maabrändi-raportti: luomussa on tulevaisuutta ......voittajan valitsee viisihenkinen...

1

Maabrändi-raportti: luomussa on tulevaisuutta!Luomupäivässä esitellään luomun uusi ilmeLuomutilat pesevät tavanomaiset kannattavuudessa

1/2011 10,00 €

2 3■■ Pä äkirjoitus

Luomu saa siivetSatotukku on Suomen johtava luomuvihannesten ja -hedelmien toimittaja. Laajennamme Suomen kattavinta luomutuotevalikoi-maamme jatkuvasti ja teemme tiivistä yhteistyötä suomalaisten luomutuottajien sekä kaupan kanssa.

Natura-tuotemerkillä olemme tehneet luomutuotteiden valinnan helpoksi myös kuluttajille. Parhaimmat, huolellisesti valitut tuo-reet luomuhedelmät, -vihannekset, -juurekset ja -yrtit löytyvät ruokakaupoista Natura-merkillä varustettuna.

Kun haluat kehittää suomalaista luomukulttuuria, valitse yhteis-työkumppaniksi Satotukku. Me osaamme luomun.

Satotukku Oy | Tuupakantie 32, 01740 Vantaa | Puh. 09 251 59100 email: satotukku@satotukku. | www.satotukku.

Luomu on laatua ja tuoreus ta idet ta . Me Satotukussa osaamme molemmat.

Etsimme lisää uusia laadukkaiden

luomutuotteiden toimittajia.

varma ja satoisa

EBENASuomen suosituin rehuvirna

www.naturcom.fi

92400 Ruukki, Puh. (08) 270 7200,(02) 762 6200

Oheinen kuva on mielestäni hyvin symbolinen. Se kuvastaa suomalaisuutta, rohkeutta, määrätietoi-

suutta, eteenpäin pyrkimistä ja puhtautta. Eli kaikkea sitä mitä luomukin on tänä päivänä. Luomujoutsen on pyristellen nousemassa siivilleen eväinään niin Euroo-pan yhteisön kuin Suomen hallituksen päätöksiä ja lu-pauksia. Me toivomme sen onnistuvan, mutta on aina niitä, jotka kokevat sen uhkana ja odottavat sen tippu-mista taivaalta.

Mutta linnusta konkretiaan… Luomulle on nyt ti-laus ja sille on tarjottu vihdoinkin mahdollisuus kehit-tyä. Suomessa tämä kehitysprosessi on kestänyt hyvin pitkään. Luomun kehittämisen taustalla on useita niin Brysselissä kuin Helsingissäkin tehtyjä poliittisia pää-töksiä. Päätökset ovat kuitenkin jääneet toistaiseksi juhlapuheisiin ja konkreettinen tahtotila on puuttunut niin poliitikoilta kuin virkamiehiltä ja sitoutuminen kentän toimijoilta. Muissa Euroopan maissa on toi-mittu kuitenkin toisin. Suomi Brändi -työryhmä antoi Tehtävän Suomelle ja nosti luomun aivan uuteen ulot-tuvuuteen. Vaikka kyseessä ei olekaan täysin virallinen asiakirja, antaa se selkeän kuvan vastuullisesti tuotetun ruoan merkityksestä Suomen menestymiseen tulevai-suudessa. Yhteiskunta on joka tapauksessa ajamassa meitä kovaa vauhtia luomun suuntaan.

Jotta käytämme meille annetun tilaisuuden hyväk-semme, tulee meidän kaikkien luomukentän pelaajien juosta samaan suuntaan, rakentaa yhteisymmärrystä ja yhteistä viestintästrategiaa. Vain me itse luomme te-hokkaamman ja suuremman luomuketjun, joka vas-

taa sekä kuluttajien, että ammattikeittiöiden vaatimuk-siin. Jos me emme sitä tee, tulemme kaikki häviämään tuontiluomulle. Pelilauta on järjestyksessä ja nyt odo-tetaan isojen pelaajien siirtoa.

Puhumme myös vastakkainasettelusta. Täytyy myöntää, että vuosikausia esiintynyt vastakkainaset-telu on tullut lähinnä ”toiselta” puolelta naurun ja kyy-kytyksen säestyksellä. Nyt kun meillä olisi syytä läh-teä itse vastakkainasetteluun, me emme sitä tee, sillä luomuhan on tutkitusti paras mahdollinen tapa tuot-taa ruokaa. Voimme siis hyvillä mielin todeta, että luomu on terveellistä, turvallista, eettistä, ekologista ja maukasta.

Siinä, missä Luomuliitto on kehittymässä koko luo-mukentän yhteiseksi edunvalvojaksi, myös Luomu-lehti on laajentamassa näkökulmaansa. Tämä muu-tos näkyy jo tässä numerossa. Luomutuottajia ei mis-sään nimessä unohdeta vaan tavoitteena on saattaa ku-luttajat ja tuottajat yhteen, sillä kuluttaja - valitessaan kaupasta kotimaista tai ulkomaista, tavanomaista tai luomua – päättää viimekädessä suomalaisen tuotta-jan kohtalon.

Hyvä luomun ystävä. Kun olet lukenut tämän leh-den anna se ystävällesi ja kutsu hänet Luomuliiton jä-seneksi sillä yhdessä me voimme vaikuttaa siihen, että suomalainen luomu lähtee lentoon!

Jaakko Nuutila

Päätoimittaja

LuomuLehti 1/2011 3

4 5■■ sisällys■ 1/2011

Sivu 26Kotimaisetpanimotsuunnannäyttäjinäluomuoluillaan

Sivu 8nuutilanjasKa–miKämies?

Sivu 24luomuopisKelijaKaivautuumaaperääntyöharjoittelussa

Kannen Kuva: Matti LintuLa

Sisällys

6 suomiluomumaaksi

8 nuutilanjaska–mikämies?

12 luomuhankkeidenhakusiirtyikevääseen

14 luomuaverkkokaupasta!

17 luomutilatpesevättavanomaisetkannattavuudessa

19 mehiläiskuolematmaailmanhuolenaiheena

20 vinkkejäseminaarista:

20 valkuaisrehujakarjatilantalous

22 mistävalkuaistaluomusonnille?

24 luomuopiskelijakaivautuumaaperääntyöharjoittelussa

26 Kotimaisetpanimotsuunnannäyttäjinäluomuoluillaan

30 luomumallastasuomesta

31 pienetpurjehtivatmarkkinoilleyhteistyössä

32 juvanluomuonvireäedelläkävijä

34 vuodenluomuviljelijä2010:magnusseleniuksenmenetelmätkiinnostavatmuitakinviljelijöitä

36 luomukaurantuotekehitysosKe-kärkihankkeenteemana

37 Kutsukanapunkinluontaistenvihollistenetsintään

38 luomumarjahillottestissä

40 maanparannustamoninerikeinoin

42 Karjanlannanarvonousee

46 Kaupoilleuusiatuotteitavalikoimiin–tavarantoimittajillekoulutustajavälineitäyhteistyöhön

48 luonnonkosmetiikkaonviidakko

50 laatualäheltä,lisäarvoaluonnosta

52 Kumppanuusmaataloudessakuluttajattukevatsuoraanluomutuottajia

53 juustoperinteenherättämisestäpalkintojajabisnestä

56 pop-upkyläkauppaanjonotettiin

57 luomutorejailmestyytalvisinsisätiloihin

58 alueellistaaktiivisuuttaluomuun

60 luomuliitontoimintasuunnitelma2011:näkyvyyttä

61 luomuliitonympäristöstrategia:luomualakasvuun

62 laskentasuositustakehitetäänelintarvikkeidenympäristövaikutuksille

63 luomullekuuluuhyvää

Haluatko luomu-uutuudellesi lisää

näkyvyyttä?

Tule mukaan kilpailemaan tavoitellusta palkinnosta!

Kilpailu nostaa esille Suomen parhaat luomu-uutuudet. Voittajan valitsee viisihenkinen asiantuntijaraati ja voittaja

julkaistaan suurelle yleisölle Luomupäivässä 23.3.2011. Kaikki fi nalistit pääsevät esille Luomupäivän cocktail-tilaisuudessa,

joka huipentuu voittajan julistamiseen!

Tuotteen tulee olla valmistettu Suomessa ja pääraaka-ainei-den tulee olla alkuperältään suomalaisia. Tuote voi olla suun-

nattu kuluttajille, ammattikeittiöille tai molemmille. Tuote on tullut markkinoille 1.1.2010 jälkeen. Tuotteen arvioinnin kriteereinä ovat maku, haju ja rakenne. Tuotepakkauksesta

arvioidaan houkuttavuus, ulkonäkö, käytettävyys ja kierrätet-tävyys. Tuotteen kokonaisuudesta arvioidaan sen uutuusarvo,

innovatiivisuus ja kaupallinen potentiaali.

Osallistu 23.2.2011 mennessä: www.luomuliitto.fi /index.php/luomutuotteet

Lisätietoja: [email protected] , puh. 0400 534003Vuoden luomutuote 2006

Vuoden luomutuote 2007




Palstat

tutkittua tietoa ............... 17

Luomua oPiskeLemassa ... 25

Luomut vertaiLussa ........ 39

kokeiLuista käytäNNöksi 40

uLkomaiLta ........................ 53

Luomuyhdistyksistä ........ 58

På sveNska ........................ 59

lyhyetitävalta: me olemme luomua ...........13

suomen luomu vi l jelyn grand old man michael Pax 80 vuotta .......13

työtä muunto geenisten kasvien viljelyä säätelevän lain takana .........37

eko-ombudsman för sLC .................59

Luomukotieläin valvonnan ylitarkastaja vaihtuu ........................59

6 7– Luomu sopii siihen kuvaan, joka maa-ilmalla on Suomesta, toteaa Osmo Rau-hala. Maabrändi rakennetaan sen ym-pärille, missä Suomella on edellytyksiä menestyä.

– Kun ihmisillä on hetki aikaa ja he ovat valmiita perehtymään kunnolla asian sisältöön, luomu on vahvoilla, väit-tää Osmo Rauhala.

Näin kävi maabrändin työryhmässä. Luomu otettiin olennaiseksi osaksi brän-dityötä: vuoteen 2030 mennessä suoma-laisesta maataloudesta puolet luomua.

– Faktat ovat luomun puolella, mutta arkikeskustelussa niitä hämmennetään väitteillä kuten että luomu ei riitä ruok-kimaan ihmisiä, luomulle ei ole markki-noita, luomu tulee kalliiksi… Nämä väit-teet syntyvät siellä, missä luomua vastus-tetaan, koska se laajentuessaan muuttaa lannoitteiden ja torjunta-aineiden kysyn-tää maailmanlaajuisesti, Rauhala toteaa.

Brändi rakennetaan vahvuuksista

– Saimme aluksi selvityksiä siitä, mitä Suomesta tällä hetkellä tiedetään maail-malla. Se oli aika vähän ja yleisin tieto suomesta on, että olemme kaukainen ja kylmä maa. Se ei houkuttele rantaturis-teja eikä tue teknologian vientiä, mutta sopii mielikuvaan puhtaasta ruuasta, ker-too Rauhala.

– Suurkaupungin kuluttajalle kaukai-nen merkitsee puhtautta ja kylmä hygi-eenisyyttä. Eli lähdimme tutkimaan mitä tuotteitamme tai palveluitamme vallit-seva mielikuva tukee, sen sijaan että yri-tämme sitä muuttaa. Näin luomu tuli pöydälle. Kun sitä tutkittiin lisää, löytyi monta muuta tekijää, joilla luomuvil-jely Suomessa tukee tavoittelemaamme maakuvaa.

Miten maabrändiä lähdetään toteuttamaan?

Kun viimeksi vastaava valtuuskunta an-toi raportin 1989, yksi päätavoite oli suo-men koulujärjestelmän nostaminen maa-ilman parhaaksi. 2000-luvulla Pisa-mit-tausten mukaan tavoitteeseen päästiin.

Suomi luomumaakSi

Maan hallitukset ja virkakoneisto sitou-tuivat tavoitteeseen.

– Kaupan keskusliiton puheenjohtaja vakuutti kaupan olevan valmis ja moti-voitunut luomun huomattavaan lisää-miseen ja samaa toisti elintarviketeol-lisuuden edustaja, kertoo Rauhala tilai-suudesta, jossa eduskunta vastaanotti tehtävän.

Tehtäviä annettiin kaikille suomalai-sille. Raportti on kirjoitettu helposti tar-tuttavaan muotoon ja on itse asiassa hy-vin mielenkiintoista luettavaa kenelle tahansa.

Maatalouden järjestöt ja luomu

– MTK ei ole avoimesti torjunut tavoi-tetta, mutta hillittyä pihinää sieltä kuu-luu. Hoetaan, että luomu on hyvä, mutta sen pitää toimia markkinavetoisesti, ku-vaa Rauhala.

– Tehoviljeltyä ruokaa on saatu pak-kosyöttää tuen voimalla suomalaisille vuosikymmeniä, mutta luomun pitäisi tulla toimeen vain kysynnän mukaan. Ei kuulosta oikeudenmukaiselta, toteaa Rauhala.

– Samaan aikaan kun vaaditaan luo-multa markkinavetoisuutta, MTK:ssa ko-rostetaan, ettei saa syntyä vastakkainaset-telua viljelytapojen välille. Eli luomun pi-täisi hakea olemassaolonsa markkinoilta, ilman että saisi kertoa sen vahvuuksista tehoviljeltyyn nähden.

– Luomuliitto on yksi vastuullinen toi-mija. Kaikkiin tahoihin pitää vaikuttaa to-dellisen tiedon pitämiseksi päätöksenteon pohjana, kannustaa Rauhala.

Valtuuskunta ei tee seurantaa brändi-tavoitteiden toteutumisen seurantaa – se kuuluu valtiovallalle, medialle ja alan toimijoille.

Miten ruokajärjestelmää voidaan muuttaa?

– Missään länsimaassa ei ruoantuotanto perustu vain markkinoihin vaan julkiseen tukeen. Poliitikot päättävät, mikä koko-naisuuden kannalta on paras tapa taata

maan ruokahuolto, edistää elinkeinoa ja minimoida siitä aiheutuvat haitat. Tässä vertailussa luomu on tällä hetkellä paras vaihtoehto, toteaa Rauhala.

– Kaikki valtion päätettävissä olevat tuet pitää kohdistaa luomuviljelylle ja sii-hen liittyville investoinneille.

Näin saadaan luomuraaka-aineen tuo-tantoa kasvatettua niin, että elintarvike-teollisuus pystyy hyödyntämään kapa-siteettiaan ja hoitamaan tasaisesti myös vientimarkkinoita. Tuet ja satojen miljoo-nien säästöt tuontilannoitteissa ja myr-kyissä, joita maatalous nyt käyttää, pitä-vät raaka-aineen hinnan kohtuullisena ja-lostajille, kuvaa Rauhala.

– Esimerkiksi leipätuotteissa raaka-aineen osuus on alle 3 prosenttia loppu-tuotteen hinnasta. Sen onko vilja 20 – 50 prosenttia kalliimpaa luomuna, ei pi-täisi markkinoita heilauttaa. Korotus-paine on muutaman sentin/leipä. Kysy-mys on ketjun tahdosta ja halusta, Rau-hala muistuttaa.

Juotava suomi ja luomu

Yksi maabrändin lausahduksia on Drink Finland eli ”juo Suomi”. Se kuvaa ta-voitetta, että suurin osa Suomen pinta-vesistä on juomakelpoisia vuoteen 2030 mennessä.

– Sen jälkeen kun teollisuuden ja asu-tuksen päästöt saatiin kuriin, on maata-lous edelleen suurin yksittäinen vesien pi-laaja. Suomi on asukasta kohden lasket-tuna suurin Itämeren fosforin syöttäjä. Omalla kylälläni lähes kaikki kaivot ovat juomakelvottomia ja vesi tulee osuuskun-nan putkesta – moni vanhan maapaikan mökikseen ostanut on huomannut sa-man asian, kertoo Rauhala.

– Torjunta-ainejäämiä löytyy kunnal-lisistakin vesilaitoksista. Oman kaivonsa likaaminen on omaan jalkaansa ampu-mista ja kaikkien edun mukaista on pis-tää vedet kuntoon ennalta ehkäisemällä, jatkaa Rauhala. Kaivojen pilaantuminen on yksi syy siihen, miksi maatiloilla ha-vahdutaan siirtymään luomuun. •

katso maabrändi-raportti:

www.tehtavasuomelle.fi

OsmO Rauhala lähettää teRveisenä luOmutOimijOille muistutuksen, että faktat Ovat meidän puOlellamme.

–■luomua■ vastaan■ kampanjoivat■ joutuvat■käyttämään■lähes■uskonnollista■propagan-daa,■jolle■ei■pidä■kääntää■poskea,■mutta■ta-kaisin■ei■tarvitse■lyödä■muulla■kuin■tiedol-la.■luomu■ei■ole■ainakaan■minulle■ideologia■vaan■tapa■tuottaa■tarvittava■ruoka■turval-lisesti■ja■pienimmin■haitoin.■Myös■luomun■pitää■kehittyä■ottamaan■huomioon■uudet■tekniikat,■kuluttajien■toiveet■ ja■maailman■muutokset.■

luOmun vahvuudet

1)■luomu■on■paras■tapa■hoitaa■huoltovar-muus.■kriisissä■ ei■ tuontilannoitteita■ ja■myrkkyjä■saada■maahan,■eli■on■kuitenkin■viljeltävä■luomuna.■Paras■on■hankkia■val-miudet■kriiseistä■selviytymiseen.

2)■luomu■antaa■viljelijälle■parhaan■tulok-sen.■ Mtt■ seuranta■ 2006■–■2008■ osoit-ti■ luomutilalle■ jäävän■ keskimäärin■ yli■10■000■euroa■■enemmän■katetta■kuin■ta-vanomaiselle■tilalle■vuodessa.

3)■ luomu■ on■ kansantaloudelle■ parempi■vaihtoehto.■ säästämme■ satoja■ miljoo-nia,■ kun■emme■osta■ tuontikemikaaleja.■luomu■on■vientituote,■jolla■on■kasvavat■markkinat■maailmalla.■ Erityisesti■ jalos-tettujen■tuotteiden■vienti■kannattaa.■

4)■luomu■säästää■luontoa■ja■auttaa■kansan-terveyttä.■samoin■kuin■tupakan■vaarois-ta■ tiedettiin■ jo■ sata■ vuotta■ ennen■ kuin■asia■ lopulta■ saatiin■ todistettua,■monet■torjunta-aineet■ja■ruoan■kemikaalit■ovat■terveydelle■haitallisia.■Niin■sanottu■kiis-taton■ todentaminen■ vie■ aikaa,■ mutta■koska■luomussa■torjunta-aineita■ei■käy-tetä■ja■lisäaineet■on■minimoitu,■voimme■olla■turvallisin■mielin■niin■terveytemme■kuin■ympäristömmekin■suhteen.

5)■luomu■on■vastuullinen■valinta.■se■on■pa-ras■tapa■tuottaa■ruokaa.

eLisa nieMi

Osmo Rauhala on luomuviljelijä, kauppatieteiden maisteri ja taiteilija. Maabrändi-raportti voi auttaa luomua saamaan siivet.

©

Juk

ka

Nie

min

en

©

Vil

le-V

eik

ko

He

ino

ne

n

6 LuomuLehti 1/2011 LuomuLehti 1/2011 7

8 9

puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi valittu espoolainen Jaakko Nuutila.

Osin EU:n pakottamana luomun eteen on nyt tehtävä rehellisesti työtä, pelkkä juhlapuhe ei enää riitä. Nuutila katsoo tilanteen olevan otollinen nimenomaan Luomuliitolle.

Aktiivisella yhteistyöllä luomutoimi-joiden kanssa, tuottajille on mahdollista

saada lupaus luomutuotteiden menekistä sekä kilpailukykyisestä hinnasta. Tällä jat-kuvuuden turvaavalla lupauksella tuotta-jat taatusti sitoutuvat tuottamaan luomua kysynnän edellyttämän määrän.

luomu hallitusohjelmaan

Luomu tarvitsee kaiken kokoista aktiivi-suutta: ruokapiirit, maatilatorit, suora-myynnin, pienet ja isot tilat sekä eri ko-

koiset jalostuslaitokset sekä kaupat. Ak-tiiviset toimijat muodostavat toisiaan täy-dentävän verkoston, jonka tarjonnasta kuluttajan on helppo tehdä valintoja.

Luomuliiton tavoitteena on kirkastaa ja nostaa nykyisessä hallitusohjelmassa olevat maininnat varsinaiseksi luomu-ohjelmaksi. Yhteydenpito poliitikkoi-hin, virkamiehiin ja nykyisiin ministerei-hin antaa hyvän pohjan jatkaa vaalien jäl-

keen muodostettavan hallituksen kanssa ensiarvoisen tärkeää työtä. Saman tyy-lisellä suhdetoiminnalla ja yhteistyöllä tehtiin esimerkiksi muutama vuosi sit-ten omaksi hallitusohjelman osaksi muo-dostunut Suomalaisen Ruokakulttuurin Edistämisohjelma.

– Olen aina ollut sitä mieltä, että kun jotain tehdään, niin sitä tehdään tosis-saan. Luomuliiton hallitus tekee strate-

giaa, joka sitten jaetaan operatiiviselle tasolle parhaiden ammattilaisten tehtä-väksi, linjaa Nuutila.

Ruokapatriootti

Jaakko Nuutila kertoo ammatinvalinnan olleen hänelle selvää jo kolmivuotiaasta alkaen. Tällöin helsinkiläispoika sai pyyn-nöstään ensimmäisen leikkivatkaimen. Mistään kodin perinteen jatkamisesta ei ole kysymys, sillä Jaakon vanhemmat toi-mivat aivan eri alalla. Mutta mummo, äi-din äiti, oli varmasti yksi merkittävä hen-kilö uran synnyssä, sillä hänen keittiös-sään Jaakko todella viihtyi.

Opiskelujen jälkeen Jaakko oli keit-tiömestarina helsinkiläisissä ravinto-loissa aina vuosituhannen vaihteeseen asti. Lehtorin papereiden saamisen jäl-keen oli vuorossa seitsemän vuotta työtä helsinkiläisessä ammattikorkeakoulussa. Työn ohessa hän suoritti elintarviketie-teiden maisterin opinnot ja aloitti tohto-riopinnot. Luontevana jatkona tähän tuli MTK:n ruokakulttuuriasiamiehen pesti.

Yhä edelleen Jaakolle satelee luento-pyyntöjä keittiöprosessien hallinnan tii-moilta. Mies kieltäytyy usein moisesta, mutta on sen sijaan valmis luennoimaan vastuullisesta ruuan tuottamisesta ja luo-musta. Keittiömestarin toimessa Jaakolle kirkastui lopullisesti se, että hyvät raaka-ai-neet eivät synny sattumalta. Niiden eteen on tehtävä pelloilla sekä karjasuojissa am-mattimaisesti ja määrätietoisesti työtä.

– Olen isänmaallinen mies ja työ MTK:ssa oli minulle varsinaista ruoka-patriotismia. Sain tehdä myös tärkeim-mäksi kokemaani työtä, eli suomalaisen luomuruuan puolesta ponnistelemista. Nyt sama työ onneksi jatkuu Luomulii-tossa, sanoo Jaakko Nuutila tyytyväisenä.

MTK pestin jälkeen mahdollistunut Pietarin keikka oli oivallinen tilaisuus puhdistaa pöytä. Vuosien saatossa Jaa-kolle oli siunaantunut lukuisa määrä eri-laisten toimikuntien jäsenyyksiä. Sana-valmista ja aikaansaavaa miestä kysyttiin mukaan moniin hankkeisiin, eikä mies osannut tuolloin vielä sanoa EI.

työtä riittää

Maatalous tuli Jaakko Nuutilalle tutuksi Etelä-Savossa olevan perheen kesäpaikan

visa viLKuna

Nuutilan Jaska – mikä mies?– Arvostan suuresti niitä aikanaan var-masti päähän potkittuja luomupionee-reja, jotka vuosikymmeniä sitten ymmär-sivät, mistä maataloudessa oikeastaan on kyse. He viitoittivat kestävämpää tietä usein pienillä tiloillaan ja yrityksillään. Nyt isotkin tilat ja jalostajat ovat tulossa mukaan, jolloin luomun tarjonta ja ky-syntä saadaan pysymään paremmin tasa-painossa, arvioi Luomuliiton hallituksen

Lampaat tykkäävät vieraista ja Jaakkoa ympäröi pian keskenkasvuisten lampaiden lauma.


10 11saatava vakuuttuneiksi jäsenyyden tuo-mista eduista ja kuluttajat saatava puo-lestaan uskomaan, että yhdessä olemme enemmän, visioi Jaakko Nuutila Luomu-liiton tulevia haasteita.

Luomutuotteiden tarjonta lisääntyisi nopeimmin, jos nyt pelkästään peltoja luomulla pitävät viljelijät saataisiin luo-muun myös kotieläinten osalta. Tässä työssä virkamiehillämme on syytä ryh-distäytyä ja ymmärtää kokonaisuus. Luo-mun tuottamisen esteenä olevat kotiku-toiset tulkinnat ja pilkun viilaukset on saatava poistetuksi ja keskityttävä olen-naiseen. On varottava, ettei ohjeiden ja sääntöjen tulkinnassa ”lapsi mene pesu-veden mukana.”

– Ihmisellä pitää aina olla haaveita ja tavoitteita, joiden saavuttamisen eteen ponnistellaan. Minulla on ollut onni myötä, sillä olen saavuttanut valtaosan asettamistani tavoitteista. Yhteistyö on yksi tavoitteiden saavuttamisen perus-edellytys. Mutta työ on kuitenkin opet-tanut, että on osattava välillä myös ve-tää henkeä. Omalle elämälle, läheisille ja vapaa-ajalle on annettava aikaa, heittää Jaakko Nuutila lopuksi. •

vallisuus, ravitsevuus ja maukkaus ovat Jaakon arvomaailmassa ykkösasioita, joissa riittää parantamista.

– Kannattaa muistaa, että esimerkiksi ruuan ravitsevuus ja turvallisuus ovat kaksi eri asiaa. Turvallisuudessa on kyse esimerkiksi torjunta-aineiden jäämistä ja geenimuuntelun mukanaan tuomista, vielä tuntemattomista vaaratekijöistä, muistuttaa GMO-vastaisista mielipiteis-tään tunnettu Jaakko.

Samalla mies ihmettelee miksi maas-samme edes keskustellaan GMO:sta. Luulisi Suomen olevan tulevaisuudessa sataprosenttisesti GMO-vapaan, sillä hal-lituksen Huomisen Ruoka –ohjelma ja Ollilan brändityöryhmän julkilausuma ovat niin selkeästi tällä kannalla.

On-off -tyypiksi itseään luonnehtivalla miehellä on jatkuvasti hankkeita vireillä. Tällä hetkellä neljän tärkeimmän ryhmän muodostaa perhe, tohtorin väitöskirjan tekeminen, harrastukset ja Luomuliitto.

Harrastuksikseen Jaakko tunnustaa metsästyksen ja ratsastuksen. Kumpikin vaatii keskittymistä ja tarkkuutta, mikä nollaa ajatukset arjesta ja työstä tehok-kaasti. Lisäksi molemmissa harrastuksissa saa olla luonnossa.

Tohtorin hattua Jaakko suunnittelee sovittavansa päähänsä syksyllä 2012, jol-loin väitöskirjan pitäisi olla valmis. Hy-poteesina tässä työssä on se, ettei suo-malainen elintarvikejärjestelmä ole tun-nistanut luomun ylivoimatekijöitä, josta taasen johtuu luomun vaatimaton asema Suomessa. Mies on silmin nähden in-nostunut väitöskirjan tekemisestä ja eri-tyisen ilahtunut hän on siitä, on saanut työnsä ohjaajiksi Suomen ehdottomasti parhaimmat luomuasiantuntijat.

Kuluttajien rajaton valta

Suomalainen kuluttaja joutuu jatkuvasti ruokaa ostaessaan parin periaatteellisen valinnan eteen. Ensinnäkin hänen on päätettävä ostaako suomalaista vai tuon-tiruokaa. Seuraava valinta on tehtävä luo-mun ja tavanomaisen välillä. Kauppiasta ja teollisuutta tuskin kiinnostaa suuresti, ovatko elintarvikkeet läheltä vai kaukaa, luomua vai tavanomaista. Kuluttaja on tässä tilanteessa kuningas tehdessään va-lintoja. Sitä tuotetaan, jalostetaan ja myy-dään, jolla on kysyntää.

– Luomuliiton suuri tehtävä tulevina vuosina on saattaa kuluttajat vakuuttu-neiksi suomalaisen luomun ehdottomista ylivoimatekijöistä. Tähän on nyt oival-linen tilaisuus ja liitossa on pystyvää vä-keä toimimaan yhteisen hyvän eteen. Kaikki luomuviljelijät on kaiken lisäksi

Laakspohjan kartanon Highlanderit hieman oudoksuvat Nuutilan Jaskan tarjoamaa rehua.

EU vihertyy ja se taasen pitää sisällään sen vääjäämättömän totuuden, että luomu tulee väkisin valtaamaan alaa, tietää Luomuliiton puheenjohtaja Jaakko Nuutila.

100%:set luomurehutKinnusen Myllyltä

Uudistetut luomutilan aidot Tähti-ratkaisut

LUOMU-TÄHTI 190

LUOMU-TÄHTI 260

- Luomutäysrehu lypsykarjalle ja lihakarjalle- Maittavaksi rakeistettu- Luomuohra ja -kaura energialähteinä- Luomurypsi ja -härkäpapu valkuaislähteinä - Sisältää kivennäisiä, hivenaineita ja vitamiinia - Seleeni 100%:sti orgaanista

- Luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle- Valkuaislähteinä luomurypsipuriste ja kotimainen luomuhärkäpapu- Maittava, rakeistettu puolitiiviste- Sisältää myös 2mg/kg orgaanista seleeniä

Uudistetut Tähti-luomurehut sisältävät kotimaista härkäpapua, enemmän valkuaista ja vähemmän kalsiumia!

Janne Mäkinen (08) 5144 718Markku Ruottinen (08) 5144 721

Risto Kinnunen (08) 5144 719Kari Kullas (08) 5144 715

[email protected]

Myynti: maatalouskaupat

Hyvä kasvaa omasta maasta.Hyvä kasvaa omasta maasta.Hyvä kasvaa omasta maasta.Hyvä kasvaa omasta maasta.Hyvä kasvaa omasta maasta.Hyvä kasvaa omasta maasta.Hyvä kasvaa omasta maasta.Hyvä kasvaa omasta maasta.Hyvä kasvaa omasta maasta.Hyvä kasvaa omasta maasta.Hyvä kasvaa omasta maasta.Hyvä kasvaa omasta maasta.Hyvä kasvaa omasta maasta.

kautta. 1970 -luvun kesiä vierähti alueen maatiloilla pienissä askareissa. Tarkkasil-mäisen havainnoitsijan päässä muhi mo-nenlaisia pohdintoja. Myöhemmän elä-män aikana tehdyt vierailut suomalaisilla

maatiloilla ovat antaneet paljon lisää ajat-telemista. Tekemistä tosiaan riittää, kun tavoitteena on saada viisi perusasiaa suo-malaisessa maataloudessa entistä parem-malle tolalle. Ekologisuus, eettisyys, tur-

10 LuomuLehti 1/2011

12 13

–luomua hehkutetaan monelta taholta,muttajulkinenrahoituslaitetaanjäihin.näillävaroilla tuotettavaa materiaalia kysytään jat-kuvasti eikä meillä ole resursseja tehdä,ker-too marja nuora organic Food Finlandista,jolla on tiedotushanke jatkojalostajille jamarkkinoijille.

–ymmärränsenhirveänhyvin,ettätämäon joillekin hanketoimijoille hankalaa. toi-saalta, jos olisimme jakaneet hankerahat jonyt,luomualanuusiorganisoitumineneipää-sisivielätänäkeväänäkunnollakäyntiin,vas-taaKaila.

luomualan organisointi

–ymmärrän ministeriön ajattelutavan: luo-mualaonnythajallaan japarempiatuloksia

eLisa nieMi

Luomuhankkeiden haku siirtyi kevääseen– lähtökohtana on katsoa, miten luomuala organisoituu, jotta pysty-tään kohdentamaan hankerahat paremmin. luomuhankkeille tulee oma hakukierros maaliskuussa tai vaalien jälkeen, toteaa Maa- ja metsäta-lous ministeriön valtiosihteeri Minna-Mari Kaila.

saadaan, jos tehdääntiiviimpääyhteistyötä,toteaa luomualan organisointi -työryhmänpuheenjohtajamarja-riittaKottila.

ministeriöpyrkiimaksimoimaanhankera-hojenvaikuttavuuden.viimevuonnaluomu-hankerahojen jako viivästyi luomutieto-ra-porttia odottaessa.ministeriöei tiedottanuttämäneikäviimevuotisenviivästymisensyytäjulkisestieikäsuoraanhanketoimijoille.

Ruokaselonteko ja maabrändi nostavat luomua esille

–ruokaselonteostaodotetaantällähetkelläeduskunnankantojajamaabrändityöntulok-siensiirtymistähallitusohjelmaanpohditaan,kuvaa Kaila muiden tällä hetkellä tärkeidenkeskustelujentilannetta.

Keväällä tulevaan luomuhankkeiden ha-kuunonKailanmukaankohtuullinensummarahaa käytettävissä.menekinedistämisrahojaonmahdollistajakaaylikaksimiljoonaaeuroavielätänävuonna.

–portaat luomuun -ohjelmasai jo rahoi-tusta osana ekoCentrian muita hankkeita,mutta ei siihen osioon, joka edistäisi luomu-ketjunrakentamistaelikeräisitietoavalmista-jista,harmitteleeKottila.

–tärkeätäonolla rahoittamattapäällek-käisiä toimintoja.hyviä hakemuksia tuli kui-tenkinnytkin.syylykkäämiseeneiolluthuo-not tai päällekkäiset hakemukset. vaikutta-vuuden maksimoimiseksi rahoitamme mie-lellämmelaajojahankkeita,sanooKaila.

luomu on kasvava ala

valtiosihteerintoimenkuvaankuuluvatmyöskansainvälisetasiat ja suhteetmuihinminis-teriöihin.

–Komission työ maatalouspolitiikastaonvieläalkuvaiheessaeikä luomuolenous-sutsielläerityisestiesille.suomessaolemmepuhuneetluomunjapientuottajienpuolestatyö- ja elinkeinoministeriössä, jotta kauppo-jen sisäänostosääntöjä voitaisiin helpottaa,kertooKaila.

–ympäristöasiatovatentistätärkeämpiä.henkilökohtaisestiuskon,ettäluomuonsuo-messakasvavaala,toteaaKaila.•

– Luomualan organisointi ryhmän työ on loppusuoralla. ehdotusta hiotaan nyt elinkeinon piirissä ja se esitetään Luomustrategia ryhmälle. tavoitteena on, että organisoituminen käynnistyy jo tänä keväänä, kertoo ryhmän puheen-johtaja marja-Riitta Kottila.Luomustrategia ryhmä nimesi syksyllä Luomualan organisointi ryhmän selvit-tämään, miten alan yhteistyötä voidaan tiivistää. organisointiryhmässä alkutuo-tantoa edustaa mtK:sta Jukka markka-nen, teollisuutta etL:stä heikki Juuti-nen, kauppaa PtY:stä ilkka Nieminen, ammattikeittiöitä ekoCentriasta marja-Riitta Kottila, vientiä organic Finlandis-ta erkki Pöytäniemi ja tutkimusta, ope-tusta ja neuvontaa helsingin yliopiston Ruralia-instituutista Jukka Rajala.

Katso aiempi artikkeli luomu.fi: Luo-muala selvittää tiiviimmän yhteistyön mahdollisuuksia

luomualan■organisoitumisesta■tiedotetaan■23.3.■luomupäivässä

Rahoitus luomuhankkeisiin halutaan kohdentaa mahdollisimman hyvin, toteaa Minna-Mari Kaila.

Michael ”mikko” Pax tuli Saksasta Suomeen vuonna 1954 biodynaamisen maatilan tilanhoi-tajaksi Paraisille. 1960-luvulta alkaen hän toimi Biodynaamisen yhdistyksen palkattomana vilje-lykonsulenttina ja viljeli omaa avomaan vihan-nesviljelytilaansa Kirkkonummella. tulisieluinen mikko kiersi ympäri maata pitämässä luentoja kansalaisopistoissa ja vastaavissa paikoissa ja neuvomassa vasta-alkajia.

mikko oli 1970-luvun alussa ainoa henkilö, jolta saattoi saada käytännön luomuneuvoja Suomessa. 1970-luku oli Suomen luomuviljelyn todellinen pioneerivuosikymmen. Silloin lähes sata tilaa aloitti luomuviljelyn ja lähes kaikki sai-vat oppinsa mikolta. hänen panoksensa Suomen luomuviljelyn alkuun lähdössä ja sen jälkeenkin aina 2000-luvulle on ollut mittaamattoman ar-vokas ja korvaamaton.•

seppo Lohtaja

suomen■luomu■-■vi■l■jelyn■grand■old■man■Michael■Pax■■80■vuotta

itävalta:■Me■olemme■luomua

E rikoissuunnittelija, agronomi Jukka Rajala on työskennellyt Hel-

singin yliopiston Ruralia-instituutissa luomun edistäjänä kahdenkymmenen vuoden ajan.

Jukka Rajala aloitti Ruralia-instituu-tissa (silloisessa Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa) vuonna 1990 luomualan koulutussuunnittelijana. Maamme ensimmäiset yliopistolliset luonnonmukaisen maa- ja elintarvike-talouden lyhytkurssit pidettiin Ruralia-instituutissa vuonna 1991.

Rajala kehitti koulutusta edel-leen pitkiksi täydennyskoulutusoh-jelmiksi agronomeille ja agrologeille, ja suunnitteli ja vastasi lisäksi alan työvoimapoliittisesta koulutuksesta 1990-luvulla.

Jukka Rajala vei luomualan yliopis-tollisen perusopetuksen myös Hel-singin yliopiston maatalous-metsätie-teelliseen tiedekuntaan ja avoimeen yliopistoon. Vuonna 2001 Ruralia-instituutissa käynnistyi yliopistollisen luomuopetus, Eco Studies.

Vuosina 2001 – 2010 Eco Studies -ohjelmassa on opiskellut satoja yli-opisto-opiskelijoita, ja kysynnän kas-

vun seurauksena tiedekunta on nyt ottanut luomuopetuksen omaan opetusohjelmaansa.

Jukka Rajala on kirjoittanut Suo-men ensimmäisen ja toistaiseksi ai-noan Luonnonmukaisen maatalous-tuotannon oppikirjan, Luonnonmu-kainen maatalous, vuonna 1995. Kir-jasta otettiin uudistettu painos vuonna 2004. Kirja on ollut vuodesta 1995 läh-tien oppikirjana maatalousoppilaitok-sista yliopistoon.

Myös www.luomu.fi -sivuston luo-minen ja sivuston jatkuva päivittämi-nen on Jukka Rajalan ansiota. Sivusto käsittää ajantasaisen tiedon luomualan tutkimuksesta, kehityksestä, julkai-suista ja tilanteesta Suomessa ja kaik-kialla maailmassa.

Tällä hetkellä Jukka Rajala tuottaa ja kehittää luomualan täydennyskou-lutusta ja tiedon levittämisen fooru-mia Luomutietoa uudella toiminta-mallilla -hankkeessa.

Jukka Rajalan yliopistouraa on oh-jannut vahva henkilökohtainen sitou-tuminen kestävän kehityksen edistä-miseen luonnonmukaisen maatalous-tuotannon avulla. •

20 vuotta luomutyötä Ruralia-instituutissa

Pirjo siisKonen

– itävalta on nyt euroopan ykkönen luomumaa-na. itävalta on saavuttanut tavoitteen siirtää 20 prosenttia peltoalasta luomutuotantoon, ker-too maatalous- ja ympäristöministeri Niki Ber-lakovich.

Luomuelintarvikkeiden myynti on lisäänty-nyt jopa 40 prosentilla edellisvuodesta. Kyse-lyn mukaan syynä on lisääntynyt tarjonta ja tuotevalikoima.

– Jotta kasvavaan kysyntään voidaan vas-tata, tulee luomutuotantoa edelleen laajen-taa. Ympäristöohjelmaan on varattu rahaa uu-sien maatilojen luomuun siirtymiseen, vakuut-taa ministeri.

itävallassa toteutettiin laaja tiedotuskam-panja luomusta. Luomun tiedotuskampanjas-sa luomua mainostettiin ”Wir sind bio”-isku-lauseella eli ”me olemme luomua”. mainoksis-sa oli yleensä ihminen ja luomutuote. Joka kuu-kausi ihminen vaihtui. mainoksissa esiintyi kai-kenlaisia ihmisiä vauvasta vaariin.

Lue lisää: luomu.fi

■■ luoMu.Fi

■■ lyhyEsti

©

MM

M


1415takaupunkia, mutta en siitä huoli-

matta löytänyt mistään laadukasta luomuruokaa. Kauppojen luomuhyl-lyiltä luomua löytyi tosi huonosti ja sekin oli usein nahistunutta. Lähi-tuottajien luomua ei tuntunut löy-tyvän mistään, Fräki kuvaa.

Fräki päätti tehdä asialle jotakin. Hän jätti ”vanhan elämänsä” No-kian palveluksessa ja hyppäsi roh-keasti luomun ja lähiruoan palve-lukseen. Tuloksena on loppusyk-systä pilottikokeiluna avattu maku-maku.fi-verkkokauppa.

– Lähdimme vuosi sitten liik-keelle asiakaslähtöisellä innovaa-tiolla eli synnytimme työpajo-jen kautta uuden palvelukonsep-tin. Mukana oli myös Luomuliitto sekä tuottajia, joiden näkemykset ja osaaminen olivat meille arvo-kasta pääomaa.

70 prosenttia luomua

Fräki kertoo pilotin lähteneen mukavasti käyntiin. Markkinoin-nissa on ehditty jo kokeilla muu-tamia yksittäisiä alueita pääkau-punkiseudulla. Mukana ovat ol-leet Helsingin Kaapelitehtaan alue, Su-visaaristo sekä asuinalueet Espoossa ja Kirkkonummella.

– Lähdimme liikkeelle tietyistä toi-mituspisteistä, joista asiakkaat ovat voi-neet hakea hankkimansa tuotteet. Nyt olemme laajentamassa logistiikkaa siten, että kotiinkuljetus on mahdollista kaik-kialle pääkaupunkiseudulla.

Palveluringissä on tällä hetkellä pari-senkymmentä tuottajaa, jotka toimitta-

vat verkkokaupan kautta juureksia, vi-hanneksia, omenoita, lihatuotteita, vilja-tuotteita, hunajaa sekä jatkojalostettuna muun muassa säilykkeitä ja mehuja.

Luomua tuotteista on Fräkin mu-kaan tällä hetkellä 60 – 70 prosenttia. Jat-kossa luomun määrää on tarkoitus nos-taa entisestään.

– Luomun lisäksi lähiruoka on hy-vin suosittua. Tuore kala, peura ja hirvi tuntuvat olevan kovasti kuluttajien suo-

siossa. Meille tärkeintä on tar-jota ruokaa, jolla on juuret.

luomuun herätään

Fräkin luotsaaman makumaku.fi-palvelun yhteistyökumppanina toimiva ekokokki Kenneth Oker-Blom korostaa myös ruoan alkuperän tuntemista. Kirjassaan Syö ter-veellisesti. Ajattele ekologisesti. (Reidev Oy Ab 2009) Oker-Blom väittää, että me emme ole pelkästään sitä, mitä me syömme. Ym-

Marjo-Kaisu niiniKosKi

luomua verkkokaupasta!

ruokakassin voi täyttää luomutuotteilla myös verkossa. Loppusyksystä nettikaupan ovet avannut makumaku.fi-palvelu toimittaa pääkaupunkiseudulla luomua suoraan kotiovelle.

Johanna Fräkin ja Kenneth Oker-Blomin yhteinen sydämenasia edistää puhtaasti

tuotettua terveellistä ruokaa toteutuu nyt myös verkkokaupan kautta.

Luomu- ja lähiruoan jakelukanavat monipuolistuvat teknologian kehi-

tyksen vanavedessä. Internet-aikakauden iloisia uutisia on se, että nyt korkealaa-tuista lähi- ja luomuruokaa saa hankittua myös verkkokaupan kautta.

– Toimitamme puhdasta kotimaista lähi- ja luomuruokaa suoraan tuottajilta kuluttajille. Koska emme käytä toimituk-sessa välitahoja, tuotteet pysyvät laadul-taan mahdollisimman tuoreina ja hinnal-taan kilpailukykyisinä, toteaa Makumaku

Ltd Oy:n toimitusjohtaja Johanna Fräki.Idea verkkopalvelusta syntyi Fräkin

mukaan hänen omasta turhautumises-taan luomun laatuun ja saatavuuteen pääkaupungissa.

– Totesin taannoin asuvani lähellä kan-


16 17

Luomutilat kannattavat tavanomaisia pa-remmin.vuonna2009luomutilatsaavut-

tivat63prosenttiatavoitteenaolleestaomantyön palkasta ja oman pääoman korkotuo-tosta, kun tavanomaisilla tiloilla jouduttiintyytymään36prosenttiintavoitteesta.

luomutilatovattavanomaisiasuurempia,ja niiden hehtaaria kohti laskettu kokonais-tuotto oli 10 prosenttia alhaisempi. 16 pro-senttiaalhaisemmathehtaarikustannuksetsii-vittivät luomutilat tavanomaisiaparempaankannattavuuteen.

vuonna 2009 luomutilojen määrä kään-

tyimonenvuoden jälkeenkasvuun.tuolloinsuomessa luomutiloja oli noin 3520, joistaluomukotieläintilojaolinoin550.mtt:nkan-nattavuuskirjanpidontuloksetkuvaavatnoin39 000suurimmanmaatilantuloksia.nämäti-lattuottavatsuomenmaataloustuotannostayli90prosenttia.luomutiloistatähäntilaryh-määnkuuluuhiemanyli60prosenttia.

luomutilat suurempia kuin tavanomaiset

Kannattavuuskirjanpitoaineisto mahdollis-taa luonnonmukaisentuotannontuotanto-

suunnittaisen tarkastelun lypsykarjatalou-desta, muusta nautakarjataloudesta, viljan-viljelystäsekämuustakasvinviljelystä.myössekamuotoistakasvinviljelyä ja/taikotieläin-talouttaharjoittavientilojentuloksetonsaa-tavissa.Kannattavuuskirjanpidossa luomuti-laksiluokitellaanluomutukeasaavattilat.näinollenkotieläintalouttaharjoittavilla luomuti-loillavainpeltoviljelyonvälttämättäluonnon-mukaista;kotieläintalousvoiollatavanomai-sestihoidettua.sikatilojaonkannattavuuskir-janpidossa luotettavien tulosten julkaisemi-seenliianvähän.

juKKa tauriainen, Mtt

luomutilat pesevät tavanomaiset kannattavuudessa

Ekokokki Kenneth Oker-Blomin ruokamissio on tiivistetty kiinnostavasti kirjoitettuun ja kauniisti kuvitettuun reseptikirjaan.

Nettimyynnistä■on■tulossa■luomuviljelijöille■pikkuhiljaa■■kasvava■bisnes.■luomu■tuntuu■käyvän■yhä■vilkkaammin■■kaupaksi■verkossa.■Netin■kautta■tuotteitaan■myy■jo■useampi■kotimainen■luomutila■ja■yritys.■

luomulehti■listasi■suosituimmat■linkit.■■tervetuloa■luomuostoksille■verkkoon!

katso■päivittyvä■lista:■www.luomuliitto.fi/index.php/osta-luomua■

surffaten■luomuostoksille!

www.ekolo.netwww.ekosoppi.comwww.hyvinvoinnin.fiwww.iloinenmaapallo.fiwww.labbynkauppa.netwww.lassilantila.filuomuidylli.fiwww.luomulaatikko.com

www.luomukauppa.fiwww.makumaku.fiwww.minatur.fiwww.oma.mycashflow.fiwww.svarfvars.fiwww.tuoretori.fiwww.ullanuniikki.fi

päristömme on sitä, mitä me syömme.– Tarvitsemme ajattelutavan muutok-

sen. Meillä ruoka ei ole kulttuuria, joten sitä ei osata arvostaa samalla tavalla kuin esimerkiksi Italiassa tai Ranskassa. Sa-manaikaisesti meillä on kuitenkin mah-dollisuudet tuottaa puhtaasti viljeltyä luo-mua, Oker-Blom korostaa.

Jorma Ollilan vetämän maabrändityö-ryhmän valtuuskunta esitti hiljattain, että luomuruoan osuus suomalaisesta maata-loudesta olisi vähintään puolet vuoteen 2030 mennessä.

Ollilan visioissa Suomi profiloituisi maailman ongelmien ratkaisijaksi, jonka erikoisaloja ovat toimivuus, luonto ja koulutus. Ryhmä muun muassa haluaa Suomen vesistöt juomakelpoisiksi parin-kymmenen vuoden sisällä. Oker-Blom pi-tää ajatuksia tavoittelemisen arvoisina ja jopa täysin realistisina.

– Ollila tekee hyvää työtä avatessaan meidän silmiämme tosiasioiden edessä. Itse arvioin, että luomu lyö Suomessa lo-pullisesti itsensä läpi jo ennen vuotta 2030.

Verkosto laajenee

Fräki uskoo myös luomun kasvun kiih-tyvän Suomessa. Hän uskoi siihen jo 15 vuotta sitten.

– Muistan jo tuolloin keskustelleeni siitä, että Suomi pitäisi muuttaa kokonaan luomutuotantoon. Suomelle olisi ehdoton kilpailuetu käyttää fantastista ympäris-töämme hyväksi kestävällä tavalla ja tuot-taa puhdasta luomuruokaa jopa vientiin.

– Kun luomu lähti meillä liikkeelle 15 vuotta sitten, olin toiveikas, että Suo-mesta olisi tullut jo silloin luomun joh-tava maa. Putosimme kuitenkin jälkiju-naan Euroopan luomukartalta. Hienoa, että nyt asiaa ollaan korjaamassa oikeaan suuntaan, Fräki iloitsee.

Suunnitelmissa on laajentaa makuma-ku-verkostoa pääkaupunkiseudulta muu-alle Suomeen. Ensimmäisenä tulevat suu-ret kaupungit, joissa on tarkoitus aloittaa luomun myynti verkon kautta suoraan tuottajilta kuluttajan kotiovelle.

– Olemme halukkaita aloittamaan yhteistyön meille vielä tuntemattomien tuottajien kanssa. Meihin voi olla yhtey-dessä myös sosiaalisen median kautta. Fa-cebook-sivustollamme on jo nyt useampi sata fania.

Entinen Nokian työntekijä uskoo edelleen connecting people -bisnekseen. Verkkopalvelun kautta hyödyn saavat sekä tuottajat että kuluttajat.

– Tehtäväni on edelleen yhdistää ih-misiä modernia teknologiaa hyväksikäyt-täen, Fräki tiivistää. •

■■ tutkittua■tiEtoa

©

Re

ijo

Kä

ki


18 19luomutilojen keskimääräinen peltoala oli

vuonna2009kolmanneksensuurempikuinta-vanomaisillatiloilla.luomutiloillapeltoaoli69hehtaaria,jatavanomaisillatiloilla52hehtaa-ria.suurimpialuomutiloistaovatviljatilat,joi-den keskimääräinen peltoala oli 162 hehtaa-ria.luomuvalvonnantilastoonluetaanmyöspienimmättilat.Kaikkienluomutilojenkeski-koko oli senmukaan41hehtaaria.luomuti-lojen peltopinta-alaonkasvanutvuosivälillä2000–2009 keskimäärin 5 prosentin vuosi-vauhdilla.tavanomaistentilojenkasvuvauhtionollut3prosenttiavuodessa.

luomumaitotilojeneläinyksikkömäärä on

Vuonna 2010 luomutilojen yrittäjätulon ennustetaan alenevan 26 800 euroon ja tavanomaisten tilojen yrittäjätulon nousevan 18 000 euroon. Viljatilojen ja muiden nautakarjatilojen kuvaajat ovat katkonaiset, sillä tiloja ei eräinä vuosina ole riittävästi tulosten julkistamiseen.

Josmehiläisetkatoaisivatmaapallolta,ih-mislajillejäisielinaikaavainneljävuotta,

varoittialberteinsteinaikanaan.ihminenontarhannutmehiläisiäjovuosituhansia.viimevuosikymmeninämehiläiskadotnäyttävättulleen toistuviksi ilmiöiksi amerikassa jaeuroopassa.vuonna 2006 mehiläiset kato-sivat pesistään tietymättömiin amerikanlaajuisesti.mehiläishoitajille tappiotnousi-vat15miljardiindollariin.(meksikonlahdenöljynporauslautantuhonrahallinenarvojäi3miljardiin.)

lukuisissa tutkimuksissa jäljetovat joh-taneetBayer-yhtiönnikotinoideihin-niko-tiinipohjaisiintorjunta-aineisiin.mehiläistenpääasiallinenarvopiileeniidenristipölytyk-sessä,jotkatakaavatluonnonviljeltyjenkuk-kakasvienmonimuotoisuuden.

niissämaissa,jotkaovatkieltäneetniko-tinoidit,mehiläisetovatpalanneettakaisin.

euroopanparlamenttikunnostautuipäätös-lauselmallaan tukea eurooppalaista mehi-läistarhausta.tästäeu:nmaataloustuottaja-jaosuustoimintajärjestötCopajaCogecail-maisivattyytyväisyytensäsuurinkiitoksin.

tiedemaailmassariidelläänmehiläiskato-jensyistä,erityisestigm-kasvienjatorjunta-aineidenosalta.myösmonokulttuuriviljely,vähäinensiitepölymäärä,ympäristönhait-ta-aineetjaesimerkiksivoimalinjoistatulevasähkömagneettinensäteilyhäiritsevätmehi-läisiä.suomessaonnoin30 luomuhunajantuottajaa, jotkavoivat toimiavaintietyillähyväksytyilläalueilla.

avaaz-järjestö on lähellä tavoitettaansaadamiljoonanimeävaarallistenkemikaa-lienkieltämiseksieu:ssajayhdysvalloissa.

https://secure.avaaz.org/en/save_the_bees/?vl

MarKKu räMö

Mehiläiskuolemat maailman huolenaiheena

5,5ey:äsuurempikuintavanomaistentilojen.muutanautakarjatalouttaharjoittavatluomu-tilatovatsensijaaneläinmäärältäänylikaksi-kymmentä eläinyksikköä pienempiä kuin ta-vanomaisettilat.eläintiheydeltäänmolemmatluomunautakarjaryhmätovattavanomaisiati-lojalaajaperäisempiä.

luomutiloilla pienemmät hehtaarituotot alemmilla kustannuksilla

luomutilojenmyyntituottojenjatukiensum-mana laskettava kokonaistuotto oli vuonna2009noin125 400euroatilaakohti.tukien

osuussiitäoli54prosenttia.tavanomaisillati-loillatukiaolituotoista37prosenttia.tuotan-tosuunnista vain luomumaitotiloilla myyn-tituottojen osuus kokonaistuotosta oli suu-rempikuintukienosuus.suhteellisestisuurintukienosuusonmuillakasvinviljelytiloilla,64prosenttia.hehtaariakohtikokonaistuottoakertyiluomutiloilla1830euroajatavanomai-sillatiloilla2470euroa.

luomutuotantoa harjoittavien yritystenkustannukset (muut paitsi yrittäjäperheenpalkkavaatimus ja oman pääoman korko-vaatimus) tilaa kohti laskettunaovatkasva-neettuotantopanostenhintakehityksenjati-lakoonkasvunmyötä.vuonna2009 luomu-tilojenkustannuksetolivat97200euroatilaakohti ja tavanomaistentilojenkustannukset112200euroa.luomutilojenhehtaarikustan-nus oli 1420 euroa ja tavanomaisten tilojen2150euroa.

luomutiloilla jää enemmän käteen

maataloudenyrittäjätulo lasketaanvähentä-mälläkokonaistuotostakustannukset.seker-tooyrittäjäperheenomalletyöllejayritykseensijoitetulleomallepääomallesaadunkorvauk-sen.yrittäjätuloeikuvaavarsinaisestikannat-tavuutta,silläomantyönjapääomankäytöstäaiheutuneetkustannuksetovatvähentämättätuloksesta.

luomutilojenjatavanomaistentilojenyrit-täjätulojenkehitysolivuosina2000–2005hy-vinsamansuuntainen.vuonna2006luomuti-lojenyrittäjätulokasvoi liikevaihdonkasvunmyötä67prosenttiaedellisvuodesta.tavan-omaistentilojenyrittäjätuloharppasituotta-jahintapiikinseurauksenaylöspäinvastaseu-raavanavuonna.vuonna2008kustannustennousu heikensi erityisesti tavanomaisen tuo-tannon kannattavuutta. vuonna 2009 luo-mutilojenyrittäjätulooli28 200euroayritystäkohti.tavanomaisillatiloillaseoli16 500eu-roa.vuoden2010ennustetulostenmukaanluomutilojenyrittäjätulopieneneekustannus-tenkasvunvuoksi5prosenttia.

vuonna2009yrittäjätuloolikorkeinlypsy-karjataloudessa,41600euroa,jamuidenkas-vinviljelytilojenalhaisin,3600euroatilaakohti.luomumaitotilojenyrittäjätuloontilaakohtilaskettuna suurempi kuin tavanomaisessatuotannossa.

luomutilojen yrittäjäperheiden tekemätyötuntimäärä on suuremmasta tilakoostahuolimattanoin100tuntiapienempikuinta-vanomaista tuotantoa harjoittavilla tiloilla.tämäjohtuuosittainsiitä,ettäaineistonluo-mutiloista suurempi osa harjoittaa kasvin-viljelyäkuintavanomaisista tiloista.vuonna2009yrittäjäperheettekivätluomutiloilla2280työtuntia.

oman työn palkkavaatimus on laskettu13,5eurontuntihinnalla.vuonna2009yrittä-

Vuonna 2010 luomutilojen kannattavuuskertoimen ennustetaan olevan 0,59 ja tavanomaisten tilojen kannattavuuskertoimen 0,38. Viljatilojen ja muiden nautakarjatilojen kuvaajat ovat katkonaiset, sillä tiloja ei eräinä vuosina ole riittävästi tulosten julkistamiseen.

2,0

1,6

1,2

0,8

0,4

0,02000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

luomuluomu, muu naukarjatuotanto

tavanomainen luomu, maitoluomu, vilja

luomutilojen■ja■tavanomaisten■■tilojen■kannattavuuskertoimen■kehitys

100 000

80 000

60 000

40 00

20 000

02000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010e

luomutilojen ja tavanomaisten tilojen yrittäjätulon kehitys 2000 – 2010e (e = ennuste)

jäperheenomantyönpalkkavaatimuskustan-nusoliluomutiloilla30700euroa.tavanomai-sessatuotannossapalkkavaatimusoli4pro-senttiasuurempi,32100euroayritystäkohti.

yritykseensijoitetunomanpääomanmää-rässäluomutilojenjatavanomaistentilojenvä-lilläeiolesuurtaeroa.vuonna2009molem-pien tuotantotapojen keskimääräinen omapääomaoli270000–280 000euroa.näinol-len5prosentinkorolla laskettavaomanpää-oman korkovaatimuskustannus on molem-missalähessamansuuruinen.

Kannattavuus pienemmillä kustannuksilla

luomutiloillahehtaariakohti saatavakoko-naistuottoonviimevuosinaollutnoinneljän-neksentavanomaisiatilojapienempi.hehtaa-riakohtilasketuttuotantokustannuksetovatolleet suhteellisesti vähintään yhtä paljon al-haisemmat. Kun vuonna 2009 luomutilojen1830 euron hehtaarituotoista vähennettiin2070 euron tuotantokustannukset, syntyytappiota 240 euroa hehtaaria kohti, mikä olikuitenkin 58 prosenttia vähemmän kuin ta-vanomaisessatuotannossa.

Kannattavuuskerroin osoittaa, montakoprosenttiayrittäjäperheenomantyönpalkka-tavoitteestajamaatalouteensijoitetunomanpääomankorkotuottotavoitteestayrittäjätulokattaa.vuonna2009luomutilojenkannatta-vuuskerroin oli 0,63 ja tavanomaisten tilojenkannattavuuskerroin0,36.luomumaitotiloillakannattavuuskerroinoli0,64jamuillanauta-karjatiloilla 0,57.luomuviljatilojen kannatta-vuuskerroinolihuomattavastikorkeampikuintavanomaistenviljatilojen.luomutilojenkan-nattavuuskerroinosoittaa,ettäyrityksetsaa-vuttivat63prosenttiapalkka- jakorkovaati-mustavoitteistaaneliyrittäjäperhesaityötun-nilleen8,5euronpalkanjaomallepääomalle3,2prosentinkoron.

luomutilat vakavaraisia

luomutilojen ja tavanomaisten tilojen vel-kaisuudessa ei ole juurikaan eroa. yrityk-sen vakavaraisuutta mitataan omavaraisuus-asteella, joka lasketaan suhteuttamalla vuo-den lopun oma pääoma koko pääomaan.yritysonsitävakavaraisempijasenrahoitus-riskisitäpienempi,mitäkorkeampiomavarai-suusasteon.luomutilojenpääomistavuonna2009 oli omaa pääomaa 72 prosenttia ja ta-vanomaistentilojenpääomista73prosenttia.Kasvinviljelytilojen omavaraisuusaste oli mo-lemmissa tuotantotavoissa korkeampi kuinkotieläintaloudessa.

kirjoittaja on taloustutkija maa- ja

elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa.

©

Vis

a V

ilk

un

a

luomuluomu, muu naukarjatuotanto

tavanomainen luomu, maitoluomu, vilja


20 21V alkuaisrehuketju-hanke järjestiyhdessä

luomuliiton kanssa valkuaisrehusemi-naarinmarraskuussaKouvolassa.seminaarissasaatiinkattavakatsausluomuvalkuaisrehukas-vienkäytöstä lypsylehmien ruokinnassasekäkasvienkasvatuksesta janäihinliittyvästäta-loudesta.tilaisuuteenosallistuiparikymmentäasiastakiinnostunuttaviljelijää.

luomukotieläinneuvojapirkkotuominen,proagria pohjois-savosta ja kertoi seminaa-rissavalkuaisruokinnastajalisävalkuaisenvai-kutuksestataloudelliseentulokseen.viestionpääpiirteissään:säilörehu on märehtijän hal-vinvalkuaisrehu.senlaatuonratkaisevantär-keääruokinnanonnistumiselle.mikäliperus-rehutovatlaadukkaita,eilehmälläolevälttä-mätöntätarvettalisävalkuaiselle.

laadukkaan säilörehun tuottaminen eiaina onnistu, joten valkuaislisä on tuollointarpeen.

valkuaisrehuilla saadaan lisättyä maidontuotosta.lisälitratvoivatlisätämyöskannat-

tavuutta.valkuaisrehutovatyleensärehuan-noksenkalleimpiaosasia,jotentilakohtaisestikannattaa selvittää lisävalkuaisruokinnallasaatutaloudellinentulos.

Rypsipuristeista seoksiin

valkuaisrehuista etenkin rypsipuristeella onmaitotiloillakysyntää.

–lehmien ruokinnassa voisi siirtyä ryp-sipuristeista seoksiin, joissa on rypsipuris-teen lisäksi hernettä ja härkäpapua, eh-dottaa luomuneuvoja reijo Käki proagriaKymenlaaksosta.

pirkkotuominenkertoo,ettärypsiäkäyte-täänpaljonsentärkeidenaminohappojenta-kia,sekävalkuaislisänmyötäkasvaneeseensäi-lörehunsyöntiin.

–herneen jahärkäpavunsisältämänval-kuaisenhyötysaadaanparhaitenirti,kunsäi-lörehunD-arvoonhyväjavalkuaistasoenin-täänkohtuullinen.herne jahärkäpapu lisää-vätlehmiensyöntihalukkuuttasekätuotosta

vilja-säilörehuruokinnalla,toteaatuominen.

Monipuolisuudella paras turva

hankkeessateetetynkyselynmukaanetenkinhärkäpavunviljelykiinnostaaluomuviljelijöitä.viimevuonnasekähärkäpavunettärypsinvil-ja-alatläheskaksinkertaistuivatjaherneenkinvilja-alalisääntyinoinkolmanneksella.

–tulevanvuodentuloksellisuuttaonvai-kea ennustaa, mutta monipuolinen viljely-kierto,jossaonjokavuosierilaisiakasvejaonhyvätapavarautuatulevaan.monipuolinenkasvivalikoima antaa parhaan suojan myössääolosuhteille,neuvooreijoKäki.

–onnistuessaan syysrypsi on taloudelli-sesti paras kasvi, mutta herne ja härkäpaputuovatyhdenmyyntikasvin lisää.C-alueellapalkoseosviljaantaahyvänkatteen,antaaKäkivielävinkin.

Valkuaiskasvit hyvä valinta

Kasvinviljelytiloillavalkuaisrehukasvitantoivat

sonja sihvoLa ja Marja suutarLa reijo KäKi

vinKKejä seMinaarista:

Valkuaisrehu ja karjatilan talousviljaanverrattunaodotettuaparemmantu-loksen2010,kunviljoistaetenkinkaurakärsikuivuudestajakeväänalhaisestasopimushin-nasta. Korkeammasta kilohinnasta johtuenvalkuaisrehukasviteivätoleniinherkkiäsadonmääränmuutoksille.jatkossaetenkinvalkuais-rehukasvienviljelyäpitäisiedelleenlisätäjaöl-jykasvienpinta-alapitäävähintäännykyisel-lään,jottatulevanavuonnakinsaavutettaisiinhyvävalkuaisomavaraisuustaso.

tilojenvälinenkauppaonollutviimesyys-kautena aiempia vuosia vilkkaampaa ja val-kuaisrehuketju-hankkeen tekemän kyselynperusteella suurin osa palkoviljoista on jomyytykotieläintiloille syksyllä.valkuaisrehu-

kyselyjä tehdääntiloille jatkossakin jakaup-paahelpotetaankokoamallarehujenosto-jamyyntitietoja.

tilojen välisen kaupan lisäksi hankkeessaovat mukana valkuaisrehujen valmistajia,jotkajoharkitsevatuusiarehuseoksia,jostu-levanakasvukautenasaadaanriittävätmäärätvalkuaiskasveja.

luomuvalkuaisrehujen markkinoita ke-hittäävaltakunnallinen hanke, jota rahoittaamaa-jametsätalousministeriö.•

kirjoittajista sonja sihvola on toimittaja

ja marja suutarla hankevetäjä.

Frederick Stoddard kertoi Viikin palkokasvikokeiden tuloksista.Luomutuottajat saivat hyödyllistä tietoa valkuaiskasveista ja taloudellisesta tuottavuudesta. Viikissä tutkitaan mahdollisuuksia saada uusia palkokasveja viljelyyn.

Elisa Niemi kiitti Luomuliiton puolesta uutta tietoa levittäneestä seminaarista.

Leena Nakko kertoi korkeatuottoisen karjan ruokinnasta tilaesimerkin.

Jukka Lassila kertoi kokemuksiaan muun muassa lupiinin, härkäpavun ja öljyhampun viljelystä.

Kate a etelä-suoMessa

Luomuviljely – kesä 2010-keskisato perustuu kyselytutkimukseen syksy 2010 yli 10 ha tilat

Kasvi Sato kg/ha

Sato e/kg

Sato e/kg

tuet e/kg

muut kust. e/kg

Kate A e/kg

Vehnä 2145 0,22 472 671 194 949

härkäpapu 1195 0,31 370 765 199 936

herne 1512 0,28 423 765 315 973

Rypsi 497 0,60 298 713 204 807

Kaura 1683 0,12 202 671 151 722


22 23

Pötsissätuotettumikrobivalkuainenonli-hanaudan ylivoimaisesti tärkein valkuai-

sen lähde.hyvänäkakkosenatuleeperusre-huista (säilörehu javilja) saatavavalkuainen.varsinaistenvalkuaislisärehujen,kutenrypsin,merkitysonuseimmitenmarginaalinen.

erillisen valkuaislisän tarvetta kasvavillanaudoillaontutkittuuseissakokeissa.tästähuolimattavalkuaislisänmerkityksestäonole-

arto huusKonen

mistä valkuaista luomusonnille?Luomutuotantoon soveltuvien valkuaisrehujen niukkuutta pidetään yhtenä esteenä luomunaudanlihantuotannon lisääntymiselle. tutkimustulokset ja märehtijän ravitsemusfysiologia eivät kuitenkaan tue tätä väittämää.

massaerilaisiakäsityksiä.tämäjohtuneesiitä,että perusrehujen laatu voi vaihdella hyvinpaljontilakohtaisesti.ruokinnassakäytettä-vänsäilörehunlaatuonavainasemassa.

Rypsilisällä ei vaikutusta tuloksiin

rypsilisäyseiolemtt:nviimeaikaisissaruokin-takokeissavaikuttanutkasvaviensonnientuo-tantotuloksiin,kunperusrehuinaonkäytetty

hyvälaatuista säilörehua ja viljaa. vanhem-missatutkimuksissaonsaatuhiemantoisis-taanpoikkeaviatuloksiavalkuaistäydennyksenvaikutuksista.tämä johtuu siitä,ettäperus-ruokinnasta peräisin olevien ravintoaineidenmäärätovatvaihdelleethuomattavasti.

rypsilisävoiparantaanautojenkasvua,josruokinnassakäytettäväsäilörehuonhuono-laatuista (D-arvo alle 650 g/kg kuiva-ainetta,valkuaispitoisuusalle12%ja/tairehunsäilön-nällinen laatuonhuono).sensijaan joskar-kearehunaonhyvälaatuinennurmisäilörehu,eirypsinkäytöllekasvavillanaudoillanäyttäisiolevanperusteita.

joskarkearehuna käytetään nurmisäilöre-hunsijaanpuhtaastaviljakasvustostatehtyäkokoviljasäilörehua tai kuivaa heinää, rypsili-

sällä voidaan saavuttaa jonkin verran paran-nustakasvutuloksiin.

Pötsivalkuaisella pötkii pitkälle

märehtijöidenrehujenvalkuaisarvoilmaistaankahdellatunnusluvulla,jotkaovatoiv(ohut-suolestaimeytyvävalkuainen)japvt(pötsinvalkuaistase).oivmittaaohutsuolestaimey-tyväävalkuaista(aminohappoja),jokaonpe-räisin rehuvalkuaisen pötsissä hajoamatto-mastaosasta(ohitusvalkuaisesta)jamikrobi-valkuaisesta.mikrobivalkuainenontuotettupötsissä rehustasaadullaenergialla.rehuillemääritettävä pvt-arvo kuvaa rehun hajoa-van valkuaisen riittävyyttä pötsin mikrobientypentarpeeseen.

oiv-suosituksetesitetäänvuonna2010to-teutetunruokintasuositustenpäivityksenjäl-keenainoastaanalle200kgpainavillenuorillenaudoille.yli200kgpainaviensonnienjahie-hojenvalkuaisensaantionriittävä,kunrehu-annoksen pötsin valkuaistase eli pvt on yli-10g/kgkuiva-ainetta.

jos eläin syö 5 kg kuiva-ainetta päivässä,ruokinnanpvt-arvovoisiisolla-50g/pv.pöt-sissämuodostuvamikrobivalkuainenjaperus-rehujen(säilörehu,vilja)ohitusvalkuainenriit-tävät tällöintyydyttämäänyli200kgpaina-vieneläintenaminohappojentarpeen.

Käytännössäedelläsanottutarkoittaasitä,että yli 200 kg painavan kasvavan naudanmahdollinen lisävalkuaisentarveonmääräl-listä (typellisenaineentarvetta)eikä laadul-lista (aminohappojen tarve). jospvt:n mini-miarvo ei ruokinnassa toteudu, valkuaislisäkannattaa toteuttaa mahdollisimman edulli-sellatavalla.luomutuotannossahyvämahdol-linenvaihtoehtoonsäilörehunraakavalkuais-pitoisuudennostaminen.Kallisarvoinen luo-murypsikannattaamieluumminsäästäälyp-sylehmienruokintaan,jossasilläonsaatavissatodellistalisäarvoa.

Palkokasvit ovat hyvä valkuaisen lähde

yleisimminkasvaviennautojenosaltaollaantilanteessa,ettävarsinaistavalkuaislisääeitar-vita.esimerkiksihyvälaatuistanurmisäilörehuajaviljaasisältävälläruokinnallapötsimikrobientypentarvetäyttyyperusrehujenkautta.luo-mutuotannossayleisestikäytettävätnurmi-palkokasvitsisältävätheinäkasvejaenemmän

raakavalkuaista, joten ainakin teoriassa luo-munaudanlihantuotannossapitäisiollatavan-omaistatuotantoavähemmäntarvettavarsi-naistenvalkuaislisärehujenkäytölle.

Kokoviljasäilörehu on eräs potentiaalinenvaihtoehtolihanautatilanviljelykierrossa.puh-taastaviljakasvustostakorjattusäilörehusisäl-tääyleensäniukastiraakavalkuaista.useintäl-laisen säilörehun raakavalkuaispitoisuus jääjopaalle10prosentin.tilanteeseenvoidaan

vaikuttaakäyttämällävilja-palkokasviseoksia.esimerkiksiherne,virnat jahärkäpapusovel-tuvatviljojenseoskasviksijanostavatsamallasäilörehunvalkuaispitoisuutta,jolloinruokin-nassa on mahdollista välttyä lisävalkuaisentarpeelta.

kirjoittaja toimii tutkijana mtt:n kotieläintuotannon

tutkimusyksikössä ja innoNauta -hankkeissa. •

Viimeaikaiset sonnien kasvatusko-keet ovat osoittaneet, että sonnit käyttävät kasvuunsa noin 10 % enemmän energiaa kuin vanhoissa ruokintasuosituksissa oletettiin. Tämän vuoksi kasvavien sonnien energiaruokintasuositusta lisät-tiin uudistuksen yhteydessä 10 %.

rehuyksiköistä■megajouleihin■Nautojen energiaruokintasuositukset ja rehujen energia-arvot on meillä aikaisemmin ilmoitettu rehuyksiköinä. uudistuksen myötä rehuenergian yksikkö tulee jatkossa ole-maan megajoule (mJ). Kyseessä on vain yksikön muutos eli rehuenergian määritysta-pa ja rehujen väliset suhteet energia-arvoissa pysyvät ennallaan. Yksi vanha rehuyk-sikkö vastaa 11,7 megajoulea eli rehun uusi energia-arvo on käytännössä vanha Ry-arvo kerrottuna luvulla 11,7. uudistuksen myötä rehujen energia-arvot ovat Si-järjes-telmän mukaisia ja kansainvälisesti vertailukelpoisia.

myös säilörehun sulavuutta kuvaavan D-arvon osalta siirrytään käyttämään Si-järjestel-män mukaisia lukuarvoja. tämä tarkoittaa sitä, että prosenttilukujen käytöstä luovutaan ja D-arvo ilmaistaan jatkossa yksikkönä g/kg kuiva-ainetta. esimerkiksi D-arvot 65 ja 70 % esiintyvät siis rehuanalyyseissä jatkossa muodossa 650 ja 700 g/kg ka.

kasvavien■lihanautojen■ruokintasuositukset■uudistuivatmtt:n ylläpitämä kotieläinten ”Rehutaulukot ja ruokintasuositukset – palvelu” päivi-tettiin kesällä 2010. muutokset astuivat voimaan 1.9.2010. uudistuksista on löydet-tävissä laaja tietopaketti mtt:n verkkopalvelussa osoitteessa: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/rehutaulukot


24 25

ww

w.p

elto

siem

en.f

i

jps-

mai

nos.

fi

Ykköslajikkeet myös luomuna

Kysy tarjous!

Grinstad ja Tenho timoteit • Inkeri nurminataBjursele puna-apila • Kaikki luomuseokset

Aino kevätvehnä • Peppi KauraEinari, Jyvä, Artturi ja Pilvi ohrat

Kivijärven pakkaamoEvijärvi • Puh. 0400 663 442

www.kivijarvenpakkaamo.net

V iiden viikon työharjoittelu syksyllä luomu- tai biodynaamisella tilalla

toimi hyvänä ”esikasvina” tulevia teoria-opintoja varten. Työharjoittelussa tun-nistettiin rikkakasveja, tehtiin lapiodiag-nooseja, tutustuttiin viljelykierto- ja luo-musuunnitelmiin ja markkinointiin. Ja tehtiin tilan päivittäisiä töitä. Opiskeli-jat sekoittivat preparaatteja tai keräsivät

suvi Lehtonen

luomuopiskelija kaivautuu maaperään työharjoittelussaNeljä kuukautta puutarhatalouden perustutkintoa opiskelleet Keudan Mänt-sälän luomupuutarhuri-aikuisopiskelijat miettivät luonnonmukaisuutta niin kukkasidontatöissä kuin kasvihuonetyöskentelyssäkin. Monimuotoisessa aikuis-opiskelijaryhmässä on sekä viljelijöitä että kaupunkilaisnuoria ja ammatin-vaihtajia monelta eri alalta. Moni on ensimmäisen työssäoppimisjakson aikana kitkenyt ensimmäisen kerran rikkakasveja ja ajanut traktoria.

yrttejä niitä varten, toiset nostivat peru-naa, levittivät lantaa ja kauppakunnosti-vat syksyn satoa.

– Maahan ja kasvualustaan pitää kai-vautua. Perehtyä sen rakenteeseen, pien-eliöstöön ja viljelykiertoon, jotka ovat kaiken perusta, muistuttaa ryhmänoh-jaaja Päivi Pettinen luomuoppilaitaan säännöllisesti. Koulutuksen alussa pereh-

dyttiinkin heti sekä teoriassa että käytän-nössä työharjoittelupaikoilla maanäyttei-den ottoon ja ravinteiden merkitykseen kasvien kasvulle.

Biodynaaminen opetustila

Nyt opiskelijat odottavat innolla pääse-vänsä tekemään viljelysuunnitelmaa ja kasvattamaan taimia biodynaamiselle Heinolan tilalle Nummisiin opetuskäyt-töön saadulle puutarhalohkolle. Tilalla ei vielä ole Demeter- merkkiä, mutta sitä on pyritty kymmenen vuoden ajan viljelemään biodynaamisesti. Opiske-lijat jakautuvat melkein puoliksi luo-musuuntautuneisiin ja biodynaamisiin, mutta kaikkia kiinnostavat molemmat

tuotantotavat. Heinolan tilan suunnittelussa ja käy-

tännön töissä haluavat kaikki olla mu-kana. Lähiopetusjaksoilla molemmat tuotantotavat otetaan huomioon ope-tuksessa. Syventäviä opintoja molem-mille tuotantotavoille pyritään järjestä-

mään myös etäjaksoilla ja verkko-oppi-misympäristön avulla.

Kaikille on kuitenkin selvää, että tuo-tantotavasta riippumatta koulutuksen ta-voitteena on puutarhatalouden vahva ammattitaito. Sitä voi täydentää yhdistä-mällä tutkintoonsa osia esimerkiksi ko-

tieläintaloudesta. Luonnonvara-alan pe-rus- ja ammattitutkintojen uudistus mah-dollistaa valinnaisten kokonaisuuksien entistä suuremman määrän. Myös opin-tomatka lokakuussa Ruotsin biodynaami-seen Järnaan antoi kasvualustan monille uusille ideoille.

Osa opiskelijoista työskentelee koko ajan joko omilla tiloillaan ja kukkakau-poissa sekä biodynaamisilla tiloilla Maj-vikissa ja Rihussa.

Tulevaisuuden luomutuotteen myynti ja markkinointi ovat herättäneet paljon ajatuksia ja kysymyksiä.

– Yhteisön tukema maanviljelys eli CSA (Community Supported Agricul-ture), joka on luomuviljelijöiden ja ku-luttajien välinen yhteistyösopimus, tulee varmasti olemaan Suomessakin tulevai-suuden juttu, pohtii opiskelija Rebecca Koskenniemi.

– Minkä tahansa ison ketjun elintar-vikemarketin tarjontaan ja toimintata-paan tutustumalla huomaa, että kulutta-jan etu ei ainakaan ole toiminnan pääl-limmäisenä tavoitteena. Toisaalta vähäi-nenkin oma maataloustuotanto paljastaa nopeasti, että massiivinen tuki- ja val-vontakoneisto on virkavaltaisen raskas ja jäykkä, eivätkä jatkojalostus ja kauppa juurikaan tue pienimuotoista toimin-taa. Ehkä luontevin tapa edetä hajaute-tun puutarhaviljelyn ja jalostuksen alalla on osuuskunta-aatteen uudelleen elvyt-täminen, miettii luomuopiskelija tulevai-suutta. •

kirjoittaja opiskelee keski-uudenmaan keudan saaren

yksikössä mäntsälässä luomupuutarhurilinjalla.

Mäntsälän Saaren kartanon puutarhatalouden opiskelijoiden näytekasvimaalla kasvatetaan yleisimmät puutarhan viljelykasvit, joista

luomuopiskelija Larissa Heinämäki tutkii kurpitsan kukintoja.

Puutarhurin ammattitaitovaatimuksiin kuuluu ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuus sekä käyttää työtehtäväänsä kuuluvia suojaimia. Luomuopiskelija Anna-Maria Matikka harjoittelee siimaleikkurin käyttöä Kaukon luomutilalla mansikkakasvustojen välissä.

■■ luoMua■oPiskElEMassa


26 27– Lisäaineettomuus ja luonnollisuus ovat näkyneet muissa panimojuomissa jo pit-kään, mutta oluessa edetään nyt pidem-mälle, puhtaaseen luomutuotteeseen. Luomu sopii olueen, joka on lähtökoh-taisesti luonnollinen tuote, sanoo Hart-wallin markkinointi- ja viestintäjohtaja Tuomas Kahri.

– Luomuoluen kehittäminen on osa meille tärkeää olutkulttuurin kehittämis-työtä. Tämä on hyvä mahdollisuus herä-tellä keskustelua luomusta, toteaa Kahri.

Kuluttajien kasvava kiinnostus luomu-oluisiin ja muihin kestävän kehityksen tuotteisiin ilahduttaa Alkon tuoteryhmä-päällikköä Mika Kauppista. Alko vastaa kysyntään: viisi prosenttia Alkossa myy-tävistä oluista on kotimaista tai kansain-välistä luomuolutta.

– Tuomme asiakkaillemme ensi vuonna lisää luomuoluita ja -siidereitä, kertoo Kauppinen.

Kauppinen kehottaa vastuullisesti ajat-televaa ja ekologisena vaihtoehtoa etsi-vää huomioimaan myös kotimaiset oluet yleensä.

– Ne ovat lähituotteita: ne tehdään kotimaisista raaka-aineista, kotimaisella työllä ja kuljetetaan mahdollisimman ly-hyen matkaa. Ainoastaan humalaa ei saa Suomesta, mutta sen osuus on promilleja raaka-aineista. Oluella on todettu olevan kaikista elintarvikkeista pienin hiilijalan-jälki, Kauppinen muistuttaa.

Samaa asiaa korostavat myös luomu-oluiden tekijät. Jo aiemmin Panimoteolli-suus, Valtion teknillinen tutkimuslaitos ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskes-kus ovat yhdessä arvioineet, että kotimai-sesta olutlitrasta aiheutuu noin 540 gram-man kasvihuonekaasupäästöt. Normaalin olutpullon päästöt vastaavat yhtä autolla ajettua kilometriä.

Mitä pienet edellä…

Pienpanimot ovat kotimaisen luomu-oluen edelläkävijöitä. Vasta parivuo-tias Vakka-Suomen Panimo toi helmi-kuussa 2010 markkinoille pils-tyyppisen luomuoluen. Panimomestari Jani Vil-pas valmistaa LuomuPilsin kotimaisesta luomuohramaltaasta ja saksalaisesta luomuhumalasta.

Reilusti humaloitu vaalea täysmallas-olut istuu panimon toiminta-ajatukseen, johon kuuluu tuottaa oluita puhtaasti, lä-hellä ja parhaista raaka-aineista. Valvo-tussa luomutuotannossa valmistettu olut on luonteva jatko tavanomaisesti tuote-tuille lähioluille.

Luomurepertuaarin laajentaminen ei kuitenkaan ole Uudessakaupungissa ajan-

kohtaista, koska esimerkiksi erikoisem-pien tummien maltaiden saaminen luo-mulaatuisena ja riittävän suurina määrinä on hankalaa.

– LuomuPils on pysynyt jatkuvassa tuo-tannossa, kun saimme sen Alkon kautta myyntiin, panimomestari Vilpas kertoo.

Vakka-Suomen Panimon luomu-oluelle teki toukokuussa seuraa Teeren-pelin luomulager. Molemmat oluet ovat hieman keskiolutta vahvempia, joten ne ovat maistelijoiden saatavilla ravintoloissa ja Alkossa.

Teerenpelin paikallisesta luomuoh-rasta valmistettu vaalea lagerolut edus-taa päijäthämäläistä lähiolutta. Teerenpe-li-yhtiöiden toimitusjohtaja Anssi Pyysing kommentoi tuoreeltaan, että luomuolut on luontainen valinta tuoteperheeseen, jossa korostuvat lähituotanto ja ympä-ristöystävälliset valmistusmenetelmät. Oluen valmistuksessa korostuu ekologi-sen jalanjäljen pitäminen mahdollisim-man pienenä ja maussa luonnonmukai-nen aitous.

Nokian Panimon luomuolut ehti tarjolle vuodenvaihteessa

Tammikuussa päivittäistavarakauppoi-hin tulee kaksi luomuolutta. Nokian Pa-nimon Keisari Luomu on kotimaisesta luomuohrasta valmistettu pils-tyyppi-nen pohjahiivalla käytetty, pastöroima-ton ja suodattamaton luomuolut. No-kialainen luomuolut on humaloitu sak-salaisilla Perle ja Hallertauer Tradition -luomuhumalilla.

– Suomalainen olut on tutkitusti eko-loginen elintarvike. Luomuoluemme on käsityönä pantu lähiolut, jonka hiilijalan-jäljen olemme halunneet pitää mahdolli-simman pienenä. Raaka-aine tulee läheltä ja olut kulutetaan lähellä. Myös lämpö-käsittelyn ja suodatuksen jääminen pois pienentää luomuoluen hiilijalanjälkeä, kertoo Nokian Panimon panimomestari Riitta Sulkama.

Nokian Panimo korostaa, että maan-laajuisesti saatavilla olevan luomuoluen hinnassa ei ole luomulisää, vaan hinta asettuu panimon muiden oluiden kanssa samaan kategoriaan. Toimitusjohtaja Matti Heikkilä ennakoi luomuoluen löy-tävän paikkansa luonnonmukaista tuo-tantoa ja puhtaita olutmakuja arvostavien kuluttajien arki- ja juhlapöydistä.

– Ensimmäinen luomuoluemme ei tarjoa eksotiikkaa vaan on vaihtoehto la-ger-oluen juojalle; siinä voi aistia kotimai-sen luomuviljan aidon perusmaun. Mikäli se saa hyvän vastaanoton, voimme val-mistaa myös muita oluttyyppejä luomu-

Mariaana neLiMarKKa

Kotimaiset panimot suunnannäyttäjinä

luomuoluillaan Luonnonmukaisuus, ympäristöystävällisyys, aitous ja

paikallisuus ovat nousseet megatrendeiksi. kuluttajien kiinnostus luomuun on saanut neljä suomalaispanimoa

satsaamaan kotimaisiin luomuraaka-aineisiin ja keittämään poikkeuksellisen puhtaita oluita.

©

An

ton

Su

cksd

orf

f


28

KULTAKASVUKULTAKASVUDynaaminen tuote viljan peittaukseen

Lisää tuottoa luomuviljelyyn

Miksi kiinnostus kasvaa?

Eli summa summarum

Kultakasvu on suomalainen innovaatio, jota kehitetään ja tutkitaan koko ajan. Se on ollut käytössä jo 7 vuotta ja se on toiminut erinomaisesti. Siitä johtuen jo melkein joka sadas

viljahehtaari Suomessa kylvetään Kultakasvusiemenillä.

Miksi kiinnostus kasvaa?Käytännössä on todettu,

että itäminen on ollut terhakkaa,että vilja on kestänyt hyvin kuivuutta,

että käsittely on estänyt homeiden tuloa,että sadot ovat nousseet, usein jyväluvun kasvun seurauksena,

että perättäiskäyttö on vielä parantanut tehoa

Eli summa summarumSitä vaan kannattaa käyttää!

Myynti: Tmi Tilapeittaaja Reijo Hartikka, www.tilapeittaaja.�

ja Yrittäjien Maatalous Oy, www.yrma.net, muut myyjät ja tuotetiedot valmistajan Elom Oy:n sivuilla www.elom.� .

Viljelijöiden kokemuksia www.parempisato.� .

Edullisin ennakkohinta on voimassa nyt! Tilaa heti 0400-325863,0500-325863 sillä

Sitä vaan kannattaa käyttää!

Lisää tuottoa luomuviljelyyn

raaka-aineista, Sulkama mainitsee.Panimomestari kertoo, että Nokialla

valmistettavien mehupohjaisten virvoi-tusjuomien suhteen muutos tapahtuu nopeasti:

– Muutamme marja- ja omenalimo-nadimme luomutuotteiksi alkuvuodesta.

hartwallin ja teerenpelin hedelmällinen yhteistyö

Myös Hartwallin marraskuussa lansee-raama luomuolut ehtii ruokakauppoihin tammikuussa. Miten iso panimo onnistui erikoistuotteen kanssa?

– Luomuoluen kehittämisessä meille oli järkevää tehdä yhteistyötä pienpa-nimon kanssa. Omissa tuotantotilois-samme, normaalilla keittokapasiteetil-lamme emme pystyisi tekemään tällaista pientä erää. Myös kotimaisen luomuraa-ka-aineen saatavuus tulisi vastaan, Kahri valottaa.

Markkinointi- ja jakeluyhteistyönä al-kanut Hartwallin ja Teerenpelin yhteistyö tuotti konkreettista hedelmää, kun Hart-wallin Tornion panimosta Lahteen siirty-nyt panimomestari Mika Mäkelä sai va-pauden kehittää panimon lippulaivabrän-din Lapin Kullan alle luomuoluen.

Kehitystyö tapahtui Teerenpelin Lahden panimolla, missä Mäkelä työsken-teli pienpanimon väen kanssa vuo-den verran. Hän kokeili erilaisia hiivoja ja huma-lalaatuja luodak-seen brändin luon-nolliseen mieliku-vaan sopivan, hel-posti lähestyttävän luomuoluen.

– Luomuhuma-laa Suomesta ei saa, joten hankimme luomuviljellyt huma-lat Keski-Euroopasta. Kokeilun kautta pää-dyin Perle ja Halle-tau Spät -lajikkeiden yhdistelmään, josta ei synny yltiökatkeraa makua vaan humalan aromi on lähinnä tuok-sussa, Mäkelä kuvailee.

Tuiskuksi ristitty luomuoluet sisältää yllätyksen:

– Humala-aro-meita tukemaan

käytin luomukasvatettua siankärsämöä, jolla on samankaltainen yrttinen tuoksu, aromit ja katkerot kuin humalalla. Yrtti laajentaa suutuntumaa. Siankärsämöä on käytetty Suomessa oluen mausteena jo ennen humalan yleistymistä, Mäkelä kertoo.

Lopputuloksen kannalta tärkeää oli myös sopivan pintahiivan löytäminen. Luomuolut on Hartwallin ensimmäinen pintahiivalla käytetty olut miesmuistiin, ja käyminen on tuonut siihen hedelmäisiä estereitä. Jotta hiiva pääsisi oikeuksiinsa, olutta ei ole suodatettu.

Tuiskussa käytetyt humalalajikkeet ovat miltei samat kuin Keisari Luomussa, joten oluen ystävät pääsevät arvioimaan pohja- ja pintahiivakäymisen eroja verra-tessaan uutuusoluita keskenään.

täysin kotimainen luomuolut Malmgårdin haaveissa

Malmgårdin Panimo syntyi vuonna 2009, kun Savonlinnassa vuodesta 2002 toimi-neen Panimoravintola Huvilan panimo-toiminta siirtyi Pernajaan. Kreivi Johan

Creutz houkutteli panimomestari Tuo-mas Markkulan Malmgårdin kartanon viljalaarien äärelle speltin avulla.

Malmgårdin kartano tarjoaa luomu-viljan lisäksi oluenpanoon tilat ja oman lähteensä vettä. Tulevaisuudessa ohra-, speltti- ja muinaisvehnäpeltojen kupeessa hulmuaa myös humala, mikäli tekijöiden pitkän tähtäimen suunnitelma ottaa tuulta.

Markkula jakaa tilan isännän haaveen siitä, että kaikki raaka-aineet ainakin yh-teen tuotteeseen saataisiin tiluksilta.

– Haluamme oman luomumaltaan ja luomuhumalan. Haasteena on löytää so-pivan kokoinen kumppani luomuviljan mallastajaksi, Markkula toteaa.

Nykyisin tilan oma luomuvilja, speltti ja muinaisvehnä, lisätään oluen maus-teeksi sellaisenaan. Rouhittua spelttiä käytetään ensimmäiseen Malmgårdissa syntyneeseen olueen, Dinkeliin, johon se tuo kuivan, pähkinäisen makuvivahteen. Muinaisvehnällä pehmennetään ja pyöris-tetään viime keväänä lanseerattua Blond Alea, joka on kahdeksanprosenttisen Bel-gen miedompi pikkusisko. •

Malmgårdissa on haaveena saada kaikki oluen raaka-aineet tiluksilta. Panimo syntyi vuonna 2009.

©

An

ton

Su

cksd

orf

f

©

Ha

rtw

all

in k

uv

a-a

rkis

to


30 31

T ällä hetkellä Lahdessa valmistetaan luomulaatuisena tavallista pilsner-

mallasta, josta oluen valmistajat voi-vat tehdä omanlaisensa vaalean oluen. Jos vuonna 2011 on mahdollista hank-kia enemmän luomumallasohraa, voisi

juKKa KiveLä

Luomumallasta Suomestaainoa kotimainen luomuolutmaltaan valmistaja on Polttimo oy:n ja Lantmännenin yhdessä omistama viking malt oy Lahdessa. sillä on mallastamot myös ruotsissa ja Liettuassa.

Viking Malt Oy Lahdessa kokeilla myös jonkun erikoismaltaan valmistamista luo-mulaatuisena.

Luomumaltaan valmistuksessa ei ole mitään erityistä luomuvalvonnan tai mallastuksen suhteen. Maltaan valmis-

tus tehdään panosprosessina, niin että noin 40 – 50 tonnia ohraa kostutetaan ja idätetään, jonka jälkeen mallastettu oh-raerä kuivataan ja pakataan. Jokaiselle valmistuserälle annetaan oma numero, jossa näkyy käytetyn raaka-aineen toi-mituserä ja toimittaja/viljelijä. Mallas-säkkeihin laitettavan eränumeron avulla voidaan aina selvittää maltaan raaka-aine aina viljelijään asti. Raaka-aineen alkuperän jäljitettävyys antaa mahdol-lisuuden valmistaa tietyn tilan ohrasta tilan omalla nimellä markkinoitavaa luomuolutta.

tänä vuonna aletaan tehdä viljelysopimuksia

Viking Malt on ostanut tarvitsemansa luomumallasohran Päijät-Hämeen alu-eelta viljelijöiden tarjonnan mukaan. Koska luomumaltaan kysyntä on kuiten-kin viime aikoina lisääntynyt uusien luo-muoluen valmistajien myötä, Viking Malt aloittaa vuoden 2011 aikana mallasohran viljelysopimusten tekemisen.

Jos viljelijä pystyy toimittamaan yhden mallastuserän eli 50 tonnia mallasohraa vuodessa, voi viljeltäväksi valita minkä tahansa yleisimmistä mallasohralajik-keista. Viking Maltin ruotsalainen mal-lastamo ostaa Lantmännenin kotisivujen mukaan luomumaltaaksi vain Tipple –la-jiketta, jota yhtiön Suomen maajohtaja Timo Huttunen suosittelee suomalaisil-lekin viljelijöille. Muita sopivia lajikkeita mallastukseen voisivat olla Barke, Scar-lett ja Saana.

Mallasohran luomuviljely ei tähän mennessä ole kiinnostanut viljelijöitä ko-vin paljon, kun luomumallasohran ky-syntä ei ole ollut tasaista, ja toisaalta mal-lasohran viljely luomumenetelmin vaa-tii viljelijän panostusta ja ammattitaitoa. Mallasohrasta saadaan hyvälaatuista, kun viljakasvusto on tasainen ja rikkaruohoja on vähän. Ohran pitäisi tuottaa runsas sato, jonka jyvät ovat suuria ja tasalaa-tuisia. Sadon valkuaispitoisuus ei saa olla liian korkea, mielellään alle 12 %.

Suuri sato ja alhainen valkuaispitoi-suus saavutetaan parhaiten kohtuulli-sella lannoituksella ja melko tiheällä kas-vustolla. Mallasohran viljelyssä on myös kiinnitettävä erityistä huomiota viljan hygieenisen laadun ylläpitämiseen, sillä varsinkin punahomeet pilaavat jo pieninä määrinä maltaan laadun. Luomuviljelyn itsessään ei kuitenkaan ole todettu olevan riski viljan hygieenisen laadun kannalta, vaan luomusadon on todettu olevan vä-hintäänkin yhtä hyvää kuin tavanomai-sesti viljellyn sadon. •

Hanketta vetävän luomuomenanvilje-lijä Kai Winterin mukaan yritykset ovat niin pieniä, että yksin niillä ei olisi mitään mahdollisuuksia saada tuotteitaan kaup-pojen valikoimaan.

Toinen paikallinen 40 tuottajan ver-kosto Kultivatorsyd välittää pääasiassa vi-hanneksia ja hedelmiä, mutta mukana on myös panimo, leipomoita ja lihantuotta-jia. Verkostolla on yhteinen tukku ja lo-gistiikkajärjestelmä. Sen palveluksessa on yksi työntekijä, joka työllistää itseään myös jäsenyrityksissä ruuhka-apulaisena.

Pienuudella myydään myös pääkaupungissa

Eräs paikallisruoan puolustaja on ravin-toloitsija, pohjoismaisen ruokakulttuu-

sePPo rantanen

Pienet purjehtivat markkinoille yhteistyössätanskan eteläinen kolkka, syrjäseutuinen lolland-Falsterin saaret, on telakkateol-lisuuden lähdettyä keksinyt etsiä uusia tulonlähteitä maataloudesta: raaka-aineita jalostetaan omaleimaisiksi ja korkealaatuisiksi elintarvikkeiksi.

rin uudistaja ja professori Klaus Meyer, joka kävi esittelemässä ajatuksiaan Suo-messa viime kevään Luomupäivässä (ks. Luomulehti 3/2010 s. 16). Kööpenhami-nan eliittikaupunginosassa olevan Meye-rin kahvilan työntekijöillä on päällään t-paidat, joissa mainostetaan paikallisuutta, perinteisiä lajikkeita ja pikkusaarten tuot-teita: ”Lilleø”, ”Ølands hvede”.

Taustalla voi syrjäseutujen elintarvike-tuotannon puolustamisen ohella olla kau-pallinenkin etu – tanskalaisille kun pieni on kaunista melkein kaikessa. Vaikka Tanskassa ihaillaankin suuria maatiloja, niin ruokapöydässä arvostellaan teho-kasta elintarviketeollisuutta, joka on hä-vittänyt paikallisen ruokakulttuurin.

Lama-aikana tanskalaiset säästävät mieluummin jostain muusta kuin pitkistä aterioista. Tärkeitä asioita ovat alkuperä ja ympäristönäkökohdat, joista syntyy hyvä tarina. •

Lisää tietoa: www.oespecialiteter.dk , www.

kultivatorsyd.dk , www.meyersdeli.dk

P ienten saarten tuottajat ovat lähte-neet yhdessä markkinoimaan tuot-

teitaan Ø-specialiteter -tunnuksella. Mu-kana on nelisenkymmentä tuottajaa, joista osa luomussa.

Tuotteiden raaka-aineet ovat alkupe-rältään paikallisia ja ne on valmistettu saarten työvoimalla. Myös tuoteideoiden pitää perustua paikallisuuteen, joka nä-kyy myös tuotemerkissä.

• RIVIVÄLIHARAT LUOMUVILJELYYN •

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN

Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset• Öljykasvit • Juurekset

Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 15 km/h nopeu-della. Kamera seuraa useam-paa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri.

Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, puh. 030 650 50, Myynti: Jussi Peltonen puh. 040 582 9955 www.sgnieminen.fi

kameratekniikkaa joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa

S.G.Nieminen Oy, puh. 030 650 50,

Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat

Thea Rahbek-Clemmensen mainostaa paidassaan vanhaa vehnää, joka on poistunut teollisesta tuotannosta. Meyerin leipomo käyttää sitä, koska se sitoo hyvin vettä – sen jauhoista valmistetut leivät säilyvät kosteina pitkään.

©

An

ton

Su

cksd

orf

f


32 33

Brita suoKas

Juvan luomu on vireä edelläkävijä

luomuliitto palkitsi Juvan luomun Vuoden luomuyritykseksi 2010. yritys kehittää yhä uusia tuotteita ja löytää uusia yhteistyökumppaneita. Parhaillaan on valmisteilla omalla Juvan luomu -brändillä myytävää 4 – 5 tuotteen sarja.

Juvan Luomu Oy:n päätuote ovat eri-laiset jogurtit. Aivan uutena tuoteva-

likoimaan on tulossa tuorejuustopohjai-nen levite. Luomukevytmaidon ja luomu-kerman valmistus alkoivat syksyllä 1993. Muut tuotteet ovat vähälaktoosinen teol-lisuuskerma ja maidon toimitus juuston valmistajille.

Yhtiö tekee yhteistyötä monien pien-ten elintarvikealan toimijoiden kanssa niin kotikunnassa kuin laajemminkin Suomessa.

Elintarvikevalvontaviraston luomuval-mistuksen valvontaan 15 yritystä, jotka valmistivat luomumaitotuotteita. Juvan Luomu Oy on toiminut Etelä-Savossa on toiminut 20 vuotta. Osakeyhtiön perus-tivat maidontuottajat. Tämänhetkisistä meijerin osakkaista 10 on juvalaisia ja kaksi naapurikunnasta Sulkavalta.

lähimaitoa meijeriin, markkinointi koko maahan

Toimitusjohtaja Kari Partanen ker-too, että meijerillä valmistettiin toimin-nan alusta, vuodesta 1993 vuoteen 2009 saakka, tuotteita Valion tuotemerkin alle ja tuotteiden markkinoinnista vastasi Valio.

– Nyt Juvan Luomu Oy valmistaa tuotteita usealle ostajalle. Hatsolassa val-mistetaan Rainbow – ja Pirkka-sarjan pri-vate label – jogurtteja. Viime syksynä tuli markkinoille Heinon Tukun aimo - brän-din alla 2 kg n jogurttisanko suurkeittiöi-den käyttöön. Nyt olemme valmistele-massa omaa Juvan Luomu -brändillä myytävää 4 – 5 tuotteen sarjaa.

Tänä talvena meijerille on asennettu uusia pakkauskoneita ja linjoja. Tuottei-den pakkaaminen onnistuu nyt pikku pi-kareista, 5 kilon sankojen kautta sato-jen litrojen kontteihin saakka. Pikarei-hin aletaan pakata oman brändin jogurt-teja ja metallisissa konteissa kuljetetaan kermaa Krunexin ruokatehtaalle Juvan kirkonkylälle.

Maidonkuljetusmatkat meijerille ovat lyhyet. Kaikki maitotilat sijaitsevat alle 35 kilometrin matkan päässä meijeristä. Maidontuottajat ovat Maitomaa Osuus-kunnan jäseniä, joten maidon keräily ja raakamaidon laadunvalvonta tapahtuvat sitä kautta. Juvalaiset ja sulkavalaiset luo-mulehmät lypsävät vuodessa 2,5 miljoo-naa litraa maitoa.

Maidosta kaksi kolmasosaa jaloste-taan tuotteiksi Hatsolan meijerillä. Kol-masosa on myyty suoraan tai kermaksi jalostettuna eteenpäin. Meijerillä on omia työntekijöitä 10 henkilöä. Vuoden 2010 alusta yhtiöllä on ollut oma myyntipääl-

likkö, Mervi Wahlroos. Wahlroosilla on pitkäaikainen tuntemus suurkeittiöalasta ja HoReCa-tukkutoiminnasta.

erikoistuminen hapatteilla valmistettuihin tuotteisiin

Jussi Heinonen, juustomestari, kuopio-laisesta Innolact Group Oy:stä on myös pitkän linjan luomujatkojalostaja. Hän toimi Runnin opetusjuustolan juusto-mestarina jo 1990-luvun puolivälissä. Nyt hän on Juvalla tuorejuusto-tuotteen tuotekehittäjänä.

– Täällä osataan 100-prosenttisesti luomujogurttien valmistusprosessi, sen huomaa kaikkien tuotteiden laadussa to-teaa Heinonen. Monien meijeriteollisuu-den yleisesti käyttämien lisäaineiden, ku-ten homeenestoaineiden ja keinotekois-ten aromiaineiden sekä tuotteen raken-netta parantavien lisäaineiden käyttö on luomussa kiellettyä. Kuluttajalle tulee tarjota kuitenkin rakenteeltaan ja ulko-näöltään tavanomaisen tuotteen kanssa samanlaatuinen tuote, ja sen aikaansaa-minen luomun keinoin on taitoa ja taval-listakin tarkempaa työtä vaativa juttu, sa-noo Heinonen.

Raaka-aineen tuoreudesta ja hyvästä laadusta lähdetään ja meijerillä toimitaan mahdollisimman puhtaasti niin, ettei esi-merkiksi homeitiö-saastuntaa tule ilman kautta. Maitohappobakteerien toimin-taan perustuva hapate on niin ikään va-littava siten, että sekin suojaa tuotetta.

Tuoteuutuuksia 2011 Juvan Luomu Oy:n toimistossa Jussi Heinonen ja Kari Partanen kertovat tänä alkuvuonna markkinoille tulevista tuotteista. Tuore-juusto-pohjainen levite on maultaan täy-teläinen, happamuus ei ole vahva, vaan mieto. Rasvaa levitteessä on 20 % Levite on maustamaton, se sopii suoraan leivän päälle ja vaikkapa juustokakkujen raaka-aineeksi. Lisäaineita on nolla.

– Rasvattomien tuotteiden ystäville tulee kauppoihin uusi maku, mustikka-

vadelma eli kuningatar-hillolla maus-tettu jogurtti. Hillo on valmistettu Suo-messa, mutta marjaraaka-aineen koti-maisuus vaihtelee saatavuuden mukaan, kertoo Partanen. Jogurttiin käytettävän hillon teko on oma erikoisalansa ja siksi kaikki hillot ostetaan meijerille valmiina sen alan osaajilta.

Rasvattoman luomujogurtin valmis-tuksessa vaikeinta on saada aikaan miel-lyttävä rakenne. Rasvattomankin jogurtin pitää pysyä lusikassa, se ei saa valua mai-tona pois. Sakeutukseen käytetään lisäai-neiden sijasta kuiva-ainepitoisuuden nos-toa luomumaitojauheella. Lisäaineita siis jälleen nolla.

– Maustamaton jogurtti on myyvin luomujogurttiartikkeli, kertoo toimitus-johtaja Partanen. Nyt siihen sarjaan on tulossa uutuus, täysmaitojogurtti. Ti-lalta lähteneestä maidosta ei poisteta ras-vaa, vaan tuotteen rasvapitoisuus vaihte-lee 3,8 – 4,1 prosentin luonnollisen vaihte-lun välillä. Tämä jogurtti on siis tuhti ja maukas. Sopii syötäväksi sellaisenaan tai ruoanvalmistusjogurtiksi.

energian säästöä ja vihreää sähköä

– Täysmaitojogurtin valmistusprosessi on tässä meijerissä lyhyin mahdollinen. Se vähentää ympäristökuormitusta niin hiili-jalanjäljen kuin puhtaan vedenkin osalta. Kaikki prosessointi lisää energian ja ve-den kulutusta, summaa Jussi Heinonen.

– 2010 vaihdettiin sähköntoimitus vihreään sähköön. Sähkömme tuotetaan Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa vesivoi-malaitoksissa sekä puunjalostusteollisuu-den hakevoimalaitoksessa, kertoo Parta-nen. Meijerillä on myös oma puupelle-tillä toimiva lämpölaitos. Raakavesi saa-daan kunnan vesilaitokselta ja jätevedet käsitellään keskitetysti kunnan jäteveden-puhdistamolla. •

kirjoittaja on luomuun erikoistunut agrologi Juvalta.


34 35

Nyt pelto puhuu:

Olisipa kalkkipäiväneljä kertaa vuodessa.Kalkitse säännöllisesti Ruukin maanparannusaineilla, niin tehostat lannoitusta ja saat pellon kaikki ravinteet käyttöön. Maanparannusaineiden kalsium-arvo on jopa korkeampi kuin perinteisellä kalkilla ja tehdashintakin on edullisempi. Ruukin maanparannusaineet löydät lähimmältä maatalouskauppiaal-tasi sekä alan erikoisliikkeistä.

Lisätietoja www.ruukki.com/maatalous

Kurssikaveri ehdotti Magnus Seleni-usta Vuoden Luomuviljelijäksi ja

Luomuliiton hallitus lähti ehdotuksen taakse. Luomuviljelijän työ vaatii edellä-kävijöitä ja parhaillaan viljelijä pystyy itse muokkamaan myös koneita, jotta viljely sujuisi yhä paremmin.

– Kylvökoneen ja etuäkeen rakenta-minen sen eteen on ollut yksi kehittelyn kohteista. Myös tavallista joustopiikki-äestä, sekä kultivaattoria on parannettu, jotta se soveltuu paremmin tehokkaaseen kestorikkakasvien torjuntaan, kertoo es-poolainen Selenius.

yhteistyötä hevostilojen kanssa

Nybyn tilalla tuotetaan kevätvehnää, öl-jypellavaa, syys- ja kevätrypsiä. Kaksi-vuotisista alsikeapila- ja sinimailaspitoi-

sista nurmista sekä suojakaistoilta teh-dään hevosheinää lähiseudun hevosten tarpeisiin. Selenius saa hevostiloilta lan-taa ja kompostoi lannan rakentamallaan kompostointikentällä.

Viljelykierto on 6-vuotinen: Kevät-vehnä, kaksi nurmi vuotta, syysrypsi ja pellava. Kesäkuun loppuun mennessä kesantoon kylvetään viherlannoitusseos. Peltoa tilalla on 106 ha, josta vuokrapel-toa on 32 ha. Tila on ollut luomuvilje-lyssä vuodesta 1992.

luomu parantanut maanrakennetta

Tilan maalajit ovat pääasiassa hietasavia. Valtaosa pelloista on varsin tasaisia. Sa-vimaiden kuivatukseen ja salaojien toi-mivuuteen on tarpeen kiinnittää suurta huomiota. Selenius on tehnyt muun

muassa täydennyssalaojituksia sekä muo-toillut peltoja siten, että lammikot ovat hävinneet pelloilta.

– Maan rakenteeseen pitää satsata, jotta pellon vesitalous toimii ja ravinteet eivät valu vesistöihin. Omalla tilallamme maan rakenne on parantunut huimasti luomumenetelmien käytön ja kehittämi-sen myötä, toteaa Selenius.

Ilmastonmuutoksen takia sateisia syk-syjä on yhä enemmän. Selenius rakentaa parhaillaan laskeutusallasta, jonka avulla voidaan edelleen vähentää ravinteiden päätymistä vesistöihin. Myös aurinkoke-räin kylmäilmakuivurissa kuuluu tilan ympäristöratkaisuihin. Sillä pystyy myös varautumaan tulevaisuudessa yhä kallis-tuvaan öljyyn. •

eLisa nieMi

Luomuliitto valitsi magnus seleniuksen vuoden Luomuviljelijäksi hänen innovatiivisuutensa ansiosta. helsingin yliopiston ruralia-instituutin kursseilla muutkin viljelijät kiinnostuivat hänen menetelmistään ja nyt niistä voi kuunnella ja katsella avoimesta verkko-opetusmateriaalista.

Katso ja kuuntele – www.luomu.fiMagnus selenius viljelee maata hoitaen

vuodeN LuomuviLJeLiJä 2010:magnus Seleniuksen

menetelmät kiinnostavat muitakin viljelijöitä

©

Juk

ka

Ra

jala

©©

Ma

gn

us©

Se

len

ius

©©

Ma

gn

us©

Se

len

ius

©©

Re

ijo

©Kä

ki

©©

Ma

gn

us©

Se

len

ius

©©

Ma

gn

us©

Se

len

ius

Vuoden Luomuviljelijä Magnus Selenius on innovatiivinen uusien menetelmien kehittäjä.

Väliäes muokkaa maata ennen kylvökonetta.

Elisa Niemi ja Antti Kaasalainen ojentavat palkinnon Seleniukselle.

Lautasäkeen muokkauksen tulosta on parannettu lisäosilla.

Etuäes ja väliäes käytössä kylvön yhteydessä. Etuäes muokkaa ja tasoittaa maan pintaa.


36 37B iologisellatorjunnallatarkoitetaantu-

holaisten torjumista niitä saaliinaanpitävien eliöiden tai niitä isäntinään pitä-vieneliöiden jamikrobien(sienet,baktee-rit) avulla. Kasvihuone- ja avomaaviljelyssätuholaisetovatyleensäniveljalkaisia janii-dentorjuntaankäytetäännäitäeläimiäsaa-listavia niveljalkaisia petoja. tällaisia tor-juntaeliöitäonkäytössäsuomessakinkäy-tössäjokymmeniäjaniidenmarkkinatovatmaailmanlaajuiset.

eläinten loistentorjunnassaeiolevieläpäästynäinpitkälle.torjuntakeinotovatlää-kinnällisiäjakemiallisia,jaongelmaksimuo-dostuvat aikaa myöten näitä torjunta-ai-neitakestävät loiskan-nat. loiset purevat jaimevätverta, javoivatlevittää myös erilai-sia tauteja.loisetvoi-vat pahimmillaan ai-heuttaa isäntäeläimenkuoleman.

Karjaa ja ihmisiäkiusaavia kärpäsiä ontorjuttupetokärpäsenavulla.petokärpänenmuniikärpäsenkote-loon ja kasvaessaan petokärpäsen toukatkäyttävät ravinnokseenkotelonsisälläke-hittyvääkärpästä,jokakuolee.

Kanapunkilleetsitäännytuusia tehok-kaita torjuntakeinoja.Kanapunkintorjun-nassa parhaaseen tulokseen päästään to-dennäköisesti integroidulla torjunnalla eliyhdistämälläeri torjuntamenetelmiä tilan-teenmukaan. integroidun torjunnanolen-nainenosaonpunkkienesiintymisentark-kailu. torjuntamenetelminä tulevat kysy-mykseen ennaltaehkäisevät toimenpiteet,tilojen ja rakenteiden puhdistus, lämpökä-sittelyt, kemialliset menetelmät, bioratio-naaliset (kasviperäiset valmisteet) ja biolo-gisetmenetelmät.joitakinhyviäehdokkaitakanapunkin biologisiksi torjuntaeliöiksi onjolöydetty,muttalisäätietoajauusiakan-didaattejatarvitaan.

niveljalkaisten maailmassa on lukuisia

petohyönteisiä ja -punkkeja, ja tutkijoidentavoitteenaonlöytääkanapunkilleerittäinahnepeto,jokaolisihaitatonihmisillejasii-pikarjalle.onmahdollista,ettätällaisiapeto-niveljalkaisialöytyyluomukanaloidenluon-nonmukaisissaolosuhteissa.tutkimustäh-tää kanojen ja kanaloissa työskentelevienihmistenhyvinvoinnin lisäämiseenvähen-tämällä punkkiongelmia mahdollisimmanhaitattominmenetelmin.

Kanaroduissavallitseemuihinkotieläin-rotuihinverrattunaerittäinlaajamonimuo-toisuus.onmahdollista,että jotkinkana-rodutovattoisiavastustuskykyisempiäka-napunkille. Kanatovat selviytyneet pitkän

historiansa aikanamonenlaisissaolosuh-teissa, joten niille onvoinutkehittyäluon-taistavastustuskykyäeri terveysuhkia koh-taan. jos luomukana-loissa on punkin li-sääntymiselle edulli-setolosuhteet,muttapunkkien määrä jää

siltivähäiseksi,voiluontaistenvihollistenli-säksiollakysymysparemmastaimmunitee-tistakanapunkille.

etsimme nyt yhteistyökumppaneik-semmeluomukanojenkasvattajia,jotkaoli-sivatvalmiitahavainnoimaankanapunkkejaomastakanalastaanjapäästämääntutkijatkanapunkin luontaisia vihollisia etsimään.punkkienhavainnointiinkäytetytpunkki-ansatvoilähettäämaksuttatarkastettavaksi.Kanapunkkihallintaan-hankkeentoteutta-jiaovatmtt:nKasvintuotannontutkimus,Kotieläintuotannon tutkimus ja Biotek-niikka- jaelintarviketutkimussekäsiipikar-jaliitto,yhteistyökumppaninamyösevirajaalan yrityksiä. hanke jatkuu vuoden 2013maaliskuuhun.•

Lisätietoja: [email protected],

puh. 03 4188 2579

Kutsu kanapunkin luontaisten vihollisten etsintään

tiina tuovinen, Mtt uoMo tuovinen

E lintarvikekehityksen osaamisklusterissa(osKe) aloitettiin viime vuonna luomu-

elintarviketuotannonkehittämiseenliittyvänhankkeenvalmisteluyhdessäluomuruokaaja-lostavien yritysten, tutkimuslaitosten ja mui-den kehittäjienkanssa.valmistelunkärkionollutluomunkansainvälistymisessä.

hankkeessatoteutettiinviimevuodenai-kanaosKe-rahallaesiselvityksiä.organicFoodFinlandiltatilattuselvityspainottuikotimaisenluomunkansainväliseenkilpailukykyynjaFinp-ronselvitysbenchmarkkasiiso-Britannianluo-mumarkkinoita.lisäksiosaamisklusteriinkuu-luvaFoodwestoytoteuttikuluttajatutkimuk-sen.selvitystentuloksiaesiteltiinluomuruokaavalmistavilleyrityksillekesänjasyksynaikana.

luomukauran prosessikäyttäytymiseen ja tuotekehitykseen rakennetaan parhail-laan kehittämishanketta, johon yritykset voivat liittyä. elintarvikekehityksen osaa-misklusterin valmisteleman hankkeen tarkoituksena on kehittää kotimaista luomu-kauratuotteiden ketjua sekä tähdätä myös kansainvälisille markkinoille.

Luomukauran tuotekehitys OSKE-kärkihankkeen teemana

erKKi vasara erKKi PöytänieMi

osKe-kärkihankkeidensuunnittelussaede-täänainayritystentarpeidenmukaan.esiselvi-tystentulostenperusteellaluomuyrityksettoi-voivat hankevalmistelultaselkeäärajaamistasuomalaisenluomunvahvuuksiin.Kansainvä-listymisen perustaksi kotimaisen luomuket-jun kehittäminen kokonaisuutena, alkutuo-tannostakuluttajalleasti,nähtiintärkeänä.

Prosessikehitystä ja uusia vientimarkkinoita

suomalaisenluomuketjunvahvuuslöytyyvil-jaketjusta,erityisestikaurasta.suomionmer-kittäväluomukaurantuottaja.Kauranterveys-vaikutuksetovatkinhyvintutkittuja.näitähy-viä ominaisuuksia on muun muasssakauran

betaglukaanikuidun vaikutus veren koleste-roliin, soveltuvuususeimpienkeliaakikoidenruokavalioonjahyvärasvahappokoostumus.

luomukauratuotteiden haaste onkauranprosessikäyttäytymisessä ja heikoissa leipou-tumisominaisuuksissa.Kehittämishankkeessapyritäänratkaisemaannäitätuotekehitykseenliittyviäprosessiteknisiäasioita.

yritykset hyötyvät hankkeesta myös, kunavataanuusiamarkkinoita. iso-Britannian li-säksipohjoismaat jasaksanähdäänerityisenkiinnostavina alueina luomukauratuotteidenviennille.

luomu on myös yhtenä teemanatekesinohjelmassasapuska–Kansainvälistä liiketoi-mintaaelintarvikkeista.•

kirjoittaja vastaa elintarvikekehityksen

osaamisklusterin luomuhankkeen valmistelusta.

hankkeeseen otetaan vielä uusiakin osallistujia.

[email protected], puh. 010 249 1826

Suomi on merkittävä luomukauran tuottaja.

Elintarvikekehityksen■ osaamisklusteri■ tuottaa■kasvua,■ kansainvälistymistä■ ja■ uutta■ liiketoi-mintaa■koko■elintarvikealalle.■Elintarvikekehi-tyksen■klusteri■kuuluu■valtakunnalliseen■osaa-miskeskusohjelmaan■(oskE),■jota■hallinnoi■työ-■ja■elinkeinoministeriö.■oskEssa■luodaan■uuden-laisia■verkostoja,■toimintamalleja■ja■käytäntöjä■osaamisen■hyödyntämiseksi■ yritysten■ liiketoi-minnassa■ja■uusien■innovaatioiden■synnyttämi-seksi.■www.elintarvikekehitys.fi

Vuonna 2008 maa- ja metsätalous ministe-riön luonnos rinnakkaiselolaista oli hyvin huo-lestuttava luomuviljelijän kannalta. Luomuliit-to ja Gmo-vapaa Suomi -kampanja luonnoste-livat rinnakkaislakiesityksen siitä, kuinka gee-nimuunneltujen kasvien viljelyä tulisi rajoittaa Suomessa. tämä luonnos oli vankka selkäno-ja silloin, kun muun muassa erkki Pulliainen (vihr.) neuvotteli hallituksen esityksestä. Vuon-na 2009 hallituksen esitys olikin huomattavas-ti ministeriön luonnosta parempi.

eduskunnassa on käyty lakikeskustelun ede-tessä aktiivisesti: on järjestetty kaksi eduskun-taryhmien tapaamista, mielenosoitus, seminaa-ri, tavattu eduskunnan luomuryhmä sekä edus-kuntaryhmiä yksitellen. Sekä maa- ja metsäta-lousvaliokunta että ympäristövaliokunta myös kutsui kuultavaksi niin Luomuliiton kuin Gmo-vapaa Suomi -kampanjankin edustajat.

Gmo-vapaa Suomi -kampanja on ollut käyn-nissä vuodesta 2005 lähes täysin vapaaehtois-voimin. Luomuliiton lisäksi siinä on mukana kuusi järjestöä, muun muassa Biodynaaminen yhdistys ja maan ystävät.

tammikuussa 2011 eduskunnan ympäristö-valiokunta antoi lausunnon, että lakiin tulee si-sällyttää ankaran vastuun periaate. tämä tar-koittaa sitä, että gm-kasvien viljelyä harjoit-tavan toimijan täytyy maksaa kustannukset, jotka mahdollisesta muuntogeenien sekoittu-misesta muiden tuottajien kasvustoihin tule-vat. Gm-kasvien viljelijälle on siis siirtymässä se taloudellinen riski, joka pitkään aiottiin jät-tää valtion korvattavaksi.

– tämä on hieno askel. totta kai mieluum-min, olisi haluttu selkeä linjaus, että Suomi ha-lutaan pitää Gmo-vapaana. mutta tämä on monien mielestä yhtä kuin faktinen kielto, sum-maa lausuntoa Anne Kalmari (kesk.), joka on vaikuttanut lakikeskustelussa aktiivisesti. hän on eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokun-nan jäsen ja ympäristövaliokunnan varajäsen.

– olisi hyvä saada tämä laki nyt läpi, vaikka seuraava eduskunta mahdollisesti ottaa joka tapauksessa asian uudelleen käsittelyyn, poh-tii erkki Pulliainen.

Kansanedustajiin on ottanut yhteyttä moni gm-kriittisesti ajatteleva viljelijä ja kuluttaja. •

elisa Niemi

työtä■muunto-geenisten■kasvien■viljelyä■säätelevän■lain■takana

■■ lyhyEsti


38 39

©

Tim

o V

eij

ala

ine

n/A

V-L

ap

pi

nina WiLLMan

Hilla ja mansikka maistuvat Luomumarjahillot testissä

P erinteinen mansikka ja soiden herkku hilla nousivat suosikeiksi, kun luo-

mumarjahilloja maisteltiin lettukesteillä. Kolmihenkisen raatiin kuului ahkera hil-lontekijä, kova marjastaja ja marjojen suurkuluttaja, joten maut joutuivat tiuk-kaan testiin. Voittajiksi valikoituivat tasa-pistein Napapiiri Organics Luomu Lakka-hillo ja Rainbow Luomu Mansikkahillo.

Testiin valittiin kuusi luomuhilloa kol-melta merkiltä. Hilloista pisteytettiin ul-konäkö, koostumus ja maku, ja jokai-nen raatilainen antoi pisteitä yhdestä kol-meen. Sanalliset arviot ja mieltymykset vaihtelivat välillä suuresti, kun yksi nautti

hillon kirpeydestä tai tuhdista koostu-muksesta, kun taas toista miellytti löysä-rakenteinen hillo ja makeus. Kaikki tes-taajat arvostivat kuitenkin hilloissa aitoa marjojen makua.

Vaihtelua väreissä ja koostumuksissa

Rainbow-hillot olivat testin sokeripitoi-simmat, kokonaissokeripitoisuus on sekä mansikka- että vadelmahillossa 45 gram-maa sokeria 100 grammassa hilloa. Man-sikkahillo maistui perinteisenä lettuhil-lona, ja sitä raati piti niin herkullisena, että se ylsi jaetulle voittosijalle. Vadelma-hillo taas ei saanut yhtä paljon kiitosta,

vaan kaksi testaajaa piti sitä melko maut-tomana. Vaikka vadelmahillo yhden tes-taajan suosikkeihin kuuluikin, se jäi tes-tissä yhteispisteillään toiseksi viimeiselle sijalle.

Napapiirin mustikkahillossa sokeria on 30 grammaa sadassa grammassa hil-loa, ja lakkahillossa 43 grammaa. Mus-tikkahillon ulkonäkö oli lupaava, mutta raatilaisia häiritsi hillon pistävä sivumaku, joka peitti mustikan maun. Lakkahillo – joskin pohjoisimmat testaajat olivat tark-koja että kyseessä on hillahillo – sen si-jaan oli toinen raadin suosikeista. Se sai kiitosta sekä ulkonäöstä että aidosta, her-kullisesta mausta. Pieni miinus tuli ai-noastaan hillosta löytyneestä kaarnikan-varvun palasesta. Marjan roskat eivät raatilaisten mielestä ole mitenkään ta-vattomia, mutta myytävästä tuotteesta ei

Lettujen kanssa maisteltaviksi pääsivät perinteiset marjahillot. Napapiiri Organics-merkiltä löytyy testattujen lisäksi puolukka- ja tyrnimarjahilloa,

Vitabiolta appelsiini-, aprikoosi-, kirsikka-, mustaviinimarja- ja mustikkahilloa.

Rainbow Luomu mansikka

Valmistuttaja: inex Partners oy, valmistusmaa tanska

Rainbow Luomu VadeLma

Valmistuttaja: inex Partners oy, valmistusmaa tanska

Napapiiri Organics Luomu LakkahiLLo

Valmistuttaja: Napapiiri organics, espooValmistaja: ediple oy, Äänekoski

Ainesosat: Luomumansikka (40%), luomuso-keri, vesi, hyytelöimisaineet (e 440, e 415), happamuudensäätöaine (e 330, e 333)

Ainesosat: Luomuvadelma (50%), luomuso-keri, vesi, hyytelöimisaineet (e 440, e 415), happamuudensäätöaine (e 330, e 333)

Ainesosat: Luomulakka, luomusokeri, vesi, hyytelöimisaine (hedelmäpektiini), happa-muudensäätöaine (sitruunahappo)

ulkonäkö: houkutteleva, 7 pistettä ulkonäkö: harmahtava, 6 pistettäulkonäkö: hyvä väri, miinusta löytyneestä kaarnikanoksasta, 7 pistettä

Koostumus: hieman vetelä, 7 pistettäKoostumus: liian paksua/sopivan tuhtia, 5 pis-tettä

Koostumus: paksu, 6 pistettä

maku: kirpeä, sopivan makea, 8 pistettä

maku: mauton, mukavan kirpeä, 4 pistettä

maku: ei liian makea, oikea hillan maku, herkullinen, 9 pistettä

Yhteensä pisteitä 22 (suosikki) Yhteensä pisteitä 15 Yhteensä pisteitä 22 (suosikki)

Napapiiri organics Luomu mustikkahiLLo

Valmistuttaja: Napapiiri organics, espooValmistaja: ediple oy, Äänekoski

Vitabio Luomu VadeLmahiLLo

Valmistaja: Vitagermine, Ranksa

Vitabio Luomu LettuhiLLo

Valmistaja: Vitagermine, Ranksa

Ainesosat: Luomumustikka, luomusoke-ri, vesi, hyytelöimisaine (hedelmäpektiini), happamuudensäätöaine (sitruunahappo)

Ainesosat: Vadelma (48 %), hedelmätiiviste, (rusina, sitruuna), hedelmä-pektiini, kalsium, sitraatti

Ainesosat: mansikka 20%, mustikka 18%, mustaherukka 16 %, hedelmätiiviste, (ru-sina, sitruuna), hedelmäpektiini, kalsium, sitraatti

ulkonäkö: oikean marjahillon näköistä, 7,5 pistettä

ulkonäkö: samea, 3,5 pistettä ulkonäkö: aidon marjaisa, 6,5 pistettä

Koostumus: vetinen, 5,5 pistettä Koostumus: löysähkö, 5 pistettä Koostumus: hyvä, 6 pistettä

maku: pistävä sivumaku, 3 pistettä maku: imelä, 3 pistettämaku: sopiva sekoitus marjoista, 6,5 pis-tettä

Yhteensä pisteitä 16 Yhteensä pisteitä: 11,5 Yhteensä pisteitä 19

olettaisi niitä löytyvän.Vitabion hillot ovat sokerittomia. Va-

delmahillo ei vakuuttanut testaajia, raati piti hilloa löysänä, imelänä ja melko mauttomana, ja hillo jäikin testin hän-

nänhuipuksi. Vitabion lettuhillo herätti nimensä mukaisesti odotuksia lettujen kanssa hilloja testaavalle raadille. Hillo oli yhden testaajan suosikki ja muidenkin mielestä kaikin puolin onnistunut hillo.

Kokonaispisteissä se selvisikin kolman-neksi, erityisesti hyvää väriä ja marjaisaa makua kiiteltiin. Siinä oli hyvä marjojen luontaisen kirpeyden ja makeuden tasa-paino, ja vieläpä ilman sokeria. •

■■ luoMut■vErtailussa


40 41

E telä-Suomen viljatiloille tyypillisesti karjaa ei ole ollut vuosikymmeniin,

eikä myöskään nurmiviljelyä. Lähtökoh-tana maan rakenteen korjaamisessa on tiivistämisen välttäminen, vesitaloudesta huolehtiminen ja riittävä määrä orgaa-nista ainetta. Tiloilla on lähdetty purka-maan tätä vyyhteä eri päistä: Tyynelässä erikoistutaan eloperäisen aineen lisäämi-seen, Kilpiässä vesitaloutta kohennetaan biologis-mekaanisesti.

Perustana tiivistämisen välttäminen

Luomuviljelyssä pellolle ei pitäisi olla

kiire, mutta vaihtelevassa maisemassa ei ole varaa jäädä odottamaan painanteiden kuivumista harjujen paahtuessa. Tiivis-tymisriski on siis ilmeinen. Kilpiässä luo-muun siirtymisen ensimmäinen ostos oli uusi rengasvarustus. Paripyörät edessä ja takana mahdollistavat alhaiset pintapai-neet, mikä pienentää pintamaan tiivisty-misriskiä. Raskaammilla koneilla tiivis-tävä vaikutus ulottuu muokkauskerrok-sen pohjaan.

Nyrkkisääntönä pellolle menossa on molemmilla tiloilla pidetty saven pyöritte-lytestiä: jos maasta saa muovailtua muok-

kaussyvyydestä nauhan, pellolle ei ole asiaa. Pohjamaa kuivuu kuitenkin pintaa hitaammin ja kun pinta on murenevaa, jankon pinta on vielä muovailtavaa ja her-kästi tiivistyvää.

Peltoliikenne pyritään keskittämään monimuotoisuuskaistoille ja -päisteille, jotka monipuolisen kasvilajiston ansiosta sietävät ajoa muuta peltoa paremmin.

Tiivistynyt pohjamaa hidastaa juurien kasvua ja rajoittaa veden sekä ravinteiden ottoa. Maan rakenteen korjaaminen on siis eräänlaista lannoitusta. Vaihtoehtoina tiivistymisen estämiseksi on joko pienen-tää koneiden kokoa tai huolehtia myös jankon kuivatuksesta, parhaassa tapauk-sessa on tehtävä molemmat. Alle kah-den tonnin painoiset pientraktorit riittäi-sivät hyvin kylvötöihin ja rikkaäestyksiin, mutta ovat käyttöönsä nähden kalliita.

Kilpiässä sopuhintainen kevyt traktori on etsinnässä, mutta nykyisellä kalustolla on panostettava pellon kuivatukseen, jotta maa kantaa koneet tiivistymättä.

eloperäisessä aineksessa on eroja

Tyynelässä on viime vuosina käytetty runsaasti yhdyskuntajätekompostia maanparannusaineena. Luomuun siir-ryttäessä kyseisen kompostin käyttö kui-tenkin estyy – vaikka tarve kasvinviljely-tiloilla olisi suuri, luomuhyväksyttyä jä-tekompostia ei toistaiseksi ole saatavilla. Luomukelpoisen biojätekompostin kehi-tys on onneksi työn alla.

Kypsät kompostit ovat maanparan-nuksen kannalta erinomaisia johtuen nii-den sisältämästä humuksesta, joka koos-tuu hajotusta kestävistä hapellisessa ha-joamisessa syntyneistä pitkäketjuisista hiiliyhdisteistä. Humus tallettaa maa-han hiiltä kymmeniksi vuosiksi ja muun muassa parantaa maan ravinteiden- ja ve-denpidätyskykyä sekä mururakennetta ja lisää pieneliötoimintaa. Eloperäisen ai-neksen humusta lisäävä vaikutus riippuu sen sisältämistä hitaasti hajoavista hiili-yhdisteistä, kuten ligniinistä, joka on hu-muksen pääainesosa. Esimerkiksi viher-lannoitusnurmimassan humuslisäyskyky on vain noin neljäsosa verrattuna kyp-sään kompostiin.

Humusta voidaan saada maahan myös pintakompostoimalla eloperäistä ainesta pellolla. Tällöin tulee kuitenkin huoleh-tia materiaalin oikeasta hiili-typpi -suh-teesta. Tulevalla kasvukaudella Tyyne-lässä onkin tarkoitus kokeilla hienojakoi-sen puukuidun lisäämistä peltoon viher-lannoitusnurmen ensimmäisenä vuonna. Tavoitteena olisi että viherlannoituskas-vuston sitoma typpi riittäisi kompostoi-maan puukuidun humukseksi.

Biohiiltä eli pyrolyysin läpikäynyttä biomassaa tutkitaan maailmalla runsaasti keinona lisätä satoja ja lisätä maatalous-maan hiilinieluja. Hiillon jälkeen orgaa-ninen aines on hyvin hitaasti hajoavassa muodossa, joten se voisi toimia eräänlai-sena pitkävaikutteisena kompostina. Luo-muviljelyssä biohiilen kyky kaapata liu-koisia ravinteita olisi hyödyksi etenkin vi-herlannoituksen yhteydessä.

Kilpiässä testattiin vuonna 2009 bio-hiilen käyttöä osana luomuviljelykiertoa. Ajatuksena oli kopata viherlannoitusnur-men vapautuva typpi turvaan huuhtou-tumiselta ja haihtumiselta – paremmin kevätvehnän käyttöön. Koe poiki tieteel-lisen tutkimuksen, mutta ei merkittävää sadonlisäystä – johtuen ehkä muutoin erinomaisista kasvuoloista. Hyötyjä nä-

kyi lähinnä lisääntyneenä maan huokoi-suutena ja vedenpidätyskykynä. Jatkossa tutkitaan biohiilen tuottamista kotovarai-sesti oljesta sekä biohiilen käyttöä jo vi-herlannoituksen perustamisvaiheessa.

Mekaanisella maanparannuksella tuloksia nopeasti

Viljelyn kannalta pelto pitäisi saada kui-vumaan syvältä riittävästi, muttei lii-kaa pinnalta. Syvä kuohkeutus ja pinnan kattaminen onnistuvat parhaiten jank-kurilla, joka tekee peltoon syviä pysty-suoria viiltoja ja repii pohjamaahan on-teloita. Maa ei käänny, joten kasvipeite jää pinnalle suojaamaan maata eroosiolta ja auringon paahteelta. Väline on teho-kas, mutta vaatii taitoa ja varovaisuutta käyttäjältään, sillä rinnepelloilla jokainen jankkurin viilto toimi salaojana. Suunnit-telematon ajolinja johtaa veden kertymi-seen notkoihin.

Kilpiässä maan muokkausta on suun-niteltu viime aikoina maan muotoja kun-nioittaen, australialaisen Keyline-muok-kausmenetelmän mukaisesti. Keyline -jär-jestelmässä muokkauksen avulla tehdään vesivakoja rinteen painanteista harjuille päin. Täten tasataan vesioloja ja varastoi-daan vettä pellon kuivimmille osille. Me-netelmä täydentää osaltaan salaojitusta. Parhaiten syvä muokkaus sujuu viljely-kierron viherlannoituskasvuston alku-vaiheessa. Tällöin maa on kuivaa ja pel-lolle jää aikaa toipua toimenpiteestä nur-mipeitteen alla parhaimmillaan kahden kasvukauden yli ennen seuraavia muok-kauksia. Jankon rikkominen tehostaa myös viherlannoituskasvien juurten tun-keutumista syvälle maahan.

Kevytmuokkauksella ja kerääjäkasveilla eloperäistä ainesta pintaan

Tyynelässä maan rakennetta on paran-nettu eloperäisen lannoituksen lisäksi muokkauksen vähentämisellä, syväjuu-risilla kasveilla sekä alus- ja kerääjäkas-veilla. Säännöllisestä kynnöstä Tyynelässä on luovuttu 2000-luvun alussa, minkä jäl-keen perusmuokkaus on hoidettu lautas-muokkaimella tai kultivaattorilla. Ke-vytmuokkauksen ansiosta eloperäistä ainesta on kertynyt maan pintakerrok-seen, useimpien satokasvien juuristovyö-hykkeelle. Samalla maan siemenitoisten rikkakasvien siemenpankkia on köyhdy-tetty – juuririkkakasvit saavat kyytiä läpi-leikkaavalla siipiteräkultivaattorilla.

Kevennetty muokkaus edistää myös pieneliötomintaa sekä sienijuuria. Alus- ja kerääjäkasveilla pyritään lisäämään maan

peitteisyyttä, etenkin kasvukauden ulko-puolella, ja samalla lisäämään eloperäi-sen aineksen määrää. Alus- ja kerääjäkas-vien juuristovaikutus on myös merkittävä maan rakenteen parantaja. •

tyynelä ja kilpiä sijaitsevat molemmat salpausselällä. Pellot viettävät moneen suuntaan ja maalajit vaihtuvat kuin leikaten. tämä tuo omia haasteitaan maan rakenteesta huolehtimiseen.

maanparannusta monin eri keinoin

juuso joona ja tuoMas MattiLa

Kompostin käytöllä voidaan lisätä maan humuspitoisuutta.

Leikkuupuimuri on tiloilla usein raskain kone ja sen akselipaino voi nousta usein yli kriittisen 6 t rajan. Pintamaan tiivisty-mistä voidaan välttää suurilla renkailla, pohjamaata voidaan suojella käyttä-mällä mahdollisimman keveätä kalustoa.

Viherlannoituksen jankkurointia. Maaprofiili on kuohkeutettu 25 cm syvyy-teen, mutta pinnasta sitä ei huomaa.

Kerääjäkasvien avulla voidaan tuottaa melkoisia määriä biomassaa kasvukauden ulkopuolella. Öljyretikka lisäksi puhkoo jankkoon reikiä.

Kokeiluista käytännöksi -sarjassa kaksi viljelijää kertovat vuoden

ajan viljelymenetelmäkokeiluistaan. Kommentoi tai kysy lisää viljelijöiltä:

[email protected].

■■ kokEiluista■k äytäNNöksi

©

Juu

so J

oo

na

©

Juu

so J

oo

na

©

Tuo

ma

s M

att

ila

©

Tuo

ma

s M

att

ila


42 43 visa viLKuna

Vertaile, kysele, katsele, laske ja mieti

karjanlannan arvo nousee K arjasuojan takana olevaa lantapatteria

jalietesäiliötäonalettukatsellaaivanerinäkövinkkelistä, kenties euron kuvat silmissävilahdellen.huolellisestivarastoitunajaasian-mukaisestilevitettynälannanarvoonyllättä-vänkorkea.monikeinolannoitteisiinaiemminturvautunutviljelijäon”löytänyt”tarvittavatravinteetomaltatilalta.

lannankäsittelylaitteiston kehitys on ol-lut ripeää ja markkinoilla on kattava vali-koima varastointiin, siirtoon ja levittämi-seentarkoitettujahyviälaitteita.yksiasiaonkuitenkinsyytäpitääkirkkaanamielessä,elioma tila ja sen erityspiirteet.mitään patent-tiratkaisualannankäsittelyynjalevitykseeneiole tarjolla,vaankaikessaon lähdettävä liik-keelleomantilantarpeistajavallitsevistaolo-suhteista.omankalustonjaurakoitsijankäy-

tönvälistävalintaakannattaamyöslaskeskellaennakkoluulottomasti.

Ravinteet kasveille eikä karkuun

Karjanlannanhyödyntämisessäonmuutamiahankaluuksia, joidenratkaisemisestariippuu,paljonko kasvit loppujen lopuksi lannan ra-vinteistasaavat käyttöönsä.suurin ongelmaonravinteidenkarkaaminen.etenkintyppionnotkearavinnehäipymäänomilleteilleentai-tamattoman lannan käsittelyn ja levityksenaikana.

Keväällä levitetyn ja saman tien mullatunlannanliukoinentyppionkasveilletäyttäta-

varaa.syyslevityksenyhteydessälannantypenvaikutustaeivoidaniintarkastiennustaa.lie-telannanongelmanaonse,ettäsensisältämätyppionenimmäkseenammoniumina.tämäjohtaasiihen,ettälämpimälläsäälläpintaanle-vitettäessätypestäkarkaailmaanjopa90pro-senttia,joslietettäeimullatanopeastilevityk-senjälkeen.

toinenhankaluusonlevitystasaisuus.mitätasaisemminlantapeltoonsaadaan,sentasai-sempiakasvustojaonlupaodottaa.lakoutu-misriskipieneneejasadonlaatuparanee,kun

lohko on reunasta toiseen tasaisesti lannoi-tettu.lannanravinneanalyysintekeminenonvälttämätöntärutiinia,jottaitsetietääminkätasoistavoimapaukkuavainioilleentodellisuu-dessa levittää.lannanravinteiden lisäksionsyytätietäämyöspellostaainakinphjapää-ravinteet,jottalantaaosattaisiinlevittääsuo-tuisa määrä. tuoreen lietelannan ph, johononsekoitettuhiemanturvetta,onmatalampikuinosittainpalaneenolkikuivikkeellavaras-toidunkuivalannan.

Kolmas ja aivan viime vuosina voimak-kaamminkeskusteluunnoussutseikkaonpel-

lon tiivistyminen. raskaalla levityskalustollaajettaessa pelto tiivistyy voimakkaasti ja sy-vältä,varsinkinjossamallavaunullasekälevi-tetäänettänoudetaanuusisatsilietealtaasta.pellolle tullaanuseinvainmuutamastakoh-dasta,jolloinajokertojatuleeyhteenkohtaanliianpaljon.

lietelannalla laajempi levitysmahdollisuus

suuriongelmasyntyysiitä,etteilietelantaaus-kalletataipystytäkäyttämäänkasvavankas-vuston lannoitukseen. letkulevittimillä osapintalevityksenongelmistaonsaaturatkaistuajalietemeneehallitumminlähemmäksimaanpintaa. viljanoraalle letkulevittimellä levite-tyllälietteelläonsaatuhyviätuloksia.tämäle-vitystapavaatiinotkeamman,kentiesvedellälaimennetunlietteenjamielelläänsateenhetilevityksenperään,jottaravinteetimeytyisivätkasvustonkäyttöön.lietteen jatkaminenve-delläparantaakasvustoontulevantypenmää-räämelkonopeasti,sillä1+1sekoitussuhdettakäyttämällätypenhyötysuhdettaonvoitulä-heskaksinkertaistaa.

maassamme on vielä paljon karjasuojia,joissa käytetään niin sanottua virtsasäiliö-menetelmää.siinä virtsa erotetaan sonnastakarjasuojassa ja johdetaan sitä varten raken-nettuunsäiliöön.virtsasäiliöitäolisihyväollakaksi, jottavirtsansisältämätkasveillehaital-

lisetaineetehtivätseisotuksenaikanahävitä.menetelmänetuinaon,ettäkäytettävissäonsekähyväämaanparannusainetta,kuivalan-taa että nopeavaikutteista typpilannoitettaelivirtsaa.virtsanlevitykseenletkulevitinonerinomainenratkaisu.Kunvirtsavalutetaansuoraankasvinjuureen,imeytyminenonno-peaajatyppihävikkiolematonta.

letkulevitinonsamoistasyistäerinomai-nenmyösmahdollisten lantavesiensekäpe-runateollisuuden sivutuotteina muodostu-vien nesteiden levittämiseen.olisi harmi, joskäytännönviljelytoimissatoimivaksihavaitulleletkulevitykselleasetettaisiinturhiasanktioita.

multaimet ovat ravinnetappioiden mini-moinnissamainioratkaisukasvukaudenaikai-seenlietteenlevitykseen.nämälaitteetpump-paavat lietteen maahan viillettyyn vakoonsuoraankasvinjuuristonsaataville.

markkinoillaonmyöseräänlaisiamultai-men ja pintalevittimen väliltä olevia järjes-telmiä, joissa hieman kylvökoneen laahavan-nastamuistuttavayksikköviistäämaanpin-taan matalan vaon, johon liete pumpataan.tälläsysteemillälietesaadaansijoittumaanai-vanmaanpintaanjahiemanmaansisäänkin,jostase imeytyyhelpommin juuristonkäyt-töön.näinlieteeisotkekasvustoaeikäpääseheikentämäänseuraavannurmisadonlaatua.

apilanurmien lannoittamista multaimellaonosinaiheestakinkavahdettu.hyvässäkas-vussaolevaannuoreenapilikkooneikannatamultaimenkanssamennä.Käytäntöonosoitta-nut,ettäikääntynytapilahyötyymaahanmul-

Kuivalannan levityksessäkin nopea muokkaaminen maahan on tärkeää

ravinnetappioiden minimoinnissa.


44 45

useinsilputaanennenkuinsemeneevarsinai-selle levityslaitteelle. tähän silppuamisomi-naisuuteenkannattaakiinnittäähuomiotajavalitakäyttöön levitin, jokaselviääparhaitenomantilankuivikkeitasisältävästälannasta.

Kuivalannan levittimissä kannattaa tutkiamyösyksipuolisenlevityksenmahdollisuutta,silläojienjateidenreunojahanmeilläriittää.jakuitenkinpeltotulisisaadalannoitettuamelkolaillareunojamyöten.

KäyttäjäkokemuksiajavertailujavaikkapaKoneviestistä lukemallapääseehyvin jyvälleeri vaunujen ominaisuuksista ja erityispiir-teistä.Kannattaamyöskäydäkatsomassa le-vitysnäytöksiä jakyselläkäyttäjienkokemuk-siasuoraankoneillatyötätehneiltä.näinhaa-rukoiden javertaillen oman päätöksen teke-minenosuuvarmimminnappiin.

tiivistyminen hallintaan

maan tiivistymisen ehkäisy ei ole noussutmeillä niin kuumaksi puheenaiheeksi kuineteläisemmässä euroopassa. meillä roudanmaata kuohkeuttava vaikutus on jonkin ver-rankorjaillut tiivistymisenaiheuttamiahait-toja.mutta kun talvet näyttävät tulevan en-tistä leudommiksi ja routaakaan ei kunnollaesiinny,kannattaatiivistymisasiaamiettiä.

mitä pienemmällä pintapaineella pellollapääseeetenemään,senparempi.leveätjaeten-kinisokehäisetrenkaatpienentävätyllättävännopeastimaahankohdistuvaapainetta.levi-tystankin akseleiden lisääminen luonnollisestivähentääyhdenrenkaanaiheuttamaapainetta,mutta kertausvaikutukselta ei voida välttyä.tiivistymiseltäeivoidakokonaanvälttyä,kunkahdentraktorinpyöränjälkeensamojaraiteitatallaavieläkolmekinlevityskärrynpyörää.

turpeen käyttö kuivikkeena laskee seok-sen ph:ta ja estää ammoniakinhaihtumista.tuotostasolla ja ruokinnantehollaon luon-nollisestivaikutustalannantyppipitoisuuteen.

markkinoillaolevienkuivalannan levitys-vaunujenvälilläonerojasekä levitystehossaettälevityksentasaisuudessa.mitäsuurempaatyöleveyttälevittimelleluvataan,senherkem-mintyöleveysvaihteleelannankoostumuksenmuuttuessa.on helppoymmärtää,ettäpel-kästäänolkisilppuajaturvettasisältävätasai-senkostealantaleviäätasaisemmin,kuinvaih-televia kuivikkeitasisältävä ja kosteudeltaan-kinvaihtelevalanta.

Kiinteän lannan levitysvaunuissa lanta

joissakinsuuremmissajaitsekulkevissaliet-teenlevittimissäetujatakapyörätsaadaanra-puohjauksellakulkemaanerijälkeä.näinmaa-hankohdistuu vain yhden pyörän painallus,mikätiivistymisenehkäisynlisäksionkasvus-toonlevitettäessämelkoinenetu.

pintapaineenjaakselipainojentiivistäväeroonmyöspidettävämuistissa.pelkkärenkaanleventäminentaikehänkasvattamineneiauta,josyhdistelmänakselimassatovatliiansuuria.

yksi tapa vähentää peltoon kohdistuvaapainetta on peltolevityskaluston pitäminenhiemanpienempänä. isommalla tankillaaje-taansiirtoajo lietealtaaltapellonpäässäole-vaanhelpostisiirreltäväänvälivarastoon.säi-löntäyttöonnistuutienpuoleltajatästävaik-kapavanhastamerikontistatehdystäsäilöstälevittäjävoiimaistapienemmänpeltolevitys-tankinhelpostitäyteen.•

tämä järjestelmä vaatii enemmän kalus-toajatyövoimaa,muttayhteistyöllätässäkinasiassaonsaatuhyviätuloksia.•

kiä voidaan vähentää ratkaisevasti kuivikkei-denkäyttöälisäämällä, jollointyppisitoutuukuivikemassaan.

Kuivikkeidenkäytössäonmietittäväseok-senhiili/typpi-suhdetta.sopivasuhdekuiva-lannassa typpihäviöiden minimoimiseksi onnoin30:1.oljenhiili/typpisuhdelähenteleesa-taajavastaavastilehmäntuoreensonnanhiili/typpisuhdeonnoin15:1elisopivamääräolkiaper lehmä ja päivä on noin viisi kiloa.tällöintyppihävikkipysyymelkopienenä.muttatäl-lainenlantasaattaalevitettäessäasettaakeski-määräistäkovempiavaatimuksiakoneelle.

latustalietteestä.levitysajankohtaonapilanur-milleerittäinratkaiseva,elilevitysonhoidettavasilloin,kunpeltotaatustikantaalevityskaluston.

Kuivalannan rajoitetumpi käyttö

Kuivalantaonoivallista jahidasliukoista lan-noitetta, jolla on lietelantaa huomatta-vasti paremmat maanparannusominaisuu-det. nurmien perustamisvaiheessa levitettykuivalanta vaikuttaa pitkään ja rauhallisestikasvien kasvuun. Kuivalannan typpihävik-

Lietelannan multaamisella saadaan ravinteet kasville, valumia kuriin ja ympäristöön tulevat hajuhaitat hallintaan.

Pystyvä seppä rakentaa lietevaununsa taakse multaavan äkeen, jolloin selvitään yhdellä ajokerralla.

Pintapainetta ja nurmen tallaantumista voidaan vähentää paripyörillä, leveillä renkailla ja lietekärryn rapuohjauksella.


46 47

mittajatkaupanyhteistyökumppaneina.uu-denvaltakunnallisenhankkeentavoitteenaonmyösjalkauttaaedellisenhankkeentulokset.

tuotekortista pysyvä toimintamalli

tuotekorttiauttaatavarantoimittajaasuun-nittelemaantuotteeseen ja sen logistiikkaanliittyvätasiathuolellisestiennentuotteentar-joamistakaupalle.tuotekorttiintäytetäänsa-mattiedotkuin joitakauppakäyttääarvioi-dessaantuotteenmahdollisuuksiapäästäva-likoimaan.Kauppasiispaljastaaavoimemmin

omanprosessinsa.–tuotekorttien avulla kaupan hankinta-

toimenonhelpompilöytäärajallisessauusientuotteiden etsintään käytettävissä olevassaajassanetuotteet,joissaonaidostipotentiaa-lia,kuvaanieminen.

Kaupat haluavat kuluttajaa kiinnostaviatuotteita, joilla on kohtuullinen hinta ja netäydentävätvalikoimaa tuomalla siihen jota-kin uutta.toimitusvarmuus ja tuoteturvalli-suus ovatmyösainatärkeitä.tuotekortti onjatkossakinavoimestikaikillekäytössäjasiitätoivotaanvakiintuvankäytettyväline.

luomuyrittäjälle valmiuksia saada tuotteita valikoimiin

–esimerkiksi luomutuotteilla on enemmänkysyntää kuin tarjontaa. tällaiset tuotteetovat tokierityisen haluttuja valikoimaan, to-teaanieminen.

luomuyrityksistäonpieniäselkeästi suu-

eLisa nieMi aino PiiPari, Pty

kaupoille uusia tuotteita valikoimiin – tavarantoimittajille koulutusta ja välineitä yhteistyöhön

– Pk-yrityksiltä halutaan uusia tuotteita kauppojen valikoimiin. hankkeen avulla kerromme, miten pk-yritykset voisivat lähestyä kauppoja niin, että yhteistyö lähtisi käyntiin vaivattomasti, summaa ilkka Nieminen Pty:stä elintarvikealan mikroyritysten valmenta-minen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina -hanketta.

P äivittäistavarakauppa ry vastaa hank-keentoteuttamisesta, jonkaonsuunni-

tellut yhteistyössä jäsenyrityksiensä, elintar-viketeollisuusliiton, mtK:n ja ruoka-suomi-teemaryhmänkanssa.tänävuonnalokakuu-hunmennessä järjestetään16seminaaria jakysynnän mukaan noin 25 työpajaa, joihinkutsutaanyrittäjiä.toiminnanydinon”tuo-tekortti”, johon pk-yrittäjät kirkastavat ideantuotteensamarkkinoinnista.

ptyjulkaisivuonna2007oppaantavarantoimittajille:pienet jakeskisuurettavarantoi-

Ilkka Nieminen toteaa, että PTY:n hankkeen avulla esimerkiksi uudet luomutuotteet voivat päästä kaupan hyllylle.

Alueellisiin seminaareihin ja työpajoihin voi ilmoittautua

suoraan Ruoka-Suomi -teemaryhmän aluejäsenille; yhteystiedot

www.ruokasuomi.fi – alueyksiköt.

Pienet ja keskisuuret tavarantoimittajat kaupan

yhteistyökumppaneina -oppaaseen voi tutustua www.ruokasuomi.fi

– oppaat ja ohjeet.

rempiosakuintavanomaisista.vaikkahank-keen nimessä mainitaan mikroyritykset, eiosallistujiarajatamääritelmänmukaiseenallekymmenenhengenyrityksiin.hankekehittääyritystenosaamistatärkeimmissäkilpailukyky-tekijöissä:kontaktienluominenkaupanpäät-täjiin, liikesuhteensolmiminen,markkinointi,tuotemerkinnät japaukkaukseensekä logis-tiikkaanliittyvättiedot.

Mukaan koulutukseen

eCrFinlandonkaupanjateollisuudenyhteis-työtäedistäväyhdistys, jokakouluttaahank-keessaruoka-suomi-teemaryhmänkoulutus-kumppanitkäyttämääntuotekorttia.tietole-viää paikallistasolle koulutuskumppanienjakaessa tietoaeteenpäin alueellisissa työpa-joissa.seminaareissaonyrittäjien lisäksimu-kanamyöskaupanalueellisiavaikuttajia.

hanketoteuttaamanner-suomenmaaseu-dunkehittämisohjelmaa ja saatukea maata-lousrahastosta.•


48 49Luonnonkosmetiikan suosion usko-

taan kasvavan hurjasti, jopa kymme-neen prosenttiin lähivuosina.

Myös suuret kosmetiikkajätit ovat al-kaneet suosia luonnon raaka-aineita. Me-diassa luonnonkosmetiikka on ollut pal-jon esillä, ja naistenlehdet rummuttavat sen puolesta.

Luonnollisuus kiinnostaa ostajia mutta tarkkana kannattaa olla. Trendillä ratsastetaan paljon, mutta mainoslausei-den takana on usein pelkkä kupla.

laki ei tunne luonnonkosmetiikkaa

Toisin kuin luomuelintarvikkeilla, luon-nonkosmetiikalla ei ole yhtenäistä stan-dardisointia, eikä sitä säädellä lailla. Myös termit luomu-ja luonnonkosmetiikka ai-heuttavat hämmennystä. Luonnonkos-metiikka on tavallaan ylävalikko jonka alle luomukosmetiikka kuuluu.

Toki normaalin kosmetiikan mainos-taminen luonnon raaka-aineilla, vaikka tuotteessa olisi prosentin verran jotakin ”mullistavaa ihmeainetta”, voi olla ku-luttajaa harhaanjohtavaa, mutta kiellet-tyä se ei ole. Näitä pseudoluomutuotteita on markkinoilla paljon. Kasviperäisten raaka-aineiden käyttö ei tee tuotteesta luonnonkosmetiikkaa.

”Kasvipohjainen” tai ”natural” ei-vät tarkoita mitään. Kosmetiikasta löy-tyy sarjoja jotka sisältävät luonnon raa-ka-aineita, mutta niissä voi olla hälyt-tävä määrä luonnonkosmetiikassa kiel-lettyjä aineita. Myös merkintätapa eroaa. Normikosmetiikassa vesi luetaan raa-ka-aineeksi, mikä selittää luonnon raa-ka-aineiden suuren prosenttimäärän. Luonnonkosmetiikassa vettä ei lasketa luonnonaineeksi.

sertifikaattien sopassa

Maailmanlaajuista luomukosmetiikkaser-tifikaattia ei ole, vaan kuluttajan täytyy luovia sekavien merkintöjen seassa. Ser-tifikaatin saaminen edellyttää, että raa-ka-aineiden ja tuotannon täytyy noudat-taa jonkun riippumattoman sertifiointi-organisaation kriteereitä. Tällöin puhu-

taan sertifioidusta luonnonkosmetiikasta.Kriteerit vaihtelevat maittain, ja syn-

teettisten raaka-aineiden sallimisissa on eroja. Natriumlauryylisulfaatti, joka saa shampoon vaahtoamaan on sallittu Rans-kan Ecocertissä, mutta Saksan sertifi-kaatti, BDIH ei sitä hyväksy.

Britannian Soil Associationin sertifi-kaatti on maailman tiukin. Jos tuote ha-lajaa luomuleimaa, sen raaka-aineista täy-tyy 70 % olla luomua, ja se pitää ilmoittaa tuotteessa. Kriteeri on niin tiukka, että vain muutama shampoomerkki on saa-nut sertifikaatin. Sataprosenttista, kaupal-lista luomukauneustuotetta on hyvin vai-kea valmistaa.

Markkinoilla on myös suuri määrä oi-vallisia luonnonkosmetiikkamerkkejä, jotka ovat ilman sertifikaattia. Useilla pienyrittäjillä ei ole varaa leiman käyttö-oikeuden hankkimiseen, vaikka muuten täyttäisivätkin ehdot.

tärkeä sisällysluettelo

Jos haluaa perehtyä kasvorasvapurkin sa-loihin, täytyy alkaa tavaamaan INCI-luet-teloa. Nimihirviö International Nomen-clature of Cosmetic Ingredients on Eu-roopan Unionin kehittämä järjestelmä kosmetiikan ainesosaluettelon selkeyttä-miseksi ja yhtenäistämiseksi.

INCI-luettelon ensimmäisenä on tuotteen suurimman raaka-aineen nimi. Mutta jos ainesosaa on vähemmän kuin yksi prosentti, sitä ei tarvitse enää mer-kitä määräjärjestyksessä. Vaikka jotakin suurenmoista eliksiiriä olisi tuotteessa vain promille, se voi silti sijaita listan kes-kiosassa, jos tuotteessa on kymmeniä muitakin raaka-aineita alle prosentin.

Loputtomien ainesosaluetteloiden tutkiminen voi olla työlästä, mutta jos silmille hyppäävät esimerkiksi siliko-niyhdisteet, synteettiset antioksidantit PHT ja BHA, parabeenit, mineraaliöl-jyt, formaldehydi tai natriumlauryylisul-faatti, kannataa etsiä hellävaraisempaa vaihtoehtoa.

Päivittäistavarakosmetiikka voi aiheut-taa ihoärsytystä. Myös osuutta syöpään

Luonnonkosmetiikka on viidakko

tutkitaan. Monet tut-kimukset ovat vielä kesken, joten ta-kuuvarmaa tie-toa syövän ja ke-mikaalien yhtey-destä ei ole.

Luonnonkos-metiikassa mer-kittävä osa raa-ka-aineista ovat kasvisöljyjä-ja rasvoja.

Luonnosta löy-tyy paljon hyvää te-keviä aineita, kuten oliiviöljy, voipuu (shea butter), eteeriset öljyt, yrttiuutteet sekä hunaja. Myös vitamiineja jotka toimivat ihon ikääntymistä ehkäisevästi eli antioksidant-teja käytetään. Näitä ovat esi-merkiksi A-vitamiini eli reti-noli, C-vitamiini, vihreä tee-uute ja Q10 eli ubikinoni.

Normikosmetiikan mai-nonnassa raaka-aineiden ker-rotaan poistavan ikääntymisen merkkejä lähes taianomaisesti, mutta luonnonkosmetiikassa koko lähestymistapa on erilainen. Turhia lupauksia ei anneta.

luonnonkauniit trendit

Soil Associationin Clio Turton muistelee luomukauneuden alkuaikoja:

– Ensimmäiset luomukosmetiikka-yritykset olivat herbalistien ja aromate-rapeuttien alkuunpanemia, koska myy-dyt tuotteet heijastivat heidän omaa tietotaitoaan.

Käytettiin paljon oliiviöljyä, calen-dulaöljyä sekä rosmariinia ja muita ”keittiömausteita.”

Ensimmäiset suurimmat kaupalliset luomukauneusyritykset Britanniassa oli-vat Neals Yard ja Essential Care.

– Hintahaarukka luomukosmetiikassa-kin on suuri. Edullisissa merkeissä käyte-tään halvempia öljyjä, kuten glyseriiniä. Kalliimmissa vaihtoehdoissa raaka-aineet ovat kylmäpuristettuja öljyjä kuten avo-kadoa, mantelia ja oliivia, Turton kertoo.

Helsinkiläisen kauneushoitolan Eko Egon Elina Taavitsainen kertoo luomutrendeistä:

– Kosmetiikassa, kuten kaikessa muus-sakin muodit vaihtuvat ja uusia ”taika-ai-neita” nousee pinnalle. 1970-luvulla se oli jojoba, 80-luvulla kollageeni, 90-luvulla helokkiöljy. Sitten tuli aromaterapian

Katarina Boijer Dr.hauschKa Kuva-arKisto

buumi jolloin markkinoi-tiin härskisti kaikkea synteetti-sestikin hajustettua. Eteerisistä öljyistä tea tree oli suosituin.

– Tänä päivänä hitti-tuotteet ovat arganaöljy sekä shea butter. Myös kotimainen turve ja erilaiset marjajauheet ovat pinnalla.

Taavitsainen ei trendeistä paljon perusta vaan peräänkuuluttaa luon-non ja luonnonvoimien kunnioit-tamista, eettistä kuluttamista sekä yksilöllisten tarpeiden huomioon-ottamista. Näitä perusarvoja ei-vät muotioikut heilauta. •

kirjoittaja on Britanniassa asuva

freelance toimittaja ja valokuvaaja.

Luomu saattaa löytyä ensin

naamalle ja sitten vasta

suuhun. Näyttelijä Miia

Nuutila kertoo, että hän

käytti luomukosmetiikkaa

ennen kuin alkoi ostaa

luomuruokaa.

– Marja Entrichin biologinen

ihonhoitosarja sopii minun

iholleni ja olen käyttänyt

sitä kauan. Luomuruokaa

aloin ostaa enemmän lasten

syntymän jälkeen, kertoo

Nuutila.


50 51

B irgitta partanen vastasi kolmevuotisentiedollajataidollatavoitteisiin-valmen-

nusohjelmanluonnontuotealanosiosta.lop-puseminaaripidettiinjoulukuussamikkelissä.

valmennusohjelmankohderyhminäolivatalkutuottajat,pk-elintarvikeyrittäjät ja luon-nontuotealanyrittäjät.mukanaolleilleyrityk-

anne hytönen

laatua läheltä, lisäarvoa luonnosta– terveellisyys, työllistävyys ja puhtaus ovat tärkeimpiä syitä valita luomu, lähi-ruoka ja luonnontuotteet, painottaa projektipäällikkö Birgitta Partanen helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. tiedolla ja taidolla tavoitteisiin -valmennusohjelman loppuseminaarissa pohdittiin lähiruoan, luonnon ja luonnontuotteiden mahdolli-suuksia elinkeinona ja hyvinvoinnin lähteenä.

Seminaarin päätteeksi järjestetyillä minimessuilla oli mahdollisuus tehdä ekologisia lahjaostoksia, tavata alueen lähituottajia ja luonnontuotealan yrittäjiä. Brita Suokas tutustuu minimessuilla Vavesaaren tilan luomumysliin, jota esittelee Taina Laitinen.

sillejärjestettiintyöpajoja,teemapäiviä,yritys-kohtaistaneuvontaajaohjattuaoppimistayri-tystoiminnankehittämiseksi.samallaosallistu-jienkeskenrakennettiinpienyrittäjilletärkeitäkumppanuuksiajaverkostoja.

valmennusohjelmantuloksiinoltiinkaut-taaltaan tyytyväisiä. alkutuottajaosion voi-

manponnistustenmyötäsuomeensaatiinval-takunnanensimmäisetGlobal G.a.p -sertifi-kaatit.pk-elintarvikeyritystenvalmennuksessapuolestaan perehdyttiin kaupan jaammatti-keittiöidentarpeisiinjatoimintatapoihin,jottapaikallisia tuotteita saatiin entistä enemmänkaupanhyllyille.

luonto maaseudun mahdollisuutena

partasenvetämässä luontoyrittäjienvalmen-nuksessa kartutettiin tietämystä luonnon-tuotealanmonipuolisistamahdollisuuksista.Kursseilla tutustuttiinmuunmuassamatsu-

takeen,villivihanneksiin,luonnonmarjojenvil-jelyyn,yrtteihinjaluonnonmateriaalienkäyt-töönviherrakentamisessa.

yrttiviljelykoulutuksentuloksenauseatvil-jelijät aloittivat yrttiviljelyn tarkoituksenaanlaajentaatoimintaakokemuksenkarttuessa.

–uusia tuotteita ja yrttien käyttösovel-luksia syntyi, tosin osa ideoista jäi vielä mu-himaan. idearikkaidenosallistujienverkostokuitenkin laajeni, jayhteistyö jatkuu, iloitseepartanen.

mielenkiintoinen yksityiskohta on, ettätukholmaan suuntautuneen opintoretkenmyötä eteläsavolaisia järvikalajalosteita saa-tiinvikinglinenvalikoimiin.

–villivihannekset nousivat kurssiemmekautta ruokalistoille myösetelä-savon ravin-toloissa.uusiatoimitussuhteitajayhteistyötäsyntyi yli aluerajojen. valmennusohjelmankantavia ajatuksia onkin ollut lähituotannonja luonnon hyödyntäminen elinkeinotoimin-nassakertoopartanen.

Kotimaasta terveellistä

–esimerkiksi koriste- jakäsityömateriaaleinasuosittelenkäyttämäänkotimaisialuonnostasaatavia raaka-aineita ulkomailta tuotavienmateriaaliensijaan.

partanenmuistuttaa,ettäkotimaisensuo-simisellaonmyöstyöllistävävaikutus.

–suomalaisentyönliittoselvitti,että josjokainensuomalainenkäyttäisikuukaudessanoin20euroanykyistäenemmänsuomalai-

siintuotteisiinjapalveluihin,suomeensyntyisinoin20 000uuttatyöpaikkaa.

–lapissajaKainuussaluomuonmerkittä-vässä roolissamyös luonnontuotealalla,ker-toi luontoyrittäjyysteemaryhmän sihteerijuharutanenhelsinginyliopistonruralia-ins-tituutista.rutasenmukaanisoosakeruutuot-teitaonnäilläalueillajoluomua,jaluomuke-ruutuotetoimintaa viedään koko ajan eteen-päin,kertoirutanen.

arktiset aromit ry:n simo moisio muis-tutti, että kotimaiset marjamme päihittä-vät ravitsemuksellisella laadulla tuontimar-jat, kuten niin sanottuna superfoodina pide-

tytgoji-marjat.–turha vaatimattomuus pois ja hyöty

irti maakunnan omista antimista, kannustimoisio.

luomu,lähiruoka,luontojasenmonimuo-toisuudenhyödyntäminennähtiinmonissase-minaariesityksissämaaseudunmahdollisuu-tena.terveyttä,hyvinvointiajavapaa-aikaaar-vostetaanentistäenemmän, jotenniihinol-laanvalmiitamyösinvestoimaan.•

kirjoittaja on helsingin yliopiston

ruralia-instituutin tiedottaja.

tiedolla Ja taidolla taVoitteisiiN -ValMeNNusohJelMaN loPPuseMiNaaRiN JäRJestäJät

tiedolla ja taidolla tavoitteisiin -valmennusohjelmahelsingin yliopiston Ruralia-instituutti, 2008-2010Valmennusohjelman osiot: alkutuottajat (Anne Piirainen), pk-elintarvikeyrittäjät (hanna-maija Väisänen), luontoyrittäjät (Birgitta Partanen)rahoittaja etelä-Savon eLY-keskus eu:n euroopan sosiaalirahastostaLuonnontuotteiden talteenoton ja käytön edistämishankeArktiset Aromit ry, 2007-2010rahoittaja maa- ja metsätalousministeriöLuonnontuotealan teemaryhmävaltakunnallinen alan toimijoiden verkostomaaseutupolitiikan yhteistyöryhmäSuomen luontoyrittäjyysverkosto ry

Minimessuilla sai tietoa päivän teemaan liittyvistä yhdistyksistä ja organisaatioista. Arktiset Aromit ry:n Simo Moisio tekee tunnetuksi

kotimaisten marjojen terveellisyyttä.


52 53

Community supported agriculture eliCsa on pienimuotoisen maatalouden

toimintamuoto, jonkavoivapaasti suomen-taakumppanuusmaataloudeksi. idea onyk-sinkertainen: kuluttajat tukevat suoraanpientilallisten toimintaa, ja saavat satokau-della tuoretta luomuruokaa viikoittain. Ku-luttajat jakavat tilallisen riskit ja osallistuvatusein muutenkin paljon enemmän tuotan-toprosessiin kuin normaalissa tuotanto- jamarkkinointisysteemissä.

Miten kumppanuusmaatalous toimii?

Kumppanuusmaatalous toimii siten, ettäjoukko lähiruuasta ja luomusta kiinnostu-neitakuluttajiasolmiikumppanuussopimuk-senpientilallisenkanssa.Kuluttajatallekirjoit-tavatviljelijänkanssa maksusitoumuksen, jasen vastineeksi he saavat koko satokaudenajantuoreitasesonginvihanneksia.toimitustapahtuu yleensä niin sanotussa vihannes-laatikossa,mitkäovatsuomessakinkäytössäjoissakin yrityksissä. laatikot noudetaan ti-lalta taiviljelijä toimittaa ne johonkin sovit-tuun noutopisteeseen esimerkiksi läheisessäkaupungissa. usein jäsenillä on myös mah-

Kumppanuusmaatalou-dessa kuluttajat tukevat suoraan luomutuottajia

saLLa KuuLuvainen

P alatessaan bisnesvuosien jälkeen maail-maltakotiinKnuthenlundinkartanonty-

tärvalitsiisoisänsäisän,j.p.h.hansenintien.hansen oliniintaitava juustontekijä, ettäsaipalkinnonvuonna1903jakymmentävuottamyöhemminhänolitienannutsenverran,ettäpystyiostamaan1729perustetunKnuthen-lundin kartanon lollandin saarelta tanskaneteläosista.

sePPo rantanen

Juustoperinteen herättämisestä palkintoja ja bisnestä susanne hovmand-simonsen halusi tuottaa sellaisia elintarvikkeita, joita hän itse haluaisi ostaa. hän palasi maail-malta ja alkoi luoda työtä ja uutta elämää tanskan maaseudulle.

dollisuus tukea tilan toimintaa talkoillen jaosallistuenesimerkiksisadonkorjuujuhliintaitilavierailuihin.

tuottaja tietää siis jo satokauden alussa,kuinkapaljontuotantoononmahdollistain-vestoida, jaettäkokosatotuleemyydyksi il-man erityistä markkinointia. Kumppanuus-maataloudessatilakootovatyleensäpieniä,jatiloillatuotetaanmonipuolisestierilaisiakas-viksia,hedelmiäjamahdollisestimyösmaito-tuotteita,muniajalihaa.

Ranskan verkostot

jocelyn parot, ranskalaisen urgenci-järjes-tön pääsihteeri työskentelee kumppanuus-maataloustoiminnassa ranskassa, jossasitä kutsutaan nimellä amap. ranskanamap-järjestelmän tuotteet ovat aina myösluomutuotantoa.

ranskassa liikettätukevatmyöspaikallis-yhdistykset,jotkatoimivathiukansamaanta-paankuinruokapiiritsuomessa,eliauttavatviljelijäänoutopisteidenjärjestelyssäjalogistii-kassa.tällaisiayhdistyksiäonranskassa1500,jatuottajiaamap-järjestelmänpiirissäonpa-risentuhatta.

Round earth Csa -kokemuksia

mari Korhonen työskenteli vapaaehtoisenaroundearth Csa-tilalla Coloradossausa:ssa.Kyseisentilanosuusmaksoi500dollariapersa-tokausi,jokaon30viikonpituinen.roundearthonpienitila,jokatuottaamonipuolisestierilai-sia kasviksia, hedelmiä ja marjoja, ja sen Csa-systeemissä on mukana viitisenkymmentäjäsentä.

–Csa:n jäsenetosallistuivatvarsinaktiivi-sesti tilan talkootöihin: kevään kylvökaudellatilalla oli päivittäin usein kymmenenkin ih-mistäauttamassakylvö- ja istutustöissä,Kor-honenkertoo.

vastineeksi työstään Csa:n jäsenet saivatvihanneksiakahdeksalladollarilla jokaistate-kemäänsä työtuntia kohden.töihin osallistut-tiinyleensä kerran kuussa puoli päivää kerral-laan,jotentyövelvoiteeinäinpäässytmuodos-tumaanraskaaksikenellekään.

–töitä tehtiin yhdessä, iloisesti, ja tavat-tiinsamallatuttuja,Korhonenkertoo.KyseisenCsa:njäsenetolivatenimmäkseenpaikallisiaih-misiä,jaläheistenpikkukaupunkienasukkaita.

Kuluttajat ja tuottajat yhteistoimiin

mikä sitten on kumppanuusmaataloudessaerityisenpositiivista?Kuluttajillekumppanuus-maatalous tarjoaa elämyksiä ja suhteen ruu-antuotantoprosessiin: ihmisetoppivat tunte-maanhenkilökohtaisestiviljelijänsä, japääse-vätnäkemäänsatokaudenkokonaisuudessaan.useinkumppanuusmaataloudentuotteetovatmyössuhteessaedullisempiakuinkaupastasaa-tavaluomu,kunkaupanväliportaateivätnostahintaa.jocelynparotmainitseemyös,ettämo-netviljelijätovatkokeneetammattinsamuut-tuneenaivanuudenlaiseksikumppanuusmaa-taloudenmyötä: lisääntynytvuorovaikutus jayhteisöllisyys asiakaskunnan kanssa onkoettupositiivisena.

voisikokumppanuusmaataloussittentoi-miasuomessa?KanadanQuebecissäkumppa-nuusmaataloustoimiipohjoisissa ilmasto-olo-suhteissa ja lyhyehkönsatokaudenpuitteissa.vihanneslaatikoitatoimitetaansielläniinpit-käänkuinsatoaonsaatavilla.ruokapiiritovatsuomessakintunnettuja,jajotkutviljelijätmyöstoimittamat kumppanuusmaataloudessakinkäytettyjävihanneslaatikoita.toistoa..

Kuluttajienpuoleltatällaisiintoimintamuo-toihinolisivarmastikiinnostusta,sillälähiruokakiinnostaa, jakuluttajat ovat hyvin kiinnostu-neita ruokansaalkuperästä jamyösosallistu-maan sen tuotantoprosessiin. oman puutar-hanpitoonyhäsuositumpaa,muttauseinra-joittavanatekijänäonvaatimus sitoutua hoi-toonkokokesäksi.jostyönvoikäydätekemässämaatilallamuutamanapäivänäkesässähyvässäporukassa, konseptihan voi olla vihertävillepeukaloilleoikeinosuva.•

tavanomainenvaihtoehtotuhannenheh-taarinkartanonperineellehovmand-simon-senille olisi ollut laajaperäinen sokerijuurik-kaanviljely740peltohehtaarilla.seolisityöl-listänytmuutamanhengenkesällä.muttahänvalitsi toisin.hän halusi tuoda elämän takai-sinmaatilalle.

Kartanon historiasta löytyi malli moder-nilleinnovatiiviselleyhteisölle.

Kartanolla on elämää

Knuthenlundontoiminutvuodesta2007luo-mutilana,jokatuottaajuustojaomienlampai-den javuohienmaidosta.myös liha jaloste-taan ja taljoille ja sarvilleetsitäänkokoajanuutta käyttöä. Kaikkiaan yrityksessä on 22

työntekijää, neljä meijerissä, kolme pellolla,kymmenen hoitamassa lampaita ja vuohia,yksihuolehtimassaankoista,hanhista japor-saista,kaksimyymaatilakaupassa,yksikirjan-pitäjänäjayksityönjohtajana.

tilalla on 350 lammasta ja 150 vuohta.

myymäläonaukikesäaikanaseitsemänpäivääviikossajalopunvuottatorstaistasunnuntai-hin.tammikuunpuotionsuljettu.Kolmenai-kaan iltapäivällä asiakkaat voivat myymälänsisälläseuratalasi-ikkunantakaalampaidenjavuohienlypsämistä.

tavoitteena olla maailman paras

hovmand-simonsenilla,Knuthenlundinkarta-nonnykyisellätoimitusjohtajallaontalousalankoulutustajakokemustaKööpenhaminanlii-kemaailmasta.hänottaakintanskansuurim-manluomutilantoiminnassabisnesnäkökoh-datvahvastihuomioon.

ennen toiminnan aloittamista hän mat-kustimaailmallaomaksumassatuoteideoitajatoimintatapoja.markkinatutkimuksetosoit-tivat,ettäallergioidentakialampaan-javuo-henmaidolleonkasvavakysyntä.

ideatolivatsenverranhyviä,ettäpankki-kaaneinikotellutlainojamyöntäessään.

– tavoitteemme on kilpailla euroopanparhaidenjuustoloidenkanssajatehdämaa-ilmanparastajuustoa.tanskalainenruokakult-tuurionhävinnyt40vuodenaikanakunmaa-talouttaonteollistettu.onkummallista,ettätanskalaiset italiassa käydessään ostavat hie-noja juustoja,muttatäälläkotonasyövätta-vanomaisia,ihmetteleehovmand-simonsen.

Paikallista makua yrteistä

Knuthenlundin vuohenmaitojuusto voittikansainvälisen juustokilpailun2010. juustoi-hin,jugurttiinjalihaansaadaanmakuaviljele-mällänormaaliennurmikasvienseassayrttejäjamuitaoheiskasveja:persiljaa,kirveliä,sitruu-namelissaa,sikuria.puna-apilaeikäyvuohille,jotensentilallaonsinimailanenjavalkoapila.

tilanpelloiltajametsistäonjokartoitettukaikki rehuksi kelpaavat kasvit. tulevaisuu-dessa selvitetään vielä, mitkä niistä voisivatkasvaanurmessa jaantaa juustolle ja lihallepaikallistamakua–vähänsamaantapaankuinviineissäkinmaistuupaikallinenrypälelajikejamaaperä.

tulevaisuudessamyösjuustojenjamakka-roidenmausteenakäytetäänvillejäyrttejä,esi-merkiksivillimeiramiajakarhunlaukkaa.

lisäätietoa:www.knuthenlund.dk

kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Tanskan suurimman luomutilan, Knuthenlundin omistaja Susan ihmettelee, miksi turisti ihailee matkoillaan italialaisia viinejä ja ranskalaisia juustoja, mutta kotiin tultuaan ostaa marketista halvinta mahdollista.

Kumppanuusmaataloudessa hyödynnetään talkoita. Ruoat jaetaan usein niin sanoituissa

kasvislaatikoissa, jotka sisältävät kauden tuotteita.

■■ ulkoMailta

©

Urg

en

ci

©

Th

e C

SA

Co

ali

tio

n


54 55k ar j at i l al l e

■■ PalvEluksEssaNNE ■■ PalvEluksEssaNNESeuraava Luomulehti

ilmestyy 11.3.

s i e m e n i ä s i e m e n i äl uomu t uot t e ita

l uomu t uot t e ita

toPin maatiLamYYmÄLÄ10 VUOTTA LUOMUN, LÄHIRUUAN JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN PUOLESTA!

SUOMEN MONIPUOLISIN TILAMYYMÄLÄ.

tule ja tutustu, ylläty ja ihastu!

www.topinmaatilamyymala.fikaartotie■8,■73460■Muuruvesi,■puh.■0400■780575


l uomu vi l j e ly y n

KULTAKASVUKULTAKASVUMelkein joka sadas viljahehtaari Suomessa kylvetään jo Kultakasvulla

käsitellyillä siemenillä. Liity tyytyväisten käyttäjien joukkoon ja tilaa NYT! Kysy edullisemmat ennakkohinnat.

Myynti: Tmi Tilapeittaaja Reijo Hartikka, www.tilapeittaaja.� , Yrittäjien Maatalous Oy, www.yrma.net, muut myyjät sekä tuotetiedot

valmistajan Elom Oy sivuilla www.elom.� .

Uutta: Viljelijöiden kokemuksia www.parempisato.�

Info: 0400-325 863 (0500-325 863)

Dynaaminen tuote viljan peittaukseen

Lisää tuottoa luomuviljelyynLisää tuottoa luomuviljelyyn


juva

nluo

mu.

�

Juvan Luomun

tuotteet tulossa!Keväällä kaupoissa jotain ihan uutta.

Keväällä kaupoissa jotain ihan uutta.

ko n e ita

kot i m aise e n j alost u k se e nkot i m aise e n j alost u k se e n

Helsingin Mylly Oy, vaihde 01080 2829• Puurtajankatu 34, 04440 Järvenpää

Janne Sorrola puh. (09) 271 69 240, 050 589 176• LUOMUKAURAN vastaanotto ja ennakkonäytteet:

Liisanlehto, PL 17, 65101 VaasaMaria Erkkilä, puh. (06) 3560 625, 050 589 7161

SOPIMUSASIOISSA ole hyvä ja ota yhteyttä:Heikki Saarinen, puh. (09) 271 69 238, 050 596 1779heikki.saarinen@helsinginmylly.�

OSTAMMELUOMUVILJAA JATEEMME LUOMU-VILJELYSOPIMUKSIAkaurasta, rukiista, vehnästä ja ohrasta

ww

w.h

elsi

ng

inm

ylly

.�

ko n e ita


56 57l uomu t uot t e ita

Mooseksen Vilja, FI-BHeikki VainioMooseksentie 11147650 Kimola

040-8288825

Ostamme hyvälaatuista luomuspelttiä.Etsimmejälleenmyyjiä!

www.schetelig.com

s i e m e n i ä

■■ PalvEluksEssaNNE

Pop-up kyläkauppaan jonotettiin

Luomutoreja ilmestyy talvisin sisätiloihin

osuuskunta oma-maa oli mukana sekä Luomutorin tapahtu-massa että Pop-up ky-läkaupassa.

– Siellä oli vielä ko-vempi vauhti myymises-sä, toteaa Daniel Fer-nandez. – ihmiset eivät osta ruokaa joulun alla, väittää halikkolainen Juk-ka Koli.

– Kaikki raha menee lahjoihin. No, myyntiä saa silti ihan hyvin. täällä myy-tiin kuitenkin enemmän kuin töölön talonpojantorilla, hy-myilee Koli.

torikävijä saa joulupuuro-lautasellisen ilmaiseksi, koska alueen yrittä-jät ovat toivottaneet tapahtuman tervetulleeksi maksalla tarjoilun. •

eLisa nieMi Marjo KoivuMäKi.

– halusimme kokeilla tällaista tapah-tumaa. Saimme puffijutut helsingin Sa-nomien NYt-liitteeseen, Radio helsin-kiin ja Ylenaikaiseen. Se sai arvuutte-lemaan, että väkeä voisi tulla paljon. Lisäksi välitimme viestiä tietysti Fa-cebookissa ja tolppamainoksilla ta-voittaaksemme lähialueen asukkaat, kertoo ruokapiirin yhteyshenkilö ol-li Repo.

herttoniemen ruokapiirin sähkö-postilistalla on 150 ihmistä ja noin 15 perhettä tilaa kerralla. tilauksia on kerran viikossa.

– tilaamme kasvislaatikoita hyvän elämän ruokakaupasta, jossa valikoima on hyvä. oma perheemme ostaa suurimman osan vihanneksista ja hedel-mistä sieltä. Lisäksi tilaamme joillakin kerroilla mehuja ja hilloja hommanäsistä, kukonpoikia Wan-haWPK:sta, lihaa Benjamin maatilatorilta ja Bovikin tilalta, poroa inarista, mar-joja Paavo Karviselta ja leipää tuomon Luomusta Kuusankoskelta, kuvaa Repo. •

Jonotus alkoi jo ennen viittä, jolloin tapahtu-ma oli ilmoitettu alkavaksi. hiihtomajan oven yläpuolelle on laitettu nuolella varustettu ”kier-tosuunta”-kyltti ja pakkaselta tuoksuvat asiak-kaat kiertävät sopuisasti reilu kymmenen myynti-pöytää haitarin soidessa ja tulen leimutessa takassa.

– ihmiset on kyllästyneet marketteihin. he halua-vat ostaa ruokaa jostain muualta ja kunnon valikoi-mia, innostuu ruokapiiriläinen ja nyt talkoolainen ee-va Kuuluvainen.

– Jos näitä olisi säännöllisesti, järjes-telyt olisivat helpom-pia, arvioi Kuuluvai-nen.

– tuottajien ta-kia tätä järjeste-tään. Jos he sa-novat, että tämä on onnistunut ta-pahtuma, silloin se on, alleviivaa olli Repo. •

– Just eh-tii täyttää pöytää si-tä mukaa, kun toi-nen myy tavaraa, toteaa Jukka

Lassila tuusulalai-sesta osuuskunta oma maasta ja laittaa li-

sää härkäpapupusseja pöydälle.Luomuhunajaa on tuotu myyntiin Pohjois-Karjalas-

ta asti, mutta ekologisesti bussikuljetuksella, kertoo käsintehty mainos.

tuotteita on myynnissä myös Anjan luontoherkus-ta. Puoti on herttoniemessä ja sieltä käsin tehdään nykyään ruokapiirin jako, kun koti alkoi olla liian ah-das tuotemäärän tullessa.

Luomuliittolainen toimittaja kysyy, saako puodin yhteystiedot laittaa Luomuliiton internet-sivujen luo-mukauppa listaukseen ja saa vastaukseksi ”totta kai”, hymyn ja lakupussin käteen.

Seuraava herttoniemen pop-up Kyläkauppa au-keaa 19.4. •

– suomen luomutorin ta-voitteena on tuoda luomu lähelle ihmisiä, kertoo tei-ja Piirto.

Yritys hioo konsep-tiaan nyt ensimmäisen toimintavuotensa aika-na. Keväällä lähdetään tekemään torikiertuet-ta.

– Siihen mennes-sä on tarkoitus saada valmiiksi tunnistettava, herkullinen ilme torille omine telttoineen ja laa-tikoineen, kuvaa Piirto.

Pop-up on terminä vilahdellut Suomen luomutorinkin viestinnässä kertomassa siitä, että torit ilmestyvät vain ajoittain.

Yrityksen ideana on auttaa tuottajia tuotteiden myyntiin saamises-sa ja torin järjestäjät jopa voivat tarvittaessa itse hoitaa tuotteiden myyntiä. •

toritun-nelman tuominen kaupungin aukioille on yksi Suomen luomutori ta-voitteista. tal-vella toreja jär-jestetään kuitenkin sisätilaan. Las-silassa, helsingin Pohjois-haagassa järjestetään nyt toista kertaa tori päiväkodin tiloissa.

– Syyskuussa järjestetty tori oli menestys, joten tänne pää-tettiin tulla uudestaan, kertoo Piirto. taustalta kuuluu tunnel-mallisesti rekiajelun kellon kilkkaus.

– tällaisenkin tapahtuman järjestämiseen on kuitenkin tarvittu yli kymmenen lupia ja ilmoituksia, harmittelee toi-nen Suomen luomutorin yrittäjä heli Savimäki. Vielä ei ole yrittäjillä tietoa tuoko elintarvikelain uudistus jotakin olen-naista helpotusta. Lupaprosessi on sama oli kyseessä yritys tai yhdistys. •

eLisa nieMi tiina soMerPuro


59

alueellista aktiivisuutta luomuunKymenlaakson luomuyhdistys Kuhilas ry sai uudeksi puheenjohtajaksi Kristiina terhemaan. suunnitteilla on saada lisää kuluttaja-jäseniä mukaan toimintaan sekä hanke, jonka avulla tuottajat saisivat tuotteitaan laajemmin myyntiin alueen kauppoihin.

kaikilla ole pääsyä sinne.

luomutilan emäntä ja ekokauppias

Kristiina Terhemaa tuli luomutilan emän-näksi vuonna 2004.

– Silloin kaikki epäilykset luomua koh-taan hävisivät, kun näin, mitä se oikeasti on, toteaa Terhemaa.

Terhemaa toimi 20 vuotta matkatoi-miston päällikkönä. Työn ohella tehdyt tradenomiopinnot kannustivat yrittäjyy-teen ja oman yrityksen perustaminen kiinnosti Terhemaata. Hän kävi myös pari luomukurssia Ruralia-instituutissa.

– Marketeista ei saanut luomua ja Kouvolassa ei ollut ekokauppaa. Niin se oli sitten luonteva juttu perustaa sellai-nen, kertoo Terhemaa vuonna 2006 pe-rustetusta Ekokauppa Luonnottaresta.

Kuluttajajäseniä lisää

Kuluttajajäseniä Kuhilaassa on vielä vajaa kymmenen. Varsinaista kuluttajajäsenten hankintaa ei ole ollut.

– Luomu pitää saada helpommin ih-misten ulottuville. Lähiruokamessujen kaltaisia mahdollisuuksia voisi olla enem-män – vaikka ruokapiirejä, toteaa Tarja Halme, kuluttajien edustaja Kuhilaan hallituksessa.

– Ekokaupan viestinnässä minulla on käytössä noin sadan sähköpostiosoitteen lista, joihin laitan tarjouksien yhteydessä ajankohtaista tietoa luomusta, esimer-kiksi luomu.fi-uutisista. Samoja ihmisiä voisi jatkossa kutsua mukaan myös luo-muyhdistyksen toimintaan. Esimerkiksi tutustumiskäynnit luomutiloille varmasti kiinnostaisivat, innostuu Terhemaa.

Facebook on hyvä tapa tavoittaa ku-luttajia ja mahdollisesti yhdistyksen yri-tysjäsenet hyötyisivät myös ryhmästä, jos he laittaisivat sinne esimerkiksi tietoa uutuuksistaan.

luomuviikkoa 2011 on jo alettu suunnittelemaan

Kouvolassa oli Luomuviikolla lokakuussa enemmän tapahtumia kuin missään muu-alla. Tämän vuoden Luomuviikkoa alet-tiin suunnitella saman tien.

– Meillä on hyvä porukka tekemässä yhteistyötä. Kestävän kehityksen yhteis-työverkosto Kerkossa on mukana myös Kaakkois-Suomen ELY-keskus, joka pa-nosti viikkoon tiedottajan työajalla ja myös kattamalla joitakin kuluja.

Lisäksi työn alla on hanke, jonka avulla kartotettaisiin alueen luomumarkkinat.

– Mulla on iso sydän luomulle. Olen varma, että kaikki voivat hyötyä luomun kasvusta, toteaa Terhemaa. •

eLisa nieMi PeKKa terheMaa

P itkään Kuhilaan puheenjohtajana toiminut Hannele Sippu ehdotti uu-

deksi puheenjohtajaksi Terhemaata, joka on ollut aktiivinen muun muassa Luomu-viikon järjestämisessä.

– Kristiina pystyy varmasti antamaan uutta puhtia yhdistyksen toimintaan ja

tuomaan siihen vahvemmin yrittäjä- ja kuluttajanäkökulmaa, totesi Sippu Kuhi-laan syyskokouksessa.

Terhemaa toteaa, että Kuhilas on kui-tenkin viljelijöiden yhdistys ja heidän ta-kiaan työtä tehdään. Hän soitti viime vuonna kaikki lähes sata jäsentä läpi ja

kysyi, mitä tuotteita he tuottavat ja läh-tevätkö he mukaan Elimäen Lähiruoka messuille (Luomulehti 5/2010).

– Se oli antoisa kierros. On tärkeää, että jäseniin saa yhteyden. Tulevaisuu-dessa keskustelua varmasti voi siirtää net-tiin, mutta nykyisillä viljelijöillä ei vielä

svenska Lantbruksproducenternas Cen-tralförbund får finansiering för att kartlägga eko-ombudsmannn -projektet. eLY-centraler-na i Vasa, egentliga Finland och Nyland ger 100 % stöd från eu finansiering för ett halvt år. efter kartläggningsprojektet kan eko-om-budsmannen anställas med andra projektfi-nansieringsmedel.

– Vi har försökt att börja ett projekt för ett par år sedan. Först tänkte satsa speciellt på marknader. Nu märker vi att ekomarkna-den mår bra men att det behövs mera råma-terial. Det måste alltså satsas på primärpro-duktionen, berättar Steve Nyholm från SLC ekoutskottet.

– Det är viktigt att lyfta fram det faktum att det är ekonomiskt lönsamt med ekologisk

odling. På denna punkt måste SLC, mtK och Luomuliitto samarbeta, understryker Nyholm som också är ordförande i Svenska Österbot-tens ekologiska förening.

Slaktkyckling är en produkt som inte pro-duceras alls i Finland. Nyholm tycker man borde kunna köpa alla produkter ekologisk. Luomuliitto har sökt finansiering för ett eko-logiskt fjäderfäprojekt som bland annat för-söker råda bot på denna punkt. Projektet skall vara tvåspråkigt. •

eLisa nieMi

Mari järvenMäKi, evira

Eko-ombudsman■för■slC

luomukotieläin■valvonnan■ylitarkastaja■vaihtuu

Ruotsinkielisten maataloustuotta-jain keskusliitto saa rahoitusta puolen vuoden kartoittavaan Luomuasiamies-hankkeeseen. 100-prosenttinen rahoi-tus saadaan kolmelta eLY-keskukselta.

ylitarkastaja tuuli heltimoinen on siirty-nyt uusille urille ja jättänyt virkamieselä-män taakseen. heltimoinen palaa vanhoille kotikonnuilleen itärajalle Parikkalaan. tule-vaisuudestaan hän raottaa sen verran, että suunnitelmissa on jatkaa yrittäjänä.

heltimoinen (silloinen Pulkkinen) aloitti virkamieselämän Loimaalla elokuussa 1999, jolloin hän tuli luomukotieläinvalvonnan teh-täviin. häntä voi pitää yhtenä luomuvalvon-

nan virkamieskunnan pioneereista, hän ra-kensi koko luomukotieläinvalvonnan sellai-seksi kuin me sen tänä päivänä tunnemme.

heltimoista ei enää tavoita evirasta, mutta luomueläintuotantoa koskeviin kysymyksiin vastaavat toistaiseksi ylitarkastaja Juha Kärk-käinen, puh. 040 357 5959 ja jaostopääl-likkö Beata meinander, puh. 0400 571 033. uudesta eläintuotannon asiantuntijasta tie-dotetaan myöhemmin. •

■■ lyhyEsti

Luonnonmukaisen eläintuotannon nykymuotoinen valvontajärjestelmä aloitti toimintansa vuonna 2000.

©

Vis

a V

ilk

un

a

■■ luoMuyhdistyksistä ■■ På■svENsk a


60 61

LUOMULEHTI

Tunnus 5009144

33003 VASTAUSLÄHETYS

luomulehti maksaa

postimaksun

Luomuliiton tavoitteena on lisätä jäsen-määrää jaluomulehden levikkiävuonna

2011.järjestäytymisastettaonvielävaraanos-taaeli saadamahdollisimmanmoni suoma-lainen luomuviljelijä mukaanluomuliittoon.myös kuluttaja- jayritysjäseniä haetaan mu-kaanparemmallanäkyvyydellä.

täytyytuodaesillese,mitätyötäteemmejäseniemmehyväksi.luomuliittoapyydettiinvuonna2010mukaanyhäuseampaantyöryh-määnjavaikutusmahdollisuudetovatentises-täänparantuneet.hetitammikuussahallituson lähettänyt jo neljä lausuntoa: elintarvike-laista,Cap-tukientulevaisuudestasekärehu-jalannoitevalmisteasetuksista.

luomuliitto tarjoaa pienille ja keskisuu-rille luomun jatkojalostajille mahdollisuudenpäästäparemmanluomuedunvalvonnanpii-riin sekä luomaan entistä paremmat suhteettuottajiin.luomuliittoantaakuluttajillemah-dollisuuden jäsenyytensä avulla päästä tuke-maan suomalaista luomutuotantoa jamah-dollistamaan luomuruoanparempaapääsyämarkkinoille. luomuliittoon liittyminen onainaarvovalinta.

luomuliitonjäsenilleannetaanyhäparem-matvaikutusmahdollisuudet järjestönsisällä:sähköpostilistojenavullatietokulkeenopeastijaideointiinonhelppolähteämukaan.

vasta perustettu Facebook-ryhmä tavoit-taaesimerkiksikuluttajajäsenyydestäkiinnos-tuneita.monethaluavatensinseuraillanetissätoimintaajasittenliittyäjäseneksi.

hallituksen ja työryhmien tehtävät

jaakkonuutilaonuusihallituksenpuheenjoh-taja,muutenhallituksenjäsenetovatsamojakuinviimevuonna.heliahonennousivarajä-senestävarsinaiseksijäseneksi,muttaonolluttiiviistimukanahallitustyössäjovuonna2010.

hallituksen sisälle perustettiin edunval-vontaryhmä, jonka puheenjohtajaksi nousijukkalassilajamuiksijäseniksipekkavälinenja risto Koivisto. edunvalvonnassa halutaanpanostaaennakoimiseenjakeskusteluun.esi-merkiksitukipolitiikanmuutoksiintäytyypyr-kiävaikuttamaanhyvissäajoinelitämävuosiontärkeävaikuttamisenvuosi.

heli ahonen sai uutena tehtävänä yh-teistyön luomuopetuksen kanssa ja paulaliukko neuvonnan kehittämisen. toiminta-

eLisa nieMi eLisa nieMi

Luomuliiton toimintasuunnitelma

2011: Näkyvyyttä

Luomuliiton ympäristöstrategia:

Luomuala kasvuunLuomupäivä 23.3.: Luomubrändillä kauppaan!

Luomuliitto järjestää Luomupäivän läheisessä yhteistyössä Kuule Oy:n Luomu brändiksi ja kaup-paan-hankkeen kanssa. Myös Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Organic Food Finland, Ruoka-Suomi teema-ryhmä ja muut luomualan toimijat ovat tiiviisti mukana järjestelyissä.

Luomupäivä on vuoden tärkein luomutapah-tuma. Yhdessä katso-taan luomun tulevai-suuteen, joka on täynnä mielenkiintoisia ilmiöitä: luomun ilme ja edut selkeämmin esille, pien-yritykset helpommin yhteistyöhön kaupan kanssa sekä yritykset aktiivisemmin ja tiiviim-mässä yhteistyössä luomua kehittämässä.

Päivä huipentuu Vuoden Luomutuote kilpailun voittajan julistamiseen!

Ilmoittaudu heti:www.luomuliitto.fi/index.php/luomupaeivaet

Järjestöpäiviä järjestetään tänä vuonna kolmet, joten ne tulevat lähemmäs luomuyhdistyksiä! Saman alueen yhdistyksien kesken on hyvä keskustella yhteistyömahdollisuuksista ja suunnitella esimerkiksi tapahtumia Luomuviikolle.

suunnitelmanmukaisestihallitusvastui-den taustajoukoiksi voidaan perustaatoimintaryhmiä.

esimerkiksiluomuopetukselleonpe-rustettukeskusteluavartensähköposti-lista, johononkutsuttu luomuopetuk-senammattilaisia.puutarhatuotannolleja muille tuotantosuunnille on myösomat keskusteluryhmänsä, joihin voipyytääpäästämukaantoiminnanjoh-tajaltataihallituksenjäseniltä.

luomu esille

jaakko nuutilan ansiosta luomuliittoonjosaanutnäkyvyyttämediassatänävuonnajalisääonluvassa.

nuutila toimii myösluomulehdenpäätoimittajana.syyskokouksessapää-tettiin,ettäluomulehdelleperustetaantoimitusneuvosto.

yksiehdotuksistaluomuviikontee-maksionluomuesille!luomupäivänäesiteltävä luomubrändin näyttävyystulee näkymään lokakuun ensimmäi-selleviikolle (vko40)mennessäkau-poissajatuotteissauudellavetoavuu-della.yrityksetjayhdistyksetpohtivatnytparhaillaan,mitennostaaluomuaesille.luomuliittoonvoi joehdottaateema- ja tapahtumaideoitaluomu-viikolle!•

koko toimintasuunnitelma:

www.luomuliitto.fi/index.php/jaerjestoe

Luomuliitonympäristöstrategiantavoitteetsaivattuek-seen maabrändi-raportin: vähintään puolet tuotan-

nostaluomuavuoteen2030mennessä.suomalaisellaluo-mullaonnythyvättavoitteet.

luomuliitonsyyskokoushyväksyiluomuliitonympäris-töstrategianensimmäisenversion.jatkossastrategianpäi-vittämisestäpäättääluomuliitonhallitusjasitäkäytetääntyökalunakeskusteluissasiinä,mitenluomuavoidaanke-hittääyhäympäristöystävällisemmäksi jamiten luomunympäristöhyödytpitäisihuomioidapolitiikassa.

syyskokoustunnelma sai hymyn kasvoille: maabrän-di-raportin tavoitteet tukevat luomuliiton linjauksia jatästä on hyvä jatkaa eteenpäin. luomupeltoalan kasvutuottaamoniahyötyjä, joitanyttavoitellaan:puhtaatve-sistöt, hiilipäästöjen sitominen ja minimoiminen sekämonimuotoisuus.

luomuliiton toiminnanjohtajaelisaniemi esitteli ym-päristöstrategian luonnoksenmarraskuussa luomunkan-sainvälisenkattojärjestöniFoaminilmastotyöpajassaroo-massa.vastaavanstrategiatyönovattehneettanskanjaitä-vallankokoluomualanorganisaatiot.

tehokasta sitoa hiiltä peltomaahan

tavanomaistenpeltojenhiilivaratovatmoninpaikoinniin

alhaiset, että se uhkaa pellon tuottokykyä. luomutuo-tannossa lisätään peltoon orgaanista ainesta viljelykier-ron ja orgaanisten lannoitteiden avulla. näin peltomaa-han sitoutuu myös hiiltä, joka on silloin pois ilmakehäälämmittämästä.

–luomualanlisääminenonkustannustehokastapasi-toahiiltä:tarvitaanvaintiedonlevittämistä,toteaaaustra-lianluomuliitonpuheenjohtajaandreleu.

tanskassaluomualanrahoituksessaonpanostettupal-jontutkimukseen.

–ympäristövaikutustenarvioimisessaonhaastavaottaahuomioonjoitakinluomussakäytettyjämenetelmiä,kutenviljelykierto,kertoojohnhermansenÅrhusinyliopistosta.

viljelykierronhyötyjäeisiisvieläsaadanäkymäänluo-mutuotteidenelinkaariarvioinnissa.Kaikkialannoite-jator-junta-ainetuotannonvaiheitataaseilasketamukaantavan-omaisenruoantuotannonpäästöihin.tulevaisuudessalas-kelmatvoivatsiishyvinkinnäyttääluomunkannaltaentistämyönteisemmiltä.

satotasovaikuttaaolennaisestituotannonympäristövai-kutuksiintuotettuasatokiloakohden.siksiyksiluomuliitonympäristöstrategiankärkiäon,ettätutkimukseen,neuvon-taanjakoulutukseentäytyypanostaasuomessahuomatta-vastienemmän.seedistääluomualankasvuakin.•

Luomuliiton toiminnan-johtaja esitteli Luomu-liiton ympäristöstrategiaa.

John Hermansen tekee Århusin yliopistossa luomututkimusta.

IFOAM kutsui Roomaan pohti-

maan luomun ilmastostra-

tegioita.

IFOAMin hallituksen jäsen ja Australian Luomuliiton puheenjohtaja Andre Leu.

60 LuomuLehti 1/2011

62 63

PäätoimittaJaJaakko [email protected] 6504 970

toimitussihteerielisa [email protected] 0400 534 003

toimitusPL 14500101 helsinki

iLmoitusmyyNtimaritta humala/Palmera ky040 709 [email protected]

tiLaaJaPaLveLu arkisin klo 9 – 15 040 351 1009 [email protected].

uLkoasuJarkko Lavila044 5210 [email protected]

JuLkaisiJatLuomuliitto ry

PaiNoart-Print oy, helsinki

issN1455 0660

aikakauslehtien liiton jäsenlehti

luomulEHTi www.luomulehti.fi luomuliiTTo www.luomuliitto.fi

JärJestö Ja eduNvaLvoNta

Puheenjohtaja

Jaakko [email protected] 6504 970

toiminnanjohtaja

elisa [email protected] 0400 534 003

NeuvoNta/haNkkeet

Luomuneuvonnan yhteyshenkilö

mikko rahtola040 [email protected]

Tarjouksena 3 numeroa 25 €

Kestotilaus 46 € (6 nroa)

Jäsentilauksena 41 € (6 nroa)

Opiskelijatilauksena 26 € (6 nroa)

Tilaan ilmaisen näytenumeron

Haluan liittyä luomuliiton jäseneksi. Katso osoitteesta www.luomuliitto.fi oma alueyhdistyksesi!

Kyllä kiitos, tilaan Luomulehden!

Nimi:

Osoite:

Puh:

email: Yhdistys/oppilaitos:

Luomulehti maksaa

postimaksun

1/20

11

Mtt ja eräät elintarvikealan yrityksettyöstävät käytännönläheistä ohjeis-

tustaelintarvikkeidenympäristövaikutustenarviointiin.tekesinrahoittamassaFoodprinttools -hankkeessa (2009–2012)keskitytäänerityisestiilmastovaikutukseen.

–tavoitteenaon,ettäyrityksetpystyisivätjatkossamäärittämääntuotteidensaelinkaari-setympäristövaikutuksetniin,ettäesimerkiksituotteidenhiilijalanjäljetolisivatnykyistäver-

hanneLe PuLKKinen, Mtt

Laskentasuositusta kehitetään elintarvikkeiden ympäristövaikutuksille

Luomulle kuuluu hyvää

seija KurunMäKi ja anne LePPänen

luomu■brändiksi■ja■kauppaan■-hankkeen■tulokset■esillä■luomupäivillä.

Maa- ja metsätalousministeriön tukema Kuule oy:n vetämä hanke ”luomu brändiksi ja kauppaan” on edennyt loppusuoralle. hankkeen tavoite on helpottaa koko ketjua saamaan luomua paremmin esiin ja ostoskoriin. Puolessa vuodessa on otettu aimo harppaus tähän suuntaan.

täänmyössloganintapaan,onKaikkeahyvää!

luomun aika on nyt!

luomuntarkkasäännöstö ja luotettava luo-muketju ovat jo pitkään rakentaneet hyvääpohjaaluomulle.luomuneteenonjovuosiatehtyhyväätyötä.se,mitäsiitäkerrotaan,ontunnetustitotta.luomunmaailmaanliittyvätarvotkutenekologisuus,välittäminenjavali-koivakuluttaminenovatnytnousussa.lisäksimaabrändityöryhmäantoiyhdeksitehtäväksisuomellepuhtaanruoanjavedenvaalimisen.nytonoikeaaikanostaaluomuviljelyjakäyttöuudelletasolle.luomubrändinmäärittelyyh-distäätoimijatjabrändintulevailmepuhutte-leekuluttajia.lisääaiheestaseuraavassaluo-mulehdessäjaluomupäivillä!•

kirjoittajat toimivat

Luomu brändiksi -hankkeessa kuule oy:ssä.

H ankkeen työpajatyöskentelyssä on ol-lutmukanasuuri joukko luomutoimi-

joita; järjestöjen,muunmuassaluomuliitonjamtK:nlisäksiteollisuuttajakauppaa.hank-keeseenovatsitoutuneeterityisestietljapty,jotkaovatmyöshankkeenrahoittajina.Kolmelaajaatyöpajaaonpidetty.neljännessätyöpa-jassakootaankaikkimateriaaliluomupäivilläkaikilleesitettäväksijakeskusteltavaksi.

Mikä brändi?

luomunbrändiopastatehdäännyt.työryh-män jäsenet ovat hyväksyneet sen sisällön.myös tämä opas esitellään luomupäivillä.Brändiopasantaaohjeet luomu-käsitteen jamerkkienkäytöstäyhtenäisellätavalla.seku-vaaasioita, joita luomustakannattaatuodatoistuvastiesille,mitenniistäkertoa jamitenkuvittaa.seluokivijalan,jonkapäälletoimijatvoivatrakentaaomiaerilaisiakampanjoitaan.

luomu-brändin kattoteema, jota käyte-

Ruokavalion hiilijalanjäljen laskemiseen on tarjolla erilaisia laskureita. esimerkiksi helsin-gin Sanomien laskuri on suosittu. Siellä kysy-tään yhdeksässä kysymyksessä ruokavaliosta lähinnä, onko se kasvi- vai eläintuotepainot-teinen ja kuinka paljon syö riisiä. eläin- ja rii-sin tuotannossa syntyy paljon metaania, joka on kymmenen kertaa voimakkaampi kasvihuo-nekaasu kuin hiilidioksidi.

Laskurit laittavat yleensä erityisesti naudan-

lihan tuotannon hyvin huonoon valoon. Luo-muliiton ympäristöstrategiassa muistutetaan, että naudanlihan tuotannon yhteydessä tuo-tetaan aina myös nurmia, jotka auttavat si-tomaan hiiltä peltomaahan. euroopan komis-sion raportin mukaan nurmiviljelyssä maahan voidaan varastoida hiiltä keskimäärin 670 kg/ha/v, joka kompensoisi naudanlihantuotannon metaanipäästöt kokonaan ja puolet maidon-tuotannon metaanipäästöistä.

Laskurit ovat mielenkiintoisia apuvälineitä, kun haluaa pohtia oman elämän tapansa ym-päristövaikutuksia. Kaikkea laskurit eivät tie-tenkään pysty huomioimaan. tulevaisuudessa on kuitenkin yhä parempia keinoja mitata ruo-antuotannon koko ketjun ympäristövaikutuk-sia. Luomutuotteiden pienempi hiilijalanjälki täytyy saada näkyviin myös laskureihin. •

elisa Niemi

Päästölaskureissa■ei■vielä■näy■luomu

tailukelpoisempia,summaahankkeenvastuul-linenjohtajajuha-mattiKatajajuurimtt:stä.

hankkeessa kehitetään myös elinkaariar-vioinninlaskentamenettelyjäja-työkaluja.luo-mutuotannonerityispiirteidenhuomioonotta-minenonedelleenniinsuurihaaste,etteisitäpystytätäysintässähankkeessaratkaisemaan.perusteellisemmin luomutuotteiden ympä-ristövaikutustenarvioinninmetodologiaake-hitetäänkintoisessa, juurialkamassaolevassa

mtt:n hankkeessa, sustFoodChoicessa. senkeskeisinätavoitteinaonyhdistääravitsemuk-sentarkasteluympäristövaikutustenarvioin-tiinjalaajentaaympäristövaikutustentarkaste-luamaaperävaikutuksiin.hankkeessatarkastel-laansekäluomu-ettätavanomaisiatuotteita.•

Foodprint tools -hanke 2009 – 2012,

www.mtt.fi/ foodprint, (tekes päärahoittajana)

sustFoodChoice -hanke 2010 – 2013

LuomuLehti 1/2011 63

64 Lapin Kulta Tuisku. Kotimainen luomuolut.Luonnon parhaista raaka-aineista pintahiivalla valmistettu

luomuolut. Maultaan täyteläinen. Väriltään valoa taittavan samea, kauniin vaaleanruskea. Ainutlaatuisen ja jäljittelemättömän

makunautinnon viimeistelevät kotimainen luomuyrtti ja -mallas sekä luomuhumalat. Tarjoilulämpötila 12-16 C.

Mika Mäkelä, Lapin Kulta -oluen panimomestari

" Valmistin kotimaisessa pienpanimossa numeroidun 85.000 pullon erän Tuisku-luomuolutta. Samalla laatua vaalivalla asenteella kuin valmistan Lapin Kulta -premiumlagerin."

maabrändi-raportti: luomussa on tulevaisuutta ......voittajan valitsee viisihenkinen...

Documents