BIOENERGIALLA VÄHÄHIILISTÄ JARESURSSITEHOKASTA HYVINVOINTIA

SUOMELLE

Professori Jyri Seppälä

WWF:n ja Metson järjestämä bioenergiaseminaariFinlandia-talo, Helsinki 15.5.2012

Suomen mahdollisuudet ja haasteet

Suomella suurin biokapasitteetti per asukas Euroopassaperustuu nimenomaan meidän metsävarantoonmutta metsämme valjastettu jo nyt palvelemaankymmenien miljoonien ulkomaalaisten kuluttajientarpeita

Suomella nyt valtavat materiaalivirrat ja korkeakasvihuonekaasupäästöt per asukas

myös kun katsotaan asioita kulutusperusteisesti (ilmanvientiteollisuutta)pohjoinen sijainti, harva asutus, korkea elintaso jaetenkin väylärakentamisen abioottiset materiaalivirratsyynä korkeisiin lukuihin

Energian kokonaiskulutus ja puuperäistenpolttoaineiden kulutus 1960–2010

- Suomessa käytettävästä energiasta noin viidennes tuotetaan puulla japuupohjaisella jäteliemellä- bioenergiasta puun ja puupohjaisen jäteliemen osuus 95 %- kierrätyspolttoaineet, biokaasu, peltobiomassat ja biopohjaistenpolttoaineiden osuus noin 5 % bioenergiasta

Biokaasun energiapotentiaali Suomessa (Rintala 2011)Teoreettinen 24,5 TWh/a, teknis-taloudellinen 9,2 TWh/aMaatalouden raaka-ainepohjan (lannat, nurmet, oljet, muut)osuus 89 %W-Fuel-hankkeessa tehdyn kartoituksen mukaan paikallisistaraaka-aineista (Turun ja Salon alueelta, pääkaupunkiseudultasekä Kymenlaaksosta) saisi biokaasua autojen polttoaineeksi3 TWh/a verran, mikä vastaa noin 170 000 henkilöautonvuosikulutusta.Ekologisesti kestävä biopolttoaine !

Muiden peltopohjaisten liikennepolttoaineidenongelmana ilmastokestävyyskriteerien täyttyminen(EU:n RES-direktiivi 35 % khk-päästövähenemä fossiilisiinbiopolttoaineisiin),

Kestävän olkipohjaisen etanolin potentiaali?Muiden biopohjaisten kuin metsän energialähteidenmahdollisuudet vähäiset Suomen energiatarpeentyydyttämiseen

Näkökohtia

4

Tuotannossa ja kulutuksessa pitäisi pyrkiä absoluuttiseen energian- jamateriaalinkäytön vähenemiseen

Puuraaka-aineen käytön määrää rajoittaa kestävyysnäkökulma: käyttö ei saavähentää ”sovittua” metsän khk-päästötasetta, metsäluonnon monimuotoisuutta ja maaperänkasvuolosuhteita (ravinteet, orgaaninen aines, eroosio) ; elinkaarinäkökulma !

Puuraaka-aineen ohjauduttava sinne, josta saadaan suurin ilmastohyötyenergiakäytössä puupohjainen raaka-aine ensisijaisesti fossiilistenpolttoaineiden ja turpeen korvaamiseen energiatuotannossametsäraaka-aineen ohjaaminen liikennepolttoaineisiin jos

• tuotteen elinkaariset kasvihuonekaasu- ja energiataseet kunnossa• polttoaineen raaka-aineen muut elinkaariset kestävyyskriteerit toteutuvat• fossiilisten polttoaineiden ja turpeen korvaaminen energiatuotannossa onnistutaan tekemään

jollakin muulla päästöttömällä tavalla• biopolttoaine pystytään käyttämään jo olemassa olevassa autokannassa

Metsän käyttö kestävän, resurssitehokkaanyhteiskunnan kehittymisen näkökulmasta

5

Kokonaiskäyttö 70, 8 milj. m3 (raakapuuna) 201062,4 milj. m3 metsäteollisuudessa

• Sahateollisuus 21,9 milj. m3 sahatavaraa 9,5 milj. m3• Vaneriteollisuus 2,3 milj. m3• Kotimaista puuta 53,1 milj. m3 (tuonti 9,3 milj. m3 tuotiin)

8,4 milj. m3 poltettiin• Pientaloissa 5,4 milj. m3• Lämpö- ja voimalaitoksissa 3 milj. m3• Metsähaketta (hakkuutähteet ja kannot) 3,2 milj. m3

Tuontipuun osuus 15 % (2000-luvun alussa 22 %)Kokonaiskäyttö n. 10 milj. m3 vähemmän kuin huippuvuosina2006-2007Suomi vei 1,4 milj. m3 puuta

BIOENERGIAN LISÄYSMAHDOLLISUUDETMETSÄSTÄ

6

16.5

.201

2

Metsiemme käytön näkymiä vuoteen 2020mennessä – kasvun rajat?Metsäbiomassan lisäys energiatuotantoon- risupaketti : 8,5 milj. m3 / vuosi lisäys (nyk. 5 milj. m3 /vuosi)

Metsäteollisuuden puun käyttö (?)- Eräs näkemys: kotimainen ainespuun käyttö pysyy samalla tasolla kuin

2005-2008 (tekeminen vähenee, mutta tuonti korvautuu kotimaisellapuulla), 57 milj. m3 ; uudet tuotteet

- jäteliemien käyttö energiatuotannossa vähenee (42,5 TWh vuonna 2007)- puurakentaminen lisääntyy ?- 4 uutta biojalostamoa : 8 milj. m3 / vuosi (?)

Kasvusta osa varataan nielukäyttöön (Durbanin päätös)(kasvu nyt yli100 milj. m3 vuodessa, käyttö 70 milj. m3)

Metsien monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää Etelä-Suomenmetsien suojelupinta-alan kasvattamisesta nykyisestä 2,3prosentista

Hiilinielun kehittyminen ?

Päästöt

Hiilinielu-60

-40

-20

0

20

40

60

80

100

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

Tg C

O2

ekv

Vuodet

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja hiilinielu

Ekologisesti kestävästilisättävän bioenergiapotentiaalin

määrä (MtOE) 2010-2030eri Euroopan maissa

Arviointikriteerinä luonnonmonimuotoisuuden heikkeneminen

Suomen haasteena:- hidas kasvu

- metsiemme jo olemassa olevaintensiivinen hyödyntäminen

Lähde:EEA 7/2006

-5 0 5 10 15 20

Austria

Belgium

Germany

Denmark

Spain

Finland

France

Ireland

Italy

Netherlands

Portugal

Sweden

United Kingdom

Czech Republic

Estonia

Hungary

Lithuania

Latvia

Poland

Slovenia

Slovakia

Välilliset vaikutukset huomioitava – ylimaan rajojen

10

Land areafor biofuelrawmaterial

Increasedland areafor biofuelrawmaterial

Land areafor e.g. foodproduction

Land areafor e.g. foodproduction

Land areafor ecosystemservices

Reduced land areafor ecosystemservices

Land areafor biofuelrawmaterial

Increasedland areafor biofuelrawmaterial

Land areafor e.g. foodproduction

Land areafor e.g. foodproduction

Land areafor ecosystemservices

Reduced land areafor ecosystemservices

Lähde: Soimallio ym. 2009: Assessing the sustainability of biofuels fromevolving technologies

Lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä:biomassan hiilen vapautuminen ja varastointi,kasvunopeus, kasvupaikan khk-päästöihin vaikuttavat muutoksettulosten tulkinnan aikajänne

Selitteet= --- hiili, - biopolttoaine 1, - biopolttoaine 2

Aikatekijän merkitys ilmastokestävyyteen

11

-5,0E-03

9,0E-17

5,0E-03

1,0E-02

1,5E-02

2,0E-02

2,5E-02

2000 2050 2100 2150 2200 2250 2300

aver

age

dF [m

W/m

2]

Year

Kumulatiivinen säteilypakote

Suomen bioenergian käytön kehittämisensuuntaviivoja

Bioenergian käyttö osana biotalouden viisasta kehittämistä

Ekologinen kestävyysulottuvuus toimii biomassojemme hyödyntämisensekä rajoittajana että mahdollistajana

Miten paljon resursseja (erit. puuta) on käytettävissä erilaisillekäyttötarkoituksille kun otetaan huomioon vaikutukset

• ekosysteemien hiili- ja ravinnetaseisiin• luonnon monimuotoisuuteen• fossiilisten polttoaineiden khk-päästöjen korvaajana• abioottisten materiaalien ja kemikaalien khk-päästöjen korvaajana• luonnonvarojen riittävyyden mahdollistajana

Uusia toimintamalleja ja ohjauskeinoja sekä tutkimusta, jotta biomassatohjautuvat kokonaiskestävyyden kannalta oikeisiin kohteisiin.

Suomen biotalouden innovaatioiden tulisi merkittävällä tavalla ollaluomassa ratkaisuja, joilla vähennetään haitallisten materiaalivirtojenkäyttöä, mutta samalla luodaan toimintamalleja ja teknologioita, joissamahdollistetaan biomassojen säästeliäs käyttö

paremmat valmiudet hoitaa kotimaan ja ulkomaiden haasteita• Uusiutuvista luonnonvaroista globaalisti niukkuusresurssi