja iän (esim. tyttö 3.v, poika 10 v., nainen 42 v. tai mies 58 v). Lah-jaksi annettiin uusia, joko ostettu-ja tai itse tehtyjä lahjoja. Oulunkaa-ren perhepalvelujen ja sosiaalityön

työntekijät toimittivat paketit jou-luksi lahjojen saajille.

Keräyksen järjestämisvastuu on Isa Asp –leijonilla, mutta kai-killa kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua keräykseen. Tavoitteena on tuottaa hyvää joulumieltä sekä lahjan saajalle että lahjan antajalle

– toivottaa omalla paikkakunnalla hyvää joulua lähimmäiseltä lähim-mäiselle!

Tämä idea on kopioitavissa kai-kissa leijona-klubeissa.

Kaisu Merilä

3. Alueen lohkojen yhteistä kokous-

ta vietettiin 30.10.2012 Vuokatin

Urheiluopistolla. Aivan kokouksen

aluksi lion Aarto Mäkinen esitte-

li klubien edustajille Sotkamossa pi-

dettävää Suomen Lionsliiton vuo-

sikokousta 2015 ja sen järjestelyjen

tämänhetkistä tilaa. Muiden yhteis-

ten asioiden lisäksi lohkot pitivät

omia palavereitaan, joissa keskityttiin

klubien toimintaan ja jäsenhankin-

taan. Piirin koulutustoimikunta piti

samanaikaisesti oman kokouksensa.

Juhani Alanen

Lohkot koolla Vuokatin Urheiluopistolla

2013

48

LC Suomussalmi täyttää ensi vuon-na 40 vuotta. Klubeista toinen, nuorempi Kianta lopetti toimin-tansa vuonna 2011. Suuri osa jäse-nistä siirtyi Suomussalmi klubiin, jolla on kaksi perinteistä varainke-räysaktiviteettia, vapputapahtuma ja Joululehti. Kolmantena siirtyi Kianta-klubilta Suomussalmen pal-velukartta-aktiviteetti. Näiden tuo-toilla on voitu vuosittain tukea en-nen kaikkea nuorisotyötä.

Joululehden 31. numero ilmes-tyi viime joulukuussa. Runsaat 20 vuotta lehtitoimikunnan vetäjänä ja päätoimittajana on toiminut lion Simo Viinikkala. Seuraavassa harvi-naisen pitkäikäisestä julkaisusta Si-mon kertomaa:

Nimestään huolimatta Joulu-lehden jouluinen osuus sisällöstä on jäänyt vähäiseksi. Viime vuosi-na sitä on pyritty lisäämään. Noin 60-sivuinen lehti on suomussalme-lainen siinä mielessä, että niin kir-joittajat kuin henkilöt, asiat ja ta-pahtumat, joista kerrotaan, ovat lähes poikkeuksetta suomussalme-laisia tai ainakin kainuulaisia. Esi-merkiksi viime numerossa olleet savottakämppäkulttuurista ja kos-kenlaskukilpailusta kertovat jutut ovat paikkakunnan historiaa.

Suomussalmen Joululehti 31-vuotias

Simo Viinikkala on toiminut jou-lulehden päätoimittajana yli 20 vuotta.

Joululehden alkuLehden toimittaminen käynnis-tyi klubin yhteisestä ajatuksesta vuonna 1981. Sen toteuttivat Rei-ma Rannikko ja Olli Kettunen. Toi-mikunnan vetäjäksi ryhdyin vuon-na 2000. Sisältö ei juurikaan ole muuttunut. Joulutervehdyksiä on lisätty ja sanaristikko on tullut mu-kaan. Kokonaan värillisenä lehti on

ilmestynyt vuodesta 2001 alkaen. Painosmäärä on ollut viime vuosi-na 1000 kappaletta. Irtonumeron hinta on viisi euroa.

Mieleen jäänyt artikkeli?Artikkeleita lehdessä on ollut niin rajahistoriasta kulttuuriin, urhei-luun kuin suomussalmelaisiin hen-kilökuviin. Ruotsissa asuva nainen kertoi avoimesti ja kiinnostavasti opiskeluvuosistaan, jotka jatkuivat vielä Ruotsiin muuton jälkeenkin. Kirjoituksessa käsiteltiin vaikeuk-sia, joita aluksi väkisinkin tuli vie-raissa oloissa vastaan.

Miten evästät seuraajaa?Päätoimittajan tehtävät jättäessäni muistuttaisin seuraajaani, että leh-den valmistumisesta vastuussa ole-van on jatkuvasti huolehdittava so-vittujen asioiden toteutumisesta ja määrärajojen kiinni pitämises-tä. Muuten päätoimittaja joutuu itse kirjoittimen ääreen. Yhteis-työtä toimikunnan kanssa ei voi ylikorostaa. Toki yksinkin joutuu asioita ratkomaan, varsinkin loppu-vaiheessa.

LC Suomussalmi kiittää Simoa ansiokkaasta Joululehden toimit-tamisesta ja toivoo, että voisimme edelleenkin lukea Simon artikke-leita ja ratkoa ristikkoa tulevinakin jouluina.

Esko Pesonen

2013 2013

49

Sotkamo/Vuokatti klubilla vilkasta toimintaa

Joulupukki tapasi iloisen Lionperheen.

Sotkamo/Vuokatin Lionit ja Ladyt laulattivat joululauluja Sotkamon

palvelukoti Himmelissä, Lady Riitta Hämäläisen johdolla..

Kauden vaihtokokous Leinosen porokämpällä.

Sotkamo/Vuokatin jäseniä Vuokatti hiihdon latuasemalla.

Sotkamo/Vuokatin ensimmäinen naispresidentti Tarja Rissanen otta-massa vastaan uutta jäsentä Kalle Virtasta,kummina Outi Penttinen.

Joulupukki vieraili Sotkamon torilla,luistinradan ja talven ava-

jaisissa.Sotkamon/Vuokatin Lionit vastasivat toritapahtumista

ns.Venäläisviikkojen aikana.

Sotkamo/Vuokatin ensimmäinen naispresidentti saa presi-

dentin tunnus rekvisiitan past.pres.Juha Leinoselta.

2013

50

Piirihallitus kokoontui kauden toi-seen piirihallituksen kokoukseen Muhokselle 24.11.2012. Kokoon-tumispaikkana oli Huovisen Na-vetta, joka oli siinä mielessä mielen-kiintoinen, että entisestä navetasta

Piirihallitus kokoontui Huovisen navetassaon saneerattu kokous- ja ravintola-tila. Näin navetta oli kokenut uuden tulemisen.

Piirihallituksen kokouksen alus-sa pidettiin pieni juhlahetki, tulihan 25.11.2012 kuluneeksi 25 vuot-ta siitä, kun ensimmäiset naiset tu-livat lionsjärjestön jäseniksi. Tätä juhlahetkeä vietettiin nuorisovaih-tojohtajan Tarja Pälveen esitelmäti-laisuudella naisleijona-asiasta sekä korttien kirjoittamisella ja kutsul-la tulla mukaan leijonatoimintaan. Jokaiselle kokouksen osanottajalle oli varattu oma kortti postimerkkei-neen piirin toimesta. Avausjuhlan lopussa piirikuvernööri Toivo Sis-tonen jakoi ruusun jokaiselle mu-kana olleelle naisleijonalle ja jo-kainen miesjäsen sai jakaa omalle puolisolleen eli ladylle ruusut hala-uksen kera.

Muhoksen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Toivo Tihinen esit-

ti kokouksen osallistujille kunnan tervehdyksen ja samalla kertoi kun-nan toiminnasta, elinkeinoelämästä ja kuntauudistuksiin liittyvistä asi-oista. LC Muhoksen tervehdyksen toi klubin 1.varapresidentti Gunnar Göransson.

Varsinaisessa piirihallituksen kokouksessa käsiteltiin normaalit toimintaan liittyvät asiat, lohkojen- ja toimikuntien raportit alkukau-delta. Nuorten rauhanjulistekilpai-luun piirin alueelta oli saapunut

Muhoksella kokoonnuttiin marraskuussa piirihallituksen kauden toiseen kokoukseen. PCC Pekka Rautakorpi näyttää, kuinka i-piiri on ollut mones-sa asiassa ykkönen.

Kokouksen naisleijonat ja ladyt, joille kokouksessa ojennetut ruusut ovat pöydällä maljakossa.

Muhoksen klubin tervehdyksen esitti 1. varapresidentti Gunnar Görans-son. Vasemmalla kunnanvaltuuston puheenjohtaja Toivo Tihinen, joka toi Muhoksen kunnan tervehdyksen.

Tarja Pälve piti esitelmän kuinka ensimmäiset naiset tulivat leijoni-en jäseniksi 25 vuotta sitten. Hän kehotti lähettämään kokouksesta kortteja, joissa pyydetään lisää nai-sia leijonien jäseneksi.

viisi työtä. Parhaimmaksi arvioitiin Sotkamolaisen Tenetin koulun op-pilaan Ella Lukkarin työ.

Piirin alueella pidetään nuorten kansainvälinen leiri kesällä 2014. Järjestelyvuorossa on 2. alue. LC Hailuoto on esittänyt mielenkiin-tonsa leirin järjestämiseksi ja sen piirihallitus hyväksyi.

Seuraava piirihallituksen ko-kous on Haukiputaalla 23.2.2013.

Juhani Alanen

Nuorten rauhanju-listekilpailuun piirin alueelta oli saapunut viisi työtä. Parhaim-maksi arvioitiin Sot-kamolaisen Tenetin koulun oppilaan Ella Lukkarin työ.

2013 2013

51

Liminka- Lumijoen alueella on vahvana perinteenä säilynyt musii-kin keinoin toteutettu kasvatus- ja opetustyö kodin ja koulun rinnal-la. Lumijoen kirkko, aikanaan La-keuden katedraaliksi nimetty, tar-joaa sekä esiintyjille että kuulijoille mieluisat muistot sanan ja sävelen ilmaisuvoimasta. Perustus perin-teelle on luotu jo itsenäisyytemme alkukymmeninä. Maakunnallisten kuorojen jäsenistöstä Oulun seu-tukunnalla 1920 ja-30 luvuilla yli

Pohjan Laulun vahvistettu kvartetti kantaesitti Isänmaa-laulun Lumijoen kirkossa joulukuussa 2012. Esityksen johti sovittaja Kristian Hedberg

Joulukonsertti Lakeuden Katedraalissapuolet oli lakeuden seutukunnalta. ”Mukan seitsemän Sutelaa ja nel-jä LIthoviusta”, kertoo perimätieto.

Veteraani-, leijona- naisvoi-mistelujärjestöjen sekä seurakun-tien ja kuntien yhteistyönä on Ala-Kestilän arboretumissa Limin-gassa totuttu kuulemaan elokuun puolivälissä veteraanilauluja, mais-telemaan ”vikatejuustua”, kahvia ja ”kotinisua” sekä toteutettu seurus-telun sakramenttia.

Elokuussa 2012 Kalle Arvo-

lan kokoamaa laulumonistenippua täydennettiin Aura Anttilan arkis-toista löytyneellä Toivo Kuulan sä-veltämällä Isänmaa –laululla. Pie-ni tyttö ja pienet pojat oppivat sen aikanaan kotitilan (Alatalon) nave-tassa. Äiti lauloi sitä lypsäessään. ”Jos minne kuljet, mistä lähdet, tää maani armas mulle on…”.

Arboretumin tilaisuudessa vie-raillut Pohjan Laulun kvartetti sai tehtäväkseen laatia ”Isänmaa” –lau-luun kuorosovituksen. Kantaesitys

kuultiin Lumijoen kirkossa joulu-konsertin alussa.

Äiti lauloi lapselle, kuoro ylei-sölle –oppi levisi ja usko kasvoi itsenäisen isänmaan säilymiseen. Yksi kuorolaulun tärkeimmistä tar-koitusperistä toteutui – tarkoitus, jonka toivoisi säilyvän meidänkin ajassamme.

Heikki Marttila

LC Kuhmon leijonavel-jet olivat yritysvierailulla 10.1.2013 Kaesan Kotileipo-molla Kuhmossa. Tässä yh-teiskuva ”leipurioppilaista”.

Jarmo HuuskoLC Kuhmo presidentti

Leijonat vierailivat Kaesan Kotileipomossa

2013

52

Hyvät eväät Etelä-Korean Busanista kuvernöörikaudelleSaimme puolisoni Leean kanssa ainutlaatuisen tilaisuuden osallis-tua Lions Clubs Inernationalin 95. vuosikokoukseen Etelä-Korean Bu-sanissa 22.6. - 26.6.2012. Vuosiko-kous jää historiaan kaikkien aiko-jen suurimpana, olihan kongressiin ilmoittautuneita lioneita ja vieraita 55 000 yli 100 maasta.

Busan on maakuntajaon ulko-puolinen metropolikaupunki Ete-lä-Korean kaakkoisosassa Japanin-meren ja Koreansalmen rannalla Nakdong-joen kapeassa laaksos-sa. Yleiskuvaltaan Busan on hy-vin amerikkalainen kaupunki kor-keine pilvenpiirtäjineen ja suurine ostoskeskuksineen. Kaupungis-sa on mm. maailman suurin tava-ratalo, jossa puolisot pääsivät vie-railemaan. Kaupunki rajautuu pohjoisessa Etelä-Gyeongsangin maakuntaan ja Ulsanin metropo-likaupunkiin. Se on maan toiseksi suurin kaupunki pääkaupunki Sou-

lin jälkeen sekä Etelä-Korean suu-rin ja maailman viidenneksi suurin satama. Kaupungissa on 3,5 miljoo-naa asukasta.

Tilaisuudet pidettiin Busanin näyttely- ja kongressikeskuksessa BEXCO:ssa, jossa puitteet olivat aivan eriomaiset. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi tehtävän-sä päättänyt presidentti Win-Kun Tam. Uudeksi kansainvälisen lions-klubien järjestön presidentiksi va-littiin Wayne A. Madden, Aubur-nista Indianan osavaltiosta.

Ennen varsinaista vuosikokous-ta toimintakauden 2012-2013 pii-rikuvernöörit saivat perehdytys-tä tulevaan tehtäväänsä PID Erkki Laineen johdolla ja opastuksel-la piirikuvernööri-elektien semi-naarissa 18.- 22.6. Ennen seminaa-ria elektit suorittivat useita tehtäviä moninkertaispiirin järjestämässä koulutuksessa ja itsenäisesti inte-raktiivisten verkkokurssien avul-

la lionien oppimiskeskukseen. Tu-levien piirikuvernöörien (DGE, District Governors-Elect) semi-naari oli intensiivinen koulutus-seminaari, joka oli suunniteltu antamaan tuleville piirikuvernöö-reille tiedot ja taidot, joita tarvitaan Lions Clubs Internationalin vahvis-tamiseen ja rakentamiseen. Nämä tehtävät auttoivat suunnittelemaan ja asettamaan myös omia tavoittei-ta tulevalle kaudelle.

Palvelun maailmassaKeskeinen aihe vuosikokouksessa ja koulutuksessa oli vuoden 2012-2013 kansainvälinen teema, Pal-velun maailmassa (In A World of Service), jonka oli valinnut kan-sainvälinen presidentti Wayne A. Madden. Hänen mielestään lionit ja 46 000 klubista muodostuva ver-kosto eri puolilla maailmaa halua-vat antaa palvelua kaikille kaikilla

paikkakunnilla, missä tahansa sit-ten asummekin.

Vuosikokouksen aikana oli mahdollisuus tavata tulevia piiri-kuvernöörejä ja leijonia eri puolilta maailmaa. Mielenkiintoisia olivat keskustelut mm. intialaisten, japa-nilaisten, australialaisten, kanada-laisten, unkarilaisten jne. leijonien kanssa ja kuulla, millaista lions-toi-minta on eri maissa. Mielenkiin-toista oli, että ryhmäämme kuului virolainen kuvernööri Andres Lu-kin ja lady Elle.

DG Toivo Sistonen ja puoliso Leea avajaiskulkueen jälkeen marssi-asuissa.

Busanin kaupunkia näköalatornista.

2013TERVATERVALLeijonaeijona

52

2013 2013

53

Lionit – käynnistäkää moottorinneKansainvälinen presidentti Wayne A. Madden puhui useissa tilaisuuk-sissa Indianapolis 500 –ajon koho-kohdista:

”Aivan kuin autokilpailussa, on tärkeää, että meillä on hyvä alku, kun aloitamme 95. palvelun vuot-ta. Mutta on myös tärkeää muistaa, että tämä vuotemme ja palvelum-me muille ihmisille ei ole yhden kierroksen kilpailu. Kilpailu vaa-tii kestävyyttä, voimaa ja huolellis-

ta suunnittelua, jotta voimme on-nistua.”

Vuosikokouksen aikana saat-toi aidosti kokea olevansa osa maa-ilmanlaajuista verkostoa, jossa eri taustoista ja eri maista tulevat tun-tevat yhteisöllisyyttä. Kokouspäivät olivat hyvin valmisteltuja. Ohjelma oli kansainvälistä ja korkeatasoista. Päivien aikana saimme osallistua mm. avajais- ja täysistuntoon, lip-puparaatiin, äänestystapahtumiin, kansainvälisen presidentin virkaan-asettamiseen ja eri maiden vastaan-ottoihin. Kansainvälisille vierail-

Kansainvälisen presidentin, Wayne A. Maddenin esittely kongressikeskuksessa.

Oikealla DG Toivo Sistonen, Bexco-kongressikeskus taustalla.

DG Toivo Sistonen saa kurssitodistuksen. Vas. PID Erkki Lainen, oik. CC Sep-po Söderholm.

Tutustumiskäynti buddhalaiseen temppeliin.

le järjestetyn Pohjoismaisen –illan järjestelyvastuussa olivat kaikki ku-vernöörikurssilaiset puolisoineen. Aivan erityinen ja vaikuttava tapah-tuma oli meille kuvernöörien vir-kaanasettaminen.

Saimme Busanista erinomai-set eväät toimintakaudelle. Kiitok-sia saamastamme luottamuksesta ja mahdollisuudestaosallistua tähän kansainväliseen vuosikokoukseen!

Toivo ja Leea SistonenDG 2012-2013

2013 2013 TERVATERVALLeijonaeijona

53

2013

54

Suomen Lions-Liiton suunnittelu kehittyySuomen Lions-liitto ry on paranta-massa suunnitteluaan. Ensi vuosi-kokouksessa tullaan käsittelemään vuoteen 2018 saakka ulottuva stra-teginen suunnitelma, vuositavoit-teet ja työryhmätasolle saakka ulot-tuva toimintasuunnitelma. Kaiken tämän tavoitteena on kääntää Lions palvelutoiminta selvään nousuun. Jäsenmäärän tulee pysyä yli 25000 jäsenen, jotta suomen kieli säilyy virallisena Lions-kielenä.

Klubitoimintaa ryhdytään ke-hittämään sisältäpäin yhdessä klu-bien kanssa. Kokonaisuutena Lions-imagoa ryhdytään muutta-maan ponnekkaasti lisäämällä nais-klubien määrää ja siten myös toi-minnan luonne tulee muuttumaan. Muutamassa vuodessa on tarkoi-tus lisätä naisten osuus aina 25 pro-senttiin saakka jäsenmäärästä.

Lions toiminta-ajatukseen tu-lee kuulua inhimillisten tarpeiden havaitseminen, rohkaiseminen va-paaehtoisia palvelemaan yhteiskun-taansa, rauhan tukeminen ja kan-sainvälisen yhteisymmärryksen edistäminen lionsklubien avulla.

Meidän tulee muistaa suoma-laisen Lions-liikkeen arvot palve-luhalu, talkoohenki, paikallisuus,

luotettavuus, ihmisläheisyys ja kan-sainvälisyys.

Leijonina teemme yhdessä työ-tä paikallisella, kansallisella ja kan-sainvälisellä tasolla lasten ja nuor-ten terveen elämän ja kehityksen turvaamiseksi sekä ikääntyneiden, perheiden, vammaisten ja muiden apua tarvitsevien tukemiseksi.

Tämän kauden tavoitteina on muun muassa Suomen Lions -jä-senmäärän nostaminen yli kah-della prosentilla/vuosi ja naisten jäsenosuuden nostaminen viidel-lä prosentilla/vuosi. Viestinnän ja uudistumisen keinoin pystymme edelleen kehittämään ja kirkas-tamaan Suomen Lions-järjestön kuvaa. Ulkoisen viestinnän ke-hittämistä tulee jatkaa ja lions-toi-minnan mahdollisuuksien esittelyä suurelle yleisölle. Suosittelen kan-sainvälisten ystävyysklubien pe-rustamista ja muistamista, kummi-lapsitoimintaan osallistumista Sri Lankassa ja muissa maissa. Tärkeää on myös leijonien Leo-aktiviteetin ja Lions Quest -ohjelman korosta-minen toiminnassamme.

Asko Merilä VCC

Asko Merilä pitämässä kiitospuhettaan Lions-liiton vuosikokouksessa Jy-väskylässä 2012.

Sarima Oyi e aLi k lahj t

Asemakatu 12 B, 90100 OULU

Puh. 044 320 0167

www.sarima.fi liikelahjat@sarima.fi

ma-pe 8-21la 8-20su 10-18

HailuotoLuovontie 136, puh. 044 788 4744

OSUUSKAUPPA ARINA 0823 123456

OSUUSKAUPPA ARINA 0823 123456MEIKÄLÄINEN MAIJA

4318 7001 2345 6789

4318

S-EtukortillaBonusta jopa 5%

Lääkekaappi

Omakoti- ja rivitalojen kattojen pesuun japinnoitukseen erikoistunut yritys.

Puh. 044 577 7040tapani.vahanen@oulunkattohuolto.fi

www.oulunkattohuolto.fi

Securing Your World

Suomen Lions-liiton 60. vuosikokous Heinolassa 8.-9.6.2013

2013 2013

55

KiitosSotainvalidien Veljesliiton Limingan Osasto

juhli toimintansa seitsemää vuosikymmentä 2012

Kiitämme lämpimästi Limingan ja Lumijoen kuntia, seurakuntia, yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä.

Taloudellinen ja henkinen tukenne tekivät mahdolliseksi kansalaisjuhlan ja konserttitilaisuuden järjestämisen.

Osaston 32 jäsentä: yhdeksän sotainvalidia ja 23 puolisoa

Osaston 213:sta alkuperäisestä jäsenestä oli kuvaa otettaessa jäljellä yhdeksän. Paikalle heistä jaksoivat Veikko Ylilauri, Jaakko Kajula, Matti Kaitera ja Voitto Hongisto

Osaston vpj, sotainvalidi Voitto Hongisto ja rahastonhoitaja, lion Aaro Arvio luovuttivat seurakun-nille sotainvalidi Matti Kaiteran lahjoittamista tykinhylsyistä so-tainvalidi Kaarlo Suvannon po-jan, Hannu Suvannon työstämät kyntteliköt. Kunnat saivat taitei-lija Matti Lammen ”Kaiken varal-ta” –maalauksesta jäljennöksen.

KOTIMAISET LAATUKALUSTEET HELPOSTI, NOPEASTI JAVAIVATTOMASTI!

pattijoki@keittiokeidas.fiPuh. (08) 266 160www.keittiokeidas.fi

www.i-piiri.net

Sotkamo on monipuolisuudel-laan kuntien kärjessä. Kuntam-me tunnetaan valtakunnallises-ti omintakeisesta ja onnistuneesta elinkeinopolitiikasta. Matkailu, kai-vosteollisuus, palvelut ja perintei-set elinkeinot muodostavat tuke-van pohjan, jolle menestyksekäs

Arvoisat I-piirin leijonat ja puolisot!

tulevaisuus on helppo rakentaa. Kuntamme onkin kasvukeskusten ulkopuoliseksi kunnaksi poikkeuk-sellisen elinvoimainen.

Sotkamo tunnetaan myös ak-tiivisena liikunta- ja harrastekun-tana. Monipuoliset harrastemah-dollisuudet ovat niin turistin kuin kuntalaisenkin käytössä. Sotkamon Jymy ja Vuokatti tunnetaan ympä-ri Suomen ja jopa kansainvälisesti.

Minulla on ilo toivottaa kaikki piirin vuosikokouksen osallistujat tervetulleiksi Sotkamoon. Toivon myös, että kaikille teille jää kipi-nä tutkia tarjoamiamme mahdolli-suuksia myös tulevaisuudessa. Sot-kamossa löytyy mahdollisuuksia harrastaa ja viettää vapaa-aikaa ym-päri vuoden ja koko perheelle.

Petri Kauppinenkunnanjohtaja

14.1.2013 LC Vuolijoki. Uudet Melvin Jones –jäsenet. Raimo Kovanen ja Timo Hurskainen. Kuva Leea Sistonen.

Vuolijoen klubissa uusia Melvin Jones -jäseniä

2013

56

Suomen Lions-liiton 60. vuosiko-kous järjestetään kesäkuussa Hei-nolassa. Varsinaiset vuosikokous-päivät ovat lauantai 8.6.2013 ja sunnuntai 9.6.2013, mutta run-sas ja mielenkiintoinen oheisohjel-ma sekä Vierumäen muut mahdol-lisuudet houkuttelevat viihtymään Heinolassa koko viikonlopun.

Heinolan vuosikokous on jär-jestyksessään 60. Suomen Lions-liiton vuosikokous. Vuosikokous-tapahtuma on tarkoitettu kaikille lioneille, ei vain virallisille vuosi-kokousedustajille. Nyt onkin oiva tilaisuus lähteä I piiristä joukolla Heinolaan kokemaan vuosikokous-tapahtuman ainutlaatuinen tunnel-ma. Tuskin koskaan aiemmin vuo-sikokouspaikka on tarjonnut yhtä paljon mahdollisuuksia kuin Hei-nola ja Vierumäki.

Perjantain ja lauantain oheis-ohjelmissa on mahdollisuus tutus-tua ohjatusti pihapeleihin ja lähteä riemukkaalle Lemmenharjun El-lin vetämälle Leijonapolulle Vieru-mäen luontoon. Perjantaina ja lau-antaina lämpiävät myös Vierumäen rantasaunat. Perjantaina ohjelmas-sa on uutena tapahtumana liiton varapuheenjohtaehdokkaiden pa-neeli, jossa voit tutustua ehdokkai-siin tarkemmin ennen äänestyksiä. Perjantai-ilta huipentuu Vierumä-en rentoihin kyläiltamiin ja tanssi-jatkoihin.

Lähdetään joukolla Heinolan vuosikokoukseen

Perinteinen juhlamarssi on korvattu lippujen juhlallisella si-sääntulolla avajaisjuhlan aluksi. Muista siis ottaa klubin lippu mu-kaan. Lauantai-iltana kokoonnu-taan iltajuhlaan, jossa saamme nauttia laadukkaasta viihteestä ja lähiruokateemalla toteutetusta juh-laillallisesta. Iltaa voi jatkaa Scandi-cin iltaravintola Teatrossa tanssin ja musiikin merkeissä huippuartistin tahdittamana.

Ilmoittaudu ajoissaVuosikokoukseen ilmoittaudu-taan vuosikokouksen verkkosivu-jen www.lionsvuosikokous2013.fi kautta. Verkkosivuilla on tarkat ohjeet ilmoittautumisesta ja siihen liittyvistä asioista. Vuosikokouk-seen kannattaa ilmoittautua ajois-sa, koska näin varmistat itsellesi haluamasi majoituksen ja muut pal-velut. Myös majoitusvarauksen voit tehdä vuosikokouksen verkkosivu-jen kautta.

Toivotamme kaikki lionit terve-tulleeksi Heinolaan kokemaan ai-nutlaatuinen Lions-viikonloppu ja historiallinen 60. vuosikokous – Luonnollisesti!

PDG Jukka Hietanenpäätoimikunnan puheenjohtaja

ANTTI PALVA50 vuotta leijonana juttu

2013 2013

57

vuosikokous jyväskylässä, juttu valmiina, en ehtinyt laittaa sivulle

2013

58

kolmen klubin yhteistyöjuttu

2013 2013

59

I-piirin klubien jäsenet haastettiin kauden alussa ideoimaan. Jäseniltä kerättiin ajatuksia kahdella kärjellä; mikä pitää klubien jäsenet mukana toiminnassa ja mitkä ovat niitä teki-jöitä, jotka vetävät uusia jäseniä klu-beihin.

Lisää liimaa - Näin edistämme jä-senten pysyvyyttä klubeissa

Jäseniltä kerätyt ajatukset siitä, miten vähennämme vaihtuvuut-ta klubeissa ja sidomme jäseniä klubitoimintaan antavat melkoi-sen annoksen eväitä tuleville klu-bipresidenteille toiminnan suun-nitteluun. Kokouksiin toivotaan vaihtelevuutta ja epämuodollisuut-ta. Ryhdikkyyttä ja ripeyttä virallis-ten asioiden käsittelyyn toivottaan kuitenkin myös. Klubi-illoissa saisi olla enemmän vierailuja ja esitelmiä sekä eri klubien yhteistä toimintaa.

Kummin tehtäviin panostami-nen koetaan vahvasti pysyvyyttä edistäväksi tekijäksi. Samoin klu-beissa tulee panostaa yhdessä te-kemisen iloon ja aktiviteetteihin, joihin on helppo osallistua ja tulla uutenakin mukaan. Uusien jäsen-ten mukaan ottaminen nousi kai-ken kaikkiaan esille vahvasti, on kiinnitettävä huomiota lionina kas-

Jäsenten välistä

Ideoiden puutteesta se ei ole ainakaan kiinnivamisen tukemiseen.

Erityisesti presidenttien on hyvä huomioida toiveet, joissa kannus-tettiin panostamaan hallituksen va-lintaan, että jokaiselle jäsenellä hae-taan sopiva ja mieluisa tehtävä. On tärkeä huomioida kunkin vahvuu-det sekä arvostaa erilaisuutta.

Onnistumisen ilo, ystävyys ja aito halu olla mukana palvelutoi-minnassa koetaan merkityksellisi-nä pysyvyyttä lisäävinä tekijöinä. Nykyiset lionit kaipaavat lisää toi-sista huolehtimista ja kiitosta hy-vän tekemisestä, vähemmän ’pak-kopullaa’.

Magneettinen vetovoima - Näil-lä eväillä kutsumme mukaan uu-sia jäseniä

Meillä on runsas joukko mainioi-ta argumentteja käytössämme, kun kutsumme uusia ihmisiä innostu-maan lionstoiminnasta. Piirimme jäsenten mielestä meidän on entis-tä vahvemmin annettava mahdol-lisuus ensin tutustua klubitoimin-taan. Kummin tulee kulkea mukana alusta asti. Lionstoiminnan periaat-teet ja mahdollisuudet avaamalla näytämme ikkunan palvelutoimin-nan maailmaamme.

Toimintaamme haluamme tu-

levaisuudessa esitellä nimenomaan tekojen kautta. Myytit ja mielikuvat halutaan murtaa ja näyttää toimin-nallista kuvaa siitä, mitä klubeissa ja kansainvälisessä järjestössä teh-dään. Klubitoimintaa halutaan esi-tellä suurille joukoille sekä jäsenten omille verkostoille. Moniyhteisölli-syys ja sen hyödyntäminen on tätä päivää ja sen tulisi olla myös osa lionstoiminnan jäsenhankintaa.

Miettiessämme henkilöitä, keitä uskomme toimintamme kiinnosta-van, meidän tulisi kiinnittää tulevai-suudessa huomiota aviopareihin,

naisiin, nuoriin (ryhmänä), jäsen-ten puolisoihin ja leohin. Jäsenhan-kinnassa on hyvä olla herkkä kuu-lemaan ihmisen elämäntilannetta. Omalla esimerkillä tehdään paras rekrytointi.

Piirin jäsenjohtajana kannustan kaikkia pohdiskelemaan esille tul-leita jäsenten ideoita ja ottamaan kopin siitä ideapallosta, joka omaan käteen parhaiten sopiin.

Jäsenasiat sydämenasiana, terveisin Susanna Saranlinna Piirin jäsenjohtaja

tähän sopisi mainoksia, kuka ehtii hommata

2013

60

Lionstoiminnan toiminta-ajatus

Lionien palvelutoiminta koh-distuu nuorisoon, vanhusvä-estöön, sotien veteraaneihin ja muihin avun tarpeessa ole-viin. Lionstoiminta tapahtuu “Me palvelemme” -hengessä. Lionsklubin tärkein kiinnostuk-sen kohde on oma lähialue ja asuinyhteisö, joissa heikompi-osaisia on paljon. Lionsklubien aktiviteetteja ovat mm. paikal-listen lasten- ja vanhuskotien auttaminen, silakkamarkkinat, stipendien jako kouluissa, sota-veteraanien auttaminen, van-husten kotien kunnostaminen. Nuorisovaihto-ohjelmamme välityksellä lionsklubit lähet-tävät Suomesta ulkomaille ja vastaanottavat ulkomailta Suo-meen noin 300 nuorta vuosit-tain.

Suomessa järjestetään aika ajoin valtakunnallisia kampan-joita. Tutuiksi yleisölle ovat jo tulleet esimerkisksi punainen sulka -kampanjat. Varoja on kerätty mm. syöpätyöhön, so-taveteraanien ja -invalidien, vammaisjärjestöjen ja vanhus-ten hyväksi.

Suomalaiset lionit osallistuvat eri aktiviteetteihin myös poh-joismaisella tasolla. Nordiska samarbetsrådet - NSR:n puit-teissa suomalaiset toteuttavat yhteispohjoismaisia aktiviteet-teja, joista esimerkkeinä mai-nittakoon mm. lastensairaalan rakennut-taminen Friazinoon Moskovassa, sairaalan saneera-us ja katulapsikodin rakennut-taminen Daugavpilsissä...

Jäsenyys maailman suurim-massa palvelujärjestössä laa-jentaa vastuutamme myös maailmanlaajuisesti. Järjestön suuri palvelutehtävä on sokei-den ja näkövammaisten autta-minen. Myös suomalaiset lionit ovat tukemassa näitä kansain-välisiä ohjelmia.

Lionit toteuttavat maailman-laajuisesti näönsuojelukam-panjaa, jonka tavoitteena on poistaa estettävissä oleva so-keus maailmasta.

Lionsklubin jäsenet ovat miehiä ja naisia, jotka pyrkivät vaikut-tamaan paikallisessa yhteisös-sään sekä yhteisöissä kaikkialla maailmassa. Näönhoidon lisäk-si vapaaehtoisissa hankkeissa pyritään täyttämään sairaan-hoito- ja koulutustarpeita kaik-kialla maailmassa.

ratnapuran silmäsairaalaMaailamanlaajuisen Campaign SightFirst II operaation yhtenä suomalaisena tavoitteena oli ra-kentaa silmäsairaala Sri Lankaan, jonne suomalaisilla leijonilla on hyvät ja kiinteät yhteydet. Ulko-ministeriöltä anottiin ja saatiin 505.500 euron suuruinen kehitys-apuraha sairaalan rakentamiseen Sri Lankan Rathnapuraan ja lions-järjestön säätiöltä, LCIF:ltä 130.000 USD:n apuraha laitehankintoihin ja koulutukseen. Suomen Lions-liitto perusti työryhmän PID Erkki Laineen johdolla viemään hanket-ta eteenpäin. Sri Lankaan perus-tettiin sairaalaa tukeva säätiö, jos-sa PID Erkki Laine on jäsenenä ja jossa hänellä on veto-oikeus.

Miksi ryhtyisin lioniksi? Lionsklubin jäsenenä saat tilaisuu-den-vaikuttaa yhteisösi elämään joka päivä-antaa tukea paikallisesti tai kan-sainvälisesti-kehittyä henkilökohtaisesti ja am-matillisesti osallistumalla ohjel-miimme, yhteisön palveluprojek-teihin ja tapahtumiin-vaikuttaa paikallisiin ja kansain-välisiin humanitaarisiin ongelmiin-kehittää suhteita sekä paikallisiin että kansainvälisiin yhteisöjen ja liike-elämän johtajiin -hyödyntää jäsenalennuksia ja -palveluja

Kiinnostaako jäsenyys?Lionsklubin jäseneksi pääsee pai-kallisen klubin kutsusta. Jos olet kiinnostunut jäsenyydestä, ota yhteyttä paikalliseen lionsklubiin klubihaun avulla. Kerro paikalli-sen klubin jäsenille, että harkitset liittymistä ja haluat osallistua ko-koukseen saadaksesi lisätietoja. Pyydä sen jälkeen jäsenhakemus joltakin jäseneltä.

Lions – faktoja:Maailmassa lioneja n. 1,37 miljoonaa jäsentäLions –klubeja n. 45 000 kplLions –piirejä n. 750 kplLions –toimintaa 206 maassa/itsehallintoalueellaSuomessa lioneja n. 26 000 jäsentäSuomessa Lions –piirejä 14 kplI –piirissä lioneja n. 1340 jäsentäI –piirissä klubeja 53 kplI –piirissä lohkoja 10 kplI –piirissä alueita 3 kpl

Suomen Lions lions – motto:LuovutaIsänmaaOnnellisempanaNousevalle Sukupolvelle

Suomalaisen lionstoiminnan toiminta-ajatus on seuraava:Teemme yhdessä työtä paikallisella, kan-sallisella ja kansainvälisellä tasolla lasten ja nuorten terveen elämän ja kehityksen tur-vaamiseksi sekä ikääntyneiden, perheiden, vammaisten ja muiden apua tarvitsevien tukemiseksi. Toiminta tarjoaa jäsenelle mah-dollisuuden toimia sosiaalisessa yhteisössä, kehittyä ihmisenä ja kehittää johtamis-taitoja sekä solmia kontakteja kotimaassa ja ulko-mailla.

Lionsjärjestön toiminta perustuu vapaaehtoiseen työhön.

http://www.lionsclubs.org/

http://www.lions.fi/

http://www.i-piiri.net/