lounais-suomen syöväntorjuntasanomat 1 2002

LOUNAIS-SUOMEN

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:NTIEDOTUSLEHTI

SYÖVÄNTORJUNTASANOMAT N:O 1/2002

"Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenpiirissä tehdyllä talkootyöllä onmittaamaton arvo. Yhdistyksessäon tehty toiveista ja unelmista totta."- Ministeri Maija Perho onnitteli50 vuotta täyttänyttä Lounais-Suomen Syöpäyhdistystäjuhlavuoden pääjuhlassa.

Tässä numerossa:

Suomalaisen rintasyövänennuste on hyvä ................... s. 5

Yhteistyö ja luottamustärkeitä hoitosuhteessa ....... s. 8

Elämä jatkuu syöpä-diagnoosista huolimatta ...... s. 9

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen50-vuotisjuhlat huipentuivatjoulukuussa ................. s. 12 -13

Syöväntorjuntatalkoot ....... s. 14

Matkarin keväänmatkatarjotin .................... s. 18

Periytyvyysneuvonnasta ..... s. 20

Kuningasbasso Matti Salminen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen pitkäaikainen tukija,ystävineen valloitti yleisönsä Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa joulukuussa.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. onmaamme suurimman rintatutkimuskeskuksenavulla, yhteistyössä kuntien kanssa, edistänytrintasyövän torjuntaa jo neljännesvuosisadanajan. Turun kaupungin terveystoimen kanssaon vuodesta 1987 alkaen tehty maammelaajinta naisten palvelutoimintaa ja tieteellistätutkimusta. Kohderyhmänä on ollut - Ruotsintoimintamallin mukaisesti - kaikki 40-74 -vuotiaatnaiset. Alustavien tietojen mukaan seulontaanosallistuneilla naisilla todetut rintasyövät ovatolleet pienempiä, useammin paikallisia, hoitosäästävämpää ja kokonaiskustannuksetpienempiä. Naisten elämänlaatu on ollutparempi. Vaikuttavuus rintasyöpäkuollei-suuden alenemana mitattuna selviää vastayli 10 vuoden seurannan jälkeen, joten siitätietoja julkaistaan vasta myöhemmin. Naiset ovat saaneet palveluja kaikissa alueenkunnissa, monissa myös alle 50-vuotiaat ja yli69-vuotiaat. Kunnat ovat toiminnan hyväksyneetja sitä laajentaneet. On yllättävää, että

joulukuussa 2001 kunnille lähetetyssäkirjeessä todetaan, että alle 50-vuotiaille jayli 69-vuotiaille ei seulonnasta ole ”yksiselittei-sesti todettu saavutetun kansanterveydellistäkokonaishyötyä” ja että vain kohderyhmälle50-69 -vuotiaat naiset mammografiaseulontaon oikeutettua ja luvallista. Esimerkiksi Yhdysvaltojen terveys-ministeri Tommy G. Thompson on 21.2.2002esittänyt hallituksensa selkeän ja lopullisensuosituksen mammografiaseulonnoista:”Mammografiaseulontaan tulee naisenhakeutua, kun hän täyttää 40 vuotta”.Edellinen suositus julkaistiin vuonna 1996.Tällöin seulontaa suositeltiin aloitettavaksi50-vuotiaana. Tällä hetkellä on tärkeintäantaa laadukkaille suomalaisillemammografiaseulonnoille työrauha.Viisasta on odottaa eri tutkimusryhmienmammografiaseulontojen vaikuttavuudenarvioinnin tuloksia ja mm. Turussa on lähiaikoinavalmistumassa 40-74 -vuotiaitten naisten

seulonnan vaikuttavuusarvioinnin tuloksia. Sosiaali- ja terveysministeriöltä toivotaan,nopeaa kannanottoa siihen, voidaankoaikaisemmin aloitetut 40-49 -vuotiaittenja 70-74 -vuotiaitten naisten seulonnat viedäsuunnitellussa laajuudessa loppuun asti. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on myösmahdollisuus päättää siirtymäajasta,jonka kuluessa aikaisemmin aloitetutmammografiaseulonnat alle 50-vuotiailleja yli 69 -vuotiaille viedään loppuun. Tällainensiirtymäaika on ministeriön toimesta annettumm. laitteistoille asetettujen vaatimustensiirtymäajasta, joka on vuoden 2004 loppuunja henkilöstön koulutuksen osalta siirtymä-aika on vuoden 2003 loppuun. Mammografiaseulonnat ovat merkittävä osakansanterveystyötä, jonka tavoitteena on naistenterveyden edistäminen, elämänlaadunparantaminen ja kuolleisuuden alentaminen.Siksi mammografiaseulontojen järjestämisessätarvitaan nyt aikaa, malttia ja viisautta.

Mammografiaseulontojenjärjestämisessä tarvitaanaikaa, malttia ja viisautta

Puutarhakatu 15 A, 20100 TURKUpuh. 02-232 7400 fax 02-232 9185

tj. Pirkko Mauro-Vuorinenkotip. 02-479 8797, 0500-795 881

TALO

USH

ALL

INNON AMMATTILAINEN

VU

ODESTA

19531953TilitoimistoTilitoimistoTilitoimistoMauro ja Kni OyMauro ja Kni OyMauro ja Kni Oy

RINTAPROTEESI

Saatavana: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TurkuPuh. 02-2657911

LOUHISAAREN KARTANON KAHVILA

Louhisaarentie 299, 21230 ASKAINENpuh. 02-431 2515

AVOINNA 15.5. - 31. 8.KLO 10.30–17.00

SYÖVÄNTORJUNTA2 n:o 1/2002

SYÖVÄNTORJUNTALOUNAIS-SUOMEN

SANOMAT

Tieto siitä, että on sairastunut syöpään ja syöpähoitojenläpikäyminen on potilaalle ja hänen läheisilleen yleensäraskas kokemus, ja jokainen heistä kokee tämän omallatavallaan. On ehkä hyvä tiedostaa, että myös hoidostavastaaville henkilöille, sairaalan ja vastaanottojen kokohenkilökunnalle syöpäpotilaan kohtaaminen on vaativaaja vaikeaa, vaikka se on luonnollinen ja väistämätönedellytys sille, että potilasta voidaan auttaa.

Syöpä ei enää läheskään aina ole tappava eikä edesinvalidisoiva tauti, vaan siitä voidaan parantua ihankokonaan. Vaikka ei parantavaa hoitoa olisikaan tarjolla,voidaan kuitenkin saada arvokas elämän pidennys, jatko-aika. Sanalla syöpä on silti mielissämme kolkko, kuoleman-läheinen kaiku verrattuna joihinkin ehkä vaikeampiin jainvalidisoivampiin sairauksiin. Näin on myös lääkärinmielessä. Hänkin on yksilö, jonka suhtautuminen vakavaansairauteen ja kuolemaan riippuu paljon hänen perusfilo-sofiastaan, elämänasenteestaan, ja mahdollisuudestaanvaikuttaa positiivisesti potilaan tilanteeseen. Ikä muovaaasennetta voimakkaasti, samoin aikaisempi elämän-kokemus. On selvää, että nuori ihminen, elämä edessään,usein perhevastuuta kantamassa, suhtautuu kuolemaantoisin kuin iäkäs henkilö, olipa sitten lääkäri tai ei.

Arkaluonteiset keskustelut Syöpädiagnoosin ilmoittaminen potilaalle on aina raskastehtävä. Moni potilas kokee tilanteen vaikeana johtuensiitä, että sairaalassa eivät olosuhteet ja ympäristö usein-

kaan ole hyvät sen enempää tätä kuin muitakaan arka-luonteisia ja herkkiä potilaan ja lääkärin välisiä keskustelujaajatellen. Suomessa on nykyään tapana informoida potilastasairaudestaan, ja sitä vaatii jo laki potilaan oikeuksistakin.Omaisille ilmoitetaan sen mukaan kuin potilas määrää.Tästä säännöstä voidaan poiketa vain aivan erityisistäsyistä, jos esim. potilas ei itse voi ymmärtää asiaa.

Aikaisemmin, 1960-luvulla, oli vielä suoranainen eettinenohje, jonka mukaan syöpädiagnoosia ei saanut potilaalleilmoittaa. Joissakin Euroopan maissa tätä sääntöä vieläkinnoudatetaan. Suomalainen potilas ja lääkäri ei enää nykyääntällaista salailua ymmärrä. Jotta jatkotutkimukset ja hoitovoitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa, tuleepotilaan olla hoitotiimin yksi, tasavertainen tai oikeastaansen tärkein jäsen. Potilaidenkin asenne on täysin muuttunut.Aikaisemmin tieto syövästä sai potilaan sulkeutumaanitseensä, eikä mitään keskustelua asiasta tahtonut enääsyntyä. Nyt potilas diagnoosin kuultuaan haluaa heti tietääsyövän laadun, levinneisyysasteen, jatkotutkimusten kulun,hoitomahdollisuudet ja paljon muuta. Itse pidän tätämuutosta erityisen ilahduttavana.

Keskinäinen toveruus Sekä hoitajat että lääkärit tuntevat aivan varmaanahdistusta ja tuskaa sen vuoksi, että heidän toimenpiteensäaiheuttavat potilaalle kovin paljon erilaista epämukavuuttaja suoranaisia kipuja. Tiedetään, että moniin syövänhoitoi-hin liittyy myös erilaisia riskitekijöitä, mutta juuri para-nemisen toivossa, punnittaessa tilannetta huonoa ennustettavastaan, on suunniteltu ohjelma toteutettava. Toki kaikkianäitä hoitoja on myös jatkuvasti kehitettävä potilaallemiellyttävämpään suuntaan, ja sitä työtä tehdään todellaahkerasti. Toiminnan periaate tässä tilanteessa on se, ettätoivotun hyödyn on oltava suurempi kuin pelättävissäolevien haittojen. Pitkien hoitojaksojen aikana syntyykeskinäinen kiintymys ja toveruus potilaan ja henkilökunnanvälille. Jos sitten yrityksistä huolimatta käy niin, että tautivie lopullisen voiton, on se raskas suru myös hoitotiimille.Näitä asioita käydään läpi yhteiskeskusteluissa, ja ammattiinliittyvän tiedon ja taidon avulla ymmärretään, että tiettymäärä haittoja on parantumisen toivossa hyväksyttävä.Vastaavasti olen itsekin saanut olla mukana iloitsemassa,kun leukemiapotilas on luuytimensiirron jälkeen taudistaanparantuneena voinut palata perheensä, työnsä ja harras-tustensa pariin, ja ne hetket kantavat vaikeittenkinaikojen yli.

Potilasyhdistyksillä, kuten Syöpäyhdistyksellä, on moniamerkittäviä tehtäviä. Yksi niistä on se, että potilaat jaheidän läheisensä voivat vapaamuotoisissa tilaisuuksissasaada asiantuntijoilta käyttökelpoista tietoa. Tämä toimiimyös toisin päin: näissä tilaisuuksissa asiantuntijat voivatkuulla potilaiden toiveita ja ahdistuksen syitä. Joskusparannukset eivät edellytä suuria ohjelmia tai rahasummia,vaan oivallusta, hyvää tahtoa ja yhteistyötä.

Lääkärin ja potilaankohtaaminen

Meddelandet till en patient om att han insjuknat i canceroch den cancerbehandling som han sedan måste genomgåär en tung erfarenhet både för patienten och för hansfamilj, som var och en av dem upplever på sitt eget sätt.Men man kanske bör vara medveten om att mötet med encancerpatient är krävande och svårt även för den personalsom ansvarar för vården, dvs. personalen på sjukhusetoch mottagningarna, trots att det är en naturlig ochoundviklig förutsättning för att patienten skall kunna fåhjälp.

Cancern är inte längre så dödlig och inte ens såinvalidiserande som tidigare, utan man kan tillfriskna helt.Även om ingen botande behandling skulle stå till buds, kanman ändå få en värdefull förlängning av livet, en tilläggstid.Ordet cancer ekar ändå skrämmande inom oss om näraförestående död jämfört med kanske ännu svårare ellermer handikappande sjukdomar. Samma känsla har ocksåläkaren. Även läkaren är en individ vars inställning tillsvår sjukdom och död i stor utsträckning beror på denegna grundfilosofin, livsinställningen och möjligheten attpåverka patientens situation på ett positivt sätt. Åldernformar attityderna kraftigt liksom även tidigarelivserfarenheter. Det är klart att en ung människa, medlivet framför sig och ofta med ansvar för en familj, förhållersig till döden på ett annat sätt än en äldre människa,oavsett om det gäller läkare eller andra människor.

Känsliga diskussioner Det är en tung uppgift att ge en cancerdiagnos till enpatient. Många patienter upplever situation besvärligberoende på att förhållandena och miljön på ett sjukhusofta inte är särskilt lämpliga varken för denna uppgifteller för andra ömtåliga och känsliga samtal mellan patientoch läkare. I Finland är det nuförtiden praxis att informerapatienten om sjukdomen, vilket också krävs av lagen ompatientens rättigheter. De anhöriga informeras i denomfattning som patienten bestämmer. Denna regel frångåsendast vid mycket vägande skäl, t.ex. om patienten självinte förstår sin situation. Tidigare, på 60-talet, fanns ännuen direkt etisk anvisning enligt vilken en cancerdiagnosinte fick meddelas till patienten. I vissa europeiska ländertillämpas denna regel fortfarande. Dagens finska patientoch läkare förstår inte ett sådant hemlighetsmakeri. Föratt vidare undersökningar och behandlingar skall kunnagenomföras på bästa möjliga sätt bör patienten ingå ivårdteamet som en jämlik medlem eller egentligen somden viktigaste medlemmen. Patienternas attityd har ocksåändrats fullständigt. Tidigare medförde informationen omcancer att patienten slöt sig inom sig själv och att fortsattasamtal inte ville lyckas. Nuförtiden vill patienten omedelbart

efter diagnosen få reda på cancerns typ, spridning,tillvägagångssätt vid fortsatt behandling, behandlings-möjligheter och mycket annat. Själv anser jag att dennaförändring är synnerligen glädjande.

Kamratskap För både sköterskor och läkare är det alldeles säkertbåde tråkigt och otrevligt att de behandlingsåtgärder somde genomför orsakar patienten många olika slag av obehagoch direkta smärtor. Man vet att många cancerbehandlingarär förenade med olika riskfaktorer, men just för att detfinns hopp om tillfrisknande och när situationen vägs moten dyster prognos så bör det planerade programmetgenomföras. Alla dessa behandlingsmetoder utvecklas i enför patienten behagligare riktning och arbetet pågår medstor intensitet. Principen för utvecklingen är att förväntadnytta skall vara större än de olägenheter som man kanbefara. Under långa behandlingsperioder uppstår enömsesidig tillgivenhet och ett kamratskap mellan en patientoch personalen. Om det, trots alla ansträngningar, blirsjukdomen som står för den slutliga segern medför dettaockså en tung sorg inom vårdteamet. Dessa frågor tas uppi gemensamma diskussioner och med de kunskaper ochfärdigheter som ingår i yrket förstår man att en viss gradav olägenheter måste accepteras när man önskar etttillfrisknande. Jag har också haft förmånen att få varamed och glädjas när en leukemipatient efter en benmärgs-transplantation tillfrisknat och kunnat återvända till sinfamilj, sitt arbete och sina fritidsintressen. Sådana stunderhjälper till att klara av svåra perioder.

Patientföreningar, såsom cancerföreningen, fyller mångaviktiga uppgifter. En uppgift är att patienten och patientensanhöriga får praktiskt användbar information avsakkunniga vid informella tillställningar. Detta fungerarocks i motsatt riktning; vid samma tillfällen får desakkunniga höra patienternas önskemål och ta del avpatienternas farhågor. Ibland förutsätter inte etttillfrisknande stora program eller penningsummor, utanideer, god vilja och samarbete.

Läkare och cancerpatient möter

Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU

puhelin (02) 2657 666

telefax (02) 2657 668

sähköposti [email protected]

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.-Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.

Päätoimittaja: Kari Ojala (puh. suoraan 2657 601)

Toimitussihteeri: Tuula Vainikainen

Ilmoitukset: Heikki Kylliäinen (puh.suoraan 2657 687)

Ulkoasu: Riitta Ruotsalainen

Painos: 255.000

Painopaikka: TURUN SANOMAT

Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2002

Auli Toivanen,sisätautiopin professori emerita

LOUNAIS-SUOMEN SANOMAT

Auli Toivanen,professor emerita, inre medicin

Liha-alan tukkuliike

VIKTOR ELO OYAutokatu 12 Oriketo

Tilaukset ja konttori p. 2385340

Kauppiaat, ravintolat,baarit, työmaaruokalat,

grillit ym.kääntykää luottamuksella

puoleemme liha- jamakkaraostoissanne.

LEIRASPL 415 20101 TURKU

Tavoitteena

potilaan

hyvinvointi.

SYÖVÄNTORJUNTA 3n:o 1/2002

Täsmälääke katkaisee syöpäprosessin, professori Peter Roberts sanoo.

Uuden syövän täsmälääkkeensaaminen kokeiltavaksi Suo-meen oli osittain onnekastasattuman kauppaa. Turunyliopiston kirurgian professo-ri Peter Roberts etsi helsin-kiläiselle GIST-syöpää sairasta-valle potilaalleen syöpätutki-muksen suomalaisiin huip-puihin kuuluvan professoriKari Alitalon suosituksestalääkkeitä Harvardista. KoskaAlitalon suosittelemia endos-tatiineja ei ollut saatavissa,lähetti sikäläinen professoriRobertsin sarkoomaryhmänjohtajan, tohtori GeorgeDemetrin puheille joka suo-sitteli erästä toista, kehitteilläolevaa lääkettä. On meidän suomalaistenGIST-potilaiden onni, ettäYhdysvalloissa suhtaudutaanylen varovaisesti lääketutki-muksiin. Siellä eri laitoksetsuhtautuvat juristiensa suosi-tuksesta pidättäytyvästiuusien lääkkeiden kokeiluun,koska pelkäävät mahdollisiakorvausoikeudenkäyntejä.Näin siinäkin tapauksessa,että potilaat omaisineenhaluaisivat kokeilla lääkkeitätoivottamassa tilanteessa.Näin saimme suun kauttaotettavan Glivec-nimisen,alun perin myelooiseen eliluuytimen leukemiaan kehi-tetyn lääkkeen kokeiltavaksiSuomessa. Ja koska potilasoli helsinkiläinen, hoitotapahtui professori HeikkiJoensuun valvonnassaHYKSissä. Turkulaisten osuuson kuitenkin ollut olennainen,sillä mm. tutkimukseen

kuuluvat PET-kuvaukset ontehty Turussa.

Kasvain surkastuihämmästyttävästi Lääke saatiin kokeiluunSuomessa ensimmäisenämaailmassa ja tutkimuksentulokset julkaistiin arvoste-tussa kansainvälisessä tiede-lehdessä New EnglandJournal of Medicinessä.Maaliskuussa 2000 aloitettuhoito 50-vuotiaalla suoma-laisnaisella tehosi hämmäs-tyttävän nopeasti. Jo kuukau-dessa potilaan kasvain olikadonnut PET-kuvista elisyöpäsolujen toiminta olisaatu lakkautettua. Kirurgit,onkologit, radiologit, patolo-git ja muut tutkijat ja lääkärithieraisivat silmiään kerranjos toisenkin. Ison syöpäkas-vaimen kutistumista tuohonmalliin ei kukaan ollut aiem-min todistanut. Potilaansyöpä on Glivecillä pysynytkurissa nyt lähes kaksi vuot-ta. Tulevaisuudesta ei luon-nollisestikaan voida ennustaamitään varmaa. Ei tiedetäpysyykö kasvain lääkkeilläkurissa edelleenkin tai onkopotilas pysyvästi parantunut.Ei myöskään tiedetä tehoaa-ko lääke jatkossa. Ensimmäi-sen potilaan jälkeen lääkettäon Suomessa kokeiltu vajaal-le kolmellekymmenelle poti-laalle, joista suurin osa onhyötynyt hoidoista. Lääke ontäydentänyt mainiolla tavallanäiden vatsasyöpien kirurgis-ta hoitoa.

- Täytyy muistaa, että tämätäsmälääke tehoaa näindramaattisesti vain tiettyynmahasuolikanavan syöpä-tyyppiin eli GIST-syöpiin,jotka ovat harvinaisia syöpiä.Vuosittain GIST-potilaita onSuomessa alle sata ja levin-neitä tapauksia vuosittainparisenkymmentä. Maailmal-la jatketaan tutkimuksiatämän lääkkeen vaikutuksis-ta mm. pienisoluiseenkeuhkosyöpään, aivosyö-pään, rintasyöpään ja eturau-hassyöpään. Luultavastiainakin osa näitä syöpätyyp-pejä sairastavista potilaistasaattaa hyötyä tästä lääk-keestä alkuperäisten leuke-miapotilaiden lisäksi, toteaaRoberts.

Täsmälääkkeet ovat hinta-via, esimerkiksi Suomessamyyntiluvan helmikuun alus-ta saanut Glivec maksaa n.30 000 euroa vuodessa. Poti-las voi hoidossa ollessaanottaa lääkkeet kotonaan eikätarvitse jatkuvaa sairaalahoi-toa, mistä syntyy säästöävaakakuppiin. Elämänlaadunkohoamisesta puhumatta-kaan.

Tutkimukseenpitäisi panostaa Glivecin tarina on lupaa-va todiste täsmälääkkeidenkehittämisen mahdollisuuk-sista. Uusilla lääkkeillä onsyövän nykyhoitoa huomat-tavasti niukemmin sivuvaiku-tuksia. Esimerkiksi sädehoito

ja sytostaatit vaurioittavataina paitsi elimistön viallisiaeli syöpään sairastuneitasoluja, myös terveitä soluja.Täsmälääkkeillä voidaanvaikuttaa vain sairaaseen so-luun ja saada se käyttäyty-mään kunnolla.

- Professori Leif Anders-son kuvasi täsmälääkkeenvaikutustapaa auton kaasu-vaijerin katkaisemiseen.Täsmälääke katkaisee syöpä-prosessin ja vaikutus onsama kuin auton kaasuvaije-rin katkaisulla: se pysäyttääauton - auto ei kulje, vaikkakuinka kaasuttaisi! GIST-syövän syöpäsolut eivät pää-se jakautumaan eikä syöpäleviämään, koska niidenvaikutusmekanismi onkatkaistu, vertaa Roberts. Suomen uudet GIST-syöpä-potilaat on nyt kartoitettu jasaatu mukaan hoitokokei-luun, joka on toteutettuHYKSin kautta. - Olemmetodistaneet mielenkiintoisenkehityskulun. Vuonna 1998Suomessa järjestettiinensimmäinen GIST-syöpienkansainvälinen kokous.Seuraavassa kokouksessakolme vuotta myöhemminsaatoimme todeta, että levin-nyt tauti on voitu hoitaa.Glivec on avannut tietä, onpystytty kehittämään malli,kuinka täsmälääke voi toi-mia, iloitsee kokousten presi-denttinä toiminut professoriRoberts. Vastaavia menestystarinoi-ta voisi olla odotettavissamuissakin syövissä, mikäli

tutkimukseen voitaisiin pa-nostaa vielä nykyistäkineteenpäin. - Meillä Suomessaon hyvä tutkimuksen perus-rakenne, vaikka olemmekinmerkittävästi jäljessä esim.ruotsalaisia. Turussa esimer-kiksi BioCity on erinomainentutkimuskeskus, sen laitteetja tilat ovat ensiluokkaisia.Tarvitaan kuitenkin vielänykyistäkin enemmän tutki-joita myös yliopistoihin:mahdollisuus tehdä päätoi-mista tutkimustyötä riittävänsuuressa tutkimusryhmässähyvän tukihenkilökunnan

voimin ja kilpailukykyiselläpalkkauksella olisi houkut-televa vaihtoehto lahjakkailletutkijoille. Turussa on hyväyhteistyö sekä kliinikoidenettä perustutkijoiden ja syö-vän tutkimuksen ja hoidossakirurgien ja syöpälääkärienvälillä. Tältä pohjalta voitai-siin ponnistaa vielä pitkälle,mikäli voisimme laajentaatutkimustyötämme, vetoaaRoberts.

Teksti: Tuula Vainikainen

Kuva: Ari Peuho

Valoa näkyy tunnelin päässä:

TÄSMÄLÄÄKE TIETTYYNVATSASYÖPÄÄN LUPAAPALJON TULEVAISUUDESSASyövän nujertaminen on mahdollista, jos tiedetäänmikä aiheuttaa syöpäsolun jakaantumisen jahallitsemattoman kasvun. Tietyissä maha-suolikanavan syövissä eli GIST-syövissä ratkaisulöytyi solunsisäisten tyrosiinikinaasientoiminnan estämisestä. GIST-syöpäkasvaimiavoidaan nyt hävittää uudella täsmälääkkeellä.Läpimurron takana on vuosia kestänyt tarmokastutkimustyö, mutta myös silkkaa onnea.

• GIST-syövät sijaitsevat pääasiassamahalaukussa tai ohutsuolessa.

• Potilas tulee hoitoon yleensä kärsittyäänverenvuodosta tai kivuista. Osa kasvaimistalöytyy tunnustelemalla, osa on oireettomia jane todetaan esimerkiksi muiden tutkimusten,kuten ultraäänen tai tähystysten yhteydessätai vasta ruumiinavauksessa.

• Tähän saakka noin puolet GIST-potilaistaparani kasvaimen poiston jälkeen, muilla hoi-doilla ei juuri ole aiemmin saavutettu tuloksia.

• Mikäli kasvain on erityisen kookas, on ennusteollut huono. Vatsasyövistä GIST-syövillä onparempi ennuste kuin adenokarsinoomilla elivatsassa esiintyvillä rauhassyövillä.


KESKUS


Mammografiarintamalla ollaan odottavalla kannalla:

UUSIA VIRANOMAISOHJEITAODOTETAAN


Vuoden 2002 alusta onSuomessa tarvittu Stakesineli sosiaali- ja terveysalantutkimus- ja kehittämiskes-kuksen oikeutusharkintakaikkiin seulontatutkimuk-siin, joissa käytetään säteilyäeli myös rintasyövän joukko-tarkastuksiin eli mammogra-fioihin. Seulontatutkimustenluvista päättää Säteilyturva-keskus STUK Stakesin oikeu-tuslausunnon saatuaan jatarkastettuaan, että muutseulonnan suorittamisedelly-tykset ovat kunnossa.Vuodenvaihteessa saatupäätös merkitsi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä,kuten muissakin seulonta-yksiköissä, että alle 50-vuoti-aiden ja yli 69-vuotiaidennaisten mammografiaanperustuvat seulontatarkas-tukset jouduttiin keskeyttä-mään, koska oikeutuslupaaei myönnetty. 50-59-vuotiai-den naisten rintasyöpäseu-lonnat perustuvat kansan-terveyslakiin ja 60-69-vuoti-aiden tutkimusten oikeutuson todettu aiemmassa selvi-tyksessä.

- Lääkintohallitus on jovuonna 1986 suositellutmammografiaseulontoja

Viekö EU-direktiivin suppea tulkinta osalta suomalaisistanaisista saavutetun edun eli rintasyövän seulontatutkimukset?Alle 50-vuotiaiden ja yli 69-vuotiaiden naisten mammografia-seulontojen hyödyllisyydestä keskustellaan aktiivisesti.

50-59-vuotiaille naisille.Stakes selvitti STM:n toimek-siannon perusteella vuonna2000 60-69-vuotiaidennaisten tilanteen ja päätyipitämään seulontoja oikeu-tettuina. Muiden ikäryhmienosalta Suomessa ei ole jul-kaistu virallisia tutkimuksia.Ruotsissa sen sijaan ontutkittu 40-74-vuotiaidennaisten mammografiaseu-lontojen hyödyllisyyttä jaseulottu näitä ikäryhmiävuodesta 1986 alkaen. Suosi-tusta tarkasteltiin viimeksivuonna 2000 eikä nähtytarvetta muutoksiin. Helmi-kuussa 2002 Ruotsin sosiaa-lihallitus ja Cancerfondenjärjestivät Tukholmassakorkean tason kansainväli-sen asiantuntijakokouksen,jossa punnittiin mammo-grafiaseulontojen vaikutuk-sia, hyödyllisyyttä ja haittoja.Kokouksen tulokset julkis-tetaan lähiviikkojen aikana,mutta saatujen ennakko-tietojen mukaan Ruotsinseulontakäytäntöjä ei olekokouksen kannanottojenpohjalta syytä muuttaa.Miksi tämä tieto ei riitäSuomessa, vaan meillä täytyykeskeyttää hyvin sujuva

toiminta, kysyvät SuomenRadiologiyhdistyksen pu-heenjohtaja, Turun yliopistondiagnostisen radiologianprofessori Peter B. Dean jaHUSin mammografiakeskuk-sen osastonylilääkäri,dosentti Martti Pamilo.

Mikä onkokonaishyöty? - Suomessa odotellaantällä hetkellä WHO:n alaisen,Ranskan Lyonissa sijaitsevan ICRF:n, International CancerResearch Fundin, selvitystäasiasta. Selvityksen valmiste-lussa on mukana suomalais-syntyinen tohtori HarriVainio. Toistaiseksi Suomes-sa voidaan seuloa vain 50-69-vuotiaita naisia, selvittääStakesin alaisen FinOHTAnjohtaja, tutkimusprofessoriMarjukka Mäkelä. – Muu-tos johtuu EU-direktiivistä,jonka perusteella Suomenlainsäädäntöä jouduttiinmuuttamaan. Seulontojenvaikuttavuutta arvioitaessaon pohdittava perusteellisestilisääkö seulonta terveyttä.Tulosta on arvioitava yhteis-kunnan, ei yksittäisen yksilön

kannalta, muistuttaa Mäkelä.

- Tähänastisten tietojemmemukaan mammografiaseu-lontojen kokonaishyöty on70-79-vuotiaiden ryhmässäkyseenalainen. Tietommeperustuvat ulkomaisiin tutki-muksiin, koska suomalaistaarviota ei ole. Stakesin kantatällä hetkellä on, ettämammografiaseulontojenvoidaan katsoa olevan oikeu-tettuja 50-69-vuotiailla nai-silla. Nykytiedon perusteellamuiden ikäryhmien seulon-nalle ei ole kylliksi perusteita.Alle 50-vuotiaiden ja yli 69-vuotiaiden seulontojenhyödyllisyydestä yhteiskun-nan kannalta ei niiden kus-tannuksiin verrattuna olesaatu todisteita. Uusia tutki-mustuloksia seurataan kokoajan ja kantaa voidaan perus-tellusti muuttaa, esimerkiksiWHO:n odotettavissa olevantutkimuksen perusteella,muotoilee Mäkelä.

Turussa on vuodesta 1987ollut käynnissä laaja tieteelli-nen tutkimus, jossa kohde-ryhmänä ovat kaikki TurussaRuotsin käytännön mukaanseulotut 40-74-vuotiaat

naiset. Uusia tutkimustulok-sia on luvassa vuoden 2002aikana.

Siirtymisaikaakaivataan Nopeasti voimaan tulleenuusien viranomaisohjeidenaikataulun vuoksi on mm.Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksessä jouduttu vuodenalussa peruuttamaan josovittuja seulonta-aikoja.Tämä on aiheuttanut paljonkäytännön hankaluuksia jaepäselvyyttä.

- Jos mammografiaseulon-toihin oikeutettujen ikärajoi-hin ja sitä kautta seulottavienjoukkoihin tulee muutoksia,on asia valmisteltava huolel-lisesti laajan asiantuntija-työryhmän työn tuloksena.On saatava kattava tutkimus-näyttö seulontojen turvalli-suudesta ja tehtävä muutok-sia vasta järkevän, esimer-

kiksi kahden vuoden mittai-sen siirtymäjakson jälkeen.Asioiden epäselvyys huoles-tuttaa luonnollisestiseulontoihin odottavia naisia.Joka tapauksessa kannattaamuistaa, ettei missään vai-heessa ole todistettu, ettämammografioista olisi näilleikäryhmille mitään tervey-dellistä haittaa, korostavatLounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen toimitusjohtaja KariOjala ja vastaava lääkäriOsmo Räsänen.

Tilanne mammografiarinta-malla on tällä hetkellä Suo-messa odottava. Tammikuus-sa Säteilyturvakeskuksessajärjestetyssä tiedotus- jakeskustelutilaisuudessatunteet kuohuivat, kun asian-tuntijat vaihtoivat mielipitei-tä. Sosiaali- ja terveysminis-teriöltä kaivattiin selkeitäkannanottoja asiaan.

Teksti: Tuula VainikainenKuva: Seilo Ristimäki

Mammografioiden säteilymäärä on mitättömän pieni: röntgen-säteilystä aiheutuva mahdollinen, laskennallinen ja tilastollinenhaitta lisääntyvinä rintasyöpätapauksina tai rintasyöpäkuoleminaon asiantuntijoiden mukaan mitättömän pieni tai olematon, tiivistääSuomen Radiologiyhdistyksen puheenjohtaja, professori Peter DeanTurun yliopistosta.

RINTATUTKIMUS-Avoinna: ma-to klo 8-18 ja pe klo 8-15

Puhelin 2657 933 Itäinen Pitkäkatu 30 b, III krs TURKU

Teemme kaikkia rinnan alueen tutkimuksialuotettavasti ja nopeasti.• Mammografiatutkimukset• Ultraäänitutkimukset• Neulanäytteet (ohut- ja paksuneula)• Muut tutkimukset; punktiot, galaktografiat eli varjoainetutkimukset jne.

Meillä on kokenut henkilökunta ja uusintatekniikkaa olevat laitteet.

Mikäli et saa kutsua mammografiaseulontaan,voit aina tarvittaessa tulla tutkimukseen varaamallaajan.

Neuvonta-asemamme toimii perjantaisin klo 9–11maksuttomasti ja ilman ajanvarausta. Tervetuloa!

Rintasyövän neuvonta-asemat

1. Katso peilistä

Asetu ylävartalo paljaana peilin eteen kädet alhaalla.Nosta sitten kädet pään yläpuolelle. Tarkkaile liikkeenaikana, onko rinnoissa tai nänneissä muodonmuutos,sisäänvetäymä tai ihottuma.

Tutki rintasisäännöllisesti

2. Tunnustele sormilla

Tunnustele rintasi säännöllisesti kerran kuukaudessa.Rintarauhasen tunnustelu onnistuu parhaitenselinmakuulla tai suihkussa. Saippuan tai voiteenkäyttö helpottaa. Mahdollisiin uusiin muutoksiintulee kiinnittää huomiota.

Tunnustelun avulla on mahdollista löytää kyhmyjätai muita löydöksiä, mutta niiden laadun selvittä-minen edellyttää lisätutkimuksia (mammografia,ultraäänitutkimus, neulakokeet).

3. Muutokset, jotka vaativat varmennustutkimuksia.

• kyhmy tai kovettuma

• rinnan ihon tai nännin sisäänvetäytymä

• ihottuma tai haavauma nännipihassa tai nännissä

• eritystä rinnasta (verensekainen tai verinen)

TURKU, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. RintatutkimuskeskusItäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TURKUavoinna: ma-to klo 8-18, pe klo 8-15, puh. 02-2657 933, ilman ajanvarausta

LOIMAA, Loimaan Aluesairaala, Syöpäneuvonta-asemaVapaudenkatu 12 B, 32200 LOIMAAavoinna: ma-to klo 9-10, puh. 02-761 3297, ajanvaraus

SALO, Salon Röntgen Oy RintatutkimusasemaHelsingintie 52, 24100 SALOavoinna ma-to klo 12-16, puh. 02-727 1800, ajanvaraus

Liity sinäkin omistajajäseneksemme ja keskitä

pankkiasiasi meille. Saat rahanarvoisia Platina-

etuja sekä mahdollisuuden ansaita Platina-

bonuksia, joilla voit kuitata palvelumaksujasi.

Saat siis taloudellista hyötyä. Tule ja kysy lisää!

Platina on bonusta pankkiasioissa.

www.osuuspankki.fi.

Bonusta pankkiasioissa.

SYÖVÄNTORJUNTA6 n:o 1/2002LOUNAIS-SUOMEN SANOMAT


Syöväntutkimus-työn täytyy tietystikiinnostaa jokaista,sanoo HannuReivonen, IfVahinkovakuutus-yhtiö Oy:nLounais-Suomenyritysalueenaluejohtaja.Reivonen on myösMoikoistenSyöväntutkimus-säätiön hallituksenuusi jäsen.

Syöväntorjunta on tärkeäkansanterveydellinen,yhteiskunnallinen asia, yksimonien vastaavienjoukossa, Reivonen sanoo.

Hänen mielestään onjopa hieman outoa, että niinvakavia asioita kuinesimerkiksi syöväntorjun-taa joudutaan hoitamaankeräyksin ja tempauksin.Yhteiskunta on siirtänytvastuulleen kuuluvia asioitajärjestöjen hoidettaviksi.

- Se ei ole perustaltaanoikein. Toki yhteiskuntakinon näissä asioissa mukana,mutta se ei vain tee

tarpeeksi.

Reivosen mukaannykysysteemissä järjestöiltäkuluu paljon rahaahyväntekeväisyystoiminnanylläpitämiseen, rattaidenpyörittämiseen. Nekin varatpitäisi voida suunnatasuoraan hyväntekeväisyy-den kohteisiin.

- Maailma on tällainen:raha ei riitä. Siitä seuraa,että tarvitsemme hyvän-tekeväisyyttä, jotta asiatetenisivät. Sen avulla voisaada suuren joukonihmisiä asettumaanoikeaksi katsotun ideantaakse.

Monet yritykset tukevatyleishyödyllisiä yhteisöjäesimerkiksi ostamalla isonpinon lippuja näidenjärjestämiin hyvänteke-väisyyskonsertteihin taimuihin tapahtumiin. MyösReivosen edustama yhtiöon tehnyt niin.

Reivonen vastaa myöntä-västi kysymykseen, saakoyritys tarpeeksi vastinettalippurahoilleen pelkästätaidenautinnosta.

- Totta kai saa. Ei voi olla-kaan mitään muita odotuk-sia.

Yhtiönsäedustaja Syöväntorjuntatatyö onaluejohtaja HannuReivoselle entuudestaanjokseenkin vierasta. Hänedustaa ensisijaisestiyhtiötään MoikoistenSyöväntutkimussäätiönhallituksessa.

- Minut on katsottutoimeni vuoksi sopivaksisäätiön hallitukseen, häntoteaa.

Reivonen sanoo, etteivakuutusyhtiöiden toimintavoi olla kovin pyyteetöntä,sillä ne ovat kaupallisiayrityksiä. Hän ei kuitenkaantarkoita, että suhtautuisisyöväntorjuntaan tai hyvän-tekeväisyyteen kylmästi.

- Omassa suvussanikinon syöpään sairastuneita,joista osa on parantunutsairaudestaan ja osamenehtynyt. Harvassa ovatne ihmiset, jotka eivät olisitavalla tai toisella joutuneetsyövän kanssa tekemisiin.

Teksti ja kuva: Viivi Vuorinen

Aluejohtaja Hannu ReivonenMoikoisten Syöväntutkimussäätiön hallitukseen

Yhteiskunta siirtänyt vastuutaanhyväntekeväisyysjärjestöille

Vapaaehtoisjärjestöthoitavat yhteiskunnallekuuluvia tehtäviä,aluejohtaja HannuReivonen sanoo


Ei tupakkaa tänne, sanovat Liedon Keskuskoulun 7 G-luokan oppilaat. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksentupakka-asiantuntija Margetta Lotila (vas.), Liedon Keskuskoulun terveydenhoitaja Marjatta Petterssonja luokanvalvoja Liisa Lehto-Ääri toimivat tupakoinnin ehkäisyprojektin vetäjinä.

Sairaaloidenlääkebudjetiteivät pysyhoitojenvauhdissa- Viime vuonna jouduimmekorottamaan lääkebudjettiakesken kauden 15 prosen-tilla, kertoo professoriSeppo Pyrhönen Turunyliopistollisen keskussai-raalan onkologian klinikalta.Kulujen vastapainoksilymfoomapotilaat saavatentistä paremman ennus-teen taudistaan ja hoidotovat paremmin siedettyjäkuin ennen. Lymfoomien hoitokeskittyy yliopisto- jakeskussairaaloihin, joissapainiskellaan budjettiraa-mien ja uusien hoitojenvälisissä ristiriidoissa.Lääkäri, jolla on budjetti-vastuu, joutuu potemaanhuonoa omaatuntoa siitä,että tekee työnsä hyvin jaettä potilas selviytyyparemmin sairaudestaan. - Tähän asti Suomessa onvoitu lähteä siitä, ettäsyövän uudet hoidototetaan käyttöön, josniiden hyödyistä on selväänäyttöä, sanoo professoriSeppo Pyrhönen. Esimerkiksi follikulaarisen

lymfooman hoidossa onkäytössä rituksimabi-niminen vasta-aine. Lääkeannetaan useimmitenyhdistelmähoitona ja senkustannukset vaihtelevatannostuksesta riippuen50.000-100.000 markkaaneli 8500-17 000 euroonpotilasta kohti.

Räätälöidythoidot tulleetnopeasti - Lymfoomien hoito onmuutaman viime vuodenaikana kehittynyt nopeam-min kuin viimeisten kah-denkymmenen vuodenaikana, sanoo erikoislääkäriLasse Teerenhovi HUS:nSyöpätautien osaamiskes-kuksesta. Uusi lymfooma-luokitus, joka perustuumikroskooppitutkimuksenlisäksi syöpäsolun mole-kyyligeneettisiin löydöksiin,on kasvattanut alatyyppienmäärän moneen kym-meneen. Jokaisella ala-Tyypillä on oma taudinku-vansa, ennusteensa jamyös räätälöity hoitonsa. Solunsalpaajahoidonrinnalle on tulluttäsmähoito, jota käytetäänjo nyt follikulariisenlymfooman hoidossa.

Vasta-ainesitoutuu B-imusolujenpinnalla olevaanvalkuaiseen.

Useimmat Suomessatodetut lymfoomat ovatlähtöisin B-imusoluista,joten hoidettavia potilaitaon satoja vuodessa.Mahalaukun MALT-lymfoomahoidetaan antibiootein Toisaalta lymfoomientarkentuva luokittelumerkitsee yhä räätälöi-dympää hoitoa. - Hyvä esimerkki on maha-laukun MALT-lymfooma.Uuden lymfoomaluokituk-sen ansiosta opittiin, ettähelikobakteeri saattaaaiheuttaa mahalaukunlimakalvolle kyseisenlymfooman, sanoo LasseTeerenhovi. - Yllätys on suuri, kunhuomattiin, että hoitamallabakteeri antibiootein senaiheuttamat lymfoomatparanivat. Nykyään maha-lukun MALT-lymfoomaahoidetaankin hävittämällähelikobakteerit antibioo-tein. Tämä on ensimmäinenpahanlaatuinen kasvain,jota hoidetaan antibiootein.

Terveydenhuollon on varauduttava aivan uudella tavalla syövänhoidonlääkekulujen nousuun, jotta syöpäpotilaat voisivat saada parhaan mahdollisenhoidon tautiinsa. Näin arvioivat Syöpäsäätiön koolle kutsumat imusolmukesyövänjohtavat asiantuntijat kokouksessaan Tuusulassa helmikuun alussa. Kaksipäiväisenkokouksen aiheena oli imukudosten pahanlaatuisten kasvaimien, lymfoomien,hoito.

Lymfoomien hoito keskittyy yliopisto- ja keskussairaaloihin,joissapainiskellaan budjettiraamien ja uusien hoitojen välisissäristiriidassa.Lääkäri, jolla on budjettivastuu, joutuu potemaan huonoaomatuntoa siitä, että tekee työnsä hyvin ja että potilas selviytyy paremminsairaudestaan, toteaa professori Seppo Pyrhönen

Syövänhoidon lääkekulut nousussaImusolmukesyöpien hoito muuttunutnopeasti vain muutamassa vuodessa

Koululaiset kävivät taisteluuntupakkaa vastaan- On jokaisesta itses-tään kiinni, tupakoi-ko vai ei. Jos on oi-kein kauan polttanut,siitä ei välttämättäkovin helposti pääseeroon, miettii AnninaLehtonen, LiedonKeskuskoulun 7 G-luokan oppilas. - Kukaan muu ei voi päät-tää kenenkään puolesta tupa-koimisesta, Anninan luokka-toveri Otto Pärssinen myöstoteaa. Kaikki Liedon Keskus-koulun 7 G-luokan oppilaatovat mukana Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen jakoulun projektissa, jonkatavoitteena on edistää lastenja nuorten tupakoimatto-muutta. Vielä nimeämättö-mässä hankkeessa lapset januoret itse ovat pääroolissa.

Hankkeen alkuvaiheessakoululaiset ovat luokanvalvo-jansa Liisa Lehto-Äärin kans-sa tehneet piirroksia, kirjoit-

taneet aineita ja jatkokerto-musta sekä laatineet tupa-koinnin aloittamisen ehkäi-syyn soveltuvia ohjeita.Aineisto julkaistaan interne-tissä lähitulevaisuudessa.

Nettisivuston keskustelu-palstalla jutellaan tupakoi-mattomuuteen liittyvistäaiheista. Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen työntekijäkäy keskustelupalstanaineiston läpi ennen kuin sejulkaistaan netissä.

- Vielä paljon enemmänkinolisi voitu tehdä, Otto Pärssi-nen arvioi. Annina Lehtosenmielestä keskustelua omanluokan tupakoimattomuu-desta on ollut mukavaa käy-dä. Sekä Otto että Anninakertovat miettineensä tupa-koinnin terveyshaittoja.Annina on lisäksi pohtinuthieman myös polttamisenvaikutuksia ulkonäköön.

Tupakkaprojekti sai alkun-sa, kun Liedon Keskuskoulunterveydenhoitaja MarjattaPettersson otti yhteyttä Lou-

nais-Suomen Syöpäyhdistyk-seen. Yhdistyksen tupakka-asiantuntija, lehtori MargettaLotila lähti mukaan yhteis-työhön.

- Tässä voi nähdä moniam-matillisen tiimin voiman.Hanke on edennyt yllättävänripeästi, kun ottaa huomioon,että se sai alkunsa lokakuus-sa 2001, Lotila toteaa.

Myös lasten vanhemmatovat suhtautuneet myöntei-sesti tupakkaprojektiin ja toi-mineet osaltaan yhteistyös-sä hankkeen vetäjien kanssa.

Margetta Lotila näkee, ettäperuskouluilla on tärkeä rooliennaltaehkäisevässä työssäyhdessä vanhempien kanssa.Suomalaiset aloittavat poltta-misen nuorina; puolet tupa-koitsijoista on vähintäänkokeillut polttamista joennen 15 vuoden ikää.

Tupakoinnin ehkäisyprojektinmateriaalia julkaistaannettiosoitteessa www.lssy.fi.

Teksti: Viivi VuorinenKuva: Matti Äärilä

Yli tuhatsuomalaistasairastuuvuosittainlymfoomaan

- Lymfoomat jaetaanns. non-Hodgkininlymfoomiin jaHodgkinin tautiin- Non-Hodgkininlymfoomia todetaanSuomessa vuosittainyli 900. Ilmaantuvuuson kaksinkertaistunut1960-luvulta. Syytätämän syöpätaudinyleistymiseen eitiedetä. Se on naisten6. ja miesten 5. yleisinsyöpä.- Hodgkinin tautiinsairastuu vuosittain110-140 suomalaistaja sen ilmaantuvuuson pysynyt samanasekä Suomessa ettämuissa länsimaissa-Lymfoomienennusteet ovatparantuneet selvästivuosien aikana.

Hyötyä ihmiselle ja ympäristölle

www.turkuenergia.fi • www.hyotytuuli.com

Hyötytuuli on tuulivoimalla tuotettua sähköä. Tuu-livoima on ympäristöystävällinen energiantuotanto-vaihtoehto, sillä tuulivoimalat eivät aiheuta tuotanto-käytössä minkäänlaisia päästöjä ilmakehään.

Turku Energian myymä Hyötytuuli-sähkötuotetaan Suomen suurimmassa tuulipuistossa, Porin Reposaaressa.

Kysy lisää Turku Energiasta puhelin 0800-02500tai www.turkuenergia.fi tai www.hyotytuuli.com

Syöpä on tulevaisuudessaentistä useamman suoma-laisen tauti, koska väestönikääntyessä syöpää aiheutta-vat tekijät ehtivät vaikuttaaaiempaa kauemmin.

• Syövällä on sanana edel-leen aika jylhä kaiku. Taudinselviäminen koskee ainamyös potilaan lähipiiriä -omaisia, ystäviä ja työtove-reita, mutta omalla tavallaanmyös lääkäreitä ja hoitohen-kilökuntaa. Jokainen lääkärion oman taustansa tulos jaelämänfilosofiansa heijastu-ma. Potilaan hoitotiimimyötäelää potilaan taudissa- hyvistä uutisista iloitaan jasuruja jaetaan. Toivon säilyt-täminen on tärkeää. Sairaa-lan ulkopuolella myös poti-lasyhdistyksen rooli on tär-keä keskinäisen tuen välittä-misessä. Tukea voi saadasekä tukihenkilöiltä ettämuilta potilailta.

• Hyvä hoitosuhde syntyyeri osapuolten ymmärrykses-tä. Potilaalla on oikeus vaatiaja vastaanottaa sekä tietoaettä hoitoa. Taudin alkuvaiheon kriittistä aikaa 1950-luvul-la potilas veti peiton päälleenja lopetti keskustelun kuultu-aan syöpädiagnoosistaan.Nykyisin hän haluaa vankanannoksen tietoa - mikä ontilanne, onko tauti levinnyt,kuinka hoidetaan… Hoito-prosessin aikaisessa tiedon-

- Lääkäri tuo potilaan ja lääkärin vuoro-vaikutukseen lääketieteen ja teknologiantuntemuksensa, potilas oman elämänsäarvot. Näistä elementeistä syntyy parhaim-millaan hyvä hoitosuhde, tiivisti emerita-professori Eeva Nordman avatessaanjuhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudenMeri-Karinassa vuoden 2001 joulukuussa.

välityksessä on varmasti ainaparantamisen varaa. Potilastuntuu tulkitsevan lääkäriltäsaatuja pieniäkin tiedonmu-rusia, joskus liiankin tarkasti.Totuus kuitenkin on, ettäkaikkiin asioihin ei ole ole-massa vielä selitystä, siksitarvitaan aktiivista syöväntutkimusta, selvitti emerita-professori Auli Toivanen.

- Syövän arvoituksenratkaisua on etsitty pitkäänja etsitään edelleenkin. Työon kuin suuren kookospäh-kinän särkemistä, se tapah-tuu pieninä paloina eri lääke-tieteen ja luonnontieteidentutkijoiden yhteistyönä.Perustutkijat opettelevatymmärtämään solujen toi-mintaa ja niiden viestintä-järjestelmiä, jotta voitaisiinkehittää uusia täsmälääk-keitä. Kliinisessä tutkimuk-sessa parannetaan syövänhoitamisen käytännön rat-kaisuja. Kaksoissokkotut-kimukset ovat tieteen kultai-nen standardi. Uusien ja van-hojen hoitojen vertailusokkona on välttämätöntä,jotta voidaan sulkea poissekä potilaan että lääkärinpelot ja toiveet. Joskusjoudutaan potilaalle myösaiheuttamaan kärsimystä,jotta syöpää voitaisiin hoitaa- emme voi leikata, elleiaiheuteta haavaa. Hoidoillaaiheutettavan hyödyn on

Potilaan ja lääkärin välinen

YHTEISTYÖ JALUOTTAMUS TÄRKEITÄHOITOSUHTEESSA


J

kuitenkin tällöin oltava suu-rempi kuin odotettavissaoleva haitta. Syövän hoidossakäytettävillä lääkkeilläkin onusein myös sivuvaikutuksia,tiivisti Toivanen.

Onko hyvää tapaakertoa huonojauutisia?Kuinka potilaalle parhaiten

kerrottaisiin syövän löytymi-sestä? - Ei taida olla olemassahyvää tapaa kertoa huonojauutisia. Kaikki eivät haluaottaa tietoa vastaan ja useinsuurin osa ensi hetkellävälitetystä tiedosta seulou-tuu potilaan mielestä, poh-diskelivat emeritaprofessoritEeva Nordman ja AuliToivanen .

Hoitoa ei kuitenkaan voidaaloittaa elleivät molemmatosapuolet tiedä missä men-nään. Me kerromme mitätiedämme, mutta tietojemmeon ensin oltava varmoja,tiivisti dosentti Martti Nurmi,joka alusti tilaisuudessaeturauhassyövän hoidosta.

Syövän toteamisessa jahoidossa ollaan viime vuosi-

kymmeninä edetty suurinharppauksin. Kun 1950-luvulla syövästä selvisi vainjoka viides syöpäpotilas, onyli puolet syöpäpotilaistanykyisin elossa viidenvuoden kuluttua.

Teksti: Tuula VainikainenKuva: Viivi Vuorinen

oskus kuulee sanottavan, että omaisiaan ja muuta lähi-ympäristöään ei pitäisi rasittaapuhumalla sairaudestaan,varsinkaan tällaisesta vakavasta,vaan heitä olisi yritettävä säästää.En ole varma, että asia on niin.Nuorelle ja miksei vanhemmallekinihmiselle on opettavaista joutualäheltä näkemään ja emotionaalisestiosittain läpikäymään läheisenihmisen vaikea sairaus ja kaikkimitä siihen liittyy. Itse olen kokenuttämän saman oman äitini ja isänisekä erään kolmannen henkilönkohdalla, enkä antaisi niitäkokemuksia pois. Näin ollen,vaikka tavallaan säälinkin läheisiänisiitä, että he joutuvat seuraamaansairauttani ja auttamaan minuasiinä, en tunne siitä syyllisyyttäenkä pidä sitä kovin pahana, koskasen kautta he voivat saada kokemuksia,joita eivät muuten olisi saaneet.Sen jälkeen he ehkä ymmärtävätaikaisempaa paremmin elämääja kuolemaa.

Kirsti Lagerspetz:Mitä tulee mieleen.Psykologin esseitä.

Tammi 2000.


PROTEESI-ASIAKAS

Ostaessasi meiltänormaalihintaiset

Rintaliivit, kokoliivittai uima-asun

Teemme valitsemaasimalliin taskun

ILMAN LISÄVELOITUSTA!

Eerikinkatu 6Kristiinankatu 10

LOUNAIS-SUOMEN SANOMATSYÖVÄNTORJUNTA 9n:o 1/2002

Tauti monien muiden joukossa:

Rintasyöpä onhoidettavissa- Emme edelleenkään pysty selittämäänkuka meistä ja miksi ja juuri tietyllähetkellä sairastuu rintasyöpään. Vainvajaa kymmenesosa rintasyövistäon perinnöllisiä. Elintapojen merkityson osittain epäselvä, mutta terveellisetelintavat ja riittävä liikunta ovattässäkin suhteessa hyvä valinta,tiivistää syöpätautien erikoislääkäriRiikka Huovinen TYKSistä.

Rintasyöpä löytyy edelleenjoko naisen itse havaitsemankyhmyn perusteella tai mam-mografiaseulonnoissa. Mam-mografia löytää yli puoletrintasyövistä ja useimmitentauti löytyy tällöin oireetto-massa vaiheessa. Kaikkirintasyövät eivät kuitenkaannäy mammografiassa.

- Vain kolmannes rintasyö-päpotilaista pääsee Varsinais-Suomessa nykyisin hoitoonsuositusajassa eli alle viikos-sa. Toisaalta 1-3 viikon odo-tus ei tunnu hoidon tuloksis-sa. Rintasyövän hoidon aloit-taa kirurgi, joka tekee arviontilanteesta ja poistaa syöpä-kasvaimen ja joko koko rin-nan tai tekee ns. säästävänleikkauksen, jossa vain osarinnasta poistetaan. TYKSissäon panostettu paljon rinta-syövän hoidon laatuun mm.professori Sirkka Laurinkehittämistyön muodossa,kertoo Huovinen.

Liitännäishoidoillasyöpä kuriin Leikkauksen jälkeen potilassaapuu syöpälääkärin elionkologin vastaanotolle,jossa päätetään jatkohoidois-ta. Tavoitteena on saadasyöpä kuriin sädehoidolla,sytostaateilla, hormoneillatai niiden yhdistelmillä.Liitännäishoidot varmistavatparanemisen eli niiden tehtä-vänä on nujertaa poistetustakasvaimesta mahdollisestikarkuun päässeet syöpäsolut

Syöpäpotilas muistaa yleensäkuin eilisen päivän hetken, jolloinhänen kerrottiin sairastavan syöpää.Keskellä kauhua ja epävarmuuttamerkityksettömäksi tarkoitetutsanat saavat merkityksen, jokapysyy. Siksi pitäisi miettiä,mitä sairastuneelle sanoo, mitenhänet kohtaa, sanoo psykologiJonna Soinio.

Lääkärin pitää olla tietoinen sanoistaan, psykologi Jonna Soinio sanoo

– Yllättävä syöpädiagnoosion käsittämätön järkytysihmiselle. Suuri osa sairastu-neista ei tiedä syövästämitään. Käsitys sairaudestasaattaa perustua isovanhem-pien kertomiin vuosikym-menten takaisiin tapauksiin.Jonna Soinio puhuu koke-muksesta, sillä hän sairastiitse rintasyövän kolmisenvuotta sitten. Tapa, jollasyöpädiagnoosi annetaan,vaikuttaa ratkaisevasti sairas-tuneen kykyyn selvitä uudes-ta elämäntilanteesta henki-sesti.

– Itse sain ilon kuulladiagnoosin kirurgiltani ErkkiNylamolta. Hän sanoi: ”Teilläon valitettavasti syöpä, muttame pystymme kyllä hoita-maan teidät”. Tunsin, ettäolin hyvissä käsissä, että voinluottaa siihen, että minuthoidetaan terveeksi.

Myös päinvastainen tapapiirtyy hauraassa tilassaolevan sairastuneen mieleenikiajoiksi: Lääkäri katsooikkunasta ulos, selkä potilas-ta kohden. Hän sanoo: ”Teilläon syöpä. Tilanne näyttääkyllä kovin, kovin pahalta.”– Näin asiasta todella ilmoi-tettiin eräälle henkilölle, jokasen seurauksena vielä vuo-den kuluttua uskoi, etteihäntä pystytä millään paran-tamaan. Lääkäri vei sanoil-laan häneltä kaiken. Potilassaattaa tarttua kahteensanaan, joten lääkärin pitääolla tietoinen sanoistaan,Soinio muistuttaa.

Ystävällisiä sanojatarvitaan – Diagnoosin kuuleminenon kuin sukeltaisi sumuun,parista viikosta ei muista

ELÄMÄ JATKUUSYÖPÄ-DIAGNOOSISTAHUOLIMATTA

usein ole se, joka syöpädiag-noosista kertoo.

– Toivoisin vain, että leikka-uksen merkitystä ei liioitel-taisi, mutta ei myöskäänvähäteltäisi. Potilaalle eipitäisi kertoa liikaa, kuintykinpiipusta, eikä myöskäänliian vähän, vaan riittävästija ottaen huomioon potilaanoman luonteen ja tempera-mentin.

Turussa rintasyöpäpotilaaton pyritty leikkaamaan kol-men viikon sisällä diagnoo-sista, joskus jopa viikossa.Syöpä ei Nylamon mukaankuitenkaan parissa viikossayleensä muutu hallitsemat-tomaksi.

– Helsingissä on käytössäalan viimeisimmät hoito-mahdollisuudet. Ihan yhtähyviä mahdollisuuksia ei olemuualla Suomessa, Turussa-kaan, Erkki Nylamo toteaa.

Yhdessäollaan tiimi Muutamien viikkojenkinpituinen odotus tuntuu syö-päpotilaan kannalta ikuisuu-delta. Hänen mielessäänpyörii kymmeniä kysymyk-siä: todettiinko sairauteniliian myöhään? miksi pitiodottaa tuloksia? miksi asias-ta kerrottiin niin julmasti?Potilaasta voi tuntua, ettähänen tunteitaan ei ymmärre-tä.

Potilaalla on syöpätautienerikoislääkärin Eeva Salmisen

mielestä oikeus odottaa,että hoitohenkilökuntakohtaa hänen sairautensakokonaisvaltaisesti, muu-nakin kuin vain solubio-logisena häiriötilana. –Syöpään sairastuneellesairaus on fyysisen vaivanohella myös koettu tila.Hoidon ammattilaisille-kaan hän ei saa olla vainsairauden kohde, vaan hänon oman sairautensahoitoon vaikuttava aktii-vinen tekijä. Ristiriita voisyntyä, jos potilas saalääkäriltään kyllä tietoa,mutta ei juuri sitä tietoa,jota hän haluaa: tietoaomasta tapauksestaan,omaan sairauteensa räätä-löitävästä parhaasta mah-dollisesta hoidosta. Hänkaipaa tukea ja empatiaa.

– Lääkärien tulee suhtau-tua ymmärtäväisesti poti-laisiin, tukea myös heidänomatoimista tiedonhankin-taansa ja keskustella senpohjalta. Yhdessä ollaantiimi ja autetaan potilastajatkamaan elämäänsämahdollisimman normaa-liin tapaan, Eeva Salminentoteaa

Teksti: Leija SironenKuva: Tertti Pietilä

Artikkeli perustuu 13.11.2001Turussa järjestetynkoulutusiltapäivän ”Elämäsyöpädiagnoosin jälkeen”ohjelmassa olleisiin esityksiin.

mitään. Siksi on tärkeää, ettätoinen ihminen tuleevastaan, antaa potilaalletukea – ja puhuu suomea, eilatinaa, jolloin potilasymmärtää vain joka toisensanan eikä kokonaisuuttaollenkaan.

Ensikäynti syöpätautienpoliklinikalla on sekin iki-muistoinen hetki. – Jokainenkertoo siitä järisyttävänäkokemuksena. Syöpäpolikli-nikka on monelle ihmisellepahin paikka, mitä kuvitellasaattaa. Sairastunutta pitäisi-kin siellä ”paapoa” kuinpientä lasta, taputtaa olalle,sanoa joku pieni ystävällinenja rohkaiseva sana. Ja yliopis-tosairaalassa pitäisi muistaakertoa potilaalle etukäteen,että lääkärit vaihtuvat.

On muutenkin riittävänjärkyttävää, että sairaalassaei ole omalääkäriä, vaanjokaisella käyntikerralla onedessä todennäköisesti erihenkilö.

Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen psykologinatyöskentelevän Jonna Soinionnäkemykset perustuvathänen omien kokemustensalisäksi syöpäpotilaidensopeutumisvalmennus-kursseille osallistuneidennaisten kertomuksiin.

Ei tietoa kuintykinpiipusta Rintasyöpäpotilaita hoitavakirurgi Erkki Nylamo ontietoinen ”pienien sanojen”merkityksestä keskellä krii-siä. Kirurgilla ei itselläänkäänole helppoa, jos kasvainvasta kesken leikkauksenpaljastuukin pahanlaatui-seksi. Kirurgi ei kuitenkaan

ja pienentää näin uudelleensairastumisen riskiä.

- Liitännäishoitojen tehoon parantunut huomattavastijo niinä vuosina, kuin olenitse hoitanut syöpäpotilaita,kertoo vuonna 1984 lääkärik-si ja vuonna 1992 syöpätau-tien erikoislääkäriksi valmis-tunut Riikka Huovinen.

Syöpähoitoihin liittyy vali-tettavasti myös sivuvaikutuk-sia, sillä sytostaatit voivataiheuttaa pahoinvointia jasädehoito turvotusta ja puno-tusta hoidetulle alueelle.Sädehoidon osumatarkkuut-ta ollaan voitu huomattavastiparantaa. Hiusten lähtöävoidaan ehkäistä käyttämälläsytostaattitiputusten aikanajäähattua. Leikkauksen jäl-keinen yläraajan turvotussaadaan kuriin jumpalla jamonet ovat saaneet apualymfaterapiasta.

Rintasyöpä on sairausmonien muiden kroonistensairauksien joukossa. Senehkäisemiseksi jokainen nai-nen voi huolehtia omistaelämäntavoistaan eli eläämahdollisimman terveellises-ti. Vähärasvainen ja vähäka-lorinen ravinto, vain kohtuul-lisesti alkoholinkäyttöä jariittävä liikunta ovat hyväennaltaehkäisyn resepti. Rin-tojen omatarkkailu ja mam-mografiassa käynti auttavatlöytämään mahdollisen rinta-syövän mahdollisimman var-hain, jolloin hoitotuloksetovat lupaavia. Rintasyövänehkäisyn kanssa puurtavatmm. ravitsemustutkijat. Tällähetkellä selvitetään mm.kasvilignaanien vaikutustasyöpään. Ehkä tulevaisuu-dessa saamme terveysvai-kutteisten elintarvikkeidenjoukkoon myös rintasyöpääehkäisevän leivän?

Erikoislääkäri Riikka Huovinenalusti rintasyövän hoidostajuhlavuoden Studia Generalia-tilaisuudessa Meri-Karinassa13.12.2001.

Teksti: Tuula VainikainenKuva: Matti Äärilä

Eerikinkatu 920100 Turkupuh. 231 9277

Uudet monofilament pohjaiset peruukit saapuneetPeruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi.

Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin.

Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeentuotavat peruukkimallistot.Hetitoimituksessa laaja varasto.

Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples,Hairaisers, Hair Parade, Hair Trix,Henri Margu, Natural Image,Stefan Bauer, Perucci, Wig, Fraca Ferretti,

peruukkiliike


Salo-Karina sijaitsee osoitteessa Helsingintie 52. Siinä on kaksitoistapalveluvuokra-asuntoa.Salo-Karinassa on aina kaveri

Vartiaiset viihtyvätkaksiossaan

Eeva ja Timo Vartiainenmuuttivat palveluvuokrataloSalo-Karinaan ensimmäistenjoukossa talon valmistuttuahuhtikuun 2001 alussa.Valoisa 41 neliön päätyhuo-neisto riittää pariskunnallehyvin, kun talossa on lisäksiyhteisiä kerhotilojakin.Pyykinpesutilat ja sauna ovathyvin varustettuja ja talonasukkaiden ahkerassa käy-tössä. Kesällä asukkaidenkelpaa paistatella päivääpihalla tai isolla yhteiselläparvekkeella.

- Hyvin olemme viihtyneet,Timo Vartiainen sanoo, jaesittelee asunnon näppäriäyksityiskohtia, muun muassakylpyhuoneen ja makuuhuo-neen liukuovia. Ne helpotta-vat liikuntarajoitteistenasukkaiden arkisia toimia.

Myös turvapalvelujärjestel-mä saa Vartiaisilta kiitosta.Sitä on talossa jo tositilan-teessa kokeiltukin, ja systee-mi toimi hyvin.

Salo-Karinan asunnot ontarkoitettu Salon ja lähikun-tien syöpäsairaille ja muillepitkäaikaissairaille. Asumi-nen on itsenäistä, mutta

halutessaan asukas voi hank-kia esimerkiksi siivousapuatai sairaanhoitoa ostopalve-luina.

- Täytyy muistaa, että tämäon palvelutalo, ei täydenpalvelun talo, Salo-Karinanemäntänä toimiva KatariinaSutinen sanoo.

- Suunnitelmia talon asuk-kaiden yhteisiksi toiminnoik-si on vireillä, mutta omat voi-mavarani ovat aviomiehenisairauden takia rajalliset. Onparempi edetä pikkuhiljaa.

Paikallisosastovireänä Kaikki Salo-Karinan nykyi-set asukkaat tulevat itsenäi-sesti toimeen, joten tarvettaesimerkiksi ruokapalvelulleei ole vielä ollut muutoin kuintilapäisesti. Asukkaat eivätkuitenkaan eristäydy kotei-hinsa, vaan kaksi kertaa kuu-kaudessa talossa järjestäänyhteisiä tapahtumia.

Salo-Uskelan seurakunta jaSalo-Karinan asukkaat järjes-tävät hengellisen tilaisuuden

- Salo-Karinassa voiasua kuin kotonaan;täällä saa olla yksinsilloin kun haluaa.Silti kaverikin löytyyaina, Eeva Vartiainensanoo.

joka kuukauden toisenamaanantaina. Lounais-Suomen SyöpäyhdistyksenSalon paikallisosasto kokoon-tuu palvelutaloon jokakuun viimeisenä torstaina.Tilaisuudet ovat avoimiamyös muille kuin yhdistyk-sen jäsenille tai talonasukkaille.

Helmikuussa Salo-Karinas-sa on luento kivunhallin-nasta. Maaliskuussa teemanaon kasvisruoka, huhtikuussalymfahoito. Toukokuussapaikallisosasto tekee kevät-

Eeva ja Timo Vartiainen ovat tyytyväisiä oloihinsa Salo-Karinassa.

Kuva: Matti ÄäriläKatariina Virtanen ojensi kukka-kimpun rouva Tellervo KoivistolleSalo-Karinan vihkiäistilaisuudessa.

SALO-KARINAVIHITTIIN KÄYTTÖÖNSYYSKUUSSA

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen palveluvuokra-talo Salo-Karina vihittiinkäyttöön viime syyskuuntoisena päivänä. Vihkimi-sen suoritti rouva TellervoKoivisto, toiminta- ja palve-lukeskus Meri-Karinan suo-jelija. Salo-Karina valmistuikeväällä 2001.

Yhdistyksen puheenjoh-tajan, valtiosihteeri RaunoSaaren mukaan tarvitsem-me sosiaaliset tarpeethuomioivaa asuntopolitik-kaa. Sitä ei voi erottaasosiaalipolitiikasta.

- Mikäli asumiseen liitty-vät kysymykset eivät olekansalaisten ja aivan erityi-sesti vanhusten, vammais-ten ja pitkäaikaissairaidenosalta kunnossa, hyväkinyhteiskunnallinen tuki, apuja palvelut valuvat huk-kaan, Saari totesi juhla-puheessaan.

- Uudenlaista vastuunjakoaja roolien selkiyttämistätarvitaan asiakkaiden, pal-veluitten tuottajien, rahoitta-jien ja järjestöjen keskensekä uskallusta myös markki-namekanismien hyödyntämi-seen.

Salo-Karinan rakentami-seen tähdännyt hanke lähtiliikkeelle, kun Lounais-Suo-men Syöpäyhdistys sai testa-menttilahjoituksena puoli-osuuden Helsingintie 52: ssäsijaitsevasta tontista. Yhdis-tys lunasti myöhemmin kuo-linpesän muilta osakkailtatontin toisen puolikkaan.

Salo-Karinan kokonais-rakennuskustannukset ovat7,5 miljoonaa markkaa.Hankkeelle myönnettiin val-tion asuntolainaa 2,5 miljoo-naa markkaa ja raha-auto-maattiyhdistyksen avustusta1,2 miljoonaa markkaa.Rakennuksen kokonaispinta-ala on 612 neliömetriä.

Karinarannan asukkaillesekä kotisaattohoidon poti-laille, heidän omaisilleen jamuille läheisilleen suunna-tut kyselyt kartoittivat pal-veluihin liittyvien asioidenmerkitystä vastaajalle janiiden toteutumista käytän-nössä. Vastaajat antoivatarvosanoja numeroin 1-5,joista 1 oli huonoin ja 5paras.

Karinarannan asiakastyy-tyväisyyskyselyyn vastasikolmetoista palveluasunto-jen asukasta. Vastaajat oli-vat käyttäneet Karinaran-nan palveluista ajallisestieniten ruokapalveluja: käyt-tötunteja oli keskimäärin4,2 tuntia päivässä. Eniten

Asiakkaat tyytyväisiäKarinarantaan ja kotisaattohoitoon

Vuoden 2001 lopulla tehdytasiakaskyselyt antoivat hyvät arviotLounais-Suomen SyöpäyhdistyksenKarinarannan palveluasunnoille sekäyhdistyksen kotisaattohoitopalveluille.

käyttäjiä puolestaan oli sii-vouspalveluilla, seitsemänhenkeä.

Useimmat Karinarannanasiakaskyselyssä arvioidutseikat olivat vastaajien mie-lestä toteutuneet hyvin taierittäin hyvin. Näillä asioillaoli heille myös paljon merki-tystä.

Esimerkiksi Karinarantaanmuuttaminen oli vastaajienmielestä helppoa ja sielläasuminen turvallista. Palvelu-asuntojen varustelu arvioitiinriittäväksi.

Karinarannan hoitajatolivat ammattitaitoisia ja heosasivat kuunnella asiakasta.

Hoito oli kärsivällistä, ystä-vällistä ja huolehtivaista.

Henkilökuntaasiakkaita varten Karinarannan henkilökun-nan tunnettiin olevan ole-massa juuri asukkaita varten.Vastaajien olo oli turvallinen,ja he kokivat, että hoito pe-rustui heidän tarpeisiinsa.Karinarannan ilmapiiriä pidet-tiin kiireettömänä ja myöntei-senä.

Joissakin asioissa oli paran-tamisenkin varaa. Pelkojenkäsittelyyn saatu apu saikeskiarvon 3,9, samoin hen-gellisten tarpeiden huomioon

ottaminen. Nämä asiat eivättosin merkinneet asukkailleerityisen paljon.

Asukkaiden keskuudessasuosituimpia ajanviettotapo-ja olivat lehtien lukeminen,television katselu ja muidenkanssa seurusteleminen.Teematuokioita päiväsalissaja ostosretkiä kaupungilletoivottiin lisää. Myös juma-lanpalveluksilla, teatteri- jakonserttiilloilla sekä ohja-tulla ulkoilulla oli kannatta-jansa.

Kotisaattohoitokinammattitaitoista Kotisaattohoitoa koskenee-

seen kyselyyn vastasi 61asiakasta, joista 11 oli poti-laita ja muut potilaan lähei-siä. Asiakkaat olivat käyttä-neet eniten hoitajien ja eri-koislääkärien palveluja sekäsairaankuljetuspalveluja.

Asiakkaat olivat tyytyväisiäkotisaattohoidon lääkärienja hoitajien ammattitaitoon.Hoitajat osasivat kuunnellapotilasta ja he pitivät aktiivi-sesti yhteyttä potilaaseenkäynnein ja puhelimitse.

Potilaat kokivat, että heitäarvostettiin ja heidät hyväk-syttiin. Henkilökunnan omathuolet eivät häirinneet hoi-toa. Korkeimpia arvosanojasaaneet seikat olivat myös

tärkeitä vastaajille.

Asiakkaat eivät olleettäysin tyytyväisiä kaikkiintoimintoihin, joita he pitivättärkeinä. Kotisaattohoidostavoisi esimerkiksi olla tarjollaenemmän ennakkotietoa.Myöskään päivystysajan jasairaankuljetuksen palvelujaei aina saanut käyttöönsäkovin nopeasti (keskiarvo3,9). Henkisen kärsimyksenaiheuttamaan pahaan oloonsaatu apu sai keskiarvon 3,8.

Kotisaattohoidon potilai-den arviot toiminnasta olivatkeskimäärin myönteisempiäkuin heidän omaistensa.

retken Teijoon. Osasto järjes-tää myös teatteriretkiä.

- Paikallisosaston toimintaon vireää. Olisimme iloisia,jos enemmän miehiä tulisimukaan. Siinä tuntuu olevanjonkinlainen kynnys, jotamonien miesten on vaikeaylittää. Ehkä ainoastaanmiehille suunnatut tilaisuu-det rohkaisisivat heidätkinmukaan, Katariina Sutinenmiettii.

Salo-Karinassa, Helsingintie52, on kaksitoista palvelu-

vuokra-asuntoa, joista yksion vapaana ja vuokrattavis-sa. Asunnoista neljä onyksiöitä, loput kaksioita.

Palvelutalon pohjakerrok-sessa toimii Salon RöntgenOy:n rintatutkimusasema.Sinne pääsee tutkittavaksilääkärin lähetteellä ja kotiintulevalla kutsulla seulontaan.Rintatutkimusaseman yhtey-dessä toimii syöpäneuvonta-asema tiistaisin klo 14 -16.Aseman palvelut ovatmaksuttomia.

Teksti ja kuvat: Viivi Vuorinen



väksi erityisesti syöpäpoti-laiden hyväksi. Juhlatilaisuu-dessa toimikunta lahjoittiyhdistykselle 50.000 mark-kaa käytettäväksi syöväntor-juntatyöhön. Naistoimikun-nan edustajina lahjoituksenojensivat farmaseutti PaulaLeppä ja KTM KristiinaStåhlberg. (oik.) (kuva 2)

Varsinais-Suomen Syövän-torjuntatyön Tukiyhdistys r.y.perustettiin vuonna 1982.Varoja Tukiyhdistys kerääjärjestämällä arpajaisia sekämyymällä äänitteitä. Tukiyh-distyksen edustajina varatuo-mari Juhani Reimari ja kapelli-mestari Kalevi Rothberg (oik.)luovuttivat Lounais-SuomenSyöpäyhdistykselle 50.000markkaa. (kuva 3)

Oy Leiras Finland Abmuisti juhlivaa yhdistystälahjoituksella. Lääketieteel-linen johtaja Juhani Elo luo-vutti 20.000 markkaa käytet-täväksi rintasyöpäpotilaiden

JUHLIVA YHDISTYSVASTAANOTTILUKUISIA MERKITTÄVIÄLAHJOITUKSIALounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen piirissä on neljänvuosikymmenen ajan toimi-nut Ompelukerho, joka vuo-sittain on vapaaehtoisentoimintansa tuloksena lahjoit-tanut syöpäpotilaiden hoitoja kuntoutustoimintaan sekänaisten rintasyövän varhais-toteamisen tehostamiseenmerkittävästi varoja. Juhlati-laisuudessa kerho lahjoitti25.000 markkaa yhdistyksel-le käytettäväksi syöväntor-juntatyöhön. Lahjoittajinatoimivat rouvat Leila Lind-ström, Sirpa Aulin (oik.) jaMaila Fagerström (vas.), jokaon toiminut Ompelukerhos-sa sen perustamisestalähtien. (kuva 1)

Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen Naistoimikuntaperustettiin vuonna 1973.Muotinäytöksiä ja juhlia jär-jestämällä Naistoimikuntakerää vuosittain huomatta-van määrän varoja käytettä-


4.3.

2.1.

5.

Hallituksen puheenjohtajaRisto Muinonen MartinexOy:stä huusi taiteilijaMarkku Waulakorven“Kuusenhakumatka” -työn16.000 markalla ja pääsikättelemään taiteilijaWaulakorpea.Tapahtumaatodistavat taidehuutokaupanjärjestäjä, galleristi PerttiLennart Öyry (oik.) ja juonta-ja Raimo Häyrinen (vas.).Taidehuutokauppa tuottiyhteensä 77 500 markkaa.

hoitoa käsittelevään tutki-mukseen. (kuva 4)

Lions Club Littoinen toitervehdyksenään vuosijuh-laan diasarjan, jonka oli ide-

oinut dosentti Seija Grén-man. Sarja esittelee Meri-Kari-nan ja Karinakodin toimintaakuvina ja cd-levyllä. Sarjankuvaukset on suorittanutHannu Markkula ja laborato-riotyön tehnyt Kuva-Paijula.Kustannuksista vastasi LionsClub Littoinen. Lahjan luovut-tivat klubin presidentti IlmoSivuranta (toinen vas.), do-sentti Seija Grénman, maiste-ri Hannu Markkula ja lionReijo Paijula. Lounais-Suo-men Syöpäyhdistyksen puo-lesta lahjoitukset vastaanottipuheenjohtaja, valtiosihteeriRauno Saari. (kuva 5)

Matti Salmisen hyvänteke-väisyyskonsertin väliajalla14.12.2001 järjestettiin

taidehuutokauppa, johonmaalauksiaan olivat lahjoit-taneet taiteilijat Paula Oks-man, Markku Waulakorpi,Marko Lammervuo, JuhaniHonkanen, Jarkko Peltonenja Tuija Piepponen. Huuto-

kaupan juonsi persoonalli-seen tyyliinsä Raimo Häyri-nen. Huutokaupan oli organi-soinut Lounais-Suomen Syö-pälasten Kummien puuha-mies, galleristi Pertti LennartÖyry.

Ristiriitaisten näkemystenkeskeltä on kuitenkin selvästitodettavissa arvio ikäluokki-en 50-59 ja 60-69 seulonto-jen hyödyllisyydestä. Myösmiesten eturauhassyövänseulontojen toteuttamista-pojen hyötyä tutkitaan,mutta tuloksia on saatavissavasta useamman vuodenkuluttua.

- Toisena tärkeänä toiminta-muotona haluan todetasyöpäsairauden toteamistavälittömästi seuraavanaaikana saatavan tiedollisenja vertaistuen ts. mahdolli-suuden jakaa kokemuksia jatuntoja saman tilanteenläpikäyneiden kanssa. Myö-hemmin sopeutumisvalmen-nustoiminnalla ja kuntoutuk-sella on suuri merkitystoipumisessa.

- Vaikka syövänhoito onkehittynyt jättiharppauksinja hoitotulokset merkittävästiparantuneet, osan sairausnujertaa. Syöpäyhdistyksensaattohoito antaa potilaalleja hänen läheisilleen mahdol-lisuuden viettää elinkaarenloppu arvokkaasti ja kauniis-ti myötäelävän ja ammattitai-toisen henkilökunnan tuke-mana viihtyisissä tiloissa,totesi tervehdyksensälopuksi ministeri Perho.

Lounais-Suomen

Syöpäyhdistys r.y.

1951 - 2001

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen

50-VUOTISJUHLAT HUIPENTUIVAT JOULUKUUSSA

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen juhlavuosi huipentuiperjantaina 14.12.2001 Turun Messu- ja Kongressikeskuksessajärjestettyyn 50-vuotisjuhlaan ja juhlakonserttiin.Seinät pullistelivat sekä pääjuhlassa että sitä seuranneessaMatti Salmisen ja ystävien tähdittämässä hyväntekeväisyys-konsertissa. Tilaisuus oli samalla 24. LounaissuomalainenSyöväntorjuntapäivä.


PET-TUTKIMUKSEN KLIININENKÄYTTÖALUE LAAJENEE NOPEASTI

Dosentti Heikki Minn piti12. Osmo Järvi -luennonaiheesta ”Positroniemissio-tomografia (PET) syövändiagnostiikassa”. Minninmukaan PET-laitteistonsuurin kliininen merkityssaadaan juuri syövän diag-nostiikassa ja hoidossa.Syövän levinneisyyden jahoidon vaikuttavuudentutkiminen on tällä laitteis-tolla nykyisin hyvin mahdol-lista. PET soveltuu kaikkiensyöpien kuvantamiseen.Syöpäkudos käyttäähuomattavasti enemmänsokeria kuin normaali-kudos ja PET-kuva osoittaatämän aineenvaihdunnalli-sen eron selkeästi. Ihmisenkoko keho voidaan kuvatapuolessa tunnissa ja kuvienlaatu on erinomainen.

PET-tutkimusten rajallisensaatavuuden vuoksi mene-telmää voidaan tarjota vaintarkoin rajatuille potilasryh-

mille. Hoitoa voidaan antaavain potilaille, jotka voivatvielä hyötyä hoidosta. Tutki-muksen tulee lisäksi antaasellaista hoidon kannaltamerkittävää informaatiota,jota muilla tutkimusmene-telmillä ei saada. PET-tutki-musta voidaan käyttää syö-vän diagnosoinnissa silloin,kun koepalan saaminen onvaikeaa ja sen avulla voidaanarvioida syövän paikallistaja alueellista leviämistä sekäetsiä etäpesäkkeitä. PETinavulla voidaan myös arvioidalääkehoidon vaikutuksia.

Suomessa PETillä tehdäänvain sellaisia tutkimuksia,joiden tiedetään olevan hyö-dyllisiä ja jotka vaikuttavathoitoon. Myös kustannuste-hokkuus vaikuttaa asiaan.Lista käyttöalueista piteneeja muuttuu sitä mukaan, kunlääketieteellinen näyttöhyödyllisyydestä vahvistuu.

Juhliva Lounais-SuomenSyöpäyhdistys on erinomai-nen esimerkki dynaamises-ta, ajan haasteisiin vastaa-vasta ja innovatiivisestajärjestöstä, joka on saavut-tanut niin päätöksenteki-jöiden, virkamiesten kuinennen kaikkea oman jäse-nistönsä luottamuksen jaarvostuksen. Toiminnankeskiössä on koko ajan ollutsyöpäpotilas ja hänen lähi-piirinsä. Tukea ja apua ontarjolla sairauden eri vai-heissa asianmukaisissa javiihtyisissä tiloissa. Mittavanpalveluverkoston pystyttä-minen on vaatinut määrätie-toista työtä niin yhdistyksenluottamushenkilöiltä, toimi-henkilöiltä kuin laajaltavapaaehtoistyöntekijöidenjoukolta, jonka talkootyö-tunnit ovat olleet mittaamat-toman arvokkaita.

Syöpäyhdistyksen eri toi-mintamuotojen merkitystäon vaikea asettaa keskinäi-seen tärkeysjärjestykseen.Ministeri kiitti erityisestiennaltaehkäisyyn ja varhais-toteamiseen liittyviä seulon-toja, joista yhdistyksellä onpitkä ja asiantunteva histo-ria. Mammografiaseulonto-jen hyödyllisyys on parhail-laan selvittelyn ja vilkkaankeskustelun kohteena.

Ministeri Maija Perho:

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYSSAAVUTTANUT LAAJANLUOTTAMUKSEN

Valtiosihteeri Rauno Saari:

MAAMME VANHIN MAAKUNNALLINENSYÖPÄYHDISTYS VOIMISSAAN

TervehdyspuheessaanLounais-Suomen Syöpäyh-distyksen puheenjohtaja,valtiosihteeri Rauno Saarisiteerasi mm. maaherra,sosiaalineuvos Sylvi Siltasenmuistikuvia yhdistyksenperustamisesta: "Eräänäpäivänä vuonna 1950 saiedustamani naisyhdistyskutsun saapua kuulemaantohtori Lauri RauramoaPunaisen Ristin huoneis-toon: aiheena oli syöpätau-dit. Paikalla oli joukkoturkulaisia yhdistysihmisiäja liikemaailman edustajia.Sen jälkeen tuli vielä maa-herra Erkki Härmältä kutsuhotelli Hamburger Börsiin,jossa kuultiin lisääsyöpäasiaa ja virallisestijulkistettiin "keräys syöpäävastaan elämän puolesta",eikä muuta tarvittu. Siitäalkoi vyöry, valtavaauttamisen halu ja innostussaada aikaan hyvää japaljon. Sankoin joukoin melähdimme kotien oville jatyöpaikoille…"

- Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen piiriin on

koko sen 50-vuotisen toi-minnan ajan aina hakeutu-nut ihmisiä, jotka pyyteettö-mästi ovat olleet valmiittekemään syöväntorjunta-työtä. Yhdistyksen piirissäei ole koskaan suoritettuvarojenkeräystoimintaailman ennakolta sovittuakohdetta. 1950-luvulla pidet-tiin Radiumkodin aikaansaa-mista Turkuun tärkeänä jakiireellisenä hankkeena.Neljä vuosikymmentä myö-hemmin Turun HirvensalonKaistarniemeen rakennettuMeri-Karinan toiminta- japalvelukeskus sekä saatto-hoitokoti, on ollut voiman-näyte yhteen puhaltavan jaasiaansa uskovan kansalais-toiminnan mahdollisuudestasyöväntorjuntatyössä.

Lounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen perustehtävä onpysynyt kirkkaana mielissäja yhdistys sekä sen lähes32 000:een nouseva jäsenis-tö uskoo kolmanteen sekto-riin, kumppanuuteen javapaaehtoistoimintaan,tiivisti puheenjohtaja Saari.


1. Apurahojen saajat perhepotretissa. ProfessoriRisto Erkkola kiittää apurahojen saajien puolestayhdistystä ja säätiötä.


Suomen Valkoisen RuusunKomentajamerkki kamarilaulajaMatti Salmiselle

Kansainvälisesti tunnettuoopperalaulaja MattiSalminen on Suomessamerkittävästi edistänytvapaaehtoista sosiaali- jaterveydenhuoltoa, erityisestisyöväntorjuntatyötä. MattiSalminen on vuodesta 1980alkaen toiminut palkkioittaLounais-Suomen Syöpä-yhdistyksen pääkummina jaesiintyvänä taiteilijana.Vuonna 1983 hän yhdessädiplomiurkuri Erkki Alikos-ken kanssa äänitti TurunTuomiokirkossa ”Taas kaikkikauniit muistot” –äänitteen,jota on myyty lähes 60.000kappaletta syöväntorjunta-työn hyväksi. Vuosina 1980– 2000 Matti Salminen onjärjestänyt Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen hyväksi

useita hyväntekeväisyys-konsertteja, joihin hän onsaanut mukaan useita tun-nettuja suomalaisia ooppera-laulajia. Matti Salminen onollut suojelijana useissa syö-väntorjuntatyötä tukevissatapahtumissa. Hänet onpalkittu kaikilla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenhuomionosoituksilla ja hänon toiminut yhdistyksenvaltuuskunnan jäsenenävuodesta 1995 lukien jaedelleen. Salminen on lau-sunnoillaan kannustanutsuomalaisia osallistumaanvapaaehtoiseen kansalais-toimintaan erityisesti sosiaa-li- ja terveydenhuollon alalla.Hän on myös painottanutterveyden edistämisessäterveiden elintapojen merki-tystä.

Lauri Rauramo -mitaliemeritaprofesori Eeva Nordmanilleja kauppatieteiden tohtori h.c.Matti Koivurinnalle

Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tys r.y. jakoi juhlavuotenaankaksi Lauri Rauramo –mitalia.Mitali nro 25 myönnettiinemeritaprofessori EevaNordmanille, joka on ollutyhdistyksen hallituksen jäsen1970-luvulta lähtien. EevaNordman on lisäksi edistänytterveyskasvatus- ja koulu-tustoimintaa sekä syöpä-potilaiden ja heidän läheis-tensä kokonaisvaltaistahoitoa ja kuntoutusta. Hänon kehittänyt julkisen tervey-denhuollon ja kolmannensektorin välistä yhteistyötä.Esimerkkinä tästä on syöpä-potilaiden ainutlaatuinenjälkitarkkailutoimintaPoliklinikka Karinassa.

Mitali nro 26 myönnettiinkauppatieteiden tohtori h.c.

Matti Koivurinnalle, joka1971 – 1999 toimi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenhallituksessa. Yhdistyksenpuheenjohtaja hän oli vuosi-na 1986 – 1999. Yhdistyksenkunniapuheenjohtajaksikauppatieteiden tohtori h.c.Matti Koivurinta kutsuttiinvuonna 1999. HänenpuheenjohtajakautenaanLounais-Suomen Syöpäyhdis-tys kasvoi yhdeksi maammesuurimmista vapaaehtois-järjestöistä. Lounaissuoma-laisten Syöpäjärjestöjenpiirissä Matti Koivurinnanosuus oli merkittävä perus-tettaessa Moikoisten Syövän-tutkimussäätiötä sekäLounais-Suomen Saatto-hoitosäätiötä.

Ensimmäinen Matti Koivurinta -mitalimyönnettiin TS-yhtymälle

Kauppatieteiden tohtori h.c.,kauppaneuvos Matti Koivu-rinnan täyttäessä 70 vuottasyksyllä 2001 ystäväpiirivalmisti hänestä juhlamitalinja siihen liittyvän reliefin.Matti Koivurinta osoittivalmistetusta juhlamitalista20 kappaleen erän Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellejaettavaksi vuosittain tunnus-tuksena lounaissuomalaisenvapaaehtoisen syöväntorjun-tatyön edistämiseksi tehdys-tä työstä.

TS-Yhtymän pitkäaikai-nen toimitusjohtaja ja pää-johtaja, vuorineuvos IrjaKetonen oli Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenhallituksen jäsen yhdistyk-sen perustamisesta vuo-desta 1951 alkaen ainakuolemaansa asti vuonna1988. Mitalin vastaanottitoimitusjohtaja KeijoKetonen, joka kiitti yhty-män puolesta yhdistystääitinsä Irja Ketosenmuiston kunnioittamisesta.

2. Dosentti Heikki Minn (keskellä) palkittiin OsmoJärvi –mitalilla, jakajina onkologian professoriSeppo Pyrhönen (vas), puheenjohtaja Rauno Saarija kauppaneuvos Matti Koivurinta.

Tasavallan Presidentin 6.12.2001 myöntämäSuomen Valkoisen Ruusun komentajamerkkiluovutettiin tilaisuudessa kamarilaulajaMatti Salmiselle. Solmukkeita kiinnittelee isonmiehen taustalla yhdistyksen puheenjohtaja,valtiosihteeri Rauno Saari.

Yhdistyksen 50-vuotispäivähuipentui Turun Messu- jaKongressikeskuksen tähti-taivaan alla hyväntekeväi-syyskonserttiin, jonka sykäh-dyttävästä musiikillisestaannista vastasi kamarilaulajaMatti Salminen ystävineen:Lavalla vierailivat kuningas-

Matti Salminen ja ystävienosaaminen nosti tunnelman kattoon

626.000 MARKKAA SYÖVÄNTIETEELLISEEN TUTKIMUSTOIMINTAAN

VUORINEUVOS IRJA KETOSENMUISTORAHASTOSTA apurahan saivatFM Tove Grönroos, LL Marita Kailajärvi,HLL Susanna Karsila-Tenovuo, LL Kaisa Lehtiöja LL Marjaana Luukkaa.

LEMPI JA ARMAS KOIVURINNANLAHJOITUSRAHASTOSTA apurahat myönnettiinkauppatieteiden tohtori h.c. Matti Koivurinnan70-vuotislahjarahasta seuraaville tutkijoilleLK Tuomas Mirtti, FM Kalle-Pekka Nera,FM Liisa Nissinen, THM Liisa Salmenperäja LK Ilari Sauroja.

VARSINAIS-SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTATYÖNTUKIYHDISTYKSEN apurahan saiFM Risto Ala-aho.

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y.:nFM HELVI PIHLAVAN JUHLARAHASTOSTAapurahan saivatprofessori Risto Erkkola, dosentti Veijo Hukkanen,dosentti Pekka Klemi, LT Paula Lindholm,dosentti Heikki Minn, LT Jaakko Pulkkinen,dosentti Kari Remes ja LL Vesa Aaltonen.

MOIKOISTEN SYÖVÄNTUTKIMUSSÄÄTIÖNPÄÄRAHASTOSTA apurahan vastaanottivatLT Jari Sundström, professori Stina Syrjänen,LT Pia Vihinen, LL Pekka Taimen, FT Anne Roivanen,LT Jukka Westermarck, LL Matti Ahonen,FM Riitta Koskinen, LL Heikki Luukkaaja MSc Tatyana Vlaykova.

MATKA-APURAHOJA saivatdosentti Veijo Hukkanen, LL Minna Kankuri,LT Marjut Kauppila, LT Päivi Lähteenmäki,LT Jukka Westermarck ja LT Pia Vihinen.

3. Emeritaprofessori Eeva Nordman palkittiinLauri Rauramo -mitalilla. EmeritaprofessoriEeva Nordmanin sydäntä lähellä on erityisestisyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kokonais-valtainen hoito ja kuntoutus.

50-vuotishyväntekeväisyyskonserttilähetettiin TV 2:ssa 12.1.2002.TV-lähetyksen yhteydessä toteutettupuhelinkeräys tuotti 100.000 mk.

basson lisäksi oopperalaula-jat Camilla Nylund ja HelenaJuntunen sekä Raimo Sirkiä.Turun Filharmoninen Orkes-teri ja Turun linnan kamari-kuoro täydensivät musiikki-nautinnon kapellimestariPertti Pekkasen johdolla.

1.

2. 3.



Keräys oli Syöväntorjunta-talkoot-kampanjan 25-vuotis-juhlakeräys. Keräyksessäolivat mukana kaikki Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksentoiminta-alueella olevatkunnat. Kerääjinä toimi läheskaksi tuhatta vapaaehtoista,joiden kaikkien panos oliarvokas. Kampanja toteutet-tiin lista- ja lipaskeräyksenä.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distys käyttää suurkeräyk-sellä saadut varat viiteen erikohteeseen: Meri-Karinaanperustettavaan syöpäpoti-laiden ja heidän läheistensäsopeutumisvalmennuksenosaamiskeskukseen, gamma-säteilytunnistimen hankkimi-seen TYKSiin, syövän tieteel-lisen tutkimuksen tukemi-seen, lapsisyöpäpotilaiden jaheidän perheidensä kuntou-tustoimintaan ja monitoimi-talo Karinan laajennukseen.

Hienojakeräystuloksia Suurimpiin keräyssummiinpääsivät Turku 302 811,51markan, Salo 212 999,38markan ja Laitila 64 547,71markan tuloksillaan. Isojasummia syöväntorjunta-

Syöväntorjuntatalkoot-suurkeräys 2001 onnistui hyvin

työhön saatiin myös muunmuassa Loimaan kaupungis-ta, 49 023,80 markkaa,Paimiosta 47 986,05 mark-kaa ja Somerolta 42 321,05markkaa.

Kun keräyssummat suh-teutetaan kunnan asukas-lukuun, parhaisiin tuloksiinylsivät Iniö, 29,07 markkaaja Särkisalo, 23,85 markkaaasukasta kohden. Velkuallakerättiin 19,43 markkaa jaVästanfjärdissä 19,57 mark-kaa asukasta kohden.Askaisissa, Karinaisissa,Kustavissa, Lemussa,Marttilassa, Pyhärannassa,Rymättylässä, Suomusjär-vellä, Taivassalossa jaVampulassa keräys tuottiyli kymmenen markkaaasukasta kohden.

Monien kuntien alueellakeräys oli vuonna 2001tehokkaampaa kuin aiempinavuosina. Velkuan, Sauvon jaPöytyän saavuttamat keräys-tulokset olivat suurempiakuin kertaakaan 1990-luvunaikana. Halikossa, Oripäässä,Perttelissä, Sauvossa jaTaivassalossa kerättiin noinkaksi kertaa enemmän kuinvuonna 1999, Karinaisissa,Koski Tl:ssä, Liedossa,

Marttilassa ja Mellilässä noinpuolitoista kertaa enemmän.

Yksittäisistä kerääjistäjoukosta erottuu monienmuiden muassa kaarinalai-nen Ensio Knuutila, jokakeräsi 9 524,50 markkaa.Hyviin tuloksiin pääsivätmyös esimerkiksi taivassalolainen Seija Heikkilä, jokakeräsi 5 120 markkaa,velkualainen Auli Tuovila,joka keräsi 4 075 markkaa

ja lietolainen Irma Kaunisto,joka keräsi 3 006,10 mark-kaa. Kakskerran Tiistaikerhokeräsi 21 275,40 markkaa.

Salome Lönngren Västan-fjärdista sai kokoon 3 840markkaa, ypäjäläinen PerttiRaiskio 3 422 markkaa,turkulainen Helvi Suoranta4 053 markkaa ja vampula-lainen Valtter Kivilahti 3 000markkaa. Jouni Kyläkultakeräsi 11 620,95 markkaa,

Aili Nikkanen 4 210,80markkaa ja Maija-Liisa Mäki5 135 markkaa. Kaikki kolmeovat salolaisia.

Erityisen hyvin onnistuiLoimaalla yrityskeräys, jonkatoteuttivat Olavi Tähtinen jaEsko Norrman. Yhteistyötoimi hyvin, ja keräyksentuotto oli 22 000 markkaa.

Kunnat olivat myös kiitet-tävästi mukana Syöväntor-

juntatalkoissa ja lahjoittivatsummia, jotka useimmitenoli suhteutettu kunnanasukaslukuun.

Vapaaehtoisia ainapaljon mukanaLounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen syöpäkeräyskulutovat viidenkymmenenvuoden aikana olleet noin10-20 prosenttia keräystentuotosta. Suurkeräyksiin onsaatu mukaan niin paljonvapaaehtoisia, että keräys-kulut ovat olleet vain 1-5prosenttia keräystuloksesta.

Lounais-Suomen Syöpä-yhdistys r.y. on koko histo-riansa ajan perustanut kaikenuuden toiminnan käynnistä-misen syöpäkeräystenvaraan. Esimerkiksi 1990-luvun alkupuolella tehtyjenkeräysten tuotolla perustet-tiin Turun yliopistoon lastensyöpä- ja veritautien tutki-musjohtajan lahjoitustoimineljän vuoden ajaksi. Hank-keeseen käytettiin keräys-varoja 1,4 miljoonaa mark-kaa.

Vuodesta toiseen toteutu-vat hyvät keräystuloksetosoittavat, että syöväntorjun-tatyö koetaan tärkeäksiasiaksi.

Teksti: Viivi Vuorinen

Kuva: Ari Peuho

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.järjesti 50-vuotisjuhlavuonnaan 2001maakunnallisen suurkeräyksen.Se tuotti yli 1 600 000 markkaa.

Kakskerran tiistaikerho haastoi yhdistykset, yritykset ja yhteisöt mukaan Syöväntorjuntatalkoisiin jakeräsi itse 21 045,40 markkaa.

Sirkka-Liisa ja Petri Laaksonen esiintyvät syöväntorjuntatyölle

Vaikeuksien läpi uuteen elämään

- Elämässä onnyt uusi maku,Sirkka-LiisaLaaksonen sanoo.Hän lausuurunoja Sanatkuin ystävänkäsi -konsertissaPaimion kirkossa.

Sairaus innoittajana - En ole pitänyt omaasairauttani salassa, vaan olenkäyttänyt sitä virikkeenä jainnoittajana. Minulla on kokoajan ollut mukananisiunausta ja johdatusta,Sirkka-Liisa Laaksonensanoo. - Pahin on nyt ohi.Hoidot olivat rankkoja, muttanyt nautin sukulaisistani,kodistani ja ystävistäni. Oleniloinen myös siitä, että sainolla 39,5 vuotta samantyönantajan palveluksessa,nykyään sairaseläkkeelläoleva Sirkka-Liisa Laaksonentoteaa.

- Nyt nautin elämästänisuunnattomasti, satoi taipaistoi. Olen täynnä ideoita,paimiolainen Sirkka-LiisaLaaksonen sanoo. - Ihmisen pitää käydä aikasyvällä ja mennä läpiepätoivon hetkien, jotta voirakentaa uutta ja ehyttä.Elämässäni on nyt ihan uusimaku. Sirkka-Liisa Laaksonen onsairastanut rintasyövän.Ensikosketus syöpään tulikuitenkin jo kymmenenvuotta sitten, kun hänensisarenpoikansa sairastui.Niihin aikoihin Sirkka-LiisaLaaksonen järjesti poikansa,muusikko Petri Laaksosenkanssa ensimmäistä kertaakonsertin syöpäsairaidenhyväksi. Konsertin tuotolla, kuudellatuhannella markalla,hankittiin kymmenenpolkupyörää nuorillesyöpäpotilaille. Myöhemmin,50-vuotissyntymäpäivänsätienoilla, Sirkka-LiisaLaaksonen lahjoitti 15 000markkaa nuortensyöpäpotilaidenvirkistystoimintaan. - Ajattelin, etten pystymuuta tekemään. Kun itsesairastuin puolitoista vuottasitten, päätin että jos tästäselviän, järjestämme taasuuden konsertin syöpäänsairastuneiden auttamiseksi. Kuluvan vuoden huhtikuun

14. päivänä Paimion kirkossakuullaan Petri Laaksosenmusiikkia sekä runoja Sirkka-Liisa Laaksosen lausumina.Ohjelmassa on ainakinMaaria Leinosen ja RailiMalmbergin runoutta.Konsertin nimi, "Sanat kuinystävän käsi", perustuuLeinosen tekstiin. - Sanat, jotka konsertinaikana kuullaan sekälauluissa että runoissa, ovatystävän käsi kaikille syöpääsairastaville, Sirkka-LiisaLaaksonen sanoo. Konsertin tuotto meneekokonaisuudessaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle.

Toipumisestaan hän kiittäädosentti Väinämö Nikkasta. - Hän poisti minulta sensyöpämörön, ja nyt sen tilallaon ilkikurinen pieni peikko,jonka kanssa pärjäillään. Sirkka-Liisa Laaksonenkertoo saaneensa paljonapua ja tukea myös laajaltaystäväpiiriltään ja hienoiltatyökavereiltaan. - Rohkeutta kaikillesyöpäpotilaille! Toivon, ettäjaksatte taistella

Teksti: Viivi VuorinenKuva: Matti Äärilä

”SANAT KUIN YSTÄVÄN KÄSI”

KIRKKOKONSERTTIPAIMION KIRKOSSA

SUNNUNTAINA 14.4.2002klo 18.00

SIRKKA-LIISA LAAKSONENPETRI LAAKSONEN

OHJELMA 8 EUROA.ENNAKOLTA 18.3.2002 ALKAEN

MONITOIMITALO KARINAN NEUVONNASTA,ITÄINEN PITKÄKATU 30 b, TURKU,

PUHELIN 265 7911,SEKÄ TUNTIA ENNEN KIRKON OVELTA.

Kuvanlaadun uusi standardi mammografiaan:KODAK MIN-R 2000 filmi/vahvistuslevy-yhdistelmä

Ateriapalvelu kotiin kuljetettuna

KOTIRUOKAPALVELUVUORENRANTA

P. 050-5585390/02-2531701

LOIMAAN SEUDUNMONITOIMITAKSI

HANNES HUHTALA

puh. 0400-223 964 koti 7641 766PAARIKULJETUKSET

ilmastoidulla autolla

Siivous- ja kotipalveluKOTITONTTU

Lasse Lainio

Puh. 02-4389562 02-4358883

RakennustoimistoM. BRANDT Ky

Frälsintie 7 B 921200 RAISIO

OPTIKKO HAKULAYliopistonkatu 25

20100 TURKUPuh. 02-2761234

KUKKAKIMPPUHelsingintie 524100 SALOLounais-SuomenSyöpäyhdistyksen

jäsenet – 15 % alennus


Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on jo noin viidentoista vuodenajan tarjonnut jäsenilleen maksuttomia lakineuvonta-palveluja. Palveluja on aiemmin annettu yhdistyksen moni-toimitalo Karinan toimitiloissa Itäisellä Pitkäkadulla Turussa.Nykyisin jäsen voi soittaa tai mennä käymään asianajaja,varatuomari Juhani Reimarin asianajotoimistoon, jokasijaitsee osoitteessa Kauppiaskatu 11C, Turku.

- Vuosien varrella kysymyk-set ovat koskeneet mitä mo-ninaisimpia asioita: testa-mentteja, lahjoituksia, perin-töjä ja niiden verotusvaiku-tuksia. Usein on ollut kysemyös avioliitosta, sen purka-misesta ja varallisuudenjakamisesta, Juhani Reimarikertoo.

Useat ovat saaneet apuayhdistyksestä myös potilaanoikeuksiin ja asemaan liitty-vissä asioissa ja esimerkiksihoitotestamentin laatimises-sa.

- Niinsanottu hoitotesta-mentti perustuu yksilönoikeuteen määrätä omastahoidostaan. Potilashan voivaikka kokonaan kieltäytyähoidosta, Reimari toteaa.

Hoitotestamentissa henkilöantaa määräyksiä sellaisentilanteen varalta, että joutuisioikeustoimikelvottomaantilaan vakavan sairauden taionnettomuuden takia. Hänvoi määrätä, ettei hänelle saatehdä sellaisia toimenpiteitä,jotka keinotekoisesti ja lyhyt-aikaisesti pidentäisivät hänenelämäänsä.

Stakes on laatinut mallinhoitotestamenttia varten. Semuistuttaa kaavaltaan taval-lista testamenttia.

Tekijä allekirjoittaa hoito-testamentin itse. Sitä vartentarvitaan myös kaksi todista-jaa, jotka todistavat, ettätekijä on hoitotestamentinkirjoittaessaan toiminutvakaasta harkinnasta ja ollutoikeustoimikelpoinen.

- Usein on kysytty, missähoitotestamenttia kannattaisisäilyttää. Jäljennöksen voiantaa omalääkärilleen taimuulle sellaiselle lääkärille,jonka kanssa on vakituinenhoitosuhde. Siltä varalta, ettäjotain äkillistä tapahtuu,kopiota hoitotestamentistavoisi pitää myös mukanaan,Reimari neuvoo.

Testamentti onsidottu muotoon Varsinaisesta testamentistaon säädetty perintökaaressa.Testamentti on ainoa tapakuoleman varalta määrätäjäämistöstään.

- Testamentti on muoto-sidonnainen, se on tehtäväkirjallisesti ja sitä allekirjoi-tettaessa on oltava paikallakaksi todistajaa, jotka tietä-vät ainakin sen, että kyse ontestamentista. Testamenttiolisi syytä tehdä aina laki-miehen avustuksella, JuhaniReimari toteaa.

Jos tekijällä on rintaperilli-siä, testamentilla ei voi louka-ta näiden lakiosaa. Lapsetonvoi tehdä testamentin kenelletahansa.

Reimarin mukaan on taval-lista, että aviopuolisot teke-vät keskinäisen hallintaoi-keustestamentin. Siinä hemääräävät, että toisen kuol-tua eloonjäänyt saa elinikäi-sen hallintaoikeuden toisenomaisuuteen.

Hallintaoikeustestamentil-la on perintöverotuksellisestise merkitys, että hallintaoi-keuden arvo kapitalisoidaantietyn laskentakaavan mu-kaan ja sen arvo vähenne-tään perintöverotuksessakäytettävästä verotusarvosta.Siten verotusarvo pieneneeja myös perijän maksamatperintöverot pienenevät,Reimari selittää.

Keskinäinen testamenttivoi olla myös omistusoikeus-testamentti, jolloin eloonjää-nyt joutuu maksamaanperintöveron testamentinnojalla saamastaan omaisuu-desta. Toisaalta keskinäiselläomistusoikeustestamentillakaan ei voi loukata rintaperil-lisen lakiosaa.

Perinnöstä luopuminentarkoittaa, että henkilö jokasaisi muutoin lain mukaan

perinnön, ilmoittaa ettei otaperintöä vastaan. Jos hänelläon rintaperillisiä, säästyvätyhden sukupolven perintö-verot, sillä veroa ei tieten-kään määrätä luopujalle,vaan perinnön lopullisellesaajalle.

- Perinnöstä luopuminenon tehtävä kirjallisella,nimenomaisella ilmoituksel-la, jonka voi tehdä myösperittävälle hänen eläessään.Luopuja voi myös hyväksyäperittävän tekemän testa-mentin, Juhani Reimarisanoo.

Yksityisoikeudellisten,yleishyödyllisten yhteisöjensaamat testamentit ja lahjaton säädetty vapaiksi perintö- ja lahjaverosta. Tällaisenyhteisön pitää olla jokoyhdistys, muu yhteisö, laitostai säätiö. Laissa mainitaanyleishyödyllisestä toiminnas-ta esimerkkeinä tieteellinen,taiteellinen, kansanvalistustatai kotimaista elinkeinoelä-mää edistävä tai muu yleis-hyödyllinen tarkoitus.

Elatussopimuksetyleistyneet Monet ikääntyneet avio-parit ovat viime vuosienaikana tehneet kirjallisenelatussopimuksen sen tilan-teen varalta, että suurituloi-sempi puoliso tulevaisuudes-sa joutuisi pitkäaikaiseenlaitoshoitoon. Tällaisessatapauksessa voi käydä niin,että laitoshoitoon joutuneenpuolison tulot käytetäänsuurimmaksi osaksi hoidonkustannuksiin, ja pienituloi-sempi puoliso joutuutaloudellisiin vaikeuksiin.

- Elatussopimuksia teke-mällä on pyritty turvaamaanpienempituloisen puolisontoimeentulo, Juhani Reimaritoteaa.

Lain mukaan kotikunnansosiaalilautakunnan on vah-vistettava elatussopimus.Viime vuosina sosiaalilauta-kunnat ovat usein kieltäyty-neet vahvistamasta sopimuk-sia sillä perusteella, ettäpuolisot eivät ole muuttaneeterilleen eikä ole edes väitettytoisen aviopuolison laimin-lyöneen elatusvelvollisuut-taan. - Tämän vuoden tammi-kuussa KHO on kuitenkinantanut ratkaisun, jonkamukaan sosiaalilautakunnallaei ole tällaisessa tapauksessaoikeutta olla vahvistamattaelatussopimusta, joten käy-täntöön on odotettavissamuutoksia. Toisaalta pitkä-aikaishoitotapauksissa onsovellettava myös ns. asia-kasmaksulainsäädäntöä, jollapyritään turvaamaan pienem-pituloisen puolison toimeen-tulo siinäkin tapauksessa,ettei elatussopimusta oletehty, Reimari sanoo.

Teksti: Viivi Vuorinen

Kuva: Joanna Reimari

Juhani Reimari neuvoo lakiasioissa

Potilaan oikeuksistakysytään usein


Juhani Reimari on neuvonut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenjäseniä monenlaisissa lakiasioissa vuosien varrella.

SPECIALFÖRMÅNER PÅ POLIKLINIKENKARINA:

• Cancerpatienter betalar ingenpoliklinikavgift (6,70 € ).

• Alla medlemmar betalar laboratorie-,rehabiliterings- och mammografiavgifternaenligt sjukförsäkringslagensåterbäringstaxa.

CANCERRÅDGIVNINGSSTATIONERNASTJÄNSTER I ÅBO:

• Cancerrådgivningsstationernas tjänsteravgiftsfritt för cancerpatienter:psykologernas mottagning, juristensmottagning, rådgivning om socialservicen,näringsrådgivning, rådgivning rörandeskötseln av stomaöppningar; alla med-lemmar handledning i egenkontroll avbrösten, tobaksavvänjing, födelsemärkes-poliklinik, rådgivning om ärftlighet.

SPECIELTFÖRMÅN I SALOS RÖNTGEN:

• Mammografiavgifterna enligt sjukförsäk-ringslagens återbäringstaxa även i SalosRöntgen (förmånen gäller omedelbart efteranslutning som medlem; det behöver interöra sig om vården av cancer).

CANCERRÅRDGIVNINGSSTATIONENSTJÄNSTER I LOIMAA:

• Hälsovårdsköterskans cancerrådgivningoch förmedling för bröstproteser hus hälso-vårdcentralen i Loimaa från måndag tilltorsdag kl 9-10,tel. 02-761 3297/EllaMikkola.

ANPASSNINGSKURSER:

• Anpassningstränings-, rehabiliterings-rekreations- och hälsofostringskurseravgiftsfritt eller med en liten självriskandel.

JULKAISUT:

• Syöpä-Cancer –lehti viidesti vuodessa.

• Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomatkahdesti vuodessa

• Jäsentiedote kerran vuodessa.

ALENNUKSET:

• Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuk-sen kuntoutus- ja ruokailumaksuista

• matkatoimisto Matkarin järjestämistämatkoista

• hotelli Turun Karinan majoitushinnoista

• jäsenalennusliikkeistä

TALOUDELLINEN TUKISYÖPÄPOTILAILLE:

• hoitopäiväkorvaus (3 €/vrk tai kerta),mikäli olet ollut syövän vuoksi hoidettavanasairaalassa tai poliklinikalla

• syövän avohoitokulujen omavastuuosuu-den korvaus (enintään 34 € vuodessa)

• lymphahoidosta korvaus 3 € käyntikerral-ta (enintään 30 € vuodessa)

• nuorille (16-40-vuotiaille) syöpäpotilaille170 € avustus heidän sairastuessaansyöpään tai taudin uusiutuessa

• lapsisyöpäpotilasperheille 420 € avustuslapsen sairastuessa syöpään, taudinuusiutuessa tai lapsen menehtyessä

POLIKLINIKKA KARINAN ERITYISEDUT:

• syöpäpotilailta ei peritä toimisto-maksua (6,70 €)

• kaikille jäsenille maksut jäsenhintaanmm. rintatutkimuksesta, kuntoutuksestaja osasta laboratoriotutkimuksia

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMANMAKSUTTOMAT PALVELUT TURUSSA:

• syöpäpotilaille psykologin ja lakimiehenvastaanotot, neuvontaa sosiaalipalveluissasekä ravitsemus- ja avanneneuvontaa.Kaikille jäsenille luomihuoli- ja syövänperinnöllisyysneuvontaa sekä rintojenomatarkkailun opastusta ja tupakastavieroitusta

SALON RÖNTGENIN ERITYISEDUT:

• mammografiatutkimuksetsairausvakuutuslain palautustaksanmukaan. (Etu on voimassa heti jäseneksiliittymisen jälkeen. Kyseessä ei tarvitse ollasyövän hoito.)

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN PALVELUTLOIMAALLA

• terveydenhoitajan neuvontapalvelua sekärintaproteesien välitystä Loimaan Aluesai-raalan tiloissa maanantaista torstaihin klo9-10, puhelin 02-761 3297/ Ella Mikkola

SOPEUTUMISVALMENNUS- YM KURSSIT:

• sopeutumisvalmennus-, kuntoutus-,virkistys- ja terveyskasvatuskurssit maksut-tomasti tai pienellä omavastuuosuudella

PUBLIKATIONER:

• Tidskriften Syöpä-Cancer fem gångerom året.

• Lounais-Suomen Syöväntorjuntasano-mat två gånger om året.

• Medlemsmeddelande en gång om året.

RABATTER:

• På verksamhets- och servicecentretMeri-Karina rabatt på rehabiliterings-och bespisningsavgifterna.

• Rabatt på resor som köps via Matkari.

• Rabatt vid övernattning på HotellTurun Karina.

• Rabatt på affärer som beviljarmedlemsrabatt

EKONOMISKA FÖRMÅNER FÖRCANCERPATIENTER:

• Vårdersättning (3 €/dygn) omedelbartefter anslutning som medlem, ifall Duvårdats för candersjukdom.

• Ersättning för självriskandelen avkostnader för öppenvård vid cancer(högst 34 € om året).

• Lympha behandlingersättning 3 € pergång (högst 30 € i året)

• Ett understöd om 170 € för ungacancerpatienter (16-40 år) då deinsjuknar eller då sjukdomen förnyar.

• Ett understöd om 420 € förbarncancerpatientfamiljer då barnetinsjuknar eller då sjukdomen förnyareller då barnet avlider.

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEDUT:

SOM MEDLEM I SYDVÄSTRA FINLANDS CANCER-FÖRENING ÅTNJUTER DU FÖLJANDE FÖRMÅNER:

JÄSENMAKSU VUODESSA 12 € (LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN!)MEDLEMSAVGIFTEN 12 € PER ÅR (BLI MEDLEM REDAN I DAG!)

Nimi/Namn:____________________________________________________________

Lähiosoite/Näradress:___________________________________________________

Postitoimipaikka/Postadress: ___________________________________________

Tämä lomake palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TURKU

Denna blankett bedes returnera till Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.,

Österlånggatan 30 b, 20700 ÅBO

Meiltä ainauutuudet samoin kuin turvalliset classicmallitkinaa-EE-kupein...

Rintaliivit body’t,uimapuvut

(myös valmisproteesiliivi á 198,-)

Valitse proteesiliiviksesi

Vuosien

kokemuksella

Proteesiasiakas!

Hyvä

Tku, Aninkaistenk. 8Salo, Turuntie 1Tre, Aleksanterink. 27


Perhekurssiltahaettiin virkistystä javertaistukea

- Elämäntilanne on rauhoittu-nut aika paljon. Syksyllä alkoituntua, että olen taas voimis-sani, Teija Rantamaula sanoi.

Teija ja Pekka Rantamaulaosallistuivat viiden lapsensakanssa kuluvan vuodenhelmikuussa Meri-Karinansopeutumisvalmennuskurs-sille, joka oli tarkoitettu nuo-rille, noin 20-45-vuotiaillesyöpäpotilaille ja heidänperheilleen.

Rantamaulat olivat hake-massa perhekurssilta etu-päässä virkistystä ja katkoaarkirutiineihin. Ympäristö olipariskunnalle entuudestaantuttu, sillä he osallistuivatviime kesänä Meri-Karinassaparisuhdekurssille.

- Kurssi tuo tosiaan terve-tulleen tauon arkeen. Pientenlasten kanssa päivät ovattavallisesti yhtä syöttämistäja pesemistä, Pekka Ranta-maula totesi.

Perheen pienimmät, 2,5-vuotiaat Vilma ja Julia telmi-vät antaumuksella lastenleikkipaikan tyynykasassakurssin toisen päivän iltana.Isommat lapset, 5-vuotiasSaku, 15-vuotias Joni ja 17-vuotias Sami keskittyivätpelaamaan tietokoneilla. Vie-reisessä salissa oli meneil-lään kaikkien kurssilaistenyhteinen askarteluilta.

-Työstimme jo parisuhde-kurssilla paljon sairauteen

- Onhan Paavo Lipponenkinkuusikymppinen, eikä ku-kaan liene asettanut kyseen-alaiseksi hänen kykyjäänvanhempana.

Kankurit toivoivat kurssiltaitselleen virkistystä ja lapsil-leen uusia ihmiskontakteja.He kannattavat avoimuuttamyös silloin, kun kyse onmamman vaikeasta sairau-desta.

- Mitä enemmän lapsettietävät, sitä paremmin hepärjäävät. Puhuminen onhyvästä. Emme ole sen ajat-telutavan kannattajia, ettälapsilta pitäisi salata asioita.Salaillen eläminen ei olekivaa, Eino Kankuri sanoi.

Nuorille syöpäpotilaille jaheidän perheilleen tarkoite-tulla viikon mittaisella sopeu-tumisvalmennuskurssillatarjottiin koko perheelle pien-ryhmäkeskusteluja psykolo-gin ja hoitajan kanssa, liikun-taa, askartelua, ulkoilua,saunomista ja vapaamuotois-ta yhdessäoloa sekä aikuisilleluentoja.

Luennoimassa kävivätpsykologi Jonna Soinio,onkologi Liisa Elomaa, ravit-semustutkija Asta Myyrin-maa, kirurgian erikoislääkäriIlkka Koskivuo, kouluttajaPirkko Siili, toimitusjohtajaKari Ojala ja seksologi LeenaRosenberg.

Lapsille oli järjestetty omaaohjelmaa vanhempien luen-tojen ajaksi.Lapset kävivätmuun muassa elokuvissa jaKupittaan Seikkailupuistossa.

Perhekurssilla oli viisitoistaperhettä, yhteensä kuusi-kymmentä osanottajaa.

Teksti ja kuvat: Viivi Vuorinen

Teija ja Pekka Rantamaulaodottivat perhekurssiltataukoa arkirutiineihin. Julia(oik.) ja Vilma hyödynsivätleikkihuoneen mahdolli-suudet tarkoin.

liittyviä asioita. Pahin vaihetuntuu nyt olevan ohi, jakatse suuntautuu tulevaisuu-teen. Olemme löytäneet uu-sia näkökulmia, rintasyövänsairastanut Teija Rantamaulasanoi.

-Luennoilta ja pienryhmä-keskusteluista ammennam-me paljon uutta. Muidenkertomat kokemukset ovataina rikastuttavia. Täällähuomaa, ettemme ole ihanainoita, joilla on lapsia.

Lapsiperheenmonet murheet Vaikka perhekurssi olikinsuunnattu nuorille syöpäpoti-laille, myös kuusikymppisetRitva ja Eino Kankuri olivatmukana. Heidänkin perhees-sään on pienten lastenvanhempien ilonaiheita jamurheita.

Kankurit saivat menehty-neen tyttärensä kahden lap-sen huoltajuuden uuvuttavanoikeustaistelun jälkeenhiljattain. Viisivuotias Linneaja yhdeksänvuotias Hillajuoksentelivat ympäriinsäMeri-Karinan käytävillämuiden lasten seurassa.

Tyttären kuolema ja senjälkeiset vaikeat vaiheet nos-tivat vieläkin kyyneleet Ritvaja Eino Kankurin silmiin. RitvaKankurin kaksi rintasyöpä-leikkausta ovat nekin olleetraskaita kokemuksia. Elämätuntuu kuitenkin nyt valoi-sammalta.

-Nyt on ihan hyvin, kunstressi on hellittänyt. Lapsetovat antaneet elämään vauh-tia. Ei vanhemmuus ole iästäkiinni, vaan elämäntavoistaja –tyylistä, Eino Kankurisanoi.

Eino ja Ritva Kankuri maalasivat t-paitoja Hillan (vas.) jaLinnean kanssa kurssilaisten yhteisessä askarteluillassa.



Tiesitkö verohelpotuksesta?

Edullista kotisiivoustayksityisille asiakkaille

Lounasaika alkaa... Mikko Rantala asettelee ottimet paikoilleen.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhteydessätoimii Moikoisten Kiinteistöhuolto Oy, joka suorittaakotisiivousta myös yksityisille asiakkaille sekähuoltomiespalveluja asunto-osakeyhtiöille.

Meri-Karinan keittiö tunnetaan hyvästä ruuasta.Päivittäin keittiö ruokkii noin 250 henkilöä.Aamupalalla aloitetaan kello seitsemän maissaja illalla keittiön valot sammuvat vasta kello22 aikoihin.

Hyvistä aineksistamaukasta ruokaa


Päivittäisen ruokapalvelunpiiriin kuuluvat mm. Karina-kodin ja Karinanrannanasukkaat sekä kurssilaiset.- Teemme monipuolistaruokaa hyvistä aineksista japyrimme vaihteluun, vuoro-vastaava Mikko Rantalakertoo. - Periaatteemme on,että teemme ruuan alustaalkaen eli käytämme valmis-ruokaa tai puolivalmisteitamahdollisimman vähän.

Suosittusunnuntailounas Meri-Karinan lounaspöytäon katettuna arkipäivinäja lauantaisin kello 11.00-13.30. Lounaan hinta on7 euroa 60 senttiä, muttaLounais-Suomen Syöpäyh-distyksen jäsenille se maksaa90 senttiä vähemmän elimarkoissa 40 markkaa.

Sunnuntaisin Meri-Karinankeittiö tarjoaa suositun lou-

naan kello 12.00-15.00.Keittiön herkkuja voi silloinnauttia 13,5 eurolla jayhdistyksen jäsenet saavatsunnuntailounaan 11,8eurolla (markoissa vähänyli 70 markkaa).

Meri-Karinan keittiö-henkilökuntaan kuuluvatkeittiöpäällikkö Juha Laiho,vuorovastaava MikkoRantala, kokit Jan Larssonja Antti Koskinen,salivastaava, kylmäkköTerhi Kivisalmi sekäkylmäköt Anne Saarinen,Elina Humala ja KirsiTaalikka.

Juhlapalvelukintoimii Meri-Karinassa on suuretkokoontumistilat, joissapidetään mm. erilaisiaperhejuhlia. Meri-Karinansuosiota juhlapaikkanalisäävät hyvän ruuanohella kilpailukykyisethinnat ja kaunis ympäristö.

- Suureen saliin mevoimme ottaa jopa 200ruokavierasta, MikkoRantala kertoo. - Juhla-palveluumme on oltuerittäin tyytyväisiä.

Teksti ja kuva: Olli Mäntylä

Oikeat materiaalivalinnathelpottavat puhtaanapitoa

Yhtiön palveluksessa onammattinsa osaavia henki-löitä, jotka käyvät paitsisiivomassa myös tarvittaessahoitavat kaupassakäynnin javaikkapa ulkoilevat asiakkai-den kanssa.

Verovähennystä Moikoisten Kiinteistö-huolto Oy suorittaa ikkunan-pesua ja suursiivousta pitem-piaikaisella tai kertaluon-teisella sopimuksella.Kotisiivous kuuluu nykyisinverovähennyksen piiriinilman mitään erillistähakemusta. Verovähennys on 40 %Moikoisten Kiinteistöhuollonlaskusta. Tänä vuonna voivähentää enintään 900 euroa(5 351 mk) ja vähennyksenvoi tehdä kumpikin puoliso.Omavastuu on 100 euroa.

Moikoisten Kiinteistöhuol-to Oy suorittaa kotisiivoustaseuraavin hinnoin: 21,25euroa/tunti (sisältää 22 % :narvonlisäveron), josta vähen-nys verotuksessa on 8,50 eu-roa/tunti. Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen jäsenillekotisiivouksen hinta onarvonlisäveroineen 19,50euroa tunnilta.

Lisätietoja antaasiivoustyönjohtaja Kirsi Kalliopuh. 265 7666,arkipäivinä kello 8.00-16.00.

Syöpäyhdistyksen toimi-tilojen siivous hoidetaanneljän henkilön voimin.Siivoustyönjohtaja KirsiKallion mukaan tämä onmahdollista monestakinsyystä. - Tilojen suunnitte-lussa on otettu huomioonpuhtaanapidon helppous.Täällä on käytetty laaduk-

kaita rakennusmateriaalejaja vältetty hankalasti siivotta-via paikkoja, Kirsi Kalliokertoo. - Suuri merkitys onmyös sillä, että kunnostustavaativasta kohteesta eitarvitse viestittää moniakertoja. Kun me ilmoitammekorjausta vaativastakohteesta, huolto toimii.

Siistijä Marjatta Hanhiniemi huolehtimassa kasvien hyvinvoinnista.Taustalla siistijä Tuula Lehtinen ja siivoustyönjohtaja Kirsi Kallio(portailla).

Tervetuloa virkistäytymään Meri-Karinantoiminta- ja palvelukeskukseen!Meri-Karina sijaitsee Turussa Hirvensalon Kaistarniemessä luonnonkauniinmaiseman keskellä kuitenkin lähellä kaupunkia.

VIRKISTYS- JA TERVEYSKURSSITTänä vuonna on mahdollisuus osallistua virkistys- ja terveyskursseille, jotkajärjestetään 29.4.-4.5., 4.-9.8., 6.-11.10. ja 1.-6.12.2002.Virkistys- ja terveyskurssien hinta on 227 € kahden hengen huoneissa ja 260 € yhdenhengen huoneessa, sisältäen täysihoidon, majoituksen, koko viikon ohjelman, kaksiyksilöllistä fysikaalista hoitoa sekä mahdollisuuden lääkärintarkastukseen.Huom! Osanottajat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Hinnat/hlö 2 hengen huone/1 hengen huone• PÄÄSIÄINEN 28.03.-01.04.2002 193,00 € 227,00 €• JUHANNUS 20.06.-23.06.2002 202,00 € 236,00 €• JOULU 23.12.-26.12.2002 236,00 € 270,00 €• UUSIVUOSI 30.12.-01.01.2003 118,00 € 135,00 €

MERI-KARINA ON SUOSITTU JA EDULLINEN PITOPAIKKA• perhejuhlille (häät, syntymäpäivät, ristiäiset, muistotilaisuudet)• kongresseille sekä koulutus- ja neuvottelutilaisuuksille• kuntoutuskursseille

MERI-KARINAAN VOI TULLA MYÖS OMAEHTOISELLELOMALLE TAI VAIKKAPA PAKOON MERKKIPÄIVIÄÄN• maksu vuorokaudelta täysihoidolla jäseneltä 50 € ja ei-jäseneltä 60¤€

Ilmoittautumiset ja lisätiedustelut

MERI-KARINASeiskarinkatu 35, 20900 TURKUpuhelin 02-265 7666fax 02-265 7618

JUHLAPYHIEN VIETTOMERI-KARINASSA

Toiminta- ja palvelukeskus


Savonlinnassa järjestetäänensimmäisen kerran balettijuhlatkesän 2002 alussa. MoskovanBolshoi-teatterin henkilökuntasekä 100-henkinen orkesteriesittävät aina suositunJoutsenlammen Olavinlinnassa.

Matkaohjelma:

Torstai 30.5.2002Lähtö klo 8.00 monitoimitalo Karinan luota, ItäinenPitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Forssan ja Lahden kauttaMikkeliin, jossa vanhassa pappilamiljöössäKenkäverossa tutustutaan sauna-aiheiseennäyttelyyn ja käsityöläisten tuotteisiin sekänautitaan lounas. Matka jatkuu Savonlinnaan, jossamajoitutaan keskustassa sijaitsevaan hotelli Tottiin.Klo 19.00 seurataan Olavinlinnassa Joutsenlampi-balettiesitystä.

Perjantai 31.5.2002Aamiainen hotellissa. Ajo Imatran, Lappeenrannanja Kouvolan kautta Elimäelle, jossa Moisiontaidekartanossa nautitaan lounas ja tutustutaannäyttelyyn: esillä mm. Johanna Oraksen, Juhani jaJere Honkasen sekä Jukka Salon taidetta. Matkajatkuu Porvoon ja Salon kautta taukoja pitäenTurkuun, jonne saavutaan noin klo 20.00.

Matkan hinta:Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet 230 euroaei-jäsenet 242 euroa

Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset* majoitus hotelli Tottissa 2-hengen huoneessa* aamiainen* 2 lounasta* ohjelman mukaiset opastukset jasisäänpääsymaksut* Joutsenlampi-balettiesityksen A-katsomon lippu* matkanjohtajan palvelut

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:Matkari puh. 2657 913Matkanjohtaja Leena Tiusanen

Pärnu on Viron tunnetuin kylpylä- ja lomakaupunki, kylpylävieraidenympärivuotinen suosikki. Puisto-jen, pitsihuviloiden, hiekkaranto-jen ja kylpylöiden kaupunkiin onmukavaa palata aina uudelleen.Toiset valitsevat Pärnun vakitui-seksi ”etelänlomakseen” ja toisettaas hoitavat terveyttään jakuntoaan Pärnun kylpylöissä.

Matkaohjelma:

Sunnuntai 19.5.2002Lähtö klo 6.00 monitoimitalo Karinan luota, ItäinenPitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Helsingin Länsisatamaan,josta M/S Vana Tallinn lähtee klo 9.30 Tallinnaan,jonne saavutaan klo 12.00. Jatketaan Pärnuunhotelli Viikingiin, jonne majoittuminen. Illan aikanaja maanantaina lääkärintarkastukset, joidenperusteella hoidot (2-3 hoitoa/ hoitopäivä)määrätään. Kannattaa tiedustella omalta lääkäriltäennen matkaa ovatko terveydellisistä syistä johtuenhoidot mahdollisia. Illallinen.

Maanantaista 20.5. lauantaihin 25.5.2002Täysihoito maanantaista lauantaihin ja hoidotmaanantaista perjantaihin majoitushotellissa.Vapaa-ajalla vapaata tutustumista Pärnunkaupunkiin.

Lauantai 25.5.2002Ohjattu retki Pärnussa sekä aikaa ostoksia varten.

Sunnuntai 26.5.2002Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä lähtö Pärnustakohti Tallinnaa, josta klo 14.00 M/S Meloodia lähteeHelsinkiin, jonne saavutaan klo 19.00. Ajo Turkuun,jonne saavutaan noin klo 22.00.

Matkalle mukaan tarvitaan voimassaolevaulkomaanpassi. Suositellaanmatkavakuutuksen ottamista.

Tällä matkalla tutustutaan Unkarin maaseutuunja unkarilaiseen pääsiäisenviettoon.Kiertomatkan kohteina Budapest, Ópusztaszer,Bugacpuszta, Pécs-Villány, Harkány, Balaton.

Matkaohjelma:

Torstai 28.3.2002Lähtö klo 13.00 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b,Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Malevin lento MA 743Budapestiin lähtee klo 17.20. Budapestiin saavutaan klo 18.50. Matkajatkuu linja-autolla hotelli Benczúriin, jonne majoittuminen. Illallinennautitaan tyypillisessä unkarilaisessa ravintolassa. Lyhyt kaupunkikierrosBudan puolella.

Pitkäperjantai 29.3.2002Aamiaisen jälkeen Budapestissa kaupunkikierros, jonka jälkeen matkajatkuu Etelä-Unkarin kauniiseen kaupunkiin, Szegediin, Turunystävyyskaupunkiin. Matkan varrella pysähdytään Ópusztaszeronkaupungissa, missä käydään Unkarin kansallishistoriallisessa puistossakatsomassa isoa ympyrämaalausta unkarilaisten maahanmuutosta.Päivän aikana lounas. Alkuillasta saavutaan Szegediin ja majoitutaanNovotel-hotelliin. Lyhyt kaupunkikierros ja illallinen.

Lauantai 30.3.2002Aamiaisen jälkeen retki Bugacpustáan, missä ajellaan hevoskärryillä,tutustutaan paimentolaismuseoon sekä seurataan hurjaahevosratsastusta. Lounas. Matka jatkuu Harkányin pieneen kaupunkiin,mistä löytyy Etelä-Unkarin kuuluisin terveysvesilähde. MajoittuminenAgro Thermál-kylpylähotelliin, jossa myös illallinen. Myöhemmin illallaosallistutaan katolisen kirkon pääsiäisjumalanpalvelukseen.

Sunnuntai 31.3.2002Aamiainen ja lounas hotellissa. Päivän aikana voi käyttää hotellinkylpyläpalveluita. Illalla tehdään retki kuuluisalle punaviinialueelleVillányin kylään, nautitaan viininmaistajaisista ja illallisesta.

Maanantai 1.4.2002Aamiaisen jälkeen retki Pécsin kaupunkiin. Tehdään kaupunkikierrosja tutustutaan Zsolnai-museoon. Lounas Cellárium-ravintolassa.Iltapäivällä palataan hotelliin, jossa mahdollisuus käyttää hotellinkylpyläpalveluita. Illallinen hotellissa.

Tiistai 2.4.2002Aamiaisen jälkeen lähtö Budapestiin. Matka kulkee Balaton-järventuntumassa. Järven pohjoispuolella tutustutaan kauniiseen Tihanyinkaupunkiin ja sen munkkiluostariin. Lounas nautitaan matkan varrella.Budapestissä majoitutaan tuttuun Benczúr-hotelliin. Läksiäisillallinenhotellissa. Illallisen jälkeen seurataan Unkarin ValtiollisessaOopperatalossa Mendelssohn-Shakespeare´n balettia, Kesäyön Unelma.Näytöksen jälkeen paluu hotelliin.

Keskiviikko 3.4.2002Aamiaisen jälkeen vieraillaan taiteilijoiden kuvankauniissa Szentendrenkaupungissa, jossa myös lounas. Paluu Budapestiin, jossa jää ostosaikaa.Ajo Budapestin lentoasemalle, josta Malevin lento MA 744 Helsinkiinlähtee klo 17.35. Klo 21.00 saavutaan Helsinkiin, josta kuljetus linja-autolla Turkuun, jonne saavutaan noin klo 24.00.

Matkalle mukaan tarvitaan voimassaoleva ulkomaanpassi,jonka tulee olla voimassa vielä 3 kk paluun jälkeen. Suositellaanmatkavakuutuksen ottamista. Valuutaksi Saksan markkoja taiUnkarin forintteja.

Kylpylää varten mukaan kylpytakki, uimapuku, suihkulakki jamuovisandaalit.


Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Vantaan lentoasema-Turku* linja-autokuljetukset Unkarissa ohjelman mukaan* lentomatkat Helsinki-Budapest-Helsinki Malevin reittivuoroilla* majoitukset ohjelman mukaan 2-hengen huoneessa* ruokailut ohjelman mukaan* sisäänpääsymaksut ja tutustumiset ohjelman mukaan* balettilippu Unkarin Valtiolliseen Oopperaan* matkanjohtajan palvelut

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:Matkari puh. 2657 913Matkanjohtaja Sándor Tóth

Tervetuloa Matkariniloisille matkoille!

Lounais-Suomen SyöpäyhdistyksenMATKATOIMISTO MATKARI

Perusrokotuksia (jäykkäkouristus-, polio- jakurkkumätärokotus) suositellaan.

Hotelli Viiking***-Sadama 1580012 Pärnupuh. +372 44 31293Sijaitsee puistoalueella, Pärnun keskustaan noin400 metriä. Hotelli rakennettu/laajennettu1993/2000, 3 kerrosta, ravintola, baari jakeskuslämmitys. Huoneissa suihku/kylpy, WC,puhelin, radio, TV, parketti-/muovilattia. Hotellissakauneushoitola, kampaaja, sauna, pienipulahdusallas, tallelokerot, rahanvaihto.

Hoitopaketti 2-3 hoitoa maanantaistaperjantaihin sisältää:osahieronta, 15 minuuttia, yrtti- jalka- ja porekylpy,osokeriitti, sirkulaaninen suihku, parafiinihoito,muta paikalliskääreinä, rentoutushoito,ultraäänihoito, magneettihoito, inhalaatiohoito,vesihieronta, savihoito.


Hintaan sisältyy:* linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Turku* laivamatkat Helsinki-Tallinna-Helsinki kansipaikoin* linja-autokuljetus Tallinna-Pärnu-Tallinna* majoitus hotelli Vikingissä 2 hengen huoneessa* illallinen 19.5. ja aamiainen 26.5.2002* täysihoito maanantaista lauantaihin* lääkärintarkastus* 2-3 hoitoa maanantaista perjantaihin lääkärinmääräyksen perusteella* ohjattu retki paikallisoppaan johdolla lauantaina* suomea puhuvan paikallisoppaan palvelutPärnussa* Matkarin matkanjohtajan palvelut

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:Matkari puh. 2657 913

Ilmoittautuessa tulee ilmoittaa syntymäaika jakansalaisuus.Matkanjohtaja Anneli Salenius

VIETÄ PÄÄSIÄINENKIERTOMATKALLAUNKARISSA28.3. – 3.4.2002

KYLPYLÄMATKAPÄRNUUN19. – 26.5.2002

MATKARIN TOIMISTO: Itäinen Pitkäkatu 30 b, p. 2657 913 Avoinna: maanantai klo 8.00 - 18.00, tiistai - perjantai 8.00 - 16.00.

BALETTIJUHLATSAVONLINNASSA30. – 31.5.2002

MEILTÄEDULLISESTI

Siisto-ammattisiivousaineet

Serla laitostalouspaperitKaikki siivousvälineet

Uudet ja käytetytsiivouskoneet

SiivouskonevuokrauksetVaraosat, pikahuollot ja

korjaukset

Ja Sillä Siisti.PISTE.

SIIVOUSUUTISET

Läntinen Pitkäkatu 17Puh. 2510 231 / Fax 2510 012


Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksenoma matkatoimisto,Matkari Oy, järjestäävuosittain lukuisiamatkoja mielenkiin-toisiin kohteisiin.Matkoille ovat kaikkiyhdistyksen jäsenet,syöpäpotilaat, omaisetja syöväntorjunta-työtä tukevat henki-löt tervetulleita.

Yhdistyksen historian ensim-mäinen maailmanympäri-matka toteutui viime syksy-nä. Kolme viikkoa kestänytreissu onnistui osallistujienmielestä nappiin. Nähtyä tuliUSA:n Kalifornia, Meksiko,Uusi-Seelanti, Australia jaSingapore. Matkan aikanalöytyi myös uusia ystäviä.

Koko porukka kokoontuitammikuussa Meri-Karinantoiminta- ja palvelukeskuk-seen muistelemaan matkaan-sa maailman ympäri. Valoku-vat kiersivät kädestä käteen,ruokaillessa ja jutellessa tulipaljon hyviä muistoja mie-leen, joita kerrattiin naurun-pyrskähdysten saattelemana.

Kaikki olivat yhtä mieltäsiitä, että yhteishenki säilyikoko tämän pitkän matkanaikana todella hyvänä, vaikkamonelle ainoastaan huone-kaveri oli ennestään tuttu,kaikille ei hänkään. HanneleJussilalla ja Kyllikki Haikosellakävi tuuri, sillä he ilmoittau-tuivat alun perin matkalle yk-sin. He saivat jakaa huoneenja heistä tuli myös hyvätystävät.

Meistä tuli hyvät, voisikosanoa maailman parhaat ystä-vät matkan aikana, he kerto-vat yhdestä suusta. Yhteyttäon pidetty sittemmin muuten-kin, joten matkan elämyksiinkuului myös tutustuminenuusiin, mukaviin ihmisiin.

Saman allekirjoittaa ErkkiHaavisto, jolle työkaverit oli-vat eläkkeellelähdön kunniak-si keränneet matkakassaa.Jonnekin päin oli siis lähdettä-vä vaimon, Eilan kanssa. Mat-karin reissu epäilytti ensialkuun vähän, koska matka-seurueessa ei ollut tuttuja.

Kyllikki Haikonen lähtimaailmanympärimatkalleajatuksella ”nyt tai ei kos-kaan”. Vaikka hän ei ollutkokenut maailmanmatkaa-ja, ajatus pitkästä reissustaei jännittänyt.

Syöpä on sairastettukymmenen vuotta sitten. -Pärjään avanteeni kanssaaivan mainiosti enkä edesmaininnut asiasta matkallamuille kuin huonekaveril-leni. Ei ollut mitään pelättä-vää, kunto oli hyvä, tiesinetukäteen mitä voin syödätai juoda, eivätkä varalääk-keet paljon painaneet mat-kalaukussa, hän kertoo.Haikonen luki matkastaviime helmikuun Lounais-Suomen Syöväntorjuntasa-nomista. Idea lähdöstäsyntyi impulsiivisesti, kutenhän kertoo luonteeseensakuuluvan.

-Matka vaikutti niin hyvinjärjestetyltä. Tuntui hyvältä,että mukanamme olisi kokoajan matkanjohtaja ja koh-teissa lisäksi paikallisetoppaat, joten mikä oli lähti-essä, hän sanoo reippaasti.Mikäli matkalla olisi tapah-tunut jotain, kunto mennytkovin huonoksi tai sattunuttapaturma, olisi apua ollutheti saatavissa.

Sain luettelon jokaisenkohteen terveydenhuollonyhteystiedoista. Paikallinenopas olisi voinut auttaa myösvälittömästi hakeutumaantarvittavaan hoitoon, hänmuistuttaa. Haikonen haluaarohkaista syövän sairastanei-ta aktiiviseen elämään. Kun-nosta riippuen on paljonmahdollisuuksia osallistuaesimerkiksi Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen järjestä-mään harrastustoimintaan.

-Kun hoidot on ohi ja itkutitketty, on aika jatkaa eteen-päin. Itse olen löytänyt paljonapua vertaisryhmissä Lou-nais-Suomen Syöpäyhdistyk-sessä. Ensi alkuun yhdistyk-sen sopeutumisvalmennus-kursseilta saa tukea ja ennenkaikkea tietoa. Sittemminolen käynyt säännöllisestiesimerkiksi vesijumpassa,hän tuo esille. Haikonenhaluaa jakaa seuraavan AnniKorpelan runon kaikkienlukijoiden kanssa:

Pisarat, jotka eilispäivänä itkin

on Jumala värjännyt

siveltimellään ja ylentänyt

kaareksi taivaalleni. Tänään

katselen maailmaa sateenkaaren

lävitse ja kiitän.

MATKALLA MAAILMAN YMPÄRI – ja meillä kaikilla oli niin mukavaa…

Syövän sairastanutrohkeasti matkalle

- Ilta saattoi olla ohjelmastavapaata, sitten taas toisessakohteessa vietimme yhdessäiltajuhlaa ja saimme lepäilläseuraavana aamuna, kertooAnna-Kaisa Erfors.

Elämyksistä mieleenpainu-vimpia olivat tutustuminenUniversal Studioihin Holly-woodissa, päivän kestänytbussiretki Australiassa, omatitsenäisyyspäivän juhlatjoulukuun kuudentena Singa-poressa sekä Maori-intiaani-en tapaaminen Uudessa See-lannissa.

-Minä en usko enää mihin-kään elokuvaan. EsimerkiksiKwai-joen silta –elokuvatehtiin kokonaisuudessaanHollywoodissa, meille näytet-tiin elokuvan lavasteet, muis-telee Erkki Haavisto.

Maori-intiaanien kanssapiti olla laskupää kunnossa,sillä hyvää tarkoittava terveh-dys oli kaksi sormen painal-lusta nenään, mutta kolmemeinasikin jo sitten kosintaa!

Teksti: Anu HaveriKuvat: Matti Äärilä

-Tällaisena jörönä miehe-nä en tiennyt miten pärjäi-sin, mutta hyvin kaikki meni,oli todella mukavaa, kaikkeamuuta kuin jörön oloinenErkki vitsailee.

Hyvä asennematkakumppaniksi Matkalle lähtenyt porukkaoli hauskaa ja sopeutuvaista.Heitä ei hirvittänyt lähteämatkalle viime syksynä –vaikka ensimmäinen määrän-pää olikin New York. Se tosinoli vain välilaskupaikka.Marraskuussa turvatoimetolivat siellä tiukimmillaanterroriuhan vuoksi, muttareippaat suomalaiset ottivatasian rennosti. He tiesivät jopitkälle matkalle lähtiessäänvarautua mahdollisiin rasi-tuksiin ja viivytyksiin.

Matka-Vekka –matkatoimis-ton matkanjohtaja oli 14-henkisen seurueen mukanakoko ajan pitämässä huolta,että asiat sujuivat. Apu olisilähellä, jos jotain sattuisi.Kaikki menikin hienosti, seu-rueen mielestä jopa ennalta

odotettua paremmin .

Aikataulut pitivät hyvin,retket olivat hyvin suunni-teltuja ja toteutettuja, hotellitolivat laadukkaita. Mutta osa-simme myös suhtautua jous-tavasti ja leppoisasti kolmenviikon reissaamiseen. Olim-me hyväntuulisia koko ajan,emme mutisseet turhista,sanovat paljon muutenkinmatkustavat eläkeläiset Mar-jatta ja Jaakko Haavisto, joillasattumoisin on sama sukuni-mi kuin Erkillä ja Eilalla -Siksipä pieniltä sekaannuk-silta ei voitu välttyä matkanaikana esimerkiksi hotelli-huoneden varausten yhtey-dessä. Asia kirvoitti kummal-takin Haaviston pariskunnal-ta vain makeat naurut.

Myös vapaa-aikaariittävästi Maailmanympärimatkaa eitehty hätäillen. Jokaisessakohteessa oli paljon aikaatehdä retkiä, tutustua kun-nolla ympäristöön. Muttamyös vapaahetkiä oli riittä-västi huilailuun.

Maailamanympärimatkalaiset kokoontuivat tammikuussaMeri-Karinaan muistelemaan yhteistä matkaa.Kuvassa vasemmalta lukien takarivissä: Jaakko Haavisto,Leila Malmberg, Marjatta Haavisto, Hannele Jussila,Inkeri Nykänen, Marjatta Pauna ja Kaarina Määttä javasemmalta lukien eturivissä: Anna-Kaisa Erfors, Kyllikki Haikonen,Eila ja Erkki Haavisto, Taina Tuhkalainen ja Tytti Kaarila.


Kanta-asiakkaille myös ilmainen verenpaineen mittaus,reseptin uusimiset ilman puhelinmaksua,

reseptilääkkeiden omavastuuosuudenkattokorvausseuranta

sekä edullisia kanta-asiakastarjouksia.Liittyminen kanta-asiakkaaksi käy helposti

täyttämällä liittymiskaavake Linnan Apteekissatai Patterinhaan sivuapteekissa.

Liittyminen on maksuton.

Tervetuloa Hyvän OlonLinnan Apteekkiin!

Kauppiaskatu 10, 20100 TurkuPuh. 02-275 0400Fax. 02-275 0430

E-mail [email protected]

AVOINNA JOKA PÄIVÄ

Klo 8 – 21Patterinhaan sivuapteekki

Kanslerintie 10, 20100 TurkuPuh. 02-275 0810Fax. 02-275 0825

Avoinna Ma – Pe 9 – 17

LIITY NYTLINNAN APTEEKIN

KANTA-ASIAKKAAKSI,SE KANNATTAA!

Meri-Karinan operettikahvilaSeiskarinkatu 35, Turkuon vuonna 2002 avoinna seuraavasti:

Lauantaina 20.04. klo 18.00 – 21.00Keskiviikkona 28.08. klo 19.00 – 22.00Lauantaina 28.09. klo 18.00 – 21.00Perjantaina 11.10. klo 19.00 – 22.00Lauantaina 23.11. klo 18.00 – 21.00

Elävää musiikkia ja lauluja operetin ystäville!

Kuumana höyryävä kahvi tai tee sekäherkulliset leivonnaiset.

Pääsymaksu sisältäen tarjoilun on 10 euroa.

Varaukset puhelin 02-2657 666


• jos joku lähisukulaisesi on sairastunutesimerkiksi rintasyöpään hyvin varhain,alle 40-vuotiaana• jos sinulla on lähisukulaisia, joilla onollut useita eri syöpälajeja eri elimissä taiuseampia eri syöpiä samassa elimessätai useasta pisteestä leviämään lähteneitäsyöpätauteja (esimerkiksi molemmissarinnoissa ollut rintasyöpä) tai samaasyöpätyyppiä on esiintynyt useammallakuin kolmella lähisukulaisella

Ota yhteys maksuttomaan neuvonta-pisteeseen, joka toimii PoliklinikkaKarinassa, osoite Itäinen Pitkäkatu 30 b,


Pelkäätkö, että suvussasi esiintyyperinnöllistä syöpää?

Yhteydenottoperiytyvyysneuvontaanhelpottaa

Milloin tulee epäilläperiytyvän syövän riskiä?

Turku. Asiaan perehtynyt sairaanhoitajaRiitta Laine keskustelee kanssasi ja laatiisukupuun. Tarvittaessa sinut ohjataan erikois-lääkärille, joka voi ohjata sinut TYKS:iinperinnöllisyyspoliklinikalle. TYKS:ssäperinnöllisten sairauksien erikoislääkärinjohdolla tehdään tarpeelliset lisätutki-mukset, myös verikokeesta tehtävägeenitestaus.

Ajantilaus maksuttomaan neuvontaan

Poliklinikka Karinaan puh. (02) 2657 929

maanantaista - torstaihin klo 8-18.

• erikoislääkäreiden vastaanotot kirurgiset toimenpiteet• gynekologiset ultraäänitutkimukset• laboratoriotutkimukset• irtosolunäytteiden otto (Papa)• siemennestetutkimukset• lapsettomuustutkimukset

Erityisedut syöpäpotilaillepoliklinikalla:- ei poliklinikkamaksua (6.70 €)- laboratoriomaksut potilasalennuksin

Erityisedut syöpäyhdistyksenjäsenille:- laboratoriomaksut jäsenalennuksin

GYNEKOLOGIAAuranen AnnikaHietanen SakariPaavola AllanRantanen VirpiRastimo-Lehto EevaSalmi Tuula (ei uusia potilaita)Vähä-Eskeli Kalevi

KIRURGIAAuranen AarreKoskivuo Ilkka (ei toistaiseksivastaanottoa)Vänttinen Esko

ONKOLOGIAAhokoski OutiAsola Raija (ei uusia potilaita)Huovinen RiikkaKankuri Minna (erikoistuva)Kellokumpu-Lehtinen P-LKätkä KaleviMinn HeikkiMännistö EsaNordman EevaRistamäki RaijaValavaara Ritva (ei uusia potilaita)Vihinen Pia (erikoistuva)

PSYKIATRIAHeikkilä Jyrki (ei uusia potilaita)

SISÄTAUDITAsola MarkkuRemes KariSeppälä Pentti (ylilääkäri)Toivanen Auli

POLIKLINIKKAKARINA

Ajantilaus2657 927 (lääkäreille)2657 920 (rintaproteesit, klo 11.00-11.30, 14.00-14.30)2657 933 (röntgen, mammografiat, rintarauhasen ultraäänitutkimukset)2657 921 (laboratorio)

Avoinna: ma-to klo 8-18,perjantaisin suljettu

Puhelin 2657 911 Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TURKU

Jos jommallakummalla van-hemmista on syöpägeeni,sairastumisalttius periytyyseuraavaan sukupolveen 50prosentin todenäköisyydellä.Piirtämällä asiakkaan kerto-man perusteella sukupuunasiakkaan sisaruksista, van-hemmista ja lapsista pystyyerikoiskoulutettu hoitajapäättelemään, voiko asiak-kaan suvussa olla kyse perin-nöllisestä syövästä.

Lounais-Suomen Syöpäyh-distyksen periytyvyysneu-vontaan yhteyttä ottaneistavaltaosa saa huojentavantiedon: sukupuun mukaannäyttää siltä, että kyse ei oleperiytyvästä syövästä, vaanyksittäisistä sairastumisista.

Mikäli periytyvyyttä ei sensijaan voida täysin sulkeapois, asiakas ohjataan jatko-tutkimuksiin neuvontapis-teessä toimivalle lääkärille.Mikäli tämän jälkeenkinvaikuttaa siltä, että kyseessätodella voi olla perinnöllinensyöpä, asiakas ohjataanperinnöllisyyslääketieteenyksikköön (TYKS) lisätutki-muksiin.

- Jos asiakas kuuluu su-kuun, jossa esiintyy perinnöl-listä ei-polypoottista paksu-suolisyöpää, hänelle suositel-

laan paksusuolitähystystäkahden vuoden välein. Myösgynekologinen seuranta ontarpeellinen. Tiheä seurantaantaa mahdollisuuden havai-ta ja poistaa epäilyttävätsolumuutokset jo ennen kuinne ehtivät kehittyä pahan-laatuisiksi, toteaa perinnölli-syyslääkäri Minna Pöyhönen.

- Vastaavasti jos suvussaon perinnöllistä rintasyöpää,on säännöllistä mammo-grafiakuvausta ultraäänineenharkittava gynekologisenseurannan lisäksi.

Periytyvyys-neuvontavakiinnuttanutasemansa Minna Pöyhönen on kou-luttanut asiantuntijalääkärinämaakunnallisten syöpäyhdis-tysten hoitajia ja lääkäreitäperiytyvän syövän saloihin.Toiminta alkoi 1990-luvunpuolivälissä projektiluontei-sesti, mutta tästä vuodestaalkaen toiminta on vakiintu-nut osaksi syöpäyhdistystentoimintaa.

Periytyvyysneuvontaanyhteyttä ottavista valtaosaon naisia. - Jos maakunnalli-

sen syöpäjärjestön toimipis-teeseen hakeutuu neuvon-taan vuodessa vaikka 30-40henkilöä, niin heistä ei miehiäole kuin kolme tai neljä,Pöyhönen arvioi.

Hänen mukaansa asiakkaattietävät sukulaistensa syö-päsairaudet varsin hyvin.

Tietoutta periytyvistäsyövistä jaetaan myös esi-merkiksi sopeutumisvalmen-nuskursseilla, sillä syöpä-yhdistysten perinnöllisyys-asioihin koulutetut hoitajatovat sisäistäneet asiat hyvin,Pöyhönen kiittelee.

Jatkuva koulutus on kui-tenkin tarpeen, sillä tietä-mys sairauksien periytyvyy-destä lisääntyy koko ajan.Syövän laukeaminenedellyttää geenivirheensyntymistä elimistössä.Geenimutaatio voi ilmaan-tua missä vaiheessa ihmisenelämää tahansa, eikä seperiydy. Sukusolujen väli-tyksellä periytyvä syöpä-geeni on onneksi hyvinpaljon harvinaisempi.

Teksti: Leija SironenKuva: Matti Äärilä

Perinnöllisyysneuvontaan hakeutuvat asiak-kaat ovat varsin hyvin selvillä sukulaistensasyöpäsairauksista, toteaa perinnöllisyyslääkäriMinna Pöyhönen.

Nykyarvion mukaan noinkymmeneen prosenttiintavallisista syövistä,kuten rinta-, eturauhas- japaksusuolisyövistä,liittyy perinnöllinen alttius.Kun vähintään joka neljässuomalainen sairastaaelämänsä aikana syövän,voi yksittäisiä sairastumisiakertyä sukuun kuitenkinrunsaanlaisesti ilman,että alttius pahanlaatuisiinmuutoksiin olisiperinnöllistä.

Wihuri Oy Aarnio ja Lounais-SuomenSyöpäyhdistys r.y. yhteistyöhön

Kamarilaulaja Tamara Lundemännöi operettikahvilaa

Wihuri Oy Aarnio ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. solmivat helmikuun alussayhteistyösopimuksen. Sopimuksen allekirjoittivat Wihurin päivittäistavararyhmän johtajaRaimo Vilhunen (vas.) ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala.Allekirjoitusta olivat todistamassa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen varainhankintapäällikköHeikki Kylliäinen (vas.), Wihurin ostojohtaja Timo Palviainen ja Wihurin myyntipäällikkö HeliHuhto.

VIHERMAAILMApuh. 02-2754700, fax 02-2423706www.ruohomaki.com Turun Katariinanlaaksossa

JALKAKLINIKKA

DIGITUSRekistöröity Jalkahoitola

Maariankatu 10 E 3 krs.Ajanvaraukset puh. 231 5064

LUOLAMAA LIISATurun JalkaterapiaTuureporinkatu 6 katutaso

233 4606Ruusukorttelin Palvelukeskus

Puistokatu 11, 233 4606

SYÖVÄNTORJUNTA 21n:o 1/2002 LOUNAIS-SUOMEN SANOMAT

Taideterapian keinoja esillä Kaisa Haltian näyttelyssä

SYÖPÄÄ SAIRASTAVIENPOTILAIDEN JÄLKITARKASTUSPOLIKLINIKKA KARINASSA

POLIKLINIKKA KARINAItäinen Pitkäkatu 30 b(2.krs), 20700 TURKUPuh. 02-2657 927(ma-to klo 8-15)

Syöpää sairastavien hoidontai jälkitarkastustenpäätyttyä TYKS:ssä voitämän jälkeinen seurantatapahtua Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksenPoliklinikka Karinassa, jossaon syöpätauteihin erikoistu-neilla lääkäreillä nimen-omaan syöpäpotilaiden seu-rantaan tarkoitettu vastaan-otto. Lääkärit ovat myösperehtyneet oireita lievittä-vään ns. palliatiiviseenhoitoon, jossa kivun hoidollaon keskeinen asema.

Vastaanoton voi tilata puh.02-2657 927 maanantaistatorstaihin klo 8-15. Vastaan-otolle on syytä ottaa mukaanTYKS:ssä kirjoitettu viimei-nen hoitoseloste eli epikriisi.Vastaanottoaika on hyvävarata hyvissä ajoin, noinkuukausi ennen jälkitarkas-tuskäyntiä.

Lounais-SuomenSyöpäyhdistys r.y. järjestäätaideterapiakurssinkeväällä 2002

Luovuuden kautta onmahdollista tehdä näkyväksija käsitellä vaikeita asioitaelämässä. Oivallusten myötämyös muuotoksen mahdolli-suus on olemassa. Maalaa-minen ja taiteelliset ilmaisu-tavat voivat olla kanavaasioille ja tunteille, joilla eiole sanoja. Tule tutustumaanomiin luoviin voimavaroihisitaideterapeuttisen ilmaisunkeinoin.

Jos haluat perehtyäuudenlaiseen tapaan keskus-tella itsesi ja tunteittesikanssa, tule kurssillemmeMeri-Karinaan. Kurssipidetään neljänä peräkkäi-senä keskiviikkona eli 27.3.,3.4., 10.4. ja 17.4.2002klo 17.30-20.30. Hintayhdistyksen jäsenille 20euroa ja ei-jäsenille 30 euroa.

Pidän myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenjäsenille taideterapeuttistayksilötyöskentelyä Meri-Karinan toiminta- ja palvelu-keskuksessa. Työskentelyssäkäytetään keskustelua jaluovia toimintavälineitä,kuten maalaamista omientunteiden ja asioidentyöstämisessä sekä voima-varojen ja ratkaisujenlöytämiseksi elämään.

Ilmoittautumiset ystä-vällisesti 07.03.2002mennessä, Kaisa Haltia02-2435 683 tai040-593 0008.

Lämpimästi tervetuloa!

Kaisa Haltia

– Mielestäni on tärkeää, ettäsyöpäklinikan psyykkistenpalvelujen käyttö ei edellytäpsykiatrista häiriödiagnoosia.Näin vältytään ns. kaksois-häpeältä: ”eikö riitä, että onsyöpä, pitääkö vielä leimau-tua psyykkisesti sairaaksi”.

Syöpä on Irja Idmaninmukaan monelle merkittäväkäännekohta elämässä,vähän samaan tapaan kuinesimerkiksi lapsen syntymä.On elämä ennen sitä ja senjälkeen. Potilaalle annetaantukea, jotta hän jaksaa käydähoidoissa ja selviytyä muu-toinkin tässä vaativassaelämäntilanteessa.

– Tarkoitus on nimen-omaan tukea varsinaisensyövän hoitoa mutta samallatunnistaa ja hoitaa masen-nusta, ahdistuneisuutta jaunihäiriöitä sekä itsemurha-ajatuksia.

Tukea nuorille vanhemmille jayksinhuoltajille

Isovanhemmatovat tarpeen Irja Idman pitää kokoperheen tukemista tärkeänä.Syöpään sairastuneidenperheissä on psyykkisiäoireita lähes 30 prosentilla.Perheiden tuen tarvevaihtelee kuitenkin suuresti.

– Jos vahva perheenjäsensairastuu, voi heikommanosapuolen kantokyky pettää.Mies saattaa vetäytyä jatosiasiallisesti hylätävaimonsa. On todettu, ettäkun nainen sairastuu, hän eisaa puolisoltaan samanlaistatukea kuin mitä hän itse olisikykenevä antamaan puolisonsairastuessa.

Perheen kuormitukseenvaikuttavat monet tekijät:sairauden kesto, laatu sekäpotilaan oma sopeutumis-kyky.

Aivokasvain saattaa muuttaapotilaan persoonallisuutta,ja yksinhuoltajaäiti saattaakieltää koko sairastumisensa.

– Pikkulapsiperheissäollaan kaikkein tiukimmillasairastumisen yllätettyä,vaikka toisaalta murrosiässäolevien lasten kanssa syntyyhelpoimmin konflikteja.Isovanhemmat ja tukiverkos-tot ovat suureen tarpeeseen.

Irja Idman korostaa, ettäyksinhuoltajan tai nuorenvanhemman sairastuessasyöpään tarvitaan kaikki

mahdollinen tuki perheenselviämiseksi. Myös sellai-sissa perheissä, joissasairaus on kestänyt pit-kään tai sairaus on todettuparantumattomaksi,psykososiaalinen tuki voiolla aivan välttämätöntä.

Artikkeli perustuu 13.11.2001Turussa järjestetynkoulutusiltapäivän ”Elämäsyöpädiagnoosin jälkeen”ohjelmassa olleeseenpuheenvuoroon.

Teksti: Leija Sironen

Kuva: Matti Äärilä

Psykiatrian erikoislääkäri Irja Idmanon työskennellyt HYKSin syöpätautienklinikassa viisi vuotta. Klinikan psyko-sosiaalinen hoito-ohjelma on osoittautunuttarpeelliseksi, sillä palvelujen kysyntääon jatkuvasti enemmän kuin voidaantarjota. Ei ihme, sillä tutkimusten mukaan30–50 prosenttia syöpäpotilaista kärsiipsyykkisistä oireista: sopeutumis-vaikeuksista, ahdistuneisuudesta taimasennuksesta.

Isän tai äidin sairastutua ovat isovanhemmat ja tukiverkostosuureen tarpeeseen.

Surutyötä kutsutaan työksi ehkä hyvästäsyystä; tuskan läpi on mentävä, että voilopulta päästä sen yli ja eteenpäin.Suruprosessissa sanat eivät aina riitäkuvaamaan ja työstämään omia tunnetiloja.Maalaaminen, kirjoittaminen ja muut luovanilmaisun muodot voivat silloin olla avuksi.Erityisesti maalaamalla sellaisetkintunnetilat saavat muodon ja hahmon, joitavoi olla järkiperäisesti hyvin vaikeakäsitellä ja ilmaista. Tämän viestin halusiLounais-Suomen Syöpäyhdistyksentaideterapiakursseja vetävä Kaisa Haltiatuoda esille oman näyttelynsä avulla.

Taideterapiakurssejavetävä Kaisa Haltiatuo omilla töilläänesille miten tärkeääluova ilmaisu onterapeuttisessamielessä.

Kuva avuksi kun sanat eivät riitä

Kulku läpi pimeyden onKaisa Haltian henkilökohtai-sen surutyön tulos. Maalauk-sia ei tehty alun perin näytte-lyä silmällä pitäen vaanhenkilökohtaisen prosessinvälineiksi ja ilmaisumuodoik-si. Siksi Haltia asetti hiemanristiriitaisin tuntein taulutnäytteille toiminta- ja palve-lukeskus Meri-Karinaanviime lokakuussa.

”Ne ovat hyvin henkilö-kohtaisia töitä, mutta päätinkuitenkin pistää ne esille.Taulujeni kautta halusinnimittäin korostaa, mitentärkeää itsensä luova ilmai-seminen voi olla terapeutti-sessa mielessä. Eikä maala-usten tarvitse olla kauniitatai esittää mitään, ne ovatjokaisen oman luovuudentulos ja tarkoitettu omansisäisen prosessin välineik-si”, hän kertoo.

Kuukauden kestänytnäyttely sai kiinnostuneenvastaanoton. Työt saivatpaljon positiivista palautetta.”En tiennyt etukäteen mitäodottaa. Siksi tuntui hie-nolta, että oman sisäisentunneprosessin esilletuominen puhutteli, taulunieivät jättäneet ihmisiäkylmiksi”, Haltia iloitsee.

Taideterapiaosanasopeutumista Lounais-Suomen Syöpä-yhdistys tarjoaa jäsenilleenmahdollisuutta osallistuataideterapiaan sopeutumis-valmennuksen yhteydessäsekä erilaisilla ja eri pituisillataideterapeuttisilla kursseil-la.

”Olemme järjestäneetmuun muassa lastenkursse-ja, joissa työskentelyvälinei-nä on käytetty esimerkiksitarinoita, kuvia ja liikettä.Muillakin kursseilla ja yksilö-asiakkaiden kanssa onkäytetty maalaamisen lisäksimuita ilmaisukeinoja kutenmusiikkia ja runoutta”, Haltiatuo esille.

Taideterapia on monelleaivan uusi ja tuntematon asia,mutta Haltian mukaanterapiamuoto on osoittautu-nut hyväksi, yksilöstäriippuen jopa erinomaiseksikeinoksi työstää tunteita, eikäpelkästään surua.

”Mutta erityisesti ahdista-vien, jopa murskaaviltatuntuvien tunteiden kohtaa-misessa tämän tyyppinen aputuntuu olevan hyvintarpeellinen. Pystyin etene-

mään omassa henkilökoh-taisessa surutyössänitaideterapian keinoin, itseasiassa siitä saamani avunmyötä kiinnostuin tästäalasta ja kouluttauduinsitten auttamaan myösmuita”, hän kertoo.

Teksti: Anu Haveri

Kuva: Robert Seger

Taideterapeuttisentyön ohjaaja KaisaHaltian töitä onnähtävissä Meri-Karinan toiminta- japalvelukeskuksessaajalla 17.5. -2.6.2002päivittäin klo 10-20.

Kaskenmäen KukkaPIRJO LAAKSO

Kaskenkatu 1, 20700 TurkuPuh. (02) 231 6282

VOIT OSALLISTUASYÖVÄNTORJUNTATALKOOT2002 - KERÄYKSEEN MYÖSINTERNETISSÄ

www.lssy.fi/talkoot

Osuuspankin Kultaraha-maksunapillainternet-keräyksenä tuototlyhentämättömänä hyvääntarkoitukseen

Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen ja Turun SeudunOsuuspankin välillä tehtysopimus antaa mahdolli-suuden osallistua Syövän-torjuntatalkoot 2002–kerä-ykseen uudella tavalla.

Lahjoitukset, jotka tehdääninternetissä Kultaraha-maksunapin kautta, menevät100 %:sti ja ilman keräys-kuluja syöväntorjunta-työhön.

Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen KIRPPUTORI

Uudenmaankatu 13, Turku, puh. 232 7972

HYVIÄ VAATTEITA JA HUOKEITA KÄYTTÖESINEITÄOtetaan lahjoituksina vastaan tarpeettomaksi käynyttä

tavaraa, noudetaankin.

– RINTAPROTEESIT– RINTALIIVIT– UIMAPUVUT

PROTEESIEN SOVITUKSETTURUN SEUDULLA:Poliklinikka Karina

Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 Turku

Myymälä AMOENA Finland Oy:Bulevardi 19, 00120 Helsinki

Avoinna: ma–pe 10–17, 09-649 839

Vapaaehtoistyöon ansainnutpaikkansaSuomessa pyrittiin 1970- ja1980-luvuilla kehittämäänhyvinvointivaltiota suuntaan,missä kansalaisjärjestöjenvapaaehtoistoiminnan osuuskaikessa auttamistyössävoitaisiin antaa koulutetulleammattihenkilöstölle. Vapaa-ehtoistyö nähtiin hiljakseenkatoavana luonnonvarana,jolle ei annettu julkista arvos-tusta. Kymmenen vuottasitten havaittiin, miten haa-voittuvia hyvinvointiyhteis-kunnan toimintamahdolli-suudet ovat julkisen hallin-non tulojen vähetessa pitkä-aikaisen laman kourissa.Seurauksena oli leikkauksiaja supistuksia erityisestiterveydenhuollon alueella.Tällöin huomattiin vapaa-ehtoistyön arvo niin talou-dellisesti kuin aatteellisesti-kin. Tänä päivänä valtio jakunnat haluaisivat siirtää yhäenemmän sosiaali-ja terveys-palveluja vapaaehtoisjärjes-töille. Julkiselle toimijalle jäisikuitenkin edelleen järjestely-vastuu.

Lounais-Suomen Syöpäyhdis-tys r.y:n 50-vuotinen historiaon kertomusta syöpäpotilai-den auttamisesta siellä, min-ne julkinen terveydenhoitoon ehtinyt mukaan vastaviiveellä ja missä suureksiosaksi jäsenistöön perustuvavapaaehtoistoiminta on löy-tänyt oman, sille luontaisentyösarkansa. Näitä ovat olleetyhteys-, ystävä- ja tukihenki-lötoiminnot, samoin varain-hankinta, talkoo- ja kerhotoi-minta. Pitkälti vapaaehtois-

työn ansiosta Lounais-Suo-men Syöpäyhdistys onkasvanut maamme suurim-maksi maakunnalliseksikansanterveysyhdistykseksi.Kun Meri-Karinan toiminta-ja palvelukeskus aloittiTurun Hirvensalossa, vapaa-ehtoistoiminta laajeni jamonipuolistui. Erityisestimiehille tarjoutuu mielek-käitä ja mielenkiintoisiatyötehtäviä. Edelleentarvitaan vapaaehtoisapuaammattiavun rinnalle.Tämä tarkoittaa, ettävapaaehtoistyöntekijä onkoulutetun henkilökunnantukena omine tietoineenja taitoineen.

Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen vapaa-ehtoiselle voidaan uskoamuun muassa seuraaviatehtäviä:- olla tukemassa omassakodissa asumista,- lisätä hyvinvointiaja elämänlaatua,- auttaa liikkumisessakodin lähipiirissä,- ulkoiluseurana, asiointi-apuna,- saattajana lääkäriin,poliklinikalle, kirkkoon,- keskustelutoverina,lukijana,- tukena sairaalasta kotiu-tuttaessa,- apuna kodin askareissa,- Meri-Karinassa ja Salo-Karinassa puutarha- jakeittiötöissä, valvonta-,siivous-, ja huoltotehtävissä,kaluston korjauksissa,- erilaisissa talkootehtävissä,- keräyksissä ja muussavarainhankinnassa.


Teksti: Jouko Hallia

Kuusikymmentä vuotta täyttäneet muistavathyvin naapuriavun ja talkoot. Etenkin maaseudullaasuvat lapset olivat mukana auttamassa aikuisiasiinä, missä suinkin kykenivät. Näin he kasvoivathuomaamaan avun tarpeen ja vastaamaansiihen omilla mahdollisuuksillaan. Tämänpäivän vapaaehtoistoiminta on naapuriapuaparhaimmillaan, joka toimii yllättävän hyvinkaupunkimaisessa elämänmuodossa. Voittoatavoittelemattomana ja vapaaehtoisuuteenperustuvana sillä on oma vetovoimansasuomalaisessa yhteiskunnassa.

Naapuriaputämän päivänyhteiskunnassa

Tuotesuunnittelija Seppo Siimesmäen (vas.) ja opettaja Jukka Penttilän mielestä puutyöt ovat terapeuttisia.Siinä saa ihailla kättensä jälkeä ja nauttia puun tuoksusta ja pinnan kauneudesta.

Terveydenhoidon tehtävissäon vuosi vuodelta enemmänvapaaehtoisia. Yleisesti luul-laan, että he ovat pelkästäännaisia. Eläkkeellä oleva kone-teknikko ja tuotesuunnittelijaSeppo Siimesmäki puhkai-see muutaman minuutin kes-kustelun aikana ajatuskuplankertomalla monipuolisesta,yhteistyösilmää ja -taitoakysyvästä vapaaehtoistyöstä,jota miesryhmät tekevätLounais-Suomen Syöpäyhdis-tyksen piirissä.

Arvaten, että haastattelijakysyy jotakin siitä, miksimies viihtyy huonekaluja japolkupyöriä korjaten tai suur-siivouksessa avustaen,Siimesmäki naurahtaa: - Illallaon päällimmäisenä miellyttä-vä tunne siitä, ettei mennythukkaan tämäkään päivä.Haalareissa päivä kuluunopeasti!

Tehokasviidakkorumpu Niin kauan kuin toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinaon ollut olemassa, Siimes-mäki on ollut aluksi auttele-massa, sitten pysyvästi jär-jestyneessä vapaaehtoistoi-minnassa. Lounais-SuomenSyöpäyhdistys on niin isokansalaisjärjestö, että senpiirissä on paljon erilaistavapaa-aikana tehtävää palka-tonta työtä. - Täällä on paljontilaa halukkaille, jotka ovatajan kuluessa sen tilan täyttä-neet, Siimesmäki toteaa.- Sitä paitsi tämä on niin isoyritys, että täällä on tarvettajokaiselle taidolle ja taitajalle.Ketään ei ole hyljeksitty.

Suusta suuhun kulkevatiedonvälitys eli viidakkorum-pu on toiminut: - Vapaaeh-toistyöntekijöiden saamisenkaava on yksinkertainen.Kaveri kysyy kaverilta, että

Haalareissa päivä kuluu nopeastilähdetkö mukaan. Toinenpäättää tulla aluksi katso-maan. Sitten hän jää kouk-kuun, niin kuin huumepii-reissä sanotaan. Sillä huu-mettahan tämä on, siitä eipäästä mihinkään, muttaterapeuttista huumetta.Tästä tulee hyvä mieli jatuntee itsensä tarpeelliseksi.Eikä tarvitse turhautuaeläkepäivien tekemättömyy-teen.

Erityisen lämpimästiSiimesmäki puhuu Meri-Kari-nan isännästä JarkkoJoutsasta, joka sai hänetlähtemään vapaaehtoistyö-hön. - Ensin vaatimattomam-min, sitten vaativammin jokapaikan höylänä, Siimesmäkikuvaa - niin ikään vaatimat-tomasti - urakehitystäänMeri-Karinassa.

Reilua porukkaa Erityisesti Siimesmäkisanoo pitävänsä ulkotöistä.Talkoot ovat sellaisia, missähän voi käyttää hyväkseensaamaansa ammattikoulu-tusta. – Osakseni ovat lan-genneet työtä edeltävätvalmistelut ja niiden jälkeentöiden jako. Tämä vapaaeh-toisten porukka on hienoa jareilua. Ja luotettavaa. Ei tar-vitse kuin sanoa, että tuom-moinen tehtävä, niin kaikkitapahtuu!

- Minulla on lista vapaa-ehtoistyöntekijöistä ja heidänpuhelinnumeroistaan. Ei tar-vitse kuin soittaa. Kukaan eiole kieltäytynyt tulemasta.Monet saapuvat oma-aloittei-sesti. Täällä on pari miestä,jotka kevään korvalla ilmes-tyvät korjaamaan ja huolta-maan polkupyörät. - Niinkuin minäkin. Suurin osavapaaehtoistyöntekijöistä oneläkkeellä olevia naisia jamiehiä. Eikä täällä miehinen

itsetunto koe tulleensa louka-tuksi, vaikka suursiivoukses-sa joutuukin avustamaanvaikkapa ikkunanpesussaolevia naisia. Vastaanotettutehtävä suoritetaan niinhyvin kuin mahdollista.

Toinen Siimesmäelle rakaspaikka on puutyöverstas,missä rakennellaan ja korjail-laan. Käytössä rikkoutuneettuolit tuodaan takaisin kuinuudesti syntyneinä. Puutyötovat terapeuttisia: siinä saaihailla kättensä jälkeä janauttia puun tuoksusta japinnan kauneudesta.

Vaimon mukanayhdistykseen Vaimon sairastuminensyöpään oli Siimesmäellerankka kokemus siitä huoli-matta, että taudin laadustaannettiin myönteinen ennus-te. Vaikeinta hänelle oli se,että omin keinoin selviämäänoppinut mies joutui totea-maan oman avuttomuutensaja voimattomuutensa. Hän eivoinut tehdä mitään konk-reettista vaimon sairaudenparantamiseksi.

Ammatti-ihmiset tekivättyötä Siimesmäenkin puo-lesta, ja vaimo parantuioireettomaksi. Sairaudenhoidon ja jälkiseurannanaikana Siimesmäet kasvoivatLounais-Suomen Syöpäyhdis-tykseen. He asuvat tukiasun-nossa lähellä Meri-Karinaaja iloitsevat elämän tuomistaonnen hetkistä. Haastatteluaedeltävänä päivänä he olivatolleet pääkaupunkiseudullalapsenlapsenlapsen kaste-juhlassa.

Teksti: Jouko Hallia

Kuva: Matti Äärilä

Jäsenetyhdistyksentukena

Yhdistyksenvastuu vapaa-ehtoisistaan

Yhdistyskokeneidenvapaaehtois-työntekijöidenpankkiTehtäviä vapaaehtoisilleannettaessa pidetään huol-ta, että hän on tervetulluttyötoveri. Tämä tarkoittaa,ettei vapaaehtoistyöntekijätee palkattua työntekijäätarpeettomaksi. Vuosienmittaan yhdistyksestä ontullut kokeneiden vapaa-ehtoistyöntekijöiden pank-ki. Sen henkinen pääomavoidaan käyttää yhdistyk-sen järjestäessä uusillevapaaehtoisille jo saatuunkokemukseen perustuvaakoulutusta. Uusien vapaa-ehtoisten sitoutumistayhdistykseen lisää se, kunheidät liitetään yhdistyksenvakuutusturvan piiriin.Viime vuonna Lounais-Suomen Syöpäyhdistyslinjasi vapaaehtoistyön-tekijöidensä perus- jatäydennyskoulutusta.Peruskurssin aikana selvi-tetään ne toiminta-alueet,joihin kurssilaiset haluavatkohdistaa vapaaehtois-työnsä. Kurssin suoritta-neet saavat kirjallisentodistuksen ja nimineulanosoitukseksi tarvittavastapätevyydestä. Samalla sekertoo, että järjestelmätäyttää voimassa olevatlaatuvaatimukset. Paitsikoulutusta, tehostetaanmyös vapaaehtoistyön-tekijöiden ohjaustoimintaa.Näiden lisäksi yhdistyspitää huolen, että vapaa-ehtoisen ei tarvitse ollayksin. Jos tulee tarvetta,hänellä on aina mahdolli-suus päästä keskustele-maan asioistaan jatulemaan vastaanotetuksi,kuulluksi ja autetuksi.

VAPAAEHTOISTOIMINNAN PERUSKURSSIJÄRJESTETÄÄN MERI-KARINAN TOIMINTA- JAPALVELUKESKUKSESSA AJALLA 25. – 27.4.2002

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenpiirissä on lähdetty suunnitelmallisestikehittämään vapaaehtoistoimintaa.Yhdistyksen piirissä on nähty mitenpalkatun henkilöstön tukena vapaa-ehtoistyötekijät voivat merkittävästitäydentää ammattiauttajien tekemäätyötä.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistykses-sä annetaan vapaaehtoistoiminnallesille kuuluva arvo. Vapaaehtoistoimin-ta on myös siinä mielessäkin arvokas-ta, että sitä ei voi mistään rahallaostaa.

Vapaaehtoistoiminta on omastakiinnostuksesta tehtävää palkatontatyötä, jota ihmiset tekevät vapaa-aikanaan. Toiminnan lähtökohtana on

halu olla vaikuttamassa oman yhteisöntoimivuuteen ja kokea antavansa miele-kästä ja tarpeellista apua lähimmäisten-sä ja lähiympäristönsä hyväksi.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.järjestää vapaaehtoistoiminnanperuskurssin Meri-Karinantoiminta- ja palvelukeskuksessa,Seiskarinkatu 35, Turku, ajalla25. – 27.4.2002 siten, että torstaina25.4. ja perjantaina 26.4.2002kokoontuminen on klo 18.00 –21.00 sekä lauantaina 27.4.2002klo 10.00 – 15.00. Koulutus onmaksutonta.Ilmoittautumiset 17.4.2002mennessä puh. 2657 602.

Täydellinenhautauspalvelu

TurussaHAUTAUSTOIMISTO

Linnankatu 3(Brahenkadun kulma)

Puh. 231 4074Myös liikeajan jälkeen

Hämeenkatu 1Puh. 231 4557

Annikki Perttala-Koskinen Oy

Perustettu 1932

KaunisRuukkupuutarha-kirja, arvo 27 €

++

APU 5kk 33.30 €APU 5kk 33.30 €++

LehtipalveluPirjo Rantala OyVastauslähetysSopimus 20110-149

20003 TURKU

Nimi.....................................................................................................

Lähiosoite............................................................................................

Postinro...............................................

Postitoimipaikka..................................................................................

Puhelin.................................................................................................

T I L A U S K U P O N K I■ Tilaan Apu-lehden 5 kk hintaan 33.30 euroaja saan kaksi ApuRistikot -lehteä kaupan päälle.

■ Tilaan Viherpiha -lehden hintaan 29 euroa(norm. hinta 39 euroa) ja kaupan päälle saanKaunis ruukkupuutarha -kirjan, arvo 27 €.Kirja toimitetaan veloituksetta, kun tilaus-maksu (tai 1. erä) on maksettu.

Posti-maksu onmaksettu

puolestasi.

Tilaapuhelimella02-3302 300tai palauta

kuponki !Viherpiha6 nroa 29 €Viherpiha6 nroa 29 €

Edut yht.37,00 €

✁

Tarjous onvoimassa

31.3.02 asti.

2 nroaApuRistikot

-lehteä! Hintaetu28,20 €


Funktionaaliset elintarvikkeet tarkoittavat ruokaa, jolla ontieteellisin tutkimuksin osoitettu terveyttä edistäviä vaikutuksia.Niiden avulla voimme parantaa ravitsemustamme. Lääkkeet, senparemmin kuin suomalaiselle ruisleipäkään, eivät olefunktionaalisia, terveysvaikutteisia elintarvikkeita.

Funktionaalisetelintarvikkeet osanaterveellistä ruokavaliota


Hyvin tutkittuja funktionaalisia elintarvikkeita on vielä markkinoilla vähän. Elintarviketeollisuus joutuupanostamaan tutkimukseen nykyistä enemmän, sanoo elintarvikekehityksen professori Seppo Salminen.Hän keskittyy tutkimusryhmineen probiootteihin, maitohappobakteereihin ja niiden vaikutuksiin ihmisenterveyteen. Turkulaisilla on paljon yhteistyötä mm. kuopiolaisten ravitsemustutkijoiden kanssa.

- Suomalaisten, hyväänruokavalioon tähtäävienravitsemussuositusten tulisiaina muodostaa onnistuneenruokavaliomme perusta. Elivähemmän rasvaa ja sokeriaja enemmän ruisleipää,vihanneksia ja kasviksia.Yleensäkin meidän tulisisyödä kevyemmin, silläuseimmat meistä tekevätnykyisin työtä, jossa energiaaei paljon kulu, sanoo Turunyliopiston elintarvikekehityk-sen professori, funktionaali-sia elintarvikkeita jo kauantutkinut Seppo Salminen.Salmisen erikoisalaa ovatprobiootit, maitohappobak-teerit, joiden käyttö vaikuttaaihmisen omiin suolistobak-teereihin suotuisasti.

Diagnoosi ja hoitovoivat vaikuttaa- Jos meillä on jotain tavan-omaisesta poikkeavaa vaivaa,kuten vaikkapa laktoosi-intoleranssi, funktionaalistenelintarvikkeiden tehtävänävoi olla optimoida ruokavali-omme, tutkija sanoo.

- Kun joku vakava sairaus,kuten syöpä, iskee, mielty-myksemme voivat muuttuahyvin nopeasti. DosenttiEeva Salmisen johtamassatutkimuksessa on perehdytty

ravitsemukseen vaikean sai-rauden toteamisen jälkeen.Diagnoosin jälkeen mietim-me, miten voisimme jatkossasyödä terveellisemmin.

- Sairauden hoito voi vaikut-taa ruokailumieltymyksiim-me tai jonkun ravintoaineensietoon. Esimerkiksi säde-hoito voi hävittää laktaasi-entsyymin suolen pinnasta,eli silloin voi seurauksenaolla väliaikainen laktoosi-intoleranssi.

Funktionaalisten elintarvik-keiden tutkimus hyödyntäämyös niitä potilaita, joitahoidetaan sairaalassa. Osaatutkimustuloksista voidaansuoraan soveltaa kliinisessäravitsemuksessa.

Laktoosi-intoleranssi vaimaitoallergia? Suomalaisesta aikuisväes-töstä noin 17 prosenttiakärsii eriasteisesta laktoosi-intoleranssista. Toisille käypieni määrä maitoa, osa saaoireita lusikallisestakin.

Professori Leena Palotientutkimusryhmä yhteistyössädosentti Timo Sahin ja mui-den tutkijoiden kanssa selvit-ti äskettäin, että laktaasient-syymin puuttuminen on

geneettinen häiriö.

- Erikseen ovat vielä nehenkilöt, jotka ovat allergisiamaidon proteiinille. Profes-sori Erika Isolaurin johdollaon Turun yliopistossa tut-kittu mm. maidolle allergisialapsia. Samalla olemmetutkineet aikuisia, jotka rea-goivat maidolle. Työssä onselvinnyt, että maitoallergiaei sinänsä iän myötä häviä,vaan reagointitapa voi muut-tua esimerkiksi vauvaiänihottumasta aikuisiän vatsa-vaivoihin. Nämä vaivat saa-tetaan sekoittaa laktoosi-into-leranssiin, kun henkilö todel-lisuudessa onkin allerginenmaidolle ja siinä olevalle pro-teiinille. Tulevaisuudessaoikea diagnostiikka auttaaselvittämään parhaan ruoka-valion kullekin ryhmälle.

Oikeat bakteeritauttavat suolistoa Salmisen mielestä ontärkeää, että mietimme mitäsyömme jo ennen kuinterveytemme horjuu. - Ennal-taehkäisyn perusta on hyväsuomalainen suositustenmukainen ruokavalio, jollavähennetään riskiä sairastua.Voimme rakentaa ruokavali-omme suomalaisista perus-elintarvikkeista, ja täydentää

sitä sitten vihanneksilla jahedelmillä, joita meiltä eiympäri vuoden saa.

- Suoliston mikrobikasvustoon valtava. Jos siellä onoikeanlaisia bakteereja,voimme paremmin. Pyrimmetutkimuksessamme siihen,että löydämme sellaisiaprobiootteja, maitohappo-bakteereita, joilla normali-soidaan mikrobikasvusto.- Olemme laajassa yhteistyö-tutkimuksessa mm. Kuopionyliopiston kanssa etsineetsellaisia probioottimikrobeja,jotka sitovat tiettyjä toksii-neja, esimerkiksi raskasme-talleja tai hometoksiineja, japoistavat ne suolistostaulosteen mukana. Pitkän ajankuluessa tällä voi olla positii-visia vaikutuksia haitallisilleaineille altistumiseen, SeppoSalminen selvittää.

-Yhdysvalloissa on omatravitsemuspyramidinsalapsille, normaaliväestölle jayli 70-vuotiaille. Yli 70-vuoti-ailla ravitsemuksen perustaon kahdeksan lasia nestettäpäivässä, sillä vanhenevanihmisen nesteen saanti ontärkeää, jotta elimistö eipääsisi kuivumaan.

Ruisleipä osaterveellistäruokavaliota - Ruisleipä on runsaskui-tuista ja meillä osa terveellis-tä ruokavaliota. Italiassa taiJapanissa ruisleipää ei käy-tetä elintarvikkeena. Ruislei-västä voisikin vaikka japani-laisille tulla funktionaalinenelintarvike. Funktionaalisuuson siis sidoksissa ruokakult-tuuriin ja ravitsemussuosi-

tuksiin. - Funktionaalisiaelintarvikkeita tutkitaaninnokkaasti ympäri maail-man. Japanissa niitä on tutkit-tu pisimpään. EuroopanUnioni satsaa myös tähäntutkimukseen, ja erityisestivanhenevan väestön ravitse-mukseen halutaan kiinnittäähuomiota.

- Sanalla “funktionaalinenelintarvike” ei vielä ole lain-säädännöllistä, vakiintunuttamääritelmää, sillä lainsää-dännön luominen on EU:ssakesken. Määritelmän vahvis-taminen on tärkeää ja tulevai-suuden suuri haaste tutki-muksen terästämiseksi jakuluttajan etujen varmista-miseksi.

Teksti: Paula Heino

Kuva: Ari Peuho


Orion Pharman kemiallisen laadunvalvonnan askartelijat valmistivatviime vuoden syksyllä paperinaruruusuja, joulukortteja ja lorupusseja.Niiden myynnistä saatu tuotto 4500 markkaa lahjoitettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilaiden hyväksi. Lisäksi Orion-yhtymän lentopalloilijat kartuttivat lahjoitusta 700 markalla. OrionPharman kemiallisen laadunvalvonnan askartelijoista Heidi Nurmi (vas.),Soili Suominen, Päivi Setälä, Irmeli Laine ja Seija Ratia kävivät joulun allaMeri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa luovuttamassa lahjavarattoimitusjohtaja Kari Ojalalle.

Orion Pharman ja yhtymän henkilöstöltätukea lapsisyöpäpotilaille

Muistokukkarahat syöväntorjuntaanja saattohoitoonEdesmenneen Paavo Tättäläisen tyttäret esittivät toivomuksenaan,että kukkatervehdysten sijasta isän muistoa kunnioitettaisiintukemalla syöväntorjuntatyötä ja saattohoitotoimintaa. Varoja kertyikaikkiaan lähes 12.000 markkaa, jonka summan tyttäret LeenaHeikkilä (vas.), Heljä Tättäläinen, Sirpa Virtanen ja Virve Myllymäkikävivät viime vuoden lokakuussa luovuttamassa Lounais-SuomenSyöpäyhdistykselle ja Lounais-Suomen Saattohoitosäätiölle.Lahjoituksen vastaanotti toimitusjohtaja Kari Ojala.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjesti yhdistyksen 50-vuotisentoiminnan johdosta terveyskasvatus- ja viihdekiertueen ”Viisiauttamisen vuosikymmentä” viime vuoden syyskuussa kymmenessäyhdistyksen toimialueen kunnassa. Kiertueella oli mukana lähes 20lääkäriä ja muuta syöpäasiantuntijaa sekä huomattava määräkiertueen viihteellisestä osuudesta vastaavia ohjelmansuorittajia.Kiertue käynnistyi Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessaTurussa, jossa esiintyivät mm. Turun Kansantanssin YstävienVirsut-tanhuryhmä.

Yhdistyksen 50-vuotiskiertue onnistui hyvin

Suomalaistavakuutuspalvelua

Vastuu yli huomisen

Vakuutus- ja finanssipalveluja tarjoavanTapiolan omistavat asiakkaat. SiksiTapiolasta saa asiakasetujen lisäksi myöskaikki omistajan edut. Kysy lisääpalveluistamme Turun toimistosta,Eerikinkatu 6 b, puh. (02) 416 1200.

ww

w.ta

piol

a.fi

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskusSeiskarinkatu 35, 20900 Turku

puh. 265 7606

Lähetehoidoista Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen

jäsenelle 15 % alennus

TERVETULOA!

Itäinen Pitkäkatu 34, 20700 TurkuVaraa aika puhelimitse 233 8985

Maalis-huhtikuun tarjousLääkärin lähetehoitosarjan aloittaneille

lämpögeeli kaupan päälle. (arvo 10 eur)

www.absor.fi

Mammografiat jäsenhintaanSalon Röntgen OyRintatutkimusasemaHelsingintie 52 24100 SALOAjanvaraukset maanantaista torstaihin klo 12-16Puhelin. 727 1800

Rintatutkimusasema

50 v. turkulaista puutarhakauppaa

KAUPPILANPUUTARHAKESKUS

Kaurakatu 43, 20740 TurkuPuh. (02) 2761500 fax (02) 2761544

Sidonta 2761507

Tapah

tum

ien

vilinäs

sä


Risto Kaskilahti Sonja Lumme Mika Nuojua

On monta painavaa syytä hankkia Toshibadatavideoprojektori - ja yksi kevyt. Toshibanprojektoreiden valoteho ja tarkkuus riittävätvaativimpinkiin tarpeisiin. Hiljaisten projekto-rien ääni ei häiritse esitystäsi. Ainutlaatuisendokumenttikameran ansiosta voit projisoidaesityksesi höysteeksi mitä vain, myös kol-miulotteisia esineitä. Tuo valinnan vapausesityksiisi - valitse TOSHIBA.

A D R E A M T O C O M E T R U E

K I R K K A A S T I H Ö Y H E N E N K E V Y I T Ä E S I T Y K S I Ä

Lisätietoja osoitteestawww.toshiba-doc.com

ww

w.m

sm

com

.net

OFFICEPitkämäenkatu 620250 TURKU

Puhelin 02 469 0888,Faksi 02-469 [email protected]


Magneettikuvaus syövän diagnostiikassa

Kun käytätSyöpäsäätiön adresseja,

tuet syöpätutkimustaTekstatut adressit toimistostamme

Liisankatu 21, 00170 HelsinkiPuh. 0800-143 00

Adresseja myyvät myös:posti, kirja-, kukka- ja paperi-

kaupat, hautaustoimistot,R-kioskit, pankit sekä sähkepalvelu 020 211

SYÖPÄSÄÄTIÖT jakoivat syöpä-tutkimukseen viime vuonna

n. 3 milj. euroa

Magneettikuvassa näkyvä pahanlaatuinen kasvain oikeassa munuaisessa.

SYÖVÄNHOIDON TÄSMÄASEETAUKEAVAT SOLUJENTUNTEMUKSESTATutkija-aviopari Lea Sistonen ja John Erikssonselvittelevät syövän synnyn kannalta tärkeitäsolujen toimintamekanismeja Turun Biotekniikankeskuksessa jatkossa myös Syöpäsäätiönsuurstipendin turvin.

Biotekniikan keskus on Turunyliopiston ja Åbo Akademinyhteislaitos, joka toimii TurunBioCityssä. John Eriksson toimiiprofessorina Turun yliopiston biologianlaitoksella ja Lea Sistonen ÅboAkademin biologian laitoksella,molemmat ovat koulutukseltaanfilosofian tohtoreita. Pari palasiChicagon Northwestern -yliopistossavietettyjen neljän stipendiaattivuodenjälkeen Suomeen vuonna 1994.

• Yhteistä tutkimusta solujeneloonjäämisestä ja stressinsietokykyäsäätelevistä viestijärjestelmistä ontehty nyt seitsemän vuotta.

Ryhmämme koostuu nuoristalääketieteen, biokemian sekä solu- jamolekyylibiologian opiskelijoista jatutkijoista. Vahvuuksiamme ovatpoikkitieteellisyys ja tutkimuskes-kuksemme kansainvälinen ilmapiirisekä uusinta teknologiaa edustavalaitekanta. Edellytykset solujen stressinkeston ja niiden eloonjäämistäsäätelevien soluviestien kartoittami-seen ovat hyvät. Jos ymmärrämmesolujen viestintäjärjestelmän toimintaa,pystymme paremmin kehittämäänmyös syöpäsolujen tuhoamiseensoveltuvia terapiamuotoja.Syöpäsolujen eloonjääminen johtuusiitä, että syöpäsolujen kyky sietääsolun ulkopuolista stressiä on

kohonnut. Haluamme selvittää mikäsaa syöpäsoluissa aikaan ohjelmoidunsolukuoleman tai muutoksengeeninluennassa. Työtämme voi kuvataperuskartoitukseksi, jonka pohjaltasyöpäsolujen komentokeskustentuhoaminen on mahdollista. Muttakoska teemme perustutkimusta,voidaan työmme tuloksiapotilashoidossa odottaa vasta vuosienkuluttua, täsmentää professoriJohn Eriksson.

Rokki-Kokin juhlakonsertintuotolla syöpälapsille liukumäki

Rokki-Kokki -yhtye vietti viime lokakuussa 10-vuotisjuhlaansa järjestämällä hyväntekeväisyys-konsertin Raisiossa yhteistyössä Lounais-SuomenSyöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerhonSykerön kanssa. Konsertin päätukijana oli TOK-yhtymä,ja tavoitteena oli konsertin tuotolla hankkia vesiliuku-mäki syöpälapsille Meri-Karinan toiminta- ja palvelu-keskukseen Turun Hirvensaloon.

Pieni lapsi joutuu viettämään eristäytynyttä elämää jopamuutamia vuosia sairastuttuaan syöpään. Tavallisetflunssapöpöt yms. harmittomilta tuntuvat taudit ovatvaarallisia pikku potilaille. Riskinottoon ei ole varaa.Siksi syöpälapset eivät voi käydä yleisissä uimahalleissa.Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan tiloissaoleva uima-allas on syöpälasten ahkerassa käytössä.

Koska altaan käyttö on tarkkaan rajoitettua, lasten onturvallista nauttia veden riemuista. Vain paljon toivottuliukumäki puuttui.

Rokki-Kokki -yhtyeelle juhlakonsertti oli jo viidesyhteinen konsertti Sykerön kanssa. Konsertti onnistuihyvin ja Meri-Karinan uima-allashuoneessa on hienoliukumäki.

Outi Marttilan mielestä on mukavaa, kun Meri-Karinaan on saatuliukumäki.

Kuvauksessa ei siis käytetäionisoivaa säteilyä kutenröntgen tai tietokonekerros-kuvauksessa.

Magneettikuvausturvallinen jasäderiskitönkuvantamismene-telmäEnsimmäiset magneettiku-vat ihmisestä otettiin 1970-luvun alussa, joten kuvaus-menetelmänä se on verratennuori. Koska sillä on kui-tenkin runsaasti etujaverrattuna muihin kuvaus-menetelmiin, se on nopeastisyrjäyttänyt muita menetel-miä ja vallannut alaavarsinkin keskushermostonja nivelten kuvantamisessa.Vaikka magneettikuvaus onturvallinen ja säderiskitönkuvantamismenetelmä, onsillä kuitenkin joitakin vasta-aiheita. Potilaita, joilla onmetallinen sisäkorvaproteesitai sydäntahdistin, ei voidaviedä magneettikuvauslait-teeseen.

Suomen yleisimpiäsyöpämuotoja on keuhko-syöpä. Siihen sairastuuvuosittain yli 2000 suoma-laista, miehiä huomattavastienemmän kuin naisia.Useimmiten keuhkokasvaintodetaan tai sitä aletaan

epäillä keuhkojen röntgen-kuvan perusteella. Kasvain-löydös varmistetaan lähesaina keuhkojen tietokone-tomografialla ja ennenleikkausta ja mahdollsiamuita huotoja kasvaimestaotetaan neulanäyte.Keuhkosyövän etupesäkkei-den kuten muidenkinsyöpien etäpesäkkeidenkartoituksessa käytetäänapuna sekä tietokonetomo-grafiaa ja isotooppitutki-muksia kuten luustokartoi-tusta. Magneettikuvaus eiole juurikaan käytössäkeuhkosyöväntoteamisessa, kun taaskeskushermoston ja erikoi-sesti selkäytimen ja yleensä-kin selän kasvaindiagnostii-kassa se on ensisijainenmenetelmä. Erikoisen hyö-dylliseksi selän kuvantami-sessa magneettikuvauksentekee se, että sen avullavoidaan helposti erottaahyvänlaatuinen, muttakovaa kipua aiheuttavavälilevytyrä kasvaimesta taitulehduksesta. Aivojenkuvantamisessa kasvaintaepäiltäessä magneettiku-vaus on syrjäyttämässämuut kuvausmenetelmät. Myös luuston ja lihastenkuvantamisessa magneetti-kuvaus on kehittynytnopeasti ja syrjäyttänytmuita kuvausmenetelmiä.Luuston ja lihasten kasvai-met näkyvät yleensä hyvin

magneettikuvissa ja niidenlaajuus ja levinneisyys ovatmagneettikuvissanähtävissä paremmin kuinultraääni- tai röntgenku-vissa. Vatsaontelon elimistäsuoliston alueen kasvaimettutkitaan ensisijaisestitähystyksellä tai röntgen-kuvauksilla. Maksan jamunuaisten kasvaimetsitävastoin näkyvät erittäinhyvin magneettikuvissa.

Magneettikuvauk-sesta hyötyäleikattujenrintojen japroteesirintojentutkimisessaRintojen kasvaindiagnos-tiikassa mammografia jaultraäänitutkimus ovatedelleen ensisijainenkuvantamismemetelmä.Magneettikuvaus onkuitenkin tutkimuksissaosoittautunut erittäinherkäksi menetelmäksirintasyövän toteamisessa.Erikoisesti siitä on todettuolevan hyötyä leikattujenrintojen ja proteesirintojentutkimisessa.

Riitta Parkkola, radiologianja neuroradiologianerikoislääkäriTYKS, kuvantamiskeskus

Magneettikuvaus perustuu vety-ytimien eli protonien magneettisiinominaisuuksiin. Protoneja on ihmisen elimistössä käytännöllisesti katsoenkaikissa kudoksissa, joten periaatteessa lähes mitä tahansa kehon aluettavoidaan magneettikuvata. Kuvauksessa kohde asetetaan voimakkaaseenmagneettikenttään ja kuvattavan alueen kuten esimerkiksi ihmisen pään taivatsan protoneja viritetään ja virityksen purkautuessa vapautuvaa signaaliavastaanotetaan ja siitä muodostetaan magneettikuva.

Turun Sanomilla on

283 000lukijaa joka päivä!

Tilaa Turun Sanomat. Soita maksuttomaan palvelunumeroon 0800 122 422 ark. 8.15–16.30, la 8.15–13.30.

Tilaa oma lehti tai vaihda viikonlopputilauksesi jokapäiväiseksi.

Liity Sinäkin heidän joukkoonsa.


lounais-suomen syöväntorjuntasanomat 1 2002

Documents