lukemaan oppijan kolmas tila - oulu.fi oppijan kolmas tila_esitys 081013.pdfdigitarinat ja koulutv...

Lukemaan oppijan kolmas tila Digitaaliset teknologiat, monilukutaito ja S2-opetus

S2-opetuksen kehittämispäivät 7.—8.10.2013, Opetushallitus

KM, projektipäällikkö Päivi Jokinen Future School Research 2011—2013

2000-luvun lasten arkitodellisuus ja toimintaympäristöt…

FSR goes OPH Päivi Jokinen 8.10.2013

Kun taas koulussa…


• Ydinkysymys: Miksi, ja millaisia lukutaitoja 2000-luvun maailmassa tarvitaan?

• Millaista lukutaitojen pedagogiikan tulisi olla, jotta se vastaisi 2000-luvun oppijoiden tarpeisiin?


Mitä lukutaito* on?

• Perinteisesti lukemaan oppiminen mielletty selvärajaisen, autonomisen taidon omaksumiseksi • ajateltu rakentuvan koulun alaluokilla ja perustuvan äänne-

kirjainvastaavuuden dekoodaamisen oivaltamiseen, minkä jälkeen taito hallitaan (erillinen ”peruslukutaito” tai ”mekaaninen lukutaito”).

• 1990-luvulta alkaen lukutaitoa alettu tarkastella sosiaalisena ja kulttuurisena toimintana • lukeminen on toimimista tekstien parissa • toteutuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa • eri elämänalueilla tekstejä käytetään eri tavoin.

(Street 1984; Pitkänen-Huhta 2000; Barton & Hamilton 2000; Pahl & Rowsell 2005; Lankshear & Knobel 2006)


*luku- ja kirjoitustaito / lukutaidot / tekstitaidot (vrt. engl. literacy) / monilukutaito

Tekstien parissa toimimista


• Laaja tekstikäsitys (POPS 2004)

• Tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä

• Tutkimuksissa todettu, että koulun teksti-käytänteissä painottuvat edelleen vahvasti perinteiset painetut tekstit, kuten aapinen sekä oppi- ja harjoituskirjat (Luukka ym. 2008; Korkeamäki & Dreher 2011; Kupiainen 2011)


Lukeminen 2000-luvulla

(Walsh 2005; Korkeamäki 2013)

Painetun tekstin lukeminen Multimodaalisen tekstin lukeminen

Aistit: Näkö, osittain tunto Näkö, tunto, kuulo, kinestetiikka

Esitystapa: Sanallinen: äänensävy, sanaleikit, huumori; sivun taitto, tekstin fontti, välimerkit

Kuvallinen: median valinta, grafiikka, animaatiot, valikot, hyperlinkit

Lukemisen kulku:

Pääsääntöisesti lineaarinen ja peräkkäinen

Ennakoimaton: ei lineaarista eikä peräkkäistä, vaan lukija valitsee ja ohjaa lukemistaan interaktiivisesti median kanssa

PIRLS 2011 (Sulkunen 2013; Kupari, Sulkunen, Vettenranta & Nissinen 2012)


Monilukutaito (Luonnos perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi 2014)

• Osa tulevaisuuden edellyttämää laaja-alaista osaamista

• Jatkumona koko perusopetuksen ajan osana kaikkien oppiaineiden opiskelua

• Kykyä hankkia, muokata, tuottaa, esittää, arvioida ja arvottaa tietoa

• Oppimisen lähtökohtana rikas tekstiympäristö • Multimodaalisuus • Sisältää mm. peruslukutaidon, kirjoitustaidon,

matemaattisen lukutaidon, kuvanlukutaidon, medialukutaidon ja digitaalisen lukutaidon

• Arkikielestä kohti eri tiedonalojen käsitteellisen kielen ja esitystapojen hallintaa


Monilukutaidon pedagogiikka (Luonnos perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi 2014)

• Monimuotoiset ja erikieliset tekstit sekä niiden kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen

• Ongelmien ratkaiseminen ja uuden tiedon tuottaminen • Viestintätaitojen kehittyminen perinteisissä ja monimediaisissa

teknologisesti tuetuissa oppimisympäristöissä • Yksin sekä yhdessä muiden kanssa - yhteisöllisyys • Oppilaan vapaa-ajan tekstien tärkeys ja niistä nousevat tulkinnat maailmasta • Oppilas aktiivisena osallistujana ja vaikuttajana • Opettajan monilukutaito?


Monilukutaito suomi toisena kielenä -opetuksessa

• S2-oppijat monilukutaidon ytimessä: • Monikielisyys lähtökohtana

• Oppijoiden arki ja taustat vaikuttavat lähtökohtaisesti opetukseen

• Toiminnan autenttisuuden tärkeys tunnistettu opetuksessa

• Sähköisten medioiden tärkeys ylirajaisessa viestinnässä


Lukemaan oppijan ”kolmas tila” (Jokinen 2011, Geetä 1990 ja Bhabhaa 1994 mukaillen)


• ’Kolmas tila’ - kulttuuristen sekoittumien välitila, joka etsii ja luo uusia näkökulmia, sekoittaa olemassa olevia rajoja ja kyseenalaistaa vallitsevia kulttuurin ja identiteetin kategorisointeja; häiritsevä ja kysyvä ilmaisun muoto (Bhabha 1994; Saukkonen 2007)


Puhelinpelit lukemisen ja kielen oppimisessa

Pelialusta, älytarrat ja NFC-kosketuspuhelin


• Kosketuspuhelin-oppimispelejä mm. värit, numerot, kuukaudet ja vuodenajat, joulu, kevät, jalkapallo, kehonosat, yksikkö & monikko

• Near Field Communication (NFC) -teknologiaan pohjautuvat pelit kehitetty yhteistyössä Tietotekniikan osaston kanssa

Kumpi voittaa, FC Barcelona vai Real Madrid?

• Jalkapalloa pelattiin ulkona sekä sisällä kahden pöytäpelin voimin; pelaamisesta keskusteltiin, luettiin ja kirjoitettiin

• Sanat jalkapallopeliin valitsi 7-vuotias Temen

• Intoa, liikettä ja hikeä riitti näissä lukutuokioissa


Populaarikulttuuri osana arkea

• Oppijoiden vapaa-ajan ympäristö osana koulutyöskentelyä motivoi lukutaitojen harjoitteluun

”Bring your own device”

• Kaikkein yksinkertaisinta on hyödyntää jo olemassa olevia teknologioita, kuten oppilaiden omia kännyköitä

• Lähes kaikilla kännyköillä voi valokuvata, nauhoittaa puhetta, ottaa videota • Tuotoksia voi hyödyntää kirjoittamisessa,

blogin pitämisessä, puheen analysoinnissa

• Kuvia voi ohjata ottamaan tietyistä sanaryhmistä, esim. kotitehtävänä kuvata hedelmiä kaupassa tai vastakohtia

• Kännykkäkuvista voi myös koostaa oman sanakirjan*

*Kiitokset ideasta Hilkka Kauhaselle Ouluun

Digitaalikamera matkassa Ideasta kiitokset Johanna Haloselle Helsinkiin

Iloa iPadista* • Opettajan oma iPad käytössä luokassa

> soveltuu hyvin eriyttämiseen • Erilaisten sovellusten etsiminen, kokeileminen ja

käyttö • Käännösohjelma Google Translate • Sanaston harjoittelu:

• Line Brush (piirrä ja kirjoita) • Explain everything (selitä, piirrä, videoi;

pohjana voi käyttää valokuvaa) • Morfo (puhuvia päitä, voi nauhoittaa

puhetta ja lisätä esim. tunteita) • Sound touch (kuvia ja ääniä eri

sanaryhmistä) • Video touch (maksullinen) • Human body (ihmisen anatomia)

• Puppet pals 2 omien tarinoiden ja näytelmien tekemiseen

*Näiden löytämisestä kiitos kuuluu Outi Laitiselle Ouluun!

Päivityksiä blogissa

• Blogin luominen blogspotissa tai wordpressissa on hyvin helppoa – edellyttää sähköpostiosoitetta ja kirjautumista

• Blogiin päivitetään kuvia, tekstejä, kuulumisia, linkkejä, videoitakin

• Oppilaan päivityksen voi jakaa yhteisesti koko ryhmän kanssa sekä oppilaan perheen kanssa (jopa oppilaan kotimaahan)

• Blogin voi sulkea muilta kuin esim. oman luokan oppilailta

Digitarinat ja kOuluTV

• Animaatiot / haastattelut / dokumentit / fiktiot / musiikkivideot…

• Kesto 3—5 minuuttia • PhotoStory 3 tai Windows

Movie Maker ilmaisia (ks. myös iPadin versiot!)

• Julkaisemisen mahdollisuus kOuluTV:ssä (huom. Tekijönoikeudet ja yksityisyys)

• Esim. kummioppilaat voivat opastaa nuorempiaan

http://www.youtube.com/user/kOuluTV

Mitä digitaaliset teknologiat muuttavat monilukutaidon pedagogiikassa?

• Opetussuunnitelman tavoitteet toteutuvat

• Lasten ja nuorten vahvuudet, asiantuntemus ja arki tulevat näkyviksi

• Oppimisympäristö laajenee

• Oppijoiden aktiivisuus: valitseminen, päätösten tekeminen, sisällön tuottaminen

• Yhdessä oppiminen

• Lukemisen kehollisuus


Lukutaitojen pedagogiikan monimuotoisuus (Jokinen ym. 2013 Walshia 2005, 2010 mukaillen; ks. myös Leander & Boldt 2012)


Kiitokset!

Päivi Jokinen Future School Research

[email protected] www.oulu.fi/ktk/fsr

Olemme myös Facebookissa: “Future School Research 2nd Wave”

Kommentteja?

Ideoita?


mailto:[email protected]

http://www.oulu.fi/ktk/fsr

http://www.oulu.fi/ktk/fsr

Lähteet • Barton, D. – Hamilton, M. (2000). Literacy practices. Teoksessa Barton, D. – Hamilton, M. – Ivanič,

R. (toim.). Situated literacies. Reading and writing in context. 7–15. London, New York: Routledge. • Bhabha, H. K. (1994). The location of culture. London, New York: Routledge. • Gee, J. (1990). Social linguistics and literacies. Ideology in Discourses. Critical perspectives on

literacy and education. London, New York, Philadelphia: The Falmer Press. • Jokinen, P. (2011). Lukemaan oppijan kolmas tila. Monikulttuurisen lapsen identiteetin

rakentuminen kodin ja koulun tekstikäytänteiden jännitteessä. Pro gradu -tutkimus. Oulu: Oulun yliopisto.

• Jokinen, P. – Palmgren-Neuvonen, L. – Hytönen, M. – Cortés, M. – Riekki J. – Korkeamäki, R.-L. (2013). Millaista on tulevaisuuden lukutaitojen pedagogiikka? Tutkimus- ja kehittämistyötä perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta. Syyskuu 2013. Kielikoulutuspolitiikan verkoston verkkolehti.

• Korkeamäki, R.-L. (2013). Lukutaito muuttuvissa ympäristöissä. Puheenvuoro valtakunnallisessa Lukuinto-seminaarissa 12.2.2013. Oulu.

• Korkeamäki, R.-L. & Dreher, M. J. (2011). Early literacy practices and the Finnish national core curriculum. Journal of Curriculum Studies. Volume 43 Number 1. New York: Routledge.

• Kupari, P., Sulkunen, S., Vettenranta, J. & Nissinen, K. (2012). Enemmän iloa oppimiseen. Neljännen luokan oppilaiden lukutaito sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen. Kansainväliset PIRLS- ja TIMSS-tutkimukset Suomessa. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Finnish Institute for Educational Research.

• Kupiainen, R. (2011). Visuaalinen maailma, koulu ja oppiminen. Teoksessa Pohjola, K. (toim.) Uusi Koulu: oppiminen median aikakaudella. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.

• Lankshear, C. – Knobel, M. 2006. New Literacies: Everyday Practices and Classroom Learning. Berkshire, England: Open University Press.


• Luukka, M.-R. – Pöyhönen, S. – Huhta, A. – Taalas, P. –Tarnanen, M. – Keränen, A. (2008). Maailma muuttuu – mitä tekee koulu? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla. Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.

• OPS 2016. Luonnos perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi 2014. 14.11.2012. Osoitteessa http://www.oph.fi/ops2016/perusteluonnokset. Viitattu 9.5.2013.

• Pahl, K. – Rowsell, J. (2005). Literacy and education. Understanding New Literacy Studies in the classroom. Los Angeles, Lontoo, New Delhi, Singapore, Washington DC: Sage Publications.

• Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS) 2004. Helsinki: Opetushallitus. • Pitkänen-Huhta, A. (2000). Lukeminen ja kirjoittaminen tilanteeseen sidottuna toimintana.

Teoksessa Kalaja, P. & Nieminen, L. (toim.). Kielikoulussa – kieli koulussa. 121–138. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA.

• Saukkonen, P. (2007). Maahanmuutto, monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka: taustatietoja tutkimukselle ja toiminnalle. Cuporen verkkojulkaisuja 1/2007. Osoitteessa http://www.cupore.fi-/documents/monikulttuurisuus_taustatietoja.pdf. Viitattu 1.5.2007.

• Street, B. V. (1984). Literacy in theory and practice. Cambridge studies in oral and literate culture 9. Cambridge: Cambridge University Press.

• Sulkunen, S.(2013). Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa. Puheenvuoro valtakunnallisessa Lukuinto-seminaarissa 12.2.2013. Oulu.

• Walsh, M. (2005). Reading visual and multimodal texts: how is ‘reading’ different? Australian Journal of Language and Literacy, Vol. 29, No 1. 24-37.

• Walsh, M. (2010). Multimodal Literacy: What does it mean for classroom practice? Australian Journal of Language and Literacy, Vol. 33, No 3. 211–239.


http://www.cupore.fi/documents/monikulttuurisuus_taustatietoja.pdf



lukemaan oppijan kolmas tila - oulu.fi oppijan kolmas tila_esitys 081013.pdfdigitarinat ja koulutv...

Documents