luonnos kh 15052017 valtuustokauden 2013-2016 raportti · raportti valtuustokaudelta 2013 – 2016...
TRANSCRIPT
LUONNOS KH15052017
1
LIMINGAN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti valtuustokaudelta 2013 – 2016 ja suunnitelma vuodelle 2017
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yleisesti hyväksytty tavoite, arvo, jonka eteen yksilöt ja yhteisöt toimivat.
Hyvinvointityön hyvien käytäntöjen vahvistamisessa, kuntalaisten omavastuun toteutumisessa ja uusien toimintatapo-
jen kehittämisessä tarvitaan koko kuntaa: kuntalaisia, yhteisöjä sekä kunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä.
Jokainen voi vaikuttaa omilla elintavoillaan merkittävästi terveyteen ja hyvinvointiin. Vastuu hyvinvointia ja terveyttä
tukevista valinnoista on jokaisella kuntalaisella itsellään. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on otettu nykypäivän
kuntajohtamisen ytimeen. Kunnan kaikki toiminta, päätöksenteko ja johtaminen tähtäävät lopulta ihmisten hyvin-
voinnin edellytysten ja kokemusten vahvistamiseen. Tämän tunnistaminen, tunnustaminen ja saattaminen käytäntöön
vaativat edelleen niin ajattelutavan kuin toimintatapojenkin uudistamista. Limingan kunta pyrkii omalta osaltaan jär-
jestämään asukkaiden hyvinvointia edistäviä palveluita eri väestöryhmien tarpeiden mukaan kunnan talouden kanto-
kyvyn rajoissa. Kunta ottaa huomioon hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen toiminnassaan ja päätöksissään.
Limingan kuntajohtamisessa on kehitetty valtuustokauden ajan hyvinvointijohtamista ja systemaattista hyvinvoinnin
edistämistyötä sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla. Samalla on kerätty kokemusta organisoitumisesta, haettu
toimintatavoille mielekästä muotoa ja kehitetty tiedonkeruun työvälineitä ja raportointia. Tavoitteena on ollut löytää
juuri Limingan kokoiselle toimijalle optimaalinen tapa nivoa hyvinvointityö osaksi normaalia arkea. Ymmärrys hyvin-
vointityön merkityksestä on syventynyt ja sen painoarvo toiminnassa on vahvistunut.
Limingan visio 2020 Liminka on itsenäinen 15.000 asukkaan dynaaminen kaupungin ja maaseudun kohtaamispaikka, jossa uusiutuva palve-
luverkosto luo viihtyisää ja turvallista tulevaisuutta. Uusi liminkalaisuus perustuu yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä
ja ympäristöstä, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yrittäjyyteen Limingan kunnan arvot ovat luovuus, asukasläh-
töisyys, kustannustietoisuus ja vastuullisuus.
Strategiset päämäärät kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä
1. Asukkaiden omavastuun vahvistaminen
2. Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen
3. Syrjäytymisen ehkäisy
4. Työllisyyden edistäminen
5. Kansantautien väheneminen
6. Ikäihmisten palveluiden kehittäminen
VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2016
Hyvinvointikatsaus
Limingan kunta pyrkii toimillaan siihen, että Liminka on viihtyisä ja turvallinen paikka asua. Lähtökohta on, että ihmis-
ten sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta tulisi lisätä ja samalla vähentää eriarvoisuutta, köyhyyttä ja
syrjäytymistä. Keskeistä on väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä tukeva toiminta. Kyse on samaan aikaan terveel-
listen elintapojen vahvistamisesta ja erityisesti sairauksien vähentämisestä ja terveyserojen kaventamisesta. Yksi
avainsanoista on ennaltaehkäisevä työ. Vain sen osaamisen kartuttamisen avulla sairaudet ja sosiaaliset ongelmat
kyetään tunnistamaan ajoissa ja tarvittavat tukitoimet käynnistetään oikea-aikaisesti, siis mahdollisimman varhain.
Jokaisen ihmisen ulottuvilla tulisi olla terveellinen ja turvallinen elin- ja työympäristö.
Limingassa hyvinvointityön kokonaiskoordinoinnista vastaa kunnanjohtaja keskeisten johtavien viranhaltijoiden ja
asiantuntijatyöntekijöiden tukemana. Hyvinvointiryhmän puheenjohtajuutta hoitaa perusturvajohtaja. Lähtökohtana
on ymmärrys siitä, että hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien kuntalaisten asia ja työ on osa kuntaorganisaation työn-
tekijöiden ja esimiesten jokapäiväistä toimintaa. Tavoitteena on, että hyvinvoinnin edistämisen on läsnä kaikkialla ja
osa normaalia rutiiniomaista työskentelyä ja päätöksentekoa toimintojen eri tasoilla. Tällöin työtä tehdään yhtä aikaa
LUONNOS KH15052017
2
ja osana kaikkea muuta toimintaa. Hyvinvointikertomuksen toteutumista on vuosittain arvioitu. Toteumassa esitetään
se, miten toiminnassa on edetty valtuustokausittaiseen hyvinvointikertomukseen kirjattujen tavoitteiden suuntaan.
Näin on varmistettu, että edetään hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti.
Hyvivointikertomuksen indikaattoritiedot ovat vuosilta 2008 – 2016 sen mukaan, miten ne ovat päivittyneet
SotkaNetin tietoihin. Näiden lisäksi on hyödynnetty muita teemoihin liittyviä indikaattoritietoja. THL sähköisti Koulu-
terveyskyselyn vuonna 2015. Tiedonkeruuseen liittyneiden teknisten ongelmien vuoksi kaikki kunnat eivät saaneet
kuntakohtaisia tuloksia, Liminka oli yksi näistä kunnista.
Kuntavisiossa liminkalaisuus perustuu yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja ympäristöstä, sosiaaliseen oikeudenmu-
kaisuuteen ja yrittäjyyteen. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on liittynyt keskeisesti Limingan strategisen joh-
tamisen päämääriin vuosina 2013 – 2016. Ensisijainen vastuu omasta ja läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä on
jokaisella ihmisellä itsellään. Kunnan tehtävänä on tukea asukkaiden hyvinvointia edistäviä valintoja sekä vahvistaa
hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kunnan ohjelmatyössä on painotettu lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia,
unohtamatta työikäisten ja ikäihmisten hyvinvointia.
Liminkalaisten korkea koulutustaso, matala pienituloisuusaste ja tuloerojen tasaisuus ovat positiivisia lähtökohtia
väestön hyvinvointiin ja talouteen. Tuloeroihin keskeisimmin vaikuttavat tekijät ovat työllisyys ja työttömyys. Työttö-myyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden lisääntymisen kehityssuunta on haaste hyvinvoinnissa. Nuorisotyöttömyys
on Limingassa vertailukuntien pienin. Työllä on suuri merkitys hyvinvoinnille. Merkitys ei ole pelkästään taloudellinen
vaan myös työssä viihtyminen liittyy olennaisesti hyvinvointiin ja syrjäytymiskehityksen estämiseen. Vuoden 2013
alusta tuli voimaan nuorisotakuu, jonka mukaisesti alle 25-vuotiaalle työttömälle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistu-
neelle taataan kolmen kuukauden kuluessa töitä, koulutusta tai muita työllistymistä auttavia tukitoimia. Limingassa ja
Tyrnävällä oli vuonna 2015 vertailukunnista vähiten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17 – 24 –vuotiaita 5,6 % (koko
maa 8,3 %). Myös vuonna 2015 nuorisotyöttömyys on vertailukuntien pienin 17,6 % (koko maa 17,3 %).
Limingassa valtionosuuslaskelman pohjana käytettävä THL sairastavuusindeksi (2014) on 101,0 ikävakioituna. Kelan
sairastavuusindeksi vuodelta 2015 oli 100,7. THL:n sairastavuusindeksit (aivoverenkiertohäiriö, sepelvaltimotauti,
tukiliikuntaelin, mielenterveys, syöpä ja tapaturmat) julkaistiin ensimmäisen kerran 2011, mutta jo nyt on nähtävissä
suunta parempaan. Vertailukunnista ainoastaan Lempäälän arvo oli matalampi. Indeksissä kunkin sairausryhmän ylei-
syyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ao. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden,
elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta.
Arvokkaan lisän kunnan tuottamiin palveluihin kuntalaisten elämänlaadun, osallisuuden ja hyvinvoinnin tukemisessa
ovat tuoneet kuntalaisia edustavat yhteisöjen ja järjestöjen toiminta. Kuntalaisten omatoimisuutta ja yhteistyötä
ylläpitävää toimintaa on kunta vuosittain tukenut myöntämällä yhteisöjen ja urheiluseurojen toimintaan avustuksia.
Limingan kunnan tuottama palvelutarjonta ei toteudu ilman terveitä ja hyvinvoivia työntekijöitä. Kunta panostaa
työntekijöidensä ja työyhteisöjensä hyvinvointiin ja se on hyvä, sillä se heijastuu välittömästi kuntalaisten saamaan
palveluun.
Hyvinvoivat lapset oppivat paremmin ja terveet työntekijät viihtyvät työelämässä pidempään. Toimintakykyiset van-
hukset ovat onnellisempia ja voivat asua omissa kodeissaan. Terveys paitsi lisää ihmisten hyvinvointia, se on myös
taloudellisesti erittäin kannattavaa. Hyvinvointi- ja terveyserojen kasvut tulevat kalliiksi. Terveyseroja kaventamalla,
ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen kautta voidaan vähentää kustannuksia ja samalla väestön työ- ja toiminta-
kyky kohenee. Useiden tutkimusten perusteella on todettu, että 20 prosenttia väestöstä kuluttaa 80 prosenttia palve-
luiden voimavaroista. Terveyseroista johtuviin kustannuksiin voidaan vaikuttaa erityisesti sillä, että kaikkein heikoim-
massa asemassa olevien terveys kohenee. Kunnan terveydenedistämistyö ja sen aktiivisuus tulee esiin TEA -viisarissa, joka on kunnan terveyden edistämisaktii-
visuutta kuvaava mittari. Tiedonkeruuta hoitaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Terveydenedistämisaktiivisuu-
den (TEA) ulottuvuudet kuvaavat toimintaa eri näkökulmista. Perusajatuksena on, että toimiakseen laadukkaasti ja
tehokkaasti kunnan on huomioitava nämä näkökulmat. Terveyden edistämisen aktiivisuutta kuvataan muun muassa
sitoutumisen, johtamisen, terveysseurannan ja tarveanalyysin, voimavarojen, yhteisten käytäntöjen ja osallisuuden
kautta. Terveydenedistämisaktiivisuutta seurataan eri toimialoilla: kunnan johto (kunnan strateginen johtaminen),
perusopetus, lukiokoulutus, liikunta, perusterveydenhuolto ja ikääntyneiden palvelut.
LUONNOS KH15052017
3
Valtuustokauden aikaisissa vuosittaisissa hyvinvointikatsauksissa on tarkasteltu ja arvioitu edellisvuoden toteumaa.
Toteumassa on esitetty se, miten vuosittaisessa toiminnassa on edetty valtuustokausittaiseen hyvinvointikertomuk-
seen kirjattujen tavoitteiden suuntaan.
Limingan kunnan strategiassa 2013 – 2016 sekä vuosittaisissa talousarviossa ja taloussuunnitelmissa on kaikille tulos-
alueille asetettu sitovia hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä tavoitteita, joiden toteutumista seurataan sekä osa-
vuosikatsauksien että tilinpäätöksen yhteydessä.
Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita asukkaiden hyvinvointia
edistäviä palveluja järjestetään eri väestöryhmien tarpeiden ja kunnan rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Hyvin-
voinnin ja terveyden edistäminen huomioidaan kaikissa toiminnoissa. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan siirtämällä
painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin ja laitosmaisesta asumisesta kotona asumi-
seen.
Palveluverkkoa kehitetään järjestämällä kuntalaisille nykyaikaiset palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla. Palvelujen
järjestämistä ohjataan erikseen laadittavilla palvelujen järjestämissuunnitelmilla. Asukkaiden hyvinvointi turvataan
julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannolla.
1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
Keskeisimmät muutokset kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa
Liminka on väestörakenteeltaan Euroopan nuorin kunta. Kunnan väestön keski-ikä on 31 vuotta. Väkiluvun kasvu on
hidastunut. Lapsiperheitä kaikista perheistä on 62,2 % (v. 2015).
Väestöennusteen mukaan ikääntyneiden (yli 75 v) määrä kasvaa tasaisesti ja rauhallisesti lähivuosina. Kuitenkin vuo-
teen 2030 mennessä ikääntyneiden määrä kaksinkertaistuu tämän hetkiseen määrään verrattuna.
Ikärakenne Limingassa 2016
LUONNOS KH15052017
4
Huoltosuhde, demografinen
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Liminka 74,0 74,1 75,2 74,7 75,0 76,8 77,1 77,8 77,7
Kempele 54,4 53,9 56,0 57,0 58,6 59,9 61,8 63,5 64,0
Oulu 45,5 45,7 46,3 47,4 48,3 49,4 50,0 50,6 51,2
Tyrnävä 70,7 72,0 72,7 74,4 76,0 77,8 79,4 79,8 78,7
Raisio 50,2 50,6 51,2 52,1 53,8 55,3 56,8 58,1 58,2
Lempäälä 53,6 54,9 55,7 58,1 59,5 61,4 62,3 63,3 63,8
Koko maa 50,3 50,6 51,6 52,9 54,3 55,8 57,1 58,2 59,1
Väestön huoltosuhde eli huollettavien lasten ja ikäihmisten suhde työikäisiin vuonna 2016 oli 77,7. Arvo on noussut
tasaisesti vuoteen 2015 asti. Vuonna 2016 se oli edellisen vuoden tasossa. Limingassa huoltosuhde heijastaa kunnan
nuorta ikärakennetta.
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Liminka 372 382 389 392 401 408 410 413
Kempele 379 384 390 394 399 401 408 410
Oulu 389 394 399 402 406 411 416 419
Tyrnävä 298 303 310 315 321 326 332 334
Raisio 314 318 321 325 329 334 337 339
Lempäälä 367 373 382 388 394 400 406 411
Koko maa 325 330 335 340 345 351 355 358
45,0
50,0
55,0
60,0
65,0
70,0
75,0
80,0
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Huoltosuhde, demografinen
Liminka
Kempele
Oulu
Tyrnävä
Raisio
Lempäälä
Koko maa
260
280
300
320
340
360
380
400
420
440
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Koulutustasomittain
Liminka
Kempele
Oulu
Tyrnävä
Raisio
Lempäälä
Koko maa
LUONNOS KH15052017
5
Väestön koulutasomittain ilmaiseen väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun
korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Liminkalaiset ovat opiskelleen keskimäärin 4,1 vuotta
peruskoulun jälkeen. Tällä indikaattorilla mitattuna liminkalaiset ovat koko maahan verrattuna keskimäärin paremmin
koulutettuja.
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Liminka 116,6 114,4 113,3 112,4 109,8 104,8 103,6 100,7
Kempele 102,7 107,1 105,2 102,4 100 100,5 101,4 102,4
Oulu 107,4 107,8 107,7 107,9 107,6 108,4 108,5 107,9
Tyrnävä 109 110 109,6 113,3 113,6 114 108,5 107,9
Raisio 91,9 92,1 92,4 93,7 92,5 94,2 95,4 98,6
Lempäälä 92,1 89,6 88,9 88,2 90,2 90,8 91,3 91,3
Koko maa 100 100 100 100 100 100 100 100
Sairastavuusindeksi on laskenut tasaisesti vuodesta 2008 vuoteen 2015 ollen 100,7. Vertailukunnista Oulussa, Tyrnä-
vällä ja Kempeleessä indeksi on korkeampi.
2011 2012 2013 2014 2015 2016
103 Diabetes 116,3 114,6 118,1 116,0 113,2 113,3
112 Psykoosit 83,8 80,1 79,4 78,3 81,3 77,8
201 Sydämen vajaatoiminta 149,0 154,0 165,9 151,8 141,2 141,8
202 Nivelreuma 139,1 141,4 132,1 133,8 133,1 130,2
203 Astma 141,1 140,1 133,6 138,8 136,1 131,1
205 Verenpainetauti 135,7 133,9 132,5 133,6 134,3 131,3
206 Sepelvaltimotauti 129,6 127,8 129,0 130,5 128,8 127,0
Kansantauti-indeksi 127,8 127,4 127,2 126,1 124,0 121,8
85
90
95
100
105
110
115
120
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu
Liminka
Kempele
Oulu
Tyrnävä
Raisio
Lempäälä
Koko maa
50,0
70,0
90,0
110,0
130,0
150,0
170,0
190,0
2011 2012 2013 2014 2015 2016
Kansantauti-indeksi
103 Diabetes
112 Psykoosit
201 Sydämen
vajaatoiminta202 Nivelreuma
203 Astma
205 Verenpainetauti
206 Sepelvaltimotauti
Kansantauti-indeksi
LUONNOS KH15052017
6
Yllä olevassa taulukossa näkyy arvot kansantaudeittain. Kansantauti-indeksi on laskenut vuodesta 2011 (127,8), vuo-
den 2016 indeksi oli 121,8. Psykooseja lukuun ottamatta kansansairauksien indeksit ovat kuitenkin valtakunnallisesti
korkeat.
Kuolleisuusindeksi on laskenut vuodesta 2011 (99,4) ollen 2015 vertailukuntien pienin 80,2. Lääkekorvausindeksi puo-
lestaan on pysynyt vertailukuntien korkeimpana ollen 116,4 (vuonna 2011 arvo oli 117,8).
Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi on laskenut vuodesta 2011 (165,4) vuoteen 2013 (140,1). Indeksi on vertailukunnista
edelleen korkein Limingassa. Tyrnävällä luku on 100,9 ja Raisiossa ja Lempäälässä alle 100. Indikaattori ilmaisee tuki-
ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä vuoden lopussa olleiden 16 - 64-vuotiaiden osuuden suh-
teutettuna vastaavanikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon.
2008 2009 2010 2011 2012 2013
Liminka 190,90 163,60 287,40 195,10 104,50 102,30
Kempele 55,30 45,90 60,70 50,70 46,50 38,50
Oulu 74,50 62 59,90 59,50 62,80 45,80
Tyrnävä 87 100,30 149,80 48,30 61,80 152,10
Raisio 103,70 149,50 116,60 131,20 108,50 123,90
Lempäälä 59,20 56,80 52,80 63,80 55,40 47,70
Koko maa 81,80 91,40 93,80 93,40 80,20 81,60
Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset ovat olleet huolestuttavan korkeat.
Lukemat on saatu laskuun liikenneturvallisuutta parantamalla tieliikennejärjestelyin mm. liikennevalot, liikenneympy-
rät, pyörätiet ja alikäytävät. Kyläkeskuksessa on lisäksi huomioitu erityisesti jalankulkijat, ns. punainen matto. Nämä
toimenpiteet tuottavat tulosta ja vuodesta 2010 arvo on laskenut.
Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kouluterveyskysely suoritetaan joka toinen vuosi peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaille sekä lukion 1. ja 2. luokan oppi-
laille. Viimeisin kysely on tehty vuonna 2013. Vuonna 2015 tehtiin uusi kysely, mutta tietojen käsittelyn yhteydessä
tapahtuneen virheen takia, Limingan kuntaan ei toimitettu kouluterveyskyselyn tuloksia.
LUONNOS KH15052017
7
Peruskoulun 8. - 9.-luokkalaisten koulu-uupumus ja väsymys ovat vähentyneet vuoden 2013 kouluterveyskyselyn mu-
kaan. Apua masentuneisuuteen on haettu enemmän ammattiauttajilta kuin aikaisempina vuosina. Avun hakijoista
enemmistö on ollut tyttöjä. Tupakointi ja humalahakuinen juominen sekä koulukiusaaminen ovat edelleen vähenty-
neet. Hengästyttävän liikunnan harrastaminen on lisääntynyt koko ajan vuodesta 2003 yläasteikäisillä nuorilla.
Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden huolenaiheina ovat kouluterveydenhoitajan
ja koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi kuin edellisessä kyselyssä vuonna 2011. Lisäksi toistuva
rikkeiden teko lisääntyi.
Nuoret ja nuoret aikuiset
12
13
9
23
25
7
7
12
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kokee terveydentilansakeskinkertaiseksi tai huonoksi
Päivittäin vähintään kaksioiretta
Väsymystä lähes päivittäin
Niska- tai hartiakipujaviikoittain
Päänsärkyä viikoittain
Kohtalainen tai vaikeaahdistuneisuus
Koulu-uupumus
Ylipaino
%
Liminka
2005 (n=177) 2007 (n=212) 2009 (n=258) 2011 (n=253) 2013 (n=289)
KOETTU TERVEYS
Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely
Vakioidut prosenttiosuudet
36
25
47
23
18
22
10
4
5
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Ei syö aamupalaa joka arkiaamu
Ei syö koululounasta päivittäin
Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä
Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa
Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän
Nukkuu arkisin alle 8 tuntia
Tupakoi päivittäin
Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa
Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran
%
Liminka
2005 (n=177) 2007 (n=212) 2009 (n=258) 2011 (n=253) 2013 (n=289)
TERVEYSTOTTUMUKSET
Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely
Vakioidut prosenttiosuudet
10
8
4
25
24
3
5
12
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kokee terveydentilansakeskinkertaiseksi tai huonoksi
Päivittäin vähintään kaksioiretta
Väsymystä lähes päivittäin
Niska- tai hartiakipujaviikoittain
Päänsärkyä viikoittain
Kohtalainen tai vaikeaahdistuneisuus
Koulu-uupumus
Ylipaino
%
Liminka
2005 (n=86) 2007 (n=90) 2009 (n=108) 2011 (n=107) 2013 (n=112)
KOETTU TERVEYS
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely
Vakioidut prosenttiosuudet
LUONNOS KH15052017
8
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat kokevat terveytensä vuoden 2013 kyselyn mukaan kaikilla osa-alueilla paremmaksi
kuin aikaisemmin. Myös terveystottumukset ovat parantuneet kaikilta muilta osin, paitsi ruutuaika arkipäivisin on
lisääntynyt.
Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan lukiolaisten huolenaiheina ovat vanhempien työttömyyden ja tupakoinnin lisään-
tyminen sekä perheen yhteisten ilta-ateriointien vähentyminen. Lisäksi koulussa kuulluksi tuleminen vähentyi, opiske-
luun liittyvät vaikeudet lisääntyivät ja avun saaminen koulukäynnin vaikeuksiin vähentyi.
Työikäiset
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Liminka 1,1 1,3 1,7 1,6 1,4 1,6 2,3 2,6 2,0
Kempele 1,9 1,6 2,2 2,3 2,2 2,7 3,2 3,6
Oulu 2,1 2,2 2,7 2,8 3,1 3,7 4,3 5,3
Tyrnävä 1,5 1,2 1,3 1,2 1,6 2,4 2,7 2,7
Raisio 0,8 0,5 1 1,2 1,4 1,7 2,5 3,1
Lempäälä 1,5 1,6 1,9 1,7 1,6 2,7 3,3 3,4
Koko maa 1,7 1,6 2,1 2,2 2,4 2,8 3,5 4,2
Pitkäaikaistyöttömyys on ollut nousussa vuoteen 2015 asti, ollen kuitenkin vertailukuntien pienin.
26
22
41
29
27
38
3
16
4
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Ei syö aamupalaa joka arkiaamu
Ei syö koululounasta päivittäin
Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä
Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa
Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän
Nukkuu arkisin alle 8 tuntia
Tupakoi päivittäin
Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa
Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran
%
Liminka
2005 (n=86) 2007 (n=90) 2009 (n=108) 2011 (n=107) 2013 (n=112)
TERVEYSTOTTUMUKSET
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely
Vakioidut prosenttiosuudet
0
1
2
3
4
5
6
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta
Liminka
Kempele
Oulu
Tyrnävä
Raisio
Lempäälä
Koko maa
LUONNOS KH15052017
9
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Liminka 14,7 14,7 21,2 20,8 17,5 16,9 21,1 24,7
Kempele 23,3 15,9 21,9 25,7 22,6 23,6 26,7 27,8
Tyrnävä 16,7 11,1 14,8 13,9 16,4 20,5 22,5 21,3
Oulu 19,8 17,2 21,3 22,8 23,8 24,5 26,8 30,8
Raisio 16,4 7,1 10,4 14,5 17 18,3 22,2 25,6
Lempäälä 24,2 16,7 20,7 20,8 20,1 27,6 30,9 29,5
Koko maa 21,4 15,7 20,4 23,4 24,2 25,1 27,8 31,1
Vuoden 2016 lopussa pitkäaikaistyöttömiä kaikista työttömistä oli 18,6 %.
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Liminka 7,3 9,2 8,2 7,8 8,1 9,7 10,9 10,6
Kempele 8,1 10,2 10,1 9 9,8 11,4 11,9 12,8
Tyrnävä 8,7 10,7 8,5 8,7 9,9 11,5 12,1 12,6
Oulu 10,8 13 12,6 12,2 13,1 15,2 16,2 17,2
Raisio 4,8 7,5 9,1 8,5 8 9,6 11,3 12,2
Lempäälä 6,3 9,3 9,1 8 7,9 9,9 10,7 11,6
Koko maa 8 10,3 10,1 9,4 9,8 11,3 12,4 13,4
0
5
10
15
20
25
30
35
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä
Liminka
Kempele
Tyrnävä
Oulu
Koko maa
Raisio
Lempäälä
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Työttömät, % työvoimasta
Liminka
Kempele
Tyrnävä
Oulu
Raisio
Lempäälä
Koko maa
LUONNOS KH15052017
10
Huhtikuussa 2016 aloitettiin työttömien HUB-kokeilu, jossa on tarkoituksena kehittää tehokasta työllistämisen mallia.
Panostamalla työttömyysasioiden hoitoon saatiin pitkäaikaistyöttömyys laskuun.
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Liminka 56 52 53 56 56 57 59 57
Kempele 56 58 55 56 56 59 57 59
Oulu 56 57 56 56 57 57 57 57
Tyrnävä 54 51 55 57 58 58 60 60
Raisio 58 58 59 58 59 58 58 58
Lempäälä 58 59 59 60 58 58 59 59
Koko maa 58 59 59 59 59 59 60 60
Limingassa keskimääräinen eläkkeelle siirtymisiä on tasaisesti noussut aina vuoteen 2014 asti. Vuonna 2015 se kuiten-
kin laski vuoden 2013 tasolle ja on Oulun ohella vertailukuntien alhaisin. Se on noin kolme vuotta alhaisempi kuin koko
maassa keskimäärin.
Ikähmiset Ikäihmisten palvelutarpeen kartoitusta ja palveluohjausta on tehostettu. Ikäihmisten päivätoimintaan, kotihoitoon ja
tehostettuun palveluasumiseen on laadittu kriteerit. RAI-toimintakykymittari on käytössä palvelutarpeen arvioinnissa,
kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa.
Vanhuspalvelukeskus valmistui kesäkuussa 2016, jolloin saimme kaikki ikäihmisten palvelut saman katon alle. Kunnan
omassa tehostetun palveluasumisen yksikössä, Joutsenkodissa, on 30 asukaspaikkaa. Lisäksi on käytössä tehostetun
palveluasumisen palveluseteli. Palveluseteli on käytössä myös kotihoidossa ja omaishoidon vapaissa.
5152535455565758596061
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä
Liminka
Kempele
Oulu
Tyrnävä
Raisio
Lempäälä
Koko maa
0
5
10
15
20
25
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä
Liminka
Kempele
Tyrnävä
Oulu
Raisio
Lempäälä
Koko maa
LUONNOS KH15052017
11
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Liminka 17,4 17,9 19,7 20 18,8 17,2 16 15,7
Kempele 13,6 13,4 16,1 15,4 13,5 13 12,3 13,2
Tyrnävä 10,3 11,4 13,5 12,9 13,9 13,1 13,1 11,2
Oulu 16,2 14,9 13,3 14,4 13,9 14,3 12,7 11,5
Raisio 8,1 7,4 7,7 7,3 7,5 8,5 8,9 9,8
Lempäälä 9,2 9,2 13 10,7 10,1 9,4 8,6 7,8
Koko maa 11 11,3 11,8 12,2 11,9 11,9 11,8 11,8
Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määrä 75 vuotta täyttäneistä tulisi olla valtakunnallisen suosituksen mukaan
13 – 14 % vastaavan ikäisestä väestöstä. Limingassa arvo oli 2015 vertailukuntien korkein 15,7 ylittäen valtakunnalli-
sen suosituksen. Vuoden 2016 lopussa luku oli 11,62 %.
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Liminka 5,4 5 4,2 5,3 5 6,1 5,5 6,2
Kempele 5,6 7,4 6,3 6,5 5,6 5,7 6 7,1
Tyrnävä 5,3 3,9 7,9 8,5 6,8 8,9 7,4 13,2
Oulu 3,5 4,2 4,2 4,4 4,3 4,8 5,2 5,9
Raisio 3,7 3,8 3,8 5,2 5,7 5,8 5,8 7,7
Lempäälä 5,5 3,3 3,6 3,1 5,2 4,9 5 4,5
Koko maa 4,6 5,1 5,6 5,9 6,1 6,5 6,7 7,1
0
2
4
6
8
10
12
14
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Tehostetun palveluasumisen piirissä 31.12. olleet 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä
Liminka
Kempele
Tyrnävä
Oulu
Raisio
Lempäälä
Koko maa
0
2
4
6
8
10
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Vanhainkodeissa tai pitkäaik. laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12.
Liminka
Kempele
Tyrnävä
Oulu
Raisio
Lempäälä
Koko maa
LUONNOS KH15052017
12
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Liminka 6 5 6 6,2 6,5 6,1 5,8 4,6
Kempele 2,6 2 2,3 2 2,6 1,2 0,9 0,6
Tyrnävä 7,8 7,5 6,7 3,8 4,1 2,7 2
Oulu 5,8 5,8 5,7 5,7 5,3 4,8 4,4 3,5
Raisio 5,6 5,2 4,8 4,2 3,5 3,4 3 0,4
Lempäälä 5,7 5,7 6 5,9 5,2 5,5 3,4 5
Koko maa 5,9 5,4 4,7 4,4 3,8 3,1 2,6 2,1
Valtakunnallisen suosituksen mukaan 75 vuotta täyttäneille ympärivuorokautista hoivaa tulisi järjestää 9 %:lle vastaa-
van ikäisestä väestöstä. Limingassa arvo vuonna 2015 oli 10,8 %, kun lasketaan yhteen tehostettu palveluasuminen ja
pitkäaikainen laitoshoito. Vuoden 2016 lopussa luku oli 12,3 %.
Pitkäaikainen laitoshoito päättyi Limingassa kesäkuussa 2016. Laitoshoitoa tarjotaan ainoastaan sairaalahoitoa tarvit-
seville ja asuminen järjestetään pääsääntöisesti tehostetussa palveluasumisessa, jos kotona asuminen ei onnistu.
2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi
Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen
1. Sähköisten palveluiden kehittäminen: - varhaiskasvatuksessa siirrytty sähköiseen tiedoksiantoon päätöksissä
- tekniset palvelut: tonttivarauksessa sähköinen järjestelmä, mahdollistaa paikannuksen
- sosiaalisen median käyttöä lisätty
- liitytty eArkisto ja sähköinen resepti on vakiintunut käyttöön
2. Palvelusetelin käyttöönoton laajentaminen - varhaiskasvatuksessa
- perusturvapalveluissa
• lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu,
• kotihoito
• tehostettu palveluasuminen
• omaishoidon vapaa ja harkinnanvarainen vapaa
3. Aukioloaikojen ja palveluverkon arviointi - poliittinen linjaus kouluverkosta on tehty
- markkinoita avattu yksityiselle palvelutuotannolle
4. Kuntalaiskyselyt - KiVa -tilannekartoitus keväisin koululaisille
- toisen asteen opiskelijoiden kurssipalautteen kerääminen
- senioribarometri 65 – 74-vuotiaille
- henkilökuljetukset ja joukkoliikennekuljetukset
- osallistuttu THL:n tekemään asiakastyytyväisyyskyselyyn äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta
LUONNOS KH15052017
13
Ennaltaehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen 1. Perhekeskustoiminta
- lasten, nuorten ja perheitten hyvinvointityöryhmä (hyvinvointijohtaminen)
- perhetyö on keskitetty sosiaalipalveluiden yhteyteen ja toimintamallina varhainen perheiden tukeminen
- perhetyötä on vahvistettu yhden työntekijän resurssilla ja ryhmätoiminnallisia työmenetelmiä käyttöönotta-
malla
- Yhteistyö järjestöjen kanssa on käynnistynyt Lasten kaste -hankkeen ja Liikkuva Liminka -hankeen myötä.
2. Lapset puheeksi -menetelmä - Lapset puheeksi -menetelmän koulutuksia on jatkettu ja menetelmää on otettu käyttöön.
3. Toisen asteen opiskelijoiden systemaattinen lukitestaus 4. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten oppilashuoltoryhmien
- käyttöönotto/opiskeluhuoltosuunnitelma
5. Toiminnalliset ja vanhemmuutta tukevat vanhempainillat - perhevalmennuksen isätyö
6. Suun ja hampaiden terveyden painopisteen muuttaminen - käynnit suuhygienistillä ovat lisääntyneet ja suuhygienistit ovat olleet mukana mm. Esikko –ryhmissä
7. Liikuntamahdollisuuksien esiintuominen ja parantaminen - Henkilöstölle on järjestetty täydennyskoulutusta; esim. Metsämörri –ohjaajakoulutus
8. Liikuntareseptin käyttöönotto - Hankerahoitusta haettu liikuntareseptin ja liikuntapalveluiden kehittämiseen
- koulutettu henkilökuntaa kuntouttavaan työotteeseen
Syrjäytymisen ehkäisy Osallisuuden mahdollistaminen
- avustuspolitiikan linjauksen valmistelu on aloitettu.
- tiivistetty yhteistyötä eri järjestöjen ja seurakunnan kanssa;
- vähävaraisille perheille joulurahaa ja -lahjoja
- kunta mukana nuorten miesten Tie armeijaan valmennuksessa
- Kerhosta kaveri kaikille –hanke
Osallisuuden tukeminen - työpajatoiminta
- sosiaalisen työllistämisen kehittäminen on aloitettu
Kansantautien väheneminen Terveellisten elämäntapojen tukeminen
- terveyskasvatuksen ja elämäntapaohjauksen tehostaminen (perusturvapalvelut, sivistyspalvelut)
- järjestetty ravitsemukseen ja tupakointiin liittyviä teematapahtumia koululaisille;
LUONNOS KH15052017
14
- vuoden palkitut –teemapäivä, Liikkuva Liminka –hanke, On POP liikkua –tapahtumat syksyllä, OAMK:n opiske-
lijoiden järjestämä hyvinvointiin liittyvät tietoiskut ja ensiapukoulutukset yms., Smokefree, Suomimies liikkuu
bussi, Valio + stipendit
- Liikunnan ja liikkumisen tukeminen (esim. liikuntaresepti on haettu rahoitusta), (vastuutahona kaikki palve-
lut)
- omahoitopiste avattu uuteen terveyskeskukseen
- painonhallintaryhmiä on vedetty yhteistyössä kansalaisopiston kanssa
- tehtiin päätös savuttomasta kunnasta.
Liitteenä olevissa taulukoissa kuvataan arvioinnit tarkemmin.
3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset
Vuoden 2017 ajan painopisteet säilyvät samoina kuin valtuustokaudella 2013 – 2016. Valtuustokauden 2017 – 2020
hyvinvointikertomus/- suunnitelma laaditaan 31.1.2018 mennessä. Valmistelutyöhön osallistuvat uudet valtuutetut.
Hyvinvointikertomus on integroitu kuntastrategian ja talousarvion kanssa. Kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman
yhteisissä tavoitteissa on hyvinvointikertomuksen tavoitteet ja toteumaa seurataan neljännesvuosittain.
Valtuustokauden 2013 – 2016 aikana Limingassa on erityisesti kiinnitetty huomioita kuntalaisten aktiivisuuden lisää-
miseen. Kouluissa on ollut Liikkuva Liminka –hanke. Vuonna 2015 aloitettu liikuntaresepti ja liikuntaneuvonta –
hankkeessa puolestaan kohderyhmä ovat olleet aikuiset. Kehittämistyö saatiin hyvään alkuun vuoden 2015 aikana.
Vuoden loppuun 2016 loppuun mennessä oli kirjoitettu 187 liikuntareseptiä 179 asiakkaalle ja liikuntaneuvontaa an-
nettu 278 kertaa 149 asiakkaalle. Keväällä 2016 ruvettiin kirjaamaan myös puheeksi otto, yhteensä 2 615 kirjausta
1 915 asiakkaalle. Hanke selvästi aktivoi myös kunnan sekä seurojen ja yhdistysten välistä yhteistyötä. Hanke jatkuu
edelleen vuonna 2017.
Limingassa on tehty syksyllä 2016 peruskoululaisille fyysisen toimintakyvyn mittaukset Move-seurantajärjestelmän
mukaisesti. Move! on perusopetuksen 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille tarkoitettu fyysisen toimintakyvyn valtakunnal-
linen tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä, joka tuottaa muun muassa tietoa yhdistettäväksi 5. ja 8. vuosiluokilla koulu-
laisille tehtäviin laajoihin terveystarkastuksiin. Järjestelmän keskeisenä tarkoituksena on kannustaa omatoimiseen
fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen. Keskimääräisesti liminkalaisten tulokset olivat paremmat kuin valtakunnal-
liset keskiarvot. Kuitenkin Limingassa huonoimpaan kolmannekseen tytöistä kuului 14 – 42 % ja pojista 9 – 44 %. 8.
luokalla ei tehty kehonliikkuvuusmittauksia. Viidesluokkalaisista enimmillään jossain kehonliikkuvuusosiossa ongelmia
oli 25 prosentilla. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta tuleekin erityisesti kiinnittää huomiota koululaisten
liikkumiseen.
OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2017
Vuoden 2017 hyvinvointisuunnitelman sitovat tavoitteet on esitetty Limingan kunnan talousarvioissa 2017 (kunnan-
valtuusto 19.12.2016 § 108). Ne ovat samat kuin valtuustokaudella 2013 – 2016 oli. Hyvinvointisuunnitelman to-
teumaa seurataan ja raportoidaan kunnanvaltuustolle neljännesvuosittain. Uuden valtuustokauden hyvinvointikerto-
mus laaditaan 31.1.2018 mennessä. Laadintaan osallistuvat uudet valtuutetut.
Valtuustokauden tavoite 2013–2016
Mittari Sitova tavoite 2017 Toteutuma
Asukkaiden omavastuun vahvistaminen
Hyvinvointikertomuksen toimenpi-
de-ehdotusten toteuttaminen ja
hyvinvointikertomuksen indikaatto-
rit
Hyvinvointikertomuksen
toteutuminen
Ennalta ehkäisevän toi-
Hyvinvointikertomuksen toimenpi-
Hyvinvointikertomuksen
LUONNOS KH15052017
15
minnan ja varhaisen puut-tumisen tehostaminen
de-ehdotusten toteuttaminen ja
hyvinvointikertomuksen indikaatto-
rit
toteutuminen
Syrjäytymisen ehkäisy
Koulupudokkaiden määrä
Varusmiespalveluksen ulkopuolelle
jääneet ja armeijan keskeyttäneet, %
Nuorten työttömien määrä
Kouluterveyskyselyn tulokset
TEA-viisari
Ei koulupudokkaita
Määrä ei kasva
Määrä laskee
Aktivointitoimenpiteet kyse-
lyn tulosten perusteella
Tulokset paranevat edellises-
tä mittauksesta
Työllisyyden edistyminen
Työttömyysaste
Pitkäaikaistyöttömien määrä ja % -
osuus
Kunnan osuus työmarkkinatuen
kustannuksista
Työttömyysaste ei nouse
Määrä ei kasva
Osuudet eivät nouse 2016
tasosta
Kansantautien vähenemi-nen
Kansantaudit ja sairastavuusindeksit
Sairastavuusindeksi laskee
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen
Valtakunnallinen ikäihmisten laa-
tusuositus:
yli 75-vuotiaista
• 91 – 92 % asuu kotona
• 13 – 14 % saa säännöllistä
kotihoitoa
• 5–6 % saa omaishoidon tukea
• 5–6 % on tehostetun palvelu-
asumisen piirissä
• 3 % on hoidossa vanhainkodeis-
sa tai pitkäaikaisessa hoidossa
terveyskeskusten vuodeosas-
toilla
90,5 % asuu kotona
14 % säännöllisen kotihoidon
piirissä
5 5 % omaishoidon tuen
piirissä
9,5 %:lla mahdollisuus tehos-
tettuun palveluasumiseen
LUONNOS KH15052017
16
Arviointi vuosilta 2013 – 2016
1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet
Asukkaiden omavastuun vahvistaminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteuma Palveluiden muotoilu asukas-lähtöisiksi
1. Kuntalaistilaisuudet
2. Liikuntapalveluiden kehittäminen
3. Nuorisopalveluiden kehittäminen
4. Asiakaskyselyt
Olemassa olevin resurs-
sein
Hankeresurssi
Sähköisten työvälinei-
den käyttö
1. Käytössä olevat sähköiset ohjel-
mat. Käytön aktiivisuus.
2. Palvelusetelin käyttäjien määrä
suhteessa kriteereihin.
3. Saavutettavuus
4. Vastausten määrä. Tulosten
hyödyntäminen
• kuntalaistilaisuuksia esimerkiksi
vanhuspalveluiden kehittämisen yhteydes-
sä, liikuntaan ja ravitsemukseen liittyvissä
asioissa
• liikkumista edistävät videot
• ulkoliikuntalaitteet
• liikuntavälineiden lainaaminen
• olemme mukana Liikkuva-koulu hankkeessa,
tehdään jatkohaku,
• sähköinen asiointi:
o varhaiskasvatuksessa; hoitoaikojen ja lomien
ilmoittaminen
o koulujen sähköinen viestintä koteihin 90%
käytössä (Wilma, s-posti),
o opiskelijoilla sähköiset oppikirjat ja opiskelu-
ympäristöt
o sähköinen rakennuslupakäytäntö otettu käyt-
töön v 2016.
o siirrytty sähköiseen rakennuslupien arkistoin-
tiin v 2016 joulukuussa
o palveluseteli käytössä
o varhaiskasvatuksessa
o sosiaalipalveluissa
o vanhuspalveluissa
• nuorisotyössä kehitetty toiminnan sisältöjä
osallistamalla nuoria,
• saatu työllistämispalveluissa hankerahaa
• palautekyselyjä
LUONNOS KH15052017
17
o neuvolakyselyt
o oppilaille ja opiskelijoille tehdään asiakas-
kyselyitä ja toivekyselyitä viikoitain / kuu-
kausittain arjen toimintoihin liittyen, huolta-
jille tehdään tyytyväisyys ja palautekyselyitä
o muut asiakaskyselyt
2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet
Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteuma Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen
1. Jatketaan perhetyön kehittämistä.
2. Lapset puheeksi -menetelmä, kou-
luttaminen ja juurruttaminen jatkuu
(perusturva- ja sivistyspalvelut)
3. Toiminnalliset ja vanhemmuutta
tukevat työmenetelmät. (sivistyspal-
velut ja perusturvapalvelut)
4. Suun ja hampaiden terveyden
edistämistä edelleen vahvistetaan
(perusturvapalvelut).
Yhteistyössä järjestöjen
ja seurakunnan kanssa
Koulutus
Olemassa olevin resurs-
sein
1. Toimintamallin käyttöönotto
2. Menetelmän käyttö
3. Toimintamallien käyttö
4. hampaiden harjaaminen (koulu-
terveys-kysely)
1.-3.
• Kasvatus- ja perheneuvonnan
asiakkaat vuoden aikana/
1000 alle 18-vuotiasta
• Lastensuojelun avohuollollis-
ten tukitoimien piirissä 0-17 -
vuotiaita vuoden aikana, %
vastaavan ikäisestä väestöstä
• Kouluterveyskysely (Vanhem-
muuden puutetta)
• Erityisen tuen piirissä olevien
määrä varhaiskasvatuksessa ja
• perhetoimintaa kehitetty
• lapset puheeksi –menetelmä käytössä
o opetuspalveluissa menetelmään kouluttau-
tuneet kaikki halukkaat, vaihtoehtoisesti käy-
tetään Kasvun ja oppimisen palautekeskuste-
lua.
o menetelmäkoulutukset jatkuvat
• säännölliset Vartutiimit (varhaisen tukemisen
tiimit) ja oppilashuoltoryhmät
• avoimen varhaiskasvatuksen kerhot kirkonky-
lällä ja Tupoksessa,
• opiskelupalveluissa oppimisen tuen osalta van-
hemmuutta tuetaan moniammatillisen asian-
tuntijaryhmän keinoilla
• suuhygienisti käy järjestelmällisesti eri ikäisten
ryhmissä /kouluissa/palveluissa ohjaamassa
• vuoden 2015 kouluterveyskysely epäonnistui
(järjestelmässä tekninen vika) uusi tehdään
vuonna 2017
.
LUONNOS KH15052017
18
koulussa
• Tehostetun tuen piirissä olevi-
en määrä
• Etsivänuorisotyön asiakas-
määrä
2.
• Kouluterveyskysely (Ei yhtään
läheistä ystävää, koulu-
kiusaamisen määrä, keskivai-
kea tai vaikea masentunei-
suus)
• ESH:n avohoitokäynnit lasten
psykiatrialla ja nuorisopsykiat-
rialla
• Psykiatrian laitoshoidon hoi-
topäivät, 0-16-vuotiailla
Liikuntamahdollisuuksien esiintuominen ja parantami-nen
1. Lasten ja nuorten liikkuminen
huomioidaan varhais- ja opetussuun-
nitelmien päivityksessä (sivistyspalve-
lut).
2. Liikuntapalveluiden kehittämis-
suunnitelman valmistuminen ja toi-
meenpano.
3.Liikunta elämäntavaksi - Koko kunta
liikkuu -tempaus yksi kuukausi kevääl-
lä ja toinen syksyllä.
4. Liikuntareseptin käyttöönotto
5. Kuljetusetuuksien uudelleen arvi-
ointi - hyötyliikunnan lisääminen
koulumatkoihin (Hallinto- ja sivistys-
palvelut)
6. Liikuntapolut ja -reitit
Suunnitelma ja sen
käyttöönotto
Määräraha varaaminen
talousarvioon
Olemassa olevin resurs-
sein
1.
2.
3. Toteutumisaste
4. Reseptien määrä ja reseptin
noudattaminen
5. Alle 5 km:n kuljetuksessa olevien
määrä ja määrän muutos
6. -7. Kouluterveyskyselystä:
- Harrastaa hengästyttävää liikuntaa
vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikos-
sa, % 8. ja 9. luokan oppilaista
- Koettu terveydentila
- Ylipaino
• liikkumista edistävä toiminta
o liikuntaresepti ja –neuvonta on otettu käyt-
töön
o liikuntavideot tehty
o ulkoliikuntalaitteet kuntakeskukseen ja Tu-
pokseen
o liikuntavälineiden lainaus
o liikunta toiminnan painopisteenä varhaiskas-
vatuksessa.
o yhteistyö eri toimijoiden kanssa, mm. esiope-
tuksen luistelu- ja jalkapallokoulut opetuspal-
velut ovat Liikkuva koulu -hankkeessa mukana
ja liikkuminen näkyy koulun arjessa oppitun-
neista välitunneille
o liikunta elämäntavaksi kuukausi ei ole toteu-
tunut
• koulutus- ja kuntalaistilaisuuksia pidetty
• Koulukeskukseen on suunnitteilla liikuntahallin
rakentaminen ja urheilupuisto eri ikäisten lii-
kuntamuotojen harrastamiseksi
• TEA- viisari käytössä kunnan terveydenedistä-
misaktiivisuuden seurannassa
LUONNOS KH15052017
19
- THL:n terveyden edistämisen
aktiivisuus (TEA -viisari) strategises-
sa johtamisessa, perusopetuksessa,
perusterveydenhuollossa ja liikunta-
toimessa.
• koulukuljetusasiaa on käsitelty päättäjien kans-
sa ja etäisyyskriteereitä on hieman nostettu tu-
levan lukuvuoden alusta lähtien
3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet
Syrjäytymisen ehkäisy
Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteuma Osallisuuden mahdollistami-nen
1. Kaikkien ikäryhmien Harraste- ja
palveluoppaan kehittäminen ja päivit-
täminen (kaikki palvelut)
2. Etsivänuorisotyön ja koulun yhteis-
työn tiivistäminen (sivistyspalvelut)
3. Lapset puheeksi -menetelmä, kou-
lutus ja juurrutus jatkuu (perusturva-
ja sivistyspalvelut)
4. Avustuspolitiikan linjaus; vastik-
keelliset avustukset, tavoitteena 3.
sektorin ja kunnan yhteistyön kehit-
täminen
5. Hanketyön hyödyntäminen, mm.
Taiku
6. Ikäihmisille kokoontumispaikka
7. Kansalaisopiston kurssitarjonnan
uudistaminen
Olemassa olevin resurs-
sein
Koulutus
Määräraha talousarvi-
oon
1. Oppaan ajantasaisuuden arviointi
3. Menetelmän käyttö
2.-3.
Kouluterveyskyselyn osallisuusindi-
kaattorit, joista tällä hetkellä hyvin-
vointikertomuksessa seurataan ei
yhtään läheistä ystävää, % lukion 1.
ja 2. vuoden opiskelijoista (lisää; 8.-
ja 9.-luokan oppilaat)
4. Avustusten määrä
• WWW-siuilla nähtävissä harrastusmahdolli-
suuksia
• lapset puheeksi menetelmä käytössä, juurrutus-
työ jatkuu
• opetuspalveluissa kaikki halukkaat pääsevät
Lapset Puheeksi koulutukseen. Sitä käytetään
vapaaehtoisesti ja vaihtoehtoisena on käytettä-
vä Kasvun ja oppimisen palautekeskustelumal-
lia. Huoltajat tavataan palautekeskustelussa vä-
hintään kerran vuodessa.
• hankerahaa saatu opetuspalveluihin 2016-2017
o kerhorahaa 15 000 €
o Liikkuva koulu –rahaa 105 000 €
o kielten opetuksen varhentamiseen 86 000 €
o Erasmus + -lukio 30 000 €
• koulun kerhotyöhanke on jatkunut keskeytyk-
settä vuosien ajan. Kerhotoiminnan avulla pyri-
tään tuottamaan matalan kynnyksen harrastus-
palveluita lapsille ja nuorille, joita käyttäjät saa-
vat itse olla toivomassa ja suunnittelemassa.
• kulttuuriopetussuunnitelmaa ei ole laadittu
• erillistä kokoontumispaikkaa ikääntyneille ei ole
osoitettu
LUONNOS KH15052017
20
8. Koulun kerhotyö-hanke
9. Kulttuuriopetussuunnitelman laa-
timinen
Osallisuuden tukeminen 1. Etsivänuorisotyö (sivistyspalvelut)
2. Sosiaalisen työllistämisen kehittä-
minen jatkuu.
3. Lapset puheeksi -menetelmä, kou-
lutus ja juurrutus jatkuu (perusturva-
ja sivistyspalvelut)
4. Jatko-opiskelupaikan löytyminen
kaikille peruskoulun päättäneille
Olemassa olevat etsivät
nuorisotyöntekijät
Työsuunnittelijan työ-
panos
Koulutus
opinto-ohjaajat
1.-2.
• Lastensuojelun avohuollollis-
ten tukitoimien piirissä 0-17-
vuotiaita vuoden aikana, %
vastaavanikäisestä väestöstä
• Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-
17-vuotiaat, % vastaavan ikäi-
sestä väestöstä
• Huostassa olleet 0-17-
vuotiaat, % vastaavanikäisestä
väestöstä
• Nuorisotyöttömät, % 18 - 24 -
vuotiaasta työvoimasta
• Työttömät, % työvoimasta
• Toimeentulotukea pitkäaikai-
sesti saaneet 18 - 24-vuotiaat
ja 25 - 64-vuotiaat, % vastaa-
vanikäisestä väestöstä
3. Menetelmän käyttö
4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet
17 - 24-vuotiaat, % vastaavanikäi-
sestä väestöstä
• 0-17 –vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä
v 2015 (v 2013)
o lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien
piirissä 2,8 % (3,1 %)
o kodin ulkopuolelle sijoitetut 0,3 % (0,3 %)
o huostassa olleet 0,2 % (0,3 %)
• Nuorisotyöttömät, % 18 - 24 -vuotiaasta työ-
voimasta 17,6 % (19,2%)
• työttömiä työvoimasta 2013-2016 k-a 11,2 %
• opetuspalveluissa kaikki halukkaat ovat pääs-
seet Lapset Puheeksi koulutukseen. Sitä käyte-
tään vapaaehtoisesti ja vaihtoehtoisena on käy-
tettävä Kasvun ja oppimisen palautekeskuste-
lumallia. Huoltajat tavataan palautekeskuste-
lussa vähintään kerran vuodessa.
• omaehoista toimintaa edistetty
• oppilaskuntatoimintaa järjestetään alaluokilla ja
korvaus maksetaan koulun kehittämisrahasta.
Toiminta vakiintunut.
• nuorisovaltuuston jäsenet osallistuneet lauta-
kuntien kokouksiin
LUONNOS KH15052017
21
(sivistyspalvelut)
5. Omaehtoisen toiminnan edistämi-
nen (kaikki osastot)
Oppilaskuntatoiminnan juurruttami-
nen myös alaluokilla.
Nuorisovaltuuston jäsenten osallis-
tuminen lautakuntatoimintaan.
4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet
Työllisyyden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteuma Yhteistyön kehittäminen elinkeinoelämän ja koulutus-tahojen kanssa
1. Sosiaalisen työllistämisen kehittä-
minen jatkuu
2. Kumppanuuksien kehittäminen
yritysten ja 3. sektorin kanssa
3. Työllistämisen suunnitelma 2015
4. "Työvoimapalvelukeskuksen" ra-
kentaminen
5. Yrittäjyyskasvatuksen vahvistami-
nen perusopetuksessa, mm. Innoky-
län oppimisverkosto
6. Kunnan hankinnoissa edistetään
paikallisten tuotteiden ja palveluiden
hankkimista mahdollisuuksien mu-
kaan
Työnsuunnittelija
1.1.2015
Hanketoiminta, EU-
rahojen hyödyntäminen
Olemassa olevin resurs-
sein
Innokylä -hanke
Yrittäjien hankinta-
asiamies -hanke
1.
• Työttömyystiedot
• Nuorisotyöttömyys
• kunnan osuus työmarkkinatu-
en kustannuksista
2.
• Palkkatuen määrä yrityksiin /
yhdistyksiin
• Työpaikkojen määrä
3.
• Sosiaalisen työllistämisen
suunnitelma 6/2015
4.
• TYP-mallista päätökset
30.6.2015 mennessä
• työllisyysohjelma hyväksytty 2015 sisältäen
uuden toimintamallin ja työllistämisen organi-
soinnin. Työnsuunnittelija palkattu.
• kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista
laskenut noin 80 000 € v. 2016.
• palkkatuetun työn kuntalisä käytössä yrityksille
ja yhdistyksille. Työllistämistä yrityksiin myös
HUB-hankkeen kautta.
• työllisyysohjelma hyväksytty 2015
• TYP-toimintamalli käytössä.
• työttömät, % työvoimasta 2013-2016 k-a 11,2 %
• nuoret työttömät 2013-2016 k-a 64
• kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista
2013-2016 k-a 226 teur / vuosi. Yhteensä mak-
settu 0,9 milj. euroa
• mukana hankinta-asiamies -hankkeessa ja seu-
dun yhteishankintojen kautta handu –
hankkeessa.
• lukion yrittäjyyskasvatus 2017–2018
• opetuspalvelut ovat mukana Innokylä –
hankkeessa, maksu 20 000 €/3 vuotta. Hyödyn-
nämme TAT:n materiaaleja muussakin opetus-
toiminnassa. Yrittäjyys ja yrittelijäisyys on yksi
LUONNOS KH15052017
22
7. Innolukio-toiminnan
kehittäminen
perusopetuksen kolmesta painotusalueesta. Lu-
kiossa aloittaa Bisneslukio –linja.
• Innolukio –toiminta on entisessä muodossaan
lopahtanut tai tauolla. Lukiolla on kuitenkin
käynnistetty Bisneslukio-linja, alkaen syysluku-
kausi 2017.
• ruokapalveluissa käytetään päivittäin lähituotta-
jien perunaa, leivät tulevat lähialueen leipo-
moista sekä yksittäisiä tuotteita mahdollisuuk-
sien mukaan.
5) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet
Kansantautien väheneminen
Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteuma Terveellisten elämäntapojen tukeminen
HOX kouluruokailu
1. Terveyskasvatuksen ja elämänta-
paohjauksen tehostaminen
1.1 Ravitsemuskasvatus (ruokahuol-
topäällikkö, opettajat)
- Kunnan ravitsemuspalveluissa käyte-
tään uusittuja suomalaisia ravitse-
mussuosituksia
- videovälitteinen painonhallintaryh-
mä
- kunnan nettisivuille hyvinvointisivus-
to
1.2 Liikunta elämäntavaksi
1.3 Tupakoimattomuus
- Limingan kunta on savuton kunta
2. Uudet ravitsemussuositukset
- LAKU-viikolle ruokakulttuuripäivä
3. Psyykkisen terveyden ja sosiaalisen
Henkilöstön kouluttami-
nen, uusien menetelmi-
en löytäminen ja käyt-
töönotto (OTA-koulutus,
sosiaalinen media)
Suositaan kotimaista ja
lähiruokaa kaikissa
kunnan ruokahuollon
toimipisteissä
1.-3.
• Kelan sairastavuusindeksi,
ikävakioitu
• THL:n sairastavuusindeksi,
ikävakioitu
• Kansantauti-indeksi vakioitu
• Mielenterveysindeksi, ikävaki-
oitu
• Kouluterveyskyselyn elämän-
tapamittarit (koettu tervey-
dentila, ylipaino, hengästyttä-
vän liikunnan harrastaminen,
alkoholin käyttö, tupakointi)
• Kelan sairastavuusindeksi on laskenut ta-
saisesti 104,8 (v. 2013) 100,7 (v. 2015)
• viimeisimmän saatavilla olevan tilaston mukaan
THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu on laske-
nut 103,5 (vv 2011 – 2013) 101,0 (vv 2012 –
2014)
• kansantauti-indeksi vakioitu laskenut 127,2 (v.
2013) 121,8 (v. 2016)
• noudatetaan uusittuja suomalaisia ravitsemus-
suosituksia.
• kerran seitsemässä viikossa on lähiruokapäivä.
LUONNOS KH15052017
23
turvallisuuden parantaminen
4. Liikunnan ja liikkumisen tukeminen
- kartta erilaisista liikuntareiteistä
nettisivuilta helposti löydettäväksi
(liikuntapaikat, kulttuuripolku, maan-
kohoamisenpolku jne.)
- Hyvinvointi- ja terveystapahtumat
- Taiteilua tapahtuman
yhteydessä ”leipää ja sirkushuveja”,
johon liittyy ravitsemukseen ja liikun-
taan liittyvä tapahtuma (tulossa jona-
kin perjantaina syyskuussa)
6) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteuma Palvelurakenteen muuttami-nen lain ja suositusten mukai-seksi
1. Palvelutarpeen kartoituksen ja
palveluohjauksen tehostaminen (pe-
rusturvapalvelut)
2. Päivätoiminnan vakiinnuttaminen
(perusturvapalvelut)
3. Tehostetun palveluasumisen laa-
jentaminen ja uudistaminen (perus-
turva-, tekniset ja hallintopalvelut)
1. Koko henkilökunta
käyttää toimintakyky-
mittaria (Raisoft-
ohjelma)
2. Tilat, henkilöstö-
resurssi ja yhteistyö
kunnan sekä kolmannen
sektorin kanssa
3. Uuden palvelukeskuk-
sen rakennuttaminen
kunnan ja kiinteistökehi-
tyshankkeen tuella/
avulla
Käyttösuunnitelmaseurannassa
olevat ikäihmisten laatusuosituksen
mukaiset mittarit.
(Kaikki ikäihmisten mittarit, täy-dennettynä käyttösuunnitelman mittareilla)
• RAI-toimintakykymittari on käytössä kotihoi-
dossa ja tehostetussa palveluasumisessa sekä
palvelutarpeen arvioinnissa.
• ikäihmisten päivätoiminta on vakiintunut toi-
mintana.
• vanhuspalvelukeskus valmistui touko-
/kesäkuussa 2016. Kaikki kunnan omat vanhus-
ten palvelut ovat saman katon alla.
• palvelukeskuksessa on 30 kunnan tehostetun
palveluasumisen paikkaa. Hanke toteutettiin
kiinteistökehityshankkeena.
LUONNOS KH15052017
24
"Virikkeiden ja viihtyvyyden lisääminen"
1. vanhuspalveluissa yhteistyön kehit-
täminen järjestöjen, vapaaehtoisten
ja kunnan omien palveluiden kanssa
(perusturva- ja sivistyspalvelut)
2. Ikäihmisille suunnattujen kirjasto-
tuokioiden aloittaminen (sivistyspal-
velut)
3. Oppilaitosten kanssa tehtävä yh-
teistyö
4. Ikäihmisille tietotekniikka
yms. taitoja
1. Olemassa olevin
resurssein
2. Olemassa olevilla
resursseilla ja vapaaeh-
toistyö sekä kolmas
sektori
3. Olemassa olevin
resurssein
• Päivätoiminnassa kävijöiden
määrä
• Kotona asuvat 75 vuotta täyt-
täneet, % vastaavanikäisestä
väestöstä
• Yksinasuvat 75 vuotta täyttä-
neet, % vastaavanikäisestä
asuntoväestöstä
• Säännöllisen kotihoidon piiris-
sä 30.11. olleet 75 vuotta täyt-
täneet asiakkaat, % vastaa-
vanikäisestä väestöstä
• kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet
o v. 2013; 87,5 %
o v. 2014; 88,1 %
o v. 2015; 88,6 %
• yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet
o v. 2013; 45,0 %
o v. 2014; 42,9 %
o v. 2015; 40,8 %
• Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75
vuotta täyttäneet
o v. 2013; 17,2 %
o v. 2014; 16,0 %
o v. 2015; 15,7 %
• Ikäihmisten kirjastotuokiot ei toteutunut
• Lukiolaiset ovat käyneet tutor-ryhmän kanssa
ikäihmisiä tervehtimässä, mm. Liikuta mua –
tempauksessa