maailman markkinat 2013

MAAILMAN MARKKINAT 2013

Ulkoasiainministeriö

Ministry for Foreign Affairs

Helsinki 2013

MAAILMAN MARKKINAT 2013

Toimittanut:Anne Ahonen

Toimitussihteeri:Helena Häkäri

Painopaikka: Edita Prima Oy

Kannen suunnittelu ja taitto: Mainostoimisto Hurraa Oy

ISBN (painettu julkaisu): 978-952-281-138-7ISBN (verkkojulkaisu): 978-952-281-139-4

Julkaisija:UlkoasiainministeriöMinistry for Foreign AffairsMerikasarmiPL 176, 00023 ValtioneuvostoFinland

formin.finland.fi

Kirjoittajat vastaavat itse julkaistujen artikkeleiden sisällöstä.Artikkelit eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön kantaa.

ESIPUHE

Hyvä lukija,

Kuluva vuosi on ollut ulkoasiainministeriön näkökulmasta työntäyteistä ja innosta-vaa aikaa Team Finland -toiminnan käynnistyessä toden teolla viime vuoden syksyl-lä. Ensimmäistä kertaa meillä on nyt Suomessa nimetty julkisten Team Finland -toi-mijoiden yhteyshenkilöitä niin maailmalla kuin Suomessa, joiden verkoston avulla kansainvälistyviä yrityksiä palvellaan tiiviissä yhteistyössä. Suomen ulkomaanedus-toissa suurlähettiläät toimivat asemaidensa Team Finland -tiimien puheenjohtajina ja jokaisessa asemamaassa on myös koordinaattori, joka toimii ensimmäisenä kon-taktipisteenä. Lisäksi on tehostettu paikallisten tiimien yhteistoimintaa ja suunnit-telua eri tavoin.

Kesäkuussa valtioneuvoston hyväksymä vuosittain päivitettävä ensimmäinen Team Finland-strategia antaa meille myös entistä paremmat mahdollisuudet kehittää yh-teistä toimintaa eteenpäin. Suomen ulkomaan edustustojen yksi keskeinen tehtävä on välittää ajantasaista tietoa asemamaiden toimintaympäristöstä ja kehitystren-deistä. Käsillä oleva 29 eri maata kattava Maailman Markkinat -julkaisu sisältää kokonaisarvioita eri maiden yhteiskunnallisesta, taloudellisesta sekä sääntelyyn liit-tyvästä kehityksestä. Sääntely-ympäristöt poikkeavat varsin paljon toisistaan, ja yri-tysten onkin tärkeä pitää mielessä, että edustustoverkko ja Team Finland -toimijat maailmalla voivat monin tavoin auttaa ja antaa tietoa asemamaiden toimintaym-päristöstä ympäri vuoden.

Jotta ulkoasiainministeriö ja ulkomaanverkosto osana laajempaa Team Finland -ver-kostoa voisivat jatkossakin tehokkaasti vaikuttaa ulkoiseen toimintaympäristöön on ensiarvoisen tärkeää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa saada tietoja suoma-laisyritysten kohtaamista kaupanesteistä ja maiden sääntelyyn liittyvistä tekijöis-tä, jotka vaikuttavat markkinoillepääsyyn. Tämä tieto on myös tärkeässä asemassa, kun muodostetaan Suomen kantoja EU:n vapaakauppaneuvotteluihin. Tänä kesänä käynnistyvät myös neuvottelut EU:n ja Yhdysvaltojen välillä kaupallis-taloudelli-selta kannalta katsottuna merkittävästä transatlanttisesta kauppa- ja investointi-kumppanuussopimuksesta, ja meneillään on yli kymmenen muuta neuvottelupro-sessia kolmansien maiden kanssa.

Helsingissä 24.6.2013

Matti AnttonenOsastopäällikköTaloudellisten ulkosuhteiden osasto

SISÄLLYS

Kauppapolitiikan ja taloussuhteiden näkymätAnne Ahonen ....................................................................................................................................... 2Vaikuttaminen EU-alueella yritysten toimintaympäristöönAntti Riivari ......................................................................................................................................... 6

Muu Eurooppa Venäjä Kirsi Lipponen, Marjo Mäki-Leppilampi, Antti Nissinen, Jaakko Lehtovirta ja Petteri Kotilainen ................................................................................................... 8Turkki Mika Mickelsson ...............................................................................................................17Ukraina Jussi Soini ........................................................................................................................25

Pohjois-AmerikkaYhdysvallat Marja Kuosmanen ja Sannamaaria Vanamo .............................................31Kanada Petri Kruuti ......................................................................................................................39

Latinalainen AmerikkaBrasilia Jari Luoto ..........................................................................................................................47Meksiko Nina Jaakkola ja Pekka Kaihilahti .........................................................................56Chile Ilkka Heiskanen ja Hanna Lepistö ................................................................................63Peru Juha Virtanen, Heidi Virta ja Maria Ruuskanen .....................................................70

Aasia ja OseaniaKiina Lars Backström, Juhani Joutsen, Erkki Seppänen ja Juho Simpura ...... .........76Japani Jari Gustafsson ja Jukka Pajarinen ..........................................................................86Etelä-Korea Kaisa Leidy ..............................................................................................................93Intia Juha Pyykkö ..........................................................................................................................99Kazakstan Henna Kosonen ..................................................................................................... 106 Vietnam Terhi Bunders ..............................................................................................................112Thaimaa Antti Niemelä ja Lotta Kivinen ............................................................................116Myanmar Antti Niemelä ja Lotta Kivinen ........................................................................ 121Singapore Ari Heikkinen ja Sanni Sarelma .......................................................................125Indonesia Leena Viljanen ........................................................................................................132Australia Juha Parikka, Riku Laanti ja Tuomas Vepsa ..................................... .............138

Afrikka ja Persianlahden maatAlgeria Hannele Voionmaa .....................................................................................................145Nigeria Lauri Voionmaa ...........................................................................................................150Ghana Lauri Voionmaa .............................................................................................................158Kenia Tiia Haapaniemi ....................................................................................... .......................164Tansania Kaisa Alapartanen ....................................................................................................169Sambia Ville Luukkanen ............................................................................................................174Etelä-Afrikka Eetu Kielo, Saija Korpinen ja Petra Yliportimo .................................... 181Saudi-Arabia Jarno Syrjälä .......................................................................................................188Arabiemiraatit Ilkka-Pekka Similä .........................................................................................192

2

Kauppapol i t i ikan ja ta loussuhteiden näkymät

KAUPPAPOLITIIKAN JA TALOUSSUHTEIDEN NÄKYMÄT

* Anne Ahonen

Maailmankaupan arvioidaan kasvavan tänä vuonna noin kolme prosenttia. Kiinan kasvun uskotaan peh-mentävän kasvun laskua maailmantaloudessa ja sen tuonnin tukevan myös elpymistä. Euroopan Unionin kysynnän lasku vaikuttaa monin tavoin maailmankauppavirtoihin ja heijastuu useisiin Aasian maihin. Tässä tilanteessa on mahdollista, että protektionistisia kauppaa rajoittavia toimia otetaan enenevässä määrin käyttöön, mikä edellyttää jatkuvaa monitorointia ja toimenpiteitä.

Maailmantaloudessa kaupan kasvun ennustaminen on yhä haasteellisempaa ja heilahteluihin vaikutta-vat, myös paikallisesti ja hetkittäin, myös erilaiset poliittiset ja muut jännitteet. Globaalit arvoketjut ja tuotannon ja tehtävien hajautuminen osaltaan myös saattavat tulevaisuudessa tuoda mukanaan haavoit-tuvuustekijöitä, mikäli jossain päin maailmaa tapah-tuu merkittäviä tuotannollisia tai muita katkoksia esimerkiksi luonnonkatastrofien, tai konfliktien vuok-si. EU:n näkökulmasta Brasilia, Intia, Kiina ja Venäjä ovat jatkossakin tärkeässä asemassa EU:n kaupassa. EU:n viennillä näihin maihin on tärkeä rooli kaupan kasvattamisessa. On kuitenkin selvää, että kyseisten markkinoiden avaamiseen liittyy edelleenkin haastei-ta, mitä tulee markkinoiden avoimuuteen ja erilaisiin kaupanesteisin. 1Koska useissa tapauksissa esteet ovat sellaisia, ettei monenkeskinen kaupparegime nykyisel-lään mahdollista niihin puuttumista, on niihin vaikut-taminen myös usein aikaa vievää ja monista tekijöistä kiinni. BRICS -maiden yhteistyö luo myös uusia kau-pallistaloudellisia yhteistyökuvioita ja toimintatapoja, jotka heijastuvat myös muihin maihin Afrikassa ja Aasiassa.

EU on edelleen maailman suurin kauppamahti maa-ilmassa, mutta senkin asemassa on näkyvissä joitain muutoksia. Kilpailu maailman markkinoilla globaalien arvoketjujen niin kutsutusta ’hymyosiosta’ ja siinä py-symisestä on jatkossa entistä kovempaa myös EU:lle. EU on perinteisesti ollut Kiinan suurin kauppakump-pani ja on nyt pudonnut kakkoseksi Yhdysvaltojen jälkeen johtuen viime vuonna EU:n tuonnin laskusta.2 Kilpailun kiristyessä maailman markkinoilla myös Suo-men yhdeksi keskeiseksi haasteeksi on todettu se, ettei talouden tuotantorakenne ole riittävän nopeasti huo-mioinut kansainvälisen kysynnän muutoksia, ja kun tuotantoketjut pilkkoutuvat, edellyttää tämä kehitys yrityksiltä uusiutumista ja oman paikkansa löytämistä näissä ketjuissa. 3

*Anne Ahonen toimii johdon neuvonantajana ulkoasiainministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osastolla.

Suomen viennin arvo 56,8 miljardia euroa pysyi vuonna 2012 lähes samalla tasolla kuin vuonna 2011. Tuonnin arvo taas pieneni kaksi prosenttia ja jäi noin 59,2 miljardiin euroon. Suomen kauppataseeseen ker-tyi alijäämää 2,4 miljardia euroa, mikä on edelleen poikkeuksellisen suuri. Erilaisten tieteellisten kojeiden, mittareiden, öljytuotteiden (kasvuala) sekä sähkölait-teiden ja elintarvikkeiden vienti lisääntyi. Suomen vienti EU:n ulkopuolelle kasvoi neljä prosenttia, saman verran kuin vienti EU-maihin väheni. Kehityssuuntana näyttäisikin olevan EU:n osuuden pieneneminen (53,6 prosenttia). Suomen tärkeät kauppakumppanit Yhdys-vallat, Venäjä ja Norja kasvattivat osuuttaan viennistä, kun vienti Ruotsiin, Saksaan ja Alankomaihin vastaa-vasti vähentyi. Suomen tuonti on kasvanut Kiinasta, Norjasta, Alankomaista ja Ruotsista Venäjän menettä-essä tuontiosuuttaan. 4 Valtaosa Suomen palveluvien-nistä suuntautuu edelleen EU-maihin, EU:n ulkopuo-lisista maista Suomen tärkeimmät kauppakumppanit olivat viennissä Yhdysvallat, Intia, Kiina ja Venäjä, ja tuonnissa Yhdysvallat. Suomi vie pääasiallisesti tieto-tekniikkapalveluja ja tuonnissa merkittävä ryhmä on tutkimus- ja kehityspalvelut.

On myös merkille pantavaa, että maailmantalouden nopeasti kasvava alue on Afrikka (9,3 prosenttia) ja toisena Aasia (3,8 prosenttia). Afrikan vienti kasvoi vii-me vuonna kuusi prosenttia ja tuonti 11,3 prosenttia. 5

Kysymys siitä miten kauppa Afrikan osalta maailman-taloudessa kehittyy jatkossa onkin mielenkiintoinen. 6

Kyseessä on valtava manner, jossa maiden kehitysta-sot ja liiketoimintaympäristöt vaihtelevat. Eri puolil-ta näyttääkin tulevan signaaleja siitä, että Afrikkaan panostetaan eri puolilla maailmaa, kun Latinalaisen Amerikan suuret maat vahvistavat siellä läsnäoloaan ja monet eurooppalaiset yritykset etsivät aktiivisesti mahdollisuuksia. Puhutaan myös, että jatkossa val-mistavaa teollisuutta saattaa siirtyä enenevässä mää-rin Afrikkaan, mikä jää nähtäväksi. Myös suomalaiset

3


ovat tehneet uusia toimintatapaan liittyvä avauksia esimerkiksi tänä vuonna Sambiassa, jossa yritykset ke-hittivät yhdessä paikallisten kumppanien kanssa ideoi-ta tuotteiksi ja palveluiksi, joilla voitaisiin olla mukana ratkaisemassa paikallisia kehityshaasteita. Monet Afri-kan maat kohtaavatkin jatkossa keskeisinä haasteina elinkeinorakenteensa monipuolistamisen luonnonva-

roihin ja raaka-aineisiin perustuvassa taloudessa sekä miten synnyttää uusia työpaikkoja nuorelle väestölle ja vastata kaupungistumiskehityksen haasteisiin. Myös suomalaisilla yrityksillä voi olla jatkossa ratkaisuja tar-jottavana, kun huomioidaan Afrikan kehityksen erilai-set muutosajurit ja paikalliset tarpeet riittävän ajoissa.

Ajankohtaista kauppapolitiikassa Useanvälinen palvelukauppasopimus

Tällä hetkellä ei näytä todennäköiseltä, että Maailman Kauppajärjestön WTO:n palvelukauppaneuvotteluissa edistyttäisiin. Sen sijaan tämän vuoden alussa käyn-nistyivät neuvottelut useanvälisestä palvelukauppa-sopimuksesta (Trade in Services Agreement), joka ei kuulu varsinaiseen WTO:n DDA-kierroksen mandaat-tiin. Neuvotteluissa mukana on tällä hetkellä 22 WTO-jäsenmaata (Australia, Chile, Costa Rica, Etelä-Korea, EU, Hong Kong, Islanti, Israel, Japani, Kanada, Kolum-bia, Meksiko, Norja, Pakistan, Panama, Paraguay, Peru, Sveitsi, Taiwan, Turkki, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat), joiden osuus on reilut 60 prosenttia maailman palve-lukaupasta. Tavoitteena on neuvotella sopimus, joka vahvistaa palvelukaupan sääntöjä eri alueilla ja sisäl-tää osapuolten WTO:ssa tekemiä sitoumuksia pidem-mälle meneviä markkinoillepääsysitoumuksia

WTO:n informaatioteknologiasopimus

Vuonna 1996 solmitun Informaatioteknologiaso-pimuksen (ITA nollatullisopimus) jäseninä on tällä hetkellä 76 maata, jotka kattavat merkittävän osan sopimuksen tuotekatteen maailmankaupasta. Viime vuosina esimerkiksi Kiinan osuus alan kaupasta on kasvanut merkittävästi. Uudistettavan sopimuksen haasteena on saada myös uusia osapuolia mukaan, esimerkiksi Brasilia ei ole ITA-sopimuksen jäsen. Viime vuoden toukokuussa EU:n, Yhdysvaltojen ja Japanin johdolla aloitettiin epäviralliset konsultaatiot, joiden tavoitteena on informaatioteknologiasopimuksen tuotekatteen laajentaminen huomioiden teknologia-kehityksen vaikutukset. Konsultaatioissa, joita käy-dään 22 osapuolen kesken, on pyritty muodostamaan yhteisymmärrystä tuotekatteen laajuudesta. Näyttäi-sikin siltä, että kriittisen massan vaatimus (90 pro-senttia maailman kaupasta) voidaan saavuttaa. Koska kyseessä on ala, jossa on pitkiä arvoketjuja merkitse-vät alhaisetkin yksittäiset tullit yhdessä monivaiheisen valmistuksen jälkeen merkittävän lisän lopputuotteen hintaan.

Transatlanttinen kauppa- ja investointi kumppanuussopimus

EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointikumppa-nuussopimusneuvottelut on tarkoitus aloittaa tämän vuoden kesällä. Sopimuksen toteutuminen merkitsisi mittavaa alueellista vapaa-kauppa-aluetta, joka kat-taisi noin puolet maailman bruttokansatuotteesta. Sopimuksella pyritään poistamaan ja alentamaan tul-leja sekä poistamaan ja vähentämään muita kauppaa hankaloittavia esteitä sekä vaikuttamaan tavaroiden, palvelujen ja julkisten hankintojen ohella maatalous- ja teollisuustuotteiden sääntelyyn. Suomen näkökul-masta keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa mark-kinoillepääsyn ja yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen palveluissa ja julkisissa hankinnoissa sekä tullimenettelyjen helpottaminen ja kaupan tek-nisten esteiden vähentäminen. Toteutuessaan neuvo-teltavan sopimuksen taloudelliset vaikutukset olisivat merkittävät keskinäiselle kaupalle, ja loisivat yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

EU-Kanada –neuvottelut

EU ja Kanada ovat käyneet vuodesta 2009 lähtien neuvotteluja talous- ja kauppasopimuksesta CETA:sta (Comprehensive Economic and Trade Agreement). Neuvottelut ovat parhaillaan loppusuoralla. CETA olisi laatuaan ensimmäinen EU:n teollistuneen maan kans-sa neuvottelema talous- ja kauppasopimus. Sopimuk-sen toteutuminen on EU:lle erityisen merkittävää eri-tyisesti siksi, että EU:n kannalta keskeiset kysymykset, kuten julkiset hankinnat, maantieteelliset merkinnät ja tekniset määräykset ovat Kanadassa pitkälti pro-vinssien toimivallassa ja sopimuksella voitaisiin saada sitoumus myös niiltä panna täytäntöön tulevan sopi-muksen määräykset omilla toimialueillaan.

EU-Japani vapaakauppaneuvottelut

Japani on aloittamassa vapaakauppaneuvottelut kaik-kien keskeisten kauppakumppaniensa kanssa mukaan

4


lukien EU, jonka kanssa neuvottelut alkoivat tämän vuoden huhtikuussa. Tavoitteena on sopimus, joka kattaa tulleja sekä erilaisia tullien ulkopuolisia kau-panesteitä mukaan lukien lisensointi sekä erilaisten

standardien molemminpuolinen hyväksyminen. Tar-koituksena on myös sopia investoinneista, julkisista hankinnoista ja kilpailupolitiikasta.

Julkiset hankinnat ja GPA-sopimus

Koska julkisten hankintojen osuus maailman kauppa-virroista yltää vuosittain tuhanteen miljardiin euroon, olisi tärkeää, että julkiset hankinnat voitaisiin sisällyt-tää jatkossa kattavasti myös kansainvälisten sääntöjen piiriin. WTO:n julkisten hankintojen sopimus on kui-tenkin edelleen suppean joukon keskinäinen sopimus, vaikkakin myönteisenä voidaan pitää sitä, että kiinnos-tus sopimukseen liittymiseen on viime vuosina lisään-tynyt, ja uusia osapuolia on liittynyt mukaan (Taiwan, Armenia). Liittymisestä neuvottelevat muun muassa Kiina, Uusi-Seelanti ja Ukraina. Uudistetun GPA-sopi-muksen (Government Procurement Agreement) odote-taan voimaantultuaan lisäävän kehitysmaiden kiinnos-tusta liittyä sopimuksen osapuoliksi. Venäjä haki tou-kokuussa 2013 tarkkailijaksi WTO:n GPA-komiteaan.

EU pyrkii myös aktiivisesti sisällyttämään kaikkiin kah-denvälisiin kauppasopimuksiinsa julkisia hankintoja koskevat määräykset ja sitoumukset. Julkiset hankin-nat ovat monen kauppakumppanin osalta alue, jossa voidaan avata eurooppalaisille toimijoille merkittäviä uusia markkinoita, sillä kansainvälisiä sitoumuksia on tehty tähän mennessä vähän. Komission tavoitteena on avata käymissään vapaakauppaneuvotteluissa jul-kisia hankintoja kansainväliselle kilpailulle muun mu-assa Intiassa ja ASEAN-maissa sekä parantaa nykyisiä kansainvälisiä sitoumuksia muun muassa Kanadassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Perun, Kolum-bian ja Keski-Amerikan maiden kanssa tehdyt EU:n sopimukset antavat eurooppalaisille toimijoille pääsyn maiden julkisten hankintojen markkinoille.

Tuontisuojainstrumentit

Viime aikoina näyttää kauppapoliittisten instrumentti-en (polkumyynti-, tasoitustulli- ja yleinen suojatoimi-instrumentti) ja erityisesti suojatoimi-instrumentin käyttö globaalilla tasolla lisääntyneen. Suojatoimi-instrumentin käytön lisääntyminen on monin tavoin ongelmallista muun muassa siksi, että tutkintojen aloittamisiin liittyy ongelmia ja tutkintoja aloitetaan alhaisin kriteerein. EU on käyttänyt suojatoimi-instru-menttia vain harvoissa tapauksissa ja instrumenttien käyttö EU:ssa on pysynyt melko vakaana viime vuosi-

na. Kiina on edelleen voimassa olevien toimien osalta suurin yksittäinen kohdemaa ja lähes 40 prosenttia aloitetuista tutkinnoista kohdistui vuonna 2012 Kii-nasta peräisin oleviin tuotteisiin. Kiinasta peräisin olevia aurinkopaneeleja koskeva tutkinta on noussut erittäin suuren huomion ja myös poliittisen keskuste-lun kohteeksi monissa maissa. Kyseinen tutkinta on arvoltaan suurin koskaan aloitettu tutkinta. Vuonna 2011 Kiinasta tuotiin EU:hun aurinkopaneeleja ja nii-den osia 21 miljardin euron arvosta.

Kaupanestetyön rooli korostuu entisestään tulevaisuudessa

Suomalaisyritysten kohtaamiin kaupanesteisiin puut-tuminen on ulkoasiainministeriön yrityksille tarjoami-en Team Finland -palveluiden yksi tärkeimpiä osa-alueita, jonka parissa ministeriö ja koko edustusverkko toimivat aktiivisesti yhteistyössä. Kaupanestetyössä korostuu jatkuva yhteydenpito yrityksiin päin. Var-hainen tiedon saanti esteistä on avain sille, että niitä voidaan ryhtyä raivaamaan eri keinoin. Ajantasainen tieto on myös tärkeää, kun valmistellaan Suomen kan-toja erilaisiin neuvotteluprosesseihin, joilla esteisiin voidaan vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä.

Johtuen maailmankaupan epävarmuuksista on mah-dollista, että protektionistiset toimet saattavat lisään-tyä, vaikkakin esteitä koko ajan myös poistuu ja niihin voidaan vaikuttaa. Toisinaan jotkut maat kehittyes-sään huomaavat, että kauppakumppaneille haitalliset esteet niiden markkinoilla voivat olla sitä myös niille itselleen tietyllä aikavälillä, mikä voi laukaista haluk-kuuden poistaa niitä. Voidaan myös ajatella, että jat-kossa maat, joiden toimintaympäristö on avoin, selkei-siin sääntöihin perustuva ja sellainen jossa on vähän kauppaa perusteetta haittaavia esteitä, voivat myös

5


saada itselleen hyötyjä. Singaporesta esimerkiksi on todettu, että se on champion aineettomien oikeuksien alalla ja siellä on piratismia huomattavasti vähemmän kuin monessa muussa Aasian maassa.

Työsarkaa esteiden alalla kuitenkin riittää, mitä todis-taa myös Suomessa tänä vuonna yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa tehty ja julkaistu Kansainvälisty-mis- ja kaupanesteselvitys 2013, johon liittyvässä ky-selyssä yritykset ilmoittivat yhteensä 1400 kaupan ja investointien estettä. Noin 30 prosenttia esteistä liit-tyy Venäjän kauppaan ja seuraavaksi eniten ongelmia tuli esiin EU:n sisämarkkinoilla. Noin 10 prosenttia es-

teistä liittyi Kiinan kauppaan. Niin Venäjä kuin Kiinan olivat myös aiemmin tehdyissä selvityksissä ne mark-kinat, joilla suomalaisyritykset kohtasivat eniten on-gelmia. 7 Selvityksessä tuli myös esiin se, että mo-net ”born global” -yritykset jotka tähtäävät ”grown globaleiksi” ovat usein palvelualojen yrityksiä. Tästä näkökulmasta katsottuna korostuu palvelukaupan esteiden tunnistamisen tärkeys tulevaisuudessa. Nyt tehdyssä kyselyssä tulee esiin se, että palveluja tar-joavien yritysten ilmoittamien ongelmien osuus jopa kaksinkertaistui aikaisempaan verrattuna kahdeksasta 16 prosenttiin. 8

1 Report from the Commission to the European Council. Trade and Investment Barriers Report 2013, s. 3-4. 2 World Trade 2012, Prospects for 2013, Press/688, s.14.

3 Taloudellinen katsaus 8a/2013.Valtionvarainministeriön julkaisuja. Juvenes Print Suomen yliopistopaino OY, s. 36,

4 Tavaroiden ulkomaankaupan kuukausitilasto, joulukuu 2013, Tulli, Suomen virallinen tilasto, s. 1-2.

5 World Trade 2012, Prospects for 2013 . Press/688, s.8- 9

6 Kansainvälistymis- ja kaupanesteselvitys 2013. Toimittaneet Mikko Nieminen, Heli Siikaluoma, Akseli Koskela ja Leila Vilhunen. Jyväskylä, Kopijyvä Oy. Suomalaisia

yrityksiä kiinnostaa Afrikassa vientimarkkinoista erityisesti Pohjois-Afrikka sekä yksittäisistä muista maista Etelä-Afrikka, Tansania, Egypti ja Tunisia. s.11.

7 ibid., s. 21. 8 ibid., s. 13 ja 28.

6

Vaikuttaminen EU-alueel la yr i tysten toimintaympär istöön

VAIKUTTAMINEN EU-ALUEELLA YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN

– VIESTIT PERILLE JA RATKAISUJA ONGELMIIN

* Antti Riivari

EU-alue on Suomen ja suomalaisten yritysten laaja kotimarkkina, joka kuitenkin koostuu toisistaan poik-keavista kansallisista markkinoista. Euroopan Unioni on yksi markkina tullien ja kauppapolitiikan näkökul-masta, EU:n perussopimukset tähtäävät taloudellisten vapauksien turvaamiseen sisämarkkinoilla ja lisäksi vuosien varrella on luotu eri aloilla yhteistä sääntelyä koko EU:lle. Kansainvälisen kilpailukykymme perusele-menttien, kuten hintakilpailukyvyn, verotuksen ja osaava työvoiman saatavuuden, lisäksi myös säädösym-päristöllä on suuri merkitys. Sääntelyn on oltava järkevää – hallinnollinen taakka on pidettävä kohtuullisena ja säädösten tulisi antaa tilaa innovaatioille. Säädösympäristön kehittäminen ei kuitenkaan ole kaikilta osin Suomen omissa käsissä ja pienen kansantalouden on muutoinkin katsottava omien rajojensa ulkopuolelle. Suomalaisten yritysten ja suomalaisen työn kilpailukyvyn kannalta onkin tärkeää, että EU:ssa on mahdolli-simman suotuisa säädösympäristö erilaisen elinkeinotoiminnan harjoittamiselle

Kaupan ja liiketoiminnan esteet sisämarkkinoilla – kaupanesteselvityksen tulokset

EU:n sisämarkkinoiden tavoitteena on luoda yrityksille ja kansalaisille toimintaympäristö, jossa nämä voisivat toimia kuten kotimaassaan. Tähän tavoitteeseen ei päästä koskaan täydellisesti, mutta pyrkimys tilanteen parantamiseen on tärkeää. Ongelmia syntyy olemassa olevan EU-lainsäädännön puutteellisesta soveltamises-ta mutta myös siksi, että yhteiskunta ja markkinat syn-nyttävät tarpeita kehittää EU-lainsäädäntöä edelleen. Tämän vuoksi on tärkeää, että yritykset ja kansalaiset kertovat kohtaamistaan esteistä ja ongelmista.

Ulkoasiainministeriö toteutti syksyllä 2012 yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa yrityksille suunnatun kansainvälistymistä ja kaupanesteitä käsittelevän sel-vityksen, jonka tulokset julkaistiin toukokuussa 2013. 1 Selvitys antoi hyödyllistä tietoa yrityksen kohtaamista kaupanesteistä ja muista kokemuksista sekä EU:n ulko-puolisilla markkinoilla että EU:n alueella. Konkreettisten eri jäsenvaltioissa havaittujen kaupanestetilanteiden li-säksi yrityksiltä saatiin arvioita EU-lainsäädännön toi-mivuudesta sekä Suomessa että muissa jäsenvaltioissa.

Ongelmallisimpia markkinoita yritysten raportoinnin perusteella EU:ssa ovat Saksa, Ranska, Baltian maat, Ruotsi ja Puola. Tämä tosin selittyy pitkälti näiden mai-den suurella osuudella Suomen viennissä. Ongelmallisia sektoreita näyttäisivät olevan julkiset hankinnat, tuote-lainsäädäntö ja verotus. Kyselyn tulokset ovat tietenkin

*Antti Riivari toimii hallitusneuvoksena työ- ja elinkeinoministeriössä työelämä- ja markkinaosastolla.

osin satunnaisia, mutta niistä saadaan tärkeitä vinkkejä siitä mikä toimii EU-alueella ja mikä ei. Konkreettisia kaupanestetilanteita tullaan selvittelemään edelleen ja muu informaatio on välitetty asianomaisille suomalai-sille viranomaisille. Viimeksi mainittuja tietoja voidaan hyödyntää, kun EU-lainsäädäntöä ja sen soveltamista pohditaan EU-tasolla.

Ongelmanratkaisu toisten jäsenvaltioiden viran-omaisten kanssa

Sisämarkkinoiden arkeen kuuluu paljon tilanteita, joissa yritys tai kansalainen kohtaa muiden EU-maiden viran-omaisia konkreettisissa lainsäädännön soveltamisti-lanteissa. Sovellettava lainsäädäntö voi olla puhtaasti kansallista tai EU-lainsäädäntöön perustuvaa. Molem-missa tilanteissa on kysymys sisämarkkinatilanteesta, jossa EU:n turvaamat toimintavapaudet voivat jäädä toteutumatta.

EU:ssa on pyritty jo vuosien ajan kehittämään toiminta-malleja näiden tilanteiden varalle. Viranomaisten hallin-nollisella yhteistyöllä pyritään varmistamaan, että yh-den jäsenvaltion viranomainen saa helposti tarvittavat tiedot arvioitavana tai valvottavana olevasta yrityksestä tai vaikkapa henkilön ammattipätevyydestä. Tämän hal-linnollisen yhteistyön pohjaksi on luotu IMI-järjestelmä (Internal Market Information System), jonka avulla yhden jäsenvaltion viranomainen voi yksinkertaisesti saada vastauksen kysymykseensä toisen valtion viran-omaiselta. Tietopyynnön avulla voidaan välttää turhia

7

Vaikuttaminen EU-alueel la yr i tysten toimintaympär istöön

asiakirjapyyntöjä, mutta myös varmistua siitä, että toi-mijan taustat ovat kunnossa. Näin torjutaan siis myös harmaata taloutta ja kitketään epätervettä kilpailua.

Jäsenvaltioiden yhteistyö toimii myös epäillyissä sisä-markkinasääntöjen rikkomuksissa. SOLVIT-menettelyssä yrityksen tai kansalaisen kotimaan viranomaiset voivat pyytää kohdemaan viranomaisia selvittämään EU-lainsäädännön väärää soveltamista. SOLVIT:n kautta voidaan kysyä miksi esimerkiksi tuotetta ei hyväksytä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen perusteel-la tai miksi työntekijältä peritään EU-lainsäädännön vastaisesti kaksinkertaisia sosiaaliturvamaksuja. Toisen maan viranomaisen on kerrottava määräajassa perus-teensa toiminnalleen ja ehdotettava ratkaisua ongel-maan. Lopputuloksena voi olla ongelman ratkeaminen viranomaisen itseoikaisuna.

SOLVIT-menettely ei kuitenkaan ole oikeudellinen va-litusmenettely ja se soveltuu vain tilanteisiin, joissa kohdemaan viranomainen myöntää virheellisen sovel-tamisen. Jos ongelman ratkaisemiseen tarvitaan sää-dösmuutosta tai virhettä ei myönnetä, on oikeuksien hakemista jatkettava muilla tavoin. Kyseeseen voi tulla kansallisten valitusmenettelyiden käyttäminen tai va-littaminen Euroopan komissiolle. Joissain tilanteissa asiaa voidaan jatkaa virallisemmin myös jäsenvaltioi-den välillä. Suomalainen ministeri tai korkea virkamies voi ottaa asian esille kollegansa kanssa ja käyttää poliit-tista painostusta ongelman ratkaisemiseksi.

EU-lainsäädäntöön ja sen soveltamiseen vaikuttaminen

Edellä kuvatun kaupanesteselvityksen avulla saatiin myös arvioita olemassa olevan EU-lainsäädännön toiminnasta. Tämä on tärkeää taustatietoa niille viranomaisille, jotka osallistuvat erilaisiin EU-lainsäädännön toimeenpanoa käsitteleviin komiteoihin. Näissä komiteoissa ja komis-sion kuulemisissa kartoitetaan ajoittain lainsäädännön muutostarpeita, joiden tulisi perustua viranomaistoi-minnassa havaittuihin soveltamisongelmien lisäksi elin-keinoelämän havaintoihin lainsäädännön toimivuudesta. Näiden havaintojen välittäminen suomalaisten vastuuvi-ranomaisten tietoon on erittäin toivottavaa.

Yritysten toimintaympäristön kannalta on luonnolli-sesti tärkeää vaikuttaa myös valmisteilla olevaan EU-lainsäädäntöön. Monilla EU-säädösaloitteilla on poten-tiaalisesti merkittäviä vaikutuksia elinkeinotoimintaan. Ajoissa esiin nostetuilla näkemyksillä voidaan vaikuttaa lainsäädännön tulevaan suuntaan. Tehokkaimmillaan vaikuttaminen onkin silloin kun kyetään vaikuttamaan

komission sisäiseen valmisteluun. Tällöin vaaditaan hy-vää ennakointia ja tietoa varhaisen valmisteluvaiheen vaihtoehdoista. Tässä suhteessa Suomella on paranta-misen varaa.

Uuden EU-lainsäädännön osalta Suomessa on käytössä laaja EU-jaostojärjestelmä, joissa periaatteessa kaikki EU-aloitteita koskevat Suomen kannat käsitellään. Jaos-toissa on lähes poikkeuksetta laajat kokoonpanot, joihin kuuluu viranomaisten lisäksi myös tärkeimpien etujär-jestöjen edustajat. Tämä koneisto on kotimainen väylä EU-vaikuttamiseen. Jaostojen ohella viranomaiset käyt-tävät EU-asioiden valmistelussa apunaan myös muita työryhmiä ja neuvottelukuntia. Tämän valmistelukoneis-ton kautta vaikuttamisella on kuitenkin rajoituksensa. Jaostojen toiminta keskittyy usein jo annettujen komis-sion konsultaatioasiakirjojen ja ehdotusten käsittelyyn.

Edellä kuvattu EU-asioiden valmistelujärjestelmä toimii vastuuviranomaisten esitysten ja valmistelun varassa. Keskeistä on viranomaisten käytössä oleva tieto yh-täältä EU:ssa tapahtuvasta valmistelusta ja toisaalta asioiden vaikutuksista suomalaisiin yrityksiin ja yhteis-kuntaan laajemmin. Onnistunut vaikuttaminen vaatii molempien näkemysten yhdistymistä ja hyvää tiedon-kulkua kaikilla tasoilla.

Lopuksi

Kaupanesteselvitysten tekeminen on hyvä tapa saada yritykset kertomaan kokemuksistaan viranomaisille. Samoin on tärkeää, että yritysten ääni kuuluu EU-ja-ostoissa. On kuitenkin selvää, että tehokas ongelmien ratkaisu ja EU-vaikuttaminen vaativat myös jatkuvaa yhteydenpitoa yrity sten ja viranomaisten välillä. Yksi Team Finland -konseptin tärkeitä tavoitteita on saada yhteistyö toimimaan arjessa lähes reaaliaikaisesti.

Yritysten on hyvä muistaa, että kaikissa EU-asioissa ja lähes kaikissa toisten jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen soveltamista koskevissa tilanteissa valtiohallinnosta löytyy vastuutaho, joka tuntee asian. Viranomaisten on taas omalta osaltaan pidettävä mielessä tarve tuntea suomalaisten yritysten kokemukset ja erityisolosuh-teen, kun EU-asioita valmistellaan. Tämä yhteistyö on pienelle kansainvälisestä vaihdannasta riippuvaiselle maalle elinehto.

1Kansainvälistymis- ja kaupanesteselvitys, Team Finland, toi-mittaneet Mikko Nieminen, Heli Siikaluoma, Akseli Koskela ja Leila Vilhunen, Helsinki 2013.

8

Venäjä

VENÄJÄ

* Kirsi Lipponen, Marjo Mäki-Leppilampi, Antti Nissinen, Jaakko Lehtovirta, Petteri Kotilainen

Maailmantalouden ja -kaupan kehityksen hidastuminen on vaikuttanut myös Venäjän talouskasvuun. Venäjän raaka-ainepainotteisen viennin kasvu on hiipunut ja yritysten investointiaktiivisuus vähentynyt. Vapaata tuotantokapasiteettia ja työvoimaa on rajoitetusti, joten kotimainen tuotanto kasvaa vain uu-sien investointien kautta. Talouskasvua ylläpitää edelleen keskiluokan vaurastuminen. Ostovoima kasvaa voimakkaimmin Venäjän suurkaupungeissa, joihin Moskovan ja Pietarin lisäksi kuuluu 13 muuta miljoo-nakaupunkia. Vaurastumisen myötä myös kulutuksen rakenne on muuttumassa, kun venäläiset kuluttajat vaativat laatua ja palveluja. Venäjän talous on suhteellisen avoin. Ulkomaankauppa kattaa jo puolet maan bruttokansantuotteesta. Venäjä liittyi vuonna 2012 Maailman kauppajärjestöön WTO:hon ja neuvottelee jäsenyydestä OECD:ssä. Hallitus on asettanut tavoitteekseen parantaa liiketoimintaympäristöä ja tukea kotimaisen teollisuuden vientiä. Liiketoiminnan suurimmat esteet ovat edelleen korruptio ja byrokratia, joiden haittoja pyritään eri toimenpiteillä torjumaan.

Talouden ja ulkomaankaupan kehitys

* Ulkoasiainsihteeri Kirsi Lipponen, ministerineuvos ja Team Finland –koordinaattori Marjo Mäki-Leppilampi ja lähetystöneuvos Antti Nissinen työskentelevät kauppa- ja talouspoliittisessa yksikössä,

ministerineuvos Jaakko Lehtovirta poliittisessa yksikössä ja ministerineuvos Petteri Kotilainen kansalaispalveluyksikössä Suomen Moskovan suurlähetystössä.

Talouskasvu hiipui muun maailman tahdissa

Venäjän talous ehti jo elpyä vuoden 2008 kriisistä, mutta maailmantalouden kasvun hidastuminen ja eri-tyisesti Euroopan talouden alamäki näkyvät nyt myös Venäjän talouskasvussa. Talouskasvun tavoitteeksi ase-tetusta 5-6 prosentin bruttokansantuotteen vuosikas-vusta on jo jouduttu tulemaan alaspäin. Vuonna 2012 bruttokansantuotteen kasvu hidastui 3,4 prosenttiin, ja vuoden 2013 talouskasvuennuste on laskettu 2,4 prosenttiin. Venäjän talouskasvun tahtiin tulee jatkos-sakin vaikuttamaan maailmantalouden sekä energian ja öljyn hinnan kehitys. Venäjän oman kasvupotenti-aalin rajoituksena on teollisuuden toimiminen jo nyt lähes täydellä kapasiteetilla. Investointeja kaivataan tuotannon nykyaikaistamiseen ja monipuolistamiseen kuten myös yleiseen infrastruktuuriin. Venäjän inves-tointiaste on tällä hetkellä noin 20 prosenttia brutto-kansantuotteesta, mutta tavoitteeksi on asetettu 27 prosenttia. Hallituksen tiukka raha- ja luottopolitiikka ei ole ollut omiaan lisäämään investointihalukkuutta. Talouskasvun esteenä on myös Venäjän demografinen kehitys, koska työssäkäyvä väestö vähenee ja eläkeläis-ten suhteellinen määrä kasvaa. Työssäkäyvän väestön määrän ennustetaan vähenevän vuosien 2013-2016 välisenä aikana miljoonalla henkilöllä vuosittain ja syntyvyyskertoimen olevan noin 1,6.

Yksityinen kulutus edelleen talouskasvun perusta

Venäjän talouskasvu pohjautuu yksityiseen kulu-tukseen, joka nousee Venäjän keskiluokan jatkaessa kasvuaan ja reaalipalkkojen noustessa. Keskiluokan osuuden arvioidaan olevan 25 prosenttia koko vä-estöstä. Reaalipalkat nousivat 8,4 prosenttia vuonna 2012, mutta vuoden 2013 nousun odotetaan jäävän 4,5 prosenttiin. Vaikka vuoden 2013 ensimmäisinä kuukausina palkat nousivat edelleen 5,2 prosenttia, nousu hidastunee jatkossa, koska julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja ei ole tarkoitus nostaa vuoden 2013 toisella vuosipuoliskolla. Vähittäiskaupan odote-taan kasvavan 4,3 prosenttia vuonna 2013. Nopeim-min kasvaa kestokulutushyödykkeiden kysyntä: niiden osuus vähittäiskaupasta on noussut yli puoleen. Yhä suurempi osa kysynnän kasvusta rahoitetaan säästöil-lä ja lainoituksella. Kulutusluotot ovat kalleudestaan huolimatta kasvaneet vauhdilla viimeiset vuodet, mutta kasvuvauhti on hidastumassa. Rahoituksen saanti ja rahoitusmarkkinoiden toimivuuden paranta-minen ovat talouskasvun edellytys. Inflaation odote-taan pysyvän alhaisella tasolla noin 5-6 prosentissa. Kulutuskysynnän maltillisen kasvun ja suhteellisen konservatiivisen rahapolitiikan uskotaan pitävän in-flaation kurissa.

9

Venäjä

Palveluita ja viihdettä – myös suoraan netistä

Venäjä on kehittymässä voimakkaasti palveluyh-teiskunnaksi. Palvelusektori kattaa jo 60 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, ja kaupan ala työllistää enemmän väkeä kuin valmistava teollisuus. Palveluala kasvaa erityisesti suurkaupungeissa, joihin pystyte-tään jättikokoisia ostoskeskuksia, hypermarketteja ja ketjumyymälöitä ja joissa ravintola-, kahvila- ja pika-ruokalaketjujen tarjonta on ylenpalttista. Megaluokan ostoskeskukset tarjoavat keskitetysti koko perheelle ostosten ja ruokailun lisäksi viihdettä ja kuntoilumah-dollisuuksia elokuva- ja kuntokeskuksineen. Rahoitus-, internet- ja IT-palvelut kasvavat erityisen vauhdik-kaasti. Internetin käyttäjien määrä on noussut jo yli 60 miljoonaan, ja kännykkätiheys ylittää Euroopan keskitason. Netissä käy päivittäin 43 prosenttia koko aikuisväestöstä. Netistä on tullut keskeinen paikka ostosten tekemiseen ja erilaisten palvelujen hankkimi-seen sekä tiedon etsimiseen. Venäläisestä hakukone-palvelu Yandexista on tullut merkittävä tekijä Venäjän internethakumarkkinoilla, jossa sillä on 60 prosentin markkinaosuus. Myös telekommunikaatioala kehittyy nopeasti, ja uudet LTE-taajuudet ovat rakenteilla. Ra-hoitus- ja pankkisektori kasvaa erityisesti vähittäis-puolella, mutta isot valtionpankit dominoivat markki-noilla, joten ulkomaisten pankkien markkinaosuus on jäänyt pieneksi. Venäjän WTO-jäsenyyden odotetaan tuovan lisäinvestointeja kasvavalle palvelusektorille, kun ulkomaisten sijoittajien rajoituksia asteittain vä-hennetään.

Alueelliset erot ovat edelleen merkittävät

Rikkaimpien alueiden kuten Moskovan ja öljyntuotta-ja-alueiden kansantuote henkeä kohti on kymmenen kertaa suurempi kuin syrjäisillä alueilla. Moskovalais-ten palkat ovat 3–4 kertaa korkeammat kuin syrjäseu-duilla. Venäjällä tulonjakoa ei tasata verotuksella, vaan kaikilta peritään palkasta 13 prosentin tulovero. Tästä seuraa, että tuloerot ovat nettotuloilla mitattuna vie-lä suuremmat. Köyhimpiä ovat Pohjois-Kaukasian ja Etelä-Venäjän alueet.

Venäjällä on jo 15 miljoonakaupunkia. Suur-Moskovan alueella on reilut 20 miljoonaa asukasta. Kaupungin ja sitä ympäröivän alueen osuus Venäjän ostovoimasta on noin 25 prosenttia. Toiseksi suurimman kaupunki-keskuksen Pietarin ostovoima on viidennes Moskovan ostovoimasta. Kasvupaineiden takia Moskova leviää joka suuntaan ja sen ympärille nousee uusia lähialu-eita ja satelliittikaupunkeja. Lähialueet houkuttele-vat investointeja, koska kustannustaso on Moskovaa

alempi ja markkinoiden läheisyys alentaa logistiikka-kustannuksia. Suur-Moskovan kehitys asettaa kuiten-kin uusia haasteita alueen liikenne- ja muun infra-struktuurin kehittämiselle. Liikenneruuhkiin tukehtuva pääkaupunkiseutu joutuu seuraavina vuosina panos-tamaan merkittävästi infrastruktuurin kehittämiseen.

Näyttävät megahankkeet valtion panostuksen kohteina

Venäjän erityispiirre ovat erilaiset megahankkeet, joiden avulla taloutta kehitetään jatkossakin. Energi-asektorilla valtio on panostanut mittaviin öljy- ja kaa-suputkiprojekteihin. Valtio omistaa myös suurimmat kaasu- ja öljy-yhtiöt (Gazprom ja Rosneft), jotka in-vestoivat valtion rahalla paitsi kotimaahan myös ulko-maille. Infrastruktuurin alalla valtio investoi merkittä-västi rautatieyhteyksiin, erityisesti tulevien vuosien ur-heilun megaprojektien yhteydessä. Uusia pikajunayh-teyksiä on suunnitteilla rakennettavaksi muun muassa Moskovan ja Jekaterinburgin välille sekä Moskovan ja Kazanin välille. Vuonna 2013 Kazanissa järjestetään universiadit, vuonna 2014 on Sotšin olympialaiset ja vuonna 2018 jalkapallon MM-kisat, jotka järjestetään 11 eri kaupungissa. Tapahtumat suuntaavat investoin-teja urheilu-, liikenne- ja matkailuinfrastruktuurin parantamiseen. Suurhankkeiden kääntöpuolena ovat niiden kalleus ja korruptioalttius. Ulkomaalaisten on vaikeaa päästä suoraan valtion toimittajaksi, mutta hankkeet tarjoavat silti liiketoimintamahdollisuuksia palveluja rakennusalan alihankkijoille ja rakennusko-neiden valmistajille ja vuokraajille.

Energiasektori edelleen viennin veturi

Venäjä on maailman suurimpia raakaöljyn ja maakaa-sun tuottajia. Energiatuotteiden osuus Venäjän vien-nistä on yli 70 prosenttia. Huolimatta korkeasta öljyn hinnasta venäläiset öljy-yhtiöt eivät ole investoineet riittävästi tuotannon modernisointiin tai uuteen tuo-tantoon. Osasyynä tähän on valtion verotuspolitiikka – kolme neljäsosaa operatiivisesta voitosta maksetaan erilaisina veroina valtiolle. Maakaasun tuotanto on vii-me vuosina kasvanut nopeammin kuin öljyn tuotanto, ja investoinnit uusiin kaasuputkiin ovat mahdollista-neet viennin kasvattamisen. Valtionyhtiö Gazprom toimittaa noin neljänneksen Euroopan käyttämästä maakaasusta. Jatkossa Gazpromia uhkaa kuitenkin markkinaosuuksien menettäminen, kun nesteytetyn kaasun tarjonta ja nopeasti kasvava liuskeöljyn ja -kaasun tuotanto kasvavat. Venäjä pyrkii myös näil-le aloille ja hakee uutta kasvua Aasian markkinoilta, mutta globaali kilpailu on kiristymässä. Lähi-idän

10

Venäjä

tuotannon elpyminen ja Yhdysvaltojen oman energia-tuotannon kasvattaminen tulevat lähivuosina vaikut-tamaan markkinahintojen kehitykseen.

Budjetti pysyy tasapainossa niin kauan kuin öljyn hinta on korkea

Venäjän valtiontalous on vähäisen velanoton ansios-ta vakavarainen, mutta tilanne on hauras talouden merkittävästä energiariippuvuudesta johtuen. Öljy- ja kaasutulojen osuus federaation budjettituloista on noin puolet. Samanaikaisesti budjettimenot ovat no-peasti lisääntyneet viime vuosien hyvin populistisen politiikan seurauksena. Vuosikymmenessä federaation budjettimenot ovat nelinkertaistuneet öljyn hinnan-nousun tahdissa.

Hallituksen tavoitteena on pitää budjetti tasapainossa: budjetin menopuoli on sidottu öljyn hinnan kehityk-seen. Seuraavina vuosina merkittäviä menolisäyksiä ei ole suunnitteilla muuten kuin puolustus- ja sosiaali-menojen osalta. Puolustusvoimien uudistusohjelma kasvattaa budjetin vuosimenoja kolmella prosentti-yksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sosiaa-limenot kasvavat väestön vanhetessa ja työikäisten suhteellisen osuuden vähetessä. Sosiaalimenot katta-vat jo nyt 10 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Raaka-ainetaloudesta innovaatiotalouteen?

Venäjän pitkän aikavälin tavoitteena on siirtyminen raaka-ainetaloudesta monipuolisempaan talousra-kenteeseen. Hallituksen innovaatiostrategialla pyri-tään modernisoimaan teollisuutta ja kasvattamaan korkean teknologian sektoria. Vuoteen 2020 mennes-sä tavoitellaan sekä tutkimus- ja kehitysmenojen että korkean teknologian tuotannon kaksinkertaistamista. Tavoitteena on myös kasvattaa korkean teknologian tuotteiden vientiä ja vahvistaa Venäjän koulutus- ja tutkimusasemaa kansainvälisesti. Modernisaatio-ohjelman painopisteet ovat viestintä- ja avaruustek-nologia, ydinteknologia, lääketiede ja energiatehok-kuutta parantavat teknologiat sekä strategisesti tär-keät informaatioteknologiat. Toistaiseksi suurimmat hankkeet ovat Moskovan piilaaksoksi kutsutun Skol-kovon innovaatiokylän ja nanoteknologiasijoitusyhtiö Rusnanon perustaminen. Valtio on myös perustanut erillisen innovaatiosijoitusrahaston. Panostukset inno-vaatiopolitiikkaan ovat merkittävät. Toisaalta hallitus on myös saanut kritiikkiä siitä, että painopiste on yl-häältä alas -käskyketju, kun innovaatioyhteiskunnan kehityksen pitäisi olla alhaalta ylös -prosessi. Valtio ja valtionyhtiöt sekä -pankit ovat kaikissa kehityshank-keissa vahvasti mukana.

Uusi talouspoliittinen Strategia-2020

Uuden kasvumallin tarvetta painotetaan myös Venä-jän talousstrategiassa, joka hahmottelee maan talous- ja sosiaalipolitiikkaa kuluvalle vuosikymmenelle. Pää-tavoitteena on raaka-aineriippuvuuden vähentäminen sekä siirtyminen jälkiteolliseen, palveluihin ja innovaa-tioihin perustuvaan talousmalliin. Talouspolitiikassa pyritään luomaan kannustimia investoinneille ja raha-politiikassa on tarkoitus hillitä inflaatiota säästämisen ja investointien tukemiseksi. Yhdeksi päätavoitteeksi on asetettu liiketoimintaympäristön parantaminen ja Venäjän investointikiinnostavuuden lisääminen kansainvälisesti. Presidentti Putin on asettanut pre-sidenttikautensa yhdeksi päämääräksi nostaa Venäjän sijoitus Maailmanpankin Doing Business -vertailussa nykyiseltä 112. sijalta sijalle 20. Tämä vaatii byrokra-tian karsimista ja markkinainstituutioiden kehittämis-tä. Tarkoituksena on houkutella uusia investointeja ja myös uutta korkeasti koulutettua työvoimaa.

Ulkomaankauppa selvästi ylijäämäistä

Venäjän ulkomaankaupan kasvu on hidastunut: se kasvoi vuonna 2012 enää pari prosenttia edellisvuosi-en kasvun ollessa peräti 30 prosenttia. Ulkomaankau-pan arvo on kuitenkin 10 vuodessa nelinkertaistunut ja kattaa jo puolet maan bruttokansantuotteesta. Ta-varaviennin arvo vuonna 2012 oli 529 miljardia dolla-ria ja tuonnin arvo 335 miljardia dollaria eli kauppa oli Venäjälle selvästi ylijäämäistä.

Seuraavina vuosina ulkomaankaupan kasvu hiljenee, kun öljyn hinta ei enää nouse. Myös tuonnin kasvun odotetaan hidastuvan. Tuonnin ennustetaan kuitenkin kasvavan vientiä nopeammin, mikä johtaa kaupan yli-jäämän supistumiseen. Jos pääomatase samalla jatkuu negatiivisena, vaihtotase voi painua negatiiviseksi. Toistaiseksi tavarakaupan merkittävä ylijäämä kattaa sekä palvelukaupan että pääomataseen alijäämää.

Viennissä raaka-aineiden osuus on pysynyt korkeana: viime vuosina niiden osuus on ylittänyt 70 prosenttia. Venäjä on paitsi maailman johtavia öljyn ja kaasun viejiä myös merkittävä metallien viejä. Tärkeimpiin metallituotteisiin kuuluvat teräs, alumiini ja kupari. Tuonnin rakenteessa koneet ja laitteet kattavat puo-let. Teollisuuden investointien hiipuessa konetuonnin kasvu on viime vuosina hidastunut. Myös ajoneuvojen tuonti on vähentynyt, kun ulkomaiset autonvalmista-jat ovat siirtäneet henkilöautojen kokoonpanoa Venä-jän rajojen sisälle. Tämä prosessi jatkunee myös seu-raavina vuosina huolimatta WTO-jäsenyydestä, koska henkilöautojen tuontitullit pysyvät vielä Venäjän

11

Venäjä

Suomen ja Algerian välinen kauppa2008–2012

Lähde: Tullihallitus

0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Osuus kokonaisviennistä %

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008

Suomen ja Australian välinen kauppa2008–2012

Suomesta Australiaan tehdyt suorat sijoitukset2008–2012


Lähde: Suomen Pankki *) ennakkotieto **) ennakkoarvio

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500

Sijoituskanta milj. euroaNettopääomavirta milj. euroa

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008

Suomen ja Brasilian välinen kauppa2008–2012

Suomesta Brasiliaan tehdyt suorat sijoitukset2008–2012



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008

Suomen ja Chilen välinen kauppa2008–2012


0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Suomen ja Etelä-Afrikan välinen kauppa2008–2012


0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008

Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa2008–2012

Suomesta Etelä-Koreaan tehdyt suorat sijoitukset2008–2012


0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Suomen ja Indonesian välinen kauppa2008–2012


0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Suomesta Indonesiaan tehdyt suorat sijoitukset2008–2012

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008

Suomen ja Intian välinen kauppa2008–2012

Suomesta Intiaan tehdyt suorat sijoitukset2008–2012



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008

Suomen ja Japanin välinen kauppa2008–2012

Suomesta Japaniin tehdyt suorat sijoitukset2008–2012


0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008

Suomen ja Kanadan välinen kauppa2008–2012

Suomesta Kanadaan tehdyt suorat sijoitukset2008–2012



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Suomen ja Kazakstanin välinen kauppa2008–2012


0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008

Suomen ja Kiinan välinen kauppa2008–2012


0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Suomen ja Meksikon välinen kauppa2008–2012


0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Suomesta Meksikoon tehdyt suorat sijoitukset2008–2012

-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Suomen ja Singaporen välinen kauppa2008–2012


0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Suomesta Singaporeen tehdyt suorat sijoitukset2008–2012


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Suomen ja Thaimaan välinen kauppa2008–2012


0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008

Suomen ja Turkin välinen kauppa2008–2012


0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008

Suomen ja Ukrainan välinen kauppa2008–2012


0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008

Suomen ja Venäjän välinen kauppa2008–2012


0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Suomen ja Vietnamin välinen kauppa2008–2012


0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen kauppa2008–2012

Suomesta Yhdysvaltoihin tehdyt suorat sijoitukset2008–2012



0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa






























Suomen ja Perun välinen kauppa2008–2012


0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


WTO:hon liittymisen jälkeenkin suhteellisen korkealla. Sen sijaan kulutustavaroiden tuonnin kasvu jatkuu.

EU on Venäjän suurin kauppakumppani, Kiinan osuus kasvamassa

Euroopan unioni on Venäjän suurin kauppakumppani: sen osuus Venäjän ulkomaankaupasta on noin puolet. Venäjän vienti EU-maihin on kasvanut ripeästi ener-giatuotteiden hintojen nousun seurauksena. Kauppa on EU:lle alijäämäistä. Vuonna 2012 EU:n vienti Ve-näjälle oli 123 miljardia euroa ja tuonti 213 miljardia euroa. Saksa on EU-maista suurin viejä Venäjälle noin 12 prosentin osuudella. Toiseksi suurimmat ovat Rans-ka ja Italia. Suomen suhteellinen osuus on pienentynyt ja oli vuonna 2012 alle kaksi prosenttia. Kiinan osuus Venäjän ulkomaankaupasta on kasvanut ja ohittanut Saksan. Venäjä tavoittelee öljyn ja kaasun viennin kas-vattamista Kiinaan, mutta hinnoittelusta on käyty pit-kät ja tiukat neuvottelut. Kiinan kauppa on Venäjälle alijäämäistä.

IVY-maiden osuus Venäjän ulkomaankaupasta on noin 14 prosenttia. Venäjän kauppa tulliliiton jäsenmaiden kanssa on kasvanut muita IVY-maita nopeammin. Ve-

näjä on myös allekirjoittanut uuden vapaakauppaso-pimuksen 7 IVY-maan kanssa. (Valko-Venäjä, Ukraina, Kazakstan, Kirgisia, Armenia, Moldova ja Tadžikistan).

Venäjän palvelujen tuonti ja vienti kasvoivat vuonna 2012 reilun viidenneksen. Tavarakaupasta poiketen Ve-näjän palvelukauppa on sille alijäämäistä. Venäjän pal-veluviennin tärkeimmät ryhmät ovat kuljetuspalvelut, jotka muodostavat noin kolmanneksen palveluvien-nistä. Asiantuntija- ja matkailupalvelut muodostavat kumpikin reilun viidenneksen Venäjän palveluviennistä. Suomalaiset olivat viime vuonna suurin IVY-maiden ul-kopuolinen matkailijaryhmä Venäjällä, ja venäläiset oli-vat myös suurin yksittäinen matkailijaryhmä Suomessa. Venäläiset turistit tekivät Suomeen yli viisi miljoonaa matkaa vuonna 2012. Rajavartiolaitoksen tilastojen mukaan Suomen ja Venäjän välisiä rajanylityksiä oli vii-me vuonna yhteensä ennätykselliset 12 miljoonaa.

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Venäjä on Suomen suurin kauppakumppani ja toiseksi suurin vientimarkkina Ruotsin jälkeen. Vuonna 2012 kauppavaihto oli 16 miljardia euroa, josta viennin arvo oli 5,7 miljardia euroa ja tuonnin arvo 10,5 miljardia

12

Venäjä

euroa. EU-alueen heikentyneen talouskehityksen takia Venäjän viennin suhteellinen tärkeys on noussut. Ve-näjän tavaravienti kasvoi vuonna 2012 noin seitsemän prosenttia samalla kun kokonaisvienti ei ole kasvanut. Tavaraviennissä Venäjän osuus on noin 10 prosenttia, palveluviennissä Venäjä on vielä tärkeämpi ja kattaa noin neljänneksen palvelujen viennistä.

Venäjälle viedään pääosin erilaisia koneita ja lait-teita, kemiallisia aineita, paperia ja elintarvikkeita. Kulutustuotteiden vienti kasvaa investointihyödyk-keiden vientiä nopeammin. Vaikka monien koneiden ja laitteiden vienti on kasvanut hyvin viime vuosina, kokonaisvienti ei ole palannut vuoden 2008 tasolle. Jälleenvienti eli vienti Suomen kautta Venäjälle kat-toi ennen kriisiä noin 30 prosenttia viennin arvosta, mutta kriisin jälkeen sen osuus on pysynyt 15 prosen-tin tasolla. Osasyynä tähän on Pietarin eteläpuolella sijaitseva uusi Ust-Lugan satama, jonka kautta yhä suurempi osuus EU-maiden vientitavaroista kulkee.

Suomen viisuminanto Venäjällä kasvoi noin 10 pro-senttia vuonna 2012, ja viisumipäätösten kokonais-määrä nousi 1,3 miljoonaan. Tänä vuonna määrän odotetaan nousevan 1,5 miljoonaan. Suurin viisu-mikeskus on Pietarissa, Moskova on toiseksi suurin. Viisumihakemuksen voi lisäksi jättää Murmanskissa, Petroskoissa, Jekaterinburgissa ja Kazanissa.

Venäläiset sijoittavat enemmän ulkomaille kuin ulkomaalaiset Venäjälle

Venäjälle suuntautuneet suorat ulkomaiset investoin-nit kasvoivat 2000-luvun alkuvuosina voimakkaasti, mutta vähenivät vuonna 2009 noin puoleen edellisen vuoden huipusta. Tämän jälkeen investointien virta on kasvanut vain hieman. Samanaikaisesti venäläisten

yritysten investoinnit ulkomaille ovat kasvaneet. Tästä seuraa, että ulkomaiset nettosijoitukset ovat olleet ne-gatiivisia vuosina 2009–2012. Merkittävä osuus inves-tointivirrasta ovat venäläisten konsernien sisäiset pää-omasiirrot. Venäläisten konsernien offshore-rakenteen takia osa yhtiöiden investoinneista kiertää kolmansien maiden kautta kattaen arviolta puolet ulkomaisista in-vestoinneista. Offshore-yhtiöiden järjestelyjä pyritään rajoittamaan valtion toimilla ja kansainvälisillä tieto-jenvaihtosopimuksilla.

Venäläisten yhtiöiden investoinnit ulkomaille ovat koh-distuneet eniten kuljetusalalle, energiantuotantoon ja metalliteollisuuteen. Ulkomaiset pääomasijoitukset Venäjälle ovat taas suuntautuneet eniten kauppaan, rahoitusalalle ja valmistavaan teollisuuteen. Vuonna 2012 kaupan osuus kasvoi ja kattoi melkein kolman-neksen kaikista ulkomaisista sijoituksista. Myös raken-nusalan osuus on kasvanut samalla kun valmistavan teollisuuden suhteellinen osuus on hieman laskenut.

Suomalaisten yritysten suorat sijoitukset Venäjälle kasvoivat erityisesti vuosina 2004–2008, mutta vähe-nivät vuosina 2009–2012. Suomalaiset yritykset ovat tähän mennessä sijoittaneet Venäjälle yli kaksitoista miljardia euroa. Suomalaiset yritykset toimivat Ve-näjällä monilla toimialoilla, mutta suurin yksittäinen investointi on Fortumin mittava panostus sähkön ja lämmön tuotantoon. Lisäksi on investoitu merkit-tävästi metalliteollisuuteen, kemianteollisuuteen, rakennusteollisuuteen, logistiikkapalveluihin, sekä puunjalostusteollisuuteen. Viime vuosina investoin-nit elintarviketeollisuuteen ja vähittäiskauppaan ovat lisääntyneet. Suomalaiset investoinnit ovat pääosin keskittyneet Luoteis-Venäjälle, Moskovan alueelle ja suotuisasta investointi-ilmapiiristään tunnetuille Ka-lugan alueelle ja Tatarstanin tasavaltaan.

Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne

Sisäpolitiikka ja yhteiskunnallinen kehitys

Vladimir Putin palasi Venäjän presidentiksi toukokuus-sa 2012 toimittuaan välillä neljä vuotta maan päämi-nisterinä. Entinen presidentti Dmitri Medvedev nimet-tiin pääministeriksi. Venäjän parlamentissa, duumassa, valtapuolue Yhtenäinen Venäjä voitti vaalit joulukuus-sa 2011, mutta menetti perustuslaillisen enemmistön. Duumassa jatkavat tutut neljä puoluetta eli Yhtenäi-nen Venäjä, Kommunistinen puolue, Oikeudenmukai-nen Venäjä ja Liberaalidemokraattinen puolue. Vaali-vilppiepäilyt ja todetut väärinkäytökset johtivat en-nennäkemättömiin protesteihin ja mielenosoituksiin,

joihin osallistui kymmeniä tuhansia ihmisiä Moskovas-sa ja muuallakin Venäjällä. Tyytymättömyyttä ilmenee erityisesti Venäjän kaupunkilaisen keskiluokan parissa.

Mielenosoitukset onnistuivat taivuttamaan presidentti Medvedevin toteuttamaan eräitä poliittisia uudistuksia. Keväällä 2012 helpotettiin puolueiden rekisteröintiä, ja rekisteröityjä puolueita on keväällä 2014 jo kuu-tisenkymmentä – useimmat suurelle yleisölle täysin tuntemattomia. Myös aluejohtajien eli kuvernöörien vaalit palautettiin, tosin ehdokasasettelun tulee olla presidentin hyväksymä. Lakia kuvernöörivaaleista muu-tettiin jo keväällä 2014 niin, että alueet saavat halu-

13

Venäjä

tessaan palata nimityskäytäntöön. Taustalla vaikuttaa pelko vaalien aiheuttamista ongelmista levottomalla Pohjois-Kaukasuksella. Putin on tuonut duuman käsit-telyyn myös uusia vaalilain muutoksia. Tarkoituksena on palata vuoteen 2003 vallinneeseen ”sekakäytän-töön”, jossa puolet duuman 450 paikasta täytettäisiin yksittäisten edustajien alueillaan saamien äänien pe-rusteella. Tällä hetkellä kaikki paikat täytetään puoluei-den äänien perusteella. Uusi laki sallisi myös itsenäiset ehdokkaat, muttei edelleenkään vaaliliittoja. Monien venäläisten kaipaama neuvostoaikainen vaihtoehto ”kaikkia vastaan” ei sen sijaan ole palaamassa.

Mikäli kaikki sujuu normaalisti, seuraavat parlamentti-vaalit järjestetään vuonna 2016. Sitä ennen vanhojen ja uusien puolueiden menestystä mitataan vuosittain eri alueellisissa ja kunnallisissa vaaleissa. Tärkeimmät näistä, Moskovan kaupungin duuman vaalit, ovat syksyllä 2014.

Venäjän aktivoitunut kansalaisyhteiskunta tekee Pu-tinin kolmannesta presidenttikaudesta hyvin erilaisen kuin kaksi aiempaa. Merkeistä päätellen valtaapitävät eivät ole sinut uuden tilanteen kanssa. Kansalaisjärjes-

töjen toimintaa vaikeuttavia lakeja säädettiin nopeas-sa järjestyksessä Putinin presidenttikauden alettua, ja osaa ollaan jo toimeenpanemassa. Eniten huolta ovat herättäneet niin sanotun ”ulkomaalaisagenttilain” pohjalta maaliskuussa 2013 alkaneet, koko maan kat-tavat läpikotaiset tarkastukset ei-kaupallisten järjes-töjen keskuudessa. Ratsioita perustellaan ekstremis-min juurimisella ja järjestöjen ulkomaisen rahoituksen tarkastamisella, mutta käytännössä kansalaisjärjestö-jen koko toiminta on suurennuslasin alla, ja tarkastus-ten pelkkä mittakaava pitää järjestöt pitkään poissa normaalista toiminnastaan.

Mediassa valtion ohjauksessa toimivat kansalliset tele-visiokanavat ovat edelleen keskeinen tietolähde, mut-ta internet ja sosiaalinen media ovat vähentäneet nii-den merkitystä. Venäjällä käydään poliittista keskuste-lua erityisesti blogeissa ja Twitterissä. Valtionyhtiöiden korruptiota selvittänyt bloggeri Aleksei Navalnyi nousi protestien aikana keskeiseksi vaikuttajaksi, mutta hän-tä vastaan on käynnistetty myös oikeusjuttuja, joita monet tarkkailijat pitävät puhtaasti poliittisina.

Sääntely-ympäristön kehitys

Korruptio ja byrokratia suurimmat liiketoimin-nan esteet

Suurimmat esteet liiketoiminnan kehittämiselle ovat heikko oikeudensuoja, laajalle levinnyt korruptio, yli-määräinen byrokratia ja protektionismi. Niiden pur-kaminen vaatii ensisijaisesti poliittista tahtoa. Vaikka korruptiosta keskustellaan avoimemmin kuin aikai-semmin, valtaapitävien pyrkimykset taistella korrup-tiota vastaan ovat olleet heikkoja. Venäjän sijoitus Transparency Internationalin korruptiovertailussa on 133., rinnakkain muun muassa Valko-Venäjän ja Ni-gerian kanssa.

Verotus ei enää kuulu liiketoiminnan suurimpiin estei-siin. Veroaste on Venäjällä suhteellisen alhainen, yri-tykset maksavat 20 prosenttia voittoveroa ja henkilöt 13 prosenttia tuloveroa. Arvonlisäverokannat ovat 10 ja 18 prosenttia. Verotus on kireä vain öljy- ja kaasu-teollisuudelle. Veroraportointi ja veronpalautusten ha-keminen ovat kuitenkin muun viranomaisraportoinnin tavoin byrokraattinen ja aikaa vievä prosessi.

Toimeenpanovallan vahva rooli, valtiollisten insti-tuutioiden heikkous ja valtionyhtiöiden merkittävä osuus taloudessa ovat luoneet lähipiiritalouden mal-lin vapaan kilpailun sijaan. Taloudellisen vallan käyttö

on keskittynyttä ja valvonta puutteellista. Lähipiiri-suhteiden purkaminen ja korruption vähentäminen on mahdollista vain, jos oikeuslaitoksen riippumat-tomuutta lisätään ja yksityisen sektorin edellytykset toimia markkinoilla paranevat. Liiketoimintaympäris-tön muutos on pitkälti sidoksissa yleiseen poliittiseen kehitykseen ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kasvuun. On huomattava, että monet esteet ja ongel-mat ovat yhtäläisiä niin venäläisille kuin ulkomaisille-kin yrityksille.

Ulkomaankaupan esteitä puretaan, mutta hitaasti

Venäjän ulkomaankaupassa on edelleen paljon esteitä. Maailmanpankin ulkomaankauppaa mittaavassa ver-tailussa Venäjä sijoittui vuonna 2012 listan häntäpää-hän sijalle 162 kaikista 184 maasta. Venäjä on kuiten-kin asettanut tavoitteekseen parantaa sijoitustaan, ja hallitus on hyväksynyt uuden tullihallintoa koskevan kehitysohjelman. Sen tavoitteena on helpottaa tul-lauskäytäntöjä ja poistaa turhaa byrokratiaa. Venäjä tavoittelee myös teknisen sääntelyn yhdenmukais-tamista ja harmonisointia EU:n määräysten kanssa. Venäjä on jo mahdollistanut eräiden EU:n teknisten standardien käyttöönoton ja kehitystyö jatkuu. Venä-jä on myös poistanut pakollisen sertifioinnin useilta

14

Venäjä

tuotteilta, joille riittää nyt valmistajan antama vastaa-vuusvakuutus. Vaikka lainsäätäjän toimenpiteet ovat mittavia, käytännön vaikutus on toistaiseksi jäänyt vähäiseksi. Taustana ovat tullausasemien erilaiset käy-tännöt ja toimeenpanon hitaus.

Tullaus ja rajanylitys

Venäjän tulli on jatkanut kehittämisohjelmansa mu-kaisesti tullauksen siirtämistä sisämaasta ulkorajojen läheisyyteen. Liike-elämä on arvostellut tullia voimak-kaasti ennakoitavuuden ja läpinäkyvyyden puutteesta ohjelman toteuttamisessa.

EU:n ja Venäjän välillä käynnistettiin vuonna 2009 sähköiseen ennakkotiedon välittämiseen liittyvä pilot-tiprojekti, niin sanottu NCTS/TIR -projekti. Sen rajame-nettelyjä ja tullausta nopeuttavat vaikutukset jäivät rajallisiksi, koska EU:n lähettämä tietosisältö on sup-peampaa kuin mitä Venäjän laki maahantuojalta vaa-tii. Venäjän tulli sähköistää aktiivisesti toimintaansa ja niin sanottua etätullausmenettelyä (asiakirjatarkastus rajalla, fyysinen tarkastus määrätulliasemalla) laajen-netaan. Maanteitse Venäjälle tuotavista tavaroista on annettava sähköinen ennakkoilmoitus.

Tavara- ja erityisesti matkustajaliikenteen intensiivi-sesti kasvaessa on turvattava rajainfrastruktuurin toi-mivuus ja kapasiteetti. Vaalimaalla pyritään saamaan vuoden 2014 loppuun mennessä päätökseen tavara- ja henkilöliikenteen eriyttäminen, mikä tulee nostamaan merkittävästi Vaalimaan läpäisykapasiteettia. Myös Nuijamaan ja Imatran rajanylitysasemat saneerataan vastaamaan kasvavan liikenteen vaatimuksia. Venäjä on ollut aloitteellinen Parikkala/Syväoron rajanylitys-aseman muuttamiseksi statukseltaan kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Suomi ei periaatteessa vastusta hanketta, mutta prioriteettijärjestyksessä ensimmäisinä ovat Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran modernisoinnit.

Federaation tullilaitos julkaisi kuluvan vuoden alus-sa vuoteen 2020 ulottuvan strategiansa. Radikaaleja muutoksia Venäjän tullin toimintaan ei ole odotetta-vissa. Strategia vahvistaa aiemmin esitettyjä kehitys-linjoja ja olemassa olevaa toimintamallia.

Venäjän WTO-jäsenyyden kuoppainen alkutaival

Venäjän WTO-jäsenyys astui voimaan 22.8.2012 ja sen on toivottu vaikuttavan myönteisesti erityisesti Venäjän sääntely- ja liiketoimintaympäristön kehit-tymiseen myönteiseen suuntaan sekä kaupankäynnin

ennustettavuuteen. Osa tulleista alenee asteittain ja siirtymäaikojen puitteissa. Venäjän WTO-velvoitteiden toimeenpano ei ole lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla. Heti jäsenyyden astuttua voimaan Venäjä nosti tietty-jen tuotteiden tulleja yli sovitun tason ja otti käyttöön useita protektionistisia toimia, joiden tarkoituksena on kompensoida kotimaiselle teollisuudelle WTO-jäsenyyden myötä lisääntynyttä kilpailua. Kiistakysy-myksiksi ovat nousseet muun muassa elävien eläinten tuontikielto, autojen kierrätysmaksu ja käsittelemät-tömän puutavaran vientiä koskevat rajoitukset.

WTO-jäsenyyden myötä tuonti- ja vientitullitariffit alenevat, tekniset kaupanesteet vähentyvät ja palve-lualat avautuvat kilpailulle. Tämän lisäksi WTO:n pe-riaatteisiin kuuluu ulkomaisen tuotteen tai palvelun syrjimättömyys suhteessa kotimaiseen. Osa muutok-sista on jo toimeenpantu, mutta suurin osa tapahtuu asteittain ja vasta siirtymäajan kuluttua, joten jäse-nyyden voimaanastumisen yhteydessä ulkomaankau-passa ei tapahtunut suuria muutoksia.

Tullit alenevat suunnitelman mukaan asteittain seu-raavien seitsemän vuoden sisällä ja ulkomaisia sijoit-tajia koskevia rajoituksia poistetaan siirtymäajoilla, jotka vaihtelevat alasta riippuen. Pisimpään rajoituk-set pysyvät vakuutusalalla, aina vuoteen 2020 asti. Tullien alennuksista tulevat hyötymään kaikki Suo-men vientialat, mutta erityisesti kulutustavara-alat kuten elektroniikka ja elintarviketeollisuus. Venäjällä toimivat suomalaisyritykset voivat hyötyä paikallisten markkinoiden kasvusta ja tuotantopanosten halpe-nemisesta. Toisaalta kilpailu kovenee myös Venäjän suomalaistoimijoille, kun markkinoillepääsy helpottuu ja tuontituotteet halpenevat. Venäjä on liittymisso-pimuksessaan sitoutunut WTO:n informaatiotekno-logiasopimuksen (ITA) kattamien tuotteiden tullien poistamiseen ja aloittanut neuvottelut ITA-sopimuk-seen liittymisestä. Venäjä ei sen sijaan liittynyt WTO:n julkisen hankintojen sopimukseen, joten julkisen sek-torin palvelut ovat osittain suljettuja ulkomaalaisilta.

WTO-sopimus sitoo Venäjän tiiviimmin kansainvälisiin standardeihin ja sääntöihin. Jäsenyyden tuoman sään-töjen selkeyden ja ennakoitavuuden uskotaan paran-tavan Venäjän investointi-ilmapiiriä ja houkuttelevan enemmän ulkomaisia investoijia.

Tulliliitosta Euraasian liittoon

Venäjä, Valko-Venäjä ja Kazakstan muodostivat vuon-na 2010 tulliliiton ja ottivat käyttöön yhteiset ulkoiset

15

Venäjä

tullitariffit. Tulliliiton tullikoodeksi ja liiton jäsenmai-den kansalliset tullilait ovat astuneet voimaan. Venä-jän ja Valko-Venäjän välinen tulliraja on poistunut. Sama koskee myös Venäjän ja Kazakstanin henkilölii-kennettä, mutta tavaraliikennettä sen sijaan valvotaan edelleen niiden tavararyhmien osalta, joiden suhteen Kazakstanin soveltamat tuontitariffit ovat merkit-tävästi alemmat kuin tulliliiton yhteiset ulkotariffit. Tulliliiton myötä kauttakulkumenettelyt ja tavaroiden liikkuminen tulliliiton sisällä ovat helpottuneet.

Vuoden 2012 alusta tulliliiton jäsenmaat toteuttivat taloudellisen integraationsa seuraavan vaiheen ja siirtyivät yhtenäiseen talousalueeseen. Tämän myötä luovuttiin tulliliiton jäsenmaissa tuotettujen tava-roiden tullauksesta ja otettiin käyttöön kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan osalta tuontitullien ja valmisteverojen tilitys- ja jakomekanismi. Yhtenäisen talousalueen tavoitteena on laajentaa tavaroiden, pal-velujen, pääomien ja työvoiman vapaan liikkuvuuden periaatetta.

Integraatiota tullaan edelleen syventämään tavoittee-na muodostaa vuoteen 2015 mennessä Euraasian liitto. Julkistettujen tietojen mukaan liiton keskeisiä element-tejä ovat yhtenäinen valuutta, rahoituspolitiikka, ener-giapolitiikka, kilpailusääntely, julkiset hankinnat, kulje-tus ja liikenne, teollisuuden ja maatalouden tuet sekä immateriaalioikeuksien suoja. Mahdollista on, että lii-ton jäsenmäärä tulevaisuudessa kasvaa, kun Kirgisia ja Tadžikistan ovat jo ilmoittaneet liittymishalukkuudes-taan. Tulliliiton jäsenmaat sopivat 29.5.2013, että Uk-raina voi osallistua tulliliiton toimintaan tarkkailijana.

Hidasta edistystä viisumien ja työlupien saan-nin helpottamisessa

EU ja Venäjä käyvät keskusteluja viisumivapaudesta, joka hyödyttäisi sekä elinkeinoelämää että yksityismatkai-lijoita ja on kummankin osapuolen tavoitteena. Ennen viisumivapauden toteutumista on kuitenkin ratkaistava useita muun muassa asiakirjaturvallisuuteen ja laitto-maan maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä. Vuonna 2007 solmittua viisumihelpotussopimusta ollaan uu-distamassa ja uudistetun sopimuksen allekirjoittaminen olisi olennainen askel neuvotteluiden aloittamiseksi viisumivapaussopimuksesta. Viisumin lisäksi Venäjälle matkustamista hankaloittaa rekisteröitymisvaatimus, joka nykyisin koskee kaikkia yli seitsemän arkipäivää maassa oleskelevia (niin sanotuille korkeasti koulute-tuille asiantuntijoille aika on 90 päivää).

Venäjän väestön vähetessä maahanmuuttajat on alettu nähdä tarpeellisena voimavarana työmarkkinoilla. Ha-luttua työvoimaa ovat koulutetut ja kielitaitoiset asian-tuntijat. Yli kaksi miljoonaa ruplaa (noin 50 000 euroa) vuodessa ansaitsevien korkeasti koulutettujen asiantun-tijoiden työlupamenettelyä helpotettiinkin vuonna 2010. Perinteisen työluvan hakijat joutuvat yhä käymään läpi moniportaisen byrokratiamyllyn eikä vuosittaisia kiinti-öitä ole nostettu. Hankalan työlupakäytännön takia suu-ri määrä siirtotyöläisiä työskentelee Venäjällä laittomasti, lähinnä rakennustyömailla ja muissa matalapalkkaisissa töissä. IVY-maista on toistaiseksi mahdollista matkustaa Venäjälle ilman ulkomaanpassia, mikä houkuttelee siir-totyöläisiä etenkin Keski-Aasian maista. Rangaistuksia (lähinnä maahantulokielto) laittomasta työskentelystä on kovennettu ja ulkomaanpassia aletaan vaatia kaikilta maahan saapuvilta viimeistään vuonna 2015.

Yleisarvio

Venäjä pysyy edelleen Suomelle tärkeänä liikekump-panina, vaikka sen talous ei jatkossa kasvaisi yhtä nopeasti. Ostovoima kasvaa etenkin isoissa kaupun-kikeskuksissa, ja palvelujen kysyntä lisääntyy. Venäjän liiketoimintaympäristö koetaan hankalana niin mark-kinoillepääsyn kuin markkinoilla toimimisen osalta. Suurimpia esteitä ovat kilpailua vääristävät tekijät ja ylisäännelty toimintaympäristö, jossa valtion toimin-ta ja laajalle levinnyt korruptio haittaavat kilpailua. Venäjän hallitus on tunnistanut tarpeet parantaa lii-ketoimintaympäristöä uusien investointien houkut-telemiseksi, mutta hyvistä suunnitelmista huolimatta käytännön toimet ovat jääneet vähäisiksi. Presiden-tiksi palannut Putin on asettanut tavoitteeksi nostaa

Venäjän Maailmanpankin Doing Business -vertailussa sijalle 20 presidenttikautensa aikana. Keskeisenä teh-tävänä on vähentää byrokratiaa tavoitteen toteutta-miseksi.

Venäjän WTO-jäsenyys alentaa seuraavina vuosina asteittain tuonnin tullitariffeja ja sitoo maan kansain-väliseen sääntöpohjaiseen kauppajärjestelyyn. Alku-vaiheessa toimeenpano on ollut hidasta. Venäjä ei ole salannut aikomustaan tukea kotimaista teollisuuttaan kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla WTO:n jäse-nenäkin. Osa kauppariidoista joudutaan ratkaisemaan WTO:n tuomioistuimessa. Venäjä on myös käynnistä-nyt merkittävän viennin edistämisohjelman. Aiemmin

16

Venäjä

hallituksen tavoitteena oli lähinnä tuonnin korvaami-nen kotimaisilla tuotteilla. Kun yhä useampi venäläi-nen yritys alkaa etsiä pääsyä myös EU:n markkinoil-le, voisi Suomi hyötyä palvelujen kysynnän kasvusta. Suomi voisi tarjota venäläisille yrityksille kehittyneen ja turvallisen toimintaympäristön lähellä kotimaata.

Venäjällä lähivuosien kasvualat ovat erityisesti palve-lusektorilla: matkailu, liikenne, insinööri- ja suunnit-telupalvelut, telekommunikaatio- ja IT -palvelut sekä rahoitusalan palvelut. Palveluala kasvaa valmistavaa teollisuutta nopeammin, ja palveluja kysytään myös ra-jojen ulkopuolella. Teollisuuden kehitystä tuetaan muun muassa teollisuuspuistoja eli tuotannollisia keskittymiä perustamalla. Suurin osa on yksityisiä projekteja, mutta alueviranomaiset ovat osallistuneet niihin rakentamalla alueelle valmista infrastruktuuria ja helpottamalla in-vestoijan byrokratiaa ja kunnallistekniikan saatavuutta. Myös suomalaiset ovat perustaneet teollisuuspuistoja, esimerkiksi Lemcon on perustanut oman teollisuuspuis-ton Kalugaan ja YIT Leningradin alueelle Gorelovoon.

Maatalous ja elintarviketeollisuus ovat kehittyneet suotuisasti viime vuosina, vaikka maataloustuotanto

on kärsinyt heikosta satokaudesta. Maatalouden pai-nopiste siirtyy entistäkin enemmän etelään mustan mullan alueelle ja markkinat keskittyvät. Venäjästä on jo tullut merkittävä viljan ja viljelytuotteiden viejä. Suurimmat vilja-alueet ovat Volga-joen varrella, mut-ta valtion tukiaisia aiotaan entistä enemmän keskittää köyhille alueille, joilla maatalous ja turismi nähdään autioitumisen pelastuksena.

Tulevaisuudessa Venäjällä tarvitaan myös paljon eri-tyisosaamista, erityisesti energiatehokkuuden, biotek-nologian ja ympäristöteknologian aloilla. Suurkau-pungeissa on tarvetta kehittää kiireisesti jätehuoltoa ja pysäköintiratkaisuja sekä rakentaa lisää asuntoja. Asuntojen kysyntä ylittää selvästi tarjonnan. Venäjä aikoo myös panostaa arktisten alueiden kehitykseen, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia muun muassa laivanrakennuksen, arktisten kuljetusten ja meritek-nologian aloille. Julkisen sektorin projekteihin osal-listuminen vaatii kuitenkin paikallista osaamista ja suhdeverkostoa. Menestyksekäs toimiminen Venäjän markkinoilla edellyttää muutenkin tiivistä läsnäoloa, henkilökohtaisten luottamussuhteiden rakentamista ja paikallisen liiketoimintakulttuurin tuntemusta.

17

Turkki

TURKKI

* Mika Mickelsson

Talouskasvu hidastui Turkissa merkittävästi vuoden 2012 aikana, ja suhteellisen hitaan kasvun ennakoi-daan myös jatkuvan kuluvana vuonna. Kehitystä selittää erityisesti kotimaisen yksityisen kulutuskysynnän ja investointien vähentyminen, mikä on heijastunut myös Suomen ja Turkin väliseen kauppavaihtoon. Vuosien 2010–2011 nopean talouskasvun myötä kauppa- ja vaihtotaseen alijäämä kasvoi Turkissa huo-mattavan suureksi, mutta kasvun hiipuminen on asteittain tasapainottanut tilannetta. Suorat ulkomaiset investoinnit Turkkiin vähentyivät merkittävästi vuoden 2012 aikana, ja Euroopan unioni on taloudellisista ongelmista huolimatta edelleen Turkin tärkein suorien investointien lähde. Hallitusvastuussa vuodesta 2002 olleen AK-puolueen valtakaudella Turkissa on toteutettu laajoja rakenteellisia uudistuksia, ja uudis-tuspolitiikan jatkaminen on tärkeää myös tulevaisuudessa ulkoisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Kilpai-lun lisäämiseen tähtäävän politiikan ja valtionyhtiöiden yksityistämisen seurauksena Turkin valtion rooli teollisuudessa ja elinkeinoelämässä on pienentynyt, mutta kilpailun lisäämistä toivotaan edelleen muun muassa energiasektorilla.


*Mika Mickelsson työskentelee lähetystösihteerinä ja Team Finland -koordinaattorina Suomen Ankaran suurlähetystössä.

Talouskasvu hidastui Turkissa merkittävästi vuoden 2012 aikana ja jäi odotuksia pienemmäksi. Maan brut-tokansantuote kasvoi vuonna 2012 vain 2,2 prosent-tia, kun vastaava lukema oli vuonna 2011 peräti 8,5 prosenttia. Useiden asiantuntija-arvioiden mukaan suhteellisen hidas talouskasvu tulee jatkumaan myös kuluvana vuonna, ja esimerkiksi Kansainvälinen va-luuttarahasto IMF ennakoi bruttokansantuotteen kas-vun jäävän Turkissa 3,5 prosenttiin.

Talouskasvun hidastumista selittää erityisesti koti-maisen yksityisen sektorin kulutuskysynnän ja inves-tointien vähentyminen. Viime vuosien myönteisen ta-louskehityksen seurauksena kauppa- ja vaihtotaseen alijäämä kasvoi Turkissa huomattavan suureksi, mutta kasvun hiipuminen on kuitenkin asteittain tasapainot-tanut tilannetta. Vuositasolla kumulatiivinen alijäämä oli tammikuussa 2013 noin 47 miljardia dollaria, kun vielä joulukuussa 2011 vastaava lukema oli 77 miljar-dia dollaria. Huomattava osa kauppataseen vajeesta aiheutuu energian tuonnista.

Alhaisen kotimaisen säästöasteen seurauksena Turkki tarvitsee runsaasti ulkomaista pääomaa investointien rahoittamiseen. Tästä aiheutuva pääomataseen alijää-mä on lisännyt Turkin talouden haavoittuvuutta kan-sainvälisille suhdannevaihteluille. Viime vuoden aika-na myös yksityisen sektorin velkaantuminen lisääntyi, ja tammikuussa 2013 yksityisen sektorin ulkoinen velka nousi Turkin keskuspankin tilastojen mukaan

uudelle ennätystasolle 234 miljardiin dollariin. Samal-la myös lyhytaikaisen lainarahoituksen määrä on kas-vanut. Turkin keskuspankki on pyrkinyt hillitsemään lisääntynyttä luotonantoa ja ulkomailta suuntautuvia pääomavirtoja sekä erityisesti kuuman rahan liikkeitä säätelemällä ohjauskorkoa. Huhtikuussa 2013 keskus-pankki laski odotetusti ohjauskorkoa, minkä toivotaan hillitsevän ulkomaisen pääoman virtoja ja samalla stimuloivan talouskasvua vallitsevassa suhdanneti-lanteessa. Turkin hallitus on myös huhtikuussa 2013 ilmoittanut valmisteilla olevista uusista säädöksistä, joiden tarkoituksena on helpottaa erityisesti ulko-maisissa portfolio-investoinneissa olevan turkkilaisen pääoman kotiuttamista.

Suorat ulkomaiset investoinnit Turkkiin vähentyi-vät merkittävästi vuoden 2012 aikana. Investointeja tehtiin viime vuonna yhteensä vain noin 10 miljardin dollarin arvosta, kun vielä 2011 niiden arvo oli noin 16 miljardia dollaria. Turkissa haasteena on kasvattaa erityisesti pidempiaikaisten ulkomaisten sijoitusten määrää. Lähi-idän maista ja muualta Aasiasta peräisin olevien investointien kasvu ei ole toistaiseksi riittänyt paikkaamaan EU-maista Turkkiin tehtyjen investoin-tien vähentymistä. Viimeaikaisesta kehityksestä huo-limatta Euroopan unioni on edelleen Turkin tärkein suorien investointien lähde, ja viime vuonna arviolta kolme neljäsosaa ulkomaisista suorista investoinneista oli peräisin EU-maista.

Istanbulin alueella on käynnistynyt laajoja infrastruk-tuurihankkeita, kuten kolmannen Bosporinsalmen ylittävän sillan ja uuden kansainvälisen lentoaseman rakentaminen, jotka voivat avata mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

Kuva: Istockphoto

Turkki

19

Turkki

Heikentyneen kotimaisen kulutuskysynnän ja inves-tointien vuoksi viennillä on jatkossa aiempaa suurem-pi merkitys Turkin talouskasvulle. Ulkomaankauppati-lastojen perusteella Turkin vienti on ollut kasvusuun-nassa, ja esimerkiksi helmikuussa 2013 vienti kasvoi noin 5,8 prosenttia vuotta aiempaan tilanteeseen verrattuna. Viime vuoden vientilukuja tosin kasvatti nopeasti lisääntynyt kullan vienti, mikä liittyi julkisuu-dessa olleiden tietojen mukaan maakaasun tuontiin Iranista. Turkin ulkomaankauppa on kuitenkin edelleen alijäämäistä useimpien tärkeiden kauppakumppanien kanssa, vaikka Turkin hallitus on pyrkinyt aktiivisesti monipuolistamaan vientimarkkinoita tiivistämällä kauppasuhteitaan erityisesti Lähi-idän ja Pohjois-Afri-kan alueen sekä Keski-Aasian maiden kanssa.

Euroopan unioni on edelleen Turkin tärkein kauppa-kumppani, vaikka sen asema vientimarkkina-alueena on heikentynyt. Helmikuussa 2013 unionin jäsen-maiden yhteenlaskettu osuus Turkin viennistä oli 41 prosenttia. Kehityksen taustalla ovat unionin jäsen-maiden taloudelliset ongelmat ja vähentynyt kysyntä Euroopan markkinoilla. Samalla Turkin vienti Egyptiin ja muualle Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueelle on osittain toipunut arabikevään aiheuttamasta not-kahduksesta, mutta kauppavaihto Syyrian kanssa on romahtanut käynnissä olevan sisällissodan seuraukse-na. Syyrian tilanteen vuoksi myös turkkilaisten tuot-teiden maantiekuljetukset Lähi-idän markkinoille ovat keskeytyneet, ja yritysten kasvaneiden kuljetuskus-tannusten korvaamiseksi Turkin hallitus tukee ro-ro-rahtialusliikennettä Turkin ja Egyptin välillä.

Tuonti ulkomailta Turkkiin vähentyi vuoden 2012 ai-kana kotimaisen kysynnän hiipumisen seurauksena, mutta kuluvan vuoden alkupuolella tuonti kääntyi uudelleen kasvuun. Helmikuussa 2013 tuonnin arvo lisääntyi yhdeksän prosenttia edellisen vuoden vas-taavasta ajankohdasta, ja EU-maiden osuus Turkin tuonnista laski 36,5 prosenttiin. Tuonnin supistumi-nen vuonna 2012 hillitsi osaltaan inflaatiota, joka on kuitenkin ollut edelleen Turkin hallituksen asettaman viiden prosentin tavoitteen yläpuolella. Kuluttajahin-taindeksillä mitattu vuotuinen inflaatio oli vuoden 2013 maaliskuussa 7,3 prosenttia.

Suomen ja Turkin välinen kauppa

Turkki on Suomelle tärkeä nouseva markkina, jonka yleinen merkitys kauppakumppanina on kasvanut 2000-luvulla. Vuoden 2012 aikana Turkin talouskas-vun hidastuminen heijastui myös Turkin ja Suomen väliseen kauppavaihtoon, minkä arvo oli yhteensä

runsaat 1,1 miljardia euroa. Kauppatase oli Suomelle edelleen ylijäämäinen. Tullihallituksen vuoden 2012 tilaston mukaan Suomen viennin arvo Turkkiin oli 694 miljoonaa euroa, mikä merkitsi 12 prosentin su-pistumista ennätysvuodesta 2011. Vastaavasti tuonti Turkista pysyi suunnilleen samalla tasolla, ja sen arvo oli 424 miljoonaa euroa. Tärkeimmät vientituotteet Suomesta Turkkiin ovat paperi ja pahvivalmisteet, voi-matuotannossa käytettävät koneet ja moottorit sekä televiestintälaitteet. Tuonti Turkista koostuu suurelta osin autoista (muun muassa Renault ja Toyota), vaat-teista ja muista tekstiilituotteista. Turkki on noussut myös yhä suositummaksi lomakohteeksi suomalais-ten keskuudessa. Vuonna 2012 jo lähes 200 000 suo-malaista vieraili Turkissa, ja suomalaiset ovat lisäksi hankkineet omistukseensa loma-asuntoja Välimeren rannikolta.

Turkissa toimii täydessä tai osittaisessa suomalaisomis-tuksessa tällä hetkellä noin kuutisenkymmentä rekis-teröityä yritystä. Lisäksi arviolta jopa 300 suomalaisy-rityksellä on edustus Turkissa lähinnä myyntitoimintaa varten. Suomalaisyrityksistä tähän mennessä suurim-man investoinnin Turkkiin on tehnyt TeliaSonera, joka omistaa osuuden turkkilaisesta matkapuhelinoperaat-torista Türkcellista. Vuonna 2006 suomalainen Com-ponenta osti lisäksi osake-enemmistön turkkilaisesta rauta- ja alumiinivalukomponentteja valmistavasta Döktaşista. Myös Nokia on Turkissa merkittävä toimija matkapuhelinmarkkinoilla ja Nokia Siemens Networks vastaavasti verkkopuolella. Wärtsilä on ollut lisäksi jo pitkään aktiivinen toimija Turkissa. Muita merkit-täviä Turkissa toimivia suomalaisyrityksiä ovat muun muassa Huhtamäki, Outokumpu, Kone, Metso, UPM-Kymmene, Cargotec ja Lindström. Osa yrityksistä hoi-taa Istanbulista käsin Turkin ohella myös laajemmin alueellisia toimintoja, mikä kertoo Istanbulin asemasta kansainvälisen liiketoiminnan keskuksena.

Turkin markkinoilla on lähitulevaisuudessa runsaasti kasvupotentiaalia, ja myös Turkin alueellinen painoar-vo tarjoaa monia mahdollisuuksia kauppa- ja talous-suhteiden kehittämiselle Lähi-idän, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maiden kanssa. Yksittäisistä toimialoista esimerkiksi tietoja viestintäteknologiaan, terveyden-hoitoalaan ja hyvinvointipalveluihin liittyvällä osaami-sella olisi potentiaalista kysyntää Turkin markkinoilla. Energiasektorilla yhteistyömahdollisuuksia voisi löytyä bioenergian hyödyntämisessä ja kaukolämmön, jäte-huollon sekä energiatehokkuuden kehittämisessä. Ener-giantuotannon ja siirtoverkkojen yksityistäminen sekä Turkin energiamarkkinoiden kasvu saattavat myös jat-kossa avata uusia mahdollisuuksia. Istanbulin alueella

20

Turkki

on käynnistynyt lisäksi laajoja infrastruktuurihankkeita, kuten kolmannen Bosporinsalmen ylittävän sillan ja uuden kansainvälisen lentoaseman rakentaminen.

Suomen ja Turkin väliset poliittisen tason suhteet ovat hyvät, ja Suomi on johdonmukaisesti tukenut Turkin EU-jäsenyysprosessia siitä saakka, kun Turkki Helsingin

Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 1999 hyväksyt-tiin hakijamaaksi. Konkreettisena osoituksena hyvistä suhteista on vilkas korkean tason vierailuvaihto. Pää-ministeri Jyrki Katainen ja Eurooppa- ja ulkomaan-kauppaministeri Alexander Stubb esimerkiksi vieraili-vat huhtikuussa 2012 Ankarassa ja Istanbulissa laajan vienninedistämisvaltuuskunnan kanssa.


Turkin taloudellisen kehityksen vakautuminen, elin-tason nousu ja köyhyyden vähentyminen ovat olleet tärkeitä selittäviä tekijöitä hallitusvastuussa vuodes-ta 2002 olleen AK-puolueen (oikeus- ja hyvinvointi-puolue) kannatukselle. Talouspolitiikassa pääministeri Recep Tayyip Erdoğanin hallituksen linjaa on luonnehdittu pragmaattiseksi, ja kilpailun lisäämiseen tähtäävän politiikan seurauksena valtion historiallisesti merkittä-vä rooli Turkin teollisuudessa ja elinkeinoelämässä on asteittain pienentynyt muun muassa valtionyhtiöiden yksityistämisen seurauksena.

Turkin sisäpolitiikassa merkittävä käynnissä oleva uu-distushanke koskee uuden perustuslain valmistelua. Tällä hetkellä voimassa oleva perustuslaki on vuoden 1980 sotilasvallankaappauksen jälkeiseltä ajalta, eikä

täytä EU-jäsenyyden edellytyksiä. Turkin hallitus arvi-oi perustuslakiuudistuksella olevan myös taloudellista merkitystä, sillä toimivan institutionaalisen viiteke-hyksen nähdään parantavan liiketoimintaympäristöä ja investointi-ilmapiiriä. Turkissa on lisäksi käynnissä vuonna 2010 alkanut oikeuslaitosreformi, jossa keski-tytään erityisesti oikeuslaitoksen puolueettomuuden ja tuomioistuinten toiminnan tehokkuuden ja läpinä-kyvyyden parantamiseen.

Perustuslakiuudistuksen ja oikeuslaitosreformin ohella muita ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja Turkissa ovat ilmaisuvapauteen liittyvät kysymykset ja kurdi-väestön asema. Turkin hallitus käynnisti vuonna 2010 demokraattisen avauksen nimellä kulkevat uudistukset, joiden tarkoituksena oli parantaa kurdien ja muiden



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


21

Turkki

vähemmistöjen asemaa. Vuoden 2013 alkupuolella Tur-kin hallitus on pyrkinyt uudelleen vauhdittamaan rau-hanprosessia ja löytämään kurdikysymykseen kestävän poliittisen ratkaisun. Mikäli väkivaltaisuudet ja terrori-iskut saadaan loppumaan, tarjoaisi Kaakkois-Turkin ke-hittäminen jatkossa merkittäviä taloudellisia mahdolli-suuksia. Maan kaakkoisosassa on ollut jo 1970-luvulta alkaen käynnissä laaja-alainen GAP-projekti (turkiksi Güneydoğu Anadolu Projesi). Aluekehitysohjelman keskeise-nä tavoitteena on erityisesti maatalouden kehittäminen ja maataloustuotteiden viennin lisääminen.

Turkin hallituksen toteuttaman kurinalaisen raha- ja talouspolitiikan ansiosta valtiontalous on suhteellisen hyvässä kunnossa ja julkisen sektorin velka on useana peräkkäisenä vuonna alittanut Maastrichtin kriteerit. Talouskasvun hidastuminen kuitenkin kasvatti valtion-talouden alijäämää vuonna 2012, sillä julkisen sekto-rin menot jatkoivat kasvua muun muassa virkamiesten palkankorostusten ja sosiaaliturvajärjestelmän rahoi-tusvajeen vuoksi. Tilanteen korjaamiseksi Turkin val-tionvarainministeri Mehmet Şimşek ilmoitti syksyllä 2012 hallituksen pyrkivän jatkossa hillitsemään julkisten menojen kasvua ja mahdollisesti muuttavan valtion yksityistämisstrategiaa siten, että valtion omaisuu-den yksityistämisestä saatavat tuotot kasvavat. Syksyn aikana hallitus myös korotti polttoaineilta (bensiini ja diesel), nestekaasulta ja alkoholilta perittäviä veroja. Myös kotitalouksien käyttämän sähkön ja maakaasun hintoihin on kohdistunut korotuksia. Vuoden 2013 alkupuolen tilastojen valossa Turkin valtiontalouden tilanne näyttää kohentuneen lisääntyneiden verotu-lojen ja yksityistämisestä saatujen tuottojen ansiosta.

Ulkopolitiikassaan Turkki on pyrkinyt aktiivisesti kehit-tämään yhteistyösuhteita naapurimaidensa ja myös laajemmin Lähi-idän alueen ja Persianlahden sekä Keski-Aasian valtioiden kanssa. Tällä hetkellä Syyrian sisällissota ja sen aiheuttama pakolaiskriisi sekä hu-manitaariset ongelmat ovat Turkissa kuitenkin merkit-tävä huolenaihe. Poliittisten suhteiden rinnalla Turkin hallitus kehittää johdonmukaisesti myös kaupallisia yhteyksiä vientimarkkinoiden monipuolistamiseksi. Turkin strategisena tavoitteena on lisäksi hyödyntää geopoliittista asemaansa erityisesti Euroopan mark-kinoille suuntautuvien kansainvälisten energiankulje-tusreittien kauttakulkumaana.

Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan kilpailuky-vyn parantamiseksi

Maailman talousfoorumin (WEF) julkistaman raportin perusteella Turkin taloudellinen kilpailukyky on viime

vuosina parantunut. Kilpailukykyä kuitenkin heiken-tävät edelleen monet rakenteelliset ongelmat, joiden taustalla ovat työttömyys, naisten matala työhönosal-listumisaste, alhainen keskimääräinen eläköitymisikä, epävirallisen talouden suuri osuus ja koulutusjärjes-telmän puutteet. Toisaalta väestön alhainen keski-ikä sekä suhteellisen nopea väestönkasvu nähdään usein Turkin vahvuuksina kansainvälisessä kilpailussa. AK-puolueen valtakaudella Turkissa on toteutettu laajo-ja rakenteellisia uudistuksia muun muassa pankki-, koulutus-, sosiaaliturva- ja terveydenhuoltosekto-reilla. Kurinalainen talouspolitiikka ja rakenteelliset uudistukset auttoivat Turkin talouskasvun elpymistä vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen, ja tämän seurauk-sena uusia työpaikkoja syntyi nopeasti. Talouskasvun hidastuminen on kuitenkin pysäyttänyt työttömyyden vähentymisen, ja virallinen työttömyysaste Turkissa oli 2012 joulukuussa noin 10 prosenttia. Työttömyyden kausivaihtelut ovat Turkissa kuitenkin suuria ja työttö-myystilastojen luotettavuuteen ja vertailukelpoisuu-teen on syytä suhtautua varauksellisesti.

Turkin ulkoisen kilpailukyvyn parantamiseen tähtää-vien rakenteellisten uudistusten jatkaminen on tär-keää, jotta vaihtotaseen alijäämä ja inflaatio saadaan pidemmällä aikavälillä kestävälle tasolle. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD suosittaa uu-distusten toteuttamista erityisesti työmarkkinoilla, missä haasteena on alhainen koulutustaso ja uusi-en työpaikkojen syntyminen epävirallisen talouden piiriin. Työpaikkojen luominen nykyistä enemmän normaaleille säännellyille työmarkkinoille edellyttäisi OECD:n mukaan nykyistä joustavampia työsopimuk-sia ja minimipalkasta sopimista hajautetusti. Naisten aktiivista osallistumista työmarkkinoille tulisi myös lisätä kehittämällä lasten päivähoitoa ja vanhusten-hoitopalveluja sekä vaikuttamalla asenneilmapiiriin. Työvoiman osaamis- ja koulutustason nostamiseksi OECD suosittaa lisäksi koulutussektorin uudistusten jatkamista ja opetukseen suunnattavien resurssien lisäämistä.

Tuottavuuden kasvun kannalta on tärkeää nostaa myös teollisuuden jalostusastetta ja lisätä korkean teknologian tuotantoon sekä tutkimus- ja kehitys-toimintaan suunnattavia resursseja. Turkin tiede-, teollisuus- ja teknologiaministeriön laatimassa teol-lisuusstrategiassa vuosille 2011–2014 keskeisenä ta-voitteena on teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen lisäämällä korkean teknologian tuotantoa. Tässä suh-teessa Turkissa on jo tapahtunut myönteistä kehitystä, ja esimerkiksi korkean teknologian yritysten investoin-nit tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat lisääntyneet.

22

Turkki


Myös suomalaiset toimijat ovat olleet mukana useissa EU-rahoitteisissa hankkeissa Turkissa.

EU:n ohella Turkki saa taloudellista tukea Euroopan in-vestointipankilta (EIB) ja Maailmanpankilta. Jo 1960-lu-vulta lähtien Turkissa toiminut EIB on kohdentanut lai-noitustaan erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, energia- ja ympäristösektorille sekä infrastruktuuri-hankkeisiin. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspank-ki (EBRD) on myös hyväksynyt Turkin operaatiomaaksi ja se on kohdentanut rahoitustaan pk-yritysten tuke-miseen, maatalouteen, yksityistämiseen, kunnallisten palveluiden infrastruktuurin parantamiseen ja ener-giatehokkuuden sekä uusiutuvien energiamuotojen ke-hittämiseen. Turkki on lisäksi maailman kauppajärjestö WTO:n ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n jäsen. OECD:n kehitysapukomitea määrittelee Turkin edelleen kehitysmaaksi, ja tämän vuoksi Turkki on kelvollinen kohde myös yrityksille myönnettävälle Finnpartnership-liikekumppanuustuelle.

Tärkeänä osa-alueena Turkin toteuttamassa uudistus-politiikassa on 1980-luvulla alkanut valtion omista-mien yritysten ja valtion omaisuuden yksityistäminen. Yksityistämistä säätelevä laki astui voimaan 1994 ja sen perusteella yksityistämisen yleisenä tavoitteena on lisätä taloudellista tuottavuutta ja vähentää julkisen sektorin menoja. Pääministerin kanslian alaisuudessa toimiva yksityistämisviranomainen vastaa Turkissa yksityistämisprosessin toimeenpanosta poliittisella ta-solla tehtyjen strategisten linjausten mukaisesti.

Yksityistettävien tai jo yksityistettyjen yritysten joukossa on esimerkiksi pankkeja, maatalous-, kaivos-, sähkö- ja kaasualan yrityksiä sekä tuotantolaitoksia. Liikenne- ja viestintäsektorilla yksityistämisen kohteeksi on päätet-ty ottaa muun muassa moottoriteitä, siltoja, televies-tintäalan yritys Türk Telekom ja kansallinen lentoyhtiö Turkish Airlines (Türk Hava Yollari). OECD kannustaa Turkkia lisäämään edelleen kilpailua erityisesti energia-, telekommunikaatio- ja maataloussektoreilla. Sähkö- ja maakaasusektorin pitkään suunniteltu liberalisointi li-säisi kilpailua sähkön tuotannossa, tukkukaupassa ja myynnissä. OECD:n mukaan kilpailun lisääminen myös tehostaisi vesi- ja tuulivoiman sekä ydinvoiman hyö-dyntämistä Turkissa. Tällä hetkellä valtio-omisteiset yhtiöt hallitsevat yhä suurta osaa Turkin sähkömark-kinoista. Rakenteellisten uudistusten toteuttaminen ja erityisesti suurten sähköntuotantoyksiköiden ja jakelu-verkkoyhtiöiden yksityistäminen on arvioiden mukaan hidastunut maailmantalouden kriisin seurauksena.

Viime vuosien nopean talouskasvun ansiosta Turkin merkitys kansainvälisen talouden toimijana on vahvis-tunut ja Turkki kuuluu maailman suurimpien talouksi-en G-20-ryhmään. Myönteistä taloudellista kehitystä on tukenut käynnissä oleva EU-jäsenyysprosessi. Tur-kin ja Euroopan talousyhteisön (ETY) välinen assosiaa-tiosopimus, niin kutsuttu Ankaran sopimus, allekirjoi-tettiin vuonna 1963 ja se astui voimaan vuonna 1964. Sopimuksen tavoitteena oli Turkin ja Euroopan ta-lousyhteisön suhteiden kehittäminen ja Turkin talou-dellinen avustaminen. Turkin EU-jäsenyysneuvottelut aloitettiin vuonna 2005, mutta ne ovat viime vuosina edenneet hitaasti.

Turkin ja EU:n välinen tulliliitto on helpottanut EU-maiden ja Turkin välistä kauppavaihtoa sekä Turkin in-tegroitumista eurooppalaisiin talousrakenteisiin. Tulli-liitto on ollut voimassa vuodesta 1996 ja sitä hallinnoi osapuolten välinen yhteiskomitea. Tulliliitossa EU:n ja Turkin välinen tavarakauppa on sisämarkkinakaup-paa, jossa teollisuustuotteet liikkuvat vapaasti tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tulliliitto ei koske maa-taloustuotteita, palveluja ja julkishankintoja. Vaikka tulliliitto on auttanut Turkin ja EU:n välisten kaup-pasuhteiden kehittymistä, on sen toimeenpanossa on ongelmia. Turkki pyrkii suojelemaan omia markkinoi-taan soveltamalla tulliliiton säännöksiä vain osittain. Lisäksi Turkin kansallisen lainsäädännön toimeenpa-nossa on edelleen puutteita. Turkin esiin tuomia on-gelmia ovat puolestaan liikemiesten viisumikäytännöt, maantiekuljetuksille asetetut kiintiöt ja EU:n kolman-sien maiden kanssa solmimat vapaakauppasopimuk-set. Tässä suhteessa ajankohtainen kysymys koskee EU:n ja Yhdsvaltojen välisten vapaakauppasopimus-neuvottelujen aloittamista, sillä mahdollinen uusi va-paakauppasopimus vaikuttaisi tulliliiton seurauksena myös Turkin kauppapoliittisiin intresseihin. Tulliliiton perusteella Turkki on velvoitettu yhdenmukaistamaan kauppapolitiikkansa EU:n yhteisen kauppapolitiikan kanssa ja muun muassa neuvottelemaan tullien alen-nuksista niiden maiden kanssa, joilla on EU:n kanssa vapaakauppasopimus tai jotka neuvottelevat sellai-sesta.

Euroopan unioni tukee Turkin EU-jäsenyysvalmiuksien kehittämistä suuntaamalla huomattavia taloudellisia voimavaroja IPA-ohjelman (Instrument for Pre-Acces-sion Assistance) kautta Turkissa toteutettaviin hank-keisiin. Osa tuesta käytetään hallintojen välisiin Twin-ning-hankkeisiin, joilla pyritään viranomaisyhteistyön avulla kehittämään kohdemaan hallintorakenteita.

23

Turkki

Parantaakseen taloudellista kilpailykyä ja vähentääk-seen tuonnista johtuvaa kauppataseen alijäämää Tur-kin hallitus ilmoitti vuonna 2012 uudesta, aiempaa laajemmasta kannustinpaketista. Tarkoituksena on tehostaa vuonna 2009 aloitettuja toimenpiteitä ko-timaisen tuotantokapasiteetin lisäämiseksi erityisesti niillä sektoreilla, joilla tuontiriippuvuus on tällä het-kellä suurta. Kannustimilla pyritään myös tasaamaan alueellisia eroja houkuttelemalla nykyistä enemmän investointeja Turkin vähiten kehittyneille alueille. Tavoitteena on lisäksi tukea suuren jalostusarvon omaavien korkean teknologian tuotteiden kotimaista tuotantoa. Kannustimina ovat esimerkiksi verohelpo-tukset (kuten arvonlisä- ja yritysvero), tuki työnan-tajien sosiaaliturvamaksuihin ja korkosubventio sekä kone- ja laitehankintojen vapauttaminen tullimak-suista. Osa kannustimista on tarkoitettu kaikille tietyn minimimäärän ylittäville investoinneille, kun taas osa suunnataan vain tietyille kehitysalueille tehtäviin in-vestointeihin, mittakaavaltaan suuriin investointeihin tai sellaisiin panostuksiin, joita tehdään strategisesti tärkeille sektoreille.

Liiketoimintailmapiirin parantamiseksi Turkki on myös uudistanut kansallisen kauppalakinsa. Uudistetuksen tavoitteena on virtaviivaistaa yritysten perustamisme-nettelyä, lisätä kirjanpidon läpinäkyvyyttä, vahvistaa osakkeenomistajien asemaa, suojata yrityksiin sijoitet-tuja pääomia ja estää aiempaa tehokkaammin varojen väärinkäyttöä. Yrityksiltä on tarkoitus edellyttää jat-kossa myös verkkosivujen ylläpitoa ja yritystä koskevi-en perustietojen jakamista sivujen välityksellä. Turkissa toimiville ulkomaisille yhtiöille uusi laki tuo myös mu-kanaan aiempaa laajemman tiedotusvelvoitteen.

Hidastuneen talouskasvun ja kauppataseen alijäämän seurauksena Turkissa on paineita suojata kotimaista tuotantoa. Turkin hallituksen tavoitteena on julkisissa

hankinnoissa vahvistaa paikallisen tuotannon asemaa ja korvata tuontia. Kotimaisten yritysten asemaa julkis-hankinnoissa on pyritty parantamaan muun muassa an-tamalla niille etuja kansainvälisissä tarjouskilpailuissa.

Turkin markkinoilla toimivien suomalaisten ja mui-den ulkomaisten yritysten kokemat ongelmat ovat liittyneet esimerkiksi tullin ja muiden viranomaisten toimintaan, ulkomaisten työntekijöiden työlupien saantiin, tavaratuonnin vaatimusten mukaisuuden todentamiseen, tullien asettamiseen EU:ssa vapaaseen liikkeeseen lasketuille kolmansista maista peräisin ole-ville tuotteille ja investointien kotimaisuusastevaati-muksiin. Teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaan liittyy myös merkittäviä haasteita. Huomattava osa Euroo-pan unionin alueelta löytyvistä tuoteväärennöksistä on peräisin Turkista, jossa teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen on edelleen puutteellista. Oikeusproses-sien ennakoimattomuus ja pitkäkestoisuus vaikeutta-vat lisäksi mahdollisuuksia puuttua tehokkaasti imma-teriaalioikeuksien loukkauksiin.

Kansainvälisten lääkeyhtiöiden toimintaa Turkin markkinoilla ovat vaikeuttaneet vaatimukset hyvistä tuotantotavoista (Good Manufacturing Practices) sekä niihin liittyvät Turkin viranomaisten tekemät tarkas-tuskäynnit tuotantolaitoksille. Vaatimusten taustal-la on pyrkimys suojata kotimaista lääketuotantoa ja niiden seurauksena tiettyjen lääkkeiden maahantuonti Turkkiin on vaikeutunut. Menettelyt ovat Euroopan komission näkemyksen mukaan useassa tapauksessa tulliliiton säännösten vastaisia ja niissä on havaitta-vissa selviä protektionistisia piirteitä. Tulliliiton toi-meenpanoon liittyviä ongelmia käsitellään osapuol-ten välisessä yhteiskomiteassa, ja sekä komissio että yksittäiset jäsenvaltiot ottavat tapauksia esille Turkin viranomaisten kanssa käytävissä keskusteluissa.

Yleisarvio

Turkin markkinoilla on nykyisestä suhdannetilanteesta huolimatta yhä runsaasti kasvupotentiaalia lähitu-levaisuudessa. Turkin alueellinen painoarvo tarjoaa myös mahdollisuuksia kauppa- ja taloussuhteiden ke-hittämiselle Lähi-idän, Persianlahden ja Etelä-Kaukasi-an maiden kanssa. Suomalaisyritysten osaamiselle olisi potentiaalista kysyntää esimerkiksi ICT-alalla, tervey-denhoidossa ja energiasektorilla. Turkin etuna on mo-niin Euroopan maihin verrattuna keski-iältään nuori väestö ja myös maan taloudellinen kilpailukyky on viime vuosina jonkin verran parantunut. Rakenteellis-ten uudistusten jatkaminen erityisesti työmarkkinoilla

on kuitenkin edelleen perusteltua, ja tuottavuuden kasvun kannalta olisi tärkeää myös nostaa Turkin teollisuuden jalostusastetta ja lisätä korkean teknolo-gian tuotantoon sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan suunnattavia resursseja.

Heikentyneen kotimaisen kulutuskysynnän ja inves-tointien vuoksi viennillä arvioidaan olevan jatkossa ai-empaa suurempi merkitys Turkin talouskasvulle. Turkin ulkomaankauppa on kuitenkin edelleen alijäämäistä useimpien tärkeiden kauppakumppanien kanssa, vaik-ka Turkin hallitus on pyrkinyt aktiivisesti monipuolis-

24

Turkki

tamaan vientimarkkinoita tiivistämällä kauppasuh-teitaan erityisesti Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen sekä Keski-Aasian maiden kanssa.

EU-jäsenyys on Turkin hallitukselle strategisesti tärkeä tavoite, ja EU-jäsenyysprosessin osana Turkissa on to-teutettu monia uudistuksia, joiden tarkoituksena on ollut muun muassa investointi-ilmapiirin ja yritysten liiketoimintaympäristön kehittäminen. Viime vuosina

jäsenyysneuvottelut ovat kuitenkin edenneet hitaasti. EU:n ja Turkin välisen tulliliiton toimeenpanossa on ollut lisäksi ongelmia, ja paineet sen uudistamiseksi kasvavat. Tulliliiton seurauksena myös kysymys EU:n ja Yhdsvaltojen välisten vapaakauppasopimusneuvotte-lujen käynnistämisestä on Turkin kannalta tärkeä, ja tämä saattaa jatkossa heijastua EU:n ja Turkin välisiin kaupallis-taloudellisiin suhteisiin.

25

Ukraina

UKRAINA

* Jussi Soini

Ukrainan talouskehitys kääntyi vuoden 2012 jälkipuoliskolla laskuun. Syynä on heikentynyt vientikysyntä Ukrainan tärkeimmille vientituotteille. Samaan aikaan Ukraina ei ole onnistunut kohentamaan liiketoi-mintaympäristönsä toimivuutta. Ukrainan talouden viimeisin kasvukausi jäikin valitettavan lyhyeksi, eikä Ukraina ole onnistunut saavuttamaan 2008-2009 talouskriisiä edeltänyttä tilannetta. EU:n kanssa mah-dollisesti marraskuussa allekirjoitettava assosiaatiosopimus, voisi olla yksi mahdollisuus joka helpottaisi kaupankäyntiä ja piristäisi liiketoimintailmapiiriä.


* Jussi Soini työskentelee lähetystöneuvoksena ja Team Finland –koordinaattorina Suomen Kiovan suurlähetystössä.

Ukrainan talouden nousukausi jäi valitettavan lyhyeksi

Ukraina koki erittäin rajun taantuman talouden supis-tuessa vuonna 2009 yhteensä 15 prosentilla. Ukrainan talous on varsin riippuvainen vientituotteidensa, eri-tyisesti teräksen hintakehityksestä maailmanmarkki-noilla. Vientikysynnän sekä kotimaisen kysynnän hii-puminen olivatkin suurimpia tekijöitä talouden rajuun supistumiseen. Kriisin jälkeisiä vuosia on leimannut talouden hidas palautuminen. Vuonna 2010 Ukrainan talous kasvoi 4,1 prosenttia ja vuonna 2011 5,2 pro-senttia. Vuonna 2012 tämä myönteinen kehityskulku kuitenkin katkesi sillä, koko talouden kasvu jäi vain 0,2 prosenttiin. Tätäkin kasvua selittävät osaltaan vuoden 2012 Euro2012 –jalkapallokisoja varten tehdyt inves-toinnit sekä runsaat valtiontalouden menot ennen lo-kakuun 2012 parlamenttivaaleja. Ukrainan teollisuus-tuotanto nousi 2012 vain kaksi prosenttia ja vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä se putosi 1,3 pro-senttia. Maailmanpankki ennustaa Ukrainan talouden kasvavan vuonna 2013 vain prosentin. Vuodelle 2014 kasvuennuste on 3-4 prosenttia. Ukrainalaisen keskipalkka on arviolta noin 240 euroa kuukaudessa. Vauraus on keskittynyt Kiovaan ja Itä-Ukrainaan ja sielläkin hyvin harvoille perheille. IVY-alueen rikkain henkilö on Rinat Ahmetov, joka on ke-rännyt itselleen eri arvioiden mukaan 15-19 miljardin dollarin omaisuuden pääasiassa kaivosteollisuudesta. Virallinen työttömyysaste vuonna 2012 oli 7,4 pro-senttia.

Ukrainan viennin kokonaisarvo vuonna 2012 oli 69,8 miljardia dollaria, ja päävientituotteita olivat metal-lit, polttoaineet, kemikaalit, koneet ja elintarvikkeet. Tuonnin arvo samana ajankohtana oli 90,2 miljardia

dollaria ja päätuontituotteita olivat energia, koneet ja laitteet sekä kemikaalit. Päävientimaita ovat Venäjä, Turkki ja Italia ja päätuontimaita Venäjä, Saksa ja Kiina.

Investointi- ja liiketoimintailmapiiri on säilynyt heikkona

Ulkomaisten investointien kokonaismäärä oli vuonna 2011 47 miljardia, dollaria joka on pieni määrä Ukrai-nan tarjoamiin mahdollisuuksiin verrattuna. Tärkeim-mät investoijat ovat Kypros, jonka kautta tulee suu-reksi osaksi ukrainalaista ja venäläistä pääomaa, Saksa, Alankomaat, Venäjä ja Itävalta. Syyt ulkomaisten in-vestointien vähäisyyteen ovat viime vuosina pysyneet pitkälti samoina. Nämä ovat pääasiassa korruptio, ras-kas byrokratia sekä toimintaympäristön ennakoimat-tomuus. Myös yleinen infrastruktuurin taso on heikko. Lainsäädäntö ei aina ole kansainvälisen liiketoimin-nan vaatimalla tasolla ja usein ongelmana on myös sen toimeenpano. Kansainvälisissä investointi-ilma-piirivertailuissa Ukraina sijoittuu heikosti, esimerkiksi Maailmanpankin Ease of Doing Business –vertailussa Ukraina oli sijalla 152 tutkitusta 183 maasta. Ukrai-nan verotusjärjestelmä oli sijalla 181 tutkitusta 183 maasta. Transparency Internationalin CPI-indeksissä vuonna 2012 Ukraina oli 144. tutkituista 174 maas-ta. Heritage Foundationin vuoden 2013 taloudellisen vapauden indeksissä Ukraina sijoittui indeksin viides-tä kategoriasta alimpaan kategoriaan sijalle 161/177. Kyseinen indeksi mittaa muun muassa oikeusvaltion toimivuutta, valtion roolia talouselämässä, liiketoi-minnan, työn sekä rahan liikkeiden ja markkinoiden vapautta.

Maailman talousfoorumin kilpailukykyindeksissä Uk-raina kuitenkin nousi 82. sijalta sijalle 73. Ukrainalla olisikin merkittävää potentiaalia ulkomaisille inves-

26

Ukraina

toinneille muun muassa maantieteellisen sijaintinsa, halvan ja suhteellisen hyvin koulutetun työvoimansa ja suuren väestönsä puolesta. Laajamittaiset ulkomai-set investoinnit edellyttäisivät kuitenkin merkittäviä uudistuksia.

Tullausmenettelyiden osalta yritykset ovat kohdan-neet ongelmia erityisesti tullausarvon määrittämisen sekä tullinimikkeiden muutosten kanssa. Ukrainan tulli saattaa pyytää tuotteita uudelleentarkasteluun, vaihtaa niiden tullinimikkeitä tai kieltää niiden jake-lun. Ukrainan tulli on muun muassa määritellyt hyvin usein tuontitavaroiden tullausarvon indikatiivisten hintalistojen perusteella, eikä hyväksy tullauksen pe-rusteeksi maahantuojien ilmoittamia todellisia hintoja. Yrityksiä on pyydetty toimittamaan tullauksen osalta ei-relevantteja asiakirjoja, ajoittain johtaen siihen, että tavaroita seisotetaan rajalla useita viikkoja. Tullaus-ongelmien selvittämisen ajaksi tavarat laitetaan usein varastoon, josta peritään huomattavia säilytysmaksu-ja. Tullausmenettelyihin liittyvät ongelmat ovat olleet viime vuosien aikana esillä eri yhteyksissä (kahdenväli-sesti, WTO:n puitteessa). Toistaiseksi merkittävää paran-nusta ei kuitenkaan ole vielä ollut näkyvissä.

Ulkomaille menevään tuotantoon Ukrainassa inves-toinneille yrityksille arvonlisäveropalautusten takaisin saaminen on ollut ajoittain merkittävä ongelma. Uk-rainassa on luotu automaattisten arvonlisäveropalau-tusten järjestelmä, mutta sen piiriin eivät ole päässeet läheskään kaikki yritykset.

Verotuksen taso ei Ukrainassa ole yritystoiminnalle sinänsä merkittävä ongelma. Sen sijaan verojärjes-telmän toimivuus on. Uusi hallitus on pyrkinyt puut-tumaan tilanteeseen perustamalla alkuvuonna 2013 uuden veroja tulliministeriön, jonka alaisuudessa vastaisuudessa tullaan käsittelemään kaikki valtion tulopuolta käsittelevät kysymykset.

Yksityisen omaisuuden suoja Ukrainassa on huono. Julkisuudessa esiintyy aina silloin tällöin uutisia yritys-kaappauksista, joissa ilmeisesti viranomaisyhteyksiä ja korruptiota hyväksikäyttäen yritetään saada haltuun toisinaan kotimaisia ja joskus myös ulkomaisia yrityksiä. Tilanteen muuttamiseksi myös oikeuslaitoksen itsenäi-syyden ja yleisen toimivuuden kohentaminen olisi tar-peen. Yhdysvaltain viranomaiset nimesivät alkuvuonna 2013 Ukrainan maailman huonoimmin tekijänoikeuksia suojelevaksi maaksi. Erityisongelmiksi katsotaan inter-netpiratismi ja laittomien tiedostojen käyttö.

Energiakysymyksillä on suuri merkitys Ukrainan talouden kehitykselle

Ukrainan talous ja sen infrastruktuuri on vanhanai-kaista ja energiaintensiivistä. Maa käyttää merkittä-västi venäläistä maakaasua, noin 40 prosenttia vuo-tuisesta energiantarpeestaan. Maakaasun hintaa voi-daan pitää ukrainalaisittain korkeana. Valtio kuitenkin tukee sen käyttöä kansalaisilleen siinä määrin, että vuositasolla kuutisen prosenttia bruttokansantuot-teesta kuluu energiatukiin. Tätä kustannuserää Ukrai-nan valtio ei ole viime vuosina pyrkinyt vähentämään esimerkiksi energiansäästöohjelmilla. Ukraina maksaa maakaasusta Venäjälle myös enemmän kuin Ukrainan länsinaapurit esimerkiksi Saksa ja Unkari. Siksi Ukrai-na on alkanut ostaa venäläistä kaasua länsinaapurei-densa kautta ja ostanut kaasua Venäjältä vähemmän kuin sopimukset olisivat edellyttäneet. Tämä on taas osaltaan johtanut Venäjän ja Ukrainan välien kiristy-miseen. Ukraina toivoisi Venäjän myyvän sille maa-kaasuaan nykyistä halvemmalla hinnalla ja aihe lienee ainakin jollain tasolla aina esillä maiden johdon tava-tessa toisiaan.

Ukraina on perinteisesti ollut tärkeä venäläisen kaasun kauttakulkumaa EU-maiden markkinoille. Tätä ase-maa ovat kuitenkin heikentäneet Gazpromin aseman vahvistuminen sen saatua Valko-Venäjän kaasunja-keluyhtiön hallintaansa sekä joko jo valmistuneiden tai suunnitteilla olevien kaasuputkihankkeiden myötä (Nordstream-kaasuputki, Blue Stream, South Stream). Ukrtransgazin, Ukrainan kaasunjakeluverkoston mu-kaan Ukraina tulee menettämään vuosittain 720 miljoonaa dollaria kaasun kauttakulkumaksuja pelkäs-tään Nordstream-kaasuputken käyttöönoton myötä. Myös venäläisen raakaöljyn kauttakuljetukset Ukrai-nan kautta ovat vähentyneet.

Toivoa Ukrainan energiaongelmiin tuovat maan laajat liuskekaasuesiintymät. Nämä ovat eräiden arvioiden mukaan maailman kolmanneksi suurimmat Ranskan ja Norjan jälkeen. Liuskekaasuvarojen hyödyntämiseksi Ukraina kuitenkin tarvitsee länsimaisten yritysten tie-totaitoa. Shellin kanssa allekirjoitettiinkin tammikuus-sa 2013 tuotannonjakosopimus länsiukrainalaisen liuskekaasualueen hyödyntämisestä. Myös Chevronin kanssa valmistellaan tuotannonjakosopimusta itäuk-rainalaisesta alueesta. Optimististen arvioiden mukaan Ukraina voisi liuskekaasun avulla päästä kokonaan eroon riippuvuudestaan venäläiseen maakaasuun.

27

Ukraina

Ukraina ja IMF käyvät neuvotteluja yhteis-työsuhteensa uudistamisesta

Vuosien 2008-2009 talouskriisin aikana Ukraina kään-tyi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n puoleen neuvotellakseen talouden romahtamista estävän tuki-lainan ehdoista. IMF ja Ukraina sopivat 16,4 miljardin dollarin tukipaketista, joka maksettaisiin useassa eräs-sä sitä mukaa kuin Ukraina toteuttaisi lainan ehtona olevat toimenpiteet. Lainaohjelma kuitenkin jäädytet-tiin maaliskuussa 2011 kun Ukraina ei suostunut to-teuttamaan lakiuudistusta, joka olisi nostanut naisten eläkeikää 55 vuodesta 60:een ja miesten 60 vuodesta 62:een.

IMF ja Ukraina aloittivat neuvottelut yhteistyösuh-teensa uudistamisesta helmikuussa 2013. Tämän taus-talla on muun muassa se, että Ukrainan velkoja Kan-sainväliselle Valuuttarahastolle erääntyy vuonna 2013 yli kuuden miljardin dollarin edestä. IMF voisi uuden yhteistyösopimuksen solmimisen jälkeen myöntää Ukrainalle edullista lainaa. IMF:n ja Ukrainan neuvot-telutulos on myös ensimmäinen ehto EU:n Ukrainal-le lupaaman 610 miljoonan euron makrotaloustuen myöntämiselle maksutaseongelmien helpottamiseksi.

IMF:n ehdot uudelle yhteistyösopimukselle ovat muun muassa budjetin tulopuolen lisääminen, venäläisen kaasun hintatukien vähentäminen, grivnan arvon vapaampi määräytyminen sekä pankkisektorin uudis-taminen terveemmälle pohjalle. Ukrainan hallitus ei kuitenkaan toistaiseksi ole ollut halukas myöntymään IMF:n vaatimiin markkinauudistuksiin. Neuvotteluista IMF:n kanssa on kuitenkin Ukrainalle konkreettista hyötyä, sillä ne auttanevat jo itsessään Ukrainaa saa-maan markkinalainoja halvempaan hintaan. Toistai-seksi edullista lainarahaa onkin Ukrainalle riittänyt, mikä on osittain vaikuttanut siihen, että hallitus on lykännyt talousuudistuksiin ryhtymistä. Tilanne laina-markkinoilla voi kuitenkin muuttua hyvin nopeasti.

Ukrainan maataloudessa ja informaatioteknolo-giasektoreilla potentiaalia

Maatalouden osuus Ukrainan bruttokansantuotteesta on yli 8 prosenttia. Maatalousmaata on 69,3 pro-senttia pinta-alasta eli noin 41,8 miljoonaa hehtaaria, josta viljeltyä 33 miljoonaa hehtaaria. Tästä noin 70 prosenttia on erittäin hedelmällistä korkean humus-pitoisuuden vuoksi, eli niin sanotun mustan mullan aluetta. Vuonna 2011 maataloustuotanto kasvoi pe-räti 17,5 prosenttia edellisvuoden verrattain alhaiselta tasolta.

Tällä hetkellä on yhä voimassa maatalousmaan myynti-kielto (moratorio). Ulkomaiset maatalousyrittäjät jou tu-vat Ukrainassa edelleen toimimaan vuokratulla maalla. Mielenkiinto maatalousinvestointeihin on silti kasvussa, sillä globaaleilla elintarvikemarkkinoilla Ukrainalla on paljon annettavaa. Ukraina on yksi niistä maatalous-alueista, joiden avulla maailman ruokapulaan voitaisiin vastata. Maataloustuotteiden kauppaa ovat yhä rajoit-taneet ajoittaiset vientirajoitukset, joiden avulla valtio on pyrkinyt pitämään leivän kaltaisten perushyödykkei-den hinnan alhaisena.

Myös tietoteknologiapalveluiden ulkoistamisessa Uk-rainalla on paljon annettavaa. Tämä johtuu osittain siitä, että Ukrainassa on suhteellisen hyvä teknisen koulutuksen taso ja toisaalta tietoverkkojen kautta myytävät palvelut liikkuvat hyvin vapaasti, oli liiketoi-mintailmapiiri maassa sitten huonompi tai parempi. Esimerkiksi tullin toiminnasta tai byrokratiasta tieto-tekniikkayritykset eivät liiemmin kärsi. Suomalaisyri-tyksille tietotekniikkapalveluiden ulkoistaminen Uk-rainaan saattaisi olla hyvä vaihtoehto myös siksi, että maamme sijaitsevat samalla aikavyöhykkeellä. Esimer-kiksi israelilaisyritykset jo hyödyntävät ukrainalaisoh-jelmoijien palveluita merkittävästi.

Suomen ja Ukrainan välinen kauppa

Suomen vienti Ukrainaan kasvoi vuonna 2012 noin neljä prosenttia. Viennin kokonaisarvo vuonna 2012 oli Suomen tullin tilastojen mukaan 408 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti Ukrainan vienti Suomeen väheni vii-denneksellä yhteensä 72 miljoonaan euroon. Ukrainan osuus Suomen viennistä on noin 0,7 prosenttia ja Uk-rainan Suomen tuonnista puolestaan 0,1 prosenttia. Suomen viennin kehitystä on pidettävä varsin hyvänä tilanteessa, jossa Ukrainan liiketoimintaympäristö ei ole kohentunut ja maan talouskehitys on heikenty-nyt. Suomalaisten yritysten vienti on kuitenkin vielä tilastoja suurempaa, sillä kaikki toimitukset eivät tule Suomessa sijaitsevilta tehtailta, vaan muissa maissa sijaitsevien jakelukeskusten kautta.

Tärkeimpiä Suomen vientituotteita Ukrainaan ovat paperi ja pahvi (33 prosenttia), kivennäisöljyt ja kiven-näisöljytuotteet (13 prosenttia), lääkkeet (7 prosent-tia), muovit (6 prosenttia), rauta ja teräs (5 prosenttia). Ukraina oli Suomen 26. tärkein vientimaa. Ukraina toi Suomeen lähinnä rautaa ja terästä (37 prosenttia), kemian tuotteita (16 prosenttia), paperia ja pahvia (9 prosenttia), puhelin- radio-, tv- ynnä muita sellaisia laitteita ja vaatteita (kumpaakin 6 prosenttia). Ukraina oli Suomen 64. tärkein tuontimaa.

28

Ukraina



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Investoinnit

Ukrainassa toimii tällä hetkellä arviolta kahdeksan-kymmentä suomalaisyritystä. Suomalaissijoitusten kokonaismäärä on noin 100 miljoonaa euroa. Mer-kittävimmät investoinnit ovat Konecranesin tehtaat Zaporizhiassa ja Odessassa, Sanitecin keramiikkateh-das Slavutassa, Ruukin Rannila-kattoprofiilitehdas ja teräksen pintakäsittelylaitos Kiovan alueella, Tikkuri-lan Kolorit -maalitehdas ja Hartwallin perheen sijoi-tukset viininviljelyyn Sevastopolin kaupungin alueella. Hartwallin perhe omistaa myös Lvivin kaupungissa sijaitsevat Leopolis -hotellin ja Opera Passage –kaup-pakeskuksen. Tanskassa rekisteröity mutta pääosin suomalaisomistuksessa oleva Trigon Agri on investoi-nut maataloussektorille. Macring Oy osti vuonna 2010 Ukrainasta koneita ja laitteita valmistavan konepaja ZAO Finprofilen. Nokialla ja Nokian Renkailla on varsin laaja jälleenmyyntiverkosto.

Joitain suomalaisyrityksiä on viime aikoina vetäytynyt Ukrainan markkinoilta kuten Stockmann, joka sulki loppuvuonna 2012 vuonna 2008 avaamansa Seppälä-myymälän Kiovassa. Finnair puolestaan lopetti liiken-nöinnin Kiovaan maaliskuussa 2012. Toisaalta uusiakin yrittäjiä markkinoille on tullut kuten Containerships ja Hesburger. Kiinnostusta investointeihin ylläpitävät osaltaan maan toukokuussa 2008 toteutunut Maail-man kauppajärjestön WTO-jäsenyys, halpa palkkataso sekä maan 45 miljoonan asukkaan kotimarkkinat.

Suomalaisyritysten varovaisuuteen investoida Ukrai-naan ovat vaikuttaneet mittava korruptio ja byrokra-tia, heikko investointi-ilmapiiri sekä lainsäädäntöön ja sen toimeenpanoon liittyvät epäselvyydet. Yksittäisistä ongelmista suuri osa liittyy arvonlisäveropalautuksiin, tullitariffeihin ja -arvon määrittelyyn, tavaraluokitte-luun ja teknisiin määräyksiin. Liiketoimintaympäristö Ukrainassa on suomalaisyritysten näkökulmasta myös edelleen heikentynyt syksyllä 2012 toteutetun kaupa-nestekyselyn mukaan.

29

Ukraina


Talouteen vaikuttava sisäpolitiikka, yhteiskun-nallinen kehitys

Ukrainan demokratia ei ole vielä vakiintunut. Poliit-tiset puolueet ovat yleensä ryhmittyneet johtajansa henkilöhahmon ympärille tai ovat suuntautuneita esimerkiksi tietyn alueellisen identiteetin omaavien äänestäjien palvelemiseen. Puolueilla ei yleisesti otta-en ole talouspoliittisia ohjelmia. Vaaleissa ne saattavat esittää populistisia tavoitteita kuten ”tuhannen euron palkka kaikille”, mutta eivät keinoja tavoitteeseen pää-semiseksi. Taloudellinen valta ja politiikka ovat myös perinteisesti hyvin vahvasti sekoittuneet toisiinsa. Li-säksi valtiolla on hyvin merkittävää valtaa taloudessa. Kaikki tämä vaikuttaa siihen, että lyhyellä aikavälillä kipeitä, mutta pitkällä aikavälillä hyödyllisiä tai välttä-mättömiä uudistuksia on vaikeaa tai usein jopa mah-dotonta tehdä Ukrainassa.

Poliitikkojen taustavoimat edustavat usein suuria yri-tysryhmiä tai joskus poliitikot saattavat itse olla mer-kittävässä asemassa taloudessa. Koska parlamentissa tehdään päätöksiä, jotka koskevat valtiontalouden lisäksi yksittäisiä yrityksiä, voivat poliitikot usein olla

asemassa, jossa saavat vaikutettua omaan tai lähipii-rinsä taloudelliseen menestykseen. Tämä on eräs tekijä sen taustalla, että Ukrainan talouselämässä erilaiset kilpailunrajoitusjärjestelmät, monopolit ja oligopolit ovat yleisiä. Valtiontilauksia voidaan myös jakaa pien-ten sisäpiirien kesken. Kilpailutilanne osaltaan heiken-tää talouskasvun edellytyksiä.

28. lokakuuta 2012 järjestetyissä parlamenttivaaleis-sa presidentti Viktor Janukovitshin hallitseva Aluei-den puolue säilytti asemansa suurimpana puolueena. Toisaalta vaalivoitto jäi odotettua pienemmäksi, mikä osaltaan on jo vaikeuttanut hallitsevien ryhmitty-mien asemaa ja tuonut epävakautta sisäpoliittiseen tilanteeseen. Tällä hetkellä vankilassa istuvan Julia Tymoshenkon Batkyvshyna säilytti asemansa toisek-si suurimpana puolueena. Merkittävimmät puolueet kommunisteja lukuun ottamatta ovat ilmoittaneet olevansa EU-myönteisiä.Presidentinvaalit pidetään Ukrainassa vuonna 2015, mikä tulee osaltaan vaikuttamaan hallituksen mah-dollisuuksiin toteuttaa pitkäkestoisia talousuudistuk-sia lähiaikoina.


Kansainvälinen yhteistyö, sopimusjärjestelyt, kauppakiistat

Ukrainan WTO-jäsenyys ei ole poistanut protektionis-mia kauppapolitiikasta. Syksyllä 2012 Ukraina hämmäs-tytti WTO-kumppaneitaan ilmoittamalla haluavansa uudelleen neuvotteltavaksi WTO-liittymissopimuksensa ehdot viiden vuoden jäsenyyden jälkeen. Tämä koskisi yhteensä 371 tariffilinjaa sekä arviolta kahden miljar-din euron edestä EU-kauppaa, arviolta puoliksi maa-taloustuotteita ja puoliksi teollisuustuotteita. Mikäli tämä tapahtuisi, kyseessä olisi WTO:n historian suurin liittymissopimuksen uudelleenneuvottelu. Mahdolliset tariffinostot Ukraina joutuisi WTO:n sääntöjen mukai-sesti korvaamaan vastaavalla liberalisaatiolla joillain muilla kaupan alueilla, eikä kyseinen kompensaatio olisi käytännössä mahdollinen. Toistaiseksi Ukraina ei kuitenkaan ole ilmoittanut tarkempia tietoja vaatimuk-sestaan. Ukrainan WTO-kumppanit ovat suhtautuneet Ukrainan ilmoitukseen erittäin kielteisesti.

Lisäksi Ukraina ilmoitti loppuvuodesta 2012 nostavan-sa sadan tuotteen tuontitulleja WTO-velvoitteidensa rajojen sisällä tammikuun 2013 alusta alkaen. Tarif-

finostoilla pyrittäneen sekä tukemaan kriisiytyvää valtiontaloutta että puolustamaan kotimarkkinateol-lisuutta.

Keväällä 2013 Ukraina otti käyttöön uudet, korotetut tullimaksut pienimoottorisille autoille seuraavien kol-men vuoden ajalle. Lisäksi koksin tuonti on käytännös-sä kielletty.

EU:n ja Ukrainan välinen DCFTA-sopimus piris-täisi taloudellista kanssakäymistä

EU ja Ukraina ovat neuvotelleet valmiiksi assosiaa-tiosopimuksen, joka sisältää laajan ja kattavan va-paakauppasopimuksen, DCFTA:n (Deep and Compre-hensive Free Trade Agreement). Assosiaatiosopimus on kunnianhimoisin sopimus, minkä EU on laatinut kolmannen maan kanssa (lukuun ottamatta laajen-tumisneuvotteluja). Sopimus tarjoaa parempia kaup-pamahdollisuuksia sekä lähentymistä EU:n säädöksiin ja laajempaa Ukrainan instituutioiden ja hallinnon modernisaatiota. Sopimuksella olisi merkittävä myön-teinen vaikutus myös Ukrainan talouskehitykseen niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä. Näin ollen

30

Ukraina

katsotaankin, että mikäli assosiaatiosopimus allekirjoi-tettaisiin, niin siitä saattaisi muodostua merkittävä pi-ristysruiske erityisesti Ukrainan ja EU-maiden väliselle taloudelliselle kanssakäymiselle.

EU:n ja Ukrainan välinen assosiaatiosopimus on tar-koitus allekirjoittaa Vilnassa marraskuussa 2013 järjes-tettävässä Itäisen kumppanuuden huippukokouksessa, mikäli Ukraina siihen mennessä on toteuttanut EU:n siltä vaatimat uudistukset kuten valikoivan oikeuden-käytön, vaalilainsäädännön sekä assosiaatioagendan edellyttämien reformien osalta.

Venäjän johtama tulliunioni kilpailevana talou-dellisena integraatiohankkeena

Venäjä on jo usean vuoden ajan toivonut Ukrainan liit-tyvän täysjäseneksi Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazaks-tanin muodostamaan Euraasian tulliliittoon. Ukraina on tästä kuitenkin kieltäytynyt ja toivonut liitännäis-jäsenyyttä, mikä taas ei ole käynyt Venäjälle. Venäjä on luvannut Ukrainan maksamaan kaasun hintaan mer-kittävää alennusta, mikäli se liittyisi tulliliiton täysjä-seneksi. Eräiden arvioiden mukaan Ukrainan ja EU:n välisen DCFTA-sopimuksen hyödyt olisivat kuitenkin merkittävästi tulliunionijäsenyyden etuja suuremmat. Myös suurin osa kansasta toivoisi mieluummin Ukrai-nan lähentymistä EU:n kuin tulliunionin suuntaan.

Yleisarvio

Ukraina on maa, jolla on merkittävää taloudellista po-tentiaalia. Ukrainan sijainti keskellä Eurooppaa, suh-teellisen hyvin koulutettu ja halpa työvoima, suuret mahdollisuudet maatalouden alalla sekä nyttemmin läntisten energiayhtiöiden kiinnostuksen kohteeksi tulleet liuskekaasuesiintymät ovat Ukrainan valtteja kilpailtaessa ulkomaisista investoinneista. Toistaiseksi kuitenkin ristiriitainen ja osin vanhentunut lainsää-däntö, mittava korruptio ja byrokratia toimivat te-hokkaina jarruina ulkomaisille investoinneille. Suoma-laisyrityksille Ukraina tarjoaa mahdollisuuksia, mikäli

nämä ovat valmiita toimimaan maassa pitkäaikaisesti ja varautuneita sen haasteisiin.

Merkittävää muutosta tilanteeseen voisi tuoda Euroo-pan unionin ja Ukrainan välille solmittava assosiaatio-sopimus. Sopimus vapauttaisi kauppaa ja lisäksi suurta merkitystä olisi sen Ukrainan liiketoimintailmapiiriä parantavalla vaikutuksella. Nähtäväksi jää onko Uk-raina kypsä ottamaan tämän askeleen yhteistyössään Euroopan unionin kanssa.

31

Yhdysval lat

YHDYSVALLAT

* Marja Kuosmanen ja Sannamaaria Vanamo

Yhdysvaltojen talous kasvaa, mutta ei edelleenkään pääse vahvalle kasvu-uralle. Maan energiasektorin kehitys, erityisesti liuskekaasun tuotanto on ollut ennakoitua nopeampaa. Kaasun alhainen hinta hou-kuttelee teollista tuotantoa takaisin Yhdysvaltoihin. Poliittisessa päätöksenteossa on nähtävissä lisäänty-nyttä yhteistyöhalukkuutta, mutta periaatteelliset erot näkemyksissä finanssipolitiikasta ovat ennallaan. Velkaongelman ratkaisua saattaa edesauttaa se, että vuosi 2013 ei ole vaalivuosi. Kauppapolitiikka on vahvemmin esillä presidentti Obaman toisella kaudella. Euroopan Unionin ja Yhdysvaltojen neuvottelut kauppa- ja investointikumppanuudesta on merkittävä hanke, jonka tavoitteena on talouden ja työllisyy-den vahvistaminen molemmin puolin Atlanttia.


*Ministerineuvos ja Team Finland –koordinaattori Marja Kuosmanen ja lähetystöneuvos Sannamaaria Vanamo työskentelevät Suomen Washingtonin suurlähetystössä.

Talouden indikaattorit myönteisiä mutta talouskasvu ei ole päässyt kunnolla vauhtiin Yhdysvaltojen talous jatkaa kasvu-uralla. Vuoden viimeisen neljänneksen vaatimaton kasvu (vuosita-solla 0,4 prosenttia) veti vuoden 2012 talouskasvua kokonaisuudessaan alaspäin, mutta bruttokansan-tuote kasvoi kuitenkin 2,2 prosenttia. Vuoden 2013 alussa talouden indikaattorit ovat olleet rohkaisevia. Kohentuneet asuntomarkkinat ja parantunut työl-lisyystilanne ovat parantaneet näkymiä. Myöskään yksityinen kulutus ei ainakaan vielä ole näyttänyt hii-pumisen merkkejä huolimatta verotuksen hienoisesta kiristymisestä ja maaliskuun alussa voimaan tulleesta automaattisesta leikkurista, joka leikkaa liittovaltion harkinnanvaraisia menoja. Myös yritysinvestointien vahvistuminen on nähty merkkinä parantuneista ta-lousodotuksista.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta talouden elpy-minen ei kuitenkaan vieläkään ole sellaisessa vauhdis-sa, johon sillä periaatteessa nähtäisiin olevan mah-dollisuuksia. Taustalla nähdään yhtäältä liittovaltion talouteen liittyvä epävarmuus, jossa poliittinen pää-töksenteko keskittyy lyhyen aikavälin päätöksiin eikä ole pystynyt sopimaan tavasta, jolla kasvavaan velka-ongelmaan puututaan pidemmällä aikavälillä. Lisäksi liittovaltion budjettivajetta on leikattu tavalla, jonka monet ekonomistit näkevät vaarantavan herkkää ta-louskasvua. Automaattisen leikkurin, joka alkoi purra maaliskuun alussa ja joka leikkaa vuonna 2013 har-kinnanvaraisia menoja 85 miljardilla dollarilla, on ar-vioitu verottavan talouskasvua noin puolella prosent-tiyksiköllä vuonna 2013. Toisena talouden potentiaalia

jarruttavana tekijänä nähdään ulkoisen kysynnän heikkous, joka johtuu Euroopan talouden vaikeuksista mutta yleisemminkin globaalista talouskehityksestä. Vuonna 2013 talouskasvun arvellaan jatkuvan suurin piirtein edellisvuoden tasolla eli olevan noin kahden prosentin luokkaa.

Työttömyys oli maaliskuussa 7,6 prosenttia ja se on pudonnut tasaisesti vaikkakin hitaasti. Vuoden 2012 kevään jälkeen työpaikkoja on syntynyt keskimäärin 169 000 kuukaudessa. Maaliskuussa 2013 työpaikkoja syntyi kuitenkin ainoastaan 88 000. Vaikka yhden kuu-kauden lukua ei tule ylitulkita, selvästi alle odotusten jäänyttä lukua on pidetty osoituksena talouteen edel-leen liittyvästä epävarmuudesta. Työttömyys jatkanee laskuaan myös vuonna 2013, mutta ei merkittävästi.

Talouden vauhdittamiseksi Yhdysvaltojen keskuspank-ki on pitänyt korkotason poikkeuksellisen alhaalla eli lähellä nollaa aina joulukuussa 2008 lähtien. Hintava-kauden ylläpitämisen lisäksi keskuspankin mandaat-tiin kuuluu työllisyyden maksimointi. Työttömyyden pysyessä epätavallisen korkealla tasolla keskuspankki on ottanut käyttöön myös muita keinoja talouskasvua edistääkseen. Joulukuussa 2012 keskuspankki yksi-selitteisesti sitoi alhaisen korkotason taloudelliseen kehitykseen. Alhaista korkotasoa jatketaan ainakin niin pitkään kuin työttömyys pysyy yli 6,5 prosentin, inflaation ei lähitulevaisuudessa arvioida ylittävän yli puolella prosenttiyksiköllä pitkän aikavälin tavoitetta kahdesta prosentista ja pitkä aikavälin inflaatio-odo-tukset ovat vakaat. Keskuspankki on pyrkinyt edistä-mään talouden elpymistä myös ostamalla huomatta-via määriä velkakirjoja (85 miljardilla dollarilla kuu-

32

Yhdysval lat



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


kaudessa). Keskuspankki on syyskuusta 2012 lähtien sitonut velkakirjojen oston työllisyyden merkittävään kohentumiseen. Keskuspankin mittava osto-ohjelma on ajoittain saanut kritiikkiä, mutta keskuspankki on katsonut, että toistaiseksi velkakirjojen ostoa on syytä jatkaa eikä inflaation kiihtymisestä ole merkkejä.

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen taloudellinen vaihto

Yhdysvaltojen kokonaiskauppatase pysyi edelleen alijäämäisenä vuonna 2012. Tavarakaupassa alijää-mä oli noin 736 miljardia dollaria, joka on käytän-nössä samansuuruinen kuin vuoden 2011 alijäämä. Kauppavaje, jossa on laskettu sekä tavarakauppa että palvelut, oli pienempi eli noin 540 miljardia dollaria. Maailmanpankin tilastojen mukaan Yhdysvaltojen kokonaisvienti muodosti 14 prosenttia bruttokansan-tuotteesta vuonna 2011. Vastaavasti kokonaistuonnin osuus bruttokansantuotteesta oli 18 prosenttia.

Suomen vienti (öljytuotteet, kemialliset aineet, koneet ja laitteet) Yhdysvaltoihin vuonna 2012 oli yhteensä noin 3,6 miljardia euroa, joka oli noin 6,3 prosenttia

Suomen kokonaisviennistä. Yhdysvallat oli Suomen neljänneksi suurin vientikohde Ruotsin, Venäjän ja Saksan jälkeen. Edellisvuoteen verrattuna vienti Yh-dysvaltoihin kasvoi noin 23 prosenttia. Vastaavas-ti tavaratuonti Yhdysvalloista oli arvoltaan noin 2 miljardia euroa, joka oli noin 3,3 prosenttia Suomen kokonaistuonnista. Tuonti Yhdysvalloista oli seitse-männeksi suurinta. Verrattuna vuoteen 2011 tuonti Yhdysvalloista laski noin 12 prosenttia. Suomen kaup-pavaihto Yhdysvaltojen kanssa oli selvästi ylijäämäi-nen (noin 1,6 miljardia euroa).

Suomen Pankin alustavien tietojen mukaan suorat in-vestoinnit Suomesta Yhdysvaltoihin vuonna 2012 oli 7,4 miljardia euroa. Vastaavasti suorat sijoitukset Yh-dysvalloista Suomeen vuonna 2012 oli Suomen Pankin mukaan noin 100 miljoonaa euroa. Suomalaisten start up –yritysten määrä on muutamassa vuodessa kasva-nut huimasti. Kun joitain vuosia sitten Piilaaksossa oli hieman yli kymmenen suomalaista start up –yritystä, nyt niiden määrä on jo yli neljäkymmentä. Start up –yrityksiä on erityisesti syntynyt ICT-sektorilla, mutta myös esimerkiksi luovilla aloilla kehitys on ollut lupaa-vaa.

33

Yhdysval lat




0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Puoluerajan ylittävä yhteistyö lisääntynyt

Vuoden 2012 marraskuun vaaleissa kumpikaan puolue ei saanut selvää voittoa. Presidentti Obama voitti pre-sidentinvaalit samalla, kun kongressissa republikaanit säilyttivät enemmistön edustajainhuoneessa ja de-mokraatit senaatissa. Molemmissa kamareissa demo-kraatit kuitenkin lisäsivät paikkoja, minkä on jossain määrin katsottu vahvistaneen presidentti Obaman asemaa. Mutta poliittista päätöksentekoa useamman vuoden hallinnut pattitilanne ei näin ollen kokonaan poistunut vuoden 2012 vaaleissa.

Vuoden 2013 alussa aloittaneessa kongressissa on kui-tenkin nähty puoluerajan ylittävää yhteistyötä enem-män kuin monet ehkä uskalsivat odottaa. Molempien puolueiden edustajien yhteisiä lakialoitteita on tehty muun muassa maahanmuutosta ja aseiden valvonnan tiukentamisesta. Maahanmuutossa yhteistyöhakui-semman ilmapiirin taustalla lienee ainakin osittain ollut republikaanien aleneva kannatus maahanmuut-tajien keskuudessa. Vastaavasti joulukuussa 2012 Connecticutin osavaltiossa tapahtunut traaginen kou-lusurma sai aselainsäädännön tiukentamisen uudella tavalla osaksi poliittista keskustelua. Lakiesityksen

Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb oli suoma-laisten startup –yritysten kanssa vienninedistämismat-kalla Yhdysvalloissa maaliskuussa 2013. Mi nis teri avasi 14.3.2013 pörssikaupankäynnin Nas daq-markkinapaikalla seremoniallisesti kelloa soittamalla.

Kuva: Nasdaq, USA

Yhdysvallat

35

Yhdysval lat

käsittely päättyi kuitenkin odotettua nopeammin, kun se ei saanut tarpeeksi kannatusta senaatissa. Mutta yleisesti ottaen kongressissa näyttää jossain määrin vahvistuneen pyrkimys ratkaisujen löytämiseen, mitä amerikkalaiset kongressiedustajiltaan odottavat. Toi-saalta erityisesti edustajainhuoneen vaaleissa vaalipii-rit on yhä useammin selkeästi joko demokraatteja tai republikaaneja äänestäviä. Tällaisia vaalipiirejä edusta-vien kongressiedustajien halukkuus etsiä kompromis-seja on vähäisempi kuin sellaisten poliittisten päättä-jien, jotka tarkastelevat asioita kansallisesta tai koko osavaltion näkökulmasta.

Liittovaltion budjetti keskeinen osa poliittista keskustelua

Puoluerajan ylittävän yhteistyön on toivottu vahvista-van kompromissihalukkuutta myös finanssipolitiikas-sa. Republikaanien ja demokraattien näkemykset siitä, miten talous saadaan elpymään ja miten edistetään työpaikkojen syntymistä, poikkeavat huomattavasti toisistaan. Erilaisen lähestymistavan taustalla on myös filosofinen näkemysero valtion roolista, erityisesti liit-tovaltion roolista. Republikaanien lähtökohtana on rajoittaa liittovaltion rooli minimiin. Heidän mieles-tään liittovaltion menot muodostavat ongelman yti-men, mistä syystä velkaongelman ratkaisu edellyttää menojen reipasta leikkausta. Verotuksen kiristämisen puolestaan nähdään heikentävän talouskasvua ja yri-tysten mahdollisuutta luoda työpaikkoja. Demokraat-tien lähtökohtana puolestaan on, että velkaongelman ratkaiseminen edellyttää lisääntyneitä verotuloja ja hyvätuloisten verotuksen kiristämistä samalla, kun menoja leikataan harkitusti. Demokraatit katsovat, että yhteiskunnan on muun muassa huolehdittava infrastruktuurista, panostettava koulutukseen ja tut-kimukseen sekä varmistettava turvaverkko. Tämä edel-lyttää roolia valtiolle.

Keskustelu liittovaltion finanssipolitiikasta on jatku-nut tiiviinä vaalien jälkeen. Vuodenvaihteessa tehtiin päätös, joka keskittyi verotukseen ja siirsi niin sanottua automaattista leikkuria muutamalla kuukaudella. Pre-sidentti Obama sai osittain läpi presidentinvaalikam-panjan aikana vahvasti ajamansa tavoitteen hyvätu-loisten verotuksen palauttamisesta tasolle, jolla se oli ollut ennen presidentti Bushin vuonna 2002 tekemiä veronkevennyksiä. Vaalien tuloksen nähtiin edesautta-van sitä, että republikaanit taipuivat veronkorotuksiin. Toisaalta päätöksen jälkeen republikaanit ovat koros-taneet, että veronkorotukset on nyt tehty ja että jat-kossa on keskityttävä leikkauksiin.

Lisäleikkaukset alkoivatkin maaliskuun alussa, kun automaattinen leikkuri tuli voimaan. Automaattinen leikkuri leikkaa harkinnanvaraisia menoja vuoden 2013 aikana 85 miljardilla dollarilla. Alun perin kaikki olivat yksimielisiä siitä, että automaattinen leikkuri on huono tapa korjata liittovaltion budjettivajetta. Sitä korvaavista, huolellisemmin kohdennetuista leikka-uksista ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen, mistä syystä automaattinen leikkuri pysyy voimassa ainakin syyskuun loppuun jatkuvan budjettivuoden 2013 ajan.

Kongressissa edustajainhuone ja senaatti hyväksyivät maaliskuussa hyvin erilaiset budjettiesitykset. Repub-likaanienemmistöisen edustajainhuoneen budjetti keskittyi leikkauksiin ja keventäisi verotusta, kun taas demokraattienemmistöisessä senaatissa budjetti sisälsi maltillisempia leikkauksia ja kiristäisi hyvätuloisten ja suuryritysten verotusta. Presidentti Obama antoi bud-jettiesityksensä kongressille huhtikuun alussa eli kaksi kuukautta myöhässä. Obaman esitys nähtiin komp-romissina, jonka keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa neuvotteluyhteyttä republikaanien suuntaan. Obama esittää leikkauksia terveydenhoito- ja sosiaaliturvaku-luihin, mutta edellyttää verotulojen kasvattamista, eri-tyisesti keräämällä lisäverotuloja hyvätuloisilta ja yrityk-siltä. Käytännössä erilaisilla budjettiesityksillä on vähän merkitystä, sillä ne ovat ainoastaan esityksiä siitä, mihin suuntaan liittovaltion budjettia halutaan viedä. Käytän-nössä valtaosa liittovaltion menoista (terveydenhoito ja sosiaaliturva) ovat lakisääteisiä, ja muutokset niihin edellyttävät lakimuutoksia. Lisäksi harkinnanvaraiset kulut edellyttävät erillisiä budjettipäätöksiä.

Kattava verouudistus, jossa verotusta yksinkertaistet-taisiin ja veropohjaa laajennettaisiin, saa kannatusta molemmissa puolueissa osana velkaongelman ratkai-sua. Samaan aikaan yleisesti kuitenkin tunnustetaan, että käytännössä verouudistuksesta sopiminen on haasteellista. Demokraatit näkevät verouudistuksen keinona lisätä verotuloja, kun taas republikaanit aja-vat takaa uudistusta, jossa verotulot eivät lisääntyisi. Ja vaikka erilaisten verovähennysten selkeyttäminen saa laajaa kannatusta yleisellä tasolla, niiden poista-minen käytännössä on vaikeaa, koska niihin liittyy niin paljon erityisintressejä.

Vaikka velkakaton vastaantuloa pystyttiin alkuvuodesta siirtämään toukokuulle, se on väistämättä tulossa vas-taan. Käytännössä kongressin tulisi nostaa velkakattoa viimeistään elokuuhun mennessä. Määräaika takaa sen, että liittovaltion budjetti tulee edelleen olemaan vah-vasti esillä ja että paine jonkinlaiseen pidemmän aika-välin ratkaisuun kasvaa. Republikaanien valmius neu-

36

Yhdysval lat

votella verotulojen lisäyksestä vastineena sosiaalitur-vaan ja terveydenhoitoon tehtävistä leikkauksista tulee olemaan keskeinen kysymys neuvottelujen etenemisen kannalta. Vastaavasti demokraattien valmius hyväksyä Obaman esittämiä leikkauksia on edellytys kompro-

missiin pääsemiseksi. Keskeinen kysymys on myös se, löydetäänkö puolueiden välillä yhteisymmärrys puolus-tusbudjetista. Se, että vuosi 2013 ei ole vaalivuosi, vä-hentänee vastakkainasettelua ja lisännee jonkin verran mahdollisuuksia tehdä kompromisseja.


Transatlanttiset neuvottelut keskeinen osa Obaman toisen kauden kauppapolitiikkaa Presidentti Obaman ensimmäisen kauden aikana kauppapolitiikka näytti pitkälti jäävän monien mui-den kysymysten varjoon. Hallinnon taholta on usein kuitenkin korostettu, että siitä huolimatta, ettei kaup-papolitiikka välttämättä ollut merkittävä osa poliittis-ta keskustelua, tavoitteet olivat kuitenkin selkeät ja paljon myös saatiin aikaan. Obaman toisella kaudella kauppapolitiikka näyttäisi kuitenkin saavan vahvem-man ja näkyvämmän roolin.

Yksi osoitus tästä saatiin heti toisen kauden alussa. Presidentti Obama ilmoitti kansakunnan tilaa käsit-televässä puheessaan helmikuun alkupuolella Yhdys-valtojen aloittavan neuvottelut EU:n kanssa Transat-lanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (Transatlantic Trade and Investment Partnership, TTIP). Vaikka TTIP katettiin puheessa ainoastaan yhdellä lau-seella, pelkästään se, että se mainittiin merkittävässä poliittisessa puheessa, on tulkittu vahvana poliittisena sitoutumisena transatlanttisiin neuvotteluihin.

TTIP on historiallinen hanke, jonka avulla on mah-dollista merkittävästi lisätä transatlanttista kauppaa sekä Yhdysvaltojen ja EU:n välisiä investointeja. So-pimuksen perimmäisenä tavoitteena, EU:n ja Yhdys-valtojen huippukokouksessa asetetun korkeantason työryhmän mandaatin mukaisesti, on vahvistaa ta-louskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Neuvotteluissa, jotka on tarkoitus saada päätökseen lyhyessä ajassa, pyritään poistamaan tullit, lähentämään sääntelyä ja poistamaan tullien ulkopuolisia esteitä sekä luomaan yhteisiä globaaleja sääntöjä kysymyksissä, joilla on vaikutusta kauppaan ja investointeihin. Tullit ovat jo nyt alhaisella tasolla EU:n ja Yhdysvaltojen välillä, mutta kaupan volyymin vuoksi pienetkin alennuk-set ovat merkityksellisiä. Sääntelyn lähentämisellä ja tullien ulkopuolisten esteiden poistamisella nähdään erityisen suurta potentiaalia transatlanttisen kaupan vahvistamisessa. Globaalien sääntöjen kohdalla EU ja Yhdysvallat haluavat varmistaa, että ne ovat keskei-sessä asemassa luomassa tulevaisuuden trendejä.

EU:n ja Yhdysvaltojen sopimuksen vaikutuksista on tehty useita vaikuttavuusarvioita, joissa on pyritty arvioimaan sopimuksen tuomia hyötyjä. Suomes-sa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkaisi 15.3.2013 tutkimuksen mahdollisen sopimuksen vaikutuksis-ta suomalaiselle elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle (ETLA Raportit nro 8). Vaikuttavuusarvioista voi vetää yleisen johtopäätöksen, että mitä kunnianhimoisempi lopputulos, sen suuremmat hyödyt odotettavissa. Vai-kuttavuusarviot ovat vahvistaneet, että suurin hyöty saataisiin poistamalla tullien ulkopuolisia esteitä mah-dollisimman laajasti.

Uusia kumppaneita loppusuoralla oleviin TPP-neuvotteluihin

Neuvottelut Tyynenmeren kumppanuudesta (TPP) ovat olleet Yhdysvaltojen kauppapolitiikan keskiössä presidentti Obaman kaudella. Tavoitteena on luoda uuden aikakauden sopimus, joka loisi pohjan tule-ville sopimuksille. Kanada ja Meksiko, jotka liittyivät TPP-neuvotteluihin vuoden 2012 lopulla, toivat neu-votteluihin lisää painoarvoa. NAFTA-kumppaneiden (North American Free Trade Agreement) mukaantulo tarjoaa epäsuoran tavan NAFTA-sopimusta, jonka mo-net katsovat jo osittain vanhentuneen, mutta jonka avaamiseen ei ole ollut poliittista tahtoa. Myös Ja-pani on liittymässä neuvotteluihin, ja Yhdysvallat on kahdenvälisten neuvottelujen pohjalta jo ilmoittanut hyväksyvänsä Japanin neuvotteluosapuoleksi. Auto-sektori on perinteisesti hiertänyt kauppasuhteissa. Ennen Japanin virallista liittymistä maat sopivat jo autojen markkinoillepääsyä koskevista periaatteista. Lisäksi Yhdysvallat ja Japani sopivat, että ne tulevat TPP-neuvottelujen kanssa rinnakkain neuvottelemaan kahdenvälisesti tullien ulkopuolisista esteistä erityi-sesti autosektorilla ja vakuutuskysymyksissä. Tavoit-teena on, että TPP-neuvottelut saataisiin päätökseen lokakuussa 2013 järjestettävään APEC-huippukokouk-seen (Asia-Pacific Economic Cooperation) mennessä.

TPP:n ja TTIP:n lisäksi Yhdysvaltojen kolmas keskeinen kauppapoliittinen hanke koskee palvelukauppaneu-votteluja, jotka aloitettiin maaliskuussa 22 WTO-jäse-nen (World Trade Organization) kesken.

37

Yhdysval lat

Venäjä

Kauppa- ja taloussuhteiden kehittäminen Venäjän kanssa on yksi Venäjä-politiikan painopisteistä. Ame-rikkalaiset yritykset pääsevät nyt hyötymään täysi-määräisesti Venäjän WTO-jäsenyyden eduista, kun Yhdysvaltojen kongressi kumosi loppuvuodesta 2012 niin sanotun Jackson-Vanik -lausekkeen ja myönsi Ve-näjälle pysyvät normaalit kauppasuhteet.

Venäjän WTO-jäsenyyden sitoumusten toimeenpanon ohella huomio kohdistuu investointeihin ja investoin-tiedellytysten parantamiseen mukaan lukien mahdol-linen kahdenvälinen investointisuojasopimus. Kaup-paa halutaan kasvattaa alueiden välillä, ja esimerkiksi Alaska ja Venäjän Kaukoitä ovat huomion kohteena. Energiayhteistyössä on uutta otetta ExxonMobilin ja Rosneftin yhteistyön myötä sekä arktisella alueella että epätavanomaisten öljyvarojen (tight oil) osalta. Myös pk-yritysten yhteistyötä halutaan lisätä. Suo-men sijainti ja pitkä kokemus Venäjän naapurina kiin-nostaa amerikkalaisia. Kyseessä ei ole uusi asia, mutta yhteistyön tiivistämistä venäläisten, suomalaisten ja amerikkalaisten toimijoiden välillä olisi syytä tutkia.

Energia- ja ilmastopolitiikka

Yhdysvaltojen oman energiantuotannon ja erityisesti liuskekaasun (shale gas) tuotannon kasvun vauhti on yllättänyt monet. Myös epätavanomaisen öljyn (tight oil) tuotannon odotetaan kasvavan merkittävästi lähi-vuosina. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n arvion mukaan Yhdysvalloista voi tulla energian suhteen lähes omavarainen vuoteen 2035 mennessä. Yhdysvaltojen omat ennusteet ovat astetta varovaisempia johtuen muun muassa infrastruktuuriin liittyvistä haasteista (putkiverkosto, jalostamot, vientiterminaalit). Suunta on silti selkeä. Kaasusta on tullut hyvin kilpailukykyi-nen lähde voimantuotannossa ja sitä riittäisi enene-vässä määrin myös vientiin. Energiaministeriö arvioi parhaillaan uusia LNG-vientiterminaaleja koskevia lupahakemuksia punniten asiaa Yhdysvaltojen kan-sallisen intressin ja kansantaloudellisten vaikutusten kannalta. Analyytikot odottavat, että kuudestatoista hakemuksesta joidenkin kohdalla päätös tulee olemaan myönteinen. Miten hankkeet etenevät toteutukseen riippuu markkinoista; LNG-terminaalin rakentaminen edellyttää mittavia investointeja ja kilpailun globaaleil-la LNG-markkinoilla ennakoidaan lisääntyvän. Viennin odotetaan kohdistuvan erityisesti Aasiaan.

Off-shore tuotannossa (erityisesti öljy ja Alaska) olo-suhteet jatkuvat haasteellisina. Arviot Alaskan ener-giavarojen hyödyntämisestä vaihtelevat johtuen myös kehityksestä muualla maassa (liuskekaasu- ja -öljy). Suomalaista arktista osaamista kannattaa silti Yh-dysvalloissa markkinoida, sillä Yhdysvalloista (erityi-sesti Houston) avautuvat globaalit energiamarkkinat. Pidemmällä aikavälillä energiavarojen ja harvinaisten maametallien hyödyntämisen odotetaan kasvavan myös Alaskassa, energian hinnan ja teknologian kehi-tyksestä riippuen.

Kaasuntuotannon lisääntyminen ja kaasun alhainen hinta tuo Yhdysvalloille merkittävän kilpailuedun erityisesti energia-insentiivisessä teollisuudessa. Tuo-tannollinen toiminta on taas houkuttelevaa ja ame-rikkalaiset ja eurooppalaiset yritykset ovat siirtäneet tai siirtämässä tuotantoaan Yhdysvaltoihin. Kaasun korvatessa hiilivoimaa ilmastolle haitalliset hiilidioksi-dipäästöt vähenevät, mikä on heijastunut Yhdysvalto-jen tavoitteeseen vähentää päästöjään 17 prosentilla vuoteen 2020 mennessä Kööpenhaminan ilmastoko-kouksessa sovitun tavoitteen mukaisesti. Uudet ener-giatehokkuusmääräykset uusille autoille sekä uusia hiilivoimaloita koskevat päästömääräykset edesaut-tavat osaltaan päästöjen vähentämisessä. Presidentti Obaman toisella kaudella tavoitteena on lisätä myös uusiutuvan energian osuutta, mihin kaasun alhainen hinta ei tosin juuri nyt kannusta. Huomiota kiinni-tetään lisäksi kuljetussektoriin muun muassa uuden energiatukirahaston kautta. Tavoitteena on lisätä kaa-sun käyttämistä raskaan liikenteen polttoaineena sekä tukea sähköautojen kehittämistä. Biopolttoaineiden tuotannon odotetaan niin ikään kasvavan.

Kaupanesteet; metsäteollisuus

Ulkoministeriön syksyllä 2012 tekemässä kaupaneste-tutkimuksessa suomalaisyritykset nostivat Yhdysval-tojen kohdalla esiin muun muassa paikallisia suosivat tekniset tuotemääräykset, kotimaisuusvaatimukset (kuten Jones Act) sekä IPR- ja patenttiongelmat.

Yhdysvaltojen kauppaedustajan toimisto julkisti huh-tikuun lopussa vuosittaisen Special 301 -raportin, jos-sa tarkastellaan muiden maiden teollis- ja tekijänoike-uksien suojan tasoa. Suomi pysyy edelleen tarkkailu-listalla (Watch list) neljä vuotta sitten käyttöönotetun lääkkeiden viitehintajärjestelmän takia.

38

Yhdysval lat

Yleisarvio

Yhdysvaltojen taloudessa on piristymisen merkkejä, mutta talous ei edelleenkään pääse vahvalle kasvu-uralle. Maan energiasektorin kehitys, erityisesti lius-kekaasun tuotanto ja kaasun alhainen hinta tarjoaa yrityksille merkittävän kilpailuedun ja houkuttelee teollista tuotantoa takaisin Yhdysvaltoihin.

EU:n ja Yhdysvaltojen päätös vahvistaa transatlant-tista kauppa- ja investointisuhdetta on historiallinen hanke, joka tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia. Mo-lempien osapuolten tavoitteena on mahdollisimman kunnianhimoinen sopimus, koska sen on useissa ar-vioissa todettu tuovan suurimmat hyödyt. Kattavan sopimuksen neuvotteleminen lyhyessä ajassa on

haasteellinen tavoite, mutta siinä onnistutaan, jos pi-detään mielessä neuvottelujen perimmäinen tavoite vahvistaa taloutta ja edesauttaa uusien työpaikkojen syntymistä.

Suomen kauppataseen ylijäämä Yhdysvaltojen kans-sa muodostaa kokonaiskauppataseessa myönteisen elementin. Transatlanttiset neuvottelut tarjoavat mahdollisuuden parantaa suomalaisyritysten markki-noillepääsyedellytyksiä ja houkutella amerikkalaisten investointeja Suomeen. Tämä on myös vuoden 2013 alkupuolella virallisesti aloittaneen Team Finland –ver-koston keskeinen tavoite.

39

Kanada

KANADA

* Petri Kruuti

Ulkomaankaupan kokonaismäärissä maailman kahdeksanneksi suurin valtio Kanada tehostaa vientipon-nistelujaan pyrkimällä uusiin vapaakauppasopimuksiin eri puolilla maailmaa. Sillä on tällä hetkellä käyn-nissä lähes 20 vapaakauppaneuvotteluprosessia. Tärkein niistä, niin Suomen kuin Kanadankin kannalta, on Euroopan unionin ja Kanadan väliset loppusuoralle saatetut neuvottelut kokonaisvaltaisesta talous- ja kauppasopimuksesta (Comprehensive Economic and Trade Agreement, CETA). Neuvottelut saataneen päätökseen kesän 2013 aikana. CETA:n odotetaan kasvattavan Kanadan ja EU:n välistä kauppaa 20 prosentilla. Euroopan ohella Kanada suuntaa katsettaan Tyynellemerelle ja liittyi viime vuoden lopulla alueen monenväliseen kumppanuussopimusprosessiin, Trans-Pacific Partnership (TPP). Kanadan talous jatkaa maltillista kasvuaan kuluvana vuonna, ennusteen ollessa hiukan yli puolitoista prosenttia. Seu-raavalle vuodelle odotetaan jo ripeämpää kasvua. Suomelle Kanada säilyy erinomaisena vientikohteena, johon kannattaa panostaa enemmän. Arktisten alueiden merkityksen kasvu on tärkeä yhteinen nimittäjä Suomen ja Kanadan välillä. Se tarjoaa alan tunnustetulle suomalaiselle huippuosaamiselle lisääntyviä kaupallis-taloudellisia mahdollisuuksia koko pohjoisen ja arktisen klusterin osaamisalueella. Myös tekno-logia- ja innovaatioyhteistyön odotetaan vauhdittuvan entisestään.


*Petri Kruuti toimii ministerineuvoksena ja Team Finland –koordinaattorina Suomen Ottawan suurlähetystössä.

Kanadassa jo orastanut talouskasvun kiihtyminen näyttää lyhyellä tähtäimellä olevan hiipumassa. Maan talouskasvuksi kuluvalle vuodelle (arvio maaliskuulta 2013) ennustetaan asiantuntijatahosta riippuen hiu-kan yli puoltatoista prosenttia. Siihenkin yllettäneen pääosin kotimaisen kulutuksen voimin, kansainvälisen taloustilanteen jatkuessa epävakaana. Viime vuonna kasvu oli vielä 1,8 prosenttia, jääden silloinkin selvästi ennusteista. Kanadan talouden perusta on kuitenkin vahva johtuen muun muassa valtavista energia- ja raaka-ainevaroista sekä kansainvälisestikin arvioiden poikkeuksellisen vakaasta pankkijärjestelmästä. Se selviytyi viime taantumasta paremmin ja nopeammin kuin useimmat muut teollisuusmaat.

Vuoden 2014 talouskasvuennusteet ovat lupaavam-pia, vaihdellen hiukan yli kahdesta prosentista lähes kolmeen prosenttiin olettaen, että maan talous pi-ristyy kuluvan vuoden loppupuolella. Kasvun enna-koidaan jatkuvan samalla tasolla myös vuonna 2015. Tätä kirjoitettaessa julkaistu maaliskuun täkäläinen ostopäällikköindeksi on korkeimmalla tasolla yli puo-leen vuoteen, mikä on tulkittu rohkaisevaksi. Kanadan dollarin kurssi oli koko viime vuoden hyvin lähellä Yh-dysvaltain dollaria. Yhdysvaltain ennustettu selvästi Kanadaa vahvempi talouskasvu jo tänä vuonna saat-taa koetella myös maiden valuuttojen pariteettia.

Kanadan vuotuinen inflaatio oli viime vuonna 1,5 pro-senttia. Kuluvalle vuodelle Kanadan keskuspankki en-nustaa 1,3 prosenttia ja vuodelle 2014, osin oletetun vauhdittuvan talouskasvun vuoksi, 1,9 prosenttia. Työt-tömyys on viime taantuman jälkeen asettumassa noin seitsemään prosenttiin, pikemminkin hiukan yli kuin alle.

Maan keskuspankki on säilyttänyt ohjauskoron yh-dessä prosentissa vuoden 2010 syyskuusta alkaen. Kotitalouksien ylivelkaantumisesta johtuen keskus-pankki on aika ajoin väläytellyt sen nostamista. Toi-saalta kotitalouksien velkaantuminen myös hillitsee keskuspankin koronnostoaikeita: se heikentäisi ko-titalouksien rahoitustilannetta ja vähentäisi niiden kulutusta. Asiantuntijat eivät pidäkään koronnostoa todennäköisenä vielä kuluvana vuonna. Koronnoston keskeisenä edellytyksenä on pidetty kahden prosentin inflaatiotasoa. Asuntojen hintojen nousu erityisesti suurkaupungeissa näyttäisi olevan taittumassa. Van-couverin ylikuumentuneet hinnat ovat jo kääntyneet kymmenen prosentin laskuun.

Ulkomaankauppa ja investoinnit

Kanada on maailman 11. suurin talous ja kahdeksan-neksi suurin ulkomaankaupan kokonaismäärällä mi-tattuna. Kanadan vienti ei ole vieläkään saavuttanut

40

Kanada

taantumaa edeltänyttä tasoa. Viime vuoden kokonais-vienti oli yhteisarvoltaan lähes 340 miljardia Kanadan dollaria (noin 260 miljardia euroa), mikä on yhä lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. Tuonti sitä vastoin on saavuttanut taantumaa edeltäneen tason. Edellisvuonna tasapainoon saatu kauppatase muuttui jälleen viime vuonna noin seitsemän miljardia dollaria alijäämäiseksi. Yhdysvaltain osuus Kanadan viennistä kasvoi totutulle 75 prosentin tasolle kokonaisviennistä. Vastaavasti tuonti Yhdysvalloista näyttää asettuneen 50 prosentin tasolle kokonaistuonnista. EU:n osuus Kanadan kauppavaihdosta pysytteli noin kymmenessä prosentissa. Tähän odotetaan selkeää kasvua EU:n ja Kanadan välisen kattavan talous- ja kauppasopimuksen (Comprehensive Economic and Trade Agreement, CETA) myötä ja sopimusneuvottelujen odotetaan olevan lop-pusuoralla kuluvan kesän aikana. Ulkomaisten investointien kanta vuonna 2011 oli 607,5 miljardia Kanadan dollaria, mikä merkitsi va-jaan kymmenen prosentin kasvua edellisvuodesta. Investointien kasvun odotettiin jatkuneen myös viime vuonna. Ulkomaisista investoijista prosentuaalisesti suurimmat vuonna 2011 olivat: Yhdysvallat 53,7 pro-senttia, Alankomaat 9,3 prosenttia, Iso-Britannia 6,4 prosenttia sekä Luxemburg 4,2 prosenttia. Kanadaan

tulevista ulkomaisista investoinneista yli neljäsosa tulee Euroopan unionin alueelta. Kiinasta tulevien investointien määrä on kasvussa. Kiinalaisyhtiöiden kiinnostus Kanadaan on jatkuvassa kasvussa erityi-sesti liittyen Albertan öljyhiekkatuotantoon. Valtio-omisteinen kiinalaisyhtiö CNOOC ilmoitti heinäkuussa ostaneensa kanadalaisen öljy- ja kaasuyhtiö NEXEN Inc:n noin 15 miljardilla Kanadan dollarilla. Vilkkaan sisäpoliittisen keskustelun jälkeen hallitus vahvisti vasta joulukuussa hyväksyvänsä kaupan. Pelkästään tämä sijoitus yli kaksinkertaisti kiinalaisinvestointien kokonaismäärän viime vuonna edellisvuoteen verrat-tuna. Kanadan teollisuusministeriö julkistikin samoi-hin aikoihin yleisohjeet ulkomaisten valtioyhtiöiden omistuksille Kanadan talouselämässä.

Kanadan suorat investoinnit ulkomailla kasvoivat vuon-na 2011 yli kymmenellä prosentilla edellisvuodesta ja olivat nyt 616,7 miljardia Kanadan dollaria. Tärkein investointikohde oli luonnollisesti Yhdysvallat 40,3 pro-sentin osuudella, jonka jälkeen seurasi Iso-Britannia 7,8 prosentilla. Merkille pantavaa on, että pelkästään Karibi-an finanssikeskukset (Barbados, Bahamasaaret, Bermu-da ja Caymansaaret) vastaanottivat vajaat 20 prosenttia Kanadan ulkomaisista investoinneista. EU-maat saivat yhdessä noin neljänneksen kaikista kanadalaisinvestoin-



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


41

Kanada



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


neista. Vuoden 2011 investoinneista suuntautui Aasi-aan ja Oseaniaan lähes kymmenen prosenttia - alueen prosentuaalinen osuus jatkoi ennakkoarvioiden mukaan kasvuaan viime vuonna. Esimerkiksi Kiinan osuus Kana-dan ulkomaaninvestoinneista on kuitenkin vaatimaton-ta luokkaa, arviolta noin prosentin.

Suomi-Kanada – taloudellinen vaihto

Suomen tavaravienti Kanadaan viime vuonna oli prosentin kokonaisviennistämme. Vienti laski edel-lisvuodesta noin 30 prosenttia ollen yhteensä noin 600 miljoonaa euroa. Viennin lasku johtui pelkästään poltto- ja voiteluaineiden viennin huomattavasta las-kusta. Vienti koostui pääosin koneista, laitteista sekä kuljetusvälineistä. Niiden osuus kokonaisviennistä oli kolmannes. Poltto- ja voiteluaineiden ja muiden kivennäisöljytuotteiden osuus kokonaisviennistä oli lähes samaa luokkaa, oltuaan edellisvuonna selväs-

ti vahvin tuotealue. Kannattaa huomata, että muun muassa peliteollisuuden varsin merkittävä myynti Kanadaan ei näy lainkaan tavaranvientiluvuissa. Koko-naistuontimme Kanadasta oli myös selvässä laskussa, kokonaisarvoltaan noin 350 miljoonaa euroa. Samat tuoteryhmät ovat tärkeimmät tuonnissakin: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet kattavat Suomen Kanadan tuonnista lähes kolmanneksen, vastaavasti poltto- ja voiteluaineet muodostavat viidenneksen samoin kuin malmit ja mineraalit.

Suomalaisyritysten investoinnit Kanadaan jatkuivat viime vuonna vahvoina. Investoinnit Kanadaan kään-tyivät 2011 selvään nousuun, ja ne alkavat olla jo viime taantumaa edeltävällä tasolla. Suomen pankin ennakkoarvion mukaan vuonna 2012 suorat sijoituk-set Suomesta Kanadaan olivat 1 581 miljoonaa euroa. Tärkeimpinä kohdetoimialoina sijoituksille olivat edel-



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


42

Kanada

leen kemianteollisuus, metsä- ja puunjalostusteolli-suus sekä IT-sektori. Kasvussa ovat biotekniikka, terve-ydenhoito ja uusiutuvat energiamuodot. Suurimmat suomalaisyritykset Kanadassa ovat Kone, Metso, Stora Enso, Wihuri, Neste Oil, Kemira sekä Nokia.

Kanadalaisten suorien sijoitusten kanta Suomessa on todella vaatimaton: Suomen pankin ennakkoarvion mukaan niitä kertyi viime vuonna vain 20 miljoonan

euron edestä. Tämä siitäkin huolimatta, että Suomen kaivosteollisuus on herättänyt kasvavaa kiinnostus-ta Kanadassa. Tämän alan yritykset lukeutuvat joka tapauksessa huomattavimpien Suomeen sijoittavien joukkoon kuten kullantuottajayritys Agnico-Eagle, kaivos- ja metallialan yritykset Inmet ja First Quantum Minerals sekä uraanintuottajayhtiö Cameco kuten myös tunnettu monialayhtiö Bombardier.


Hallituksen säästökuuri jatkuu, talouspolitiikka pysyy keskiössä

Pääministeri Stephen Harperin johtamat konserva-tiivit ovat johtaneet Kanadaa jo seitsemän vuotta. Harperin filosofian mukaan Kanadan ja kanadalaisten hyvinvointi perustuu nimenomaan yksityisen sekto-rin työpaikkoihin. Maan talouden vahvistaminen ja yritysten toimintaedellytysten parantaminen on joh-donmukaisesti ollut hallituksen politiikan keskiössä. Kanadalaisen yhteiskunnan johtaminen konservatii-vien viitoittamaan suuntaan helpottui ratkaisevas-ti kaksi vuotta sitten, puolueen saatua vaalivoiton myötä enemmistön liittovaltion parlamenttiin. Eittä-mättä tärkein syy vaalimenestykseen oli onnistunut talouspolitiikka. Konservatiivien enemmistöhallitus jatkaa USA-keskeistä ulkopolitiikkaansa. Kahdenvälisiä suhteita kehitetään edelleen jatkamalla neuvotteluja Pohjois-Amerikan turvallisuusvyöhykkeen luomiseksi maiden välille. Tavoitteena on ihmisten ja tavaroiden helpompi liikkuminen maiden välisen rajan yli.

Konservatiivien johtohahmot pääministeri Harper ja pitkäaikainen valtiovarainministerinsä Jim Flaherty ovat luvanneet, että liittovaltion budjetti saadaan tasapainoon budjettivuonna 2015-2016. Budjetin tasapainottamiseksi hallitus vähentää muun muassa julkisen sektorin työvoimaa, karsii työttömyysturvaa ja korottaa eläkeikää. Tavoitteena on 20 000 viran lak-kauttaminen liittovaltion ministeriöissä ja muissa vi-rastoissa 2015 loppuun mennessä, lisäksi provinsseille myönnetyt määrärahat tulevat vähenemään. Samoin puolustusmenoja leikataan. Samalla hallitus pyrkii vahvistamaan yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä, jotta sinne syntyy uusia työpaikkoja. Taantuman jäl-keen vähän yli kolmessa vuodessa hallituksen toimen-piteiden ansiosta Kanadaan katsotaan syntyneen 950 000 uutta työpaikkaa. Työpaikkoja on jo itse asiassa muutama satatuhatta enemmän kuin ennen taantu-maa. Tätä hallituksen aikaansaannosta ei kiistetä op-positionkaan taholta.

Kanadan työttömyysprosentti maaliskuussa 2013 on selkeästi alle OECD-maiden keskiarvon (8 prosenttia). Lukua lähemmin tarkasteltaessa käy ilmi, että eri pro-vinsseissa niiden hallitukset painivat hyvin erilaisten työllisyyspoliittisten kysymysten kanssa. Preeriapro-vinsseissa Albertassa, Saskatchewanissa ja Manitobassa työttömyysluvut ovat 4-5 prosentissa. Näissä provins-seissa on tosiasiassa eräillä sektoreilla työvoimapula. Vastaavasti atlanttiset provinssit ovat 10-13 prosentin työttömyyslukemissa. Ei ole ihme, että Nova Scotian Halifaxista onkin “ilmasilta” Albertan öljyhiekkakentille, joilla on pula ammattitaitoisesta työvoimasta .

“Länsivirtaus” Kanadan sisällä voimistuu

Kanadassa maahanmuutto tapahtuu tänä päivänä pääasiassa idästä länteen. Myös maahanmuuttajista yhä suurempi osa suuntaa nimenomaan Länsi-Kana-daan, jossa työvoimalle on enemmän kysyntää. Liit-tovaltion neljä nopeimmin kasvavaa kaupunkialuetta ovat: Saskatoon ja Regina Saskatchewanissa sekä Albertan Calgary ja Edmonton. Näissä kaupungeissa myös väestön keski-ikä on alhaisin. Suomi avasikin juuri kunniakonsulaatin Saskatooniin. Vaikka preeria-provinssien ikärakenne onkin suotuisa ja ne kykenevät parhaiten houkuttelemaan koulutettuja maahan-muuttajia, on niilläkin omat huolenaiheensa. Ne kär-sivät lisääntyvästä kuivuudesta, vesitalous onkin tu-levaisuudessa ilmastomuutoksestakin johtuen suurten haasteiden edessä. Toinen haaste liittyy siihen, että luonnonvaroistaan tunnettujen alueiden olisi jatkos-sa kyettävä jatkojalostamaan tuotteitaan pidemmälle, jotta provinssien taloudelle koituisi lisäarvoa. Myös alueiden alkuperäiskansojen integrointiin tultaneen panostamaan aikaisempaa enemmän.

Länsi-Kanadan muuttovoitoista huolimatta on Onta-rion provinssin pääkaupunki Toronto edelleen ylivoi-maisesti suurin suurkaupunkialue Kanadassa, lähes kuusi miljoonaa asukasta, jatkaen sekin kasvuaan. On-

43

Kanada

tario on 13,5 miljoonalla asukkaallaan 35-miljoonai-sen valtion suurin provinssi. Yhdessä ranskankielisen Quebecin kanssa ne ovat yhä maan tärkeimmät talo-usveturit. Syyskuussa 2012 pidettyjen Quebecin pro-vinssivaalien tulos oli suuri helpotus niin Kanadan liit-tohallitukselle kuin yleisemminkin maan yhtenäisyyttä vaaliville. Quebecin itsenäisyyttä ajava Parti Québécois saavuttikin vaalivoiton, muttei riittävän suurta enem-mistön saamiseksi provinssin kansalliskokoukseen.

Pohjois-Amerikka energiaomavaraiseksi 2030

Ottawassa tiedostetaan tulevat haasteet. Niin Kanadan kuin Yhdysvaltain hallintojen tavoitteena on lisätä joh-donmukaisesti Pohjois-Amerikan energiariippumatto-muutta. Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennustaa, että Pohjois-Amerikasta tulee öljyn nettoviejä vuoteen 2030 mennessä. Kanadalaisia askarruttaa se, että Yh-dysvaltain tarve Albertan öljyhiekasta erotettavaan öljyyn todennäköisesti vähenee Yhdysvaltain huomat-tavien liuskeöljy- ja kaasulöydösten myötä. Kanadan onkin löydettävä uusia asiakasryhmiä öljyteollisuudel-leen, vaikka tuoreimmat liuskeöljyesiintymät ulottu-vat myös Kanadaan – Saskatchewanin ja Manitoban provinsseihin. Kanadalaisyhtiöiden piirustuspöydillä on useita eri öljyputkivaihtoehtoja. Keskeisin on silti yhä niin sanottu Keystone-XL –hanke, jossa öljyputki kul-kee Albertan hiekkaöljykentiltä Teksasin jalostamoihin. Hanke on ollut Yhdysvalloissa jäissä yli presidentinvaa-lien. Päätöstä Washingtonista odotetaan syyskuussa. Pääministeri Harper on luonnehtinut tulevaa öljyput-kipäätöstä erittäin merkittäväksi yleisemminkin mai-den läheisten suhteiden jatkumisen kannalta.

Kanadan hallitus panostaa arktisille alueilleen

Kanadassa, jos missä tiedostetaan arktisten alueiden merkitys. Ilmaston muutoksen seurauksena energian

ja raaka-aineiden omavaraisuuden tavoittelussa poh-joisten ja arktisten alueiden strateginen, geopoliittinen ja taloudellinen merkitys on kasvanut. Kanada panos-taa niihin johdonmukaisen strategian avulla, provins-seista myös Québecillä on tuore pohjoisten alueiden strategiansa, Plan Nord. Suomella on arktista huippu-osaamista jäänmurtajien rakentamisesta alkaen. Suo-malaisille yrityksille Kanadan määrätietoinen pyrkimys kehittää pohjoisia alueitaan ja luonnonvaroja tarjoaa merkittäviä kaupallis-taloudellisia mahdollisuuksia koko arktisen ja pohjoisen klusterin osaamisalueella.

Politiikan voimasuhteista – nuorempi Trudeau liberaalien johtoon ja Harperin haastajaksi

Kanadan seuraavat parlamenttivaalit ovat 2015. Ke-vään 2013 mielipidetiedustelujen mukaan kaikki kol-me pääpuoluetta ovat lähes tasoissa noin 30 prosentin kannatuksella kukin. Jokin aika sitten vasemmistovä-ritteinen uudet demokraatit (NDP) ja viime vaaleissa romahtaneet liberaalit saivat uudet puheenjohtajat: Tom (Thomas) Mulcair (NDP) ja Justin Trudeau (lib.). Kyseessä on takavuosien kansainvälisesti tunnetuim-man kanadalaispoliitikon ja pitkäaikaisen pääministe-rin (lib.) Pierre Trudeaun poika, joka muutamia vuosia lukion historianopettajana työskenneltyään siirtyi politiikkaan. Huhtikuun alussa liberaalien jäsenkun-ta äänesti hänet 80 prosentin ääniosuudella uudeksi puheenjohtajakseen. Viimeisimmän mielipidetutki-muksen mukaan Trudeaun liberaalit näyttäisi jo nous-seen suurimmaksi puolueeksi. Liberaalit ovat Kanadan ulkomaankaupan monipuolistamisen kannalla kon-servatiivien tavoin, uudet demokraatit suhtautuvat uusiin vapaakauppasopimuksiin nihkeämmin. NDP:n mukaan ne saattavat uhata kanadalaisten työpaikkoja. Poikkeuksena tästä NDP kannattaa tällä hetkellä EU:n ja Kanadan välisen kattavan talous- ja kauppasopi-muksen (CETA) pikaista loppuunsaattamista.


Vapaakauppaneuvotteluita käynnissä useilla rintamilla

Kanada on tarkoituksellisesti alkanut vahvistaa kaup-pasuhteitaan eri suuntiin, kyseenalaistamatta kuiten-kaan sitä, että Yhdysvallat on ollut ja tulee jatkossakin olemaan sen tärkein kumppani. Rajanaapurit ovat taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti vahvasti integroituneita. Edellä on jo kerrottu, että esimerkiksi Kanadan viennistä kolme neljäsosaa suuntautuu Yh-dysvaltoihin. Kanada tulee vielä tämän vuoden aikana

päivittämään kansainvälistä kauppaansa ja investoin-teja koskevan strategiansa.

Riippuvuus Yhdysvaltoihin on tuonut Kanadan talo-uteen vakautta, mutta on tehnyt sen myös haavoit-tuvaksi Yhdysvaltain taloudessa tapahtuville muu-toksille. Kanadan hallitus tiedostaa hyvin sen, että maan ulkomaankauppaa on monipuolistettava ja sen rakennetta tasapainotettava. Se onkin lähtenyt suun-nitelmallisesti vahvistamaan kauppasuhteitaan myös muiden maiden kanssa. Viime vuosina se on solminut

44

Kanada

vapaakauppasopimuksia useiden Latinalaisen Ameri-kan valtioiden sekä toisaalta myös arabimaiden kans-sa. Tällä hetkellä maan ulko- ja ulkomaankauppami-nisteriön kauppaneuvottelijat pitää kiireisinä lähes 20 neuvotteluprosessia, jotka sillä on käynnissä.

Tärkeimmät neuvottelut – EU:n kanssa solmittava kattava talous- ja kauppasopimus (CETA) – ovat vii-meinkin lähes neljän vuoden jälkeen loppusuoralla. Valmista odotetaan viimeistään kesän aikana. Puolu-eettomienkin tutkimusten mukaan niin Kanada kuin Euroopan unionikin tulevat merkittävästi hyötymään sopimuksesta. Kanadan ja EU:n välisen kaupan en-nustetaan uuden sopimuksen myötä kasvavan yli 20 prosentilla. CETA pyritään saamaan ratifioiduksi ennen vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleja, joten neuvottelujen päättämisellä on jo kiire. EU:n jäsenval-tiot myös edellyttävät, että CETA tulee oikeudellisesti sitovaksi myös provinssitasolla (Kanada koostuu 10 provinssista ja kolmesta territoriosta). Tämä on vält-tämätöntä, koska Kanadan provinsseilla on merkittävä toimivalta useilla sopimuksen piiriin tulevilla aloilla kuten niiden julkisissa hankinnoissa.

CETA:n lisäksi huomion kohteena Kanadassa on ollut neuvotteluprosessi Tyynenmeren kumppanuussopi-muksesta (Trans-Pacific Partnership, TPP). Vuosien empimisen jälkeen Kanada vihdoin viime vuoden lo-pulla liittyi mukaan neuvottelujen 15. kierroksella. Entistä enemmän myös Tyynellemerelle katsettaan suuntaavalle maalle oli luontevaa vihdoin lähteä mu-kaan Yhdysvallat-vetoiseen neuvotteluprosessiin, jo-hon liittymistä myös maan liike-elämä laajasti toivoi. Ulkomaankauppaministeri Ed Fastin mukaan Kanadan tärkeimmät tavoitteet TPP:ssä koskevat julkisia han-kintoja sekä työvoiman liikkuvuutta. TPP-maista Ka-nadalla on jo kahdenväliset vapaakauppasopimukset Yhdysvaltain ja Meksikon (NAFTA) kanssa sekä Perun ja Chilen kanssa. Singaporen kanssa se neuvottelee parhaillaan rinnan TPP:n kanssa. Muita keskeisiä va-paakauppaneuvotteluja Kanada käy Etelä-Korean ja Intian sekä uusimpana Japanin kanssa, joka äskettäin ilmoitti liittyvänsä myös TPP-neuvotteluprosessiin.

Kauppakiistat WTO:ssa

Kanadalla oli Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa huhtikuussa 2013 meneillään yhteensä 50 tapausta. Viime vuosina Kanadaa koskevien tapausten mää-rä näyttää vakiintuneen 50:n paikkeille vuositasolla. Tapauksista 33 on Kanadan nostamaa. Niistä 14 oli naapurivaltio USA:ta vastaan ja 9 oli kohdistettu Eu-

roopan yhteisöihin. Kanadaa vastaan on nostettu 17 tapausta (6 EY ja 5 USA).

Tavarakaupan sääntely

Tavarakaupan sääntelyssä ei ole Kanadassa tapahtu-nut merkittäviä muutoksia. Kaiken kaikkiaan sen ta-varakauppaan kohdistamat tullit ovat yleisesti ottaen varsin alhaiset. Muutamien tavararyhmien tulleihin on tehty alennuksia viime aikoina, näihin kuuluvat esimerkiksi lasten vaatteet ja urheiluvälineet. Toi-saalta hallituksen tuoreen budjettiesityksen mukaan 1.1.2015 lukien Kanada poistaa kaikkiaan 72 kilpailu-kykyiseltä ja korkeamman tulotason maalta – mukaan lukien kaikki G-20 valtiot ja Kiina - tariffien osalta suosituimmuusaseman (Canada´s General Prefential Tariff, GPT).

Maataloustuotteille tulli on sitä vastoin merkittävästi korkeampi, keskimäärin 22 prosenttia. Tilannetta han-kaloittaa lisäksi se, että esimerkiksi maitotuotteisiin, siipikarjanlihaan ja margariineihin kohdistuu lisäk-si tuontikiintiöitä. Kiintiöiden ulkopuolella tuotujen tuotteiden keskimääräinen tulli kohoaa peräti lähes 160 prosenttiin. CETA-sopimukselta odotetaan pal-jon tältäkin osin. Suomalaisjuustojen vientinäkymät kohenisivat toden teolla, joillekin muille tuotteille se merkitsisi täyttä tullivapautta. Muun Kanadaan suun-tautuvan tavaraviennin osalta ovat kestohuolena olleet laivojen korkeat tullit, joiden avulla suojataan omaa telakkateollisuutta. Paperintuotannon osalta parhaillaankin eräs provinssi tukee alueellaan olevaa isoa tuotantolaitosta merkittävin suorin tuin, mikä vääristää kilpailua.

Palvelujen kauppa

Kanada ei ole viime vuosina tehnyt merkittäviä muu-toksia palveluiden sääntelyyn. Sekä niissä että inves-toinneissa on edelleen joitain rajoituksia. Työvoiman liikkuvuutta säädellään yhä monin tavoin sekä liitto-valtion että provinssien toimesta. Toisaalta esimer-kiksi työantajat voivat nykyään palkata ulkomaista työvoimaa liittovaltion nimenomaisen ohjelman avulla (Temporary Foreign Worker Program, TFWP). Työnantajien on kuitenkin pystyttävä selvittämään, ettei sopivaa henkilöstöä ole Kanadassa saatavilla, eikä ulkomaalaisen palkkaamisella näin ollen ole kiel-teisiä vaikutuksia paikallisille työmarkkinoille. Tämän selvittämiseksi työnantaja joutuu pyytämään maa-hanmuuttoministeriön alaiselta keskukselta (Service Canada Centre) työmarkkinoiden kannan eli LMO:n

45

Kanada

(Labour Market Opinion). Lisäksi ammattipätevyyden hyväksymisprosessi voi olla hankala joissakin pro-vinsseissa. Valitettavasti myös viisumien ja työlupien saantia saatetaan viivyttää.

Investointien ja pääomaliikkeiden sääntely

Kanada on liiketoiminnan kannalta yksi maailman ongelmattomimpia maita. Kannattaa myös muistaa, että investointi Kanadan markkinoille tarjoaa samalla pääsyn myös Yhdysvaltain ja Meksikon markkinoille. Kanada houkuttelee erityisen aktiivisesti ulkomaisia investointeja. Maan energia- ja kaivosteollisuus ovat niin pääomaintensiivisiä, että ulkomaiset investoinnit ovat monella tapaa niiden elinehto. Kanada on hy-vämaineinen sijoituskohde johtuen varsin terveestä kansantaloudesta sekä vakaasta ja kansainvälistäkin arvostusta nauttivasta pankkijärjestelmästään.

Kansainvälisten luottoluokituslaitosten arvioinneissa Kanada säilyy vuodesta toiseen AAA-ryhmässä. Maas-sa on kuitenkin myös aloja, joissa suoriin ulkomaisiin investointeihin liittyy rajoituksia, kuten lentoliikenne ja televiestintä. Muun muassa kansainvälisestä rahoi-tuskriisistä johtuen Kanada investoi nykyään enemmän ulkomaille kuin mitä sieltä investoidaan Kanadaan.

Samassa yhteydessä kun Kanadan liittohallitus viime vuoden lopulla hyväksyi kiinalaisen valtio-omisteisen CNOOC:n ostotarjouksen kanadalaisesta NEXEN -öljy- ja kaasuyhtiöstä, ilmoitti maan teollisuusministeriö uusista tiukemmista ulkomaalaisomistusta koskevista säännöksistä – erityisesti niissä tapauksissa, joissa osta-jana on ulkomainen valtionyhtiö. Mikäli kaupan koko-naisarvo ylittää 300 miljoonaa Kanadan dollaria, vaatii se aina liittovaltion hallituksen hyväksynnän. Erityisiä rajoitteita on lisäksi sellaisilla aloilla kuten televiestintä, tiedonvälitys, kuljetuspalvelut sekä uraanin tuotanto.

Yleinen sääntely-ympäristö

Suomalaisyrityksen on hyvä muistaa, että mikäli se ha-luaa toimia koko Kanadan liittovaltion alueella, tulee sen täyttää kolmentoista eri hallintoalueen (10 pro-vinssia ja 3 territoriota) vaatimukset. Kaiken kaikkiaan Kanadassa on rohkaiseva ympäristö kaupankäyntiä ajatellen. Poliittisesti kehittyneessä ja vakaassa maas-sa kauppaan ja investointeihin liittyvät standardit ja säädökset ovat hyvin samankaltaisia kuin Suomessa. Yritysverotus on kansainvälisesti kilpailukykyisellä ta-solla. Edellytykset Suomen ja Kanadan välisen kaupan myönteiselle kehitykselle ovat olemassa. Tilanne pa-ranee entisestään kun EU:n ja Kanadan välinen koko-naisvaltainen talous- ja kauppasopimus CETA saadaan voimaan.

Haasteitakin on. Standardeissa ja tuotehyväksynnäs-sä suomalaisyritykset ovat kohdanneet vaikeuksia esimerkiksi hyvinvointi- ja terveyssektorilla sekä elin-tarviketuotteiden osalla ja myös bioenergiasektorilla. Henkisen omaisuuden suojan osalta Kanadan parla-mentti hyväksyi viimein lain tekijänoikeuksien nyky-aikaistamiseksi (Bill C-11). Esimerkiksi valokuvaaja saa nyt täydet tekijänoikeudet ottamiinsa kuviin. Aikai-semmin ne kuuluivat edustamalleen kuvatoimistolle tai tiedotusvälineelle. Samoin uusi laki tarjoaa väljem-millä säädöksillään ja useilla poikkeuksillaan suojan internetin palvelujentarjoajille sekä selventää tarkem-min niiden vastuita.

Kanadaan etabloituvat suomalaisyrityksetkin pääse-vät hyödyntämään täkäläisiä vientitukia kuten vien-tiluotot (Export Development Canada) ja vientitakuut (Canadian Commercial Corporation). Vastaavasti aluepolitiikassa on tavallista, että provinssit tukevat kaivannaisteollisuutta ja energiantuotantoa verohel-potuksin.

Yleisarvio

Kanadan talous kasvaa kuluvana vuonna ja 2014 sel-keästi Euroopan unionia ripeämmin. Inflaatio näyttäi-si pysyvän hyvin hallinnassa. Kotimainen kulutus on edelleen vahvaa. Huolenaiheena säilyy kotitalouksien ylivelkaantuminen. Asuntojen hintojen nousu näyt-täisi olevan taittumassa suurimmissa kaupungeissa. Erityisesti Länsi-Kanada vaurastuu. Preeriaprovins-seissa Albertassa, Saskatchewanissa ja Manitobassa on käytännössä jo nyt täystyöllisyys, mikä on omiaan lisäämään koulutettujen kanadalaisten ja myös maa-hanmuuttajien kiinnostusta muuttaa niihin. Toisaalta

esimerkiksi Albertan öljyhiekkatuotanto on uusien haasteiden edessä Yhdysvaltain merkittävien lius-keöljy- ja kaasulöydösten vuoksi. Yhdysvaltain mark-kinoiden lisäksi Kanada suunnittelee öljyputkia, niin Tyynenmeren rannikolle Aasian vientiä ajatellen kuin toisaalta myös Albertasta Itä-Kanadan öljynjalosta-moihin laivattavaksi edelleen Eurooppaan.

Joulukuussa 2011 julkistettu ”Suomi ja Kanada – poh-joiset kumppanit” –toimintaohjelma osoittaa molem-mille maille, kuinka paljon samankaltaisuuksia niiden

46

Kanada

väliltä itse asiassa löytyy: yhteiset arvot, pohjoinen sijainti, korkeasti koulutettu väestö, toimivat ja vakaat yhteiskunnat sekä aika tavalla samanlainen mentali-teetti. Yhteistyö onkin vauhdittumassa monilla sek-toreilla teknologia- ja innovaatioyhteistyöstä koulu-tukseen ja monipuoliseen arktiseen yhteistoimintaan. Samoin hyvinvointiin ja terveyssektoriin liittyvät tek-nologiat kuten e-governance –ratkaisut kiinnostavat Kanadassa. Uudet avaukset ovat liittyneet erityisesti cleantech- ja kaivosteollisuus (mukaan lukien green mining) –klustereihin. Esimerkiksi maailman suurim-

massa kaivostapahtumassa Toronton PDAC:ssa Suomi on entistä näkyvämmin esillä, minkä myös tapahtuman isännät – kanadalaiset – ovat panneet merkille. Suoma-laiset peliteollisuusyritykset käyvät hyvänä esimerkkinä siitä, että ne testaavat tuotteensa ensin Kanadassa, jonka jälkeen siirtyvät alalla menestymisen kannalta tärkeimmille eli Yhdysvaltain markkinoille. Suomalaiset ovat investoineet jo vuosia merkittävästi Kanadaan, sitä vastoin kanadalaiset on saatava uudelleen kiinnostu-maan Suomesta myös investointikohteena.

47

Bras i l ia

BRASILIA

* Jari Luoto

Brasilia on kamppaillut pari viimeksi kulunutta vuotta selvästi aikaisemmasta hidastuneen talouskasvun kanssa. Bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2012 jäi 0,9 prosenttiin, mikä alitti hallituksen kasvuodotuk-set. Kasvu tukeutui kotimaisen kulutuskysynnän kiihdyttämiseen verohelpotuksilla, joilla tuettiin lähinnä autojen ja kodinkoneiden hankintaa. Pahimmat pettymykset koettiin vuonna 2012 investoinneissa, kun sekä julkiset että yksityiset investoinnit jäivät edellistä vuotta vähäisemmiksi. Vuoden 2013 talouskasvusta odotetaan selvästi kahta viimeksi kulunutta parempaa. Ratkaisevaa talouden kehitykselle on kansain-välisen talouden toipuminen, inflaatiopaineiden kurissa pitäminen ja investointien liikkeelle saaminen. Investointien kiihtyminen parantaisi myös suomalaisen vientiteollisuuden kasvumahdollisuuksia Brasilian markkinoilla. Vahvasti kotimaiseen kulutuskysyntään ja valtaviin raaka-aine- ja energiavarantoihin tukeu-tuvassa taloudessa on ulkomaankauppa näytellyt pitkään sivuosaa. Hyvän työllisyysasteen ylläpitäminen ohjaa teollisuuspolitiikkaa, joka on viritetty suojaamaan paikan päällä tapahtuvaa valmistusta. Investoin-tikohteena Brasilia on maailman suosituimpien joukossa pitkällä ajanjaksollakin lupaavien kotimarkkinoi-den kasvunäkymien ja länsimaisen liiketoimintaympäristön vuoksi.


*Jari Luoto toimii suurlähettiläänä Suomen Brasílian suurlähetystössä.

Brasilia näytti selviävän pitkään ilman haitallisia hei-jastusvaikutuksia maailmantalouden vuonna 2008 al-kaneista vaikeuksista ja talouskasvun hidastumisesta. Vuoden 2011 puolivälistä lähtien talouskasvu Brasi-liassa alkoi kuitenkin hidastua, ja bruttokansantuote kasvoi tuona vuonna vain 2,7 prosenttia. Teollisuuden tuotanto ja Brasilian vienti vähenivät edelleen vuonna 2012, ja talouskasvu jäi 0,9 prosenttiin. Kasvua syn-nytti kotimainen kulutuskysyntä, jota hallitus pyrki vauhdittamaan muun muassa autojen ja kotitalous-koneiden verotusta keventämällä ja yritysten sosiaali-turvamaksujen helpotuksilla.

Brasilian talouskasvu on 2000-luvulla ollut tätä ennen kohtalaisen vakaata, ja vastannut maailmantalouden keskimääräistä kasvua noin 3,5 prosenttia vuodessa. Samalla talouskasvu on kuitenkin ollut prosenttiyk-sikön vähemmän kuin Latinalaisessa Amerikassa ko-konaisuudessaan. Presidentti Lula da Silvan kahdelle presidenttikaudelle vuosina 2003-2010 antoi leiman-sa juuri vakaan kasvun tavoittelu, inflaation kurissa pitäminen muun muassa korkealla ohjauskorolla ja ennen kaikkea laajat sosiaaliset tulonsiirto-ohjelmat sekä asuntorakentamis- ja sähköistämishankkeet. Näi-den ohjelmien katsotaan kiistattomasti vaikuttaneen siihen, että perinteisesti jyrkästä tulonjaon eriarvoi-suudesta kärsineeseen yhteiskuntaan on syntynyt laaja keskiluokka. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana tähän keskiluokkaan on maan 190 miljoonaisessa vä-

estössä noussut noin 35-40 miljoonaa ihmistä, joilla on aikaisempaa huomattavasti paljon paremmat ku-lutusmahdollisuudet.

Lulan jälkimmäisellä presidenttikaudella käynnistet-tiin myös nk. kasvunkiihdyttämisohjelma PAC. Ohjel-man kautta ohjataan julkisia ja yksityisiä investointeja muun muassa suuriin perusrakennehankkeisiin. Maan keskuspankin mahdollisuutta toteuttaa itsenäistä po-litiikkaa inflaation kurissa pitämiseksi on kunnioitettu, joskin keskuspankin todellisen itsenäisyyden kaven-tumisesta on esitetty yhä useammin arvioita vuonna 2011 presidenttikautensa aloittaneet Dilma Rousseffin kaudella. Keskuspankki on ainakin antanut sivusta-tukea presidentti Dilman talouspolitiikalle laskemalla Brasilian historiallisesti korkeaa ohjauskorkoa 12,50 prosentista vuonna 2011 vuoden 2013 maaliskuuhun mennessä 7,25 prosentin tasolle.

Lulan tavoin Brasilian työväenpuolueen ehdokkaana valituksi tullut presidentti Dilma on jatkanut ja laa-jentanut sosiaalisia tulonsiirto-ohjelmia ja korottanut minimipalkkaa vuosittain vähän inflaatiota suurem-min korotuksin. Yleisesti käytössä olevan indeksoinnin vuoksi tämä lisää alempien tuloryhmien kulutusmah-dollisuuksia, mutta luo painetta inflaation kiihtymi-seen. Vaalivuoden, syksyn 2014 lähestyessä arvioidaan yleisesti, että ekspansiivista politiikkaa tullaan jatka-maan. Inflaation kiihtyminen sille asetetun vaihtelu-

48

Bras i l ia

välin ylärajalle, lähes kuuteen prosenttiin, sai Brasilian keskuspankin tekemään huhtikuussa 2013 jo päätök-sen ohjauskoron maltillisesta nostamisesta 7,50 pro-senttiin. Ohjauskorko ja reaalikorko on edelleen maail-man korkeimpien joukossa. Inflaation todennäköisesti pysyessä asetetun vaihteluvälin ylärajalla lähitulevai-suudessa, on koron nostamiselle edelleen paineita.

Ripeämmän talouskasvun keskeisiä esteitä Brasiliassa ovat liian matala investointiaste, huonossa kunnossa oleva perusrakenne, raskas veroja sivukulujen taak-ka yrityksille sekä heikko työn tuottavuuden kasvu. Julkisten ja yksityisten investointien yhteen laskettu osuus maan bruttokansantuotteesta on pysynyt pit-kään monta prosenttiyksikköä alhaisemmalla tasolla kuin muissa suurissa kehittyvissä talouksissa. Vuosi 2012 ei poikennut edukseen pitkään jatkuneesta tilan-teesta, ja investoinnit jäivät 18 prosenttiin bruttokan-santuotteesta, jopa alle edellisen vuoden tason.

Maan perusrakenteen puutteet ovat ilmeiset; satamat, rautatiet ja lentokentät eivät kykene tehokkaasti vä-littämään nykyistä raaka-aineiden, tavaroiden ja mat-kustajien määrää. Rahdin, mukaan lukien keskeisten vientituotteiden kuljetukset ovat suurimmaksi osaksi maanteitse tehtävien kuljetusten varassa (58 pro-senttia kuljetuksista), koska rautateihin (25 prosenttia kuljetuksista) ja vesiväyliin on investoitu riittämättö-mästi. Suuria määriä kaivannaisteollisuuden ja maa-talouden tuotteita kuljetetaan maantieverkostossa, joka on laajalti huonossa kunnossa. Brasilian keskeiset vientisatamat ovat kapasiteetiltaan liian pieniä nykyi-siin tarpeisiin, ja toiminta niissä on tehotonta. Rahtien purku- ja tullausajat ovat moninkertaiset parhaimpiin maihin verrattuna. Vuoden 2013 ennätysmäinen soi-jasato on johtanut ongelmien kärjistymiseen ja vien-tiin tarkoitettujen tuotteiden hintakilpailukyvyn hei-kentymiseen entisestään.

Dilman hallitus on reagoinut vajavaisen perusraken-teen aiheuttamiin ongelmiin avaamalla aikaisempaa laajemmassa mitassa liikennesektorin uudisrakenta-mishankkeita yksityiselle sektorille. Vuoteen 2013 tul-taessa rautateitä, maanteitä, satamia ja lentoasemia on siirretty kasvavassa määrin yksityisten toimijoiden käsiin, joukossa kolme suurta kansainvälistä lento-kenttää. Ulkomaankaupan kannalta olennaista sata-masektoria uudistetaan vuoden 2013 alusta lähtien annetuilla lakiesityksillä. Yksityisen sektorin toiminta-mahdollisuuksia laajennetaan ja lukuisten satamissa toimivien viranomaistahojen toimintaa virtaviivaiste-taan, työskentelyaikaa lisätään ja satama- ja väylära-

kentamiseen osoitetaan aikaisempaa enemmän liitto-valtion rahoitusta.

Elinkeinoelämän Brasiliassa kohtaamista liiketoimin-nan kustannuksia lisäävistä tekijöistä merkittäviä ovat myös maan heikkotasoinen koulutusjärjestelmä, monimutkainen verotusjärjestelmä ja jäykkä työlain-säädäntö. Oppimistulokset Brasiliassa ovat kansain-välisessä vertailussa (PISA) keskitason alapuolella ja monilla teknistä osaamista vaativilla aloilla on anka-ra työvoimapula. Osin jäykästä työlainsäädännöstä ja työn tuottavuuden vaatimattomasta kehityksestä johtuen, ei työttömyys ole Brasiliassa noussut kahtena vaimean talouskasvun vuotena vaan päinvastoin pai-nunut tilastoidun historian alhaisimmalle tasolle, noin viiteen prosenttiin. Kilpailu osaavasta työvoimasta yl-läpitää korkeata palkkainflaatiota. Talouskasvun arvioidaan Brasiliassa kiihtyvän vuoden 2013 kuluessa vajaaseen kolmeen prosenttiin. Kas-vun niin Brasiliassa kuin muuallakin Latinalaisessa Amerikassa odotetaan kuitenkin pysyttelevän kahden seuraavan vuoden aikana hieman kasvupotentiaalin alapuolella. Suurimmat epävarmuustekijät Brasiliassa ovat maailmantalouden odotuksia hitaampi toipumi-nen, ohjauskoron mahdollinen nostaminen edelleen inflaatiopaineiden vuoksi – ja tämän kasvua hidastava vaikutus - sekä investointien kehitys.

Brasilian valuutta on ollut viime vuosien aikana yliar-vostettu, mikä on aikaisemmin mainittujen tekijöiden kanssa yhdessä heikentänyt maan teollisuuden hin-takilpailukykyä. Useat tuotantoalat ovat kääntyneet – myös menestyksellä – hallituksen puoleen vaatien kustannustensa keventämistä, vientiteollisuuden tu-kea ja tuonnin rajoittamiseen tarkoitettuja toimia. Brasilian hallitus onkin muun muassa nostanut tuon-tiautojen veroa ja neuvotellut määrälliset rajoitukset kahdenväliseen autojen tuontia Meksikosta koskevaan sopimukseen samalla, kun tulliliitto Mercosurin sisäi-sesti on sovittu, että sen jäsenvaltiot voivat väliaikai-sesti korottaa 200 tariffilinjan tulleja. Samanaikaisesti polkumyyntitutkimuksia on avattu aiempaa enemmän ja julkisille hankinnoille on asetettu kiristettyjä vaati-muksia kotimaisuusasteesta. Myönteisempien toimien puolella hallitus laski teollisuuden käyttämän sähkön hintaa 32 prosentilla ja kotitaloussähkön hintaa 18 prosentilla vuoden 2013 alusta lähtien.

Brasilian talouden kuva on kaksijakoinen: yhtäältä maan sisäinen kulutus kasvaa tasaisesti, ja julkisen talouden tasapaino on verotulojen kasvun myötä erit-täin hyvä. Työllisyysluvut ovat kymmenen tilastoidun

49

Bras i l ia

vuoden parhaimmat ja työttömyys on laskenut noin viiteen prosenttiin työvoimasta. Väestön ikäjakauma on huoltosuhteen kannalta hyvin edullinen. Maan kotitaloudet eivät myöskään ole velkaantuneita ja kotitalouksien kulutuksen kasvu siivittää laajalla ko-timarkkinalla taloutta kasvuun pitkälläkin aikavälillä.

Toisaalta Brasilia on viennissään hyvin riippuvainen maataloustuotteista ja rauta-malmista. Brasilian vien-tituotteista tärkeimmät ovat rautamalmi, soija, kahvi, öljy ja liha sekä appelsiinimehu, joissa kaikissa Brasilia on maailman johtava tai kolmen suurimman viejän joukossa. Maatalouden tutkimukseen ja maan entistä tehokkaampaan käyttöön muun muassa vuoroviljelyn ja monikäytön kautta panostetaan huomattavasti. Maailmantalouden vaihtelut vaikuttavat Brasiliaan erityisesti raaka-aineiden hintojen kautta, mutta toi-saalta viennin osuus bruttokansantuotteesta on vain runsas 10 prosenttia, kun se esimerkiksi Meksikossa on 28 ja Chilessä 38 prosenttia. Kun merenpohjan alais-ten öljykerrostumien hyödyntäminen pääsee vauhtiin lähivuosien aikana, nousee öljy merkittävään osaan viennissä.

Brasilian hallituksen aktiivisen elinkeinopolitiikan kei-novalikoimaan ovat kuuluneet joidenkin alojen tuo-tantokustannusten alentaminen työnantajamaksuja helpottamalla ja vientiluottojen laajentaminen ja koti-maisuusastevaatimusten valmistelu uusilla aloilla. Jul-kisen vallan ohjailun laajentaminen ja poliittisesti vai-keampien veroja työelämän sääntöjen uudistamisen lykkääminen näyttäisi kuitenkin johtavan aikaisempaa suurempaan epävarmuuteen liiketoimintaympäristön kehityksestä ja tämä on osaltaan heikentämässä yksi-tyisen sektorin investointihaluja.

Syitä investointiasteen alhaisuuteen voi hakea julkis-ten investointien hitaasta etenemisestä päätöksen-teosta toteutukseen, alhaisesta säästämisasteesta ja koulutetun työvoiman puutteesta. Erityisesti vaati-vimpia investointeja, kuten ulkomeren öljyntuotan-tokapasiteetin kehittämistä hidastaa alan toimijoiden mukaan Brasilian hallituksen asettamat vaatimukset teknologian korkeasta kotimaisuusasteesta. Yksityi-sen sektorin investointien vähentymistä juuri vuoden 2012 aikana selittää osaltaan se epävarmuus, joka aiheutuu hallituksen politiikan muutoksista. Sähkön-tuotannosta tehtyjen sopimusten ehtoja muutettiin vuoden 2013 alusta, kun hallitus halusi laskea sähkön verrattain korkeita hintoja. Hallitus myös painosti oh-jauskoron laskun jälkeen pankkeja voimakkaasti laske-maan omia lainakorkojaan. Brasilian kongressi muutti presidentin antamaa lakia öljyrojaltien jaosta niin, että

muutokset ulottuivat koskemaan myös nykyisiä sopi-muksia öljytulojen jaosta osavaltioiden kesken.

Monien suurten investointien rahoittamiselle on Bra-siliassa sinänsä hyvät edellytykset, koska liittovaltion ja useiden osavaltioiden rahoitusasema on vakaa, valtion kehityspankin pääomaa on viime vuosina vah-vistettu ja energiasektorin merkittävin yritys Petrobras on kerännyt runsaasti pääomaa merenpohjan alaisten öljykenttien hyödyntämiseen. Myönteisiä esimerkkejä hyvin edistyneistä investoinneista on osoitettavissa yksityisen sektorin hoidettavaksi annetuista liiken-neinvestoinneista ja jalkapallon 2014 MM-kisojen ottelupaikkojen rakentamisesta. Myös asuntokannan uudisrakentamisessa on kasvava markkina.

Brasiliassa on myös laajamittaista autojen, mootto-ripyörien ja telekommunikaatioalan valmistusta, joka suuntautuu kuitenkin lähes yksinomaan kotimaan markkinoille ja vähäisemmässä määrin Mercosur-mai-hin, ennen kaikkea Argentiinaan. Argentiinan hallituk-sen politiikka on presidentti Christina Kircshnerin aika-na muuttunut tuontia rajoittavaksi, mikä on vuoteen 2013 tultaessa laskenut Brasilian vientiä Argentiinaan yli viidenneksen. Korkean teknologian tuotteista vien-tiin menee pääasiassa lentokoneita. Teollisuustuottei-den osuus Brasilian viennistä on maataloustuotteiden kaupan kiihtyessä kuitenkin laskenut 55 prosentista vuonna 2005 noin 40 prosenttiin vuonna 2012.

Euroopan unioni on Brasilian suurin kauppakumppani. Vuoden 2012 aikana Brasilian kauppavaihto Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa kasvoi, tuonti EU-alueelta Brasilian vientiä huomattavasti enemmän. Euroopan taloudellisen tilanteen kehitystä seurataan Brasiliassa suurella vakavuudella. Euroopasta, samoin kuin kakkosena tuontitilastossa olevasta Yhdysval-loista tuodaan ennen kaikkea kulutushyödykkeitä ja korkean teknologian tuotteita. Tuonti Kiinasta on etupäässä elektronisten laitteiden ja koneiden osia, kuten lcd-näyttöjä ja muita komponentteja, joita bra-silialainen kokoonpanoteollisuus tarvitsee tietokonei-den, matkapuhelinten, televisioiden ja kodinkoneiden valmistuksessa.

Suomen ja Brasilian taloussuhteet

Brasilia on Suomen suurin kauppakumppani Latinalai-sessa Amerikassa. Kaupan arvo on pysytellyt viimeisten vuosien aikana runsaassa prosentissa Suomen koko ulkomaankaupasta. Kaupan kokonaisarvo oli vuonna 2012 noin 1.5 miljardia euroa, ja tase oli Suomelle pie-nessä määrin alijäämäinen. Suomen vienti Brasiliaan

50

Bras i l ia

koostuu pääasiassa investointihyödykkeistä kuten ko-neista ja laitteista muun muassa telekommunikaatio-, puunjalostus, kaivos- ja energia-aloille sekä satamien ja telakoiden ja laivojen varusteluun. Suomen tuonti Brasiliasta koostuu kahvista ja muista elintarvikkeista, selluloosasta, etanolista, malmista ja metalliromus-ta. Korkeamman teknologian tuontia Brasiliasta ovat edustaneet Embraer –lentokoneet.

Kaupan volyymia merkittävämpiä ovat suomalaisyri-tysten investoinnit Brasiliassa tapahtuvaan tuotan-toon. Noin 50 yrityksellä on palveluksessaan yli 21 000 paikallista työntekijää ja suomalaistaustaisten yritys-ten liikevaihto on noin 3,6 miljardia euroa vuodessa. Nokian ohella myös Kemira ja VTT ovat investoineet tutkimus- ja kehitystoimintaan Brasiliassa.

Vakiintuneita suomalaisyrityksiä Brasilian markkinoilla ovat Alhström, Stora Enso, Metso Power, Metso Paperi, Ponsse, Pöyry, Savcor Forest ja Savcor Process, kaivos-alan Larox Group, Metso Minerals, Outotec ja Tamfelt, Wärtsilä, Metso Power, Pöyry, Metso Automation ja Metso Automation, Nokia, Nokia Siemens, PKC Group, Salcomp ja Tecnotree. Muita merkittäviä yrityksiä ovat muun muassa Almaco, Deltamarin, Oilon, Dynea, El-

tete TPM, Huhtamäki, Konecranes, Nordea, Cargotec, Planmeca Group, GS_hydro, Glaston Group, CPS Color, Outokumpu, Kemira ja VTT.

Brasiliassa on suotuisa toimintaympäristö paperi- ja selluloosateollisuudelle, koska raaka-ainetta on saa-tavissa runsaasti ja pehmopaperin sekä pakkausma-teriaalien kulutus kasvaa. Brasilian tärkeässä kaivan-naisteollisuudessa on kysyntää koneille, laitteille ja ympäristöalan ratkaisuille sekä suunnittelupalveluille. Telekommunikaatiosektorilla tehdään investointe-ja 4G -verkon rakentamiseen aluksi jalkapallon 2014 MM-kisojen kaupunkeihin ja myöhemmin muualle maahan. Kuluttajamarkkinoilla vaurastuvan keskiluo-kan kiinnostus suuntautuu kasvavassa määrin äly-puhelimiin. Brasilia on erittäin merkittävä markkina myös mobiililaitteissa käytettäville peleille ja muille sovelluksille.

Brasilian rannikon edustalla tehdyt merenpohjan alai-set merkittävät öljylöydöt ovat tuoneet investointiaal-lon merikalustoon, ja telakoiden tilauskirjoja täyttävät myös investoinnit säiliö- ja rahtialuksiin. Energia-alan suurimman toimijan Petrobrasin investoinnit öljy- ja kaasuesiintymiin nousevat vuoteen 2016 mennessä



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


51

Bras i l ia



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


150 miljardiin euroon. Myös Brasilian laivastolla on merkittävä kalustonsa uusimisohjelma. Suomalaiselle offshore- ja meriteollisuudelle onkin hyvin lupaavat markkinat Brasiliassa. Korkeiden, jopa 75 prosenttiin nousevien kotimaisuusastevaatimusten vuoksi suoma-laisyrityksetkin ovat investoineet Brasilian markkinoille asettautumiseen. Liikenteen perusrakenteessa mahdol-lisuuksia laitetoimituksiin ja palvelujen myyntiin tar-joavat muun muassa lentoasemille tehtävät mittavat investoinnit niiden kapasiteetin nostamiseksi, sekä sa-tamien rakentaminen ja varustelu, joihin ollaan sijoitta-massa 21 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä.

Kasvava energiantarve tuo mukanaan tarpeen inves-toida monipuolisesti energiantuotantoon ja jakeluun, ja energia-alan investoinnit ovatkin öljyn ja kaasun ohella suurin investointikohde. Toteutuneet inves-toinnit olivat vuonna 2011 yli 15 miljardia euroa ja

edelleen kasvussa. Kapasiteettia lisätään niin vesivoi-massa, pienissä voimalaitoksissa kuin tuulivoimassa-kin. Jälkimmäisen osalta suunnitelmissa on merkittävä kapasiteetin lisääminen tulevien vuosien aikana, eri-tyisesti maan koillis- ja pohjoisosissa, joissa on otol-liset olosuhteet tuulienergian hyödyntämiselle. Myös vedenkäsittelyn ja vesihuollon sekä jätehuollon alat tarjoavat mahdollisuuksia.

Maailman johtavana biomassan energiakäyttäjänä ja alan tutkimukseen panostavana Brasilia on houkut-televa kumppani tämän alan suomalaisille toimijoille sekä taloudellisia suhteita että tutkimusta ajatellen. Suomalaisyritysten kiinnostus Brasiliaa kohtaa on ol-lut kasvussa, ja viennin ja kaupan edistämismatkojen tukemina avatut yhteydet ovat poikineet lupaavia yhteyksiä suomalaisten ja brasilialaisten toimijoiden välille.

52

Bras i l ia

Palvelusektoreista voimakkaimmin kasvaa Brasiliassa koulutusalan palvelujen tarjonta. Julkisen opetusjär-jestelmän huono taso on luonut otolliset olosuhteet yksityisen sektorin tarjonnalle. Suomalaisella opetus-järjestelmällä on Brasiliassa hyvä maine, ja koulu-tusalan yritysten tuotteille opetusalan palveluissa ja teknologiassa on valmis markkina. Ensimmäisiä vien-titunnusteluja on tehty Suomen suurlähetystön tuke-mana vuosina 2012-2013.

Nopeasti kasvanut ja vaurastuva brasilialainen keski-luokka käyttää ulkomailla palveluihin ja ostoksiin vuo-

sittain huomattavan summan ja on myös suomalai-selle matkailulle potentiaalisesti tärkeä kohderyhmä.

Brasilian liiketoimintaympäristön haasteet tekevät markkinoille asettautumisen hankalaksi muutoin kuin etabloitumalla nopeasti paikan päälle pitkälläkin täh-täimellä kasvaville markkinoille. Suomen ja Brasilian välillä on allekirjoitettu investointisuojasopimus, jonka ratifiointi on kuitenkin useiden muiden vastaavien so-pimusten tavoin pysähdyksissä Brasilian parlamentissa.


Brasilian yhteiskunnalliseen kehitykseen on lyönyt jo kymmenen vuoden ajan leiman yleinen tyytyväisyys maan kehitykseen ja läpitunkevasti eri väestöryhmissä tunnettu luottamus elinolojen parantumiseen. Tätä selittävät kaikkien sosiaaliryhmien tasaisesti kasva-neet reaaliansiot ja ennätysmäisen alhaalle laskenut työttömyys. Laajamittaiset sosiaaliohjelmat, joita on edelleen laajennuttu presidentti Dilman aikana sekä minimipalkan vuosittaiset korotukset ovat nostaneet erityisesti ansioita erityisesti alemmissa tuloluokissa.

Brasilia on kuulunut pitkään maailman tulonjaol-taan epätasa-arvoisimpiin yhteiskuntiin, kuten mo-net muutkin Latinalaisen Amerikan maat. Viimeisen kymmenen vuoden aikainen kehitys on kuitenkin kääntänyt tilanteen parempaan suuntaan Brasiliassa. Tulonjaon tasaisuutta kuvaavalla gini-kertoimella mi-tattuna Brasiliassa on saavutettu merkittävää edistys-tä ja maa on liikkunut vuoden 2002 lukemasta 0,64 jo lähelle lukemaa 0,53 vuoteen 2012 tultaessa.

Keskeinen eriarvoisuutta ylläpitävä ja maan kehitystä hidastava tekijä on Brasilian kehittymätön koulutusjär-jestelmä. Koulutusjärjestelmän vaatimaton panos maan kehitykseen näkyy alhaisena tuottavuuden nousuna ja taloudellisen kasvun aikana pahenevana työvoimapu-lana, ja erityisesti koulutetun työvoiman puutteena. Brasiliassa on valmisteltu esityksiä opetusjärjestelmän rahoituksen lisäämisestä suuntaamalla siihen muun muassa kasvavia öljyvientituloja. Hallitus on myös ra-hoittamassa yli 100 000 opiskelijan ja tutkijan vaihto-jaksoa ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa vuosien 2012 ja 2014 välillä. Julkisen vallan toimien ja uudistusten vaikutuksia odotettaessa yksityisen sekto-rin koulutuspalvelujen merkitys kasvaa edelleen.

Brasilian yhteiskunnallinen tilanne on hyvin rau-hallinen. Maassa ei ole edes paikallisesti merkittäviä

levottomuuksia ja ajoittaiset yksittäiset työtaistelut eivät juuri näy arkipäiväisessä elämässä. Suurimmat yhteiskunnalliset kiistat liittyvät edelleen maanomis-tukseen ja alkuperäisväestön oikeuksiin, mutta pitkälle kaupungistuneessa maassa nämä kiistat ovat jääneet yhteiskunnallisen huomion marginaaliin. Kansainvä-listä huomiota herättäneet metsätuhot Amazonasin alueella on saatu liittovaltion aiempaa tehokkaammil-la toimilla hyvin kuriin ja hävitetyn metsäpinta-alan määrä selvään laskuun. Luontotyypeistä suuremman uhan alla ovatkin tänä päivänä Brasilian savannialu-eet, cerrado.

Pitkäaikainen yhteiskunnallinen ongelma Brasiliassa on väkivaltarikollisuuden yleisyys. YK:n tekemän arvi-on mukaan Brasilissa surmattiin viimeksi kuluneen 30 vuoden aikana miljoona ihmistä yksittäisissä väkival-lanteoissa. Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ruokkima ja poliisi- ja oikeusjärjestelmän tehottomuuden suojis-sa elävä väkivallan ja rankaisemattomuuden kulttuuri on osoittamassa heikentymisen merkkejä vasta nyt, kun sosiaaliset erot ovat jossain määrin tasoittumas-sa. Kaikentyyppinen rikollisuus on vähentynyt muun muassa Rio de Janeirossa ja São Paulossa. Kehitys on kuitenkin kulkenut huonompaan suuntaan kasvavissa, brasilialaisittain keskisuurissa 2- 5 miljoonan asukkaan kaupungeissa kuten Brasília, Curitiba, Manaus, Porto Alegre ja Belo Horizonte. Turvattomimmat alueet löy-tyvät kuitenkin maan köyhimmiltä alueilta, koillis- ja pohjoisrannikon asutuskeskuksista. São Paulon ja Rio de Janeiron metropolialueiden riski-tekijöihin kuuluu järjestäytynyt, useimmiten huume-kauppaan kytkeytyvä rikollisuus. Viranomaisten vuon-na 2010 aloittamat rikollisuuden vastaiset operaatiot, joissa asuinalueita on otettu takaisin julkisen vallan hallintaan, ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Politiikkaa tullaan jatkamaan erityisesti lähestyvien jalkapallon

53

Bras i l ia

2014 MM-kisojen (12 kaupungissa Brasiliassa) ja Rio de Janeiron 2016 olympiakisojen turvallisuuden ta-kaamiseksi. Brasilian poliittinen järjestelmä on vakaa, mutta sen toimintaan liittyy usein laajamittaista korruptiota. Tämä ei näy yleisesti Brasiliassa toimivien yritysten arkipäivässä, mutta poliitikkojen ja elinkeinoelämän välistä suunnitelmallista korruptiota paljastuu sään-nöllisesti julkisten varojen käytön, erityisesti suurem-pien hankkeiden ja vaalikampanjoiden rahoituksen tiimoilta. Brasilian tiedotusvälineillä on merkittävä rooli korruptiokäytäntöjen paljastamisessa. Presidentti Dilma on ottanut korruptioon hyvin tiukan linjan ja erotti hallituksestaan ensimmäisen vuoden aikana lukuisia ministereitä taloudellisten väärinkäytösepäi-lyjen vuoksi. Vuoden 2012 aikana Brasilian oikeusjär-jestelmässä saatettiin päätökseen edellisen presiden-tin aikana, vuonna 2005 ilmitulleen laajan korruptio-vyyhden käsittely. Brasilian oikeuslaitoksen aseman ja riippumattomuuden katsotaan vahvistuneen mer-kittävästi, kun johtavia poliitikkoja tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin.

Brasilian poliittinen kenttä on hyvin hajanainen ja suurimmallakin puolueella, Brasilian työväenpuolu-eella on vain 88 kansanedustajan paikkaa 513 jäsenen edustajainhuoneessa. Vahvuudeksi on laskettava se, että Brasiliassa ei ole yhtään populistiseksi luokitelta-vaa puoluetta. Vuodesta 2011 lähtien vallassa olleella presidentti Dilmalla on tukenaan hyvin laaja keskusta-vasemmistolainen koalitio. Maltilliseen vasemmistoon luokiteltavat puolueet ovat nostaneet kannatustaan useissa perättäisissä valtakunnallisissa ja paikallisis-sa vaaleissa. Seuraaviin presidentinvaaleihin, syksyllä 2014 valmistaudutaan jo kokoamalla tukipuolueita presidenttiehdokkaiden taakse.

Poliittisen kentän virtauksia arvioitaessa on vaikea nähdä merkittäviä mullistuksia Brasilian politiikassa ja taloudessa vaikka hallituspohjaan tulisikin muutoksia seuraavissa vaaleissa. Ratkaisevampi kysymys Brasilian ulkoisia taloussuhteita ja oman talouden kehittymistä ajatellen liittyy siihen, jatkuuko nykyinen kotimaista tuotantoa ja Brasiliaan tehtäviä tuotannollisia inves-tointeja suosiva ja tuonnille jossain määrin rajoituksia asettava linja edelleen lähivuosina.


Euroopan unionin ja Brasilian välisen kaupan ja inves-tointien kasvun kannalta tärkeästä EU-Mercosur –as-sosiaatiosopimuksesta on vuosien tauon jälkeen neu-voteltu uudelleen vuodesta 2010 lähtien. Neuvotteluja ovat hidastaneet vuoden 2012 aikana sekä keskeisissä Mercosur-maissa, varsinkin Argentiinassa mutta myös Brasiliassa päätään nostanut protektionismi. Mercos-urin sisäinen tilanne on tuonut epävarmuustekijöitä neuvotteluihin. Paraguay suljettiin pois Mercosurin toiminnasta kesällä 2102, ja sen paluuta odotetaan huhtikuun 2013 presidentinvaalien jälkeen loppuvuo-den kuluessa. Samaan aikaan Venezuela on hyväksytty Mercosurin jäseneksi ja Surinamen, Guyanan, Bolivi-an ja Ecuadorin jäsenyyden toteuttamisesta käydään keskusteluja. Brasilia on ollut johtava voima pyrkimyk-sissä Mercosurin jäsenpohjan laajentamiseen, mutta samalla Mercosurin kehittäminen on painottunut muihin teemoihin kuin vapaakaupan laajentamiseen.

Euroopan unionin ja Mercosurin välillä sovittiin al-kuvuodesta 2013, että EU-Mercosur -neuvotteluissa edettäisiin vapaakaupan tarjousten vaihtoon vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tästä sitoumuksesta kiin-nipitämisessä onnistuminen saattaa olla ratkaisevaa neuvottelujen kannalta. Brasilian sisällä maan elin-keinoelämän kanssa käydyt konsultaatiot sopimuksen hyödyllisyydestä ovat antaneet rohkaisua Brasilian

hallitukselle työskennellä Mercosurin sisällä sopimuk-sen puolesta.

Brasiliassa on vahva pyrkimys tuontia korvaavan ko-timaisen teollisuuden kehittämiseen ja kotimaisen tuotannon suosimiseen. Julkisissa hankinnoissa ja muun muassa voimakkaasti kasvavalla offshore- ja meriteollisuusalalla on käytössä kotimaista tuotantoa suosivat menettelyt tarjouskilpailuissa, joissa edellyte-tään tiettyä prosenttiosuutta kotimaiselle tuotannolle tai suositaan hinnassa kotimaista vaihtoehtoa. Näi-den vaatimusten ohittaminen on yleensä mahdollista vain sakkomaksuilla. Säännökset mahdollistavat 25 prosenttia kalliimman tarjouksen hyväksymisen jos tuotanto tapahtuu Brasiliassa, tuottaja on paikallinen yhtiö tai tuotanto merkitsee teknologista investointia maahan. Korkeita kotimaisuusastevaatimuksia asetet-tiin viimeksi 4G-lisenssien tarjolle asettamisen yhte-ydessä. Paikallista tuotantoa suosivat vaatimukset on asetettu Brasiliassa korkeimmalla poliittisella tasolla. Niiden sisältö saattaa olla kauppakumppanien haas-tettavissa maan WTO-sitoumusten vuoksi.

Kotimaisten ja ulkomaisten yritysten välistä kilpailua vääristävät toimet ovat olleet Brasiliassa lisääntymään päin viimeisten vuosien aikana. Tuontitullit ovat kan-sainvälisessä vertailussa korkeita ja vaihtelevat teol-

54

Bras i l ia

lisuustuotteissa 10-35 prosentin välillä ja nousten joissain maataloustuotteissa 55 prosenttiin. Mercos-urin jäsenmaiden kesken päätetty tullien nostaminen kussakin maassa 200 tullitariffinimikkeessä on en-simmäisten 100 nimikkeen osalta jo voimaansaatettu syksyllä 2012 ja seuraavien tariffinostojen valmistelu on meneillään. Toisaalta Brasilia laski yllättäen alku-vuodesta joidenkin valmistuslaitteiden ja puolivalmis-teiden tulleja väliaikaisesti vuoden 2013 loppuun asti. Taustalla on mitä ilmeisimmin tuotannolle ja inves-toinneille kriittisen tärkeisiin hyödykkeisiin turvautu-vien brasilialaisten yritysten painostus.

Brasiliassa on valmisteltu alkuvuoden 2013 aikana oh-jelmia monen eri teollisuudenalan kehittämistoimiksi, ja ohjelmista alustavista saatujen tietojen mukaan nii-hin tulee sisältymään erilaisia kotimaisen tuotannon ja viennin edistämisen tukimuotoja, kotimaisuusas-tevaatimuksia sekä toimia, jotka tullevat hankaloitta-maan tuontia ja heikentämään ulkomailta tarjoavien yritysten asemaa.

Maa- ja metsätalousmaan ulkomaiselle omistukselle asetettiin vuonna 2010 rajoituksia, joiden mukaan ul-komaalainen taho ei saa omistaa 1 000 hehtaaria suu-rempaa maapinta-alaa tai enempää kuin ¼ kunnan maapinta-alasta. Vieraiden valtioiden omistusten ra-joittamiseen tarkoitettu, mutta epäselvä lainsäädäntö on käytännössä pysäyttänyt osittainkin ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten maanhankinnan. Bra-silian hallitus on antanut kongressin käsittelyyn lakia selkeyttävän esityksen.

Henkisen omaisuuden suoja ei ole Brasiliassa hyvällä tasolla ja sen parantaminen on keskeinen neuvotte-lukysymys Brasilian kanssa käytävissä kauppaneuvot-teluissa. Ongelmia on erityisesti maataloustuotteissa ja tekstiileissä sekä musiikki- ja elokuvatuotteissa. Patenttilainsäädäntö puolestaan takaa vain lyhytai-kaisen suojan, jollei tuotantoa aloiteta paikan päällä. Brasiliassa ongelmana on erityisesti lainsäädännön puutteellinen toimeenpano ja valvonta. Brasilian oi-

keusjärjestelmä on myös hidas ja tehoton. Tapausten käsittely kestää pitkään ja rankaisemattomuus on yleistä. Laittomasti kopioituja tuotteita on markki-noilla runsaasti. Brasiliassa toimivat matkapuhelin-valmistajat ja operaattorit ovat yhteistyössä sopineet laitteiden rekisteröinnin tulevan pakolliseksi asiakkail-le vuodesta 2014 alkaen, jotta markkinoilta voitaisiin karsia Aasiassa valmistetut laittomat tunnettujen matkapuhelinmallien kopiot.

Liiketoimintaympäristöä vertailleessa kansainvälises-sä tutkimuksessa vuonna 2013 Brasilia sijoittuu 185 maan vertailussa häntäpäähän, sijalle 130. Maan ve-rotusjärjestelmä on OECD:n arvioissa sijoitettu maail-man monimutkaisimpien joukkoon yritysten kannalta. Henkilötuntimäärässä mitattuna se kuormittaa yri-tyksiä jopa seitsenkertaisesti maailman keskiarvoon verrattuna. Verotuksen uudistamisessa on tyydytty lähinnä verokantojen säätelyyn, koska laajamittainen uudistus edellyttäisi liittovaltion, osavaltioiden ja kun-tien yhteistä poliittista tahtoa, jonka saavuttaminen on osoittautunut vaikeaksi. Presidentti Dilman halli-tus ei todennäköisesti tule käynnistämään uudistuksia myöskään Brasilian työlainsäädännössä, joka on yri-tysten toinen keskeinen ongelma-alue, vaikeaselkois-ten ja hyvin joustamattomien määräystensä vuoksi.

Brasilian hallitus ei tarjoa erityisiä kannustimia inves-toinneille maahan, mutta toisaalta hallituksen teolli-suuspolitiikka on kokonaisuudessaan viritetty rohkai-semaan paikan päälle tehtäviä investointeja ja Brasi-liassa tapahtuvaa tuotantoa. Ulkomaisten yritysten toivotaan avoimesti panostavan erityisesti tutkimus- ja kehitystoimintaan Brasiliassa. Manauksessa, Ama-zonasin alueella sijaitseva erityistalousalue tarjoaa edullisia ehtoja alueelle sijoittuville yrityksille, ja alue onkin säilyttänyt vetovoimansa. Manauksen erityista-lousalueella toimivat 450 teollisuusyritystä työllistä-vät yli 100 000 työntekijää. Suomalaisista yrityksistä Manauksessa merkittävin on Nokia, jolla on Manauk-sessa koko Brasilian markkinat kattava tuotantolaitos.

Yleisarvio

Brasilian poliittisen ja taloudellisen tilanteen vakaus on johdattanut maan viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvu-uralle, jonka ansiosta se nousee nykyi-sillä edellytyksillä maailman neljänneksi suurimmaksi kansantaloudeksi seuraavan 25-30 vuoden aikana. Maasta tekee kiinnostavan kauppakumppanin sekä in-vestointikohteen sen valtavat luonnonvarat sekä ver-rattain suuri kotimarkkina. Energiantarpeesta edelleen

kasvava osuus kyetään tulevaisuudessa tuottamaan uusiutuvilla lähteillä, tavoitteena 75 prosentin osuus kaikesta energiantuotannosta vuonna 2030. Suuren mittaluokan vesivoimarakentaminen sekä merenpoh-jan alaisten öljyesiintymien hyödyntäminen vahvista-vat edelleen Brasilian energiaomavaraisuutta. Maasta saattaa tulla yksi maailman suurimpia öljyntuottajia kuluvan vuosikymmenen aikana.

55

Bras i l ia

Kohtalaisen kurinalainen talouspolitiikka ja pitkään jatkunut talouskasvu ovat laskeneet maan ulkomaisen velan määrää (60 prosenttia bruttokansantuotteesta 2000-luvun alussa) johdonmukaisesti vuoden 2013 noin 35 prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja maan valuuttavaranto vastaa koko ulkomaisen velan mää-rää. Maan pankkisektoria on vahvistettu viimeisten vuosien aikana muun muassa uusilla vakavaraisuus-säännöksillä.

Brasiliassa on nopeasti kasvanut keskiluokka, jolla on aikaisempaa paremmat edellytykset hankkia kulutus-tavaroita ja ostaa palveluita sekä matkustaa. Vaikka kotitalouksien velkaantumisaste on ollut kasvussa jo kymmenen vuoden ajan, ovat velkataakat edelleen kohtuullisia. Hyvä työllisyystilanne ja reaaliansioiden maltillisen kasvun jatkuminen antavat hyvän pohjan laajaan sisämarkkinaan tukeutuvalle kasvulle. Inves-tointitarpeet maassa ovat hyvin suuret, ja suomalai-sella investointihyödykkeitä vievällä teollisuudella on Brasiliassa markkina, joka tulee kasvamaan tasaisesti näköpiirissä olevalla ajanjaksolla ja tarjoaa mittaluok-kansa vuoksi hyvät mahdollisuudet tuottaviin inves-tointeihin myös paikan päällä.

Liiketoiminnan aloittamisessa auttaa paikallisen, eri-tyisesti veroja työlainsäädännön asiantuntemuksen hankkiminen paikan päältä. Koulutetun työvoiman palkkaaminen on viime aikoina hankaloitunut. Varsin-kin suuriin julkisiin hankintoihin liittyy korruption riski.

Brasilia on kiinnostava yhteistyökumppani monella tutkimus- ja kehitystoiminnan alalla. Yrityksillä sekä yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla on kasvavat voi-mavarat käytössään tutkimus- ja kehitystoimintaan,

mutta pulaa koulutetuista osaajista sekä yhteistyö-kumppaneista ulkomailla. Brasilialla on vahvaa omaa osaamista muun muassa uusiutuvan energian (eri-tyisesti biomassan) hyödyntämisessä, trooppisessa maataloudessa ja lääketieteessä. Hallitus on päättänyt vuoden 2013 keväällä lisätukea antavasta ohjelmasta yritysten innovaatiotoiminnan kasvattamiseksi.

Suomi tunnetaan Brasiliassa ennen kaikkea hyvän koulutusjärjestelmänsä ja tutkimus- ja kehityspa-nostuksensa sekä innovaatiomyönteisyytensä kautta. Kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana suomalais-ten ja brasilialaisten tutkimustoimintaa rahoittavien instituutioiden välillä on solmittu uusia yhteistyö-sopimuksia. Keväällä 2013 Brasilia ja Suomi avasivat opiskelija- ja tutkijavaihtojaksojen haun yliopistoihin-sa osana Brasilian valtion rahoittamaa ”Tiede ilman rajoja”-ohjelmaa, joka antaa tukea yli 100 000 opis-kelijan ja tutkijan vaihdolle ja tutkimushankkeille oh-jelmaan osallistuvien maiden kanssa. Ohjelman kautta Suomessa olevien opiskelijoiden ja tutkijoiden määrän odotetaan nopeasti moninkertaistuvan.

Brasilian liiketoimintaympäristö on osin haasteellinen, mutta paikallinen liike-elämän kulttuuri on käytän-nöiltään länsimainen. Maan vakaus ja pitkälläkin täh-täimellä odotettavissa oleva myönteinen talouskehitys tekee Brasiliasta tärkeän kasvumarkkinan suomalais-ten yritysten viennille ja investoinneille. Markkinoille pääsylle on Brasiliassa esteitä, mutta niiden ylittä-miseen kannattaa panostaa juuri nyt, kun kilpailu jalansijasta kehittyvillä markkinoilla on kiivasta ja markkinaosuuksia jaetaan pitkälle tulevaisuuteen asti vaikuttavalla tavalla.

56

Meksiko

MEKSIKO

* Nina Jaakkola, Pekka Kaihilahti

Meksikon makrotalous on vakaalla perustalla. Vuodelle 2012 ennustetaan kansainvälisessä vertailussa varsin ripeää noin 3,5 prosentin kasvua. Tuloerojen kasvusta huolimatta myös keskiluokan osuus kasvaa. Meksiko on varsin avoin talous erityisesti teollisuustuotteiden osalta. Sen NAFTA-jäsenyys ja strateginen sijainti Yhdysvaltain suurten markkinoiden naapurissa on suuri kilpailuetu. Meksikossa vaihtui hallin-to vuoden 2012 joulukuussa. Talouspolitiikan perusteissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Uuden presidentin tavoitteena on nostaa Meksiko nykyistä korkeammalle kasvu-uralle ja useita rakenteellisia uudistuksia muun muassa koulutuksen, työmarkkinoiden, verotuksen ja energiantuotannon aloilla on jo lähdetty toteuttamaan. Hän on myös jatkanut kamppailua monopoleja vastaan erityisesti telekommuni-kaatiosektorilla. Yleisesti ottaen Meksikon liiketoimintaympäristö on monien kansainvälisten arvioiden mukaan suotuisampi ulkomaisille yrityksille kuin useiden muiden kasvavien talouksien.


*Nina Jaakkola työskentelee Finpron vientikeskuksen päällikkönä Meksikossa ja Pekka Kaihilahti ministerineuvoksena ja Team Finland –koordinaattorina Suomen Meksikon suurlähetystössä.

Makrotalous edelleen vakaalla pohjalla

Vuonna 2012 Meksikon bruttokansantuote kasvoi 3,9 prosenttia. Meksiko on yhä yksi OECD:n ripeimmin kasvavia talouksia. Vuoden 2013 kasvun odotetaan nousevan hieman 3,5 prosenttiin. Työttömyysaste on pysynyt noin viiden prosentin tuntumassa ja inflaatio keskuspankin tavoitetason puitteissa eli noin reilussa kolmessa prosentissa.

Meksikon velkaantumisaste on edelleen suhteellisen alhainen. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan vuonna 2012 Meksikon julkinen velka oli 43,8 prosent-tia bruttokansantuotteesta, mikä on yksi OECD-mai-den alhaisimmista tasoista. Valtion budjetin alijäämä oli viime vuonna vain 0,4 prosenttia bruttokansan-tuotteesta. Kuluvana vuonna valtion budjetin odote-taan tasapainottuvan. Kotitalouksien velkaantuminen on lisääntynyt vuodesta 2000 lähtien. Kokonaisvelka-taakka vastaa tällä hetkellä noin 14 prosenttia brut-tokansantuotteesta. Myös osavaltiot ja kunnat vel-kaantuvat nopeaa tahtia. Vuonna 2012 kasvua oli 11,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Velan määrä on historiallisen korkealla tasolla 35 miljardissa dollaris-sa. Ongelmana on erityisesti se, ettei osavaltioilla ja kunnilla ole merkittävää omaa rahoituspohjaa vaan ne ovat hyvin riippuvaisia liittovaltion tulonsiirroista. Mikäli trendi jatkuu, saattaa tämä vaikuttaa jossain

määrin myös rahoitusmarkkinoiden vakauteen ja ta-louteen makrotasolla.

Meksikon valtiontalouden suurin ongelma on muiden kuin raakaöljyn myynnistä kertyvien tulojen vähäisyys, mikä tekee siitä erittäin herkän kansainvälisten suh-danteiden vaihteluille. Nykyisellään 40 -50 prosenttia valtion tuloista on peräisin öljyn myynnistä, minkä vuoksi Meksiko tarvitsee sekä energia- että verorefor-mia, jotka molemmat ovat parhaillaan valmistelussa. Meksikon valuuttavarannot kasvoivat kuitenkin vuo-den 2012 aikana peräti 20 prosenttia 171 miljardiin dollariin.

Meksiko on Maailmanpankin mukaan tällä hetkellä maailman 14. suurin talous. Meksikon sijoitukset ovat erilaisissa kansainvälisissä tutkimuksissa ja vertailuissa parantuneet tasaisesti. Maa sijoittui Maailman talous-foorumin (WEF) vuoden 2012 kansainvälisessä kilpai-lukykyvertailussa 144 maan joukossa 53. sijalle, mikä on viisi sijaa parempi kuin edellisessä tutkimuksessa vuotta aiemmin. Myös Meksikon liiketoimintaympä-ristö parani vuonna 2012 Maailmanpankin Doing Bu-siness -raportin mukaan. Maa nousi sijalle 48. Meksiko on edellä useita muita kasvavia markkinoita, kuten Turkkia ja BRIC-maita Brasiliaa, Intiaa, Kiinaa ja Venä-jää mukaan lukien joitain EU-maitakin, kuten Italiaa ja Puolaa.

57

Meksiko

Ulkomaankauppa jatkaa kasvuaan mutta suorat ulkomaiset investoinnit taantuvat

Meksikon ulkomaankauppa on jatkanut kasvuaan, vaikkeivät kansainväliset suhdanteet olekaan otol-liset. Viime vuonna Meksikon viennin arvo oli ennä-tykselliset 371 miljardia dollaria, mikä merkitsi kuuden prosentin vuosikasvua. Tuontikin kasvoi lähes samaa vauhtia eli 5,7 prosenttia, mutta kauppatase kääntyi silti 160 miljoonaa dollaria ylijäämäiseksi. Koko vien-nistä edelleen noin 82 prosenttia suuntautui Yhdys-valtoihin ja Kanadaan. Meksikon tuonnista Yhdysval-tain osuus on hieman alle puolet. Suuri riippuvuus ai-heuttaa sen, että Yhdysvaltain talouden tila vaikuttaa herkästi Meksikoon.

Myös Euroopan Unionin kauppa Meksikon kanssa kas-voi ripeää 16 prosentin vauhtia vuonna 2012, minkä ansiosta EU on kokonaisuutena Meksikon toiseksi suurin kauppakumppani. Meksikon vienti EU-maihin oli 19 miljardia euroa. Meksikon tuonti EU-maista puolestaan 28 miljardia euroa. Kiinasta on tullut ko-vaa vauhtia Meksikon kolmanneksi tärkein kauppa-kumppani, lähinnä tuonnin ansiosta. Suurista kauppa-kumppaneistaan Meksikolla onkin juuri Kiinan kanssa alijäämäisin kauppasuhde. Vuonna 2012 vienti Kiinaan oli arvoltaan samaa luokkaa kuin edellisvuonnakin eli hieman alle kuusi miljardia dollaria, mikä on 1,5 pro-senttia Meksikon kokonaisviennistä. Tuonti Kiinasta puolestaan nousi lähes 53 miljardiin dollariin. Kiinan osuus on jo 15,4 prosenttia Meksikon tuonnista.

Ulkomaisten portfoliosijoitusten määrä kasvoi vuo-den 2012 aikana rajusti ja saavutti 80 miljardia dol-laria, mikä on yli kaksinkertainen määrä edellisvuoden loppuun verrattuna. Meksiko on houkutteleva kohde spekulatiivisille pääomasijoituksille, koska lyhyen ai-kavälin korot ovat huomattavan korkeat muihin mai-hin verrattuna. Meksikon uuden hallinnon lupaamat talousreformit ja Brasiliaa nopeampi talouskasvu ovat houkutelleet viime aikoina lisäsijoituksia ulkomailta. Massiiviset lyhyen aikavälin sijoitukset lisäävät kui-tenkin entisestään merkittävästi markkinoiden epäva-kaisuutta, mikä voi puolestaan vaikuttaa talouden ja rahoitusmarkkinoiden vakauteen.

Suorat ulkomaiset investoinnit Meksikoon vähenivät vuonna 2012 peräti 35 prosenttia edellisvuoteen ver-

rattuna. Niiden arvo oli noin 13,7 miljardia dollaria, mikä heijastelee Yhdysvaltain talouden tilaa ja ame-rikkalaisten yritysten yleistä investointihalukkuutta. Ulkomaisista investoinneista peräti 58,5 prosenttia oli yhä peräisin Yhdysvalloista, 13 prosenttia Japanista ja kahdeksan Kanadasta. Yli 55 prosenttia kaikista in-vestoinneista tehtiin teollisuussektorille, noin 13 pro-senttia rakennusteollisuuteen ja neljännes palvelusek-torille. Erityisesti auto- ja ilmailusektoreille on viime aikoina investoitu paljon.

Myös Suomen ja Meksikon välinen kauppa jat-kaa kasvuaan

Suomen ja Meksikon välinen kauppa jatkoi kasvuaan viime vuonna. Kauppavaihdon arvo oli 419 miljoonaa euroa, mikä oli 10 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuonna 2012 Suomen viennin arvo Meksikoon oli 236 miljoonaa euroa, mikä tarkoitti 33 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Tuonti Meksikosta Suo-meen laski 10 prosenttia. Sen arvo oli 183 miljoonaa euroa. Kauppatase oli 53 miljoonaa euroa ylijäämäinen Suomelle. Suomen kokonaisviennistä Meksiko edustaa 0,4 prosenttia ja kokonaistuonnista 0,3 prosenttia.

Suomesta Meksikoon viedään etupäässä koneita, lait-teita ja kuljetusvälineitä (hieman yli puolet viennistä), paperia ja pahvia (reilut 20 prosenttia) sekä kemiallisia aineita ja tuotteita (hieman yli 10 prosenttia). Myös tuonnista koneet, laitteet ja kuljetusvälineet ovat olleet suurin ryhmä (yli 70 prosenttia) sisältäen moottoriajo-neuvoja (noin 40 prosenttia), muita sähkölaitteita (noin 10 prosenttia) ja telekommunikaatiolaitteita (noin 10 prosenttia). Lisäksi Meksikosta tuodaan Suomeen muun muassa raaka-aineita, kemikaaleja, erilaisia valmistuot-teita ja jonkin verran elintarvikkeita ja hedelmiä.

Meksikossa toimii 36 suomalaisyritysten tytäryhtiötä, joista kolmellatoista on maassa yksi tai useampi tuo-tantolaitos. Sen lisäksi noin 70 yrityksellä on Meksikos-sa paikallinen edustaja. Suorien suomalaisten sijoitus-ten kanta Meksikossa vuonna 2012 oli Suomen Pankin tilastojen mukaan 96 miljoonaa euroa. Suomen ja Meksikon välillä on voimassa investointisuojasopimus ja kaksinkertaisen verotuksen estävä sopimus.

58

Meksiko



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008




0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


59

Meksiko


Valta vaihtui viime joulukuussa

Meksikossa vaihtui valta vuoden 2012 joulukuussa. Maata yli 70 vuotta yksivaltaisesti hallinnut, mutta tämän vuosituhannen oppositiossa ollut, Institutio-naalinen vallankumouspuolue PRI palasi valtaan kun sen ehdokas Enrique Peña Nieto voitti viime vuoden heinäkuussa järjestetyt presidentinvaalit. Kansa kaipa-si muutosta kuusi vuotta käytyyn ”huumeidenvastai-seen sotaan”, jonka yhteydessä jopa 70 000 ihmistä on saanut surmansa, ja keskittymistä taloudellisen kasvun tavoitteluun, joita molempia Peña Nieto lupasi kampanjassaan.

Maan turvallisuustilanteen parantaminen on kuiten-kin sekä taloudellisen että yhteiskunnallisen kehityk-sen kannalta edelleen keskeinen kysymys. Järjestäyty-neeseen rikollisuuteen ja huumeisiin liittyvä väkivalta on yhä runsasta, vaikka on laskenut jonkin verran huippuvuoden 2011 tasosta. Presidentti Peña Nieto ei ole vielä tähän mennessä julkaissut jo vaalikampanjas-saan lupaamaansa uutta turvallisuusstrategiaa, jonka annettiin ymmärtää olevan täysikäännös verrattuna edeltäjänsä Felipe Calderónin strategiaan, joka korosti poliisitoimien merkitystä. Uuden hallinnon tavoitteena on joka tapauksessa rauhan ja luottamuksen palautta-minen. Oikeilla toimilla väkivallasta on mahdollisuus päästä eroon. Ensiarvoisen tärkeää tässä suhteessa on

oikeusjärjestelmän riippumattomuuden ja toimivuu-den takaaminen.

Toinen tärkeä ulottuvuus on sosiaalisen tasa-arvon lisääminen. Meksiko on nykyisellään kahtiajakautunut maa. Vaikka makrotalous on kehittynyt suotuisasti ja keskiluokka on kasvanut, äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on kasvanut. Meksikon väestöstä 36 prosentin arvioidaan olevan köyhiä ja noin 13 prosen-tin äärimmäisen köyhiä. Niin kauan kuin maassa on suuri määrä nuoria, köyhiä, kouluttamattomia miehiä, jotka ovat usein vailla toimeentuloa ja organisoitu-nut rikollisuus tarjoaa tilaisuuden päästä ahdingosta ei turvallisuustilanteen parantamisella ole todellisia mahdollisuuksia. Uusi hallitus on jo ottanut useita oi-keansuuntaisia askelia. Vielä ei ole nähtävissä, ovatko ne riittäviä. Joka tapauksessa tilanteen merkittävä pa-raneminen vie vuosia.

Samanaikaisesti on pidettävä mielessä, ettei turval-lisuusongelma kosketa koko maata samalla tavoin. Suuri osa väkivallasta on keskittynyt pohjoisiin osa-valtioihin ja tiettyihin osiin rannikkoalueita; arviolta seitsemään prosenttiin Meksikon kunnista. Hyvällä suunnittelulla ja valmistelulla riskit voi minimoida kohtuullisin kustannuksin, minkä ansiosta suuressa osassa Meksikoa vallitsee varsin toimiva liiketoimin-taympäristö.


Uusi hallinto ajaa voimakkaasti talouden kasvua edistäviä uudistuksia

Meksikon kilpailukyvyn parantaminen ja taloudellisen kasvun nopeuttaminen sekä yhteiskunnallisen eriar-voisuuden ja köyhyyden vähentäminen edellyttävät Meksikolta useita rakenteellisia reformeja. Taloudel-lisia uudistuksia pyrittiin saamaan läpi jo edellisen presidentin kaudella 2006-2012, mutta useimmat niistä jäivät puolitiehen tai niiden toimeenpano ontui. Presidentti Peña Nieto on aloittanut uudella tarmolla lupaavasti toimikautensa. Ensimmäisten kuukausi-en aikana on hyväksytty uusi työelämän jäykkyyksiä vähentävä työlaki sekä koulutusalan uudistus. Myös taloudellista tehokkuutta estävien monopolien ja oligopolien kimppuun on käyty. Telekommunikaatio-uudistus on parhaillaan maan senaatin käsittelyssä. Sen tarkoituksena on avata yhtä pahiten keskittynyttä sektoria kilpailulle. Toimella pyritään raivaamaan myös tietoyhteiskunnan kehittymisen esteitä. Verouudistus-

ta valmistellaan parhaillaan samoin kuin energia-alan perinpohjaista reformia. Vaikka valtion tulot lepäävät suurelta osin öljy-sektorin varassa, valtion monopoli-yhtiön Pemexin ei ole annettu pysyä kehityksessä mu-kana. Sen tuloista jopa 70 prosenttia päätyy valtiolle, eikä se ole kyennyt investoimaan riittävästi sen parem-min kuin kartuttamaan tilanteen vaatimaa osaamista.

Peña Nieton lähtökohdat ajaa uudistuksia ovat huo-mattavasti paremmat kuin edeltäjiensä. Presidentin puolue on Meksikon kongressin suurin ryhmä. Lisäksi hän on tehnyt sopimuksen (Pacto por México) kah-den muun valtapuolueen kanssa reformien läpivie-miseksi. Hallitus arvioi menestyksellisten reformien voivan nostaa Meksikon vuosittaisen talouskasvun noin kuuden prosentin tasolle nykyisistä hieman alle neljän prosentin kasvuluvuista. Onnistuneet reformit avaisivat parantuneita tai kokonaan uusia liiketoi-mintamahdollisuuksia myös ulkomaisille yrityksille. Esimerkiksi energia-alan reformi saattaa parantaa sen

60

Meksiko

investointimahdollisuuksia ja –vapautta, mikä avaisi markkinoita ulkomaisille laitetoimittajille samalla ta-voin kuin telekommunikaatioalan lisääntynyt kilpailu ja uusien operaattoreiden esiintulo. Kansainvälinen yhteistyö ja sopimusjärjestelyt

Meksiko on varsin avoin talous varsinkin teollisuus-tuotteiden tuonnin osalta (joskin palveluiden osalta useat sektorit ovat yhä suljettuja). Sillä on yhteensä 12 vapaakauppasopimusta, jotka kattavat 44 maata. Meksiko on ollut Pohjois-Amerikan vapaakauppasopi-muksen (NAFTA) jäsen vuodesta 1994, ja se on tehnyt vapaakauppasopimuksia tärkeimpien kauppakumppa-niensa kanssa. Se on yksi harvoja nousevia talouksia, jolla on vapaakauppasopimus sekä Yhdysvaltojen, EU:n että Japanin kanssa. Meksiko on hyvin aktiivinen toimija maailman kauppajärjestössä WTO:ssa, jossa se ajaa nykyisen kauppaneuvottelukierroksen päättämis-tä uuden monenkeskisen sopimuksen muodossa ja vastustaa protektionismia.

Meksikon tavoitteena on laajentaa markkinoitaan eri-tyisesti Latinalaisen Amerikan suuntaan, minkä vuoksi se on päivittänyt aiempia kauppasopimuksiaan tällä suunnalla ja käynyt vapaakauppaneuvotteluita alueen maiden kanssa. Meksiko on mukana Latinalaisen Ame-rikan merkittävimmässä ala-alueellisessa hankkeessa Tyynenmeren allianssissa, jonka muut jäsenet Chile, Kolumbia ja Peru ovat samalla tavoin hyvin avoimia talouksia. Meksiko on parhaillaan osapuolena Yhdys-valtain aloitteesta käytävissä Tyynenmeren kauppa-järjestelyä (Trans-Pacific Partnership, TPP) koskevissa neuvotteluissa. Meksikolle mukanaolo on välttämät-tömyys, jotta se kykenee turvamaan asemansa sille elintärkeillä Yhdysvaltain markkinoilla jatkossakin. Lisäksi TPP tarjoaa Meksikolle mahdollisuuden uuteen avaukseen Aasian markkinoille.

Kaupan teknisiä esteitä vain vähän

Kauppaa hankaloittavia todellisia kaupan teknisiä esteitä on varsin vähän. Tilanne erityisesti useisiin muihin kasvaviin markkinoihin verrattuna on hyvä. Tuonnille on kuitenkin palvelusektorilla useanlaisia ra-joituksia ja maksuja. Sille saatetaan vaatia myös erilai-sia lisenssejä ja rekisteröintejä. Standardien eroavai-suudet asettavat omat rajoitteensa samoin kuin ras-kaat eläin- ja kasvitauteja koskevat määräykset (SPS). Lisäksi Meksikon tullin toiminta on monimutkaista, joskus jopa epäjohdonmukaista, eikä missään nimessä läpinäkyvää. Polkumyynti-instrumenttien laaja käyttö

sekä tekijän- ja teollisoikeuksien vajavainen kunnioi-tus heikentävät osaltaan liiketoimintaympäristöä.

Useimmat ongelmat eivät ole onneksi koskettaneet suomalaisia yrityksiä. Suomen ja Meksikon välistä kauppaa ovat vaikeuttaneet jossain määrin tulla-ukseen liittyvät ongelmat ja maksut sekä kansalliset tekniset vaatimukset. Monissa tapauksissa ulkomaisia testituloksia ei hyväksytä vaan ne täytyy toistaa pai-kallisesti, mikä voi viedä runsaasti aikaa. Erityisesti lääkkeiden ja sairaalatarvikkeiden rekisteröiminen ja tarpeellisten lupien saanti on aikaa vievä prosessi. Tilanne on onneksi helpottunut viime aikoina. Myös erilaisten tuotenäytteiden maahantuonti on osoittau-tunut ongelmalliseksi useille yrityksille. SPS-kysymyk-sillä on tulevaisuudessa yhä suurempi merkitys, mikäli Suomen luonnosta saatavia raaka-aineita sisältäviä tai terveysvaikutteisia elintarvikkeita yritetään tuoda myös Meksikon markkinoille.

Investointien sääntely

Investointien sääntelynormisto on kansainvälisessä vertailussa varsin liberaali, sillä Meksiko pyrkii aktii-visesti saamaan ulkomaisia investointeja maahan. In-vestointilaki sallii ulkomaisen investointipääoman liit-tämisen osaksi kaikkien yritysten osakepääomaa. Laki sallii erityyppisten käyttöomaisuuksien oston, uusien taloudellisten aktiviteettien aloittamisen sekä uusien tuotantomallien lanseeraamisen. Laki sallii myös uu-sien yritysten avaamisen ja johtamisen sekä vanhojen laajentamisen ja uudelleen sijoittamisen, lukuun ot-tamatta tiettyjä turvattuja sektoreja. Energiasektorin (öljy ja sähkö) lisäksi seuraavilla sektoreilla on rajoi-tuksia ulkomaiselle omistukselle: telekommunikaatio, ilmailu- ja vakuutusala, maakuljetus, bensiininmyynti, nestekaasun jakelu sekä tv- ja radiotoiminta. Vaikka näiden sektoreiden reformit ovat parhaillaan käyn-nissä, merkittävät helpotukset ulkomaisille investoin-neille eivät ole taattuja. Ulkomaisesta omistuksesta säädetään viime kädessä yhtäältä kyseisten reformien toimeenpanolaeissa ja mahdollisessa uudessa inves-tointilaissa, joka ei ole toistaiseksi valmistelussa. In-vestointeja haittaa lisäksi monimutkainen yrityksen perustamiseen ja toiminnan ylläpitämiseen liittyvä byrokratia.

Kannustinohjelmat vaihtelevat osavaltioittain. Mek-sikoon investoimista harkitsevan yrityksen kannattaa ehdottomasti tehdä tarkka ja laaja selvitys eri osaval-tioiden tarjoamista ehdoista ja kannustimista ja kilpai-luttaa niitä keskenään, kuten myös ottaa selville osa-valtion sopivuus liiketoiminnalle (alihankkijaverkosto,

61

Meksiko

työvoiman koulutus ja saatavuus, logistiikka ja tuo-tantokustannukset sekä turvallisuustilanne ja siihen vaikuttavat tekijät). Meksikossa toimivien ulkomaisten yritysten tuotto on saman valtionverotuksen alaista kuin vastaavien meksikolaisten yritysten tuotto. Vero on suuruudeltaan 28 prosenttia.

Muut sääntely-ympäristön kysymykset

Liiketoimintaa vaikeuttavat muun muassa byrokratia, kilpailun puute joillakin sektoreilla, kallis energia sekä vaativa työlainsäädäntö, johon on kuitenkin tulossa merkittäviä joustoja. Yleisesti ottaen on kuitenkin to-dettava, että monet ongelmat koskevat myös meksi-kolaisia yrityksiä, eikä kyse ole siten kaupan teknisistä esteistä ja syrjinnästä, joka kohdistuisi vain ulkomai-siin yrityksiin.

Julkiset hankinnat jakautuvat yhtäältä liittovaltion hankintoihin ja toisaalta osavaltioiden ja kuntien han-kintoihin. Jälkimmäisten osalta on huomioitava, että kukin osavaltio määrittelee oman hankintasääntönsä, joka usein suosii paikallisia toimittajia. Liittovaltion hankinnat jakaantuvat kotimaisiin ja kansainvälisiin hankintoihin. Edellisten osalta vaaditaan vähintään 50 prosenttista kotimaisuusastetta. EU-Meksiko -vapaa-kauppasopimuksesta johtuu, että EU-yrityksille anne-taan suurin piirtein sama kohtelu kuin NAFTA-maiden yrityksille. Koko maan julkisista hankinnoista (mukaan lukien valtionyhtiöt) EU-mailla on pääsy arviolta 70–80 prosenttiin.

Strategiset teollisuuden sektorit

Meksikon kaivosteollisuus jatkaa yhä kasvuaan. Vuon-na 2012 alan tuotannon osuus bruttokansantuot-teesta nousi 1,9 prosenttiin. Alalle tehdyt investoinnit ovat myös kasvaneet noin 16 prosentin vuosivauhtia. Vaikka kaivosteollisuus kuuluu Meksikon suurimpien teollisuussektoreiden joukkoon, alalla on vielä paljon hyödyntämiskelpoista potentiaalia. Liiketoimintamah-dollisuuksia on muun muassa vaihtoehtoisen energi-antuotannon, ympäristövaikutustutkimuksen, hiili- ja kaasupäästöjen vähentämisen sekä vesi- ja jätehoidon aloilla. Myös ulkomaiselle teknologialle on suuri tarve.

Meksikon energiantuotantoa hallitsevat edelleen fossiiliset polttoaineet. Maa on kuitenkin sitoutunut lisäämään tuntuvasti uusiutuvien energianlähteiden osuutta sähköntuotannossa. Lokakuussa 2012 voi-maan tulleen lain mukaan 35 prosenttia maan säh-köntuotannosta tulisi perustua uusiutuviin energian-lähteisiin vuoteen 2024 mennessä ja 50 prosenttiin

vuoteen 2050 mennessä. Kansallisessa energiastrate-giassa vuosille 2012–2026 tavoitteena on myös ener-gian kokonaiskulutuksen vähentäminen 15 prosentilla.

Kunnianhimoisten tavoitteiden kannustamana uu-siutuvan energian tuotanto on kasvanut Meksikossa viime vuosina erittäin nopeasti. Vuonna 2012 26 pro-senttia sähköstä oli peräisin uusiutuvista energianläh-teistä. Koska sähkön kysynnän ennustetaan kasvavan tulevina vuosina voimakkaasti, ulkomaisille yrityksille avautuu tällä alalla paljon investointimahdollisuuksia. Erityisesti tuulivoiman tuotannossa on tapahtunut huima lisäys: vuonna 2012 kasvuprosentti oli 119. Myös aurinkoenergiapaneeleita rakennetaan kovaa vauhtia. Arvioiden mukaan viisi prosenttia meksikolai-sesta energiasta on peräisin auringosta vuonna 2030 ja 10 prosenttia vuonna 2050. Myös biokaasu- ja aal-toenergiaa kehitetään.

Valtion öljy-yhtiö Pemex vastaa suuresta osasta Mek-sikon valtion tuloja. Sen vuosittaiset investoinnit ovat noin 20 miljardia dollaria. Tulevina vuosina yhtiön on tarkoitus panostaa erityisesti infrastruktuuriin, jota tarvitaan öljyn tuotantoon. Voittojen tilitys valtiolle on kuitenkin vaikeuttanut uuteen teknologiaan inves-toimista. Nykyhallituksen tavoitteena onkin uudistaa öljysektorin rahoituspohjaa ja avata sitä ulkomaisille investoinneille. Tällä pyritään parantamaan Pemexin teknologisia toimintaedellytyksiä. Uutta osaamista saadakseen Pemex on myös pyrkinyt yhteistyöhön muun muassa amerikkalaisyritysten ja brasilialaisen Petrobrasin kanssa.

Kolmasosa Meksikon pinta-alasta (64,8 miljoonaa hehtaaria) on metsää. Arvioiden mukaan metsänistu-tuspotentiaalia on vielä noin 22 miljoonan hehtaarin edestä. Maaseutualueita kehittääkseen Meksikon uusi hallitus tukee taloudellisesti kaupallista metsänistu-tusta. Lisäksi paikallinen metsähallitus (CONAFOR) investoi metsäohjelmansa puitteissa 574 miljoonaa dollaria metsäalalle vuonna 2013. Metsäteollisuuden osuus Meksikon bruttokansantuotteesta ei ole suuri (0,3 prosenttia), mutta sektorin merkitys lisääntyy sitä hyödyntävän alkutuotannon myötä.

Sellu- ja paperiteollisuuden kasvun odotetaan olevan nopeaa korkeasta kysynnästä johtuen. Jo nyt Meksiko on Latinalaisen Amerikan toiseksi suurin pehmopape-rin tuottaja, vain hieman Brasiliaa jäljessä. Suomen ja Meksikon metsäsektoreiden välillä on jo pitkään ollut kahdenvälistä yhteistyötä. Yhteistyön myötä pohja kaupallisille suhteille on hyvä ja suomalaista teknolo-giaa arvostetaan maassa. Kaupallisia mahdollisuuksia

62

Meksiko

on muun muassa metsänhoidon, pahvin ja paperin tuotannon sekä sahateollisuuden aloilla.

Veden saatavuus asukasta kohden laskettuna on Mek-sikossa varsin alhainen. On arvioitu, että 38 prosenttia maan järvistä ja joista on saastunut puutteellisen jäte-vesihuollon vuoksi, eikä kaikilla meksikolaisilla ole vie-läkään mahdollisuutta hankkia puhdasta juomavettä. Tilanteen parantamiseksi monet Meksikon osavaltiot investoivat parhaillaan voimakkaasti uusiin vedenkä-sittelylaitoksiin ja veden jakeluverkostoon. Kansallinen vesikomissio CONAGUA pyrkii myös omalla Agenda de Agua 2030 -suunnitelmallaan lisäämään veden saata-vuutta ja vähentämään saastumista. CONAGUA:n ar-vioiden mukaan veden kysynnän tyydyttämiseksi vaa-dittaisiin 25,44 miljardin dollarin investoinnit vuoteen 2030 mennessä. Tässä ulkomaisille yrityksille avautuu liiketoimintamahdollisuuksia.

Matkapuhelinten käyttäjien arvioidaan lisääntyvän Meksikossa entisestään (107 miljoonaa käyttäjää vuo-teen 2015 mennessä), kun taas lankapuhelinmarkki-noilla on odotettavissa laskua. Internetin käyttäjiä Meksikossa oli vuonna 2012 noin 41 miljoonaa ja 26 prosentilla kotitalouksista oli internet-yhteys. Kasvu internet-markkinoilla jatkunee vahvana. Telekommu-nikaatioalan yritysten omistus on Meksikossa hyvin keskittynyttä. Tästä syystä puhelin- ja televisiopal-

velujen hinnat ovat maailman korkeimpien joukos-sa. Maan nykyinen hallitus pyrkii pääsemään eroon monopoleista toteuttamalla telekommunikaatioalan uudistuksen, joka lisää kilpailua ja purkaa hallitsevia markkina-asemia. Informaatioteknologian suhteen Meksiko panostaa erityisesti verkkopalveluihin, joiden alalla odotetaankin voimakasta kasvua. Yleisesti otta-en IT-teollisuus on maassa kasvanut noin 14 prosentin vuosivauhtia. Informaatioteknologiapalveluiden, ku-ten ohjelmistokehityksen ja puhelinkeskustyön, viejä-nä maa on maailman neljänneksi suurin heti Kiinan, Intian ja Filippiinien jälkeen.

Turvallisuuskysymykset ovat Meksikossa tällä hetkellä keskeisellä sijalla. Huumerikollisuutta vastaan taiste-levan armeijan ja korkeimpien turvallisuusviranomais-ten budjetti oli vuonna 2011 yhteensä 11,6 miljardia dollaria. Meksikon oma aseteollisuus on suhteellisen vähäistä. Maa luottaakin ulkomaisiin valmistajiin en-nen kaikkea suuremmissa hankinnoissa. Armeija ottaa vastaan tarjouksia valmistajilta, mutta varsinaista tar-jouskilpailua ei useinkaan käydä. Liiketoimintamah-dollisuuksia Meksikossa on erityisesti turvallisuuse-lektroniikan alalla niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Turvallisuusvarusteiden ja -ohjelmistojen markkinoiden kokonaisarvon on arvioitu olevan Mek-sikossa 160-220 miljoonaa dollaria.

Yleisarvio

Meksikon maantieteellinen sijainti, laaja vapaakaup-paverkosto ja NAFTA-jäsenyys ovat suuria etuja. Mek-sikossa on edullinen ja varsin koulutettu työvoima, 112 miljoonaa asukasta, kasvava keskiluokka ja run-saasti luonnonvaroja. Meksikon makrotalouden tila on vakaa, inflaatio on pysynyt alhaalla ja maan luot-tokelpoisuus on hyvä. Meksikon talouden arvioidaan kasvavan vuonna 2013 noin 3,5 prosenttia, mikä olisi kansainvälisessä vertailussa hyvä saavutus.

Meksiko sai uuden hallituksen vuoden 2012 joulukuus-sa. Se aloitti nopeaa tahtia laajan reformiohjelman, jonka tavoitteena on maan kilpailukyvyn parantaminen ja taloudellisen kasvun nopeuttaminen. Työmarkkinoi-den ja koulutussektorin uudistaminen on jo aloitettu. Kilpailua pyritään lisäämään monopoleja hajottamalla, mistä on osoituksena telekommunikaatiosektorin re-formi. Lisäksi parhaillaan valmistellaan jo uutta vero-lainsäädäntöä ja energia-sektorin uudistuksia. Vaikka uudistukset ovat Meksikon historiassa törmänneet usein niiden toimeenpanoon, nykyhallinnolla on edel-täjiään paremmat mahdollisuudet saada reformit läpi.

Meksikon turvallisuustilanne ja oikeusjärjestelmän te-hottomuus ovat edelleen ongelmia. Uusi hallinto on luvannut uusia maan turvallisuusstrategian, mutta toistaiseksi muutokset ovat olleet vähäisiä. Joka tapa-uksessa ongelman ratkaisu tai edes tilanteen paran-taminen on paljon aikaa vievä prosessi. Heikentynyt turvallisuustilanne ei ole kuitenkaan osoittautunut lii-ketoiminnan esteeksi, vaikka saattaa aiheuttaa jonkin verran lisäkustannuksia. Joka tapauksessa siihen voi varautua hyvällä suunnittelulla ja valmistelulla.

Byrokratia saattaa jossain tapauksissa hankaloittaa yritystoimintaa, mutta tilanne on ollut koko ajan pa-ranemaan päin. Korruptiota esiintyy maassa edelleen laajalti, vaikka suomalaisyritykset eivät ole kokeneet sitä merkittäväksi ongelmaksi. Moniin muihin kas-vaviin markkinoihin ja ennen kaikkea BRIC-maihin verrattuna Meksikon liiketoimintaympäristö on var-sin suotuisa ja toimiva. Parhaaksi koettu tapa saada jalansijaa Meksikon markkinoilla on huolella valitun paikallisen edustajan kautta.

63

Chi le

CHILE

* Ilkka Heiskanen, Hanna Lepistö

Chilen talous jatkaa hyvää kasvuvauhtiaan. Vuoden 2012 loppupuolella maan pääteollisuusala kaivoste-ollisuus alkoi kiinnittää huomiota kasvaneisiin kustannuksiinsa, minkä seurauksena muutamat yritykset lykkäsivät investointihankkeitaan tuonnemmaksi. Yleisesti ottaen ulkomaisten investointien osalta Chi-lessä on tehty ennätystuloksia. Työttömyys on edelleen historiallisen vähäistä. Inflaatio on hallituksen tavoitetasoa alempana, mikä on alkanut herättää kysymyksiä, koska tarkkaa selitystä sille ei ole löytynyt. Vuosi 2013 on Chilessä vaalivuosi, mutta taloustilanteeseen ei vaalien tuloksen uskota vaikuttavan. Kan-salaisliikkeet ovat jatkaneet protestejaan. Energiasektorin rakenteellisiin ongelmiin ei ole nähtävissä pitkän aikavälin muutosta. Chile nousi vuonna 2012 Suomen toiseksi tärkeimmäksi kauppakumppaniksi Latina-laisessa Amerikassa. Chile on suomalaisyrityksille kiinnostava markkina taloudellisen vakauden, suhteel-lisen vaivattomuuden, liberaalin markkinapolitiikan ja ulkomaalaisille yrityksille myönteisen politiikkansa vuoksi. Chilellä ja Euroopan Unionilla on vapaakauppasopimus.


*Ilkka Heiskanen toimii suurlähettiläänä ja Hanna Lepistö ulkoasiainsihteerinä ja Team Finland –koordinaattorina Suomen Santiago de Chilen suurlähetystössä.

Chilen talous jatkoi dynaamista kasvuaan globaali-talouden epävarmuuksista huolimatta. Vuoden 2012 talouskasvu oli 5,6 prosenttia, lievästi enemmän kuin ennuste 5,5 prosenttia. Chilen keskuspankki arvioi Chi-len kokonaiskasvun vuodelle 2013 4,5 – 5,5 prosentin haarukkaan. Maailman valuuttarahasto IMF ennustaa puolestaan 4,9 prosentin kasvua. Talouskasvun im-pulssina ovat erityisesti kaivossektorin investoinnit ja pienemmässä mittakaavassa kotimainen kulutus.

Chilen kokonaisviennin arvo oli 78,8 miljardia dolla-ria supistuen kolme prosenttia edellisvuodesta. Chilen tärkeimmän vientituotteen kuparin osuus kokonais-viennistä oli 42,7 miljardia dollaria. Chilen viennin arvo Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle oli 13,6 miljardia dollaria, joka putosi edellisvuodesta seitsemän prosent-tia. Mercosur-maat ovat Chilelle Latinalaisen Amerikan tärkein markkina, minne suuntautuu 44 prosenttia sen Latinalaisen Amerikan ja Karibian viennistä. Chi-len tärkein vientimarkkina oli Kiina, minne meni 23,9 prosenttia Chilen viennistä eli 18,8 miljardia dollaria. EU-maihin meni 15,1 prosenttia, Yhdysvaltoihin 12,1 prosenttia ja Japaniin 10,6 prosenttia Chilen viennis-tä. Yhdysvallat on Chilen maatalousviennin pääkoh-demaa 35 prosentin osuudella, toiseksi eniten Chile vie Eurooppaan 21 prosenttia. Chilen maatalousvienti Aasiaan kasvaa huimaa vauhtia, erityisesti Kiinaan yli 81 prosentin kasvulla edellisvuodesta ja Koreaan yli 43 prosentin kasvulla.

Kuparia kaivettiin kolme prosenttia enemmän edellis-vuonna, 5 455 237 tonnia. Syynä kasvuun ovat olleet isommat kerrokset joissakin esiintymissä sekä joissakin kaivoksissa tuottavuuden kasvu, sillä vuonna 2011 oli ollut useita lakkoja. Viennin arvo kuitenkin laski, koska kuparin hinta putosi edellisvuodesta 9,9 prosentilla, ollen keskimäärin 3,6 dollaria paunalta. Vuonna 2013 hinta on jatkanut lievästi laskuaan, mikä huolestuttaa viranomaisia. Kuparin globaalin kysynnän vähenemi-nen ei kuitenkaan ole näköpiirissä.

Työttömyys on ennätyksellisen vähäistä, 6,1 prosent-tia vuonna 2012. Joillakin aloilla on työvoimapulaa. Inflaatio on hallituksen tavoittelemaa 3-4 prosenttia paljon matalampi, lähellä 1,5 prosenttia.

Ulkomaisia investointeja tuli Chileen ennätysmäärä, yli 30,3 miljardin dollarin edestä. Enin osa investoinneista tuli kaivos-, energia-, infrastruktuuri- ja elintarvike-teollisuuden sektoreille. Keskimääräinen ulkomaisten pääomien kasvu Chilessä kolmen viimeisen vuoden aikana nousi 5,8 miljardiin dollariin. Ulkomaisten in-vestointien osuus Chilen kansallisesta bruttokansan-tuotteesta oli 18,2 prosenttia. Käytännössä ulkomaiset investoinnit kaksinkertaistuivat vuosien 2010 ja 2012 aikana. Numerot kertovat investoijien luottamukses-ta Chileen, talouden suhteellisesta dynaamisuudesta Latinalaisen Amerikan alueella, kiinnostuksesta sen luonnonvaroihin, kuten mineraaleihin ja energiaan ja toisaalta epävakaudesta Euroopassa.

64

Chi le

Chile on nykyisen hallituksensa aikana uudistanut ul-komaisista investoinneista vastaavan organisaationsa ja panostanut siihen monin tavoin, myös rahallisesti. Chile nousi Latinalaisen Amerikan maiden kärkimai-hin ulkomaisissa investoinneissa päästäen ainoastaan Brasilian edelleen. Globaalistikin Chilen tulos on mer-kittävä, sillä YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTAD:n tilastoissa Chile oli ulkomaisissa investoinneissa viime vuonna viiden johtavan maan joukossa.

Kotimainen kysyntä kasvoi 7,1 prosenttia investointi-en ja kotitalouksien kulutuksen seurauksena. Chilen vaihtotaseen alijäämä oli 6,4 miljoonaa dollaria mikä vastaa 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Alijää-män kasvu on herättänyt alkuvuodesta 2013 huoles-tunutta keskustelua.

Suomen ja Chilen välinen kauppa

Chile nousi vuoden 2012 aikana Suomen toiseksi tär-keimmäksi kauppakumppaniksi Latinalaisessa Ame-rikassa Brasilian jälkeen. Suomen vienti Chileen on saatavissa olevien tietojen mukaan kasvanut 27 pro-senttia vuonna 2012. Kauppataseen ylijäämä lähes kolminkertaistui vuoteen 2011 nähden ollen noin 132 miljoonaa euroa voitollinen Suomelle. Kokonaisuudessa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


tuonti Chilestä Suomeen oli 156 682 518 euroa ja vien-ti Suomesta Chileen 289 530 408 euroa vuonna 2012. Lukuihin vaikuttavat yleensä suuret yksittäiset kaupat. Suomesta viedään Chileen pääasiallisesti teollisuuden ja eri toimialojen erikoiskoneita ja laitteita. Tuonti koos-tuu pääasiassa kaivosteollisuuden tuotteista. Lisäksi Suomeen tuodaan chileläistä viiniä ja hedelmiä. Chilen osuus Suomen kokonaistuonnista oli 0,26 prosenttia ja kokonaisviennistä 0,51 prosenttia. Suomen ja Chilen välillä on ollut vuodesta 1993 lähtien investointisuo-jasopimus ja kaksoisverotuksen estävän sopimuksen valmistelu on loppusuoralla.

Suomalaisella teknologialla ja osaamisella on Chilessä hyvä maine, mitä maassa toimineet suomalaisyrityk-set ovat auttaneet rakentamaan. Chilessä toimii lähes 20 suomalaisyritystä, minkä lisäksi noin 80 yrityksellä on edustaja Chilessä. Vuonna 2012 muun muassa kai-vosteollisuuden porakoneita valmistava Arctic Drilling, kalastustarvikkeistaan maailmankuulu Rapala ja vaih-devalmistaja Moventas perustivat yritykset Chileen. Suomalaiset pienten ja keskisuurten sahojen edustajat kävivät Chilessä lokakuussa 2012 ja isännöivät puoles-taan Chilen isojen sellutehtaiden ja suursahaomistaji-en vierailun Suomeen aiemmin samana vuonna.

65

Chi le

Kaivosteollisuuden haasteena kustannusten nousu

Chilessä arviot kaivossektorin vuosien 2012-2020 tule-vista investoinneista liikkuivat vuonna 2011 parhaim-millaan 100 miljardin tienoilla. Alkuvuodesta oltiin optimistisia erityisesti kuparin jatkuvan kovan globaa-lin kysynnän vuoksi ja ennusteet olivat ylähaarukas-sa. Loppuvuodesta 2011 eräät investoijat ilmoittivat lykkäävänsä projektejaan vuoden 2020 jälkeen ja siinä tilanteessa ollaan edelleen. Suunnitelmat ovat suuria, mutta aikahaarukka on nyt aiempaa isompi. Käytän-nössä Chilen viime vuosien suurin haaste eli ener-giapula ja siitä seurannut energian korkea hinta ovat vaikuttaneet joidenkin kaivoshankkeiden kannatta-vuussuunnitelmiin kuin myös puute kaivosteollisuuden tarvitsemasta vedestä. Samanaikaisesti jotkut voima-laitos- ja kaivoshankkeet ovat jääneet puutteellisten ympäristölupien tai paikallisten ihmisten vaatimusten vuoksi oikeuden eri asteille. Codelcolle, Chilen kansal-liselle kaivosyhtiölle yksi tärkeimmistä vuonna 2013 tehtävistä päätöksistä on miten se ratkaisee energia-pulaan liittyvät ongelmansa edistyäkseen tietyissä suurhankkeissaan. Kaivosteollisuuden kustannuksista 15 prosenttia tulee energiasta, mutta keskipitkällä ai-kavälillä sen ennustetaan nousevan 20 prosenttiin.

Merkittävää on, että osittain Euroopan taloustilanteen tuoman epävarmuuden vuoksi osakkeenomistajat ovat alkaneet vaatia kaivosyrityksiltä parempia tuloksia ja ne


harkitsevat tarkemmin mihin projekteihin lähtevät mu-kaan. Monissa globaaleissa kaivosyhtiöissä vaihdettiin tästä syystä konsernitason johtoporras viime vuonna. Koska mineraalit ovat syvemmällä, niin operaatiot ovat kallistuneet, kustannukset kasvaneet ja osakkeenomis-tajien riskit nousseet. Siitä huolimatta voidaan sanoa, että jos energia- ja vesiongelma olisi ratkaistu, olisi pyyhitty iso osa Chilen kaivosteollisuuden haasteista.

Kaivossektorin palkat ovat Chilessä kymmenessä vuo-dessa nousseet 82 prosenttia ja tuottavuus on samana aikana parantunut vain 36 prosenttia. Chilen kaivosten palkkakehitys on ollut lähes puolet nopeampaa kuin esimerkiksi Kanadassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa vuodesta 2007 lähtien. Verrokkimaiden tuottavuus on kuitenkin paljon korkeammalla. Parantaakseen tuot-tavuuttaan kustannusten noustessa kaivosoperaatiot tarvitsevat yhä tehokkaampia palveluiden tarjoajia, automaatiota ja innovaatioita. Tähän pystyy suoma-lainen korkeatasoinen teknologia tarjoamaan ratkai-suja ja kumppanuuksia. Myös suomalaisesta ammatil-lisen osaamisen kehittämisestä voi olla hyötyä teknik-kotason työkäytänteitä kehitettäessä.

Chilen kaivosyritysten liiton Sonamin mukaan kaivoste-ollisuus kasvaa kuusi prosenttia vuonna 2013. Kuparin viime vuosien korkea hinta on ollut Chilen hyvien talo-uslukujen taustalla. Alkuvuodesta 2013 hinta on hieman heitellyt, mikä on huolestuttanut Chilen talousjohtoa.

Chile valmistautuu presidentinvaaleihin marras-joulu-kuussa 2013 ja hallituksen vaihtumiseen maaliskuus-sa 2014. Tarvittavat esivaalit järjestetään kesäkuussa 2013. Varteenotettavia kandidaatteja itse vaaleissa lienee kolme. Vasemmisto-keskustalaisen opposition pääkandidaatti, edellinen presidentti Michelle Bache-let johtaa mielipidemittauksissa sekä oman koalitionsa että vastustajiensa keskuudessa. Nykyisen oikeistolai-sen hallituskoalition molemmat puolueet ovat asetta-neet esivaaliehdokkaat, joista toinen jatkaa kesäkuun jälkeen. Mustana hevosena on jälleen pääkoalitioiden ulkopuolinen Marco Enríquez-Ominami.

Nykyisen hallituksen valtakaudella Chilen talouskasvu on pysynyt vakaana. Demokratia on vakiintunut maassa, eikä – useimmiten opiskelijavetoinen – sosiaalinen le-vottomuus mielenosoituksineen ole järkyttänyt demo-kraattisen järjestyksen perusteita. Perustuslaki ja vaa-lijärjestelmä kaipaisivat uudistusta, mikä on kuitenkin vaikeaa juuri perustuslain ja vaalijärjestelmän vuoksi.

Koulutusjärjestelmä on yhä kriittinen kiistakapula. Yksi suurehko yliopisto meni konkurssiin ja jätti opiskelijat tuuliajolle. Opetusministeri sai syytteen virkavirheestä ja hänet erotettiin, mikä liittynee osittain alkaneeseen vaalikampanjaan. Opiskelijamielenosoitukset ovat jäl-leen alkaneet.

Chilessä järjestettiin tammikuussa 2013 Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian huippu-kokous, johon pääministeri Katainen osallistui. CELAC-järjestön puheenjohtajuus siirtyi Chileltä Kuuballe.

Ulkopolitiikassa Chile on ollut melko aktiivinen mutta matalalla profiililla. Suhteet naapurimaihin ovat tu-lehtuneet, mutta vakavilta kriiseiltä on vältytty. Bolivia vaatii yhä pääsyä merelle, eikä pienimuotoisilta, lähin-nä salakuljetukseen liittyviltä rajavälikohtauksilta ole vältytty. Peru on vienyt merirajavaatimuksensa Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen, jonka päätös lienee odotettavissa parin kuukauden sisällä.

Chile

Atacaman autiomaassa Chilessä sijaitseva suurin maan päällä oleva tähtitieteen hanke ALMA vihittiin käyttöön 13.3.2013. Hanketta toteuttavat yhteis-työssä Chilen kanssa Eurooppa, USA, Kanada, Taiwan ja Japani. Euroopan osallistumista johtaa European Southern Observatory, jossa Suomellakin on omat edustajansa.

Kuva: Hanna Lepistö

67

Chi le

Säätely-ympäristön kehitys

Tyynenmeren vapaakauppasopimukset etenevät

Chile kuuluu todennäköisesti maihin, joilla on eniten vapaakauppasopimuksia maailmassa, 22 sopimusta 60 maan kanssa. Alueellisesti Chile neuvottelee Tyynen-meren alueen vapaakauppasopimusta (Trans-Pacific Partnership Agreement, TPP) jonka perustajajäsen Chi-le on Uuden Seelannin, Brunein ja Singaporen ohel-la. Sopimusneuvotteluihin ovat myöhemmin liittynyt Australia, Vietnam, Peru, Malesia ja Yhdysvallat. Neu-vottelut pyritään saamaan päätökseen vuonna 2013. Uusimpana maana mukaan liittyi maaliskuussa 2013 pidetyn Singaporen neuvottelukierroksen jälkeen Ja-pani. Chile näkee, että TPP on mielenkiintoisimpia meneillään olevia aloitteita globaaleilla markkinoilla Dohan kierroksen jumiuduttua. Lisäksi kyse on tällä hetkellä maailman dynaamisimmin kasvavasta alu-eesta. Chilelle on tärkeätä saada vapaakauppasopimus Aasian maiden kanssa Kaakkois-Aasia mukaan lukien, vaikka se onkin äskettäin sopinut kahdenväliset va-paakauppasopimukset Malesian, Vietnamin ja Thai-maan kanssa sekä neuvottelee parhaillaan Indonesian kanssa.

Chile on myös mukana Tyynenmeren liitossa (Alianza del Pacífico), jossa Chile, Meksiko, Peru ja Kolumbia pyrkivät menemään keskinäisiä vapaakauppasopi-muksiaan pidemmälle integraatiossaan edistääkseen hyödykkeiden, palveluiden, rahavirtojen ja ihmisten vapaata liikkuvuutta. Lähestymistapa yhteistyöhön pyritään pitämään mahdollisimman pragmaattisena ja joustavana tulosten saavuttamiseksi, jotta sille ei käy niin kuin muille jumissa oleville koko Latinalaisen Amerikan integraatio-aloitteille. Latinalaisessa Ameri-kassa Chilellä on vapaakauppa- tai kauppasopimukset kaikkien maiden kanssa Surinamia ja Guyanaa lukuun ottamatta. Tyynenmeren liitto on herättänyt laajaa kiinnostusta ympäri maailmaa ja sillä on yli 10 tarkkai-lijajäsentä, mukaan lukien muutamia Euroopan maita. Chilen mukaan Tyynenmeren liiton taustalla ei ole pel-kästään sisäiset integraatiopyrkimykset vaan kyseessä on joukko samanmielisiä maita, jotka yhdessä pyrkivät Aasian markkinoille.

Chilen talousministeriön sivuilla Tyynenmeren allians-sista todetaan, että sen tavoitteena on tehdä blokista ja Tyynenmeren alueesta houkuttelevampi investoin-neille ja parantaa siten alueen talouskasvua. Neljän maan ministerit ovat yhdessä todenneet huhtikuussa 2012 allianssin olevan paras keino taistella Latinalai-sen Amerikan alueella vallitsevaa protektionistista po-

litiikkaa ja keinoja vastaan. Tällä lausumalla viitataan epäsuorasti Venezuelan johtamaan ALBA-yhteisöön ja varmaan myös Mercosurin piirissä päätään nostavaan protektionismiin. Erityisesti Yhdysvallat on tyytyväi-nen, että Latinalaisen Amerikan vapaamarkkinamaat muodostavat allianssinsa kautta myös poliittisen vas-tapainon ALBA:lle.

Kolme allianssin jäsenistä kuuluu myös TPP:hen, joten kokemuksia siirtyy TPP:stä allianssiin ja päinvastoin.

Allianssin maiden vientikeskuksilla on suunnitteilla yhteisiä aktiviteetteja, kuten iso match making –ta-pahtuma tälle vuodelle ja yhteisiä vienninedistämis-matkoja. Ne ovat myös perustamassa yhteisiä vienti-keskuksia resurssien optimoimiseksi sellaisiin maihin, joissa mikään niistä ei ole edustettuna. Ensimmäinen yhteistoimisto avataan lähiaikoina Istanbuliin.

Chile suomalaisten yritysten toimintaympäristönä

Erilaisissa viime kuukausien liiketoimintaympäristö-vertailuissa Chilen sijoitukset ovat pääasiassa enti-sestään nousseet ja se epäilemättä on Latinalaisen Amerikan helpoimpia paikkoja liiketoiminnalle, mutta myös globaalissa mittapuussa, sen yritysmyönteisyy-den ja vahvojen instituutioiden vuoksi. Maailmanpan-kin Doing Business Indexissä Chile tosin putosi muu-taman paikan sijalle 37, mutta nousi toisaalta Latina-laisen Amerikan maiden kärkeen. Parhain alasijoitus Chilellä on yrityksen perustamisen helppoudessa (32.). Heikommin se pärjää esimerkiksi rakennuslupiin (90.) ja lainansaantiin (48.) liittyvissä kysymyksissä. Trans-parency Internationalin korruptio-selvityksessä Chile sijoittuu vuosittain sijan 20 tienoille jättäen taakseen useita Keski- ja Etelä-Euroopan maita.

Ulkomaalaisten yritysten toiminta Chilessä on yleensä ottaen suhteellisen vaivatonta, kun tuntee paikalliset perusrutiinit. Muun muassa notaarin vahvistuksen hakeminen eritasoisiin asiakirjoihin on hyvin yleistä. Suurin osa ulkomaankaupasta tapahtuu vapaakaup-pasopimusten puitteissa, merkittäviä kaupanesteitä ei juuri ole. Tuontitullit ovat kohtuullisia, kun EU- maat kuuluvat tullietuuskohtelun piiriin. Tullilaitos kiin-nittää erityistä huomiota elintarvikkeiden ja maata-loustuotteiden tuonnin valvomiseen, näille tuotteille säännökset ovat tiukemmat kuin useimmissa maissa. Eurooppalaiset yritykset kohtaavat vähän kaupanes-teitä Chilessä.

68

Chi le

Tuotteiden markkinoille hyväksymisen ja rekisteröinnin sekä tekijänoikeuksien valvomisen suhteen on esiinty-nyt epäjohdonmukaisuutta erityisesti kemiansektorilla ja lääkesektorilla. Toisaalta esimerkiksi terveydenhoi-toon liittyviltä laitteilta ei vaadita raskasta ja kallista hyväksyntä- ja rekisteröintiprosessia kuten joissain muissa maissa. Kansainvälisiä tuotenimike ja -merkki-ilmoituksia ei Chilessä automaattisesti kunnioiteta. Presidentti Piñeran hallituksen aikana on toteutettu monia lainsäädännöllisiä toimia tekijänoikeuksien ase-man parantamiseksi, mutta monia avoimia kysymyksiä on edelleen ja aihe pysyy herkkänä Chilelle.

Verotuskäytäntö on Chilessä kohtuullisen selkeä, mut-ta muun muassa palveluja software-sektoreilla on hyvä vertailla erilaisia toimintavaihtoehtoja verokoh-telun kannalta. Chile on noussut myös ulkoistettavien palvelutoimintojen sijoituspaikkana monessa maaver-tailussa kärkisijoille. Kun yritys haluaa myydä palveluja chileläisille asiakkaille, on usein edullinen vaihtoehto sijoittaa oma toimipiste Chileen. Palvelujen myynnistä peritään lisävero, mikäli suomalaisella tai muulla ulko-maalaisella yrityksellä ei ole Chilessä laskuttavaa yk-sikköä. Tämä jopa 20-30 prosentin lisävero pidätetään suoraan asiakkaan maksamasta palkkiosta.

Huomioitavaa on, että Chilen ja Suomen välistä kak-soisverotuksen estävää sopimusta ei ole vielä sovittu. Neuvottelut ovat olleet loppusuoralla jo useamman vuoden. Todennäköisesti suomalaisyritysten kiinnos-tus asettua Chileen kasvaa sopimuksen jälkeen.

Oikeistohallituksen talouspoliittisiin tavoitteisiin on sisältynyt kilpailukyvyn ja tuottavuuden nostaminen, mikä on sisältänyt toimia yrittäjyyden edellytyksien helpottamiseen. Yrityksen perustamiseen tarvittava käsittelyaika on nykyään 16 päivää. Uuden yrityksen voi perustaa ilman aloituspääomaa, ja kun käytetään paikallista lakimiestä, joka tuntee yrityksen prosessin, aikaa menee viranomaisvahvistuksissa noin kuukausi. Uuden yrityksen perustajat ovat kuitenkin saattaneet kohdata enemmän haasteita pankkitilin avaamisessa kuin viranomaispuolella. Chileläiset pankit harjoit-tavat valikoivaa asiakaspolitiikkaa sekä yksityis- että yrityspuolella. Ne ovat selvinneet globaalista kriisistä hyvin. Kilpailulainsäädännön ja politiikan osalta ta-pahtui vuonna 2012 kehitystä. Kilpailulainsäädännön valvontaa tehostettiin, kun viranomaiset puuttuivat apteekki- ja siipikarjakartelleihin sekä yritysfuusioihin, kuten chileläisen Lanin ja brasilialaisen Tamin tapauk-sessa. Kilpailulainsäädäntöön suunnitellaan tarkempia ohjeistuksia, muun muassa horisontaalisten yritysfuu-sioiden osalta, jotka ovat muodostaneet enemmistön

Chilen kansallisen kilpailuviranomaisen tutkimista ta-pauksista viime vuosina.

Yhtiövero, jota periaatteessa kaikki yritykset maksa-vat, on 20 prosenttia, mikä on edelleen Latinalaisen Amerikan vertailussa alhaisin taso. Veroa sovelletaan yhtiön voittoon, josta on vähennetty kulut ja maksut (mukaan lukien tappiot ja sijoitukset yrityksen toimin-taan). Voittojen kotiutuksesta ulkomaille maksetaan ylimääräinen 35 prosentin vero. Todettakoon kuiten-kin, että erityisen väljätulkintaisen verovähennyspoli-tiikan vuoksi suurimmat yritykset selviävät hyvin niu-kalla yhtiöverolla.

Chile on ulkomaalaisille yrityksille sijoituskohteena kiinnostava taloudellisen vakauden, liberaalin mark-kinapolitiikan ja ulkomaalaisille yrityksille myönteisen politiikkansa vuoksi. Chilellä on myös Latinalaisen Amerikan paras maariskiluokitus. Ulkomaiset inves-toinnit on suojattu samanarvoisina kotimaisten inves-tointien kanssa ja pääomien siirtäminen on pääasial-lisesti vapaata. Investoijien kannalta Chilen haasteena on riskirahoituksen kehittymättömyys. Pankit ja elä-kerahastot ovat konservatiivisia ja olleet varovaisia esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeiden rahoituk-sessa.

Keskeisessä asemassa ulkomaisten investointien hou-kutteluun Chileen on yleisessä käytössä oleva julkisen ja yksityisen yhteistyön konsessio eli toimilupamalli. Chilessä konsessiojärjestelmä on otettu käyttöön jo vuonna 1993. Sen kautta on perustettu noin 60 han-ketta eri sektoreille, kuten moottoritiet, lentokentät, satamat, sairaalat ja vankilat. Chilen julkisen sektorin hankinnat rakennusprojekteja ja konsessioita lukuun ottamatta tehdään hyvin pitkälle internet-portaali Chile Compran kautta. Järjestelmä on avoin myös ulkomaalaisille tarjoajille. Hallitus ja ulkomaisten in-vestointien komitea houkuttelevat ulkomaalaisia in-vestoijia avosylin.

Chilessä yleisesti ottaen vallitsee kova kilpailu esimer-kiksi valtion kilpailuttamissa julkisissa hankinnoissa. Suomalaisen teknologian haasteena on usein, että se ei pysty kilpailemaan hinnalla, kestävyydellä ja laadul-la kyllä.

Ulkomaalaisesta usein ensi visiitillä tuntuu, että Chile toimii hyvin organisoidusti ja tehokkaasti. Vasta pin-taa syvemmältä raapaistaessa havaitsee, että asioiden hoito välillä jumittuu yllättäviin kohtiin. Välillä se on kiinni yksittäisen ihmisen haluttomuudesta palvella, välillä organisaatio on vain huonosti järjestetty. Yri-

69

Chi le

tyksille on myös välillä haaste löytää ammattitaitoisia työmiehiä. Joka tapauksessa chileläisten koulutustaso on latinalaisen Amerikan parhainta, vaikka OECD-maista se on häntäpäässä. Chilessä on totuttava sii-hen, että paikalliset välttävät konfliktitilanteita kom-munikoinnissa viimeiseen asti. Small talk on välttämä-töntä palaverien alussa. Suoraan asiaan ei voi mennä.

Suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille etäisyys Chi-len kanssa on realiteetti ja siitä kumpuavat haasteet. Chileä ei nimittäin kannata hoitaa pelkkien matkojen välityksellä, sillä luottamuksellisilla suhteilla on täällä merkitystä ja niitä saa aikaan läsnäololla. Chilen toi-mintojen johtaminen Brasiliasta ja Yhdysvalloista käsin ei ole usein osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi.

Yleisarvio

Chilen talous teki globaalistikin katsottuna vuonna 2011 hyvän tuloksen 5,6 prosentin talouskasvullaan. Mutta vuoden 2013 maalis-huhtikuussa kuparin hinnan vaihtelu on alkanut huolestuttaa kuparive-toisen talouden johtoa. Toisaalta vaihtotaseen ali-jäämän kasvaminen ja omituisen alhainen inflaatio on synnyttänyt epäilyjä talouden ylikuumentumises-ta. Vuoden 2012 loppupuolella kaivosteollisuus alkoi kiinnittää huomiota kasvaneisiin kustannuksiinsa, minkä seurauksena muutamat yritykset lykkäsivät investointihankkeitaan tuonnemmaksi. Kaivosteolli-suuden palkkoja on nostettu kovaa vauhtia. Yleisesti ottaen ulkomaisten investointien osalta Chilessä on tehty ennätystuloksia. Työttömyys on edelleen histo-riallisen vähäistä. Inflaatio on hallituksen tavoitetasoa alempana, mikä on alkanut herättää kysymyksiä, koska tarkkaa selitystä siihen ei ole löytynyt. Energiasektorin rakenteellisiin ongelmiin ei ole nähtävissä pitkän ai-kavälin muutosta, ja korkeat energiakulut sekä laaja vesipula kuivuudesta kärsivän maan keski- ja pohjois-osissa nostavat kaivosteollisuuden, mutta myös maa-talouden kuluja. Peson korkea arvostus dollariin näh-den ei ole ollut eduksi maataloudelle mukaan lukien sen lippulaivalle, viiniteollisuudelle.

Vuosi 2013 on Chilessä vaalivuosi, mutta taloustilan-teeseen ei vaalien tuloksen uskota vaikuttavan. Kan-salaisliikkeet ovat jatkaneet protestejaan niin suurvoi-malahankkeita vastaan kuin koulutukseen ja yhteis-kunnallisen tasa-arvon lisäämiseen liittyvissä aiheissa.

Sinänsä vallanvaihdoksen ei uskota vaikuttavan Chilen talouspolitiikan johtoon. Oikeudenmukaisempi yhteis-kunta vilahtelee kärkiehdokas Michelle Bachelet’n puheissa usein. Perusteellisemmat muutokset edel-lyttäisivät valtaisaa vero-uudistusta ja Pinochetin aikaisen perustuslain uudistusta, joiden läpivieminen vaikuttaa erittäin haastavalta ja epätodennäköiseltä seuraavalla hallituskaudellakaan.

Chile nousi vuonna 2012 Suomen toiseksi tärkeim-mäksi kauppakumppaniksi Latinalaisessa Amerikassa. Chile on suomalaisyrityksille kiinnostava markkina taloudellisen vakauden, suhteellisen vaivattomuuden, liberaalin markkinapolitiikan ja ulkomaalaisille yrityk-sille myönteisen politiikkansa vuoksi. Chilellä ja EU:lla on vapaakauppasopimus. Suomalaisyritysten kannalta Chilen kaivosteollisuuden paineet tehostaa tuotanto-aan, luoda omia energiaratkaisuita ja lisätä puhtaan teknologian käyttöä tarjoavat lisää mahdollisuuksia. Suurten suomalaisten teknologiayritysten lisäksi tilaa löytyy myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Myös muuten kehittyvä chileläisyhteiskunta tarvitsee ene-nevässä määrin uusia palveluratkaisuja, esimerkiksi terveys- ja telekommunikaatiopalveluja. Chilessä in-formaatioteknologia ja esimerkiksi älypuhelimet ovat laajemmin käytössä kuin muissa Latinalaisen Ameri-kan maissa. Eliitin makutottumukset muuttuvat ja esi-merkiksi pyöräily ja erilaiset luontoharrastukset ovat yhä suositumpia ja houkuttelevat retkeily- ja life style –yrityksiä Chileen.

70

Peru

PERU

* Juha Virtanen, Heidi Virta ja Maria Ruuskanen

Vastuullinen talouspolitiikka, kunnianhimoiset rakenteelliset uudistukset, suosiollinen kansainvälinen hin-takehitys sekä merkittävä määrä ulkomaisia suoria investointeja ovat nostaneet Perun yhdeksi Latinalai-sen Amerikan nopeimmin kasvavista ja tasapainoisimmista talouksista. ”Latinalaisen Amerikan tiikeriksi” nimetyn Perun jo vuosikymmenen ajan jatkunut ennätyskorkea talouskasvu pysyi huomattavan hyvänä myös vuonna 2012, raaka-aineiden hintojen laskusta huolimatta. Ulkomaisille yrityksille Peru näyttäytyy turvallisena sijoituskohteena, jonka nopeasti kasvavia sektoreita ovat palvelut, maataloustuotanto, raken-nusala sekä kaivosala, jossa kuparin merkitys on kasvava.


Ennätyksellinen talouskasvu

* Juha Virtanen toimii suurlähettiläänä ja Maria Ruuskanen kaupallispoliittisena avustajana ja Team Finland –koordinaattorina Suomen suurlähetystössä Limassa.

Heidi Virta toimii Finpron Andien alueen vientikeskuksen päällikkönä, toimipaikkanaan Peru.

Perun kasvukehitys viimeisen vuosikymmenen aikana on ollut vertaansa vailla. Vuosina 2002-2012 ”Latinalai-sen Amerikan tiikeriksi” nimetyn Perun talous on lähes kaksinkertaistunut. Keskimääräinen kasvu on ollut 6,5 prosenttia vuodessa, mikä on alueen korkein. Samaan aikaan inflaatio on pudonnut Latinalaisen Amerikan alhaisimmalle tasolle, keskimäärin 2,8 prosenttiin, ja julkisen talouden bruttovelan osuus bruttokansantuot-teesta on laskenut yli puolella, alle 20 prosenttiin.

Perun talous kesti vuosien 2008-2009 kansainvälisen finanssikriisin suhteellisen hyvin, keskuspankin ja val-tionvarainministeriön yhdessä koordinoimien elvytys-toimien ansiosta. Valuutta (nuevo sol) on pysynyt va-kaana ja maan luottoluokitus on monia naapurimaita korkeampi (Baa2). Perulla on valuuttavarantoja yli 60 miljardia dollaria (30 prosenttia bruttokansantuot-teesta), mikä on yksi korkeimmista luvuista nousevien talouksien keskuudessa.

Vuonna 2012 Perun talous jatkoi kasvuaan 6,2 prosen-tin vuosivauhdilla, raaka-aineiden hintojen ja vienti-kaupan laskusuhdanteesta huolimatta. Sisämarkkinoi-den kasvavan kysynnän ansiosta kasvu pysynee samalla tasolla myös kuluvana vuonna. Sisämarkkinoiden kas-vuun ovat vaikuttaneet julkiset investoinnit, rakennus-buumi sekä kotitalouksien lisääntynyt kulutus.

Köyhyydessä elävien osuus on alimmillaan 25 vuoteen (kansallinen keskiarvo on 28 prosenttia, kun katsotaan pelkkiä tuloja). Toisaalta, köyhyydessä on suuria alu-

eellisia eroja: maaseudulla asuu suhteellisesti enem-män köyhiä kuin kaupungeissa. Samoin suhteellisesti suurempi osuus naisista, alkuperäisväestöstä ja nuo-rista elää köyhyysrajan alapuolella. Mikäli köyhyys mitataan perustarpeiden (juomavesi, viemäröinti) saa-tavuudella, köyhien osuus on hieman alle 40 prosent-tia. Uusi kehitysministeriö pyrkii edistämään kaikkein haavoittuvimpien ryhmien asemaa pelkän kansallisen keskiarvon tarkkailun sijaan. Myös väestön alhaiseen koulutustasoon on alettu kiinnittää enemmän huomi-ota, sillä sen tiedostetaan vaikuttavan maan taloudel-liseen kilpailukykyyn.

Maan työttömyysluvut ovat alhaiset (kahdeksan pro-senttia), mutta alityöllisyys on ongelma, josta kärsii arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia väestöstä. Epä-virallisen talouden osuus on mittava, mikä heikentää merkittävästi verokertymää. Kasvavia sektoreita ovat palvelut, maataloustuotanto, rakennusala sekä kai-vosala. Teollisuustuotanto ei ole kasvanut kuten muut sektorit, eli Peru myy edelleen halvalla ja ostaa kalliilla. Ennusteiden mukaan teollisuustuotantoon investoi-daan tänäkin vuonna vaatimattomasti (viisi prosenttia) verrattuna kaivossektoriin (45 prosenttia), jota seuraa-vat vesivoima (13 prosenttia), sähkö (13 prosenttia) ja infrastruktuurihankkeet (seitsemän prosenttia). Kaivossektori houkuttelee investoijia

Tärkein yksittäinen syy Perun vaikuttavaan talouskas-vuun viime vuosina on ollut sen kasvava kaivossektori,

71

Peru

joka on houkutellut runsaan määrän kotimaisia ja ul-komaisia sijoittajia. Kaivosalan investointien kokonais-summa on tällä hetkellä noin 25 miljardia Yhdysval-tain dollaria. Kullan ohella kasvavia investointikohtei-ta ovat kuparin, raudan, lyijyn ja hopean tuotanto. Eri-tyisesti kuparin merkitys on kasvussa. Kansainvälisen kuparin tutkimusryhmän, ICSG:n, arvion mukaan glo-baali kuparin tuotanto tulee kasvamaan 36 prosenttia vuonna 2016, josta perulaisen tuotannon osuus tulee olemaan neljäsosa.

Perussa on tarkoitus aloittaa lähitulevaisuudessa usei-ta uusia kuparikaivoshankkeita, joista suurimmat ovat Toromocho, Las Bambas, Constancia ja Quellaveco. Li-säksi on tarkoitus laajentaa jo olemassa olevia Cerro Verde ja Toquepala –kaivoksia. Perulaisen kuparintuo-tannon odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2016 mennessä ja Perun uskotaan tavoittavan Chilen tuo-tantotason vuoteen 2030 mennessä.

Monipuoliset vientimarkkinat Peru on viime vuosina onnistunut laajentamaan vienti-markkinoitaan. Tärkeitä kauppakumppaneita ovat Kiina, Yhdysvallat ja EU sekä lähimaat kuten Venezuela ja Ko-lumbia. Tärkeimmät vientiartikkelit ovat kupari, kulta, hopea, sinkki, tekstiilit ja kalajauho. Tärkeimmät tuon-tiartikkelit ovat raakaöljy ja raakaöljytuotteet, muovit, koneet ja laitteet, ajoneuvot, teräs ja rauta, vehnä ja paperi.

Perussa on asetettu suuria odotuksia Tyynenmeren al-lianssille (Peru, Kolumbia, Meksiko, Chile) sekä Tyynen-meren alueen vapaakauppasopimukselle (Trans-Pacific Partnership, TPP). Eräiden arvioiden mukaan Perulla on strategisen sijaintinsa ja historiallisen Callaon sata-mansa vuoksi hyvät edellytykset Tyynenmeren alueen yhdeksi hub-keskukseksi, edellyttäen, että maan infra-struktuuria kehitetään voimakkaasti.

Puutteita infrastruktuurissa ja energian tuotannossa

Vaikka Peru on onnistunut houkuttelemaan runsaan määrän ulkomaisia investointeja kaivossektorille, julki-sen sektorin investointien toimeenpanossa on jatkuvia vaikeuksia. Rannikkoalueen ja kaupunkikeskittymien ulkopuolella infrastruktuuri, mukaan lukien valtatiet, rautatiet, sähköverkko ja tietoliikenneverkko, on hyvin puutteellinen, mikä jarruttaa kehitystä. Heikon koulu-tustason ohella infrastruktuuriin ja logistiikkaan liitty-

vät heikkoudet onkin arvioitu suurimmiksi maan kestä-vää talouskasvua ja kilpailukykyä uhkaaviksi tekijöiksi.

Lisääntyvät kaivosprojektit ovat asettaneet paineita tie-verkon lisäksi myös sähkön tuotannolle. Suunnitteilla onkin ”Etelän kaasuputkeksi” nimetty laaja infrastruk-tuurihanke, joka on kuitenkin kohdannut vastustusta, sillä mittavan laskun pelätään päätyvän tavallisten ko-titalouksien maksettavaksi sähkön hinnan korotuksina. Perinteisten vaihtoehtojen rinnalla myös uusiutuvat energiat ja energiatehokkuus herättävät kasvavaa kiin-nostusta Perussa, mikä luo kaupallisia mahdollisuuksia alan eurooppalaiselle yrityksille.

Suomen ja Perun välinen kauppa

Suomen ja Perun välinen kauppa on voimakkaasti Suomelle alijäämäistä. Vuonna 2012 Suomen vien-ti Peruun oli 91 miljoonaa euroa ja Suomen tuonti Perusta 384 miljoonaa euroa. Tärkeimmät Suomen vientituotteet ovat paperi sekä erilaiset koneet ja laitteet (erityisesti kaivossektorin tarpeisiin). Perusta tuodaan lähinnä mineraaleja, pääasiassa kuparia ja sinkkiä. Suomalaisten investointien määrä Perussa ei ole merkittävä. Seitsemällä suomalaisyrityksellä on Perussa tytäryritys ja yli kahdellakymmenellä on pai-kallinen edustaja maassa. Yritysten toiminta keskittyy kaivosteknologiaan, informaatioteknologiaan, sairaa-lateknologiaan, sähköntuotantolaitteisiin ja paperiin, mutta tuotteiden kirjo on jatkuvassa kasvussa. Kiinnostus Perua kohtaan on ollut Suomessa nousus-sa Perun vahvan talouskasvun tarjotessa uusia liike-toimintamahdollisuuksia monilla aloilla, kuten met-sä-, energia-, kaivos-, terveys ja hyvinvointi-, meri-, offshore- ja elintarviketeollisuudessa (mukaan lukien kalatalous) sekä meteorologia-, ympäristöteknologia-, turvallisuus-, koulutus- ja innovaatiosektoreilla. Perun huomattavien mineraalivarantojen sekä monimuotoi-sen luonnon kestävä hyödyntäminen lisäarvoa tuot-tavalla tavalla on merkittävin alue, jossa suomalaisille yrityksille ja instituutioille voi tarjoutua uusia mah-dollisuuksia kannattavaan toimintaan – sekä osaami-sen että teknologian osalta. Lisäksi on hyvä huomata, että maan laivanrakennus on aktivoitunut paljon viime vuosina, ja Peru rakentaa ja vie aluksia muun muassa Panamaan ja Meksikoon. Maassa tehdään myös sellaisia perustavanlaatuisia infrastruktuuri-investointeja, jotka Euroopassa on tehty jo vuosikymmeniä sitten. Paran-nuksia tehdään muun muassa lentokenttiin, satamiin, valtateihin ja rautateihin, sekä sähkö- ja tietoliikenne-

72

Peru

verkkoon. Tanskalainen APM Terminals on ilmoittanut sijoittavansa Perun pääsataman, Callaon, moderni-sointiin 750 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria seuraavan kymmenen vuoden aikana. Myös Cuscoon rakennettava uusi, kansainvälinen lentokenttä edustaa mielenkiintoi-sia mahdollisuuksia teknologian tarjoajille.

Maailmanpankin liiketoiminnan helppoutta mittaavan vertailun mukaan Peru on Chilen, Meksikon ja Kolum-bian rinnalla yksi Latinalaisen Amerikan yritysystäväl-lisimpiä maita. Suomalaisyritykset eivät kuitenkaan ole kovin tietoisia Perun tarjoamista liiketoimintamahdol-lisuuksista, erityisesti infrastruktuurin kehittämisessä.



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008



Politiikassa jatkuvuutta

Perun politiikassa on ollut viime vuosina jatkuvuutta, vaikka eri puolueet ovat olleet vallassa. Vuonna 2011 valtaan astunut ja maltilliseksi osoittautunut va-semmistopresidentti Ollanta Humala on ilmoittanut tavoitteekseen syrjäytymättömyyteen tähtäävän ta-loudellisen kasvun. Köyhyys ja äärimmäinen köyhyys ovat vähentyneet. Yhteiskunnan näkyviin ongelmiin, kuten voimakkaaseen eriarvoisuuteen on puututtu ja työtä ohjaamaan on perustettu erityinen kehitys-ministeriö. Myös epävirallisen talouden osuutta py-ritään saamaan alas kannustamalla pieniä ja mikro-tason yrityksiä virallistamaan liiketoimintansa. Kan-nustimena toimivat erityisesti edullisemmat luotot.

Alueiden eriarvoisuus ruokkii sosiaalisia konflikteja

Perun 28 miljoonasta asukkaasta kolmasosa asuu pääkaupunkiseudulla, Limassa. Muuttoliike maan si-sällä on suurta erityisesti Andien vuoristosta rannik-kokaupunkeihin, joihin muutetaan parempien elin- ja koulutusolosuhteiden toivossa. Ylängön jääminen ke-hityksestä jälkeen infrastruktuurin ja palvelujen osalta liittyy pitkälti 1980-luvulla elettyyn sisäiseen konflik-tiin, jossa Loistava Polku –sissiliike ja armeijan joukot kävivät veristä taistelua syrjäseuduilla. Konfliktin aika-na noin 70 000 ihmistä, pääasiassa siviilejä, meneh-tyi. Pienehkö sissijoukko tekee edelleen satunnaisia

73

Peru

terrori-iskuja ja salakuljettaa huumeita Keski-Perussa sijaitsevalla VRAEM:in alueella.

Terrorismin kaudella syventynyt alueellinen eriarvoi-suus ja maaseudun alikehitys on ollut omiaan heiken-tämään yhteiskunnallista koheesiota ja ruokkimaan erilaisia yhteiskunnallisia konflikteja. Perussa oli tä-män vuoden alussa käynnissä yli 160 aktiivista yhteis-kunnallista konfliktia, joista suurin osa on rekisteröity Ancashin, Punon ja Apurimacin maakunnissa. Suurin osa konflikteista liittyy kaivosprojekteihin maaseudul-la, jossa uhkina nähdään ympäristön tuhoutuminen (erityisesti vesien saastuminen) sekä riittämättömät korvaukset paikallisille yhteisöille. Vaikka suurin osa käynnissä olevista kaivos- ja kaasuhankkeista on eden-nyt ongelmitta, protestoijat ovat joissain tapauksissa aiheuttaneet mittavaa haittaa projektin etenemiselle, kuten kuuluisassa Conga-kiistassa (kultakaivoshanke Cajamarcan maakunnassa). Viimeisen viiden vuoden aikana erilaisissa yhteiskunnalliset konflikteissa on saanut surmansa 218 ihmistä.

Presidentti Humala on pyrkinyt vähentämään kon-flikteja uudella ”Ennalta konsultointi” -lailla, joka edellyttää alkuperäiskansojen ja maaseutuyhteisöjen kuulemista ennen kaivos-, energia- tai metsävarojen hyödyntämistä niiden asuinalueilla. Peru on täten pa-remmin linjassa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n al-kuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen kanssa, joka ratifioitiin vuonna 1993. Toisaalta, vaikka uusi laki takaa yhteisöjen kuulemisen ennakkoon, se ei myönnä niille varsinaista veto-oikeutta hankkeisiin, minkä vuoksi levottomuudet jatkunevat myös tulevai-suudessa. Kaivosyritysten mukaan maaseudun heikko koulutustaso on yksi osasyy väärinkäsitysten syntymi-seen ja konfliktien eskaloitumiseen.

Heikko koulutustaso ja korruptio uhkaavat kilpailukykyä

Yksi Perun vahvuuksista on sen suotuisa väestöraken-ne, sillä alle 25-vuotiaat nuoret muodostavat puolet

koko väkiluvusta. Perun koulutusjärjestelmän tila on kuitenkin valitettavan heikko, erityisesti syrjäseuduil-la, minkä valtionjohto tunnustaa maan kilpailukykyä heikentäväksi ja eriarvoisuutta lisääväksi ongelmaksi. Viime aikoina ongelma on noussut Perussa näkyvästi julkiseen keskusteluun ja maan hallitus on vakuutta-nut, että sen prioriteetti on parantaa koulutuksen laa-tua ja vähentää eriarvoisuutta kohdistamalla huomio erityisesti maaseudun väestöön sekä heikommassa asemassa oleviin ryhmiin (alkuperäisväestö, naiset, lapset). Tiedotusvälineissä on myös useaan otteeseen viitattu suomalaisen koulutusjärjestelmän hyvään laa-tuun ja arvioitu, voisiko Suomi toimia suunnannäyttä-jänä koulutusjärjestelmän uudistamisprosessissa.

Asiantuntijoiden mukaan Perussa olisi nyt tärkeintä kouluttaa tarpeeksi päteviä työntekijöitä kasvavan ta-louden tarpeisiin. Viimeaikaisissa pilottiprojekteissa on yhdistetty oppilaitoksissa opiskelu ja yrityksissä harjoit-telu. Näin työvoimatarjonta saadaan vastaamaan pa-remmin yritysmaailman tarpeita. Myös yliopisto-ope-tuksen kehittämisessä halutaan keskittyä vastaamaan modernien työmarkkinoiden tarpeisiin. Kehittämissar-kaa on erityisesti insinöörikoulutuksessa, hotelli- ja tu-rismialalla, sekä bio- ja maatalousteknologiassa.

Kansainväliset suhteet

Presidentti Humalan hallinnon myötä Peru on otta-nut yhä vastuullisemman roolin kansainvälisten, eri-tyisesti ilmastonmuutokseen ja kansainväliseen huu-mekauppaan liittyvien, haasteiden ratkomisessa. Niin naapurimaiden kuin muidenkin ulkomaiden suuntaan on harjoitettu myönteistä ja rakentavaa dialogia, eikä vastakkainasetteluja ole toistaiseksi esiintynyt. Ainut käynnissä oleva kansainvälinen kiista liittyy merira-jaan Perun ja Chilen välillä, jota käsitellään parhaillaan Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa. Maat ovat ilmoittaneet jo etukäteen, ettei tuomio tule vaikutta-maan kahdenvälisiin suhteisiin, joita dominoi runsas keskinäinen kaupankäynti.


Strategiana vapaakauppa ja alueellinen integraatio

Viimeisen vuosikymmenen ajan Peru on osallistunut aktiivisesti vapaakaupan ja alueellisen integraation edistämiseen alueellaan. Se on Andien yhteisön (CAN), Etelä-Amerikan valtioiden järjestön (UNASUR), Lati-

nalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CE-LAC), sekä Tyynenmeren Allianssin jäsen.

Latinalaisen Amerikan integraation ohella Perun ulko-politiikan fokus on viime vuosina ollut Aasiassa. Kiina on Perun tärkein kauppakumppani ja maiden välinen kauppa kasvoi vuonna 2011 noin 30 prosentilla. Kiinan

74

Peru

lisäksi Perulla on kahdenvälinen vapaakauppasopimus myös Japanin ja Etelä-Korean kanssa, joista jälkimmäi-nen on saattanut teknologiaansa hyvin onnistuneesti Perun markkinoille, edustaen tiukkaa kilpailua euroop-palaisille yrityksille.

Peru toimii näkyvästi myös Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestössä (APEC), jonka huippukokous-ta se isännöi vuonna 2016. Vapaakauppatunnustelut Persianlahden arabimaiden ja Intian kanssa ovat jo käynnistetty. Tavoitteena on sopimus myös Venäjän kanssa.

Tiivistettynä, Perun hallituksen ulkopoliittisena lei-mana on ”aktiivinen diplomatia”, jonka päätavoittei-ta ovat alueellisen integraation syventäminen, hyvät suhteet rajanaapurien kanssa sekä syrjäytymättömyy-teen tähtäävä talouskasvu.

Katse kiinnittynyt Tyynenmeren alueeseen

Vuonna 2011 käynnistyneet Tyynenmeren alueen va-paakauppasopimusneuvottelut (Trans-Pacific Partner-ship, TPP) edustavat Perulle mahdollisuutta olla alusta asti mukana historian toistaiseksi kunnianhimoisim-man integraatiohankkeen suunnittelussa. Tyynenme-ren alueen vapaakauppaneuvottelut tarjoavat Perulle mahdollisuuden monipuolistaa ulkomaankauppaansa niin, että Latinalainen Amerikka, Aasia, Yhdysvallat ja

Eurooppa edustavat tulevaisuudessa kukin yhtä nel-jäsosaa sen kokonaiskaupasta. Euroopan ja Yhdysval-tojen merkitys ei tämän tavoitteen valossa ole vähe-nemään päin. Tästä kertovat myös hiljattain solmitut, laajat vapaakauppasopimukset, jotka kattavat niin in-vestoinnit, kaupan, palvelut kuin julkiset hankinnatkin.

Vapaakauppasopimus EU:n kanssa hyödyttää maataloussektoria

Euroopan parlamentti ratifioi monenkeskisen vapaa-kauppasopimuksen Euroopan unionin, Perun ja Ko-lumbian välillä joulukuussa 2012, ja sopimus astui voi-maan Perussa maaliskuussa 2013. Sopimuksen myötä 95 prosenttia Perun ulkomaankaupasta kuuluu nyt vapaakaupan piiriin. Sopimuksen myötä kaupanesteet poistetaan asteittain ja myös palvelut ja julkiset tar-jouskilpailut vapautetaan esteistä. Sopimus hyödyttää erityisesti Perun maataloustuottajia sekä EU:n auto- ja koneteollisuutta, IT-sektoria ja kemianteollisuutta. Sopimuksessa viitataan erityislausekkeella ihmisoike-uksiin ja työntekijän oikeuksiin sekä ympäristön suo-jeluun. Jotta sopimus hyödyttäisi parhaalla mahdolli-sella tavalla Perua, on sen modernisoitava kaupallista lainsäädäntöään, kevennettävä byrokratiaa kilpailuky-vyn ja tuottavuuden lisäämiseksi, sekä parannettava infrastruktuuriaan. Vuonna 2012 Perun vienti EU-maihin ylsi 6,5 miljardiin euroon kun taas EU-maista tuotiin Peruun yli 4 miljardin euron edestä.

Yleisarvio

Perun talouden vahva kasvu tällä vuosituhannella on tukenut maan yhteiskunnallista kehitystä ja köyhyy-den huomattavaa vähentymistä. Presidentti Humalan toimikausi jatkuu vuoteen 2016 saakka. Hallitus har-joittaa kasvua tukevaa politiikkaa ja panostaa samal-la sosiaalisiin uudistuksiin ja kestävään kehitykseen. Maan bruttokansantuotteen odotetaan jatkavan yli kuuden prosentin vuosikasvuaan myös tänä ja ensi vuonna. Kasvun moottoreina toimivat sisäinen kysyn-tä ja ulkomaankauppa. Väestön kulutus on lisääntynyt elintason noustessa, mikä näkyy etenkin palvelu-, ra-kennus- ja maataloussektorien kasvuluvuissa.

Hallituksen talouspoliittisina haasteina ovat inves-tointien edistäminen ja maan infrastruktuurin ke-hittäminen. Kansainvälisissä vertailuissa Perun on katsottu kärsivän kilpailijamaihin nähden infrastruk-tuurin heikkouksista ja julkisten investointien hitaasta toimeenpanosta. Toisaalta, Perun asema ulkomaisten suorien sijoitusten kohteena on pysynyt vahvana ja on edelleen kasvamaan päin. Uusien öljy-, kaasu- ja ku-

pariesiintymien hyödyntäminen lähivuosina vahvistaa taloutta entisestään.

Rakenteellista heikkoutta edustaa liiallinen riippuvuus luonnonvaroista sekä pelko ”Hollannin taudista” (yh-den sektorin kasvulla on negatiivinen vaikutus muihin aloihin). Hallitus pyrkii tilanteen korjaamiseen panosta-malla koulutukseen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaa-tiotoimintaan. Tavoitteena on teollisuustuotannon mo-nipuolistaminen ja pk-yritysten määrän kasvattaminen.

Perun viennin vaihtelut perustuvat yksipuolisesti raa-ka-aineiden ja hyödykkeiden maailmanmarkkinahin-tojen kehitykseen. Metallien, etenkin kullan ja kuparin, pitkään jatkunut hintahuippu on tukenut ulkomaan-kaupan ylijäämää. Vastaavasti maailmankaupan vii-meaikainen epävakaus ei ole merkittävästi heijastunut Peruun. Kauppakumppanien suhteellisen tasainen ja-kautuminen naapurimaiden, Euroopan, Yhdysvaltojen ja Aasian välillä on kauppaa vakauttava tekijä.

75

Peru

Peru on laajentanut johdonmukaisesti vapaakauppa-verkostoaan. Maa on mukana Tyynenmeren allians-sissa ja TPP-prosessissa. Sopimus EU:n kanssa astui väliaikaisesti voimaan maaliskuussa 2013 ja sen on arvioitu lisäävän maan bruttokansantuotetta lähes 0,5 prosenttiyksikköä. Näköpiirissä ovat vielä sopimukset muun muassa Intian, Venäjän ja Turkin kanssa. Perun merkittävänä etuna on tiivis suhde sekä Kiinan, Etelä-Korean että Japanin kanssa. Maantieteellinen asema Brasilian naapurina ja Tyynenmeren rannikkovaltiona tarjoaa maalle hyvät mahdollisuudet toimia Aasian ja Latinalaisen Amerikan välisenä siltana.

Kolumbian tavoin Peru on hakemassa OECD:n jäse-nyyttä. Ennusteiden mukaan Peru tavoittaisi kuuden

prosentin vuosittaisella kasvulla OECD-maiden brut-tokansantuotteen keskiarvon (21 500 Yhdysvaltain dollaria per capita) vuoteen 2026 mennessä.

Suomen ja Perun kahdenvälistä kauppaa leimaa toi-siaan täydentävyys kaivossektorilla: Suomi tuo eten-kin kuparia ja sinkkiä ja vie kaivosteknologiaa. Uusia mahdollisuuksia kaupan monipuolistamiseen löytyy etenkin kestävän metsätalouden, uusiutuvien ener-gioiden, ympäristöystävällisten teknologioiden sekä viestintä- ja informaatioteknologiasovellusten parista. Myös elintarviketeollisuus, terveydenhuolto ja infra-struktuurirakentaminen ovat kiinnostavia sektoreita Perun kasvavilla markkinoilla.

76

Ki ina

KIINA

* Lars Backström, Juhani Joutsen, Erkki Seppänen, Juho Simpura

Kiinan talouden kasvu hidastui vuonna 2012 ja hallitus suuntasi politiikkaansa elvyttävämpään suuntaan. Vuoden 2013 kasvutavoite on asetettu 7,5 prosenttiin. Elvytystoimet ovat painottuneet suurelta osin perinteisiin investointeihin, mutta keskusteluun on noussut myös muun muassa talouden rakennemuu-tosten ja tulonjaon tasaamisen tärkeys. Talouden muuttamisessa kulutusvetoiseksi innovaatiotaloudeksi onkin keskeistä, kuinka uudistustarpeet saadaan toteutettua kestävällä tavalla. Kulunut vuosi on Kiinassa ollut suurelta osin vallanvaihtoa ja uuden johdon sisäänajoa. Ulkomaisille yrityksille Kiina on yhä haastava ja vaikeasti ennakoitava toimintaympäristö ja maa valikoi ulkomaisia investointeja yhä tarkemmin. Kasva-va Kiina on silti edelleen maailmanluokan mahdollisuus.


*Lars Backström toimii Suomen suurlähettiläänä Kiinassa. Ministerineuvos ja Team Finland –koordinaattori Juhani Joutsen sekä ulkoasiainsihteerit Erkki Seppänen ja Juho Simpura hoitavat kaupallis-taloudellisia asioita

Suomen suurlähetystössä Pekingissä.

Kiinan talous selvisi vuonna 2012 maailmantalouden myllerryksistä suhteellisen hyvin. Maan kansantalous saavutti noin 8 000 miljardin Yhdysvaltain dollarin koon, mutta virallinen bruttokansantuotteen kasvu jäi kuitenkin 7,8 prosenttiin, alhaisimmalle tasolle yli 10 vuoteen. Vaikka talouden näkymät ovat tänä vuonna viime vuotta tukevammalla pohjalla, haasteita riittää. Kaksilukuisten kasvuprosenttien vuodet ovat takana ja uusi ”normaali” taso liikkunee kahdeksan prosentin molemmin puolin. Se on silti maailman korkeimpia kasvulukuja.

Kiinan johto suhtautui viime vuonna talouden elvy-tystoimiin varovaisesti. Kiina ylläpitää kasvua silti in-vestoimalla lisää ja maakunnissa otetaan lisää lainaa eri projektien toteuttamiseen. Kiinan liikkeellä olevan rahan määrä (M2) on kasvanut voimakkaasti vuosina 2008–2012, ja rahaa oli viime vuoden lopussa liikkeel-lä 15 500 miljardin dollarin verran, mikä on 1,5 kertaa enemmän kuin Yhdysvalloissa ja 188 prosenttia Kiinan bruttokansantuotteesta (Yhdysvalloissa tämä suhde on noin 90 prosenttia). Kiinan keskuspankki seuraa tarkoin likviditeetin ja inflaation välistä suhdetta.

Eri tutkimuslaitokset ovat varoitelleet luotonannon nopeasta kasvusta ja paikallishallintojen velkaantumi-sesta. Esimerkiksi Fitch Ratings arvioi alkuvuonna 2013 Kiinan talouden luottojen määrän (”total amount of credit”) olevan jopa 190 prosenttia bruttokansan-tuotteesta ja luotonannon arvioidaan vuonna 2013 lisääntyvän edelleen 13 prosenttia. Oletettavasti kaik-kia elvytyksen nimissä myönnettyjä lainoja ei pystytä

maksamaan takaisin, ja jo erääntyneiden paikallishal-lintojen lainojen kohdalla maksuaikoja on usein piden-netty. Pankkien ja hallintojen ei haluta antaa kaatua, ja laina-aikojen pidentäminen sekä vanhojen lainojen maksu uusilla lainoilla lienee yleistä jatkossakin.

Vuoden 2013 kasvutavoite on asetettu 7,5 prosent-tiin. Vuosia 2011–2015 linjaava viisivuotissuunnitelma korostaa talouskasvun laatua ja kestävyyttä ja tavoit-teena onkin muuttua moderniksi kulutusvetoiseksi innovaatiotaloudeksi. Kiinan tilastokeskuksen tietojen mukaan kulutus nousi viime vuonna investointien ohi talouden suurimmaksi kasvutekijäksi, mutta silti sen osuus koko bruttokansantuotteesta on edelleen vaa-timatonta tasoa (35 prosenttia), kun taas investoin-tien osuus on ollut noin 50 prosenttia. Tavoitteena on laskea investointien osuus bruttokansantuotteesta kymmenessä vuodessa puoleen nykyisestä. Investoin-timäärä ja muuta taloutta hitaammin kasvanut kulu-tus viittaavat kuitenkin muutoksen hitauteen.

Kiina tavoitteli vuonna 2012 ulkomaankaupan 10 prosentin kasvua, mutta joutui tyytymään 6,2 pro-senttiin. Suurin syy löytyi Euroopasta, jonne Kiinan vienti kutistui dollareissa mitattuna yli kuusi prosent-tia. Kauppataseen ylijäämä kasvoi silti edellisvuoden 158 miljardista Yhdysvaltain dollarista 233 miljardiin Yhdysvaltain dollariin, siitä iso osa syntyi kaupassa Yhdysvaltain kanssa. Monen vientiyrityksen varastot odottavat vielä purkua. Kauppatilanne muuttunee hitaasti parempaan suuntaan, mutta kehitysnäkymiä varjostavat edelleen keskeisten kumppanien Euroo-

77

Ki ina

pan Unionin, Yhdysvaltain ja Japanin haasteet. Kiinan vahvimmat kaupan kasvunäkymät ovatkin nousevissa talouksissa. Halpatuotantoalojen merkitys viennis-sä vähenee jatkossa ja kiinalaisbrändien rooli kasvaa maan suhteellisen osuuden maailmankaupasta jat-kaessa kasvua. Vuoden 2013 kaupan kasvutavoite on kahdeksan prosenttia.

Kiina on globalisaation suurin voittaja, ja Kiinasta tulee tällä vuosikymmenellä maailman suurin talous. Sen myötä kun Kiinan valuuttavaranto (huhtikuun alussa 2013 jo 3 400 miljardia Yhdysvaltain dollaria) on kasvanut, ovat Kiinan sijoitukset Yhdysvaltoihin, Eurooppaan, Afrikkaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Aasiaan nousseet ja Kiinan investoinnit ulkomaille jat-kavat kasvuaan. Vuonna 2012 Kiinan rahoitussektorin ulkopuolinen ODI (Outbound Direct Investment) oli alustavien arvioiden mukaan noin 77 miljardia Yhdys-valtain dollaria ja vuonna 2015 tavoite on investoida ulkomaille vuositasolla jo noin 150 miljardilla Yhdys-valtain dollarilla. Kiina laajentaa investointikohteitaan raaka-aineista ja energiasta ja investoi myös korkeam-paan teknologiaan, hankkii ”valmista” osaamista sekä rakentaa ja kasvattaa kiinalaistuotteiden markkinoita ja myyntiverkostoja. Valtio ja valtionyritykset ovat silti

yhä keskeisiä toimijoita ja kiinalaisten investointien ohjaajia. Kiinaan suuntautuvien investointien FDI-vir-ta (Foreign Direct Investment) sen sijaan hieman laski vuonna 2012 vajaaseen 112 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Kiina koettaa houkutella maahan lisää ulko-maisia investointeja aiempaa valikoidummin, vaikka katsoo luonnolliseksi kehitykseksi ODI- ja FDI-virtojen tasapainottumisen.

Kiina edistää valuuttansa renminbin kasvavaa käyttöä maailmalla. Valuutta lähestyy hitaasti mutta varmasti 10 käytetyimmän kauppavaluutan ryhmää. Ulkopuo-liset odottavat Kiinan tekevän vielä keskushallinnon kontrollissa olevasta valuutastaan vähitellen vapaasti vaihdettavan. Ulkomailla kannetaan edelleen jossain määrin huolta renminbin alhaisesta kurssista, vaikka se on jatkanut vahvistumista hiljalleen. Suurta muu-tosta kurssikehitykseen ei kannata odottaa, se aiheut-taisi Kiinan vientiteollisuudelle vaikeuksia.

Suomen ja Kiinan kauppavaihto

Kiina oli vuonna 2012 Suomen neljänneksi suurin kauppakumppani. Kahdenvälinen kauppa kasvoi noin 7,2 miljardiin euroon. Kasvu johtui tuonnin lisäänty-



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


78

Ki ina

misestä, se kasvoi 4,6 miljardiin euroon. Suomen vienti Kiinaan oli 2,6 miljardia euroa.

Kiinassa toimii arviolta yli 300 suomalaista yritystä. Niiden Kiinaan tulon syitä ovat Kiinan kotimarkkinat, Kiinan vientimarkkinat, asiakkaiden vaatimukset ja tarpeet sekä globaali strategia. Suurlähetystön arvion mukaan suomalaisyritykset työllistävät Kiinassa yli 50 000 henkilöä ja ne ovat investoineet Kiinaan yli kym-menen miljardin euron arvosta. Suurin osa suomalai-sista yrityksistä on sijoittunut Pekingin ja Shanghain alueille sekä Hongkongin ja Helmijoen suiston ym-päristöön. Keski-Kiinan vetovoimaa lisännee vuosina 2012 ja 2013 avatut Finnairin yhteydet Helsingistä Chongqingiin ja Xi’aniin.

Kiinalaiset ovat investoineet Suomeen toistaiseksi vaatimattomasti, arviolta noin 130 miljoonaa euroa. Myönteistä kehitystä ovat muun muassa Kiinan Kehi-tyspankin toimiston perustamishanke, Huawein inves-tointi tutkimus- ja tuotekehityskeskukseen Helsinkiin sekä pääkaupunkialueelle perustettu, kiinalaisyritys-ten Suomeen asettumista tukeva suomalais-kiinalai-nen innovaatiokeskus Golden Bridge.

Suomella on vuodelta 2006 voimassa oleva 20 vuotta kattava investointisuojasopimus Kiinan kanssa. Olemas-sa olevilla investoinneilla on sen mahdollisen irtisano-misen jälkeen 20 vuoden suoja. Euroopan unioni ja Kii-na eivät ole vielä kirjoitusaikaan päässeet aloittamaan neuvotteluja investointisopimuksesta, mutta EU toivoo, että ne voitaisiin käynnistää vuoden 2013 kuluessa.


Kiinan kommunistinen puolue ja maan hallinto on läpikäynyt 10 vuoden välein tehtävän vallanvaihdon. Uusi presidentti Xi Jinping ja pääministeri Li Keqiang ovat ottaneet tehtävät edeltäjiltään, minkä lisäksi osa ministereistä, virkamiehistöstä ja johdosta on vaihta-nut tehtävää. Puolueen ylin päättävä elin politbyroon pysyväiskomitea on kutistunut seitsemänhenkiseksi aiemman yhdeksän sijaan.

Yhteiskunnallisen vakauden säilyttäminen, siihen liit-tyen riittävän talouskasvun takaaminen ja uuden joh-don sisäänajo ovat olleet maan väistyneen ja valtaan nousseen ylimmän johdon keskeisiä tehtäviä. Suuria käytännön uudistustoimia ei ole vielä kirjoitusaikaan toimeenpantu, mutta keskushallintoon on päätetty tehdä rakennemuutoksia, minkä lisäksi uudistuksia odotetaan muun muassa syksyn 2013 myötä. Muu-tostarpeiden ja haasteiden myllerryksessä on puheis-sa ja julkilausumissa otettu kantaa kansaa koskeviin teemoihin, kuten tulonjaon epätasa-arvoisuus, kuilu köyhien ja rikkaiden välillä, korruptio, sosiaaliturva ja ympäristöongelmat.

Kiina tavoittelee harppausta osaamistaloudeksi ja pyrkii kaksinkertaistamaan henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen ja ihmisten käytettävissä olevat tulot vuoteen 2020 mennessä. Keskeisiä vuoden 2013 fiskaalipolitiikan tavoitteita ovat budjettialijäämän lisääminen välttämättömien menojen jatkamiseksi, verouudistusten jatkaminen, hallituksen menoraken-teen uudistaminen elämänlaadun parantamiseksi sekä maan kasvumallin muutoksen edistäminen investoin-tiriippuvuudesta irti kohti kulutusyhteiskuntaa.

Kansan kokema eriarvoisuus on noussut Kiinassa ta-petille, sillä tyytymättömyys on potentiaalinen uhka vakaudelle. Kiinan viranomaisten julkaisema tulonjaon epätasa-arvoa mittava Gini-kerroin on 0,474, mutta eräiden muiden arvioiden mukaan jopa 0,6. Kiinassa tuloerot ovat huikaisevan suuret, eikä keskiarvo kerro kaikkea. Kehitys ja tyytymättömyys saivat Kiinan halli-tuksen julkaisemaan helmikuussa 2013 noin 10 vuot-ta odotetun tiedonannon tulonjaon uudistamisesta. Hallitus lupaa tuloerojen kaventamista lisäämällä muun muassa verotusta ja sosiaaliturvaa. Sosiaalinen tasa-arvo on Kiinassa jäänyt talouskasvun jalkoihin ja erityisesti maaseudun ja kaupunkien väliset tuloerot ovat kasvaneet. Kaupunkilaiset ansaitsevat nyt kes-kimäärin kolme kertaa enemmän kuin maaseudulla asuvat. Samalla kuitenkin myös tuloerot kaupungeissa ja maaseudulla ovat kasvaneet. Kiinan tilastoviraston mukaan inflaatiovaikutus huomioiden kaupunkiväes-tön käytettävissä olleet tulot olivat vuonna 2012 kes-kimäärin 4 000 Yhdysvaltain dollaria ja maaseutuvä-estön hieman alle 1 300 Yhdysvaltain dollaria.

Kiinan kulutusasteen nostaminen tulee olemaan haasteellista, ellei maaseudun asukkaiden tulotaso nouse. Hallitus lupaa kasvattaa keskiluokkaa, kansan tuloja ja sosiaaliturvaa sekä parempia mahdollisuuk-sia ”kaupunkilaistumiseen”. Lisäksi tavoitellaan valtion kassaan suurempaa osaa valtionyritysten tuloista, kiinteistöveron laajentamista ja esimerkiksi rikkaisiin kohdistuvia veromuotoja. Kiinan johdon vuoden 2013 ensimmäisen maataloudesta annettu politiikkadoku-mentti lupaa muun muassa modernisaatiota, tuotan-non tehostamista ja peräänkuulutta maanviljelijöiden

79

Ki ina

oikeuksien parantamista, kotimaisen tuotannon tuke-mista, viljelysmaan pitämistä maataloustuotannossa sekä elintarvikkeiden turvallisuusvalvonnan paranta-mista. Molempien osalta kritiikkiä herättää käytännön toimeenpano-ohjeiden puute ja epäilyt uudistusten käytännön toimeenpanosta.

Kiinan kaupungistuminen jatkuu edelleen vahvana, eräiden arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä kaupunkeihin muuttaa noin 100 miljoonaa uutta asu-kasta. Maan johto odottaa, että kiivaana jatkuvan ur-banisoitumisen vaatimat investoinnit ja kaupungistu-misen myötä kasvava kulutus muuttuvat maan talou-den vetureiksi vanhan kasvumallin sijaan. Hieman yli puolet Kiinan väestöstä asuu jo kaupungeissa, mutta asuinpaikkaoikeuden perusteella kaupungistumisaste jää reiluun kolmannekseen: suuri osa on maalta vir-taavia siirtotyöläisiä, jotka eivät ole kaupunkien maa-seutua paremman sosiaaliturvan piirissä. Tämä rajaa kansan mahdollisuuksia osallistua talouden muutta-miseen kulutusvetoiseksi. Keskustelu asuinpaikkaoike-uksien vähittäisestä muuttamisesta on alkanut, mut-ta aikeita vastustetaan kaupungeissa muun muassa kustannusvaikutusten ja palveluverkkojen kasvavan rasituksen vuoksi. Toisaalta myös maaseudun väestön syrjäytyminen ja ikääntyminen sekä vähenevän maa-työväestön vaikutus maatalouteen kasvattavat huolia.

Kiinan väestö vanhenee vauhdilla: maan työssä käy-vän väestön määrä supistui viime vuonna 3,5 miljoo-nalla työläisellä, mikä on historiallinen käänne. Vaikka Kiinassa on 900 miljoonaa työssä käyvää, on jatkossa sopeuduttava siihen, että määrä pienenee sillä seura-uksella, että kasvu hidastuu ja palkat nousevat. Eläk-keellä on jo 180 miljoonaa kiinalaista ja vuonna 2015 maassa voi olla jo 220 miljoonaa vähintään 60-vuoti-asta. Vuonna 2035 eläkeläisten määrä tulee olemaan 390 miljoonaa. Kiinalle tuleekin olemaan valtava haas-te huolehtia yhä kasvavasta eläkeläisryhmästä. Tavoite sosiaaliturvan parantamisessa lieneekin asteittainen. Kaupunkien parempi sosiaaliturva vielä kärjistää eroa.

Korruption vastainen taistelu on entistä tärkeämpi ta-voite maan johdon agendalla, osin kansan tyytymättö-myyden ja sosiaalisen sekä muun median julkisuuden tyynnyttämiseksi. Kiinan hallinto pyrkii torjumaan näyttävästi korruptiota. Korruptio, kyseenalaiset omai-suusjärjestelyt, mielivalta ja pakkolunastuksiin liittyvä tyytymättömyys ovat yhä jatkuvia eikä oikeuslaitos ole sen itsenäisempi kuin ennenkään. Kiina on Transparen-cy Internationalin korruptiovertailussa vuonna 2012 pudonnut sijalle 80 (vuonna 2011 sijalla 75).

Kiinan nopea kasvu on tuonut mukanaan merkittäviä ympäristöongelmia. Maailmanpankin arvioiden mu-kaan ympäristön ja luonnonvarojen pilaantuminen saattaa jo nyt aiheuttaa Kiinalle sen talouskasvua suurempaa haittaa. Kiinan pääkehitystavoitteena on silti yhä perinteisen talouskasvun turvaaminen. Kovin nopeita parannuksia ympäristön tilaan ei liene odo-tettavissa, vaikka Kiinan uusi johto onkin nostanut ympäristöä painottavan ”kauniin Kiinan” ja kestävään kehitykseen viittaavan ”ekologisen sivilisaation” osik-si korkean tason linjauksia. Talouden rakenteet eivät vielä ole muuttuneet ja teollisuuden ja energiantuo-tannon kasvutarpeet jatkuvat tulevina vuosinakin. Jo pelkästään mittakaava tekee vaikeaksi puuttua ongel-miin, vaikka niin sanottuun puhtaaseen energiaan ja tekniikkaan panostetaan. Kansalaiset ovat alkaneet entistä aktiivisemmin kiinnittämään huomiota ympä-ristöongelmiin.

Viime aikoina julkisen mielipiteen ja Kiinan hallinnon toiminta on keskittynyt erityisesti ilmansaasteisiin ja vesikysymyksiin. Ilmansaasteiden osalta on nähty jopa kansallisen mittakaavan yhteiskunnallista liikehdintää kansan vaatiessa suurempaa avoimuutta ympäristö-asioissa. Ilmansaastetilanne on Pohjois-Kiinassa ollut menneenä talvena erittäin huono. Kiinan 500 suurim-masta kaupungista vuoden aikana keskimäärin vain viiden ilmanlaatu täyttää Maailman Terveysjärjestön WHO:n turvallisen hengitysilman vaatimukset. Pekin-gissä mitattiin korkeimpana pienhiukkaspitoisuutena (PM2.5) viime talvena jopa yli 1 000 mikrogrammaa kuutiometriä ilmaa kohti. WHO:n hyvän ilmanlaa-dun raja-arvo on 10 mikrogrammaa kuutiometrissä PM2.5-partikkeleille. Ilmansaasteongelmasta on jat-kettu avointa ja kriittistä keskustelua, mikä on tässä laajuudessa Kiinassa uutta. Ympäristöasioista on jo to-sin jonkin aikaa saanut keskustella monia muita aihei-ta vapaammin. Tähänastisten ilmansaasteiden vastais-ten toimien vaikuttavuus on laajasti kyseenalaistettu.

Vesi on toinen keskeinen ympäristökysymys Kiinalle. Kiinalla on käytettävissään varsin niukasti vettä asu-kasta kohden ja tämän vähäisenkin määrän käytettä-vyyttä haittaa laaja saastuminen. Vesien laadusta on julkisuudessa ristiriitaisia arvioita: joidenkin lähteiden mukaan pohjavedestä jopa 90 prosenttia on saastu-nutta toisten todetessa, että puolet kaupunkien ha-navedestä on juomakelvotonta. Lisäuhkana on aavi-koituminen: äskettäisen tutkimuksen mukaan Kiinassa on viimeisten 50 vuoden aikana hävinnyt 243 järveä. Ilmastonmuutoksen odotetaan tekevän maan kuivista pohjoisosista entistäkin kuivempia ja maan runsas-

80

Ki ina

vetisistä eteläosista entistäkin sateisempia. Vesikysy-myksistä voi hyvinkin tulla seuraava kansallisen tason ympäristökysymys Kiinassa.

Kiinan uusi johto joutuu uudistusaikeissaan tasapainoi-lemaan edelleen kasvun ja työllisyyden ylläpitämisen, inflaation torjunnan sekä uudistusten nostattaman eri intressipiirien vastustuksen keskellä. Moni odottaa

kuluvan vuoden 2013 olevan melko varovaista uudis-tusten suunnittelua, ellei yllätyksiä tule. Kiina on lisäksi ehkä maailman desentralisoiduin talous, jossa maakun-nat elävät suunnitelmista huolimatta hyvin itsenäisesti eikä koordinaatiota useinkaan harrasteta hallintora-jojen yli. Maakunnat ovat hierarkiassa samalla tasolla kuin keskushallinnon ministeriöt ja valtion omistamat suuryritykset operoivat niin ikään itsenäisesti.


Kiinan liiketoiminnan sääntely-ympäristö on edelleen haastava. Säädöksiä muutetaan yhä nopeallakin ai-kataululla eikä valmisteilla olevista säädöksistä saada aina riittävästi etukäteistietoja, vaikka avoimuutta on osittain parannettu. Toimeenpano on yhä ongelma. Vaikka Kiina kuuluu useisiin kansainvälisiin standar-deja määrittäviin organisaatioihin, on standardeista suuri osa kansallisiin määrityksiin pohjaavia.

Kiinalaisten toimintaa ulkomaisten investointien hy-väksymisessä säätelevät maan politiikkalinjaukset ja ulkomaisia investointeja ohjaavat katalogit, joista uusin tuli voimaan vuoden 2012 alussa. Ulkomaisten investointien hyväksyntäprosessi on monivaiheinen ja haastava. Ulkomaisten toimijoiden huolia ovat muun muassa kotimaisten yritysten suosiminen, vaikeasel-koiset ja läpinäkymättömät prosessit sekä tehokkaan valitusmenettelyn puute. Ulkomaisten yritysten liike-toiminnan sääntely-ympäristö on Kiinassa kiristynyt, ja maa karsii yritysten erityisetuja. Tavoitteena on houkutella maahan entistä enemmän sellaista korke-an tason osaamista, josta Kiina katsoo itse hyötyvänsä. Maan hallitus on lupaillut sekä vienti- että tuontisek-torille kannustimia kaupan edistämiseksi ja eräiden energiatuotteiden, raaka-aineiden ja kuluttajatavaroi-den tuontitulleja on osin alennettu.

Vaikka Kiina ei oman ilmoituksen mukaan käytä vienti-tukia, pyrkii maa edistämään vientisektoria eri toimin. Näitä ovat muun muassa vientiä koskevat veroalennuk-set ja takaisinmaksut sekä valmistusteollisuuden vero-huojennukset (esimerkiksi valmistukseen tarvittavissa puolivalmisteissa). Kiina käyttää myös vientikieltoja, -kiintiöitä ja -rajoituksia (muun muassa harvinaiset maametallit) sekä lisenssimenettelyjä. Tuontiin vaikut-tavia menettelyjä ovat muun muassa tullimaksut ja niiden helpotukset, tarkastusmenettelyt, alkuperäsää-dökset, epäsuorat verot, tuontikiellot ja lisensointime-nettelyt. Kiina rajaa kauppamahdollisuuksia suosimalla kotimaista, eikä ole liittynyt Maailman kauppajärjestön

WTO:n julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen. Kii-nan ulkomaankaupan piirteisiin kuuluu myös se, että valtio on eräillä sektoreilla aktiivinen kauppaosapuoli, pyrkimyksenä on usein muun muassa hintatason ja kul-loistenkin hyödykkeiden saatavuuden vakauttaminen. Näihin aloihin kuuluvat muun muassa useat elintarvi-kealan tuotteet, tupakka ja öljy. Kiina ei ole puoltanut OECD:n vientiluottokonsensuksen rajoituksia.

Yleisiä hallinnon vuonna 2013 linjaamia tavoitteita ovat resurssien allokoinnin ja investointirakenteen parantaminen, ylikapasiteettiongelmiin vastaaminen, kotimaisen kulutuksen kasvattaminen, talouden ra-kenneuudistuksen vauhdittaminen, markkinoiden toi-minnan parantaminen, innovoinnin ja korkean tekno-logian edistäminen sekä muun muassa palvelusektorin kasvattaminen ja ympäristökysymyksiin vastaaminen. Hallinto saattaakin kiinnittää huomiota esimerkiksi näihin osa-alueisiin myös sääntely-ympäristöön liitty-vissä toimenpiteissä.

Teollisuudessa jatketaan keskittämistä, strate-gisten alojen tukea ja panostusta tieteeseen

Kiina keskittää ja vahvistaa tärkeiksi kokemiaan teol-lisuudenaloja. Taustalla ovat suuremman koon kautta saatava tehokkuus sekä tutkimus- ja kehitystoimien parantaminen, mutta myös kilpailuasemien vahvis-taminen, kansallisten suurtoimijoiden (niin sanotun national champions) luominen, kiinalaisten yritysten maailmalle suuntaamisen helpottaminen sekä kii-nalaisten brändien tukeminen. Kiinan teollisuus- ja informaatioteknologiaministeriö MIIT on ilmoittanut lähivuosien tavoitteen olevan keskittää avainalojen tuotantoa (teräs-, auto-, sementti- ja laivanrakennus-teollisuus, elektroniikka ja informaatio, lääketeollisuus, teollistunut maatalous, harvinaiset maametallit sekä elektrolyyttinen alumiini). Myös suunnittelua ohjaava NDRC (National Development and Reform Commissi-on) on korostanut sekä ulkomaanvientiä että tuotan-

81

Ki ina

non keskittämistä ja vanhentuneen kapasiteetin elimi-nointia. Ylikapasiteetista pyrittäneen eroon laskemalla hintoja, pidentämällä maksuaikoja ja yrittämällä viedä tavaraa Kiinasta muualle sekä karsimalla vanhentu-nutta sekä pienen mittakaavan tuotantokapasiteettia.

Kiina pyrkii tukemaan tuotannon teknisen tason nos-tamista ja innovatiivisuuden lisäämistä – keinoihin kuuluu enenevässä määrin myös kiinalaisinvestoin-neilla toteutettava läntisen osaamisen hankinta kii-nalaiseen omistukseen. Strategiset alat ovat edelleen keskeisiä painopisteitä, kuten energiansäästö ja ympä-ristönsuojelu, uuden sukupolven tietoja viestintätek-nologiat, bioteknologia, korkealaatuisten koneiden ja laitteiden tuotanto, uusi energia, uudet materiaalit ja uudenlaisia energianlähteitä käyttävät ajoneuvot.

Kiina kasvattaa kotimaista innovaatiota. Maa on jo noussut määrällisesti maailman suurimmaksi paten-toijaksi, jatkossa halutaan määrien sijaan parantaa laatua ja kehitysastetta. Kiina haluaa kasvattaa sekä julkista että yritysten tutkimus- ja kehityspanostusta. Vuonna 2012 tieteeseen ja teknologiaan suunnatut julkiset menot kasvoivat lähes 13 prosenttia ja vuonna 2013 ennakoidaan reilun 10 prosentin kasvua. Kiinan hallituksen tavoitteita on tehdä maasta entistä hou-kuttelevampi kohde sekä ulkomaisten osaajien että maailmalla opiskelleiden tai työskennelleiden kiina-laisten palaajien houkuttelemiseksi.

Ympäristökysymyksiin pyritään vastaamaan, vaikka se vaikeaa onkin

Kiinan hallitus vastaa ilmansaasteongelmista nous-seeseen kohuun ja vuonna 2012 energiansäästöön ja ympäristönsuojeluun kulutettiinkin selvästi budjetoi-tua enemmän. Suurimpien kaupunkien ilmanlaadun mittausverkostoja parannetaan ja päästömääräyksiä sekä polttoaine- ja ajoneuvomääräyksiä parannetaan. Talouden resurssi- ja energiatehokkuuden parantami-nen on yksi viisivuotissuunnitelmien tavoitteista. Nä-kyvimmät toimet, kuten valtava veden siirtosuunnitel-ma etelästä pohjoiseen kanavia pitkin ja panostuksen meriveden suolanpoistoon, ovat merkki keskittymises-tä veden saatavuuden turvaamiseen. Toki vettä pyri-tään puhdistamaankin: siihen on varattu ainakin 650 miljardia euroa vuosina 2011-2020. Vesikysymykset onkin ala, joka tarjoaa mahdollisuuksia myös suoma-laisille alan yrityksille.

Ennen kaikkea hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävää päästökauppaa kehitetään seitsemän pai-kallisen pilottihankkeen kautta (Pekingin, Tianjinin,

Shanghain, Chongqingin ja Shenzhenin kaupungit sekä Guangdongin ja Hubein maakunnat). Yhteen kansalliseen päästökauppajärjestelmään suunnitellaan siirryttävän vuosien 2016-2020 aikana. Sen muodosta tullaan päättämään piloteista saatujen kokemusten perusteella. Energiaintensiivisen teollisuuden kasvun rajoittamista investointirajoituksin ja teollisuuspoliit-tisin keinoin tullaan jatkamaan ja investoinnit uusiu-tuvan energian tuotantoon jatkuvat vahvoina. Hiili tu-lee kuitenkin dominoimaan Kiinan energiantuotantoa vielä pitkään.

Minimipalkat nousevat edelleen, myös eläkkeitä nostetaan ja sosiaaliturvaa kehitetään

Kiinan työvoima laski historiallisesti 3,5 miljoonalla vuonna 2012 ja maan ”ylimääräisen” työvoimareservin saatavuuden odotetaan loppuvan vuoteen 2025 men-nessä. Työvoiman saatavuudessa on eräillä aloilla jo nyt maan itäosissa vaikeuksia, ja maassa on oltu huo-lissaan sekä työvoiman saatavuudesta että ylipäätään tehdastyön houkuttelevuudesta. Minimipalkkoja on nostettu myös vuonna 2013, minkä lisäksi kiinalaisen sosiaaliturvajärjestelmän piirissä olevien eläkkeitä on nostettu. Maan itäosien työvoimapaineista kielii esi-merkkinä muun muassa vaikkapa Guangdongin maa-kunnan päätös nostaa minipalkkoja 19 prosenttia tou-kokuusta 2013 alkaen. Maan hallinto on huolissaan maaseudun ja kaupunkien elintasoerojen kasvusta ja onkin asettanut tavoitteeksi niiden kaventamisen. Kiina on myös päättänyt nostaa vuonna 2013 saira-usvakuutustukia.

Vuokratyövoimaa koskevia työvoimasäädöksiä pyritään uudistamaan

Työvoimaan liittyvä merkittävä muutos on uudistaa vuokratyövoimaa koskevia säädöksiä heinäkuusta 2013 alkaen. Vuokratyövoimaa tarjoavien yritysten vaati-muksia kiristetään, minkä lisäksi säädökset rajaavat vuokrapalveluiden käyttömahdollisuuksia: väliaikaista työvoimaa saisi käyttää vain täydentävästi, määrä-aikaisesti ja rajallisesti, minkä lisäksi tavoite on sama tehtävänmukainen palkkaus ”normaalin” ja vuokratyö-voiman osalta. Säädöksillä voi olla merkittäviäkin vai-kutuksia sekä vuokratyövoiman tarjontaan että vuokra-työvoimaa käyttävien yritysten kustannustasoon.

Verouudistukset jatkuvat

Tammikuussa 2012 Shanghaissa käynnistettyä arvon-lisäverokokeilua (jossa arvonlisävero ALV korvaa liike-vaihtoveron tietyillä business to business -palvelualoil-

82

Ki ina

la) on vuoden 2012 jälkipuoliskolla laajennettu Pekin-giin ja Itä- ja Keski-Kiinan kehittyneille alueille. Lisäksi menneenä vuonna nostettiin ALV- ja liikevaihtovero-tusta koskevia yritysten kynnysarvoja. ALV-kokeilua aiotaan laajentaa edelleen vuoden 2013 kuluessa sekä uusiin maakuntiin että mahdollisesti uusille aloille, joi-ta voisivat olla muun muassa rakennustoiminta, rahoi-tus- ja vakuutuspalvelut sekä ehkä jossakin vaiheessa myös posti ja telekommunikaatio. Kiina aikoo laajentaa ALV-kokeilua eräillä sektoreilla koskemaan koko maata - hallituksen mukaan tämä koskisi elokuun alusta 2013 alkaen ”eräitä” moderneja palveluja, kuljetusteollisuutta ja muun muassa radio-, filmi- ja televisioalan yrityksiä, mutta yksityiskohdat ovat vielä täsmentymättä. Opti-mistisena tavoitteena on uudistuksen läpivienti koko maassa vuoteen 2015 mennessä. Uudistuksen tavoite on stimuloida liiketoimintaa ja parantaa kilpailukykyä. Haasteena erityisesti heikoimmin kehittyneillä seuduilla ovat eri viranomaistahojen yhteistoiminta sekä käytän-nön toimeenpano.

Kiinan valtion ja maakuntien tulonmuodostuksen rakennetta koetetaan hallituksen linjausten mukaan muuttaa laajentamalla asteittain kiinteistöveroa (ny-kyisin kokeilualueina ovat Shanghai ja Chongqing). Uudistusta pidetään myös tulonjaon kannalta tär-keänä. Aikeelle odotetaan voimakasta vastustusta, ja toimeenpanon suunnittelua ja käytäntöön panoa pi-detään haasteellisena.

Ulkomaalaisten työntekijöiden sosiaalivakuu-tuksen toimeenpanossa yhä vaikeuksia

Kiinassa tuli voimaan heinäkuussa 2011 ulkomaalaisia työntekijöitä koskeva sosiaalivakuutussäädöstö. Lain soveltaminen on suurelta osin riippuvainen maakun-tien ja alueiden omista soveltamispäätöksistä, eikä paikkakunnan vaihtoon ja sosiaalivakuutusten siirtoon liittyviä kysymyksiä ole täysin ratkaistu. Etuuksien saamisessakin on ulkomaalaisilla käytännön haastei-ta. Maksut vaihtelevat alueittain ja laskuperusteet ja määritetyt kattotasot nousevat ansioiden kasvaessa, mikä taas luonnollisesti lisää kuluja sekä työnanta-jan että työntekijän osalta perittävissä osissa. Kiina ja Suomi neuvottelevat kahdenvälisen sosiaaliturvasopi-muksen solmimisesta, ja Suomen tavoite on varmistaa kummastakin maasta työkomennukselle lähetettyjen työntekijöiden kaksinkertaisten maksujen välttäminen.

Rahamarkkinoiden muutoksista

Kiinan finanssijärjestelmässä tapahtui tärkeä uudistus syksyn 2012 aikana, kun keskuspankin rooli muuttui:

se on lisännyt avoimien rahamarkkinoiden operaati-oita, joilla se säätelee likviditeetin määrää taloudessa. Tämä on normaalia Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mut-ta uutta Kiinassa. Maan keskuspankki on muun muassa pumpannut (ja tietyissä tilanteissa myös vetänyt pois) rahaa markkinoille varmistaakseen riittävän likviditee-tin uusille infrastruktuuri-investoinneille. Tätä on tehty enenevässä määrin ostamalla takaisin joukkovelkakir-joja rahamarkkinoilta (reverse purchase transactions). Aikaisemmin keskuspankin keskeinen rahapolitiikan työkalu liittyi pankkien keskuspankkitalletuksiin.

Kiinan pankkisektoria hallitsee neljä suurta valtion-pankkia, joiden osuus sektorista on lähes puolet. Yritykset ovat aikaisemmin saaneet keskimäärin 80 prosenttia rahoituksestaan pankeilta, mutta yritykset saavat nykyisin noin 40 prosenttia muista rahoitus-lähteistä ja pankkijärjestelmän ulkopuolinen rahoitus kasvaa nopeasti. Siihen kuuluu epävirallinen laina-ustoiminta, sitä läpinäkyvämpi sijoituspalvelu (trust companies) sekä pankkien omaisuudenhoitotuotteet. Epävirallisten rahoituspalveluiden koko vastaa jopa 25 prosenttia pankkien luototuksesta.

Finanssialan viisivuotissuunnitelmassa luvataan sitä, että muodostetaan säännöstö, joka mahdollistaa tar-vittaessa rahoituslaitosten poistumisen markkinoilta, ja siinä peräänkuulutetaan talletussuojajärjestelmän perustamista sekä rahoituslaitosten konkurssilainsää-dännön muodostamista. Lisäksi hallitus lupailee tiu-kempaa kontrollia finanssialan riskien hallitsemiseksi; esimerkkinä muun muassa pilottikaupunki Wenzhou, jossa viranomaiset pyrkivät saamaan epäviralliset ra-hoittajat rekisteröitymään, sekä se, että viranomaiset vaativat pankeilta parempaa varainhoitotuotteiden (wealth management products) hallintaa ja valvontaa. Kiina harkitsee myös toimia pääomamarkkinoiden ke-hittämiseksi.

Keskuspankki pyrkii aiempaa enemmän valvomaan pankkien ja muiden finanssilaitosten toimintaa kor-kopolitiikalla, mikä heijastaa sekä keskuspankin roolia että markkinavoimien lisääntyvää käyttöä Kiinan ta-louskehityksen ohjauksessa. Vaikka keskuspankilla on tärkeä rooli Kiinan finanssijärjestelmässä, ei sillä ole täyttä itsenäisyyttä. Korkopäätökset tehdään maan hallituksessa, jossa keskuspankilla on vain neuvoa-antava rooli. Aikaisemmin keskuspankki päätti yksin pankkien keskuspankkitalletuksista, mutta uudessa tilanteessa hallituksen uskotaan vaativan keskus-pankilta tilanneraportin ennen päätöksiä. Avoimien markkinoiden toimet ovat nyt Kiinan keskuspankin ainoa merkittävä rahapolitiikan instrumentti, josta se

83

Ki ina

muodollisesti päättää yksin, vaikkei olekaan mahdol-lista, että keskuspankki toimisi ilman hallituksen tukea. Käytännössä hallitus ohjaa talouskasvua keskuspankin kautta matalalla profiililla. Väistynyt pääministeri Wen Jiabao puhui korkojen määräytymisestä entistä markkinaehtoisemmin ja keskuspankin edustajat ovat myös väläyttäneet talletussuojavakuutuksen esittelyä vuonna 2013, mitä pidetään yhtenä tärkeistä tekijöistä markkinalähtöisempään menettelyyn siirtymisessä.

Kiinan valuutan kansainvälistymisestä ja ulko-maisten toimijoiden roolista

Kiina laajensi vuonna 2012 hieman valuuttansa ren-minbin kurssimääräytymisen vaihteluväliä, mitä pide-tään merkkinä maan etenemisestä kohti valuuttansa vaihdettavuutta. Käytännössä kurssin määrittäminen on edelleen Kiinan keskuspankin käsissä. Kiinan hallitus on indikoinut asteittaista siirtymistä kohti renminbin vaihdettavuutta pääomatileillä ja korostanut sen kan-sainvälisen käytön laajentamista. Vuodelle 2013 onkin odotettu kurssin vaihteluvälin laajentamista, vaikka maa haluaa kuitenkin pitää varansa muun muassa spe-kulatiivisten pääomavirtojen kontrolloimiseksi.

Kiina pyrkii tukemaan renminbin käytön laajentamis-ta myös laajentamalla ulkomaisten institutionaalisten investoijien Kiinassa tehtävän osakekaupan renminbi-kiintiötä (qualified foreign institutional investments -ohjelma, QFII) ja kasvattamalla toimijoiden määrää. Tavoitteena on helpottaa investoijien renminbi-omis-tusten kanavointia Kiinan A-osakemarkkinoille. Kiinti-öiden 10-kertaistamista on pohdittu ja vaikka kiintiö-tä on jo laajennettu, on kauppa ulkomaalaisille yhä vaikeaa. Hongkong, Macao ja Taiwan ovat etulinjassa Kiinan kehittäessä ulkopuolisten toimintamahdolli-suuksia manner-Kiinan osakemarkkinoilla, ja niiden mannermaalla asuville kansalaisille avataan huhti-kuun alusta 2013 mahdollisuus tilien avaamiseen A-osakkeilla käytävään kauppaa varten. Kiina pyrkii myös karsimaan pääomatilien käyttöä koskevia rajoituksia.

Hongkongista on jo muodostunut suuri manner-Kii-nan ulkopuolinen renmibi-kaupan offshore-keskus. Taiwanista ja Singaporesta on muodostumassa sel-laisia ja Euroopassa sellaiseksi haluaa esimerkiksi Lontoo. Valuutan niin sanottuja swap-sopimuksia on kirjoitusaikana noin 20 maan kanssa. Huhtikuussa Kii-na ja Australia sopivat maiden valuuttojen vaihdetta-vuudesta. Kiinan tavoite on saada vuonna 2013 käyn-nistettyä myös Qianhaihin, Hongkongin rajan lähelle suunniteltu ulkomaanvaluutan erityiskauppa-alue.

Elintarvike- ja maataloussektorilla kiristyvää valvontaa

Viime vuosien lukuisat ruokaskandaalit ovat saaneet kiinalaiset tiukentamaan kotimaisia elintarvikkeita koskevia säädöksiä. Vaikka säädösten toimeenpanon tehosta on esitetty eriäviä mielipiteitä, on maan hal-linto alkanut tiukentaa otettaan myös ulkomailta tuo-tavien elintarvikkeiden osalta. Tiukentuvia vaatimuksia on esitetty muun muassa maitotuotteille ja toisaalta on vaadittu testauksia muun muassa elintarvikepak-kauksien muovinpehmennysainepitoisuuksille. Maa myös vaatii elintarvikkeita Kiinaan vievien ulkomaa-laistoimijoiden rekisteröitymistä ja seuraa entistä tarkemmin muun muassa pakkaus- ja kuljetusmateri-aalien laatua, esimerkkinä huolet puisten pakkaus- ja lähetysmateriaalien ja maahan tulevan puutavaran laadusta.

Kiina pohtii myös ruoka- ja lääketurvallisuusalan koordinaation ja valvonnan parantamista. Esillä on aikomus karsia ruoan turvallisuutta valvovien viran-omaisten määrää, millä halutaan yksinkertaistaa toi-mintaa ja karsia päällekkäisyyksiä. Keskeisimmäksi toi-mijaksi on kaavailtu Kiinan ruoka- ja lääkealan keskus-hallintoa (General Administration of Food and Drug), kun yksi entisistä toimijoista (State Food and Drug Administration, SFDA) nostetaan korkeampaan ase-maan ja sen alle kootaan muita viranomaistoimijoi-ta. Toteutuessaan uudistuksella voisi olla merkittäviä vaikutuksia maataloustuotteiden kauppaan, ja se voisi yksinkertaistaa yritysten ja viranomaisten yhteyksiä.

IPR ja immateriaalioikeuksien suoja

Teollis- ja tekijänoikeuksien puutteellinen suoja on Kiinassa massiivinen ongelma, mistä suomalaisetkin yritykset ovat saaneet kärsiä väärennöksien ja piraat-tituotteiden muodossa. Lupaavia merkkejä tilanteen muuttumisesta parempaan suuntaan on kuitenkin ilmassa ja asenteissa on tapahtunut selkeästi havait-tavia muutoksia immateriaalioikeuksien edistämiseksi. Käytännössä kuitenkin alueelliset erot voivat olla var-sin suuria. Presidentti Xi Jinping on tuonut esille halun parantaa immateriaalioikeuksia muun muassa vierai-lullaan Washingtonissa vuonna 2012.

Kiina julkaisi maaliskuun lopussa 2013 vuosittaisen IP-oikeuksien toimintaohjelman. Sen mukaan keskeistä ovat muun muassa IP-omaisuuden luominen, suojelu, hyväksikäyttöhallinta sekä tietoisuuden lisääminen. Keskeistä on kansallisen IP-strategian uudistaminen ja hallinnon sisäisen yhteistyön parantaminen. Kiinassa

84

Ki ina

on vuonna 2013 menossa myös muun muassa tava-ramerkkilain, patenttitutkinnan ohjeiden sekä teki-jänoikeuslain uudistamisprosessit. EU:n kauppakamari Kiinassa seuraa tarkoin tilanteen kehitystä.

Kiinan keskushallinnon uudistuksia ja keskus-johdon tavoitteita

Kiinan valtioneuvosto on maaliskuussa 2013 julkaissut lähivuosille ulottuvan muutamien keskeisten tehtävi-en luettelon. Sen mukaan vuoden 2013 alkupuoliskol-la pitäisi yhtenäistää asunto- metsämaa- laidunmaa ja maarekisterit sekä uudistaa luettelo investointipro-jekteista, joilta vaaditaan hallituksen lupa sekä siihen liittyen täsmentää paikallishallintojen hyväksyntärooli. Myös kaupunkityöläisten ja kaupunkiasukkaiden sai-rausvakuutusten ja uusien maaseudun osuustoimin-nallisen terveydenhuollon (cooperative health care systems) hallinnointi tulisi koota yhteen. Vuonna 2014 tulisi julkistaa kiinteistörekisteröinnin ohjeet ja maan kattava rekisteröintijärjestelmä sekä myös internetin käyttöön oikeaan nimeen pohjaava rekisteröityminen.

Kiinan hallinnonvaihdoksen yhteydessä maaliskuussa päätettiin myös uudistaa edellä mainitun ruoka- ja lää-kealan hallinnon lisäksi muun muassa rautateitä (rau-tatieministeriö integroidaan liikenneministeriöön ja lii-ketoiminta eriytetään), Kiina perustaa ministeriötasoi-sen kansallisen terveys- ja perhesuunnittelukomission (terveysministeriö ja kansallinen väestö- ja perhesuun-nittelukomissio lakkautetaan), painetun ja audiovisuaa-lisen median hallintavirastot yhdistyvät, Kiina tehostaa lisäksi valtamerihallinnon toimintaa ja maa uudelleen organisoi valtion energiahallinnon toimintoja.

Aktiivista kauppapolitiikkaa

Vaikka Kiinan oma talous ei ole länsimaisella mitta-puulla avoin, valittavat Kiinan viranomaiset maataan kohtaan nostettavien kauppasyytösten määrästä, epä-oikeudenmukaisuudesta ja kaupan kasvavista esteistä sekä länsimaissa että kehittyvissä talouksissa. Kiinan kauppaministeriön mukaan vuonna 2012 kiinalaisia vastaan käynnistettiin kaikkiaan 72 eri tutkintaa. Kii-na oli vuosina 2010-2011 valituksentekijänä kuudessa ja vastaajana 12:ssa WTO:n riitojenratkaisuelimeen edenneessä tapauksessa. Kiinalaiset odottavat kaup-pakiistojen määrän kasvavan ja maan julkisuudessa länsimaita syytetään sekä protektionismista ja poli-tikoinnista että kaupanesteiden pystyttämisestä tek-nologialtaan korkeatasoisemmille teollisuudenaloille. Kiina odottaa telekommunikaatioalan ja aurinkosäh-kötuotteiden olevan kovimpien ”hyökkäysten” koh-

teena. Myös maametallien vientikiintiöt ovat edelleen ajankohtainen kiistanaihe. Tärkeänä merkkipaaluna Kiinassa pidetään vuotta 2016, jolloin se odottaa WTO:ssa markkinatalousmaan asemaa, jonka uskotaan vähentävän muiden maiden mahdollisuuksia nostaa Kiinaa vastaan suunnattuja tutkimuksia ja sanktioita.

Kiinan johto ohjaa kauppavaihdon kehittymistä va-paakauppapolitiikalla, jota hallinnoi kauppaministeriö (Ministry of Commerce, Mofcom). Maa tukee tuonnin kasvattamista etenkin niistä maista, joiden kanssa sillä on vapaakauppasopimus. Tällainen toimintata-pa lienee omalta osaltaan vastausta myös kiinalaisia vastaan nouseviin kauppakiistoihin. Kiinassa uskotaan, että yksi valttikorteista kauppakysymyksissä tulee-kin olemaan muiden maiden halu pitää ovet avoinna kasvaville Kiinan-markkinoille. Toisaalta kauppasopi-musten sisältöä ei aina pidetä kovinkaan kattavina. Kauppa vapaakauppasopimuksen jo solmineiden mai-den kanssa on vain noin neljännes Kiinan tuonnista ja vajaa kolmannes viennistä. Maalla on useita eri vapaa-kauppasopimuksia (muun muassa Hongkong ja Macao sekä äskettäin allekirjoitettu vapaakauppasopimus Is-lannin kanssa, toisaalta Kiina ei laske sopimusta Tai-wanin kanssa varsinaisiin vapaakauppasopimuksiin) ja se neuvottelee Sveitsin (keskustelut ovat hyvin pitkäl-lä), Australian, Norjan, Persianlahden maiden yhteis-työneuvoston (Gulf Cooperation Council) ja eteläisen Afrikan tulliunionin (Etelä-Afrikka, Botswana, Nami-bia, Lesotho ja Swazimaa) kanssa. Kiinan roolin kasvu vaikuttaa myös maailmaan: etenkin moni kehittyvä talous on kasvavassa määrin riippuvainen Kiinan ta-loudellisesta kehityksestä, investoinneista ja kaupasta.

Kiina on allekirjoittanut noin 130 kahdenvälistä erilais-ta investointisopimusta, reilut sata on tullut voimaan. Tyypillistä sisältöä on vastavuoroinen investointisuoja. Kiinalaisille yrityksille kokonaisuudesta tekee vaikeasti hallittavan sopimusten suuri määrä ja niiden erilainen sisältö yhdistettynä kiinalaiseen regulaatioympäris-töön. Kiina on ollut haluton vastavuoroiseen markki-noiden laajempaan avaamiseen sopimusteitse, mikä haittaa yritysten toiminnan suunnittelua.

WTO-jäsenyyden myötä Kiina sitoutui aloittamaan neuvottelut liittymisestä järjestön julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen (GPA, Government Procure-ment Agreement). Neuvottelut eivät ole vieläkään juuri edenneet, ja niiden odotetaan kestävän vielä pitkään. Kiinan julkiset hankinnat eivät ole edelleenkään läpinä-kyviä ja syrjivät usein ulkomaisia yrityksiä. EU-komissio on valmistellut asetusta, jolla kauppakumppaneiden pääsyä EU-alueen julkisiin hankintoihin voitaisiin ra-

85

Ki ina

joittaa, jos kyseinen maa ei tarjoa EU-yrityksille riittä-vää pääsyä omille julkisten hankintojen markkinoilleen. Kiinassa toimiva EU-kauppakamari tarkastelee maan tilannetta katsauksissaan säännöllisesti.

Euroopan unioni ja Kiina neuvottelevat edelleen laaja-alaisesta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta. Eu-rooppalaisille yrityksille olisi tärkeää taata tasavertai-nen asetelma suhteessa kiinalaisiin yrityksiin. Toisaalta

Kiinakin on ollut huolissaan Euroopan mahdollisesta protektionismista. Kauppasuhteiden edelleen ratkaise-maton kysymys on myös Kiinan markkinatalousmaa-asema, jota EU ei ole Kiinalle myöntänyt. EU-Kiina huippukokouksessa syyskuussa 2012 kiinalaispuoli väläytti ajatusta vapaakauppasopimuksesta, mutta komissio katsoo, että ensin tulisi sopia investointiso-pimuksesta, mukaan lukien kaupanesteiden poistami-sesta ja markkinoiden avautumisesta.

Yleisarvio

Vaikka Kiina ohittaa lähivuosina Yhdysvallat sekä talouden että ulkomaankaupan koossa, ovat maan haasteet mittavat: sen tulisi edelleen tasapainoilla niin epävarman maailmantalouden, talouden kasvun ja työllisyyden ylläpitämisen, kaupungistumisen, ym-päristöongelmien kuin muidenkin haasteiden kanssa. Vallanvaihdoksen suorittanut maa on rakennemuu-toksen vaatimusten ja lyhyemmän tähtäimen etujen ristipaineessa. Lähiajat lienevät Kiinan uuden johdon asemien vahvistamista ja erityisesti taloudellisten uudistus- ja muutoshankkeiden valmistelua. Pitkällä tähtäimellä Kiina tavoittelee yhä harppausta osaa-mistaloudeksi ja haluaa kasvattaa sekä bruttokansan-tuotetta että kansan ansiotasoa. Kehitystä ohjaavana tiekarttana toimii yhä vuodet 2011–2015 kattava 12. viisivuotissuunnitelma. Riittävän talouskasvun ylläpi-täminen säilyy jatkossakin prioriteettina, vaikka kas-vumallia yritetään asteittain muuttaa. Lähivuosina Kiina panostaa enemmän laatuun ja tehokkuuteen sii-nä, missä sen talouskasvu on aikaisemmin perustunut tuotannon määrään ja nopeuteen.

Kiinan painoarvo ja itsetunto kasvavat edelleen ja se näkyy sekä taloudessa että politiikassa. Kiinalaiset yri-tykset pyrkivät yhä arvoketjussa ylöspäin ja ne inves-toivat koko ajan enemmän. Ulkomaisille yrityksille Kiina on edelleen kiristyvä toimintaympäristö. Maa on kuiten-kin liike-elämälle edelleen muuta maailmaa parempien näkymien markkinapaikka. Kasvu on hidastuttuaan-kin huomattavasti muita suuria talouksia nopeampaa. Kilpailu kiristyy, säännöt muuttuvat yhä nopeasti ja maassa suositaan kotimaista tuotantoa. Kiinan piirtei-siin kuuluu myös maan itäosien ja keski- sekä länsiosien mahdollisuuksien erilaisuus: kun itärannikolla kulutus, osaaminen sekä muun muassa tuloja koulutustaso alkavat suurissa kaupungeissa jo vaikuttaa talouden ra-kenteisiin, tarjoaa Kiinan valtava sisämaa edelleen mah-dollisuuksia myös ”perinteiselle” valmistusteollisuudelle. Kiinan markkinat vaativat yritysten huolellista valmis-tautumista, strategiaa ja kykyä kestää sekä kilpailua että pitkiäkin aikoja ennen investointien tuottoja.

Suomen julkiset ja julkisrahoitteiset toimijat paranta-vat koordinointiaan ja yrityksille suunnattavaa tukea toimijat yhteen kokoavan Team Finland Kiinan kautta.

Japanin suuri ja kulutuskykyinen markkina tar-joaa paljon mahdollisuuksia, katunäkymä Tokion Harajukun kaupunginosasta.

Kuva: Jukka Pajarinen

Japani

87

Japani

JAPANI* Jari Gustafsson, Jukka Pajarinen

Japanin uusi talouspolitiikka, niin kutsuttu Abenomics, on tuonut Japanin talouteen aivan uudenlaista dy-namiikkaa. Deflaation ja hitaan kasvun kierteestä yritetään päästä rohkeasti irti. Massiivinen elvytys on alentanut jenin hintaa ja pörssikurssit ovat nousseet. Keskuspankki on sanonut jatkavansa elvytystä, kunnes inflaatio on pysyvästi kaksi prosenttia. Kukaan ei tiedä mihin Abenomics johtaa, koska tasapainoilu elvy-tyksen ja valtion velkaantumisen välillä on vaikeaa, mutta vihdoin joku ainakin yrittää muuttaa talouden kasvu-uraa. Japanilainen varallisuus etsii investointikohteita globaalisti ja valtava kulutusmarkkina osoittaa elpymisen merkkejä. Pääministeri Aben päätökset viedä Japani mukaan Yhdysvaltojen vetämään Tyynenme-ren vapaakauppasopimusprosessiin (TPP) on viimeisin esimerkki siitä että kasvua haetaan myös ryhtymällä rakenteellisiin uudistuksiin. Kasvua ei synny, ellei jäykkyyksiä pureta ja talouden suljettuja nurkkia avata. Julkisen talouden tasapainottaminen ja velkakriisin uhkan torjuminen edellyttää valtion menoja tulopuolen remonttia. Neuvottelut Euroopan Unionin kanssa tehtävästä laajasta talous- ja kauppasopimuksesta ovat alkaneet keväällä 2013 myönteisissä merkeissä. Suomen ja Japanin välinen kauppa on kehittynyt Suomen nä-kökulmasta suotuisasti. Suomen rooli väylänä Venäjän markkinoille kiinnostaa japanilaisia entistä enemmän.


* Jari Gustafsson toimii suurlähettiläänä ja Jukka Pajarinen lähetystösihteerinä ja Team Finland –koordinaattorina Suomen Tokion suurlähetystössä.

Taloudessa positiivista dynamiikkaa

Talouskehitys on tunnetusti ollut Japanissa maltillista viimeisten 20 vuoden aikana, mutta Japanin talous osoitti kestävyyttä 2011 tapahtuneen kolmoiskata-strofin jälkeen. Vuoden 2012 aikana Japanin talouden katsottiin kuitenkin olevan jälleen lamassa. Nyt uuden hallituksen harjoittaman talouspolitiikan, niin kutsutun Abenomicsin, myötä tilanne on muuttunut. Japanin talous on kehittynyt positiivisesti myönteisten odo-tusten siivittämänä ja uutta dynamiikkaa on seurattu maailmanlaajuisesti. Bruttokansantuotteen kasvu vuo-den 2013 ensimmäisellä neljänneksellä ylitti odotukset ollen 0,9 prosenttia.

Hallitus ja keskuspankki ovat nostaneet kuukausittaisia talousennusteitaan jatkuvasti, ja positiivisen talouske-hityksen arvellaan jatkuvan. Hallituksen asettama ni-mellinen bruttokansantuotteen kasvutavoite verovuo-delle 2013 on 2,7 prosenttia ja reaalinen 2,5 prosenttia. Myös OECD on nostanut Japanin kasvuennusteen 1,4 prosenttiin sekä vuodelle 2013 (aiemmin 0,7 prosenttia) että vuodelle 2014 (aiemmin 0,8 prosenttia). Keskus-pankin arvion mukaan talouskasvu verovuonna 2013 on 2,9, prosenttia verrattuna verovuoden 2012 noin yhden prosentin kasvuun.

Toteutuessaan hallituksen kasvutavoite ennakoisi pit-käaikaisen deflaation hellittämistä. Keskuspankin ja

hallituksen asettama yhteinen inflaatiotavoite on kaksi prosenttia vuonna 2015. Keskuspankin inflaatioennuste verovuodelle 2014 on 1,4 prosenttia ja vuodelle 2015 1,9 prosenttia. Huomionarvoista on, että keskuspan-kin ja yksityisen sektorin arviot inflaation kehityksestä vaihtelevat huomattavasti. Yksityisten toimijoiden kes-kiarvoennuste inflaatiolle verovuonna 2014 on vain 0,5 prosenttia.

Japani aloittanut vapaakauppaneuvottelut tär-keimpien kauppakumppaniensa kanssa

Japanin merkittävien kauppakumppanien – Kiina, Yh-dysvallat, Euroopan Unioni – talousongelmat ovat hei-jastuneet myös Japaniin. Vienti kutistui 2,4 prosenttia tuonnin lisäännyttyä 4,2 prosenttia vuoden takaisesta. Japanin ja muiden Aasian maiden väliset tuotanto-ketjut ovat tiiviit ja talouksien keskinäisriippuvuus on ilmeinen. Vaikka taloussuhteet ovat naapurimaiden kanssa tiiviit, eivät viimeaikaiset poliittiset ongelmat voi olla vaikuttamatta taloudelliseen aktiviteettiin.

Japanin vientisektorin toimintaa vaikeutti vuonna 2012 ennätyskorkea jeni. Tuonnin lisääntyminen puolestaan johtuu lähes pelkästään energian tuonnin lisääntymi-sestä. Japanin energiayhtiöt ovat voineet tuoda ydin-energian korvaavaa maakaasua, öljyä ja kivihiiltä suh-teessa halvemmalla vahvan jenin ansiosta. Kauppatase on ollut alijäämäinen massiivisesta energiantuonnista

88

Japani



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008




0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


89

Japani

johtuen. Perinteisesti ylijäämäinen vaihtotase on ollut ajoittain negatiivinen, mutta ainakaan vielä alijäämää ei pidetä rakenteellisena. Kurssikehitys on muuttunut vuonna 2013 ja jeni on ollut laskemaan päin.

Japani on aloittamassa vapaakauppaneuvottelut kaikki-en keskeisten kauppakumppaniensa kanssa. EU:n kanssa neuvottelut alkoivat huhtikuussa 2013, samoin keskus-telut kolmikantaisesta vapaakauppasopimuksesta Kii-nan ja Etelä-Korean kanssa ovat alkaneet. Neuvottelut EU:n kanssa ovat alkaneet myönteisesti ja tiivistä neu-vottelutahtia tullaan pitämään yllä. Japani on liittymäs-sä Yhdysvaltojen vetämään Tyynenmeren vapaakaup-pasopimusprosessiin (Trans Pacific Partnership, TPP) heinäkuussa 2013. ASEAN:n maiden sekä Kiinan, Intian, Etelä-Korean, Australian ja Uuden-Seelannin kans-sa vapaakauppaneuvotteluja käydään niin sanotussa RCEP (Regional Comprehensive Economic Partnership) -kehikossa. Lisäksi Japanilla on käynnissä kahdenväliset neuvottelut Kanadan, Mongolian ja Australian kanssa.

Kanssakäynti Suomen kanssa kehittynyt myönteisesti

Tullin tilastojen mukaan Suomen ja Japanin välinen kauppatase on Suomelle ylijäämäinen. Yritysten ak-tiivisuus Japanissa on käytännössä lukuja suurempaa, sillä Japanissa toimivat suomalaiset yritykset ovat usein globaaleja, joten yritysten tuotteet eivät välttämättä ole lähtöisin Suomesta. Aasiassa kun myydään siellä tuotettuja hyödykkeitä.

Suomalaisyritysten läsnäolo Japanissa on kasvamaan päin. Kun yritykset pohtivat läsnäoloa Aasiassa, on Ja-pani teknologisen kehityksen ja ennustettavuuden an-siosta esillä potentiaalisena sijoittumismaana. Japani saa osansa Aasian vahvasti kasvavien talouksien dyna-miikasta. Japanin vahva teollinen osaaminen kanavoi automaattisesti osan Aasian taloudellisen aktiviteetin lisääntymisestä Japaniin.

Japanilaisten yritysten suorat investoinnit Suomeen ovat lisääntyneet, kun japanilaiset etsivät kumppa-nuuksia ja investointimahdollisuuksia aktiivisesti myös Aasian ulkopuolelta. Viimeaikaiset japanilaisinves-toinnit ovat suuntautuneet lähinnä metsäteollisuu-teen sekä ICT-sektorille. Japanilaisen kauppahuoneen Itochun noin puolen miljardin euron sijoitus vuonna 2012 Metsä Groupin sellutoimintaan on yksi merkit-tävimmistä viimeaikaisista investoinneista Suomeen.

Suomen etuja japanilaisten silmissä ovat muun mu-assa toimivat lentoyhteydet sekä Venäjän läheisyys. Japanilaiset yritykset ja viranomaiset ovat panosta-massa vahvasti Venäjän kauppaan, ja tässä yhteydessä korostuvat Suomen vahvuudet Venäjän kauppaan liit-tyen. Tämä avaa merkittävän potentiaalin suomalaisil-le yrityksille toimia yhdessä japanilaisten kanssa sekä Suomelle japanilaisena investointikohteena. Lisäksi esimerkiksi energia- ja ympäristösektori sekä luovat alat kiinnostavat Japanissa.


Uuden hallituksen talouspolitiikan kolme kärkeä

Liberaalidemokraattinen puolue LDP palasi takaisin vallankahvaan alahuoneen vaaleissa joulukuussa 2012. Puolueen vaaliohjelma perustui pitkälti talouskysy-myksiin ja Japanin talouden elvyttämiseen. Markkinat saivat jo vaalikampanjan aikana näkemyksen siitä ta-lousuudistusten kehikosta, jonka LDP ottaisi käyttöön. LDP:n pitkäaikaiset toimintamallit ja sidokset sekä virkakuntaan että talouseliittiin ovat mahdollistaneet aiempaa hallitusta tiiviimmän politiikkakoordinaation sekä julkisen että yksityisen sektorin kesken. Hajanai-sen opposition mahdollisuudet haastaa hallituksen politiikkaa ovat puolestaan olleet rajalliset.

Pääministerin kannatus on noussut hallituksen aloi-tettua työnsä, mikä on poikkeuksellista viimevuosien kehityksen valossa. Hallituksen kannatus oli huhti-kuussa 2013 yli 70 prosenttia. Pääministerin vahva ote

politiikan ohjaamisessa on palkittu ja pääministeri on lunastanut asemansa ja saanut arvonantoa toimin-nalleen. Japanin haasteet on tiedetty pitkään ja usein keinovalikoimakin on ollut tuttu, aiemmin kuitenkaan uudistuksia ei ole kyetty toteuttamaan.

Johtuen kansan tuesta pääministerin ajamille uudis-tuksille ja tavoitteille on LDP hyvissä asemissa kesällä 2013 pidettävissä ylähuoneen vaaleissa. Jos LDP voit-taa vaalit, on sillä enemmistö parlamentin kummas-sakin kamarissa ja siten puolueen ja hallituksen mah-dollisuudet toteuttaa rakenteellisia yhteiskunnallisia uudistuksia on vahvempi.

Voitettuaan joulukuun alahuoneen vaalit pääministe-ri Shinzo Aben johdolla on aloitettu mittava talous-kasvuun ja yhteiskunnallisiin uudistuksiin tähtäävä ohjelma, joka perustuu kolmelle pilarille. Ensiksi kes-kuspankki harjoittaa hyvin löysää rahapolitiikkaa ja

90

Japani

toiseksi valtio toteuttaa voimakasta veroelvytystä. Kolmanneksi hallitus toimeenpanee rakennepoliittisia uudistuksia, jotka kannustaisivat yrityksiä investoi-maan ja kasvamaan.

1. Rahapoliittinen ”vallankumous” toteutuksessa

Keskuspankin pääjohtajaksi valittiin maaliskuussa 2013 pääministeri Aben kannattama Haruhiko Kuroda, jonka johdolla pankki on muuttanut täysin harjoittamaansa rahapolitiikkaa. Hallitus ja keskuspankki asettivat en-sikertaa inflaatiotavoitteen, kaksi prosenttia, ja tekivät sen yhdessä. Käytännössä Japanin keskuspankki toteut-taa tavoitetta ostamalla kaiken valtion velan ennalta määrittelemättömän ajan. Keskuspankki uskoo, että deflaatiosta on mahdollista päästä irti ja saavuttaa py-syvä kahden prosentin inflaatio kahdessa vuodessa.

Rahapolitiikan muutos ohjaa muita kotimaisia sijoit-tajia pois Japanin joukkovelkakirjoista muihin sijoi-tuskohteisiin. Hallituksen ja keskuspankin toiveissa on, että sijoittajilta vapautuvat sadat miljardit eurot suuntautuisivat talouskasvua lisääviin investointeihin kotimaassa. Oletettavaa on, että sijoitusvirrat suun-tautuvat myös ulkomaisille markkinoille. Japanilaiset vakuutusyhtiöt ovat jo alkaneet kanavoida jossain määrin sijoitusvarojaan ulkomaisiin velkakirjoihin.

G-20 –maat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat suhtautuneet Japanin politiikkamuutokseen myönteisesti. Suuret taloudet lähtevät siitä, että Ja-panin aggressiivinen rahapolitiikka on suunnattu Ja-panin talouden elvyttämiseen ja deflaatiosta irtipää-semiseen, ei valuutan ulkoisen arvon manipulointiin. Aiemmin ylivahvana pidetty jeni on kuitenkin hei-kentynyt viime kuukausina. Osa naapurimaista seuraa tarkasti japanilaisten investointien mahdollista lisään-tymistä ja sitä kautta talouksiensa ylikuumentumista.

2. Veroelvytys lisää valtion talouden alijäämää

Veroelvytyksen mahdollistamat lisätalousarviot ja vero-vuoden 2013 talousarvio on hyväksytty. Hallitus rakensi ensitöikseen tammikuussa historian suurimman lisäta-lousarvion, jossa suunnataan varoja infrastruktuurin kehittämiseen ja parantamiseen. Lisäksi varoja suun-nataan tsunamin tuhojen nopeampaan korjaamiseen. Myös verovuoden 2013 talousarvio jatkaa hallituksen elvyttävää politiikkaa. Teknisesti talousarvio on raken-nettu siten, että verotulot kasvavat ja lisävelkaa ote-taan aiempia vuosia vähemmän. Käytännössä julkinen talous on kuitenkin edelleen rakenteellisesti alijäämäi-nen ja valtion velka kasvaa. Velan osuus bruttokansan-

tuotteesta on jo yli 200 prosenttia. Japanin yhteiskun-nan erityispiirre on kuitenkin ollut se, että valtion velka on lähes kokonaan säästäväisten japanilaisten käsissä.

Verokertymää alkaa lyhyellä aikavälillä kasvattaa ku-lutusveron asteittainen nostaminen viidestä kymme-neen prosenttiin. Edellisen hallituksen päätös nostosta tullaan pääministerin mukaan arvioimaan uudelleen syksyllä 2013 sen aikaisen taloustilanteen perusteella. Talousarvio 2013 on kuitenkin rakennettu sen varaan, että korotus toteutuu.

Japanin pitkän aikavälin rakennepoliittiset haasteet ovat mittavia. Väestön vähentyessä ja ikääntyessä talouden kantokyky on koetuksella. Valtion talouden menot tulevat kasvamaan erityisesti sosiaali- ja ter-veyssektoreilla. Vaikka Japanissa on jossain määrin siirtotyöläisiä erityisesti maataloussektorilla, näköpii-rissä ei ole tilanne, jossa maahanmuutolla merkittä-västi tuettaisiin demografista kehitystä.

Palkat ovat joustaneet Japanissa pitemmän aikaa alaspäin. Tämä on vahvistanut deflatorista kehitystä. Viime aikoina on joistain yrityksistä kuultu viestejä, että palkkoja ja bonuksia oltaisiin nostamassa. Tämä tukee hallituksen talouspolitiikkaa ja osaltaan myös inflaatiotavoitteen saavuttamista. Palkat ja bonukset maksetaan perinteisesti heinäkuussa – sopivasti ylä-huoneen vaalien alla.

3. Yksityissektorin kasvua ruokkivat rakenne- uudistukset suunnitteilla

Tarkempaa ohjelmaa rakennepoliittisista uudistuksista odotetaan kesällä 2013. Rakennepoliittisia uudistuk-sia tarvitaan tasapainottamaan hallituksen elvyttävää linjaa ja luomaan uutta taloudellista aktiviteettia. Pää-ministeri Abe on keväällä ennakoinut, että ohjelmaan sisältyy kolme rakennepoliittista pääteemaa. Keskeinen kysymys olisi naisten työssäkäynnin edellytysten paran-taminen ja työelämän joustot. Naiset jättäytyvät usein pois työelämästä perheen perustamisen yhteydessä ja paluu työmarkkinoille on hankalaa. Pääministerin mu-kaan tavoite on myös helpottaa työvoiman liikkumista. Edellisellä pääministerikaudellaan Abe piti esillä työelä-män joustojen lisäämistä. Tuolloin ehdotukset kohtasi-vat voimakasta vastarintaa.

Toiseksi Japanin suurten - Tokion, Osakan ja Nagoyan – metropolialueille tehdään kehittämisohjelmat ja alu-eiden talouksia on hallituksen mukaan tarkoitus piris-tää vähentämällä sääntelyä ja houkuttelemalla alueille lisää ihmisiä, investointeja ja kaupankäyntiä.

91

Japani

Kolmanneksi lääketieteellisen tutkimuksen ja liiketoi-minnan kehittäminen nostetaan erityisen kehityksen kohteeksi. Terveydenhuoltosektorista ja lääketeolli-suudesta on tarkoitus kasvattaa globaalisti kilpailuky-kyinen teollisuudenalasääntelyn ollessa tällä sektorilla poikkeuksellisen tiukkaa. Tulevien rakenteellisten uu-distusten on tarkoitus muuttaa tätä tilannetta.

Kasvustrategian uusimpina avauksina pääministeri julkisti toukokuussa aikomuksensa elvyttää japani-

laisten pienyritysten toimintaa erilaisin kannustimin. Lisäksi lupausten listalla on kaikenmuotoisen kansain-välistymisen helpottaminen alkaen kaakkois-aasialais-ten turistiviisumien saannista vaihto-opiskelumahdol-lisuuksien lisäämiseen. Lisäksi täysiaikaisten ulkomaa-laisten professoreiden määrä japanilaisissa yliopistois-sa tullaan Aben mukaan kaksinkertaistamaan. Samoin tuetaan japanilaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia ulkomaisiin opintoihin.


Japani aktiivinen vapaakauppasopimusten rakentamisessa

Japani on perinteisesti ollut monenkeskisen kauppa-järjestelmän puolustaja, mutta käytännössä sen pai-nopiste on siirtynyt kahdenvälisten tai alueellisten vapaakauppajärjestelyjen suuntaan. Viimeisen puolen vuoden aikana Japani on edennyt vahvasti vapaakaup-paneuvotteluissa ja niihin valmistautumisessa.

Vielä vuoden vaihteessa oletettiin yleisesti, että esimer-kiksi tunteita herättäviin TPP-neuvotteluihin alettaisiin valmistautua vasta kesän ylähuoneen vaalien jälkeen. Hallituksen kuitenkin onnistui sopimaan alkuvuonna 2013 Japanin neuvotteluihin liittymisestä Yhdysvalto-jen kanssa siten, että kotimainen päätöksenteko tuli mahdolliseksi. Käytännössä Japani suojaa maatalous-sektoriaan sallimalla autoteollisuuden tullien pitkät siirtymäajat Yhdysvalloissa.

Aasia on edelleen luonteva ja vahva prioriteetti Japanil-le. Trilateraalineuvottelut Kiinan ja Etelä-Korean kanssa on aloitettu. Lisäksi niin sanottu RCEP (Regional Com-prehensive Economic Partnership) etenee. Tässä pro-sessissa ovat mukana ASEAN-maat sekä Japani, Kiina, Intia, Etelä-Korea, Australia ja Uusi-Seelanti. Japanin pitkän aikavälin tavoite on koko Aasian ja Tyynenmeren alueen kattava vapaakauppa-alue.

EU:n kanssa alustavaa selvitystä vapaakauppaneuvot-teluihin liittyen tehtiin kattavasti noin kahden vuoden ajan ja neuvottelut on pystytty aloittamaan tehokkaas-ti huhtikuussa 2013. Neuvottelukierroksia on tarkoitus käydä useita vuodessa, ja Japanin halu edetä neuvotte-luissa on ollut selvä. Japani ja EU tavoittelevat kattavaa sopimusta, jossa ei käsitellä pelkästään tulleihin liittyviä kysymyksiä vaan myös laajasti erilaisia kaupanesteitä li-sensoinnista erilaisiin standardeihin, kilpailupolitiikasta investointeihin ja julkisiin hankintoihin.

Sääntelyn lieventyminen yhteydessä vapaakauppaneuvotteluihin

Japanilaisessa toimintamallissa luotetaan pääasiassa ainoastaan Japanissa tehtyihin lisensointeihin ja turva-selvityksiin. Tämä aiheuttaa yrityksille lisäkustannuksia ja esimerkiksi lääketeollisuuden on vaikeaa saada uu-simpia tuotteita ja innovaatioita markkinoille. Sama koskee myös elektroniikkaa ja elintarvikkeita. Kulutta-jajärjestöt ovat aikaisemmin pitkälti toimineet oheisen-kaltaisen sääntelyn vahvana puolestapuhujana. Tässä on havaittavissa muutosta.

Merkittävä uusi muuttuja sääntely-ympäristön kehitty-misessä ovat yllä mainitut Japanin aloittamat kahden – tai monenväliset vapaakauppaneuvottelut. Viime aikoina on selvästi ollut nähtävissä EU:n ja Japanin välisten va-paakauppaneuvotteluiden aloittamisen vaikutukset tul-lien ulkopuolisten kaupanesteiden poistamisessa. Japani on toteuttanut sellaisia uudistuksia, joita EU on vaatinut useiden vuosien ajan. Esimerkkinä voidaan pitää joiden-kin elintarvikkeiden tuontirajoitusten poistamisia.

Sensitiivisten elintarvikkeiden, kuten riisin ja naudan-lihan kohdalla korkeat tullit ja kiintiöt ovat Japanissa normaali käytäntö. Pitemmällä aikavälillä on odotetta-vissa, että joidenkin elintarvikkeiden korkeat tullit tule-vat laskemaan vapaakauppasopimusten myötä. Japani joutuu valitsemaan, mitkä tuotteet se haluaa suojata, koska se ei pysty suojaamaan jatkossa maataloussekto-riaan niin kattavasti kuin se nyt tekee.

Vapaakauppaneuvottelujen aloittaminen antaa Japanin hallitukselle aiempaa vahvemman selkänojan patistaa kaikkia ministeriöitä uudistuksiin ja oletettavaa on, että uudistuksissa edistyminen on aiempaa todennä-köisempää. Vapaakauppaneuvotteluiden katalysoimat talouden rakenteelliset uudistukset sopivat hyvin pää-ministerin johtamaan talouspolitiikkaan.

92

Japani

Japanissa ei ole ollut havaittavissa protektionismin lisääntymistä viime vuosien vaikeina taloudellisina aikoina. Tiedossa olevat suomalaisten yritysten koh-taamat haasteet keskittyvät pitkälti kulttuurieroihin eivätkä niinkään viranomaismääräyksiin. Japani on yrityskulttuuriltaan kuitenkin kohtuullisen ennustet-tava ja toimintamallit vakiintuneita.

European Business Council kokoaa vuosittain yhteen Japanin sääntelyssä tapahtuneita muutoksia ja liike-elämän toivomia muutostarpeita (http://www.ebc-jp.com/downloads/2012-WP-E.pdf). Vuoden 2012 aikana muun muassa Japanissa työskentelevien ulkomaalais-ten rekisteröintikäytännöissä on tapahtunut myön-teistä kehitystä. Vaikka eurooppalaiset vähittäiskaup-pasektorin toimijat ovat saaneet asteittain jalansijaa Japanissa, pidetään sektoria edelleen haasteellisena ulkomaisille toimijoille. Samoin rahoituspalvelusektori on haastava ulkomaisille toimijoille ja julkisiin hankin-toihin osallistuminen vaikeaa.

Eurooppalaisen teollisuuden mukaan keskeisimmät yleisluontoiset muutostarpeet ovat teknisten määrä-

ysten ja standardien vastavuoroinen tunnustaminen sekä kansainvälisten standardien laajempi käyttö Ja-panissa. Yhdenmukainen kohtelu japanilaisten yritys-ten kanssa ja julkisten tarjouskilpailuiden oikeuden-mukainen läpivienti ovat myös olleet ulkomaalaisten yritysten etujärjestöjen asialistalla. Lisäksi yritysten näkökulmasta turhaa byrokratiaa ja lupaprosesseja tu-lisi karsia. Samoin suotuisaa ilmapiiriä suorille inves-toinneille tulisi kehittää. Vuonna 2012 monen esteen suhteen edettiin positiivisesti, ja Japanin hallinnolla on suunnitelmat esteiden poistamisesta. Eteneminen näiden esteiden ratkaisussa on usein hidasta. Asioiden ratkaisuissa keskeisessä roolissa ovat eri sektoriminis-teriöt, joiden näkemykset saattavat poiketa merkittä-västä kauppa- tai ulkoministeriön toiveista.

Suomea koskeva yksityiskohta on sosiaaliturvasopimus-neuvottelujen virallinen aloittaminen syksyllä 2012. So-pimuksella pyritään välttämään kaksinkertainen sosiaa-livakuuttaminen. Kahdenvälistä vuoropuhelua käydään myös muun muassa viestintäteknologiaan liittyen.

Yleisarvio

Japanin taloudessa on myönteistä dynamiikkaa ja odotukset talouden elpymisestä ja deflaatiokierteen selättämisestä ovat vahvoja. Pysyvän kahden prosen-tin inflaation saavuttaminen kahdessa vuodessa on haastavaa. Myönteisiä odotuksia tälle luodaan kuiten-kin jatkuvasti. Japanin yhteiskunnalliset haasteet säi-lyvät, kun väestö vanhenee ja pienenee. Japani onkin rakennepoliittisten uudistusten edessä, jotta yhteis-kunnan kantokyky säilyy.

Japanin viennin arvioidaan piristyvän ja kotimarkki-nakysynnän kasvavan. Löysä rahapolitiikka ja valtion veroelvytys saanevat rinnalleen talouden ja yhteiskun-nan rakenteellisia uudistuksia kesällä 2013. Hallituksen ja keskuspankin harjoittamalla talouspolitiikalla on kansalaisten ja yritysten tuki, mikä tekee vaikeidenkin uudistusten läpiviennistä todennäköisempää. Japani-lainen varallisuus hakeutuu myös jatkossa ulkomaisiin kohteisiin. Kauppataseen alijäämän ja vaihtotaseen kehittymiseen joudutaan Japanissa enenevässä mää-rin kiinnittämään huomiota.

Japani saa osansa Aasian talouksien dynamiikasta ja talouskasvusta. Alueelliset tuotantoketjut ja maiden talouksien keskinäisriippuvuus lisääntyvät ajoittaisista poliittisista ongelmista huolimatta. Kiinan ja Etelä-Korean kanssa auki olevat alueelliset kiistat haittaavat myös taloussuhteiden kehittymistä.

Japanin sääntely-ympäristön muutosta katalysoivat Japanin aloittamat useat vapaakauppasopimusneu-vottelut. On syytä olettaa, että EU-Japani –vapaa-kauppaneuvotteluiden edetessä eurooppalaisen liike-elämän esillä pitämiä kaupanesteitä poistuu.

Japani on maailman kolmanneksi suurin talous ja merkittävä globaali toimija. Japanilaisten yritysten verkostot ovat erityisen tiiviit Aasiassa, mikä tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman yritysyhteistyöhön ja-panilaisten kanssa. Japani tarjoaa monia liiketoimin-tamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Japanin kiinnostus Venäjän markkinoita kohtaan kasvaa. Tässä yhteydessä syntyy kysyntää suomalaiselle Venäjä-osaamiselle.

93

Etelä-Korea

ETELÄ-KOREA

* Kaisa Leidy

Maailman kahdenneksitoista suurin talous ja kahdeksanneksi suurin kauppamahti Etelä-Korea pärjäsi maa-ilmantalouden myllerryksessä vuonna 2012 paremmin kuin moni muu teollisuusmaa, mutta talouskasvu jäi kahteen prosenttiin. Talouskasvua hidastivat viennin supistuminen ja vahvistunut valuutta. Kasvun hiipu-misesta huolimatta kolme suurinta luottoluokittusyhtiötä nostivat Etelä-Korean luottoluokitusta vuonna 2012, koska maan talouden tulevaisuudennäkymät ovat vakaat. Pitkällä tähtäimellä maan talouskasvu jää maltilliseksi, mikäli keinoja ei keksitä vähenevän työvoiman korvaamiseksi syntyvyyden pienentyessä ja väes-tön ikääntyessä. Helmikuussa 2013 virkaan astunut presidentti Park Geun-hye onkin luvannut panostuksia uusien työpaikkojen luomiseen, kansalaisten hyvinvointiin ja maan talouskasvuun. Etelä-Korea on Kiinan ja Japanin jälkeen Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani Aasiassa. Vuonna 2011 voimaan astunut vapaakauppasopimus Euroopan Unionin ja Etelä-Korean välillä helpottaa suomalaisyritysten markkinoille-pääsyä ja toimintaedellytyksiä perinteisesti haastavana markkinana pidetyssä maassa.


*Kaisa Leidy toimii lähetystösihteerinä Suomen Soulin suurlähetystössä.

Etelä-Korean talouden kasvu jäi vuonna 2012 kahteen prosenttiin. Itä-Aasian taloudellisessa nousussa kes-keiseksi toimijaksi nousseen maan talouskasvu oli hei-kointa kolmeen vuoteen (vuonna 2011 kasvua oli 3,6 prosenttia), mikä johtui pääosin viennin ja kulutuksen odotettua hitaammasta kasvusta ja investointien vä-henemisestä maailmantalouden epävarmuuden vuoksi. Tästä huolimatta maa pärjäsi maailmantalouden myl-lerryksessä paremmin kuin moni muu teollisuusmaa, ja myönteistä kehitystä on näköpiirissä.

Talouskasvun hidastuminen johtuu suurelta osin viennin kasvun hidastumisesta. Etelä-Korean viennin vuoden 2011 huippulukemat laskivat vuonna 2012 odotetusti, ja viennin kasvu jäi 3,6 prosenttiin. Etelä-Korean talous nojaa poikkeuksellisen paljon vientikaupan varaan, ja viennin osuus on noin puolet bruttokansantuotteesta. Talouden stimuloimiseksi ja suojaamiseksi uusi halli-tus aikoo käyttää vuosibudjettiaan etupainotteisesti ja käyttää kaikki käytössään olevat keinot, mukaan lukien talous- ja rahapolitiikan keinot ja investointeja koskevan sääntelyn helpottaminen, uusien työpaikkojen luomi-seksi ja talouskasvun kirittämiseksi. Etelä-Korean tuonti kasvoi 2,1 prosenttia. Etelä-Korean kauppavaihto ylitti toisena vuotena peräkkäin biljoona dollaria ja kauppa-taseen ylijäämä oli ennätykselliset 43 miljardia dollaria. Erinomaiseen tulokseen vaikutti muun muassa viennin supistumista nopeammin supistunut tuonti.

Etelä-Korean tuotantosektorin kasvu hidastui vuonna 2012 viennin ja kansallisen kysynnän laskun vaikutuk-sesta 2,2 prosenttiin edellisvuoden 7,2 prosentista. Pal-

velusektorin kasvu pysyi lähes ennallaan edelliseen vuo-teen verrattuna 2,4 prosentissa (vuonna 2011 kasvua oli 2,6 prosenttia). Palvelusektori kasvoi tuotantosektoria nopeammin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009.

Kuluttajahinnat nousivat 2,2 prosenttia vuonna 2012 ja kuluvan vuoden arvio on hintojen 2,5 prosentin nousu. Määrät ovat maltillisia verrattuna vuoden 2011 neljän prosentin inflaatioon. Keskuspankki on ilmoittanut ta-voitteekseen inflaation pitämisen 2,-3,5 prosentissa vuosina 2013-2015. Ilmaisen lastenhoidon ja koulu-ruokailun kattavuuden laajentumisen odotetaan vai-kuttavan kuluttajahintoja alentavasti tulevaisuudessa. Toukokuussa Etelä-Korean keskuspankki päätyi yllättäen laskemaan ohjauskorkonsa 2,5 prosenttiin talouskasvun edistämiseksi ja heikkenevän jenin vaikutusten liennyt-tämiseksi.

Merkillepantavaa on, että kaikki kolme suurinta luotto-luokitusyhtiötä nostivat Etelä-Korean luottoluokitusta viime vuonna. Maan luottoluokitus on Standard and Poorsin ja Fitchin mukaan A+ ja Moody’sin mukaan Aa3. Kaikkien kolmen yhtiön mukaan maan talouden tulevai-suudennäkymät ovat vakaat.

Vuoden 2013 talousnäkymiä

Etelä-Korean hallitus ennakoi vuodelle 2013 talouden asteittaista toipumista, mutta vain 2,3 prosentin ta-louskasvua (Etelä-Korean keskuspankki ennustaa maalle 2,8 prosentin, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF 3,2 prosentin ja OECD 3,1 prosentin kasvua). Työpaikkoja

94

Etelä-Korea

luomalla, taloutta stimuloimalla ja kehittämällä niin sanottua luovaa taloutta hallinto pyrkii saavuttamaan kolmen prosentin talouskasvun vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Luova talous on presidentti Parkin kehittä-mä visio, jossa teollisuudenalat, kuten tiede- ja IT-tek-nologia yhdistyvät kulttuuriin sekä ihmisten luovuuteen ja mielikuvitukseen tähtäimenään lisätä talouskasvua.

Välineiksi on kaavailtu muun muassa startup –yrityksiä. Tätä edistämään presidentti Park perusti uuden super-ministeriöksi kutsutun ministeriön, Ministry of Science, ICT and Future Planning. Kasvua vetää kuitenkin alas-päin epävarmana jatkuva maailman taloustilanne, joka heikentää maan tärkeintä kasvumoottoria, vientiä sekä Etelä-Korean vahvistunut valuutta. Etelä-Korean wonin arvo nousi vuonna 2012 7,6 prosenttia suhteessa Yh-dysvaltain dollariin ja peräti 19,6 prosenttia suhteessa Japanin jeniin. Jenin heikkenemistä seurataankin maas-sa huolestuneena ja suuri osa erityisesti auto- ja kulu-tusteknologiayrityksistä on jo laskenut kuluvan vuoden myynti- ja voittoennusteitaan heikon jenin vuoksi. Unohtaa ei voi myöskään Pohjois-Korean kehityksen mahdollista vaikutusta maan talouteen.

Etelä-Korean keskuspankki ennakoi viennin kasvun kiihtyvän kuluvana vuonna edellisvuoteen verrattuna maailmantalouden elpyessä ja kaupan volyymin kas-vaessa erityisesti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Keskuspankki arvioi viennin kasvavan kuluvana vuonna 5,5 ja vuonna 2014 jo 8,2 prosenttia. Tuonnille kes-kuspankki ennustaa 4 neljän prosentin kasvua vuon-na 2013 ja kahdeksan prosentin kasvua vuonna 2014. Vuonna 2012 yli biljoonan dollarin kauppavaihdon toisena vuotena peräkkäin ylittäneen maan kauppata-seen ylijäämän odotetaan vuonna 2013 kapenevan 32 miljardiin dollariin. Investointien odotetaan kasvavan asteittain, pääosin johtuen poliittisten ja taloudellisten epävarmuuksien lientymisestä sekä ulkoisen kysynnän kasvusta. Yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan maltillisesti johtuen kuluttajien kohentuneesta uskos-ta talouden näkymiin ja kotitalouksien parantuneesta taloustilanteesta, johon vaikuttavat presidentti Parkin lupaamat panostukset hyvinvointiin. Kulutuksen kas-vuun vaikuttaa kuitenkin edelleen negatiivisesti yksi-tyinen velkataakka sekä asuntokaupan voimakas lasku. Etelä-Korean keskuskauppakamarin (Korea Chamber of Commerce and Industry) mukaan kotitalouksien velka on suuruudeltaan 81 prosenttia bruttokansantuottees-ta, kun OECD-maiden keskiarvo on 73 prosenttia.

Etelä-Korean keskuspankki arvioi, että uusia työpaikko-ja luodaan kuluvana vuotena 300 000 ja vuoden 2014 arvio on 320 000 uutta työpaikkaa. Työttömyysasteen odotetaan alenevan 3,3 prosentista 3,2 prosenttiin sa-

malla aikavälillä. Vertailun vuoksi uusia työpaikkoja luotiin keskuspankin arvion mukaan 440 000 vuonna 2012, mikä on 160 000 työpaikkaa enemmän kuin mitä keskuspankki ennusti loppuvuodesta 2011. Synkkien ta-lousnäkymien edessä silloinen presidentti Lee Myung-bak kehotti suuryrityksiä lyhentämään työntekijöidensä työaikoja uusien työpaikkojen luomiseksi ja kulutuksen lisäämiseksi. Myös työlainsäädäntöön on tehty paran-nuksia muun muassa määräaikaisten työntekijöiden aseman parantamiseksi. Presidentti Park Geun-hye on luvannut lisätä työpaikkoja erityisesti naisille, nuorille ja keski-iän ylittäneille. Ongelmana ovat kuitenkin työttö-myystilastoissa näkymättömät, työnhausta luopuneet työnhakijat, joita arvioidaan olevan Etelä-Koreassa huo-mattava määrä.

Suomen ja Etelä-Korean kahdenväliset taloussuhteet

Etelä-Korea on Suomen kolmanneksi tärkein kaup-pakumppani Aasiassa heti Kiinan ja Japanin jälkeen. Vuonna 2012 Suomen ja Etelä-Korean välisen kaupan arvo ylitti 1,65 miljardia euroa. Suomen vienti Etelä-Koreaan kasvoi Suomen tullin tilastojen mukaan peräti 22 prosenttia ja oli arvoltaan noin 690 miljoonaa euroa. Suomen tuonti Etelä-Koreasta puolestaan kasvoi viime vuonna huimat 60 prosenttia ja oli arvoltaan noin 960 miljoonaa euroa.

Suomen päävientituotteita Etelä-Korean markkinoille ovat koneet ja laitteet, elektroniikka sekä metsäteolli-suuden puu- ja paperituotteet. Potentiaalisia vientisek-toreita ovat uusiutuvaan energiaan ja puhtaaseen tek-nologiaan liittyvät ratkaisut. Etelä-Koreasta Suomeen tuodaan pääasiassa ajoneuvoja ja kulutuselektroniikkaa. Suorat ulkomaiset investoinnit molempiin suuntiin ovat pysytelleet varsin alhaisella tasolla. Suomen Pankin ti-lastojen mukaan viime vuonna investoinnit Suomesta Etelä-Koreaan olivat laskussa, samoin Etelä-Koreasta Suomeen tulleet investoinnit Exim Bankin mukaan. Trendi on samansuuntainen monen muun EU-maan kanssa. Suomalaisyrityksiä Koreassa toimii 40-50, ja kaikkiaan noin 200 yritystä on edustettuna maassa. Yksi Nokian suurimmista tuotantolaitoksista sijaitsee Ko-reassa, ja Wärtsilällä on mittavaa yhteistyötä, mukaan lukien laivanmoottoreita valmistava yhteisyritys, Hyun-dain kanssa. Suomalaisyritykset osallistuvat laivanra-kennukseen ja muihin rakennusprojekteihin yhteistyös-sä korealaisten kanssa myös Etelä-Korean ulkopuolella, esimerkiksi Lähi-idässä.

Suomella ja Etelä-Korealla on runsaasti potentiaalisia yhteistyöaloja. Korkean teknologian lisäksi Suomi kiin-nostaa Etelä-Koreassa erityisesti designin, vihreän ta-

95

Etelä-Korea



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008




0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


96

Etelä-Korea

louskasvun sekä koulutus- ja hyvinvointijärjestelmän-sä takia. Etelä-Korea tutkii aktiivisesti mahdollisuuksia Koillisväylän hyödyntämiseen, mikä avaa potentiaalis-ta kysyntää Suomen arktiselle osaamiselle.

EU:n ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus as-tui voimaan 1.7.2011. Sopimus poistaa 98,7 prosenttia

koko tavarakaupan tulleista viiden vuoden siirtymä-ajan aikana ja vähentää olennaisesti byrokratiaa. Sopi-mus avaa runsaasti mahdollisuuksia suomalaisyrityk-sille perinteisesti haastavaksi mielletyillä Etelä-Korean markkinoilla. Riippuu kuitenkin yrityksistä itsestään, miten tehokkaasti ne hyödyntävät vapaakauppasopi-muksen avaamia mahdollisuuksia.


Etelä-Koreassa vuosi 2012 oli sisäpoliittisesti merkit-tävä, koska maassa järjestettiin sekä parlamentti- että presidentinvaalit. Kummassakin vaalissa johtaviksi tee-moiksi nousivat toisaalta hyvinvointiyhteiskunnan ke-hittäminen ja talouden demokratisoiminen vastapaino-na kritisoidulle konglomeraattien (chaebol) vallalle sekä toisaalta maailmantalouden myllerryksestä kärsivän vientivetoisen maan talouskasvun kirittäminen. Sekä parlamentti- että presidentinvaalit voitti konservatiivi-nen ja lupauksissaan maltillisempi Saenuri-puolue, joka onnistui säilyttämään valtapuolueen asemansa.

Joulukuussa järjestetyissä presidentinvaaleissa Etelä-Korea sai ensimmäisen naispresidenttinsä, Park Geun-Hyen, joka lupasi kampanjassaan panostaa eteläkore-alaisten hyvinvointiin. Lupauksiin kuuluvat muun mu-assa kustannusten alentaminen koulutuksen, päivähoi-topalvelujen ja terveydenhoitopalvelujen osalta. Lisäksi presidentti Park on luvannut parantaa maan toistaiseksi melko kehittymätöntä eläkejärjestelmää ja perustaa niin sanotun onnellisuusrahaston auttamaan vel-kaantuneita vähävaraisia talouksia. Vielä ei ole selvää, miten uudistukset rahoitetaan, koska presidentti Park on ilmoittanut, ettei hän halua nostaa veroja. OECD:n mukaan tuloerot ja erityisesti vanhusten köyhyys ovat kasvussa Etelä-Koreassa, ja syrjimättömän ja kestävän kasvun synnyttämiseksi tarvitaan myös sosiaaliohjel-mien vahvistamista. Etelä-Korean sosiaalimenot ovat tällä hetkellä noin 9,6 prosenttia bruttokansantuot-teesta OECD:n keskiarvon ollessa 22,1 prosenttia. Etelä-Korean sosiaalipanostukset kasvavat kuitenkin OECD:n jäsenmaista nopeimmin.

Hyvinvointiuudistusten lisäksi presidentti Park on lu-vannut panostaa maan talouskasvuun. Uusien kasvu-moottoreiden ja työpaikkojen luomiseksi ja kilpailuky-vyn lisäämiseksi hän perusti uuden ”superministeriön” Ministry of Science, ICT and Future Planning. Uusi ministeriö on ottanut tehtäviä hoidettavakseen useilta eri ministeriöiltä ja kehittää strategista suuntaa muun muassa luovien alojen edistämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi panostamalla tutkimus- ja kehitysrahoituk-seen ja startup-yrityksiin.

Etelä-Korean väestö ikääntyy nopeimmin maailmassa. Säilyttääkseen talouskasvun maan on OECD:n mu-kaan keksittävä keinot, joilla saada tällä hetkellä työ-elämän ulkopuolelle jäävät ryhmät, erityisesti naiset ja keski-iän ylittäneet miehet, mukaan työelämään. Tätä edesauttamaan tarvitaan poliittisia päätöksiä kehitykseen, kilpailukykyyn ja innovaatioihin tähtää-vän politiikan lisäksi. Lisäksi hallinnon tulisi ratkaista, millä OECD:n toiseksi pisimpiä työtunteja (Meksikon jälkeen) tekevälle väestölle saataisiin parempi elämän-laatu menettämättä maan kilpailukykyä.

Korruptio taloudessa ja politiikassa on ollut Etelä-Koreassa yksi yhteiskunnan suurimmista haasteista, koska talous ja politiikka ovat kietoutuneet hyvin lä-heisesti toisiinsa. Transparency International asetti Ko-rean korruptioindeksissään 45. sijalle 174 maan jou-kossa vuonna 2012. Maa putosi kaksi sijaa edellisestä vuodesta. Lahjukset ja muu korruptio kuuluvat valitet-tavasti edelleen maan poliittisen eliitin toimintaan ja suhteisiin, ja useat johtohenkilöt, edellisen presidentin Lee Myung-bakin lähipiiri mukaan lukien, ovat jou-tuneet puolustautumaan korruptiosyytöksiä vastaan. Presidentti Parkin nimittämien ministeriehdokkaiden korruptioepäilyt olivat mediassa paljon esillä ja johti-vat muun muassa pääministeriehdokkaan eroon.

Niemimaan poliittinen tilanne

Korean niemimaan tilanne on Etelä-Korean ulkopo-litiikassa keskeinen kysymys. Niemimaan kahdenvä-liset suhteet ovat viime vuosina kulkeneet vakavasta kriisistä toiseen. Sen jälkeen kun edellinen presidentti Lee luopui toimikautensa alussa edeltäjiensä niin kut-sutusta päivänpaistepolitiikasta on vuoropuhelu ollut poikki ja Pohjois-Korea on aika ajoin eskaloinut tilan-netta provokatiivisilla toimilla.

Pohjois-Korean joulukuussa 2012 tekemästä onnis-tuneesta ohjuskokeesta alkanut kehitys on johtanut niemimaan poliittisen tilanteen kiristymiseen. Etelä-Korean talouteen Pohjois-Korean provokatiivisilla toi-milla ja lausunnoilla ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut

97

Etelä-Korea

merkittävää vaikutusta. Esimerkiksi ohjus- ja ydin-kokeet joulukuussa 2012 ja helmikuussa 2013 ovat vaikuttaneet maan pörssikursseihin vain rajallisesti johtuen muiden markkinoiden odotettua positiivi-semmasta kehityksestä. Niillä on kuitenkin ollut jonkin verran vaikutusta Etelä-Korean valuuttaan, joka on heikentynyt Pohjois-Koreaan liitettyjen riskitekijöiden ja vahvistuneen dollarin myötä.

Huhtikuun alussa 2013 Pohjois-Korea kielsi yllättäen eteläkorealaisilta pääsyn Kaesongin teollisuuskeskuk-

seen ja veti työntekijänsä pois tehden työn jatkamisen käytännössä mahdottomaksi. Teollisuuskeskuksessa toi-mi 123 eteläkorealaista pientä ja keskisuurta yritystä, jotka valmistivat muun muassa vaatteita. Vaikka kes-kuksen sulkemisella oli merkittävä vaikutus yksittäisiin yrityksiin ja työntekijöihin, sen vaikutus Etelä-Korean taloudelle jäänee pieneksi. Suurempi merkitys sulkemi-sella on Pohjois-Korealle, jolle teollisuuskeskus on toimi-nut merkittävänä tulonlähteenä sekä myös Koreoiden suhteille, joiden kireydestä huolimatta teollisuuskeskus oli näihin päiviin saakka toiminut pääosin normaalisti.


Etelä-Korea on perinteisesti ollut multilateraalisen kansainvälisen kauppajärjestelmän puolustaja, ja Suo-mi ja Etelä-Korea ovat pitkälti samoilla linjoilla Maa-ilman kauppajärjestön WTO:n parhaillaan käynnissä olevan kauppaneuvottelukierroksen (DDA) neuvotte-lukysymyksistä. WTO:n Dohan neuvottelukierroksen takkuilu on kuitenkin saanut Etelä-Korean muutta-maan kauppapoliittista strategiaansa siten, että se pyrkii kahdenvälisillä ja alueellisilla vapaakauppasopi-muksilla takaamaan vientivetoisen taloutensa kilpai-luasemaa.

Etelä-Korealla on voimassa olevat vapaakauppaso-pimukset Chilen, Singaporen, Perun, Yhdysvaltojen, Turkin (voimassa 1.5.2013 lukien), Euroopan unionin, Eftan ja ASEANin kanssa. Lisäksi Etelä-Korea on so-pinut talouskumppanuussopimuksesta Intian kanssa ja vapaakauppasopimuksesta Kolumbian kanssa. Va-paakauppasopimusneuvottelut Kanadan, Meksikon, GCC:n (Gulf Cooperation Council), Australian, Uu-den-Seelannin, Vietnamin ja Indonesian kanssa ovat edelleen käynnissä, samoin kuin kahdenväliset vapaa-kauppasopimusneuvottelut Kiinan ja Japanin kanssa sekä trilateraaliset neuvottelut Etelä-Korean, Kiinan ja Japanin välisestä vapaakauppasopimuksesta. Alueen maiden välisistä vapaakauppasopimusneuvotteluista odotetaan vaikeita johtuen muun muassa historialli-sista tekijöistä ja maiden kilpailuasetelmasta. On to-dennäköisempää, että bilateraaliset vapaakauppasopi-musneuvottelut erityisesti Kiinan kanssa saadaan pää-tökseen ennen trilateraalista vapaakauppasopimusta ja että kahdenväliset sopimukset ovat trilateraalista sopimusta pidemmälle meneviä.

Marraskuussa 2012 pidetyssä Itä-Aasian huippuko-kouksessa ASEAN-maat, Etelä-Korea, Kiina, Intia, Ja-pani, Australia ja Uusi-Seelanti sopivat neuvottelujen aloittamisesta vuonna 2013 tähtäimessä kattava alu-eellinen talouskumppanuus (Regional Comprehensive

Economic Partnership, RCEP). Sopimusneuvottelut on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2015 kuluessa ja toteutuessaan RCEP muodostaisi maailman suurim-man vapaakauppa-alueen, joka käsittäisi noin 3 mil-jardia ihmistä ja 40 prosenttia maailman kaupasta.

EU-Etelä-Korea vapaakauppasopimus

Heinäkuun alussa 2011 voimaan tullut EU-Etelä-Korea vapaakauppasopimus avaa suomalaisyrityksille uusia mahdollisuuksia dynaamisesti kehittyvällä 50 miljoo-nan kuluttajan markkina-alueella. Vapaakauppasopi-mus paitsi vähentää ja poistaa merkittävästi tulleja, vähentää myös byrokratiaa ja helpottaa kauppavirtoja.

Vapaakauppasopimuksen ansiosta suomalaisyri-tykset saavat muiden EU-yritysten ohella edullisen kilpailuaseman Etelä-Korean haastavina pidetyillä markkinoilla. Eurooppalainen teollisuus on pitänyt tullien ulkopuolisia kaupan esteitä merkittävimpinä ongelmana Koreaan suuntautuvan viennin kannalta. Teknisten kaupan esteiden purkaminen ja sääntely-viitekehyksen yhtenäistäminen selkeyttävätkin toi-mintaympäristöä myös suomalaisten vientiyritysten näkökulmasta. Suomen kannalta merkittävä sektori, jossa sopimuksen avulla pyritään eroon edellä mai-nituista esteistä, on kulutuselektroniikka. Sopimuksen myötä Etelä-Korea hyväksyy monien eurooppalaisten standardien vastaavuuden ja tunnustaa eurooppalai-set todistukset.

Maailmantalouden epävarmasta tilanteesta johtuen vapaakauppasopimuksen vaikutuksista on tässä vai-heessa vaikea tehdä syvempää analyysiä. Joka tapa-uksessa vapaakauppasopimus on erittäin myönteinen askel EU:n ja Etelä-Korean välisissä suhteissa. Vapaa-kauppasopimuksen ensimmäisen voimassaolovuoden aikana EU:n vienti Etelä-Koreaan kasvoi 37 prosenttia verrattuna edeltävien neljän vuoden keskiarvoon ja

98

Etelä-Korea

vuonna 2012 EU:n kauppatase Etelä-Korean kanssa oli ylijäämäinen ensimmäistä kertaa 15 vuoteen. Tämä ke-hitys näkyy myös Suomen lisääntyneessä kaupassa Ete-lä-Korean kanssa, ja onkin oletettavaa, että kehitys jat-kuu myönteisenä, kun sopimuksen siirtymäajat kuluvat umpeen ja kauppa vapautuu entisestään. Korealaisyri-tyksistä jopa 80-90 prosenttia hyödyntää vapaakaup-pasopimusta kauppavaihdossaan ja eurooppalaistenkin yritysten hyödyntämisaste on ollut nousussa (tällä hetkellä jo yli 50 prosenttia). Määrät ovat erittäin hyviä verrattuna keskimääräiseen vapaakauppasopimusten käyttöasteeseen Aasiassa, joka on 28 prosenttia.

Etelä-Koreassa EU:n viennin huomattava nousu ja Etelä-Korean EU-viennin pieni mutta merkittävä lasku on pantu merkille, ja mediassa Etelä-Korealle negatii-viset vientiluvut ovat saaneet jonkin verran julkisuutta. Tämä saattaa tulevaisuudessa näkyä EU:n heikompana neuvotteluasemana sopimuksen jäljellä olevien osien toimeenpanossa ja ongelmakohtiin puuttumisessa. Parhaillaan ovat käynnissä neuvottelut vapaakaup-pasopimuksen rahoitus- ja pankkipalveluita koskevien velvollisuuksien implementoinnista. Neuvottelut ovat osoittautuneet haastaviksi, mutta ne pyritään saa-maan päätökseen kesän 2013 aikana.

Etelä-Korea on haastava markkina

Etelä-Korean markkinoille pääsy on ollut kansainvä-lisesti verrattuna vaikeaa johtuen tullitariffien lisäksi kansainvälisesti poikkeavista standardeista. Lisäksi vi-ranomaiset soveltavat lainsäädäntöä eri tavoin. Myös henkisen omaisuuden suoja on ollut puutteellista. Ete-lä-Korea on kuitenkin voimakkaasti kasvavana, 50 mil-joonan kuluttajan taloutena houkutteleva markkina. Vapaakauppasopimus auttaa merkittävästi EU-alueen yritysten markkinoillepääsyä ja kilpailukykyä. Tullien poistamisen ja vähentämisen lisäksi olennaista EU:n ja erityisesti Suomen kannalta on tullien ulkopuolisiin esteisiin pureutuminen sekä palvelukaupan vapaut-taminen. Etelä-Korea on sitoutunut puuttumaan on-gelmakohtiin, mutta lisäksi haasteena on käytännön ajattelu- ja toimintatapojen muutos.

Ulkomaiset investoijat näkevät Etelä-Korean vaikeana investointikohteena johtuen erityisesti työmarkkina-osapuolten vaikeasta suhteesta. Sijoittajien asentee-seen vaikuttavat lisäksi joustamaton työlainsäädäntö, joka vaikeuttaa yritysten uudelleenjärjestelyä ja hallin-non läpinäkymättömyys sekä viranomaisten ajoittain valikoiva lakien, säännösten ja sopimusten tulkinta.

Yleisarvio

Etelä-Korean talouskasvu laski kahteen prosenttiin vuonna 2012. Maailmantalouden epävarmuus ajoi alas vientivetoisen maan vientiä, eikä kotimaisesta kysynnästä ollut aukon paikkaajaksi. Maa sai huhti-kuussa 2012 uuden parlamentin ja vuoden 2013 alus-sa uuden presidentin, joka on luvannut hyvinvoinnin lisäksi lisätä talouskasvua ja työpaikkoja sekä vähen-tää konglomeraattien valtaa. Positiivisia signaaleja on näkyvissä, mutta pitkällä tähtäimellä Etelä-Korean on ratkaistava miten säilyttää talouskasvu väestön ikääntyessä nopeasti. Ratkaisua etsitään muun mu-assa naisten ja keski-iän ylittäneiden työllistymistä tukemalla ja panostamalla koulutukseen, erityisesti ammatilliseen koulutukseen.

Muutamassa vuosikymmenessä maailman 12. suu-rimmaksi taloudeksi ja kahdeksanneksi suurimmaksi kauppamahdiksi noussut Etelä Korea tarjoaa 50 mil-joonan asukkaan kotimarkkinoineen huomattavaa kaupallista potentiaalia suomalaisille yrityksille. Etelä-Korea on markkinoillepääsyn kannalta perinteisesti mielletty haastavaksi markkina-alueeksi ulkomaisten yritysten keskuudessa suhteellisen korkeiden tullien

ja erityisesti lukuisten tullien ulkopuolisten esteiden vuoksi. Vapaakauppasopimuksen poistaessa asteittain valtaosan tullimaksuista ja hallituksen pyrkiessä uu-distamaan liike- ja sijoitustoimintaa rasittavaa sään-telyä, on tilanne parantumassa olennaisesti. Sääntelyä suurempana haasteena talouden avoimuuden lisää-miselle säilynee kuitenkin edelleen muutoksen aikaan-saaminen siinä syvälle juurtuneessa paikallisessa ajat-telutavassa, jossa ulkomaisten yritysten markkinoille tulo nähdään vahingollisena.

Etelä-Koreassa on huomattavaa kiinnostusta Suomen osaamista kohtaan muiden muassa vihreän teknolo-gian, designin, terveydenhuollon ja koulutuksen aloil-la. Myös arktinen osaaminen kiinnostaa korealaisia Koillisväylän auetessa vähitellen yhä vilkkaammalle liikenteelle. Etelä-Koreassa vallitsee ainutlaatuisen myönteinen Suomi-kuva, joka perustuu korkeatasoi-seen osaamiseen ja koulutukseen, tasa-arvoon, puh-taaseen luontoon ja vähäiseen korruptioon. Oikein käytettynä maakuva voi tukea merkittävästi myös suomalaisyritysten liiketoimintaa.

99

Int ia

INTIA

* Juha Pyykkö

Intian talouden kasvuvauhti on edelleen hidastunut, joskin hallitus katsoo talouskasvun notkahduksen aallonpohjan olevan ohitettu. Suomen ja Intian väliset kaupallistaloudelliset suhteet kehittyvät laaja-alaisesti. Intia tarjoaa myös suomalaisyrityksille runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia. Liberalisaatioke-hityksestään huolimatta Intia on liiketoimintaympäristönä edelleen verrattain rajoittava ja haasteellinen. Intian talouden uudistuslinjan jatkumisen suhteen on nähtävissä epävarmuustekijöitä.


*Juha Pyykkö työskentelee lähetystöneuvoksena ja Team Finland –koordinaattorina Suomen New Delhin suurlähetystössä.

Talouskasvun odotetaan piristyvän

Intian talouden kasvuvauhti hidastui edelleen vuoden 2012 aikana. Maaliskuun 2013 lopussa päättyneen budjettivuoden kuluessa bruttokansantuote kasvoi viitisen prosenttia – hitaimmin vuosikymmeneen - kun vuotta aiemmin annettu budjettiesitys perustui 7,6 prosentin kasvuodotukselle. Talouden haasteet ovat pitkälti kotikutoisia ja liittyvät inflaation hillintään, valtiontalouden ja vaihtotaseen alijäämien pienentä-miseen, byrokratian purkamiseen sekä infrastruktuurin kehittämiseen. Hallituksen mukaan talouskasvun not-kahduksen aallonpohja on nyt taas kuitenkin ohitettu, ja 1.4.2013 alkaneen budjettivuoden aikana odotetaan päästävän 6,1-6,7 prosentin bruttokansantuotteen kasvuun. Kaikki kansainväliset arviot lähitulevaisuu-den talouskasvusta Intiassa eivät ole yhtä luottavaisia. Intian talouden pelastus on valtava kotimarkkina.

Vuoden 2012 aikana inflaatio osoitti hidastumisen merkkejä, ja Intian keskuspankki (Reserve Bank of India, RBI) laski ohjauskorkoaan ensimmäistä kertaa reiluun kahteen vuoteen huhtikuussa 2012 ja uudelleen vuo-den 2013 alkupuoliskolla. Tukkuhintaindeksillä mitattu inflaatio laski huhtikuussa 2013 alle viiteen prosenttiin ensimmäistä kertaa yli kolmeen vuoteen, ja jonkinas-teinen odotusarvo onkin, että RBI jatkaa koronlaskujen sarjaa. Erityisenä haasteena on kuitenkin elintarvikkei-den samoin kuin polttoaineiden hintakehityksen taltut-taminen. Liittovaltion budjetin menopuolen voimakas kasvu on tarkoitus rahoittaa veropohjaa laajentamalla ja tiettyjä veroja ja tuontitulleja korottamalla ja val-tiontukia karsimalla, jotta valtiontalouden alijäämää saadaan kavennettua. Vaihtotaseen vajeen pienentämi-seksi ulkomaisia investointeja samoin kuin ulkomailla toimivien intialaisyritysten voittojen kotiutusta kan-nustetaan. Hallituksen tavoitteena on kehittää uusia ja

innovatiivisia instrumentteja investointien mobilisoi-miseksi ja PPP-toiminnan (public private partnerships) kannustamiseksi infrastruktuurikehityksessä. Huonossa kunnossa olevan infrastruktuurin on arvioitu merkitse-vän Intian bruttokansantuotteessa jopa kahden pro-senttiyksikön menetystä.

Vuoden 2012 lopulla hyväksytty vuosien 2012-2017 viisivuotissuunnitelma tähtää nopeampaan, kestä-vämpään ja enemmän koko väestölle hyötyjä tuovaan kasvuun. Pääministeri Singh on korostanut infrastruk-tuurin kehittämistä suunnittelukauden keskeisenä haasteena samoin kuin makrotalouden tasapainoa – erityisesti investointitoiminnan kannustamista - sekä inklusiiviselle kasvulle oleellisten politiikkalinjausten toimeenpanoa. Tärkeinä politiikkalohkoina on mainittu muun muassa energia, ympäristö, vesi, koulutus ja ter-veys. Kaudella suunnitellaan tähdättävän keskimäärin kahdeksan prosentin bruttokansantuotteen kasvuun.

Ulkomaankaupan, erityisesti viennin, samoin kuin Inti-aan suuntautuvien ulkomaisten suorien investointien (Foreign Direct Investment, FDI) alamäki jatkui vuoden 2012 aikana. Vuoden 2013 puolella on viennin suh-teen ollut nähtävissä muutos myönteiseen suuntaan. Viennin tukitoimia jatketaan. Intian nousussa oleva rooli maailmankaupassa on edelleen rajallinen pal-velukauppaa lukuun ottamatta. Hallituksen päämää-ränä on kaksinkertaistaa viennin arvo vuoteen 2014 mennessä ja Intian osuus maailmankaupassa vuoteen 2020 mennessä, mitä vallitsevassa tilanteessa voidaan pitää haastavina tavoitteina. Tätä silmällä pitäen In-tia pyrkii monipuolistamaan vientimarkkinoitaan ja vientituotteitaan. Kotimarkkinoiden merkityksestä huolimatta Intia on yhä tiiviimmin integroitumassa maailmantalouteen, ja ulkomaankaupan osuus brut-tokansantuotteessa on kasvussa.

100

Int ia

Suomen ja Intian kahdenvälisissä taloussuhteis-sa suvantovaihe

Suomen ja Intian välinen kauppa on kasvanut voimak-kaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana mutta on edelleen potentiaaliinsa nähden vaatimatonta. Inti-an osuus kokonaisviennistämme ja -tuonnistamme on vajaan prosentin tietämissä. Viennin kasvu taittui vuonna 2012 ja oli lähes neljänneksen edellisvuotta pienempi. Tärkeimpiä vientituotteitamme ovat eri-laiset voimakoneet, teollisuuden tarvitsemat koneet, sähkölaitteet, tietokoneet, elektroniset ja optiset laitteet sekä metalli-, paperi- ja muoviteollisuustuot-teet. Suomesta viedään Intiaan myös erilaisia teknisiä palveluita, huolto- ja asennuspalveluita sekä konsul-tointipalveluita. Intian tuontimme arvo lähes puolittui vuonna 2012 edellisvuodesta. Intiasta tuodaan Suo-meen eniten öljyjalosteiden valmistamiseen liittyviä tuotteita, kemianteollisuuden tuotteita, vaatteita ja tekstiili- ja nahkatuotteita sekä muun muassa tieto-teknisiä palveluita. Tavarakauppavaihto kokonaisuu-dessaan Intian kanssa vuonna 2012 oli noin 830 mil-joonaa euroa ja Suomelle jälleen ylijäämäistä. Intia on Suomen palvelukaupan suhteen EU:n ulkopuolisten maiden kärkiryhmässä.

Intian ja Suomen väliset suorat sijoitukset ovat vie-lä verrattain matalalla tasolla. Suomen Pankin tilas-tojen mukaan suomalaissijoitusten virta Intiaan on viime vuosina ollut reilut 180 miljoonaa euroa vuo-dessa. Suomalaissijoitusten kokonaiskanta Intiassa on kumulatiivisesti noin 1,2 miljardia euroa. Intiaan on etabloitunut yli 120 suomalaista yritystä, minkä lisäk-si paikallisten yhteistyöjärjestelyjen kautta kauppaa intialaisyritysten kanssa harjoittaa arviolta satakunta suomalaisyritystä. Suomalaisyritysten määrä Intiassa on kasvanut nopeasti viime vuosikymmenen toiselta puoliskolta lähtien, ja ne ovat keskittyneet alun pitäen maantieteellisesti Bangaloren, Chennain ja Mumbain ympäristöön sekä Delhin alueelle. Ne työllistävät arvi-olta 30 000 työntekijää ja epäsuorasti huomattavasti enemmän. Suomessa toimii lähinnä yrityskauppojen myötä reilut parikymmentä intialaisyritystä. Intialais-sijoitukset Suomeen ovat lisääntymässä. Kun otetaan huomioon Intiassa toimivien suomalaisyritysten tuo-tannollinen toiminta ja niiden kolmansien maiden kanssa Intiasta käsin käymä kauppa, Intian kaupallis-taloudellinen merkitys Suomelle on kokonaisuudes-saan ulkomaankauppa- ja investointitilastoihin näh-den moninkertainen.



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


101

Int ia



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008



Sisäpoliittista valmistautumista vaaleihin ja In-tian vahvistuva kansainvälispoliittinen asema

Vuoden 2009 vaalien jälkeen Intiaa on hallinnut toista perättäistä viisivuotiskautta Intian kongressipuolueen johtama keskustavasemmistolainen UPA-koalitiohal-litus (United Progressive Alliance). Gandhit jatkavat edelleen vahvasti Intian politiikassa taustavaikut-tajina. Hallituskoalition asemaa ovat viime vuosina heikentäneet useammatkin laajat korruptioskandaa-lit, joista tosin hindunationalistisen BJP:n johtama oppositiokin on saanut osansa. Voimannäytöstään huolimatta oppositio on edelleen hajanainen. Molem-pia valtakunnallisia pääpuolueita vaivaa johtajuuden puute, ja ne ovat menettäneet mielipidemittauksissa

kannatustaan. Alueelliseen kannatuspohjaan nojaa-vien puolueiden esiinmarssi on muuttamassa Intian sisäpoliittista kenttää.

Hallituskoalitio teki syksyllä 2012 sarjan pitkään odo-tettuja mutta poliittisesti vaikeita päätöksiä muun muassa talouden jatkoliberalisoimiseksi. Tämän seu-rauksena koalition toiseksi suurin puolue (Trinamool Congress) päätti erota hallituksesta. Toinen UPA-halli-tuskoalitiokumppani, Tamil Nadun osavaltiosta tuleva DMK, erosi koalitiorintamasta maalikuussa 2013 vas-talauseena Intian Sri Lanka –politiikalle YK:n ihmisoi-keusneuvostossa. Muodollinen vähemmistöhallitus saa kuitenkin tukea hallituksen ulkopuolisilta puolu-eilta ja voi siten jatkaa toimintaansa. Enemmistön saa-

102

Int ia

minen lainsäädäntöhankkeiden taakse on kuitenkin aiempaa haasteellisempaa. Seuraavat liittovaltiotason parlamenttivaalit ovat säännnönmukaisesti vuoden 2014 alkupuoliskolla, ja kaikkia poliittisia ratkaisuja tarkastellaan asemien rakentamiseksi tuleviin vaalei-hin. Alueellisten poliittisten ryhmien voimistumisesta huolimatta on kuitenkin epätodennäköistä, että vaali-en jälkeinen hallitus voitaisiin muodostaa ilman jom-paakumpaa valtakunnallista pääpuoluetta.

Intian presidentti vaihtui heinäkuussa 2012. Presiden-tiksi nousi pitkän linjan poliitikko, Intian kongressipuo-luetta edustava Pranab Mukherjee. Hän toimi viimeksi valtiovarainministerinä ja on toiminut aiemmin myös ulkoministerinä. Presidentin rooli on suurimmaksi osaksi edustuksellinen. Mikäli parlamenttivaaleissa ei löydy selvää voittajaa, presidentin rooli korostuu halli-tusta muodostettaessa.

Intian talouden kehitys on merkinnyt myös maan kan-sainvälispoliittisen painoarvon nousua. Intia on mu-kana G20 –ryhmässä, on BRICS-maa, pyrkii YK:n tur-vallisuusneuvoston pysyväksi jäseneksi ja on aktiivinen jäsen erilaisissa alueellisissa ryhmittymissä. Intia on sopinut laajoista yhteistyöohjelmista, niin sanotuista strategisista kumppanuuksista, muiden merkittävien toimijoiden kanssa. EU:n ja Intian välinen strateginen kumppanuus kattaa poliittisen vuoropuhelun, kaupal-listaloudellisen yhteistyön ja kehitysyhteistyön sekä erityyppiset kansalaisyhteiskuntakontaktit.

Intian ja Yhdysvaltojen suhteet ovat vahvistumassa. Maiden strategisen kumppanuuden keskeisiä ele-menttejä ovat terrorismin vastainen taistelu, yhteiset

alueelliset turvallisuusedut ja siviiliydinenergia-alan yhteistyö. Venäjällä ja Intialla on jo Neuvostoliiton ajoista periytyvät läheiset suhteet, jotka tätä nykyä painottuvat lähinnä kauppaan ja teknologiayhteis-työhön. Kiinan ja Intian väliset kaupallistaloudelliset suhteet ovat voimakkaassa kehitysvaiheessa, ja maat tekevät yhteistyötä useilla monenvälisillä foorumeilla. Kolikon kääntöpuolena maat käyvät kilpailua vaiku-tusvallasta sekä Aasian alueella että maailmanlaajui-sesti. Afrikassa Intialla on perinteisesti hyvät ja lähei-set suhteet erityisesti Etelä-Afrikan, Kenian ja Tansani-an kanssa sekä siellä asuvien intialaisyhteisöjen vuoksi että sitoutumattomien maiden liikkeen puitteissa. Nyt Intia panostaa taloudellisen yhteistyön kehittämiseen tämän maanosan kanssa muun muassa raaka-aine- ja energiatarpeensa tyydyttämiseksi.

Intia on Etelä-Aasian suurvalta. Sen suhde Pakistaniin on aina ollut ongelmallinen, ja maat ovat sotineet neljä kertaa itsenäistymisensä jälkeen. Intian ja Pakis-tanin välillä on ollut vuodesta 2004 lähtien käynnissä rauhanprosessi, jonka tarkoituksena on ollut sopia auki olevat kysymykset ja lisätä maiden välistä luottamusta ja yhteistyötä. Prosessi on kokenut takaiskuja, mutta Intian hallitus pitää tärkeänä suhteiden normalisoin-tia, jolla olisi merkitystä koko Etelä-Aasian kehityksen kannalta. Maiden väliset kauppasuhteet ovat asteittain normalisoitumassa Pakistanin hallituksen käynnistettyä vuoden 2011 lopulla prosessin MFN-periaatteen (Most Favoured Nation) toimeenpanemiseksi kaupassaan Inti-an kanssa. Intian kanssakäyminen muiden Etelä-Aasian naapurimaiden kanssa on tiivistä sekä poliittisten suh-teiden että kaupan osalta. Lisäksi Intia tukee merkittä-villä panoksilla naapurimaidensa kehitystä.


Kahdenvälisiä ja alueellisia vapaakauppajärjestelyjä

Intia korostaa monenkeskisen, tasavertaisen ja sään-töihin pohjautuvan kauppajärjestelmän tärkeyttä ja Maailman kauppajärjestön (WTO) roolia järjestelmän ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Käynnissä olevissa WTO-neuvotteluissa Intian keskeiset intressit ovat liittyneet suuren maatalousväestönsä etujen turvaamiseen, palvelukaupan vapauttamiseen sekä tiettyjen teolli-suustuotteidensa markkinoillepääsyn parantamiseen. Kehitysmaana Intia korostaa kehitysmaiden erityistar-peiden huomioimista.

WTO-neuvottelujen hitaan etenemisen myötä Intia on viimeisen reilun puolen vuosikymmenen aikana pa-

nostanut enenevässä määrin kattavien kahdenvälisten ja alueellisten vapaakauppajärjestelyjen solmimiseen ensin muiden Aasian maiden mutta sittemmin myös muiden maanosien maiden kanssa. Useat näistä neu-votteluista ovat venyneet johtuen kotimaisen teolli-suuden vastustuksesta sekä neuvotteluosapuolten kesken vaikeasti ratkaistavissa olevista kysymyksistä liittyen esimerkiksi herkkien tuotteiden listoihin, alku-peräsääntöihin ja henkisen omaisuuden suojaan.

Tätä nykyä Intialla on solmittuina ja voimaan astuneina vapaakauppa- tai etuisuusjärjestelyjä Singaporen, Ete-lä-Korean, ASEAN:in (Association of South East Asian Nations), Japanin, Malesian, Sri Lankan, Nepalin, Bhu-tanin, Chilen, Mercosurin ja Afganistanin kanssa. Lisäksi Intia on mukana Etelä-Aasian vapaakauppa-alueessa

103

Int ia

(South Asian Free Trade Area, SAFTA) sekä APTA:ssa (Asia-Pacific Trade Agreement). Useiden näiden sopi-musten katteen laajentamisesta käydään parhaillaan neuvotteluja. Noin parinkymmenen Afrikan maan kans-sa Intialla on vuosikymmeniä sitten solmitut kauppaso-pimukset. Singaporen kanssa solmittu, elokuussa 2005 voimaanastunut sopimus oli ensimmäinen Intian sol-mima laaja-alainen talousyhteistyösopimus. ASEAN:n ja Intian väliset neuvottelut tammikuussa 2010 voi-maanastuneen tavarakauppaa koskevan sopimuksen täydentämiseksi palvelukauppaa ja investointeja kos-kevilla osioilla saatiin päätökseen loppuvuodesta 2012. Täydennetty sopimus allekirjoitettaneen kuluvan vuo-den toisen puoliskon aikana. Sama prosessi on käyn-nissä SAFTA:n piirissä. Kiina liittyi APTA:an huhtikuussa 2011, minkä myötä sopimuksesta tuli markkinapotenti-aalilla mitattuna maailman laajin alueellinen kauppa-sopimus jäsenvaltioiden yhteenlasketun väestön ollessa yli 2,5 miljardia ihmistä. Intialaistutkimuksen mukaan Intian saama hyöty viime vuosikymmenellä solmimis-taan vapaakauppasopimuksista on jäänyt sopimus-kumppaneiden saamaa hyötyä rajoittuneemmaksi.

Intia käy parhaillaan neuvotteluja vapaakauppa- tai etuisuusjärjestelyistä EU:n, EFTA:n, Australian, Thai-maan, Indonesian, Kanadan, SACU:n (Southern African Customs Union), Uuden-Seelannin, Persianlahden yh-teistyöneuvoston ja Mauritiuksen kanssa. Lisäksi neu-votteluja käydään BIMSTEC:n (Bay of Bengal Initiative for Multi-Sectoral Technical and Economic Coopera-tion) piirissä vuonna 2004 allekirjoitetun puitesopi-muksen pohjalta. Intia on myös mukana kymmenen ASEAN-jäsenmaan ja sen kuuden vapaakauppasopi-muskumppanin välisen alueellisen talouskumppanuu-den (Regional Comprehensive Economic Partnership, RCEP) kehittelyssä. Päätös RCEP-neuvottelujen aloit-tamisesta tehtiin loppuvuodesta 2012. Intian on myös raportoitu aloittaneen keskustelut vapaakauppasopi-muksesta Venäjän, Kazakstanin ja Valko-Venäjän muo-dostaman tulliliiton kanssa.

EU:n ja Intian väliset vapaakauppasopimusneuvottelut aloitettiin kesäkuussa 2007. EU:n tavoitteena on katta-va, osapuolten WTO-sitoumuksia pidemmälle menevä sopimus. Sopimusneuvottelut ovat venyneet, ja loppu-tulokseen pääseminen on osoittautunut haastavaksi. EU:n johtoasema Intian markkinoilla on viime vuosina kutistunut erityisesti Kiinan osuuden kasvaessa.

Intiassa ovat harkinnan alla vapaakauppajärjestelyt Kiinan, Yhdysvaltojen, Bangladeshin, Turkin, Venäjän ja Israelin kanssa sekä IBSA:n (Intia, Brasilia, Etelä-Afrikka) puitteissa. Intia on tähän mennessä torjunut

Kiinan ehdotukset vapaakauppasopimusneuvotteluis-ta viitaten maiden välisen kaupan epätasapainoon Kiinan hyväksi. Nyttemmin Intian taholta on ilmaistu jonkinasteista valmiutta harkita tällaista sopimusta. Amerikkalaiset ovat puolestaan torjuneet Intian eh-dotukset vapaakauppasopimusneuvotteluista. Bang-ladesh on toivonut erillisen vapaakauppasopimuksen solmimista Intian kanssa Intian-kauppansa suuren alijäämän kaventamiseksi. Intian etuisuusjärjestelyn Mercosurin kanssa ja tulevan vapaakauppajärjestelyn eteläisen Afrikan tulliunionin kanssa nähdään muo-dostavan perustan IBSA-vapaakauppasopimukselle (Intia, Brasilia, Etelä-Afrikka) tulevaisuudessa.

Kotimaisuusvaateet lisääntymässä

Kauppaa ja investointeja koskevaa sääntely-ympäris-töä Intiassa leimaavat keskenään osittain ristiriitaiset signaalit. Yhtäältä hallitus ajaa erilaisin vapaakaup-pajärjestelyin liiketoimintaympäristön vapauttamista ja pyrkii houkuttelemaan ulkomaisia investointeja rahoittamaan maan voimakasta kehitysvaihetta. Toi-saalta sisäpoliittinen kuohunta saa aikaan sen, että suunnitellut liberalisointitoimet juuttuvat usein mo-ninaisiin konsultaatioprosesseihin ja vesittyvät. Alu-eelliset erot liiketoimintaympäristössä ovat suuria, ja kokonaisuudessaan Intia on markkinana edelleen ver-rattain rajoittava. Tämänhetkinen kehitys onkin jos-sain määrin huolestuttavaa erilaisten kotimaisuusvaa-timusten lisääntyessä eri sektoreilla, minkä voidaan katsoa jo uhkaavan talouden uudistuslinjaa.

Sekä maatalous- että teollisuustuotteissa Intialla on käytössään huipputulleja, ja sen sitomat tullitasot ovat valtaosin vielä sovellettuja tulleja huomattavasti kor-keammat. Intian tullijärjestelmä on hyvin monimutkai-nen, ja sovellettuja tulleja saatetaan muuttaa tapaus-kohtaisesti valtiovarainministeriön ilmoitusmenettelyl-lä. 1.4.2013 alkaneen budjettivuoden budjettiesitykseen sisältyy edellisvuoden tavoin joitain tulli- ja veromuu-toksia, joilla pyritään tukemaan lisäarvoa tuottavan kotimaisen maatalous- ja teollisuustuotannon kehitty-mistä ja infrastruktuurirakentamista sekä suojaamaan kotimaista teollisuutta. Sähkö- ja hybridiautojen osien tullinalennusta jatketaan kahdella vuodella.

Ylellisyystuontihyödykkeiden kuten kalliiden autojen, moottoripyörien ja veneiden tuontitulleja nostetaan. Laivanrakennusteollisuuden tukemiseksi laivat vapau-tetaan valmisteverosta. Yli 28 euroa maksavien kän-nyköiden tullia nostetaan. Yli 1,4 miljardin euron ve-rotettavaa liiketuloa osoittavien koti- ja ulkomaisten yritysten lisäveromaksu kaksinkertaistetaan vuodeksi.

104

Int ia

Valmistusteollisuusyritysten investointeihin perustuvaa verovähennysoikeutta laajennetaan kahdeksi vuodeksi. Rojaltimaksujen ja teknisistä palveluista suorittujen maksujen verotusta ei-residenttien osalta kiristetään tämänhetkisestä 10 prosentista 25 prosenttiin siltä osin, kun näitä kysymyksiä ei säädellä kahdenvälisissä verosopimuksissa. Budjettiesitys ei tarjoa lisää selvyyttä esimerkiksi Intian linjaan siirtohinnoittelun suhteen.

Ulkomaisten suorien investointien kohtelua on vapau-tettu Intiassa merkittävämmin vuodesta 1991 lähti-en alkaen teollisuustuotannosta. Palveluelinkeinojen vapauttaminen ulkomaalaisomistukselle käynnistyi myöhemmin ja maataloustuotanto on edelleen valta-osin suljettu ulkomaalaisomistukselta. Vuonna 2000 Intia otti käyttöön negatiivilistalähestymistavan, jonka mukaisesti ne elinkeinoelämän sektorit, jotka eivät ole negatiivilistalla, voivat ottaa vastaan ulkomaisia suoria investointeja ilman viranomaisten etukäteishyväksyn-tää. FIPB (Foreign Investment Promotion Board) vastaa ulkomaisten investointien luvituksesta tapauksissa, jotka eivät ole automaattisesti hyväksyttyjä. Ulkomaa-laisomistuksen ylärajat eri sektoreilla (0 prosenttia; 26 prosenttia; 49 prosenttia; 74 prosenttia; tai 100 pro-senttia) on asetettu osakeyhtiölaissa määriteltyjen äänivaltasäädösten pohjalta. Intian kauppa- ja teolli-suusministeriö julkaisee pari kertaa vuodessa suorien ulkomaisten investointien kohtelua koskevan kokonais-valtaisen käsikirjan.

Tällä hetkellä 100 prosentin ulkomaalaisomistus on sallittu teollisuustuotannossa, kaivostoiminnassa, öljy- ja kaasuteollisuudessa sekä sähköntuotannossa, ja rajoituksia näillä aloilla on vain muutamilla ala-sektoreilla. Poikkeuksena yllä todettuun yleiseen libe-raaliin linjaan on puolustusteollisuus, jossa sallitaan korkeintaan 26 prosentin ulkomaalaisomistus ja jossa vaaditaan etukäteishyväksyntä ja lisenssi aseiden ja ammusten valmistukseen. Kauppa- ja teollisuusminis-teri Anand Sharma on ilmaissut kannattavansa puo-lustussektorin FDI-katon nostamista 49 prosenttiin kotimaisen puolustustarviketeollisuuden kehittämi-seksi. Palvelusektorilla sallitun ulkomaalaisomistuksen yläraja vaihtelee alasektorista toiseen, ja ulkomaalais-omistuksen rajoitusten taustalla on usein myös kan-salliseen turvallisuuteen liittyviä näkökohtia. Täysin kiellettyjä sektoreita ulkomaalaisomistukselta ovat muun muassa ainoastaan julkiselle sektorille varatut alat kuten ydinenergian tuotanto ja rautatieliikenne sekä arpajais- ja uhkapelitoiminta, tupakkatuotteiden valmistus ja kiinteistöliiketoiminta rakennuskehitys-hankkeita lukuun ottamatta.

Intian hallitus vahvisti syyskuussa 2012 toimeenpanta-vaksi vuoden 2011 marraskuussa tekemänsä päätöksen ulkomaisten suorien investointien sallimiseksi 51 pro-senttiin saakka markettityyppisessä vähittäiskaupassa. Samalla avattiin FDI-hanoja myös ilmailussa, kaapeli-tv-toiminnassa ja sähköpörsseissä. Intian vähittäis-kauppasektorin avaaminen on näistä kauaskantoisen ja eniten kansainvälistäkin huomiota saanut uudistus-toimi. Intian liittovaltioparlamentin ala- ja ylähuone hyväksyivät kyseisen toimeenpanopäätöksen joulukuun 2012 alussa. Ulkomaisten markettiketjujen on todettu olevan tässä vaiheessa vielä varovaisia investointi-suunnitelmissaan Intian suuntaan johtuen toimeen-panopäätöksen sisäpoliittisen käsittelyn poukkoilusta. Ehdotus ulkomaisten suorien investointien katon nos-tamiseksi vakuutus- ja eläkesektoreilla odottaa vielä parlamenttihyväksyntää. Hallitus pääministerin joh-dolla on todennut harkitsevansa uusien FDI-avausten toteuttamista - muun muassa FDI-katon nostamista lääketeollisuudessa 100 prosenttiin olemassa olevien yritysten osalta sekä televiestintäsektorilla 100 pro-senttiin tämänhetkiseltä 74 prosentin tasolta.

Pankkilain muutosesitys sai parlamentin molempien huoneiden hyväksynnän joulukuun 2012 loppupuolella. Lakimuutoksen myötä Intian keskuspankille annettiin lisävaltuuksia yksityispankkien toimintojen sääntelys-sä. Muutos mahdollistaa myös keskuspankille uusien pankkilisenssien myöntämisen. Osakkeenomistajien äänivaltaa lisättiin sekä yksityispankeissa että valtion pankeissa. Uudistuksen odotetaan tuovan Intian pank-kisektorille lisää pääomaa myös ulkomailta. Parlamen-tin alahuone hyväksyi joulukuussa 2012 myös vuodesta 2008 lähtien parlamenttikäsittelyssä olleen yhtiölain muutoksen, joka korostaa muun muassa hyvää hallin-tokulttuuria, läpinäkyvyyttä, investoijien oikeuksia sekä yritysten yhteiskunnallista vastuuta. Lakimuutos myös täsmentää naisten vähimmäisedustusta tietynkokois-ten yritysten päättävissä elimissä.

Hallitus vakuuttaa syksyllä 2012 alkaneen talouden uuden uudistuslinjan jatkuvan, mutta sen taustalla on kuitenkin nähtävissä Intian yhteiskunnassa ja talou-dessa leviävä talouden jatkoliberalisointia kyseenalais-tava ja ulkomaalaisia toimijoita syrjivä suuntaus. Tästä ovat ilmauksina kotimaista arvonlisäystä ja kotimaisia hankintoja korostavat eri alojen politiikkalinjaukset loppuvuonna 2011 hyväksytyn teollisuuspoliittisen linjauksen hengessä sekä useiden ulkomaisten yritys-ten kokemat vaikeudet verotuskysymyksissä.

Intian talouden eri sektoreilla on lukuisia kaupanes-teitä kuten määrällisiä rajoituksia, pakollista tuonti-

105

Int ia

lisensointia sekä monimutkaisia pakollisia testaus- ja sertifiointimenettelyjä. Intian soveltamat terveys- ja kasvinsuojelumääräykset eivät monelta osin perustu tieteeseen ja kansainvälisiin standardeihin, ja ne hait-taavat esimerkiksi kanan- ja sianlihan, vihannesten, hedelmien sekä puutavaroiden kauppaa. Intia on myös polkumyyntitoimien kasvava käyttäjä.

Suoraan ulkomaankauppaan ja investointeihin liittyvi-en rajoittavien säännösten lisäksi sääntely-ympäristön yleisiä haasteita Intiassa ovat säädösten keskinäinen ristiriitaisuus, osavaltio- ja alemman tason sääntelyn poikkeavuudet eri puolilla liittovaltiota sekä säädösten vaihteleva ja läpinäkymätön toimeenpano. Esimerkiksi liiketoiminnan käynnistämiseen ja kiinteän omaisuu-den rekisteröintiin liittyvät prosessit ovat ulkomaisille toimijoille yleensä varsin haastavia, ja julkisten han-kintojen lainsäädännöllinen perusta on puutteellinen. Julkisten hankintojen prosessia selkiyttävä lainsää-däntö on parlamenttikäsittelyssä.

Henkisen omaisuuden suojaa koskeva lainsäädäntö on Intiassa yleisesti ottaen kansainvälisten standardien mukaista, joskin moneen kertaan täydennettyyn pa-tenttilakiin liittyy epävarmuustekijöitä muun muassa pakollisen lisensoinnin osalta. Vuoden 2012 aikana Inti-assa tehtiin ensimmäiset päätökset tiettyjen lääkkeiden pakkolisensoinnin toimeenpanemiseksi. Erityisiä ongel-mia kohdataan tuoteväärennöksiin ja laittomaan val-mistukseen liittyen. Useita Intiassa toimivia ulkomaisia yrityksiä huolettavat myös tietoturvakysymykset; Inti-assa ei ole yleistä tietoturvakysymyksiä säätelevää lakia. Henkisen omaisuuden suojaa koskevan lainsäädännön toimeenpano on muun muassa tuomioistuinten vaja-vaisen erityisosaamisen vuoksi heikkoa, ja oikeustapa-usten käsittelyajat ovat tunnetusti erittäin pitkiä.

Intian osavaltiot, jotka kisaavat keskenään ulkomais-ten investointien houkuttelemiseksi, tarjoavat sekä ulkomaisille että kotimaisille yrityksille monenlaisia verotukseen ja muihin pakollisiin maksuihin liittyviä helpotuksia erityistalousalueillaan (Special Economic Zones, SEZs). Jo vuodesta 2010 saakka valmistelussa ollut verojärjestelmän virtaviivaistaminen (Direct Tax Code) odotuttaa vielä itseään samoin kuin olemassa olevat arvonlisä-, valmiste- ja ylellisyysverot yhdistä-vän valtakunnallisen myyntiveron (Goods and Services Tax, GST) toteutus. GST:n voimaantuloa on jouduttu lykkäämään jo useampaan kertaan. Toteutuessaan sitä on pidetty yhtenä Intian historian merkittävimmistä verotusuudistuksista. GST:n on ennustettu nostavan bruttokansantuotetta, synnyttävän tehokkuusetuja sekä edistävän vientiä ja tuontia merkittävästi.

Syksyllä 2012 toteutetun kaupanestekyselyn mukaan suomalaisia yrityksiä koskevat kaupanesteet Intian markkinoilla ovat yleisimmin korkeisiin tullitariffei-hin, veroihin ja verolainsäädäntöön sekä pääoman ja henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyviä. Muita kauppaa selkeästi haittaavia tekijöitä ovat aikaa vie-vät ja epäjohdonmukaiset tullausmenettelyt, puut-teellinen teollis- ja tekijänoikeuksien suoja, julkisiin hankintaprosesseihin liittyvät epäselvyydet sekä on-gelmat määrällisiin rajoituksiin, lisensointiin, yrityksen oikeudelliseen asemaan sekä kohdemaan yritysilmas-toon liittyen. Yritysilmaston haasteina koetaan muun muassa byrokratia, puutteellinen infrastruktuuri sekä korruptio. Aiemmin toteutettuihin kyselyihin verrat-tuna nyt korostuivat erityisesti veroihin, vapaaseen liikkuvuuteen sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan liittyvät ongelmat.

Yleisarvio

Talouskasvunsa hidastumisesta huolimatta Intian asema globaalitaloudessa on viime vuosina vahvistunut. Se on G-20 -ryhmän jäsen, on jo noussut maailman suurimpi-en talouksien kärkijoukkoon ja ohittanee Kiinan maail-man väkirikkaimpana maana vuoden 2025 tienoilla.

Kehittyvä, vaurastuva ja keskiluokkaistuva Intia tarjo-aa suomalaisyrityksille runsaasti liiketoimintamahdol-lisuuksia muun muassa infrastruktuurirakentamisessa, ympäristöteknologiassa, energiatuotannossa, infor-maatio- ja viestintäteknologiassa, metsäteollisuudes-sa, terveydenhuollossa, koulutuksessa sekä elintarvi-keturvallisuudessa ja -teknologiassa. Erityinen haaste

ja mahdollisuus on suurten väestömassojen käyttöön tarkoitettujen edullisten tuotteiden ja palveluiden ke-hittäminen Intian markkinoille, jotka ovat levitettävis-sä myös muille markkinoille. Liiketoimintaympäristönä Intia on monella tapaa haasteellinen, mutta sitä ei ole syytä mystifioida liikaa.

Intialle on tunnusomaista käynnistää kunnianhimoi-sia uudistushankkeita, joiden käytännön toimeenpano ontuu sisäpoliittisten jännitteiden, byrokratian, lah-jonnan ja liittovaltiorakenteen takia. On toivottavaa, että Intian talouden uudistuslinja jatkuu ja että se onnistuu voimakkaan kehityksensä hallinnoimisessa.

106

Kazakstan

KAZAKSTAN

* Henna Kosonen

Kazakstanin talous kasvaa edelleen nopeasti. Talouskasvu nojaa öljyyn ja mineraaleihin. Maassa laaditaan parhaillaan strategiaa vihreään talouteen siirtymiseksi. Pääkaupunki Astana äänestettiin viime vuonna Expo 2017 -maailmannäyttelyn isäntäkaupungiksi. Näyttelyn teemaksi on valittu ”tulevaisuuden ener-gia”. Cleantechin ja rakentamisen ohella erityisesti suomalaiselle koulutus- ja terveysalan osaamiselle on kysyntää Kazakstanissa.


*Ulkoasiainsihteeri Henna Kosonen työskentelee kakkosvirkamiehenä ja Team Finland –koordinaattorina Suomen Astanan suurlähetystössä.

Kazakstanin talous ja sen ripeä kasvu perustuvat öljyn ja mineraalien varaan. Öljy muodostaa Kazakstanin bruttokansantuotteesta neljänneksen, maan koko-naisviennistä yli 60 prosenttia ja budjettituloista noin 40 prosenttia. Kazakstanin tavoitteena on kuitenkin modernisoida ja monipuolistaa taloutensa pohjaa. Ka-zakstanin kuluvan vuoden budjetti on 23,5 miljardia euroa. Budjetin kasvuksi arvioidaan tulevina vuosina vuositasolla enimmillään 30 prosenttia. Budjettivaje on ollut viime vuosina 2–3 prosenttia.

Kazakstanin bruttokansantuote (vuonna 2012 noin 10 500 euroa/henkilö) on kasvanut viime vuosina noin seitsemän prosentin vauhtia, tosin aivan viime vuonna kasvu jäi viiteen prosenttiin. Syynä laskuun olivat öljynviennin väheneminen, metallien laskenut maailmanmarkkinahinta sekä maataloutta koetellut kuivuus. Kuluvan vuoden ennusteet bruttokansan-tuotteen kasvun osalta vaihtelevat viidestä 6,5:een prosenttiin. Vuonna 2014 bruttokansantuotteen kas-vuksi ennustetaan 7–8 prosenttia, ja tämän jälkeen sen ennakoidaan laskevan loivasti noin viiteen pro-senttiin vuonna 2017.

Kazakstanin ulkomaankaupasta noin puolet suun-tautuu Euroopan unionin markkinoille. EU-maat ovat myös suurin ulkomaisten investointien lähde. Venäjä on Kazakstanin tärkein energiakumppani, ja Kazaks-tanin maantieteellisen sijainnin sekä Neuvostoliiton aikana rakennetun infrastruktuurin vuoksi Venäjä on erityisen tärkeä myös kauttakulkuun liittyvissä kysy-myksissä. Kazakstanin ulkomaankaupasta kuitenkin vain noin 18 prosenttia suuntautuu IVY-maihin ja 12 prosenttia tulliliiton maihin Venäjälle ja Valko-Venä-jälle. EU:n ja Venäjän ohella Kazakstanin suurimpia kauppakumppaneita on Kiina.

Kazakstanin tavaraviennistä lähes 80 prosenttia on mineraalituotteita (öljy mukaan luettuna), 13 pro-senttia metalleja, neljä prosenttia kemikaaleja, kaksi prosenttia elintarvikkeita ja kolme prosenttia muita tuotteita. Tuonnista valtaosan muodostavat koneet ja laitteet (41 prosenttia). Lisäksi maahan tuodaan mineraalituotteita (14 prosenttia), kemikaaleja (13 prosenttia) ja metalleja (10 prosenttia). Muut tuotteet muodostavat reilut 20 prosenttia tuonnista.

Yhtenä viime vuosien merkittävimmistä öljylöydöistä pidetyn Kashaganin odotetaan kasvattavan Kazaksta-nin taloutta huomattavasti. Öljylöytö on suurin sitten Alaskan Prudhoe Bayn öljykentän löytymisen vuonna 1968. Kashaganin öljykentän toiminnan käynnistymi-nen on viivästynyt, nyt ensimmäinen öljy on tarkoitus pumpata syksyllä 2013. Kashaganin käynnistymisen ja Tengiz-öljykentän suunnitellun tuotannon kasvatta-misen seurauksena Kazakstanin öljyntuotannon arvioi-daan nousevan 120 miljoonaan tonniin vuodessa (tällä hetkellä 82 miljoonaa tonnia). Näin Kazakstan nousisi maailman 10 suurimman öljynviejämaan joukkoon.

Suomen ja Kazakstanin välinen kauppa

Suomen ja Kazakstanin välinen kauppa kasvoi vuosi-na 2000–2008 voimakkaasti, lähes kaikkina vuosina kaksinumeroisin prosenttiluvuin. Huippuvuonna 2008 kauppaa käytiin 860 miljoonan euron arvosta. Tämän jälkeen finanssikriisi aiheutti kuitenkin notkahduksen kauppalukuihin. Kazakstanin vienti Suomeen on jo kasvanut selvästi, mutta Suomen vienti on polkenut paikoillaan parin vuoden ajan ollen noin 170 miljoo-naa euroa. Tuonti Kazakstanista Suomeen oli viime vuonna noin 330 miljoonaa euroa. Pääasiassa tuotiin öljyä (89 prosenttia) sekä kaasua (kuusi prosenttia).

107

Kazakstan

Suorien sijoitusten kanta Suomesta Kazakstaniin oli 8,5 miljoonaa euroa vuoden 2012 lopussa. Sijoitusvir-ta Kazakstaniin viime vuoden aikana oli -6,7 miljoonaa euroa. Kazakstanista Suomeen tehdyistä suorista sijoi-tuksista ei ole saatavilla tietoa. Kazakstanista Suomeen tehdyt nettoinvestoinnit kaikkinensa olivat noin 347 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (noin 269 miljoonaa eu-roa) viime vuonna. Suorat sijoitukset maiden välillä ovat kaikkinensa määrältään pieniä.

Kun presidentti Koivisto vieraili Kazakstanissa pian maan itsenäistymisen jälkeen, vuonna 1992, Koivisto ja Kazakstanin presidentti Nazarbajev määrittelivät kaupallisen yhteistyön kohteiksi muun muassa kai-vosteollisuuden ja telekommunikaation. Nämä alat ovat säilyttäneetkin merkittävän aseman Suomen Kazakstaniin suuntautuvassa viennissä. Kcell-nimellä Kazakstanissa toimiva Telia Sonera on esimerkiksi Ka-zakstanin suurin teleoperaattori.

Presidentti Niinistön valtiovierailulla Kazakstaniin huhtikuussa 2013 teemana olivat vihreä talous ja modernisaatio. ”Vihreä talous” käsittää Kazakstanissa laajasti energiatehokkaan, ympäristöystävällisen ja

uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävät ratkaisut. Ka-zakstan on vihreän talouden osalta tienristeyksessä, sillä maan tuotantokoneisto on pääosin neuvostoai-kaista ja tiet, rautatiet, putkilinjastot sekä ICT-infra-struktuuri kaipaavat modernisointia. Lisäksi hiiltä käy-tetään edelleen maan pääasiallisena energialähteenä lämmityksessä. Avainalat energian säästämisessä ovat muun muassa teollisuus, asuminen ja kunnallistekniik-ka. Suomi nähdään Kazakstanissa maailman johtavana osaajana cleantech-alalla, ja Suomesta halutaan ottaa oppia vihreän talouden ja laajemminkin modernisaati-on alalla. Tämä tarjoaa suomalaisyrityksille mahdolli-suuksia erilaisten cleantech-ratkaisujen tarjoajana esi-merkiksi lämmönsiirrossa tai jätevesipuhdistamoiden rakentamisessa. Presidentti Niinistön vierailun yhte-ydessä julkistettiinkin maiden välinen julistus yhteis-työstä vihreän talouden ja modernisaation alalla sekä työ- ja elinkeinoministeriön ja Kazakstanin ympäristö-ministeriön välinen toimintasuunnitelma yhteistyöstä cleantechin ja vihreän talouden kehittämiseksi.

Kolme vuotta sitten presidentti Nazarbajev nimesi Suomen innovaatio-, koulutus- ja tiedejärjestelmän osalta yhdeksi Kazakstanin mallimaaksi, mikä herätti



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


108

Kazakstan

Kazakstan on muodollisesti demokratia, mutta käy-tännössä presidentin valta on suuri eikä poliittista op-positiota ole. Länsi-Kazakstanin öljyntuotantoalueella sijaitsevassa Zhanaozenin kaupungissa öljytyöläisten lakko johti väkivaltaisuuksiin joulukuussa 2011. Tapah-tumia seuranneissa oikeudenkäynneissä on langetettu tuomioita näiden levottomuuksien vuoksi. Maassa sul-jettiin viime vuoden lopulla noin 40 oppositiomediaa. Freedom Housen mukaan median vapaus oli Kazaks-tanissa sijalla 84 yhteensä 197 maan ja alueen vertai-lussa vuonna 2012. Kazakstanin sijoitus laski kolmella edellisvuoteen nähden. Kazakstanissa on suhteellisen vapaa pääsy internetiin.

Zhanozenin väkivallan seurauksena alueellisiin kehi-tyseroihin puuttuminen on nostettu yhdeksi sisäpo-liittiseksi prioriteetiksi. Pääkaupungin Astanan ja en-tisen pääkaupungin Almatyn ulkopuolella, esimerkiksi öljyntuotantoalueilla, on kytenyt tyytymättömyys sik-si, että kaiken vaurauden on koettu kanavoituvan öljyä tuottavilta alueilta kahteen suurimpaan kaupunkiin. Kuluvan vuoden alussa maahan perustettiin uusi alue-kehitysministeriö. Lisäksi valtaa on tarkoitus hajauttaa joiltakin osin. Esimerkiksi tiettyjen kaupunkien, maa-

seutualueiden ja kylien johtajien (kaikista käytetään nimitystä Akim) valinta on tarkoitus toteuttaa jatkos-sa suljetulla vaalilla alueneuvostostoissa. Tämä koskee hieman yli 90 prosenttia johtajista. Akim-kandidaatiksi voi ryhtyä suhteellisin väljin kriteerein, mutta kandi-daatit nimittää virassa oleva Akim. Tärkeimpien kau-punkien johtajat nimittää edelleen presidentti.

Kazakstanin sijoitus YK:n Human development -in-deksin mukaan oli 69. yhteensä 187 maan tai alueen joukossa vuonna 2012. Vertailussa otetaan huomioon eliniän pituuteen ja ihmisten terveyteen liittyvät sei-kat, tiedonsaantioikeus sekä riittävä elintaso.

Presidentin ”Kazakstan 2050” -strategian tavoitteena on kehittää edelleen maan infrastruktuuria, monipuo-listaa talouden rakennetta sekä uudistaa koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmää. Lisäksi strategian mu-kaan on panostettava yrittäjyyteen ja vähennettävä byrokratiaa: julkisen sektorin tulisi toimia tehok-kaammin yritysmaailman malliin. Tavoitteena on, että vuonna 2050 Kazakstan olisi maailman 30 kehitty-neimmän valtion joukossa.

suurta mielenkiintoa suomalaista kouluja laajem-minkin opetusjärjestelmää kohtaan. Suomalaiset kou-lutusalan yritykset ovatkin vierailleet Kazakstanissa aiempaa useammin. Presidentti Niinistön vierailun yhteydessä allekirjoitettiin opetus- ja kulttuuriminis-teriön sekä Kazakstanin opetus- ja tiedeministeriön välinen toimintasuunnitelma yhteistyöstä koulutuk-sen ja tieteen alalla. Vierailun aikana allekirjoitettiin yhteistyösopimuksia myös oppimisympäristöjen ke-hittämisessä, opetusteknologian käytön kouluttami-sessa sekä yliopistojen välillä perusopiskelijoiden opis-kelijavaihdon käynnistämiseksi ja tohtoriopiskelijoiden kouluttamiseksi vesi- ja metsätieteiden alalla. Kazaks-tanissa ollaan lisäksi kiinnostuneita suomalaisen kou-lujärjestelmän opetusohjelmasta sekä ammatillisesta koulutuksesta. Kazakstanin presidentin joulukuussa 2012 julkistaman pitkän tähtäimen ”Kazakstan 2050”

-strategian mukaan maassa on kehitettävä opetusme-todeja, verkko-opetuspalveluja sekä luotava alueellisia koulukeskuksia. Lisäksi keski- ja korkea-asteen opetus-ohjelmaa on uudistettava.

Presidentin strategiassa painotetaan myös tervey-denhuollon merkitystä. Prioriteeteiksi nostetaan ter-veydenhuoltopalveluiden, diagnostiikan ja hoidon tarjoamisen ohella esimerkiksi ehkäisevän tervey-denhuoltojärjestelmän sekä elektronisten ja etäter-veyspalveluiden kehittäminen. Lisäksi mainitaan ter-veysalan koulutuksen parantaminen sekä yksityisen terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen. Suomalai-nen terveysalan osaaminen – kattaen niin laitteistot, standardit, tietotaidon kuin koulutuksenkin – herättää suurta kiinnostusta Kazakstanissa.



Kansainvälisen yhteistyön kehitys

Venäjä, Kazakstan ja Valko-Venäjä muodostavat yhtei-sen tulliliiton, nykyiseltä nimeltään Yhteisen talous-alueen. Kuluvan vuoden alussa aloitti toimintansa Eu-

raasian talouskomissio, joka korvaa tulliliiton komissi-on. Yhteisen talousalueen tavoitteena on tavaroiden, palvelujen, työvoiman ja pääoman vapaa liikkuvuus. Käytännössä tällä hetkellä toimii tavaroiden vapaa liikkuvuus. Venäjä haluaisi sopia etuajassa Euraasian

109

Kazakstan

talousliiton muodostamisesta, joka on integraation lopputavoite ja jonka tulisi käynnistyä viimeistään vuonna 2015. Kazakstan korostaa hankkeen olevan vain taloudellinen, ei poliittinen hanke, eikä sillä ole kiirettä integraation syventämisessä.

Tulliliiton myötä Kazakstanin painotettu keskitullita-riffi tuplaantui ja tariffien hajonta kasvoi. Kazakstanin teollinen tuotanto ei ole tarpeeksi kilpailukykyistä, ja tulliliiton taloudellinen hyöty Kazakstanille on toistai-seksi ollut kyseenalainen. Viime vuoden aikana tulli-liitto onkin herättänyt myös kriittisiä äänenpainoja. Toukokuun alussa 2013 presidentti Nazarbajev määrä-si maan ensimmäisen varapääministerin, integraatios-ta vastaavan Kelimbetovin selvittämään Kazakstanin etujen turvaamista Euraasian integraatiossa.

Kazakstanin Maailman kauppajärjestö (WTO) -neu-vottelut ovat loppusuoralla ja maan WTO-jäsenyyden toteutumista kuluvan vuoden aikana pidetään mah-dollisena. Tulliliitto asettaa kuitenkin omat haasteen-sa Kazakstanin WTO-neuvotteluille: kahdenvälisten (WTO–Kazakstan) ja monenkeskisten (WTO-työryhmä) neuvottelujen lisäksi myös Euraasian talouskomissio on osallisena neuvotteluissa niissä kysymyksissä, jotka liittyvät tulliliiton toimivaltaan. Lisäksi WTO:n tarkoi-tuksena on pyrkiä ehkäisemään Kazakstanin kohdalla niitä ongelmia, joita on esiintynyt esimerkiksi Venäjän WTO-sääntelyn toimeenpanossa.

Parhaillaan käynnissä on myös Kazakstanin ja EU:n välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (Part-nership and Cooperation Agreement) uudistaminen. Voimassa oleva sopimus on vuodelta 1999.

Kazakstan liiketoimintaympäristönä

Kazakstan on kehittynyt business-ympäristönä pa-rempaan suuntaan viime vuosina. Se on suhteellisen vakaa, keskusjohtoinen maa, jossa uudistuksia voidaan toteuttaa varsin ripeässä aikataulussa. Vakaus perus-tuu pitkälti siihen, että sama vahva presidentti on hal-linnut maata sen itsenäistymisestä lähtien.

Kazakstan on parantanut sijoitustaan Maailmanpan-kin Doing Business -vertailussa sijalta 58 sijalle 47 yhteensä 183 maan joukossa (vertailut vuonna 2012 ja 2011). Tilanne oli kehittynyt erityisesti investoin-tien turvaamisen ja verojen maksamisen osalta. Sen sijaan yrityksen perustamisen osalta tilanne oli edel-lisvuoden vertailua jonkin verran huonompi. Yrityksen perustaminen vaatii kuusi erilaista toimenpidettä ja kestää noin 19 päivää.

Kansainvälisen kilpailukyvyn osalta Kazakstan arvi-oitiin sijalle 51, kun sijoitus edellisenä vuonna oli 72 (The Global Competitiveness Report 2012–2013). Val-tioiden hyvinvointia ja vaurautta mittaavan Legatum-instituutin Prosperity-indeksin mukaan Kazakstanin sijoitus oli 46. yhteensä 144 valtion joukossa. Kazaks-tan sijoittui taloutensa osalta sijalle 54 ja yrittäjyys-mahdollisuuksien osalta sijalle 59.

Kazakstanissa on useita erityistalousalueita sekä tie-depuistoja. Esimerkiksi pääkaupungissa Astanassa on rakentamiseen ja teollisuuteen keskittynyt erityista-lousalue, liike-elämän keskuksessa Almatyssa IT-alan teknologiapuisto. Lisäksi maasta löytyy petrokemian, kemian, metallurgian, tekstiiliteollisuuden, logistiikan, turismin sekä kaupan ja logistiikan erityistalousalueet. Erityistalousalueilla yhtiövero, maavero ja varallisuus-vero ovat nolla prosenttia. Lisäksi etuina voivat olla esimerkiksi kevennetty prosessi ulkomaisen työvoiman palkkaamisessa sekä ilmaiset maa-alueet. Kazakstan on parhaillaan uusimassa sääntelyään erityistalous-alueiden osalta.

Merkityksellinen toimija maassa on valtionsijoitus-yhtiö Samruk-Kazyna, joka omistaa joko osittain tai kokonaan useita (vajaat 600) Kazakstanin keskeisiä yrityksiä, kuten valtion öljy- ja kaasuyhtiö KazMu-naiGasin, uraaniyhtiö Kazatompromin, Kazakhstan Temir Zholy -rautatieyhtiön, Air Astana -lentoyhtiön, KEGOS-sähköyhtiön sekä kansallisen innovaatiora-haston. Samruk-Kazynan varallisuus muodostaa yli 50 prosenttia Kazakstanin bruttokansantuotteesta. Sen keskeiset toimialat ovat öljy- ja kaasutuotanto, säh-kötuotanto, metallurgia, petrokemian- ja kemianteol-lisuus sekä infrastruktuuri. Samruk-Kazyna on myös merkittävä investoija. Se tekee yritysten kanssa pitkän ajan (5–10 vuoden) toimitussopimuksia esimerkiksi koneista, pääomittaa hankkeita tai avustaa esimer-kiksi maa-alueen hankinnassa tai kunnallistekniikassa. Samruk-Kazyna voi myös tarjota luottoa ja takuita sekä insinööripalveluja.

Haasteita Kazakstanissa aiheuttavat muun muassa laajalle levinnyt korruptio, tekniset kaupanesteet (ku-ten väliaikaiset vientikiellot ja -rajoitukset), hankala byrokratia ja käytännöt (esimerkiksi työlupiin liittyen). Vuodenvaihteessa ulkomaiset yritykset raportoivatkin lisääntyneistä ongelmista muun muassa viisumien ja työlupien saannissa ja uusimisessa. Transparency In-ternationalin korruptiovertailussa Kazakstan oli viime vuonna sijalla 133 (vertailussa oli mukana yhteensä 176 maata). Maan oikeusjärjestelmä ei ole riittävän lä-pinäkyvä ja muuttunutta lainsäädäntöä saatetaan so-

110

Kazakstan

veltaa takautuvasti. Tuomioistuinten päätökset voivat poiketa myös voimassa olevasta lainsäädännöstä ja kansainvälisistä sopimuksista, mitä perustellaan tuo-mioistuinten itsenäisyydellä. Yritystoiminnan kannalta tärkeiden teollisoikeuksien sääntely ei ole Kazakstanis-sa kovin kehittynyttä. Tavaramerkkeihin ja yritysnimiin liittyvä sääntely on kehittyneintä tällä alalla. Alaa kos-keva lainsäädäntö on epäselvää, mikä johtaa erilaisiin tulkintoihin, eikä tuomioistuimissa ole tällä hetkellä tarpeeksi alaa hallitsevia tuomareita.

Kazakstan on maailman suurin sisämaavaltio ja pitkät välimatkat asettavat omat haasteensa. Lisäksi työvoi-man koulutustaso on alhainen ja tuottavuus on heik-koa, erityisesti maataloudessa ja tuotannossa. Myös modernista teknologiasta on puutetta. Kazakstan kuitenkin panostaa nuoremman sukupolven koulu-tukseen, kieliopintoja on lisätty (englannin kielen ase-maa vahvistetaan kazakin ja venäjän kielen rinnalla) ja Kazakstan lähettää opiskelijoita ulkomaille vaihtoon aktiivisesti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa opiskelee enem-män kazakstanilaisia kuin kiinalaisia vaihto-opiskeli-joita näiden kotimaan väestömäärään suhteutettuna.

Hallituksen suunnitelman mukaan liiketoimintaym-päristöä tullaan edelleen kehittämään, pyritään lisää-mään markkinakilpailua, pk-yrityssektoria modernisoi-daan ja yksityistä sektoria kehitetään lisäämällä vien-tiin suuntautuvaa tuotantoa. Kazakstanissa valtiolla on kuitenkin edelleen suuri omistusosuus yrityksissä. Esimerkiksi European Bank for Reconstruction and De-velopment nosti esiin maaliskuussa 2013 julkaistussa raportissaan, että valtion omistusosuus on kasvanut Kazakstanissa useilla sektoreilla vuonna 2012.

Vihreä talous ja Expo 2017 -maailmannäyttely

Kazakstanissa laaditaan parhaillaan strategiaa vihre-ään talouteen siirtymiseksi. Kazakstanin on tulevai-suudessa kiinnitettävä huomiota energian riittävyy-teen, päästöjen vähentämiseen, jätteidenkäsittelyyn sekä erityisesti veden riittävyyteen.

Viime vuonna pääkaupunki Astana äänestettiin Expo 2017 -maailmannäyttelyn isäntäkaupungiksi. Näytte-lyn teemaksi on valittu ”tulevaisuuden energia”. Myös maailmannäyttelyprojekti tulee tarjoamaan mah-dollisuuksia suomalaisyrityksille vahvuusaloillamme: cleantechissä ja korkealaatuisessa rakentamisessa. Näyttelyalueella on tarkoitus käyttää uusiutuvia ener-gianlähteitä ja se suunnitellaan rakennettavan täysin

energia-omavaraiseksi. Jokaiseen alueen rakennuk-seen on tarkoitus asentaa aurinkopaneelit ja alueelle tulee myös oma tuulivoimala, siellä liikutaan sähkö-autoilla ja syödään orgaanista ruokaa. Expo-konseptia valmistelevaa Kazakstanin ympäristöministeriötä kiin-nostavat energiatehokkaat, vaihtoehtoiset energiat: aurinko-, tuuli-, bioenergia- ja maalämpöratkaisut. Näyttelyalueelle tullaan rakentamaan myös normaa-lit kaupunginosapalvelut, kuten koulut, lastentarhat, hotellit ja ostoskeskukset. Lisäksi Astanan lentokent-tä ja rautatieasema on tarkoitus uudistaa ja Astanan keskustasta rakennetaan kevytraitiotie lentokentälle. Kaupunkiin tarvitaan myös toimiva julkinen liikenne. Suunnitelmien mukaan myös Kazakstanin matkapu-helinverkkoa tulee kehittää maailmannäyttelyä sil-mällä pitäen.

Kazakstanin markkinoilla löytyy mahdollisuuksia mo-nilta aloilta: cleantech, energiatehokkuus sekä mo-dernisaatio ovat tällä hetkellä erityisen kiinnostuksen kohteena. Kazakstanin näkökulmasta suomalainen teknologia on modernia sekä energiatehokasta ja ympäristöystävällistä. Kazakstan on myös erittäin kiinnostunut innovaatioista sekä Suomen koulutus- ja tutkimusmallista, joka on innovaatioiden kannalta edullinen. Lisäksi niin perus- kuin ammatillinen kou-lutus sekä terveydenhuolto ovat selkeästi nousussa olevia aloja. Perinteiset kaivosteollisuus, koneet ja lait-teet, rakentaminen ja telekommunikaatio eivät nekään ole menettäneet merkitystään. Aivan uusimpia yhteis-työaloja on turismi: viime vuodenvaihteessa Finnair lennätti Astanasta turisteja Kittilään Leville suorilla charter-lennoilla. Matkapaketeille oli suuri kysyntä ja palautteen perusteella matkoihin oltiin tyytyväisiä. Kazakstanissakin keskiluokka kasvaa ja vaurauden li-sääntyessä kasvaa tarve matkailun ohella myös muille palveluille. Koska Kazakstanin terveydenhuolto on vie-lä kehittymässä, myös terveysturismille uskoisi olevan markkinoita samaan tapaan kuin Venäjällä.

Kazakstanin markkinat vaativat yritykseltä läsnäoloa muodossa tai toisessa: toimistoa maassa, jälleenmyy-jää tai paikallista yhteyshenkilöä. Henkilökohtaiset tapaamiset ja suhteet ylipäänsäkin ovat maassa tär-keitä, kauppaa ei voi hoitaa etänä sähköpostin pääs-tä. Valtion tarjoamilla arvovaltapalveluilla on myös oma merkityksensä ja suurlähetystö voi toimia oven avaajana uudelle toimijalle. Paikan päällä kannattaa varautua siihen, että tapaamiset vahvistetaan suoma-laisnäkökulmasta hyvin myöhäisessä vaiheessa ja että asia pitää esittää venäjän tai kazakin kielellä.

111

Kazakstan

Yleisarvio

Kazakstan on nousemassa 10 suurimman öljynviejä-maan joukkoon, ja se tavoittelee paikkaa maailman 30 kehittyneimmän maan joukossa vuoteen 2030 mennessä. Maan kehitys onkin ollut erittäin nopeaa, joskin vauraus jakaantuu alueellisesti ja muutoinkin epätasaisesti. Keskiansio Kazakstanissa oli viime vuon-na noin 500 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi pääkau-pungissa Astanassa tavaroiden ja asuntojen vuokrien hintataso on lähellä Suomen tasoa. Palvelut ovat luonnollisesti edullisempia. Kazakstanin epävarmuus liittyy siihen, kuinka hyvin alueellisia kehityseroja on-nistutaan kuromaan umpeen.

Kazakstan laatii parhaillaan kunnianhimoista suunni-telmaa vihreään talouteen siirtymiseksi. Tarkoituksena ei ole luopua öljystä, kaasusta ja hiilestä, vaan muut-taa näiden energiamuotojen hyödyntämistä energia-tehokkaammiksi ja ympäristöystävällisemmiksi mo-dernimman teknologian avulla. Lisääntyvää energian-tarvetta katetaan uusiutuvalla energialla: aurinko-,

tuuli- ja vesivoimalla. ”Tulevaisuuden energia” valittiin myös Astanassa vuonna 2017 pidettävän maailman-näyttelyn teemaksi. Myös päästöjen vähentäminen ja erityisesti puhtaan veden riittävyys ovat ajankohtaisia teemoja Kazakstanissa.

Kazakstanin liiketoimintaympäristö on haasteellinen, mutta ei mahdoton. Viralliset kontaktit ovat tärkeitä, asioita hoidetaan perinteisellä kirjeenvaihdolla, henki-lökohtaisiin suhteisiin kannattaa panostaa. Aloittele-van yrityksen on hyvä hankkia paikallista asiantunte-musta yritystoiminnan kannalta relevantista lainsää-dännöstä.

Maataan kehittäessään kazakstanilaiset haluavat ot-taa oppia parhailta. Koska Suomi sijoittuu monissa vertailuissa maailman kärkeen, ovat myös kazaksta-nilaiset kiinnostuneita osaamisestamme. Suomella on Kazakstanissa hyvä maine, jonka pohjalta on hyvä ponnistaa.

112

Vietnam

VIETNAM

* Terhi Bunders

Vietnamin talouden kasvu jäi vuonna 2012 viiteen prosenttiin, mutta monet muut taloudelliset indikaat-torit parantuivat. Pankkisektorin ja valtionyritysten uudistustarpeet sekä makrotaloudellisen vakauden ylläpitäminen vaativat Vietnamin huomion myös kuluvana vuonna. Vietnamin markkinat ovat haastavat, mutta keskiluokan syntyminen ja maan tämänhetkinen kehitystaso luovat valtavasti potentiaalia. Suo-malaisilla toimijoilla on Vietnamissa hyvä maine, ja mahdollisuuksia on esimerkiksi kaupungistumiseen, infrastruktuuriin ja ympäristöön liittyvillä markkinoilla.


*Terhi Bunders työskentelee ulkoasiainsihteerinä ja Team Finland –koordinaattorina Suomen Hanoin suurlähetystössä.

Vuosi 2012 oli vaikea Vietnamin taloudelle. Kasvu jäi viiteen prosenttiin, mikä voisi olla muualla hyvä luku, mutta Vietnamissa se ei ole riittävä muun muassa demografisesta paineesta johtuen. Monet muut ta-loudelliset indikaattorit kuitenkin parantuivat: vaihto-tase oli ylijäämäinen ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen ja inflaatio oli alle seitsemän prosenttia. In-flaation lasku lähes 19 prosentista yksinumeroiseksi oli saavutus, mutta toisaalta pk-yritykset kärsivät läpi vuoden: lainojen korot heilahtelivat koronlaskuista huolimatta yli kymmenessä prosentissa ja pk-yritysten oli vaikea saada lainaa.

Vuonna 2013 erityisen tärkeää on uudistaa tehotto-mia valtionyrityksiä ja pankkisektoria, sekä ratkaista huonojen lainojen (non-performing loans) tilanne, jossa kyseisiä lainoja ei pystytä maksamaan. Näitä uu-distustarpeita ei voi enää jättää huomiotta, eikä myös-kään irrottaa toisistaan. Vuodelle 2013 talouskasvun arviot ovat 5,5 prosentissa. Vietnamin kansalliskoko-uksen vuoden 2013 hyväksymän sosioekonomisen suunnitelman mukaan prioriteettina ovat edelleen makrotaloudellinen vakaus, inflaation hallinta sekä taloudelliset uudistukset.

Tervetullut vaihtotaseen ylijäämä

Vientisektorin kukoistus sekä kasvavat rahalähetykset ulkomailta johtivat 3,7 miljardin dollarin vaihtotaseen ylijäämään ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen, ja ulkomainen valuuttavaranto melkein kaksinkertais-tui. Ulkomaankauppa oli ensimmäistä kertaa 20 vuo-teen ylijäämäistä 284 miljoonalla eurolla. Mainitta-koon, että merkittävä osa tästä liittyy ulkomaalaisten yritysten, esimerkiksi Samsungin, tuotannonsiirtoon Vietnamiin. Toinen osa liittyy julkisen sektorin tuonnin

vähenemiseen. Vientisektorin on mahdollista kukois-taa myös vuonna 2013.

Vietnamin vienti onkin kasvanut huimaa vauhtia vii-me vuosina. Vuonna 2012 viennin arvo oli Vietnamin tullin mukaan noin 115 miljardia dollaria, kasvua 18 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Vuonna 2012 Euroopan Unionista tuli Vietnamin suurin vientimark-kina, ohi Yhdysvaltojen, 20,3 miljardilla dollarilla. Viet-nam vie lähinnä tekstiilejä, jalkineita, elektroniikkaa ja tietokoneita, öljyä, mereneläviä, puuesineitä, käsitöitä, riisiä, hiiltä sekä muita maatalouden tuotteita.

Samanaikaisesti myös Vietnamin tuonti on kasvanut. Vuonna 2012 tuonnin arvo oli Vietnamin tullin mu-kaan noin 114 miljardia dollaria, kasvua seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Ulkomaiset investoinnit kuitenkin laskivat merkittävästi, noin 15 prosenttia, 13 miljardiin dollariin, ja niistä peräti 49 prosenttia tuli yksinomaan Japanista. EU-maat olivat Vietnamin neljänneksi suurin investoija. Muita merkittäviä inves-toijia ovat Etelä-Korea sekä ASEAN-maat. Vaikuttaa siltä, että Japanin osuus investoijana tulee edelleen nousemaan voimakkaasti, sillä Japani on suuntaamas-sa ulkomaisia investointejaan Kiinasta muun muassa Vietnamiin.

Ponnisteluja Suomen ja Vietnamin kaupassa tarvitaan

Suomen ja Vietnamin välinen kaupankäynti on Suo-melle alijäämäistä ja kokonaiskauppa on vaatimatto-malla tasolla. Vuonna 2012 kauppa Suomen ja Viet-namin välillä kasvoi 212 miljoonaan euroon, josta Suomen vienti kasvoi 13 prosenttia 74 miljoonaan eu-roon ja tuonti 18 prosenttia 138 miljoonaan euroon.

113

Vietnam

Vietnamissa toimii eri tavoin noin 65-100 suomalaista yritystä. Suomalaiset yritykset ovat Vietnamissa yleen-sä edustettuina paikallisten myyntiedustajien kautta.

Merkittävää on, että Finnair avaa suoran lentoreitin Helsingistä Hanoihin kesällä 2013, aluksi kesäkuun puolivälistä lokakuun loppuun, kolme lentoa viikossa.

Vuosi 2013 on Suomen ja Vietnamin diplomaattisuh-teiden juhlavuosi, jonka kuluessa Team Finland jär-jestää eri puolilla Vietnamia business-seminaareja ja kulttuuritoimintaa Suomi-kuvaa edistääkseen. Myös yritykset ovat osallistuneet merkittävällä panoksella diplomaattisuhteiden juhlavuoteen. Ponnisteluja kau-pan kasvattamiseen tarvitaan myös jatkossa.


Sosialistisessa yksipuoluejärjestelmässä elävä Vietnam on oman määritelmänsä mukaan sosiaalisesti orien-toitunut markkinatalous. Talouskasvun turvaaminen on hallitsevan puolueen legitimiteetin kannalta olen-naista. Käytännössäkin valtion rajaa taloudessa on vaikea nähdä: valtionyritykset tuottavat edelleen 40 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tehottomien val-tionyritysten uudistukset ovat olleet talousaiheisen keskustelun keskiössä, samoin kuin pankkisektorin ja siellä piilevien huonojen lainojen tilanne.

Vietnamin kommunistinen puolue pitää kiinni mo-nopoliasemastaan. Todellista valtaa maassa käyttävät

puolueen 14-henkinen politbyroo ja 200-henkinen keskuskomitea. Hallituksen 30 ministeristä 26 kuuluu keskuskomiteaan. Maan johto (puolueen pääsihteeri, presidentti ja pääministeri) korostaa johdonmukaises-ti kolmea asiaa: vakautta, talouskasvua ja talouden avaamista ulkomaailmaan ja hyvän hallinnon kehittä-mistä sekä korruption kitkemistä.

Vuonna 2012 keskusteluun nousi entistä enemmän korruptio ja korruption vastaiset toimet. Samoin jat-kuvasti esillä ovat tuottavuuskeskustelu sekä työvoi-man koulutus, ja näiden haasteiden ratkaiseminen on Vietnamin edessä tulevina vuosina.



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


114

Vietnam

Keskiluokka kuluttaa

Vietnamin yhteiskunnassa näkyy erittäin nopea ke-hitystahti. Sekataloudessa vuorottelevat liberaalit ja kontrolloidut piirteet muodostavat omalaatuisen yh-distelmän. Numeerisen tarkat vuositavoitteet osoit-tavat suunnitelmatalouden voivan hyvin. Toisaalta Vietnam on avautunut hyvin nopeasti ja sodan jälkei-nen kaupungeissa asuva kulutussukupolvi ottaa mal-lia muualta kuin vanhemmiltaan Vietnamin 90-mil-joonainen väestö on synnyttänyt keskiluokan joka ei pelkästään tuota ja toimi runsaana työvoimana, vaan myös kuluttaa. Maan kehitys on saavuttanut sellaisen tason, jossa kaikki keskiluokan palvelut, kauppaket-juuntuminen, standardit ja valvonta tekevät juuri nyt tuloaan. Vietnamin tämänhetkinen kehitystaso avaa yrityksille laajan skaalan markkinamahdollisuuksia. Tällä hetkellä on jo olemassa kasvavat markkinat luk-

sustuotteille, ja samanaikaisesti keskiluokka on tulos-sa yhä laatutietoisemmaksi. Nämä muutokset tulevat muuttamaan kulutusmarkkinoita.

Median- ja ilmaisunvapaudessa parannettavaa

Vietnamin heikentynyt taloustilanne vaikuttaa suo-raan myös ihmisoikeustilanteeseen, sillä vakauden ylläpitäminen on tärkeä prioriteetti. Median- ja il-maisunvapaus, sekä ihmisoikeustilanne ovat kuluneen vuoden aikana joillakin mittareilla heikentyneet. Viet-namia on kritisoitu tiukentuvasta linjasta blogien kir-joittajia ja ihmisoikeusaktivisteja kohtaan. Vietnamin oikeuslaitos on esimerkiksi antanut kovia vankeustuo-mioita eriäviä mielipiteitä ilmaisseille toisinajatteli-joille valtiovastaisen propagandan kieltävän rikoslain pykälän nojalla.


Vapaampaa kauppaa etsimässä

Vuosi 2012 oli merkittävä EU:n ja Vietnamin kaup-pasuhteille, sillä osapuolet aloittivat vapaakauppa-neuvottelut. Keväällä 2013 käydään kolmas neuvot-telukierros ja tavoitteena on saada sopimus aikaan vuoden 2014 loppuun mennessä. EU:n ja Vietnamin kauppasuhteet ovat muutenkin kehittyneet nopeaa vauhtia EU:n ollessa Vietnamin suurin vientimarkki-na ohi Yhdysvaltojen. Toisaalta EU:n kaupan alijäämä on kasvanut 11,5 miljardiin dollariin. Vuosien 2013 ja 2014 merkittävin prosessi on sisällöltään merkittävän vapaakauppasopimuksen aikaansaaminen.

Vientiriippuvaisena maana Vietnamille tärkeää on pitää yllä viennin kasvuvauhtia. Kuluvana vuonna Vietnam on myös neuvotellut Tyynenmeren kump-panuussopimusta (TPP), mikä Vietnamin osalta tar-koittaa erityisesti markkinoillepääsyn varmistamista Yhdysvaltojen markkinoille.

Vapaakauppaviritelmistä huolimatta Vietnamin mark-kinoilla kohtaa kaupanesteitä ja Vietnam on kehittä-nyt myös uusia kaupan rajoitteita. Kaupanesteiden tai vastaavien rajoitteiden lisääntyminen tai lisääntymi-sen uhka luovat epävarmuutta toimintaympäristöön. Eurooppalaisten yritysten kannalta merkittäviä kaupa-nesteitä ovat esimerkiksi seuraavat: 1) maito- ja mui-den tuotteiden hintojen määrääminen, 2) lääkkeiden maahantuontiin ja jakeluun liittyvät oikeudet, 3) in-vestointien omistussuhteiden kasvattamisen rajoituk-set tietyillä sektoreilla, 4) taloudellisen tarpeen arvi-

ointitesti vähittäiskauppasektorilla, 5) mainoskulujen verovähennyskelpoisuus vain pieneltä osalta, 6) koti-maisen materiaalin suosiminen julkisissa hankinnoissa sekä 7) henkisen omaisuuden suojaaminen.

Vietnamin kauppapolitiikka, vapaakauppaviritelmät ja lisääntyvät kaupanesteet antavat erisuuntaisia signaa-leja Vietnamin keinoista saavuttaa kaupan tasapaino. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että erityisesti kulutustuottei-den tuontia tullaan rajoittamaan myös jatkossa. Suo-malaisten yritysten ja vientirakenteen kannalta hyvää on, että Vietnam tunnustaa tarpeen tuotannon ja tuot-tavuuden kehittämiseen. Näin ollen se tulee jatkossakin tarvitsemaan suomalaisia vientivaltteja kuten teknolo-gista osaamista, koneita ja laitteita.

Lisäksi on mahdollista, että kaupan vapautuessa rajoit-teet siirtyvät esimerkiksi tuotteiden jakeluun liittyvään lisensointiin. Esimerkkinä tästä alkoholin jakeluun ja lääkkeiden jakeluverkostoiden muodostamiseen vaa-dittavat lisenssit.

Liiketoimintaympäristö pysyy vaativana

Kaupanesteiden lisäksi Vietnamin liiketoimintaympäris-tö sisältää muitakin haasteita. Vietnam sijoittuu Maa-ilmanpankin vuoden 2013 Doing Business–indeksissä sijalle 99/185, ja suunta on laskeva aikaisempiin vuosiin verrattuna. Indeksin mukaan haasteita on erityisesti henkisen omaisuuden suojaamisessa, verojen maksami-sessa, maksukyvyttömyystilanteissa ja sähkön saatavuu-dessa. Myös yritystoiminnan aloittaminen on haastavaa.

115

Vietnam

Korruptio on edelleen yksi suurimmista liiketoimin-taympäristön riskeistä. Transparency Internationalin korruptioindeksissä Vietnam sijoittui vuonna 2012 sijal-le 123/174. Vietnamin kauppakamarin julkaiseman tut-kimuksen mukaan yritykset käyttävät keskimäärin yh-destä viiteen prosenttia vuosimenoistaan epävirallisiin maksuihin. Tutkimuksen mukaan korruptiota pidetään hyväksyttävänä tapana yritysmaailmassa. Yrityssektori on sekä korruption lähde että korruption uhri. Korruptio on sekä yritysten välistä että yritysten ja viranomaisten välistä. Esimerkiksi lupien ja lisenssien saaminen edellyt-tää usein nopeutusmaksujen maksamista.

Liiketoimintaympäristöä käsittelevässä keskustelussa on ollut vahvasti esillä myös työvoiman koulutustar-peet. Vaikka nopeasti kasvava työvoima on edelleen suhteellisen halpaa, niin halvan työvoiman tuoma etulyöntiasema on alkanut kadota. Ellei koulutukseen panosteta, tuottavuuden kasvu ja sitä kautta talous-kasvun ylläpitäminen vaikeutuvat. Käytännössä yri-tykset joutuvat usein kouluttamaan omat työtekijänsä ja haasteita on esimerkiksi kielitaidossa.

Yleisarvio

Vietnamin markkinoilla pärjätäkseen suomalaiselta toimijalta vaaditaan läsnäoloa ja pitkäjänteistä pa-nostusta, kontaktien luontia, yhteistyökumppanien huolellista valintaa sekä realismia markkinoiden tar-joamista riskeistä ja mahdollisuuksista. Lyhyen aikavä-lin kritiikki Vietnamin taloustilanteesta ei poista keski-pitkän ja pitkän aikavälin merkittävää potentiaalia 90 miljoonan vietnamilaisen vaurastuessa.

Kilpailu Vietnamin markkinoilla on kovaa, ja aasialaiset kilpailijat saattavat tuntea markkinoiden pelisäännöt

paremmin. Toisaalta monen suomalaisenkin yrityksen katseet kääntyvät erimerkiksi Kiinasta vielä hintatasol-taan kilpailullisempaan Vietnamiin. Nopea kasvuvauh-ti ja kaupungistuminen luovat markkinoita esimerkiksi jätehuollossa, energiatehokkuudessa ja koulutussek-torilla. Suomalaisilla yrityksillä ja laadukkaalla osaa-misella on paljon annettavaa Vietnamille. Pitkästä ke-hitysyhteistyöstä johtuen suomalaisilla toimijoilla on Vietnamissa hyvä maine.

116

Thaimaa

THAIMAA

* Antti Niemelä, Lotta Kivinen

Thaimaalla on hyvät edellytykset paitsi hyötyä alueellisesta talousyhteistyöstä ja kaupan vapautumisesta, myös nousta yhdeksi sen keskipisteistä. Maan talous kasvaa kohisten, vaikka virranneet tulvavedet uhka-sivat viedä kansainväliset tehtaat mennessään. Thaimaan liiketoimintaympäristön haasteet – esimerkiksi korruptio, byrokratia ja tullikäytännöt – vaikeuttavat kuitenkin edelleen ulkomaisten yritysten toimintaa. Tilanne kuitenkin paranee lisääntyvien vapaakauppajärjestelyiden ansiosta. EU ja Thaimaa aloittivatkin vapaakauppasopimusneuvottelut vuonna 2013. Poliittisesti Thaimaa on pysynyt vakaana, mutta vääjää-mättömästi edessä oleva hallitsijan vaihdos saattaa aikanaan aiheuttaa poliittisia riskejä.


*Antti Niemelä toimii ulkoasiainsihteerinä ja Team Finland –koordinaattorina ja Lotta Kivinen CIMO-harjoittelijana Suomen Bangkokin suurlähetystössä.

Tulvat eivät vesittäneet talouskasvua

Thaimaan talous osoitti poikkeuksellista vastustusky-kyä toipumalla vuosisadan pahimmista tulvista (vuo-den 2011 viimeinen neljännes) käytännössä kuudessa kuukaudessa. Tulvat pysäyttivät merkittävän osan Thaimaan teollisuuden tuotannosta useiksi kuukausik-si. Tästä ja maailmantalouden epävarmuudesta huoli-matta Thaimaan bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2012 oli keskuspankin tilastojen mukaan 6,4 prosent-tia. Ennen kaikkea kotimaisen kysynnän kasvu veti taloutta. Talouden kasvun ennustetaan jatkuvan va-kaana yli viiden prosentin tasolla myös vuonna 2013.

Maan kauppatase on ollut vuosikymmenen ylijäämäi-nen, ja vientivetoinen talous perustuu tuotteiden mo-ninaisuuteen. Lisäksi periaasialainen säästäväisyys ja keskuspankin tiukka rahapolitiikka tekevät Thaimaasta vastustuskykyisen kriiseille ja spekulaatiolle.

Vuoden 2012 jälkipuoliskolla myös teollinen tuotan-to palautui ennalleen. Kulutushyödykkeiden vienti jäi tuotannon normalisoitumisesta huolimatta vuoden 2011 tason alapuolelle johtuen tulvien aiheuttamista tuotantokatkoksista sekä vientituotteiden kysynnän laskusta. Erityisesti vienti Euroopan Unionin alueelle laski kysynnän vähenemisen vuoksi ollen 9,5 prosent-tia kokonaisviennistä (10,9 prosenttia vuonna 2011). Turismin määrä lisääntyi ennätykselliseen 22,3 miljoo-naan vierailijaan.

Tulvien aiheuttamien ongelmien ja heikon globaalin taloustilanteen vuoksi kotimaista kysyntää vauhditet-tiin muun muassa ensiauton ostajien verohelpotuksil-

la, maanlaajuisella minimipalkan nostolla 300 bahtiin päivässä ja yritysveron laskulla 30 prosentista 23 pro-senttiin vuonna 2012 ja edelleen 20 prosenttiin 2013.

Thaimaan baht on vahvistunut koko vuoden ja jatkaa edelleen vahvistumistaan vuonna 2013. Keskuspankki ei toistaiseksi aio ryhtyä toimenpiteisiin valuutan arvon heikentämiseksi, vaan kehottaa yrityksiä suojautumaan valuutanarvon vaihteluilta rahoitusmekanismien avul-la. Keskuspankki laski ohjauskorkoa kahdesti vuoden 2012 aikana 3,25 prosentista 2,75 prosenttiin. Keskus-pankin mukaan inflaatio oli kolme prosenttia ja sen odotetaan pysyvän samalla tasolla myös vuonna 2013.

Sijoittajat uskovat Thaimaahan

Minimipalkkaa nostettiin kahdessa erässä huhtikuussa 2012 ja tammikuussa 2013. Noston pelättiin kiihdyttä-vän inflaatiota, mutta näin ei kuitenkaan käynyt. Sen sijaan se nosti ostovoimaa maanlaajuisesti, paransi kuluttajien luottamusta ja lisäsi kotimaista kulutusta. Vaikutus yritysten toimintaan oli keskuspankin arvion mukaan vähäinen, joskin eräät työvoimaintensiiviset pienet ja keskisuuret yritykset joutuivat mukautta-maan toimintaansa. Thaimaassa on kuitenkin useilla aloilla työvoimapula, jonka johdosta yritykset maksa-vat jo valmiiksi minimipalkkaa korkeampia palkkoja. Halpapalkkateollisuutta tosin syytetään minimipalkan kiertämisestä työllistämällä laittomia myanmarilaisia siirtolaisia.

Minimipalkan korotukset ja tulvien aiheuttamat kat-kokset kansainvälisten yritysten jakeluketjuihin eivät vaikuttaneet ulkomaisten sijoittajien positiiviseen

117

Thaimaa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Thaimaa-uskoon – Thaimaahan suuntautuvat ulko-maiset investoinnit kasvoivat voimakkaasti. Vuonna 2012 ulkomaisia investointeja kirjattiin reilut 16 mil-jardia euroa, kun edellisenä vuonna taso oli vajaat 10 miljardia. Ulkomaisia investointeja ohjaa ja koordinoi investointilautakunta (BOI, Board of Investment). Suomalaisten suorat sijoitukset Thaimaahan olivat 47 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja ne pysyivät samalla tasolla kuin edellisvuonna. Sijoitusten määrä on kui-tenkin pienentynyt 2000-luvun alun huippuvuosista, jolloin investoinnit olivat 80-130 miljoonaa euroa vuositasolla. Alueellisesti Thaimaa on suomalaissijoi-tusten keskikastia: edellä ovat Singapore (1758 mil-joonaa euroa) ja Malesia (98 miljoonaa euroa), kun taas Indonesia (15 miljoonaa euroa) ja Filippiinit (7 miljoonaa euroa) seuraavat jäljessä. Suomen ja Thai-maan välillä on sekä investointisuojasopimus että ve-rosopimus.

Thaimaan ja Suomen väliset vakiintuneet talous suhteet – kilpailijamailla vienti kasvaa

Thaimaan ja Suomen välinen kauppa on tilasto-jen valossa jähmettynyttä, vaikkakin alueen muihin maihin verrattuna Thaimaa on varsin merkittävä

kauppakumppani Suomelle. Viime vuosina kuitenkin Euroopan Unionin ja Suomen pääkilpailijamaiden ko-konaisvienti Thaimaahan on kasvanut tasaisesti, kun puolestaan Suomen vienti on heilahdellut viime vuo-det reilun 100 ja 200 miljoonan euron välillä. Maahan on etabloitunut noin 40 suomalaista yritystä ja lisäksi monia edustavat agentit. Thaimaassa on jonkin verran paikallistuneita suomalaisia yrittäjiä, tarjoten muun muassa turismiin liittyviä palveluita, onhan Thaimaa äärimmäisen suosittu lomakohde ja kasvava talviasu-misen markkina.

Thaimaan ja Suomen välinen kauppa oli vuonna 2012 Suomelle alijäämäistä. Tuonnin arvo oli tullitilastojen mukaan 220 miljoonaa euroa ja viennin 185 miljoonaa euroa. Thaimaan osuus Suomen kokonaistuonnista oli 0,37 prosenttia ja osuus on pienentynyt asteittain vuodesta 2008 alkaen. Osuus kokonaisviennistä oli 0,33 prosenttia ja muutosta edellisvuosiin oli hyvin vähän.

Toki monet ”suomalaiset tuotteet” valmistetaan alu-eella eivätkä näin päädy suoraan kauppatilastoon. Vastaavasti Thaimaa on monille ulkomaisille yrityksil-le tuotantokeskus ja jalansija koko Kaakkois-Aasiaan.

118

Thaimaa

Elektroniikkateollisuus on merkittävä vientiala ja Thai-maa on esimerkiksi Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin tietokoneiden kiintolevyasemien viejä. Muut

merkittävät vientialat ovat autoteollisuus, maa- ja kalataloustuotteet, riisi, kumi, tekstiilituotteet sekä jalokivet.


Kuningasten kuningas

Thaimaan poliittinen järjestelmä on historiallisesti epävakaa. Maassa on ollut laskentatavasta riippuen 18–20 vallankaappausta tai sen yritystä viimeisen sadan vuoden aikana. Epävakaus on kuitenkin alueel-lisesti suhteellista, ja ainakin yritysten näkökulmasta Thaimaa on ollut varsin vakaa. Kuningas Bhumipol on yhteiskuntaa yhdistävä voima eivätkä vallankaappa-ukset ole juuri rajoittaneet talouskasvua.

Iäkäs kuningas ei kuitenkaan elä ikuisesti. Suuri kysy-mys onkin mitä tulee tapahtumaan kuninkaan kuole-man jälkeen. Vallansiirron yhteydessä vaarana on si-säpoliittinen epävakaus, jolla saattaisi olla tällä kertaa myös aiempaa vaikutus maan talouselämään. Kestää-kö järjestelmä muutospaineen kun kaikkia kansalaisia yhdistävä voima on jossain vaiheessa poissa?

Konfliktit vakaan hallituksen uhkana

Pääministeri Yingluck Shinawatran johtama halli-tus on toiminut vuodesta 2011 alkaen ja on toistai-seksi ollut verrattain menestyksellinen ja vakaa, eikä suuria hallituksen valtaa murentavia mullistuksia ole ollut. Talouspoliittisesti Yingluckin hallituksen suurin

kysymysmerkki on ollut valtion riisin ostojärjestelmä. Käytännössä valtio on hamstrannut riisiä takaamalla tuottajille maailmanmarkkinoita paremmin hinnan. Samalla Thaimaa on pudonnut maailman riisinviejien kärkipaikalta.

Vuonna 2013 yksi suuri kysymysmerkki tulee olemaan Kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ, International Court of Justice) Preah Vihear -temppelikiistaa kos-keva ratkaisu. Rajakiista tämän UNESCO:n maailman-perintökohteen ympäristössä on hiertänyt Thaimaan ja Kambodzhan välejä jo vuosikymmenien ajan. Thai-maalle epäedullinen tuomio voi aiheuttaa sisäpoliit-tista kuohuntaa.

Toinen merkittävä sisäpoliittinen kehitys ovat helmi-kuussa 2013 alkaneet Etelä-Thaimaan konfliktia kos-kevat rauhanneuvottelut. Vuosikymmeniä käynnissä ollut konflikti valtion ja malaijikapinallisten välillä voi vihdoin tulla päätökseen, jolloin eteläisten provinssien kehitys pääsee täyteen vauhtiin. Neuvottelujen odote-taan kuitenkin kestävän pitkään.

Maan entinen pääministeri Thaksin Shinawatra, joka elää omaehtoisessa maanpaossa, on kansaa kahtia ja-kava ja kiistelty henkilö.


Thaimaa ei ole kansainvälisissä vertailuissa helppo paikka tehdä bisnestä, mutta moneen aasialaiseen naapuriinsa verrattuna sitä voisi kutsua helpommaksi. Monet viranomaismuodollisuudet ja korruptio vai-keuttavat ulkomaisten yritysten toimintaa. Sääntely-ympäristö on kuitenkin kehittymässä oikeaan suun-taan. Thaimaa itse hyötyy avoimesta maailmankau-pasta ja ennen kaikkea alueellisesta yhteistyöstä.

Suurin haaste Thaimaan markkinoilla onkin paikal-linen kilpailu, joka on monilla aloilla vallannut vä-hintään oligopolisen aseman. Ulkomaisten yritysten toimintaa haittaa yksityissektorin nurkkakuntaisuus ja korruptio. Vapaa kilpailu onnistuu harvoin samal-la sektorilla vahvojen thaiyritysten kanssa. Yleisesti kansainväliset yrittäjät Thaimaassa uskovat vahvasti maan potentiaaliin, mutta samalla painivat lukuisten pikkubyrokratian, korruption ja ”paikallisen tavan”

luomien ongelmien ristipaineissa Kaikki tämä tekee rajoittuneen kilpailun pelistä uusille tulijoille vaikean. Tulevina vuosina EU:n vapaakauppaneuvottelut ja Kaakkois-Aasian talousyhteistyön kehittyminen luovat edellytyksiä avoimemmalle kilpailulle. Thaimaan kyky neuvotella vapaakauppasopimuksista on hyvä.

Thaimaa myös parantaa yritysten toimintaedellytyk-siä. Yhteisöveron laskeminen 20 prosenttiin vuonna 2013 on yksi esimerkki. Iso kysymys on palvelusektorin avaaminen, sillä palveluissa kilpailu ja tuottavuus ovat toistaiseksi todella vähäisiä.

Kohti Thaimaan ja EU:n vapaakauppaa

Thaimaa huomasi vuonna 2012, että se on vaarassa menettää EU:n yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP, General System of Preferences) viennilleen tuomat

119

Thaimaa

hyödyt vuoden 2014 lopussa. Aikaisemmin Thaimaa ei ole kiirehtinyt vapaakauppaneuvotteluiden (FTA, Free Trade Agreement) aloittamista, koska tärkeät vientia-lat ovat saaneet tullivapaan pääsyn EU-markkinoille GSP-järjestelyn kautta. Nyt asiat liikkuvat nopeasti, ja maaliskuun alussa 2013 Thaimaa ja EU ilmoittivat vi-rallisesti aloittavansa FTA-neuvottelut jo toukokuussa. Thaimaan erittäin kunnianhimoisena tavoitteena on saada sopimus voimaan vuoden 2015 alusta.

Suomalaisten yritysten kannalta kattava vapaakaup-pasopimus avaisi tärkeitä uusia mahdollisuuksia. Tähän asti Thaimaa on rajoittanut ulkomaisen omis-tajuuden yrityksissä 49 prosenttiin, jonka on voinut ylittää vain investointilautakunnan (BOI) erityisluvalla. FTA poistaisi tämän rajoituksen lähes kaikilta toimi-aloilta. Lisäksi tullien ja ennen kaikkea muiden kaupan esteiden poistaminen avaisi kiinnostavaa markkinaa enemmän myös suomalaisille yrityksille ja yrittäjille. Esimerkiksi aineettomien oikeuksien suojaamisessa Thaimaalla on vielä paljon kehitettävää.

Kohti Kaakkois-Aasian talousyhteisöä

Thaimaan ja EU:n välisten vapaakauppasopimusneu-votteluiden lisäksi toinen Thaimaan kiinnostavuutta suomalaisille yrityksille kasvattava yhteistyötekijä on vuonna 2015 aloittava Kaakkois-Aasian talousyhteisö (AEC, ASEAN Economic Community). Tuolloin ASEAN-maiden (Association of South East Asian Nations) on tarkoitus muodostaa yli 600 miljoonan ihmisen yh-teinen markkina-alue, jossa tavarat, pääoma ja osa koulutetusta työvoimasta liikkuisivat pääosin vapaasti.

Thaimaa tarjoaa erinomaisen sillanpääaseman AEC:n hyödyntämiseen. Maan infrastruktuuri on selvästi naapurimaita parempaa, ja lisäksi Thaimaa keskittyy vahvasti kytkeytyneisyytensä parantamiseen. Thai-maan hallitus on julkistanut suunnitelmat massiivi-sesta liikenneinfrastruktuurin investointiohjelmasta, arvoltaan 67 miljardia dollaria, toteutettavaksi seu-raavien vuosien aikana. Ohjelman tarkoituksena on

parantaa kehittymätöntä raideliikennettä sekä maan sisällä että alueellisesti, vesiväyliä ja tieverkostoa.

AEC ei tarjoa talousyhteistyötä vain Kaakkois-Aasian sisällä, vaan mukaan halutaan vapaakauppasopimuk-sin myös +6, eli ympäröivät maailmantalouden kasvun moottorit: Kiina, Etelä-Korea, Japani, Australia, Uusi-Seelanti ja Intia. Näin syntyisi selvästi maailman suurin ja merkittävin vapaakauppa-alue, jonka maantieteelli-sessä keskiössä Thaimaa ja muut ASEAN-maat olisivat. Suurin osa vapaakauppasopimuksista jää toistaiseksi laajuudeltaan varsin vaatimattomalle tavoitetasolle, eli lähinnä tullien poistamiseen tai vähentämiseen.

Mielenkiintoinen kuvio on myös Yhdysvaltojen aja-ma Tyynenmeren vapaakauppasopimus, Trans-Pacific Partnership (TPP), joka on kuitenkin vielä aivan alku-tekijöissään.

Kohti kytkeytynyttä Aasiaa

Thaimaan kauppapolitiikka vannoo alueellisen kytkey-tyneisyyden nimiin. Maa katsoo olevansa keskiössä, kun Intiasta Singaporeen ulottuva itä–länsi-kasvu-käytävä ja Myanmarin Daweista Kiinaan matkaava kauppakäytävä lisäävät taloudellista merkitystään. Tämän takia Thaimaa keskittyy infrastruktuurin ke-hittämiseen ja vapaakauppasopimuksiin, mutta myös rajamuodollisuuksien helpottamiseen.

Naapurimaa Myanmar korostaa olevansa Kiinan ja Intian välissä, mutta Thaimaa painottaa asemaansa astinlautana - gatewaynä Kiinaan, Myanmariin, Kaak-kois-Aasiaan ja koko ASEAN+6:n kauppa-alueelle.

Vuonna 2013 Thaimaa jatkaa tämän politiikan toteut-tamista. Samalla ainakin alueellisten tulli- ja rajamuo-dollisuuksien pitäisi kehittyä kauppaystävällisemmiksi. Thaimaa todella haluaa olla ulkomaisten investointien asemapaikka Kaakkois-Aasiassa. Vientivetoisena talo-utena se näkee mahdollisuutensa arvoketjussa nouse-miseen nimenomaan kytkeytyneisyydessä.

Yleisarvio

Thaimaa kiikkuu keskituloloukussa. Se on onnistunut nousemaan korkean teknologian tehtaaksi, muttei yh-tään ylemmäksi arvoketjussa. Thaimaa tiedostaa, että sen mahdollisuus on olla Kaakkois-Aasian keskipiste – yhteen kytkeytyneen Aasian hub.

Kaakkois-Aasian talousyhteisö aloittaa vuonna 2015: ei kenties valmiina ja kovin kehittyneenä järjestelynä,

mutta halukkaana edistymään. Alueen maat myös laa-jentavat kahdenvälisiä ja alueellisia vapaakauppaver-kostojaan aktiivisesti. Aasian talouskasvu vetää koko maailmantaloutta mukanaan. Jos Kiina on maailman-talouden moottori, niin Kaakkois-Aasia on öljy, joka pitää moottorin liukkaana. Samalla Kiinan kasvuvoima on siirtymässä Kaakkois-Aasiaan, jossa nuori työvoima on valmis rakentamaan aasialaista unelmaa. Thaimaa

120

Thaimaa

ja EU tulevat lähivuosina solmimaan vapaakauppa-sopimuksen, joka avaa myös EU-yrityksille ovia koko Kaakkois-Aasiaan.

Tämä kehitys on mahdollisuus suomalaisille yrityk-sille. Thaimaalla on kaikki edellytykset saavuttaa ta-voitteensa: pääsääntöisesti laadukas infrastruktuuri, luonteva sijainti, vastustuskykyinen ja kasvava talous, kiintoisa kotimarkkina ja maailman mielenkiintoisin

naapuri (Burma/Myanmar). Tosin koulutuksen huono laatu on maan suuri haaste.

Suomalaisten kannalta Thaimaa on alueen maista tutuin. Thaimaassa vierailee vuosittain noin 160 000 suomalaista. Suomessa asuvien thaimaalaisten määrä on jatkuvassa nousussa. Suomen ja Thaimaan kaup-pasuhteilla on kaikki edellytykset vilkastua kohti uutta nousua.

121

Myanmar

MYANMAR

* Antti Niemelä, Lotta Kivinen

Myanmar markkinoi itseään puolivuosisataisilta uniltaan heräilevänä taloustiikerinä. Myanmarissa on alka-nut merkittävä poliittinen ja taloudellinen muutosprosessi, jonka myötä maan taloudelliset mahdollisuudet ovat tulevaisuudessa huikeat: strateginen sijainti Kiinan ja Intian välissä, mittavat luonnonvarat ja halpa työvoima vetävät puoleensa. Liiketoimintaympäristönä maa on varsin haasteellinen vielä tässä vaiheessa: Myanmar on kansainvälisen valuuttarahaston mukaan maailman kallein paikka liiketoiminnalle, ja se on yksi maailman korruptoituneimpia maita Somalian, Pohjois-Korean, Afganistanin ja Sudanin ohella.


*Antti Niemelä toimii ulkoasiainsihteerinä ja Team Finland –koordinaattorina ja Lotta Kivinen CIMO-harjoittelijana Suomen Bangkokin suurlähetystössä.

Aasian viimeinen tutkimaton rajaseutu

Myanmarin taloudellinen tilanne on suuressa mur-roksessa maan siirtyessä kohti demokratiaa puolen vuosisadan epäonnistuneiden yhteiskuntakokeiluiden jälkeen. Käynnissä oleva poliittinen ja taloudellinen avautuminen, yhdessä Euroopan Unionin ja Yhdysval-tojen asettamien pakotteiden asteittaisen poistamisen kanssa, tekee maasta kaupallisesti mielenkiintoisen mutta samalla huonosti ennakoitavan.

Myanmarin taloudellisesta tilanteesta on hyvin vaikea saada luotettavaa tietoa, sillä Myanmarin hallinnolla on heikko kapasiteetti kerätä ja tuottaa tilastotietoja eikä maassa ole järjestetty edes väestönlaskentaa vuoden 1983 jälkeen. Tilannetta kuvaa hyvin se, että yleensä luotettavien lähteiden (Aasian kehityspankki, Yhdisty-neet Kansakunnat, Kansainvälinen valuuttarahasto) ar-viot Myanmarin asukasluvusta vaihtelevat 48 ja 66 mil-joonan välillä. Näin ollen tässä tekstissä esitetyt luvut ja tilastot ovat ennen kaikkea suuntaa antavia.

Aasian kehityspankin arvion mukaan Myanmarin brut-tokansantuote kasvoi 31. maaliskuuta 2013 päättyneen tilivuoden aikana 6,3 prosenttia ja talouskasvun odote-taan pysyvän 6–7 prosentin tuntumassa myös vuosina 2013–2014. Inflaatio on pienentynyt merkittävästi vuo-den 2008 23 prosentista nykyiseen 5,1 prosenttiin, jonka liepeille sen uskotaan asettuvan myös tuleviksi vuosiksi.

Merkittävä muutos vuonna 2012 oli virallisesta vaihto-kurssista luopuminen ja siirtyminen valuutan hallinnoi-tuun kelluttamiseen. Näin vaihtokurssi muuttui kuudesta kyatista 800 kyatiin dollaria kohden. Tämä muutos sekä helpottaa investointeja että siirtää rahataloutta epävi-rallisilta markkinoilta virallisille markkinoille. Samalla il-

mainen valtion varojensiirto ulkomaankauppaa tehneille hallituksen hännystelijöille loppui, kun nämä eivät enää saa ostaa dollareita kuudella kyatilla.

Investointien määrä on kasvanut voimakkaasti maan avautuessa, ja vuonna 2012 ulkomaisten yritysten in-vestointilupia myönnettiin ennätykselliset 62 kappaletta edellisvuoden kolmen sijaan. Ulkomaisten investointi-en rahallinen määrä nousi 2012-2013 tilivuoden aikana huimasti vuoden 2011 300 miljoonasta dollarista 1,419 miljardiin dollariin. Pääosa investoinneista tuli Kiinasta, Hong Kongista, Japanista, Etelä-Koreasta ja Singaporesta ja kohdistuivat vaatetehtaisiin. Myös ulkomaisten yritys-ten rekisteröintien määrä kasvoi 14-kertaiseksi. Turismi ja sitä kautta saadut tulot ovat kasvaneet myös merkittäväs-ti vuoden 2008 150 miljoonasta dollarista vuoden 2012 yli 500 miljoonaan dollariin.

Myanmarilla on hyvät eväät taloutensa kohentamiseen. Maan tärkeimpiä kilpailuvaltteja ovat mittavat öljy-, maakaasu- ja mineraalivarannot sekä metsät ja vesis-töt. Myanmarin potentiaali vesivoiman tuottajana on merkittävä, sillä ainoastaan viisi prosenttia maan vesi-varoista on hyödynnetty. Maatalous tuottaa tällä het-kellä 36 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllistää valtaosan väestöstä, mutta koska viljelyskelpoisesta maasta vain viidesosa on käytössä, laajentamismahdol-lisuudet ovat suuret.

Ulkomaisia sijoittajia houkuttelee nuori, työkykyinen vä-estö ja alhaiset palkkakustannukset. Myös turismilla on valtavat kasvumahdollisuudet. Matkailijamäärissä Myan-mar jää vielä moninkertaisesti jälkeen muista alueen maista, huolimatta siitä että potentiaalia on, ja aurinko ja saaristot ovat vähintään naapurien veroiset. Matkai-luinfrastruktuuri on kehittymässä hyvää vauhtia, mutta

122

Myanmar

maassa on muun muassa huutava pula hotellihuoneista sesonkikaudella. Maan sisäiset lentoyhteydet ovat hyvät, joskin lentoyhtiöiden turvallisuus on huolenaihe.

Myanmarin sijainti Intian ja Kiinan välissä luo suuria mahdollisuuksia maan taloudelle ja tuotannolle. Kiina on maan talouden kasvun merkittävin rahoittaja ja on rakentanut Myanmariin öljy- ja kaasuputkia sekä vesi-voimapatoja. Seuraavaksi eniten Myanmariin ovat inves-toineet eteläkorealaiset, thaimaalaiset ja intialaiset yri-tykset. Esimerkiksi Thaimaan suurin rakennusyritys tekee parhaillaan Daweihin valtavaa teollisuusaluetta ja syvä-satamaa. Euroopan ja Yhdysvaltojen investoinnit maa-han ovat toistaiseksi olleet vähäisiä pakotteista johtuen.

Suomalaisten yritysten kasvava kiinnostus Myanmariin

Tullin tilastojen mukaan Suomen ja Myanmarin välinen tavarakauppa on olematonta. Käytännössä kauppaa on

kuitenkin käyty pääasiassa rajakauppana, joka ei näy tullin tilastoissa lainkaan. Tuotteet on tuotu Thaimaahan tai Kiinaan, josta ne on toimitettu rajalle, maksu saatu ostajalta käteisenä ja ostaja on vienyt omin keinoin tava-rat Myanmariin. Tosin pakotteiden takia rajakauppakaan tuskin on ollut kovin merkittävää.

Pakotteiden poisto ja Myanmarin avautuminen ovat kui-tenkin herättäneet myös suomalaisten yritysten kiinnos-tuksen maahan. Lokakuussa 2012 lähes 30 hengen liike-miesdelegaatio vieraili Myanmarissa ulkoasiainministeri-ön alivaltiosihteeri Esko Hamilon johdolla. Kaupan voikin odottaa kasvavan vauhdikkaasti muutaman seuraavan vuoden aikana. Samoin suomalaisyritysten investointi-mahdollisuudet Myanmarissa ovat merkittävät. Maan strateginen sijainti Kiinan ja Intian välissä, huomattavat luonnonvarat ja työkykyinen väestö tarjoavat paljon kaupallisia mahdollisuuksia. Myanmarin tarpeet tekno-logian ja yhteiskuntansa kehittämiseksi ovat valtavat.


Myanmarin todellinen muutos alkoi keväällä 2011, kun ex-kenraali Thein Sein valittiin maan presidentiksi. Koko maailman yllätykseksi hän avasi vauhdikkaan uudistus-ten tien. Parlamenttivaalit, jotka tuomittiin kansainvä-lisesti vääristellyiksi, oli pidetty 2010. Ex-sotilasjuntan USDP-puolue (Union Solidarity and Development Party) sai niissä määräenemmistön.

Ensimmäinen suuri askel oli demokratiaikoni Aung San Suu Kyin vapauttaminen kotiarestista, mikä mahdol-listi hänen poliittisen toimintansa. Viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana Myanmar on myös vapauttanut suurimman osan poliittisista vangeista, neuvotellut tu-litauon lähes kaikkien sisällissotaa käyneiden aseellisten etnisten ryhmien kanssa ja järjestänyt keväällä 2012 va-paat ja rehelliset täytevaalit.

Täytevaaleissa Aung San Suu Kyin NLD-puolue (National League for Democracy) sai murskavoiton ja 43 parla-menttipaikkaa. Suu Kyistä tuli Myanmarin todellinen op-positiojohtaja. Vuoden 2008 perustuslaki takaa kuitenkin edelleen armeijalle 25 prosenttia parlamentin paikoista ja estää henkilöiden, joilla on tai on ollut ulkomainen puoliso (kuten Aung San Suu Kyi), nousun presidentiksi tai varapresidentiksi. Seuraavat parlamenttivaalit käy-dään vuonna 2015. NLD:n murskavoitto näyttää vää-jäämättömältä. Maassa on myös käynnissä poliittinen keskustelu perustuslain muuttamisesta siten, että Aung San Suu Kyista voisi tulla presidentti.

Talous- ja yhteiskuntapolitiikan murros

Poliittisten muutosten lisäksi myös yhteiskunnallinen muutos on lähtenyt käyntiin, joskaan ei yhtä vauhdik-kaasti. Suuren murroksen äärellä on esimerkiksi tiedon-välitys. Median ennakkosensuuri poistettiin syyskuussa 2012 ja itsenäisten, valtiosta riippumattomien päivä-lehtien julkaiseminen sallittiin huhtikuun 2013 alusta alkaen. Kuusitoista lehteä on saanut julkaisuluvan. Tämä on suuri muutos maassa jossa sanomalehdet ovat aikai-semmin saaneet ilmestyä vain kerran viikossa ennakko-sensuroituna. Internetin käyttö maassa on vielä vähäistä ja tietolähteestä riippuen 0,2-1 prosentilla väestöstä on pääsy internetiin. Internet-kahviloita on kuitenkin jonkin verran kaupungeissa ja suuremmissa asutuskeskuksissa.

Talouspolitiikan puolella uusi Myanmar on pyrkinyt no-peaan, mutta hallittuun avautumiseen. Lakeja uudiste-taan jatkuvasti, mutta hallintokoneiston kapasiteetti on hyvin rajallinen. Samalla maa pyrkii tosissaan tarttu-maan korruptio-ongelmaan.

Sotilasjunttaa lähellä olevien liikemiesten asema on kuitenkin edelleen erittäin vahva. Lisäksi merkittävä osa Myanmarin budjetista menee edelleen suoraan ar-meijalle ja turvallisuuskoneistolle, vaikka koulutuksen ja terveyspalveluiden osuutta onkin kasvatettu kahdessa viime budjetissa. Turvallisuuskoneisto tienaa merkittäviä summia myös omistamiensa yritysten kautta.

123

Myanmar

Jos NLD nousee valtaan vuonna 2015 ja Aung San Suu Kyistä tulee presidentti, niin Myanmarin tuleva talous-politiikka on vielä arvailujen varassa. NLD ei ole julkista-nut mitään merkittäviä talouspoliittisia linjauksia. Se on keskittynyt painottamaan oikeusvaltiokehityksen merki-tystä politiikassaan.

Sisäiseen rauhaan vielä pitkä matka

Myanmarin sisäinen tilanne pysyy edelleen epävakaana. Maassa on kymmeniä etnisiä ryhmiä, jotka ovat käyneet aseellista sotaa hallitusta vastaan. Tulitaukosopimukset

ovat tällä hetkellä voimassa lähes kaikkien ryhmien kans-sa, mutta tilanne on herkkä.

Tämän lisäksi maassa on syksyn 2012 ja kevään 2013 ai-kana ollut paljon muslimiväestöön kohdistuvia väkival-lantekoja ja levottomuuksia. Eri uskontoryhmien välinen tilanne on jännittynyt tietyillä alueilla. Rankaisematto-muuden kulttuuri on iso yhteiskuntarauhaa uhkaava ky-symys – hyvin harva myanmarilainen luottaa maan oi-keuslaitokseen tai poliisiin. Maan kehitys oikeusvaltioksi onkin hidasta puutteellisen hallinto- ja lainsäädäntöka-pasiteetin sekä sotilasvallan iskostaman byrokraattisen ajattelutavan vuoksi.


Pakotteet poistuvat – kultaryntäys on alkanut Parikymmentä vuotta Myanmar oli musta läikkä kan-sainvälisten yritysten kartalla. EU:n ja Yhdysvaltojen asettamat pakotteet pitivät länsimaiset yrittäjät poissa maasta. Lisäksi maan pankkisektori pysyi USA:n tiukkojen finanssisanktioiden takia lähes täysin suljettuna. Lainaa ei myöskään annettu, kun vanhat velat olivat maksamat-ta.

Nyt kansainvälinen yhteisö on poliittisen muutoksen myötä helpottanut Myanmarin tilannetta löysäämällä pakotteita. EU jäädytti pakotteet vuodeksi huhtikuus-sa 2012 ja poisti ne asevientikieltoa lukuun ottamatta kokonaisuudessaan huhtikuussa 2013. Yhdysvallat on myös ilmoittanut pakotteiden lieventämisestä. Viimeksi se salli rahaliikenteen myös sanktiolistalla olevien myan-marilaisten pankkien ja Yhdysvaltojen välillä. Se on myös poistanut myanmarilaisten tuotteiden tuontikiellon.

Aasian kehityspankin ja Maailmanpankin Myanmarille myöntämät lainat on myös hoidettu tammikuussa 2013 Japanin antaman siltarahoituksen turvin siten, että uusi lainanotto on mahdollista. Samalla suurin velkoja Japani antoi velkansa anteeksi. Pariisin klubi on myös sopinut lainojen anteeksiannosta ja takaisinmaksujen uudelleen-järjestelystä. Suomen kehitysluotoista tulleet velat olivat osana Pariisin klubin järjestelyitä.

Merkittävistä myönteisistä muutoksista huolimatta Myanmarin taloudellinen kehitys on vielä hyvin alkeel-lista. Myanmar on edelleen yksi maailman köyhimmistä ja Aasian toiseksi köyhin maa. Pankkilaitos on kehitty-mätön ja keskittynyt lähinnä kaupunkeihin. Kotimainen raha on pitkään siirtynyt joko Singaporeen tai se on investoitu maahan ja kiinteistöihin. Taloudellisen sään-

telyn puute, valtion heikko veronkantokyky sekä korrup-tion määrä ja laajuus asettavat suuria haasteita maan markkinoille ja taloudelle. Transparency Internationalin korruptioindeksissä Myanmar on viidenneksi viimeisellä sijalla. Huomattavaa on erityisesti se, että kaikki muut korruptioindeksin häntäpään valtiot (Somalia, Afganis-tan ja Sudan) Pohjois-Koreaa lukuun ottamatta ovat myös maailman kuuden epäonnistuneimman valtion joukossa, kun Myanmar oli sijalla 21 (Failed State Index 2012).

Talouden kehittymättömyys ei ole kuitenkaan estänyt kultaryntäystä Aasian viimeiselle tutkimattomalle raja-seudulle. Taloudellinen kiinnostus Myanmaria kohtaan on valtava. Tällä hetkellä valtikka on kiinalaisilla, kore-alaisilla ja japanilaisilla, jotka lähtivät liikkeelle jo ennen pakotteiden poistoa ja ihmisoikeustilanteen paranemista.

Paluu kansainvälisiin järjestelyihin

Myanmar pääsee takautuvasti takaisin EU:n yleiseen tullietuusjärjestelmään (GSP, General System of Prefe-rences) kesäkuusta 2012. Tämän lisäksi maa on jälleen aktiivisesti mukana Kaakkois-Aasian yhteistyössä ja saa yhteistyöjärjestö ASEAN:n (Association of South East Asian Nations) puheenjohtajuuden 2014. EU aloittaa myös neuvottelut investointisuojasopimuksesta Myan-marin kanssa.

Kaakkois-Aasian talousyhteisön (AEC, ASEAN Economic Community) aloittaminen 2015 lieneekin yksi syy Myan-marin poikkeukselliselle omaehtoiselle avautumiselle. Kenraalit ymmärsivät tuhonneensa maan talouden ja halusivat mukaan uuteen alueelliseen yhteistyöhön, joka avaa 600 miljoonan ihmisen markkinat myös Myanma-rille.

124

Myanmar

Lakiviidakko kehittyy

Ulkomaisten yritysten kannalta tärkein lakikehitys on ollut ulkomaisten investointien lain (FIL, Foreign Invest-ment Law) uudistaminen marraskuussa 2012. Uusi laki antaa poikkeustoimialoja lukuun ottamatta ulkomaa-laisille oikeuden täyteen omistajuuteen ja samalla pois-tui investointien minimiraja. Tusinan verran sektoreita pysyy ainakin osittain suojeltuna. Samalla Myanmarin investointikomissiosta (MIC, Myanmar Investment Com-mission) tuli yhden pysäkin palvelupiste, joka hyväksyy ulkomaiset investoinnit. Resurssien ja tietotaidon rajal-lisuus on kuitenkin edelleen merkittävä byrokraattinen ongelma.

Investointilain uudistus oli tervetullut, mutta lain so-veltamisesta on edelleen erittäin vähän tietoa ja koke-muksia. Myös muita merkittäviä lakeja, kuten erityista-lousalueiden lakia, ollaan uudistamassa. Lakiviidakon parturointi vie kuitenkin aikaa sekä hallinnon heikon valmistelukapasiteetin että eri intressiryhmien välisten ristiriitojen takia. Myanmar pysyy vielä pitkään haasteel-lisena hallinto- ja oikeusympäristönä.

Rakenteelliset rajoitukset ja niiden murtaminen

Talouden ja kaupan kasvu Myanmarissa edellyttää infra-struktuurin kokonaisvaltaista parantamista. Liikenne- ja telekommunikaatioverkkojen tila on erittäin heikko ja energian saatavuus heikkoa. Alle kymmenen prosenttia burmalaisista käyttää kännykkää. Arviolta alle neljännes myanmarilaisista elää sähköverkon ulottuvilla – maa-seudulla tätäkin harvempi, mikä vaikeuttaa pienteolli-suuden syntyä suurten teollisuusalueiden ulkopuolelle. Lisäksi sähkönjakelu ja -saatavuus pätkivät suurissakin kaupungeissa. Dieselgeneraattoreilla tuotettu sähkö on myös kallista. Teiden ja rautateiden kehno kunto taas estää tuoreiden maataloustuotteiden ja elintarviketeolli-suuden pääsyn markkinoille.

Moni ongelma on johtunut heikon hallinnon lisäksi sääntelystä. Esimerkiksi kännykkäpuolella hallitus ilmoit-ti viimein keväällä 2013 ryhtyvänsä laaja-alaiseen SIM-korttien jakeluun. Samalla SIM-korttien hintaa lasketaan aikaisemmasta 260 dollarista kahteen dollariin. Matka-puhelinlevinneisyyden odotetaankin nousevan yhdek-sästä prosentista 80 prosenttiin vuoteen 2015 mennes-sä. Teiden ja sähköverkkojen kehittäminen on kuitenkin huomattavasti SIM-korttien tuottamista hitaampaa ja vaativampaa.

Yleisarvio

Myanmar uudistuu ennen näkemättömän nopeasti. Muutoksesta on myös palkittu, kun kansainvälinen yh-teisö poistaa pakotteita ja liikemaailma ryntää maahan lukuisten mahdollisuuksien innoittamana. Maa haluaisi jopa uudistaa talouttaan vieläkin nopeammin, mutta kapasiteetti ei yksinkertaisesti riitä. Puolen vuosisadan sekamelskaa ei siivota kahdessa vuodessa.

Erittäin heikko infrastruktuuri, tuhottu koulutusjärjestel-mä, vanhanaikainen byrokratia ja kattava korruptio jar-ruttavat yritystoimintaa vielä pitkään. Myanmar pysyy-kin erittäin haastavana, mutta suurten mahdollisuuksien liiketoimintaympäristönä vielä vuosikausia. Käytännössä

kansainvälisen yrityksen kannalta ratkaisevaa Myan-marissa onnistumiseen on oikean paikallisen partnerin löytäminen. Vain paikallinen partneri voi suunnistaa tuloksekkaasti säännösviidakossa ja täysin suhteisiin pe-rustuvassa talousjärjestelmässä.

Haasteet ovat kuitenkin aina mahdollisuus. Myanmarilla – mikäli rauha säilyy ja muutos jatkuu – on suuri tulevai-suus. Burma oli aikanaan ehkä ensimmäinen aasialainen taloustiikeri. Nyt tämä tiikeri heräilee jälleen. Nimi on eri, mutta maa on edelleen ainakin toistaiseksi erilainen kuin mikään muu paikka maailmassa.

125

Singapore

SINGAPORE* Ari Heikkinen, Sanni Sarelma

Singapore on tullut talouspoliittiseen tienristeykseen, kun suurista talouskasvuluvuista siirrytään kypsän talouden hitaaseen kasvuun. Ulkomaankaupasta voimakkaasti riippuvainen Singapore kärsii kansainväli-sen kysynnän vähäisyydestä. Suurimmat haasteet Singaporelle kansainvälisen kaupan kiinnostuksen koh-teena sekä yhteiskuntana liittyvät sisäpoliittiseen tilanteeseen. Maan kasvu on perustunut viimeiset kol-mekymmentä vuotta ulkomaiseen työvoimaan. Maahanmuutto ja kohonneet elinkustannukset ovat he-rättäneet kansalaisissa harvinaisen avointa kritiikkiä. Talouspoliittisen keskustelun fokus on tällä hetkellä ulkomaisen työvoiman säätelyssä sekä kansainvälisten sijoittajien pitämisessä Singaporessa, vaikka nämä ovat monen mielestä toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Singapore on Suomen suurin kauppakumppani ASEAN-alueella. Perinteisten vientisektoreiden, kuten meriteknologian ja konepajaklusterin lisäksi suoma-laisille yrityksille löytyy liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa biolääketieteen, sekä sairaala-, ympä-ristö- ja informaatioteknologian aloilta.


*Ari Heikkinen toimii suurlähettiläänä ja Sanni Sarelma CIMO-harjoittelijana Suomen Singaporen suurlähetystössä.

Singaporen talous kasvoi vuonna 2012 maltilliset 1,3 prosenttia ja Singaporen tavarakaupan arvo kasvoi 1,1 prosenttia. Singapore on avoin, paljon varakkaita yri-tyksiä houkutellut ja voimakkaasti vientiriippuvainen valtio, jonka talouskasvu on perinteisesti riippunut enimmäkseen teollisuussektorista ja ulkomaankaupas-ta. Vuoden 2012 toivottua maltillisempi talouskasvu johtui pääasiassa juuri ulkomaankaupan ja teollisuus-sektorin heikoista tuloksista. Vuodelle 2013 arvioidaan-kin yhtä maltillista 1-3 prosentin talouden kasvua.

Vuoden 2013 ensimmäisellä kvartaalilla talous kasvoi 0,2 prosenttia. Singaporen kauppa kehittyneiden valti-oiden kanssa kutistui, kun taas lähialuekauppa kasvat-ti merkitystään. Palvelukauppa kasvoi 2,7 prosenttia pitkälti hyvin menestyneen rahoitus- ja pankkikluste-rin ansiosta. Rahoitussektorilla Singaporella on myös uusia suunnitelmia. Se haluaisi ryhtyä Hongkongin ohella Kiinan valuutan ulkomaankauppapaikaksi sekä kehittyä alueelliseksi välimiesoikeus- eli arbitraa-tiokeskukseksi.

Globaalista taloudellisesta epävarmuudesta johtuva heikko kansainvälinen kysyntä hankaloitti kansainvä-listä kauppaa ja heijastui myös erittäin tiiviisti maa-ilman markkinoihin integroituneeseen Singaporeen. Suurin osa Singaporen varakkuudesta perustuu sen asemaan kansainvälisenä kauppa- ja rahoituskeskukse-na, jälleenviejänä ja teollisuuskehityskeskuksena, mikä tekee siitä haavoittuvan globaalien makroekonomisten olosuhteiden ja taloudellisten suhdanteiden vaihteluil-

le. Tähän mennessä Singapore on kuitenkin selvinnyt globaalista taantumasta varsin hyvin, sen jälkeen kun bruttokansantuote saatiin vuonna 2010 hurjaan 14,8 prosentin nousuun rajuilla elvytystoimilla.

Merkittävänä tekijänä ulkomaankaupan hidastumi-sessa vaikuttivat myös työmarkkinoiden tiukennukset sekä korkeat kuluttajahinnat, jotka johtuivat suurelta osin nopeasti kallistuneista asumis- ja liikennekustan-nuksista. Asuntojen hinnat ovat viime vuosina jopa kolminkertaistuneet. Inflaation uskotaan kiihtyvän jonkin verran myös vuonna 2013, sillä jo valmiiksi merkittävästi kasvaneet asuntojen ja autojen hinnat todennäköisesti nousevat edelleen. Eläkkeitä ja sääs-töjä ahminut inflaatio on lisännyt tyytymättömyyttä kansalaisten keskuudessa. Tyytymättömyys suuntau-tuu myös voimakkaan talouskasvun aiheuttamaan eriarvoistumiseen.

Singaporen taloudelle erittäin tärkeän elektroniik-kateollisuuden romahdus johti teollisuustuotannon laskuun lähes jokaisella kvartaalilla vuonna 2012. Kasvua teollisuussektorilla esiintyi vaatimattomat 0,1 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 7,8 prosenttia. Elektroniikkavienti kutistui peräti 19,1 prosenttia. Työ-voimapulan lisäksi elektroniikkateollisuutta on rasit-tanut voimistunut Singaporen dollari. Osittain elekt-roniikkateollisuuden vaikeuksia selittää myös hieman vanhentunut tuotantorakenne Singaporen keskittyes-sä mikrosiruihin ja näyttöpäätteisiin, eikä esimerkiksi älypuhelimiin tai tabletteihin.

126

Singapore

Singaporen teollisuustuotannolle etsitään jatkuvasti uusia erikoistumisaloja. Viime aikoina Singapore on onnistunut houkuttelemaan lääketeollisuuden ja sai-raalateknologian investointeja, jotka tarjoavat liiketoi-mintamahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Energiateknologia, erityisesti öljynjalostus sekä uusiu-tuvien energiamuotojen kehittäminen on jo nyt mer-kittävä tekijä Singaporen taloudessa. Tähän aiotaan panostaa myös lähitulevaisuudessa, kun Singapore pyrkii vähentämään riippuvuuttaan malesialaisesta maakaasusta. Muita lisäarvoa tuottavia toimialoja, joihin tutkimus- ja tuotekehitysvaroja kohdennetaan, ovat muun muassa bio- ja nanoteknologia sekä ympä-ristöteknologia.

Hallitus julkisti vuoden 2013 alussa myös avaruus-ohjelman, jonka kunnianhimoisiin tavoitteisiin liittyy Singaporen kehittäminen satelliittiteknologian edellä-kävijäksi korkean tason teollisuuden ja kansainvälisen koulutusyhteistyön avulla. Kansalliseen turvallisuu-teen liittyvä uusi avaus on myös hallituksen päätös rahoittaa cyber-turvallisuudesta vastaavan Interpolin

laitoksen rakentaminen ja sijoittaminen Singaporen keskustaan.

Talouskasvun hitaudesta huolimatta Singaporella su-juu ainakin vielä toistaiseksi taloudellisessa mielessä hyvin. World Economic Forumin mukaan Singapore on maailman toisiksi kilpailukykyisin maa. Se on rankat-tu monena vuotena maailman parhaaksi liiketoimin-taympäristöksi ja vähiten korruptoituneeksi maaksi. Työttömyysprosentti pysyttelee jatkuvasti alle kahdes-sa prosentissa ja kansalaiset ovat keskimäärin erittäin korkeakoulutettuja. Toisaalta koko itsenäisyyden ajan yksinvaltaisesti hallinneen valtapuolueen ohjaamaa hallitusta kohtaan esiintyy nykyisin myös entistä enemmän tyytymättömyyttä.

Suomen ja Singaporen kahdenvälinen kauppa

Singapore on Suomen merkittävin kauppakumppani ASEAN-maista. Suomen ja Singaporen kauppatase on ylijäämäinen. Kokonaisvienti Suomesta Singaporeen oli 230, 2 miljoonaa euroa vuonna 2012, kun taas



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


127

Singapore



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


tuonti kasvoi vuoden 2011 126,7 miljoonasta 191,6 miljoonaan euroon. Tuonti on kasvanut kahtena viime vuonna kymmeniä prosentteja kumpanakin, kun taas vienti on heilahdellut viime vuosina 1-11 prosenttia. Viimeaikainen tuonnin kasvu johtuu suurimmilta osin Neste Oilin vuonna 2010 Singaporeen perustaman maailman suurimman biodieseltehtaan kautta hanki-tusta biodieselistä.

Suomen ja Singaporen välillä kulkevat vientituotteet ovat pääasiassa samoja vuodesta toiseen. Suomen

vienti Singaporeen koostuu enimmäkseen sähkö-laitteista, paperista, televiestinnän laitteista, teräs-levytuotteista, kuljetusvälineistä sekä muusta kone-tuotannosta. Suomen tuonti Singaporesta koostuu suurimmaksi osaksi laitteista, koneista ja kuljetusväli-neistä. Singaporen markkinoilla toimii noin 80 suoma-laisyritystä mukaan lukien useimmat suuret suoma-laiset vientiyritykset. Singaporessa arvostetaan tällä hetkellä suuresti suomalaista korkean tason osaamista esimerkiksi koulutus-, terveydenhuolto- ja innovaati-oiden alalla.

128

Singapore


Singapore on tunnettu kansainvälisyydestään, ase-mastaan maailman toisiksi suurimpana satamana ja kansainvälisen kaupan merkittävänä keskuksena, joka kykenee reagoimaan talouden suhdanteisiin nopeasti ja taloudellisen vakautensa ja hyvinvointinsa säilyttä-en. Tämä vakaus voi jatkossa olla jossain määrin vaa-kalaudalla, sillä yksinoikeudella Singaporen politiik-kaa ohjaava valtapuolue People’s Action Party (PAP) on menettänyt kannatustaan jo neljissä edellisissä vaaleissa. Sitä kritisoidaan talouskasvun palvonnas-ta kansalaisten kustannuksella. Sekä kansalaiset että kansainväliset yritykset ovat ilmaisseet tyytymättö-myyttään ja molemmille on tehty myönnytyksiä.

Lähitulevaisuudessa tuskin ollaan vielä siirtymässä toimivaan monipuoluedemokratiaan, vaikka suurin oppositiopuolue Worker’s Party onkin saanut jonkin verran enemmän sananvaltaa. Puolue ei ole tavoitel-lut PAP:n syrjäyttämistä, mutta mikäli valtapuolue ei kykene korjaamaan kannatustaan ja poliittista linjaan-sa, vaarana on, että seuraavissa vaaleissa kansalaiset äänestävät oppositiolle enemmän valtaa.

Singaporelainen kansallisidentiteetti on rakentunut poliittisessa retoriikassa kilpailuun ja monikulttuuri-suuteen perustuvan yhtenäisyyden varaan. Singapo-resta on kehittynyt muutamassa vuosikymmenessä helppo ja turvallinen talousmetropoli ostovoimaisella väestöllä. Kilpailuyhteiskunnan vauraus ei ole kuiten-kaan jakautunut kaikille tasaisesti ja tuloerot maan sisällä ovatkin jatkuvasti kasvaneet.

Singapore on avoin markkinatalous, jossa on tiukka ja selkeä oikeusjärjestelmä, erittäin vähän korruptiota sekä hyvin houkutteleva verotus. Suurin tuloveropro-sentti on tälläkin hetkellä 20 prosenttia (yli 320 000 Singaporen dollarin vuosituloilla). Singapore on hou-kutellut asukkaikseen varakkaita ulkomaalaisia sekä lukuisten ulkomaisten yritysten mukana seuranneita työntekijöitä. Singaporessa on eniten miljonäärejä maailmassa suhteutettuna asukasmäärään. Strateginen sijainti ja vakaa poliittinen tilanne ovat mahdollistaneet nopean talouskasvun. Teollistuminen on ollut valtiojoh-toista ja talouden nousukausiin on kyetty vastaamaan nopeasti ja joustavasti rekrytoimalla halpatyövoimaa köyhemmistä naapurimaista. Singaporen tuottavuus on perustunut viimeiset 30 vuotta ulkomaisen työvoi-man lisääntyvään kasvuun. Vuonna 2012 Singaporen työntekijöistä 33,6 prosenttia oli ulkomailta.

Hintojen nousu, maahanmuuttajien suuri määrä sekä yhteiskunnan tukiverkkojen vähyys ovat herättäneet

Singaporessa harvinaisen avointa kritiikkiä hallintoa kohtaan. Hallitusta arvostellaan talouden palvomises-ta kansalaisten kustannuksella sekä lyhytnäköisestä maahanmuuttopolitiikasta. Elinkustannusten kallistu-minen ja eriarvoistuminen ovat rasittaneet hallituksen ja valtapuolueen mainetta jo jonkin aikaa.

Neljännes Singaporen työikäisestä väestöstä jää eläk-keelle vuoteen 2030 mennessä ja syntyvyys on ollut laskussa jo 30 vuotta. Vanhusten määrän kasvu aset-taa lähes kokonaan omakustanteisen sosiaaliturvan ennennäkemättömien haasteiden eteen.

Viimeaikainen kritiikki on huomioitu hallituksessa. Pääministeri Lee Hsien Loongin mukaan hallituksen on vastaisuudessa opittava toimimaan avoimemmin ja huomioimaan kansalaismielipidettä paremmin, sillä Singaporen kansalaiset ovat entistä kiinnostuneempia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Toisaalta tämä tekee pääministerin mukaan politiikasta ”sotkuisem-paa” ja ennalta arvaamattomampaa. Valtapuolueen taloutta yli kaiken arvostava politiikka sekä vakaa ja muuttumaton poliittinen järjestelmä ovat olleet mer-kittävässä roolissa, mitä tulee Singaporen kiinnosta-vuuteen ulkomaisten sijoittajien silmissä.

Helmikuussa 2013 Singaporessa järjestettiin maan itsenäisen historian ensimmäinen suuri hallituksen vastainen mielenosoitus sen jälkeen kun hallitus oli julkaissut infrastruktuuri- ja väestönkasvattamissuun-nitelmia sisältävän ennusteen, jonka mukaan Singa-poren väkiluku kasvaisi nykyisestä 5,3 miljoonasta 6,9 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Ennusteessa esitettiin talouskasvun pysyvän 2-3 prosentin vuosita-solla, sillä eksponentiaalinen talouskasvu ei ole enää kovin todennäköistä Singaporen kaltaiselle kypsälle taloudelle. Tämän sijasta Singaporen esitettiin keskit-tyvän talouden laatukasvuun eli hyväpalkkaisten töi-den lisääntymiseen muita nopeammin. Vaikka ennus-teessa lupailtiin maahanmuuton rajoittamista entistä enemmän valtion tarpeeseen vastaaviin työntekijöi-hin, ulkomaalaisten määrän ennustettu kaksinkertais-tuminen herätti kärkästä kritiikkiä. Toinen samanlai-nen mielenosoitus järjestettiin vappuna.

PAP on joutunut joustamaan viimeisen vuoden aikana entistä enemmän julkisen mielipiteen hyväksi. Maa-hanmuuttopolitiikkaa on kiristetty merkittävästi, ja yhteiskunnan tukiverkkoja ollaan lisäämässä. Vuoden 2013 budjetissa esiteltiin uusia maahanmuuttopoli-tiikan tiukennuksia erityisesti matalapalkka-aloille ja palvelusektorille. Oleskelulupien myöntämistä on ra-

129

Singapore

joitettu, ja kansalaisuuden saaminen pitkään maassa asuneille on vaikeutunut. Oleskeluluvan hakemisen hoitaa Singaporessa työnantaja. Oleskeluluvan saami-nen ilman jo olemassa olevaa työpaikkaa on mahdol-lista työskentelevien ulkomaalaisten puolisoille, joskin entistä vaikeampaa.

Kiristyvä maahanmuuttopolitiikka ei ole miellyttänyt kaikkia yrityksiä. Työvoimapula koettelee jo nyt useita Singaporelle elintärkeitä sektoreita. Työvoima on eri-tyisen tiukassa hotelli- ja ravintola-alalla, jolla esiintyi vuonna 2012 lievää kasvua. Hotelli- ja ravintola-alan johtokin on toisinaan päätynyt hoitamaan esiliinaa vaativia töitä, jottei palvelun laatu pääsisi kärsimään työvoimapulasta. Myös vuoden 2012 parhaiten menes-tyneellä sektorilla, rakennusalalla, on kova pula työnte-kijöistä, vaikka alan palkat ovatkin kilpailukykyisiä.

Maahanmuuttokiintiöiden tiukennukset koettelevat kansainvälisten suuryritysten ohessa pieniä ja keski-suuria yrityksiä, jotka ovat Singaporessa hyvin ylei-

siä. Maan bruttokansantuotteesta noin 50 prosenttia koostuu pienten ja keskisuurten yritysten tuotosta. Ul-komaiset kauppakamarit ovat arvostelleet Singaporen olevan vaarassa menettää hyvän maineensa avoimena taloutena. Paikalliset yritykset eivät kykene laajentu-maan tuistaan huolimatta työvoimapulan vuoksi, ja ulkomaiset suuryritykset ovat alkaneet vilkuilla Male-siaa, Indonesiaa ja Vietnamia, joissa kiinteistökustan-nuksetkin ovat halvemmat. Vaurastuvat naapurimaat tuovat haasteita Singaporen talouskasvulle myös siksi, että ne tuskin myyvät Singaporelle raaka-aineita tule-vaisuudessa yhtä halvalla kuin tähän asti.

Pääministeri on vakuutellut Singaporen pysyvän yri-tyksille houkuttelevana, verotukseltaan kilpailukykyi-senä sekä dynaamisena ja avoimena taloutena, mutta toisaalta muuttuvan maahanmuuttopolitiikaltaan tiukemmaksi ja verotukseltaan hieman progressiivi-semmaksi. Lähitulevaisuudessa nähtäneen, onnistuu-ko hallitus vakuuttamaan kansalaiset ja kansainväliset sijoittajat puolelleen.


Kansainvälinen kaupan keskus

Singapore on erittäin sitoutunut kansainväliseen kauppayhteistyöhön ja sopimusverkostoon. Singapo-rella on lukuisia kahdenvälisiä vapaakauppasopimuk-sia, ja se ajaa aktiivisesti laajempia kansainvälisiä va-paakauppasopimuksia. Kansainvälisen kaupan vapau-tumiselle mahdollisimman laajalla alueella lasketaan suuria odotuksia. Vuonna 2013 neuvottelupöydällä olevasta Tyynenmeren vapaakauppasopimuksesta (TPP) ja vuoden 2013 loppuun mennessä aikataulun mukaan viimeisteltävästä Euroopan Unionin ja Singa-poren vapaakauppasopimuksesta toivotaan nostetta laskussa olleelle viennille.

Raaka-aineettoman Singaporen suuri vienti perus-tuu pitkälti jälleenvientiin ja jalostukseen. Globaalin talousyhteistyön ohella myös lähialuekauppa on Sin-gaporelle erittäin tärkeää. Singaporen suurin kauppa-kumppani on Malesia. Seuraavana listalla on Euroopan Unioni 10,7 prosentin osuudella. Malesian raaka-ai-neista merkittävin on maakaasu, jolla tuotetaan noin 80 prosenttia Singaporen käyttämästä energiasta.

Aasialaiset kumppanit ovat yhä merkittävämmässä asemassa Singaporelle. Malesia ja Indonesia lisäävät kilpailua houkuttelemalla yhä enenevässä määrin kan-sainvälisiä sijoittajia. Samanaikaisesti niiden vaurastu-minen tarjoaa Singaporelle myös uusia mahdollisuuk-

sia. Singapore haluaa pääministeri Lee Hsien Loongin mukaan hyötyä myös Kiinan ja Intian kasvusta. Aasian maista Etelä-Korea ja erityisesti Japani ovat arvostet-tuja kauppakumppaneita. Japanin ja Singaporen kah-denvälinen kauppa on ollut kasvussa.

Singaporelle tärkeimmät vapaakauppaneuvottelut käydään tällä hetkellä toisiksi suurimman kauppa-kumppanin EU:n kanssa sekä Tyynenmeren vapaa-kauppasopimusneuvotteluissa. Singapore pyrkii edis-tämään vientiään ja asemaansa maailmankaupassa myös ajamalla aktiivisesti mahdollisimman kattavan ja laadukkaan Tyynenmeren vapaakauppasopimuksen mahdollisimman nopeaa käyttöönottoa. Entistäkin voimakkaampaa sitoutumista kansainvälisille markki-noille ajetaan myös yritysmaailman tahojen intressien vuoksi. Vapaakauppasopimuksista toivotaan nostet-ta viennille ja Singaporen kansainväliselle maineelle kauppakumppanina ja sijoituskohteena.

Singaporen ja EU:n vapaakauppasopimus

Singaporen ja EU:n välillä neuvoteltu vapaakauppaso-pimus viimeistellään aikataulun mukaan vuoden 2013 aikana. Vapaakauppasopimuksen myötä eurooppalais-ten tuotteiden tuonti Singaporen markkinoille helpot-tuu entisestään. Tullimaksut poistuvat suurimmilta osin sopimuksen tullessa voimaan. Esimerkiksi turvatesta-ukset ja maataloustuotteiden hygieniavalvonta suo-

130

Singapore

ritetaan tuotteiden lähtömaassa standarditestausten mukaan, jotka on hyväksytty sekä Singaporessa että lähtömaassa. Sopimus edellyttää myös tekijänoikeus-maksujen maksamista vapaakauppa-alueen kesken.

Singapore on EU:lle tärkein kauppakumppani ASEAN-maista. Singaporen tuonnista noin 12 prosenttia tulee EU:n alueelta, mikä tekee EU:sta Singaporen toiseksi suurimman kauppakumppanin Malesian jälkeen. Brit-tiläiseen lainsäädäntöön perustuva oikeusjärjestelmä on eurooppalaisille kauppakumppaneille selkeä ja tut-tu. Korruptiovapaa ja verotukseltaan kevyt talousjär-jestelmä on houkutellut Singaporeen lukuisia euroop-palaisia yrityksiä, joille Singapore toimii myös porttina Kaakkois-Aasian markkinoille. Singaporessa toimii lä-hes 8 000 EU:n alueelta kotoisin olevaa yritystä.

Singaporen ja EU:n vapaakauppasopimuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota lääketieteellisen ja ke-mian teollisuuden sektorin yrityksiin, joita Singapore on houkutellut viime vuosina. Suomalaisia yrityksiä Singaporessa on noin 80 mukaan lukien useimmat suuret suomalaiset vientiyritykset.

Singaporella on melko vähän kaupanesteitä maahan-tuonnin suhteen. Autojen, lääkkeiden sekä alkoholi- ja tupakkatuotteiden maahantuontia säädellään tiukoilla rajoituksilla ja verotuksella. Vapaakauppasopimukses-sa helpotetaan muun muassa autojen, elektroniikan, lääketuotteiden ja uusiutuvan energian tuottamiseen tarvittujen tuotteiden tuontia.

Singaporen ja EU:n välistä vapaakauppasopimusta on kiitelty siitä että se tulee olemaan ensimmäinen ”vih-reä vapaakauppasopimus”. Sopimuksessa luvataan sekä EU:n että Singaporen uusiutuvan energian teollisuuden pysyvän avoimena ja sijoittajaystävällisenä. Uusiutu-va energia on yksi Singaporen taloudellisista toivoista. Riippuvuutta ulkomaisista fossiilisista polttoaineista halutaan vähentää ja energiatuotantoa halutaan ha-jauttaa mahdollisimman monelle energialähteelle. Sin-gaporessa ei käytetä ydinvoimaa, ja uusiutuvan energi-an, erityisesti aurinkoenergian, tutkimukseen ja tuot-tamiseen panostetaan valtion taholta runsaasti. Tällä sektorilla toimii myös suurin suomalainen investointi Singaporessa, Neste Oilin biodieseljalostamo.

Ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys otetaan tarkasti huomioon sopimuksessa. Ympäristönsuojelun valvon-ta tuotantoprosesseissa on tiukan valvonnan alaista molemmilla markkinoilla. Singapore onkin ympäris-tönsuojelussa huomattavasti montaa muuta Aasian maata edellä, mikä avaa sille mahdollisuuksia.

Lukuun ottamatta mediasektoria, osaa rahoituspal-veluista ja suurinta osaa lakipalveluista Singaporen markkinoille on hyvin avoin pääsy, myös palvelualoilla. Kiinteistösijoittamista, joka on suosittua Singaporesta ulkomaille ja toisinpäin, säädellään lisäksi korotetuilla leimaveroilla ja rajoituksilla. Singaporen ja EU:n väli-nen vapaakauppasopimus tähtää tämän avoimuuden säilyttämiseen, mutta esimerkiksi Singaporen valtion hallinnassa olevaa mediasektoria ei avata.

Singapore on immateriaalioikeuksien edelläkävijä Aasiassa. Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsenenä Singapore on ollut aktiivisesti mukana tekijänoikeus-asioissa. Singaporessa piratismia esiintyy huomatta-vasti vähemmän kuin muualla Aasiassa. Tekijänoike-udet ovat suuressa roolissa myös EU:n ja Singaporen vapaakauppasopimuksessa, sillä niiden taso halutaan pitää mahdollisimman korkealla. Sopimuksen pykälät tuotesuunnittelua ja alkuperämaamerkintöjä koskien ovat kattavampia kuin WTO:n vastaavat säädökset. Taiteilijoille taataan toisen osapuolen markkinoilla yhtäläiset korvaukset kuin kotimarkkinoilla. Alkupe-rämaamerkintöjä valvotaan erillisellä rekisterillä Sin-gaporessa.

Kauppaan ja investointeihin vaikuttavan sään-telyn kehitys

Singapore on avoin ja ulkomaankauppariippuvainen talous, jonka selkeä sääntely-ympäristö tekee siitä houkuttelevan portin Aasian markkinoille. Singaporen satama on maailman toiseksi suurin, ja sen keräämät tullimaksut ovat hyvin pieniä (7 prosenttia) hyvin suurelle osalle tuotteita. Poikkeuksia avoimuudessa esiintyy valtion hallitsemalla mediasektorilla, rahoi-tuspalvelusektorilla ja asiantuntijapalveluissa. Medi-asektorin rajoitukset eivät koske yritysten toimintaa internetissä. Yrityksiä kohdellaan pääasiassa samojen lakien mukaan huolimatta siitä ovatko ne paikallisia vai ulkomaisia. Tämä koskee myös uusia rajoituksia ul-komaalaisten palkkauksessa. Kiinteistöjen ostamista ei ole rajoitettu ulkomaalaisille lukuun ottamatta valtion tukemia asuntoja, jotka on varattu singaporelaisille. Liiketoiminnan aloittaminen Singaporessa on melko helppoa selkeän ja läpinäkyvän säätelyn takia. Pank-kitilin avaaminen sen sijaan on osoittautunut melko vaikeaksi Singaporeen sijoittuville yrityksille sekä yh-teisöille.

Singaporen verotus on yrityksille hyvin houkutteleva. Singaporella on noin 50 kaksoisverotuksen estävää sopimusta muiden valtioiden kanssa. Lisäksi erinäiset kansainväliset sopimukset mahdollistavat verotieto-

131

Singapore

jen vaihtamisen veroviranomaisten kesken yhtensä 83 maan kanssa. Singapore ja Suomi solmivat sopimuk-sen kaksoisverotuksen ja veronkierron välttämiseksi jo vuonna 1981 ja päivittivät sen 2002.

Yritysvoittoja verotetaan korkeintaan 17 veroprosen-tilla. Singaporen verotusta on muutettu vuonna 2013 hieman progressiivisempaan suuntaan tuloerojen ta-saamiseksi. Progressio toteutuu pääasiassa pienitu-loisten veronpalautuksilla ja luksustuotteiden, ensisi-jaisesti kalleimpien autojen ja asuntojen, verotuksen kiristämisellä. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja bensii-nituotteiden, todennäköisesti myös luksustuotteiden,

verotuksen voidaan olettaa kiristyvän lisää lähitule-vaisuudessa.

Suurimmat haasteet lähitulevaisuudessa Singapo-ren markkinoille siirtymiseen liittyvät sisäpoliittiseen keskusteluun eli ensisijaisesti työntekijöiden maa-hantulorajoituksiin, suuriin kiinteistökustannuksiin ja todennäköisesti lisääntyvään palkkojen säätelyyn. Ul-komaalaisilta työntekijöiltä työluvan saamiseksi vaa-dittavia minimipalkkoja on nostettu, ja hyväpalkkaiset työpaikat pyritään ohjaamaan singaporelaisille myös kiintiöillä ja tuilla.

Yleisarvio

Singapore on Suomen merkittävin kauppakumppani ASEAN-alueella. Vaikka Singaporen ja Suomen välinen kauppa on verraten pientä, kahdenvälinen kauppa-suhde voi hyvin ja suomalaista asiantuntijuutta arvos-tetaan.

Singapore on tullut sisä- ja talouspoliittiseen tien-risteykseen. Singaporen hallinnon ja kansainvälisten sijoittajien on sopeuduttava uudenlaiseen poliittiseen tilanteeseen. Odotettavissa on hitaan kasvun vaihe. Kansalaistyytymättömyys on nousussa ja kansalaiset ovat ryhtyneet ottamaan aktiivisesti kantaa. Talous-kasvun myötä on syntynyt suuria tuloeroja, kalliita kuluttajahintoja ja maahan on muuttanut runsaasti ulkomaalaisia työntekijöitä. Hallitusta on kritisoitu siitä, ettei se kuuntele kansaa. Nyt valtapuolueella on tarve todistaa kuuntelevansa kansalaisia, mutta

samalla vakuuttaa kansainväliset sijoittajat siitä ettei sijoitusympäristön suhteen tapahdu liikaa muutoksia.

Hidaskin talouskasvu halutaan pitää vakaana kasvuna, uusia tulonlähteitä etsitään jatkuvasti. Kansainvälisten vapaakauppasopimusten myötä lisääntyvälle kaupalle ja lähialuekaupalle asetetaankin odotuksia. Singapo-ren tapauksessa kansainvälisiä sijoittajia huolestutta-vat poliittisesti vakaan ilmapiirin muuttuminen sekä vastauksena kansalaisten maahanmuuttokritiikkiin ja huoleen väestökasvusta annetut maahanmuutto-rajoitteet ja ulkomaista työvoimaa koskevat kiintiöt. Singapore on edelleen rikas ja verotukseltaan houkut-televa sijoituskohde keskeisellä sijainnilla, mutta sen tulevaisuuden ennustaminen pitkällä aikavälillä on juuri nyt poikkeuksellisen hankalaa.

Indonesia

Jakartassa sijaitsevan Bantar Gebangin jätteiden-käsittelyalueen, keskipakoisvoimaan perustuva jät-teiden erottelija. Suomi käy keskusteluja Jakartan kaupungin kanssa yhteistyömahdollisuuksista mm. jätteidenkäsittelyyn liittyen.

Kuva: Eeli Wördman

133

Indones ia

INDONESIA

* Leena Viljanen

Vaikka maailmantalous on kriisissä, Indonesia on säilyttänyt poliittisen vakautensa ja talouskasvu on jat-kunut vahvana. Yli 240 miljoonan hengen markkinat, nopeasti kasvava keskiluokka ja yli 100 miljoonan nuoren työvoimaresurssit yhdistettynä merkittäviin raaka-ainevarantoihin ja strategisesti kiinnostavaan sijaintiin muodostavat runsaiden mahdollisuuksien yhteistyökumppanin. Jotta kasvutahti voisi jatkua ja vielä käyttämätön kasvupotentiaali tulla täysipainoisesti hyödynnetyksi, on tiettyihin kehityksen kipukoh-tiin kuitenkin kiinnitettävä huomiota. Indonesian heikkoudet ovat alueelle tyypillisiä ja liittyvät byrokra-tiaan, korruptioon ja puutteelliseen infrastruktuuriin. Sitoutuminen vapaakauppaan, sääntely-ympäristön tempoilevuus ja protektionismi ovat niin ikään merkittäviä haasteita.


*Leena Viljanen työskentelee lähetystöneuvoksena ja Team Finland –koordinaattorina Suomen Jakartan suurlähetystössä.

Indonesia on tällä hetkellä maailman 16. suurin ta-lous. Talouskasvu jatkui tasaisena läpi vuoden 2012 useiden kauppakumppaneiden vaikeasta taloudelli-sesta tilanteesta huolimatta. Vaikka vientikysyntä jo heijasteleekin maailmantalouden heikentymistä, on taantuma Euroopassa ja Yhdysvalloissa, sekä Kiinan ja Intian hidastunut kasvu myös hyödyttänyt Indonesi-aa. Kansainväliset sijoittajat ovat hakeutuneet Kaak-kois-Aasiaan, ja erityisesti sen suurimpaan talouteen Indonesiaan, josta vielä löytyy edellytyksiä tuotoille. Vuositasolla kasvuprosentti oli 6,2, vain hiukan alle edellisvuoden 6,5 prosentin. Ennuste vuodelle 2013 on samaa tasoa. Mikäli tämä kasvutahti jatkuu, Indo-nesian on arvioitu nousevan vuoteen 2030 mennessä maailman seitsemänneksi suurimmaksi taloudeksi.

Kasvu perustuu pääasiassa vahvaan kotimaiseen ky-syntään sekä raaka-aineviennistä saataviin tuloihin. Voimakkaasti kasvava keskiluokka ja sen myötä lisään-tyvä kotimainen kulutus tarjoaa jatkossakin vakaan pohjan kasvulle. Ostokykyisen keskiluokan arvioidaan kasvavan noin 90 miljoonalla hengellä seuraavan vii-dentoista vuoden aikana. Tämä tarkoittaa lähes kah-deksan prosentin lisäystä kulutukseen vuositasolla, ja tuottoisaa mahdollisuutta tuotantosektorilla. Kulu-tustuotteista erityisesti ruoka-, juoma-, sementti- ja autoteollisuus ovat parantaneet tulostaan merkittä-västi. Viennin selkärangan muodostavat öljy, kaasu, pal-muöljy, kumi, kaivannaiset ja tekstiilit. Tärkeimmät vientikumppanit ovat Japani, Kiina ja Euroopan Unio-ni, Etelä-Korea, Singapore, ja Yhdysvallat. Kauppatase kääntyi lievästi alijäämäiseksi vähentyneen kysynnän

sekä raaka-aineiden hintojen alenemisen seurauksena, samalla kun tuonti jatkoi kasvuaan.

Vuoden 2012 budjettivaje oli 1,8 prosenttia bruttokan-santuotteesta. Tämä edellyttää tiukempaa budjettikuria sekä kulujen kohdentamisen että budjettivarojen käytön tehokkuuden osalta. Suurimpana haasteena on edelleen polttoainetukiaiset, jotka syövät 20 prosenttia valtion budjetista. Hallitus on ilmoittanut suunnittelevansa uu-distuksia tukijärjestelmään, mutta vuoden 2014 presi-dentinvaalien alla niiden läpivieminen on vaikeaa.

Indonesian kuluttajahintaindeksiin perustuva inflaatio oli 4,3 prosentilla alimmillaan kahteentoista vuoteen. Maan pörssi oli yksi parhaan tuloksen tehneistä maa-ilmassa. Ulkomainen kiinnostus investointeihin jatkoi kasvuaan. Maa on säilyttänyt hyvän luottoluokituk-sensa. Myönteisten talousindikaattoreiden lista on vai-kuttava. Vakaasta kasvusta ja hyvistä ennusteista huo-limatta Indonesian tilannetta voidaan kuitenkin myös tarkastella mahdollisuutena, jonka täyttä potentiaalia ei ole osattu hyödyntää. Kysynnän nopea lisääntymi-nen tarjoaisi mahdollisuuksia paljon voimakkaammalle ja huomattavasti nykyistä nopeammalle kasvulle, mikäli tiettyjen keskeisten ongelmakohtien osalta ryhdyttäi-siin tarvittaviin toimenpiteisiin. Tuotantosektorin osuus bruttokansantuotteesta on vain vajaat 25 prosenttia. Sen täyden potentiaalin hyödyntäminen edellyttää korjaustoimenpiteitä useamman tekijän suhteen; infra-struktuuriin ja yhteyksiin liittyvät pullonkaulat, säänte-ly-ympäristön epävakaus, kilpailuesteet sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet saada rahoitusta. Julkishyödykkeiden saatavuus ei vastaa lähellekään ky-syntää, esimerkiksi vain 17 prosentilla väestöstä on ve-

134

Indones ia

sijohtovettä, ja maa sijoittuu sijalle 161 (183:stä) luotet-tavan sähkönjakelun suhteen. Hallinnon jäykkyys, kor-ruptio ja byrokratia ovat niin ikään vaikuttavia tekijöitä.

Jollei näihin kehityksen kipukohtiin kiinnitetä ajoissa ja riittävässä määrin huomiota, ne voivat pahimmillaan saattaa talouden raiteiltaan. Suurimman riskin lyhyellä aikavälillä muodostaa kotimaisten investointien kas-vun hidastuminen ja erityisesti julkisten investointien vähyys. Yli puolet maan yli 240-miljoonaisesta väes-töstä asuu kaupungeissa, joissa infrastruktuuriin liit-tyvät haasteet ovat erityisen akuutit. Heikosti toimiva infrastruktuuri aiheuttaa tehottomuutta, viivästyksiä ja merkittäviä lisäkustannuksia. Nykytasolla Indonesia käyttää vain 2,1 prosenttia bruttokansantuotteestaan infrastruktuurin kehittämiseen, kun 6,8 prosentin ta-louskasvun saavuttamiseksi osuuden pitäisi olla ainakin viisi prosenttia. Kuvaavaa tilanteelle on, että kun ajo-neuvojen määrä vuosina 2001-2010 kolminkertaistui, kasvoi kansallinen tieverkosto vain neljänneksen.

Suomen ja Indonesian välinen kauppavaihto

Suomen ja Indonesian välistä kauppaa ei voida luon-nehtia mittavaksi, mutta vuoden 2012 kasvuluvut to-

distavat että kaupankäynti jatkaa voimakasta kasvuaan, mikä pelkän tavaraliikenteen lisääntymisen ohella hei-jastelee myös yritysten lisääntynyttä kiinnostusta yh-teistyöhön. Kokonaiskaupan arvo vuonna 2012 oli noin 370 miljoonaa euroa, jossa tuonti Indonesiasta nousi edellisvuodesta 15 prosenttia ja vienti 43 prosenttia. Kauppatase oli Suomelle noin 44 miljoonaa euroa yli-jäämäinen. Tulee myös muistaa, että nämä luvut eivät osoita koko totuutta Indonesiaan tuotavien suoma-laistuotteiden määrästä. Merkittävä osa saapuu maa-han kolmansista maista, erityisesti Singaporen kautta, eikä tämä näy Suomen tullitilastoissa. Myös palvelujen määrä kauppavaihdossa jää merkittäviltä osin tilastoi-matta. Merkittävimmät suomalaistoimijat Indonesiassa löytyvät telekommunikaation, energian, nostolaittei-den sekä metsä- ja paperiteollisuuden parista. Suoma-laisilla olisi kuitenkin myös paljon tarjottavaa muillakin sektoreilla. Hallituksen tavoite korvata 20 prosenttia fossiilisesta energiasta uusiutuvalla energialla seu-raavan kymmenen vuoden kuluessa tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia suomalaisosaamiselle. Lisäksi peliteol-lisuus sekä satama- ja kaivosteknologia ovat aloja, joilla suomalaisyrityksillä olisi paljon tarjottavaa.



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


135

Indones ia


Indonesia on maailman kolmanneksi suurin demokra-tia, jossa asuu maailman suurin muslimiväestö. Maan poliittinen tilanne on vakaa ja talous kasvaa tasaisen vahvasti. Se on yksi Aasian alueen nopeimmin kau-pungistuvista yhteiskunnista, jonka tuleva kehitys on pitkälti riippuvaista siitä miten kaupungit kehittyvät. Suurimmat ongelmat muodostuvat epävakaista luon-nonoloista, kytevästä islamilaisesta fundamentalismis-ta, puutteellisesta oikeusjärjestelmästä ja tehottomasta byrokratiasta.

Indonesia on perinteisesti ollut ulkopoliittisesti aktiivi-nen alueellisten rakenteiden puitteissa, kuten ASEAN:ssa (Association of Southeast Asian Nations) ja APEC:ssa (Asia-Pacific Economic Cooperation), jonka puheen-johtajana se tällä hetkellä toimii ja jonka huippukokous pidetään Balilla lokakuussa 2013.

Viime vuosina maa on aktivoitunut myös näkyvämmin kansainvälisen politiikan ja talouden foorumeilla. Se kuuluu G20-ryhmään, jonka kokouksissa valmistellaan merkittävimmät maailmantalouden linjaukset. Viime vuonna YK:n pääsihteeri nimitti Indonesian presidentin Susilo Bambang Yudhoyonon yhdessä David Cameronin ja Ellen Johnson Sirleafin kanssa rinnakkaispuheenjoh-tajaksi korkean tason paneeliin, jossa pohditaan 2015 jälkeisen ajan kehitysagendaa. Paneelin viimeinen ko-

kous pidettiin Balilla maaliskuussa 2013. Ilmastonmuu-tos, ruokaturva ja rauhanrakentaminen ovat niin ikään olleet korkealla maan ulkopoliittisella agendalla.

Sisäpoliittisesti leimaa-antavana piirteenä voi pitää poliittisen ja taloudellisen vallan yhteen kietoutumista. Tiettyjen eturyhmien, kuten kaivos-, metsä- ja tupakka-teollisuuden vaikutusvalta ulottuu syvälle poliittiseen päätöksentekoon.

Vuoden 2014 presidentinvaalien alla ei hallitus ymmär-rettävästi ole halukas ryhtymään mihinkään vaikeisiin tai kiistanalaisiin uudistuksiin, kuten polttoainetuki-aisten supistamiseen. Budjettivaje aiheuttaa kuitenkin voimakkaita paineita muuttaa tukiaispolitiikkaa. Halli-tus näyttääkin päätyneen jonkinlaiseen välivaiheen rat-kaisuun. Mikäli presidentti hyväksyy tehdyn esityksen, polttoaineen hinta säilyy samana moottoripyörille ja julkisille kulkuvälineille, mutta yksityiset autoilijat jou-tuisivat toukokuusta lähtien maksamaan nykyisen 4 500 Indonesian rupian (0,35 euroa) sijasta 6 500 rupiaa (0,51 euroa). Todellinen markkinahinta on 9 000 rupiaa (0,71 euroa).

Viime aikojen lisääntyneet protektionistiset toimenpi-teet kauppapolitiikassa ovat mitä todennäköisimmin ainakin osittain kansan suosion ja yritysmaailman tuen



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


136

Indones ia

tavoittelua vaalien alla, silläkin uhalla että siitä aiheutuu kielteisten mielikuvien lisääntymistä ulkomailla. Protek-tionististen lakien ja säännösten hyväksymisen odote-taan lisääntyvän entisestään tämän vuoden kuluessa.

Maailman Kauppajärjestön WTO:n juuri valmistuneen arvion mukaan Indonesia on tarkastelukautena (2007-2012) toteuttanut toimenpiteitä, joilla on kehitetty yrityksille suotuisampaa toimintaympäristöä, mutta kauppa- ja investointipolitiikan saama nykysuunta an-taa aihetta huoleen. Kotimaista teollisuutta tukevaa politiikkaa tulisi toteuttaa kunnioittamalla samalla In-donesian kansainvälisiä velvoitteita, jotka edellyttävät ulkomaankaupan avoimuutta ja sijoituksille suotuisan ympäristön tarjoamista.

Tiettyjen ruokatarvikkeiden (naudanliha, sipulit, hedel-mät ja kasvikset) kiristyneet tuontirajoitukset aiheut-tivat ruoan hinnan nousua vuoden 2012 aikana. Myös sähkön hinta on noussut. Tämä on herättänyt kansassa tyytymättömyyttä, ja palkankorotuksia ja sosiaaliturva-uudistuksia vaativat mielenosoitukset ovat yleistyneet. Vuoden 2013 alussa minimipalkkoja nostettiinkin useis-sa provinsseissa, enimmillään jopa 49 prosenttia. Jakar-tassa minimipalkkoja korotettiin 44 prosenttia. Koska korotukset ovat paikallishallinnon vastuulla, niissä on nähtävissä suuria eroja eri puolilla maata, ja erityisesti provinsseissa joissa oppositiopuolue on vallassa, koro-tukset ovat olleet huomattavasti alhaisemmat. Ammat-tiliitoilla on tärkeä rooli järjestäytyneiden työntekijöiden etujen ajajana. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuus-keskus on jo usean vuoden ajan tuonut maahan suoma-laista ammattiyhdistysosaamista tukemalla ja koulutta-malla paikallisia liittoja.

Toistaiseksi Indonesian palkkataso on houkutteleva ver-rattuna ympäröiviin alueen maihin, mutta paine koro-

tuksiin on kova. Huomattavat lisäykset palkkamenoissa heijastuvat luonnollisesti yritysten kilpailukykyyn ja synnyttävät inflaatiopainetta, ja kapealla marginaalilla toimiville yrityksille korotukset saattavat olla kohtalok-si. Jatkossa sekä yksityisen että julkisen sektorin onkin panostettava paljon enemmän työntekijöiden koulutta-miseen ja osaamistason nostamiseen, voidakseen lisätä tuottavuutta ja säilyttää kasvu.

Toimintaympäristön haasteellisuudesta huolimatta monet tahot ovat lisänneet yhteistyötään Indonesian kanssa, sillä maan heikkoudet sisältävät myös mahdol-lisuuden. Esimerkiksi hallituksen 600 miljardin dollarin investointisuunnitelma infrastruktuurin kehittämiseksi on saanut aikaan merkittävää kysyntää kansainvälisille tuotteille ja osaamiselle. Kiinan kanssa on solmittu yli 17 miljardin dollarin arvoinen aiesopimus, joka sisältää satamien, teiden, uusiutuvan energian, kaivosteollisuu-den, rakennustoiminnan ja terästeollisuuden kehittämi-seen tähtääviä hankkeita. Myös ympäristötietoisuus ja kysyntä kestäville ratkaisuille sekä uudelle teknologialle on kasvanut. Hallituksen tavoite kattaa 25 prosenttia maan energiantuotannosta uusiutuvin energialähtein (nykytaso viisi prosenttia) vuoteen 2025 mennessä on valtava haaste, joka tarjoaa hyviä yhteistyömahdolli-suuksia tämä alan osaajille.

Taloudellista toimeliaisuutta tukee poliittisen tason suh-detoiminta. Menestyminen Indonesiassa edellyttää hen-kilösiteiden luomista korkealla tasolla, ja vierailuvaihto eri suomalaistahojen ja Indonesian välillä on lisääntynyt viime vuosina. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb vieraili Jakartassa tammikuussa 2012 Viron ulkoministeri Urmas Paetin sekä suomalais-viro-laisen yritysvaltuuskunnan kanssa, eduskunnan talous-valiokunta vieraili huhtikuussa 2012 ja ulkoasiainvalio-kunta tammikuussa 2013.


Sääntely-ympäristön vakaus ja ennakoitavuus ovat keskeisiä tekijöitä sijoitusten houkuttelevuudessa ja investointi-ilmaston arvioimisessa, ja julkisuudes-sa Indonesia puhuu paljon kaupan vapauttamisen ja vapaakauppasopimusten puolesta. Teot osoittavat kuitenkin vahvasti vastakkaiseen suuntaan. Vuon-na 2012 Indonesia oli G20 -maiden ykkönen uusien kaupanesteiden säätämisessä ja käyttöönottamisessa. Maan kauppapolitiikka onkin varsin politisoitunut. Talouskasvun perustuessa pitkälti raaka-aineiden tuo-tantoon ja laajoihin kotimaan markkinoihin, jossa hei-kolla tuottavuudella toimivat kotimaiset yritykset ovat huonosti valmistautuneita kohtaamaan ulkomaista

kilpailua, sääntelyllä yritetään varjella omaa tuotantoa ja estää tuonnin laajamittaista kasvua.

Kotimaisen tuotejalostuksen lisäämiseksi on käytössä muun muassa rajoitteet raakarottingin ja kaivannais-ten viennille, palmuöljyn, raaka-kaakaon ja nahan vientiverot sekä tuotteiden kotimaisuusastevaatimuk-set. Vuodesta 2014 astuu voimaan mineraalimalmin vientikielto, jonka seurauksena malmi on jatkojalos-tettava maassa ennen laivausta. Uusia tuontirajoit-teita on otettu käyttöön valmiiden kulutustuotteiden, sekä kasvisten ja hedelmien osalta. Toimilupasäädöksiä on myös tarkistettu. Yksityiset yrittäjät voivat avata

137

Indones ia

enintään 100–150 jälleenmyyntipistettä ja toimiluvan haltijat on velvoitettu käyttämään kotimaisia materi-aaleja ja laitteistoa, ja myynnistä vähintään 80 pro-senttia on oltava kotimaisia tuotteita ja palveluita.

Ulkomaisten pienten ja keskisuurten yritysten sijoitus-toimintaa rajoittaa laki, jonka mukaan nettopääoman pitää olla vähintään 10 miljardia rupiaa (noin 800 000 euroa). Indonesian investointivirasto BKPM (Indonesia Investment Coordinating Board) on esittänyt hallituk-selle että vaatimusta alennettaisiin 200 000 Yhdys-valtain dollariin, ja että tämä voisi paremminkin olla tavoitetaso kuin vaatimus.

Kauppakumppaneissa uusien tuontia ja investointeja vaikeuttavien säädösten käyttöönotto herättää ymmär-rettävästi huolestuneisuutta, koska siitä aiheutuu mer-kittäviä lisäkustannuksia ja viivästyksiä, mikä pahimmil-laan saattaa heikentää Indonesian talouskehitystä.

Yhdysvallat on katsonut Indonesian rikkoneen WTO -sopimusta tuontirajoituksillaan ja kotimaisuusvaati-muksillaan ja on vienyt asian WTO:n riitojen ratkaisu-menettelyyn. Ratkaisu asiassa on odotettavissa loka-kuussa 2013. Ajankohta on Indonesialle sikäli kiusalli-nen, että maa isännöi WTO:n ministerikokouksen Balilla joulukuussa 2013, eikä mahdollinen häviö WTO:n vä-litysmenettelyssä ole toivottava juuri ennen kokousta.

Jotta Indonesia voisi lisätä jalostusarvoaan edellyttää tämä nykyistä huomattavasti suurempia investointeja tuotantokapasiteetin parantamiseksi. Kriittisenä pul-lonkaulana tässä ovat korkeat tuotantokustannukset,

jotka pääasiassa johtuvat suurista kuljetuskustannuk-sista, pitkistä toimitusajoista, sekä kalliista varastoin-ti- ja energiakustannuksista. Tässä kehä sulkeutuu ta-kaisin tarpeeseen lisätä julkisia investointeja erityisesti infrastruktuurin parantamiseksi.

ASEAN -maana myös Indonesian kauppapolitiikkaan on tiedossa muutoksia osana ASEAN:n mittavaa ja haasteellista tavoitetta tiivistää integraatiota kaikil-la yhteiskunnan osa-alueilla vuoden 2015 loppuun mennessä. Osana tätä tavoitetta on käynnistetty neu-vottelut RCEP:n (Regional Comprehensive Economic Partnership) perustamiseksi. Tämän on tarkoitus kor-vata myös olemassa olevat erilliset vapaakauppaso-pimukset Australian, Uuden Seelannin, Kiinan, Intian, Korean ja Japanin kanssa.

Indonesian ja Euroopan Unionin tunnustelut laaja-alaisen kauppa- ja taloussopimuksen (Comprehensive Economic Partnership Agreement, CEPA) solmimiseksi ovat edenneet varovaisin askelin. EU:n tavoitteena on, että sopimuksen perustana olisi vapaakauppa-alue sekä kolme painopistealuetta: markkinoillepääsy, ka-pasiteetin rakentaminen sekä kaupankäynnin ja inves-tointien edistäminen. Neuvottelujen käynnistämiseksi tältä pohjalta EU on esittänyt Indonesialle tavoitepa-perin, johon ei toistaiseksi ole saatu Indonesian vas-tausta. Tämä johtuu ainakin osittain siitä että EU:n asettama tavoitetaso on Indonesian näkökulmasta lii-an kunnianhimoinen. Indonesian vastauksen pohjalta vasta on nähtävissä onko tavoitetasosta löydettävissä kumpaakin tyydyttävä kompromissi, vai kariutuuko prosessi alkuunsa.

Yleisarvio

Indonesia on taloudellisesti erittäin dynaamisessa vaiheessa ja kasvuluvut ovat vaikuttavat. Haasteelli-sesta toimintaympäristöstä huolimatta maa muodos-taa vahvasti kasvavan markkina-alueen, joka tarjoaa paljon mahdollisuuksia sijoituksille, yritystoiminnalle ja kaupankäynnille.

Indonesiassa on runsaasti potentiaalia kehittyä no-peasti lähivuosina, edellyttäen että kehityksen ki-pukohtien parantamiseen tartutaan määrätietoisin toimenpitein. Kasvun tueksi tarvittaisiin uudistuksia joilla luodaan yritystoimintaa ja sijoituksia tukeva ja kannustava ympäristö. Hallintorakenteissa haasteena on byrokratia, säädöksiin liittyvät uudistustarpeet sekä korruptioon puuttuminen. Kauppapolitiikan suunnan epävarmuudesta ja epämääräisyydestä pääsemiseksi tarvitaan selkeä tiekartta hallituksen talouspoliittisille

tavoitteille ja toimenpiteille, sekä sille, mikä rooli ul-komaisilla toimijoilla halutaan olevan. Infrastruktuuri-investointien riittävyyden turvaaminen on yksi keskei-simmistä edellytyksistä maan todellisen kasvupotenti-aalin hyödyntämiseksi. Lähestyvien presidentinvaalien vuoksi on kuitenkin todennäköistä, että uudistusrin-tamalla on suhteellisen hiljaista vuonna 2013, mutta tilanne muuttuu varmasti vaalien jälkeen.

Maalla on kaikki edellytykset kehittyä sloganinsa mu-kaiseksi ”Remarkable Indonesia”:ksi, joka muodostaa kasvupotentiaalia ja uusia markkinoita hakeville suoma-laisyrityksille sellaisen toimintakentän, jonka tarjoamiin mahdollisuuksiin kannattaa kiinnittää vakavasti huomi-ota. Vahvasti kasvavista aloista erityisesti cleantech, pe-liteollisuus sekä satama- ja kaivosteknologia ovat aloja, joilla suomalaisyrityksillä on paljon tarjottavaa.

138

Austra l ia

AUSTRALIA

*Juha Parikka, Riku Laanti, Tuomas Vepsa

Australian yli kolmen prosentin vuosittainen talouskasvu on jatkunut viimeiset kaksi vuosikymmentä, vaikkakin hiipumisen merkkejä on havaittavissa. Talouskasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Se perustuu Australian mineraalien voimakkaaseen kysyntään ennen muuta Kiinassa. Kasvun seurauksena Australian dollari on viime vuosina vahvistunut huomattavasti suhteessa euroon ja Yhdysvaltain dollariin. Tämä tarjoaa kilpailukykyedun Australiaan vieville yrityksille. Talouden veturina toimivat kaivosteollisuus sekä öljy- ja kaasusektori. Ne tuottavat yhdessä kahdeksan prosenttia maan bruttokansantuotteesta ja 35 prosenttia sen vientituloista. Vuoden 2011 kauppatase oli Australian paras yli sataan vuoteen. Vaikka kulutuskysyntä ja pörssiarvot ovat olleet epävakaita, maan talouselämä suhtautuu luottavaisesti tulevaisuudennäkymiin. Suomalaisyrityksille Australia tarjoaa lupaavia vienti-mahdollisuuksia varsinkin kaivos-, öljy- ja kaasuteollisuuden aloilla sekä ympäristöteknologiassa.


*Juha Parikka on Suomen Canberran suurlähetystön ministerineuvos ja Australian Team Finland –koordinaattori, Riku Laanti toimii Finpron yhteistyökumppanina auttaen suomalaisia yrityksiä kansainvälistymään ja

Tuomas Vepsa toimi Suomen Canberran suurlähetystön virkamiesharjoittelijana 2012-2013.

Australian talous on kasvanut viime vuosina huomat-tavasti nopeammin kuin Euroopan maiden tai Yhdys-valtojen taloudet. Vuonna 2012 bruttokansantuote kasvoi 3,1 prosenttia. Kansainvälisen valuuttarahas-ton IMF:n mukaan Australia pysyy jatkossakin maail-man 12. suurimpana taloutena, jos kohta IMF alensi Australian kasvuennusteen tälle vuodelle 3,5 prosen-tista kolmeen prosenttiin. Australian kasvu on pitkällä tähtäyksellä ylittänyt selvästi OECD-maiden keski-määräisen kasvun. Inflaation odotetaan pysyvän 2,3 prosentin tasolla tänä vuonna ja alle 2,5 prosentissa vuoteen 2015 asti. Työttömyysaste on 5,5 prosenttia. Ensi vuonna sen odotetaan laskevan viiden prosentin tasolle.

Talouskasvu perustuu Australian mineraalien voi-makkaaseen kysyntään lähinnä Kiinassa mutta myös Japanissa, Etelä-Koreassa ja Intiassa. Joiltakin osin Australian mineraalivarannot kestävät nykyisellä hyö-dyntämistahdilla yli sata vuotta. Kiinan talouskasvun oletettua nopeampi hidastuminen ja tämän vaikutus globaaleihin raaka-ainemarkkinoihin ovat Australian talouden avainhaasteita. Australian ulkomaankaupan volyymin ennustetaan laskevan kahdeksan prosenttia viime vuodesta. Kauppatase on kuitenkin paras yli sataan vuoteen. Australian dollari on vuodesta 2009 vahvistunut huomattavasti sekä suhteessa euroon (noin 35 prosenttia) että Yhdysvaltain dollariin (noin 30 prosenttia). Tämä tarjoaa kilpailukykyedun Austra-liaan vieville yrityksille.

Australian talouden veturina toimivat kaivosteollisuus sekä öljy- ja kaasusektori. Kasvu on kuitenkin alueelli-sesti kaksijakoista – se keskittyy kahteen kaivosbuumia kokevaan osavaltioon (Western Australia ja Queens-land) sekä Northern Territoryyn, jossa on vireillä suuria nesteytettyyn maakaasuun (LNG) liittyviä hankkeita. Western Australian kasvu on reilun kymmenen pro-sentin vuositasolla. Liikevaihdolla mitattuna kaksi kol-masosaa Australian kaivostuotannosta tulee Western Australiasta ja Queenslandista.

Kaivosteollisuus tuottaa kahdeksan prosenttia Austra-lian bruttokansantuotteesta ja 35 prosenttia sen vien-tituloista. Toimialan liikevaihto on noin 200 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Ala on hyvin kannattava ja voit-tojen ennakoidaan kasvavan edelleen. Australialaiset BHP Billiton ja Rio Tinto ovat maailman suurimpien kaivosyritysten kärkipaikoilla. Muita suuria Australi-assa toimivia kaivosyrityksiä ovat Xstrata Holdings, Newcrest ja OZ Minerals. Australian kaivosteollisuu-dessa toimii yli 2 500 yritystä. Kolmasosa Australian kaikista pörssilistatuista yrityksistä edustaa kaivosalaa.Kaivosteollisuuteen läheisesti liittyvä kaasu- ja öljy-sektori kasvaa myös vahvasti. Tärkeitä toimijoita ovat muun muassa Woodside Petroleum ja ExxonMobil Australia. Australian maakaasuvarannot (mukaan lu-kien liuskekaasu) ovat maailmanluokkaa.

Australian väkilukua kasvattaa siirtolaisuus. Suurin yksittäinen maahanmuuttajaryhmä ovat intialaiset.

139

Austra l ia

Euroopan talouskriisi on kasvattanut uussiirtolaisuut-ta etenkin Irlannista ja Kreikasta. Väestön ennustetaan kasvavan nykyisestä 22,4 miljoonasta 36 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.

Australian merkittävimmät vientikohteet ovat Kiina, Japani, Euroopan Unioni, Etelä-Korea, Yhdysvallat, Uusi Seelanti ja Taiwan. Tuonnissa suurimmat lähtö-maat ovat Euroopan Unioni, Kiina, Japani, Yhdysvallat, Singapore, Thaimaa ja Uusi Seelanti.

Suomen ja Australian välinen kauppa

Suomen ja Australian välinen kauppa on kehittynyt myönteisesti erityisesti Suomen viennin osalta. Aust-ralian tuonti Suomeen ei ole ollut kasvu-uralla. Vuon-na 2012 kauppavaihto oli arvoltaan 791,6 miljoonaa euroa. Tämä on noin 15 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna (936 miljoonaa euroa) johtuen Austra-lian tuonnin supistumisesta. Tuonti Suomeen vuonna 2012 oli yhteensä 176 miljoonaa euroa. Australia toi Suomeen malmia ja metalleja, metalliromua, kivihiiltä, koksia, brikettejä ja viinejä. Suomi vei Australiaan 616 miljoonan euron edestä lähinnä eri toimialojen eri-tyiskoneita ja laitteistoa sekä paperia, pahvia ja niihin liittyviä tuotteita. Vertailun vuoksi todettakoon, että

Ruotsin ja Australian kauppavaihto on yli kymmenker-tainen.

Suomen vientiä pitkään hallinneiden metsäteollisuu-den tuotteiden rinnalle ovat viime vuosina nousseet teollisuuden, erityisesti kaivannaisteollisuuden tarvit-sema teknologia. Näkymät myös ympäristöteknologi-an viennille ovat hyvät. Suomalaisyritysten kansain-välistyminen näkyy Australiassa monipuolisesti. Noin viidelläkymmenellä suomalaisyrityksellä on tytäryhtiö Australiassa, joukossa lähes kaikki Suomen suurimmat yritykset. Lisäksi paikalliset jakeluyritykset edustavat noin 70 suomalaista brändiä. Australian kulutustava-ramarkkinoille on tullut uusia suomalaisyrityksiä ku-ten Marimekko, Suunto, Polar ja Fiskars.

Suomalaisyritysten kannalta merkittäviä kaupan es-teitä ei ole havaittu lukuun ottamatta ajoittaisia viisu-miongelmia sekä tuontitariffeja kuten viiden prosentin tariffi eurooppalaiselle puutavaralle. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että australialainen mentaliteetti on protektionistinen. Se näkyy sekä hallituksen toimis-sa, kansalaismielipiteenä että myös mediassa. Maan hallitus muun muassa pyrkii erilaisin toimenpitein lisäämään australialaisten työllistymistä isoissa kau-pallisissa hankkeissa, joita yksityiset yritykset vetävät.



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


140

Austra l ia

Etenkin suuret kaivosyhtiöt ovat kritisoineet hallituk-sen ajamaa protektionistista politiikkaa väittäen sen vääristävän kilpailua. ”Buy Australian” –kampanjoita näkyy säännöllisesti. Välistä iskut kohdistuvat suoraan eurooppalaisiin maataloustuotteisiin kuten juustoon ja oliiviöljyyn.

Suomen vientiluvut eivät kuitenkaan kerro koko to-tuutta. Australiassa toimivien suomalaisyritysten liike-vaihdosta suuri osa syntyy palveluista, jotka tuotetaan Australiassa. Lisäksi liikevaihtoa kertyy lähimaiden kuten Papua Uuden-Guinean, Uuden-Seelannin ja Kaakkois-Aasian maiden kanssa käydystä kaupasta. Tätä käydään usein suomalaisyritysten australialaisten tytäryritysten kautta.

EU-maat (etenkin Britannia) ovat Australian merkit-tävin ulkomaisten investointien lähde ja toiseksi mer-kittävin kohde ulkomaille suuntautuville australialai-sinvestoinneille. EU on Australian kolmanneksi suurin tavarakauppakumppani ja merkittävin kumppani pal-velujen kaupassa. Australian tärkeimmät vientituot-teet EU:n alueelle ovat kivihiili ja viinit. Tuonti koostuu valtaosin lääkkeistä ja moottoriajoneuvoista. Kauppa-vaihto EU:n kanssa on ollut Australialle alijäämäistä.

Markkinanäkymät

Australian talouselämä suhtautuu myönteisesti tule-vaisuudennäkymiinsä, vaikka kulutuskysyntä ja pörs-



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


141

Austra l ia

siarvot ovat olleet epävakaita. Viime aikoina vähittäis-kaupassa on havaittu selkeitä piristymisen merkkejä. Australiassa on merkittävä osa maailman luonnonva-roista. Australian mineraalituotannon arvosta metallit vastaavat noin puolta, kivihiili kolmasosaa ja maakaa-su ja öljy viidennestä. Australia on maailman suurin kivihiilen (35 prosenttia), toiseksi suurin uraanin ja kolmanneksi suurin bauksiitin viejä. Myös rautamal-mi-, sinkki-, lyijy-, kupari- ja kultavarannot ovat mer-kittävät.

Kasvua kaivosteollisuudessa sekä öljy- ja kaasusek-torilla on odotettavissa vähintäänkin vuosikymme-niä. Australiassa on meneillään ”Once in a Lifetime” investointibuumi, jonka ennustetaan kestävän vielä muutaman vuoden ajan. Investointeja on vireillä tai suunnitteilla yli 900 miljardin Australian dollarin edes-tä. Näistä kaksi kolmasosaa liittyy kaivos-, öljy- ja kaa-susektoreihin sekä niiden infrastruktuurihankkeisiin.

Voidaan sanoa, että suomalaisyrityksille Australia tar-joaa todella lupaavat näkymät, mikäli mahdollisuuk-siin osataan tarttua, varsinkin Western Australian ja Queenslandin osavaltioissa, joissa markkinoiden veto on todella kovaa. Etuna moniin muihin kaivannais-buumia eläviin maihin on länsimainen bisneskulttuuri – Australiassa toimitaan englanninkielisessä ympä-ristössä ja normaalin länsimaisen markkinatalouden periaatteiden mukaisesti. Transparency Internationa-lin korruptiovertailussa Australia oli maailman seitse-männeksi vähiten korruptoitunut maa vuonna 2012.

South Australian osavaltion Olympic Dam uraani- ja kuparikaivos, joka on ilmeisesti maailman suurin uraa-niesiintymä sekä shale gas -hankkeet ovat merkittäviä investointikohteita koko maan tasolla ollen 10 pro-senttia maan kaivos-, öljy- ja kaasusektorin panos-tuksista. Optisimmissa arvioissa Australian shale gas -varantojen on sanottu olevan jopa Saudi-Arabian öljyvarantojen kokoisia.

Northern Territoryn talouskasvulukemat ovat tällä hetkellä kovalla 33 prosentin vuositasolla. Tämän 1,3 miljoonan neliökilometrin, mutta vain 220 000 asuk-kaan osavaltion kasvulukua siivittävät mittavat LNG-investoinnit.

Australian LNG-varannot ovat jakautuneet Itä-, Länsi- ja Luoteis-Australian alueille. Tällä hetkellä on käyn-nissä kolme LNG-projektia (North West Shelf Venture

1989, Darwin LNG 2006 ja Pluto LNG 2012). Lisäksi seitsemän projektia on rakenteilla tai suunnitteilla. Ne tulevat sisältämään reilun 180 miljardin Australian dollarin investoinnit. Myös lukuisia uusia projekteja on suunnitteluasteella.

”Green mining” kaivosteollisuudessa

Ympäristönäkökulmaa ei vielä oteta kovin hyvin huo-mioon Australian kaivostoiminnassa. Jatkossa ympä-ristölainsäädännön ja normien odotetaan tiukentu-van, etenkin vedenkäytön osalta.

Australia on maailman kuivin manner ja kaivokset si-jaitsevat suurimmalta osin kaukana vesivarannoista. Rajallisten vesivarojen käytöstä kilpaillaan paikallisten asukkaiden kanssa. Kaivosteollisuuden vedenkulutus vuodessa on 600 gallonaa. Vesi onkin usein kaivospro-jektien suurin kustannuserä. Jatkossa veden sääntelyn odotetaan entisestään tiukentuvan ja hintojen nouse-van. Tämä on synnyttänyt tarpeen tarkkailla prosessien vedenkulutusta entistä tarkemmin. Monissa kaivoksissa tavoitellaan suljettua systeemiä, missä vesi pyritään kierrättämään uudelleen ja uudelleen. Myös energian-saanti on useimpien kaivoksien kannalta ongelma.

Kaivosyhtiöiden yhteiskuntasuhteiden hoidossa ym-päristökysymykset ovat kaivosveron ja työvoiman saannin lisäksi keskeisessä roolissa. Paikallinen väestö ja ympäristöjärjestöt pyritään ottamaan paremmin huomioon kaivoshankkeiden suunnittelussa ja to-teuttamisessa, mutta konflikteilta tuskin vältytään jatkossakaan, vaikka niiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Monet kaivoshankkeet kohdistuvat al-kuperäisväestön (aboriginaalit) asuttamille tai pyhinä pitämille alueille.

Australian riippuvuus kivihiilestä sen tuottajana, viejä-nä ja käyttäjänä (Australian sähköstä noin 75 prosenttia tuotetaan hiilivoimalla) sekä huoli ilmastonmuutokses-ta ovat yhdessä olleet pontimena lukuisille clean coal -tutkimushankkeille. Australia laahaa jäljessä clean-techissä. Tiukentuvat ympäristönormit luovat näin ollen mahdollisuuksia ympäristöteknologiaan erikois-tuneille suomalaisyrityksille kaivosteollisuusprosessin eri vaiheissa, etsinnästä louhintaan, kuljetuksiin, jalos-tukseen, vedenkäyttöön, jätteiden käsittelyyn ja ympä-ristön maisemointiin. Lisäksi australialaiset ovat olleet hyvin kiinnostuneita Ruotsissa ja Suomessa kehitetyistä kaivosteknologisista innovaatioista.

142

Austra l ia


suuspolitiikkaa. Hallituksen todennäköisesti vaihtu-essa syyskuussa 2013 pidettävien parlamenttivaalien seurauksena näitä strategioita tarkistettaneen.

Ensimmäinen strategia tähtää kotimaisen teollisuu-den kannattavuuden parantamiseen sekä esittää kei-noja suojata sitä ulkomaista kilpailua vastaan. Tämä tapahtuisi muun muassa perustamalla erityinen vi-rasto, (Australian Industry Participation Authority), joka auttaisi kotimaisia yrityksiä verkostoitumaan, jotta ne saisivat suuremman osan sellaisista suurista investointihankkeista, joissa ulkomaiset yritykset nyt ovat vahvoilla. Lisäksi luodaan polkumyyntiä valvova järjestelmä, jolla pyritään suojaamaan australialaisia yrityksiä epäreilulta hintakilpailulta.

Tämän hetkisen suunnitelman mukaan projekteihin, joiden arvo on yli 500 miljoonaa dollaria, tulee teh-dä suunnitelma, jolla työllistetään paikallisia yrityksiä. Projekteihin, joiden arvo on yli kaksi miljardia dollaria, tulee puolestaan palkata erillinen ”Australian industry opportunity officer” valvomaan, että paikalliset yrityk-set työllistyvät. Suurten kaivosyhtiöiden kritiikki koh-distuu Labor-hallituksen kilpailua vääristäviin toimiin. Niiden mukaan julkisen vallan ei tule puuttua yksityis-ten yrityksien toiminnan ohjaamiseen. Tämä nähdään paluuna vanhaan protektionistiseen politiikkaan, jota ei ole harjoitettu enää sitten 1970-luvun. Ay-liike tu-kee hallitusta ja vaatii kynnysarvojen pienentämistä 250 miljoonaan ja miljardiin dollariin.

Kakkosstrategia tähtää australialaisyritysten kilpailu-edellytysten parantamiseen ulkomailla. Se tapahtuisi luomalla kymmenen teollisiin innovaatioihin keskit-tyvää klusteria (Industry Innovation Precincts), joiden tarkoitus on lisätä yritysten kilpailukykyä. Nämä inno-vaatioklusterit toisivat yhteen yritykset, tutkimuslai-tokset, teknologiaekspertit sekä palvelujen tarjoajat. Tarkoitus on panostaa myös sellaisiin verkkosovel-luksiin, joiden avulla pienyritykset pystyisivät osallis-tumaan klusterien toimintaan fyysisestä sijainnistaan riippumatta.

Kolmannessa strategiassa keskitytään pk-yritysten tuottavuuden parantamiseen sekä työpaikkojen luo-miseen. Aluksi on tarkoitus perustaa 350 miljoonan dollarin innovaatiorahasto ja kannustaa myös yksi-tyistä pääomaa tukemaan start up -yrityksiä. Vero-järjestelyillä helpotettaisiin yksityisten investoijien mahdollisuuksia sekä rohkaistaisiin heitä bisnesenkeli -toimintaan.

Aasian vuosisadan haasteet

Australian haasteet keskittyvät Aasiaan. Loppuvuo-desta 2012 julkaistu hallituksen ”Australia Aasian vuosisadalla” -selonteon pääviesti on, että Australia tulee pärjäämään vain jos se pystyy parantamaan tuottavuuttaan ja kilpailukykyään. Selonteossa lis-tatut 25 kehittämiskohdetta vaihtelevat kielikoulu-tuksesta (pääpaino mandariiniin, hindiin, japaniin ja bahasa indonesiaan) ja verotuksesta aina kestävään kehitykseen, yritysten toimintaedellytysten paranta-miseen ja ulkomaanedustuksen painopisteen siirtä-miseen Aasiaan. Liiketoiminta- ja regulaatioympäris-töä luvataan kehittää, ja kolmasosan pörssiyritysten johtohenkilöistä halutaan olevan Aasia-eksperttejä. Northern Territoryn pääkaupungista Darwinista luva-taan tehdä portti Aasiaan. Vienninedistäjätahot kuten ulkoministeriö ja Austrade valjastetaan auttamaan pk-yritysten valmiuksia identifioida Aasian tarjoamia mahdollisuuksia sekä kilpailemaan ja menestymään markkinoilla ja alueen arvoketjuissa. Elintarvikkeiden tuotanto nähdään Australian vahvuudeksi Aasian markkinoilla. Lisärahoitusta näille erilaisille hankkeille ei kuitenkaan luvata.

Monissa arvioissa Australian on epäilty kääntävän selkänsä perinteisille kumppaneilleen läntisessä maa-ilmassa - erityisesti Euroopassa - mutta vasta-argu-menteissa tämä on torjuttu ja todettu Australian pyr-kivän valmistautumaan siihen, mikä joka tapauksessa on edessä. Muun muassa Australian vienninedistämi-sorganisaatio, Austrade, on muuttamassa fokustaan entistä enemmän Aasiaan.

Poliittisesti Australia elää muutosvaihetta. Syyskuus-sa 2013 järjestetään parlamenttivaalit, joissa Labor-puolueen vuodesta 2007 jatkuneen hallitusvallan ennakoidaan päättyvän selkein luvuin. Valtaan on nousemassa liberaalipuolueen vetämä konservatiivi-koalitio. Uuden hallituksen odotetaan toteuttavan yritysmyönteisempää talouspolitiikkaa.

Panostus tuottavuuteen ja innovaatioihin

Hallituksen pitkän tähtäyksen suunnitelma painottaa tarvetta kohottaa työn tuottavuutta. Hallitus tukee ”A Plan for Australian Jobs” -hanketta investoimalla miljardi dollaria kolmeen eri strategiaan. Arvioiden mukaan summa tulee kuitenkin tästä laskemaan noin 750 miljoonaan dollariin. Hankkeessa on vahvoja pro-tektionistisia piirteitä ja ripaus vanhanaikaista teolli-

143

Austra l ia

Koko kolmen strategian hanke on tarkoitus rahoittaa poistamalla tutkimus ja kehitys –toiminnan verohelpo-tukset yrityksiltä, joiden liikevaihto on yli 20 miljardia dollaria. Tällaisia yrityksiä Australiassa on noin 15–20.

Australian talouselämä on ottanut esityksen vastaan ristiriitaisesti. Hanke on herättänyt vahvaa kritiikkiä (”Soviet-style planning”). Se on nähty myös vaalitem-puksi. Toisaalta hankkeen on arveltu tuovan maahan lisäinvestointeja ja luovan uusia mahdollisuuksia etenkin teollisuustuotannolle. Huolta aiheuttaa se, että suurten yrityksien tutkimus- ja kehitystoiminnan verohelpotukset poistettaisiin. Halvemmalla energialla ja joustavammilla työlainsäädännöllä saataisiin aikaan

paremmin työllistävä vaikutus, kommenteissa todet-tiin. Myös innovaatioklusterit jakavat mielipiteitä puo-lesta ja vastaan. Teknologiateollisuus pitää hanketta jatkona aiemmille epäonnistuneille yrityksille kopi-oida Piilaakson mallia. Labor-hallitus on panostanut voimakkaasti Australian digitalisointiin toteuttamalla valtiojohtoisesti kansallista laajakaistaverkkoa. Yli 40 miljardia maksava National Broadband Network on kuitenkin ollut vastatuulessa huonon liikkeenjohdon vuoksi. Syksyllä todennäköisesti tapahtuva hallitus-vaihdos tulee johtamaan uudelleenlinjauksiin, joissa yksityisten yritysten rooli hankkeen toteuttamisessa kasvaa. Myös investoinnin kokonaisluokkaa tullaan laskemaan kannattavimmille tasoille.


Australia ja Euroopan Unioni

Australian Eurooppa-politiikan lähtökohtana ovat kahdenväliset suhteet yksittäisten EU-maiden kanssa. Yleinen tietämys Euroopan unionista on Australiassa vähäistä ja asenteet pääosin kielteisiä. EU-kritiikin pääkohteena on perinteisesti ollut unionin maatalo-uspolitiikka.

Australian ja EU:n välisissä suhteissa on kuitenkin vii-me vuosina edetty. Lokakuussa 2010 Australia ilmoitti haluavansa tiivistää EU-suhdettaan ja neuvotella oi-keudellisesti sitovan sopimuksen. EU:n ja Australian suhteiden pohjana on tähän asti ollut vuonna 2008 hyväksytty kumppanuusasiakirja (EU-Australia Part-nership Framework). Nyt neuvotellaan puitesopimuk-sesta (Framework Agreement). Kyse ei ole vapaakaup-pasopimuksesta. Sopimuksella pyritään kokoamaan kaikki EU:n ja Australian väliset jo solmitut ja tulevat erillissopimukset yksiin puitteisiin ja muun muassa tasoittamaan kaupankäynnin teknisiä esteitä, kuten eroavia verotuskäytäntöjä. Puitesopimus on tarkoi-tus saada valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Tässä tuskin onnistutaan. Australian todennäköinen hallitusvaihdos tullee mutkistamaan tilannetta.

Tyynenmeren vapaakauppasopimusneuvottelut – TPP

Australialla on kuusi voimassa olevaa vapaakauppaso-pimusta. Ne on solmittu Uuden Seelannin, Singaporen, Thaimaan, Yhdysvaltojen, Chilen ja ASEAN-maiden kanssa. Sopimukset kattavat 28 prosenttia Australian kokonaiskauppavaihdosta.

Yhdeksän vapaakauppasopimusta on tällä hetkellä neuvotteluvaiheessa. Näistä viisi on kahdenvälisiä (Kii-na, Japani, Etelä-Korea, Intia ja Indonesia) ja loput mo-nenvälisiä. Näistä tärkein on Tyynenmeren alueen va-paakauppa-aluehanke,Trans-Pacific Partnership (TPP).

TPP-neuvotteluita on käyty marraskuusta 2011 lähtien ja niiden odotetaan päättyvän vuoden 2013 loppuun mennessä. Mikäli TPP toteutuu, siitä tulee maailman suurin vapaakauppa-alue. Neuvotteluosapuolia on tällä haavaa yksitoista: Australia, Brunei, Chile, Male-sia, Meksiko, Kanada, Uusi -Seelanti, Peru, Singapore, Vietnam ja Yhdysvallat. Uusia maita, kuten Japani ja mahdollisesti Etelä-Korea, on liittymässä joukkoon.

TPP:n tärkeydestä Australialle kertoo se, että maan ulkomaankaupasta neljäsosa käydään TPP-maiden kanssa ja maan maatalousviennistä niihin suuntautuu viidennes. TPP-maiden investoinneista noin kolmasosa suuntautuu Australiaan. Australian ulkomaisista inves-toinneista noin puolet kohdistuu TPP-alueelle. Australia tavoittelee TPP-neuvotteluissa parempaa markkinoille pääsyä. Neuvottelukumppaneista Australialla ei ole vapaakauppasopimusta Kanadan, Meksikon eikä Perun kanssa. Australialla ja Yhdysvalloilla on vapaakauppa-sopimus, mutta Australian yksi päätavoite TPP-neuvot-teluissa on parantaa pääsyään Yhdysvaltojen sokeri-, maito- ja maatalousmarkkinoille.

Australian vahva ja protektionismiin taipuvainen ay-liike (ACTU) suhtautuu epäillen TPP-neuvotteluihin ja on erityisen huolissaan työntekijöiden oikeuksista. Ay-liikkeen mukaan TPP-neuvotteluissa ei tule alittaa Kan-sainvälisen työjärjestön ILO:n standardeja. Mikäli näin kävisi, ay-liike uhkaa vetää tukensa koko hankkeelta.

144

Austra l ia

Yleisarvio

Australian talous kasvaa maan valtavien luonnonvaro-jen ansiosta jatkossakin. Australia on heräämässä eko-logisissa asioissa ja etenkin veden käyttöön liittyvissä ongelmissa. Vedensääntelyyn ja puhtaaseen energiaan sekä green mining -teknologiaan liittyvillä innovaati-oilla tulee olemaan kysyntää. Näiden teknologioiden kehittämisessä Australia on kuitenkin vielä jonkin ver-ran jäljessä muun muassa Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Australialaiset ovatkin hyvin kiinnostuneita Ruotsissa ja Suomessa kehitellyistä kaivosteollisuuteen liittyvis-tä innovaatioista.

Englanninkielinen ja anglosaksinen liiketoimintakult-tuuri helpottavat omalta osalta markkinoille tulevia suomalaisyrityksiä. Suomalaisyrityksillä ei ole myös-kään vastassaan merkittäviä kaupanesteitä. Mahdolli-sen TPP-sopimuksen myötä Australialla tulee olemaan vapaakauppasopimus lähes kaikkien Aasia-Tyynenme-ren alueen dynaamisesti kasvavien maiden kanssa. Eu-roopan ja Yhdysvaltojen talouksien yskähdellessä hy-vässä kasvussa oleva Australia tarjoaakin erinomaisia kasvumahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

145

Alger ia

ALGERIA

* Hannele Voionmaa

Algeria ei liittynyt arabikeväiden myllerrysten sarjaan. Vuoden 2012 vaaleissa islamistipuolueet saivat alle 15 prosenttia äänistä ja naisia tuli eduskuntaan enemmän kuin keskimäärin EU-maissa. Sodat läpi-käynyt Algeria arvostaa turvallisuutta ja tyytyy hitaaseen reformiraiteeseen. Lähestyvät presidentinvaalit vaikuttavat siihen miten maata jatkossa hallitaan ja riittävätkö reformit yhteiskunnan perusongelmien ratkaisemiseen. Algerian talouden arvioidaan kasvavan 3,5 prosenttia tänä vuonna, ja kasvun arvioidaan myös jatkuvan ensi vuonna. Algerialla ei ole juurikaan velkaa ja se voi nyt investoida infrastruktuurinsa rakentamiseen nopeassa tahdissa ”viisaiden makrotalouden päätösten ja varovaisen öljy- ja kaasuvarojen hallinnan ansiosta” (IMF 2013). Maalla on merkittävät valuuttavarannot merkittyinä suurhankkeisiin ja yhteiskunnan kehittämiseen, minkä seurauksena maassa vierailee tiuhaan suurten maiden päämiehiä ja ministeridelegaatioita. Liiketoimintaympäristönä Algeria on viimeaikaisista uudistuksista huolimatta edel-leen vaativa, mutta onnistuneista suomalais-algerialaisista hankkeista on näyttöä. Vetovoimaisia aloja ovat tietoteknologia, meriteollisuus, terveysala, maa- ja metsätalous, kaivosteollisuus sekä uudet energia-muodot ja ympäristöteknologia. Suomen vienti Algeriaan on kasvusuunnassa, ja Algeria onkin Afrikan maista kolmannella sijalla Suomen viennissä.


*Hannele Voionmaa toimii suurlähettiläänä Suomen Alger’n suurlähetystössä.

Talouden kokonaiskehitys

Afrikan, arabimaiden ja Euroopan risteyskohdassa sijaitsevan Algerian kehitys on ollut poikkeukselli-sen monivaiheista ja myrskyisää. Itsenäisyystaistelun päätyttyä vuonna 1962 maan talous osin sosialisoi-tiin. Öljykriisin ja muun muassa ulkomaisen velanoton seurauksena talous romahti 1980-luvun lopulla. Va-paiden monipuoluevaalien jälkeen seuraavissa vaa-leissa vuonna 1990 islamistit voittivat, mikä johti 10 vuotta kestäneeseen veriseen sisällissotaan osan kansasta vastustettua maan islamisointia politiikkaa ja lainsäädäntöä myöten. Vuonna 2000 sovinnon jäl-keen vapautuminen IMF-lainoista ja talouden perus-tan itsenäisyys saavutettiin jälleen. 50-vuotisjuhlien kynnyksellä vuonna 2011 laaja reformiprojekti käyn-nistettiin mukaan lukien uudet finanssi- ja energialait vuonna 2012.

Algerian nykyinen osin protektionistinen talous sisäl-tää piirteitä traumaattisesta kolonialistisesta histori-asta, jonka seurauksena ”omilla jaloillaan seisominen” ja epäluottamus ”vieraaseen apuun” on poikkeuksel-lisen korostunutta. Algerian taloudellista ja poliittista kehitystä sekä hallituksen tavoitteita leimaavat pyr-kimys riippumattomuuteen ja erityisesti merkittävän kansallisen öljy- ja kaasuvarannon mahdollisen itse-näiseen hallintaan. Samalla hallituksen yksi keskeisistä

tavoitteista on talouden monipuolistaminen ja irrot-tautuminen pitkälle energiatuotantoon ja -kauppaan perustuvasta taloudesta.

Algeria on lähes velaton. Ulkomaista velkaa on tällä hetkellä alle neljä miljardia dollaria. Maan valuutta-varanto on juuri ylittänyt 200 miljardin dollarin rajan. Bruttokansantuote on kymmenessä vuodessa kolmin-kertaistunut. Vuonna 2012 lopulla kansantuote oli 214,4 miljardia dollaria. Bruttokansantuote per capita oli 8 609 dollaria ja arvio vuodelle 2013 ylittää 9 000 dollaria. Kasvusta 3,3 prosenttia tuli yksityisestä ja 10 prosenttia julkisesta kulutuksesta, investointien osuus kasvusta oli 5,7 prosenttia.

Algerian talous kasvoi vuonna 2012 2,4 prosenttia. Vuodelle 2013 talouskasvuksi arvioidaan 3,5 prosent-tia. Vuoden 2012 aikana yllättäen kohonnut inflaatio on laskemassa. Sen arvioidaan alenevan 3,5 prosent-tiin vuonna 2013. Investointien osuus taloudesta on 20 prosenttia. Työttömyys oli 2012 10,2 prosenttia. Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat) on viiden vuo-den aikana puoliintunut ja oli 22 prosenttia. Samalla ajanjaksolla suuressa osassa EU-maissa nuorisotyöttö-myys on 2-4-kertaistunut ylittäen nyt Algerian tason.

Viralliset tilastot eivät täysin kuvaa talouden todellista tilaa, koska muun muassa hintatuet ja hallinnollisesti

146

Alger ia

asetetut katot vaikuttavat hintakehitykseen. Lisäk-si työllisistä osa on vajaatyöllistettyjä Algeriassakin. Työpaikoista monet ovat sidoksissa projektiluonteisiin infrastruktuurihankkeisiin. Työttömyys on myös alu-eellinen ongelma, etelä ja vuoristoseudut kärsivät siitä eniten.

Algerian talouden selkärankana on energiasta saa-tavat tulot. Algerialla on myös luonnonvaroja kuten rautamalmia, fosfaattia, uraania ja kultaa. Algeriaan ollaan juuri perustamassa laajaa terästeollisuuden kompleksia yhteishankkeena Qatarin kanssa. Algeria investoi äskettäin energianjalostukseen 14 miljardia dollaria.

Öljy ja luonnonkaasu muodostavat Algerian vientitu-loista 97 prosenttia, budjettituloista noin 60 prosent-tia ja bruttokansantuotteesta 35 prosenttia. Öljyn-tuottajana Algeria on maailman 15. suurin, kaasun-tuottajana seitsemäs sekä LNG-kaasun osalta neljäs. Autiomaiden liuske-energiaa on päätetty myös lähteä hyödyntämään Algeriassa.

Algerian valtiollinen energiayhtiö Sonatrach on Afri-kan suurin yritys ja maailmanluokassa sijalla 12. Sen kumppaneina on useita kansainvälisiä yrityksiä, joiden käsissä on 10 prosenttia Algerian energiamarkkinoista. Yhdysvaltojen asema Algerian suurimpana kauppa-kumppanina perustuu energiatuotteisiin. Öljynviejä-maiden järjestön OPEC:n vaikutusvaltaisena jäsenenä Algeria määrittää osaltaan maailmantalouden kehi-tystä.

Hallituksen tavoitteiden mukaisesti päähuomio on siirtynyt talouden monipuolistamiseen, maan teollis-tamiseen sekä omavaraisuuteen maatalouden osalta. Tämän perustana on energiatuotannosta saatujen tu-lojen rahastointi ja investointi. Algeria on sijoittanut energiarahoja rahastoihin erityisesti Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan noin 90 miljardin dollarin edestä. Lisäksi alhaiselle energiahinnalle 37 barrelidollarille raken-nettujen budjettien ylijäämistä on kertynyt merkittävä summa valuuttavarantoja, joita käytetään yli 200 mil-jardilla dollarilla algerialaisen infrastruktuurin raken-tamiseen 2012- 2014 ohjelmalla. Asuntotuotantoon investoidaan ja asuntoja rakennetaan 2,3 miljoonaa neljän seuraavan vuoden aikana. Vaihtoehtoenergian kehittämiseen käytetään 23 miljardia dollaria vuo-teen 2020 mennessä, veden suolanpoistolaitoksiin 700 miljoonaa dollaria, patoihin, valokaapeleihin, ICT –sektoriin, lääketeollisuuteen, satamahankkeisiin ja yli 20 laivan rakentamiseen, Marokko-Algeria-Tunisia-moottoritiehankkeen päättämiseen Algerian osalta,

10 000 kilometrin rautatieverkon rakentamiseen vuo-teen 2015 mennessä sekä muun muassa kuljetuska-luston hankintoihin.

Algerialaiset kehittävät myös koulutuspohjaa sekä massakouluttavat nuoria yliopistoissa. Yliopistoissa on yli miljoona opiskelijaa, uusia tutkimusyksikköjä pe-rustetaan (600) ja peruskoulutusta rakennetaan. Suomalaisasiantuntijat ovat osallistuneet uuden kou-lujärjestelmän rakentamiseen.

Algerian suurin vientikohde on Yhdysvallat, seuraava-na ovat Italia, Kanada ja Ranska. Algeria tuo eniten Ranskasta, Kiinasta, Italiasta ja Espanjasta. Eteläinen Eurooppa on nykyisin riippuvainen algerialaisenergi-asta – Espanjan ja Italian energiasta yli 35 prosenttia tulee Algeriasta.

Suomen ja Algerian välinen taloudellinen vaihto

Suomen vienti Algeriaan oli vuonna 2012 yli 171 mil-joonaa euroa, mikä on yli viidennes enemmän kuin vuonna 2011 ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Algeria on Suomen suurin vientikohde Maghrebin alu-eella, Afrikan kolmanneksi suurin ja arabimaiden nel-jänneksi suurin. Pääsektoreita ovat metsäteollisuuden tuotteet sekä koneet ja laitteet. Kemianteollisuuden vienti on lisääntymässä. Elektroniikkatuotteiden vienti on tilastollisesti vähentynyt, koska niiden tuotanto on siirtynyt Suomesta kolmansiin maihin. Suomalaisyri-tysten korkean teknologian ja elektroniikkateollisuu-den vientiä tulee Aasian kautta sekä puutuotteita EU-maiden välityksellä.

Algerian tuonti Suomeen on ollut vähäistä, poikkeuk-sena vuoden 2012 lopun energiatuotteiden yksittäi-nen kauppa. Tuonnin kasvattamisella Algeriasta voi-taisiin vaikuttaa myös Suomen vientinäkymiin Algeri-aan. Maiden välisen kaupan tasapainottaminen onkin tavoitteena.

Algeria panostaa juuri nyt infrastruktuurinsa ra-kentamiseen, mikä avaa mahdollisuuksia. Suomelta odotetaan korkean teknologian laatutuotteita, jollai-sia eräät massatuotannon maat eivät ole kyenneet toimittamaan. Laatutietoisuus on joidenkin maiden suurtoimitusten epäonnistumisten myötä noussut Al-geriassa. Algeriaa kiinnostaa muutenkin kauppasuh-teiden monipuolistaminen Euroopan maiden kanssa. Pohjoinen ei-kolonialistinen ja korruptoimattoman maineessa oleva Suomi kiinnostaa erityisesti. Vuosien 2012-2014 noin 300 miljardin dollarin yhteiskunnan

147

Alger ia

ja sen infrastruktuurin rakentamisohjelma tuo monia mahdollisuuksia myös Suomelle.

Vientiponnisteluissa Algerian osalta tulee huomioi-da maan harjoittaman kaupan valtiokeskeisyys. Noin 90 prosenttia yrityksistä on julkisrahoitteisia. Valtion osallisuus edellyttää myös kauppakumppanilta valtion osallistumista kaupantekoprosessiin tavalla tai toisel-la. Vain muutama algerialaisyhtiö on noteerattuna pörssissä. Yksityinen sektori on laajentumassa, muun muassa vakuutusala on yksityistymässä.

Suomen suurlähettilään palaaminen Algeriaan 18 vuoden jälkeen vuonna 2011 toi alueelle suomalai-sen valtiollisen toimijan vienninedistämiseen. Maiden välille on perustettu vuonna 2012 poliittisten ja kau-pallisten kysymysten neuvottelumekanismi. Suomen ja Algerian välinen investointisuojasopimus allekirjoi-tettiin vuonna 2005. Kaksinkertaisen verotuksen estä-västä sopimuksesta on meneillään neuvottelut. Myös

muita yhteistyösopimuksia on neuvoteltavana maiden välille. Valtioneuvoston toukokuussa 2012 hyväksy-män Taloudellisten ulkosuhteiden ohjelman mukai-sesti eri sektoriministerit velvoitetaan osallistumaan vienninedistämiseen omilla sektoreillaan.

Algeriassa ovat viime aikoina vierailleet muun muassa Suomen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri liike-miesvaltuuskuntineen, valtiosihteeri, alivaltiosihtee-reitä sekä useita liikemies- ja asiantuntijavaltuuskun-tia. Vastaavasti algerialaisvaltuuskuntia on vieraillut Suomessa liittyen muun muassa liikenneasioihin ja satamiin.

Suomalaisyrityksiä on edustautuneena Algeriassa yli 20. Algeriassa on kiinnostusta muun muassa infor-maatio- ja viestintäteknologian, satamien ja laivateol-lisuuden, maatalouden ja metsäteollisuuden, terveys-alan, kestävien energiaratkaisujen, rakennusteollisuu-den ja kaivosteollisuuden aloilla.



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


148

Alger ia


Lähes Länsi-Euroopan kokoinen ja pinta-alaltaan Afrikan suurin maa Algeria koostuu 48 wilayasta eli prefektuurista. Pääkaupungista Alger’sta Algerian ete-läkärkeen välimatkaa on 2 600 kilometriä. Välimatka Alger’sta Suomen eteläkärkeen on 2 900 kilometriä.

Algerian eri alueilla on keskenään kulttuurisia, maan-tieteellisiä ja kielellisiä eroavaisuuksia, mutta niitä yhdistää vahva algerialaisuus sekä yhteinen uskonto (islam, sunni). Uskonto on läsnä olevaa, mutta sitä ei yleensä haluta liittää politiikkaan. Vuoden 2012 vaa-leissa islamismia edustaneet puolueet eivät menesty-neet, kevään eduskuntavaaleissa islamististen puolu-eiden kannatus jäi 15 prosenttiin ja syksyn kunnal-lisvaaleissa alle 10 prosenttiin. Vaaleja valvottiin myös Euroopan Unionin tarkkailijoiden toimesta.

Presidentin valtaoikeudet ovat laajat. Algerian 50 vuo-den aikana presidenttejä on ollut kahdeksan. Nykyi-nen presidentti Abdelaziz Bouteflika tuli presidentiksi vuonna 1999, ”sovinnon vuonna” maan sisällissodan päättyessä. Seuraavat presidentinvaalit ovat vuonna 2014, mutta presidentin sairastuminen saattaa aikais-taa vaaleja. Selkeitä seuraajakandidaatteja ei ole vielä tullut esiin. Vaaleja ennen odotetaan ratkaisuja uudes-ta perustuslaista, jolla myös määritellään presidentin valtaoikeudet.

Algeriassa ei syntynyt Arabikevään kaltaista ilmiötä. Maassa nähdäänkin, että heidän oma ”keväänsä” käy-tiin läpi 1990-luvun alussa, jolloin vapaiden vaalien jälkeen voittaneet islamistit ottivat vallan. Algerian ta-pauksessa tilanne johti veriseen 10 vuotta kestäneeseen sisällissotaan, mikä näkyy edelleenkin siinä, että yhteis-kunnallinen tilanne on Algeriassa eri tavoin jännittynyt.

Hallituksen päätavoitteissa on syrjäseutujen nuorten työllistäminen, mikä on haasteellista, kun samanai-kaisesti pyritään kitkemään myös harmaata taloutta.

Epävirallinen talous on kukoistanut ja muodostunut pääelinkeinoksi kaukaisilla Sahelin vastaisilla laajoilla erämaa-alueilla, mutta myös suurkaupunkien markki-napaikoilla. Rajojen lävitse kulkevaan kauppaan liittyy usein rikollisuutta, kuten huume - ja asekuljetuksia sekä ihmiskauppaa.

Algerian kansainvälinen asema on vahvistumassa, mitä tukee myös maan taloudellinen voima, geostra-teginen sijainti ja suuret mittasuhteet. Algeria haluaa olla hyvissä suhteissa kaikkialle. Se toimii keskeisissä tehtävissä globaaleissa strategisissa järjestöissä kuten Yhdistyneissä kansakunnissa, Arabiliitossa, Afrikan Unionissa, G77-ryhmässä tai G 8-Afrikka-ryhmässä.

Algeria on osin naapurimaiden kriisien ympäröimä tällä hetkellä. Erityisesti Malin sota ja halki Afrikan kulkevan Sahelin alueen ongelmat vaikuttavat Alge-rian eteläisimmässä osassa. Erimielisyys Länsi-Saharan kriisin ratkaisemisessa on sulkenut maarajan Marokon kanssa. Libyan ja Tunisian tilanteet vaikuttavat Alge-rian itärajalla. Aseliikenne Libyasta Saheliin on saatu lähes pysähtymään.

Tammikuussa 2013 tapahtunut terrori-isku In Amena-sin energialaitokseen Etelä-Algeriassa sai kansainväli-set mittasuhteet 37 ulkomaisen työntekijän meneh-dyttyä iskussa. Isku järkytti Algeriassa, jossa oli juuri saavutettu vuosikymmenen rauhallisin vuosi 2012. Isku on nähty kuitenkin poikkeuksellisena – se tehtiin kahdeksaa kansalaisuutta edustavien ja ulkoa tullei-den terroristien toimesta.

In Amensin iskun jälkeen Algerian yli 6 000 kilometrin ulkorajoja on vahvistettu entisestään, ja näin samalla asevoimien ja tiedustelun merkitys alueilla on kasva-nut. Puolustusbudjettiin tehtiin lisäykset, jotta etelän energialaitosten ja ulkomaisten yritysten toiminta-edellytyksiä voidaan parantaa.


Algeria pyrkii Maailman kauppajärjestön WTO:n jä-seneksi ja 80-luvun lopulla alkanut (tuolloin GATT) prosessi on edennyt 11. kierrokselle. Vaikeimpana on energia-alan palveluiden vapauttaminen. Viiden vuo-den tauon jälkeen uudelleen käynnistetyissä neuvot-teluissa Euroopan Unioni on luvannut antaa Algerialle tukensa. Kahdenväliset markkinoillepääsyneuvottelut ovat edenneet pitkälle muun muassa Uuden-Seelan-

nin, Australian ja Sveitsin kanssa. Neuvottelut ovat li-säksi käynnissä EU:n, Yhdysvaltain, Korean tasavallan, Japanin ja Turkin kanssa.

Algerialla on vapaakauppasopimus Arabimaiden va-paakauppa-alueen kanssa, joskin tästä sopimukses-ta on syntynyt merkittäviä ongelmia Algerian eräille teollisuuden tuotantoaloille.

149

Alger ia

EU:n ja Algerian välinen assosiaatiosopimus astui voi-maan vuonna 2005. Algerian kansallisiin ohjelmiin on suunnattu vuosille 2007- 2013 yli 400 miljoonaa eu-roa. Euroopan naapuruuspolitiikan (European Neigh-borhood Policy, ENP) toimintaohjelmaneuvottelut etenevät jälleen. Tieteen ja teknologian EU-Algeria - sopimus allekirjoitettiin vuonna 2012. Teollisuus-tuotteiden tullien alentamisaikataulusta ja niiden toi-meenpanosta sovittiin myös vuonna 2012. Siirtymä-aika tulitariffien laskemisen osalta on maksimissaan seitsemän vuotta. EU:n ja Algerian energia-alan yh-teistyöaiesopimus on tulossa allekirjoitusvaiheeseen.

Jatkossakin julkinen valta tulee Algeriassa säilyttä-mään keskeisen roolin taloudessa. Se tulee dominoi-maan infrastruktuurihankkeiden rahoitusta ja sillä on oma roolinsa hankkeiden toteuttamisessa. Elintärkeää energiasektoria tullaan jatkossakin kontrolloimaan tarkkaan, vaikka yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa laajeneekin sekä öljyn- ja kaasun tuotannossa että varsinkin vaihtoehtoisten energialähteiden kehit-tämisessä. Pääomasta ei sinänsä ole pulaa, ja pään-vaivaa aiheuttaa kotimaisten öljytulojen ohjaaminen talouteen tavalla, joka ei vauhdita inflaatiota.

Elinkeinopolitiikan uskotaan jatkuvan aktiivisena. Ul-komaista sijoitustoimintaa ja tuontikauppaa rajoite-taan silloin, kun sen katsotaan uhkaavan kotimaista tuotantoa. Vuonna 2009 hyväksytyn lain mukaan ul-

komainen omistus yrityksissä on rajoitettu 49 prosent-tiin. Kansallisesti tärkeitä aloja tullaan jatkossakin suo-jelemaan, mutta talouden vapauttamistarpeet ja siitä saatavat taloudelliset hyödyt luovat yhä suurempaa painetta lain uudistamisen suuntaan. Toisaalta 49/51 prosentinlain vaikutuksia voidaan nykytilanteessakin käytännössä lieventää.

Tuonnin rajoittaminen johtaa helposti tarpeellisten investointituotteiden vähäisyyteen ja hintojen hal-litsemattomaan nousuun, joihin viranomaiset ovat tottuneet reagoimaan hallinnollisilla toimenpiteillä. Keskuspankki ohjaa voimaperäisesti Algerian dinaa-rin arvoa. Vaihtokurssin ohjailulla saatetaan vaikuttaa tuontihintoihin.

Tuonnin rajoittaminen avaa lisäksi mahdollisuuk-sia korruptiolle, joka on ollut Algeriassa huomattava ongelma. Algeria perusti vuonna 2012 korruption-vastaisen neuvoston, jota EU tukee. Algerian sijoitus on hieman parantunut Transparency Internationalin korruptiotilastoissa sijoituksen ollessa nyt 105. Huo-noa sijoittumista liiketoimintaympäristön osalta (154.) Algeria pyrkii parantamaan Maailmanpankin kanssa yhteistyössä. Pääkohteena ovat tullia ja pankkilaitosta koskevat uudistukset. Algeriassa on valmistumassa moderni laadunvalvontakeskus. Kuluttajasuojalain-säädäntöä on luotu ja siitä kampanjoidaan laajasti.

Yleisarvio

Algeria on noussut kahdessa vuosikymmenessä vara-rikon ja sisällissodan jälkeen maaksi, joka tuki vuonna 2012 naapurimaitaan miljardien IMF- lainoilla. Lähes velaton ja infrastruktuuriaan nopeasti rakentava Al-geria on kiinnostunut Suomen osaamisesta, tietotai-dosta ja laatutuotteista. Se, miten Algeria onnistuu yhteiskunnan rakenteiden uudistamisessa ja perus-tuslain liikkeelle laittamien muutosten läpiviemisessä, vaikuttaa myös omalta osaltaan siihen miten Algerian monet yhteistyömahdollisuudet voidaan hyödyntää Algerian ja Suomen hyväksi. Suomen on mahdollista lisätä vientiään Algeriaan muun muassa tietoteknolo-gian, opetuksen, meriteollisuuden, terveysalan, maa- ja metsätalouden, kaivosteollisuuden ja uusien ener-giamuotojen sekä ympäristöteknologian aloilla.

Lainsäädännön asettamien rajoitusten ohella merkit-tävin ulkomaisten yritysten ja sijoittajien Algeriassa kohtaama haaste on monimutkainen hallinto. Lakiuu-distukset, hallinnon kehittämishankkeet ja korruption vastaiset kampanjat ovat parantamassa tilannetta. Uudistuksia hidastavat korkean asteen koulutuksen laadulliset ongelmat sekä työttömyyden vähentämi-nen paisuttamalla julkista sektoria. Toisaalta väestön laaja koulutuspohja myös lisää etenemismahdolli-suuksia, samoin investoinnit pk-sektorin ja tutkimuk-sen kehittämiseksi.

Nigeria

Suomen suurlähetystö järjesti muiden Pohjois-mai den kanssa 23.-25.2.2012 Lagosissa viennin-edistämistapahtuman, joka koostui liike-elämän vai kut tajille ja päättäjille suunnatuista business-seminaarista, konsertista, vastaanotoista, muoti-näytöksestä ja mm. valokuvanäyttelystä. Mallin pääl lä suomalaisen suunnittelijan Katrin/N:n mal-listoa ja kädessä Nokian Lumia.

Kuva: Lauri Voionmaa

151

Niger ia

NIGERIA* Lauri Voionmaa

Nigeria on Afrikan väkirikkain maa, korkeiden riskien ja korkeiden tuottojen markkina. Nigerian talous-kasvu on pysynyt yli kuuden prosentin vuositasolla viimeiset kymmenen vuotta, ja monet sen luonnon-varoista ovat vielä hyödyntämättä. Vaikka edistystä tärkeillä aloilla tapahtui, vuosi 2012 ei kaikilta osin ollut valoisa: tulvat tuhosivat viljelysatoja ja hidastivat öljytuotantoa, rikollisuus ja terrorismi lisääntyivät. Korruption ja köyhyyden kasvut varjostavat optimistisia ennusteita maan tulevaisuudesta. Talouskasvulu-kujen luotettavuuttakin epäillään yleisesti. Nigeria on aloittanut valmistautumisen vuoden 2015 vaaleihin eikä tulevista vuosistakaan odoteta poliittisesti tasaisia. Riippuvuus öljyviennistä tekee Nigerian taloudesta haavoittuvan. Nigeriaa voi kuitenkin lähestyä myös luottaen pitkän tähtäimen näkymiin. Kulutus kasvaa ja palvelualat kehittyvät. Tunnetuimmat kulutustavaramerkit löytyvät jo Nigeriasta, osa tuotantolaitosten muodossa. Perusrakenteita parannetaan yhä enemmän yksityisellä, sekä kansainvälisellä että kotimaisella, pääomalla. Maan energiasektorin meneillään oleva avaaminen ja yksityistäminen ovat merkittävimpiä alan kehityksiä maailmassa. Öljysektori on houkutteleva jo kokonsa ja kaasusektori potentiaaliensa vuoksi. Riskit ovat suuret ja samalla kokonaisuutta katsoen suomalaisyritysten voidaan sanoa olevan kilpailijoi-taan jäljessä markkinan löytämisessä. Menestyäkseen Nigeriassa on yrityksen katsottava pitkälle, oltava riskinottokykyinen, sitoutunut ja ennen kaikkea läsnä tässä monimuotoisessa maassa.


*Lauri Voionmaa työskentelee 1. lähetystösihteerinä ja Team Finland -koordinaattorina Suomen Abujan suurlähetystössä.

Talouden perusluvut lupaavia - muutosta odotellessa

Afrikan maista kuusi kuuluu maailman kymmenen nopeimmin kasvavan talouden joukkoon ja Nigeria lukeutuu näihin. Mantereen suurimpana markkinana juuri Nigerian talouskasvu herättää toiveita koko Afri-kan tulevaisuuden puolesta.

Nigerian bruttokansantuote on nyt noin 270 miljardia dollaria ja Afrikan toiseksi suurin. Se kasvaa Etelä-Afri-kan bruttokansantuotteen tuntumaan, kun lähiaikoina bruttokansantuotteen viitevuosi korjataan vuodesta 1998 vuoteen 2008 ja sen laskennassa huomioidaan aloja kuten viestintäala, joita laskennassa ei ole nyt huomioitu (niin kutsuttu rebasing). Laskennallisesti Nigeria olisi silloin maailman 30. suurin talous. Maan talouskasvu laski vuonna 2012 hieman viime vuosien yli seitsemän prosentin lukemista 6,6 prosenttiin joh-tuen ennen kaikkea suurtulvista. Nigerian tilastokeskus ja kansainvälinen valuuttarahasto ennustavat vuoden 2013 talouskasvuksi noin seitsemän prosenttia, mutta menneisiin ja tuleviin lukuihin on suhtauduttava va-rauksella. Epävirallinen talous on noin 40 prosenttia

bruttokansantuotteesta. Kuten monissa muissakin alueen maissa bruttokansantuotteen laskentamene-telmät ovat hataria. Talous on monimutkainen, oletta-miin ja otantoihin perustuvat arviot eivät välttämättä ole luotettavia. Nigerian kohdalla lukuihin epäillään sekoittuvan myös poliittisia tarkoitusperiä.

Nigerian hallitus presidentin Goodluck Jonathanin ”muutosagendan” (Transformative Agenda) johdolla pyrkii pitämään yllä uskoa suureen muutokseen. Vuo-den 2013 edetessä on kuitenkin yhä epäselvää onko Nigeria oma vaikea tapauksensa nousevien talouksien joukossa.

Viimeistään nyt on selvää, että Nigerian kehitys ei ole yhtä tasaista, kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sit-ten ennustettiin povattaessa maasta seuraavaa Intian, Brasilian, Kiinan ja Venäjän kaltaista menestystarinaa. Väkivalta, poliittinen epävarmuus ja huutava pula perusrakenteista ovat lisääntyneet vaikka makrotalo-usluvut ovat hyvät. On ristiriitaista, että myönteisistä kasvuluvuista huolimatta köyhyys on lisääntynyt. Ta-louskasvua on vaikea havaita muualla kuin Lagosissa ja muutamassa muussa kasvukeskuksessa.

152

Niger ia

Katsottaessa avainsektoreita tarkemmin maatalou-teen kohdistuvat tärkeimmät uudistukset ja suurim-mat odotukset (jäljempänä kuvatun energiasektorin lisäksi). Maatalous edustaa noin 40 prosenttia brut-tokansantuotteesta ja 70 prosenttia työvoimasta. Vaikka luotonsaantia helpotetaan, lannoiteteolli-suutta syntyy, markkinointia sekä jalostusteollisuutta kehitetään, on maatalous edelleen pienimuotoista. Esimerkiksi Nigeria on maailman suurimpiin kuuluva tomaattien tuottaja, mutta se yhä tuo maahan kaik-ki tomaattivalmisteensa. Koko teollistumisen käyn-nistyminen, kotitalouksista puhumattakaan, odottaa sähköä: puolet kulutuksesta tyydytetään kalliilla va-ravoimalla. Öljyteollisuus odottaa myös uudistuksia ja sen kasvu oli viime vuonna negatiivinen. Vuoden 2012 ennätysmäiset tulvat vahingoittivat sekä maata-loutta että öljytuotantoa, mutta suurimmat ongelmat eivät johdu luonnonoloista. Öljytuotanto on laskenut ennen kaikkea korruptioon sekoittuneen vandalismin vuoksi ja jo puoleen neljän miljoonan tynnyrin päivä-tuotantopotentiaaleista. Käytännössä kaikki jalostettu öljy tuodaan maahan, sillä maan oma öljynjalostus-teollisuus kamppailee edelleen ongelmiensa kanssa. Kaasuteollisuus vaatii kehittyäkseen vakautta, jota ei ole. Keskuspankki saa kansainvälistä huomiota hyvistä pankkisektorin siivoustoimistaan, mutta rahoitusala odottaa ymmärrettävästi talouden rakennemuutosta. Ennen kuin luottamus reaalitaloudessa on kohdallaan, lainojen korot pysyvät korkealla (18-20 prosenttia).

Lupaavia merkkejä ei silti tule väheksyä, sillä talous-kasvu on tietyillä aloilla ja alueilla todellista (olkoonkin yhä edellä esitetyin varaumin lukujen luotettavuudes-ta). Maailmanpankin tunnustamien lukujen mukaan palvelusektori laajasti, ja vähittäiskauppa erityisesti olivat kasvaneen kulutuskysynnän myötä talouskas-vun moottoreita vuonna 2012. Esimerkiksi viestintäala kasvaa jopa 30 prosenttia vuodessa. Rakentaminen, liikepalvelut, hotelliala ja kiinteistöala kasvoivat kaik-ki 10-12 prosenttia. Kaivannaiset, joiden varantojen kartoitustyö on nyt tehty, kasvoi tätä nopeammin – kylläkin erittäin alhaiselta tasolta lähtien - eikä lupaa-valta näyttäviä kultavarantoja edes vielä hyödynnetä kuin laittoman kaivostoiminnan muodossa. Koko tämä öljysektorin ulkopuolinen talous kasvoi lähes kahdek-san prosenttia viime vuonna. Viime aikoina mittavista sijoituksista öljynjalostuksen tehostamiseksi ja uuden Dangote –yhtymän jalostamon rakentamiseksi on puhuttu – tähän olisi tarkoitus käyttää polttoaineen hintatukien poistosta säästyviä varoja, mutta myös yksityistä pääomaa. Yksistään maan liike-elämän kes-kuksen Lagosin bruttokansantuote ohittaa pian jo esi-merkiksi Kenian bruttokansantuotteen. Taloustieteili-

jät muistuttavatkin siitä, että koko maan bruttokan-santuotteen kasvuluvuilla ei niin ole merkitystä Nige-rian kohdalla: vaikka niitä pitäisi luotettavina, eivät ne kertoisi koko totuutta tästä moninaisesta mosaiikista.

Myös sijoituksista kertovat luvut ovat moniselittei-siä. Esimerkiksi vuoden 2012 aikana Lagosin suur-urakat, kuten tiet, rautatieverkko tai Atlantic Cityn kaupunkialue, edistyivät näyttävästi. Suuryritykset Cadbury, Nestlé, General Electrics ja monet kiinalai-set konglomeraatit ilmoittavat lisäsijoitusaikeistaan ja tehtaita myös avataan. Nestekaasutuotantoa ja terästeollisuutta syntyy (kylläkin näiden osalta vien-tiin). Paikalliset konglomeraatit kasvavat, esimerkiksi Afrikan rikkaimman miehen Aliko Dangoten yritys-rypäs laajentamalla sementtiteollisuudesta seuraa-vaksi lannoitteisiin ja öljynjalostukseen, BUA taas sokerintuotannossa, Transcorp nyt energiateollisuu-dessa: näiden toimijoiden miljardivarallisuudet eivät ole peräisin vain öljystä. Noin 8-9 miljardin dollarin vuotuiset ulkomaiset sijoitukset, eniten Afrikassa, on mittavalta kuulostava määrä. Totuus kuitenkin on, että sijoitusaste on pieni koko talouteen verrattuna; suurta osaa sijoituskakusta hallitsee öljyntuotanto. Ulkomaisia sijoituksia tehtiin vuonna 2012 enemmän kuin Etelä-Afrikkaan mutta Nigeriassa on lähes kolme kertaa enemmän asukkaita.

Nigerian talouden suurimpia riskitekijöitä ovat riip-puvuus öljystä (viennistä noin 90 ja valtiontuloista 80 prosenttia) ja raaka-aineiden sekä valmistuotteiden tuonnista. Vuonna 2012 talous antoi merkkejä mo-nipuolistumisesta. Maatalous- ja etenkin sen valmis-tuotteiden tuonti laski tuotteesta riippuen 40-50, jopa 70 prosenttia (elintarvikkeet) vuoteen 2011 verrattuna. Tuonnin lasku oli vähäisempää muilla aloilla, mutta kiinnostava kehitys kokonaisuudessaan.

Inflaatio on laskenut viiden vuoden alimmalle tasol-leen, alle yhdeksään prosenttiin, mutta on vielä epä-selvää, mikä osuus tilastoseikoilla laskussa on; koko viime vuoden inflaatio oli 12,8 prosenttia. Ulkomaisen velan määrä 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta on maltillinen – alle puolet tästä lyhytaikaista velkaa. Kauppatase on positiivinen 47,9 miljardia dollaria ja vaihtotase 7,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ul-komaiset valuuttavarannot ovat huomattavat, noin 47,7 miljardia dollaria, ja tuontisuoja noin yhdeksän kuukautta. Öljyn tynnyrihinta 90 ja 110 dollarin välillä vuonna 2012 jätti vielä turvallisen marginaalin suh-teessa talousarvion viitteenä käytettyyn 72 dollariin mikä takasi kassavirran taloussuhdanteiden puskurina toimivaan Excess Crude Account –rahastoon (ECA).

153

Niger ia

Toistaiseksi keskuspankki on kyennyt tukemaan nairaa dollaria vasten mutta miten pitkään tämän on mah-dollista, mikäli öljyntuotanto laskee ratkaisevasti, öljyn hinta romahtaa tai ECA käytetään loppuun, on hyvä kysymys.

Nigerian talous toimii vajeella, tuonti on rahoitettava öljyviennillä. Vuonna 2013 viitehinta on 79 dollaria ja viitteellinen tuotantomäärä 2,5 miljoonaa tynnyriä päivässä. Vuoden 2013 aikana tynnyrihinta sekä tuo-tanto ovat kuitenkin laskeneet. Öljyn hinnan 20-40 prosentin laskulla olisi dramaattiset seuraukset. Lius-kekaasun hyödyntäminen vientimarkkinoilla, muiden öljymaiden kilpailuedut sekä mahdollinen Lähi-idän vakautuminen, Aasian laskevaa raaka-ainekysyntää ja euroalueen taantumaa unohtamatta, ovat kaikki suu-ria kysymyksiä Nigerialle.

Suomalaiskiinnostus kasvaa varovaisesti

Vuoden 2012 Suomen vientiluvut pysyivät vuoden 2011 tasolla eli noin 25 miljoonassa eurossa. Vienti oli pääasiassa perustuotantoa, kuten paperituotteita. Nigeriasta vietiin Suomeen vain muutaman miljoo-nan euron verran maataloustuotteita. Nigerian haas-teista huolimatta luvut hämmästyttävät yhä, koska erot muiden vastaavien talouksien vientilukuihin ja vientien trendeihin ovat huomattavat. Vientilukujen notkahduksia on ollut muillakin mailla esimerkiksi Ni-gerian vuoden 2011 vaalien aiheuttaman epävarmuu-den ja Euroopan talouskriisin vuoksi, mutta Euroopan unionin jäsenvaltioista Suomi on ainoa, jonka vienti on ollut vuodesta 2007 alkaen tasaisesti laskeva. Esi-merkiksi Ruotsin vienti laski monien muiden maiden tavoin vuoden 2012 aikana mutta pysyi yhä yli 400

miljoonan euron vuositasolla. Ruotsin vienti on pi-dempään tarkastellen noussut huomattavasti.

Suomi ei tuo öljyä Nigeriasta eikä vie öljyjalosteita Ni-geriaan, mikä selittää huomattavat erot vientiluvuissa vaikkapa moninkertaista Nigerian kauppaa käyviin Viroon tai Benelux-maihin verrattuna. Tullin rekiste-röimässä viennissä ei näy satamalaitteiden, viestintä-laitteiden tai voimakoneiden vienti, ne valmistetaan muualla. Ruotsin viennistä suurin osa on koneita ja laitteita ja näissä tuoteryhmissä monen suomalaisy-rityksen kilpailija, jonka tuotteen arvoketjussa Ruotsi on mukana. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus oli viennistämme vain kolmannes.

Joulukuussa 2012 Helsingissä Nigerian kauppaminis-terin vierailun yhteydessä järjestettyyn Nigerian ja Suomen väliseen yritysfoorumiin osallistui lähemmäs 40 suomalaisyritystä, joten orastavaa kiinnostusta on. Viestintäalalla Nokia ja Nokia-Siemens Networks ovat läsnä markkinoilla. Wärtsilän toimisto on niin ikään Lagosissa ja on mukana niin energiasektorilla teknologiatoimittajana kuin merivoima-alalla. Hissejä valmistavalla Kone Oy:llä on jalansijaa edustajan vä-lityksellä eri rakennushankkeissa. Vaisala on asennut-tanut meteorologisia laitteistojaan Nigerian lentoken-tille, jotka satamien tavoin ovat voimakkaasti kasvava ja näin suurella markkinalla lupaava ala – tiettävästi myös suomalaiset satamateknologiat ovat kysyttyjä Nigeriassa. Nämä ja monet muut suomalaisyritysten avaukset ovat myönteisiä esimerkkejä laajemmalle suomalaisviennille, mutta koko vienti on vielä vähäistä ja varovaista. Tärkeä edistysaskel on Finpron vientitoi-miston avaaminen Lagosiin ja sen toiminnan vakiintu-minen viime vuosina.


Vuoden 2012 kansainväliset vertailut eivät olleet mai-rittelevia Nigerialle, joka on 153. sijalla YK:n inhimil-lisen kehityksen vertailussa (186 maasta), 139. sijalla (176:sta) Transparency International –järjestön vertai-lussa korruption esiintymisestä ja 131. liiketoiminnan helppoutta koskevassa maailmanpankin vertailus-sa. The Economist/EIU:n tekemä vertailu 80 maasta, 21.11.2012 totesi tekemässään vertailussa tylysti Nige-rian olevan ”maailman huonoin paikka syntyä vuonna 2013”. Maan oman tilastokeskuksen mukaan 63 pro-senttia väestöstä elää alle dollarilla päivässä ja eliniän odote on 51,9 vuotta. Etenkin Lagosin liike-elämän ulkopuolella näitä vertailuja uskoo helposti. Maan lounais- ja koillisosissa alle dollarilla päivässä eläviä on noin 80 prosenttia väestöstä, Lagosissa vain viides-

osa. Monet maailman tunnetuista sijoituspankeista kuitenkin julkaisivat arvioita ja talouslehdet juttuja, joissa maa esiintyi eri valossa ja joissa muistutettiin nousevasta keskiluokasta tai vaikkapa Nigerian pörssin kokemasta kasvusta.

Vuonna 2012 ääri-islamistien terrorismi näyttää juur-tunen entistä vankemmin ja muuttuvan vaikeammin torjuttavaksi. Pohjois-Nigeriassa se on lamaannutta-nut taloutta eikä ulkomaisia yrityksiä enää juuri toimi siellä. Presidentti Goodluck Jonathanin vastaus terro-rismiin perustuu voimankäytölle, mutta vuoden 2013 puoliväliin tultaessa hän on etsinyt neuvottelutietä, ja parhaillaan hahmotellaan armahdusohjelmaa. On kuitenkin epäselvää, mihin tulokseen neuvotteluteitse

154

Niger ia

voidaan päästä kun samalla pohjoisen turvallisuusti-lanne kiristyi äkisti vuoden 2013 keväällä, mikä johti presidentti Jonathanin julistamaan poikkeustilan kol-meen pohjoisen osavaltioon.

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ennen kid-nappauksia ei tehty kuin öljyntuotantoalueella Niger Deltalla Etelä-Nigeriassa. Kidnappauksia tehtiin aina rahasta ja ne kohdistuivat öljyteollisuuden työnteki-jöihin sekä paikalliseen eliittiin, eivät esimerkiksi ulko-maalaisiin saati liikematkustajiin laajemmin. Nyt po-liittiset ääri-islamistien tekemät kidnappaukset ovat kokonaan uusi kehitys Nigeriassa ja sen pohjoisosassa, vaikka nähtäväksi jää voidaanko puhua ilmiöstä siinä missä rahankiristysmielessä tehdyt kidnappaukset sitä ovat olleet etelässä. Ääri-islamistien kidnappauksia on tehty vuosien 2012-2013 aikana muutama. Samalla Niger Deltan turvattomuus on lisääntynyt. Huolestut-tavia merkkejä niin kidnappausten kuin terrori-isku-jenkin mahdollisuudesta Lagosiin, jonka on tähän asti ajateltu olleen niistä vapaata aluetta, on olemassa, ja niiden yrityksiä on torjuttu. Milloin tämä kehitys vai-kuttaa liike-elämään on epäselvää.

Vuosi 2014 on vaaleihin valmistautumisen aikaa ja suuntaa näyttävä poliittisen vakauden kannalta. Nige-rian politiikalle on ominaista, että puolueiden välillä ei avoimesti ole ideologisia eroja vaan ne ovat järjestäy-tyneet vahvojen valtakunnallisten ja osavaltiotason johtajien ympärille. Puolueet ovat vallan tavoitte-lua ja luonnonvarojen hallintaa varten. Valtaapitävä Peoples Depcratic Party (PDP) on ollut vallassa koko siviilivallan ajan vuodesta 1999 lähtien. Nyt se käy si-säisiä mittelöitään, ja kaksi maan eri osia hallinnutta oppositiopuoluetta on yhdistymässä All Progressives Congress puolueeksi (APC) – millä voi olla merkittä-väkin vaikutus mikäli se saa PDP:a vastustavat voimat parempaan valvontaan. Nigerian politiikka elää yhä vahvan johtajan ja ”voittaja-saa-kaiken” aikakautta: toiset näkevät murroksen olevan käynnissä, toiset taas kaaoksen vain pahenevan.

Vuoden 2015 vaaleissa todennäköisesti istuva pre-sidentti ja etelästä kotoisin oleva presidentti Good-luck Ebele Jonathan asettuu ehdolle. Nähtäväksi jää, käydäänkö niissä toisinto vuoden 2011 vaaleja seu-ranneesta kansanjoukkojen hallitsemattomasta ja spontaanista väkivalta-aallosta, tai aikooko eliitti tällä kertaa pysäyttää Jonathanin aikeet asettua ehdolle ja tulla automaattisesti valituksi jo ennen vaaleja.

Korruption väitetään lisääntyneen merkittävästi viime vuosina ja yhä lisääntyvän vaaleihin tultaessa. Hyvän

käsityksen korruption laajuudesta saa tutustumalla esimerkiksi Yhdysvaltojen kongressille valmistettui-hin vuosiraportteihin ihmisoikeuksista ja korruptios-ta, jotka kokoavat tunnettuja joskaan ei kaikilta osin tarkistamattomia tapauksia. Joka tapauksessa puhu-taan miljardeista katoavista dollareista vuositasolla. Laiton ja epävirallinen öljyvienti on kasvanut nyt jo yli 150 000 tynnyrin päivätasolle (kyse on valtavista määristä öljyä, vrt. jos yhtä suuri määrä varastettaisiin kuin esimerkiksi Ghanan koko tuotanto).

Jonathanin hallituksessa loistavat etenkin valtiova-rainministeri Ngozi Okonjo-Iweala, maatalousmi-nisteri Dr. Akinwumi Adesina sekä kauppa- ja inves-tointiministeri Olusegun Aganga. Viestintäteknologi-asektorista vastaavaa ministeriä Omobola Johnsonia arvostetaan alallaan. Tähtikaartin vaikutusvoimasta on kuitenkin jäämässä ristiriitainen kuva. Talousarvi-on toimeenpanoaste on yhä vain 50 prosentin luok-kaa. Sen kiinteät kulut vievät menoista yli puolet. Kun koulutukseen panostetaan vain vajaat kaksi prosenttia menoista eikä koulutusalan hankkeiden laadustakaan ole varmuutta, voidaan kysyä tekeekö 170 miljoonai-nen ikärakenteeltaan nuori väestö, jonka pitäisi tarjota valtavan työvoimareservin, maasta tosiasiassa hou-kuttelevan sijoituskohteen.

Uudistuksista tärkein ja näkyvin koskee energiasekto-ria. Sitä avataan määrätietoisesti, mutta uudistuksen tavoitteen saavuttaminen eli sähkönsaannin parane-minen riippuu kaasusektorin kehittämisestä, joka taas edellyttää sijoituksia ja poliittista vakautta. Öljyvaro-jen hallintaan pyrkivä niin kutsuttu suvereeni rahasto (sovereign wealth fund) ja öljy- ja kaasusektorin uu-distuspaketti (Petroleum Industry Bill, PIB) ovat pysäh-tyneet. Öljyteollisuudelle tärkeintä näyttäisi olevan se, että uudistukset vain saataisiin tehtyä niin, että sijoit-tajat tietäisivät, mitä maksuja, lupaehtoja ja sääntöjä esiintymien hyödyntämiselle on luvassa - eli että sijoi-tusympäristö vakiintuisi.

Mikäli Nigerian suuret uudistukset eivät edisty, on ole-massa riski, että tähtikaarti muistetaan vain kiiltoku-vana. Liike-elämän kannalta pahinta olisi epävarmuu-den jatkuminen.

Nigerian perusongelmiin ei siis vuoden 2012 aikana-kaan tullut ratkaisua. Uudistusten eteenpäin viemi-seksi tarvittava konsensus jäi uupumaan keskeisten päättäjien ja eliitin jäsenten kesken. Riippuvuus öljy-tuloista ja niiden jako keskitetysti liittovaltion kautta keskittää valtaa eikä rohkaise osavaltioita saati pai-kallishallintoja kehittämään omia talouksiaan. Öljy-

155

Niger ia

varojen hallinnan ja niiden jaon tulisi voida toimia taloussuhdanteita ja etenkin öljyn hintavaihteluita ta-saavalla tavalla, mutta näin ei ole tapahtunut moneen vuoteen, koska poliittinen yhteisymmärrys tämänkin taakse on puuttunut.

Toistaiseksi Nigerian oma koulutusjärjestelmä ei anna paljoa toivoa. Talous ei pysty hyödyntämään koko vä-estömäärän luomaa työvoimapotentiaalia. Koulutet-tua, tehokasta ja erikoistumaan kykenevää työvoimaa ei ole riittävästi, jotta se houkuttelisi sijoituksia, kuten Aasian nousevat markkinat pystyivät tekemään vuosia sitten. Joidenkin pohjoisten osavaltioiden väestöstä

alle kymmenesosa on suorittanut toisen asteen koulu-tuksen kun Lagosissa vastaava osuus on 60 prosenttia väestöstä.

Kaupungistumisella voi olla maan kehitykselle suu-rikin merkitys. Nigeriassa juuri nyt meneillään oleva voimakas kaupungistuminen on muuallakin ollut todellinen muutosvoima ja suorastaan edellytys in-novaatioiden synnylle ja yhteiskunnan eteenpäin me-nolle. Koko maan tulevaisuuden kannalta on tärkeä muistaa sekin, että keskiluokka myös vaatisi kehitty-essään uudistuksia, joiden etenemistä eliitti on pitänyt kontrollissaan kauan.


Nigerian tullipolitiikka mukailee teollisuuspolitiikan etuja palautuen kaikesta päätellen yhä tiettyihin suuri-en Nigeriassa toimiviin tuottajien etuihin. Näin on ol-lut pitkään esimerkiksi Nigerian kauppa- ja teollisuus-politiikkaa hyvin kuvastavan sementin osalta, minkä avulla nigerialainen Dangote Cement Plc. sekä joukko ulkomaisia yrityksiä ovat pitäneet yllä jopa kolminker-taisia hintoja markkinahintaan nähden mukaan lukien tuotannon heikkoa laatua. Protektionistinen henki on vain voimistunut ja tämä näkyy kansainvälisessä yh-teistyössäkin.

Alueen suurvaltana ja suurimpana taloutena Nigerian arvioidaan olevan edelleen suurin este sille, että Länsi-Afrikan talousjärjestö (Economic Community of West African States, ECOWAS) ei saa pantua täytäntöön jo laadittua ja keväällä 2013 ministeritasolla hyväksyttyä yhteistä ulkotulliaan (Common External Tarif, CET) eikä neuvoteltua vapaakauppasopimusta alueen tärkeim-män kauppakumppanin Euroopan unionin kanssa (Eco-nomic Partnership Agreement, EPA). Vaikka ECOWAS:n valtionpäämiehet antaisivat lopullisen siunauksensa CET:lle, mikä todennäköisesti tapahtuu vuoden 2013 kesän kuluessa, on yhteisten tullien soveltaminen käy-tännössä kokonaan toinen asia. EPA-neuvottelut EU:n ja ECOWAS:n välillä puolestaan ovat jumiutuneet. Alemman keskitulon maana Nigeria ei ole tullivapauden piirissä, jonka EU myöntää vähiten kehittyneille maille, eikä öljyriippuvaista Nigeriaa tämä tunnu häiritsevän.

Vuoden 2013 edetessä Nigeria on pitänyt yllä samat markkinoillepääsyn esteet, kuin mistä yritykset valitti-vat edellisinä vuosina. Osaan esteistä puututaan mutta hitaasti tai epäjohdonmukaisesti ja osa liittyy hallinnon tehottomuuteen, kuten on laita eri teknisten tuottei-den, elintarvikkeiden ja lääkkeiden tuonnin hyväksyn-tämenettelyjen osalta.

Vuosien 2011-2012 lupaavista merkeistä huolimatta Nigeria ei ole poistanut valikoituja tuonti- ja vientikiel-tojaan, jotka kuitenkin ovat selvästi Maailman kauppa-järjestön WTO:n sääntöjen vastaisia. Päinvastoin, uusia tuotteita tuontikieltojen listalle ilmoitetaan ja aiem-min tulleiksi muunnettuja kieltoja otetaan uudelleen käyttöön, esimerkkeinä sokeri ja riisi. Kuten edellisinä vuosina, on järjestelmä altis korruptiolle, poikkeuksia ja erityistuontilupia myönnetään. On epäselvää, toisiko CET:n voimaantulokaan parannusta asiantilaan käytän-nössä.

Tullisääntöjen ja luokkien epäjohdonmukainen sovel-taminen on pysyvä ongelma Nigeriassa. Nigerian tulli on pyrkinyt parantamaan tavaroiden tullausmenet-telyjä ja yhdessä maan satamaviranomaisten kanssa helpottamaan tavaran läpikulkua satamista. Lagosin sataman terminaalien yksityistäminen on osaltaan tehostanut toimintaa mutta samanaikaisesti kuiten-kin suurin yksittäinen tavarakaupan este on yhä La-gosin sataman tulliviranomaisten tehottomuus sekä eri viranomaisten päällekkäiset toimivaltuudet (myös logistiset pullonkaulat). Nämä aiheuttavat viiveitä ja kustannuksia yrityksille, kun käytännössä lähes kaikki pitää maahantuoda.

Suomalaisyritykset ovat valittaneet Nigerian kohdalla tullimenettelyjen ja tarkastusviranomaisten toimien lisäksi haasteista liittyen kansainvälisen maksuliiken-teen sujuvuuteen ja ylipäänsä viennin rahoituksen vaikeuksiin. Maksujen perintävaikeudet Nigeriassa ovat tavallisia, joskaan viiveet eivät tarkoita välttä-mättä sitä, että maksua ei ole luvassa. Moni markki-noillepääsyn este palautuu kysymykseen luotettavan kumppanin löytämisestä ja yrityksen pitkän tähtäimen strategiasta tai sen puutteesta

156

Niger ia

Öljysektorin ja energiasektorin sääntelypuitteet

Vuoden 2013 kuluessa on yhä selvemmin ollut nähtä-villä riski, että protektionismi tulee esille myös säänte-lyssä lisääntyvien kotimaisuusvaatimusten muodossa. Nigeria toimeenpanee monien muiden öljyntuotta-jamaiden tavoin paikallisen osaamisen kehittämiseen tähtääviä kotimaisuusvaatimuksia. Perustuen Nigerian lakiin Development of Nigeria Content Act (2010), vaa-timukset suosivat paikallisia tuotteita ja palveluntuot-tajia ulkomaisten kustannuksella. Nigerialaiset yritykset myös saavat etusijan tarjouskilpailuissa öljyesiintymis-tä. Laki on varsin tarkka ja laaja tuotteiden, palveluiden ja vaadittujen kotimaisuusosuuksien osalta. Ulkomaiset yritykset saavat hakea sen soveltamisalaan poikkeuk-sia näillä näkymin vuoden 2013 loppuun asti. EU sekä joukko muita maita kuten USA näkevät lainsäädännös-sä markkinoillepääsyn esteen. Suurin kritiikki lakia koh-taan on sen asettamien esteiden ja kyseenalaisen lail-lisuuden lisäksi se, että laki ei onnistuisi tavoitteessaan koskien nigerialaisen osaamisen kehittymistä riittävän nopealla vauhdilla. Laki pakottaisi ulkomaiset toimijat monimutkaisiin operaatioihin välikäsien kautta. Ko-timaisuuslainsäädäntöön liittyy myös laajempi pelko protektionismin yleistymisestä. Epäillään, että vaati-mukset laajenevat esimerkiksi energiasektorille sekä ra-kennusteollisuuteen, joilla nigerialaisosaamista ei niin ole luvassa ja joilla vaatimusten vaikutukset voisivat olla vieläkin kielteisemmät.

Nigeriaan jo sijoittuneet ulkomaiset yritykset ovat kuitenkin omaksuneet erilaisia asenteita, eivätkä mo-net näistä yrityksistä näe kotimaisuusvaatimuksia vain kielteisinä esteinä vaan puitteena, jonka kanssa on elettävä ja johon on pyrittävä mukautumaan etsimällä paikallisia kumppanuuksia. Esimerkiksi Nigerian suurin ulkomainen öljy-yhtiö, Royal Dutch Shellin sisältävä yhteisyritys The Shell Petroleum Development Com-pany of Nigeria (SPDC) tukee avoimesti lainsäädäntöä. Sen avulla paikalliset yritykset kehittyvät suurempi-en ja tulevaisuudessa yhä selvemmin ydinkenttiinsä ja -aloihinsa keskittyvien kansainvälisten yritysten alihankkijoiksi. Nigerialaiset viittaavat lukuisiin jo syntyneisiin nigerialaisyrityksiin, joilta kansainväliset öljy-yhtiöt hankkivat palveluita ja jotka ovat alkaneet menestyä muillakin markkinoilla. Eräät näistä yrityksis-tä ovat tehneet huomattavia hankintoja Euroopasta ja ne voisivat olla varteenotettavia suomalaisyritystenkin asiakkaita - esimerkkinä suuret laivatilaukset korealais- ja norjalaistelakoilta. Arviot kotimaisuusvaatimuksista öljy- ja kaasusektoreilla eivät olekaan vain kielteisiä ja suomalaisyritystenkin kannattaa etsiä sen hengessä yh-teistyötä myös paikallisten nousevien yritysten kanssa.

Teollistumisen merkittävimmäksi esteeksi ja liiketoi-mintaympäristön haasteista suurimmaksi esimerkiksi maailmanpankin Doing Business –yrityskyselyssä mai-nitaan vuodesta toiseen sähkönsaannin puute. Siihen vastaaminen on luomassa noin viiden vuoden sisällä ehkä kiinnostavimpia teknologiamarkkinoita mante-reella. Alan uudistukset tähtäävät sekä maan kaasuva-rojen täyteen käyttöönottoon (yhdessä PIB:n tuomien uudistusten kanssa), uuden kapasiteetin rakentami-seen, olemassa olevan kapasiteetin tehostamiseen sekä koko verkon uudistamiseen sähkönsiirrosta jake-lun kautta mittarijärjestelmään.

Vuonna 2010 aloitettu energiasektorin jakelun ja tuo-tannon yksityistäminen ja markkinan avaaminen uu-sille tuotantolaitoksille on edennyt hitaammin kuin alkuperäisessä suunnitelmassa, mutta kokonaisuute-na arvioiden hyvin. Uusi sähköhinnasto vahvistettiin vuonna 2012, ja samoin kaasun hinta on nyt aikai-sempaa kiinnostavampi tulevia sijoituksia ajatellen. Sektorin toimielinjärjestelmä on uudistunut (muun muassa sähkön tukkukauppias), toimijat ovat saaneet resursseja ja kansainväliset yksityiset pääoma ja rahoi-tus- ja kehitysyhteistyölaitokset ovat lähteneet hyvin mukaan prosessiin.

Vuoden 2013 alussa voittajiksi vahvistetut, omistus-osuuksista kymmenen jakeluyhtiössä ja viisi tuotan-toyhtiössä kilpailleet yrityskonsortiot koostuvat val-tavoittoisesti suurista paikallisista monialayrityksistä, jotka tuovat niihin rahoituksen sekä ulkomaisista osaamista tuovista teknisistä kumppaneista. Säh-könsiirtoyhtiön hoito on siirtymässä kanadalaiselle yritykselle. Ulkomaiset ja kotimaiset sijoittajat ovat kiinnostuneet mahdollisuuksista, joita myös itsenäi-set ja verkkoon sähköä myyvät voimalaitokset voisivat tarjota; lisenssejä on myönnetty ehkä liikaakin (yli 40), niiden haltijoista ainakin kolme on hankkeissaan pit-källä ja kehitys muistuttaa asiantuntijoiden mukaan onnistunutta tapaa, jolla esimerkiksi Intian energia-sektoria on kehitetty.

Nigerian energiasektori tulee yksityistämisen päät-teeksi tarvitsemaan uutta teknologiaa kaikilla tasoilla, ja tarjoamaan sijoitustilaisuuksia. Oleellista on, että kapasiteetin rakentaminen ei vie koko huomiota vaan etenkin sähkönsiirtoon, jakeluun ja mittausjärjestel-mään kiinnitetään huomiota. Tässäkin kontekstissa kaasusektorin kehittämiselle on niin kovat paineet, että todennäköisesti myös sijoitukset kaasuinfrastruk-tuuriin saadaan käyntiin, kävi PIB:lle lähes miten vain.

157

Niger ia

Yleisarvio

näiden osavaltioiden kuten Rivers, Lagos, Akwa Ibom, Anambra, Imo, väestöt lasketaan jo kymmenissä mil-joonissa. Suomalaisyritysten näkökannalta mahdolli-suuksia on olemassa muun muassa off-shore tekno-logian ja palveluiden alalla. Jos PIB-uudistuspaketti hyväksytään, on tiedossa uusia sijoituksia, ja kaasun-tuotanto päässee tällöin todella käyntiin. On tärkeää seurata tämän kehityksen osalta paitsi kansainvälisten alan yritysten, myös kehittyvien ja jo nyt yllättävän kykenevien off shore –alan paikallisten yritysten tek-nologiakysyntää. Energiasektorilla tarjoutuu mahdol-lisuuksia myös suomalaisille yrityksille kuten sähkön siirto- ja jakeluteknologiat, joihin on yksityistämisen myötä luvassa runsaasti sijoituksia. Merkit siitä, että Nigerian hallitus sääntelyvirastoineen olisi vakavasti panostamassa seuraavaksi verkkoteknologioihin, vah-vistuivat vuoden 2013 kesällä. Myös elintarvikkeiden varastointitekniikka ja -rakenteet, kylmäketjut, pak-kausteknologia sekä maatalousteknologia ovat ky-syttyjä lähitulevaisuudessa. Satamat ja lentokentät (satamanostureista säähavainnointilaitteisiin) voivat tarvita suomalaisteknologiaa jo nyt. Viestintäsektorilla suuret suomalaisyritykset ovatkin jo asemissaan.

Yllättäviä markkinarakoja näin suurella markkinalla voi löytyä muualtakin, kuten luksustuotteista, vies-tintäsovelluksista tai vedenpuhdistuksen osaamisesta. Niiden suomalaisyritysten, jotka eivät tunne Nigeriaa, on joka tapauksessa ymmärrettävä että riskit ovat to-delliset ja niihin tulee osata varautua.

Nigerian nykytilanteen arvioissa esiintyy kahtalaisia painotuksia. Toisaalta kysytään missä talouskasvu näkyy ja elääkö sijoittajapiireissä perusteetonta uskoa maan tai kenties laajemmin nousevan mantereen tu-levaisuuteen. Toisaalta painotetaan sitä, että Nigeria on kaukonäköisen sijoittajan valinta, markkina jossa on ”oltava nyt, jos aikoo olla vuonna 2020” - jossa menestymisen ei kukaan vakavasti otettava toimija luulekaan olevan helppoa. Sijoittajille tärkeät pitkän tähtäimen perusluvut ovat kohdillaan. Jo nyt 170 mil-joonan ihmisen nigerialaismarkkina voisi olla sektorilla kuin sektorilla Afrikan suurin, ellei se jo sitä ole. Vaik-ka köyhyys on lisääntynyt, on ostovoimaisen väestön kasvusta merkkejä. Nigerian kasvavasta keskiluokasta puhutaan paljon ja sen kooksi arvioidaan kriteereistä riippuen mitä tahansa vajaan 40 miljoonan ja joiden-kin miljoonien väliltä. Esimerkiksi vuonna 2012 älypu-helinten myynti kaksinkertaistui ja muiden puhelinten myynti kasvoi yli 20 miljoonan kappaleen vuositasolle. Jopa luksustuotteet myyvät Nigeriassa monia tunne-tumpia markkinoita suurempia määriä ja suuremmin voittomarginaalein esimerkiksi markkinatutkimusten mukaan Nigeria on maailman toiseksi nopeimmin kasvava ja jo Afrikan suurin samppanjan kuluttaja. Yksityisiä lentokoneita on eniten mantereella, yli 200. Samanaikaisesti alle dollarilla elävien nigerialaisten osuus koko väestöstä on 63 prosenttia.

Suomalaisyritysten olisi katsottava alueita joissa on suuri väestöntiheys ja suhteellisen korkeat tulot –

158

Ghana

GHANA

* Lauri Voionmaa

Ghanan talouskasvu pysyi hyvällä 7-8 prosentin tasolla vuoden 2012 öljyntuotannon käynnistymisvai-keuksista huolimatta. Julkisen talouden ja vaihtotaseen vajeet varjostavat kuitenkin myönteisiä näky-miä. Ghana on merkittävimpien ulkomaisten sijoituskohteiden joukossa Afrikassa noustuaan keskitulon maiden joukkoon vuonna 2011. Ghanan parlamentti- ja presidentinvaalit joulukuussa 2012 vahvistivat luottamusta siihen, että maan liiketoimintaympäristö kehittyy hyvään suuntaan. Presidentti Mahaman uusi hallitus pyrkii muun muassa kitkemään korruptiota. Kaasusektorin kehittäminen, energiatuotannon kasvu sekä suuret perusrakenteiden hankkeet lisäävät teknologian kysyntää lähivuosina. Globaalilla mit-takaavallakin huomattava kaivossektori tarvitsee edelleen teknologiaa ja palveluja kasvaakseen. Noin 25 miljoonan ghanalaisen markkina on myös yhä kiinnostavampi kulutustuotteille.


*Lauri Voionmaa työskentelee 1. lähetystösihteerinä ja Team Finland -koordinaattorina Suomen Abujan suurlähetystössä.

Ghanan asema Länsi-Afrikan johtotähtenä vahvis-tui vuonna 2102. Vuoden 2012 kohokohta oli John Dramani Mahaman niukka voitto presidentinvaaleis-sa. Vaalien onnistuminen demokratian standardein mitattuna sekä National Democratic Congress (NDC) -puolueen saama jatko hallitusvastuussa merkitsevät poliittista jatkuvuutta. Epävakaa sääntely-ympäristö onkin vähemmän ongelma Ghanassa kuin muualla Afrikassa. Ghanan bruttokansantuote on jatkanut kasvuaan glo-baalisti vertaillen hyvää vauhtia. Ghanan keskuspankki arvioi vuoden 2012 bruttokansantuotteen (38,6 mil-jardia dollaria) kasvuksi 7,1 prosenttia ja ennustaa vuoden 2013 kasvuksi 8,6 prosenttia. Kuten kaikkiin Afrikan tilastolukuihin, näihin lukuihin on suhtaudut-tava varauksellisesti sillä tilastointimenetelmät ovat epäluotettavat. Tärkeintä on talouden suhteellisen hyvä suunta, joka jatkui vuonna 2012 vaikka ei kas-vuluvuiltaan yltänyt aivan odotusten tasolle. Edellisen vuoden korkea yli 14 prosentin talouskasvun lähtötaso on huomioitava lukuja tulkittaessa.

Valuutta cedi heikkeni, kauppa laski ja tuonti hidas-tui, mutta palvelusektori osoitti voimansa kasvamalla kaikesta huolimatta muita aloja nopeammin. Palvelut edustavat jo puolta bruttokansantuotteesta. Etenkin rahoituspalvelut kasvoivat ja pankkisektori vahvistui – pankkien pääomat kasvoivat yli viidenneksellä. Ra-hoitussektori on Ghanassa kuten muissa kehittyvissä talouksissa odottanut talousrakenteen muutosta ja

pitänyt yllä korkeaa, käytännössä lainahanat kiinni pitävää reaalikorkotasoa. Siksi kehitys lupaa hyvää. Viestintäala kasvoi edellisinä vuosina voimakkaasti ja kilpailu kiristyi. Esimerkiksi operaattorit lisääntyivät viime vuonna kuuteen. Alan kasvu kuitenkin pysähtyi vuonna 2012 pitkälti markkinan saturaation vuok-si - Ghanassa on jo 85 prosentin gsm-penetraatio. Vuonna 2012 maatalous kasvoi muita aloja enemmän mutta sen osuus koko bruttokansantuotteesta jatkaa laskuaan (viidesosa). Talouskasvua hidasti kuitenkin ratkaisevasti se, että öljyntuotanto ei päässyt ennakoi-tuun vauhtiin ja bruttokansantuotteella mitaten tär-keiden alojen kuten teollisuuden, valmistustuotannon ja rakennusteollisuuden kasvut hidastuivat.

Vuoden 2013 edetessä myös vakavia talouden raken-teellisia heikkouksia on tullut esiin eikä uuden halli-tuksen vastaus niihin ole ollut yksiselitteisen rohkai-seva. Tärkein kehitys on julkisten menojen kasvu ja velkaantuminen ja keskeisin kysymys on, miten Gha-na voisi mahdollisesti vajeensa rahoittaa? Perustuen vuonna 2010 päätettyyn julkisen sektorin palkka- ja virkauudistukseen (niin kutsuttu single spine -virka-järjestelmä), palkat ovat nousseet vuoden 2012 aikana. Julkinen vaje on syventynyt 10-12 prosenttiin brutto-kansantuotteesta. Ongelmina ovat myös uudistuksen herättämät laajemmat palkkavaateet, joita nouseva keskiluokka esittää myös lakkoilemalla (esimerkiksi lääkärit). Vuosina 2010-2011 kuriin saatu inflaatio on jälleen 10 prosentin tasolla.

159

Ghana

Ghanan kotimainen velka kasvaa, ja sen kustannukset syövät huomattavan osan valtion tuloista. Aikeistaan huolimatta hallituksen ei ole onnistunut purkaa polt-toaineen tuontitukia: tuetusta polttoaineesta hyötyy koko väestö, joka ei luota siihen, että sen poistos-ta säästyvät varat voisi sijoittaa perusrakenteiden ja palveluiden kehittämiseen. Öljyn vientitulot eivät ole lisääntyneet odotetusti. Keskuspankki on yrittänyt vakauttaa valuutta cedin laskemalla liikkeelle joukko-velkakirjoja ja tiukentamalla korkopolitiikkaa, mutta tulokset ovat vielä epävarmoja.

Koko velka-aste on noin puolet bruttokansantuot-teesta, ja maan velkaantumisen arvioidaan olevan vielä maltillisella tasolla ja hallittavissa. Ulkomainen velka on jossain määrin kasvanut ja pysynyt vielä 30 prosentissa bruttokansantuotteesta. Lyhytaikaisen ulkomaisenvelan osuus on maailmanpankin mukaan kääntymässä laskuun (viidennes).

Siitä edustaako vuoden 2013 talousarvio riittäväs-ti tiukkaa talouskuria ja osoittaako se osaltaan, että hallitus on tosissaan, kiistellään kiivaasti vuoden 2013 edetessä – tiukka talouskuri, joka huomioisi suhdan-nevaihtelut, olisi poikkeuksellista Afrikan kehittyvien markkinoiden keskuudessa.

Ghanan vienti kasvoi 5,7 prosenttia keskuspankin mu-kaan vuonna 2012 (13,5 miljardia dollaria). Ghanan vientitulot perustuvat kultaan (41 prosenttia), kaaka-oon (21 prosenttia) ja öljyyn (22 prosenttia); näiden tuotantojen osuudet bruttokansantuotteesta ja työl-lisyydestä ovat huomattavasti pienemmät. Vaihto-taseen alijäämä on kasvussa ja nyt 12,4 prosenttia. Tuonti kasvoi vuonna 2012 yhteensä 12,1 prosenttia. Vuoden 2013 aikana tuonti (noin 20 miljardia dollaria) kasvaa keskuspankin mukaan jopa 16 prosenttia.

Ulkomaiset valuuttavarannot ovat kohtalaiset mutta laskevat eivätkä odotusten kaltaiset juuri öljyntuotan-non ennustettua hitaamman käynnistymisen vuoksi. Ne takaavat kansainvälisen valuuttarahaston mukaan vain 2,8 kuukauden tuontisuojan tällä hetkellä.

Kiinan osuuden kasvu tuonnissa, josta se edustaa vii-dennestä, kuvastaa ongelman peruslaatua. Ghana tuo pitkälti kaiken jalostetun, mikä herättää myös protek-tionistisia vastareaktioita ghanalaisten keskuudessa.

Suorien ulkomaisten sijoitusten vertailussa Ghana on YK:n mukaan mantereen kärkimaiden joukossa noin viidellä miljardilla dollarilla vuodessa ollen Ni-gerian ja Etelä-Afrikan tuntumassa. Euroopan unioni

oli OECD:n tuoreiden lukujen valossa merkittävä ul-komaisten sijoitusten lähde 9,6 prosentin osuudella, muodostuen suurelta osin britannialaisista ja belgia-laisista sijoituksista. Tärkeä sijoituslähde on ollut Kiina ja osin mittavan Kiinan kehityspankin myöntämän, mutta markkinahintaisen lainan turvin. Vaikka suur-sijoitukset Takoradin teollisuusalueen kehittämiseksi ovat viivästyneet, etenevät esimerkiksi kaivos- ja te-rästeollisuuden kannalta elintärkeät rautatie- ja muut perusrakennehankkeet. Kaivosteollisuus on viime vuosina ollut suoranainen sijoitusmagneetti, vaikka kullan hinnan laskulla vuoden 2013 kuluessa voi olla huonoja seurauksia myös Ghanassa. Kaivosteollisuu-den koko on kaksinkertaistunut vuosina 2007-2012, etupäässä ulkomaisten sijoitusten ansiosta. Verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2011 on kullan vienti kasvanut vuonna 2012 kolmanneksella. Tähän eivät vaikuttaneet korotetut julkiset kaivosmaksut ja verot, sillä vastaavia paineita kaivosteollisuus kokee muual-lakin maailmassa.

Öljyntuotannolle, joka käynnistyi Ghanassa vuonna 2011, on tullut eteen kasvun hallintaan liittyviä haas-teita. Vuoden 2012 tuotanto jäi jälkeen alkuperäisistä odotuksista ja ennusteita korjattiin reilusti alaspäin. Vuoden 2013 alussa tuotanto 112 000 tynnyriä ylitti vuotuisen talousarvion tulojen laskentaa varten käy-tetyn viiteluvun. Käytössä oleva teknologia ei pysy kasvun vauhdissa. Ghanan öljyteollisuuden pionee-rit, irlantilainen Tullow Oil yhdessä amerikkalaisten Anadarkon ja Kosmoksen kanssa, ovat saavuttaneet nykyisten teknisten kapasiteettiensa ylärajat ja ovat tilanneet lisäkalustoa. Tuotannosta syntyvä hukkakaa-su tarvitsee kipeästi teknologiaa ja infrastruktuurin kaasun hyödyntämistä varten, mikä liittyy laajempaan kysymykseen kaasusektorin tulevaisuudesta. Ulkomai-set toimijat, kuten kiinalainen SINOPEC, pyrkivät alalle. Muita alalle sijoittavia ulkomaisia yrityksiä ovat olleet Norsk Hydro Oil and Gas, Afren ja esimerkiksi Hess Cor-poration.

Kaasuteollisuus koko laajuudessaan on seuraavina vuosina todennäköisesti kasvava ala. Ennuste sai li-säpontta vuosien 2012-2013 vaihteessa italialaisen Eni-yhtymän tekemien löydösten ansiosta, kehitys jota myös suomalaisten teknologiaosaajien sekä ener-giasektorin yritysten olisi hyvä seurata. Ghana voi realistisesti odottaa saavansa sähköstä vientituloja muutaman vuoden sisällä vaikka myös pessimistisem-piä arvioita esiintyy. Myönteistä on sekin, että energi-asektorin avauksia tehdään perinteisten Ghanan ener-gialähteiden vesivoiman ja kaasun hyödyntämisen ulkopuolella. Britannialainen energiasijoitusyhtiö Blue

160

Ghana

Energy rakentaa lupaavalta näyttävää ja mantereen suurimmaksi nousevaa 155 megawatin aurinkoener-giapuistoa.

Ghana ei ole öljyn suurvalta, edes tulevaisuudessa: tuotantomäärät eivät yllä kuin kymmenyksiin Al-gerian, Angolan tai Nigerian vastaavista. Ghanassa käydään kovenevaa väittelyä alan tuottojen käytöstä vaikka lainsäädäntöpuite on jo paikoillaan. Hallitus vaatii kansainvälisiltä yhtiöiltä nopeita sijoituksia ja työllisyysvaikutuksia, yhtiöt taas edellyttävät kilpailu-kykyisempää verotusta ja etenkin kaasun houkuttele-vampaa hinnoittelua, jotta sijoituksia perusrakentei-siin olisi kannattava tehdä. Kiinan mittavat lainat kaa-suteollisuuden kehittämiseksi voivat koitua kaikkien hyödyksi. Kansalaisyhteiskunta taas perää yrityksiltä yhteiskuntavastuuta ja läpinäkyvyyttä.

Suomalaisyritykset löytämässä Ghanaa?

Suomen vienti Ghanaan on pysynyt alhaisena (tullin lukujen mukaan 31 miljoonaa euroa vuonna 2012). Suomalaiskiinnostus markkinaa kohtaan on kuitenkin selvästi kasvamassa. Vuoden 2012 alussa toteutet-

tu virallinen vienninedistämismatka Ghanaan avasi ovia yrityksille, jotka ovat jatkaneet toimiaan. Ghana on Nigerian ohella Suomen Abujan suurlähetystön ja Nigerian Team Finlandin prioriteettimaa, mitä tulee vienninedistämiseen. Ghanan energiasektorin poten-tiaalit ovat herättäneet myös kiinnostusta. Toistaiseksi kuitenkin suurista yrityksistä vain kaksi suomalaisyri-tystä, Metso Minerals ja Outotec, ovat perustaneet oman toimipisteensä Accraan toimien kumpikin kai-vosteollisuuden palveluiden ja teknologioiden aloilla.

Monen muun EU:n jäsenvaltion tavoin Suomen ja Ghanan välille ei ehditty solmia sijoitusten edistämistä ja suojelemista koskevaa sopimusta ennen kuin aihe-piiri tuli EU:n toimivaltaan vuonna 2007. Sijoitusten suojasta on tarkoitus neuvotella Ghanan kanssa EU:n puitteissa, mahdollisesti lopullista Ghanan hyväk-syntää odottavan vapaakauppasopimuksen tullessa voimaan osana laajempaa EU:n investointipolitiikkaa. Vuonna 2012 voimaan tullut EU:n asetus kuitenkin mahdollistaisi myös sen, että Suomi hakisi EU:lta oi-keutusta kahdenvälisten neuvottelujen aloittamiseksi Ghanan kanssa. Suomella ei ole kaksinkertaisen vero-tuksen poistoon tähtäävää sopimusta Ghanan kanssa.


Vaalit vahvistivat luottamusta

Joulukuussa 2012 pidetyt vaalit vahvistivat luotta-musta Ghanan demokratiaan. Valta säilyi Mahaman johtamalla National Democratic Congress (NDC) puo-lueella. Mahamasta tuli presidentti tiukan marginaalin turvin (hän sai 50,7 prosenttia äänistä). Opposition New Partiotic Party (NPP) kiisti vaalituloksen. Opposi-tio kuitenkin turvautui tätä varten tuomioistuintiehen, ei perustuslain ulkopuolisiin toimiin eli väkivaltaan.

Vallan jatkuvuus oli sinänsä ulkomaisia sijoittajia rau-hoittava seikka, etenkin aloilla kuten kaivosteollisuus ja öljy- ja kaasuteollisuus, joilla vaaditaan raskai-ta sijoituksia, valtion keräämien tulojen hallintaa ja sääntelyä. Esimerkiksi orastava kaasusektori ja NDC:n sopimat kiinalaislainat olivat vaalikampanjoiden keski-össä ja oppositio uhkasi perua lainat tultuaan valtaan. Tähän liittyi öljytulojen hallintaa koskenut lakipaket-ti, joka hyväksyttiin vuonna 2011, ja kysymys varojen käytön periaatteista, kuten käytettävyydestä kiinalais-lainojen takuina ja takaisinmaksussa.

Mahama valitsi varapresidentikseen keskuspankin en-tisen pääjohtajan, Kwessi Amissah-Arthurin. Hallituk-

sen kauppa- ja teollisuusministeri on Haruna Iddrisu, entinen ja alallaan arvostettu viestintäteknologioista vastannut ministeri, ja entinen kauppaministeri Hanna Tetteh siirtyi ulkoministeriksi. Muita keskeisiä ministe-reitä ovat valtiovarainministeri Seth Tekper, luonnon-varojen käytöstä vastaava ministeri Inusah Fuseini ja energia- ja öljyvaroista vastaava ministeri Emmanuel Kofi Buah. Mahaman hallituksen taloudesta ja kaupas-ta vastaavaa ydintiimiä pidetään pätevänä.

Ulkomaankaupan ja sijoitusten kannalta puolueiden linjat ovat lopulta lähes yhtenevät. NDC on mahdol-lisesti myönteisempi aasialaisia sijoituksia ja lainoja kohtaan sekä ylipäänsä suurten julkisten perusraken-nehankkeiden suhteen Vaalien jälkeen Mahama ja NDC ovat esiintyneet pienten ja keskisuurten yritysten puo-lestapuhujina, mutta taloushuolien myötä yhteiskun-takeskustelua liiketoimintaympäristöstä, kuten vero-tuksen uudistamisesta, korkotasosta ja halpatuonnista, tullaan käymään kiivastuvaan tahtiin. Voittaakseen yk-sityisen sektorin puolelleen olisi NDC:n tehtävä jotain erityisesti rahoituksen helpottamiseksi, mutta talouden rakenteiden uudistaminen on hidasta ja osa ongelmaa on ollut NDC:n mukaan juuri valtion velkaantuminen julkisen sektorin palkkauudistuksen vuoksi.

161

Ghana

Mahaman prioriteetteja ovat maan etelä- ja pohjois-osien välisen syvenevän elintasokuilun kurominen umpeen ja korruption kitkeminen, Hän on itse ensim-mäinen pohjoisesta peräisin oleva presidentti. Suurten ja osin kiinalaisrahoitteisten rautatie- ja maantie-hankkeiden tarkoitus on samalla tukea teollisuuden kehittymistä sisämaassa. Korruptio on vaikeammin puututtava asia. Ghanan sijoitus korruptiota koskevis-sa kansainvälisissä vertailuissa on ollut vuosia mante-reen muihin maihin verraten erinomainen, esimerkiksi Transparency International –järjestön suorittamassa mielikuvia korruption yleisyydestä mittaavassa ver-tailussa joidenkin eurooppalaisten maiden tasoa (65. sijalla 176 maasta). On hyvä kuitenkin muistaa, että korruptiolla on erilaisia ilmenemismuotoja eri mais-

sa. Ghanassa se voi liittyä vaikeammin korruptioksi miellettyihin ilmiöihin ja rakenteisiin. Etnisten, pe-rinteisten, poliittisten ja liike-elämän verkostojen vaikutusvalta on suuri vaikka ne eivät aina yleisesti korruptioksi liitettyihin ilmiöihin liittyisikään. Accran ulkopuolella perinteiset rakenteet, kuten heimojohta-jien vallankäyttö maanomistusasioissa, voivat olla ul-komaisille sijoittajille todellinen haaste ja päällekkäisiä omistussuhteita ja näistä seuraavia eri maanomista-jien ja viranomaisten vaateita voi esiintyä yllättäen. Myös nyttemmin uudet öljytulot sekä uudet kaivos-teollisuuden toimijat kuten kiinalaisyritykset ovat tuo-neet varallisuutta ja uusia liiketapoja, joiden pelätään sekoittuvan korruptioon.


Tasapainoileva kauppapolitiikka

Ghana ei ole edelleenkään allekirjoittanut jo neuvo-teltua kahdenvälistä vapaakauppasopimustaan EU:n kanssa (interim Economic Partnership Agreement, iEPA). Sen oli alun perin määrä olla väliaikainen so-pimus, kunnes laajempi koko Länsi-Afrikan talousyh-teisön kattava ja EU:n ja talousyhteisön välillä neu-voteltava alueellinen vapaakauppasopimus olisi tullut voimaan. Ghana tarvitsee väliaikaisen kahdenvälisen sopimuksen, koska alueellinen sopimus ei näillä nä-kymin tule pitkään aikaan valmiiksi. Maailman kaup-pajärjestön WTO:n sääntöjen takia EU:n tulee jo sitä ennen ja näillä näkymin 1.10.2014 lopettaa alemman keskitulon maille kuten Ghanalle myönnetyt tulli- ja kiintiövapaudet. Ilman sopimusta Ghana tippuu epä-suotuisen tulliregiimin piiriin (Generalized System of Preferences, GSP). EU on Ghanan merkittävin vienti-markkina edustaen noin puolta maan viennistä. Ilman vapaakauppasopimusta moneen ghanalaistuotteeseen sovellettaisiin varsin korkeita EU-tulleja: moniin kala-tuotteisiin yli 20 prosenttia, banaaneihin 18,7 prosent-tia, eri kaakaojalosteisiin 4,2-6,1 prosentin tasoja ja orastava alumiiniteollisuuskin maksaisi neljän prosen-tin tulleja.

Ghana pelkää ennen kaikkea sopimuksessa sen kaksi-puolista luonnetta, eli kehittyvän ghanalaisteollisuu-den mahdollista tyrehtymistä kilpailukykyisemmän tuonnin seurauksena. Ghana on tehnyt ala- ja jopa tuotekohtaisia tutkimuksia kaupan vapauttamisen vaikutuksista. Ghanalaiset kansalaisjärjestöt ovat ak-tiivisesti vastustaneet molemminpuolista vapaakaup-paa perustuen suurelta osin väärinkäsityksiin sopi-muksen luonteesta, siirtymäjärjestelyistä ja kotimaista

teollisuutta suojaavista lausekkeista. Ghanan vaalit vuonna 2012 olivat yksi syy sille, että asiassa ei edetty.

Laajempi Länsi-Afrikan talousyhteisön ja EU:n välinen sopimus puolestaan on jumiutunut ennen kaikkea alueen taloudellisen suurvallan Nigerian vastustuk-seen, joka pyrkii suojelemaan markkinaansa - alueel-lista yhdentymistä edistävistä säännöistä huolimatta. Myös alueellinen Ghanan ja Nigerian välinen kauppa on vaikeuksissa vieden pohjaa muutoin lupaavilta maalailuilta koko Länsi-Afrikan laajuisesta, yli 250 miljoonan asukkaan markkinasta ja Ghanan asemasta porttina sille. Nigeria olisi Ghanalle tärkeä vientimark-kina, jos se avaisi rajansa; Ghana on Nigerialle taas keskeinen vientimarkkina alueella, jo nyt edustaen alkuperämaana 12 prosenttia Ghanaan tuodusta ta-varasta. Kaikista alueen maista juuri Ghana hyötyisi eniten alueellisesta vapaakauppa-alueesta, jolla vielä olisi vapaakauppasopimus EU:n kanssa. Vuoden 2013 kesällä Länsi-Afrikan talousyhteisön oli määrä lopul-lisesti hyväksyä talousyhteisön yhteinen tullijärjes-telmä, Common External Tariff (CET). Vaikka CET to-dennäköisesti vihdoin tulee hyväksytyksi, on yhteisten tullien pano täytäntöön vielä kokonaan toinen asia.

Samalla Kiina on noussut Ghanan lähes tärkeimmäk-si kauppakumppaniksi noin viidenneksen osuudellaan tuonnista heti EU:n tuntumaan, ellei jo yli. Halpatuot-teiden tuonti herättää yhä enemmän paikallista vastus-tusta Ghanassa, jonka oma tekstiili- ja muoviteollisuus kärsivät siitä. Asenteet kiinalaisia kohtaan ovat kiristy-mässä, mihin vaikuttaa sekin, että Kiinan kehityspankin tuella toteutetuissa suurprojekteissa kaasusektorilla tai Takoradin teollisuusalueen kehittämiseksi ei ole edistytty odotetusti vuosien 2012-2013 aikana. Ghana

162

Ghana

on lainojen ja sijoitusten koolla mitaten mahdollisesti merkittävin kiinalaistoimien kohdemaa Afrikassa.

Kokonaisuudessaan Ghanan kauppapolitiikka näyttää etsiväni tasapainoa avautumisen ja valikoivan protek-tionismin välillä. Ghana ei sovella suoranaisia esteitä tuonnille eikä viennille, ja maahantuonti toimii tullien soveltamisen ja menettelyjen puolesta paremmin kuin monissa muissa alueen maissa. Osa protektionismista on suunniteltua, osa ei; osa siitä perustuu kokonais-taloudellisille ja suhteellisille eduille, osa taas ei. Gha-nan ilmaistut aikeet esimerkiksi EU:n suuntaan ovat hyvät, mutta ne odottavat toteutumista. Ghanalle on annettava selkeä tunnustus siitä, että sen kauppa- ja teollisuuspolitiikat ovat kaikesta huolimatta johdon-mukaisemmat, kuin monen muun kehittyvän markki-nan kohdalla.

Kotimaisuusvaatimukset kasvussa

Ghana on edelleen hyvillä sijoilla liiketoiminnan help-poutta vertailevissa tilastoissa. Maailmanpankin vuo-tuisessa Doing Business –vertailussa, joka perustuu yrityksille tehtyihin kyselytutkimuksiin, Ghana on lii-ketoiminnan helppoutta mitaten sijalla 64 maailman 185 maasta; esimerkiksi Suomi on sijalla 11, Etelä-Afrikka sijalla 39 ja Tsekki sijalla 65. Ghana on vertai-lussa viides Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Vertailu ei kerro kuitenkaan koko totuutta, etenkään kehitys-maiden kohdalla, joissa liiketoiminnan puitteet – joi-ta kysely ei niinkään kata - kuten infrastruktuuri tai peruspalvelut voivat olla heikkoja. Esimerkiksi Ghanan infrastruktuuri ei ole tasoltaan verrattavissa vaikkapa Tsekin infrastruktuuriin.

Ghana pyrkii kehittämään tuotantonsa jalostusas-tetta tukemalla paikallisen osaamisen syntyä ja mo-nipuolistamaan vientiään. Norjan ja Brasilian tavoin Ghanan huomio kiinnittyy enenevässä määrin öljy- ja

kaasusektoreihin. Ne ovat teknologiaintensiivisiä, kou-lutettua työvoimaa tarvitsevia ja vientitulojen kan-nalta merkittäviä aloja. Huomattavin Ghanan sisäisen sääntely-ympäristön kehitys onkin ollut niin kutsuttu-jen kotimaisuusvaatimusten läpimeno ensin sektorin kehittämistä koskevassa Petroleum Commission Act (2011) -lainsäädännössä sekä parhaillaan käsittelyssä olevassa Local Content for the Oil and Gas Sector -la-kipakettissa. Vastaavan lainsäädännön Nigeria hyväk-syi vuonna 2010, ja sen henki on yleistymässä alueella selvästi. Laajempi huoli liittyy siihen, että kotimaisuus-vaatimukset laajenevat muille aloille, kuten rakennus-alalle, energiasektorille ja sähköteknologiaan.

Säännöksillä asetettaisiin kotimaisuusvaatimuksia öljy- ja kaasusektorin tuotteille ja palveluille ja siir-tymäaikoja, joiden kuluessa ulkomaisten toimijoiden tulisi näihin mukautua. Joillain aloilla, joilla nyt ei ole merkkejä ghanalaisosaamisen syntymisestä, saatetaan asettaa 80-100 prosentin kotimaisuusvaatimuksia (ol-koonkin esimerkiksi 10 vuoden määräajalla). Lakipa-ketti olisi tullessaan voimaan WTO-oikeuden vastainen (artiklat III ja XI GATT ja 2 artikla TRIMS; myös palve-lukauppaa koskeva GATS), mutta tämä ei ole pääasi-allisin kritiikki sitä kohtaan. Totuus on, että vastaavan tyyppiset toimet ovat tehonneet muualla ja monet kansainvälisetkin yritykset näkevät jonkinlaisen jär-jestelmällisen tuen ghanalaisyrityksille tervetulleena. Lainsäädäntö asettaa kuitenkin liian kunnianhimoisia tavoitteita paikallisen osaamisen kehittämiselle eikä ole selvää, mihin taustatutkimuksiin ja olettamiin se perustuu. Se voi pahimmillaan estää sijoitusten syn-tymisen tietyille aloille tai luoda monimutkaisia ja siis kustannuksia kasvattavia järjestelyjä yrityksille, jotka joutuvat ne kiertämään. Suomalaisyritykset eivät ole vielä läsnä Ghanan öljy- ja kaasusektorilla, mutta alan lupaavista mahdollisuuksista päätellen sekä huomioi-den myös energiasektorin kehitykset voi suomalais-kiinnostus olla heräämässä.

Yleisarvio

Ghana tarvitsee kasvun myötä teknologiaosaamis-ta kaivosteollisuudessa sekä öljy- ja kaasusektoreilla. Ghanan vienti ei enää riipu yksinomaan kullasta ja kaakaosta. Maan talouden monipuolistuessa uusia tarpeita ja markkinarakoja palveluille voi syntyä, jotka voivat osoittautua houkutteleviksi suomalaisyritysten kannalta. Globaalisti vertaillen merkittävä talouskas-vu, poliittinen vakaus sekä muuta aluetta suotuisampi liiketoimintaympäristö sekä vähäisempi korruptio ovat maan vahvuuksia. Liiketoiminta maassa edellyttää pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista. On tärkeä huomi-

oida perusrakenteiden puutteellisuudet ja rajoitukset koulutetun työvoiman osalta. Vaikka Ghana kohosi (alemman) keskitulon maiden joukkoon viime vuonna ja sijoittuu eri vertailuissa lähes koko muuta Afrikkaa paremmin, on se silti yhä YK:n inhimillisen kehityksen vertailussa sijalla 135 maailman 187 maasta. Tämä nä-kyy etenkin Accran ulkopuolella.

Vuosi 2013 toi tullessaan myös huolia, joiden taustalla on monia kehittyville markkinoille tyypillisiä heikko-uksia, kuten sosiaalinen ja alueellinen eriarvoisuus,

163

Ghana

työvoiman tehottomuus, viennin riippuvuus raaka-aineista, alhainen teollistumisaste ja vaihtotaseen vaje ovat joitain rakenteellisista ongelmista. Mahaman vuoden 2013 talousarvio lupaa talouskuria ja voi olla, että julkisen talouden vaje korjaantuu, kun palkkaus-uudistukset on läpikäyty ja öljyntuotanto palaa kasvu-uralleen. Lupaavimmat kehitykset nähdään lähivuosi-na todennäköisesti juuri öljy-, kaasu- ja energiasek-toreilla sekä perusrakenteiden suurissa hankkeissa. Ghana on off-shore –alalla kokonaan uusi markkina, jolla kasvaa paikallisia teknologianälkäisiä toimijoita.

Suomen vientilukujen valossa suomalaisyritykset eivät vielä ole löytäneet Ghanaan. Tämä on ymmärrettävää, sillä suomalaiskokemukset ylipäänsä alueelta ovat

ohuita ja tuoreita. Suomi ei ole tehnyt kehitysyhteis-työtä alueella vuosikymmeniin eikä siteitä ole periy-tynyt sitä vanhemmiltakaan ajoilta. Suomalaisille Af-rikan nousuksi kutsuttu ilmiö osana maailman kaup-pavirtojen muutosta on uusi. Ghana on poliittisesti vakaa ja liiketoimintaympäristöltään suhteellisen ke-hittynyt. Se on markkinana kohtuullisen kokoinenkin ja mantereella hyvin sijoittunut sekä luonnonvarojen puolesta vielä rikas maa. Eri tuotteiden jalostusasteen kasvattamiselle ja perusrakenteiden uudistamiselle on nostetta niin poliittisen tahdon kuin rahoituksenkin osalta, ja tämä tietää tarvetta teknologioille, joissa suomalaisosaamista löytyy. Ghana olisi yksi hyvistä ponnahduslaudoista tarttua Afrikka-ilmiön tarjoamiin tilaisuuksiin.

164

Kenia

KENIA

* Tiia Haapaniemi

Keskeisen sijaintinsa, koulutetun työvoimansa ja hyvien tietoliikenneyhteyksiensä ansiosta 42 miljoonan asukkaan Kenialla on kaikki mahdollisuudet tulla yhdeksi Afrikan teollisuustuotannon keskuksista. Viime vuosina monet kansainväliset yritykset ovat avanneet alueellisen toimistonsa juuri Kenian pääkaupunkiin Nairobiin. Kenia on monien vastakohtien maa niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin alueellisesti. Maassa on sekä huikeita kaupallisia menestystarinoita että totaalisia epäonnistumisia. Siinä missä ICT, teentuo-tanto ja leikkokukkateollisuus ovat maailman mittakaavassakin erittäin onnistuneita, Kenian maatalouden tuottavuus polkee paikoillaan myös verrattuna muuhun Itä-Afrikkaan. Huhtikuussa 2013 aloittanut pre-sidentti Uhuru Kenyatta on tarttunut energisesti erityisesti maatalouden, infrastruktuurin ja teollisuuden kehittämiseen. Toimintaympäristö on kuitenkin haastava, ja etenkin raskas verohallinto ja korruptio vai-keuttavat toimintaa. Myös infrastruktuurin ja sähköntuotannon heikkoudet hidastavat yritystoimintaa, mutta samalla ne myös avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.


*Tiia Haapaniemi toimii ohjelma-avustajana ja Team Finland –koordinaattorina Suomen Nairobin suurlähetystössä.

Keniassa pidettiin maaliskuussa 2013 presidentin-, parlamentti- ja aluehallintovaalit. Vaikka vaalivuo-teen valmistautumiseen liittyi jonkin verran epävar-muutta, joka näkyi kaupan ja investointien hidastu-misena useita kuukausia etukäteen, vaalien jälkeen liiketoiminta palasi varsin nopeasti entiselleen. Tälle vuodelle odotetaan hieman alle viiden prosentin brut-tokansantuotteen kasvua. Voimistuva keskiluokka on Kenian kasvun moottori, ja viime vuosina talouden ke-hitys onkin perustunut lähinnä kotimaisen kysynnän – etenkin kulutustavaroiden myynnin ja palvelusektorin – kasvulle. Kenia kärsii kauppataseen epätasapainosta, sillä vienti ei vedä samaan tahtiin kuin tuonti kasvaa. Talous on myös hyvin altis ulkoisille heilahduksille kuten euroalueen muutoksille, sademäärien ja säiden vaihteluille sekä öljyn ja ruoan hinnan nousulle.

Mikäli talous kehittyy suotuisasti, on mahdollista, että Kenia siirtyy parinkymmenen vuoden kuluessa alhai-sen tulotason maasta keskituloisten maiden ryhmään. Nyt Kenian bruttokansantuote on noin 40 miljardia ja ostovoimakorjattu bruttokansantuote per capita on 1800 Yhdysvaltain dollaria.

Kenian julkisen talouden alijäämä on viime kuukausi-na kasvanut, ja joidenkin arvioiden mukaan tilanne on huolestuttava. Osallistuminen Somalia-operaatioon sekä vaalivuosi ovat lisänneet julkisen talouden taak-kaa. Huhtikuussa aloittaneen hallituksen on pidettävä

tiukkaa budjettia. Julkisen velan osuus on tällä hetkel-lä noin puolet bruttokansantuotteesta.

Ulkomailla asuvien kenialaisten rahalähetykset ovat nel-jänneksi merkittävin ulkomaisen valuutan lähde Kenias-sa teen ja vihannesten viennin sekä matkailun jälkeen. Rahalähetykset ovat noin viisi prosenttia bruttokansan-tuotteesta. Viime vuonna kenialaiset lähettivät kotiin ennätykselliset 1,17 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Kauppakumppanit monipuolistuvat

Kenian tärkeimpiä vientituotteita ovat leikkokukat, tee ja kahvi sekä tekstiilit. Kenia vie myös vihanneksia ja joitakin mineraaleja. Puolet vientituloista tulee maa-taloustuotteista, vaikka sen osuus bruttokansantuot-teesta on vain neljännes. Maatalous on myös merkit-tävin työllistäjä. Kenia on Itä-Afrikan teollistuneimpia maita, vaikka teollisuuden osuus bruttokansantuot-teesta on vain noin 10 prosenttia.

Tärkeimmät vientimaat ovat naapurimaat Uganda ja Tansania sekä EU-alueelta Hollanti ja Iso-Britannia. Kenia tuo eniten Kiinasta, Intiasta, Arabiemiraateista ja Etelä-Afrikasta. Kokonaisuutena Euroopan Unioni on Kenian merkittävin kauppakumppani muodostaen 17,2 prosenttia Kenian kaupasta. Toisena on Kiina (11,7 pro-senttia). Suomen viennin arvo Keniaan vuonna 2012 oli 11 miljoonaa euroa ja tuonnin 17 miljoonaa euroa.

165

Kenia

Ulkomaiset investoinnit kasvussa

Kenia ei ole onnistunut houkuttelemaan suoria ulkomai-sia investointeja yhtä paljon kuin lähinaapurinsa, mutta viime vuosina valtio on voimakkaasti tukenut yksityisen ja julkisen sektorin yhteisinvestointeja (PPP), ja on odo-tettavissa, että niiden merkitys tulee kasvamaan. Tammi-kuussa 2013 hyväksyttiin laki, joka pyrkii selkiyttämään ja tukemaan PPP-investointien toteutusta. Suorien ul-komaisten investointien (FDI) määrä on kasvanut sitä mukaa, kun valtio on pyrkinyt aktiivisesti edistämään niitä. Arvioiden mukaan vuonna 2011 Kenian suorat ul-komaiset investoinnit olivat jopa viisi miljardia Yhdys-valtain dollaria, mikä tarkoittaa noin kaksinkertaista kas-vua edelliseen vuoteen verrattuna. Vaalivuonna monet investointihankkeet olivat jäissä, mutta loppuvuodelle 2013 odotetaan isoa kasvua, kun odottamassa olleet kai-vos- ja hotellirakennushankkeet tulevat käynnistymään. Monet isot nimet ovat aktiivisia, esimerkiksi Toyota tulee avaamaan koulutuskeskuksen ja Samsung TV- ja tietoko-neiden kokoonpanotehtaan Keniaan vielä tänä vuonna.

Kenia houkuttelee investointeja perinteisten kump-paneiden kuten Iso-Britannian lisäksi myös Kiinasta, Intiasta, Lähi-idästä ja Etelä-Afrikasta. Kiinnostavim-pia aloja ovat maatalous, puutarhatalous, matkailu, kaivostoiminta, sähköntuotanto ja ICT. Keskiluokan edelleen vahvistuessa myös kauppaan ja palveluihin liittyvät investoinnit ovat kasvussa.

Kenia on suurimpia ulkomaalaisia investoijia naa-purimaissaan Ruandassa, Ugandassa ja Tansaniassa. Kenialaiset yritykset investoivat etenkin matkailuun, kauppaan, rahoitukseen ja media-alalle. Kymmenessä vuodessa kenialaiset investoinnit ulkomaille nousivat lähes nollasta 46 miljoonaan vuonna 2009. Yhteensä kenialaisia investointeja on ulkomailla noin 300 mil-joonan Yhdysvaltain dollarin arvosta. Merkittäviä alu-eellisia kenialaisia toimijoita ovat pankit kuten Kenya Commercial Bank ja Equity Bank, panimoalan yhtiö East African Breweries sekä elintarvikeketjut Uchumi ja Nakumatt.


Poliittisesti Keniassa on käynnissä mielenkiintoinen muutosten aika. Maaliskuussa 2013 pidettiin Kenian itsenäisyydenajan neljännet presidentinvaalit, jotka voitti Uhuru Kenyattan johtama Jubilee-liittouma. Hänen valintaansa liittyi paljon symboliikkaa; Kenyat-ta on Kenian ensimmäisen presidentin Jomo Kenyat-tan poika, toisen presidentin Daniel arap Moin poliit-tinen suojatti ja oppilas sekä kolmannen, juuri syrjään astuneen Mwai Kibakin kummipoika. Vaikka kuulostaa siltä, että sama vanha eliitti on edelleen vallassa, on odotettavissa, että Kenian poliittisessa johdossa tulee tapahtumaan huomattava sukupolvenvaihdos. Ke-nyatta, 51, oli Kenian itsenäistyessä vain parivuotias, ja on siten maan ensimmäinen presidentti, joka ei osallistunut itsenäisyystaisteluun tai kokenut koloni-alismin aikaa. Varapresidentti William Ruto, 46, syntyi vasta itsenäisyyden jälkeen. He tulevat muuttamaan maan poliittista kulttuuria rennommaksi ja president-ti-instituutiota helpommin lähestyttäväksi. Liike-elä-mässäkin kokemuksia kerännyt Kenyatta on nostanut maan johtoon teknokraatteja ja yksityisellä sektorilla menestyneitä henkilöitä.

Taustalla vaikuttaa vielä edellisten, vuoden 2007 vaa-lien jälkeisen väkivallan jälkipyykki. Tuolloin yhteen-otoissa kuoli yli tuhat kenialaista ja tuhansia joutui evakoiksi. Sen myötä perinteisesti avoin Kenia kääntyi hieman sisäänpäin ja unohti roolinsa Itä-Afrikan alu-eellisena voimana. Vaalien jälkeen Keniassa aloitettiin

täydellinen yhteiskunnallinen muutosprosessi, jonka toistaiseksi tärkein tulos on vuonna 2010 hyväksyt-ty uusi perustuslaki. Uusi perustuslaki tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta myös valtavia haasteita, kun uudet päätöksentekoelimet ja toimijat hakevat paik-kaansa poliittisella kartalla. Siksi olikin erityisen tär-keää, että uuden perustuslain mukaiset vaalit sujuivat pääosin rauhallisesti. Suuri mullistus tulee olemaan, kun hallintoa hajautetaan 47 maakuntaan. Samalla luodaan kaksi kokonaan uutta päätöksentekotasoa: senaatti ja kuvernöörit, jotka tulevat rajoittamaan presidentin valtaa. Uudessa perustuslaissa myös par-lamentin valta vahvistuu.

Kenia on perinteisesti ollut vapaan markkinatalouden ja vahvan kansalaisyhteiskunnan maa, jossa media on melko vapaa. Vaikka hallinto on monin paikoin edelleen kankea, käynnissä on koko maailman mitta-kaavassa uraauurtavia hankkeita, jotka pyrkivät edis-tämään hallinnon avoimuutta. Odotettavissa on, että yhteiskunnallinen vakaus jatkuu ja uuden perustuslain myötä demokratiakehitys etenee suotuisasti. Muiden kehittyvien markkinoiden lailla Kenia on kuitenkin haastava toimintaympäristö. Korruptio on laajalle hal-lintoon ja muualle yhteiskuntaan levinnyt ongelma. Näin on siitä huolimatta, että Kenian sijoitus Transpa-rency Internationalin indeksissä (sijalla 139/176 vuon-na 2012) on hieman parantunut.

166

Kenia


Vuodesta 2008 lähtien Kenia on sitoutunut pitkäjän-teiseen kehityssuunnitelmaan, Vision 2030 -tavoittee-seen, joka pitää sisällään kunnianhimoisia sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia kehitystavoitteita. Päämää-ränä on, että vuoteen 2030 mennessä Kenia olisi teol-listunut keskitulon maa, joka tarjoaisi hyvän elämän kaikille kansalaisilleen. Tavoitteellisuus on tuonut en-tisestään valtiojohtoa ja liike-elämää yhteen ja sään-nöllisiin tapaamisiin. Tämä on edelleen vahvistanut Kenian talous- ja kauppapolitiikan johdonmukaisuutta ja ennakoitavuutta.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta Maailmanpan-kin Doing Business -vertailussa Kenia ei ole sijoittunut kovin hyvin. Vuoden 2013 vertailussa Kenian sijoitus laski neljä pykälää sijalle 121. Liiketoimintaympäris-tössä on kuitenkin paljon alueellisia ja sektorikohtaisia eroja. Nairobin ulkopuolella kauppa on hyvin erilaista kuin pääkaupungissa, ja esimerkiksi rahoitus- ja raken-nuslupa-asioissa liiketoimintaympäristö on erittäin suosiollinen verrattuna esimerkiksi painajaismaiseen verohallintoon. Kaiken kaikkiaan riskit liiketoiminnan ympärillä ovat laskeneet Keniassa.

Kenia kuuluu Itä- ja Etelä-Afrikan valtioiden talous-yhteisöön (COMESA) sekä Itä-Afrikan yhteisöön (EAC), joka on viiden maan (Burundi, Kenia, Ruanda, Tansania ja Uganda) muodostama tulliliitto ja kauppayhteisö. Itä-Afrikan yhteisö avaa ovet 133 miljoonan ihmisen markkinoille, joiden yhteenlaskettu bruttokansantuote on noin 80 miljardia Yhdysvaltain dollaria. EAC pyrkii laajentamaan vientimarkkinoita ja allekirjoittamaan kauppaa ja investointeja koskevat puitesopimukset muun muassa Turkin, Venäjän ja Brasilian kanssa lähi-aikoina. EAC neuvottelee EU:n kanssa talouskumppa-nuussopimuksesta (EPA). Neuvottelut ovat kestäneet jo vuosia, mutta viime aikoina niissä on edistytty. Ke-nia on ollut EPA-neuvotteluissa erityisen aktiivinen.

Vuodesta 1990 Keniassa on toiminut vientikauppaa tukeva EPZ-ohjelma, joka pyrkii integroimaan Kenian osaksi kansainvälisiä tuotantoketjuja ja houkuttele-maan vientikauppaan suuntautuneita investointeja. Tällä hetkellä Keniassa on yli 40 EPZ-aluetta, joissa toimii yli 80 yritystä. Toiminta kattaa noin 10 pro-senttia maan viennistä. EPZ tarjoaa edullisen toimin-taympäristön ja erilaisia verokannustimia. EPZ-alueilla toimivat yritykset on vapautettu tullimaksuista eikä niiden tarvitse maksaa arvonlisäveroa tuoduista raa-ka-aineista. Lisäksi ne on vapautettu yhteisöverosta ensimmäisten kymmenen vuoden ajan.

Alueellistaminen tarjoaa mahdollisuuksia

Kenian toimintaympäristö on jonkinlaisessa murrosti-lassa, sillä hallinnon alueellistaminen tuo uusia vastuita maakunnille. Maakunnat tulevat vastaamaan esimer-kiksi maa- ja kalataloudesta, terveyspalveluista, esiope-tuksesta, julkisesta liikenteestä ja maakunnan suunnit-telusta ja kehittämisestä. Palveluiden kehittämisessä tulee olemaan paljon liiketoimintamahdollisuuksia.

Kenyattan hallitusohjelmassa keskeisessä asemassa ovat tiestön ja infrastruktuurin parantaminen, maa-talouden kehittäminen ja alueellistamisen vakiinnut-taminen. Kenyatta aikoo nostaa maakuntien budjetin valtionosuutta nykyisestä 15:sta 40 prosenttiin viiden vuoden aikana. Päällystetyn tiestön määrää aiotaan kaksinkertaistaa seuraavan viiden vuoden aikana. Maataloustuottajien lannoitteita ja maataloustarvik-keita aletaan subventoida ja kasteluviljelyalaa tullaan kasvattamaan. Työllisyyskysymykseen Kenyatta aikoo tarttua luomalla nuorille yrittäjille tarkoitetun rahas-ton. Vuosittain 2,5 prosenttia kansantulosta kohdiste-taan rahastoon, joka tarjoaa nuorille yrittäjille koro-tonta lainaa ilman vakuuksia.

ICT-alan suunnannäyttäjä

ICT-sektorin innovatiivisuudessa ja mobiilisovellusten käytössä Kenia on monia länsimaitakin edellä. Vuo-sina 2009–2011 Keniaan vedettiin ensimmäiset me-renalaiset valokaapelit, mikä loi halvemmat ja nope-ammat kansainväliset yhteydet ja johti räjähdysmäi-seen sähköisen kaupan ja mobiilipankkitoimintojen kasvuun. Keniassa on 25 miljoonaa matkapuhelinliit-tymää. Maassa on jo pitkään toiminut mobiilipankke-ja, ja talouskasvu on hyötynyt rahansiirto-, pankki- ja vakuutuspalvelujen avautumisesta yhä useammille kenialaisille. Internetin leviämisen myötä sähköisten palveluiden kysyntä on kasvanut valtavasti. Seuraavat suuret hankkeet tulevat olemaan julkisten palveluiden vieminen verkkoon ja mobiililaitteisiin sekä ohjelmis-tojen kehittäminen sekä paikallisille että kansainväli-sille markkinoille. Presidentti Kenyatta on ilmoittanut, että henkilökorttijärjestelmä tullaan muuttamaan di-gitaaliseksi ja kaikkiin isoimpiin kaupunkeihin tullaan rakentamaan ilmainen langaton internet-verkko vii-den vuoden kuluessa.

Samaan aikaan vain noin 25 prosenttia Kenian ko-titalouksista kuuluu kansallisen sähköverkon piiriin (vertaa Ghana 60 prosenttia ja Senegal 42 prosenttia).

167

Kenia

Valtionyhtiö Kenya Power on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, vuodesta 2008 sähköverkon piiriin on liittynyt yli 200 000 uutta asiakasta vuosittain. Tavoit-teena on, että vuoteen 2020 mennessä 40 prosenttia kotitalouksista on sähköistetty. Nairobin, Mombasan ja Kisumun kaupungeissa on aloitettu maanalai-nen kaapelointihanke, joka jatkossa korvaa nykyiset maanpäälliset voimalinjat. Tämä tulee parantamaan sähkönjakelua ja vähentämään katkoja, jotka johtuvat muun muassa sateista ja laittomasta käytöstä. Viime vuonna Kenya Power aloitti jakeluverkoston automa-tisointi-hankkeen Nairobissa ja Mombasassa, mikä on ensimmäinen askel kohti älykkään sähköverkon raken-tamista. Sähkönjakelusta vastaa valtionyhtiö Ketraco.

Energiantuotantoon odotetaan investointeja

Kenia pyrkii lisäämään energiantuotantoaan. Ny-kyinen energiakapasiteetti on noin 1593 MW, josta valtionyhtiö Kenya Electricity Generating Companyn (KenGen) osuus on noin 1177 MW. Tuotantokapasi-teetti jakautuu seuraavasti: vesivoima 50,1 prosenttia, lämpö 34,9 prosenttia, geoterminen maalämpö 13 prosenttia, sokeriruokojäte 1,7 prosenttia ja tuuli 0,3 prosenttia. Kenia tuo sähköä Ugandasta ja Tansaniasta (yhteensä noin 30MW). Tavoitteena on, että vuoteen 2018 mennessä tuotantokapasiteetti olisi 3169 MW.

Muutokset sademäärissä ja nousevat polttoainekus-tannukset ovat innostaneet Kenian hallitusta etsi-mään vaihtoehtoja vesi- ja lämpövoimalle. Uusiutu-vien energialähteiden osuutta on tarkoitus kasvattaa voimakkaasti. Nyt uusiutuvien energialähteiden osuus on neljä prosenttia, mutta tavoitteena on, että vuonna 2018 se olisi jopa 61 prosenttia. Varteenotettavimpana vaihtoehtona pidetään geotermistä maalämpöä, jonka kapasiteettiä on tarkoitus nostaa 1300 MW:iin vuo-teen 2018 mennessä. Valtion omistama Geothermal Development Corporation vastaa poraustöistä ja pyrkii edistämään investointeja. Maalämpövoimalat Olkaria I ja Olkaria II ovat vastaavasti ensimmäinen ja suurin maalämpövoimala Afrikassa. Myös yhdysvaltainen Or-mat on investoinut maalämpövoimalaan Keniassa.

Kenian tuulivoimapotentiaalista on tehty kartoitus. Nairobin lähellä toimii yksi tuulivoimala, jonka tuotan-tokapasiteetti on 5,1 MW. Turkana-järven alueelle on suunniteltu kunnianhimoista 300 MW:n voimalaitos-ta ja lisäksi suunnitelmissa on joitakin pienempiä (60 MW) tuulipuistoja. Yhdistetty tuuli- ja aurinkoenergia on pienellä mittakaavalla yhä suositumpi energiarat-kaisu kansallisen sähköverkon ulkopuolella. Arvioiden

mukaan noin 200 000 kotitaloudessa on aurinkoener-giaratkaisu.

Biomassa (puu ja puuhiili) on tärkeä energianlähde ko-titalouksille koko Itä-Afrikassa, mutta muiden biomassa-muotojen teollinen hyödyntäminen ei ole käynnistynyt. Biopolttoaineita Keniassa ei juuri ole. Esimerkiksi Tana-suiston alueelle on suunniteltu sokeriruoko- ja jatropha-viljelmiä, mutta alueen konfliktiherkkyys ei ole mahdol-listanut investointeja. Poikkeuksiakin on, ja muun mu-assa sokeriyritys Mumias Sugar, mehuyritys Del Monte, teurastamot, sekä jotkin tee- ja kahviplantaasit käyttä-vät tuotannossa kertyneen jätteen bioenergian lähteenä. Syntynyt energia käytetään joko omassa tuotannossa tai myydään Kenya Powerille. Maatalous- ja kunnallisjät-teen suurempi hyödyntäminen biomassana tarjoaa liike-toimintamahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

Itä-Afrikassa on viime vuosina tehty öljylöytöjä. Ke-nian luoteisosista Turkanasta löydettiin tänä vuonna noin kaksi miljardia barrelia öljyä. Äskettäin kerrottiin lisälöydöistä samalla alueella, mutta alueella operoi-vat britannialais-irlantilainen Tullow Oil ja kanadalai-nen Africa Oil eivät ole vahvistaneet määriä. Keniassa on yhteensä 46 exploration-vaiheessa olevaa aluetta, jotka on lisensoitu 27 yhtiölle. Suurin osa näistä on offshore-alueita. Rannikolla toimivat muun muassa Total (Ranska), ENI (Italia) ja Anadarko (USA).

Toteutuessaan Turkanan öljynporaus liittyisi kiinteästi Lapsset-hankkeeseen (Lamu Port-South-Sudan-Et-hiopia Transport corridor), jonka rakennustyöt aloitet-tiin tämän vuoden maaliskuussa. Yhtenä osana Laps-set-hankketta Kenian pohjoisrannikolla sijaitsevaan Lamuun rakennetaan satama ja sieltä vedetään 2240 kilometrin öljyputki Etiopian kautta Sudaniin. Lapsset-hankkeeseen kuuluu myös öljynjalostamon rakenta-minen Lamun satama-alueella, joten tulevaisuudessa Kenia voi mahdollisesti myös jatkojalostaa alueeltaan löytämänsä öljyn. Tällä hetkellä maan ainoa jalostamo on Mombasassa.

Wärtsilä on merkittävin toimija Kenian voimalamarkki-noilla. Muista ulkomaisista yhtiöistä Kenian sähköntuo-tantoon osallistuvat Aggrego (Iso-Britannia) maaläm-pövoimaloiden teossa, Mitsubishi (Japani) ja Hyundai (Etelä-Korea) maalämpövoimaloiden turbiinien osalta sekä espanjalaiset Iberdrola, joka voitti hiljan tarjous-kilpailun sähköasemien parannuksesta ja Isolux Corsan, joka rakentaa suurjännitelinjoja Suswan ja Turkana-jär-ven välille. Lisäksi maalämmön porausvälineitä tuodaan muun muassa Uudesta-Seelannista ja Kiinasta.

168

Kenia

Yleisarvio

Viime vuosina Kenia on voimakkaasti yksityistänyt, vapauttanut kauppaa ja purkanut sääntelyä, mikä on avannut paljon liiketoimintamahdollisuuksia ulko-maalaisille yrityksille. On odotettavissa, että valtio-yhtiöiden yksityistäminen tulee jatkumaan edelleen. Presidentti Kenyattan johdolla Kenian ulkopolitiikka tullee olemaan kaupallisten ja taloudellisten intressien ajamaa. Kenia pyrkinee keskittymään erityisesti Itä-Afrikkaan ja muihin Afrikan maihin sekä lujittamaan suhteitaan jo vakiintuneisiin kumppaneihin Kiinaan, Intiaan ja Etelä-Afrikkaan sekä tiivistämään suhtei-taan muihin nouseviin talouksiin kuten Brasiliaan. Kauppasuhteet EU:hun ja Yhdysvaltoihin ovat edel-leen tärkeät. Toisaalta politiikkaan tulee vaikuttamaan

se, että sekä presidentti Kenyatta että varapresidentti Ruto ovat syytettyinä kansainvälisessä rikostuomiois-tuimessa ICC:ssä. Riippuen siitä, miten oikeudenkäynti etenee, Kenian ulkopolitiikan painopisteet saattavat siirtyä vahvemmin lähialueille ja Aasiaan.

Mikäli Kenia onnistuu hyödyntämään viime vuosina löydettyjä öljyesiintymiä ja muita luonnonvaroja, sil-lä on erinomaisen mahdollisuudet saavuttaa tasainen talouskasvu ja sitä kautta monipuolistaa taloutta. Suomalaisille liiketoimintamahdollisuuksia on erityi-sesti siirtolinjojen ja sähköverkkojen rakentamisessa, teknologia- ja infrastruktuuritoimituksissa, rakenta-misessa, logistiikassa ja maataloudessa.

169

Tansania

TANSANIA

* Kaisa Alapartanen

Itä-Afrikan talouskasvuluvuista kuuluisista ”leijonavaltioista” Tansania on välttynyt naapurimaiden sisäl-lissodilta ja ollut poliittisesti vakaa koko itsenäisyytensä ajan. Maan sijainti on myös edullinen itäisen ja eteläisen Afrikan solmukohdassa, meren äärellä. Tansanialla on rikkaat luonnonvarat: mineraaleja, metsiä, karjaa, viljaa ja hedelmiä. Maaperästä on löytynyt uraania, kivihiiltä sekä runsaasti jalometalleja. Uudet off-shore kaasukentät, öljy, uusiutuvat energiamuodot ja kaivosteollisuus tulevat muuttamaan talouden pohjan tulevaisuudessa. Suuri osa väestöstä elää kuitenkin vielä köyhyydessä vailla peruspalveluita. Luon-nonvarojen kaikkia hyödyttävän käytön varmistamisen lisäksi maan suurimpina haasteina on työpaikkojen luominen kasvavalle väestölle. Liiketoimintaympäristönä Tansania on haastava. Riskejä sietävälle yrityksel-le Tansanian markkinat kuitenkin tarjoavat isoja mahdollisuuksia, sillä markkinatalouden arvoketjuja vasta määritellään. Maidemme pitkän kehitysyhteistyön johdosta suomalaisten maine Tansaniassa on hyvä. Liiketoiminta edellyttää paikallisuutta ja suhdeverkosto on yritystoiminnan kannalta erityisen tärkeä.


*Kaisa Alapartanen toimii ohjelma-avustajana Suomen Dar es Salaamin suurlähetystössä.

Tansanian bruttokansantuote kasvoi 6,9 prosenttia vuon na 2012. Maan tasaisen talouskasvun ajureita ovat erityisesti valmistava teollisuus, palvelut, rakentaminen, lo gis tiikka ja telekommunikaatiosektori. Myös turismi ja kaivossektori ovat kasvaneet merkittävästi. Turismi tuo maahan ulko-maista valuuttaa ja kaivosalaan liittyy valtavia odotuksia. Osa talouskasvusta on myös kotimaisen kysynnän aiheut-tamaa.

Tansanian valtion budjetti kaudella 2011/2012 oli noin kuusi miljardia euroa. Suoria ulkomaisia investointeja (Foreign Direct Investment, FDI) tehtiin maahan vuonna 2011 noin miljardilla dollarilla – eniten koko Itäisen Af-rikan alueella. Suurimmat ulkomaiset sijoittajat vuosina 1990–2011 ovat olleet UK (2100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria), Intia, Kenia, Hollanti, Kiina ja USA. Myös FDI-luvut ovat kasvaneet seitsemän prosentin vuosivauhtia. Ulkomaiset sijoitukset Tansaniaan ovat vahvistuneet eri-tyisesti kaivannais- ja kaasusektoreilla.

Maan finanssi- ja rahapolitiikka on ollut maltillista, ja inflaatio on saatu laskemaan noin 20 prosentista (vuon-na 2011) kymmenen prosentin pintaan. Inflaatio on kui-tenkin edelleen kaksinkertainen naapurimaihin Keniaa ja Ugandaan verrattuna. Kullan maailmanmarkkinahinnan heilahtelu, energiasektorin mittavat lisälaskut ja heiken-tyneet vientitulot ovat kasvattaneet valtion alijäämää. Valtion julkinen velka on kasvanut, ja oli noin 44 pro-senttia bruttokansantuotteesta vuonna 2012. Suuri osa lainoituksesta on edelleen matalakorkoista, mutta erityi-sesti infrastruktuurihankkeiden rahoitus perustuu enene-vissä määrin markkinahintaisiin lainoihin.

Tansania on ilmoittanut vähentävänsä apuriippuvuut-taan hallitusti ja täysin vuoteen 2025 mennessä. Tansania rahoittaa itse noin puolet budjetin kehitysmenoistaan. Vuonna 2007 tämä omarahoitus oli yksi kolmasosa. Myös Tansanian omavarainkeruu on vahvistunut aiemmasta 11 prosentista noin 19 prosenttiin. Tansania pyrkii vahvis-tamaan omaa varainkeruuta, muun muassa arvonlisäve-rokäytäntöä muuttamalla ja verohelpotuksia karsimalla. Näillä toimin veropohja tulee laajenemaan ja toteutues-saan tuomaan lisätuloja valtion kassaan. Tansanian vero-viranomaisen (Tanzania Revenue Authority, TRA) mukaan Tansanian kotimaiset verotulot jo lähes kuusinkertaistui-vat vuosina 2000–2010.

Tansanian kokonaisvienti kasvoi vuonna 2012 viisin-kertaisesti 5,2 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Maa on hitaasti onnistunut monipuolistamaan sekä tuotanto-rakennettaan että ulkomaankauppaansa. Kullan osuus maan viennistä on edelleen suuri (44 prosenttia), ja ta-lous on herkkä kullan maailmanhinnan heittelyille. Tan-sanian tärkeimmät kauppakumppanit EU:n lisäksi ovat Kiina, Intia, Etelä-Afrikka ja Kenia. BRIC-maiden osuus Tansanian ulkomaankaupan arvosta on kasvanut viime vuosina nopeasti. Myös alueellinen, Afrikan maiden vä-linen kauppa on hitaassa nousussa.

Haasteista huolimatta Tansanian kansantaloutena katso-taan olevan jo transitiovaiheessa kohti monipuolistuvaa talouden rakennetta. Esimerkiksi Tansanian kännykkä-markkinoiden kasvutahti on ollut huimaa, 46 miljoo-nan asukkaan maassa on tällä hetkellä jo 27 miljoonaa kännykkäliittymää. Lähes puolen Tansanian aikuisista on

170

Tansania

arvioitu käyttävän mobiilipankkipalveluita ja matkapuhe-limen kautta siirrettävien rahalähetysten yhteenlaskettu arvo on noin 1,4 miljardia dollaria joka kuukausi. Tansani-an kasvu- ja köyhyydenvähentämisstrategia (2010–2015) on jaettu kolmeen klusteriin, joilla pyritään talouskas-vuun, peruspalvelujen kehittämiseen sekä hallinnon ja ti-livelvollisuuden vahvistamiseen. Vuonna 2011 Tansanian parlamentti hyväksyi ”viisivuotissuunnitelman”, joka pai-nottaa taloudellista kehitystä ja investointeja erityisesti sähköntuotantoon, tiestöön, satamaan ja rautateihin. Viisivuotissuunnitelma on nykyisen talouspolitiikan kes-keinen ohjenuora.

Koska talouden kasvu on vahvasti keskittynyt tietyille alu-eille ja kaupunkeihin, elinolot maaseudulla ovat säilyneet alkeellisina. Väestöstä 2/3 saa elantonsa maataloudesta, jonka osuus bruttokansantuotteesta on kuitenkin vain 15 prosenttia. Maatalous toimii pienviljelijöiden kautta, kes-kimääräinen viljelty alue on yhden ja kolmen hehtaarin välillä, suurin osa näistä maatilkuista on naisten viljele-miä. Pienviljelijöiden kannalta laadukas siementuotanto, järkevä rahoitus sekä kattavat vakuutukset olisivat ensi-sijaisia kuntoon saatavia perusasioita. Hallituksen Kilimo Kwanza – maatalous ensin – politiikka tähtää maatalo-ussektorin modernisointiin. Investointien lisäämiseksi maatalouteen perustettiin vuonna 2010 Southern Agri-cultural Growth Corridor of Tanzania (SAGCOT). Tulojen jakautumista mittaavan GINI-kertoimen mukaan Tansa-nia on kuitenkin esimerkiksi Keniaa, Sambiaa tai Mosam-bikia tasa-arvoisempi.

Suomi ja Tansania - avun tuolla puolen?

Suomalaisyritysten kiinnostus Tansaniaa kohtaan on kasvussa. Suomella on maassa hyvä maine pitkän ke-

hitysyhteistyön seurauksena. Erityisesti maatalous- ja metsäsektoreilla suomalaisten avustusprojektien tuloksia muistellaan edelleen. ICT- ja innovaatio-osaaminen liite-tään koko ajan vahvemmin Suomen erityisosaamisalak-si. Suurlähetystö on koonnut yhteen Suomessa vuosien varrella opiskelleita tansanialaisia Alumni-verkostoon. Osaamispääoman kasvattaminen on ollut yksi Suomen tuen pitkäkestoisimmista – ja hankalasti mitattavam-mista – saavutuksista. Toinen konkreettinen ja edelleen näkyvä Suomen maahan jättämä jälki ovat suuret infra-struktuuriprojektit.

Suomi on allekirjoittanut Tansanian kanssa sopimuksen kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä. Kauppa Suo-men ja Tansanian välillä on kuitenkin edelleen vaatima-tonta. Tansaniasta tuodaan Suomeen pääasiassa kahvia, teetä, kaakota ja mausteita. Jonkin verran tuodaan myös vihanneksia ja hedelmiä. Suomen viennin arvo Tansani-aan oli 21 miljoonaa euroa ja tuonti kuusi miljoonaan euroa vuonna 2012. Vientituotteita olivat pääasiassa elektroniset laitteet, instrumentit ja koneet.

Investointikohteena Tansaniassa on paljon potentiaalia. Maalla on rikkaat, suurelta osin hyödyntämättömät luon-nonvarat: mineraaleja, metsiä, karjaa, viljaa ja hedelmiä. Maaperästä on löytynyt uraania, kivihiiltä sekä runsaasti jalometalleja. Uudet off-shore kaasukentät, öljy, uusiutu-vat energiamuodot ja kaivosteollisuus tulevat muutta-maan talouden pohjan tulevaisuudessa. Tansanian ranni-kon mittavien kaasuvarantojen odotetaan tuovan suuria lisätuloja maalle 7-10 vuoden kuluessa. Kaasun hinnan mittavat vaihtelut tekevät tulevaisuuden tulovirtojen arvioinnin vaikeaksi. Alueella on lisäksi maita, kuten Mo-sambik, jotka kilpailevat sijoittajista samalla sektorilla.


Vuonna 2012 Tansanian väkiluku oli 46 miljoonaa, ja vuoteen 2050 mennessä Tansanian väkiluvun arvioidaan nousevan 140 miljoonaan. Väestö on nuorta ja on arvi-oitu, että vuoteen 2030 mennessä 63 prosenttia Tansa-nian väestöstä on alle 20-vuotiaita. Tansania luokitel-laan edelleen vähiten kehittyneeksi maaksi. Inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI, Human Development Index) mitattuna Tansania on kehittynyt muita vastaavia maita nopeammin, mutta sijoittuu silti sijalle 152/179. Erityi-sesti toisen asteen koulutuksessa ja äitiyskuolleisuudes-sa Tansania jää jälkeen monista muista eteläisen Afrikan maista. Ihmisoikeuksien osalta ongelmia ovat etenkin taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet, naisiin kohdistuva väkivalta ja homoseksuaalisuuden kriminalisointi.

Elinikäodote (58 vuotta) ja bruttokansantuote (1 328 Yhdysvaltain dollaria) henkeä kohden laskettuna ovat nousseet tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden ajan. Toisen asteen koulutuksen yleistyessä myös odotettavis-sa olevien kouluvuosien määrä on noussut selvästi viime vuosina. Tansanian opetus- ja terveysmenot ovat kol-minkertaistuneet vuodesta 2005 (noin 3 500 miljardia shillinkiä/1,8 miljardia euroa). Asukasta kohden laskettu-na opetus- ja terveysmenot ovat noin prosentti Suomen vastaavista menoista. Kovat tavoitteet opetussektorilla ovat johtaneet laadun romahtamiseen – ja vuonna 2012 maata ravisteli koulutusskandaali, kun 60 prosenttia yläasteen aloittaneista ei läpäissyt loppukoetta.

171

Tansania

Uusien ja parempien työpaikkojen luominen on avain-asemassa jos maa haluaa saavuttaa YK:n vuosituhatta-voitteet vuoteen 2015 mennessä. Kasvustrategian lisäksi Tansania tarvitseekin selkeän strategian työpaikkojen luomiseksi. Tällä hetkellä työpaikkoja syntyy etupäässä epävirallisella sektorilla. Tansaniassa on rekisteröityneitä yrityksiä noin tuhat kun taas epävirallisia yrityksiä arvi-oidaan olevan 2,5–3 miljoonaa. Epävirallisten yritysten työllistämisvaikutukset ovat potentiaalisesti siis monin-kertaiset.

Korruptio on vakava ongelma Tansaniassakin, joskin CPI:llä (Corruption Perception Index) mitattuna maa on parantanut tulostaan sijoittuen sijalle 100/182. Mo Ibrahim -indeksillä mitattuna puolestaan maa sijoittuu Afrikan maista sijalle 13, eli verrattain hyvin. Maalla on kunnianhimoiset korruption vastustusohjelmat, mut-ta niiden toimeenpano on hidasta. Toukokuussa 2012 presidentti Kikwete kuitenkin erotti joukon ministereitä seurauksena valtiotilintarkastajan raportin parlamentti-käsittelystä. Luottamuksen palauttamiselle on tärkeää, että nämä ja muut tapaukset johtaisivat oikeus- ja ran-kaisutoimiin.

Median toimintaedellytykset ovat maassa melko hyvät ja Freedomhouse media freedom -tutkimuksen mukaan Tansanian media on ”osittain vapaa”. Viimeaikaiset, leh-timiehiin kohdistuvat väkivalta- ja kuolemantapaukset ovat kuitenkin pudottaneet maan sijoitusta kansainvä-lisissä mediavapausindekseissä. Tansanian perustuslaki takaa sananvapauden, mutta useat muut lait rajoittavat median kykyä toimia tehokkaasti. Erilaisia median toi-mintaa hankaloittavia lainkohtia on noin 40. Eri medioi-ta maassa on runsaasti, useita päivittäis- ja viikkosano-malehtiä, yli 50 radioasemaa ja 15 TV-asemaa. Omistus on kuitenkin kasautunut muutaman mediatalolle.

Vaalit tulossa

Tansanian Liittotasavallan poliittinen tilanne on ollut sta-biili, ja sama puolue, CCM, on ollut vallassa koko maan 50-vuotisen itsenäisyyden ajan. Yli 120 etnisen ryhmän maassa etnisyys on onnistuttu pitämään pois politiikasta. Toisin kuten naapurivaltioissa, politiikka ei ole perustunut heimorajoille tai uskontoon. Seuraavat kaksi vuotta ovat poliittisesti erittäin mielenkiintoisia Tansaniassa. Perus-tuslain uudistusprosessi on käynnissä ja siihen liittyvä kansanäänestys pidetään loppuvuodesta 2014. Seuraavat vaalit ovat presidentinvaalit vuonna 2015.

Viime vaaleissa vuonna 2010 oppositiopuolue Chade-ma nousi uskottavaksi haastajaksi pääpuolueelle. Tämä todellisen poliittisen kilpailun asetelma on jatkunut sit-temmin pienemmissä vaaleissa ja parlamentti on entistä aktiivisemmin vaatinut uudistuksia ja vahtinut julkista rahankäyttöä. Liittovaltion toisessa osassa, Sansibarin saarella, muodostettiin vuoden 2010 vaalien jälkeen his-toriallinen yhteishallitus, jossa kaksi suurinta puoluetta, vallankumouspuolue CCM ja kansallinen yhteisrintama CUF jakoivat hallituspaikat. Irtautuminen unionista on jatkuvan debatin kohteena Sansibarilla. Vuoden 2012 uskonnollisiksi leimatut levottomuudet Sansibarilla ovat osin maan sisäpolitiikkaan liittyvää liikehdintää. Uskon-nollisväritteistä poliittista liikehdintää on esiintynyt jon-kin verran viime aikoina myös mannermaan puolella.

Tansanian ulkopolitiikka on ollut maltillista. Presidentti Kikwete hyvämaineisena Afrikan ja köyhimpien maiden johtajana toimii samalla aktiivisesti kansainvälisillä foo-rumeilla ja saa niiltä myös kannustusta työstään. Suur-ten järvien alueen maista Tansanian ja Burundin välejä hiertävät epäilyt Burundin oppositiojoukkojen majailusta Tansanian puolella rajaa. Kiista Malawi-järven rajasta on hankaloittanut välejä Malawin kanssa.


Tansania on maailman kauppaliiton (WTO) jäsen. Afrikan Unioni, eteläisen Afrikan kehitysyhteisö (SADC) ja Itä-Afrikan yhteisö (EAC) ovat Tansanialle tärkeitä alueellisia foorumeita. EAC ja SADC toimivat yhteistyössä kolman-nen alueellisen järjestön, COMESA:n (Common Market for Eastern and Southern Africa) kanssa laajan 26 maata kattavan vapaakauppa-alueen luomiseksi ja taloudelli-sen integraation harmonisoimiseksi. Tämä Kairosta Kap-kaupunkiin ulottuvan niin sanotun tripartite-yhteistyön jäsenmaissa asuu yli 527 miljoonaa ihmistä, eli lähes 60 prosenttia koko Afrikan Unionin väestöstä.

Viiden Itä-Afrikan valtion (Kenia, Tansania, Uganda, Ruanda ja Burundi) muodostama EAC on Afrikan alueel-lisista järjestöistä ensimmäinen, joka on allekirjoittanut jäsenmaidensa välisen yhteismarkkinasopimuksen. Yh-tenäisen kauppa- ja talouspolitiikan lisäksi neuvottelut ovat käynnistyneet turvallisuusyhteistyön saralla. EAC:n alueella asuu noin 130 miljoonaa ihmistä ja alueen yh-teenlaskettu bruttokansantuote on noin 75 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

172

Tansania

EAC:n integraatioprosessissa on otettu kaksi erityisen merkittävää askelta: tulliunioni on astunut täysimää-räisenä voimaan vuoden 2010 alusta ja yhteismarkki-na-alueen protokolla on tullut voimaan kesällä 2010. Yhteismarkkinoiden luominen sisältää työvoiman ja pääoman vapaan liikkumisen ja tämän pilarin imple-mentointi on EAC:n keskeisin prioriteetti tällä hetkellä. Kolmas keskeinen askel, rahaunionin määrittelevän protokollan neuvottelut, ovat pitkällä ja ne on määrä saada päätökseen kevään 2013 loppuun mennessä.

Yhteisön ylimääräisessä huippukokouksessa huhti-kuun lopussa 2012 puheenjohtaja Kibaki kertoi tyy-tyväisenä Kenian, Ugandan ja Ruandan päätöksestä sallia kansalliset henkilöllisyystodistukset matkustus-asiakirjoiksi alueen sisällä ja toivoi pian saatavan aikai-seksi Itä-Afrikan passi ja yhteinen viisumi. Tansaniaa sen sijaan on kritisoitu sen haluttomuudesta imple-mentoida sovittuja asioita.

EAC:n Economic Partnership Agreement –neuvottelut EU:n kanssa ovat edistyneet hitaasti, vaikka väliai-kaisen puitesopimuksen neuvottelut päätettiin EU:n kanssa jo vuoden 2007 lopussa. Yhtenä haasteena on ollut EAC:n yhteisen linjan puuttuminen.

Kauppaan ja investointeihin vaikuttavan sään-telyn kehitys

Tansanian liiketoimintaympäristö on haastava talou-den jäykkien rakenteiden ja byrokratian, kaupanestei-den ja puutteellisten arvoketjujen sekä infrastruktuu-rin vuoksi. Maailman Pankin Ease of Doing business -arvostelussa Tansanian sijoitus vuonna 2012 oli 133 (185 maasta). Korruptio on yritysjohtajia haastatel-leissa tutkimuksissa listattu isoimmaksi liiketoimintaa estäväksi asiaksi maassa – tärkeämmäksi kuin rahoi-tus- ja muuhun infrastruktuuriin liittyvät ongelmat. Tansania on yrittänyt kehittää yksityissektoriaan erilaisten instituutioiden kautta. Yhden luukun peri-aatteella kaikkia investoinnin vaiheita tukemaan on esimerkiksi luotu Tanzania Investment Center (TIC). TIC tarjoaa ulkomaisille yrityksille tietoa maa-asioihin, verotukseen ja prioriteetti-sektoreille myönnettyihin helpotuksiin ja tukiaisiin liittyen.

Yritystoiminnan edellytys on liiketoimintalupa, jonka myöntää Business Registration And Licencing Agency, BRELA. Luvan lisäksi yrityksen on rekisteröidyttävä joko liiketoiminnan kannalta olennaiseen ministeriöön tai TIC:iin. Uuden yrityksen rekisteröiminen Tansaniassa on nopeaa – se onnistuu jopa yhdessä päivässä. Paikalli-

sen edustajan käyttäminen tuotteiden tai palvelujen toimittajana on usein tehokkain tapa saada tuotteet markkinoille. Tämä edellyttää toki silti syvällistä analyy-siä markkinoista ja paikallista lakiosaamista sopimusten tekemisessä. Sopimusrikkomukset ovat yksi isoimmista haasteista markkinoilla toimittaessa joten lainan anta-mista pitkäaikaisillekin yhteistyökumppaneille kannat-taa välttää. Lain tulkinta voi myös olla mielivaltaista.

Ulkomaisia investointeja tukemaan Tansaniaan on Aa-siasta kopioiden luotu erityisalueita, Special Economic Zones sekä Export Processing Zones, joilla toimiville yrityksille erimerkiksi kaivosteollisuudessa myönne-tään verohelpotuksia. Vuoteen 2012 mennessä Tansa-niassa on EPZ-statuksen alla perustettu useita teolli-suusalueita ja yksittäisiä yrityksiä. EPZ-statuksen alla toimivat yritykset harjoittavat tekstiili- ja elintarvike-teollisuutta sekä mineraalien ja elektronisten laittei-den prosessointia. SEZ-statuksen alaisia suunnitelmia on paljon, mutta varsinaisia alueita ei ole perustettu vielä yhtäkään, epäselvästä lainsäädännöstä johtuen.

Merkittäviä yrityksiä kehittää liiketoimintaympäristöä ovat myös olleet valtio-omisteisten yritysten yksityis-tämispyrkimykset. Kansallisen sähköyritys Tanescon yksityistämispäätös peruttiin 2007, jonka jälkeen Ta-nescolla on ollut vaikeuksia vastata kasvaneen talou-den tarpeisiin. Lento- ja raideliikenne sekä vesilaitos ovat myös käyneet läpi yksityistämisprosessin ja pa-lanneet valtion omistukseen.

Maahantuontimaksut riippuvat tuotteiden arvosta ja laadusta. Hallitus on määritellyt prioriteetti-teolli-suudenaloiksi maatalouden, turismin, mineraalit sekä petroleumin ja kaasun. Näille aloille on myönnetty erityisiä verohelpotuksia, esimerkiksi vapautus 20 pro-sentin arvonlisäverosta. Vientimääräyksiä ei ole, paitsi suojeltujen villieläinten vienti on kiellettyä. Kiellettyjä tuontituotteita ei ole, paitsi huumausaineet ja jotkin kansainvälisesti kielletyt lääkkeet. Tuonti- ja vientilu-pia ei tarvita. Julkiset hankinnat ovat hyvä tapa päästä markkinoille ja julkisia hankintaprosesseja selkeyt-tämään uudistettu Public Procurement Act 2011 tuli voimaan vuonna 2012. Laki selkeyttää jonkin verran julkisiin hankintoihin liittyvää vastuunjakoa.

Yksi isoimmista haasteista Tansanian lainsäädännös-sä ovat maaoikeudet. Ulkomaalaiset eivät voi omistaa maata – eikä mitään sen pinnalla olevaa mutta voivat hankkia maan käyttöoikeudet Tanzania Investment Centerin kautta. Vuoden 1999 maalain mukaan Tan-sanian maan hallinnasta (ja sen statuksen muuttami-sesta) päättää presidentti.

173

Tansania

Yleisarvio

Tansanian hallitus on julkisesti useissa yhteyksissä esittänyt suunnitelmansa apuriippuvuuden vähentä-miseksi. Keskitulon maan kategorian Tansania haluaa saavuttaa 2025. Hallitus on isojen haasteiden edessä, eikä lähestyvien vaalien paineet helpota tehtävää. Apuun on pyydetty toimintasuunnitelmaa tekemään konsultteja Malesiasta asti luomaan kehitysohjelman, Big Results NOW. Nähtäväksi jää, miten Fast ja Big re-sults lopulta ovat – perinteisesti mikään ei tässä maas-sa ole tapahtunut Now.

Suomi on toiminut Tansanian kehitysyhteistyökump-panina puolivuosisataa. Maidemme suhteet ovat nyt käännekohdassa ja muutamien vuosien kuluessa voimme todeta, millaiseksi Suomen ja suomalaisten yritysten rooli maan kehityksessä muodostuu. Poten-tiaalia laajemmalle yhteistyölle ja uudenlaisille kump-panuuksille on olemassa. Maabrändimme mukaisesti suomalaiset ovat luotuja ratkaisemaan viheliäisiäkin ongelmia – ja niitä ei taas Tansanialta puutu.

Paikallisillekaan ei (kasvu)yrittäjänä toimiminen Tan-saniassa ole helppoa, mikä myös hidastaa ulkomais-ten yritysten tuloa markkinoille. Yrittäjyyskulttuurin puuttumisen lisäksi esimerkiksi rahoituksen saaminen tansanialaisille yrittäjille on haastavaa ja korkotaso on korkea. Pankkisektori on ulkomaisten investointien ansiosta yksi nopeinten kasvavista toimialoista Tansa-niassa. Osaaminen on maassa heikkoa ja työn tuotta-vuus – erityisesti maataloudessa – on matalaa. Ener-gian- ja sähköntuotanto ja -jakelu ovat suuri haaste lähivuosina, koska ilman luotettavaa ja kohtuuhintais-ta sähköä talouden kasvukyky on heikkoa. Kuljetusinf-rastruktuuri edellyttää investointeja, sillä tiet, satamat ja rautatiet ovat erittäin huonossa kunnossa.

Työvoimassa ja ihmisissä piilee myös maan mahdolli-suudet. Kansakunta on nuorta, työvoima on edullista ja sitä on saatavilla – erityisesti jos investoija on valmis kouluttamaan oman työväkensä. Palkkataso Tansanias-sa on vielä suhteellisen matala, ja maalla olisi mahdol-lisuuksia luoda työpaikkoja valmistavaan teollisuuteen. Palvelualoilla, muun muassa matkailun alalla on tarvet-ta koulutukselle. Suomessa on vuosien saatossa kou-lutettu merkittävä määrä osaajia, jotka ovat palanneet Tansaniaan ja voisivat olla hyvä paikallinen voimavara suomalaiselle liiketoiminnalle. Suomessa opiskelleitten tansanialaisten Alumni–verkosto on ensimmäinen askel tämän potentiaalin hyödyntämisessä.

Tansanian kulutusmarkkinat ovat vielä kehittymättö-mät – ja jakamattomat. Tällä hetkellä Kiinassa tuo-tettu tuote on tansanialaista vastinettaan halvempi. Vähitellen huonoon laatuun kyllästyneet tansania-laiset olisivat kuitenkin halukkaita ostamaan kestäviä ja hyvin suunniteltuja tuotteita. Samalla suurin osa päivittäisostoksista tehdään epävirallisista pienistä putiikeista, kauppaketjut ja ostoskeskukset ovat vielä tuloillaan. Kuluttajapyramidin alimman segmentin li-säksi maassa on kasvava ja usein ulkomailla opiskellut laatua arvostava keskiluokka.

Luonnonvarojen kestävä ja koko kansantaloutta tu-keva hallinto on Tansanian kohtalon kysymys. Maalla olisi resursseja tulla yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista, mikäli luonnonvarojen käyttöä koskevat sopimukset saadaan neuvoteltua hyvin ja tulot käy-tettyä viisaasti. Lupaukset luonnonvararikkauksista ovat herättäneet huolestuneisuutta lehdistössä, kan-salaisjärjestöissä sekä kansanedustajien keskuudessa. Luonnonvararikkaiden kehitysmaiden perustaudin, resurssikiron välttämiseksi Tansaniassa prioriteettina on kansallisen kaasustrategian tekeminen ja sen laaja keskusteluttaminen. Lisäksi lainsäädäntö vaatii pikais-ta täydentämistä erityisesti tuotantosopimusten osal-ta – tällä hetkellä kaasuteollisuuden säätely tapahtuu yksittäisten sopimusten perusteella.

Riskejä kohtuullisesti sietävälle yritykselle Tansania on kiinnostava kohde. Maan sijainti on erittäin hyvä eteläisen ja itäisen Afrikan solmukohdassa. Markkina-talouden arvoketjuja vasta määritellään, ja esimerkiksi metsäsektorilla Suomi on pitkän yhteistyöhistoriam-me takia vahvassa asemassa liiketaloudellisten ra-kenteiden luomisessa. Matkapuhelimiin tarjottavat palvelut ovat iso mahdollisuus Tansaniassa. Suoma-laisille mobiiliratkaisuille on kysyntää esimerkiksi niin maatalouteen, terveyspalveluihin kuin opetussekto-rinkin liittyen. Liiketoiminta edellyttää paikallisuutta ja suhdeverkosto on yritystoiminnan kannalta erityisen tärkeä – viralliset kirjeet ja henkilökohtaiset tapaami-set ovat yrityskulttuurin kulmakiviä edelleen. Vaikka korruption tunnistaminen ja välttäminen on maassa toimivalle yritykselle haastavaa, on muutoksia sillä-kin saralla havaittavissa ja ulkomailla kouluttautunut ”uusi sukupolvi” tuo mukanaan uudenlaista ajattelua.

174

Sambia

SAMBIA

* Ville Luukkanen

Sambia pysy jatkossakin niin Afrikan kuin maailman nopeimmin kasvavien talouksien joukossa. Kasvun odotetaan kiihtyvän kahdeksan prosentin tasolle ja säilyvän siellä lähivuosina. Talouden veturi on kaivos-klusteri. Uusi kapasiteetti nostaa maan kuparituotannon yli maagisen miljoonan tonnin rajan ja vankistaa Sambian aseman maailman kuudenneksi suurimpana tuottajana. Maan viennin odotetaan kaksinkertais-tuvan ja tuonnin kasvavan viidellä miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä. Sambian asema Suomen tärkeimmistä vientikohteista Afrikassa tulee vahvistumaan.


*Ville Luukkanen työskentelee ma. erityisasiantuntijana Suomen Lusakan suurlähetystössä.

Vuonna 2012 Sambian kansantuote kasvoi 7,3 pro-senttia. Tälle vuodelle kasvun ennustetaan kiihtyvän 7,8 prosenttiin. Kasvu jakaantuu kaikille sektoreilla, mutta keskittyy edelleen erityisesti kaivos- ja raken-nusteollisuuteen. Maatalouden kasvun odotetaan myös kiihtyvän. Maatalouden kasvun tärkein tekijä on maissisato. Se notkahtaa tänä vuonna edellisestä jät-tisadosta, mutta satomäärien odotetaan palaavan en-tiselle tasolle tulevaisuudessa. Inflaatio supistui viime vuonna historiallisen alhaiselle 6,5 prosentin tasolle ja pysynee samalla tasolla tänäkin vuonna. Sambian julkisen talouden alijäämä on kasvanut viime vuoden aikana 4,9 prosenttiin kansantuotteesta.

Sambialle elintärkeä kaivossektori on säilyttänyt kil-pailukykynsä huolimatta kuparin maailmanmarkkina-hintojen hiipumisesta vuoden 2011 huipputasosta (yli 10 000 dollaria /tonni) lähes kolmanneksella nykyiselle tasolleen, reiluun 7 000 dollariin /tonni. Kaivossekto-ri on jatkanut kiivasta investointitahtiaan. Sambiaan tehtiin vuonna 2012 raportoituja investointilupauk-sia lähes 10 miljardin dollarin edestä. Arvioiden mu-kaan niistä noin viidennes toteutuu. Sekin merkitsee investointiasteen säilymistä korkeana. Suurin osa investoinneista suuntautuu vanhojen kaivosten tuot-tavuuden nostamiseen ja uusien kaivosten käynnistä-miseen, jälkimmäiset erityisesti Sambian luoteispro-vinssissa. Suurin yksittäinen projekti on kanadalaisen First Quantum Mineralsin Trident -projekti, 120 km Solwezin kaupungista länteen. Projektin kokonaisarvo on lähes 2,5 miljardia dollaria. Investointien tuloksena Sambian kuparintuotannon arvioidaan rikkovan lähi-vuosina maagisen miljoonan tonnin rajan.

Kupari dominoi edelleen vientiä muodostaen lähes 80 prosenttia vientituloista. Muun alkutuotannon

ja teollisuuden vientikilpailukyky säilyy suhteellisen heikkona. Viennin arvioidaan kasvavan tänä vuon-na maltillisesti neljä prosenttia vajaaseen yhdeksään miljardiin dollariin. Keskipitkällä aikavälillä nouseva kuparituotanto kiihdyttää maltillisellakin hintatasolla viennin kasvua merkittävästi. Arvioiden mukaan vienti kaksinkertaistuu vuoteen 2017 mennessä 18 miljardiin dollarin. Viennistä noin 35 prosenttia suuntautuu Kii-naan. Sveitsin kautta kupariviennistä kanavoituu noin viidennes kaikesta viennistä. Muut tärkeät vientikoh-teet ovat Euroopan Unioni, Etelä-Afrikka ja Kongon demokraattinen tasavalta. Kasvu ja investoinnit kiih-dyttävät myös tuonnin uusiin huippulukemiin. Sambi-an tuonnin arvioidaan kasvavan samalla aikajänteellä nykyisestä kahdeksasta miljardista lähes 13 miljardiin dollarin. Tuonnin absoluuttinen kasvu lähes viidellä miljardilla dollarilla alle viidessä vuodessa on harvinai-nen mahdollisuus. Vaikka tuonti keskittyy kaivosklus-terin tarvitsemiin hyödykkeisiin ja palveluihin, avaa se mahdollisuuksia kaikilla aloilla ja tuoteryhmissä. Tärkeimmät tuojamaat ovat Etelä-Afrikka, EU, Kongon Demokraattinen tasavalta (kuparin ja koboltin kautta-kulku re-export:na) sekä Kiina.

Nopea urbanisoituminen ylläpitää rakennusbuumia Lusakassa ja muissa kaupungeissa. Kaivosinvestoin-tien myötä Luoteisprovinssiin syntyy kokonaan uusia kaupunkeja. Kaikissa kohteissa sekä niiden välisen yh-teysverkoston kunnostamisessa tarvitaan maa- ja ve-sirakennus-, asuinrakennus-, vesi- ja sanitaatio- sekä energiahuoltoratkaisuja. Sambian valtio on ilmoit-tanut investoivansa tieverkoston kunnostamiseen ja laajentamiseen 5,6 miljardia dollaria vuoden 2016 lop-puun mennessä. Samoin se investoi muuhun julkiseen rakentamiseen aluehallintojärjestelmän laajentamisen yhteydessä.

175

Sambia

Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuudet (public-private-partnerships, PPP) on hyväksytty käsitteenä, mutta niiden toteuttaminen ei ole vielä käynnistynyt laajassa mitassa. PPP-hankkeisiin kohdistuu kuitenkin edelleen suuria odotuksia kaikilla sektoreilla.

Sambian ICT-sektori jatkaa kasvuaan. Mobiilipenet-raatio on arvioista riippuen saavuttanut 50 prosen-tin tason ja jatkaa kasvuaan sekä määrällisesti että laadullisesti. GSM-verkko kattaa jo lähes koko maan ja operaattorit nostavat tukiasemien suorituskykyä mobiili-internetin kasvattessa data-kysyntää. Mobii-lipalvelut ovat kahden kauppa. Intialainen Airtel ja etelä-afrikkalainen MTN jakavat markkinat paikallisen valtio-omisteisen Zamtelin punnertaessa perässä. Mo-biilihinnat ovat kalliita. Sambian hallitukselta odote-taan kantaa neljänteen mobiilioperaattoriin kuluvan vaalikauden vuoden 2016 loppuun mennessä. Maassa on hyvä perus-ICT-infrastruktuuri: valtioyhtiöt Zam-tel, ZESCO (sähkö) ja tielaitos RDA ovat rakentaneet kattavan kuituverkon, joka ulottuu maan kaikkiin osiin. Haasteena on infrastruktuurin parempi hyödyn-täminen, mihin maan hallitus kaipaa yksityissektorin apua. Hallitus pitää sähköisen asioinnin lisäämistä tär-keänä osana julkisten palvelujen kehittämistä.

Kumppanuus- ja investointimahdollisuudet terveys- ja koulutussektoreilla kasvavat myös lähivuosina. Sambi-an valtio rakentaa uusia sairaaloita ja terveysasemia sekä vahvistaa niiden tietojärjestelmiä. Perusopetuk-seen kuuluvia kouluja tullaan rakentamaan lisää. Sen lisäksi merkittävin panostus on ammatillisen ja kor-kean asteen koulutuksen merkittävä laajentaminen. Vanhoja teknisiä oppilaitoksia päivitetään yliopistoiksi siten, että jokaisesta 10 provinssista löytyy yksi tai useampi yliopisto. Päivittäminen merkitsee olemassa olevien fasiliteettien kunnostamista sekä kokonaan uusien rakentamista. Julkisten investointien rinnalla yksityisten terveys- ja koulutuspalvelujen tarjonta jat-kaa myös rivakkaa kasvuaan.

Suomen ja kohdemaan välinen taloudellinen vaihto kuluneen vuoden aikana

Suomen ja Sambian välisen tavaravaihdon arvo vuon-na 2011 oli 38 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 29 mil-joonaa euroa. Vuoden 2013 ensimmäisellä neljännek-sellä maiden välisen tavaravaihdon arvo on ylittänyt jo 11 miljoonaa euroa Vaihdon arvosta käytännössä kaikki on Suomen vientiä. Tuonti Sambiasta on nimel-listä. Vuonna 2012 tuonnin arvo oli yhteensä 34 000 euroa. Suhteessa Saharan eteläpuolisen Afrikan ver-rokkimaihin, Sambia on Suomelle merkittävä vienti-

kohde. Sambian vienti on ollut keskimäärin kolme ker-taa suurempaa kuin Tansaniaan ja keskimäärin puolet viennistä kymmenen kertaa suurempaan Nigeriaan. Suurin osa tavaraviennistä on kaivosteollisuuden tar-peisiin toimitettuja koneita, laitteita ja niiden osia sekä kuljetusvälineitä.

Ulkomaankauppatilastoihin kirjautuvan kahdenväli-sen tavaravaihdon arvo ei anna täyttä kuvaa Suomen ja Sambian kaupallisten suhteiden todellisesta laajuu-desta ja arvosta. Kaivosteollisuuden prosessiratkaisuja tuottava Outotec on toimittanut asiakkailleen Sambi-assa useita suuria teknologisia kokonaisratkaisuja, joi-hin kuuluu komponenttitoimitusten lisäksi asennuk-sia, koulutusta, ylläpitoa ja huoltoa. Myös muiden kai-vosklusterille palveluja tuottavien suomalaisyritysten sopimusten arvo on suurempi kuin pelkkä tavaravaih-to. Samoin esimerkiksi mobiilioperaattoreiden suo-malaistoimittajilta hankkimat palvelut ja ohjelmistot. Myöskään johtavan kännykkäbrändin Nokian toimit-tamat laitteet eivät kirjaudu Suomen ulkomaankaup-patilastoihin. Ottaen huomioon globaalit arvoketjut ja palveluvienti voidaan arvioida, että Suomen ja Sam-bian kaupallisten suhteiden kokonaisarvo on 100-200 miljoonan euron tasolla vuodessa.

Suomalaiset yritykset ovat käynnistäneet investointe-ja Sambiaan viimeisen kahden vuoden aikana. Outote-cillä ja Wärtsilällä on maassa myynti- ja huoltopalve-luyhtiöt. Nokia Siemens Netoworksin maayhtiö vastaa ulkoistuskumppanina maan johtavan operaattorin verkkojen hallinnasta. NSN:llä on Sambiassa yli 100 työntekijää. Suomalainen metallialan pk-yritys Cat-hodex on tehnyt suoran teollisen investoinnin paikal-lisen tuotanto- ja palvelutoiminnan käynnistämiseen maassa. Cathodexin tuote on kuparin rikastamisessa tarvittavien teräslevyjen tuotanto ja huolto. Catho-dexin kokemukset toiminnan käynnistämisestä ja kas-vattamisesta Sambiassa ovat olleet hyviä. Toiminta on käynnistynyt reippaasti ja liiketoiminta on kasvanut suunnitelmien mukaan tai paremmin.

Suomalaisyrityksillä on mahdollisuuksia muun muassa massaturismin kehittämisessä, erityisesti eko-, elä-mys- ja kulttuurimatkailun palveluissa, maatalouden palveluissa, pakkausteollisuudessa, energiasektorin tu-levaisuuden haasteisiin vastaamisessa vesi- ja aurin-koenergian, biopolttoaineiden ja yleisen sähköverkon alueilla sekä telekommunikaation uusien käyttömah-dollisuuksien ja palveluiden tarjoamisessa. Suomalai-sen metsänhoito- ja puunjalostusasiantuntemuksen hyödyntäminen Sambian metsäsektorin kehittämises-sä on iso mahdollisuus.

176

Sambia

Joukko suomalaisyrityksiä osallistui toukokuussa 2013 Kuopio Innovation Oy:n järjestämälle kehitysliiketoi-mintamatkalle Lumwanan kaivosalueelle Sambian luoteisprovinssissa. Yli 30 yrityksen ja organisaation edustajat kehittivät matkalla yhdessä paikallisten kumppanien kanssa ideoita tuotteiksi ja palveluiksi, joilla voidaan edistää paikallisten kehityshaasteiden ratkaisemista. Matka edusti uudenlaista tapaa yhdis-tää liiketoiminnan kehittäminen kestävään kehityk-seen. Niin kutsuttu bottom-of-the-pyramid -lähes-tymistapa, ja inklusiivinen business, olivat tuoreita

näkökulmia, jotka tuottivat yrityksille ainutlaatuista markkinatietoa ja kokemuksia.

Sambialaisten yritysten mahdollisuudet investoida Suomeen ovat rajalliset. Ne etsivät kuitenkin aktiivi-sesti kumppaneita erilaisiin yhteishankkeisiin. Suomi hyötyy Sambiassa toimivien globaaliyritysten osaa-mispääomasta. Esimerkiksi kaivosyhtiö First Quantum Mineralsin sambialaisia työntekijöitä toimii Kevitsan kaivoksen operatiivisessa johdossa.


Sambia on poliittisesti edelleen yksi Afrikan vakaim-mista ja rauhallisimmista maista. Syyskuun 2011 vaa-leissa valta vaihtui rauhanomaisesti Rupiah Bandan johtamalta MMD-puolueelta (Movement for Multi-Party Democracy) Michael Satan Patriotic Front (PF)-puolueelle. Satan vaalivoitto oli niukka mutta selvä. Äänestäjät kautta linjan halusivat selkeää muutosta. Erityisesti nuoret, kaupunkilaiset ja pienituloiset osoit-tivat tyytymättömyytensä vanhaa valtaa kohtaan. PF-puolue kampanjoi populistisella ”more money in your pockets”-vaalilupauksella, jolla luvattiin muuttaa poli-tiikan suuntaa tulonjakoa suosivaksi. Vaaleja kiitettiin yleisesti vapaiksi, rehellisiksi ja hyvin järjestetyiksi. Ex-presidentti Banda sai myös kiitosta nopeasti ja rauhal-lisesti sujuneesta vallanvaihdoksesta.

PF:n vallan alkutaivalta ovat leimanneet samat tee-mat kuin edellisten vallanvaihdosten yhteydessä: uusi presidentti on kampanjoinut näyttävästi korruptiota vastaan ja pyrkinyt lunastamaan vaalilupauksia. PF-hallitus on nostanut minimipalkkoja, alentanut pieni-tuloisten verotusta, kohentanut erityisesti virkamiesten työehtoja ja käynnistänyt isoja julkisia urakoita. Myös politiikkatason uudistuksia sosiaaliturvan kasvattami-seksi on tekeillä. PF:n alkutaivalta on helpottanut val-tiontalouden vakaus ja suotuisana jatkuva talouskasvu.

Yleisesti on arvioitu, että verrattuna edeltäjäänsä pre-sidentti Sata on keskittänyt valtaa uudelleen. Sata on ehtinyt muokkaamaan hallituksen kokoonpanoa ja korkeimpien virkojen miehitystä useaan otteeseen. Hän on ottanut keskeisiä ministeriötoimintoja suoraan valvontaansa, kuten esimerkiksi tiehallinnon. Samoin useiden keskusvirastojen hallintoelimet on jätetty ni-mittämättä. Samalla Sata on luonut uusia aluehallin-toyksikköjä provinssi- ja seutukuntatasolle, mutta val-lan hajauttamisen tavat paikallistasolle ovat edelleen epäselviä. Korruption vastaisessa taistelussa on keski-

tytty lähinnä entisen hallituksen ja presidentin teke-misten tutkimiseen. Maaliskuussa 2012 ex-presidentti Bandan syytesuoja purettiin ja oikeuskäsittelyt häntä vastaan ovat alkaneet muun muassa vallan väärinkäy-tös- ja rahapesusyytösten perusteella.

Uuden hallituksen sisäpolitiikkaa on leimannut kova suhtautuminen oppositioon. Hallitukseen on varami-nistereiksi nimitetty useita opposition kansanedusta-jia. Samoin PF:n paikkaluku on karttunut myös täy-tevaalien kautta niin, että puolueella on nyt de facto enemmistö parlamentissa. Kahden pääoppositiopuo-lueen johtajia on useaan otteeseen pidätetty ja hei-tä vastaan on nostettu syytteitä. Samoin on estetty erityisesti UPND-puolueen mielenosoituksia ja poliit-tisia kokouksia. Poliittisen tilan voidaankin arvioida kaventuneen Sambiassa. Myös valtapuolueen sisällä on kamppailua vallasta Satan jälkeisellä kaudella. It-sestään selvää seuraajaehdokasta ei ole.

Vuonna 2002 aloitettua perustuslakiuudistushanketta on jatkettu. Uudistuksen keskeisimmät vanhat ongel-makohdat - presidentin valtaoikeuksien kaventaminen sekä presidentinvaalin muuttaminen yksinkertaista enemmistöä edellyttäväksi suoraksi kansanvaaliksi – ovat kuitenkin säilyneet kiistakapuloina. Eri tasojen konsultaatiot on saatu nyt päätökseen ja tekninen komitea työstää tällä hetkellä toista perustuslaki-luonnosta, joka on määrä luovuttaa presidentille ja julkisuuteen kesäkuun lopussa. Koska perustuslaki-uudistusprosessilta puuttuu määritelty lakimenet-tely, aikataulu ja budjetti, tällä hetkellä ei ole selvää mitä tapahtuu kesäkuun jälkeen. Oppositio on syyt-tänyt valtapuoluetta tämän pyrkimyksistä kasvattaa enemmistö parlamenttiin, jotta he voivat vaikuttaa perustuslakiluonnoksen sisältöön ja virallistamiseen. Edellinen perustuslakiehdotus hylättiin parlamentissa maaliskuussa 2011.

177

Sambia

Sambian ulko- ja turvallisuuspoliittinen rooli Saha-ran eteläpuolisessa Afrikassa on ollut alueen vakautta edistävä. Myös sisäisesti Sambia on ollut turvallinen maa. Sambia on kyennyt pysyttelemään erossa alueen konflikteista, mutta naapurimaiden ongelmat voivat vaikuttaa myös Sambiaan. Sambian armeija on pieni eikä sillä ole sisäpoliittista merkitystä.

Sambian nykyinen presidentti Michael Sata on edel-leen lämmittänyt suhteita Mugabeen. Sambian ny-kyhallinto ei kritisoi ZANU-PF:n toimintaa eikä tue Zimbabwen hallituskoalition toista osapuolta, Morgan Tsvangirain johtamaa MDC-T:tä. Sambia tuki useimpi-en muiden jäsenmaiden tavoin alueellisen ihmisoike-ustuomioistuimen, SADC-tribunaalin, toiminnan lak-kauttamista, mikä nähtiin vahvana tukena Mugaben hallinnolle. Sambia isännöi myös yhdessä Zimbabwen kanssa maailman turismijärjestön (WTO) huippukoko-uksen ensi elokuussa.

Sambian suhteet BRICS-maihin ovat laajentuneet ja syventyneet vauhdikkaasti. Sambialla on hyvät, mutta ei erityisen lämpimät, suhteet Etelä-Afrikkaan. Niitä leimaa Etelä-Afrikan taloudellinen dominanssi, mihin kuuluu kauppataseen jatkuva epätasapaino Etelä-Af-rikan hyväksi, eteläafrikkalaisten investointien kasvu erityisesti vähittäiskaupassa sekä aivovuoto Sambiasta etelään. Kiina-suhteiden merkitys kasvaa edelleen voi-makkaasti. Presidentti Sata teki viikon mittaisen val-tiovierailun Kiinaan huhtikuussa 2013. Kiinalaiset yri-tykset investoivat merkittävästi muun muassa kaivos-,

energia ja rakennusteollisuuteen. Kiinan ja Sambian kauppavaihto kasvaa edelleen. Sen lisäksi Kiina on kasvattanut opiskelijavaihtoa sekä kehitysyhteistyötä Sambian kanssa. Kiina on muun muassa toimittanut Lusakan uuden keskussairaalan. Vaikka lähinnä työ-suhteisiin liittyviä kiistoja ilmenee yritystasolla, Kiinan läsnäoloa ja sen hyötyä Sambialle ei enää julkisesti ky-seenalaisteta. Sambia rakentaa aktiivisesti suhteitaan myös Intiaan ja Brasiliaan. Molempien maiden elin-keinoelämä etsii aktiivisesti mahdollisuuksia Sambian markkinoilta. Vientiä edistetään sidotuilla luotoilla sekä teknisellä avulla.

Sambian suhteet perinteisiin avunantajakumppanei-hin – EU-maihin (ja Norjaan), Yhdysvaltoihin ja Ja-paniin – ovat säilyneet verrattain hyvinä. Toisaalta Sambian uusi hallitus ja erityisesti presidentti Sata näyttävät myös olevan hyvin sensitiivisiä ulkomais-ten diplomaattien yhteyksistä oppositioon tai julkisiin kannanottoihin koskien kiistanalaisia asioita (kuten esimerkiksi hyvä hallinto tai seksuaalivähemmistöjen oikeudet), mikä jatkuessaan saattaa tuoda yhteis-työsuhteisiin kitkaa.

Avun merkitys dialogissa pienenee, mikä johtuu Sam-bian apuriippuvuuden yleisestä vähenemisestä sekä erityisesti joidenkin maiden yksittäisistä päätöksistä ke-hitysyhteistyön lopettamisesta (Hollanti, Tanska, Kana-da). Kahdenväliset talouskysymykset sekä globaaliyh-teistyön kysymykset korostuvat jatkossa yhä enemmän.


Kansainvälinen yhteistyö, sopimusjärjestelyt, kauppakiistat

Sambia on Maailman kauppajärjestön WTO:n, SADC:n (Southern African Development Community) ja COMESA:n (Common Market for Eastern and Sout-hern Africa) jäsen. Itäisen ja eteläisen Afrikan yhteis-markkina-alue COMESA:n päämaja sijaitsee Lusakas-sa. 1990-luvulta alkaen maalla on ollut hyvin avoin kauppapolitiikka. Tullitariffit ovat alhaiset ja muita ra-joituksia on vähän. Alueellisen talousintegraation ete-neminen on tärkeä ulko- ja kauppapoliittinen tavoite Sambialle, jolla ei ole merisatamaa, ja jota ympäröi kahdeksan alueen maata. Sambia pyrkii edistämään COMESA:n tulliunionin toimeenpanoa, niin kutsutun suuren vapaakauppa-alueen (EAC-COMESA-SADC) käynnistymistä aikataulussa, ESA-alueen (Eastern and Southern Africa) EPA-sopimuksen (Economic Part-

nership Agreement) syntymistä sekä kahdenvälisiä kauppasuhteita, erityisesti Kongon demokraattisen tasavallan kanssa.

Sambia on toiminut aktiivisesti kauppaneuvotteluissa kaikkien kumppaneiden kanssa ja ollut WTO:n Doha neuvottelukierroksen LDC –maiden (Least Developed Country) ryhmän johtotroikassa vuodesta 2004. EU:n kanssa käytävissä EPA-neuvotteluissa se koordinoi itäisen ja eteläisen Afrikan maiden ESA-ryhmää. EPA-neuvottelut ovat lukkiutuneet eikä niiden lopputulos ole tällä hetkellä näkyvissä. Maa on allekirjoittanut vä-liaikaisen EPA -raamisopimuksen, mutta neuvottelee vielä markkinoillepääsytarjouksestaan. Sambialaisilla tuotteilla on siitä huolimatta käytännössä tulliton pääsy EU:n markkinoille vähiten kehittyneiden maiden Everything-But-Arms -järjestelyn puitteissa. Sam-bialle tärkeä prosessi on Itä-Afrikan yhteisö EAC:n,

178

Sambia

COMESA:n ja eteläisen Afrikan yhteistyöjärjestö SADC:n yhdistyminen yhdeksi vapaakauppa-alueeksi. Tämän kolmikantavapaakauppa-alueen käynnistymi-nen on ajoitettu kuluvan vuoden puoleen väliin, mutta näillä näkymin startti viivästyy.

Vaikka suurin osa kehitysavusta saataneen edelleenkin länsimailta, BRICS-maiden (Brazil, Russia, India, China, South-Africa) erityisesti Kiinan, läsnäolo Sambiassa kasvaa. Kiinalta saatujen lainojen (joiden ehdot eivät ole julkisia) ja kiinalaisten yritysten investointien odo-tetaan kasvavan ja ne kohdistuvat kaivos-, tuotanto-, rakennus- ja palveluteollisuuteen sekä maatalouteen. Brasilia ja Intia ovat myös kiinnostunut energia-alan ja teollisuuden kehittämisestä. MINT-maiden (Mexi-co, Indonesia, Nigeria, Turkey) vaikutuksen oletetaan myös kasvavan, ja muun muassa Turkki on avannut edustuston Sambiaan. Yhdysvallat ei ole onnistunut kasvattamaan läsnäoloaan African Growth and Eco-nomic Opportunities -ohjelman puitteissa.

Kuten muut Saharan eteläpuolisen Afrikan maat, jot-ka hyötyvät kaivannaissektoriin perustuvasta kovasta kasvusta, Sambia tiukentaa otettaan luonnonvarojen-sa hallinnasta. Vaikka keskinäisriippuvuus globaalisti tulee kasvamaan, Sambia tulee edellyttämään kaikilta kumppaneilta mukaan lukien BRICS-maat tasapuoli-sempaa hyödynjakoa kaivosteollisuuden tuotoista. Se tulee merkitsemään myös Sambian osalta tiukempia ehtoja kahden- ja monenkeskisessä investointisuojas-sa sekä tiukempia ehtoja yksittäisten yritysten inves-toinneissa. Resurssinationalistinen trendi ei ole uhka yksityissektorin kehittymiselle, mutta se edellyttää kumppaneilta aitoa sitoutumista yhteiskunnallisen kehityksen edistämiseen osana liiketoimintaa.

Kovan kasvun ja resurssinationalismin kielteinen yh-teisvaikutus saattaa olla alueellisen talousintegraation hidastuminen. Kiihkeässä kasvu- ja kehitysvaiheessa olevat maat arvioivat tarkemmin ja uudelleen omista näkökulmistaan yhdentymisen mahdollisuuksia ja uh-kia. Tämä heijastuu käynnissä olevien megaprojektien kuten COMESA:n tulliunionin hidastumisena. Samoin kahdenväliset tuotekohtaiset kauppakiistat saattavat lisääntyä. Sambia on muun muassa pyrkinyt torju-maan kenialaisen maidon tuloa Sambian markkinoille sen oman meijeriteollisuuden nostaessa päätään.

Kauppaan ja investointeihin vaikuttavan sään-telyn kehitys, taustatekijät ja muutosten syyt

Tavarakauppa

Sambian tavarakaupan leimallisin piirre ovat korke-at kuljetuskustannukset. Sisämaan valtiona Sambia on pitkien tiekuljetusten varassa. Keskimäärin rahdin hinnasta 1/3 on kuljetus lähimpään satamaan ja 2/3 tiekuljetus vastaanottajalle Sambiassa. Sambia pyrkii suojelemaan tulleilla ja kaupan teknisillä esteillä pää-asiassa omaa elintarviketeollisuuttaan ja maan ruoka-turvallisuutta.

Sambia on viime vuosina modernisoinut ulkomaan-kaupan infrastruktuuria. Rajamuodollisuuksia ja maa-hantuontiprosesseja on pyritty yksinkertaistaman ja automatisoimaan. Suurimmat maahantuojat hoitavat tavaroiden tullauksen nykyään pääsääntöisesti säh-köisesti ja etukäteen niin kutsutulla ”pre-clearance” -menettelyillä. Reformeista huolimatta vientiin ja tuontiin liittyvä byrokratia on tuoteryhmistä riippu-en edelleen suhteellisen runsasta. Sambialla on yksi mantereen suurimmasta vienti- ja tuontipalveluteolli-suuksista. Maahantuojat käyttävät säännönmukaisesti luvanvaraisten tuontiagenttien palveluja.

Useimmilta Sambiassa markkinoitavilta tuotteilta edellytetään paikallisen viraston antamaa myyntilu-paa ja/tai standardointia. Lupien ja standardoinnin hankkiminen aiheuttaa maahantuojalle lisäkustan-nuksia, mutta ne eivät ole kohtuuttomia eikä niiden saaminen ole vaikeaa.

Palvelujen kauppa

Palvelukaupan sääntely on teoriassa tiukkaa, mutta käytännössä valvonta on heikkoa. Sambiassa on säi-lynyt brittipohjainen järjestelmä, jossa erityisammat-tiosaaminen on säännelty ammattikiltojen kautta. Useimmilla ammattiryhmillä kuten insinööreillä, tilin-tarkastajilla, lääkäreillä, arkkitehdeillä ja niin edelleen on oma kiltansa, jonka jäsenyys on edellytys amma-tinharjoittamiselle Sambiassa. Käytännössä kiltojen jäsenyys on vapaaehtoista. Sambian palvelumarkkinat ovat linkittyneet vahvasti kaivosklusteriin, joka puo-lestaan on täysin integroitunut eteläafrikkalaisiin ja globaaleihin markkinoihin. Kaivokset hankkivat tar-

179

Sambia

vitsemansa osaamisen sieltä missä se on kustannuste-hokkaimmin saatavissa. Myös muu osaaminen liikkuu vilkkaasti alueella. Käytännössä Sambia, kuten muut-kin alueen maat, on kärsinyt kroonisesta ”aivovuodos-ta” Etelä-Afrikkaan ja länsimaihin.

Ulkomaalaisten työntekijöiden pitkäaikaiset työsuh-teet, erityisesti johtotehtävissä, on historiallinen poliit-tinen kuuma peruna. Normi on, että maassa toimivat ulkomaiset yritykset pyrkivät aktiivisesti minimoimaan ulkomaisten työntekijöiden käytön ja maksimoivat paikallisten työmahdollisuudet. Sambian uusi hallitus on vaalilupaustensa mukaisesti tiukentanut työlupien myöntämistä.

Palvelusektorin vapauttamista pyritään edistä-mään alueellisen integraation puitteissa. Se on yksi COMESA:n tulliunionin ja suuren vapaakauppa-alueen keskeisiä tavoitteita. Prosessi on kuitenkin vielä kes-ken eikä sen lopputuloksesta tässä vaiheessa ole vielä tarkkaa tietoa.

Investointien ja pääomaliikkeiden sääntely

Sambia harjoitti vuosina 1991-2011 ääriliberalistista talouspolitiikkaa ulkomaisten investointien houkutte-lemiseksi. Jos mittarina pidetään ulkomaisten inves-tointien tasoa ja talouskasvua, politiikka oli menestys. Sillä saatiin lamassa ollut kaivostoiminta täyteen is-kuun juuri oikealla hetkellä globaalin hyödykebuumin käynnistyessä vuosituhannen vaihteessa. Politiikkaan kuului täyden investointisuojan myöntäminen yritys-kohtaisesti sekä samassa yhteydessä räätälöidyt vero-helpotukset ja muut insentiivit. Politiikan puitteissa käynnistettiin myös Multi Facility Economic Zones -erityistalousalueet, joilla on pyritty houkuttelemaan maahan erityisesti teollisia investointeja.

Uusi hallitus haluaa maahan edelleen ulkomaisia si-joituksia, mutta säätelee niitä tiukemmin. Yrityksille ei räätälöidä yksittäisiä etuja. Samoin yritysten edel-lytetään antavan enemmän tietoa toimintansa yksi-tyiskohdista viranomaisille, jotta nämä voivat seurata investointien toteutumista, niiden vaikutuksia sekä pääomavirtojen liikettä Sambiaan ja ulos maasta. Yri-tysten edellytetään toimivan maan sisällä paikallisessa valuutassa sekä antavan keskuspankille täydet tiedot valuuttatransaktioistaan maan ulkopuolelle. Toimen-

piteiden kärki kohdistuu ulkomaisten kaivosyhtiöiden toiminnan parempaan säätelyyn. Arvioiden mukaan Sambiasta viedään kuparia jopa neljän miljardin Yh-dysvaltain dollarin arvosta kauppatilastojen ohi.

Yrityksen perustaminen ja siihen liittyvä hallinto on kuitenkin edelleen erittäin kevyttä Sambiassa. Yrityk-sen voi perustaa päivässä ja hallinto toteuttaa tarvit-tavat rekisteröinnit ammattimaisesti. Sambia oli 84. 183 maan joukossa pk-yritystoiminnalle suotuisan ympäristön tilaa mittaavassa Maailmanpankin Doing Business-selvityksessä vuonna 2012. Sambiassa on saatavilla rahoitus- ja muita asiantuntijapalveluita. Yritystoiminnan suurimmat haasteet liittyvät infra-struktuurin heikkouksiin.

Yleinen sääntely-ympäristö

Sambiassa on kattava lainsäädäntö mutta heikko oi-keuslaitos. Yrityksen on varauduttava suojaamaan toi-mintaansa tarkoin kahdenvälisin sopimuksin yhteis-työkumppanien kanssa ja ylläpitämällä hyviä suhteita joka suuntaan. Ristiriitatilanteissa paras menettelyta-pa on sovittelu, johon kannattaa hankkia paikallista kokemusta. Työlainsäädäntö maassa on tiukka. Toistai-seksi voimassa olevat työsuhteet on suojattu vahvasti ja irtisanominen on kallista.

Kaivosklusterin ulkopuolella useimmilla markkinoilla vallitsee oligopolistinen kilpailutilanne ja kartellien olemassaolo on arkipäivää. Markkinoillepääsyä yrit-tävän kannattaa varautua epäreiluun kilpailuun. Paras strategia on toimia luotettavan paikallisen kumppanin kanssa alusta loppuun.

Yritysrahoitusta on saatavissa paikallisesti hyvin. Sam-biassa toimii yhteensä 18 rekisteröityä liikepankkia. Suurimmat niistä edustavat ulkomaisia, pääasiassa eteläafrikkalaisia suurpankkeja. Rahoituksen hinta vaihtelee paljon riippuen asiakkaasta ja kohteesta. Paikallisille pienyrityksille rahoituksen saaminen on usein käytännössä mahdotonta. Ulkomaiset suuryri-tykset ja isot kaivosdiilit saavat helpommin pankeilta edullisia tarjouksia, ja Sambian rahoitussektori kasvaa ja monipuolistuu kovaa kyytiä yleisen talouskasvun kanssa. Markkinoille on lainarahoituksen lisäksi tullut muita tuotteita kuten laskusaatavien myyntiä ja ris-kipääomaa.

180

Sambia

Yleisarvio

Sambian kaivosvetoisen kasvutarinan mielenkiinto suomalaisyrityksille säilyy ja kasvaa tulevaisuudessa. Monilla Suomen kaivosklusterin yrityksillä on valmiiksi vahvat asiakkuudet Sambiassa. Uusille yrityksille riit-tää tilaa kaivosarvoketjujen kaikissa osissa samalla, kun paikallinen etabloituminen tulee yhä enemmän kaikkien palvelutuottajien harkittavaksi.

Kuparituotannon kasvun vanavedessä talous laajenee ja monipuolistuu joka suuntaan. Afrikan mittakaavas-sakin on historiallista kehitystä, että moderni talous- ja yhdyskuntainfrastruktuuri etenee ensimmäistä ker-taa nykyisen niin kutsutun kuparivyöhykkeen tasalta Sambian luoteisprovinssiin, kohti Kongon demokraat-tisen tasavallan ja Angolan rajoja. Kaivosten viereen alueelle nousee kokonaan uusien kaupunkien ketju kuten aikanaan 1930-luvulta eteenpäin vanhalla ku-parivyöhykkeellä.

Tässä kehityksessä tarvitaan asumis-, maa- ja vesi-rakennus-, vesi- ja sanitaatio-, energia- ja ICT-rat-kaisuja, jotka pääsääntöisesti rahoitetaan kokonaan tai osittain muuten kuin kehitysapuvaroista. Samoin peruspalvelutuotannon käynnissä olevassa kiivaassa laajentamisessa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa, tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuk-sia. Tämä avaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksil-le markkinoiden kaikilla tasoilla ylhäältä aina ”pyrami-din pohjalle”.

Väestönkasvu, kaupungistuminen, työttömyys ja muut sosiaaliset haasteet luovat painetta Sambian poliitti-selle järjestelmälle. Istuva hallitus joutuu etsimään nopeita keinoja ihmisten toimeentulomahdollisuuk-sien parantamiseen. Samalla se pyrkii pitämään kiin-ni omasta valta-asemastaan kohti seuraavia vaaleja vuonna 2016. Tämä heijastuu nykivänä populistisena politikointina, jossa tyylipisteillä on vähäinen merkitys. Siitä huolimatta Sambian perinteisen syvän yhteis-kuntarauhan odotetaan säilyvän ja liiketoimintaym-päristön suotuisan modernisaatiokehityksen jatkuvan.

181

Etelä-Afr ikka

ETELÄ-AFRIKKA

* Eetu Kielo, Saija Korpinen, Petra Yliportimo

Etelä-Afrikka on Afrikassa poliittisesti ja taloudellisesti hyvin merkittävä valtio, joka tarjoaa erinomaisen ponnahduslaudan ja logistisen pisteen eteläisen Afrikan ja osittain myös koko maanosan markkinoille. Etelä-Afrikka on Afrikan kehittynein maa, ja näin se antaa myös hyvän sijoittautumispaikan ulkomaisille yrityksille. Esimerkiksi suuret vähittäistavaraketjut ovat aloittaneet Afrikan valloituksensa juuri Etelä-Afri-kasta. Maa kuitenkin kamppailee matalan talouskasvun ja rakenteellisten ongelmien, kuten työttömyyden ja yhteiskunnan epätasa-arvoisuuden kanssa.


*Eetu Kielo työskentelee analyytikkona ja Saija Korpinen konsulttina Finpron Johannesburgin toimistossa. Petra Yli-portimo työskentelee ulkoasiainsihteerinä ja Team Finland -koordinaattorina Suomen Pretorian suurlähetystössä.

Talouskasvu pysynyt alhaisena, inflaation odo-tetaan kiihtyvän

Vuonna 2012 Etelä-Afrikan talouskasvu jäi odotettua pienemmäksi, 2,5 prosenttiin. Myös kuluvalle vuodelle ennustetaan vastaavia kasvulukuja. Maan vienti kas-voi vuonna 2012 heikosti, vain 1,1 prosenttia, kun taas tuonti lisääntyi samaan aikaan 7,2 prosenttia. Etelä-Afrikan kauppataseen vaje onkin tasaisesti kasvanut vuosi vuodelta – vuonna 2012 sen ollessa 117 mil-jardia randia. Saman trendin uskotaan jatkuvan myös vuonna 2013. Valtion menot ylittivät vuonna 2012 sen tulot 190 miljardilla randilla. Tähän vaikutti pääasiassa kaivosteollisuuden tuotantohäiriöt sekä mineraalien viennin väheneminen, mikä liittyi heikentyneeseen globaaliin kysyntään.

Etelä-Afrikan inflaatio pysyi vuonna 2012 edellisvuo-den tasolla sen ollessa keskimäärin 5,75 prosenttia. Inflaatiotason odotetaan kuitenkin nousevan merkit-tävästi lähivuosina energia- ja työvoimakustannusten sekä kulutustavaroiden hintojen vuoksi, joita myös heikentynyt randin kurssi on tuonnin osalta kohot-tanut. Paikallinen energiantuottaja Eskom on saanut luvan kahdeksan prosentin vuotuisille tariffinkorotuk-sille vuoteen 2018 asti. Samoin jatkuvat polttoaineen hinnankorotukset rasittavat markkinoita. Kiihtyvä ur-banisaatio yhdessä asuntojen rajallisen saatavuuden kanssa nostaa niin vuokra- kuin ostohintoja asunto-markkinoilla.

Valtionbudjetin 2013-2014 pääteemoiksi nousivat odotetusti talouskasvu ja uusien työpaikkojen luomi-nen. Etelä-Afrikka on sitoutunut verotuksen pitämi-seen nykyisellään sekä lainanoton ja julkishallinnon

palkkamenojen leikkaamiseen. Maan lainakuorma onkin kasvanut nopeasti vuoden 2009 luvuista (27,4 prosenttia bruttokansantuotteesta) viime vuoden vas-taavaan 41,2 prosenttiin.

Kasvupotentiaalia löytyy Etelä-Afrikan kuluttajakunnasta

Etelä-Afrikan hallitus toivoo kasvua energiasektorilta, rakennusteollisuudesta ja muusta julkisen infrastruk-tuurin kehittämisestä. Kuitenkin kuluttajat ovat tällä hetkellä se ryhmä, jolla on tosiasialliset mahdollisuu-det stimuloida talouden kasvua.

Kulutusmarkkinoiden kehitystä tukee demografinen profiili (paljon nuoria), väestön ja erityisesti vaurastu-van keskiluokan kasvu, urbanisaatio ja yhteiskunnan kiihtyvä digitalisoituminen. Eteläafrikkalainen kulut-taja on tyypillisesti erittäin hintasensitiivinen, mutta kuitenkin brändiuskollinen, tuontitavaraa suosiva ja helposti uutta kokeileva. Sijoittajat suosivat tällä het-kellä erityisesti vähittäiskauppaa, panimoteollisuutta, yksityistä terveydenhuolto- sekä telekommunikaatio-sektoria. Myös perusopetuksessa ja yksityisissä kou-luissa on sijoituspotentiaalia.

Investointivirrat kuvaavat Etelä-Afrikan johta-vaa asemaa Afrikan taloudessa

Etelä-Afrikka nousi jälleen vuonna 2012 Afrikan man-tereen tärkeimmäksi suorien sijoitusten kohteeksi. Lakkoaalloista ja kaivosmellakoista huolimatta suorien sijoitusten virta Etelä-Afrikkaan kasvoi alustavien ar-vioiden mukaan 6,4 miljardiin dollariin edellisvuoden 5,8 miljardista dollarista.

182

Etelä-Afr ikka

Vuoden 2011 investointilukuja selittivät suuret yritys-kaupat, kun taas viime vuoden tilastoissa näkyvät en-simmäiset merkittävät investoinnit uusiutuvaan ener-giaan Etelä-Afrikassa. Kyselytutkimusten perusteella Etelä-Afrikka on ongelmistaan huolimatta säilyttänyt asemansa houkuttelevimpana investointikohteena Afrikassa. Toisaalta eteläafrikkalaiset yritykset ovat myös johtavia investoijia muualla mantereella. Eten-kin eteläafrikkalaiset kaivosteollisuuden, finanssialan, vähittäiskaupan, terveydenhuollon ja logistiikka-alan yritykset hakevat aktiivisesti kasvua muista Afrikan maista.

Suomen ja Etelä-Afrikan välinen kauppa kaikki-en aikojen ennätykseen

Suomen ja Etelä-Afrikan välinen kauppa kasvoi kaik-kien aikojen ennätyslukemiin vuonna 2012. Suomen vienti Etelä-Afrikkaan palasi finanssikriisiä edeltä-neelle tasolle ja tuonti Etelä-Afrikasta Suomeen nousi jälleen uuteen ennätykseen. Viennin reippaan kasvun ansiosta maiden välinen kauppa oli Suomelle selvästi ylijäämäistä.

Suomen vuoden 2012 vienti Etelä-Afrikkaan kasvoi 46 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna, ja se ylitti juuri ja juuri 500 miljoonaa euroa. Luku ei jää kauas vuo-den 2007 huippulukemasta, 546 miljoonasta eurosta. Viennin rakenteessa on kuitenkin tapahtunut merkit-täviä muutoksia. Vuoteen 2007 asti puhelinlaitteiden vienti vastasi noin puolta Suomen viennistä Etelä-Afrikkaan, kun taas vuonna 2012 puhelinlaitteita vietiin Etelä-Afrikkaan enää noin 16 miljoonan euron arvosta, ja osuus on näin ollen romahtanut kolmeen prosenttiin. Muiden koneiden ja laitteiden sekä metal-li- ja kemianteollisuuden tuotteiden kasvava vienti on paikannut puhelinlaitteiden viennin romahdusta.

Vuoden 2012 viennin reipasta kasvua selittää pari isoa kauppaa. STX Finlandin rakentaman antarktisen tut-kimusaluksen toimitus Etelä-Afrikkaan nosti laivojen ja veneiden viennin edellisvuoden nollatasosta 116 miljoonaan euroon. Sähkögeneraattoreiden ja -moot-torien vienti Suomesta Etelä-Afrikkaan nousi 69 mil-joonaan euroon edellisvuoden kolmesta miljoonasta eurosta. Tätä kasvua selittää suurelta osin Wärtsilän toimittamat generaattorit eteläafrikkalaisen Sasol



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500


2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2012**2011*201020092008



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

600

20122011201020092008

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

20122011201020092008




0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008





0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

100

200

300

400

500

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5


-50

0

50

100

150

2012**2011*201020092008


Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

250

300

350

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20122011201020092008



0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

20122011201020092008



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa



0

50

100

150

200

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20122011201020092008





0

1

2

3

4

5

6

7

8

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012**2011*201020092008

Tuonti milj. euroa

Vienti milj. euroa
































0

50

100

150

200

250

300

350

400

201220112010200920080,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

-100

-50

0

50

100

2012**2011*201020092008


183

Etelä-Afr ikka

-yhtiön uuteen 180 megawatin kaasuvoimalaan. Näi-den kauppojen jälkeen seuraavaksi eniten Suomesta Etelä-Afrikkaan vietiin paperia ja pahvia (67 miljoo-naa euroa), jotka ovat säilyttäneet asemansa tärkeänä vientituotteena. Maansiirto-, kaivuu- ynnä muiden koneiden vienti (59 miljoonaa euroa) on jatkanut vahvaa kasvua. Muiden erikoiskoneiden ja -laitteiden vienti (12 miljoonaa euroa) laski selvästi edellisvuoden huippulukemasta.

Suomen tuonti Etelä-Afrikasta jatkaa edelleen vuonna 2010 alkanutta reipasta kasvua ja se nousi kaikkien ai-kojen ennätykseen vuonna 2012. Tuonti kasvoi 26 pro-senttia edellisvuoteen verrattuna ja nousi lähes 369

miljoonaan euroon. Tuonnin arvo on yli nelinkertais-tunut vuodesta 2009. Tuonnin kasvu selittyy vuonna 2010 alkaneella voimakkaalla nikkelin tuonnilla, minkä arvo nousi vuonna 2012 jo 253 miljoonaan euroon. Näin ollen nikkeli vastaa yli kahta kolmasosaa koko Etelä-Afrikan tuonnista Suomeen. Ferrokromin tuon-ti Etelä-Afrikasta Suomeen moninkertaistui vuonna 2012 ja nousi yli 24 miljoonaan euroon. Seuraavaksi tärkeimmistä tuontihyödykkeistä alkoholipitoisten juomien (14,6 miljoonaa euroa) ja hedelmien (12,6 miljoonaa euroa) tuonti on kasvanut hieman, kun taas henkilökuljetukseen tarkoitettujen moottoriajoneuvo-jen tuonti (11,2 miljoonaa euroa) on laskenut selvästi.


Presidentti Zuma jatkaa valtapuolue ANC:n ohjaksissa

Presidentti Zuma valittiin Afrikan kansalliskongressin ANC:n puoluekokouksessa vuoden 2012 lopulla selke-ällä enemmistöllä uudelleen ANC:n puheenjohtajaksi – ja näin ollen todennäköiseksi presidenttiehdokkaaksi vuoden 2014 vaaleihin. Muillakin ANC:n johdon ni-mityksillä pyritään yhtenäistämään ja valmistamaan sisäisten ideologisten ja henkilöristiriitojen rasittama puolue vuoden 2014 vaaleihin. Liikemiehen, entisen ay-aktiivin ja poliitikon, Cyril Ramaphosan nousu puolueen varapuheenjohtajaksi on nähty liberaalin talouspolitiikan vahvistajana ANC:ssä. Mangaungin puoluekokousta edeltäneillä kaivosalan lakkoaalloilla ja korruptioepäilyillä ei ollut Zuman asemaa puoluees-sa heikentävää vaikutusta, toisaalta julkinen keskus-telu ja kritiikki hallituksen ja ANC:n huonoja tuloksia kohtaan jatkuu.

Noin 50 henkilöä menehtyi vuoden 2012 aikana Etelä-Afrikan kaivoslevottomuuksissa, jotka sulkivat niin platina- kuin kultakaivoksia. Väkivaltaisuudet ja pal-kankorotusvaateet eskaloituivat kaivokselta toiselle, ja niihin liittyi kilpailevien ammattijärjestöjen välien-selvittelyä. Lakot johtivat Etelä-Afrikan bruttokan-santuotteen laskuun noin puolella prosenttiyksiköllä. Myös alueellisilla lakkoaalloilla maataloudessa ja esi-merkiksi Eskomin voimaloiden rakennustyömailla on ollut vaikutuksensa Etelä-Afrikan talouteen.

Kriisiytynyt tilanne kaivospuolella toi esiin merkittä-viä puutteita hallinnon, kaivosalan työnantajien sekä työntekijöiden edustajien toiminnassa ja yhteistyössä. Hallituksen ja kaivososapuolten välisissä neuvotteluis-sa saatiin vuoden 2013 puolella aikaiseksi kaivosteol-

lisuuden työrauha- ja vakauskehikko. Sen puitteissa niin työnantaja kuin -tekijäpuoli on sitoutunut rat-kaisemaan nykyisiä kipukohtia ja pidättäytymään vä-kivallasta.

Koulutuksen ongelmat ja krooninen työttömyys maan kompastuskivinä

Etelä-Afrikkaa vaivaa krooninen työttömyys, joka ei ole lähiaikoina helpottamassa. Virallisesti työttömänä on neljännes väestöstä, ja 16-36 vuotiaista yli kol-mannes on ilman töitä. Hallitus sekä työnantaja- ja työntekijäliitot ovat sopineet muun muassa tiettyjen infrastruktuurihankkeiden ja vihreän talouden työ-paikkojen varaamisesta nuorille osana laajempaa nuo-risotyöllisyysaloitetta.

Työvoimaresurssit kasvavat, mutta heikko koulutus, palkkakustannukset ja joustamattomuus politiikkalin-jauksissa ovat esteenä positiiviselle työllisyyskehityk-selle. Budjettitavoitteiden vuoksi julkinen sektorikaan ei voi tulevaisuudessa tarjota kasvavassa määrin töitä eteläafrikkalaisille.

Etelä-Afrikan koulutusjärjestelmä ei pysty takaamaan opiskelijoille niitä taitoja, joita työelämässä vaadittai-siin. Merkittävimmät pullonkaulat ovat perus- ja am-mattiopetuksen puolella. Osaavan työvoiman puute johtaa yritysten tiukkaan kilpailuun ammattitaitoisista työntekijöistä.

Koulutuksen tehokkuusongelmat näyttäytyvät oppi-misen heikossa tasossa ja suurissa maantieteellisissä sekä väestöryhmien välisissä eroissa koulutustaustan suhteen, vaikka Etelä-Afrikan keskimääräiset panokset koulutussektoriin suhteessa bruttokansantuloon ovat

184

Etelä-Afr ikka

OECD:n keskiarvojen yläpuolella. Kun lähes kaikki val-koiset opiskelijat onnistuvat läpäisemään lukion päät-tökokeen, afrikkalaistaustaisten opiskelijoiden keskuu-dessa läpäisyprosentti on alle 60 prosenttia – niistä oppilaista, jotka eivät ole lopettaneet koulunkäyntiään jo tätä ennen.

Kansallisesta kehityssuunnitelmasta uudistusten tielle?

Kansalliselta kehityssuunnitelmalta (National Deve-lopment Plan 2030, NDP) toivotaan tiennäyttäjän roolia Etelä-Afrikan yhteiskunnan uudistamiseksi. Suunnitelman iskulauseena on ”Our future – make it work”. Etelä-Afrikka on identifioinut merkittävimmik-si tavoitteikseen työpaikkojen luomisen, koulutuksen ja innovaatiosektorin kehittämisen sekä kykenevän ja tehokkaan julkisen sektorin rakentamisen. NDP:n ana-lyysin osuvuutta ja itsekriittisyyttä on kiitelty, joskin epäilevämpiä puheenvuoroja on esitetty hallituksen todellisesta sitoutumisesta suunnitelman toteuttami-

seen. NDP herättää voimakkaita ristiriitaisia reaktioita vaaleihin valmistautuvan montaa vastakkaista ide-ologiaa ja intressiä sisältävän kansanliikkeen sisällä – eräille se on aivan liian liberalistinen, toisille se sisältää aivan liiallista valtion puuttumista talouteen.

Yksi NDP:n analysoimista ongelmista on korruptio. Vuonna 2012 korruption laskettiin maksaneen yksistään provinssihallinnon osalta valtiolle 25 miljardia randia. Julkisuuteen nostetut poliittisen eliitin korruptioepäi-lyt ja vuoden 2014 vaalit luovat toivottavasti kuitenkin painetta korruptioon puuttumiseksi asteittain.

Julkishallinnosta vastaava ministeri Lindiwe Sisulu on ollut suunnittelemassa omaa virastoa, jolla olisi valtuudet koko hallintoon kohdistuviin korruptiotut-kimisiin. Ministeri haluaisi myös perustaa tietopankin korruptiosta tuomituista, ja näiden työllistyminen julkiselle sektorille estettäisiin. Julkishallinnossa työs-kentelevien mahdollisuudet harrastaa yksityistä liike-toimintaa valtion kanssa kitkettäisiin.


BRICS-jäsenyys Etelä-Afrikan prioriteettina

Etelä-Afrikalle jäsenyys BRICS-maiden ryhmässä on ol-lut poliittisesti ja myös kaupallistaloudellisesti merkit-tävä prioriteetti. Etelä-Afrikka sanoo tarjoavansa muille BRICS-maille sillanpääaseman Afrikkaan. Tosin erityi-sesti Kiina, Intia ja Venäjäkin omaavat entuudestaan suoria ja pitkäaikaisia yhteyksiä eri puolille mannerta. Etelä-Afrikan ja BRICS-maiden välinen kauppa enem-män kuin kaksinkertaistui vuodesta 2005 vuoteen 2010. EU on kuitenkin edelleen EAT:n merkittävin kauppa-kumppani. Myös pitkälti yli 80 prosenttia Etelä-Afrikan ulkomaisista suorista investoinneista tulee EU-maista, vaikka esimerkiksi kiinalaisyhtiöt ovat aktivoituneet maahan suuntautuvassa sijoitustoiminnassaan.

Etelä-Afrikka olisi varmasti toivonut Drubanin BRICS-huippukokoukselta (2013) nykyistä virtaviivaisempaa edistymistä BRICS-kehityspankin perustamisessa. Pankkia koskevista käytännönjärjestelyistä ei ole yk-simielisyyttä BRICS-maiden kesken. Etelä-Afrikka ha-luaisi pankin Etelä-Afrikkaan, mutta ryhmän pienim-pänä taloutena sen voi olla vaikeaa vakuuttaa tästä muita maita. Pankin rahoitus ja rahoitusosuudet ovat myös vielä selvitettävien asioitten joukossa.

Eteläafrikkalaiset toimijat solmivat muutamia kahden-välisiä yhteistyöpöytäkirjoja Durbanin huippukokouk-sen aikana. Esimerkiksi Transnet ja Kiinan kehityspank-

ki sopivat 300 miljardin randin pääomainvestointioh-jelmasta.

Kaivosteollisuus ja ulkomaisten suorien inves-tointien suojaaminen tarkastelussa

Kaivosalaa koetelleiden lakkoaaltojen ja epävarmuuk-sien vuoksi Etelä-Afrikan ilmoitus olla uusimatta EU- ja muiden maiden kanssa solmittuja investointisuoja-sopimuksia tuli esiin huonolla hetkellä vuoden 2012 puolella; tämä siitäkin huolimatta, että asia liittyy hallituksen periaatepäätökseen vuodelta 2010. Suo-men investointisuojasopimus Etelä-Afrikan kanssa on voimassa vuoteen 2021, minkä jälkeen vanhat inves-toinnit suojataan seuraavaksi 20 vuodeksi.

Vaikka Etelä-Afrikan kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa maan uuden investointilainsäädännön kehi-kon valmistuvan pikaisesti, ulkomaille on aiheutta-nut huolta tyhjiö, johon tilanteessa voidaan päätyä. Perimmäinen kysymys investointisuojasopimusten kannalta on mahdollisuus kansainväliseen välitys-menettelyyn riitatilanteissa. Toistaiseksi mikään muu järjestely Etelä-Afrikan kanssa ei investointisuojasopi-musten kaltaista turvaa tähän antaisi.

Mangaungin puoluekokouksessa presidentti Zuma totesi ANC:n laittaneen lopullisen pisteen kaivosten kansallistamiskeskusteluille eikä sen tulevan Etelä-Af-

185

Etelä-Afr ikka

rikassa kyseeseen. Toisaalta hallitus harkitsee kaivos-verotuksen uudistamista taatakseen riittävät tulot yli 50-miljoonaisen kansan valtionkassaan. Osa sijoitta-jista on myös ollut huolissaan valtion roolin kasvusta kaivossektorilla, kun hallitus on suunnitellut valtion omistaman kaivosyhtiön perustamista.

Energiasektorilla suunnitelmia niin uusiutuvan kuin ydinenergian lisäämiseen

Etelä-Afrikan infrastruktuuria on tarkoitus kehittää mittavissa hankkeissa lähimmän vuosikymmenen ai-kana. Vuonna 2010 julkaistussa energiantuotannon investointiohjelmassa Integrated Resource Plan (IRP) hallitus on sitoutunut merkittäviin energiantuotan-non ja jakeluverkoston investointeihin – tavoitteena kaksinkertaistaa kokonaistuotantokapasiteetti. Mie-lenkiintoisimpina sektoreina tässä voi nähdä uusiu-tuvan energian osuuden kasvattamisen (17,8 GW) ja ydinvoimatuotannon lisäämisen (9 600 MW) vuoteen 2030 mennessä. Sähköntuotannosta Etelä-Afrikassa vastaa valtionyhtiö Eskom.

Uusiutuvaan energiaan kohdistuvien investointien uskotaan kasvavan lähes 60 miljardiin dollariin vuo-teen 2020 mennessä. Viime vuosina sähkön kysyntä on noussut Etelä-Afrikassa tuotantoa nopeammin, ja vuodesta 2007 sähkön hinta on yli kolminkertaistunut. Uusiutuvat sähköntuotannon muodot ja energiate-hokkuus ovat nousseet mielenkiinnon kohteeksi niin yksityistalouksissa kuin teollisuudessa.

Päätöksiä ydinenergian lisäämisestä ja suunniteltujen kuuden uuden 1 600 MW reaktorin rakentamisesta odotetaan vuoden 2013 aikana. Etelä-Afrikka investoi jatkossa myös ydinjätteen hallinnointiin ja varastoin-tiin. Tällä hetkellä maassa toimii yksi matala-aktiivisen ydinjätteen käsittelylaitos, Vaalputs. Se valjastetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana lisäksi korkea-aktiivisen jätteen käsittelyyn ja varastointiin. Hallitus on todennut Etelä-Afrikan tarvitsevan kolme uutta radioaktiivisen jätteen käsittelylaitosta, kun ydinener-gian tuotanto kasvaa. Päätöstä käsittelylaitoksista odotetaan seuraavan viiden vuoden sisällä.

Etelä-Afrikan energiasektorilla tapahtuu siis lähitule-vaisuudessa merkittäviä hankintoja. Erityisesti ydin-energiasektorilla on tilaa ja mahdollisuuksia, mutta yritysten aika toimia on nyt.

Hallitukselta tukea paikalliselle valmistusteolli-suudelle ja kotimaisille arvoketjuille

Etelä-Afrikka hakee kasvua ja työpaikkoja valmistus-teollisuudesta. Valtion tukiohjelmia auto-, metalli-, tekstiili- sekä jalkineteollisuudessa on tarkoitus vah-vistaa uusimman elinkeinopoliittisen toimintasuun-nitelman 2013/14 – 2015/16 (Industrial Policy Action Plan, IPAP) mukaisesti.

Kaivosteollisuuden mahdollisuuksia tutkitaan laajasti muun muassa rauta-, platina-, titaani- ja pigmentti- sekä polymeerisektoreilla, jotta arvoketjuja voitaisiin hyödyntää nykyistä vahvemmin paikallisesti. Julki-sen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeena on suunniteltu platinan jatkojalostukseen keskittyvää eri-koistalousaluetta nimeltään Platinum Valley Hub.

Maan julkisissa hankinnoissa sovelletaan paikallisuus-vaateita tietyin sektorikohtaisin rajoin. Kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelee uusien sektorien ot-tamista mukaan paikallisuusvaateiden piiriin. Näitä ovat venttiilit, manuaaliset ja pneumaattiset toimi-laitteet, sähköjohdot, puhelinkaapelit ja aurinkoke-räinlämmittimien komponentit. Lisäksi hallitus on virtaviivaistamassa muiden hankintasäädösten kanssa teollisen osallistumisen ohjelmaa, National Industrial Participation Programmea (NIPP), joka koskee han-kintaprosesseja voittaneiden kansainvälisten yritysten korvaavia investointeja maahan. Myös puolustusalan vastakauppa- eli offset-säädöksiä ollaan tarkastele-massa paikallisuusvaateiden näkökulmasta. Syyskuus-ta 2012 alkaen on politiikkana ollut, että vastakaup-poja toteuttavan Etelä-Afrikassa sijaitsevan yrityksen omistuksen on oltava eteläafrikkalaisenemmistöinen.

Etelä-Afrikan kauppa- ja teollisuusministeriö julkaisi vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla ehdotuksensa B-BBEE -säännöstön uusiksi hyviksi menettelytavoik-si. Kansainvälisille yrityksille esimerkiksi omistajuus-kysymysten painotuksen korottaminen 20 pisteestä 25 pisteeseen vaikuttaisi niiden B-BBEE-pisteytyksiin kielteisesti. Esityksen kriittisen vastaanoton vuoksi on epätodennäköistä, että ongelmallisimmat muutokset menisivät sellaisinaan läpi.

EPA-sopimuksen houkuttelevuus punnitaan

EU:n ja Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön eli SADC:n talouskumppanuusneuvotteluissa (EPA) osapuolten

Etelä-Afrikka

STX:n Rauman telakan Etelä-Afrikan ympäristömi-nisteriölle vuonna 2012 toimittama tutkimusalus S.A. Agulhas II. Alus toimii huolto- ja tutkimusaluksena, jäänmurtajana ja matkustaja-aluksena. Aluksen en-simmäinen tutkimusmatka Antarktikselle kesti kolmi-sen kuukautta ja päättyi 19.2.2013.

Kuva: Saija Korpinen

187

Etelä-Afr ikka

pyrkimyksenä on edetä niin, että sopimus voitaisiin allekirjoittaa vielä vuoden 2014 puolella. Botswanan ja Namibian kaltaiset maat tippuvat pois EU:n tullit-toman ja kiintiöttömän kohtelun piiristä 1.10.2014, mikä on osittain vauhdittanut EPA-neuvotteluja. Alu-eellistaloudellisen vaikutusvaltansa vuoksi ja SACU:n tulliliiton talouskeskuksena Etelä-Afrikka on ollut neuvotteluissa keskeinen toimija. Etelä-Afrikalle EPA-sopimuksen olisi tarjottava tarpeeksi houkutteleva vaihtoehto EU:n ja Etelä-Afrikan väliseen kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimukseen (TDCA) verrattuna.

Etelä-Afrikka ei ole ollut täysin tyytyväinen aikanaan EU:n kanssa neuvottelemaansa TDCA-sopimukseen. Tämä on näkynyt kiristyneenä asenteena euroop-palaista maataloustuontia kohtaan. Kansainvälisen kaupan hallintokomissio (International Trade Admi-nistration Commission of South Africa, ITAC) on kan-nustanut ohjeistuksillaan eteläafrikkalaisia jättämään suojatoimenpidehakemuksia.

Yleisarvio

Etelä-Afrikan talouskasvu jää jälkeen odotetuista lukemista, eikä se helpota hallituksen paineita työ-paikkojen luomiseksi ja valtiontalouden tasapainotta-miseksi. Maa kuitenkin jatkaa kärkipaikallaan Afrikan suurimpana ulkomaisten suorien investointien koh-teena. Suomen ja Etelä-Afrikan välinen kauppa nousi vuonna 2012 ennätyslukemiin tuonnin Etelä-Afrikasta jatkaessa reipasta kasvuaan. Suomen vienti on elpynyt globaalia talouskriisiä edeltäneelle tasolle.

Kaivossektorin levottomuudet ja lakkoaallot eivät estäneet presidentti Zuman valintaa uudelleen valta-puolue ANC:n puheenjohtajaksi maan edetessä kohti vuoden 2014 vaaleja. Muutkin puoluejohdon nimityk-set vahvistivat Zuman asemaa. Hallituksella on vielä kuitenkin lupauksensa lunastettavana esimerkiksi työ-paikkojen luomisen, korruption kitkemisen ja koulu-tusjärjestelmän kehittämisen saralla.

Durbanissa isännöity BRICS-huippukokous oli Etelä-Afrikan hallitukselle vuoden 2013 merkkipaalu. Vaik-ka EU-maat ovat yhdessä Etelä-Afrikan merkittävin kauppakumppani ja investoija, maa suuntaa huomio-taan kehittyvien talouksien suuntaan.

Etelä-Afrikka etenee hankkeissaan kotimaisten ar-voketjujen lisäämiseksi. Hallitus yrittää pitää kiinni valmistusteollisuuden karkaavista työpaikoista ja toi-saalta kehittää kaivannaisten jatkojalostusta. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet voisivat

tuoda kaivattua piristystä tähän. Kauppa- ja teolli-suusministeriö myös suunnittelee julkisten hankinto-jen paikallisuusvaateiden lisäämistä entisestään.

Mittavat infrastruktuurihankkeet etenevät energia-sektorilla. Uusiutuvaan energiaan kohdistuvien in-vestointien uskotaan kasvavan lähes 60 miljardiin dollariin seuraavan reilun viidentoista vuoden aikana. Hallituksen olisi tarkoitus tehdä päätöksiä mittavista ydinvoiman lisäämishankkeista ja ydinjätteen käsitte-lylaitoksille on jatkossa tilauksensa. Energiasektorilla riittäisi siis markkinamahdollisuuksia myös suoma-laisille yrityksille. Lisäksi esimerkiksi yksityisellä ter-veydenhuolto- ja opetussektorilla on Etelä-Afrikassa tilausta perinteisten alojen, kuten kaivosteollisuuden rinnalla.

Eteläafrikkalaisen toimintaympäristön etuja suomalai-sille yrityksille on englanninkielinen toimintaympäristö, verrattain kehittynyt infrastruktuuri- ja finanssisekto-ri sekä kuva Suomesta teknologisena edelläkävijänä. Maan erityispiirteet, kuten B-BEEE-säännöstö ja jul-kisten hankintojen paikallisuusvaateet on kuitenkin huomioitava, mikäli suuntaa Etelä-Afrikan markkinoille.

Etelä-Afrikalla on merkittävä roolinsa eteläisen Afrikan talousintegraatiossa. Talouskumppanuusneuvottelu-jen elvyttyä Etelä-Afrikka yrittää turvata asemaansa suhteessa EU-maihin ja vahvistaa statustaan SADC:n talouskeskuksena ja porttina Afrikan markkinoille.

188

Saudi-Arabia

SAUDI-ARABIA* Jarno Syrjälä

Saudi-Arabian talouden kasvu jatkui vuonna 2012 edelleen vahvana, ja maa vakiinnutti asemiaan maail-man kahdenkymmenen suurimman kansantalouden joukossa. G-20 -ryhmän sisällä Saudi-Arabian talous kasvoi vuosina 2008–2012 kolmanneksi eniten Kiinan ja Intian jälkeen. Kaupallistaloudellinen yhteistyö Suomen kanssa elää edelleen voimakkaan kasvun ja kehityksen kautta. Saudi-Arabia nousi vuonna 2012 Suomen tärkeimmäksi vientimarkkinaksi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella.


*Jarno Syrjälä toimii suurlähettiläänä Suomen Riadin suurlähetystössä.

Saudi-Arabian taloudella on nyt takanaan kolmetoista peräkkäistä kasvun vuotta. Vuonna 2012 bruttokan-santuote kasvoi 6,8 prosenttia. Taloudellisen kehityk-sen perusta on edelleen vahvasti öljyteollisuudessa. Öljyn maailmanmarkkinahinta sekä Saudi-Arabian tuotantomäärät pysyivät koko vuoden korkealla tasol-la. Viime vuosina talouden kasvua öljysektorin ulko-puolella on tukenut hallituksen ekspansiivinen raha- ja finanssipolitiikka.

Saudi-Arabian valtiontalous on pysynyt pitkään ylijää-mäisenä. Vuoden 2012 osalta ylijäämäksi muodostui 102,9 miljardia dollaria. Valtion velan lasku jatkui edel-leen ja oli vuoden lopussa noin 26,6 miljardia dollaria eli alle neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Vaih-totaseen ylijäämä oli 178,6 miljardia dollaria eli ylijää-mä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Inflaatiovauhti Saudi-Arabiassa hidastui vuonna 2012 4,6 prosenttiin edellisen vuoden viidestä prosentista. Saudi-Arabian inflaatio on yleensä ollut GCC-maiden (Gulf Cooperation Council) korkein. Näin oli myös vuonna 2012. Vahva kulutuskysyntä, asumiskustan-nusten kehitys sekä julkinen kulutus pitävät tilanteen lähivuosina entisellään naapurimaihinkin verrattuna. Merkittävämmät inflaatiopaineet pystytään todennä-köisesti kuitenkin pitämään kurissa. Tätä edesauttavat tuontielintarvikkeiden hintojen lasku maailmanmark-kinahintojen myötä sekä valtion tukitoimet, joilla energian, ruuan, veden ja muiden kulutustuotteiden hinnat pidetään kurissa. Valtion harjoittamalla sub-ventiopolitiikalla on tietysti myös kielteiset vaikutuk-sensa talouden toimivuuden ja tehokkuuden kannalta, mutta hallitus tuskin muuttaa tältä osin lähestymista-paansa lähiaikoina.

Talouden kehitys Saudi-Arabiassa tulee jatkumaan suotuisana myös vuonna 2013. Öljysektorin ulko-puolella tuotannon kasvu jatkuu vahvana, ja myös

inflaatiovauhdin uskotaan pysyvän hallinnassa. Öljyn tuotantomäärien odotetaan kuitenkin laskevan, minkä vuoksi talouden kokonaiskasvu hidastuu. Myös öljyn maailmanmarkkinahintojen ennakoidaan vuonna 2013 olevan hieman edellisvuosia alemmalla tasolla. Alemman hintatason ja laskevien tuotantomäärien yhteisvaikutuksesta valtiontalouden ja vaihtotaseen ylijäämät laskevat jonkin verran.

Bruttokansantuotteen osalta ennusteissa odotetaan 4–5 prosentin kasvua vuonna 2013. Öljysektorin ulko-puolella kasvun odotetaan olevan jopa yli seitsemän prosenttia. Tältä osin julkinen kulutus on keskeinen kasvun moottori ja sitä tukevat pankkien lisääntyvä antolainaus sekä vahva kulutuskysyntä. Rakennus-toiminta sekä liikennesektori hyötyvät eniten valtion noudattamasta politiikasta ja niiden odotetaan olevan keskeisimmät kasvusektorit lähivuosina.

Suurimmat riskit talouskasvun suhteen tulevat ulkoi-sista tekijöistä. Maailmantalouden kasvun hidastumi-nen voisi toteutuessaan vaikuttaa myös sauditalou-teen etenkin öljysektorin kautta. Maailmanmarkki-nahintojen merkittävä lasku johtaisi todennäköisesti ennakoitua suurempaan pudotukseen öljyn tuotan-tomäärissä, ja siten tilanne vaikuttaisi valtiontalouden ylijäämiin. Vaikutus muihin sektoreihin olisi kuitenkin rajallinen edelleen korkealla tasolla pysyvän julkisen kulutuksen vuoksi

Myös poliittisten jännitteiden lisääntyminen Lähi-idässä on aina mahdollista ja tällainen kehitys vai-kuttaisi negatiivisesti sekä yritysten että yksityisten kuluttajien odotuksiin ja luottamukseen. Kuitenkin viime vuodet osoittavat, että poliittinen epävakaus Lähi-idässä merkitsee yleensä myös korkeampaa hin-tatasoa öljylle, mikä osaltaan neutraloisi epävakauden vaikutuksia saudiyhteiskuntaan.

189

Saudi-Arabia

Saudi-Arabia on maailman suurimpien öljyvarojen haltija. Sen hallussa on noin neljännes maailman tun-netuista öljyvaroista eli arviolta noin 260 miljardia barrelia. Rakentamansa tuotantokapasiteetin ansiosta se pystyy toimimaan kansainvälisillä öljymarkkinoilla markkinatasapainon ohjaajana ja joustamaan myös vientimäärien osalta. Maa on viime vuosina ollut tuottajana hieman Venäjää pienempi. Mutta Saudi-Arabia on myös suurin öljynkuluttaja Lähi-idässä. Se käyttää nykyään itse päivittäin noin kolme miljoonaa barrelia öljyä. Määrä on lähes kaksinkertainen vuoden 2000 kulutukseen verrattuna. Kehityksen taustalla on teollisuustuotannon kasvu, mutta myös tukitoimien vuoksi alhaisena pysyvä hinta, joka ei toistaiseksi ole kannustanut minkäänlaisiin säästötoimiin. Saudi-Arabian oman öljynkulutuksen kasvu ei ole kestävällä pohjalla, ja maa onkin parhaillaan viemässä energia-politiikkaansa uusille urille. Energiamixiä on tarkoitus monipuolistaa niin, että myös uusiutuvat energialäh-teet tulevat mukaan.

Ulkomaankaupan osalta Saudi-Arabian viennin arvo vuonna 2012 oli 396 miljardia dollaria. Viennin tär-keimmät kohdemaat olivat Yhdysvallat, Japani, Kiina,

Etelä-Korea ja Intia. Tärkeimmät vientituotteet olivat raakaöljy ja petrokemian tuotteet. Tuonnin arvo sa-mana vuonna oli 128 miljardia dollaria. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Yhdysvallat, Saksa sekä Japa-ni. Keskeisimmät tuontituotteet olivat koneet, laitteet, liikennevälineet, kemian tuotteet sekä elintarvikkeet. Sekä viennin että tuonnin kehitys osoittavat hyvin trendin, jonka mukaan Saudi-Arabian taloussuhteet painottuvat yhä enemmän itään Aasian suuntaan.

Saudi-Arabian merkitys Suomelle kauppakumppanina on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Tullitilasto-jen mukaan maa nousi vuoden 2012 aikana tärkeim-mäksi vientimarkkinaksemme Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Vientimme kokonaisarvo Saudi-Arabiaan oli 353 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee 18 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Saudi-Arabiasta tapahtuneen tuonnin kokonaisarvo oli 25 miljoonaa euroa eli kauppa oli kannaltamme selvästi ylijäämäis-tä. Suomen tärkeimpiä vientituotteita Saudi-Arabiaan ovat erilaiset investointihyödykkeet, kuten koneet ja laitteet. Myös perinteiset paperi- ja puutuotteet ovat myös edelleen mukana. Saudi-Arabiasta tuodaan Suo-meen pääasiassa muovia ja muovin raaka-aineita.


Poliittinen tilanne Saudi-Arabiassa, samoin kuin muis-sakin Persianlahden maissa, on Lähi-itää yleisemmin koskeneesta poliittisesta myllerryksestä huolimatta pysynyt vakaana ja rauhallisena. Muutosta kaipaavi-en laajojen liikkeiden tai väestöryhmien toiminnasta ei maassa ole merkkejä. Sisäinen turvallisuustilanne Saudi-Arabiassa on edelleen hyvä.

Suotuisa taloudellinen kehitys maassa on luonnol-lisesti edesauttanut vakauden säilyttämistä. Maan johdon taloudelliset mahdollisuudet sekä valmius tyydyttää kansalaistensa tarpeita ylläpitävät tyytyväi-syyttä järjestelmää kohtaan. Keskeinen tekijä olojen vakauden takana on myös kuningas Abdullahin naut-tima arvostus johtajana. Tilannetta ei tule kuitenkaan tulkita niin, etteivät saudit kaipaa reformeja ja yhteis-kuntansa uudistamista. Mielipidetutkimukset osoitta-vat kuitenkin, että tavallisten saudien huolet liittyvät enemmän talouteen kuin poliittisiin oloihin. Kansalai-set ovat yleensä huolissaan köyhyysongelmasta, työt-tömyydestä sekä hintojen noususta.

Saudi-Arabian historia ja kulttuurin ominaispiirteet asettavat kuitenkin rajoituksia sille, miten nopeasti kansalaiset haluavat maataan muuttaa. Saudi-Arabiaa on edelleen pidettävä monessa suhteessa hyvin kon-

servatiivisena ja perinteisenä yhteiskuntana. Uudis-tuspolitiikkakin kohtaa vastustusta eri tahoilta ja siksi sen etenemisvauhti tuntuu hitaalta ja tavoitteet vaa-timattomilta länsimaisen mittapuun mukaan.

Voimakkain yhteiskunnallinen keskustelu Saudi-Ara-biassa liittyy edelleen kysymykseen naisten asemasta. Maan johto on tiedostanut tilanteen ja nykyisen hal-litsijan aikana on nähty tärkeitä kehitysaskelia muun muassa naisten poliittisten osallistumis- sekä koulu-tus- ja työntekomahdollisuuksien suhteen. Kuningas on myös tehnyt päätöksen äänioikeuden antamisesta naisille seuraavissa kunnallisvaaleissa. Kunnallisvaalit ovat ainoat vaalit maassa. Tammikuussa 2013 kunin-gas nimitti ensimmäisen kerran naisia myös neuvoa-antavaan Shura-neuvostoon. Sen 150 jäsenestä nyt 30 on naisia.

Saudi-Arabialla on kuitenkin edessään vastaavia haas-teita kuin muillakin arabimailla, kuten omaa väestöä ja erityisesti nuorisoa koskeva työttömyys. Eräiden arvioiden mukaan 15–24 -vuotiaiden keskuudes-sa työttömyysaste on yli 40 prosenttia. Perinteisesti Saudi-Arabiassakin ongelmaa on pyritty korjaamaan julkista sektoria paisuttamalla. Yli 90 prosenttia jul-kisen sektorin työntekijöistä on saudeja. Vastaavasti

190

Saudi-Arabia

ulkomaalaiset työntekijät miehittävät yhtä vahvasti yksityisen sektorin työpaikat. Rakenteellinen muutos ja ulkomaalaisten työntekijöiden korvaaminen osittain saudeilla niin sanotun saudisaatio-ohjelman kautta tulee jatkumaan, mutta todennäköisesti suhteellisen hitaasti ongelmavyyhdin koostakin johtuen. Yhteensä Saudi-Arabiassa arvioidaan olevan yli yhdeksän mil-joonaa ulkomaalaista muista arabimaista ja Aasiasta.

Saudi-Arabia on maa, jossa nuorison osuus kokonais-väestöstä on suhteellisesti hyvin suuri. Saudeista noin 64 prosenttia on alle 30-vuotiaita ja 37 prosenttia alle 14-vuotiaita. Tämä heijastuu myös kulutusrakentee-seen ja myös esimerkiksi tiedonvälitykseen. Sosiaali-nen media on Saudi-Arabiassa erittäin suosittu kanava juuri nuorison ansiosta. Facebookilla on yli kuusi mil-joonaa käyttäjää kuningaskunnassa. Twitterin aktiivi-käyttäjien määrä on yli kolme miljoonaa ja he lähet-tävät kuukaudessa yli 50 miljoonaa tweettiä. Kasvua vuodessa on tullut 3 000 prosenttia eli eniten maa-ilmassa. YouTuben suosio kasvoi lähes 110 prosenttia viime vuonna ja saudit ovat väkimäärään suhteutettu-na ahkerimpia videoiden katsojia järjestelmässä.

Saudi-Arabia on muutenkin maa, jossa sekä viran-omaiset, yritykset että yksityiset henkilöt panostavat tietoja viestintäteknologian hankkimiseen ja käyt-töön. Saudi-Arabia on tälläkin sektorilla suurin mark-kina Persianlahden alueella ja se houkuttelee sekä tuotteiden ja palvelujen tarjoajia jatkossakin. Vuonna 2013 informaatioteknologiaan liittyviin hankintoihin arvioidaan käytettävän 4,2 miljardia dollaria. Kännyk-käliittymien määrä Saudi-Arabiassa on noin 53 mil-joonaa, mikä merkitsee lähes kahta liittymää henkilöä kohden. Internetin käyttäjiä maassa on lähes 16 mil-joonaa eli yli puolet väestöstä.

Saudi-Arabiasta on taloudellisen kehityksensä myötä tullut merkittävä kansainvälinen toimija yleisemminkin. Paikkansa G20-ryhmässä se on lunastanut ennen kaik-kea öljyntuottajana ja maailman suurimpien öljyvaro-jen haltijana. Saudi-Arabia on ainoa Öljynviejämaiden järjestön OPEC:n jäsenmaa ryhmässä. Sen asemaa eivät määritä yksinomaan taloudelliset tekijät. Kansainväli-sessä politiikassa maalla on myös laajempi systeeminen merkitys arabimaiden ja laajemman islamilaisen maa-ilman kärkeen kuuluvana valtiona. Arabimaailmassa jatkuva poliittinen myllerrys on edelleen korostanut Saudi-Arabian merkitystä ja myös johtajuutta.


Saudi-Arabia liittyi Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi vuonna 2005. Tämän jälkeen maa on toimi-nut määrätietoisesti vahvistaakseen integroitumista kansainväliseen kauppajärjestelmään. Maasta onkin tätä kautta kehittynyt entistä avoimempi ja helpommin ennakoitavissa oleva toimintaympäristö yrityksille niin kaupan kuin investointienkin osalta.

Kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi Saudi-Arabia on tehnyt myös runsaasti kahdenvälisiä sopimuksia esi-merkiksi investointien edistämiseksi ja suojaamiseksi, kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi sekä laajemman taloudellisen, kaupallisen ja tieteellisen yhteistyön edis-tämiseksi. Suomen kanssa sopimus kaupallisesta ja tek-nisestä yhteistyöstä allekirjoitettiin jo vuonna 1976.

Saudi-Arabian suhtautuminen maahan suuntautuviin ulkomaisiin investointeihin on hyvin myönteinen ja roh-kaiseva, vaikka tietyt harvat strategiset toimialat onkin suljettu ulkomaalaisilta sijoittajilta. Erilaisten kannusti-mien ja verohelpotusten lisäksi Saudi-Arabian houkut-tavuutta lisäävät edulliset energia- ja raaka-ainehinnat.

Saudi-Arabia on Persianlahden yhteistyöneuvoston eli GCC:n (Gulf Cooperation Council) suurin jäsenmaa.

Tämä alueellinen järjestö perustettiin vuonna 1981 ta-voitteena edistää jäsenvaltioiden välistä koordinaatiota ja integraatiota eri osa-alueilla. Valitettavaa on, että EU:n ja GCC:n välisissä vapaakauppasopimusneuvotte-luissa ei ole päästy eteenpäin, vaan pattitilanne jatkuu. Vapaakauppasopimuksen puuttuminen laskee luonnolli-sesti EU-maiden kilpailukykyä suhteessa muihin maihin. EU-maiden suhteellinen osuus GCC-maiden kauppa-kumppanina on ollut laskussa jo vuosia. GCC-maiden katse suuntautuukin yhä tilanteessa selvemmin Aasian suuntaan.

Ulkomaalaisten työntekijöiden asema on yhä keskeisem-pi kysymys Saudi-Arabiassa kuten edellä todettiin. Työn-tekijöiden lupa- ja sponsorointijärjestelmä on kuitenkin hyvin monimutkainen ja sitä on käytetty myös väärin. Maan viranomaiset pyrkivät korjaamaan ja selkiyttä-mään tilannetta, mutta suuri riippuvuus ulkomaisesta työvoimasta estää kuitenkin nopeat liikkeet. Ulkomais-ten yritysten tulee kuitenkin hyvissä ajoin ennen etab-loitumista Saudi-Arabiaan perehtyä niin sanottuun Nitaqat-ohjelmaan, joka määrittää muun muassa ulko-maalaisten työntekijöiden kiintiöt suhteessa paikallisten työntekijöiden määrään.

191

Saudi-Arabia

Yleisarvio

Saudi-Arabia on Lähi-idän suurin kansantalous. Sen taloudellinen kehitys tulee jatkumaan edelleen vah-vana, vaikka kasvuvauhdin odotetaankin lähivuosina hidastuvan öljyntuotannon laskiessa hieman nyky-tasolta. Talouden pohja on kuitenkin vahva eivätkä merkittävämmätkään pudotukset tuotantotasossa tai öljyn maailmanmarkkinahinnoissa uhkaisi sen kestä-vyyttä. Vuosien aikana Saudi-Arabia on kerännyt mit-tavat rahoitusvarannot, joiden avulla voidaan tarvit-taessa taata yhteiskunnan laaja-alaisen kehittämisen jatkaminen.

Riippuvuus öljyntuotannosta on kuitenkin edelleen ongelma Saudi-Arabialle. Öljysektori vastaa yli 92 prosentista valtion tuloista, 90 prosentista maan vientituloista sekä 55 prosentista bruttokansantuot-teesta. Talouden rakenteen monipuolistaminen ja yk-sityissektorin vahvistaminen etenevät, mutta hitaasti. Omaan väestöön perustuva myönteinen kehitys tältä

osin edellyttää edelleen massiivista panostusta koulu-tukseen ja opetusjärjestelmän kehittämiseen. Samoin lisäpanostusta tarvitsee myös tutkimus- ja kehitystoi-minta.

Suomalaisten toimijoiden kannalta Saudi-Arabia py-syy edelleen kiinnostavana markkina-alueena. Per-sianlahden alueen maat ylipäätäänkin tulevat säily-mään kasvualueena, mutta markkinoiden koolla sekä kasvuvauhdilla mitattuna Saudi-Arabian houkuttele-vuus lisääntyy. Kokemukset osoittavat kuitenkin, että toiminnan maassa tulee olla pitkäjänteistä. Yleensä parhaiten ovat menestyneet yritykset, jotka etabloitu-vat Saudi-Arabiaan pysyvästi. Suurin osa vientitulois-tamme kertyy edelleen perinteisiltä sektoreilta, mutta myös uusia avauksia on nähty. Koulutusviennin pää on saatu auki ja tämän alan tulevaisuus näyttää lu-paavalta. Palvelujen vienti kokonaisuudessaan kasvaa edelleen.

192

Arabiemiraat i t

ARABIEMIRAATIT* Ilkka-Pekka Similä

Arabiemiraatit tarjoaa suomalaiselle yritysmaailmalle merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia vakaassa toimintaympäristössä. Maan kasvuodotukset ovat hyvät ja niihin liittyvät kehittämissuunnitelmat mitta-vat. Arabiemiraateilla on kunnianhimoiset tavoitteet siirtyä kohti korkeasti koulutettua modernia tieto-yhteiskuntaa, jonka talouden pohja on monipuolinen. Maa on läpikäynyt nopean modernisaation, ja sen tuomat haasteet ja kehittämistarpeet läpileikkaavat koko yhteiskunnan. Suomella on annettavana muun muassa koulutusta, parhaita käytänteitä, asiantuntemusta ja korkeaa teknologiaa emiraattiyhteiskun-nan kehittämistarpeisiin. Arabiemiraattien avoimet markkinat merkitsevät samalla myös kovaa kilpailua. Vientiponnistelut vaativat kärsivällistä ja pitkäjänteistä toimintaa sekä yleensä läsnäoloa, jotta tuloksia alkaisi syntyä. Kulttuurin ja toimintatapojen tunteminen on tärkeä edellytys liikesuhteen syntymiselle. Suomalaistoimijoiden tiiviimpi yhteistyö Arabiemiraattien markkinoilla voisi tuoda vienninedistämiseen lisää tehoa ja nostaa myös suomalaistuotteiden ja –osaamisen kiinnostavuutta.


*Ilkka-Pekka Similä toimii suurlähettiläänä Suomen Abu Dhabin suurlähetystössä.

Seitsemän emiraattikunnan muodostama Arabiemi-raattien liittovaltio kuuluu Persianlahden vauraimpiin ja vakaimpiin valtioihin. Huolimatta maailmantalo-uden epävarmoista näkymistä Arabiemiraattien ta-louskasvunäkymät seuraaville vuosille ovat lupaavat. Economic Intelligence Unitin (EIU) ennusteiden mu-kaan maan talous kasvaa nousujohteisesti vuosina 2013-2017 keskimäärin 4,9 prosenttia. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n luokituksessa (2012) Arabi-emiraatit oli maailman 32. suurin talous. Bruttokan-santuote per capita on noin 55 000 dollaria (arviot vaihtelevat lähteestä riippuen).

Maan kansantalouden perusta muodostuu käytännös-sä kahdesta emiirikunnasta, Abu Dhabista ja Dubaista. Abu Dhabi edustaa yli 50 prosenttia maan koko brut-tokansantuotteesta ja 40 prosenttia maan väestöstä. Maan öljy- ja kaasuvaroista 95 prosenttia sijaitsee Abu Dhabin alueella. Dubain osuus maan bruttokansan-tuotteesta on noin kolmannes.

Arabiemiraatit on maailman seitsemänneksi suurin öljyntuottaja ja neljänneksi suurin öljynviejä. Päivä-tuotanto vuonna 2012 ylsi 2,8 miljoonaan tynnyriin. Maan tavoitteena on nostaa öljyntuotanto 3,15 mil-joonaan tynnyriin vuoteen 2017 ja 3,5 miljoonaan 2018 mennessä. Eri lähteiden mukaan Arabiemiraat-tien suunnitelmissa on investoida 60-90 miljardia dol-laria öljy- ja kaasuteollisuutensa kehittämiseen, jotta vuoden 2017 öljyntuotantotavoite saavutettaisiin.

Huolimatta siitä, että Arabiemiraattien – ja varsinkin Abu Dhabin – talous perustuu edelleen suurelta osin öljyyn ja kaasuun, sekä Abu Dhabilla että Dubailla on kunnianhimoisia kehittämissuunnitelmia. Abu Dhabi lanseerasi vuonna 2008 taloussuunni-telmansa ”Abu Dhabi Economic Vision 2030”, jonka tavoitteena on monipuolistaa talouden perustaa ja vähentää öljytulojen osuus bruttokansantuotteesta 60 prosentista (vuosi 2005) alle 40 prosenttiin (vuosi 2030). Kymmenien miljardien investoinneilla pyritään kehittämään muun muassa seuraavia sektoreita: uu-siutuva energia, perusteollisuus, terveydenhuoltopal-velut, koulutus, turismi, ICT, liikenne- ja logistiikkayh-teydet, rahoituspalvelut, lentoliikenne ja puolustus. Viimeisimmistä hankkeista esimerkkeinä mainittakoon pitkään vireillä olleet Saadiyat -saaren kulttuurihank-keet (Louvre Abu Dhabi, Guggenheim Abu Dhabi ja kansallismuseo), joiden uudet aikataulut tähtäävät vuoteen 2015 sekä Abu Dhabin rautatie- ja metro-hankkeet.

Dubain vauraus on perustunut strategiseen sijaintiin ja talouden perustan systemaattiseen monipuolis-tamiseen viimeisten vuosikymmenten aikana. Öljyn päivätuotanto on vähentänyt 1990-luvun 400 000 tynnyristä 60 000 tynnyriin (2012). Dubai onkin va-kiinnuttanut asemansa liike-elämän ja logistiikan alueellisena keskuksena, ja siitä on tullut globaalin kaupan solmukohta sekä huomattava jälleenviennin keskus. Dubain kehittäminen perustuu vuonna 2007 aloitettuun ”Dubai Strategic Plan 2015”.

193

Arabiemiraat i t

Finanssikriisin myötä kiinteistömarkkinat romahtivat ja Dubai ajautui velkakriisiin. Velkajärjestelyt on sit-temmin tehty ja miljardien maksuohjelma rytmitetty tuleville vuosille. Velanmaksujen arvellaan hidastavan Dubain talouskasvua, mutta tästä huolimatta kasvuo-dotukset seuraaville vuosille liikkuvat 5 prosentin tun-tumassa. Talouskasvun merkkeinä Dubain rakennus- ja kiinteistömarkkinat osoittavat jälleen piristymistä. Du-bai ilmoitti hiljattain uudelleenkäynnistävänsä miljar-din dollarin rakennushankkeet, jotka laitettiin jäihin velkakriisin seurauksena. Asuntomarkkinoilla kysyntä ja hinnat ovat nousussa, osittain johtuen arabikevääs-tä ja kysynnän kasvusta yhteiskunnallisen mullistuk-sen kourissa olevista arabimaista. Arabikevät näkyy myös turismin kasvuna Arabiemiraateissa, erityisesti Dubaissa.

Dubai ilmoitti vuoden 2012 lopulla myös käynnistä-vänsä megaluokan rakennusprojektin, Dubain hallit-sijan mukaan nimetyn Mohammed bin Rashid Cityn. Tavoite on houkutella vuosittain 35 miljoonaa kävijää uudelle huvittelu- ja liikekeskusalueelle, jonne ra-kennetaan maailman suurin ostoskeskus (Mall of the World) ja 100 uutta hotellia. Kustannusarvio on 60 miljardia dollaria. Suunnitelmissa on myös rakentaa miljardi dollaria maksava kopio Taj Mahal’sta. Dubai panostaa vahvasti myös koulutukseen ja tietoyhteis-kunnan kehittämiseen sekä turismiin.

Arabiemiraattien kaupunkisuunnittelussa haetaan yhä enemmän ympäristöystävällisiä ja kestäviä ratkaisuja ja maa tavoittelee asemaa myös uusiutuvan energian ja ekologisen rakentamisen keskuksena. Abu Dhabi on lanseerannut ja kehittämässä mittavaa Masdar City –ekokaupunkihanketta. Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) päämaja sijaitsee niin ikään Abu Dhabissa.

Abu Dhabi ilmoitti vuonna 2013 päätöksestään ra-kentaa Persianlahden ensimmäinen laajamittainen aurinkoenergiavoimala. Voimalan kapasiteetti tulee olemaan 100 megawattia tarjoten energiaa 20 000 kotitaloudelle. Ensimmäisen reaktorin on tarkoitus valmistua vuonna 2017.

Kasvavaan energiantarpeeseen pyritään vastaamaan myös ydinenergialla. Arabiemiraatit (käytännössä Abu Dhabi) solmi vuonna 2009 Etelä-Korean kanssa 20 miljardin dollarin kaupat neljän 1 400 megawatin voimalan toimittamisesta. Neljän reaktorin kapasitee-tin arvellaan kattavan neljänneksen Abu Dhabin säh-köntarpeesta. Hankkeen on määrä valmistua vuoteen 2020 mennessä.

Arabiemiraatit vastaanotti suoria sijoituksia vuonna 2012 yhteensä 8,2 miljardia dollaria, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2011. Suorien sijoitusten mää-rän kasvu heijastaa sijoittajien luottamusta Arabiemi-raattien talouteen ja poliittiseen vakauteen. Suorien sijoitusten kasvu on osaltaan todiste Arabiemiraattien onnistuneista linjavalinnoista, jotka tähtäävät avoi-meen, monipuoliseen kilpailukykyiseen talouteen. Arabiemiraatit onkin yksi arabimaailman kilpailukykyi-simmistä talouksista myös innovointikyvyllä ja doing business –mittareilla mitattuina. Sveitsiläisen IMD-tutkimuslaitoksen toukokuussa 2013 julkaisemassa ra-portissa Arabiemiraatit sijoittui kahdeksannelle sijalle maailmanlaajuisessa vertailussa.

Abu Dhabi omistaa yhden maailman suurimmista val-tiollisista sijoitusrahastoista, jonka suuruudeksi IMF on arvioinut yli 300 miljardia dollaria.

Arabiemiraatit on viimeisen 30 vuoden aikana voimak-kaasti laajentanut vapaakauppa-alueisiinsa liittyviä ohjelmia. Tällä hetkellä maassa toimii 38 vapaa-aluet-ta (free zone) Vuonna 2010 näiden kauppavaihto kas-voi 23 prosenttia, noin 350 miljardiin dirhamiin (noin 70 miljardia euroa).

Arabiemiraattien talouden kasvuodotuksiin liittyviä riskitekijöitä ovat poliittisen tilanteen kärjistyminen alueella (Iranin ydinohjelma), öljyn hinnan lasku, eu-roalueen talouskriisin syveneminen ja Aasian talous-kasvun hidastuminen.

Arabiemiraattien vienti vuonna 2012 oli 300,6 mil-jardia dollaria ja tuonti 220,3 miljardia dollaria (CIA:n arvio). Keskeisimmät kauppakumppanit olivat Intia, Kiina, Yhdysvallat ja Saksa. Aasia kattaa lähes puolet viennistä ja tuonnista reilun kolmanneksen. Suomen kauppa Arabiemiraattien kanssa on perinteisesti ollut voimakkaasti vientivoittoista, tuonnin ollessa hyvin vähäistä.

Suomen vienti Arabiemiraatteihin on vakiintunut viime vuosina reiluun 200 miljoonaan euroon. Tosin vuon-na 2011 vienti kohosi lähes 400 miljoonaan euroon. Suomen viennin rakenne on perinteisesti käsittänyt matkapuhelimia, puhelinverkkoja, nostureita, hissejä sekä muita koneita ja laitteita. Matkapuhelimet ovat olleet suurin yksittäinen vientituote. Arabiemiraattien osuus Suomen kokonaisviennistä oli vuonna 2012 0,7 prosenttia. 2000-luvun alun huippuvuosista ollaan kuitenkin vielä kaukana. Tuolloin vienti saavutti yhden miljardin euron rajan. Suurin syy viennin (tilastoissa näkyvälle) alenemiselle on se, että suora tavaravienti

194

Arabiemiraat i t

on vähentynyt suomalaisten yritysten siirrettyä tuo-tantoaan kolmansiin maihin. Useilla suomalaisilla yri-tyksillä on Arabiemiraateissa aluekeskuksensa, joiden kautta ne kattavat useita maita lähialueella.

Tuonti Arabiemiraateista Suomeen on ollut vaatima-tonta ja se on ollut lähinnä muovi- ja tekstiilituot-teita. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tuonti on vuositasolla korkeimmillaan ollut 10 miljoonan euron luokkaa. Suomi ei ole ostanut öljyä eikä kaasua Arabi-emiraateista.

Arabiemiraattien kauppa- ja taloussuhteiden pai-nopiste on siirtymässä Aasian. Aasia on merkittävin kauppakumppani, Euroopan Unioni toisena, sitten Yh-dysvallat ja GCC-maat (Gulf Cooperation Council). Eri-tyisesti Kiina pyrkii voimakkaasti kehittämään suhtei-taan Arabiemiraatteihin. Useat kiinalaisyritykset ovat

perustaneet alueellisia toimistojaan Dubaihin, josta käsin hoidetaan myös kasvavaa Afrikan kauppaa. Tällä hetkellä Dubain Jebel Alin vapaakauppa-alueella toimii 130 kiinalaisyritystä. Kiinalaiset rakennusyhtiöt ovat saaneet Dubaissa yhä enemmän jalansijaa, turkkilais-ten yritysten ohella. Julkisen lähteiden mukaan Kiinan ja Arabiemiraattien kaupan arvo nousee vuoteen 2015 mennessä 100 miljardiin dollariin. Kiinan suurin pankki Industrial and Commercial Bank of China toimii myös Dubaissa. Ydinvoimalakaupan ansioista Etelä-Korean asema ja läsnäolo on niin ikään vahvistunut.

Aasian ohella Arabiemiraatit pitävät Afrikkaa yhä potentiaalisempana kauppakumppanina ja inves-tointikohteena. Arabiemiraattien strateginen asema Afrikan ja Aasian välissä nähdään tarjoavan lukuisia yhteistyömahdollisuuksia useilla talouden sektoreilla, esimerkiksi maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa.


Arabiemiraattien poliittinen järjestelmä on kestänyt ympärillä kuohuvan arabikevään paineet. Yhteiskun-tarauha on säilynyt ja kansalaiset ovat tyytyväisiä hallitsijoihinsa. Maa on niin poliittisesti kuin talou-dellisestikin vakaa ja sisäinen turvallisuus on vahva. Maassa ei ole näkyviä fundamentalistisia ryhmittymiä. Emiraatit ovat pääosin maltillisia sunni-muslimeja ja uskontoministeriö valvoo tiukasti muun muassa mos-keijoiden levittämää sanomaa. Huolimatta siitä, että Arabiemiraatit on islamilainen maa ja se noudattaa is-lamilaisia säädöksiä ja lakeja, se on avoin länsimaiselle kanssakäymiselle. Liike-elämän toimintaympäristö on toimiva ja ennustettava.

Arabiemiraateissa valtaa pitävät perinteiset, heimo-taustaiset hallitsijasuvut. Korkein valta on seitsemän emiirikunnan muodostamalla hallitsijoiden neuvostolla (Supreme Council of Rulers), joka valitsee presidentin, pääministerin ja korkean oikeuden tuomarit sekä hy-väksyy pääministerin valitseman hallituksen. Käytän-nössä presidentiksi valitaan Abu Dhabin hallitsija ja varapresidentiksi ja pääministeriksi Dubain hallitsija. Abu Dhabin nykyinen hallitsija Khalifa Bin Zayed al Na-hyania on ollut vallassa vuodesta 2004 saakka. Emiiri-kunnat harjoittavat hyvin itsenäistä sisäistä politiikkaa.

Maan hallituksessa tapahtui maaliskuussa 2013 joi-takin ministerivaihdoksia ja merkittävin uudistus oli uuden ministeriön, kehitysyhteistyöministeriön pe-rustaminen. Liittovaltion 40-paikkaisen parlamentin (Federal National Council) rooli on nimellinen, lähinnä neuvoa-antava. Kansalaisten osallistuminen parla-

menttivaaleihin on edelleen rajoitettua. Vuoden 2011 vaaleissa hallitsijat olivat valinneet äänestäjiksi noin 30 prosenttia äänioikeutetuista, joista noin kolmannes käytti oikeuttaan. Hallitus tosin on väläyttänyt äänes-tysoikeuden laajentamista koskemaan kaikkia maan kansalaisia vuoteen 2020 mennessä. Myös parlamen-tin vallan kasvattamisesta on puhuttu. Demokratian haasteena on myös se, että kansalaisten kiinnostus politiikkaa kohtaan on laimeaa.

Suunnitelmia poliittisten oikeuksien laajentamisek-si voidaan tarkastella myös arabikevään tapahtumia vasten. Demokratia nähdään oppimisprosessina, jota kohti tulee hitaasti kiiruhtaa. Radikaalit muutokset ympärillä nähdään varoittavina esimerkkeinä hallitse-mattomasta muutoksesta, mutta myös todisteina Ara-biemiraattien yhteiskuntajärjestelmän onnistumisesta.

Demokratian eteneminen lienee myös lähivuosina hi-dasta. Poliittisia puolueita ei sallita, eikä maassa myös-kään ole näkyvää oppositiota. Poliittisen järjestelmän kritiikki on kielletty. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Arabiemiraatit rajoittaa kansalaistensa sananvapautta paitsi kampanjoimalla liberaaleja ja aktivisteja vastaan, mutta myös pidättämällä poliittisen järjestelmän kri-tisoijia. Parhaillaan on meneillä oikeudenkäynti, jossa syytettynä on 94 henkilöä. Heidän väitetään kuuluvan islamistisiin ryhmittymiin, jotka vaarantavat valtion turvallisuuden.

Euroopan parlamentti kritisoi syksyllä 2012 päätös-lauselmassaan Arabiemiraattien ihmisoikeustilannetta.

195

Arabiemiraat i t

Arabiemiraatit puolestaan kritisoi päätöslauselmaa kat-soen sen perustuneen väärään informaatioon ja vääriin tulkintoihin. Vuoden 2013 alussa maan parlamenttiin perustettiin ihmisoikeuskomitea, jonka yhtenä tehtä-vänä on kehittää alan yhteistyötä Arabiemiraattien ja YK:n sekä muiden kansanvälisten toimijoiden välillä.

Economic Intelligence Unitin (EIU) demokratia-indek-sin mukaan (Democracy Index 2012) Arabiemiraatit on sijalla 149 (167 maasta). Sijoitus on pysynyt samana vuoteen 2011 verrattuna. EIU:n jaottelun mukaan Arabiemiraatit kuuluu kategoriaan autoritaariset hal-linnot. Toisaalta luokittelu ei anna yksiselitteistä ku-vaa emiraattiyhteiskunnan kehityksestä. Transparency Internationalin vuoden 2012 korruptioluokituksessa Arabiemiraatit oli sijalla 27 (176 maasta), sijoittuen Qatarin kanssa samalle sijalle. Human Development Indexissa Arabiemiraattien sijoitus oli vuoden 2013 raportissa parhaassa kategoriassa.

Maan hallitsijat joutuvat jatkossakin taiteilemaan ta-loudellisen avautumisen ja avoimuuden ja perinteisen heimopohjaisen yhteiskunta- ja päätöksentekojärjes-telmän välillä. Vuonna 1971 itsenäistynyt maa on lä-pikäynyt valtavan muutoksen ja modernisaation. Mo-dernin ja tradition yhteensovittaminen on toistaiseksi onnistunut, mikäli yhteiskuntarauha ja kansalaisten tyytyväisyys ovat mittareita.

Koulutus on Arabiemiraateissa asetettu erääksi tär-keimmistä tulevaisuuden haasteista. Emiraattikansa-laisten koulutus nähdään keskeisenä välineenä kehi-tyksessä kohti modernia ja innovoivaa tietoyhteiskun-taa. Keskustelu koulutuksen merkityksestä käy maassa kiivaana. Tässä yhteydessä korostuu myös oman kult-tuuriperinnön ja arvojen säilyttäminen.

Koulutukseen liittyy myös keskustelu niin sanotusta emiratisaatiosta, joka tarkoittaa kantaväestön kou-lutustason nostamista korkeammaksi tavoitteena ottaa kasvavassa määrin hallintaan yhteiskunnan eri sektoreita. Tavoite on varsin kunnianhimoinen otta-en huomioon, että maan omia kansalaisia on 15-20 prosenttia koko väestöstä ja yhteiskunta suurelta osin toimii ulkomaisen työvoiman varassa. Arviot maan väkiluvusta vaihtelevat 6-8 miljoonaan. CIA:n arvion mukaan siirtotyöläisten osuus maan koko työvoimasta oli vuonna 2012 jopa 85 prosenttia. Hyvin poikkeuk-sellinen demografinen rakenne tulee jatkossakin ole-maan maalle ja emiratisaatiolle suuri haaste. Kansain-välisen työjärjestön ILO:n mukaan Arabiemiraattien omien kansalaisten työttömyysaste vuonna 2009 oli 4,2 prosenttia. Tämä potentiaalinen poliittinen ongel-

ma ei liene aktualisoitua niin kauan kuin liittovaltiolla on varoja ylläpitää nykyisen tasoiset hyvinvointipalve-lut ja valtiontukiaiset.

Yksi yhteiskunnallisesti mielenkiintoinen kysymys tu-lee olemaan naisten aseman kehitys. Edistys naisten asemassa selittyy maan nopealla modernisaatiolla ja myös koulutuskysymysten painotuksella. Human Development Indexin (2013) mukaan Arabiemiraatit oli sijalla 41 (187 maasta). Maa sijoittui parhaaseen kategoriaan, ollen myös Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maista kolmanneksi paras Israelin ja Qatarin jälkeen. Valtaosa yliopisto-opiskelijoista on naisia. Kun vielä 1970- ja 1980-luvuilla työssäkäyvien naisten osuus oli hyvin pieni, on tilanne muuttunut huomattavasti. Tä-män päivän numerot kertovat emiraattinaisten tule-van määrätietoisesti työelämään: 66 prosenttia julki-sen sektorin virkamiehistä ja 20 prosenttia maan dip-lomaattikunnasta on naisia. Naisia rekrytoidaan myös poliisivoimiin ja asevoimiin. Naiset toimivat myös tuomareina ja naisyrittäjien määrä on kasvussa. Maan hallituksessa on neljä naisministeriä ja parlamentissa seitsemän naiskansanedustajaa 40:stä. Positiivisen ke-hityksen ohella voidaan todeta, että ihmisoikeusjärjes-töjen raportit kiinnittävät myös huomiota naisiin koh-distuvaan juridiseen ja taloudelliseen syrjintään, mikä selittyy pitkälti uskonnollisilla ja kulttuuritekijöillä.

Siirtotyöläisten oikeuksien turvaamiseen liittyy edel-leen merkittäviä haasteita. Huolimatta siitä, että Ara-biemiraatit on ratifioinut useita ILO:n sopimuksia, siir-totyöläisten heikko asema ja huono kohtelu kolhivat maan mainetta ja imagoa, jossa korostetaan yhteis-kunnan monikulttuurista harmoniaa. Arabiemiraatit tiedostaa ongelman ja pyrkii jatkuvasti kehittämään siirtotyöläisten asemaa turvaavaa lainsäädäntöä ja käytänteitä. Muilla kuin emiraattikansalaisilla ei ole poliittisia oikeuksia. Emiraattikansalaisuuden saami-nen on käytännössä lähes mahdotonta, vaikka suku olisi asunut maassa jo useamman sukupolven ajan.

Arabiemiraateissa on perustuslain turvaama sanan-vapaus, mutta tiedotusvälineiden toimintaa kontrol-loidaan. Televisio ja radio ovat valtion omistuksessa. Toisaalta kansainvälisiä radio ja tv-kanavia on saata-villa. Useilla kansainvälisillä mediayhtiöillä, kuten CNN ja BBC on toimistot Dubain Media City Free Zonel-la. Maassa on saatavilla useita ulkomaalaisia lehtiä. Emiraattilehdistössä kirjoitetaan hyvinkin avoimesti yhteiskunnallisista kysymyksistä ja ongelmista, liitty-en esimerkiksi koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Sen sijaan maan hallitsijoista ei kirjoiteta kriittiseen sävyyn, kuten ei myöskään ulkopolitiikasta. Sopimat-

196

Arabiemiraat i t

tomiksi katsottuja nettisivustoja estetään poliittisten, uskonnollisten tai kulttuuristen syiden takia. Internet on lisännyt voimakkaasti suosiotaan ja Arabiemiraatit on internetin käyttäjämäärältään Lähi-idän korkeim-pia. Etenkin sosiaalisen median käyttö internetin vä-lityksellä on lisääntynyt huomattavasti. Kansainväli-sen telekommunikaatioliiton (ITU) mukaan internetin käyttäjäprosentti vuonna 2011 oli 70. Reporters Wit-hout Borders -järjestön World Press Freedom Index 2013 mukaan Arabiemiraatit on sijalla 114 (179 maa-ta), ollen alueen maista neljäntenä Libanonin, Israelin ja Qatarin jälkeen.

Arabiemiraattien ulkopolitiikkaa voisi luonnehtia pie-nen valtion pragmaattiseksi reaalipolitiikaksi konflikti-herkällä alueella. Tavoitteena on alueellisen vakauden ja rauhanomaisen kehityksen turvaaminen. Perinteis-ten arabisuhteiden ohella keskeinen elementti maan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ollut läheinen suh-

de Yhdysvaltoihin. Maan sotilaallinen turvallisuus on pitkälti nojannut yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa. Persianlahdella partioi Yhdysvaltojen 5. laivasto. Maan keskeisin viiteryhmä muuten on Persianlahden yhteis-työneuvosto GCC.

Keskeinen turvallisuuspoliittinen kysymys ja syy Ara-biemiraattien mittaville puolustusinvestoinneille on Iran ja sen valtapyrkimykset alueella. EIU:n mukaan jännitteet Iranin ja Arabiemiraattien välillä pysyvät voimakkaina Hormuzin salmen saaria koskevien raja-ongelmien ja Iranin ydinohjelman vuoksi. Molemmat valtiot haluavat kuitenkin pitää kahdenväliset suhteet kunnossa ja tältä osin ehkäistä jännityksen kasvua. Alueellisen sotilaallisen konfliktin taloudelliset seura-ukset arvioidaan katastrofaalisiksi, erityisesti Dubain taloudelle. Iran on Dubain toiseksi suurin kauppa-kumppani ja 8 000 yritystä Dubaissa on riippuvaisia jälleenviennistä Iraniin.


Arabiemiraattien kaupparegiimi on avoin, tullit ovat matalat ja tullien ulkopuolisia kaupanesteitä on vä-hän. Maan keskimääräinen sovellettu tullitaso on 4,9 prosenttia ja sidottu taso 14,3 prosenttia. Kaikki tullinimikkeet on sidottu. Arabiemiraatit soveltaa GCC-maiden yhteistä ulkotullia. Tuontilisensiointia ei harjoiteta, kuten ei myöskään vientiveroja, pois lukien romumetalli. Tuontirajoituksia ja -kieltoja sovelletaan turvallisuus-, uskonto- tai moraaliperustein.

Arabiemiraateissa ei ole kilpailulainsäädäntöä, mutta tähän liittyvä lakiluonnos on parhaillaan käsittelyssä. Julkisissa hankinnoissa suositaan paikallisia yrityksiä ja toimittajia. Arabiemiraatit ei ole Maailman kauppa-järjestön WTO:n julkisia hankintoja säätelevän pluri-lateraalisopimuksen jäsen. Sen sijaan maa on ITA-so-pimuksen osapuoli. WTO:n riitojenratkaisutapauksissa Arabiemiraatit ei ole ollut osapuolena.

Teollis- ja tekijänoikeuksia suojellaan lainsäädännön kautta ja toimeenpanoon kiinnitetään myös kohtuul-lisesti huomiota muun muassa erilaisten tietoisuuden lisäämiseen tähtäävien ohjelmien avulla. Arabiemi-raattien tavoitteena on tehokkaan IPR-suojan kautta edistää innovaatioita ja houkutella investointeja.

Avoimen kaupparegiimin rinnalla maan investointi-politiikka sen sijaan on rajoitusten kohteena. Ulko-maalaisomistusta paikallisissa yrityksissä rajoitetaan edelleen 49 prosenttiin. Poikkeuksen tästä muodosta-vat erityistalousalueet, joissa 100 prosentin ulkomaa-

laisomistus sallitaan ja investoijat on vapautettu tuloja yritysveroista 15 vuodeksi. Ulkomaisten pankkien toimintaa säädellään ja niihin kohdistuu 20 prosentin myyntivoittovero. WTO kehotti Arabiemiraatteja kaup-papoliittisessa maatutkinnassa vuonna 2012 muun muassa liberalisoimaan investointilainsäädäntöään ja ulkomaista omistusta.

Kauppapolitiikassa Arabiemiraattien keskeisenä ta-voitteena on markkinoillepääsyn lisääminen sekä mo-nenkeskisten kaupanvapauttamisneuvottelujen että kahdenvälisen ja alueellisten vapaakauppasopimusten kautta. WTO:n jäsenenä Arabiemiraatit on antanut panoksensa Dohan kauppaneuvottelukierrokseen te-kemällä esityksiä NTB-sektorilla (muut esteet kuin tul-litariffit) ja raaka-aineissa sekä pöydännyt alustavan palvelukauppatarjouksen.

Alueellisten kauppasopimusten osalta Arabiemiraatit on GCC:n jäsenenä solminut sopimukset Singaporen ja EFTA:n kanssa. GCC-jäsenyyden ohella Arabiemiraa-tit on jäsenenä myös PAFTA:ssa (Pan Arab Free Trade Agreement). GCC:n vapaakauppaneuvottelut Uuden Seelannin kanssa saatiin vuonna 2009 päätökseen, mutta sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu. GCC käy parhaillaan vapaakauppaneuvotteluja EU:n, Mercosu-rin, Australian, Kiinan, Intian, Japanin, Korean, Pakis-tanin ja Turkin kanssa. EU:n kanssa neuvotteluja on käyty 20 vuotta, eikä ole nähtävissä että ne saataisiin pikaiseen päätökseen.

197

Arabiemiraat i t

Yleisarvio

Arabiemiraatit tarjoaa suomalaiselle yritysmaailmal-le merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia vakaassa toimintaympäristössä. Maan kasvuodotukset ovat hy-vät ja niihin liittyvät kehittämissuunnitelmat mittavat. Arabiemiraateilla on kunnianhimoiset tavoitteet siirtyä kohti korkeasti koulutettua modernia tietoyhteiskun-taa, jonka talouden pohja on monipuolinen, ja vähem-mistönä olevaa kantaväestöä koulutetaan kasvavassa määrin julkisen sektorin ja elinkeinoelämän tehtäviin. Maa on läpikäynyt nopean modernisaation ja sen tuo-mat haasteet ja kehittämistarpeet läpileikkaavat koko yhteiskunnan kattaen muun muassa seuraavat alueet: tehokas valtionhallinto ja viranomaisyhteistyön ko-hentaminen, koulutuksen tason nostaminen, uhkat kansanterveydelle (lisääntyvät elintasosairaudet yh-distettynä liikuntakulttuurin puuttumiseen), energia- ja ympäristökysymykset (uusiutuvan energian käytön lisääminen, energiatehokkuus- ja säästö, ympäristöys-tävällinen kaupunkirakentaminen ja liikennesuunnit-telu, jätehuolto, kierrätys ja tietoturvauhkat.

Lisäksi alueellisessa kehyksessä on syytä tuoda esille Persianlahden poliittis-sotilaallinen tilanne (Iran-Isra-el) ja Arabiemiraattien asevoimien mittava kehittämi-nen, joka tarkoittaa sekä mittavia puolustustarvikeos-toja että oman puolustusteollisuuden kehittämistä, myös alueelliseksi toimijaksi.

Suomella voisi jatkossa olla annettavaa muun muas-sa koulutussektorilla sekä asiantuntemusta ja korkeaa teknologiaa moniin edellä mainittuihin emiraattiyh-teiskunnan kehittämistarpeisiin. Hyvän lähtökohdan yhteistyön kasvattamiselle tarjoaa se, että Suomen teollinen kehitys nähdään Arabiemiraateissa yhtenä esikuvana omille kehittämissuunnitelmille. Suomi on eräänlainen vertaismaa, josta voi ottaa oppia – ja myös soveltaa (ostaa) toimivia ratkaisuja paikallisiin tarpeisiin.

Suomalaisen liike-elämän mielenkiinto yleensä koh-distuu Abu Dhabin kaupunkiin ja Dubaihin, varsin pe-rustelluista syistä. Yhteistyö- ja liiketoimintamahdolli-suuksia on myös muualla maassa. Dubain naapuria ja kolmanneksi suurinta osavaltiota Sharjahia voisi kut-sua maan kulttuuripääkaupungiksi ja siitä eteenpäin köyhimpiin pohjoisiin emiraatteihin tehdään mittavia tulonsiirtoja infrastruktuuri ynnä muihin kehittämis-hankkeisiin. Abu Dhabin emiraatin maaseutua pyri-tään niin ikään systemaattisesti kehittämään.

Vienninedistämisen ja liiketoiminnan kannalta Arabi-emiraatit tarjoaa mittavat mahdollisuudet. Toisaalta avoimet markkinat merkitsevät kovaa kilpailua. Vien-tiponnistelut vaativat kärsivällistä ja pitkäjänteistä toimintaa sekä yleensä läsnäoloa, jotta tuloksia alkaisi syntyä. Kulttuurin ja toimintatapojen tunteminen on tärkeä edellytys liikesuhteen syntymiselle. Tähän yh-tälöön tulee lisätä myös kahdenväliset suhteet koko-naisuutena. Taloudellinen ja poliittinen valta Arabi-emiraateissa on samoissa käsissä. Yksittäinen kauppa saattaa ratketa sen mukaisesti, miten päättäjät arvioi-vat kahdenvälisten suhteiden kokonaistilaa. Suhteiden syvyyttä mitataan myös investoinneilla, paikallisen osaamisen kehittämisellä ja teknologian siirroilla.

Yksi vienninedistämiseen liittyvistä havainnoista on tarve suomalaistoimijoiden tiiviimpään yhteistyö-hön. Toimialojen järjestäytyminen vientirenkaiksi tai vastaavanlainen organisoituminen loisi edellytykset tarjota suomalaisosaamista laajalla kirjolla Arabiemi-raattien eri tarpeisiin. Tällaisten ”palvelupakettien” esittäytyminen voisi näyttää ostajan silmissä houkut-televammalta kuin yksittäisten toimijoiden – joskus pieni ja riittämätön – tarjonta.

maailman markkinat 2013

Documents