llänsi-puhuriänsi-puhuri · rakentaa uudet tilat ensihoitopalveluille, lääkekeskukselle ja...

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 4 / 2012

Länsi-PuhuriLänsi-PuhuriUudet tilat Uudet tilat

ensihoidolle, ensihoidolle, lääkekeskukselle ja lääkekeskukselle ja

patologian osastollepatologian osastolle

Paperinen Paperinen resepti väistyyresepti väistyy

Ammatti-Ammatti-yhdistystoimintaa yhdistystoimintaa

LänskässäLänskässä

Päätoimittaja: Riitta LuosujärviToimitusneuvosto: Ilkka Vehkaperä Sinikka Savikuja Juha Kursu Juhani Tuisku Timo Haaraniemi Tuija Nurkkala Sirpa Ollila (kuvaaja)Toimitussihteeri: Jenni VanhalaKannen kuva: Sirpa OllilaTaitto ja paino: Tornion Kirjapaino

ISSN 1459-8582 (Painettu)ISSN 1459-8590 (Verkkolehti)

Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa. Siihen tuleva materiaa-li tulee toimittaa 1.3.2013 mennessä osoitteeseen: [email protected] . Palautteen lehdestä (ruusut/risut) voit laittaa samaan osoitteeseen.

Länsi-PuhuriLänsi-Puhuri

SisällysluetteloPääkirjoitus

Pääkirjoitus 2

Uudet tilat ensihoidolle, lääkekeskukselle ja patologian osastolle 3

Osastonhoitajien sisäinen koulutus Pohtimolammella 11–12.10.2012 5

Paperinen resepti väistyy 6

eReseptin käyttöönotto Länsi-Pohjan keskussairaalassa 6

Matkustitko Thaimaahan vai menitkö Madeiralle? 7

Ylilääkäri Tuomo Jääskeläinen jää eläkkeelle ”Pitäkää sairaalamme pystyssä!” 8

Kirsti Leppänen eläkkeelle 10

JET-koulutuksesta valmistui 17 johtamisen asiantuntijaa 11

Alueellinen laatuseminaari 12

Ammattiyhdistystoimintaa Länskässä 13

Lahjoitus 13

Taidetta sairaalan kaunistukseksi 14

Lapsuusmuisto 15

Näillä mennäänSairaanhoitopiirin valtuusto käsitteli vuosien 2013–2015 toi-minta- ja taloussuunnitelman sekä vuoden 2013 talousarvi-on kokouksessaan 26.11.2012. Toiminnassa tapahtuu suuria muutoksia, jotka aiheuttavat paljon työtä, mutta myös sen, että ensi vuoden osalta tietojen vertailtavuus kuluvaan ja edellisiin vuosiin vaikeutuu.

Ensihoito aloittaa 1.1.2013 sairaanhoitopiirin omana toi-mintana ja valtuuston hyväksymän palvelutasopäätöksen mu-kaisesti. Uusia työntekijöitä ja viranhaltijoita liittyy joukkoom-me 74 henkilöä – tervetuloa!

Laboratoriotoiminta puolestaan siirtyy Pohjois-Suo-men laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän hoidettavak-si 1.1.2013 alkaen. Laboratoriokeskuksen lyhyempi nimi on NordLab. Laboratoriotoiminta jatkuu entisissä tiloissa kes-kussairaalassa ja kunnissa ja pääosin entisen henkilökun-nan voimin.

Työntekijät ja viranhaltijat siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Onnea ja menestystä jo-kaiselle – yhteistyö jatkuu ja uskon, aivan saumattomasti vuo-den vaihteen jälkeenkin.

Muutosta tulee myös osastotoiminnassa. Vuodeosastot 2A ja 4A yhdistyvät uudeksi SyKe osastoksi tammikuussa 2013 ja osasto toimii 4A:n tiloissa. Muutosta on valmisteltu puolitois-ta vuotta, kaikesta valmistelusta huolimatta jännittää. Riittä-vätkö sairaansijat kun väestö vanhenee? Saadaanko toiminta sujuvaksi ja yhteiseksi toiminnaksi? Onnistuuko hoidonpor-rastus ja kuntien oma toiminta niin, että siirtoviivepäiviä ei enää tulevina vuosina ole?

Vuoden vaihteen jälkeen, kun osastomuutos on tehty, Ke-min kaupunki vuokraa 2A:n tiloja helmikuun 2013 loppuun saakka. Uusi palvelutalo on rakenteilla Kemiin ja käyttööno-tettavissa helmi-maaliskuussa. Uudet toiminnot ja toiminta-mallit ovat siis rakenteilla Kemissä ja täytyy uskoa, että niiden avulla sairaansijojen vähentäminen omasta toiminnastamme ei vaaranna potilaiden hoitoon pääsyä.

Kaikilta osin talousarvio 2013 on tehty mahdollisimman realistiseksi. Täytyy uskoa, että sitä se myös toiminnan näkö-kulmasta on.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on koko maan keskussai-raaloiden tuottavuusvertailussa kolmen parhaan joukossa sekä 2010 että 2011. Kiitos siitä henkilökunnalle, ilman jokai-sen tekemää työtä tulos ei olisi mahdollinen. Tulos rohkaisee myös uskomaan Länsi-Pohjan alueen kykyyn hoitaa sosiaali- ja terveyspalvelut, mukaan lukien erikoissairaanhoito, omalla alueella tulevaisuudessakin.

Toivotan hyvää joulunaikaa ja menestystä tulevalle vuodelle!Lumen tuloa ja sen myötä valoa odotellenRiitta

Länsi-Puhuri 4 / 2012 3

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri rakentaa uudet tilat ensihoitopalveluille, lääkekeskukselle ja patologian osastolle. Rakennushanke käynnistyi viime elokuun lopussa ja sen arvioitu valmistumisaika on 30.8.2013.

Nykyiset tilat eivät riitäEnsihoito siirtyy terveydenhuol-tolain mukaan sairaanhoitopii-rin hoidettavaksi vuoden 2013 alusta lähtien. Ensihoitopalve-lujen suunnittelun lähtökohta-na on samantasoisten palvelui-den tarjoaminen riskeiltään ja

Uudet tilat ensihoidolle, lääkekeskukselle ja patologian osastolle

palvelutarpeiltaan samanlaisilla alueilla. Länsi-Pohjan sairaan-hoitopiirin ensihoitopalvelu on päätetty järjestää sairaanhoito-piirin omana toimintana.

Ensihoitokeskus rakenne-taan keskussairaalan päivystys-poliklinikan välittömään lähei-syyteen ja hoitolaitossiirrot si-sällytetään osaksi sairaanhoito-piirin tuottamaa ensihoitopal-velua. Rakenteilla olevaan kiin-teistöön sijoitetaan viisi ambu-lanssia, kenttäjohtoyksikkö, pe-rustason yksikkö, hoitotason yk-sikkö ja kaksi siirtoyksikköä, sekä pesu- ja huoltotila kalustolle.

Lisäksi rakennetaan tilat en-sihoitokeskukselle, ensihoito-päällikölle, vastuulääkärille sekä sosiaali- ja yöpymistilat henki-löstölle.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on to-dennut lääkekeskukseen teke-mänsä tarkastuksen jälkeen, etteivät tilat ole riittävät toi-minnan laajuuteen ja vaativuu-teen nähden. Puutteita on kir-jattu muun muassa lääkkeen-valmistustilojen, lääkkeiden va-rastointi- ja toimitustilojen sekä saapuvan ja lähtevän tavaran toimintatilojen osalta. Edellä mainitut tilaongelmat eivät ole ratkaistavissa lääkekeskuksen nykyisissä tiloissa.

Vastaaviin hankkeisiin on ryhdytty myös Lapin sairaan-hoitopiirissä ja Kainuun maa-kunnassa. Uusien tilojen suun-nittelussa turvallisuuteen on panostettu myös logistisilla rat-kaisuilla. Esimerkiksi lääketoimi-

tukset tulevat suoraan lääke-keskukseen.

Patologian osaston toimin-nan laajentuessa nykyiset vuon-na 1993 käyttöönotetut tilat ovat osoittautuneet aivan liian pieniksi ja ilmanvaihtoratkaisut toimimattomiksi. Uusia laitteita on jouduttu sijoittamaan huo-netiloihin, joita ei alun perin ole tarkoitettu näytteiden käsittely-tiloiksi. Tämä on osaltaan huo-nontanut sisäilman laatua. Uu-det tilat sijoitetaan leikkaus-osaston välittömään läheisyy-teen, jolloin kiireellisten näyt-teiden osalta palvelu nopeutuu.

Suunnittelu ja rakentaminenSekä hankkeen suunnittelusta että rakentamisesta on järjes-

4 Länsi-Puhuri 4 / 2012

tetty kilpailutus Hilma-ilmoi-tusmenettelyn kautta rajoitetun menettelyn avulla painotukse-na sairaalarakentamiskokemus.

Hankkeen pääsuunnitteli-jana on JVK-Arkkitehdit Ky Ou-lusta, sähkösuunnittelijana Ra-japlan Oy Kemistä, LVI-suun-nittelijana LVI-Insinööritoimis-to Naamanka Oy Oulusta ja ra-kennesuunnittelijana Miraplan Oy Kemistä. Rakennusvalvojana toimii Rakennustoimisto Jarmo Luokkala Ky Torniosta.

Suunnittelun edetessä sai-raalan sähkönsyöttöjärjestel-mä on todettu riittämättömäksi laajennushankkeelle. Tulevassa laajennuksessa on päädytty ra-kentamaan teknisiä tiloja kella-riin. Sinne on suunniteltu sijoi-tettavaksi myös kokonaan uusia kojeistoja ja jakokeskuksia, jotka palvelevat koko sairaalaa mah-dollistaen näin sähköjärjestel-mien osittaisen kahdentamisen.

Samaan yhteyteen on suun-niteltu sijoitettavaksi myös sai-raalan toinen atk-keskus, mikä taas osaltaan tekee mahdolli-seksi tietoverkon järjestelmien kahdentamisen ja atk-toimin-nan varmistamisen mahdolli-sissa vikatilanteissa.

Rakentamistöistä käydyn kilpailutuksen kautta pääura-koitsijaksi valittiin Rakennuslii-ke M. Kurtti Oy Kemistä, sähkö-urakoitsijaksi Sähköpooli Oy Ke-

mistä, putkiurakoitsijaksi Lapin LVI-Asennus Oy Kemistä, Ilmas-tonitiurakoitsijaksi Meri-Lapin Ilmastointipalvelu Ky Kemistä ja automaatiourakoitsijaksi Schei-

Rakennushankkeen urakkasopimukset allekirjoitettiin 26.9.2012.

PINTA-ALAJAKAUMA: TILAN KÄYTTÖ KELLARI 1. KERROS 2. KERROS KONEHUONE BRM2

YHTEISTILAT 238 147 184 290 859ENSIHOITO 14 698 712LÄÄKEKESKUS 390 238 628PATOLOGIAN OSASTO 30 10 447 487LEIKKAUSSALIOSASTO 20 20 KAIKKI YHTEENSÄ 282 1245 290 2706

der Electric Finland Oy Oulusta.Hankkeen kokonaislaa-

juus on 2706 bruttoneliömet-riä (brm²), mikä jakaantuu seu-raavasti:

Laajennuksen kokonaiskustan-nukset rakentamisen osalta ovat noin 5,2 miljoonaa euroa.

Teksti: Taisto AuvinenKuvat: Sirpa Ollila


Tänä vuonna osastonhoitajien sisäisen koulutuksen koulutus-paikaksi oli valittu luonnonkau-nis Pohtimolampi. Koulutuspäi-vien aiheena oli meille kaikil-le ajankohtainen muutosjoh-taminen.

Päivien kouluttajana toimi Skillmotor Oy:n toimitusjohta-ja Tuula Eloranta. Kouluttajan työskentelytapa oli osallistava ja refl ektoiva, luento-osuuksia oli vähän, työskentelimme pal-jon pienryhmissä ja keskustelua syntyi paljon.

Aivan koulutuspäivien aluk-si virittäydyimme aiheeseen esittäytymällä ja kertomalla ko-kemuksiamme johtamisesta ja muutoksesta oman työuram-me alussa. Tässä meille konkre-tisoitui, miten paljon johtajuus ja toimintatavat ovat vuosikym-menien kuluessa muuttuneet.

Päivien aikana mietimme pienryhmissä omaa perustehtä-väämme ja sitä miten muutok-set heijastavat työhömme. Poh-dimme myös omaa ajankäyttöä ja jaksamista. Ehdimmekö joh-taa muutosta? Mitkä ovat ai-kavarkaamme? Mietimme ar-jen muutostilanteita, henkilös-tön osallistumista ja pienryh-mätoimintaa muutoksen johta-misen välineenä.

Osastonhoitajien sisäinen koulutus Pohtimolammella 11–12.10.2012

Päivien anti oli hyvä. Opim-me muun muassa sen, että joh-tajalla täytyy olla sekä palli että kruunu.

Jotta koulutuksesta olisi konkreettista hyötyä organi-saatioomme, saimme koulutta-jalta vielä kotitehtäväksi työstää ryhmissä joulukuun isoon osas-tonhoitajakokoukseen mennes-sä seuraavat asiat:1. Huoneentaulu, muutoksen checklista / operatiivisen tulos-alueen osastonhoitajat2. Muutosmatriisi, johtami-sen työkalu koko organisaati-on käyttöön/ psykiatrian osas-tonhoitajat3. Jana tai kalanruoto, visuali-sointi työyhteisöön, näkyväksi tekeminen/ konservatiivisen tu-losalueen osastonhoitajat.

Iltaohjelmassa meillä oli muun muassa ylihoitajien vetä-mä ”tanssikoulu” ja täysiä kym-meniä täyttäneiden lauluesitys.

SHANGRI-LA -sairaalaTäyden kympin naisiin iskee villitys ja kriisit,niihin löytyy lääke, se on hormonit ja viinit.Hurahuhhahhei, tää ei oo kriisibiisi,tää on kiitosbiisi teille, hyvät kollegat

Polvivika, mukoplasma, nuhakuume, kihti,silti meiltä vanhaan mallin sujuu vielä twisti.Shake-a-dake-all-day, we do it Elvis way,rappi, jenkka,polkka,zumba, ne myös sydämemme vei.

Viiskyt vuotta sitten tehtiin satasesta markka,nytpä saakin mummo olla euroistansa tarkka.Kuule mummo hei, pankin ovet sulkeutuu,koska tullessasi sinne turhaan hiekkaa kulkeutuu.

Kuuskyt vuotta sitten tuli missikisan voitto,Lapin kultaa kaatanut ei coca-colan koitto.Hartwall Lapin kullan vei, mutta kulta meille jäi,sitä täällähän on niin kuin etelässä multaa.

Kun henkilöstöpolitiikkaa sairaaloissa luodaan,niin hoitajia kohta tänne Kiinastakin tuodaan.Hulahuhhahhei- kliisinhoitoon tässä oppii,eipä ehdi mietiskellä Kiinan kielioppii.

Kertsin avohoitomalli on jo maailmalla tuttu,lääkehoidot, pervitiinit, ihan vanha juttu.Hurahurahtaneet hei, kaikki Kemiin tänne tulkaa,röntgen, labra teitä yötäpäivää palvelee.

Kun osastolla oh pitää järjestystä yllä,ja toimintaakin suunnittelee jatkuvasti kyllä.Hallelujaa hei, tää on meille iisi juttu,kriisitoimisto kuin Ahtisaaren CMI.

Oh- tiimin johtajalla koulutus on vankka,siihen ei käy kuka vain- pystymettän ankka.Hoitotiede hei, oh:t esimiestä kiittää,ylihoitajilla kyllä osaamista riittää.

Aiottiin me esittää tää ilman papereita,mut tehtiin riimiin muutos.. kun iski muistipuutos.Vastarintaa ei, tää on koulutuksen oppi,muutoksella tehdään sairaalasta Shangri-La.

Kun täyden kympin naisiin iskee villitys ja kriisi,parasta on siihen rakkauden nektariinit.Kannat kattoon hei, tää ei oo kriisibiisi,tää on kiitosbiisi teille, hyvät kollegat.

Teksti ja kuva: Sinikka Savikuja


Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntien perusterveydenhuollossa otettiin käyttöön sähköinen resepti eli eResepti jo 1,5 vuotta sitten. Länsi-Pohjan alueen perusterveydenhuolto toimi Sosiaali- ja terveysministeriön yhtenä pilottialueena. Monissa terveyskeskuksissa yli 90 prosenttia resepteistä tehdään nykyään sähköisenä. Keskussairaalalla ei ollut tuolloin valmiuksia lähteä mukaan ja tämä on rajoittanut Reseptikeskuksesta saatavaa hyötyä.

Paperinen resepti väistyy

Juuri käyttöönotettu Eskon lää-kehoito-osio on valmistautu-mista eReseptiä varten. Tavoit-teena on, että maaliskuun 2013 loppuun mennessä myös eri-koissairaanhoidossa tehdään sähköisiä reseptejä. Yksityinen terveydenhuolto siirtyy sähköi-siin resepteihin vuonna 2014.

Reseptit keskitettyyn tietokantaaneResepti on lääkemääräys, jon-ka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti. Julkisen ja yksityi-sen terveydenhuollon resep-tit talletetaan samaan tieto-kantaan eli Kansaneläkelaitok-sen ylläpitämään Reseptikes-kukseen, josta reseptejä voidaan katsella ja käyttää apteekeissa ja terveydenhuollon laitoksis-sa. Potilaan kokonaislääkitys on näin paremmin hallussa.

Paperiset reseptit samoin kuin puhelinreseptitkin tulevat kuitenkin säilymään poikkeusti-lanteita varten. Potilas voi näh-dä hänelle kirjoitetut eReseptit

internetin välityksellä. Potilas ei kuitenkaan tarvitse kotiinsa tie-tokonetta, jotta saisi lääkehan-kintansa hoidettua.

eReseptiä varten tarvi-taan varmennekorttiTerveydenhuollon ammattilai-silta edellytetään, että heillä on Väestörekisterikeskuksen hy-väksymä varmennekortti. Länsi-Pohjan keskussairaalassa kort-teja on jaettu yli 700 kappaletta ja koulutus niiden käyttöön an-netaan heti kun tietojärjestel-mien käyttö sitä edellyttää, eli helmi- ja maaliskuussa.

Varmennekortti on jaettu ammattiryhmille, jotka ovat po-tilaan tietojen kanssa jotenkin tekemisissä. Säilytä korttisi ja siihen liittyvät tunnukset huo-lellisesti pankkikortin tavoin. Jos korttisi on kadonnut tai rik-koutunut, joudutaan tekemän uusi kortti.

Kaikki apteekit mukanaNykyään kaikki Suomen apteekit

pystyvät toimittamaan lääkkei-tä sähköisellä reseptillä ja poti-las voi hakea sähköisesti kirjoi-tetun lääkkeen mistä tahansa apteekista. Kela-kortti on syytä olla mukana lääkettä noudetta-essa, koska se tarvitaan lääke-korvausten saamiseksi

Tarjolla koulutustaReseptikäytäntöihin tulee jon-kin verran lakiin perustuvia uu-sia toimintatapoja esimerkik-

eReseptin käyttöönotto Länsi-Pohjan keskussairaalassaTammikuu 2013 eReseptin toimintamallikoulutusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämänä (katso sairaanhoitopiirin intranet -sivut)

Helmikuu 2013 Ohjelmien käyttökoulutusta paikallisesti. Varmennekorttien lukijoiden asentamista ja varmennekorttien testaamista

Maaliskuu 2013 Ohjelmiston käyttökoulutusta paikallisesti

Huhtikuu 2013 eResepti laajamittaisessa käytössä

si potilaan informoinnin suh-teen. Näihin tullaan järjestä-mään koulutusta. Koulutustarve koskee kaikkia ammattiryhmiä, jotka joutuvat potilaan tietojen kanssa tekemisiin. Koulutuksis-ta ilmoitetaan sairaanhoitopii-rin intranet -sivuilla. Verkko-koulu on myös hyvä tapa hank-kia tietoa. Linkki verkkokouluun löytyy myös intranet- sivuilta.

Teksti: Reijo NikupeteriKuva: Sirpa Ollila


Kävitkö Kanarialla tai Karibi-an risteilyllä? Mitäpä se minul-le kuuluu, ihmettelet varmaan? Ei oikeastaan isommin.

Yhteistyötoimikunta käsit-teli henkilökunnan tupakointia työaikana ja päätti, että asias-sa siirrytään nollatoleranssiin ja hoitoonohjaukseen.

Yhteistyötoimikunnan ko-kouksessa tuli esille muun mu-assa se, että matkustettaessa pitkiäkin lentoja osataan kyllä

Matkustitko Thaimaahan vai menitkö Madeiralle?

olla tupakoimatta – kun muuta vaihtoehtoa ei ole.

Samalla periaatteella voi jo-kainen toimia tupakoinnin suh-teen myös työaikana. Työvuo-ron pituus on nimittäin lyhy-empi kuin nuo edellä mainitut lentomatkat, joten sen puoleen melko moni on tottunut ole-maan ilman tupakkaa pitkiä-kin aikoja.

Työajalla tupakointiin tul-laan jatkossa siis puuttumaan

Savuttomuudella säästää. Jos jättää tupakoinnin tänään, voi ensi vuonna ehkä ihastella joulukoristeluja Dominikaanisessa tasavallassa.

ja asiasta tehdään ohjeistus Hestraan.

Myös potilasohjeisiin laite-taan tietoa savuttomasta sai-raalasta ja siitä, että nikotiini-korvaushoitoa on saatavissa. Potilaiden tupakkahuone on tarkoitus saada myös pois käy-töstä, mutta aikataulu on tältä osin vielä avoin.

Savuttomia työpäiviä toi-vottelee Riitta


Olet tehnyt pitkän ja ansi-okkaan uran lääkärinä. Ker-ro missä ja miten kaikki alkoi, mikä sai sinut valitsemaan lääkärin ammatin?Olen syntynyt Oulussa, kasva-nut Haukiputaan Martinnie-messä sataman ja sahan var-jossa. Olen käynyt oppikoulun Oulussa ja valmistunut ylioppi-laaksi 1968. Lääkäriksi opiskelin myös Oulussa.

Lääkärin ammattiin halusin, koska olen aina ollut kiinnostu-nut ihmisestä ja luonnosta. En-nen lääketieteellistä opiskelin yhden vuoden biologiaa. Lääke-tieteen opinnot aloitin syksyl-lä 1969 ja valmistuin tammi-kuussa 1975.

Oletko ehtinyt tehdä muita kuin lääkärin töitä? Millaisia töitä teit nuorena ennen lää-käriksi valmistumista? Nuorena miehenä oli Rauma-Repolan lautatarhalla kesätöis-sä, myös kandiaikana. Olin myös jonkin aikaa Typpi Oy:llä (Kemi-ra) ylioppilaaksi tulon jälkeen ja biologian opintojen ohessa.

Milloin olet tullut töihin Lpks:aan ja millaista lääkärin työ oli silloin?Kesällä 1974 tulin Länskään kandina tekemään vanhemman amanuenssuurin sisätaudeil-le kesälääkärinä. Valmistumi-seni jälkeen olin hetken Oulus-sa neurologialla ja terveyskes-kuksessa. Syksyllä 1975 aloitin täällä erikoistumisen sisätautei-hin. Silloin sisätautiklinikassa oli vain kaksi erikoislääkäriä, ylilää-käri Markku Huikko ja apulais-ylilääkäri Jorma Tiilikainen. Hei-dän kanssa työskentelimme me nuoret lääkärit Seppo Niemelä, Eero Kanniainen ja minä.

YLILÄÄKÄRI TUOMO JÄÄSKELÄINEN JÄÄ ELÄKKEELLE

”Pitäkää sairaalamme pystyssä!”


Töitä oli paljon, osastot oli-vat täynnä potilaita. Päivys-tyksiä oli usein ja päivystyk-sen jälkeen oli normaali työpäi-vä. Osasto 5B oli silloin akuut-ti sisätautiosasto, jossa oli myös neurologisia potilaita. Osasto 5A aukaistiin 1976–77, aluksi viikko-osastona ja se toimi tut-kimusosaston nimellä. Tiloissa, joissa nykyisin toimii keuhko-poliklinikka, oli reumatologinen osasto 1A. Teho-osasto toimi silloin valvontaosaston nimellä.

Mikä sai sinut erikoistumaan sisätautilääkäriksi?Kävin armeijan vuosina 1978–79 ja sen jälkeen jatkoin erikois-tumista OYKS:ssa. Silloin myös asuimme Oulussa. Yliopistos-airaalapalvelun jälkeen syksyllä 1980, palasin Lpks:aan takaisin ja toimin neljä vuotta erilois-lääkärinä. 1985–86 kouluttau-duin gastroenterologiaan kulki-en Oulussa yhdessä Juhani Ot-telinin kanssa.

Täällä Länskässä ylilääkä-ri Jorma Tiilikainen opetti mei-tä tähystämään. Meillä oli hyvä opettaja ja hyvät laitteet. Gastro-enterologiassa minua viehättää sen sisätautinen sekä kirurginen luonne. Vuonna 1987 minut va-littiin sitten sisätautien ylilääkä-riksi Aarne Pasasen jälkeen.

Kerro pari kolme suurinta muutosta työssäsi vuosien varrella?Erikoistumisopinnot gastroen-terologiaan toivat uuden vas-tuualueen ja ylilääkärin työhön liittyvä laaja vastuu ovat olleet isoja muutoksia työssäni. Tieto-tekniikan kehitys on ollut hui-maa ja tähän liittyen kaikenlai-nen kirjaaminen ja dokumen-tointi ovat lisääntyneet todel-la paljon.

Ennen työntekijöiden vä-liseen sosiaaliseen toimintaan oli paljon enemmän aikaa ja sii-hen panostettiin. Osastot jär-jestivät joka vuosi kevätjuh-

lat ja pikkujoulut sekä monen-laisia muita yhteisiä ilonpitoja, joihin osallistuivat kaikki. Ny-kyisin elämänrytmi ja työnte-ko ovat muuttuneet kiireisek-si. Ihmiset eivät jaksa osallistua työajan ulkopuolella yhteiseen toimintaan. Työntekijöiden yh-dessäolo on kutistunut margi-naaliseksi.

Pitkälle uralle mahtuu var-masti monenlaisia työpäi-viä, hyviä ja huonoja, haluat-ko kertoa mikä on ollut urasi mieleenpainuvin hetki?Yhtä yksittäistä asiaa on vai-kea nimetä, on niin paljon hy-viä hetkiä, jotka ovat jääneet mieleen. Työskentelystä poti-laiden kanssa olen nauttinut. Osastonhoitaja Paula Ruotsalai-sen kanssa olemme tehneet pit-kään yhdessä töitä, kesällä 1974 aloitimme nuorina ”keltanokki-na”. Huonompia muistoja tulee

mieleen osastojen yhteen liittä-misistä ja muista supistuksista, joista lähes aina on seurannut jonkin asteinen, ainakin tilapäi-nen kaaos. Ehkä kriittisin tilan-ne oli vuodenvaihteessa 2003–2004, jolloin alueellamme rai-vosi infl uenssaepidemia ja osas-to 5A oli suljettu.

Nyt ollaan vähän saman-tyyppisessä tilanteessa; supis-tuksia on tulossa, monta paik-kaa häviää konservatiiviselta puolelta ja infl uenssaepidemia kolkuttaa nurkan takana… Ase-telma edellyttää äärimmäiseen hyvää yhteistyötä perustervey-denhuollon kanssa ja hoidon porrastuksen on toimittava.

Kaipaatko jotain entisistä ajoista työssäsi?Kaipaan työn ja työhön liittyvää itsensä toteuttamisen vapautta.

”Ylhäältä annetut” lain velvoit-teet kirjaamisen ja kaikenlai-sen muun varmistamisen suh-teen (mikä toki on tärkeää) teet-tää suhteettoman paljon työtä, mikä aiheuttaa sen, ettei poti-laita ehdi hoitaa ja katsoa niin paljon kuin haluaisi ja siihen oli-si tarvetta. Nykyisessä työn tah-dissa, päivän kliinisen työn jäl-keen, hallinnon työt pitää tehdä iltaisin ja viikonloppuisin.

Päivystystyötä 40 vuotta tehneenä minun on vaikea ym-märtää, että nykyisestä lääkäri-määrästä on niin hankala löy-tää päivystäjiä. Lääkärin työn oppii oikeasti vain osallistu-malla myös päivystykseen. Päi-vystystyötä tekeviä tulee palki-ta ja tukea riittävästi. Toivon-kin, että tulevaan ensihoitoon saadaan kunnolliset resurssit akuutisti sairaan potilaan hy-vään hoitoon.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välit olisi saatava mahdollisimman hyvin toimiviksi. Hoidonporrastuk-sen tulee pelata eikä niukkene-vista taloudellisista resursseista pidä riidellä. Työnjako yliopis-tosairaalan kanssa on pitkään toiminut hyvin sisätaudeilla. Jo vuodesta 1987 alkaen olemme suunnitelleet yhdessä sisätauti-professorin kanssa hoitolinjauk-sista, sopineet erikoistuvien lää-käreiden koulutuksesta ja pääs-seet hyvään tulokseen, vaikka tuolloin ei vielä edes oltu kuul-tu koko Erva-sanaa.

Onko sinulla suunnitelmia, jemmassa ”sitku” asioita nyt, kun olet siirtymässä emeri-tuspuolelle?Jään eläkkeelle 1.4.2013, mut-ta sitä ennen pidän lomaa va-jaat kolme kuukautta ja teen muutamia lomareissuja. Lähden tammikuussa Singaporeen, jos-ta käsin menen Malesiaan pe-laamaan golfia ja helmikuus-sa golfkausi jatkuu Malagassa. Madeiralla minulla on loma-

”Tämä alue tarvitsee ja on ansainnut

erikoissairaanhoidon palveluja.”

osake, jonne lennän maaliskuun alkupuolella.

Loman ja eläkkeen alkami-sen jälkeen, voisin vaikka tehdä jonkin verran töitäkin… Minulla on tällä hetkellä kolme lasten-lasta ja kohta tulee neljäs. Hei-dän kanssa aion viettää aikaani.

Olen syntynyt, kasvanut ja aina asunut meren äärellä. Niin-pä meri on minulle tärkeä ele-mentti. Mökilläni Martinnie-messä ja Tenon rannalla aion ai-kaani enenevästi viettää ja pa-nostaa kalastukseen. Kemin pi-dän tukikohtanani ainakin tois-taiseksi; lapsetkin haluavat niin. Heidän on hyvä ja helppoa tul-la kovaäänisen sakkinsa kans-sa kotiinsa.

Kemi on paljon mainettaan parempi paikka asua, elää ja tehdä töitä. Täältä on hyvät kulkuyhteyden etelään, Ouluun, Ruotsiin ja kaikkialle, jos alkaa pitkästyttää ja palata sitten ta-kaisin.

Millaisia terveisiä haluat lä-hettää Puhurin lukijoille?Pitäkää sairaalamme pystyssä! Tämä alue tarvitsee ja on an-sainnut erikoissairaanhoidon palveluja. Täällä on hyvä hen-kilökunta ja keskinäinen yhteis-työ. Hallinnon ei tulisi hallinnoi-da liikaa… Älkää hajottako hyviä toimivia systeemejä, vaikka uu-distuksiakin tarvitaan.

Kuntien tulisi lopettaa kes-kinäinen kyräily ja kinastelu ja seutukuntamme tulisi nähdä ja ajatella yhtenäisenä, rajatto-mana kokonaisuutena, vain sil-loin se on elinvoimainen. Yksi ja yhtenäinen sosiaali- ja terveys-piiri turvaa hoidon ja hoivan. Taloudellisesti paremmat ajat ovat varmasti tulossa. Täällä on osaamista, tekijöitä, teollisuut-ta ja tietenkin meri. Jos alue ei ole yhdessä vahva, ottajia kyl-lä löytyy.

Teksti: Tuija NurkkalaKuva: Sirpa Ollila

10 Länsi-Puhuri 4 / 20121110101010101010100000101010101000100001000101000000000100000 LLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLänänänänänänäänänääääänänääänänänänänänänäänänänänänänänäänänänänänänänäääänäänäääänännääänännnnn iiiiisiiisisisiiisisisisisisisisisisisisisisisisissississsssssssssssssssssssssssss P-P-P-P-PP-PPPPPPPPPP-PPPPP-PP-P--P-P-PP-P------P----P--PPPPPPPPuhhuhuhuhhhhhhhhhhuhhhhhhuhhhhhhhuhhhuuhhhhuhhhuuhuuhhuhhhhuuhuuhhhuuuuhhhhhuhuhu uuuuuuuuururururuurururruurururururururururururururururruururururu iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii 4444444444 // 202001121222222

Kirsti Leppänen eläkkeelleHoitotyön hallinnon pitkäaikainen sihteeri Kirsti Leppänen siirtyi lokakuussa viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviään. Sairaalassa 41 vuotta työskennellyt Kirsti toimi hoitotyön hallinnossa monessa roolissa.

Hallintoylihoitaja Mervi Tikka-nen piti läksiäisissä koskettavan puheen, josta muodostui myös katsaus sairaalan ja hoitotyön-hallinnon menneisiin vuosiin. Paljon ehtiikin yhden työuran aikana muuttua.

Kirsti, teit mittavan työuran sai-raalassamme. Aloitit puhelin-keskuksessa puhelunvälittä-jän sijaisena nuorena tyttösenä vuonna 1971, 41 vuotta sitten. Työskentelit myös potilasmak-sutoimistossa toimistoapulai-sen sijaisena.

Valmistuit 38 vuotta sitten merkonomiksi ja heti samana vuonna sait vakituisen osas-tonsihteerin viran. Työskentelit tässä tehtävässä pääasiallisesti silloisella sisätautien osastolla.

Osastonsihteerin tehtävä-kuva oli silloin aivan erilainen. Apuvälineinä olivat kirjoitusko-ne, kynä ja paperia sekä tieten-kin lankapuhelin. Toimistotöi-den lisäksi osastonsihteerin teh-tävänä oli hakea osastonhoi-tajalle perunoita Keminmaas-ta, viedä työtuvalle matonku-teita ja hakea sieltä valmiit ma-tot. Yksi tärkeä tehtävä 5B:llä oli Nallen rusetin silitys. Eipä enää kuulu tämän päivän osaston-sihteerin tehtäväkuvaan tällai-sia juttuja.

Hallintoon siirryit 1980-lu-vulla kanslistin tehtäviin. Työn-kuvaasii kuului toimia ylihoi-tajien sihteerinä ja hoitohenki-löstön asioiden hoitajana. Olit uranuurtaja tässä tehtävässä.

Kanslistin nimi muuttui toimistosihteeriksi ja viimek-si johdon sihteeriksi. Sairaa-lan nimi muuttui Kemin keskus-sairaalasta Länsi-Pohjan kes-kussairaalaksi ja lopulta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kun-tayhtymäksi. Nimenmuutokset ovat heijastaneet yhteiskun-nan muutoksia ja sinä olet ol-lut näkemässä ja kokemassa ne muutokset.

Varsinaisessa työssä muu-toksia toi atk ja sen mukanaan

tuomat uudet ohjelmat liittyen henkilöstöhallintoon, hankin-toihin, työvuorosuunnitteluun ja matkalaskujen tallennuksiin – muutamia mainitakseni. Jos-sain vaiheessa kai kuviteltiin, että toimistotyö muuttuu pape-rittomaksi ja sinä pääset silppu-rin hoitajaksi tuhoamaan vuo-sien saatossa kertyneet paperit. Sitä päivää ei ole vielä näkynyt.

Kirsti, olet ollut monessa roolissa työskennellessäsi hal-linnossa ylihoitajien sihteerinä.

Yksi rooli oli perehdyttäjän rooli. Kuinka monet ylihoitajat ja osastonhoitajat oletkaan pe-rehdyttänyt henkilöstöhallin-non syövereihin urasi aikana ja aina yhtä kärsivällisesti.

Toinen rooli on ollut osas-tonhoitajien ja muiden hoito-työntekijöiden ”psyyken hoi-taminen”. Huoneessasi on ol-lut oikea Leelian lepotuoli, jo-hon kymmenien vuosien varrel-la on yksi jos toinenkin istahta-nut ja purkanut sydäntään. Olet aina jaksanut kuunnella, neu-voa ja lohduttaa ja kannustaa eteenpäin.

Yksi rooleista on ollut toi-miminen varaylihoitajana, kun ylihoitajat ovat olleet pois. Olet osannut neuvoa ja opastaa

osastonhoitajia monissa arki-päivän ongelmissa ja neuvoa myös tiedon lähteille.

Myös asiakaspalvelijan roo-li on ollut kuin luonnostaan luo-tu sinulle. Vaikka töitä on ol-lut välillä ruuhkaksi asti, et ole koskaan vastannut töykeästi etkä näyttänyt kiirettäsi muil-le vaan olet aina ottanut asian hoitaaksesi.

Kiitos sinulle Kirsti, että saimme kulkea kanssasi näin pitkän matkan yhteistä työ-taivalta. Meillä on ollut välillä ikävä sinua, ehkä myös sinulla meitä. Nyt saat nauttia pitkän ja ansiokkaan työurasi jälkeen eläkepäivistä oikein täysin rin-noin. Kaikkea hyvää sinulle uu-den elämänvaiheen edessä!

Vuodet monet työhön kuljitnyt takanasi oven suljit.Kääntyi elämässäsi uusi lehti,vapaapäivät luokses ehti.Halaukset lämpöisettänään Sinä ansaitset!

Mervi, Ilkka, Sirkka ja Maritta, osastonhoitajat ja monet, mo-net muut


JET-koulutuksesta valmistui 17 johtamisen asiantuntijaa

JET-koulutuksen valmistujaisia vietettiin naapurimaan puolella. Länskäläisten lisäksi mukana oli kouluttaja Sirpa Tulimaa (eturivissä oikealla).

Syyskuun lopulla vietimme Län-si-Pohjan sairaanhoitopiirin tar-peisiin räätälöidyn johtami-sen erikoisammattitutkinnon (JET) päättäjäisiä Hulgoffgår-denin sukutalolla Ruotsin Kor-pikylässä.

Perinteisellä maatilalla toi-mii vanhassa navetassa kaup-pa, Butiken på Landet ja kaupan yläkerrassa tasokas luomura-vintola. Pihapiirissä on erittäin kauniisti sisustettu majoitusti-la, jossa yövyimme, osa meistä aivan kuninkaallisesti. Ruotsin kuningas Carl-Gustaf ja prins-

si Carl Philip ovat nimittäin yö-pyneet tilalla syyskuussa 2011 ja yksi majoitustilan huoneista on sen jälkeen nimetty Kunin-kaan huoneeksi.

Päättäjäist i la isuudessa opiskelijat esittelivät erittäin ansiokkaat kehittämisprojek-tinsa. Opiskelun aikana on teh-ty perehdytysoppaita, osaston-hoitajan käsikirjoja, tuloskort-teja, koulutuskortteja, toimin-taohjeita, nettisivuja, vuosikel-loja, kehitetty leikkausproses-sia, suunniteltu koneiden ja lait-teiden näyttökokeita, jalkautet-

tu toimintaa uusiin tiloihin, ke-hitelty lainahoitajatoimintaa ja kehitetty materiaalilogistiikkaa.

Jotta projektityöt saataisiin kaikkien hyödynnettäväksi, tar-koituksemme on tallentaa ne jatkossa J-asemalle.

Tutkinnon suorittaneet: Liisa HastTuula IisakkaEeva JunnonahoMerja KemellUlla-Maija KärkiKirsti LaaksolaSirkka Mäkimartti

Outi NybergTeija ParkkinenLiisa PeuraAsta PeltoniemiSaija PuukkoMaaret RaskSinikka SavikujaErkki SihvonenRaili TeppoKirsti Ylimäinen

Teksti ja kuva: Sinikka Savikuja


Alueellinen laatuseminaari jär-jestettiin 15.11.2012 Kemin kulttuurikeskuksessa. Seminaa-rin aiheina oli muun muassa si-säinen valvonta ja sisäinen tar-kastus, auditoinnit sekä lääke-alan turvallisuus- ja kehittä-miskeskus Fimean tekemät tar-kastukset.

Turvallisuuspäällikkö Lasse Kylén (kuvassa) esitteli tilaisuu-dessa Länsi-Pohjan sairaanhoi-topiirin prosessien hallintamal-lin, jonka myötä prosessien mal-lintamista aletaan toteuttaa en-tistä järjestelmällisemmin.

Prosessien mallintaminen auttaa esimerkiksi palvelujen ja toimintojen kehittämisessä. Kuvattuja prosesseja voidaan käyttää myös perehdytyksen välineenä.

Kuvat: Sirpa Ollila

Alueellinenlaatuseminaari


Ammattiyhdistystoimintaa LänskässäKemin yleisen sairaalan ammat-tiosasto ry 193:n toiminta alkoi 1950-luvun alussa. Osaston pe-rustamiskokouksessa mukana olleista ei ole tietoa, koska pöy-täkirjaa ei ole säilynyt. Ensim-mäiset pöytäkirjat ovat peräisin vuodelta 1954.

Ammattiosaston asialistalla oli 1950-luvulla muutakin kuin ay-toimintaan liittyviä asioita. Yhdestä pöytäkirjasta vuodel-ta 1955 löysin anomuksen kol-mesta parista kumisaappaita ja suojaesiliinoista pesulaan sekä keittiön perkauskoppiin yksi pari kumisaappaita.

Anomuksesta voi päätellä kuinka tuohon aikaan niukkuus oli todellista. Eihän sitä noin vain mennä ostelemaan kumi-saappaita. Toivottavasti ano-mus meni läpi.

Ammattiosaston nimi on muuttunut vuosikymmenten saatossa useaan kertaan. En-simmäinen virallinen nimi oli Kemin yleisen sairaalan henki-

lökunta ry osasto193. Vuonna 1967 nimi oli muuttunut muo-toon Kemin keskussairaalan henkilökunta ry KTVosasto193.

Nimi muuttui1980-luvun alussa muotoon Länsi-Pohjan keskussairaalan henkilökunta ry KTV osasto 193. Vuodesta 1997 oltiin Länsi-Pohjan sairaanhoi-topiirin KTV ry 193.

Vuonna 2005 Kunta-alan ammattiliitto KTV päätti nimen-muutoksesta ja ammattijärjes-tön uudeksi nimeksi tuli Jul-kisten ja hyvinvointialojen liit-

to JHL ry. Tämän johdosta myös osastomme nimi muuttui muo-toon Länsi-Pohjan sairaanhoi-topiirin JHL 193 ry.

Valtiovallan ajama kunti-en palvelurakenneuudistus oli merkittävänä tekijänä kun am-

mattiosastot alkoivat miettiä osastojen yhdistämisiä edun-valvonnan turvaamiseksi. Vuon-na 2011 tapahtui fuusio, jos-sa yhdistyivät Kemin kaupun-gin osasto 71, Kemin kaupungin osasto 52, Tervolan osasto 607 sekä sairaalan osasto 193. Uu-den osaston nimi on Meri-La-pin JHL ry 52. Jäseniä uudessa osastossa on noin 1600.

Keminmaan JHL ja Torni-on kaupungin JHL olivat myös mukana neuvotteluissa, mutta vetäytyivät hankkeesta. Asetel-

ma on tuttu myös kuntapäättä-jien puolelta.

Työnantajana sairaala nou-dattaa työehtosopimuksia ylei-sesti ottaen hyvin. Mainittavat tulkintaerimielisyydet ovat kos-keneet pitkiä määräaikaisuuk-

sia ja määräaikaisten työnteki-jöiden käyttöä yleensä. Ammat-tiosastojen ja ammattiyhdis-tysliikkeen tulevaisuus on täy-sin siitä kiinni kuinka hyvin se pystyy toimimaan jäsenistön-sä hyväksi.

Luottamusmiehien työ on nykyään tullut hyvin haasteel-liseksi, koska paikallinen sopi-minen lisääntyy koko ajan. Uu-sia aktiiveja on vaikea saada mukaan toimintaan. Jos ei ole toimijoita, ammattiyhdistys-liike katoaa Suomesta. Tällais-ta tilannetta ei toivo kukaan – ei työntekijät eikä myöskään työnantajat.

Uhkakuva on todellinen osastossamme, joten tähän lo-puksi on paikallaan etsintäkuu-luttaa uusia aktiiveja toimin-taan mukaan.

Teksti: Ilkka Aittola Pääluottamusmies, Meri-Lapin JHL ry 52

Jos ei ole toimijoita, ammattiyhdistysliike katoaa Suomesta.

Tällaista tilannetta ei toivo kukaan.

Pappamopo-kulttuuria ylläpi-tävä Los Dementitos lahjoitti syyskuussa osastolle 3 B neljä taulutelevisiota potilaiden vir-kistykseksi. Lahjoittaa edustivat Eino Keskitalo ja Matti Ylikitti. Vastaanottajina 3 B:ltä Sinik-ka Savikuja ja Marketta Kemp-painen.

Kuva: Sirpa Ollila

Lahjoitus


Valitsin viidenneksi sairaalan taiteen esittelykohteeksi seinä-tekstiilin, joka sijaitsee 2. ker-roksen käytävällä, radiologian ovien vieressä. Teos on suoma-laisen tekstiilitaiteilija Maija La-vosen tekemä seinätekstiili ni-meltään Pitkin Meripuistokatua.

Maija Lavonen on syntynyt vuonna 1931 Iissä ja hän vietti osan lapsuudestaan myös Ke-missä. Lavonen on tullut tun-netuksi ryijytaiteen uudista-jana. Hän kunnioittaa suoma-laista tekstiilitaiteen perinnet-

Taidetta sairaalan kaunistukseksitä käyttäen materiaaleina usein villaa ja pellavaa, yhdistäen nii-tä poikkeuksellisiin materiaalei-hin. Tämä on nähtävissä myös Pitkin Meripuistokatua -teok-sessa, jossa hän on yhdistänyt muovisuikaleita ja vahakangas-ta pellavaan.

Taitelija kokee haasteelli-seksi tekstiilin sovittamisen ti-lan arkkitehtuuriin, sen mitta-suhteisiin, materiaaleihin ja va-laistukseen. Pitkin Meripuisto-katua -seinätekstiili on ollut sai-raalassa alun perin isossa koko-ushuoneessa, joka on poistunut

käytöstä remonttien myötä. Toi-vottavasti tämänhetkinen teok-sen paikka täyttää kriteerit, joita taiteilija työtä tehdessään on ti-lan suhteen ajatellut.

Maija Lavonen on suun-nitellut lukuisia tekstiilejä jul-kisiin tiloihin, muun muassa Eduskuntataloon, ministeriöi-hin, Suomen Pankin pääkont-toriin, suurlähetystöihin, kirk-koihin…ja Länsi-Pohjan keskus-sairaalaan!

Pitkin Meripuistokatua -teoksessa voi nähdä materi-aalien vastakohtaisuudet; kar-kea ja mattapintainen pellava-kangas sekä sileä ja kiiltävä va-

hakangas. Teoksessa olevien va-hakangasneliöiden värit, vihreä ja ruskea, ovat hieman erilaisia työn eri kohdissa.

Työtä katsoessa voi ajatella kulkevansa pitkin Meripuistoka-tua ensin kesällä, jolloin puisto-tie on kirkkaan vihreä. Kulku jat-kuu syksyyn, jota kuvaavat sy-vän ruskeat neliöt, jatkuen tal-veen, jolloin neliöiden ruskea väri saa sävyjä liilasta, kuvaa-maan kylmyyttä. Työn edetes-sä koittaa jälleen kevät, pime-än talven jälkeen, heleänä vih-reytenä.

Teksti: Tuija NurkkalaKuva: Aliisa Kesti

Aatto Ylimartimolle luovutettiin 24.9. hallituksen kokouksen yh-teydessä sairaanhoitopiirin viiri. Näin haluttiin kunnioittaa Yli-martimon tuoretta kunnallis-neuvoksen arvonimeä.

Kuva: Sirpa Ollila

MurrepakinaResepti

SAVUPORO-PARSAKAALIKEITTO Parsakaali sopii tässä keitossa sekä nopeaksi arkiruoaksi että parempien juhlien ruokalistalle. Omalta maalta otettu tai koti-mainen parsakaali sopii parhaiten, ulkomailla kasvatetusta teh-ty keitto tahtoo jäädä vaisuksi. Keitinveteen lisätään kypsymisjärjestyksessä1-2 perunaa2 porkkanaasipuliparsakaalta palasina1/2 pkt Savuporo-Koskenlaskija sulatejuustoan. 1/2 pss poron kylmäsavupaistirouhetta (70g pussi)ripaus rouhittua mustapippuria Ainesten kypsyttyä soseutetaan kattilassa sauvasekoittimel-la, tarjoillaan lämpimänä leivän kera. Suolaa tarvitsee har-vemmin lisätä. Kasvisten suhteita ja laatua kukin vaihdelkoon mieltymyksensä mukaan. Poropaistirouheen voi korvata pie-nellä määrällä ylijäänyttä hirvenpaistia. Lähetän reseptihaasteen seuraavaksi psykologi Markku Su-telalle. T: Reino Ukkonen

Sanokaa että rakastattaMie olen kohta kuudenkymmenen, enkä koskhan ole sanonu Äiti-le että mie rakastan Sinua. Jos en sitte ole aivan pienenä sanonu, mutta empä ole tainnu. Ko olin kuuen vanha, mulla kuoli Äiti ja sen jäläkhen minut on kasvattanu minun täti. Ja nyt viime helemikuusa tuli Hänenki vuoro lähtiä enkelten taihvashen.

Tädin nimi oli Aino ja Ainoksi mie häntä sanoinki, vaikka halu-sin sanua äitiksi. Varmasti Aino olis siittä tykänny, mie tiiän. Mut-ta mitä lie mie mukamas aina ujostelin sen sanua. Monesti halu-sin sanua että mie rakastan Sinua, mutta sitäkhän en ees kehannu sanua. Hautajaisisa vasta tohin sanua muistovärsysä äitiksi. Taian olla kans yhenlainen “taavetti”.

Niin jo mie nyt tohin sanua ko ei ole kukhan kuulemasa, että tulin tuohman kynttilän sulle Äiti haualle, että on lämpimämpi sielä maan povesa sulla nukkua ja että mie rakastan ja kaipaan Si-nua kovasti. Niin ja että täälä on kaikki hyvin. Mie piän ämminpai-kasta hyvää huolta, mie olen muuttanu tänne Sinethän nyt asuh-manki. Että saan huolehtia syntymäkojista. Mie haluan vaalia om-maa kotipaikkaa tällä laila.

Minusta tuntuu ko mie porisen sielä hauala aina, että Aino kuulee minua. Pittää minun aina välhin sivuile vilikuilla ettei kuk-han kuule, kattovat vielä että sekasin menny. Minusta tuntuu aina ko mie sielä porisen, että saan mie vastauksiaki takasin. Mulle on nyt tulosa ensimmäinen Joulu iliman “Äitiä”. Tuntuuhan se ouolta.

Mie olen kuitenkin tavallista onnekhampi, ko mulla on ollu kaks äitiä. Sinetän hautuumaale mie vien aattona kuusenhavuja ja lai-tan ne nätisti. Ja kynttilät sytytän palahman. Ja molemmila hauoi-la sanon. Äiti. Mie rakastan Sinua.

Toimittaja Tuisku Länsi-Puhurista

LapsuusmuistoTeen muistoissani matkan menneeseensen muiston kätkin kerran sydämeentuon hetken pienen vain kun kokea mä sain sen säilytänkin aina aarteenain.

On jouluaatto matka kirkkoon viesai lumipeitteen ylleen kirkkotieon lämmin olla näinkun vällyn alle jäinjo painaa uni kiinni silmiäin.

Nään jouluenkeltennyt yllä hevostenliitävän kuin meitä ohjaten.Soi sulosävelinnyt laulu ihanin,kun tarttuu käsi käteenituon pienen enkelin.

Pois nyt katoaa mun unikuva tuoon saavuttu jo joulukirkon luo.Mä tunnen vieläkinlämmön enkelinkun hänen pientä kättään kosketin.

Kun astelemme kirkkoon sisällemä kuiskaan aivan hiljaa isälleenkelit on meitä ohjanneetkulkuamme tänne turvanneet,näin isän silmiin nousseet kyyneleet.

Nään jouluenkeltentaas eessä hevosten,lapsuusmuiston jälleen mieleen saa.On eessä kirkkotie,se muistoihin mun vie.Ja tarttuu käsi käteeni taas pienen enkelin.

Teksti: Liisa Anttila Kuva: Sirpa Ollila

JoulutarinaKertoa nyt tahdon teille joulutarinan

kuulithan jo sinäkin tuon oven narinan

joulukuusi sisään aivan juuri kannettiin

lapsille nyt koristeluun lupa annettiin.

Isä laittoi joulutähden ylös kuusen latvaan

kertoen, on joulupukki lähtenyt jo matkaan,

kaukaa pitkän retken tekee Korvatunturilta

saapuu kyllä meillekin, kunhan koittaa ilta.

Riemu valtaa sydämen ja pienten lasten mielen,

äiti hyörii touhukkaana luona kuuman lieden.

Jouluruokaa syömään kutsuukin jo puuron tuoksu

taukoaa nyt hetkeksi tuo mekastus ja juoksu.

Aika kuluu ilta koittaa, jännitys jo kaiken voittaa.

Eteisessä kolkuttelee itse joulupukki

oven rientää avaamaan oitis vanha ukki.

Nauravat on silmät pukin, niin on myöskin mei-

dän ukin.

Vaalenneet on pukillakin vanhat harmaahapset,

kysymyksen ikivanhan kuulla saa taas lapset,

kilttejä nyt onhan oltu, kaikkihan sen tietää,

vaikka pukin kysyessä katse kuuseen kiertää.

Lahjoja käy jakamaan nyt itse joulupukki

ja apunansa toimii siinä ketterästi ukki.

Paketista nimet lukee, viimeinen on Urkki

joka kuusen takaa yhä peloissansa kurkki.

On aika pukin jatkaa matkaa lasten laulun myötä

toivottaen joulun kera oikein hyvää yötä.

Poron kyytiin noustessaan hän heilauttaa viel` kättä,

lapset, nähdään vuoden päästä, olkaa ikävättä!

Teksti: Liisa AnttilaKuva: Sirpa Ollila

llänsi-puhuriänsi-puhuri · rakentaa uudet tilat ensihoitopalveluille, lääkekeskukselle ja...

Documents