Työ raportti 2 000-3 6

Loviisan Hästholmenin kairausnäytteen · HH-KR9 petrologia ja matalan

lämpötilan rakomineraalit

Seppo Gehör

Aulis Kärki

.Juhani Paakkola

Olavi Taikina-aho

Elokuu 2000

POSIVA OY

Töölönkatu 4, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND

Tel. +358-9-2280 30

Fax +358-9-2280 3719

Saate

TEKIJÄ­ORGANISAATIO:

TILAAJA:

TILAUSNUMERO:

Kivitieto Oy Teknologiantie 1 90570 OULU

Posiva Oy Mikonkatu 15 A 00100 Helsinki

9662/99/MVS

Oulu 14.6.2000

TILAAJAN YHDYSHENKILÖ: FK Margit Snellman Posiva Oy

KONSULTIN YHDYSHENKILÖ: FT Aulis Kärki Kivitieto Oy

TYÖRAPORTTI- 2000-36

LOVIISAN HÄSTHOLMENIN KAIRAUSNÄ YTTEEN HH-KR9 PETROLOGIA JA MATALAN LÄMPÖTILAN RAKOMINERAALIT

Tarkastettu ja hyväksytty

~ < & ~ 2-U"'("b

~<hA-Margit Snellman Posiva Oy

~-~----Aulis Kärki Kivitieto Oy

Työ raportti 2 000-3 6

Loviisan Hästholmenin kairausnäytteen HH-KR9 petrologia ja matalan

lämpötilan rakomineraalit

Seppo Gehör

Aulis Kärki

Juhani Paakkola

Olavi Taikina-aho

Kivitieto Oy

Elokuu 2000

Karttaoikeudet: ©Maanmittauslaitos lupa nro 41/MYY/00

Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa

tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia.

Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat

ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä

vastaa Posiva Oy:n kantaa.

LOVIISAN HÄSTHOLMENIN KAIRAUSNÄYTTEEN HH-KR9 PETROLOGIA JA MATALAN LÄMPÖTILAN RAKOMINERAALIT

TIIVISTELMÄ

Tässä raportissa esitetään Loviisan Hästholmenin kairausnäytteen HH-KR9 petrologisten tutkimusten ja rakomineraalitutkimusten tulokset. Kivilajien tunnistaminen ja kivilajiyksi­köiden esiintymisalueiden määritys perustuu silmämääräiseen analyysiin. Valittujen näytteiden petrografiset ominaisuudet sekä modaaliset mineraalikoostumukset on määritet­ty polarisaatiomikroskoopilla. Näytteissä päämineraaleina esiintyvien plagioklaasin, biotiitin ja amfibolin kemialliset koostumukset on analysoitu mikroanalysaattorilla. Kokokivianalyysit on teetetty käyttäen röntgenfluoresenssianalysaattoria (XRF), neut­roniaktivaatioanalysaattoria (NAA), indusoitua plasmaherätteistä massaspektrometria (ICP-MS), LECO-rikkianalysaattoria ja ioniselektiivisiä elektrodeja (ISE). Rakomineraalit on kartoitettu ja identifioitu silmämääräisesti sekä tarvittaessa varmennettu käyttäen stereomikroskooppia ja röntgendiffraktometria.

Hästholmenin tutkimuskohteen kivilajit on jaettu neljään päätyyppiin, jotka ovat: 1) viborgiitit ja pyterliitit, 2) porfyyriset rapakivet, 3) tasarakeiset rapakivet sekä 4) vaaleat, joskus heikosti porfyyriset rapakivimuunnokset sekä apliittiset juonet. Viborgiitit ja pyterliitit ovat tekstuuriltaan porfyyrisiä rapakivigraniitteja, joissa merkittävä osa hajara­keista esiintyy keskirakeisen perusmassan ympäröiminä ovoideina eli pyöreäpiirteisinä, 3 - 5 cm:n läpimittaisina kalimaasälpähajarakeina. Viborgiittien ovoideihin liittyy tyypilli­sesti plagioklaasikehä, mutta pyterliiteissä kehällisiä ovoideja tavataan vähemmän. Samaan ryhmään liittyy leukokraattisia, ovoideja sisältäviä kivilajeja, joissa ovoidit ovat pyöreäpiirteisten kvartsirakeiden kehystämiä. Tasarakeiset rapakivet ovat modaalisen koostumuksensa perusteella tavanomaisia, keskirakeisia graniitteja. Porfyyrisissä muun­noksissa on vaihtelevia määriä kahden - kolmen senttimetrin läpimittaisia hajarakeita. Vaaleat rapakivet sisältävät korkeintaan 5 % biotiittia, ja joihinkin niistä sisältyy pieniä, perusmassasta heikosti erottuvia hajarakeita.

Tyypillisimpinä matalan lämpötilan rakomineraalifaaseina on tavattu kalsiittia, dolomiittia, rautahydroksideja ja savimineraaleja (illiitti, kaoliniitti, montmorilloniitti). Näitä esiintyy kaikissa kairausnäytteissä ja kaikilla kairaussyvyyksillä. Edellisten lisäksi esiintyy satunnaisesti Fe-kiisua ja fluoriittia sisältäviä rakoja. Karbonaattikiteytymät ovat joko kalsiittia ja/tai dolomiittia, ja niitä on tavattu kaikista näytteistä kohtalaisen runsaasti. Vahvuudeltaan karbonaattikiteytymät ovat tyypillisesti alle 1 mm ja paksuimmillaan 30 mm:n luokkaa. Makroskooppisesti on eräistä raoista todettu rakokalsiittien kiteytyneen ainakin kahdessa vaiheessa. Rautahydroksideja ja toisinaan myös savimineraaleja esiintyy jopa 100 - 150 m pituisissa yhtenäisissä jaksoissa, ilman syvyysriippuvuutta. Etenkin ne vyöhykkeet, joissa esiintyy rautahydroksideja runsaasti, sisältävät tyypillisesti ympäristö­ään runsaammin rakojaja niiden vedenjohtavuus on usein hyvä. Tyypillisesti rautahydrok­sidit muodostavat kalvomaisen ohuita, enimmillään millimetrien vahvuisia katteita. Metasomaattisesti voimakkaasti muuttuneet kivilaji vyöhykkeet, joissa isäntäkiven maasäl­vät ovat kaolinisoituneet ja joskus myös hematiittiutuneet, vaikuttavat suoranaisesti myös rakomineraaliseurueisiin. Rakomineraalit koostuvat näissä vyöhykkeissä kaoliniitista, illiitistä ja hematiitista/punarapaumasta kulloisenkin muutosvyöhykkeen luonteen ja muutosprosessin intensiivisyyden mukaan. Kloriittipintaisia rakoja ja kloriittihiertovyöhyk­keitä esiintyy yleisesti kaikissa kivilajiympäristöissä ja kaikilla syvyyksillä.

A vainsanat: Paleoproterotsoinen, anorogeeninen, rapakivi, graniitti, petrologia, kokokivi­kemia, mineraalikemia, matala lämpötila, rakomineraali, ydin jätehuolto.

LOVIISA, HÄSTHOLMEN, PETROLOGY AND LOW TEMPERATURE FRACTURE MINERALS IN DRILL CORE SAMPLE HH-KR9

ABSTRACT

The results of petrological studies and low temperature fracture mineral mappings of drill core HH-KR9 from the Hästholmen area are presented in this report. The petrographic mapping was performed with the naked eye and the textures and modal mineral compositions of therock samples were determined by polarization microscopy. The chemical compositions of the plagioclase, biotite and amphiboles existing as major components, were determined by JEOL-733 superprobe. Whole rock analyses were carried out using an X-ray spectrometer, neutron activation analyzer (NAA), indused coupled plasm mass spectrometer (ICP-MS), LECO sulphur analyzer and ion selective electrodes (ISE). The fracture minerals were mapped and identified with the naked eye and, when needed, by stereo microscopy and X-ray diffractometry.

The four main rock types of the Hästholmen study site are: 1) wiborgites and pyterlites, 2) porphyritic rapakivi granites, 3) even-grained rapakivi granites and 4) weakly porphyritic or even-grained leucocratic rapakivi granites and applites. Wiborgites and pyterlites are porphyritic rapakivi granites the phenocrysts of which are roundish K-feldspar grains or ovoids surrounded by medium grained ground mass. This texture is characteristic for rapakivi granites proper. The ovoids in the wiborgites are mantled by plagioclase whereas the majority of the ovoids in the pyterlites has no plagioclase mantles. In addition to these, this group involves leucocratic rapakivi granites the ovoids of which are mantled by roundish quartz grains. Even- and medium-grained rapakivi granites are conventional granites in their modal mineral composition. Porphyritic varieties include phenocrysts 1 - 2 cm in diameter. Weakly porphyritic, leucocratic rapakivi granites contain a few, scarcely visible feldspar phenocrysts, and biotite as the only mafic mineralless than 5%.

Calcite, dolomite, Fe hydroxides and clay minerals (illite, montmorillonite and kaolinite) form the most typical fracture mineral phases throughout the drill cores. Carbonate crystallizations consist of calcite and/or dolomite which have been found frequently in every core. Carbonate fillings are typically less than 1 mm thick and ca 30 mm at most. The crystallization of calcite took place in at least two phases, the products of which can be identified also by macroscopic methods. Fe hydroxides may exist serially in every drilling depth and no depth control is established. Fe hydroxides form typically thin filmy covers, 1 mm in thickness at most. Fluorite and Fe sulphides (pyrrhotite and pyri te) have been found less frequently. The zones of high metasomatic alteration in which the feldspars are replaced by kaolinite and sometimes also by hematite affect directly to fracture mineral phases. Fracture minerals in these zones consist of kaolinite, illite and hematite controlled by the character of alteration zone and intensity of alteration process. Chlorite coated fractures and chloritic slickensides occur in every bedrock environments and at every depth.

Keywords:Palaeoproterozoic, anorogenic, rapakivi granite, petrology, whole rock chemistry, mineral chemistry, low temperature, fracture mineral, nuclear waste management.

1

Sisällysluettelo:

1 JOHDANTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

1.1 Tutkimusalue . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

1.2 Tutkimuksen tavoite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

1.3 Aikaisemmat tutkimukset ja käytetty lähtöaineisto. . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

1.4 Suoritetut tutkimukset ja tutkimusmenetelmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

1.5 Tutkimusalueen geologiset yleispiirteet ja kivilajit . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

1.6 Rakomineraalifaasit ja -seurueet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

2 KAIRAUSNÄYTEHH-KR9 ....................................... 11

2.1 Petrografia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

2.1.1 Modaalinen mineraalikoostumus ja tekstuuri . . . . . . . . . . . . . . . 15

2.1.2 Mineraalikemia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

2.2 Kokokiven kemia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

2.2.1 Viborgiitti ja pyterliitti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

2.2.2 Porfyyrinen rapakivi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

2.2.3 Tasarakeinen rapakivi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

2.3 Rakomineraalit ............................................ 28

2.3.1 Yleispiirteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

2.3.2 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

3 YHTEENVETO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

Lähdeluettelo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61

Liite 1. Rakomineraalikuvaustaulukossa liitteessä 2 käytetyt lyhenteet. . . . . . . . . . . . 63

Liite 2. Rakomineraalit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64

Liite 3. Vedenjohtavuusarvot ............................................ 96

3

1 JOHDANTO

Fortum Power and Heat Oy ja Teollisuuden Voima Oy varautuvat voimalaitostensa

ydinjätehuollossa käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen Suomen kallioperään. Posiva

Oy huolehtii tähän liittyvistä tutkimuksista. Yksityiskohtaiset sijoituspaikkatutkimukset on

aloitettu 1993 Eurajoen Olkiluodon, Kuhmon Romuvaaran ja Äänekosken Kivetyn

alueilla. Vuoden 1997 alussa on aloitettu vastaavanlaiset tutkimukset Loviisan Hästholme­

nin alueella. Tässä raportissa esitetään Hästholmenin tutkimusalueelle vuonna 1999

kairatun reiän HH-KR9 petrologisten tutkimusten ja rakomineraalitutkimusten tulokset.

1.1 Tutkimusalue

Tutkimusalue sijoittuu Hästholmenin saarelle ja sen luoteispuolella olevalle niemelle.

Alue sijaitsee Loviisan kaupungin kaakkoispuolella, noin 15 kilometrin päässä kaupungis­

ta. Pohjoisimman ja eteläisimmän kairanreiän välimatka on lähes neljä kilometriä (kuva

1-1).

1.2 Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena on ollut määrittää Hästholmenin alueen HH-KR9 kairausnäytteen

kivilajien petrologiset ja mineralogiset ominaispiirteet, analysoida tyypillisimpien kivilaji­

muunnosten kemialliset koostumukset sekä määrittää valittujen näytteiden plagioklaasin,

biotiitin ja amfibolin kemialliset koostumukset. Toisena tavoitteena on ollut kartoittaa

matalan lämpötilan rakomineraalien esiintymisalueet keskittyen vettä parhaiten johtaviin

vyöhykkeisiin.

Hästholmenin alueelle tehtyjen kairanreikien sijaintipaikat on esitetty kuvassa 1-1.

Tutkittu kairausnäyte HH-KR9 on noin 760 m pitkä.

1.3 Aikaisemmat tutkimukset ja käytetty lähtöaineisto

Kivilajien modaalisten koostumusten sekä kokokiven ja mineraalien kemiallisten koostu­

musten osalta vertailumateriaaleina on käytetty alueen aiempien petrologisten tutkimusten

tuloksia, jotka on esitetty raporteissa Gehör et al. (1997a, 1997b, 1998, 1999aja 1999b).

Vertailuaineistoina käytetyt maankuoren eri osien ja yleisten kivilajityyppien koostumuk-

4

set ovat peräisin teoksesta Taylor & McLennan (1985), ellei toisin ole mainittu. Käytetyt

petrologiset ja petrageneettiset luokitusmenetelmät ja esitetyt diagrammit perustuvat

artikkeleihin Batchelor & Bowden (1985), Cox et al. (1979), Irvine & Baraggar (1971),

LeMaitre et al. (1987), Maniar & Piccoli (1989), Mullen (1983), Peacock (1931), Pearce

& Cann (1973), Pearce et al. (1984), Streckeisen (1976) ja Winchester & Floyd (1977).

Kairausnäytteiden rakoluvut ja sijaintitiedot perustuvat raporttiin Rautio (1999). Veden­

johtavuutta kuvaava aineisto on esitetty liitteessä 3.

1.4 Suoritetut tutkimukset ja tutkimusmenetelmät

Rakomineraali- ja kivilajikartoitus sekä näytteenotto petrologisia ja mineralogisia tutki­

muksia varten on tehty 23.-25.8.1999 Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kairasydänar­

kistossa Lopella. Kartoituksen sekä näytteenoton ovat tehneet FT S. Gehör, Ff A. Kärki

ja FM 0. Taikina-aho. Kartoitusavustajina ovat toimineet tradenomi Eeva Karjalainen,

Antti Kärki ja Antero Taikina-aho. Kartoitusaineiston puhtaaksikirjoituksen on suorittanut

Eeva Karjalainen.

Kairausnäytteistä on otettu edustavat näytteet pääkivilajien modaalisen mineraalikoostu­

muksen, tekstuurin ja kokokiven kemiallisen koostumuksen määrittämistä varten. Näyttei­

den valinnan on suorittanut A. Kärki. Yksityiskohtaisiin jatkotutkimuksiin on pyritty

valitsemaan tyypillisimpiä ja merkittävintä osaa kairausnäytteestä edustavia kivilajimuun­

noksia siinä suhteessa, jossa ne kairausnäytteissä esiintyvät.

Pääkivilajeja edustavista näytteistä on valmistettu kiillotetut ohuthieet polarisaatiomikro­

skooppitutkimustaja mikroanalyysejä varten. Valmistettujen ohuthieiden lukumäärä on 10

kpl, ja ne on valmistettu Oulun yliopiston geotieteiden laitoksen hielaboratoriossa.

Modaalinen mineraalikoostumus ja tekstuuri on määritetty polarisaatiomikroskoopilla ja

pistelaskurilla laskemalla viisisataa pistettä kustakin ohuthieestä. Pistelaskut on suorittanut

dos. J. Paakkola. Petrografinen kuvaus perustuu kartoitushavaintoihin ja polarisaatiomik­

roskooppitutkimukseen, ja se on A. Kärjen ja J. Paakkolan laatima.

Kokokivianalyysejä on teetetty 10 kappaletta kanadalaisessa XRAL-laboratoriossa

rön tgenfl uoresenssianal ysaattorilla (XRF), neutroniakti vaatioanal ysaattorilla (IN AA),

plasmaherätteisellä massaspektrometrilla (ICP-MS), rikkianalysaattorilla (LECO) sekä

käyttäen ioniselektiivisiä elektrodeja (ISE). Kokokiven kemiallisen aineiston käsittelyn on

tehnyt A. Kärki. Määritetyt alkuaineet, analyysimenetelmät ja määritysrajat on esitetty

taulukossa 1-1.

\. \.

\. \.

\. \.

' " ' - -\.

5

_!_ _l_

\ -\.

T

Kairanreikien sijainnit KR1- KR9 Suomen koordinaattijärjestelmä KKJ3 (Projektio: Gauss-Kruger)

Mittakaava: 1:20 000

2.5.2000 Saanio & Riekkola Oy 1 HM

Kuva 1-1. Hästholmenin tutkimuskohde ja kairanreikien sijaintipaikat.

6

Kivilajien päämineraaleina esiintyvien biotiitin, amfibolien sekä plagioklaasin kemialliset

koostumukset on analysoitu mikroanalysaattorilla yhteensä 11 edustavasta mineraalira­

keesta. Mineraalien kemialliset koostumukset on määritetty Oulun yliopiston elektroniop­

tiikan laitoksessa JEOL-733 mikroanalysaattorilla FM 0. Taikina-ahon valvonnassa.

Mineraalianalyysiaineiston käsittelyn on suorittanut A. Kärki.

Rakomineraalikartoitusaineiston käsittelyn on suorittanut ja yhteenvedon laatinut S.

Gehör. Rakomineraalien kartoitus ja tunnistaminen on tehty silmämääräisesti ja tarvittaes­

sa havainnot on varmennettu stereomikroskoopilla sekä röntgendiffraktometrilla (XRD).

XRD-määritykset on tehty Oulun yliopiston elektronioptiikan laitoksella Siemens-röntgen­

diffraktioanalysaattorilla 0. Taikina-ahon toimesta.

Taulukko 1-1. Kokokivianalyyseissä määritetyt elementit, menetelmät ja määritysrajat.

Elementti Menetelmä Määritysraja Elementti Menetelmä Määri tysraj a

Si02 XRF 0,01% Ba XRF 20ppm

Ti02 XRF 0,001% Zr XRF 2ppm

Al20 3 XRF 0,01% Nb XRF 2ppm

Fe20 3 XRF 0,01 o/o Sr XRF 2ppm

MnO XRF 0,01% Cs NA 1 ppm

MgO XRF 0,01% Mn ICP 2ppm

CaO XRF 0,01% u NA 0,5 ppm

N~O XRF 0,01% F ISE 20ppm

K20 XRF 0,01 o/o Cl ISE 50ppm

P20s XRF 0,01% s LECO 0,01%

p ICP 0,01% Br NA 0,5 ppm

Th NA 0,5 ppm Cr20 3 XRF 0,01%

Rb XRF 2ppm LOI XRF 0,01%

y XRF 2ppm

7

1.5 Tutkimusalueen geologiset yleispiirteet ja kivilajit

Hästholmen sijoittuu Suomen laajimman rapakivimassiivin, ns. Viipurin massiivin

länsiosaan (Simonen 1980a). Sen kivilajit ovat tyypillisiä alkalisluonteisia, runsaasti

kaliumia ja rautaa sisältäviä rapakiviä (Nurmi & Haapala 1986). Tekstuurin perusteella

Viipurin massiivin rapakivet on luokiteltu viborgiiteiksi, pyterliiteiksi sekä erilaisiksi

tasarakeisiksi ja porfyyrisiksi rapakiviksi (Simonen 1980b, 1987, Vorma 1976). Eri

rapakivigeneraatioiden iät vaihtelevat 1650- 1620 Ma (Vaasjoki et al. 1996). Hästholme­

nin alueen kallioperä koostuu näistä samoista, eri muodoissaan tavattavista rapakivityypeis­

tä (Posiva 1996, Kuivamäki et al. 1997, Gehör et al. 1997aja 1997b, Gehör et al. 1998,

1999aja 1999b).

Kairausnäytteissä samoin kuin maanpintaleikkauksestakin on tavattu pyterliiteiksi ja

viborgiiteiksi määritettyjä rapakivimuunnoksia. Lisäksi niissä esiintyy tasarakeisia ja

porfyyrisiä, usein vain vähän mafisia mineraaleja sisältäviä rapakiviä.

Kokonaisuudessaan rapaki vet muodostuvat neljästä eri komponentista: tasarakeisesta ja

tyypillisesti keskirakeisesta perusmassasta; tavallisista, usein ainakin osittain omamuotoi­

sista hajarakeista, jotka ovat tyypillisimmin maasälpiä; vaipattomista kalimaasälpäovoideis­

ta sekä neljäntenä komponenttina plagioklaasivaipallisista ovoideista. Eri kivilajimuun­

noksissa mainittujen komponenttien keskinäiset määräsuhteet voivat vaihdella rajattomas­

ti. Viborgiiteissa vaipallisten ovoidien määrä on aina suurempi kuin vaipattomien, mutta

myös tavallisia hajarakeita voi sisältyä niihin merkittäviäkin määriä. Tasarakeisen perus­

massan suhteellinen osuus voi myös vaihdella verrattain paljon.

Rapakivien nimeämisessä merkittävin tekijä on eri tyyppisten ovoidien keskinäinen

määräsuhde sekä niiden kokonaismäärän suhde muiden haj arakeiden ja perusmassan

määrään. Tässä raportissa luokitusperusteena on käytetty tätä rapakivien nimityksessä

perinteistä, kivien tekstuuriin pohjautuvaa menetelmää, vaikka pyterliittien ja viborgiittien

väliltä ei voida löytää mitään selvää petrologista eroavaisuutta. Rapakivitekstuuriset eli

ovoideja sisältävät rapakivimuunnokset voivat vaihettua rajoituksetta toisikseen, minkä

takia niiden tarkka luokittelu mainitulla menetelmällä voi olla hyvinkin hankalaa ja usein

myös epätarkoituksenmukaista. Lisäksi nyt tutkituissa kairausnäytteissä esiintyy varsin

runsaasti epätyypillisiä, leukokraattisia rapakiviä, joissa tavataan runsaasti kehällisiä

ovoideja. Nämä ovoidit poikkeavat tavanomaisten viborgiittien ovoideista siten, että

niiden kehissä pyöreäpiirteiset kvartsirakeet ovat usein yleisempiä kuin plagioklaasi.

Tarkasti ottaen tällaiset, kehällisiä ovoideja sisältävät rapakivet luokittuvat pyterliiteiksi.

Rapakivien luokitus- ja nimitysperusteet on esitetty kuvassa 1-2.

Vaipalliset ovoidit

Vaipatlomat ovoidit

8

Kuva 1-2. Rapakivien luokitusperusteet H-PoRK =heikosti porfyyrinen rapakivi, PoRK = porfyyrinen rapakivi.

1.6 Rakomineraalifaasit ja -seurueet

Tutkituissa kairausnäytteissä tavatut merkittävimmät rakomineraalifaasit ovat karbonaatti­

mineraaleja (kai siitti ja dolomiitti), rautaoksideja ja -hydroksideja, rautakiisuja, savi­

mineraaleja sekä fluoriittia. Tyypillisimmät rakomineraalit sekä niiden kemialliset kaavat

ovat:

Kaisiitti Dolomiitti-ankeriitti Fluoriitti Rautakiisut:

Rautaoksidit1:

Rautahydroksidit1:

Savimineraalit

CaC03

Ca(Fe, Mg)(C03) 2

CaF2

magneettikiisu Fe1_xS rikkikiisu FeS2

hematiitti Fe20 3

götiitti FeO(OH) Iimaniitti FeO(OH)· nH20 illiitti (K,Ca,Mg)AliSi3Al010)0H2

kaoliniitti Al2Si20 5(0H)4

smektiitti (ryhmä savimineraaleja)

'Rautaoksidien ja rautahydroksidien erottaminen toisistaan edellyttäisi nyt tehtyä yksityiskohtaisempaa instrumentaalista tutkimusta, sillä tunnetusti rautahydroksideista osa esiintyy amorfisena. XRD-menetelmä ei kaikilta osin sovellu ao. spesiesten identifiointiin. Rautaoksidi-hydroksidiraoista on käytetty yleimimitystä Fe-hydroksidikate tai punarapauma. Ainoastaan silloin kun kiteinen, sinertävän harmaa hematiitti on kartoituksen yhteydessä voitu makroskooppisesti identifioida on tästä merkintä "HE" liitteen 2 kuvauksessa.

9

Edellisten lisäksi on raoista satunnaisesti tavattu albiittia, baumiittia (Mg,Mn, Fe,­

Zn)iSi,Al)205(0H)4. plagioklaasia (NaAISi30 8 - CaA12Si20 8), molybdeenihohdetta (MoS2)

ja kuparikiisua (CuFeS2).

Alueen kairausnäytteet on jaettu syvyysvyöhykkeisiin niiden sisältämien rakomineraa­

liseurueiden perusteella. Luokittelu on tehty tavallisimpien ja runsaimpina esiintyvien

mineraalispesiesten mukaan. Rakomineraaliseurue on keinotekoisesti määrätty nimike

mineraaliryhmälle, joka esiintyy kairausnäytteen tietyllä rakopinnalla tai koostuu vierek­

käisten rakopintojen sisältämistä rakomineraaleista. Rakomineraaliseurueeseen kuuluvat

mineraalit eivät välttämättä ole fyysisesti kontaktissa tai kemiallisesti tasapainossa

keskenään. Niiden synnyn ei tarvitse olla samanaikainen. ldentifioidut rakomineraaliseuru­

eet ovat:

Fe-h ydroksidi -sa vimineraaliseurue

Fe-h ydroksidi-karbonaatti -sa vimineraaliseurue

Fe-hydroksidi-savimineraali±Fe-kiisuseurue

Fe-hydroksidiseurue

Karbonaatti-Fe-kiisuseurue

Karbonaatti -savimineraaliseurue

Karbonaatti -savimineraali±Fe-kiisuseurue

Karbonaattiseurue

S a vimineraaliseurue

Täytteettömät raot

11

2 KAIRAUSNÄ YTE HH-KR9

Kairanreikä HH-KR9 sijaitsee Hästholmenin luoteispuolella noin kilometrin päässä

voimalaitosrakennuksesta. Reiän lähtöpisteen koordinaatit ovat X= 6696351,49, Y =

3462855,45 ja Z = 12,38. Reiän lähtösuunta 350,0 astetta ja lähtökaltevuus 69,8 astetta.

2.1 Petrografia

Kairausnäyte HH-KR9 koostuu lähes kokonaisuudessaan viborgiittisista ja pyterliittisistä

rapakivistä. Pyterliittiset muunnokset ovat vallitsevia aina 590 m:n kairaussyvyydelle

saakka, mistä eteenpäin viborgiittiset rapakivet muodostavat pääosan näytteestä (kuva 2-

1). Pyterliitit sisältävät tavallisesti kymmeniä prosentteja läpimitaltaan 1 - 3 cm:n kokoisia

ovoideja. Valtaosa ovoideista on tämän ryhmän kivilajeissa kehyksettömiä, mutta plagiok­

laasin ja pyöreiden kvartsirakeiden ympäröimiä kalimaasälpäovoideja tavataan myös

usein. Viborgiittiset rapakivimuunnokset ovat tyypillisiä kairausnäytteen alimmassa

osassa, missä ovoidien halkaisijat ovat tyypillisesti 2- 3 cm ja niiden plagioklaasikehien

leveydet 1 - 2 mm. Useilla tasoilla plagioklaasi erottuu selvästi kaoliniittiutuneena ja

muutamien ruhjeisten vyöhykkeiden lähistöllä maasälvät ovat sekundääristen rauta­

mineraalien, lähinnä hematiitin pigmentoimia.

Porfyyrisiä rapakiviä tavataan kahdessajaksossa kairaussyvyysvälillä 300-450 m. Tämän

joukon kivien hajarakeet ovat tyypillisesti pienempiä kuin yllämainituissa rapakivissä.

Tyypillisimmin hajarakeiden läpimitat ovat korkeintaan 1 cm ja muodoltaan ne ovat hyvin

vaihtelevia. Satunnaisesti porfyyrisissä rapakivissä esiintyy ovoideiksi lukeutuvia hajara­

keita, ja joskus ne ovat lähes pyterliittimäisiä. Tasarakeisia rapakiviä esiintyy vain vähän,

ja ne muodostavat kapeita, runsaasti sulkeumia ja joskus myös ovoideja sisältäviä jaksoja.

Ruhjeisia kivilajeja, jotka ovat osin sekundääristen rautamineraalien iskostamia breksioita,

tavataan kairaussyvyysvälillä 480- 500 mja kahdessajaksossa 690 m:n kairaussyvyyden

alapuolelta. Kairausnäytteen kivilajien esiintymissyvyydet on esitetty taulukossa 2-1 ja

kuvassa 2-1. Valokuvia tyypillisistä kairausnäytteen kivilajeista on esitetty kuvassa 2-2.

0

-

- 1------l-1--1--1--ll

1 00 ~1---+-1---+--11

200

300

- 1------l-1--1--1-ll

-D;;\\ ~ · .. : .,· : , , .... .. ·.· .·.·.·.

1 1 1 1

400 - . .' :. .· : .: :

\W(t:

500

600 ~ .~-···=· •••• .~ .. ._ . •••• .... ._ . •••• •••••• •••• -.····· ···~ •••• - ·-···~ ••••• •••• 700 ... ._. ·-···· •••••• - .... --~···-· •••• --~··._· •••• .... ._ .

800 ••••

12

~ Pyterliitti

[~~~-= Viborgiitti

D Porfyyrinen - rapakivi

Breksia/ m kataklastiitti

Kuva 2-1. Kairausnäytteen HH-KR9 kivilajit

13

Kuva 2-2. Kairausnäytteen HH-KR9 tyypillisiä kivilajeja. A) viborgiitti, B) pyterliitti, C) voimakkaasti hematiittiunut viborgiitti ja D) vaalea, lähes tasarakeinen rapakivi.

14

Taulukko 2-1. Kairausnäytteen HH-KR9 kivilajit

Syv. (m) Kuvaus

40,50 PYTERLITTTI, varsin vaalea, paikoin kvartsin kehystämiä ovoideja ja satun­naisesti myös plagioklaasin kehystämiä ovoideja sisältävä.

66,35 PYTERLITTTI, jossa ovoidit ovat keskimääräiseltä läpimitaltaan 1 - 3 cm.

97,08

97,50

118,40

120,45

320,40

377,50

395,80

442,45

480,30

484,35

488,70

Vaaleita, kvartsia runsaasti sisältäviä muunnoksia esiintyy vaihtelevan mittai­sina jaksoina. Plagioklaasikehällisiä ovoideja sisältäviä jaksoja tavataan satunnaisesti.

Keski- ja tasarakeinen RAP AKIVI.

PYTERLITTTI, joka on vallitsevasti vaalea, runsaasti kvartsia sisältävä. Jaksoon sisältyy myös tummempia viborgiittijaksoja.

T ASARAKEINEN RAP AKIVI, jossa pyterliittiset sulkeumat ovat vallitsevas­ti vaaleita ja sisältävät kvartsin kehystämiä ovoideja. Ovoidit ovat tyypillisesti pienikokoisia (läpimitta 1 - 2 cm), mutta lisäksi kivessä on suurempia, kon­sentrisia ovoideja, joiden halkaisija voi olla yli 5 cm.

PYTERLITTTI, joka on väriltään tummahko, ja sisältää vain vähän ovoideja.

PORFYYRINEN RAP AKIVI, jonka yläkontakti on vaihettuva, ja joka sisältää paikoin ovoideiksi luokiteltuja hajarakeita. Jakson ylä- ja alakontaktissa kivi on väriltään viininpunainen.

PYTERLllTTI, jossa on varsin runsaasti ovoideja ja kohtalaisesti tummia mi­neraaleja. Alakontaktissa kivi vaihettuu asteittain porfyyriseksi rapakiveksi.

PORFYYRINEN RAPAKIVI, jossa maasälvät esiintyvät satunnaisen muotoi­sina, korkeintaan 1 cm kokoisina hajarakeina. Paikoin kivessä on ovoideja, ja muutamissa lyhyissä jaksoissa kivi voitaisiin luokitella pyterliitiksi. Syvyydel­tä 426 m eteenpäin kivi on viininpunainen, hematiitin pigmentoima ja varsin rikkonainen.

PYTERLITTTI, joka on läpikohtaisesti hematiitin pigmentoima. Kiven pla­gioklaasi on usein roosteen värinen, ruskea.

Rikkonainen, voimakkaasti muuttunut PYTERLITTTI.

PYTERLIITTI, joka on läpikohtaisesti muuttunut ja hematiitin pigmentoima.

Ruhjevyöhyke.

15

Taulukko 2-1. Kairausnäytteen HH-KR9 kivilajit, jatko.

Syv. (m) Kuvaus

490,10 PYTERLllTTI, joka on jakson alkuosassa voimakkaasti muuttunut, ja jossa on selvästi leikkaavia, 10- 20 cm leveitä tasarakeisia rapakivijuonia. Pyterliiteik­si ja viborgiiteiksi luokittuvat jaksot vaihtelevat satunnaisesti toisikseen, mutta loppuosassa VIBORGITTTI on hallitseva rapakivimuunnos.

582,60 T ASARAKEINEN RAPAKIVI, jossa on satunnaisesti suuria ovoideja.

586,80 VIBORGITTTI, jossa on runsaasti kehällisiä, läpimitaltaan 2 - 3 cm:n kokoisia ovoideja. Niiden plagioklaasikehät ovat tyypillisesti 2- 3 mm leveitä. Pyterlii­teiksi luokiteltavia alajaksoja tavataan satunnaisesti. Syvyydeltä 687,40 m eteenpäin plagioklaasirakeet ovat usein voimakkaasti kaoliniittiutuneita ja valkoisia.

696,10 Ruhjevyöhyke.

698,74 VIBORGITTTI, jossa ovoidien plagioklaasikehät ovat kaolinittisia väleillä 706,60-707,50 m, 708,70-712,20 m, 719,20-726,00 m.

726,00 Ruhjevyöhyke, jossa VIBORGllTTI voimakkaasti muuttunutta. Välillä 729,20 - 729,90 m on hallitsevana tasarakeinen rapakivi.

731,56 VIBORGllTTI, jossa on läpimitaltaan 2-4 cm:n kokoisia ovoideja runsaasti. Kiven väri vaihtelee harmaasta punaiseen ja jakson alusta syvyydelle 733,70 m sen plagioklaasi on voimakkaasti kaoliniittiutunutta.

801,14 Loppu

2.1.1 Modaalinen mineraalikoostumus ja tekstuuri

Kairausnäytteestä HH-KR9 on valmistettu 10 kiillotettua ohuthiettä. Rapakivirakenteisista

graniiteista näytteet HH.147, HH.148, HH.151 ja HH.152 edustavat pääosin pyterliittisiä

ja näytteet HH.154, HH.155 ja HH.156 viborgiittisia kivilajiyksiköitä. Porfyyrisiä rapaki­

vijaksoja edustavat näytteet HH.149 ja HH.150, ja näyte HH.153 on peräisin varsin

tasarakeisesta, joskin kapeahkosta graniittiyksiköstä.

Näytteiden modaaliset mineraalikoostumukset on esitetty taulukossa 2-2 ja kvartsi­

maasälpäsuhteisiin perustuva luokitusdiagrammi kuvassa 2-3.

16

Pyterliitti ja viborgiitti

Modaalisen koostumuksensa perusteella kaikki terveet, rapakivitekstuuriset näytteet

luokittuvat graniiteiksi (kuva 2-3), vaikka yksittäisten näytteiden koostumukset voivatkin

vaihdella yhden ohuthieen alalta määritettynä varsin paljon. Tyypilliset pyterliitit ovat

tekstuuriltaan porfyyrisiä rapakiviä, joissa on runsaasti halkaisijaltaan jopa yli 45 mm:n

laajuisia kalimaasälpäovoideja. Ovoidit koostuvat joko yhdestä suuresta kalimaasälpära­

keesta tai useasta muutaman mm:n läpimittaisesta rakeesta. Ovoidien kalimaasälvissä on

sulkeumina kulmikkaita plagioklaasirakeita sekä pertiittisuotaumia. Pyöreitä kvartsisul­

keumia sekä pitkänomaisia kvartsiluiroja niihin sisältyy myös runsaasti. Joskus sulkeumi­

na tavataan myös sarvivälkettä ja biotiittia.

Joitakin ovoideja voi kehystää kapea plagioklaasikehä, jossa plagioklaasirakeet ovat

satunnaisesti suuntautuneita ja vaihtelevan kokoisia. Kaikki suuret kalimaasälpäkiteet

eivät ole muotonsa perusteella ovoideja, vaan ne voivat olla myös kulmikkaita tai muodol­

taan epäsäännöllisiä hajarakeita, kuten näytteessä HH.147. Myös osa tämän näytteen

kvartsista muodostaa kulmikkaita, kaikkiin suuntiin samanmittaisia ja osittain omamuotoi­

sia rakeita.

Ovoideja ja muita suuria hajarakeita iskostaa keskirakeinen perusmassa, johon sisältyy

vaaleiden mineraalien lisäksi pääosa kivien tummista mineraaleista. Perusmassan keski­

määräinen raekoko vaihtelee 2 - 4 mm:iin. K vartsi esiintyy tavallisesti pyöreäpiirteisinä,

plagioklaasi pyöreinä tai kulmikkaina ja kalimaasälpä satunnaisen muotoisina mutta usein

muita mineraaleja suurempina rakeina. Sarvivälkerakeet ovat tavallisesti hyvin epämääräi­

sen muotoisia, ja ne voivat ympäröidä tai sulkea sisäänsä pyöreitä kvartsirakeita. Biotiit­

tisuomujen muodot vaihtelevat yhtenäisistä mutta epämääräisen muotoisista suomukim­

puista repaleisiin ja runsaasti sulkeumia sisältäviin muunnoksiin.

Mineraalien muuttumisasteet vaihtelevat eri näytteissä runsaasti. Näytteessä HH.154 on

muutamia plagioklaasirakeita, jotka ovat hyvin voimakkaasti muuttuneita ja siksi epämää­

räisesti laikukkaita, mutta loppuosa maasälvistä sekä kaikki tummat mineraalit ovat lähes

muuttumattomia. Näytteessä HH.151 plagioklaasi on osin laikukkaasti saussuriittiutunutta

ja biotiitin muuttumistuloksena on syntynyt ruskeaa, lähes isotrooppista kloriittia.

Näytteen HH.148 kalimaasälvässä on suttuisia sulkarakovyöhykkeitä, joissa suttuinen

kuva syntyy epätasaisesti jakaantuneesta rautaoksidipigmentistä. Muutamissa kalimaasäl­

pärakeissa on myös kulmikkaita plagioklaasisulkeumia, joista muutamat ovat täysin

rautaoksidipigmentin samentamia.

17

Voimakkaasti muuttuneita ja jopa mineraalikoostumuksensa osalta muista poikkeavia

rapakivimuunnoksia edustavat näytteet HH.152 ja HH.155. Näytteen HH.152 plagioklaasi

on hyvin albiittista ja sen kvartsipitoisuus on vain 0,4 %. Kiven tummat mineraalit ovat

läpikotaisesti muuttuneita ja korvautuneet sferoliittisesta kloriitista, biotiitista ja rautaoksi­

deista sekä -oksihydroksideista koostuvalla massalla. Kalimaasälpärakeet ovat läpikotai­

sesti hyvin pienirakeisen, punertavan pigmentin samentamia. Muuttuneet osat ovat niin

pienirakeisia, että pistelaskuanalyysi on niiden osalta epäluotettava. Näyttessä HH.152

sarvivälkerakeet ovat täysin muuttuneita, mutta biotiitti on osittain säilyneenä. Plagiok­

laasirakeet ovat myös osittain muuttumattomia, mutta osittain voimakkaasti saussuriitti­

sia. Muuttumistuotteet voivat olla hyvin pienirakeista, verkkosilikaattipitoista massaa tai

karkearakeisempaa, selvästi erottuvasta karbonaatista ja kiilteistä koostuvaa materiaalia.

Maasälvästä noin 20% on säilynyt muuttumattomana, 50% on kohtalaisesti muuttunutta

ja 30 % on hyvin voimakkaasti muuttunutta.

Porfyyrinen rapakivi

Näytteet HH.149 ja HH.150 edustavat porfyyrispiirteistä kivilajiyksikköä vaikka näyttees­

sä HH.150 on hajarakeita vain hyvin vähän. Näytteeseen HH.149 sisältyy tavanomaisia,

kulmikkaita hajarakeita sekä laajoja, pyöreäpiirteisiä kalimaasälpäovoideja. Nämä muo­

dostuvat useista satunnaisen muotoisista kalimaasälpärakeista ja sisältävät sulkeuminaan

kulmikkaita plagioklaasirakeita sekä pyöreähköjä kvartsirakeita ja satunnaisen muotoisia

kvartsisuonia. Perusmassa muodostuu läpimitaltaan 3- 4 mm:n kokoisista, pyöreäpiirtei­

sistä hohkasilikaattirakeista sekä saman kokoisista, joskin usein repaleisista ja sulkeumia

sisältävistä biotiittisuomuista.

Näytteessä HH.150 hajarakeita on hyvin vähän, ja se edustaa porfyyrisen kivilajin lähes

tasarakeista perusmassaa. Näytteessä HH.149 vaaleiden mineraalien yhteismäärä on suuri,

lähes 97 %, ja se on verrattain karkearakeinen kaikkien mineraalien keskimääräisen

läpimitan ollessa 4- 5 mm. Kvartsi- ja maasälpärakeet ovat pyöreäpiirteisiä tai satunnaisen

muotoisia. Kalimaasälpärakeet voivat olla muita rakeita suurempia, ja ne voivat sulkea

muita, usein pyöreäpiirteisiä mineraaleja sisäänsä. Suuria biotiittisuomuja kivessä on vain

muutamia, ja ne ovat asultaan terveitä, vain reunoiltaan niukasti kloriittiutuneita. Maasäl­

vät ovat sitä vastoin lähes kauttaaltaan niukan serisiitti/rautahydroksidipigmentin samenta­

mia. Kvartsi-maasälpäsuhteensa perusteella porfyyriset rapakivet luokittuvat kalimaasäl­

pää runsaasti sisältäviksi graniiteiksi (kuva 2-3).

18

Q

A p

Kuva 2-3. Kairausnäytteen HH-KR9 kivilajien QAP-suhteet ja nimitys. Numero projek­tiapisteen vieressä viittaa näytteen numeroon.

Taulukko 2-2. Kairausnäytteen HH-KR9 kivilajien modaaliset mineraalikoostumukset tilavuusprosentteina. PYTE = pyterliitti, PORK = porfyyrinen rapakivi, TRRK = tasarakei-nen rapakivi, VIBO = viborgiitti ja x =tunnistettu aksessorinen mineraali.

Näyte HH.147 HH.148 HH.149 HH.150 HH.151 HH.152 HH.153 HH.154 HH.155 HH.156 Kivilaji PYTE PYTE PORK PORK PYTE PYTE TRRK VIBO VIBO VIBO Syvyys (m) 83,60 258,00 334,20 358,00 388,30 484,40 583,30 682,80 727,40 784,40

Kalimaasälpä 34,4 44,8 54,0 42,2 32,0 12,8 36,0 14,4 40,0 30,8 Plagioklaasi 12,8 12,8 15,2 7,2 9,6 69,2 18,0 49,2 25,0 27,6 Kvartsi 44,4 27,2 27,6 40,4 43,6 0,4 40,4 15,6 6,0 40,0 Biotiitti 8,4 15,2 3,2 8,0 5,2 16,8 5,1 1,2 12,4 0,4 Sarvivälke 6,0 19,6 0,6 Muskoviitti X X X X X X

Kloriitti X X X X X X X X X

Epidootti X X X X X X X X X X

Zirkoni X X X X X X X X X X

Apatiitti X X X X X X X X X X

Fluoriitti X X

Kaaliniitti X

Titaniitti X X X X X X X X X

Götiitti X X X X X

Hematiitti X X X X X X X X

Rikkikiisu X X X X X X X X

Magneettikiisu X X X X X X

Kuparikiisu X X X X

Opaakit yht, 2,2 3,6 0,8 0,5 0,6

19

Tasarakeinen rapakivi

Näyte HH.153 edustaa tasarakeista rapakiveä, jossa vaaleiden mineraalien yhteismäärä on

yli 90 %. Käsinäytteessä kiven väri ei kuitenkaan ole erityisen vaalea, sillä sen maasälvät

ovat lähes kauttaaltaan saussuriitti-rautaoksidipigmentin värjäämiä. Raekokojakauma ei

ole myöskään aivan tasainen, sillä kalimaasälpä esiintyy toisia mineraaleja suurempina,

keskimääräiseltä läpimitaltaan jopa 5 mm:n kokoon yltävinä rakeina, joissa on runsaasti

pyöreäpiirteisiä kvartsisulkeumia. Kokonaisuudessan kivi on varsin pienirakeinen, sillä

plagioklaasirakeet ovat keskimääräiseltä raekooltaan alle 1 mm:n kokoisia ja pyöreähköt

kvartsirakeet alle 0,5 mm:n läpimittaisia. Biotiittisuomujen pituudet vaihtelevat 0,5 - 1

mm:un.

2.1.2 Mineraalikemia

Kairausnäytteestä HH-KR9 on tehty yksitoista mineraalianalyysiä. Biotiittianalyysit on

tehty kahdesta viborgiittista, yhdestä pyterliitistä ja kahdesta porfyyrisestä rapakivestä.

Plagioklaasi on analysoitu yhdestä viborgiitista, yhdestä pyterliitistä ja kahdesta porfyyri­

sestä rapakivestä. Amfibolianalyysit ovat viborgiittisesta ja pyterliittisestä näytteestä.

Mineraalianalyysien tulokset on esitetty taulukossa 2-3 ja mineraalien kemialliseen

koostumukseen perustuvat luokitusdiagrammit kuvassa 2-4.

Porfyyrisistä rapakivinäytteistä HH.149 ja HH.150 analysoidut plagioklaasit edustavat

noin 20 % anortiittipitoisuudellaan varsin tavanomaista anortiittipitoisuustasoa tässä

kivilajiluokassa. Ortoklaasikomponentin osuus on vähän yli 2 %, mikä myös on varsin

tyypillinen arvo vähän muuttuneille plagioklaaseille. Viborgiittinäytteen HH.154 plagiok­

laasi on lähes andesiinista (kuva 2-4) anortiittipitoisuuden ollessa 29,7 o/o. Analysoitu rae

sijoittuu keskirakeiseen perusmassaan rapakivirakenteisessa graniittissa, ja koostumuksen­

sa perusteella se lukeutuu rapakivissä kalsiumia runsaimmin sisältävien plagioklaasien

joukkoon. Kokonaisuudessaan näyte HH.154 edustaa emäksisimpiä rapakivimuunnoksia

alle 70 %:n Si02-pitoisuudellaan, minkä perusteella analysoidun plagioklaasin korkeahko

anortiittipitoisuus on hyvin ymmärrettävä. Analyysin oksidisumma on lähes 100% ja

mineraalin ortoklaasikomponentin osuus yli 2 %, mitkä piirteet kuvastavat analysoidun

rakeen edustavan tervettä ja koostumukseltaan muuttumaton ta raetta. Pyterliittinäytteen

HH.151 plagioklaasi on selvästi muita albiittisempaa

20

Taulukko 2-3. Kairausnäytteen HH-KR9 mineraalien kemialliset koostumukset paino-prosentteina. Amp = sarvivälke, Fel = plagioklaasi, Bio= biotiitti, PORK = porfyyrinen rapakivi, PYTE = pyterliitti, VIBO = viborgiitti.

Näyte HH.149 HH.150 HH.151 HH.154 Näyte HH.151 HH.154 Syv. (m) 334,2 358 388,3 682,8 Syv, (m) 388,3 682,8 Kivilaji PORK PORK PYTE VIBO Kivilaji PYTE VIBO Mineraali Fel Fel Fel Fel Mineraali Amp Amp

Si02 62,2 61,7 68,8 59,7 Si02 40,6 40,0 Al20 3 23,0 23,1 17,3 24,6 Ti02 1,73 2,12 FeO 0,11 0,19 0,00 0,18 Al20 3 8,27 8,40 CaO 4,15 4,48 1,81 6,21 FeO 26,8 27,5 Na20 8,94 9,02 9,01 7,87 Cr20 3 0,00 0,00 K20 0,36 0,45 0,13 0,38 MnO 0,33 0,23 Total 98,8 99,0 97,1 98,8 MgO 2,14 3,15 Si 11,1 11,1 12,3 10,8 CaO 9,72 10,1 Al 4,86 4,89 3,65 5,22 Na20 1,72 1,68 Fe2 0,02 0,03 0,00 0,03 K20 1,48 1,54 Ca 0,80 0,86 0,35 1,20 Vz03 0,02 0,00 Na 3,11 3,14 3,12 2,75 NiO 0,00 0,04 K 0,08 0,10 0,03 0,09 ZnO 0,12 0,06 Cations 20,0 20,1 19,4 20,0 Total 92,8 94,6 Ab 77,9 76,5 89,2 68,1 TSi 6,87 6,6 An 20,0 21,0 9,9 29,7 TAI 1,13 1,4 Or 2,1 2,5 0,9 2,2 Sum_T 8 8

CAI 0,52 0,24 Näyte HH.149 HH.150 HH.151 HH.154 HH.155 CFe3 0,00 0,18 Syv. (m) 334,2 358 388,3 682,8 727,4 CTi 0,22 0,26 Kivilaji PORK PORK PYTE vmo VIBO CMg 0,54 0,78 Mineraali Bio Bio Bio Bio Bio CFe2 3,70 3,53 Si02 34,2 33,3 33,0 33,6 33,4 CMn 0,02 0,02 Ti02 3,79 3,93 3,04 4,30 4,06 Sum_C 5 5 Al20 3 12,0 12,4 12,5 12,4 12,3 BFe2 0,09 0,09 FeO 32,0 33,6 32,1 33,0 33,2 BMn 0,02 0,02 MnO 0,15 0,21 0,09 0,27 0,34 BCa 1,76 1,78 MgO 1,99 0,99 1,78 2,21 1,34 BNa 0,13 0,12 CaO 0,00 0,00 0,00 0,12 0,00 Sum_B 2 2 Na20 0,07 0,10 0,05 0,26 0,31 ANa 0,44 0,42 K20 8,36 8,38 7,94 8,48 8,44 AK 0,32 0,33 V203 0,04 0,01 0,02 0,06 0,01 Sum_A 0,76 0,75 NiO 0,03 0,01 0,01 0,00 0,03 Sum_cat 15,8 15,7 ZnO 0,20 0,30 0,11 0,16 0,09 Sum_ox~ 23,2 23,1 Total 92,7 93,2 90,6 94,9 93,5 Si 6,02 5,90 5,94 5,83 5,88 AIIV 1,98 2,10 2,06 2,17 2,12 AlVI 0,50 0,48 0,62 0,35 0,44 Ti 0,50 0,52 0,41 0,56 0,54 Fe2 4,70 4,98 4,83 4,79 4,89 Cr 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Mn 0,02 0,03 0,01 0,04 0,05 Mg 0,52 0,26 0,48 0,57 0,35 Ca 0,00 0,00 0,00 0,02 0,00 Na 0,02 0,03 0,02 0,09 0,11 K 1,88 1,89 1,83 1,88 1,90 Cations 16,1 16,2 16,2 16,3 16,3 Fe_FeMg 0,9 0,95 0,91 0,89 0,93 Mg_FeMg 0,1 0,05 0,09 0,11 0,07

A.

8.

c.

21

Or

Ab An

Siderophyllite Eastonite 3r-~--~--r-~--~~r-~--~~~~

2~~--~--~~--~--~_.--~~~~

0

Phlogopite

1

Silicic

Edenite

Silicic

Ferro-Edenite

0 8.0

1

7.5

Fe/(Fe+Mg) Annite

1 1 •

Par Pargasite

Ed Hbl Edenite

Hbl

Fea Ferroan

Par Pargasite

Hbl Fe

Ferro-Ed Fe

Edenite n9

Ferro-

• Par Pargasite

Hbl 1 __._ _l

7.0 6.5 6.0 5.5

TSi

u Viborgiitti • Pyterliitt • Porfyyrinen rapakivi

Kuva 2-4. Kairausnäytteestä HH-KR9 analysoitujen mineraalien kemialliseen koostu­mukseen perustuvat luokitusdiagrammit: A. plagioklaasi, B. biotiitti ja C. amfiboli. FeEdHbl = ferroedeniittinen sarvivälke.

22

(An9,9) ja sen ortoklaasipitoisuus on vain 0,9 %. Plagioklaasirakeet ovat näytteessä usein

läpikotaisesti saussuriittiutuneita, ja myös analysoitu rae edustaa jossain määrin muut­

tunutta maasälpää.

Biotiitti K(Mg,Fe )3(0H,F)2(Al,Fe )Si010

Rapakivirakenteisista ja porfyyrisistä graniiteista analysoidut biotiitit sisältävät runsaasti

rautaa FeO-pitoisuuden ollessa lähes kaikissa näytteessä yli 33 %. Poikkeuksellisesti

näytteet HH-151 ja HH.149 sisältävät rautaa vähän alle mainitun arvon. Kaavamuotoon

lasketun kaliumin määrä on kaikissa näytteissä noin 1,9 %, mikä vastaa varsin tarkasti

mineraalin stokiometrista koostumusta, Fe/(Fe+Mg)-suhteet ovat suuria ja AIIV luvut

pieniä, korkeintaan 2,17 eli kaikki biotiitit luokittuvat keskenään lähes identtisiksi anniitti­

siksi biotiiteiksi (kuva 2-4). Kyseiset koostumukset ovat tarkasti samoja, joita vastaavista

näytteistä on aiemminkin analysoitu. Näytteen HH.149 biotiitti on jossain määrin muita

enemmän muuttunutta, ja siksi koostumukseltaan muista poikkeavaa.

Pyterliittisestä ja viborgiittisesta rapakivestä analysoidut amfibolit ovat keskenään hyvin

samantyyppisiä. Amfiboleissa natriumin ja kaliumin yhteenlaskettu oksidiprosenttiosuus

on hieman yli 3 %, ja CaO -pitoisuudet ovat noin 10 % (taulukko 2-3). Viborgiitin

amfiboli luokittuu ferroedeniittiseksi sarvivälkkeeksi ja pyterliitin ferroedeniitiksi (kuva

2-4).

23

2.2 Kokokiven kemia

Kairausnäytteen HH-KR9 kivilajeista on tehty 10 kokokivianalyysiä. Viborgiittinäytteitä

on analysoitu kolme, pyterliittinäytteitä neljä, porfyyrisiä rapakivinäytteitä kaksi ja

tasarakeisia rapakiviä yksi kappale. Analysoitaviksi on pyritty valitsemaan muuttumisas­

teeltaan erilaisia näytetyyppejä, mutta erittäin hyvin säilyneitä, pelkästään muuttumattomia

primäärimineraaleja sisältäviä muunnoksia ei tämän kairausnäytteen kivilajeista ole tavattu

yhtään. Läpikotaisesti voimakkaasti muuttuneita ja sekundääristen mineraalien breksioi­

mia tyyppejä edustavat viborgiittisesta kivilajijaksosta peräisin oleva näyte HH.155 ja

pyterliittisestä jaksosta otettu näyte HH.152. Tasarakeinen rapakivinäyte, HH.153 koostuu

tyypilleen luonteenomaisesti varsin voimakkaasti muuttuneista mineraaleista. Analyysitu­

lokset on esitetty taulukossa 2-4.

2.2.1 Viborgiitti ja pyterliitti

Kairausnäytteen parhaiten säilyneet viborgiitit ja pyterliitit näyttävät muodostavan sarjan,

jonkajäsenissä Si02-pitoisuudet vaihtelevat näytteen HH.154 69 %:sta näytteen HH.148

75 %:iin. Edellä mainittujen näytteiden väliin jäävissä muunnoksissa pääalkuainepitoisuu­

det vaihtelevat verrattain säännönmukaisesti Si02-pitoisuuden muutoksen myötä (kuva 2-

5). Al20 3-pitoisuus pienentyy lähes lineaarisesti Si02-pitoisuuden kasvun myötä. Samoin

pienentyvät kaikki muut pääalkuainepitoisuudet alkalipitoisuuksia lukuun ottamatta.

N~O-pitoisuus on kaikissa näytteissäjokseenkin sama eli lähes 3% ja K20-pitoisuus

kasvaa viidestä kuuteen prosenttiin Si02-pitoisuuden kasvun myötä. Analysoiduista

näytteistä viborgiittitekstuuriset muunnokset ovat systemaattisesti emäksisempiä ja

pyterliittitekstuuriset vastaavasti happamampia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että

kyseisillä tekstuurimuunnoksilla olisi aina selvä yhteys kemialliseen koostumukseen.

Kaikki nyt analysoidut näytteet eivät todennäköisesti edusta samaa magmaattista pulssia.

Voimakkaasti muuttuneessa pyterliittinäytteessä HH.152 kaikki pääalkuainepitoisuudet

poikkeavat selvästi muuttumattomien näytteiden pitoisuuksista (kuva 2-5). Viborgiittisesta

jaksosta otetun näytteen HH.155 koostumus poikkeaa vielä selvemmin muuttumattomista

näytteistä. Koska näytteiden Si02-pitoisuudet ovat mitä todennäköisimmin muuttuneet

alkuperäisestä, ei ole mahdollista suoraan päätellä metasomaattisen tapahtuman vaikutusta

eri komponenttien pitoisuuksiin. Al-, Fe- ja Mg-pitoisuudet ovat kuitenkin suurempia ja

Ca-pitoisuudet sekä suurempia että pienempiä kuin mitä magmaattisesti syntyneissä mutta

eri asteisesti differentioituneissa graniiteissa voisi olettaa olevan.

24

Totaalialkali/Si02-suhteittensa osalta viborgiitit ja pyterliitit vastaavat ryoliittisia vulkaani­

sia kiviä (kuva 2-6). Muuttuneet näytteet vastaavat puolestaan trakyandesiitteja ja muita

alkalisia vulkaanisia kivilajeja mainittujen alkuainesuhteittensa osalta (kuva 2-6).

TiO/Zr-suhteittensa perusteella kaikki muuttumattomat näytteet luokittuvat graniiteiksi

(kuva 2-6). Muuttuneissa näytteissä TiO/Zr-suhteet ovat myös graniiteille tyypillisiä,

vaikkakin viborgiittiyksiköstä peräisin olevan näytteen HH.155 Zr-pitoisuus on poikkeuk­

sellisen korkea.

Hivenalkuainepitoisuuksiensa osalta analysoidut terveet pyterliitit ja viborgiitit ovat

tarkasti samankaltaisia verrattaessa tuloksia aiemmin analysoitujen vastaavien näytteiden

pitoisuuksiin. Muuttuneen pyterliittinäytteen HH.152 hivenalkuainepitoisuudet poikkeavat

vastaavien muuttumattomien näytteiden pitoisuuksista korkean V-pitoisuuden ja pienehkö­

jen Rb- ja Sr-pitoisuuksien osalta (kuva 2-6). Voimakkaammin muuttuneen viborgiit­

tinäytteen, HH.155 uraanipitoisuus on yhtä korkea kuin muuttuneessa pyterliittinäytteessä,

ja lisäksi sen Mn-pitoisuus on poikkeuksellisen suuri.

2.2.2 Porfyyrinen rapakivi

Porfyyrisestä rapakivijaksosta peräisin olevat näytteet HH.149 ja HH.l50 ovat läpikotai­

sesti vähän muuttuneita. Pääalkuainepitoisuudet ovat näytteissä varsin tarkasti niillä

tasoilla, jotka kyseiset Si02-pitoisuudet omaaville, porfyyristen rapakivien ryhmään

kuuluville granitoideille ovat tyypillisiä (taulukko 2-4 ). Nyt analysoidut porfyyriset

rapakivet ovat koostumuksensa osalta myös hyvin tarkasti samankaltaisia, kuin ana­

lysoidut pyterliittitekstuuriset rapakivet vastaten lähinnä runsaimmin Si02:ta sisältäviä

pyterliittimuunnoksia (kuva 2-5). Verrattaessa analyysituloksia aiemmin analysoitujen

näytteiden pitoisuuksiin erottuvat nyt analysoidut näytteet hieman pienempien CaO­

pitoisuuksien ja suurempien MgO-pitoisuuksien osalta. Muissa elementeissä ei voida

havaita minkäänlaisia eroavaisuuksia ja havaitut erotkin voivat olla seurausta vähäisestä

metasomaattisesta koostumusmuutoksesta.

Hivenalkuainepitoisuuksiltaan porfyyriset näytteet vastaavat jokseenkin tarkasti alueen

tyypillisiä vaaleimpia tai eniten Si02:ta sisältäviä pyterliittimuunnoksia (kuva 2-6). Ba­

pitoisuudet ovat vähän pienempiä ja P- sekä Sr-pitoisuudet yhtä pieniä kuin happamim­

missa pyterliiteissä. TiO/Zr-suhteen perusteella porfyyriset rapakivet luokittuvat myös

samankaltaisiksi graniiteiksi, kuin analysoidut, ovoideja sisältävät rapakivetkin (kuva 2-6).

SiO/totaalialkali-suhteensa osalta porfyyriset näytteet ovat hyvin happamien ryoliittien

tyyppisiä.

25

Taulukko 2-4. Kairausnäytteen HH-KR9 kivilajien kemialliset koostumukset. PORK = porfyyrinen rapakivi, PYTE = pyterliitti, TRRK = tasarakeinen rapakivi, VIBO = viborgiit­ti. LOI= hehkutushäviö, SUM = röntgenfluoresenssianalyysin oksidiprosenttisumma, negatiivinen arvo tarkoittaa määritysrajaa pienempää pitoisuutta.

Näyte Syv. (m)

Kivilaji

Si02 %

Ti02 %

Al20 3 %

Fe20 3 %

MnO%

MgO%

CaO%

N~O%

K20%

P20s%

Thppm

Rbppm

Yppm

Bappm

Zrppm

Ti ppm

Nbppm

Pppm

Srppm

Csppm

Uppm

Mnppm

Fppm

Clppm

S%

Brppm

Cr20 3 %

LOI%

SUM%

HH.147 HH.148 HH.149 HH.150 HH.151 HH.152 HH.153 HH.154 HH.155 HH.156 83,60 258,00 334,20 358,00 388,30 484,40 583,30 682,80 727,40 784,40

PYTE PYTE PORK PORK PYTE PYTE TRRK VIBO VIBO VIBO

73,4

0,38

12,1

3,42

0,03

0,18

1,37

2,48

5,61

0,05

23,1

391

102

555

588

2270

42

200

73

11

7,6

242

6700

878

-0,01

0,7

-0,01

0,85

100,2

74,7

0,21

11,7

2,28

0,02

0,11

1,05

2,66

5,84

0,02

16,5

372

79

616

336

1240

25

100

81

10

7,9

176

3340

585

-0,01

1,8 -0,01

0,4

99,2

73,8 76,2 71,9

0,3 0,2 0,38

11,6 11,5 12,4

3,17 2,22 3,59

0,03 0,02 0,04

0,31 0,13 0,26

0,98 0,66 1,42

2,36 2,31 2,98

5,52 5,91 5,29

0,04 0,01 0,08

48,1 20,4 30,5

323 299 305

86 67 74

430 284 735

424 357 449

1785 1220 2280

28 20 30

200 50 400

70 46 106

10 11 14

9,1 5,9 9,8

247 188 352

2250 1990 1920

617 425 562

0,01 0,01 0,01

1,7 2,1 2,3 0,01 -0,01 -0,01

0,7 0,85 0,75

99,1 100,1 99,3

62,3 72,1

0,58 0,51

16,5 13,3

5,65 2,94

0,04 0,03

1,78 0,38

0,31 0,69

6,22 2,44

3,4 7,03

0,14 0,14

20,3 38

138 314

116 44

580 264

655 389

3445 3040

29 21

700 600

49 43

9 8

27,2 4,8

359 201

610 2410

175 266

-0,01 -0,01

4,2 1,4

-0,01 -0,01

1,5 0,5

98,6 100,1

68,7

0,62

12,8

5,08

0,05

0,76

2,12

2,71

4,92

0,15

17,8

195

74

964

671

3705

31

700

153

3

7

403

1590

539

0,02

0,8

0,02

0,8

99

55

0,58

16,8

7,09

0,16

2,88

2,55

0,37

8,41

0,15

23,1

265

78

1240

718

3495

28

700

102

8

31,2

1170

740

976

0,03

3,6

-0,01

5,75

100

71,5

0,53

12,7

4,4

0,05

0,24

1,84

2,74

5,18

0,11

22,2

200

63

938

623

3170

27

500

136

7

4,8

412

1200

487

0,02

2,5

-0,01

0,2

99,6

26

1 1 1 1

18 0.6 t-t>

154 t> • t- 155 152 t> • 156., 155 ~ 0.5 t-'g( 16 1- 152 •

<') N 153 0 0

N ..... - r--. 0.4 t-< 14 •• 156 .153 - 151147

12 1~4 15~ .147148 0.3 • ••• 149 t- 149 150 -

1 1 1 1 148·• .;50 1 1 1 1

t> • 8 t-155 - 6 152

5 7 t- • ~

~ 153

0 4 0 6 1-

148 ~ 147 •• - 151

~ 151 ~ 150 z 3 1561147 148

~ 149 t> • 5 t- t) 156

- 154 ., •

154 2 153 149 150

4 1- - 1 152 155 • t) 1 1 1 1 1 1 1 1

t) t) 155

1,5 155 t)

~ 2 t- 154

~ t)

s:::: 0 156

~ 1,0 - C'j

u •• 151147

156 1 r- 149 •• 148

0,5 f) f) • • • 154 .151 152 •• 149 153 150

153 147. +150 • 148 152

1 1 1 1 1 1 t) 1 1

155

7t- f) -155

6 ,... - 2 t-

~ • ~ • 152 152 0 5 - t) - 0

N 154 OI) 0 f) ::E ~

4 t-156 - 1 t-

151 •• 147 t) +149 154 153 3 t- 153. -

15~ 149

1 1 1488 .150

1

1~6 141•4~150 60 70 60 70

Si02% Si02%

() Viborgiitti • Pyterliitti • Porfyyrinen rapakivi • Tasarakeinen rapakivi

Kuva 2-5. Hästholmenin kairausnäytteen HH-KR9 kivilajien kemiallisia koostumuksia kuvaavia diagrammeja. Numero projektiapisteen vieressä viittaa näytenumeroon.

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

c.

..... ~ = J,. C.J J,. ~ Q.. Q..

~ ~ -Q.. e ~

00.

A.

B.

10

1

0.1

15

?f?.u

~ + 9 o .. e= z 6

3

600

i.4oo =-~

200

27

45

(>

• Granite

• • • '

0.2 0.6

55 Si02 %

Granodiorite

Field ofFelsic Rocks

1.0 Ti02 %

1.4

65

1.8

U Y Th Rb Zr Ba Cs P Mn Nb Ti K Sr

() Viborgiitti • Pyterliitti • Porfyyrinen rapakivi • Tasarakeinen rapakivi

Kuva 2-6. Kairausnäytteen HH-KR9 kivilajien A. Si02/totaalialkalisuhteeseen perustuva luokitusdiagrammi, B. Ti02/Zr-suhteeseen perustuva luokitusdiagrammi ja C. hiven­alkuainepitoisuuksien rikastumiskertoimet suhteessa maankuoren yläosan keskikoostu­mukseen.

28

2.2.3 Tasarakeinen rapakivi

Tasarakeinen rapakivinäyte HH.153 sisältää noin 72% Si02:ta, sen Al20 3-pitoisuus on

noin 13 %ja CaO-pitoisuus vain 0,7 %. Näyte on varsin voimakkaasti muuttunut, ja

mainitut alkuainepitoisuudet, korkeahko Al20 3- ja pieni CaO-pitoisuus ovat seurausta

muuttumistapahtumasta. Si02-pitoisuus on pienempi kuin useimmissa aiemmin ana­

lysoiduissa tasarakeisissa rapakivissä, mutta vastaavia pitoisuustasoja on analysoitu

aiemminkin. Myös muiden pääalkuainepitoisuuksien osalta (taulukko 2-4) pitoisuustasot

poikkeavat jossain määrin tavanomaisimmista, tämän ryhmän kivilajeille luonteenomaisis­

ta pitoisuustasoista. Mg-pitoisuus on suurehko jaNa- sekä Mn-pitoisuus ovat pienehköjä.

SiO/totaalialkali-suhteensa perusteella näyte luokittuu kuitenkin ryoliittiseksi (kuva 2-5).

Aikalien yhteismäärä on hieman suurempi kuin rapakivirakenteisissa graniiteissa, mutta

kuitenkin samalla tasolla kuin Hästholmenin alueen tyypillisissä tasarakeisissa graniiteissa.

TiO/Zr- suhteensa perusteella analysoitu tasarakeinen rapakivi luokittuu graniitiksi, mutta

sen Ti02-pitoisuus on varsin korkea. Hivenalkuainepitoisuuksiensa osalta analysoitu näyte

vastaa hyvin tarkasti aiemmin analysoitu ja tasarakeisia rapakiviä. Ainoat merkittävät

poikkeamat aiheutuvat korkeasta fosfori- ja titaanipitoisuudesta (kuva 2-6). Kyseiset

pitoisuudet vastaavat ovoideja sisältävien rapakivien pitoisuustasoja.

2.3 Rakomineraalit

Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 1102 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä

14 XRD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia,

Fe-sulfidimineraaleja, kaoliniittia, illiittiä, savimineraaliseosten muodostamia rakotäytteitä

ja fluoriittia. Rakopintojen kvartsiutumisesta ja rakoalbiitin esiintymisestä on useita

havaintoja. Avoraoissa on toisinaan kloriittinen haamiskapinta. Rakomineraalien esiinty­

missyvyydet ilmenevät kuvasta 2.7 sekä liitteestä 2.

2.3.1 Yleispiirteet

Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia ( 446 havaintoa),

savimineraaleja (428 havaintoa), rautahydroksideja (306 havaintoa). Edellisiä harvinai­

sempia ovat Fe-kiisut (56 havaintoa) sekä fluoriitti (4 havaintoa).

----------- - - - - - - ----- - --- -- -

29

Karbonaattiseurue on useimmin toistuva rakomineraaliseurue. Sen osuus mineraaliseuru­

eista on 45,5 %. Tämän jälkeen yleisyysjärjestyksessä seuraavat karbonaatti-savimineraa­

liseurue (13,7 o/o), Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue (13,7 %) sekä savi­

mineraaliseurue (13,3 o/o). Täytteettömiä rakoja sisältävää kairausnäytettä on 197 m:n

pituudelta.

Rakomineraaleista karbonaatit ovat läsnä useimmissa täytteisissä raoissa, kairausnäytteen

alusta loppuun. Muiden rakomineraalien esiintyminen on satunnaisempaa ja niiden osalta

on havaittavissa keskittymistä omiin syvyysvyöhykkeisiin. Erityisesti Fe-hydroksidit ovat

huomattavassa määrin keskittyneet rikkonaisiin, sekundäärisille muutoksille altistuneisiin

vyöhykkeisiin. Karkeasti tarkastellen Fe-hydroksidien esiintymismaksimit sijoittuvat

kairauspituuksille 100- 210 mja 430- 510 m. Lähemmässä tarkastelussa näiltä kahdelta

vyöhykkeeltä erottuvat syvyysjaksot 95 - 120m, 170- 205 m, 428 - 444 m ja 483 - 528 m,

joissa Fe-hydroksidit esiintyvät yhtenäisempinä jaksoina. Savimineraaleja esiintyy yhtenäi­

semmin syvyysjaksoina 65-213 m, 289- 351m, 486- 528 mja 694-733 m. Merkittävim­

mät kiisupitoisetjaksot sijoittuvat syvyysvyöhykkeisiin 167- 174m, 351-375 mja 488

-491 m.

Rakopintojen syöpymiä on tavattu 171 :stä raosta. Niiden esiintyminen on jossakin määrin

keskittynyt vyöhykkeisiin 61 - 69 m, 82- 88 m, 163- 169m, 201 -203m, 471 -478 m,

488- 491 m, 697- 699 m ja 726- 735 m. Rakopintojen syöpyneisyys on runsaampaa

kallion rikkonaisuusvyöhykkeissä ja syöpymien esiintymisellä on havaittava korrelaatio

vedenjohtavuuden kanssa ennen muuta kairauspituudella 40- 290m.

Rakopintojen kvartsiutumista esiintyy satunnaisesti koko kairausnäytteessä, kuitenkin

erityisen runsaana ilmiö on havaittu syvyysvälillä 151 - 164m, 289- 432 mja 544- 560

m. Valokuvia kairausnäytteen rakomineraaleista ja yleisimmistä rakomineraaliseurueista

on esitetty kuvissa 2-8 ja 2-9.

30

RKO VJK Rakomineraalit

0 10 -8 -6 CB FK sv FL FE SY 1 1 1 1

·:· ...

~-

~ • ...... 1. . • 1 : .. ... ;· ~ 1

1.... p : ,....._ 1 • ..

100 ~ ~ • . ~-·

-1-----. . . . ... · • 1 1 .. . .... . • .

~ 1 1 •

b : • 1!"" p . i .. i . . .

• :-- . !"' 1 1

...

: ·-. . 1 .

c,...._ • 1 1 200 .. 1 1 1 1

. .

•

300~~++~----,_-----r----------------------~

1 1 .

. . ·. · .. . --'-=-----l-----l- -4il-----· -------t

/WU.;·~;;....--+------4·---:--..--· ---;=------.--..._ ! -l

1.1. ·~ · 1. - i .. : .. . ~ -

•

·.·. ·: ••

400 - : . . : .. : 1'-- . : . • /d~:\T~·········.··· .···. ··· .··· .···.·.··.···.···· .·· ~· ····· · ·· · ······ ··· ··············· l ················t;····.· · ·. ··· .··· .···················-·············:······.····.··········································-·······································l

~E:.::: 1 . • ~ . .

~ ~

~

~

==-~

•

1 ... i

• . 1 .

1 ...... .. .

... . . .

1 ....

1 . .. : 1 .. .

1 .

1 . 1 1 ... . • 1 •

_ ... _ ... ... 600 1~:::~==1====1=============~ . .. ..-=- J . . . . . . . .. · .

1 .

.. . • ... 1.

• :

1 : .. :

800 -_-,.

RKO = rakoluku VJK = vedenjohtavuus CB = karbonaatti FK = rautakiisu SV = savimineraali FL = fluoriitti FE = rautahydroksidi SY = syöpymä

~ Pyterliitti

[~~-=~ Viborgiitti

~ ~

Porfyyrinen rapakivi

Breksia/ kataklastiitti

Kuva 2-7. Kairausnäytteen HH-KR9 rakomineraalit

31

Kuva 2-8. Kairausnäytteen HH-KR9 rakomineraaleja. A. Kaoliniittia (KA) ja rikkikiisua (SK) sisältävä rakopinta syvyydellä 199,45 m; B. Baumiittia (BAUM), serisiittiä (SERD, kvartsia (KV AR) ja kalsiittia (CC) sisältävä rako syvyydellä 286,79; C. Kvartsia (KV AR) ja kalsiittia (CC) sisältävä rakotäyte syvyydellä 212,90 m; D. Rikkikiisua (SK), dolomiittia (DO) ja kalsiittia (CC) rakotäytteessä syvyydellä 358,51 m.

32

Kuva 2-9. Kairausnäytteen HH-KR9 rakomineraaleja. A. Kvartsia (KV AR) ja kaoliniittia (KA) rakotäytteessä syvyydellä 415,40 m; B. Kaoliniittia (KA) ja serisiittiä (SERI) rakotäytteessä syvyydellä 723,47 m; C. Punarapauman (PU) pinnoittama raonseinämä syvyydellä 490,04 m; D. Kvartsin (KV AR) ja rikkikiisun (SK) muodostama kate rakopin­nalla syvyydellä 748,20 m.

~-r.

33

2.3.2 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä

Syvyysväli 40 - 65 m: Täytteettömät raot

Ainoastaan muutamasta syvyysvälin raosta on tavattu täytteenä Fe-hydroksidia,

Fe-kiisua ja savimineraaleja.

Syvyysväli 65 - 69 m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue

Kaaliniitti ja illiitti (ensin mainittu vallitseva) muodostavat alle 0,5 mm:n vahvui­

sia katteita. Kairauspituudella 69 m on muutamassa raossa syöpymiä.

Syvyysväli 69- 76 m: Savimineraaliseurue

Savitäytteet sisältävät kaoliniittia sekä satunnaisesti illiittiä. Täytepaksuus on

enimmillään 0,5 mm.

Syvyysväli 76 - 82 m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue

Punarapaumat ovat kalvomaisen ohuita. Savitäytteet koostuvat yksinomaan

kaoliniitista. Paksuutta täytteillä on 0,5 mm. Syvyysjakson loppuosassa esiintyy

useassa peräitäisessä raossa syöpymiä.

Syvyysväli 82 - 95 m: Savimineraaliseurue

Savitäytteet koostuvat useamman savimineraalin seoksista. Täytepaksuus on alle

1 mm. Kvartsiutumisesta on yksi havainto kairaussyvyydellä 88,57 m. Tässä

samassa raossa on vähäisesti omamuotoista rikkikiisua.

Syvyysväli 95 - 110m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue

Punarapaumat ovat kalvomaisia ja niitä esiintyy lähes jokaisessa raossa. Kar­

bonaatteja, kalsiittia ja dolomiittia esiintyy satunnaisesti. Karbonaattirakojen

täytepaksuus on alle 0,5 mm. Savimineraalit, kaoliniitti ja illiitti, muodostavat alle

0,5 mm:n vahvuisia katteita. Yhdestä syvyysvälin raosta on tavattu fluorisälpää.

Syvyysväli 110 - 113 m: Karbonaattiseurue

Kaisiitti ja dolomiitti muodostavat alle 0,1 mm:stä 2 mm:iin paksuisia katteita.

K vartsiutumisesta on pari havaintoa.

Syvyysväli 113 - 119 m: Fe-hydroksidiseurue

Syvyysvälin Fe-hydroksidikatteet ovat rakopintoja peittäviä, vahvuutta niillä on

alle 1 mm.

34

Syvyysväli 119 - 131 m: Savimineraaliseurue

Savitäytteet sisältävät rakotäytteenä vähäisesti kaoliniittia, täytevahvuus on alle 1

mm. Parista syvyysvälin raosta on edellisen lisäksi tavattu rautahydroksidia.

Syvyysväli 131 - 159 m: Karbonaattiseurue

Syvyysvälin raot ovat niukkatäytteisiä. Kaisiitti esiintyy tyypillisesti alle 1 mm:n

vahvuisina katteina. Poikkeuksellisesti syvyydeltä 158,61 m on havainto 5 mm:n

vahvuisesta kalsiittikatteesta, jossa kaisiitti esiintyy omamuotoisena. K vartsiutumi­

sesta on muutamia havaintoja syvyysväliltä 151- 156m.

Syvyysväli 159- 165m: Savimineraaliseurue

Savitäytteet sisältävät rakotäytteenä kaoliniittia ja illiittiä. Täytevahvuus on enim­

millään 0,5 mm. Yhdestä syvyysvälin raosta on edellisen lisäksi tavattu kalsiittia.

Rakopinnan syöpymisestä on havainto kairauspituudelta 164 m. K vartsiutumisesta

on muutamia havaintoja syvyysväliltä 163- 164m.

Syvyysväli 165- 171 m: Karbonaatti-savimineraali±Fe-kiisuseurue

Syvyysväliltä on ainoastaan muutama rakohavainto. Karbonaattiset raontäytteet

koostuvat kalsiitista. Vahvuutta niillä on enimmillään 1 mm. Rikkikiisua on

tavattu alle 0,1 mm:n suuruisina rakeina tai vähäisinä laikkuina. Savimineraaleista

on läsnä kaoliniitti, joka muodostaa 0,2 mm:n vahvuisia täytteitä. Edellisten lisäksi

kahdesta raosta on tavattu vähäisesti fluoriittia. Rakopintojen syöpymisestä on yksi

havainto.

Syvyysväli 171 - 174m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue

Punarapaumaisten rakosilausten vahvuus on alle 1 mm. Savimineraaleina esiinty­

vät kaoliniitti ja illiitti, jotka muodostavat alle 1 mm:n vahvuisia katteita.

Syvyysväli 17 4 - 186 m: Täytteettömät raot

Syvyysväli 186- 188m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue

Punarapaumat ovat kalvomaisia ja liittyvät syvyysvälille sijoittuvaan rakoilu­

vyöhykkeeseen. Savimineraaleina esiintyvät kaoliniitti ja illiitti, jotka muodostavat

alle 1 mm:n vahvuisia katteita.

Syvyysväli 188 - 191 m: Täytteettömät raot

35

Syvyysväli 191 - 198 m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue

Punarapaumaisia, kalvomaisen ohuita rakoja esiintyy satunnaisesti. Savimineraa­

leina esiintyvät kaoliniitti ja illiitti, jotka muodostavat paksuimmillaan 1 mm:n

vahvuisia katteita.

Syvyysväli 198 - 203 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue

Punarapaumaiset rakosilaukset ovat paksuudeltaan alle 1 mm. Karbonaatit, kaisiitti

ja dolomiitti muodostavat paksuimmillaan 1 mm:n vahvuisia katteita. Savi­

mineraaleina on tavattu kaoliniittia ja illiittiä, katepaksuus on alle 1 mm. Rakopin­

tojen syöpymistä on havaintoja syvyydeltä 201-203 m.

Syvyysväli 203- 213m: Karbonaatti-savimineraaliseurue

Karbonaattitäytteet koostuvat kalsiitista ja dolomiitista, täytepaksuus on alle 1 mm.

Savimineraalitäytteet koostuvat illiitistä sekä kaoliniitista ja ovat alle 1 mm:n

vahvuisia.

Syvyysväli 213 - 259 m: Täytteettömät raot

Syvyysväli 259- 289m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue

Punarapaumaiset rakosilaukset ovat paksuudeltaan alle 1 mm. Kalsiitin määrä

rakotäytteissä on vähäinen. Sitä liittyy kuitenkin jokaiseen syvyysvälin rakoon ja

se muodostaa alle 1 mm:n vahvuisia katteita. Savimineraaleina on tavattu kao­

liniittia ja illiittiä, katepaksuus on alle 1 mm.

Syvyysväli 289 -312m: Savimineraaliseurue

Savitäytteet sisältävät rakotäytteenä vähäisesti kaoliniittia ja satunnaisesti illiittiä.

Täytevahvuus on alle 1 mm, satunnaisesti jopa 5 mm. Parista syvyysvälin raosta

on tavattu kvartsiutumista.

Syvyysväli 312 - 351 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue

Karbonaattitäytteet koostuvat kalsiitista, täytepaksuus on alle 1 mm. Savimineraali­

täytteet koostuvat illiitistä sekä kaoliniitista ja ovat alle 1 mm:n vahvuisia. Syvyys­

väliltä 314- 328 m on raoissa kvartsiutumista ja lisäksi kairauspituudella 344-

348 m parissa raossa syöpymiä. Syvyysvälin loppuosassa on 0,5 m:n pituisessa

lävistyksessä 4 punarapaumaista rakopintaa.

36

Syvyysväli 351 -375m: Karbonaatti- Fe-kiisuseurue

Karbonaattiset raontäytteet ovat vahvuudeltaan alle 2 mm ja koostuvat kalsiitista

sekä dolomiitista. Rikkikiisua esiintyy satunnaisesti alle 1 mm:n suuruisina

laikkuinaja omamuotoisina kiteinä. Kvartsiutumisesta on havaintoja syvyysväliltä

358 - 369 m. Rakopintojen syöpymiä esiintyy syvyydellä 369 m.

Syvyysväli 375 - 428 m: Karbonaattiseurue

Syvyysvälin karbonaattitäytteet koostuvat kalsiitista ja dolomiitista, jotka muodos­

tavat paksuimmillaan 1 mm:n vahvuisia katteita. K vartsiutumisesta on useita

havaintoja syvyysväliltä 384-415 m.

Syvyysväli 428 - 432 m: Fe-hydroksidiseurue

Syvyysvälin Fe-hydroksidikatteet ovat kalvomaisia, täysin rakopintoja peittäviä,

vahvuutta niillä on alle 1 mm. Syvyydellä 428 - 429 m on parissa raossa savi­

mineraalitäyte, vähäisesti kalsiittia ja myös merkkejä kvartsiutumisesta.

Syvyysväli 432 - 435 m: Karbonaattiseurue

Osa syvyysvälin raoista on kloriittipohjaisia. Raot ovat niukkatäytteisiä sisältäen

satunnaisesti hilsemäistä kalsiittia alle 1 mm:n vahvuisina katteina. K vartsiutumi­

sesta on yksi havainto ja syvyydellä 433 m on rakopinnalla syöpymiä.

Syvyysväli 435 - 438 m: Savimineraaliseurue

Savitäytteet sisältävät kaoliniittia, jonka vahvuus on alle 1 mm.

Syvyysväli 438 - 444 m: Fe-hydroksidiseurue

Syvyysvälillä on erittäin vähäisesti rakotäytteitä. Satunnaisesti esiintyy Fe-hydrok­

sidia ja tämän ohella muutamassa raossa karbonaatti- ja savitäytteitä.

Syvyysväli 444-446 m: Karbonaattiseurue

Syvyysvälin raot ovat niukkatäytteisiä. Kalsiitin ja dolomiitin muodostamia täyttei­

tä on tavattu muutamasta raosta alle 1 mm:n vahvuisina katteina.

Syvyysväli 446 - 460 m: Täytteettömät raot

Syvyysväli 460 - 474 m: Karbonaattiseurue

Raot ovat syvyydeltä 467 m alkaen kloriittipohjaisia. Syvyysvälin rakotäytteet

koostuvat kalsiitista ja dolomiitista, jotka muodostavat alle 1 mm:n vahvuisia

täytteitä. Kairauspituudella 471 m esiintyy parissa raossa syöpymiä. Karbonaattien

37

ohella parista syvyysvälin raosta on tavattu Fe-hydroksidia ja yhdestä raosta

vähäisesti rikkikiisua.

Syvyysväli 474-486 m: Täytteettömät raot

Syvyysväli 486- 491 m: Fe-hydroksidi-savimineraali±Fe-kiisuseurue

Jokaisesta syvyysvälin raosta on tavattu punarapaumaisia rakosilauksia. Punara­

pauman paksuus on alle 1 mm. Savimineraalit, kaoliniitti ja illiitti, muodostavat

kautta koko syvyysvälin alle 1 mm:n vahvuisia katteita. Rikkikiisua esiintyy

vähäisissä määrin. Kiisu on omamuotoista, raekoko alle 1 mm. Rakopintojen

syöpymistä on havaintoja koko syvyysvälin pituudelta.

Syvyysväli 491 - 510 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue

Punarapauma esiintyy kalvomaisen ohuina koko rakopintaa peittävinä silauksina,

paksuutta täytteillä on alle 1 mm. Karbonaatteja, kalsiittia ja dolomiittia, esiintyy

alle 1 mm:n vahvuisina täytteinä. Savimineraalina esiintyy illiitti, joka muodostaa

alle 1 mm:n vahvuisia katteita. Rakopintojen syöpymistä on havaintoja kairauspi­

tuudella 504 m ja 507 m. Kairauspituudella 508 m on useita havaintoja kupari­

kiisusta.

Syvyysväli 510 - 525 m: Karbonaattiseurue

Rakopinnat ovat kloriittipohjaisia. Syvyysvälin rakojen täytteinä esiintyvät kaisiitti

ja dolomiitti muodostavat paksuimmillaan 1 mm vahvuisia täytteitä.

Syvyysväli 525- 528 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue

Punarapaumaisten rakosilausten paksuus on alle 1 mm. Kaisiitti on hilsemäistä,

täytepaksuus on alle 1 mm. Illiittiä esiintyy isäntäkiven ovoidien reunoilla ja

samalla myös rakopinnoilla. Katteet ovat alle 1 mm:n vahvuisia.

Syvyysväli 528 - 585 m: Karbonaattiseurue

Syvyysvälin raot ovat syvyydeltä 544 m alkaen kloriittipohjaisia. Karbonaattitäyt­

teet koostuvat kalsiitista ja dolomiitista, täytteiden vahvuus on alle 1 mm. Kar­

bonaattien ohella muutamissa syvyysvälin raoissa esiintyy satunnaisesti punara­

paumaa, illiittiä sekä parissa raossa rikkikiisua.

Syvyysväli 585 - 621 m: Täytteettömät raot

38

Syvyysväli 621 - 626 m: Karbonaattiseurue

Syvyysvälin raot ovat kloriittipohjaisia. Karbonaattitäytteet koostuvat kalsiitista ja

dolomiitista ja ovat paksuimmillaan 2 mm. Syöpymiä esiintyy syvyydellä 624 m.

Syvyysväli 626 - 646 m: Täytteettömät raot

Syvyysväli 646 - 694 m: Karbonaattiseurue

Syvyysvälin raot ovat kloriittipohjaisia. Karbonaattitäytteet koostuvat kalsiitista ja

dolomiitistaja ovat paksuimillaan 1 mm. Karbonaattien ohella muutamassa raossa

esiintyy vähäisesti rikkikiisua ja kaoliniittia.

Syvyysväli 694 - 697 m: Savimineraaliseurue

Savitäytteet sisältävät rakotäytteenä vähäisesti kaoliniittia ja illiittiä. Täytevahvuus

on alle 1 mm.

Syvyysväli 697- 705 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue

Syvyysvälin raot ovat kloriittipohjaisia. Karbonaattitäytteet koostuvat kalsiitista,

täytepaksuus on alle 1 mm. Savimineraalitäytteet koostuvat illiitistä sekä kaolinii­

tista ja ovat alle 1 mm:n vahvuisia. Syöpymiä esiintyy syyvyysvälin alusta aina

syvyyteen 699 m saakka.

Syvyysväli 705 - 709 m: Savimineraaliseurue

Savitäytteet sisältävät rakotäytteenä vähäisesti kaoliniittia ja illiitiä. Täytevahvuus

on alle 1 mm. Yhdessä raossa esiintyy kalvomainen punarapauma.

Syvyysväli 709 - 718 m: Karbonaattiseurue

Karbonaattitäytteet koostuvat kalsiitista ja ovat paksuimillaan 2 mm. Karbonaat­

tien ohella muutamassa raossa esiintyy vähäisesti punarapaumaa.

Syvyysväli 718 - 733 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue

Syvyysvälille sijoittuvan rakoiluvyöhykkeen rakopinnat ovat niukkakatteisia,

kloriittipohjaisia. Raontäytteenä on kalsiitti, joka esiintyy omarnuotoisena ja

muodostaa alle 1 mm:n vahvuisia katteita. Savimineraalitäytteet koostuvat illiitistä

sekä kaoliniitista ja ovat alle 1mm:n vahvuisia. Syöpymiä esiintyy koko syvyys­

vyöhykkeellä.

39

Syvyysväli 733 - 736 m: Karbonaattiseurue

Karbonaattitäytteet koostuvat kalsiitista ja ovat paksuimillaan 2 mm. Syvyydellä

735 m esiintyy syöpymiä.

Syvyysväli 736 - 766 m: Täytteettömät raot

Raot ovat tällä syvyysvälillä pääsääntöisesti täytteettömiä. Poikkeuksellisesti

muutamista raoista on tavattu kalsiittia yhdestä raosta rikkikiisua.

41

3 YHTEENVETO

Hästholmenin alueen kallioperä koostuu rapakivityyppisistä graniiteista, jotka on luokitel­

tu koostumuksensa ja tekstuurinsa perusteella viborgiiteiksi ja pyterliiteiksi sekä tasarakei­

siksi ja porfyyrisiksi rapakiviksi. Porfyyristen rapakivien joukko on jaettu vielä kahteen

ryhmään, joista toinen muodostuu vaaleista, usein vain heikosti porfyyrisistä rapakivistä

ja toinen runsaammin mafisia mineraaleja sisältävistä ja selvemmin porfyyrisistä rapakivis­

tä.

Viborgiitit ja pyterliitit ovat tekstuuriltaan porfyyrisiä rapakivigraniitteja, joiden hajarakeet

ovat pääosin pyöreäpiirteisiä, keskirakeisen perusmassan ympäröimiä kalimaasälpärakeita

tai raekasaumia- ovoideja. Tällaista tekstuuria kutsutaan yleisesti rapakivirakenteeksi.

Ovoidien läpimitat vaihtelevat noin senttimetristä yli 10 senttimetriin, keskikoen ollessa

3 - 4 cm. Viborgiittien tunnusmerkkinä pidetään sitä, että valtaosaa niiden kalimaasälpä­

ovoideista ympäröi plagioklaasikehä. Pyterliiteissä plagioklaasikehällisiä ovoideja on

vähemmän kuin kehättömiä. Plagioklaasikehän leveys vaihtelee alle millimetristä yli

viiteen millimetriin.

Viborgiittimaisia, kvartsirakeiden kehystämiä ovoideja sisältäviä rapakiviä esiintyy

etenkin tutkimusalueen pohjoisosassa runsaasti. Kehyksen eli manttelin kvartsirakeet ovat

pyöreitä ja keskimäärin 5 mm:n läpimittaisia. Mafisia mineraaleja, yleensä biotiittia tämän

tyypin rapakiviin sisältyy vähän, tavallisesti alle 5 %. Nämä rapakivet luokittuvat käytetyl­

lä menetelmällä pyterliiteiksi, ja pyterliitti-viborgiittisarjassa ne edustavat mineraalikoos­

tumukseltaan felsisimpiä muunnoksia.

Kokonaisuudessaan viborgiittien ja pyterliittien erottaminen pohjautuu tekstuurin silmämää­

räiseen arviointiin, mikä ei aina ole täysin yksiselitteistä. Usein viborgiittiset ja pyterliitti­

set jaksot vaihettuvat täysin satunnaisesti toisikseen. Ovoidien kehän lisäksi plagioklaasia

tavataan eri kokoisina hajarakeina, vaikka tavallisemmin se sijoittuukin kiven keskirakei­

seen perusmassaan. Hajarakeina esiintyvän plagioklaasin suhteellinen määrä voi vaihdella

ovoidien tapaan rajatta, ja ovoideja sisältävät rapakivet muodostavat jatkuvan vaihettu­

missarjan porfyyristen rapakivien kanssa. Tällaisten kokonaisuuksien nimeäminen käyttä­

en jonkin päätejäsenen nimeä voi olla harhaanjohtavaa.

Modaalisen koostumuksensa osalta niin viborgiitit kuin pyterliititkin luokittuvat keskiar­

vokoostumustensa perusteella ta vallisiksi ja hyvin keskimääräisiksi graniiteiksi. Yksittäis­

ten näytteiden merkittävät koostumuspoikkeamat voivat aiheutua suurista hajarakeista,

eivätkä poikkeavat koostumukset siten välttämättä kuvasta kivilajin todellista koostumus-

42

ta. Keskimäärin vaaleiden rapakivimuunnosten kvartsi-maasälpäsuhde on korkeampi kuin

tummia mineraaleja enemmän sisältävien rapakivien (kuva 3-l.A). Myös sekundäärinen

muuttuminen on vaikuttanut kivien mineraalikoostumukseen ja joskus myös kvartsi-maasäl­

päsuhteisiin. Vähän muuttuneet viborgiitit ja pyterliitit luokittuvat tavallisesti graniiteiksi,

mutta voimakkaammin muuttuneet näytteet voivat luokittua myös muiksi kivilajeiksi

(kuva 3-1 ). Muuttuminen on vaikuttanut kiveen siten, että kalimaasälpä on vaihtelevasti

serisiittiytynyttä ja plagioklaasi saussuriittiutunutta. Joskus maasälvät ovat lisäksi rautaok­

sidien ja -hydroksidien pigmentoimia. Plagioklaasi on joskus uudelleenkiteytynyt kirk­

kaaksi albiitiksi, jolloin rautamineraalit ovat jääneet siihen pieniksi sulkeumiksi. Tummat

mineraalit ovat samoin eri asteisesti kloriitiksi, hematiitiksi, titaniitiksi tai muiksi mineraa­

leiksi muuttuneita. Joskus nämä muuttumistulokset ovat korvanneet mafiset mineraalit

täydellisesti. Pienimmät kvartsipitoisuudet on analysoitu muuttuneista näytteistä, joten on

mahdollista, että kvartsipitoisuus pienentyy muuttumisen yhteydessä.

Vähän muuttuneiden viborgiittien ja pyterliittien keskimääräinen kvartsipitoisuus on

tehtyjen analyysien perusteella lähes 30 %. Muina mineraaleina niihin sisältyy keskiarvo­

pitoisuuksina 21 % plagioklaasia, 40 % kalimaasälpää, 3 - 4 % biotiittia ja 6- 7 % sarviväl­

kettä (kuva 3-1.B). Päämineraalien määräsuhteen perusteella viborgiittien ja pyterliittien

välillä ei ole mitään merkittävää koostumuseroa, eli molemmat luokittuvat kvartsimaasäl­

päsuhteittensa perusteella keskimäärin samanlaisiksi graniiteiksi.

Porfyyriset rapakivet sisältävät hajarakeinaan tavallisesti maasälpiä, mutta joskus myös

kvartsia. K vartsihaj arakeet ovat esiintyessään tyypillisesti alle senttimetrin läpimittaisia,

pyöreäpiirteisiä rakeita tai raekasaumia. Maasälpähajarakeet voivat olla läpimitaltaan

useita senttimetrejä, ja ainakin osittain ne ovat omamuotoisia liistakkeita. Joskus kalimaa­

sälpä pyrkii muodostamaan pyöreäpiirteisiä hajarakeita, joita runsaammin sisältävät tyypit

muuntuvat lopulta pyterliiteiksi.

Vähän muuttuneiden porfyyristen rapakivien keskimääräinen kvartsipitoisuus on 30 %,

plagioklaasipitoisuus 19 o/o ja kalimaasälpäpitoisuus 43 o/o (kuva 3-l.B). Biotiittia niissä on

keskimäärin 3 %ja sarvivälkettä 4 %. Vaaleiden mineraalien määrät poikkeavat yksittäisis­

sä näytteissä korkeintaan 10 prosenttiyksikköä keskiarvokoostumuksesta ja tummien

mineraalien määrät korkeintaan kaksi prosenttiyksikköä. Muuttuneemmissa näytteissä niin

biotiitti kuin sarvivälkekin voivat olla täysin sekundääristen rautamineraalien ja kloriitin

korvaamia. Myös kvartsin määrä voi muuttuneimmissa näytteissä olla selvästi pienempi

kuin muuttumattomissa tyypeissä. K vartsi-maasälpäsuhteittensa perusteella porfyyriset

rapakivet ovat samankaltaisia graniitteja kuin viborgiitti-pyterliittisarjan kivetkin.

43

Tasarakeiset rapakivet ovat modaalisen koostumuksensa perusteella muiden rapakivien

tavoin keskimääräisiä graniitteja (kuva 3-1.A). Vähiten muuttuneisiin näytteisiin sisältyy

usein noin 29% kvartsia, mutta muiden mineraalien määrissä vaihtelut keskiarvokoostu­

muksesta ovat suuria. Keskimääräinen plagioklaasipitoisuus on 23 %ja kalimaasälpäpitoi­

suus 43 %. Biotiittia niissä voi olla 4 %:n ja sarvivälkettä 1 %:n verran. Tasarakeiset kivet

ovat keskimäärin leukokraattisempia kuin porfyyriset muunnokset ja sarvivälkepitoisuus

on systemaattisesti pienempi (kuva 3-1.B).

Vaaleissa, heikosti porfyyrisissä rapakivissä biotiitin kokonaismäärä on tyypillisesti alle 5

%, eikä niissä esiinny sarvivälkettä tavallisesti lainkaan. Näytteet ovat punertavia, usein

lohen värisiä, keski- ja tasarakeisia graniitteja, joissa on yhden - kahden senttimetrin

läpimittaisia, perusmassasta heikosti erottuvia hajaraemaisia maasälpäkasaumia. Niiden

määrä on korkeintaan 20- 30 prosenttia kiven tilavuudesta, ja ne erottuvat biotiittisuomu­

jen reunustamina, pyöreäpiirteisinä rakenteina muutoin varsin tasarakeisessa kivessä.

Vaaleisiin rapakiviin voi sisältyä lisäksi pieni määrä homogeenisia tai konsentrisia

ovoideja. Keskiarvopitoisuuksina tämän ryhmän vähiten muuttuneisiin näytteisiin sisältyy

36 % kvartsia, 14 % plagioklaasia, 41 % kalimaasälpää ja 5 % biotiittia (kuva 3-l.B).

Joistain näytteistä on tavattu muutamia sarvivälkerakeita tai niiden muuttumistuloksia.

Vaaleiden mineraalien määrät vaihtelevat yhtä laajasti kuin muissakin graniittityypeissä,

ja kvartsi-maasälpäsuhteittensa perusteella tämänkin luokan näytteet ovat varsin tyypilli­

siä, joskin usein kvartsia muita ryhmiä enemmän sisältäviä graniitteja (kuva 3-l.A).

Vaaleat graniittimuunnokset vaikuttavat kokonaisuudessaan voimakkaammin muuttunee­

tuneilta kuin ovoideja sisältävät muunnokset. Tutkituista vaaleista näytteistä vain kolme

on luokiteltu vähän muuttuneiksi, kun niitä on ovoideja sisältävien rapakivien ryhmässä

kymmeniä.

Viborgiittien ja pyterliittien sekä niihin liittyvien porfyyristen rapakivien plagioklaasit ovat

koostumukseltaan oligoklaasia tai andesiinia. Anortiittipitoisuus vaihtelee muuttumatto­

missa näytteissä tavallisesti välillä 15 - 30 % (kuva 3-2.A). Jotkut rakeet ovat selvästi

vyöhykkeellisiä, jolloin rakeen keskiosan varhaisimmat kiteytymät voivat olla koos­

tumukseltaan andesiinisia. Korkein analysoitu anortiittipitoisuus, An42 , on määritetty

pyterliittisen näytteen vyöhykkeellisen plagioklaasin sydän osasta. Viborgiittien ja pyterliit­

tien plagioklaaseissa ortoklaasipitoisuus vaihtelee välillä 1 - 4 % kasvaen systemaattisesti

anortiittipitoisuuden pienentymisen myötä (kuva 3-2).

Tasarakeisten ja heikosti porfyyristen, vaaleiden rapakivityyppien plagioklaasit ovat joko

albiittia tai oligoklaasia. Anortiittipitoisuus on korkeimmillaan 18 %ja pienimmillään alle

5 %. Ortoklaasikomponentin osuus kasvaa myös näissä plagioklaaseissa anortiittipitoisuu-

44

den pienentymisen myötä. An15-koostumuksisessa plagioklaasissa ortoklaasipitoisuus on

hyvin pieni, mutta kasvaa lähes 8 o/o:iin anortiittipitoisuuden pienentyessä alle 5 %:iin

(kuva 3-2.A).

Muuttuneimmista näytteistä analysoidut plagioklaasit ovat lähes puhtaita albiitteja tai noin

10 % anortiittia sisältäviä albiitteja. Ortoklaasikomponenttia tämän joukon kivien plagiok­

laasiin ei sisälly juuri lainkaan (kuva 3-2.A), ja joskus ne muodostavat täydellisesti

uudelleenkiteytyneitä ja esiintymisasultaan terveitä, kirkkaita rakeita. Tällaiset kirkkaat

plagioklaasit ovat lähes puhtaita albiitteja, kun muuttuneet, saussuriitin samentamat rakeet

voivat sisältää anortiittikomponenttia lähes 10 %.

Biotiitti on kaikissa näytetyypeissä hyvin rautapitoista, anniittista (kuva 3-2.D). Vaaleim­

pien rapakivityyppien muuttumaton biotiitti on systemaattisesti vielä vähän anniittisempaa

kuin muissa rapakivityypeissä. Fe/(Fe+Mg)-suhde on vaaleiden rapakivien muuttumatto­

missa biotiittisuomuissa yli 0,95, kun se viborgiittien, pyterliittien ja niihin liittyvien

porfyyristen rapakivien biotiiteissa vaihtelee välillä 0,9- 0,93. Vaaleissa rapakivissä

biotiitti esiintyy tavallisesti jossain määrin muuttuneena, vihertävänsävyisenä hydrobiotiit­

tina tai kloriittiseksi massaksi muuttuneena. Enemmän tummia mineraaleja sisältävissä

rapakivissä biotiitti voi olla täysin muuttumatonta, ja mikroskooppisesti hyvin tummanrus­

keaa.

Muuttumattomien amfibolien koostumukset eivät vaihtele kovinkaan merkittävästi. Kaikki

analysoidut amfibolit ovat keskenään samantyyppisiä, kalsiumia runsaasti ja alkaleja

verrattain paljon sisältäviä ferroedeniittisiä, ferropargasiittisia tai hastingsiittisia sarvivälk­

keitä (kuva 3-2.B ja C). Sarvivälkkeiden koostumukset ovat samantyyppisiä kaikissa

amfiboleja sisältävissä rapakivimuunnoksissa. Amfibolirakeet ovat usein ainakin osittain

biotiittiutuneita ja mahdollisesti pidemmällekin muuttuneita, mutta analysoitavaksi on

valittu vähiten muuttuneita näytetyyppejä.

Kemiallisten koostumustensa perusteella analysoidut rapakivinäytteet voidaan jakaa

ainakin kahden magmaattisen sarjan jäseniksi. Analysoitujen alkuaineiden perusteella niitä

voidaan pitää petrogeneettisesti samantyyppisten magmaattisten tapahtumien tuotteina,

vaikka eri magmapulssit ovat voineet tuottaa jossain määrin erilaisia kivilajeja. Tyypilliset

emäksisimmät differentiaatit ovat viborgiitteja ja pyterliittejä, joiden Si02-pitoisuus on 65

%:n luokkaa. Happamimmat differentiaatit ovat tasarakeisia rapakiviä, vaaleita, heikosti­

porfyyrisiä rapakiviä tai joskus myös pyterliittejä, joiden Si02-pitoisuudet ovat lähes 80%

(kuvat 3-3 ja 3-4).

f) Viborgiitti

• Pyterliitti

0 Muuttunut viborgiitti tai pyterliitti

+ /0 Muuttumaton/muuttunut porf. rapakivi

• ;tJ Muuttumaton/muuttunut tasarak. rapak.

• 1 6 Muuttumaton/muuttunut vaalea rapakivi

A

B.

45

A.

-r -

Kalimaasälpä

----• 0 10 20 30

- Vaalea, heikosti porfyyrinen rapakivi

- Tasarakeinen rapakivi

Q

p

Kvartsi

Plagioklaasi

Biotiitti

Sarvivälke

40 50 60

- Porfyyrinen rapakivi - Pyterliitti - Viborgiitti

Kuva 3-1. A. Hästholmenin kivilajien QAP-suhteet ja nimitys. B. Analysoitujen, vähän muuttuneiden kivinäytteiden päämineraalipitoisuuksien keskiarvot ja -hajonnat.

46

A.

Anso

B. ANa+AK>0,5; Ti<0,5; Fe3 < AIVI C. ANa+AK>0,5; Ti<0,5; Fe3 > AIVI

FeEd

7.0

FeEdSv FeParSv FeEd FeEdSv HasSv

• 6.5

7.0 6.5 TSi TSi

D. 2,3

0,7 Fe/(Fe+Mg) 1

t> Viborgiitti • Pyterliitti + Porfyyrinen rapakivi • Tasarakeinen rapakivi

Anniitti

A Vaalea, heikosti porfyyrinen rapakivi

F eEdSv = F erroedeniittinen sarvivälke F eEd = F erroedeniitti FeParSv = Ferropargasiittinen sarvivälke HasSv = Hastingsiittineo sarvivälke

- 0,1

Kuva 3-2. Mineraalien kemialliseen koostumukseen perustuvia luokitusdiagrammeja. A. Plagioklaasi, B. ja C. Amfiboli ja D. Biotiitti.

18 - +

- +

16 -

-

14 -

-

12 -

-

1-

0.8 f-

0.6 f- +

1- +

0.4 1-

0.2 1-

1-

+ 8 1-

+ 1-

6 f-

4 f-

6 1-

4 1- +

-

2 -

-

+

50

Viborgiitti

1

+

1 1

+

+

1 1

+ 1 1

+

+

1

()

0

0

+ +

0

1

-

-

-

1 1

-

-

1

-

0

1 1

-

-+ "' 0---~~ /::,

() ~~ "'-++ ~

-

-

1

60 70 80

Si02 %

• Pyterliitti

47

ö ..... r:/)

0 N ~

z

18 r-

16 ,_

1 1 1 1 1 1 1 1 1

+ + 0

+

+ +

-

0 () -

60

8

6

4 -o

6

4 f­

"'

1 1 1 1 1 1 1 1 1

1 1

+ ()

+

+

+

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

+

0

()

• • • 0 +

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

+ 0

++

+ + + + 0

f- "'!!t tn~~ -~· <D 00

.~· JrB~ + 2 1-

1-

+ 1 1 1 1 1 1 1 1 1

0.2 0.4 0.6 0.8

Ti02 %

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

o Muuttunut viborgiitti tai pyterliitti

• /0 Muuttumaton/muuttunut porf. rapakivi • ;tJ Muuttumaton/muuttunut tasarak. rapak.

• 16 Muuttumaton/muuttunut vaalea rapakivi + Voimakkaasti muuttunut rapakivi

Kuva 3-3. Hästholmenin kivilajien kemiallisia koostumuksia kuvaavia diagrammeja.

48

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

C> ()

3 1- 3 -

oCO • 0 . o + 0

?!( + ?!( 0 0~ 0 00 ~·

0 2 C> •• - 0 2 ~'" "" 0 0

t\S ~(~~/' t\S o ~ ~ go o u + u 0 ~ •

tö~· ~-+- t • +

0

0 6o~ -~0 8 °~ 1 1 -+

+ + tJt.1. 0 ~ + · ~0 /:;

+

0 /:; /:; /:; 0 + + /:; + +

+ + /:; + 1 1+ 1 1 1 1 1 1 1

1 +

() 1 1 1 1 1 + 1 1 1 (1

+ c-- + -

00 00

6 0

6 1-0

?!( + + ?!( + +0 0

~ ~s· o

6 6 1-

~~ -

oS ~0 ~ N + • o~o

<l) Cb ~ 4

t (§P) «>"'-" 0 ~ 4 f--

++

~· ,J o~"r>i f-- 0 + 0 •

0 0

2 0 /:; 2 1- -Cl. t. ~

· · ~ 0 l L OLJ ·(::,, 1 01 1 1 1 1 1 1 1

+ 1 1 1 1 1 1 1 +1 1 1 1

?!( 2 1- ?!( 2 f-- -

+ + 0 + 0

t + Ol} t Ol}

~ ~ 1 f-- 1 -

+ + 0 + + 0

()

o+~' 0 {)

~~M· ~ 0

0

1 +00 ~Lv .1'1& .n II 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

750 f-- 0 750 r- 0 -

t> {)

s + s + 0 0

A A A 500 0~0

A 500 r- 0 .o 0 -

~ ~ #.:~:• oo ~0 ·~· + + + ~;,~ 0

, ~+00 250 f-- "'8~~ 250 f-- -+ +

~ + /:; + /:;

+ 1:4> ~ ~ 6 ~

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

50 60 70 80 0.2 0.4 0.6 0.8

Si02% Ti02%

() Viborgiitti • Pyterliitti o Muuttunut viborgiitti tai pyterliitti

+/O Muuttumaton/muuttunut porf. rapakivi • /D Muuttumaton/muuttunut tasarak. rapak.

A./6. Muuttumaton/muuttunut vaalea rapakivi + Voimakkaasti muuttunut rapakivi

Kuva 3-4. Hästholmenin kivilajien kemiallisia koostumuksia kuvaavia diagrammeja.

49

Viborgiitit ja pyterliitit voidaan erottaa petragrafisin perustein toisistaan, mutta niiden

kemiallisissa koostumuksissa ei voi käytännössä havaita minkäänlaisia systemaattisia

eroja. Emäksisimpien viborgiittien ja pyterliittien keskimääräiset Al20 3-pitoisuudet ovat

14,5 % luokkaa, ja pienentyvät happamimmissa differentiaateissa 11 % tasolle.

Ti02-pitoisuudet pienentyvät vastaavasti noin 0,9 %:sta alle 0,1 o/o:iin. Samoin pienentyvät

Mn-, CaO-, Fe20 3-, MgO- ja NazO-pitoisuudet, kun Si02-pitoisuudet kasvavat 65:stä 79

%:iin (kuvat 3-3 ja 3-4). K20-pitoisuudet vaihtelevat varsin satunnaisesti ryhmän eri

jäsenissä. Mahdollisesti viborgiitti-pyterliittijoukon kivilajit voidaan jakaa edelleen

kahteen, kemiallisesti hieman toisistaan poikkeavaan ryhmään, jolloin eri alkuainepitoi­

suuksien vaihtelu ryhmien eri koostumuksisissa differentiaateissa voidaan kuvata entistä

tarkemmin.

Vaaleat, heikosti porfyyriset tai tasarakeiset rapakivet muodostavat toisen, kemiallisesti

selväpiirteisenä erottuvan rapakivijoukon. Ryhmän jäsenissä on yli 73 % Si02:ta ja vas­

taavasti alle 0,3 % Ti02:ta. Näytteiden Al-, Mn-, Ca-, Na- ja Fe-pitoisuudet pienentyvät

varsin systemaattisesti Si02-pitoisuuden kasvaessa lähelle 80 %:a (kuvat 3-3 ja 3-4).

Mg-pitoisuudet ovat kaikissa ryhmän jäsenissä hyvin pieniä ja K-pitoisuudet vaihtelevat

niissäkin varsin satunnaisesti.

Porfyyrisiä rapakiviä ei ole tavattu aivan happamimpien eikä toisaalta emäksisimpien

rapakivimuunnosten kaltaisina, vaan lähinnä keskimääräisen koostumuksen omaavina

muunnoksina. Kemiallisesti ne voivat olla viborgiittien ja pyterliittien tyyppisiä tai vaa­

leiden rapakivien kaltaisia. Tasarakeisia rapakiviä on myös tavattu ovoideja sisältäviä

rapakiviä kemiallisesti muistuttavina muunnoksina, mutta toisaalla ne voivat olla aivan

happamimpien, vaaleiden rapakivien kaltaisia.

Kemialiisin perustein Hästholmenin alueen rapakivet ovat helposti jaettavissa kahteen

pää joukkoon. Näistä ensimmäiseen kuuluvat viborgiitit ja pyterliitit sekä kemiallisesti

niiden kaltaiset porfyyriset ja tasarakeiset rapakivimuunnokset. Toiseen ryhmään sijoittu­

vat vaaleat, heikosti porfyyriset rapakivet sekä kemiallisesti niitä vastaavat, selvästi por­

fyyriset sekä tasarakeiset rapakivimuunnokset. Pääalkuainepitoisuuksien osalta ryhmien

jäsenet eivät välttämättä erotu millään tavalla, vaan tietyn koostumuksen tai differentioitu­

misasteen omaavat näytteet voivat olla keskenään samankaltaisia molemmissa ryhmissä.

Analysoidut hivenalkuainepitoisuudet tukevat kuitenkin jakoa kahteen luokkaan. Hivenal­

kuainepitoisuudet ovat viborgiiteissa ja pyterliiteissä sekä niihin liittyvissä muissa rapaki­

vimuunnoksissa keskenään varsin tarkasti samoilla tasoilla (kuva 3-5). Perusteita niiden

jakamiseksi eri ryhmiin ei voi löytää analysoiduista hivenalkuainepitoisuuksista. Vaaleim­

mat pyterliitit vastaavat pääalkuainepitoisuuksiltaan lähinnä vaaleita, heikosti porfyyrisiä

50

rapakiviä, mutta hivenalkuainepitoisuuksiltaan ne ovat pienehköjä P-, Mn- ja Ti-pitoisuuk­

sia lukuun ottamatta aivan muiden pyterliittien kaltaisia (kuva 3-5).

Vaaleat, heikosti porfyyriset rapakivet ovat lähes kaikkien hivenalkuainepitoisuuksiensa

osalta ovoideja sisältävistä rapakivityypeistä poikkeavia. Keskenään vaaleat rapakivet ovat

likimain samankaltaisia, eli niiden U-, Y- ja Th-pitoisuudet ovat selvästi ja Rb-, Cs- ja

Nb-pitoisuudet jonkin verran pyterliitti-viborgiittisarjan kivien pitoisuuksia suurempia.

Ba-, P-, Mn-, Ti-, ja Sr-pitoisuudet ovat puolestaan selvästi pienempiä kuin tavanomaisissa

ovoideja sisältävissä rapakivissä (kuva 3-5). Tasarakeisten ja porfyyristen rapakivien

hivenalkuainepitoisuudet ovat joidenkin näytteiden osalta samanlaisia kuin ovoideja

runsaasti sisältävissä näytteissä, mutta joidenkin näytteiden pitoisuudet ovat vaaleita

rapakivimuunnoksia vastaavia (kuva 3-5).

Si02-totaalialkalisuhteen perusteella lähes kaikki analysoidut rapakivimuunnokset vastaa­

vat ryoliitteja, mutta näytteet jakautuvat selvästi kahteen joukkoon (kuva 3-6). Muuttumat­

tomat viborgiitit, pyterliitit sekä osa porfyyrisistä ja tasarakeisista rapakivistä vastaavat

keskinkertaisesti Si02:ta sisältäviä ryoliitteja ja vaaleat rapakivet runsaasti Si02:ta sisältä­

viä ryoliitteja. TiO/Zr-suhteen perusteella näytteet luokittuvat samalla tavoin graniiteiksi

(kuva 3-6), mutta viborgiitti-pyterliittiryhmän näytteet voidaan niin haluttaessa jakaa

edelleen alaryhmiin. Nb/Y- ja Zrffi02-suhteisiin perustuvalla luokitusmenetelmällä kaikki

näytetyypit luokittuvat keskenään jokseenkin samanlaisiksi ryodasiiteiksi tai ryoliiteiksi

(kuva 3-6). Alumiinisuutensa osalta tummemmat rapakivityypit ovat meta-alumiinisia ja

vaaleimmat tyypit voivat olla myös heikosti peralumiinisia graniitteja (kuva 3-6). ANK­

suhde on vaaleissa rapakivityypeissä pienempi kuin tummissa. Analysoidut rapakivityypit

muodostavat kokonaisuudessaan alkalisluonteisen magmakivisarjan tai useita sarjoja,

joilla on selvä alkalinen trendi (kuva 3-6).

Batchelorin & Bowdenin (1985) esittämän Rl/R2-diagrammin perusteella viborgiitit ja

pyterliitit luokittuvat Syn-Collision (mantereiden törmäysvyöhykkeen) -tyyppisiksi tai

late-orogeenisiksi graniiteiksi ja vaaleat rapakivet törmäysvyöhykkeen graniiteiksi tai late­

orogeenisiksi graniiteiksi. Petrageneettisten erotteludiagrammien perusteella ainakin

kaikki muuttumattomat rapakivet ovat keskenään samanluonteisia mantereen sisäisiä

graniitteja (WPG, kuva 3-6).

Kaikki Hästholmenin rapakivimuunnokset vaikuttavat varsin tyypillisiltä rapakivigranii­

teilta, joille edellä kuvattujen piirteiden lisäksi ovat tyypillisiä suuret Fe/Mg- ja K/Na-suh­

teet. Fe/Mg-suhteet ovat viborgiiteissa ja pyterliiteissä välillä 10 - 30 ja vaaleissa rapakivis­

sä vielä suurempia (kuva 3-7). K/Na-suhteet ovat kaikissa muuttumattomissa näytteissä

51

U Y Th Rb Zr Ba Cs P Mn Nb Ti K Sr U Y Th Rb Zr Ba Cs P Mn Nb Ti K Sr

10

1

0.1

10

1

0.1

10

1

0.1

U Y Th Rb Zr Ba Cs P Mn Nb Ti K Sr U Y Th Rb Zr Ba Cs P Mn Nb Ti K Sr

Kuva 3-5. Hivenalkuainepitoisuuksien rikastumiskertoimet suhteessa maankuoren ylä­osan keskikoostumukseen. A. viborgiitti, B. pyterliitti, C. porfyyrinen rapakivi, D. tasa­rakeinen rapakivi, E. vaalea, heikosti porfyyrinen rapakivi ja F. kaikki analysoidut, vä­hän muuttuneet näytteet. Symbolit kuten kuvassa 3-4. Avoimella symbolilla on kuvattu kohtalaisesti muuttuneiden näytteiden pitoisuuksia ja mustalla ristillä sekä viivalla voi­makkaasti muuttuneiden näytteiden koostumuaksia.

10

1

15

'$. 12 0 ::l + 9 0 ri' z 6

3

o~~~~~~~~~~uu~uu~uu~

.... Q Q Q

35

cS 6 0.1

~ N

0.01

45 55 Si02 %

SubAikaline Basalt

65 75

Alk-Bas

0.001 '--............... ""'-'-......... ...._--1'--l...a...&..&.L.a.u..-..L-..1..-&..&..L.U.U

0.01

12

9

6

3

0.1

Nb/Y

Aikalie A-C C-A Calcic

+

+

+

+ + +

10

0 ~~~~~~~~uu~Uå~~~~~

52

600

i Q, 400

"" N

200

0.2 0.6 1.0 1.4 1.8

2.6

2.2

~ 1.8

1.4

0.6

0.5 1.0 1.5 2.0

ACNK

2000

1500

1000

500

40 50 70 80 500 1000 1500 2000 2500 3000

Rl

2000r-~~~nw-~rT~wr-~~~m--,

1000

100 100

10 10

~~~~~UM-~ .. ~~-~~~~~

10 100

Y+Nb

1000 1 10 100

y

() Viborgiitti • Pyterliitti o Muuttunut viborgiitti tai pyterliitti

1000

+/O Muuttumaton/muuttunut porf. rapakivi • Jo Muuttumaton/muuttunut tasarak. rapak.

• Jt:::, Muuttumaton/muuttunut vaalea rapakivi + Voimakkaasti muuttunut rapakivi

Rl = 4*Si-ll *(Na+K)-2*(Fe+Ti), R2 = 6*Ca+2Mg+Al

Kuva 3-6. Hästholmenin kivilajien kemialliseen koostumukseen perustuvia luokitus­diagrammeja.

0

700 -

0

()

• 1 1

cP A. -

-

-

0

-

+ 1 1

100 200

• B

+

1

+

1

10

Viborgiitti

Srppm

1

1000

Ba ppm

Rb/Sr

c. -

-

-

-

2000

1

E. -

-

-

-

-0

1

20 30

• Pyterliitti

53

100 r-

10 1-

e g,

:- 1000 -~

B.

0

+

D.

+

1

0

+

1

1

+

• 6

1

++

2

K/Na

0 0

1

+

1

3

1000 2000 3000

4*Si- 11 *(Na+K)- 2*(Fe+Ti)

10 20

Rb/Sr

o Muuttunut viborgiitti tai pyterliitti

-

-

-

• 1 o Muuttumaton/muuttunut porf. rapakivi • Jo Muuttumaton/muuttunut tasar. rapak.

A/6 Muuttumaton/muuttunut vaalea rapakivi + Voimakkaasti muuttunut rapakivi

Kuva 3-7. Hästholmenin kivilajien hivenalkuainepitoisuuksia ja alkuainesuhteita kuvaavia diagrammeja.

4

3

2

1 -

1500 r-

~ u 1000 1--

500 r-

8000 1--

6000 1--

~ 1--

~ 4000 r-

2000 1--

0.05 r-

1--

O;;:R 0.03 '­

Cf.)

-

0.01

50

+

+

+

+

+

+

+

+

1

+

1

1

1 1

+ + 1

1

0

H>

+

1

54

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

+ -

+ + + 0

3 r- -

• • + 0

{:, 0 0 0+ 0 .. ~

00~.0 . •

• -~ + OA% + ~.· e:>B 0 0 r5l <i t +o ~d <ID • 0

1:0 ° ID ~ .-H 0 • 0 ·~-ll M ii{Mil 00

2 1-- -

1 r- C> -

1 1 1 1 1 1 1 1 1

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

- 1500 ~ -

0 s 0

-A A 1000 '- 0 C> -() 0

U 0

()

500 -

1 1 1

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

- 8000 - + -

- -

- 6000 - -

-0 & - -

- ~ 4000 - -

-

~ -

-

1 1 1 1 1 1 1 11.!1 1 1 1 1

000 {:, - 0.05 - om -

e oo - 0 ~ 0 -

~ - 0.03 - <1> 0~0 Oet C> -

~- ­++«>+ n~ o

1

CZl

- {:, 0 <Diil 0 QlalJD~ <X> 0 0 -

0.01 - • ~--Mr::e e -6 [II~ + ec» O + +

1 1 1 1 1 1 1 1 1

60 70 80 0.2 0.4 0.6 0.8

Si02 % Ti02 %

f) Viborgiitti • Pyterliitti o Muuttunut viborgiitti tai pyterliitti

+ /0 Muuttumaton/muuttunut porf. rapakivi • ;tJ Muuttumaton/muuttunut tasarak. rapak .

.Å./6 Muuttumaton/muuttunut vaalea rapakivi + Voimakkaasti muuttunut rapakivi

Kuva 3-8. Hästholmenin kivilajien Br-, Cl-, F- ja S-pitoisuuksia kuvaavia diagrammeja.

55

välillä 1,5 - 3,0. Tavallisiin graniitteihin (Nurmi & Haapala 1986) verrattuna rapakivien

Rb-, F- ja Zr-pitoisuudet ovat suuria. Ovoideja runsaasti sisältävien näytteiden

Rb/Sr-suhteet vaihtelevat yhdestä neljään, ja vaaleissa muunnoksissa ne ovat yli 4 (kuva

3-7). Ba-pitoisuus on kaikissa viborgiitti-pyterliittisarjan kivissä yli 500 ppm, mutta

muissa se jää alle 500 ppm:n. Ba-pitoisuuksien sekä erilaisten alkuainesuhteiden perusteel­

la (kuva 3-7) viborgiitti-pyterliittisarjan rapakivet erottuvat vaaleista rapakivityypeistä

varsin selvästi.

Analysoitujen rapakivien Br-pitoisuudet ovat systemaattisesti hyvin pieniä (kuva 3-8).

Useimmissa näytteissä pitoisuus on alle käytetyn analyysimenetelmän määritysrajan.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Br-pitoisuus kasvaa emäksisimpien näytteiden alle 1

ppm:stä happamimpien näytteiden 2 - 3 ppm:n tasolle.

el-pitoisuudet ovat viborgiitti-pyterliittisarjan rapakivissä välillä 500- 1000 ppm, ja

pienentyvät vaaleimmissa muunnoksissa alle 500 ppm:aan (kuva 3-8). Fluoripitoisuudet

ovat viborgiitti-pyterliittisarjan kivissä sekä muutamissa tasarakeisissa muunnoksissa noin

2000 ppm:n tasolla, mutta voivat nousta vaaleissa rapakivityypeissä lähes 8000 ppm:n

tasolle (kuva 3-8). Rikkipitoisuudet ovat kaikissa näytetyypeissä hyvin pieniä, mutta

viborgiitti-pyterliittisarjan kivissä ne vaikuttavat kuitenkin olevan keskimäärin vähän

suurempia kuin vaaleissa rapakivissä (kuva 3-8).

Muuttumisprosesseissa kaikki pääalkuainepitoisuudet, Si02-pitoisuus mukaan luettuna,

ovat voineet joko kasvaa tai pienentyä. Koska muuttuminen on todennäköisesti vaikuttanut

enemmän Si02- kuin Ti02-pitoisuuksiin, on eri alkuainepitoisuudet esitetty kuvissa 3-3 ja

3-4 myös Ti02-pitoisuuksiin verrattuina. Vähän muuttuneissa näytteissä pitoisuudet

poikkeavat muuttumattomien näytteiden pitoisuuksista korkeintaan muutamia prosenttiyk­

sikön kymmenesosia, mutta voimakkaasti muuttuneissa näytteissä pääa1kuainepitoisuudet

ovat voineet lisääntyä tai pienentyä jopa useita prosenttiyksikköjä (kuvat 3-3 ja 3-4 ).

Esimerkiksi voimakkaasti hematiittiutuneissa ja kaoliniittiutuneissa pyterliittinäytteissä

rauta- ja alumiinipitoisuudet ovat kasvaneet ainakin kaksi prosenttiyksikköä ja myös

muissa alkuainepitoisuuksissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vaaleat rapakivet

ovat lähes aina jossain määrin muuttuneita, mutta läpikotaisesti erittäin voimakkaasti

muuttuneita näytteitä tässä ryhmässä ei ole tavattu.

Muuttumistapahtumia on mitä todennäköisimmin ollut useita ja ne ovat vaikuttaneet eri

tavoin eri alkuainepitoisuuksiin. Al-, Fe, K- ja Mn-pitoisuudet ovat voineet sekä lisääntyä

että pienentyä, Si-ja Ca-pitoisuudet ovat pelkästään pienentyneet jaNa- sekä Mg-pitoisuu­

det ovat vain lisääntyneet muuttumisen myötä.

56

Muuttumistapahtumat ovat vaikuttaneet myös hivenalkuainepitoisuuksiin. Esimerkiksi U-,

Th- ja Cs-pitoisuudet ovat tietyissä voimakkaasti muuttuneissa näytteissä selvästi suurem­

pia ja Ba-, Cs-, P- ja Sr-pitoisuudet vastaavasti toisissa näytteissä pienempiä kuin muuttu­

mattomissa kivissä (kuva 3-5). Br-pitoisuudet ovat voimakkaasti muuttuneissa näytteissä

usein suurempia ja ei-pitoisuudet pienempiä kuin muuttumattomissa näytteissä (kuva 3-8).

Muuttuneita näytteitä on analysoitu toistaiseksi niin vähän, että muuttumisprosessien

vaikutusta kivilajien hivenalkuainepitoisuuksiin ei voi kokonaisuudessaan hahmottaa eikä

muuttumistyylien tai tapahtumien lukumäärää arvioida.

Tämä rakomineraaliselvitys pohjautuu makroskooppiseen ja stereomikroskooppiseen

kartoitukseen. Rakomineraalien keskinäisten ikäsuhteiden arvioiminen edellyttää mikro­

skooppista ja elektronimikroskooppista tutkimusta, jota tähän toimeksiantoon ei ole

sisällytetty. Keskinäisiä ikäsuhteita on voitu tarkastella vain poikkeustapauksissa silloin,

kun päällekkäin kiteytyneet mineraalifaasit ovat dimensioiltaan olleet riittäviä.

Tutkittujen kairausnäytteiden tyypillisimpinä rakomineraalifaaseina on tavattu kalsiitti,

dolomiitti (ankeriitti), rautahydroksidit ja savimineraalit (illiitti, kaoliniitti, savimineraa­

liseokset). Harvinaisempia ovat fluoriitti, rautakiisut (magneettikiisu ja rikkikiisu), kvartsi

ja albiitti. Parissa raossa esiintyy lisäksi baumiittia.

Täytteettömiä rakojaon kairausnäytteessä 27 %. Täytteisiä rakoja esiintyy runsaammin

metasomaattiselle muuttumiselle altistuneissa kivilajivyöhykkeissä. Niissäisäntäkiven

maasälpien muuttuminen - kaolinisoituminen, illiittiytyminen ja hematiittiutuminen

(ennen muuta viborgiittien ovoidien plagioklaasireunoilla), heijastuu suoranaisesti myös

rakomineraaliseurueisiin. Rakomineraalit koostuvat näissä vyöhykkeissä vastaavasti

kaoliniitista, illiitistä ja hematiitista/punarapaumasta, riippuen kulloisenkin muutos­

vyöhykkeen luonteesta ja muutosprosessin intensiivisyydestä. Kyseiset vyöhykkeet ovat

rikkanaisia ja erottuvat jossakin määrin myös rakolukunsa perusteella. Kloriittipintaisia

rako ja ja kloriittihiertovyöhykkeitä esiintyy yleisesti.

Rautahydroksideja on tavattu jaksoissa, joiden pituus vaihtelee, ollen enimmillään n. 45

m. Varsinaista syvyysriippuvuutta ei ole, vaan rautahydroksidit esiintyvät millä tahansa

kairauspituudella. Useimmiten rautahydroksidit muodostavat kalvomaisen ohuita, enim­

millään millimetrien vahvuisia katteita. Eräin paikoin nämä katteet ovat kiteytyneet

sinertävän mustaksi hematiitiksi. Punertavan sävyisestä massasta on käytetty yleisnimitys­

tä rautahydroksidi, sillä useimmissa tapauksissa mineraalispesieksien nimeäminen ei ole

ollut makroskooppisesti mahdollista eikä lajikkeiden amorfisuuden vuoksi edes röntgen­

diffraktiolaitteella.

57

Karbonaattikiteytymät ovat joko kalsiittia ja/tai dolomiittia. Dolomiitti ( -ankeriitti)

esiintyy yleisesti juonissa ja on kalsiittia vanhempaa. Karbonaattitäytteisiä rako ja on

tavattu kairausnäytteestä kohtalaisen runsaasti ja ne ovat selvästi yleisin raon täyte.

Karbonaattikiteytymät ovat vahvuudeltaan tyypillisimmin huomattavasti alle 1 mm,

paksuimmillaan 2 mm:n luokkaa. Makroskooppisesti eräistä raoista on voitu todeta

rakokalsiittien kiteytyneen ainakin kahdessa vaiheessa. Tällaisen kiteytymishistorialtaan

monivaiheisen raontäytemassan vanhimpana mineraalifaasina on vihreäsävyinen kalsiitti,

jota peittää vaalea, usein vahamainen kaisiittimassa tai pohjaansa heikosti kiinnittynyt

harsomainen - hilsemäinen kalsiitti.

Savimineraaleja ja/tai rautahydoksidia sisältävissä raoissa on toisinaan karbonaatista

koostuva sydän osa, jolloin karbonaatin kiteytyminen on selvästi em. faasien muodostumis­

ta myöhäisempi tapahtuma. Toisaalta on useita havaintoja, joissa punarapaumaraon päällä

on karbonaatti, joka on puolestaan illiitin kattama. Karbonaattia sisältävät rakopinnat ovat

toisinaan ohuen rikkikiisukalvon tai hienorakeisen rikkikiisupirotteen kattamia.

Savimineraaleista muodostuvat rakotäytteet ovat tyypillisesti alle 1 mm:n vahvuisia.

Kaoliniittia tavataan joko löyhänä, jauhomaisena massana tai tiiviimpänä, valkoisena

katteena. Illiitti esiintyy vihertävänä, läpikuultavana ja saippuamaisena massana sekä

harmaana tai vihertävänä multamaisena muunnoksena. Useasti savimineraalit esiintyvät

seoksina, jotka koostuvat useasta eri faasista.

Rautakiisuja esiintyy vähäisissä määrin. Niitä on tavattu tyypillisesti ainoastaan muuta­

masta kairausnäytteen raosta. Tyypillisesti rautakiisu on rikkikiisua, joka esiintyy joko

omamuotoisina pieninä rakeina tai kalvomaisina silauksina. Kiisulaikkujen halkaisijat ovat

millimetrien luokkaa ja niiden vahvuudet voivat vaihdella juuri havaittavasta aina 0,5

mm:iin (poikkeuksellisesti 1 mm:iin) saakka. Joskus rikkikiisu esiintyy muita rako­

mineraaleja peittävinä katteina ja toisinaan omamuotoisina kiteinä muussa raontäytemas­

sassa karbonaatin tai harvemmin savimineraalien ympäröimänä.

Fluoriitin esiintyminen on erittäin vähäistä, sitä on tavattu ainoastaan neljästä raosta.

Syöpyneitä rakopintoja esiintyy 171 raossa ja ne ovat keskittyneet erityisesti syvyys­

vyöhykkeille 61- 69 m, 82- 88 m, 163- 169m, 201-203 m, 471-478 m, 488- 491 m,

697 - 699 m ja 726 - 735 m. Syöpymiä esiintyy useasti karbonaattisilla rakopinnoilla,

mutta itse graniittiseen kiveenkin on syntynyt millimetrien läpimittaisia onkaloita. Toisi­

naan onkaloissa on punarapaumaa ja Fe-kiisuja. Rakopintojen syöpyneisyys on runsaam-

58

paa kallion rikkonaisuusvyöhykkeissä ja syöpymien esiintymisellä on, varsinkin kairaus­

näytteen yläosassa, havaittava korrelaatio vedenjohtavuuden kanssa. Kairauspituutta 430

m syvemmällä olevat syöpyneet vyöhykkeet eivät kuitenkaan liity vettä hyvin johtaviin

vyöhykkeisiin.

Rakomineraalien muodostamien rakomineraaliseurueiden esiintymistaajuudet on esitetty

taulukossa 3-1 ja kuvassa 3-9. Yleisin mineraaliseurue on karbonaattiseurue.

Verrattaessa nyt saatuja rakokartoitustuloksia aikaisempiin (KR1-KR8) voidaan todeta,

että kaikkien kairausnäytteiden yleisin rakomineraali on karbonaatti. Karbonaattiseurueen

suhteellinen osuus HH-KR1:ssä on 16 %, KR2:ssa 16 %, KR3:ssa 18% ja KR4:ssä 12 %.

KR5:ssä karbonaattiseurueen osuus on 42 %ja KR6:ssa 24 %. Näytteessä KR7 sen osuus

on 28,72 % , KR8:ssa 20,73 %ja nyt tutkitussa KR9:ssä 45,5%. Mainittuihin suhteellisiin

osuuksiin on huomioitu ainoastaan sellaiset seurueet, joissa karbonaatit esiintyvät yksin.

Mikäli kaikki karbonaattia sisältävät raot otetaan huomioon, kairausnäytteessä KR9

sellaisten osuus on 64,9 % kaikista rakomineraaliseurueista. Karbonaattikitetymät koostu­

vat kalsiitista ja/tai dolomiitista ja niiden vahvuudet vaihtelevat alle 0,1 mm:stä 3 mm:iin.

Taulukko 3-1. Kairausnäytteen HH-KR9 rakomineraaliseurueiden esiintymistaajuudet metrimäärinä ja prosenttiosuuksina ilmaistuina.

Seurue m %

Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue 24 4,5 Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue 72 13,7 Fe-h y droksidi -savimineraali±Fe-kiisuseurue 8 1,5 Fe-hydroksidiseurue 16 3,0 Karbonaatti-Fe-kiisuseurue 24 4,6 Karbonaatti -savimineraaliseurue 72 13,7 Karbonaatti -savimineraali±Fe-kiisuseurue 6 1,1 Karbonaattiseurue 239 45,5 Savimineraaliseurue 70 1323

59

HH-KR9 rakomineraaliseurueet (m)

Savimineraaliseurue

Karbonaattiseurue

Karbonaatti-savimineraali±Fe-kiisuseurue

Karbonaatti-savimineraaliseurue

Karbonaatti- Fe-kiisuseurue

Fe-hydroksidiseurue

Fe-hydroksidi-savimineraali±Fe-kiisuseurue

Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue

Fe-hydroksidi -savimineraaliseurue

0 50

HH-KR9 rakomineraaliseurueet (%)

Savimineraaliseurue

Karbonaattiseurue

Karbonaatti-savimineraali±Fe-kiisuseurue

Karbonaatti-savimineraaliseurue

Karbonaatti- Fe-kiisuseurue

Fe-hydroksidiseurue

Fe-hydroksidi-savimineraali±Fe-kiisuseurue

Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue

Fe-hydroksidi -savimineraaliseurue

0 10 20

100 150 200 250

30 40 50

Kuva 3-9. Kairausnäytteen HH-KR9 rakomineraaliseurueiden esiintymistaajuudet metrimäärinä sekä prosentteina ilmaistuina.

Fe-hydroksideja sisältävien seurueiden (joko yksin tai muiden kanssa) osuus on korkein

HH-KR3:ssa, 33 %. Näytteessä KR2 se on 31 %, KR1 :ssä 29 %, KR6:ssa 23 %, KR4:ssä

17 %, KR7:ssä 10,41 %, KR5:ssä 7,4 %, KR8:ssa 3,25% ja KR9:ssä 22,7 %. Fe-hydroksi­

diseurueet ovat sijoittuneet kussakin kairausnäytteessä useammalle eri jaksolle. Niitä on

tavattujoko kairausnäytteen alussa (KR2, KR5, KR9) tai hieman syvemmältä (KR1, KR3,

KR4, KR6, KR7, KR8, KR9). Niiden esiintyminenjatkuu vaihtelevan pituisina vyöhyk­

keinäjopa kairausnäytteen loppuun saakka (KR1, KR7). Mitään selvää yhdenmukaisuutta

niiden esiintymisellä ei ole.

60

Fe-kiisu on pääasiassa rikkikiisua ja on selvästi yleisintä KR4:ssä, jossa Fe-kiisua sisältä­

vien seurueiden osuus (kiisu joko yksin tai yhdessä muiden kanssa) on 12 %. Vastaavasti

KR1:ssä osuus on 6,5 %, KR2:ssa 4 %, KR3:ssa 3 %, KR5:ssä 1,3 %, KR6:ssa 7,6 %,

KR7:ssa 1,32 %, KR8:ssa 1,99% ja KR9:ssä 5,7 %. Fe-kiisupitoisten seurueiden esiinty­

minen on painottunut kairausnäytteiden alkupäähän, syvyysvälille 40 - 380 m. Tosin

tätäkin syvemmältä kiisuja on tavattu, mutta niiden muodostamat esiintymisalueet ovat

kairausnäytteiden perusteella siellä hyvin kapeita.

Fluoriittia on tavattu jokaisesta kairausnäytteestä vähäisissä määrin. Fluoriittia sisältävien

seurueiden (joko yksin tai yhdessä muiden kanssa) osuus vaihtelee kairausnäytteiden HH­

KR7, KR8 ja KR9 minimistä, 0 %:sta kairausnäytteen KR4 maksimiin, 16 %:in.

61

Lähdeluettelo:

Batchelor, T. & Bowden, L. 1985. The application of trace elements to the petrogenesis of

igneous rocks of granitic composition. Earth Planet Sci. Lett. 38:26-43.

Cox, K., Bell, J. & Pankhurst, R., 1979. The interpretation of igneous rocks. George Allen & Unwin, London.

Gehör, S., Kärki, A. & Taikina-aho, 0., 1997a. Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden petrologiaja matalan lämpötilan rakomineraalit Työraportti 97-36, Posiva Oy, Helsinki.

Gehör, S., Kärki, A. & Taikina-aho, 0., 1997b. Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden HH-KR1, HH-KR2 ja HH-KR3 petrologiaja matalan lämpötilan rakomineraalit Työra­portti 97-40, Posiva Oy, Helsinki.

Gehör, S., Kärki, A. & Taikina-aho, 0., 1998. Loviisan Hästholmenin kairausnäytteen HH-KR4 petrologiaja matalan lämpötilan rakomineraalit Työraportti 98-30, Posiva Oy, Helsinki.

Gehör, S., Kärki, A. & Taikina-aho, 0., 1999a. Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden HH-KR5 ja HH-KR6 petrologiaja matalan lämpötilan rakomineraalit Työraportti 99-19,

Posiva Oy, Helsinki.

Gehör, S., Kärki, A., Paakkola, J & Taikina-aho, 0., 1999b. Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden HH-KR7 ja HH-KR8 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Työraportti 99-52, Posiva Oy, Helsinki.

Irvine, T. & Baragar, W., 1971. A quide to the chemical classification of common volcanic rocks. Can. J. Earth Sci. 8:523-548.

Kuivamäki, A., Lindberg, A., Paananen, M., Kukkonen, 1. & Vuorela, P., 1997. Geologi­nen esiselvitys Loviisan alueelta. Työraportti LOVIISA-96-02. Posiva Oy, Helsinki.

LeMaitre, R. (ed.), Bateman, P., Dudeck, A., Keller, J., Lameyre, J., LeBas, M., Sabine, P., Schmid, R., Sorensen, H., Streckeisen, A., Woodley, A. & Zanettin, B., 1987. A Classifi­cation of Igneous Rocks and Glossary of Terms. Blackwell Sci. Publications, London.

Maniar, P. & Piccolli, P., 1989. Tectonic discrimination of granitoids. Geol. Soc. Am. Bull. 101:635-643.

Mullen, E., 1983. Mn0/Ti0/P20 5: a minor element discriminant for basaltic rocks of

oceanic environments and its implications for petrogenesis. E. P. S. L. 62:53-62.

Nurmi, P. & Haapala, I., 1986. The Proterozoic granitoids of Finland: granite types, metallogeny and relation to crustal evolution. Bull. Geol. Soc. Finland 58, 203-233.

62

Peacock, M., 1931. Classification of Igneous Rock Series. J. Geol. 39:54-67.

Pearce, J. & Cann, J., 1973. Tectonic setting of basic volcanic rocks determinated using trace element analyses. E. P. S. L. 19:290-300.

Pearce, J., Harris, N. & Tindle, A., 1984. Trace element discrimination diagrams for the tectonic interpretation of granitic rocks. J. Petrol. 25:956-983.

Posiva Oy, 1996. Loviisan Hästholmenin soveltuvuus käytetyn polttoaineen loppusijoituk­seen, Esiselvitys. Raportti POSIV A-96-20, Posiva Oy, Helsinki.

Rautio, T., 1999. Syväkairaus HH-KR9 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1999. Työraportti 99-51, Posiva Oy, Helsinki.

Simonen, A., 1980a. Pre-Quatemary Rocks of Finland 1: 1000000, Geol. Surv. Finland.

Simonen, A., 1980b. The Precambrian in Finland. Bull. Geol. Surv. Finland 304, 58 p.

Simonen, A., 1987. Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kallioperä. Kallioperäkarttojen 3023, 3014, 3024, 3041, 3042, 3044, 3113, 3131 ja 3113 selitys.

Geologian tutkimuskeskus, Espoo.

Streckeisen, A., 1976. To each plutonic rock its proper name. Earth Sci. Rev. 12:1-33.

Taylor, S. & McLennan, S., 1985. The Continental Crust, its Composition and Evolution. Blackwell Sci. Publications, London.

Vaasjoki, M., Huhma, H. & Karhu, J., 1996. Isotopic constraints on the evolution of the continental crust in the surroundings of the Gulf of Finland. Geol. Surv. Finland. Spec. Paper 21:135-141.

Vorma, A., 1976. On the petrochemistry of rapakivi granites with special reference to the Laitila massif, southwestern Finland. Bull. Geol. Surv. Finland 285.

Winchester, J. & Floyd, P., 1977. Geochemical discrimination of different magma series and their differentiation products using immobile elements. Chem. Geol. 20:325-343.

63

Liite 1. Rakomineraalikuvaustaulukossa liitteessä 2 käytetyt lyhenteet.

Rakopinnan paikkaa, suuntaa ja tyyppiä kuvaavat lyhenteet: Syv = havaintopisteen kairaussyvyys metreinä Su = rakopinnan leikkauskulma asteina kairaussuuntaan nähden Ty = raon tyyppi

c = kaareva rakopinta h = haamiskapinta m = murrospinta rv =rako- tai ruhjevyöhyke t =tasainen rakopinta

Mineraalin nimilyhenteet

AB = albiitti BM = baumiitti BT = biotiitti CC = kaisiitti CD = kaisiitti + dolomiitti CU = kuparikiisu DO = dolomiitti HE = rautahydroksidit FL = fluoriitti IL = illiitti KA = kaoliniitti KE = keltarapauma KI = kaoliniitti + illiitti

KL = kloriitti KV = kvartsi LM = laumontiitti MH = molybdeenihohde MK = magneettikiisu MO = montmorilloniitti MU = muskoviitti PU = punarapauma SK = rikkikiisu SM = smektiitti SR = serisiitti SV = savimineraalit

Rakomineraalin esiintymistyyliä kuvaavat lyhenteet:

Hi =hilse Ja= jauhe Lk = laikku Or = omamuotoinen rae Pe = pesäke Pi =piste

Si = silaus Sp = saippuamainen Tk = tasainen kate Va = vahamainen

Röntgendiffraktiomenetelmällä identifioidut mineraalit on merkitty kuvaussarakkeessa lihavoituna. Kartoitusnäytteet on merkitty taulukon vasemman puoleisimpaan sarakkee­seen (syvyys) lihavoituina. Mineraalikuvaukseen liittyvistä numeroista ensimmäisenä oleva kokonaisluku tarkoittaa raon reunalla olevan mineraalikatteen pinta-alaosuutta prosentteina ja toinen numero katteen paksuutta millimetreinä. Paksuusluku 0,01 tarkoittaa alle 0,1 mm vahvaa katetta. SH = kairauksen sydänhukka, SY = syöpymäja X= XRD määritys Ruhjevyöhykkeen (rv) loppusyvyys on merkitty- merkillä (- XX,XX) syvyyssa­rakkeeseen.

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 1.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

40,47 55 m 46,43 55 m 53,36 15 m 53,53 20 m 30 53,84 25 m 54,29 15 m 57,38 75 m 100 0,10 Tk HE 57,68 60 57,80 40 m 100 0,10 Tk HE 58,44 75 rv 100 0,50 Tk HE 60,37 75 m 5 61,17 70 m 61,20 75 rv 62,16 30 m 100 64,78 15 m 50 65,02 55 rv 100 0,10 PU 65,25 -1 rv 100 0,10 PU - 65,43

65,60 70 m 66,44 35 m 66,89 65 m 50 1,00 Lk PU 66,97 65 t 100 1,00 Tk PU 67,24 70 t 100 0,10 Tk PU 67,40 70 m 100 0,10 Tk PU 67,48 75 m 67,72 65 m 100 0,10 Tk PU 67,79 70 m 67,81 70 m 100 0,10 Tk PU 68,46 70 m 100 0,10 Tk PU 69,06 60 m 100 0,50 Tk PU 69,11 65 m 69,14 70 m 69,18 65 69,21 60 m 100 0,10 Tk PU 69,88 80 h

Karbonaatit Kiisut Savimineraalit

100 0,50 Lk 15 0,50 Lk 70 0,50 Lk

0,50 Lk CC 50 0,50 Lk 70 1,00 Tk

2 0,50 Or SK

0,50 Lk CD

1,00 Tk CA 10 1,00 Lk SK 0,10 Lk CC 100 0,50 Tk

50 0,50 Tk 50 0,50 Tk

100 0,50 Lk 1 0,50 Lk SK 100 1,00 Tk

1 0,50 Or SK 100 0,50 Tk

50 0,50 Tk

10 0,50 Lk

10 0,50 Lk 10 0,50 Lk 5 0,50 Lk

Fluoriitti SY

KA KA KA

KA KA

X

X

X

1 0.1 or KA X

KA X

KA X

IL KA

KI

KI X

KA

X

KA KA KA

KL

X

X

X

X

Kuvaus X

Ankeriitti. KV. AB X

1

1

0\ +::-.

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 2.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

70,11 80 h 70,12 70 h 70,28 70 c 70,34 55 h 70,59 85 m 70,70 80 m 100 0,10 Tk 71,42 10 m 71,74 65 m 74,24 10 c 75,74 80 m 77,27 80 m 100 0,50 Tk 77,29 80 m 100 0,50 Tk 77,30 75 m 100 0,50 Tk 77,34 70 m 100 0,50 Tk 77,83 70 t 100 0,10 Tk 77,87 70 h 100 0,10 Tk 77,91 65 m 78,02 75 t 100 0,10 Tk 81,89 65 h 100 0,10 Tk 81,96 70 m 100 0,10 Tk 82,08 60 rv 82,08 35 rv 82,08 -1 rv - 82,12 82,12 65 rv 82,13 65 rv 82,15 65 rv 82,18 65 rv 82,31 60 c 100 Tk 82,42 60 c 100 Tk 82,46 60 m 83,14 15 c 87,31 20 m 87,52 70 c 87,59 75 m

Karbonaatit Kiisut Savimineraalit

5 0,50 Lk

10 0,50 Lk PU

40 0,50 Lk 40 0,50 Lk

100 0,50 Tk 100 0,50 Tk

PU PU PU PU PU PU

100 0,50 Tk PU 50 0,50 Lk PU PU

50 Lk 50 Lk 50 Lk

50 Lk 50 Lk 50 Lk 50 Lk

PU PU

5 0,50 Lk 100 1,00 Tk

5 0,50 10 0,50 Lk

Fluoriitti

KA

IL

KI KI KA KA

KA IL

KA KA KA

KA KA KA KA

KA KA

KA KA

SY

X

X

X

X

X

X

X

X

X

KL

X

X

X

X

X

X

Kuvaus X

0\ U\

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 3.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

87,69 65 m 88,57 20 m 88,70 30 m 92,27 30 c 94,59 25 h 95,20 70 rv 95,21 65 rv 95,24 70 rv 95,38 75 rv 95,39 60 rv 95,42 70 rv 96,21 70 h 100 Tk 96,31 70 h 100 Tk 97,07 70 t 100 Tk 97,22 70 t 97,39 70 t 97,43 60 m 100 0,50 Tk 97,88 70 rv 100 Tk 97,90 70 rv 100 Tk 97,92 60 rv 100 Tk 98,36 65 m 98,50 60 h 100 0,50 Tk 98,56 20 rv 99,22 0 c 106,93 60 t 100 Tk 107,02 60 t 100 Tk 107,59 60 t 100 Tk 107,70 50 h 107,84 70 c 100 Tk 107,94 65 m 100 Tk 107,95 70 m 100 Tk 109,53 70 m 109,61 70 rv 109,63 70 rv 109,65 70 rv

Karbonaatit Kiisut

5 1 0,10 Or SK 50

100 100

100 100 100

10 10 10

PU PU PU

10 10

PU PU 20 PU 20 PU 20

5 PU

10 0,11 Hi cc 15

PU 5 0,10 Hi cc PU 5 0,10 Hi cc PU 5 0,10 Hi cc

PU PU PU

40 0,50 Tk CD 10 100 100 100

Savimineraalit

0,50 Lk KA 0,50 Lk KA 1,00 Tk KA 0,50 Tk sv

0,50 Tk KI 0,50 Tk KI 0,50 Tk KI 0,50 Lk KI 0,50 Lk KI 0,50 Lk KI

Lk KI Lk KI

0,10 Lk KA 0,10 Lk KA 0,10 Lk KA 0,10 Lk IL

0,50 Lk KA

0,50 Lk KA 0,50 Tk KI 0,50 Tk KI 0,50 Tk KI

Fluoriitti SY KL

X

X

X

X

100 0,50 Or

Kuvaus

K vartsiutunut

KL-pohja

X

0\ 0\

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 4.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

109,81 70 m 100 0,50 Tk PU 110,29 75 m 111,59 60 c 111,68 65 m 111,87 20 m 112,34 40 c 112,48 65 m 112,80 60 c 113,02 50 m 113,03 40 m 113,18 30 m 50 0,50 Tk PU 113,26 40 m 50 0,50 Tk PU 114,18 25 h 100 0,10 Tk PU 114,65 70 c 100 Tk PU 114,67 55 c 100 Tk PU 115,14 70 h 100 0,11 Tk PU 115,15 65 rv 100 0,50 Tk PU 115,24 60 rv 100 0,50 Tk PU 115,32 60 rv 100 0,50 Tk PU 115,36 70 rv 100 0,50 Tk PU 115,37 65 rv 100 0,50 Tk PU 115,43 50 rv 100 0,50 Tk PU 115,45 65 rv 100 0,50 Tk PU 115,46 65 rv 100 0,50 Tk PU 115,47 70 rv 100 0,50 Tk PU 115,49 60 rv 100 0,50 Tk PU 115,57 60 m 100 0,50 Tk PU 115,76 55 m 100 0,50 Tk PU 116,74 25 h 100 0,50 Tk PU 117,07 60 t 100 0,50 Tk PU 117,14 60 rv 100 0,50 Tk PU 117,16 60 rv 100 0,50 Tk PU 117,17 65 rv 100 0,50 Tk PU 117,20 60 rv 100 0,50 Tk PU 117,24 60 rv 100 0,50 Tk PU

Karbonaatit Kiisut

50 0,50 Tk CD 100 0,50 Tk CD 10

100 2,00 Tk cc 1 0,50 Hi cc

50 0,10 Hi cc 50 0,10 Hi cc

5 0,10 Lk CC 5 0,10 Lk CC

1 0,50 Lk SK 1 0,50 Lk SK

1

50

1

Savimineraalit

1,00 Lk KA

0,50 Lk KA

0,10 Lk KA

0,10 Lk sv

Fluoriitti SY KL Kuvaus

K vartsi utunut K vartsiutunut

X

i

0\ -.l

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 5.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

117,38 60 rv 100 0,50 Tk PU 117,40 60 rv 100 0,50 Tk PU 117,42 60 rv 100 0,50 Tk PU 117,45 65 rv 100 0,50 Tk PU 117,49 60 rv 100 0,50 Tk PU 117,50 60 rv 100 0,50 Tk PU 117,54 60 rv 100 0,50 Tk PU 117,61 25 m 117,78 30 h 100 0,50 Tk PU 117,86 60 m 100 0,50 Tk PU 118,20 75 h 100 0,50 Tk PU 118,25 60 h 100 0,50 Tk PU 118,55 10 m 118,73 50 t 100 0,11 Tk PU 118,75 60 119,04 60 m 119,08 50 m 119,16 45 h 124,58 10 h 125,50 40 m 125,52 50 m 126,64 15 c 127,10 50 m 100 0,50 Tk PU 127,19 60 m 100 0,50 Tk PU 127,23 55 rv 127,24 70 rv 127,26 60 rv 127,29 60 rv 127,31 55 rv 127,37 60 rv 127,45 60 rv 127,48 65 rv 127,49 65 rv 127,52 55 rv 127,54 6Q~v

Karbonaatit Kiisut Savimineraalit

100 0,10 Tk CD

50 0,10 Lk

5 0,10 Lk 5 0,10 Lk

50 1,00 Tk CC 50 1,00 Tk CC

60 0,50 Lk 60 0,50 Lk

70 0,50 Tk cc 1 0,10 Or SK

5 0,10 Lk 5 0,10 Lk 5 0,10 Lk 5 0,10 Lk 5 0,10 Lk 5 0,10 Lk 5 0,10 Lk 5 0,10 Lk 5 0,10 Lk 5 0,10 Lk 5 0,10 Lk

Fluoriitti SY KL

IL

KA KA

X

X

KA KA

KA KA KA KA KA KA KA KA KA KA KA

Kuvaus X

SH 0,15

1

~

0'\ 00

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 6.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

127,56 60 rv 127,58 65 rv 127,62 50 rv 127,64 60 rv 127,69 65 rv 127,76 70 rv 127,78 60 rv 127,78 -1 rv - 128,21 128,00 70 rv 129,06 15 m 129,54 60 t 100 0,50 Tk PU 130,47 50 m 130,49 65 m 130,51 60 m 130,56 60 t 100 0,50 Tk PU 130,76 30 m 131,57 70 m 131,97 35 c 132,00 40 m 136,61 10 m 136,77 20 m 142,24 40 m 145,86 50 h 146,11 70 h 149,65 40 m 150,36 30 m 151,09 30 m 151,59 25 m 156,42 35 m 156,50 30 m 156,71 30 m 156,82 50 m 156,85 50 rv 1~~~8_ __ 25 rv

Karbonaatit Kiisut

5 0,50 Lk SK

90 0,10 Hi cc

1 0,50 Or CC 1 0,50 Lk SK 100 0,50 Tk cc

50 0,50 Tk CC 5 0,50 Or CC

100 0,50 Tk cc 40 0,50 Lk CC 15 0,50 Lk CC 15 0,50 Lk CC 5 0,10 Hi cc 2 0,10 Hi cc 5 0,10 Lk CC 5 0,50 Lk CC

20 0,10 Lk CC 20 0,10 Lk CC

Savimineraalit

5 0,10 Lk 5 0,10 Lk 5 0,10 Lk 5 0,10 Lk 5 0,10 Lk 5 0,10 Lk 5 0,10 Lk 5 0,10 Lk

5 0,10 Lk 20 0,10 Lk

1 0,10 Lk 1 0,10 Lk 1 0,10 Lk

5 0,10 Lk

100 0,50 Tk 100 0,50 Tk 100 0,50 Tk

5 0,50 Lk 5 0,50 Lk

Fluoriitti SY KL

KA KA KA KA KA KA KA KA

KA KA

KA KA KA

KA

KA KA KA

X

X

KA KA

Kuvaus

SH 0,21

Kvartsiutunut K vartsiutunut

K vartsiutunut

X

1

1

0"1 \0

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 7.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

157,30 30 m 80 157,45 40 m 100 157,87 30 m 10 158,61 30 m 50 159,03 35 m 50 162,98 20 m 163,45 25 m 5 163,62 40 m 163,65 40 m 163,65 20 m 163,68 50 m 163,75 50 m 163,81 30 t 163,93 30 m 164,00 30 c 165,01 70 m 165,15 60 m 10 165,64 20 t 167,29 65 t 167,31 60 t 168,61 30 c 30 168,66 30 c 169,06 70 c 30 169,07 10 c 30 170,27 25 c 170,33 35 t 5 0,10 Lk PU 170,51 25 c 171,38 20 m 171,54 30 rv 50 0,01 Lk PU 171,54 -1 rv 50 0,01 Lk PU 50 - 171,6 171,60 25 rv 50 0,01 Lk PU 173,55 70 c 30 173,84 25 c 50 174,76 75 m

Karbonaatit Kiisut

0,50 Hi cc 0,50 Tk cc 1,00 Lk CC 5,00 Or CC 0,50 Tk CD

100 2,00 Or CC 50

50 50 50 50 50 30

30

0,10 Lk CC 50

1 0,01 Or SK 1 0,01 Or SK

1,00 Lk CC 50 60

0,10 Lk CC 50 0,10 Lk CC 50

100 1 0,10 Or SK 100

50

50 0,2 Lk DO 50

50 0,10 Hi cc 0,20 Lk CC 1 0,10 Or SK

Savimineraalit

0,50 Tk KI 0,10 Tk KI 0,10 Lk KA 0,10 Lk KA 0,10 Lk KA 0,10 Lk KA 0,10 Lk KA 0,10 Lk KI

0,10 Lk KI

0,10 Lk KI

0,20 Lk KA 0,20 Tk KA 0,20 Tk KA 0,20 Tk KA 0,20 Tk KA 0,20 Tk KA 0,10 Lk KA

0,20 Lk KI 0,20 Lk KA

0,20 Lk KI

Fluoriitti SY

X

X

5 0,10 Or 5 0,10 Or

KL Kuvaus

K vartsiutunut K vartsiutunut Kvartsiutunut Kvartsiutunut

Sy halkaisija 1 mm

Sy halkaisija 1mm

X

X

-.l 0

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 8.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi Karbonaatit Kiisut Savimineraalit Fluoriitti SY KL Kuvaus X

174,95 70 m 1 0,10 Lk PU 176,73 25 c 5 0,10 Hi CC 177,45 35 c 70 2,00 Tk CD 10 0,10 Lk KA 185,58 65 m 186,36 65 m 186,58 65 m 186,68 65 m 5 0,01 Lk PU 0 187,47 60 rv 5 0,01 Lk PU 100 0,20 Tk KI 187,47 -1 rv 5 0,01 Lk PU 100 0,20 Tk KI 187,55 55 rv 5 0,01 Lk PU 100 0,20 Tk KI 187,55 -1 rv 5 0,01 Lk PU 100 0,20 Tk KI 187,87 -1 rv 5 0,01 Lk PU 100 0,20 Tk KI 187,93 45 rv 5 0,01 Lk PU 100 0,20 Tk KI 187,97 50 c 20 0,10 Lk KI 188,04 65 m ........:)

188,11 65 m ..........

188,17 65 t 10 0,10 Lk KA 188,33 60 t 100 0,10 Tk PU 5 0,10 Lk KA 188,45 60 m 190,31 65 m 190,85 30 c 70 1,00 Lk CD 100 2,00 Tk KA 191,28 65 m 191,63 60 m 191,80 70 m 192,03 60 m 192,11 65 m 60 1,00 Lk IL 192,15 55 c 100 0,01 Tk PU 192,26 70 c 100 0,10 Tk PU 192,33 60 m 192,39 65 c 10 0,10 Lk KA 192,40 70 m 192,46 70 m 5 0,01 Lk PU 192,49 65 m 192,62 65 c 30 0,01 Lk PU 2 0,01 Lk KA 192,77 70 c 20 0,01 Lk PU

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 9.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

194,17 15 t 194,23 15 t 194,67 60 m 195,43 10 c 2 0,01 Lk PU 198,17 -1 m 198,23 45 c 20 0,01 Lk PU 198,30 55 c 30 0,01 Tk PU 198,50 55 t 10 0,01 Lk PU 198,59 60 m 198,64 60 m 199,45 25 c 200,12 55 c 20 0,20 Lk PU 200,22 55 t 100 0,01 Tk PU 200,23 60 t 100 0,20 Tk PU 200,34 55 c 100 0,01 Tk PU 200,67 50 t 10 0,01 Lk PU 201,30 65 c 5 0,01 Lk PU 201,45 65 c 5 0,01 Lk PU 202,33 65 c 60 0,10 Tk PU 202,35 75 c 60 0,10 Tk PU 202,36 50 c 60 0,10 Tk PU 202,39 60 c 60 0,10 Tk PU 202,41 55 c 60 0,10 Tk PU 202,43 70 c 60 0,10 Tk PU 202,44 50 c 60 0,10 Tk PU 202,58 60 c 60 0,10 Tk PU 202,70 60 c 60 0,10 Tk PU 202,71 55 c 60 0,10 Tk PU 202,73 60 c 60 0,10 Tk PU 202,78 60 c 60 0,10 Tk PU 202,80 45 c 60 0,10 Tk PU 202,86 85 c 60 0,10 Tk PU 202,88 70 c 60 0,10 Tk PU 202,92 60 c 60 0,10 Tk PU 202,94 45 c 60 0,10 Tk PU

Karbonaatit Kiisut

100 100

100

10 0,10 Lk CC 1

30 0,20 Lk CC

5 0,10 Lk SK 70 10 0,10 Lk CC 50

20 70

5 70

70 1,00 Tk CD 30 70 1,00 Tk CD 30 50 0,10 Lk DO 50 70 1,00 Tk DO 70 1,00 Tk DO 70 1,00 Tk DO 70 1,00 Tk DO 70 1,00 Tk DO 70 1,00 Tk DO 70 1,00 Tk DO 70 1,00 Tk DO 70 1,00 Tk DO 70 1,00 Tk DO 70 1,00 Tk DO 70 1,00 Tk DO 70 1,00 Tk DO 70 1,00 Tk DO 70 1,00 Tk DO 70 1,00 Tk DO

Savimineraalit

0,20 Tk KA 0,20 Tk KI

1,00 Tk KI

0,10 Lk IL

0,20 Tk KA 1,00 Tk IL 0,10 Lk IL 0,50 Lk KI 0,10 Lk IL 0,20 Tk KI 0,50 Lk KI 0,50 Lk KI 0,10 Lk KI

Fluoriitti SY

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

KL Kuvaus

KV,AB

X

-....] N

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 1 0.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

202,95 65 c 60 0,10 Tk PU 202,96 60 c 60 0,10 Tk PU 202,97 60 c 60 0,10 Tk PU 204,84 55 t 204,95 50 c 205,34 60 t 20 0,01 Tk PU 206,69 20 c 206,77 30 c 207,00 30 c 207,07 30 c 212,90 35 c 218,12 70 m 219,44 70 m 220,33 75 m 220,81 70 m 220,98 70 m 221,37 75 m 223,63 60 m 244,82 80 m 245,52 65 m 247,51 60 m 247,84 55 m 250,96 60 m 253,17 65 m 255,74 70 m 258,29 70 m 281,35 60 c 281,53 60 m 281,78 70 m 281,84 80 m 282,20 -1 c 5 0,10 Lk PU 282,25 45 c 5 0,10 Lk PU 282,30 60 c 5 0,10 Lk PU 282,37 40 c 5 0,10 Lk PU 282,55 35 c 5 0,10 Lk PU

Karbonaatit Kiisut

70 1,00 Tk DO 70 1,00 Tk DO 70 1,00 Tk DO 20 0,20 Lk DO 70

20 50 0,20 Tk CC 20 0,10 Or CC 30 80 0,20 Lk CC 30 80 0,20 Lk CC 30 80 0,20 Lk CC 30 30 0,20 Or CC

70 0,10 Lk CC 70 0,10 Lk CC 70 0,10 Lk CC 70 0,10 Lk CC 15 0,10 Lk CC 50 15 0,10 Lk CC 50 15 0,10 Lk CC 50 15 0,10 Lk CC 50 15 0,10 Lk CC 50

Savimineraalit Fluoriitti

0,20 Tk KI 0,10 Lk IL

0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL

0,10 Tk KI 0,10 Tk KI 0,10 Tk KI 0,10 Tk KI 0,10 Tk KI

SY KL

X

X

X

Kuvaus

KV

X

X

-..) w

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 11.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

282,86 40 c 5 0,10 Lk PU 15 282,89 45 c 5 0,10 Lk PU 15 282,92 50 c 5 0,10 Lk PU 15 282,95 40 c 5 0,10 Lk PU 15 282,96 45 c 5 0,10 Lk PU 15 283,06 50 c 5 0,10 Lk PU 15 283,09 45 c 5 0,10 Lk PU 15 283,15 45 c 5 0,10 Lk PU 15 283,19 50 c 5 0,10 Lk PU 15 283,26 70 c 5 0,10 Lk PU 15 283,29 65 c 5 0,10 Lk PU 15 283,33 65 c 5 0,10 Lk PU 15 283,41 40 c 5 0,10 Lk PU 15 283,52 50 c 5 0,10 Lk PU 15 283,82 50 c 5 0,10 Lk PU 15 283,85 50 c 5 0,10 Lk PU 15 284,52 50 c 5 0,10 Lk PU 15 284,56 50 c 5 0,10 Lk PU 15 284,59 60 c 5 0,10 Lk PU 15 284,61 60 c 5 0,10 Lk PU 15 284,62 60 c 5 0,10 Lk PU 15 284,63 55 m 20 0,10 Lk PU 30 285,00 50 m 30 0,10 Lk PU 20 285,19 50 m 100 0,30 Tk PU 286,79 50 m 288,71 20 m 5 289,29 20 m 309,98 20 m 311,64 40 m 311,92 25 m 312,05 65 m 312,96 30 m 314,80 25 m 5 316,90 30 m 10 322,72 20 m

Karbonaatit Kiisut Savimineraalit

0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,10 Tk 0,10 Lk CC 50 0,20 Ja 0,20 Lk CC 20 Ja

10 0,50 Ja 0,50 Lk CC 20 Ja

90 0,50 Ja 100 5,00 Ja

10 0,50 Ja 100 0,50 Ja 20 0,50 Ja

100 1,00 Ja 0,20 Lk CC 0,50 Lk CC

10 0,20 Lk

Fluoriitti SY KL

KI KI KI KI KI KI KI KI KI KI KI KI KI KI KI KI KI KI KI KI KI KI KI

KA KA KI KA KA KA KI KA

KI X

Kuvaus

KV,BM,SR KV,BM,SR K vartsiutunut ruskea

Kvartsiutunut Kvartsiutunut KV

X

X

X

X --

......J ~

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 12.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

327,76 40 m 10 328,21 30 m 10 332,37 50 m 50 344,38 15 m 20 348,07 10 m 20 350,12 60 m 30 0,10 Lk PU 350,40 10 m 30 0,10 Lk PU 350,76 70 m 100 0,10 Tk PU 10 350,89 60 m 100 0,10 Tk PU 40 351,08 60 m 351,24 60 m 60 351,29 75 m 70 351,52 30 m 90 351,68 70 m 20 352,06 65 m 50 358,51 10 m 80 360,55 15 m 100 368,72 70 m 369,06 60 m 369,57 10 m 80 369,81 15 m 10 374,35 30 m 10 0,10 Lk PU 40 374,87 35 m 376,42 15 m 5 377,09 30 m 5 383,81 25 m 385,19 20 m 100 390,35 25 m 20 391,84 30 m 10 392,89 30 t 70 394,32 30 m 100 394,40 25 m 100 400,64 25 t 100 402,52 15 m 5

Karbonaatit Kiisut Savimineraalit

0,50 Lk CC 0,50 Lk CC 0,50 Lk CC 0,30 Hi cc 80 0,20 Ja 0,20 Lk CC

30 Ja 30 Ja

0,50 Lk CC 0,50 Lk CC

50 Ja 0,50 Lk CC 1 0,10 Or SK 30 0,20 Ja 0,50 Lk CC 1 0,10 Or SK 0,50 Lk CC 0,50 Lk CC 20 Ja 0,30 Lk CC 10 0,10 Ja 1,00 Or CD 1 0,30 Or SK 2,00 Or CD

0,50 Lk CD 1 0,10 Or SK 0,50 Lk CC 1 0,20 Or SK 0,20 Lk CC

2 0,10 Lk SK 0,10 Hi cc 0,10 Hi cc

1,00 Tk CD 0,05 Tk CD 0,50 Or CC 1,00 Tk CD 0,50 Tk CD 0,50 Tk CD 0,50 Tk CC 0,10 Hi cc

Fluoriitti SY KL

KI X

X

IL IL

IL KI

KI KI

X

X

X

X

Kuvaus

Kvartsiutunut Kvartsiutunut

KV

K vartsiutunut Kvartsiutunut K vartsiutunut ruskea

Hiukan kvartsiutunut

Hiukan kvartsiutunut

Hiukan kvartsiutunut K vartsiutunut K vartsiutunut Kvartsiutunut

X

X

-.) Ul

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 13.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

403,19 15 h 403,26 15 m 403,46 30 m 50 407,95 20 m 408,36 25 m 1 408,44 20 m 1 413,22 15 m 413,25 10 m 415,04 20 m 50 415,41 20 m 30 427,83 15 m 5 428,57 15 t 428,63 15 t 429,15 45 m 100 0,10 Tk PU 429,26 20 t 100 0,10 Tk PU 429,68 15 t 100 0,10 Tk PU 5 430,10 55 m 100 0,10 Tk PU 430,75 20 m 100 0,10 Tk PU 431,04 15 m 431,46 Om 100 0,10 Tk PU 1 432,17 15 m 100 0,10 Tk PU 432,21 10 m 100 0,10 Tk PU 432,27 65 m 100 0,10 Tk PU 432,32 15 h 5 432,46 Om 432,57 15 m 432,68 10 h 432,77 15 m 432,92 55 m 432,94 10 m 432,95 40 m 433,03 60 c 40 433,05 60 c 40 433,08 50 m

Karbonaatit Kiisut Savimineraalit

15 0,10 Lk KA 0,10 Tk cc 100 0,10 Tk KA

0,10 Lk CC 0,10 Lk CC

100 0,10 Tk KA 100 0,10 Tk KA

0,10 Tk DO 100 0,10 Tk KA 0,50 Tk DO 0,10 Hi cc 5 0,10 Lk IL

1 0,10 Lk KA 1 0,10 Lk KA

15 0,10 Lk KA 0,10 Hi cc 15 0,10 Lk KA

0,10 Lk CC

0,10 Hi cc

Hi cc Hi cc

-

Fluoriitti SY KL

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

-

Kuvaus

Hiukan kvartsiutunut

K vartsiutunut Kvartsiutunut KV

K vartsiutunut K vartsiutunut

K vartsiutunut

X

X

-

-.l 0\

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 14.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi Karbonaatit Kiisut Savimineraalit Fluoriitti SY KL Kuvaus X

433,73 65 c 20 0,10 Hi cc 434,12 20 5 0,10 Hi cc 10 0,10 Lk KA X

434,72 55 t 60 0,10 Lk CD 435,04 60 c 435,10 30 m 100 0,50 Tk KA 435,31 60 m 100 0,50 Tk KA 436,07 30 rn 100 0,10 Tk PU X

436,39 60 m 436,50 60 m 436,70 30 m 20 0,50 Lk KA 436,74 55 m i

436,83 10 c 70 0,10 Tk KA 437,43 30 m 437,53 30 c 5 0,10 Lk KA 437,72 55 m 15 0,10 Lk KA 437,88 50 m 15 0,10 Lk KA

-.) -.)

437,99 20 m 438,18 10 m 100 0,10 Tk HE 438,75 20 m 439,40 10 c 100 0,50 Tk PU 439,49 10 c 100 0,50 Tk PU 439,85 20 h X

439,94 20 h X

439,95 10 h X

440,39 60 m 440,90 15 c 440,92 10 m X

441,06 10 rv 1 0,10 Lk KA X

441,15 50 rv 441,17 50 rv 441,20 50 rv 441,33 50 m 100 0,10 Tk PU 442,09 50 m 50 0,50 Tk CD 442,14 50 m 50 0,50 Tk CD

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 15.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

442,17 20 m 442,42 25 t 100 0,10 Tk 442,45 60 t 100 0,10 Tk 442,51 5m 442,57 15 m 442,99 40 m 443,37 55 m

443,73 25 m 444,46 50 m 444,62 15 c 444,80 50 c 444,96 5 c 445,25 50 m 445,29 45 m 445,38 50 m 445,64 20 m 445,69 20 m 445,94 20 m 446,05 20 m 447,12 40 m 447,14 Om 100 0,10 Tk 447,96 50 c 448,89 55 t 449,72 50 m 449,90 55 t 453,18 30 h 100 0,05 Tk 454,04 30 c 454,21 30 m 457,07 40 t 457,78 35 m 457,84 30 c 458,59 15 c 100 0,50 Tk 458,92 45 m 459,03 25 m

Karbonaatit Kiisut

10 PU 50 PU 50

80 0,10 Tk CD

100 0,50 Tk CD 100 0,50 Tk CD 100 0,50 Tk CD

100 0,50 Tk CD

100 0,11 Tk CD 100 0,10 Tk CD

PU

PU

100 0,50 Tk CD 5 0,50 Lk CD

PU

Savimineraalit Fluoriitti SY

0,10 Lk KA 0,10 Tk KA 0,11 Tk KA

KL Kuvaus

X

X

X

1

' -.l 00

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 16.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

459,45 30 m 459,71 25 m 460,20 40 m 50 0,50 Lk 460,29 30 m 460,41 30 m 460,76 25 m 461,15 20 h 461,48 20 c 462,15 5 rv 462,57 60 h 100 0,50 Tk 462,62 55 c 463,81 35 m 463,89 45 m 463,92 40 h 464,14 30 m 464,83 35 m 465,73 40 m 465,76 40 h 100 0,50 Tk 466,18 65 m 466,38 70 m 466,50 40 c 466,96 35 c 467,04 65 h 467,48 20 h 467,52 15 h 467,57 35 h 467,58 20 h 469,53 20 c 469,75 15 m 470,37 35 t 471,05 65 h 471,18 65 m 100 0,10 Tk 471,50 60 h 471,79 40 h 100 0,10 Tk

Karbonaatit

20 0,50 Tk CD HE

20 0,50 Lk CD 50 0,10 Tk CD

100 0,50 Tk CD 50 0,50 Tk CD

100 0,10 Tk CD 50 0,50 Tk CD

PU 70 0,50 Tk CD

PU

5 0,10 Lk CD 1 0,10 Lk CD

50 0,50 Tk CD

5 0,10 Hi cc 50 0,50 Tk CD 50 0,50 Tk CD

PU 1 Hi cc

PU

Kiisut Savimineraalit Fluoriitti SY

1 1,00 Lk SK X

X

KL

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Kuvaus

SH 0,16

X

-.l \.0

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 17.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

472,19 60 m 100 0,10 Tk PU 472,33 50 h 472,68 60 h 473,28 60 h 473,77 60 m 474,37 30 m 474,92 15 m 475,10 10 h 475,17 10 h 475,21 10 rv 475,25 60 rv 475,67 20 rv 475,88 20 rv 476,19 60 c 100 0,10 Tk PU 476,20 55 c 100 0,10 Tk PU 476,34 15 m 476,49 60 m 476,75 30 h 476,82 40 h 477,15 55 m 477,43 45 t 477,68 15 h 477,69 40 h 477,72 5 rv 477,73 50 rv 477,78 50 rv 477,97 30 h 477,98 50 h 478,13 30 h 478,36 10 m 479,02 50 h 479,05 60 m 479,13 0 h 479,90 55 m

Karbonaatit Kiisut Savimineraalit

60 0,50 Tk CD

5 0,10 Hi cc 50 1,00 Tk CD

5 0,10 Tk CD

10 0,50 Tk CD 1 0,50 Or SK

Fluoriitti SY

X

X

X

KL

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Kuvaus X

-

00 0

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 18.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

480,02 40 m 480,06 30 m 480,10 15 m 480,14 30 m 480,17 30 m 480,21 20 m 480,45 40 m

480,49 40 m 480,53 50 m 480,53 40 m 480,68 -1 rv 480,97 45 rv 481,00 50 m 481,18 30 m 481,33 40 m 481,47 40 m 481,80 30 m 481,91 20 m 482,19 60 h 482,35 25 m 482,38 50 m 482,42 50 m 482,45 25 m 482,53 40 m 482,60 40 m 482,64 Om 483,07 10 m 483,40 50 m 483,43 45 m 483,46 40 m 483,71 15 m 483,72 45 m 483,74 50 m 483,78 60 m

Karbonaatit Kiisut Savimineraalit Fluoriitti SY

1 0,10 Hi cc 1 0,10 Hi cc

KL

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Kuvaus X

--

00 ~

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 19.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi Karbonaatit

485,71 80 c 100 0,01 Tk PU 486,06 75 c 100 0,01 Tk PU 486,08 75 c 100 0,01 Tk PU 486,11 45 c 100 0,01 Tk PU 486,18 65 c 100 0,01 Tk PU 486,23 20 c 486,27 20 c 486,83 65 m 487,31 60 m 30 0,20 Lk CC 487,44 70 m 100 0,01 Tk PU 487,77 65 m 100 0,01 Tk PU 40 0,20 Lk CC 487,86 60 m 40 0,20 Lk cc 487,95 85 m 40 0,01 Tk PU 100 1,00 Tk cc 488,20 40 rv 80 0,10 Tk PU -488,99

489,23 40 rv 80 0,10 Tk PU 489,32 25 rv 80 0,10 Tk PU 489,42 70 rv 80 0,10 Tk PU 489,55 70 rv 80 0,10 Tk PU 489,57 5 rv 80 0,10 Tk PU 489,73 75 rv 80 0,10 Tk PU 489,83 15 rv 80 0,10 Tk PU 489,98 15 rv 80 0,10 Tk PU 490,04 35 rv 80 0,10 Tk HE 490,08 15 rv 80 0,10 Tk PU 490,14 10 rv 80 0,10 Tk PU 490,21 20 rv 80 0,10 Tk PU 490,30 35 rv 80 0,10 Tk PU 490,40 20 rv 80 0,10 Tk PU 490,62 20 rv 80 0,10 Tk PU 490,69 20 rv 80 0,10 Tk PU 490,74 25 rv 80 0,10 Tk PU 490,87 25 rv 80 0,10 Tk PU 490,88 35 rv 80 (),10 Tk PU

Kiisut Savimineraalit

5 0,10 Lk KA 5 0,10 Lk KA

5 0,10 Lk IL 5 0,10 Lk IL

2 0,10 Or SK 20 0,10 Lk KI

2 0,10 Or SK 20 0,10 Lk KI 2 0,10 Or SK 20 0,10 Lk KI 2 0,10 Or SK 20 0,10 Lk KI 2 0,10 Or SK 20 0,10 Lk KI 2 0,10 Or SK 20 0,10 Lk KI 2 0,10 Or SK 20 0,10 Lk KI 2 0,10 Or SK 20 0,10 Lk KI 2 0,10 Or SK 20 0,10 Lk KI 2 0,10 Or SK 20 0,10 Lk KI 2 0,10 Or SK 20 0,10 Lk KI 2 0,10 Or SK 20 0,10 Lk KI 2 0,10 Or SK 20 0,10 Lk KI 2 0,10 Or SK 20 0,10 Lk KI 2 0,10 Or SK 20 0,10 Lk KI 2 0,10 Or SK 20 0,10 Lk KI 2 0,10 Or SK 20 0,10 Lk KI 2 0,10 Or SK 20 0,10 Lk KI 2 0,10 Or SK 20 0,10 Lk KI 2 0,10 Or SK 20 0,10 Lk KI

Fluoriitti SY KL

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Kuvaus

KV

X

X

00 N

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 20.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

490,96 20 rv 80 0,10 Tk PU 491,27 5 c 100 0,01 Tk PU 493,70 5 c 100 0,01 Tk PU 493,80 35 rv 30 0,10 Tk PU 493,93 5 rv 30 0,10 Tk PU 494,01 10 rv 30 0,10 Tk PU 494,21 25 rv 30 0,10 Tk PU 494,27 5 rv 30 0,10 Tk PU 494,29 20 rv 30 0,10 Tk PU 495,09 55 t 60 0,01 Tk PU 495,69 60 m 495,87 45 t 100 0,01 Tk PU 496,47 50 m 496,56 55 m 496,65 65 m 496,95 50 c 10 0,01 Lk PU 496,99 65 c 10 0,01 Tk PU 497,37 55 m 498,32 35 m 498,74 60 c 100 0,50 Tk cc 500,37 30 m 500,76 15 c 10 0,01 Lk PU 500,88 40 c 501,11 50 c 502,54 50 m 503,44 40 c 503,46 60 c 503,48 50 c 503,51 50 c 503,98 50 m 5 0,01 Lk PU 504,17 55 m 504,34 50 m 5 0,01 Lk PU 504,43 50 c 100 0,01 Tk PU 504,83 50 c 100 0,01 Tk PU

Karbonaatit Kiisut

2 0,10 Or SK 20 70 0,20 Tk CC 10 40 0,01 Hi CC 5 50 0,01 Lk CC 10 50 0,01 Lk CC 10 50 0,01 Lk CC 10 50 0,01 Lk CC 10 50 0,01 Lk CC 10 50 0,01 Lk CC 10

5

10 0,01 Tk cc 10

10 0,01 Hi CC 100 0,50 Tk CD

70 100 0,20 Tk CD 20 0,10 Tk cc 10 0,10 Lk CD 20 10 0,10 Lk CD 20 10 0,10 Lk CD 20 10 0,10 Lk CD 20 5 0,10 Lk CC 20

30 30

Savimineraalit

0,10 Lk KI 0,01 Lk IL 0,01 Lk IL 0,01 Lk IL 0,01 Lk IL 0,01 Lk IL 0,01 Lk IL 0,01 Lk IL 0,01 Lk IL 0,01 Lk IL

0,01 Lk IL

0,01 Tk IL

0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL

0,10 Lk IL 0,10 Lk IL

Fluoriitti SY KL

X

X

Kuvaus

MH halkaisija 1mm

X

00 w

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 21.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

504,90 40 c 100 0,01 Tk PU 505,56 40 m 505,61 20 m 20 0,01 Tk PU 505,76 40 c 80 0,01 Tk PU 505,85 40 rv 80 0,01 Tk PU 505,88 60 rv 80 0,01 Tk PU 505,89 65 rv 80 0,01 Tk PU 505,99 50 rv 80 0,01 Tk PU 506,01 60 rv 80 0,01 Tk PU 506,07 50 rv 80 0,01 Tk PU 506,15 45 rv 80 0,01 Tk PU 506,16 40 rv 80 0,01 Tk PU 506,18 40 rv 80 0,01 Tk PU 506,21 55 rv 80 0,01 Tk PU 506,28 50 rv 80 0,01 Tk PU 506,38 0 rv 80 0,01 Tk PU 506,42 40 rv 80 0,01 Tk PU 506,52 40 rv 80 0,01 Tk PU 506,73 50 rv 80 0,01 Tk PU 506,77 50 rv 80 0,01 Tk PU 506,78 55 rv 80 0,01 Tk PU 506,80 55 rv 80 0,01 Tk PU 507,14 50 m 507,43 70 m 507,69 30 c 507,78 35 c 5 0,01 Lk PU 507,84 80 m 508,01 30 rv 508,15 30 rv 508,20 45 rv 508,72 60 t 10 0,01 Lk PU 509,80 30 c 40 0,01 Tk PU 510,57 60 c 1510,66 55 m

Karbonaatit Kiisut

30

30 0,01 Lk CC

20 0,10 Lk CC 10 20 0,10 Lk CC 10 20 0,10 Lk CC 10 20 0,10 Lk CC 10 20 0,10 Lk CC 10 20 0,10 Lk CC 10 20 0,10 Lk CC 10 20 0,10 Lk CC 10 20 0,10 Lk CC 10 20 0,10 Lk CC 10 20 0,10 Lk CC 10 20 0,10 Lk CC 10 20 0,10 Lk CC 10 20 0,10 Lk CC 10 20 0,10 Lk CC 10 20 0,10 Lk CC 10 20 0,10 Lk CC 10 20 0,10 Lk CC 10

60 1,00 Tk CD 40 20 0,10 Lk CC 10

100 2,00 Tk CD 10 100 2,00 Tk CD 100 2,00 Tk CD 100 50 0,10 Lk CD 40 0,20 Tk cc 70 0,50 Tk CD

Savimineraalit

0,10 Lk IL

0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL 0,10 Lk IL

1,00 Lk IL 0,10 Lk IL

0,10 Tk IL

2,00 Tk CD

Fluoriitti SY KL

X

X

X

X

X

X

Kuvaus X

CU halkaisija 2mm CU halkaisija 2mm CU halkaisija 2mm

1

1

00 ~

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 22.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

512,93 20 c 20 513,33 35 m 513,48 40 c 100 513,78 40 c 100 520,24 50 c 100 520,70 55 c 10 521,14 50 c 10 521,17 55 m 521,28 50 m 20 521,55 45 c 70 521,56 45 c 70 521,73 50 c 100 522,03 50 c 100 522,47 30 c 10 522,52 20 c 10 522,72 45 c 522,75 45 c 100 523,10 25 c 50 523,13 30 c 50 523,64 55 c 100 523,79 60 m 20 523,85 55 c 20 524,00 60 c 20 525,15 55 c 20 525,40 55 c 100 525,65 75 c 30 0,10 Tk PU 525,77 50 m 20 0,01 Lk PU 526,01 55 c 50 0,01 Tk PU 526,07 80 c 50 0,01 Tk PU 526,13 50 c 50 0,01 Tk PU 526,15 50 c 50 0,01 Tk PU 526,18 50 c 50 0,01 Tk PU 526,26 60 c 50 0,01 Tk PU 526,38 60 c

Karbonaatit Kiisut Savimineraalit

0,01 Tk CC 10 0,01 Tk

0,10 Tk cc 1,00 Lk CC 0,10 Tk cc 0,01 Hi cc 0,01 Hi cc

0,10 Lk CC 0,10 Tk cc 0,10 Tk cc 0,10 Tk CD 0,10 Tk CD 0,10 Lk CC 0,10 Lk CC

1,00 Tk cc 0,10 Lk CC 0,10 Lk CC 0,10 Tk cc 0,10 Lk CC 20 0,10 Lk 0,10 Lk CC 20 0,10 Lk 0,10 Lk CC 20 0,10 Lk 0,20 Lk CC 0,50 Tk CD

30 0,10 Tk

20 0,10 Lk 20 0,10 Lk 20 0,10 Lk 20 0,10 Lk 20 0,10 Lk 20 0,10 Lk 10 0,10 Lk

Fluoriitti SY KL

IL X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

IL IL IL

X

IL

IL IL IL IL IL IL IL X

Kuvaus

Ovoidin reunat IL Ovoidin reunat IL Ovoidin reunat IL Ovoidin reunat IL Ovoidin reunat IL Ovoidin reunat IL

X

00 U\

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 23.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

526,59 25 c 30 0,10 Tk PU 526,60 50 c 30 0,10 Tk PU 528,23 30 c 528,25 30 c 528,35 35 c 528,74 40 m 528,80 30 c 529,19 40 c 531,15 50 m 531,36 40 c 531,65 35 c 531,67 40 c 531,68 40 c 531,71 20 c 531,75 40 c 531,75 40 c 531,78 45 c 100 0,01 Tk PU 532,24 60 c 100 0,10 Tk PU 532,41 50 c 100 0,10 Tk PU 533,84 10 t 537,85 60 m 537,94 55 m 538,02 40 m 538,64 30 m 540,92 30 m 542,11 40 c 542,60 40 c 543,39 45 m 543,51 50 m 543,54 30 m 543,59 30 m 544,22 25 c 544,35 15 c 545,61 55 m

Karbonaatit

30 0,10 Hi cc 30 0,10 Hi cc

100 0,10 Tk cc 100 0,10 Tk cc

10 0,10 Lk CC

60 0,50 Lk CD

10 0,10 Lk CC 10 0,10 Lk CC

100 0,10 Lk CC

10 0,01 Hi cc

100 0,10 Tk cc 100 0,50 Tk CC

100 1,00 Tk CD 70 0,10 Tk CD

Kiisut Savimineraalit Fluoriitti

20 0,10 Lk IL 20 0,10 Lk IL

5 0,01 Lk SK

SY KL

X

X

X

X

Kuvaus

Kvartsiutunut

X

00 0'1

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 24.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

547,93 50 m 548,10 55 m 548,97 10 c 550,16 25 c 550,83 50 c 551,26 50 m 551,44 50 t 551,59 50 c 557,79 30 c 560,43 25 c 563,55 15 c 563,90 0 c 566,13 50 t 566,59 60 m 566,65 40 m 566,67 45 t 568,38 5 c 568,47 5 c 569,57 50 c 570,10 30 c 570,21 10 c 570,24 60 m 570,35 45 c 570,47 50 c 570,52 45 c 571,30 45 c 571,41 35 c 571,95 75 m 572,42 55 t 573,26 50 h 573,39 50 h 573,44 50 h 573,98 50 m ~74,50 40 m

Karbonaatit Kiisut

10 0,10 Hi cc 100 2,00 Tk DO

5 0,01 Lk CC

5 0,10 Lk CC 100 0,50 Tk cc 30 0,50 Lk CC 10 0,10 Lk SK

100 0,50 Tk cc 100 0,50 Tk CC 30 1,00 Tk DO

70 0,10 Tk cc 70 0,10 Tk CD

100 1,00 Tk CD 100 1,00 Tk CD

20 0,10 Lk CD 20 0,10 Lk CD

70 0,50 Tk cc 70 0,50 Tk cc

10 0,10 Tk CC

Savimineraalit Fluoriitti SY

50 0,10 Tk IL

10 0,01 Ja IL

KL

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Kuvaus

BM

Kvartsiutunut K vartsi utunut

X

X

1

00 -.J

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 25.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

576,88 70 c 578,78 10 h 582,68 70 t 582,76 60 t 583,09 60 c 583,46 55 t 583,75 40 t 584,50 30 t 585,37 -1 m 585,50 5 m 587,31 40 h 598,83 55 h 600,62 60 m 601,99 60 t 602,54 65 c 603,60 60 c 604,38 70 t 604,39 65 t 606,16 60 t 606,19 70 t 606,20 60 t 606,47 60 t 607,83 55 c 608,04 60 h 608,29 5 h 608,98 70 m 610,82 70 h 610,84 30 h 610,92 40 h 612,19 55 m 612,89 65 m 614,01 5 h 614,56 35 h 614,60 50 h

Karbonaatit Kiisut Savimineraalit

60 0,50 Tk cc 100 1,00 Tk CD 50 0,50 Tk CD

100 0,50 Tk CD 30 0,10 Tk CD

100 0,50 Tk CD 100 0,50 Tk CD 100 0,50 Tk CD

50 0,50 Lk KA 50 0,50 Lk KA

15 2,00 Lk KA

Fluoriitti SY KL

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Kuvaus

--

X

00 00

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 26.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

615,12 20 h 5 615,13 40 h 5 615,36 65 c 70 617,34 60 c 618,73 15 c 619,65 55 h 619,87 55 h 619,93 25 h 621,07 50 h 621,90 50 h 50 622,00 10 h 622,12 10 h 622,88 10 h 5 623,65 10 h 623,72 50 m 20 624,08 20 h 100 624,70 10 h 5 625,28 15 h 90 0,10 Tk PU 20 626,24 20 h 80 626,27 60 h 80 627,78 70 t 631,07 75 m 631,38 60 m 634,03 60 m 634,25 70 m 635,83 65 m 640,95 55 m 641,24 50 m 641,72 55 m 645,09 60 m 645,54 60 m 649,00 15 h 5 649,13 15 h 653,55 25 m 20

Karbonaatit Kiisut Savimineraalit

0,10 Hi cc 0,10 Hi cc 0,10 Tk CD 40 0,10 Tk

1 0,10 Lk SK

1,00 Tk CD

0,50 Tk CD

2,00 Tk CD 2,00 Tk CD 0,10 Tk CD 0,10 Hi cc 1,00 Tk CD 1,00 Tk CD

0,50 Hi CD

0,50 Lk CD

Fluoriitti SY KL

X X

KA

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Kuvaus

kvartsiutunut

X

00 \0

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 27.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

653,63 45 m 20 654,21 50 h 655,68 50 m 655,70 50 m 655,91 50 h 30 656,88 55 m 50 658,88 20 h 662,48 50 h 70 663,78 70 m 5 664,85 40 h 668,25 40 h 40 671,24 50 h 671,59 50 h 10 671,78 55 h 50 671,79 60 h 671,94 35 h 671,97 40 h 20 672,84 25 h 674,29 15 h 30 675,43 20 m 676,00 50 m 1 677,25 50 h 50 677,48 70 m 678,33 25 m 678,73 5 h 678,86 55 m 679,68 60 m 10 679,74 40 m 679,77 40 h 70 680,08 30 h 5 680,15 40 h 70 680,29 30 h 680,34 60 h 40 681,06 55 h 20

Karbonaatit Kiisut

0,50 Lk CD

0,50 Tk CC 1,00 Tk cc

0,10 Hi cc 0,50 Lk CC

0,10 Hi cc

0,10 Hi cc 0,10 Hi cc

0,10 Hi cc

0,10 Hi cc

0,50 Hi cc 10 0,50 Lk SK 1,00 Tk CD 1 0,50 Or SK

0,50 Lk CD 5

0,10 Tk CD 0,50 Lk CD 1 0,50 Tk CD

0,50 Tk CD O,~O_Tk _CD

Savimineraalit Fluoriitti SY

0,10 Lk KA

1,00 Lk KA

KL

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Kuvaus X

\0 0

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 28.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi Karbonaatit Kiisut Savimineraalit Fluoriitti SY KL Kuvaus X

681,08 55 h 80 0,50 Tk CD X

682,88 50 m 70 0,50 Tk CD X

683,14 60 h X

683,34 55 h 80 0,50 Tk CD 2 0,50 Lk SK X

683,36 50 m 683,68 40 m 40 0,10 Hi cc 683,77 45 m 40 0,10 Hi cc 687,37 60 m 50 3,00 Pe KA 687,62 15 h X

688,44 20 h 10 1,00 Tk CD X

689,81 30 h X

691,08 45 m 10 0,10 Hi cc 20 0,10 Lk KA 692,88 50 693,73 70 m 40 0,50 Tk CD X

694,03 60 m 5 0,10 Lk KA X \0 ....... 694,30 55 m 0 0,00 40 0,50 Lk KA 694,32 65 m 40 0,50 Lk KA 695,17 15 m 40 0,50 Lk KA 695,20 15 m 40 0,50 Lk KA 695,42 60 m 40 0,50 Lk KA 695,85 65 h 5 0,50 Pe KA X

696,03 10 m 20 0,50 Pe KA 696,25 5 m 2 0,50 Lk KA X

696,26 60 m 2 0,50 Lk KA X

696,43 -1 m X

696,95 5 h 5 0,50 Lk KA X

697,08 5 h 10 0,50 Lk KA X

697,10 -1 rv 50 0,10 Lk CC 50 0,20 Ja KI X X

- 697,4 697,47 10 rv 50 0,10 Lk CC 50 0,20 Ja KI X X

697,50 -1 rv 50 0,10 Lk CC 50 0,20 Ja KI X X

- 698,49 697,58 40 rv 50 0,10 Lk CC 50 0,20 Ja KI X X

697,65 70 rv 50 0,10 Lk CC 50 0,20 Ja KI X X

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 29.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

697,71 75 rv 50 697,77 60 rv 50 697,82 5 rv 50 697,94 65 rv 50 698,01 15 rv 50 698,18 90 rv 50 698,31 5 rv 50 698,35 60 rv 50 698,42 10 rv 50 698,49 -1 rv 50 - 698,73

698,94 40 m 50 0,10 Ja PU 0 699,31 25 m 699,66 35 m 60 699,80 40 m 20 700,07 25 m 20 703,88 50 m 80 704,60 45 h 100 705,47 25 m 10 706,88 30 m 707,11 35 h 707,54 70 m 50 0,10 Lk PU 708,69 30 m 708,89 55 m 709,10 10 m 710,86 55 m 30 711,49 60 m 40 712,09 40 m 40 0,10 Lk PU 100 712,20 60 m 40 0,10 Lk PU 100 713,20 65 m 50 714,62 55 m 100 717,79 20 m 719,35 40 m 50 719,52 65 m 50

Karbonaatit Kiisut Savimineraalit

0,10 Lk CC 50 0,20 Ja 0,10 Lk CC 50 0,20 Ja 0,10 Lk CC 50 0,20 Ja 0,10 Lk CC 50 0,20 Ja 0,10 Lk CC 50 0,20 Ja 0,10 Lk CC 50 0,20 Ja 0,10 Lk CC 50 0,20 Ja 0,10 Lk CC 50 0,20 Ja 0,10 Lk CC 50 0,20 Ja 0,10 Lk CC 50 0,20 Ja

0,00 100 0,50 Ja

0,50 Lk CC 0,30 Lk CC 10 0,20 Ja 0,30 Lk CC 0,50 Tk CC 0,50 Tk cc 0,20 Lk CC 100 0,20 Ja

100 0,50 Ja

50 0,50 Ja 30 0,50 Ja

100 0,50 Ja 50 0,50 Ja

0,20 Hi cc 0,30 Lk CC 0,50 Tk CC 0,50 Tk CC 0,20 Tk cc 2,00 Tk cc

0,50 Lk CC 0,50 Ja cc 50 0,50 Ja

Fluoriitti

KJ KJ KI KJ KJ KJ KJ KJ KJ KJ

KJ KA

KA

KJ KA

KA KA KA KI

KA

SY KL

X X

X X

X X

X X

X X

X X

X X

X X

X X

X X

X

. -

Kuvaus

CC + KA-seos

X

\0 N

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 30.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi Karbonaatit

719,68 60 m 721,05 70 m 50 0,50 Ja cc 722,18 75 30 0,20 Lk CC 722,39 50 10 0,10 Lk CC 723,07 65 m 723,47 10 m 50 0,50 Ja cc 724,20 45 m 30 0,20 Lk CC 724,94 60 m 725,23 65 h 30 0,20 Lk CC 726,00 25 h 5 0,50 Or CC 726,01 10 h 5 0,50 Or CC 726,08 -1 h 5 0,50 Or CC -726,56

726,61 75 h 5 0,50 Or CC 726,85 70 h 5 0,50 Or CC 727,00 20 h 5 0,50 Or CC 727,08 70 h 5 0,50 Or CC 727,27 10 h 5 0,50 Or CC 727,38 60 h 5 0,50 Or CC 727,47 60 h 5 0,50 Or CC 727,68 15 h 5 0,50 Or CC 727,68 -1 h 5 0,50 Or CC -728,09

728,30 5 h 5 0,50 Or CC 728,63 35 h 5 0,50 Or CC 728,64 50 h 5 0,50 Or CC 728,72 5 h 5 0,50 Or CC 728,82 50 h 5 0,50 Or CC 729,23 75 h 5 0,50 Or CC 729,34 15 h 5 0,50 Or CC 729,35 90 h 5 0,50 Or CC 729,41 45 h 5 0,50 Or CC 729,46 30 h 5 0,50 Or CC 729,51 20 h 5 0,50 Or CC

Kiisut Savimineraalit

50 0,50 Ja 100 0,20 Ja

1 0,20 Or SK 100 0,50 Tk 100 1,00 Tk

1 0,10 Or SK 30 0,50 Ja

30 0,20 Ja 50 0,50 Ja 50 0,50 Ja 50 0,50 Ja

50 0,50 Ja 50 0,50 Ja 50 0,50 Ja 50 0,50 Ja 50 0,50 Ja 50 0,50 Ja 50 0,50 Ja 50 0,50 Ja 50 0,50 Ja

50 0,50 Ja 50 0,50 Ja 50 0,50 Ja 50 0,50 Ja 50 0,50 Ja 50 0,50 Ja 50 0,50 Ja 50 0,50 Ja 50 0,50 Ja 50 0,50 Ja 50 0,50 Ja

-

Fluoriitti SY

KA KI

KA KA KI

KI KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KL

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Kuvaus

KV

SR

rv 726,00-731,56 m

X

X

\0 UJ

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 31.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi

729,56 50 h 5 729,62 75 h 5 729,70 65 h 5 729,92 10 h 5 729,92 -1 h 5 730,52 70 h 5 730,57 50 h 5 730,71 50 h 5 730,75 -1 h 5 730,86 10 h 5 730,99 40 h 5 731,04 10 h 5 731,06 50 h 5 731,33 10 h 5 731,33 -1 h 5 732,22 70 m 732,53 20 h 50 0,10 Tk PU 30 732,95 50 m 733,29 15 m 100 734,15 35 h 50 734,67 40 m 40 734,98 45 m 80 735,79 35 m 100 736,00 30 m 736,19 30 m 737,02 55 m 738,85 45 m 739,60 40 m 741,64 45 h 744,73 25 m 100 748,20 25 762,39 35 h 764,38 20 h 40 765,66 30 t

Karbonaatit Kiisut Savimineraalit

0,50 Or CC 50 0,50 Ja 0,50 Or CC 50 0,50 Ja 0,50 Or CC 50 0,50 Ja 0,50 Or CC 50 0,50 Ja 0,50 Or CC 50 0,50 Ja 0,50 Or CC 50 0,50 Ja 0,50 Or CC 50 0,50 Ja 0,50 Or CC 50 0,50 Ja 0,50 Or CC 50 0,50 Ja 0,50 Or CC 50 0,50 Ja 0,50 Or CC 50 0,50 Ja 0,50 Or CC 50 0,50 Ja 0,50 Or CC 50 0,50 Ja 0,50 Or CC 50 0,50 Ja 0,50 Or CC 50 0,50 Ja

0,30 Lk CC 30 0,20 100 0,30 Tk

2,00 Or CC 0,50 Lk CC 0,50 Lk CC 0,50 Lk CC 0,50 Tk cc

2,00 Or CC 1 0,1 OR SK

0,50 Lk CC

Fluoriitti SY

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI X

KI KA

X

KL

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Kuvaus X

KV X

i

i

\0 +::>.

Liite 2. Rakomineraalit, sivu 32.

Syv. Su Ty Fe-hydroksidi Karbonaatit

766,01 55 m 20 0,50 Lk CC 766,82 30 c

Kiisut Savimineraalit Fluoriitti SY KL Kuvaus X

J(L-pohja .

\0 Ul.

96

Liite 3. Vedenjohtavuusarvot.

S~v. {m} k S~v. {m} k S~v. {m} k S~v. {m} k

42,71 1,24E-09 158,71 3,70E-09 274,71 9,90E-12 390,71 9,90E-12 44,71 1,22E-09 160,71 9,90E-12 276,71 9,90E-12 392,71 9,90E-12 46,71 1,15E-09 162,71 3,09E-09 278,71 9,90E-12 394,71 9,90E-12 48,71 1,12E-09 164,71 9,90E-12 280,71 9,90E-12 396,71 9,90E-12 50,71 1,24E-09 166,71 9,90E-12 282,71 1,15E-06 398,71 9,90E-12 52,71 6,94E-09 168,71 9,90E-12 284,71 1,78E-08 400,71 9,90E-12 54,71 1,54E-09 170,71 9,90E-12 286,71 9,90E-12 402,71 9,90E-12 56,71 4,61E-09 172,71 9,90E-12 288,71 9,90E-12 404,71 9,90E-12 58,71 1,69E-09 174,71 9,90E-12 290,71 9,90E-12 406,71 9,90E-12 60,71 2,40E-08 176,71 9,90E-12 292,71 9,90E-12 408,71 9,90E-12 62,71 1,25E-09 178,71 9,90E-12 294,71 9,90E-12 410,71 9,90E-12 64,71 6,53E-06 180,71 9,90E-12 296,71 9,90E-12 412,71 9,90E-12 66,71 1,44E-09 182,71 9,90E-12 298,71 9,90E-12 414,71 9,90E-12 68,71 2,17E-09 184,71 9,90E-12 300,71 9,90E-12 416,71 9,90E-12 70,71 2,72E-08 186,71 3,79E-06 302,71 9,90E-12 418,71 9,90E-12 72,71 9,37E-10 188,71 3,93E-09 304,71 9,90E-12 420,71 9,90E-12 74,71 7,22E-10 190,71 9,90E-12 306,71 9,90E-12 422,71 9,90E-12 76,71 2,03E-09 192,71 4,53E-06 308,71 9,90E-12 424,71 9,90E-12 78,71 9,90E-12 194,71 9,90E-12 310,71 9,90E-12 426,71 9,90E-12 80,71 7,45E-10 196,71 9,90E-12 312,71 9,90E-12 428,71 9,90E-12 82,71 9,67E-06 198,71 9,54E-09 314,71 9,90E-12 430,71 9,90E-12 84,71 9,90E-12 200,71 3,28E-08 316,71 9,90E-12 432,71 9,90E-12 86,71 9,90E-12 202,71 3,66E-08 318,71 9,90E-12 434,71 9,90E-12 88,71 9,90E-12 204,71 9,90E-12 320,71 9,90E-12 436,71 9,90E-12 90,71 9,90E-12 206,71 9,90E-12 322,71 9,90E-12 438,71 9,90E-12 92,71 9,90E-12 208,71 9,90E-12 324,71 9,90E-12 440,71 9,90E-12 94,71 1,41E-09 210,71 9,90E-12 326,71 9,90E-12 442,71 9,90E-12 96,71 6,07E-07 212,71 9,90E-12 328,71 9,90E-12 444,71 9,90E-12 98,71 1,55E-08 214,71 9,90E-12 330,71 9,90E-12 446,71 9,90E-12 100,71 9,90E-12 216,71 9,90E-12 332,71 9,90E-12 448,71 9,90E-12 102,71 9,90E-12 218,71 9,90E-12 334,71 9,90E-12 450,71 9,90E-12 104,71 9,90E-12 220,71 9,90E-12 336,71 9,90E-12 452,71 9,90E-12 106,71 9,90E-12 222,71 9,90E-12 338,71 9,90E-12 454,71 9,90E-12 108,71 2,06E-08 224,71 9,90E-12 340,71 9,90E-12 456,71 9,90E-12 110,71 1,48E-09 226,71 9,90E-12 342,71 9,90E-12 458,71 9,90E-12 112,71 1,95E-07 228,71 9,90E-12 344,71 9,90E-12 460,71 9,90E-12 114,71 9,90E-12 230,71 9,90E-12 346,71 9,90E-12 462,71 9,90E-12 116,71 9,90E-12 232,71 9,90E-12 348,71 9,90E-12 464,71 9,90E-12 118,71 1,49E-07 234,71 9,90E-12 350,71 9,90E-12 466,71 9,90E-12 120,71 9,90E-12 236,71 9,90E-12 352,71 9,90E-12 468,71 9,90E-12 122,71 9,90E-12 238,71 9,90E-12 354,71 9,90E-12 470,71 9,90E-12 124,71 1,28E-09 240,71 9,90E-12 356,71 9,90E-12 472,71 1,13E-08 126,71 3,88E-07 242,71 9,90E-12 358,71 9,90E-12 474,71 9,90E-12 128,71 8,14E-06 244,71 9,90E-12 360,71 9,90E-12 476,71 9,90E-12 130,71 4,42E-08 246,71 9,90E-12 362,71 9,90E-12 478,71 9,90E-12 132,71 9,90E-12 248,71 9,90E-12 364,71 9,90E-12 480,71 1,17E-08 134,71 9,90E-12 250,71 9,90E-12 366,71 9,90E-12 482,71 9,90E-12 136,71 9,90E-12 252,71 9,90E-12 368,71 9,90E-12 484,71 1,52E-07 138,71 9,90E-12 254,71 9,90E-12 370,71 9,90E-12 486,71 9,90E-12 140,71 9,90E-12 256,71 9,90E-12 372,71 9,90E-12 488,71 9,90E-12 142,71 9,90E-12 258,71 9,90E-12 374,71 9,90E-12 490,71 9,90E-12 144,71 9,90E-12 260,71 9,90E-12 376,71 9,90E-12 492,71 9,90E-12 146,71 9,90E-12 262,71 9,90E-12 378,71 9,90E-12 494,71 9,90E-12 148,71 9,90E-12 264,71 9,90E-12 380,71 9,90E-12 496,71 9,90E-12 150,71 9,90E-12 266,71 9,90E-12 382,71 9,90E-12 498,71 9,90E-12 152,71 9,90E-12 268,71 9,90E-12 384,71 9,90E-12 500,71 9,90E-12 154,71 9,90E-12 270,71 9,90E-12 386,71 9,90E-12 502,71 9,90E-12 156,71 4,49E-09 272,71 9,90E-12 388,71 9,90E-12 504,71 9,90E-12

97

Liite 3. Vedenjohtavuusarvot.

S:yv. (m) k S:yv. (m) k S:yv. (m) k

506,71 9,90E-12 622,71 9,90E-12 738,71 9,90E-12 508,71 9,90E-12 624,71 9,90E-12 740,71 9,90E-12 510,71 9,90E-12 626,71 9,90E-12 742,71 9,90E-12 512,71 9,90E-12 628,71 9,90E-12 744,71 9,90E-12 514,71 9,90E-12 630,71 9,90E-12 746,71 9,90E-12 516,71 9,90E-12 632,71 9,90E-12 748,71 9,90E-12 518,71 9,90E-12 634,71 9,90E-12 750,71 9,90E-12 520,71 9,90E-12 636,71 9,90E-12 752,71 9,90E-12 522,71 9,90E-12 638,71 9,90E-12 754,71 9,90E-12 524,71 9,90E-12 640,71 9,90E-12 756,71 9,90E-12 526,71 2,06E-08 642,71 9,90E-12 758,71 9,90E-12 528,71 9,90E-12 644,71 9,90E-12 760,71 9,90E-12 530,71 9,90E-12 646,71 9,90E-12 762,71 9,90E-12 532,71 9,90E-12 648,71 9,90E-12 764,71 9,90E-12 534,71 9,90E-12 650,71 9,90E-12 766,71 9,90E-12 536,71 9,90E-12 652,71 9,90E-12 768,71 9,90E-12 538,71 9,90E-12 654,71 9,90E-12 770,71 9,90E-12 540,71 9,90E-12 656,71 9,90E-12 772,71 9,90E-12 542,71 9,90E-12 658,71 9,90E-12 774,71 9,90E-12 544,71 9,90E-12 660,71 9,90E-12 776,71 9,90E-12 546,71 9,90E-12 662,71 9,90E-12 778,71 9,90E-12 548,71 9,90E-12 664,71 9,90E-12 780,71 9,90E-12 550,71 9,90E-12 666,71 9,90E-12 782,71 9,90E-12 552,71 9,90E-12 668,71 9,90E-12 784,71 9,90E-12 554,71 9,90E-12 670,71 9,90E-12 786,71 9,90E-12 556,71 9,90E-12 672,71 9,90E-12 788,71 9,90E-12 558,71 9,90E-12 674,71 9,90E-12 790,71 9,90E-12 560,71 9,90E-12 676,71 9,90E-12 792,71 9,90E-12 562,71 9,90E-12 678,71 9,90E-12 794,71 9,90E-12 564,71 9,90E-12 680,71 9,90E-12 796,71 9,90E-12 566,71 9,90E-12 682,71 9,90E-12 568,71 9,90E-12 684,71 9,90E-12 570,71 9,90E-12 686,71 9,90E-12 572,71 9,90E-12 688,71 9,90E-12 574,71 9,90E-12 690,71 9,90E-12 576,71 9,90E-12 692,71 9,90E-12 578,71 9,90E-12 694,71 9,90E-12 580,71 9,90E-12 696,71 9,90E-12 582,71 9,90E-12 698,71 9,90E-12 584,71 9,90E-12 700,71 9,90E-12 586,71 9,90E-12 702,71 9,90E-12 588,71 9,90E-12 704,71 9,90E-12 590,71 9,90E-12 706,71 9,90E-12 592,71 9,90E-12 708,71 9,90E-12 594,71 9,90E-12 710,71 7,70E-08 596,71 9,90E-12 712,71 9,90E-12 598,71 9,90E-12 714,71 9,90E-12 600,71 9,90E-12 716,71 9,90E-12 602,71 9,90E-12 718,71 9,90E-12 604,71 9,90E-12 720,71 9,90E-12 606,71 9,90E-12 722,71 9,90E-12 608,71 9,90E-12 724,71 9,90E-12 610,71 9,90E-12 726,71 8,39E-08 612,71 9,90E-12 728,71 1,47E-08 614,71 9,90E-12 730,71 9,90E-12 616,71 9,90E-12 732,71 4,09E-08 618,71 9,90E-12 734,71 7,06E-08 620,71 9,90E-12 736,71 9,90E-12