maahanmuuttaneiden työllistymispalveluiden kehittäminen 1 ... · suomen kielen valmennuksen...

1

Maahanmuuttaneiden työllistymispalveluiden kehittäminen1.9.2012–31.12.2014

Työelämälähtöisen suomen kielen valmennuksen malli on kehitetty Itä-Suomen yliopistonKoulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten toteuttamassa INTOA – Maahanmuuttaneiden työl-listymispalveluiden kehittäminen -hankkeessa Pohjois-Savossa. Malli perustuu vuosina 2013–2014 toteutetussa pilotoinnissa saatuihin tietoihin ja kokemuksiin. Pilotointiin osallistui 27maahanmuuttanutta työntekijää sekä heidän työnantajansa Pohjois-Savon alueella.

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN SUOMEN KIELEN VALMENNUS

Työelämälähtöinen suomen kielen valmennus on maahanmuuttaneiden työntekijöiden suo-men kielitaidon kehittymisen tueksi kehitetty valmennusmalli. Kielivalmennuksen aikana suo-men kielen valmentaja valmentaa maahanmuuttanutta työntekijää, jotta valmennettavantyötehtävissä tarvitsema suomen kielen taito kehittyy ja hän pystyy toimimaan työyhteisönerilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Suomen kielen valmennus toteutetaan pääsääntöisestityöaikana ja valmennuksen oppimisympäristönä on yleensä työntekijän työpaikka, jossa kie-livalmentaja voi tehdä havaintoja valmennettavan kielitaidosta, sen kehittymisestä sekä työ-yhteisön mahdollisuuksista tukea valmennettavan suomen kielen taidon kehittymistä.

Suomen kielen valmennuksen lähtökohtana on toiminnallinen valmennus, joka edellyttää kie-livalmentajan läsnäoloa työpaikalla. Myös etäopetusta voidaan soveltaa kielivalmennukseen,silloin kun valmennettava tarvitsee lisätukea vuorovaikutustilanteiden harjoittelemiseen taityötehtäviin liittyvän kielen opettelemiseen.

Kielivalmennuksen tavoitteet laaditaan alkukeskustelun ja työympäristössä tehtävän havain-noinnin pohjalta. Tavoitteet asetetaan ensisijaisesti työnantajan tarpeiden mukaan. Tavoit-teiden asettamisessa huomioidaan valmennettavan henkilökohtaiset tarpeet sekä kielival-mentajan tekemät havainnot. Suomen kielen valmennuksen yksilölliset tavoitteet asetetaanaina siten, että ne tukevat valmennettavan työllistymistä tai työssä pysymistä.

Suomen kielen valmentaja on suomen kielen opetuksen ammattilainen, joka tarjoaa yksilöl-listä valmennusta kielen omaksumiseen. Suomen kielen valmentajan tehtävänä on tukea sekämaahanmuuttanutta työntekijää että hänen työnantajaansa ja koko työyhteisöä onnistu-neissa viestintätilanteissa. Suomen kielen valmentaja antaa muun muassa vinkkejä siihen, mi-ten työyhteisö voi tukea kielen käyttämistä erilaisissa työpaikan vuorovaikutustilanteissa.

2


Kielivalmentajan avulla työpaikalle luodaan luonnollista tukea kielen oppimiseen sekä mah-dollisuuksia harjoitella tarvittavia taitoja. Suomen kielen valmentaja valmentaakin työnteki-jän lisäksi myös koko työyhteisöä monikulttuurisuuden kohtaamiseen.

VALMENNUSPROSESSI

Kuva 1. Työelämälähtöisen suomen kielen valmennuksen prosessi

INTOA-hankkeessa toteutetussa työelämälähtöisen suomen kielen valmennuksen pilotoin-nissa yhden asiakkaan valmennusprosessi sisälsi keskimäärin kahdeksan tapaamista ja val-mennusprosessin keskimääräinen kesto oli noin 13 tuntia. Pilotoinnista saatujen kokemustenpohjalta suomen kielen valmennuksen kestoksi muodostui 15 tuntia, joka sisältää alkukeskus-telun, työpaikalla tehtävän havainnoinnin, valmennussuunnitelman laatimisen, 10 tuntia kie-livalmennusta sekä loppukeskustelun. Kielivalmennusprosessin yksilölliseen suunnitteluunon varattu kymmenen tuntia valmennettavaa kohden ja valmennuskerroista raportointiin viisi

3


tuntia. Yhteensä valmennusprosessin suomen kielen valmentajalta vaatima työaika on koko-naisuudessaan 30 tuntia, jonka lisäksi valmennuksen toteuttamiseen tarvitaan toiminta-alu-eesta riippuen 8–32 tuntia aikaa siirtyä valmennettavan työpaikalle.

Kuva 2. Suomen kielen valmentajan toiminta-alue

Mikäli kielivalmennus toteutetaan alueella, jossa valmentajan toiminta-alueen säde on alle10 kilometriä, yhden valmennettavan kielivalmennusprosessin suomen kielen valmentajaltavaatima aika on yhteensä 38 tuntia. Jos toiminta-alueen sädettä laajennetaan enimmillään 30

4


kilometriin, valmennusprosessin toteuttaminen vie valmentajalta 46 tuntia. Enimmillään sa-dan kilometrin toimintasäteellä valmennusprosessi vaatii suomen kielen valmentajalta yh-teensä 62 tuntia, josta 32 tuntia on varattu kielivalmentajan liikkumiseen työpaikoille.

Pienimmällä toimintasäteellä kokoaikainen suomen kielen valmentaja voi valmentaa yhdenviikon aikana noin kuutta valmennettavaa, jolloin vuosittainen valmennettavien kokonais-määrä on 42. Enintään kolmenkymmenen kilometrin toimintasäteellä toimiva suomen kielenvalmentaja voi valmentaa keskimäärin viittä asiakasta viikossa ja vuosittainen valmennetta-vien kokonaismäärä on tällöin 35. Mikäli kielivalmentaja toimii sadan kilometrin toimin-tasäteellä, viikoittainen asiakasmäärä on neljä. Vuositasolla suomen kielen valmentaja ehtiilaajimmalla toimintasäteellä valmentamaan 20 asiakasta. Kyseiset asiakasmäärät edellyttä-vät, että varsinaisia valmennuskertoja valmennettavan työpaikalla on yhteensä viisi kertaa javalmennuksen yksittäisen valmennuskerran kesto on 2 tuntia.

Suomen kielen valmennuksen mallinnus perustuu vuosina 2013–2014 toteutetusta pilotoin-nista saatuihin tietoihin ja kokemuksiin. Pilotoinnin kokemusten perusteella rakennettiin suo-men kielen valmennuksen malli, joka on mahdollisimman kustannustehokas, mutta samallamyös vaikuttava työnantajan ja työntekijän näkökulmasta.

toiminta-alueen säde

tapaamistenmäärä

valmennuk-sen koko-naiskesto

valmennus-kerran kesto

matkoihinvarattuaika

suunnit-telu ja ra-portointi

kielivalmenta-jan käyttämäkokonaisaika

vuosittainenmax.asiakas-määrä

alle 10 km 3 + 5 8 vk 2 h 1 h / krt 10 h + 5 h 38 h 43alle 30 km 3 + 5 8 vk 2 h 2 h / krt 10 h + 5 h 46 h 35alle 100 km 3 + 5 8 vk 2 h 4 h / krt 10 h + 5 h 62 h 26alle 10 km 3 + 7 10 vk 1,5 h 1 h / krt 14 h + 7 h 51 h 32alle 30 km 3 + 7 10 vk 1,5 h 2 h / krt 14 h + 7 h 57 h 28alle 100 km 3 + 7 10 vk 1,5 h 2 h / krt 14 h + 7 h 73 h 22

Taulukko 1. Suomen kielen valmennuksen mallinnuksen taustatiedot

Oheisessa taulukossa kokoaikaisen suomen kielen valmentajan kuukausityöajaksi on laskettukeskimäärin 150 tuntia yhdentoista kuukauden ajalle. Vuosittaiset asiakasmäärät ovat enim-mäismääriä ja edellyttävät, että valmennukset lomittuvat täydellisesti toistensa kanssa ja val-mennusten kokonaiskestot eivät veny pakottavien esteiden vuoksi pidemmiksi kuin ne onsuunniteltu (joko 8 viikkoa tai 10 viikkoa). Käytännössä näin tehokkaaseen malliin on lähes

5


mahdotonta päästä, joten suomen kielen valmennuksen mallin asiakasmääriä on hieman pyö-ristetty alaspäin optimaalisesta asiakasmäärästä, jotta ne vastaavat paremmin todellisia toi-mintamahdollisuuksia. Etenkin laajalla toiminta-alueella toimivan suomen kielen valmentajanliikkuminen työpaikoille vie merkittävän osan kielivalmentajan työajasta, ja mikäli valmennet-tavien työpaikat sijaitsevat eri puolilla toiminta-aluetta, ei kielivalmentaja pysty käytännössävalmentamaan kuin yhden asiakkaan yhden päivän aikana. Vaikka valmennettavien työpaikatsijaitsisivat lähellä toisiaan tai valmennettavat työskentelisivät samassa työpaikassa, kielival-mentaja pystyy enimmillään valmentamaan kolmea asiakasta yhden päivän aikana.

6


SUOMEN KIELEN VALMENNUKSEN TOTEUTTAMINEN

Alkukeskustelu, n. 1 tunti

Alkukeskustelu järjestetään työnantajan luona. Alkukeskusteluun osallistuvat valmennet-tava, työnantajan edustaja, työyhteisön jäsen(iä) sekä kielivalmentaja. Mikäli valmennetta-valla on työhönvalmentaja, myös hänen osallistumisensa alkukeskusteluun on suositeltavaa.

Kielivalmennussopimus

Suomen kielen valmennuksen toteuttamisesta työpaikalla sovitaan kirjallisella sopimuksella,jossa määritellään kielivalmennuksen toteutustapa sekä siihen käytettävä aika. Kielivalmen-nussopimus tehdään alkuhaastattelun yhteydessä ja sopimuksen allekirjoittavat työnantaja,työntekijä ja kielivalmentaja.

Alkuarviointi

Kielivalmentaja tekee alkukeskustelun aikana summittaisen arvion valmennettavan suulli-sesta kielitaidosta. Tässä keskustelussa selvitetään myös mahdolliset viimeisimmät kielitaidontaitotasoarviot.

Havainnointi, n. 2 tuntia

Havainnointi tehdään työpaikalla valmennettavan työtä tarkkaillen. Mitä vaihtelevampaa val-mennettavan työ on ja mitä enemmän tavoitteita kielivalmennukselle on asetettu, sitä enem-män myös havainnointia pitää olla, jotta saadaan kattava kokonaiskuva valmennettavan kie-litaidosta ja siinä olevista puutteista.

Havainnoinnista tehdyt päätelmät ohjaavat valmennussuunnitelman sisältöä. Havainnot kir-jataan mahdollisimman tarkasti, jotta niihin voidaan palata tarvittaessa. Kielivalmentaja tekeealkuhavainnoinnin lisäksi jatkuvaa havainnointia koko valmennuksen ajan. Havainnointia voi-daan tehdä yhtä aikaa simultaanivalmennuksen kanssa. Alkuhavainnointi toimii myös arvioin-nin peilinä: koko valmennuksen ajan ja sen lopussa arvioidaan, mitä valmennettava on oppi-nut kielivalmennuksen aikana verrattuna alkutilanteeseen.

7


Valmennussuunnitelman laatiminen, n. 1 tunti

Valmennussuunnitelman lähtökohtana ovat alkukeskustelussa sovitut tavoitteet ja havain-noinnista esiin nousseet asiat. Valmennussuunnitelma käydään läpi valmennettavan kanssa.Suunnitelma voi olla alussa suurpiirteisempi, mutta keskeiset tavoitteet on hyvä olla selvillä.Suunnitelmaa päivitetään ja täsmennetään valmennuksen edetessä.

Kielivalmennus työpaikalla (keskimäärin 10 tuntia)

Yksittäisen valmennuskerran kesto on 1–2 tuntia ja valmennusta on kerran viikossa. Valmen-nusmenetelmiksi valitaan ne, jotka ovat tarkoituksenmukaisimpia tavoitteiden saavutta-miseksi. Tässä toimitaan kuitenkin työnantajan ehdoilla. Menetelmien sopivuudesta työpai-kalle sovitaan työnantajan kanssa. Työpaikalla toteutettavan kielivalmennuksen tuntimäärävoi tarvittaessa vaihdella. Tällöin valmennuksen kesto voi olla keskimääräistä pidempi.

8


Kuva 3. Esimerkki valmennuksen yksilöllisestä toteutuksesta

Valmennettavan motivaatio suomen kielen oppimiseen on edellytys kielitaidon kehittymi-seen. Suomen kielen taidon kehittymisen varmistamiseksi on tärkeää antaa valmennettavallevälineitä myös itsenäiseen opiskeluun.

Työyhteisöä kannattaa osallistaa valmennukseen. Valmennuksen kannalta on hyödyllistä, joskielivalmentajalla on mahdollisuus kertoa mahdollisimman suurelle joukolle kerralla, mitä on

9


tekemässä, miksi ja mitä toivoo työyhteisöltä. Tämän voi tehdä esimerkiksi työpaikan kahvi-huoneessa. Samalla kielivalmentaja voi antaa vinkkejä, miten työyhteisö voi tukea työkave-rinsa suomen kielen taidon kehittymistä.

Loppukeskustelu, n. 1 tunti

Loppukeskustelun tarkoituksena on arvioida kielivalmennuksen hyötyjä työnantajalle ja val-mennettavalle. Alkukeskusteluun osallistuneiden henkilöiden on hyvä osallistua myös loppu-keskusteluun. Loppukeskustelussa jokainen kertoo oman arvionsa valmennuksen tuloksista javalmennettavan edistymisestä sekä käytännön järjestelyjen sujumisesta.

VALMENNUKSEN YKSILÖLLINEN TOTEUTUS

Kielivalmennuksen erityispiirteinä ovat sen yksilöllisyys ja räätälöitävyys työnantajan tarpei-siin. Yksikään kielivalmennusprosessi ei ole samanlainen, koska kaikilla valmennettavilla onyksilölliset lähtökohdat ja kielitaidon kehittymiseen liittyvät tavoitteet. Lisäksi jokaisella val-mennettavalla on oma oppimistyyli ja oppimisnopeus. Yksilölliseen toteutukseen vaikuttaamyös työtehtävissä tarvittava kielitaito, joka voi vaihdella työpaikkojen ja työtehtävien välillähuomattavasti.

VALMENNETTAVAT

Suomen kielen valmennusta tarjotaan maahanmuuttaneille henkilöille, jotka työskentelevättyöpaikoilla työsuhteessa tai erilaisissa työllistymistä tukevissa toiminnoissa. Suomen kielenvalmennusta voidaan tarjota kielitaidon lähtötasosta riippumatta, sillä valmennuksen tavoit-teet asetetaan aina yksilöllisesti valmennettavan työntekijän sekä työnantajan ja työyhteisöntarpeiden mukaisesti. Maahanmuuttaneen henkilön Suomessa oleskeluaika ei rajoita suomenkielen valmennukseen osallistumista.

10


Kuva 4. Suomen kielen valmennuksen asiakasryhmien erilaiset polut työhön.

KIELIVALMENTAJAN TYÖNKUVA

Suunnittelu

Kielivalmentaja suunnittelee valmennuksen sisällön ja käytettävät materiaalit ja menetelmäthyvin yksilöllisesti työnantajan sekä valmennettavan tarpeita vastaaviksi. Kielivalmentajantärkeitä taitoja ovat nopea reagointikyky ja taito muuttaa suunnitelmaa, jos alkuperäinensuunnitelma ei vastaa tarpeisiin tai ei ole oppimisen kannalta tehokas.

Valmentaminen

Kielivalmentajan työhön kuuluu valmennuksen toteutus erilaisia menetelmiä hyödyntäen.Kielivalmennuksen menetelmät poikkeavat monin tavoin esimerkiksi luokkahuoneopetuksenmenetelmistä. Suomen kielen valmennus ei ole perinteistä kielen opetusta, vaan valmennuk-sessa keskitytään työssä tarvittavan sanaston, vuorovaikutustaitojen ja erilaisten viestintäti-

11


lanteiden harjoittelemiseen. Kielivalmennuksen toteuttaminen työpaikoilla edellyttää kieli-valmentajalta joustavuutta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä havainnoida jatkuvasti työ-ympäristössä vaikuttavia tekijöitä. Suomen kielen valmentajan tulisi myös osata arvioida työ-tehtävissä vaadittavaa kielitaitoa, jotta valmennukselle voidaan asettaa realistiset tavoitteet.

Seuranta ja arviointi

Kielivalmentajan tulee arvioida valmennusta ja sen tuloksia seuraamalla valmennettavanedistymistä jatkuvasti. Mikäli kielivalmentaja huomaa, että valmennus ei etene tavoitteidenmukaisesti, asia otetaan puheeksi valmennettavan kanssa ja keskustellaan, mistä etenemät-tömyys johtuu ja mitä tilanteelle voidaan tehdä.

Kielivalmentaja arvioi valmennettavan kielitaitoa alkutapaamisesta lähtien. Valmennettavanyleiskielitaitoa ei testata, koska valmennuksen tavoitteet ja sisällöt ovat hyvin yksilölliset jatäsmälliset. Kielivalmentaja tekee jatkuvaa arviointia koko valmennuksen ajan.

Yhteistyö

Valmennuksen onnistumisen yksi edellytys on kielivalmentajan hyvä yhteistyö niin valmen-nettavan kuin työnantajan edustajan sekä työyhteisön jäsenten kanssa. Jos valmennettavallaon työhönvalmentaja tai muu vastaava ohjaaja, yhteistyötä on tärkeää tehdä myös hänenkanssaan. Yhteistyö työnantajan kanssa on oleellista, kun tavoitteena on valmennettavantyöllistyminen tai työsuhteen jatkuminen. Yhteistyön tarkoituksena on työnantajan tukemi-nen maahanmuuttaneen työllistämisessä.

Ohjaus

Ohjaus on oleellinen osa kielivalmentajan työtä. Kielivalmentajan työhön kuuluu valmennet-tavan ohjaamisen lisäksi työyhteisön ohjausta. Työyhteisön ohjauksella tarkoitetaan lähinnäsitä, miten työyhteisö voi tukea valmennettavan suomen kielen taidon kehittymistä ja työyh-teisöön integroitumista. Kielivalmentaja voi ohjata valmennuksen ohessa jotakuta työyhtei-sön jäsentä toimimaan valmennettavan mentorina, jonka tuki on valmennettavan käytettä-vissä myös silloin, kun kielivalmentaja ei ole paikalla.

12


Raportointi

Kielivalmennuksen raportointi on tärkeä osa valmennuksen seurantaa ja arviointia. Kielival-mentaja raportoi jokaisen valmennuskerran jälkeen valmennuksen aiheen, sisällön, käytetytmenetelmät, valmennettavan kielitaidossa tapahtuneen kehityksen, valmennuksessa käyte-tyt materiaalit, harjoitukset ja valmennussuunnitelmaan liittyvät muutokset.

Kielivalmentajan työnkuva on hyvin monipuolinen. On tärkeää, että kielivalmentaja on suo-men kielen opettaja ja hänellä on kokemusta suomen kielen opettamisesta toisena kielenä.Kielivalmentajalta edellytetään taitoa ja valmiuksia opettaa suomen kieltä työnantajien tar-peista lähtien työympäristössä. Kielivalmennusprosessissa opettajan rooli muuttuu valmen-tajaksi. On suositeltavaa, että suomen kielen valmentaja on edellä mainitun lisäksi perehtynytkielivalmennuksen prosessiin, sen vaatimuksiin ja kriittisiin pisteisiin esimerkiksi Suomen kie-len valmennuksen perusteet -koulutuksessa.

KIELIVALMENTAJAN JA TYÖHÖNVALMENTAJAN YHTEISTYÖ

Mikäli suomen kielen valmennettavalla on työllistymisensä tukena joku muukin kuin kielival-mentaja, on kielivalmentajan ja työhönvalmentajan hyvä tehdä yhteistyötä valmennettavantyöllistymisen edistämiseksi. Jos valmennettavalta on saatu lupa tietojen jakamiseen, työhön-valmentaja voi saada kielivalmentajalta arvokasta tietoa asiakkaan kielitaidosta ja työssä suo-riutumisesta. Yhteistyöstä työhönvalmentaja voi saada tukea valmennettavan jatko-ohjauk-seen koulutukseen tai työelämään.

Kielivalmentajan työssä on työhönvalmennuksellisia piirteitä, esimerkiksi työtehtävissä ohjaa-mista, jatkopolun miettimistä yhdessä valmennettavan kanssa, työyhteisön tukemista ja oh-jaamista sekä valmennettavan työssä pysymisen tukemista.

13


Kuva 5. Suomen kielen valmentajan ja valmennettavan työllistymistä tukevan työntekijänyhteistyö

KIELIVALMENTAJAN TUKI SIIRTYMÄVAIHEISSA

Suomen kielen valmennuksen edetessä valmennettavan tilanne voi muuttua, sillä valmennet-tavan työpaikka voi vaihtua tai hän voi lähteä opiskelemaan. Kielivalmentajan tuki siirtymä-vaiheissa on merkittävä, sillä kielivalmentaja voi ennen siirtymää kannustaa ja valmentaamaahanmuuttanutta uuteen paikkaan siirtymisessä. Kielivalmentaja voi myös tukea valmen-nettavaa uuteen työhön perehtymisessä. Kielivalmennus voi siis jatkua siirtymävaiheen yli.Erityisesti valmentavalla polulla olevien asiakkaiden siirtymien tukemisessa kielivalmentajantuella on erityistä merkitystä.

Lisätietoja:

Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatewww.aducate.fi/intoa

maahanmuuttaneiden työllistymispalveluiden kehittäminen 1 ... · suomen kielen valmennuksen...

Documents