Rakentaminen saavuttaa lakipisteen

Rakentaminen kasvaa tänä ja ensi vuonna koko taloutta hitaammin en-si kertaa sitten vuoden 2014.

Nousu käynnistyi uudisrakenta-misen vetämänä kesällä 2015.

Viime vuonna talonrakennus-töiden aloitukset käväisivät yli 40 miljoonan kuutiometrin. Tä-nä ja ensi vuonna niiden enna-koidaan laskevan.

Asuntorakentaminen on jat-kunut kiivaana. Tämänhetkisiä tuotantolukemia on nähty vii-meksi ennen 90-luvun lamaa. Pieniä kerrostaloasuntoja syntyy kuin sieniä sateella. Hyvä talous-kehitys, matalat korot ja nousu-kautena entisestään kiihtynyt kaupungistuminen ovat pitäneet asuntorakentamisen vauhdissa.

Viime aikoina kerrostalo-asunnoille myönnettyjen lupien määrä ei kuitenkaan ole kasva-nut enää suurimmissa kaupun-geissa. Maakuntien keskuksissa vetoa vielä riittää, mutta selvää on, että nykyinen tahti ei voi joka puolella kauaa jatkua. Talouden elpymisen myötä myös omako-titalojen uudisrakentaminen on kääntynyt kasvuun.

Toimitilarakentamisessa ak-tiviteetti vähenee tänä ja ensi

vuonna. Teollisuusrakentami-sen ennakoidaan kasvavan vien-nin hyvän vedon ansiosta, mut-ta esimerkiksi liike- ja julkis-ta rakentamista ovat siivittäneet suuret hankkeet, joille ei löydy korvaajia.

Korjausrakentaminen jatkaa tasaista parin prosentin kasvu-aan. Toimitilojen korjausedelly-tykset paranevat talouden kasva-essa. Sekä korjaus- että infraken-tamisessa ammattitaitoisen työ-voiman saanti rajoittaa tuotantoa uudisrakentamisen tapaan.

Rakentamisen työllisyys kas-vaa tänä vuonna 191 000 hen-kilöön ja ensi vuonna vielä tu-hannella henkilöllä. Rakennus-alan avoimien työpaikkojen mää-rä suhteessa työttömien määrään eli niin sanottu kohtaanto-ongel-ma näyttää olevan luultua vähäi-sempi. Alan työttömyysaste on laskenut merkittävästi, kun avoi-met työpaikat ovat lisääntyneet.

Talouden näkymät varsin myönteiset

Suomen talouden ennakoi-daan jatkavan kolmen prosentin

kasvussa tänä vuonna ja hidas-tuvan ensi vuonna vain hieman. Taustalla on maailman poliitti-seen tilanteeseen nähden varsin hyvä suhdannekuva, joka ruok-kii Suomen talouskasvua laajal-la rintamalla. Vienti vetää ja työl-

lisyyden kehitys ruokkii kotitalo-uksien luottamusta ja yksityistä kulutusta. Investoinneissa kas-vun painopiste siirtyy rakennus- investoinneista kone-, laite- ja t&k-investointeihin.

Pieniä kerrostaloasuntoja syntyy kuin sieniä sateella

maaliskuu 2018

Rakentamisen kasvu hidastuu viidestä prosentista tänä vuonna kahteen. Asuntoaloitukset säilyvät korkealla tasolla, mutta yhteensä kaikkien talonrakennustöiden määrä kääntyy laskuun. Korjausrakentaminen jatkaa tasaista kasvuaan, vaikka uudis-rakentaminen on syönyt resursseja. Infrassa kasvu hiipuu ensi vuonna nollaan. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on keskeisin rakennustuotannon kasvun este.

Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys

• Rakentamisenkorkeasuhdannejatkuu,muttakasvupysähtyy2019• RakentaminenkasvaaensikertaahitaamminkuinBKTsitten2014• Rakennusalantyöllistenmääräkasvanut24000hengellävuodesta2015lähtien• Rakennusalankohtaanto-ongelmanäyttääolevanmuitapäätoimialojavähäisempi, muttaammattitaitoisentyövoimansaatavuuspahinkapeikko• Rakennuskustannustennousuvauhtikiihtyyselvästiviimevuosientasosta• Asuntorakentaminensäilyttääkorkeantasonsa,muttakerrostaloillemyönnetytluvat eivätkasvaneetenääsuurissakaupungeissaTurkuajaOulualukuunottamatta• PientalorakentaminenvetääEspoossajaVantaalla,myösNurmijärvelläontapahtunut selväkäänne• Sairaalarakentaminenvähenee,teollisuusrakentaminenelpyy• Korjausrakentamisenkasvunäkymättasaisenmyönteiset• Infrannäkymissävieläkasvua,muttakapasiteetinkäyttöastevuodentakaistaalempana

Kuva

: Auv

o Ta

kkin

en

3,5 5,03,0

2,0 2,5

0,0

TriplantyömaallaHelsinginPasilassatyöskenteleerakentamisenvilkkaimmassavaiheessanoin1300työntekijää.

2 | Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus kevät 2018

Ammattimaisen korjausraken-tamisen arvo oli viime vuon-na 500 miljoo-naa edellis-vuotta suurem-

paa yltäen 13,1 miljardiin euroon. Asuinrakennuksia korjattiin 7,6 miljardin euron edestä, ja valta-osa korjauksista kohdistui ker-ros- ja rivitalokantaan.

Korjausrakentamisen myön-teisen kehityksen ennakoidaan jatkuvan parin prosentin kas-vu-uralla. Aktiviteettia ylläpitää tulevinakin vuosina vanhene-va asuntokanta, vuosien saatos-sa syntynyt korjausvelka, käyttö-tarkoituksenmuutokset, energia-tehokkuuden parantaminen sekä teknologian lisääntyminen.

Työvoiman saatavuus hidasteena

Uudisrakentamisen tavoin kor-jausrakentamisen kasvua jarrut-taa työvoiman saatavuus. Uudis-tuotannon painottuminen pie-niin kerrostaloasuntoihin on lisännyt kilpailua samasta työ-voimasta korjausrakennustyö-maiden kanssa. Esimerkiksi laa-toitustöiden osuus uudisasunto-jen tuotannossa on noussut, sillä kylpyhuonetilaa syntyy aiempaa enemmän.

Toimitilojen korjausten arvi-oidaan myös yleistyvän talouden piristyneen suhdanteen myötä. Vanhenevaa toimitilakantaa sa-neerataan uuteen käyttöön kaik-kialla, missä sille löytyy talou-dellisia perusteita.

RT:n viime elokuussa te-kemän analyysin perusteella asuinrakennusten korjaustarve

painottuu selvästi suurille kau-punkiseuduille. Asuinraken-nusten korjaustarpeen on arvi-oitu kuluvan kymmenen vuo-den aikana olevan yhteensä 9,4 miljardia euroa (VTT & TAMK 2016), josta puolet kohdistuu omakotitalokantaan.

Julkisten tilojen korjaaminen entistä suunnitelmallisempaa

Korjausrakentamisen tulevaisuu-dennäkymiä kohentavat myös valtion toimet. Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideoh-jelma viimeistellään maaliskuun aikana. Ohjelma on mittasuhteil-taan merkittävä, ja sen seurauk-sena julkisten palvelurakennus-ten korjausrakentaminen säily-nee aktiivisena.

Myös suurimmat kaupun-git ovat lähdössä yhteistuu-min ratkomaan sisäilmaongel-mia ja uudistamaan etenkin kou-lurakennuksia. Koulurakennus-ten korjausrakentamista hillitsee toisaalta tarve uudistaa palve-luverkostoa ja rakentaa uusia suuryksiköitä.

Vuonna1938valmistunutHelsinginOlympiastadionuudistuu.

Kuva

: RT

Talonrakentaminen

2015 2016 2017 2018e 2019e

Bruttokansantuote, määrän muutos, % 0,1 2,1 3,5 3,0 2,5

Euribor, 3 kk, % 0,0 -0,3 -0,3 -0,3 0,0

Ansiotasoindeksi, muutos, % 1,4 0,9 0,2 2,0 2,0

Rakennuskustannusindeksi, muutos, % 0,5 0,5 0,3 2,5 2,5

Maarakennuskustannusindeksi, muutos, % -2,3 -1,5 2,6 2,5 1,5

Rakentaminen1, määrän muutos, % 3,3 5,6 5,0 2,0 0,0

Korjausrakentaminen 4,7 2,5 2,0 2,0 2,0

Rakennusinvestoinnit, määrän muutos, % 1,5 10,2 4,6 2,3 0,2

Talorakennukset 2,0 10,4 5,1 2,6 0,2

Maa- ja vesirakennukset -0,8 9,0 2,0 1,0 0,0

Talonrakennustuotannon käynnistyminen, milj. m3 32,9 36,8 40,1 38,5 38,0

Asuinrakennukset 11,0 11,8 13,7 13,7 13,0

Vapaa-ajan rakennukset 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7

Liike- ja toimistorakennukset 5,8 5,3 7,3 7,2 6,9

Julkiset palvelurakennukset 3,7 4,2 3,8 3,6 3,4

Teollisuus- ja varastorakennukset 8,0 9,2 9,3 8,9 9,0

Maatalousrakennukset 1,8 3,6 3,4 2,7 3,0

Muut rakennukset 1,9 2,1 1,9 1,9 2,0

Asuntotuotannon käynnistyminen, kpl 32600 37400 45900 44000 40000

Vapaarahoitteiset 24100 29500 37300 35500 31500

Valtion tukemat asunnot 8500 7900 8600 8500 8500

Työllinen työvoima, henkilöä 168500 178250 187000 191000 192000

Rakennusliikkeiden kansainvälinen toiminta, mrd. € 1,4 1,1 1,2

Käyttökate, rakennusliikkeet, % liikevaihdosta 5 5,2 5,1Käyttökate, rakennustuoteteollisuus, % liikevaihdosta 8,1 10,6 12

1 Kiinteähintainen arvonlisäys Lähde: Tilastokeskus, ARA, Suomen Pankki, RT.

Rakennustuotannon arvo vuonna 2017

Keskeiset suhdannekuvaajat

Korjausrakentaminen jatkaa tasaista parin prosentin kasvuaan tänä ja ensi vuonna. Asuinra-kennusten korjaukset lisääntyvät kasvuseuduilla. Myös toimitilapuolen korjaaminen vilkastuu talouskasvun vetämänä.

Korjausrakentamisen määrä

Korjausrakentaminen

Lähde: Tilastokeskus, Forecon Oy

Rakentamisen määrä

Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus kevät 2018 | 3

Uudisrakenta-misen volyy-mi-indeksi kasvoi viime vuonna vajaat 8 prosenttia. Tänä vuonna

volyymikasvuksi ennakoidaan vajaata kolmea prosenttia, kun taas ensi vuodeksi alle parin pro-sentin laskua.

Asuntojen rakentaminen on ollut ennakoituakin vilkkaam-paa. Asuntorakentamisen ke-hitystä tukee nyt usean vuoden jälkeen omakotitaloaloitusten kääntyminen kasvuun. Toimiti-larakentamisen volyymien enna-koidaan laskevan hieman jo tä-nä vuonna.

Uudisrakentamisen hyväl-le vireelle löytyy kolme perus-tekijää: Talouskasvu, kaupun-gistuminen ja matalat korot yl-läpitävät rakentamistarpeita ennusteperiodin ajan. Asuntosi-joittamisen näkökulmasta yhtälö on yhä houkutteleva, ja kysyntä

on kohdistunut vahvasti pieniin asuntoihin.

Raidehankkeet ylläpitävät uudisrakentamista

Rakentamisen aktiviteetti pai-nottuu suurille kaupunkiseu-duille, joissa uusille asunnoil-le riittää ottajia tulevaisuudes-sakin. Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella käynnissä olevi-en raideliikennehankkeiden ra-kentaminen luo uudisrakentami-selle kaivattua, suhdannevaih-teluista vähemmän riippuvaista näkymää.

Suhteellisesti eniten laskua tänä ja ensi vuonna kertyy julkis-ten palvelurakennusten aloitus-töissä. Ennen kaikkea uusien sai-raaloiden rakentaminen on ollut hyvin vilkasta ympäri Suomea, eikä uusia hankkeita ole tulos-sa samassa määrin kompensoi-maan jo käynnissä olevia. Sen si-jaan koulujen uudisrakentami-nen pysynee vilkkaana.

Teollisuusrakentamisessa

aloitusten ennakoidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna. Vastaavas-ti varastorakentamisessa aloitus-määrät hiipuvat.

Liike- ja toimistotilojen ra-kentaminen on varsin vilkas-ta suurilla kaupunkiseuduilla, mutta kokonaiskuvassa kuuti-ot kääntyvät laskuun. Vaikka niin liiketilan kuin toimistotilankin osalta vajaakäyttöasteet ovat pai-koitellen korkeita, on uusille ti-loille kysyntää etenkin vilkkaissa liikenteen solmukohdissa.

Tässä noususuhdantees-sa saatiin kuin saatiinkin vii-me vuonna puhkaistua 40 mil-joonan aloituskuution raja, mut-ta se jää huipuksi. Ennakoimme tänä vuonna kuutioiden jäävän 38,5 miljoonaan ja ensi vuonna laskevan vielä hieman tästäkin. Laskun taustalla on ennen kaik-kea muun kuin asuinrakentami-sen aloitustöiden supistuminen. Kuutioiden lasku tänä vuonna heijastuu uudistuotannon volyy-miin vasta vuonna 2019.

Viimeiset 10 v. keskimäärin

Talonrakennustuotannon käynnistyminen, milj. m3

UudisrakentaminenLuottamusindikaattorit

Uudisrakentamisen volyymi jatkaa kasvuaan myös tänä vuonna. Rakenta-misen suhdannetta on vauhdittanut erityisesti asuntojen uudisrakentaminen, jossa taotaan lähihistorian ennätyksiä. Ensi vuonna kasvua ei kuitenkaan ole enää odotettavissa.

Uudistuotannon volyymi-indeksi

Beveridge-käyrät päätoimialoittain 2013 - 2017

2015 2016 2017 2018e 2019e

Ammattirakentaminen 28,8 26,5 28,5 31,9 30,5 29,3

Asuinrakennukset 6,2 7,0 7,7 9,6 9,0 7,9

Kerrostalot 5,1 6,0 6,6 8,4 7,8 6,7

Rivitalot 1,1 1,0 1,1 1,1 1,2 1,3

Liike- ja toimistorakennukset 7,1 5,8 5,3 7,3 7,2 6,9

Liikerakennukset 4,3 3,9 2,7 3,9 3,7 3,5

Toimistorakennukset 1,1 0,5 0,8 1,0 1,3 1,4

Liikenteen rakennukset 1,7 1,4 1,8 2,5 2,2 2,0

Julkiset palvelurakennukset1 3,3 3,7 4,2 3,8 3,6 3,4

Hoitoalan rakennukset 1,1 1,3 1,6 1,3 1,1 1,0

Kokoontumisrakennukset 1,0 0,9 1,0 1,1 0,9 0,8

Opetusrakennukset 1,1 1,4 1,5 1,3 1,5 1,5

Palo- ja pelastustoimen rak. 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1

Teollisuus- ja varastorak. 9,6 8,0 9,2 9,3 8,9 9,0

Teollisuusrakennukset 5,1 5,0 4,5 3,8 4,2 5,0

Varastorakennukset 4,5 3,1 4,8 5,5 4,7 4,0

Muut rakennukset 2,6 1,9 2,1 1,9 1,9 2,0

Omatoiminen rakentaminen 10,7 6,4 8,3 8,2 8,0 8,7

Erilliset pientalot 6,0 4,0 4,1 4,2 4,7 5,1

Vapaa-ajan asuinrakennukset 1,0 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7

Maatalousrakennukset 3,8 1,8 3,6 3,4 2,7 3,0

Yhteensä 39,5 32,9 36,8 40,1 38,5 38,0

Rakennusalan kohtaanto-ongelma oletettua pienempi

Talouden kasvaessa hyvää vauhtia ei työttömyysaste ole kääntynyt vieläkään selvään laskuun. Ilmiötä selittää työnhausta aiemmin luopuneiden aktivoituminen osak-si työvoimaa, sillä työllisyysaste on kohonnut nopeasti varsinkin viime vuoden loppupuolella.

Koko taloudessa niin sanottu kohtaanto-ongelma vaikuttaa varsin suurelta. Vaikka avoimi-en työpaikkojen määrä on kääntynyt kasvuun, työttömyysaste ei ole juurikaan laskenut. Mo-net tahot ovat esittäneet huolensa ongelman vakavuudesta. Toimialoittainen tarkastelu on kuitenkin jäänyt vähäiseksi.

Kuten kuviosta voidaan havaita, rakentamisessa avoimien työpaikkojen määrän kasvu hei-jastuu päätoimialoista parhaiten työttömyysasteen laskuna. Näiden toimialoittaisten Beve-ridge-käyrien mukaan rakennusalan kohtaanto-ongelma on selvästi lievempi kuin esimerkik-si kaupan alalla.

Kaupan alalla on huutava pula muun muassa osaavista kokoaikaisista myyjistä. Yksi ratkai-su kaupan ja muiden palvelualojen huonoon kohtaantoon on riittävän asuntorakentamisen turvaaminen kasvukeskuksissa. Siksi onkin hyvä, että rakennusalalla työt ja työntekijät koh-taavat toisensa.

Jätkäsaarenrakentaminenalkoivuonna2010jajatkuu2020-luvunloppuun.Ku

va: R

T

Työttömyysaste,%

Avoimientyöp

aikkojen

aste,%

4 | Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus kevät 2018

Asuntorakenta-minen on jatku-nut odotettua vilkkaampana. Ennakkotieto-jen perusteel-la viime vuonna

aloitettiin noin 46 000 asunnon rakennustyöt. Aloitusmäärät ovat kasvaneet lähes 20 000 asunnol-la keväästä 2015 lähtien.

Tuotanto painottuu yhä vah-vasti pieniin kerrostaloasuntoi-hin. Asuntojen keskimääräinen huoneistokoko on laskenut jo 40 neliöön useassa kaupungissa.

Suurista kaupungeista lupa-määrät kasvoivat enää Turus-sa ja Oulussa. Sen sijaan pääkau-punkiseudulla ja Tampereella lu-pien kehitys oli selvästi vaisum-paa. Lupien kasvu viime vuoden loppua kohden onkin tapahtunut keskisuurissa kaupungeissa. RT ennakoi viime syksynä, että näis-sä maakuntakeskuksissa mah-dollinen asuntojen ylitarjonta-tilanne voi muodostua helpom-min kuin kuuden suurimman kaupungin alueella.

Asuntorakentamisen toimin-taympäristö säilyy suotuisana kaupungistumisen, talouskasvun ja matalien korkojen ansiosta. Si-joittajakysyntä jatkunee vahva-na, sillä Rakennusteollisuuden asuntotuotantokyselyn mukaan sijoittajille rakennettavien vuok-ra-asuntojen määrän ennakoi-daan kasvavan tänä vuonna. Tu-hannen euron kysymys onkin, kuinka hyvin kysyntää riittää pienille asunnoille, kun valmis-tuvien asuntojen määrä nousee nykytasosta vielä 10 000 asun-nolla vuoden 2019 juhannukseen mennessä.

Myös suuri määrä kotitalo-uksia on intoutunut lähtemään asuntosijoittajiksi ja ostamaan uudisasuntoja. Suuret taloyhtiö-lainat, kasvava vuokra-asuntojen

tarjonta sekä nousevat korot te-kevät asuntosijoitusyhtälöstä en-tistä haastavamman. Toivoa so-pii, että kotiläksyt ennen sijoi-tuspäätöstä on tehty huolella ja riskeihin on varauduttu. Näky-mät ovat toki vielä suotuisat. Vii-me vuonna KTI:n mukaan asun-tosijoitusten keskimääräinen tuotto ylsi 7,5 prosenttiin.

Nurmijärvi-ilmiö palaa?

Jos vanhat ennusmerkit pitävät paikkansa, talouskasvun kiihty-essä suomalaiset ostavat itsel-leen lisää asuintilaa. Kerrostalo-jen osalta tästä ei ole vielä kuin pieniä viitteitä. Isojen asunto-jen vuokrat nousevat pieniä no-peammin, mutta hintakehitys on vaisua.

Uusia omakotitaloja rakenne-taan paikoitellen jo selvästi ripe-ämpää tahtia. Esimerkiksi Nur-mijärvellä pientaloille myön-nettyjä lupia oli vuonna 2017 yhteensä jo 191, kun parhaina Nurmijärvi-ilmiön vuosina lu-vat ylsivät noin 250 pientaloon. Myös Espoossa ja Vantaalla pien-talojen rakentaminen vetää hy-vää vauhtia.

Pientalorakentamisessa ko-ko maan kehityksen seuraami-nen antaakin hieman vääristy-neen kuvan. Vuodesta 2006 alka-nut alamäki on tapahtunut val-taosin pienemmissä kunnissa, joissa väestöpohja on heikenty-nyt. Sen sijaan kasvuseuduilla uusille pientaloille on edelleen tilausta. Arvioimme tänä vuonna aloitettavan 8 000 ja ensi vuon-na 8 500 uuden omakotitalon rakennustyöt.

ARA tuotanto kipuilee tarjousten vähyyttä

Asuntorakentamisen nopea nousu on tapahtunut paljolti vapaarahoitteisen asuntotuotannon ansiosta. Valtion tukema ARA-tuotantokin lisääntyi viime vuonna 8 600 asuntoaloitukseen, mutta jäi selvästi valtion budjettiin arvioiduista määristä.

Syynä ennakoitua vaatimatto-mampaan kehitykseen ovat ARA-tuotannon ehtojen ja niihin si-sältyvän epävarmuuden lisäksi urakkatarjousten vähyys. Vapaa-rahoitteinen tuotanto vetää hy-vin, ja tuettu tuotanto kilpailee samoista urakoitsijoista.

Asuntorakentaminen

Asuntoaloitukset

Asuntoja, kpl 2015 2016 2017 2018e 2019e

Kerrostalot 22100 26500 34700 31900 27200

Vapaarahoitteiset asunnot 13600 18600 26100 23400 18700

ARA-asunnot 8500 7900 8600 8500 8500

Rivitalot 3300 3500 3600 3600 3800

Omakotitalot 6500 6800 7100 8000 8500

Muutrakennukset 600 700 500 500 500

Yhteensä 32500 37500 45900 44000 40000

Vapaarahoitteiset asunnot 24000 29600 37300 35500 31500

ARA-asunnot 8500 7900 8600 8500 8500ARA-asunnot sisältävät myös takuulaina-asunnot

Lähde: Tilastokeskus, ARA, RT

Tänä vuonna arvioidaan aloitettavan 44 000 asunnon rakennustyöt. Asuntotuotanto pysyy korkealla tasolla, sillä sekä sijoitta-jien että kuluttajien kysyntä on varsin vahvaa. Ensi vuonna aloitusten ennakoidaan laskevan 40 000:een, joka sekin on yhä iso lukema. Uudet omakotitalot vetävät taas suurkaupungeissa aiempaa paremmin.

Valmiit myynnissä olevat asunnot

Aloitetut asunnot talotyypeittäin

Kotitalouksien uudet nostetut asuntoluotot ja keskikorko Vapaarahoitteisen asuntotuotannon käynnistymistä haittaavia tekijöitä

Aloitusmäärät ovat kasvaneet lähes 20 000 asunnolla keväästä 2015 lähtien

Lähde: Asuntotuotantokysely, RT

Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus kevät 2018 | 5

Osittain sote-uudistuksen myötä sairaa-larakentami-nen on ollut vilkasta viime vuosina. Ym-

päri Suomea on käynnissä usei-ta hankkeita. Hoitoalan raken-nusten rakentaminen kääntyy tä-nä vuonna laskuun, koska uusia hankkeita ei aloiteta entisessä määrin.

Sairaalakanta on maakunta-uudistuksen myötä mielenkiin-toisessa vaiheessa, kun sairaan-hoitopiirien ja kuntien perus-palveluiden ja sosiaalitoimen tilat siirtyvät maakuntien tila-keskukselle viimeistään vuo-den 2020 alusta. Alustavien ar-vioiden mukaan noin 10 mil-joonaa neliömetriä vuokrataan vuodeksi 1,7 miljardilla eurol-la. Tämä tekee keskimääräiseksi

kuukausittaiseksi neliövuokrak-si vajaat 15 euroa. Uudistuksen myötä uudisrakentamisen tarve kasvaa, mutta osa vanhasta kan-nasta päätyy myytäväksi.

Maatalousrakentaminen yl-si viime vuonna 3,4 miljoonan kuution aloitusmäärään. Tänä

vuonna aloitukset kuitenkin jää-vät lähes miljoonan verran ma-talammalle tasolle. Tuotannon vaihtelut ovat tyypillisesti suu-ria, ja nyt epävarmuutta luo-vat erityisesti viime satokaudel-la vallinneet erityisen huonot sääolosuhteet.

Muun kuin asuin-raken-tamisen aloituk-set ylsi-vät viime

vuonna 26,4 miljoonaan kuutio-metriin. Tänä vuonna määrä vä-henee 1,5 miljoonalla kuutiolla.

Suurinta lasku on maatalou-den rakennuksissa, mutta kuuti-oissa mitattuna myös liike-, va-rasto- ja julkisen rakentamisen aloitukset vähenevät. Teollisuus- ja varastorakentamisen luokassa teollisuusrakentamisen kasvun syö varastorakentamisen vähene-minen korkealta tasoltaan.

Liikerakentamisen aloitustyöt kasvoivat peräti 43 prosenttia 3,7 miljoonaan kuutiometriin suur-ten hankkeiden käynnistymisen myötä. Tänä vuonna aloitusten ennakoidaan kääntyvän laskuun.

Liikerakentaminen on muu-toksissa verkkokaupan yleis-tymisen myötä. Mikäli kaupan alalla kivijalkayritykset eivät on-nistu yhdistämään toimivalla ta-valla verkko-ostosten tekoa, lii-ketoiminta ei enää kannata il-man muita aktiviteetteja. Kas-vukeskuksissa riittää alueellista kysyntää, ja liikenteen solmu-kohtiin rakennettavat kauppa-keskukset tarjoavat perinteisen kaupan lisäksi muita palvelu-ja ja tapahtumia, joilla kuluttajia houkutellaan.

Matkailun suosio poikii hotellihankkeita

Hotellirakentamisen näkymät ovat yhä valoisat. Suomen hou-kuttelevuus ulkomaisten matkai-lijoiden silmissä on kasvanut en-tisestään. Ulkomaisten yöpymis-ten kasvun myötä uusia hotelleja rakennetaan pääkaupunkiseu-dun lisäksi nyt vauhdilla myös Pohjois-Suomessa.

Talouden kasvu on siivittä-nyt toimistorakentamisen pää-kaupunkiseudulla selvään nos-teeseen. Uudelle toimistotilalle on kysyntää samaan aikaan kun vanhaa toimistotilaa on ennätys-määrät tyhjillään.

Tavaraviennin vedon ansi-osta teollisuusrakentamisen-kin odotetaan lisääntyvän tänä ja

ensi vuonna. Suomen vienti kas-voi vajaat kahdeksan prosenttia vuonna 2017, ja viennin kasvun ennakoidaan jatkuvan globaalin talouden näkymien ollessa var-sin myönteiset. Viime vuonna te-ollisuusrakentamisen aloitustöi-tä kertyi yhteensä 3,8 miljoonaa kuutiometriä. Tänä vuonna kas-vu jää vielä neljään miljoonaan, mutta ensi vuonna kuutioiden ennakoidaan jo yltävän viiteen miljoonaan.

Varastorakentamisen odote-taan kääntyvän laskuun. Muun muassa suuret logistiikkahank-keet ovat lisänneet varastoraken-tamisen lupia viime vuosina, ei-kä tällä haavaa uusia hankkeita tule entiseen tahtiin.

Liike-,toimisto-,teollisuus-javarastorakennukset

Julkinen palvelurakentaminen on kasvanut, vaikka talouskehitys oli pitkään heikkoa. Painopiste siirtyy sairaaloista kouluihin. Maatalouden aloituskuutiot vaihtelevat tuttuun tapaan paljon.

Toimitilarakentamisen aloitukset laskevat tänä vuonna kaikissa pääkäyttö-tarkoitusluokissa. Viennin veto piristää teollisuuden rakentamista, mutta samalla varastorakentaminen laskee.

Talonrakennustuotanto, kaikki rakennukset

Asuinrakennukset

Liike- ja toimistorakennukset

Julkiset palvelurakennukset

Teollisuus- ja varastorakennukset

Julkisetpalvelurakennuksetjamuutrakennukset

Toimitilarakentaminen

Kuva

: RT

Uudentoimistorakennuksenpiha-alueentöitäHelsinginVallilassa.

UusilastensairaalavalmistuuHelsinginMeilahteensyksyllä2018.

Kuva

: HU

S

6 | Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus kevät 2018

Maa- ja ve-siraken-tamisen kasvu-näkymät ovat hyy-tyneet tal-

ven aikana. Käynnissä on suuria maarakennushankkeita niin ra-ta- ja satamapuolella kuin ener-gia- ja vesihuollonkin saralla. Vastaavia uusia hankkeita ei ole samalla lailla näköpiirissä.

Ratarakentamisessa suurim-pia meneillään olevia hankkei-ta ovat Länsimetron jatke sekä Tampereen raitiotie. Ensi vuon-na käynnistyy pääkaupunkiseu-dulla Raidejokerin rakennustyöt. Tieverkon osalta uuden määrä-rahan sai Valtatie 4 välillä Kirri - Tikkakoski.

Valtion määrärahat painottu-vat väyläverkon korjausvelan hil-litsemiseen uusinvestointien si-jaan. Ilman lisäpäätöksiä valtion kokonaisrahoitus uhkaa vähen-tyä lähes 500 miljoonalla eurol-la ensi vuodeksi. Kunnat sen si-jaan ovat investoineet runsaasti katuverkkoon. Uudistalonraken-taminen on toisaalta pakotta-nut suuret kunnat investoimaan uusinfraan.

Energiapuolella sähköver-kon maakaapelointityöt jatku-vat. Tuulivoiman rakentamisessa on hiljenemässä tukien loppumi-sen myötä. Suurten energiahank-keiden, kuten Balticconnectorin rakentaminen pitäisi alkaa tänä vuonna. Sen sijaan Nord Stream 2 -hankkeen aikataulu on yhä epäselvä.

Infrabarometrissa odotukset heikentyneet

RT:n ja INFRA ry:n maaliskuus-sa tekemän Infrabarometrin mu-kaan enemmistö vastaajista odotti töiden määrän lisääntyvän seuraavan puolen vuoden aika-na. Alalle ovat tyypillisiä suuret

kausivaihtelut ja kun kyselyn tu-loksia verrataan vuodentakai-seen tilanteeseen, ovat odotukset tänä keväänä heikommat.

Kapasiteetin käyttöaste yl-si keskimäärin vain 69 prosent-tiin, kun vuosi sitten se oli 78 prosenttia. Kyselyyn vastanneet yritykset arvioivat tänä vuon-na liikevaihdosta kertyvän pe-räti yli 60 prosenttia Helsingin, Turun ja Tampereen -kolmios-ta. Infrarakentaminen keskittyy talonrakentamisen tavoin niil-le alueille, joilla väestönkasvu on voimakkainta.

EK:n suhdannetiedustelun perusteella infrarakentajien ti-lauskannat ovat kasvaneet aavis-tuksen, mutta tilauskantojen pi-tuudet ovat selvästi alle finans-sikriisiä edeltäneen tason. Am-mattitaitoisen työvoiman saanti rajoittaa myös infraurakoinnin tilannetta.

Maarakentamisen kustannus-ten nousuvauhdin ennakoidaan pysyvän tänä vuonna edellisvuo-den tasolla. Ensi vuonna kustan-nusten arvioidaan hieman laske-van, sillä raakaöljyn hinta pysyt-telee tämän vuoden tasolla.

Parlamentaarinen työryhmä ehdottaa pitkän aikavälin suunnitelmaa

Liikenneverkon tulevaisuutta ja rahoitusta pohtineen parlamen-taarisen työryhmän ehdotus jul-kistettiin helmikuussa. Työryh-mä esitti vähintään 300 miljoo-naa euroa lisää vuosittaiseen pe-rusväylänpitoon korjausvelan taittamiseksi. Se myös kehotti te-kemään 12-vuotisen liikenneinf-rasuunnitelman ja hyödyntä-mään erilaisia rahoitusratkaisuja investointien toteuttamiseksi.

Alkuvuodesta on pohdit-tu Suomen asemointia Euroo-pan liikennekäytävään ja julkis-tettu selvitykset Helsinki - Tal-linna- tunnelista sekä Jäämeren

radasta. Tunnelin kustannusarvi-oksi on esitetty vajaata 20 miljar-dia euroa. Tunnelin toteutuksen ympärillä on yhtä aikaa menos-sa kaksi eri selvitystä: Suomen ja Viron välinen virallinen FinEst-Link -hanke, jota Suomessa koor-dinoi Uudenmaan liitto. Toinen hanke on Peter Vesterbackan ve-tämä, jossa merkittävimmät erot edelliseen ovat selvästi kunnian-himoisempi ja nopeampi toteu-tusaikataulu sekä rahoituspohja.

Jäämeren radan linjausvaih-toehdoista päädyttiin Rovanie-mi - Kirkkoniemi -yhteyteen, jo-ta ryhdytään jatkoselvittämään yhdessä Norjan viranomaisten kanssa. Hankkeen kokonaiskus-tannuksiksi arvioitiin vajaat kol-me miljardia euroa. Jäämeren ra-ta on ennen kaikkea eurooppa-lainen hanke, jossa Suomella on erityinen asema sen edistämises-sä. Sekä Helsinki-Tallinna -tun-neli että Jäämeren rata olisivat toteutuessaan luontevat jatkot Rail Baltica -junarataan.

Maa- ja vesirakentaminenTänä vuonna maa- ja vesirakentamisen kasvun ennakoidaan jäävän yhteen prosenttiin, kun se viime vuonna oli kaksi prosenttia. Kasvu hiipunee ensi vuonna entisestään nollan tuntumaan.

Maa- ja vesirakennusinvestointien määrä

Maarakennuskustannusindeksi

Kuva

: Liik

enne

vira

sto

Kuva

: Liik

enne

vira

sto

E18Hamina-VaalimaantietyömaataKattilaistenjaVirojoenväliltäkesällä2017.

Liikevaihdon arvioitu jakautuminen 2018

Lähde: RT / INFRA ry, infrabarometri

SoinilansalmensiltatyömaaEtelä-Karjalassatammikuussa2018.

Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus kevät 2018 | 7

Suunnittelu- ja konsul-tointialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja raken-tamisen asiantuntijapal-

velut) liikevaihto Suomessa kas-voi kahdeksan prosenttia vuonna 2017 verrattuna edeltävään vuo-teen. Suunnittelu- ja konsultoin-tialalla sekä uudet tilaukset et-tä tilauskanta lisääntyivät uudel-leen loka-joulukuussa hiljaisem-man syksyn jälkeen. Tilauskantatiedustelussa mu-kana olevat suunnittelu- ja

konsultointialan yritykset saivat uusia tilauksia loka-joulukuus-sa euromääräisesti 19 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 vas-taavalla ajanjaksolla.Talonrakentamissektorilla vuo-den takaiseen tilanteeseen ver-rattuna tilauskanta kasvoi 13 prosenttia ja uudet tilaukset 15 prosenttia. Teollisuussektoril-la kokonaismäärältään tilaus-kanta on 10 prosenttia suurem-pi kuin vuosi sitten. Uudet ti-laukset kasvoivat 18 prosenttia

edellisvuodesta.Infrasektorilla uudet tilaukset laskivat kuusi prosenttia vuoden takaiseen tilanteeseen verrattu-na. Tilauskanta kasvoi vastaavas-ti neljä prosenttia. Infrasektorin kasvu on hidastunut melko vaa-timattomaksi, koska nykyisen hallituskauden suuret infrahank-keet valmistuvat, eikä uusien in-vestointien käynnistämisestä ole olemassa päätöksiä.

Rakentamisen nou-su heijastui myöntei-sesti rakennustuottei-den menekkiin jo tois-

ta vuotta peräkkäin. Rakennus-materiaalien menekki-indeksin mukaan rakennustuotteiden toi-mitukset kotimaahan lisääntyi-vät viime vuonna yhteensä reilut viisi prosenttia.

Runkoaineiden määrä kasvoi 13 prosenttia, bitumikatteiden menekki kaksi prosenttia. Tiili-en menekki lisääntyi seitsemän prosenttia ja eristeet vastaavasti neljä prosenttia edellisvuodesta. Betoniteollisuudessa valmisbe-tonin tuotanto kasvoi kaksi pro-senttia, betonielementtien val-mistusmäärät yhteensä 14 pro-senttia ja paalujen tuotantomää-rät yli viidenneksen.

Rakennustuoteteollisuuden tuotantomäärä lisääntyi tuotan-non volyymi-indeksin mukaan viime vuonna yhdeksän prosent-tia. Sahatavara- ja puutuoteteol-lisuuden tuotanto kasvoi puoles-taan 7 prosenttia. Teräsrakenteis-sa kotimaan menekki parantui edellisvuodesta.

Teräsrakenteiden tuotanto kasvoi viime vuonna merkittä-västi uudisrakentamisen siivittä-mänä. Tänä vuonna kasvun odo-tetaan jatkuvan, mutta selvästi hitaampana. Myös teräsrakentei-den suunnittelussa on ollut yhä kasvavaa kysyntää ja uusia työn-tekijöitä on palkattu paljon. Te-räsrakenteiden menekki koti-maassa riippuu oleellisesti koko rakennusalan suhdanteista, eri-tyisesti kaupallisen ja teollisen

rakentamisen muutoksista.Lattianpäällysteiden kulutus-

volyymi kotimarkkinoilla kasvoi runsaat kymmenen prosenttia. Kasvua oli kaikissa tuoteryhmis-sä lukuun ottamatta muovimat-toja, joissa menekki laski viisi prosenttia.

Katto- ja vedeneristysalalla suhtaudutaan luottavaisin mie-lin alkavaan työkauteen. Katto-saneerausten määrä on ollut lie-vässä nousussa viime vuosina. Erityisesti asuntorakentamisen hyvä vire on tukenut katto- ja ve-deneristysalan myönteistä kehi-tystä. Kuten muussakin raken-tamisessa, alueelliset erot kat-torakentamisen määrissä ovat suuria.

Rakennusyritysten kan-sainvälinen toiminta kääntyi kasvuun viime vuonna. Yhteensä lii-

kevaihtoa kertyi 1,2 miljardia eu-roa, joka on runsaat 100 miljoo-naa edellisvuotta enemmän. Lii-kevaihto kasvoi kaikkialla Suo-men lähialueella.

Suurin osuus, noin kolman-nes liikevaihdosta syntyi Venä-jällä. Venäjän talouden näkymät

ovat tälle ja ensi vuodelle posi-tiiviset vaikka kasvuvauhdin en-nakoidaan jäävän hitaaksi. Reilu neljännes liikevaihdosta kertyi Pohjoismaista ja Baltian maista vastaavasti viidennes.

Euroopan rakentamisen nä-kymät ovat myönteiset täl-le vuodelle. Erityisesti euroalu-een isoissa jäsenmaissa rakenta-minen kasvaa tänä vuonna. Ra-kentamista tukee Euroopassa

Suomen tavoin kiihtynyt talous-kasvu, matalat korot sekä kau-pungistuminen. Uudistalonra-kentaminen on vetänyt tähän as-ti hyvin, ja tänä vuonna kasvua syntyy Euroopassa erityisesti maa- ja vesirakentamisen sekto-rilla. Uudisrakentamisen kasvun hiipuessa korjausrakentaminen ottaa taas suurempaa roolia.

Rakennusliikkeiden ulkomainen toiminta

Rakennustuoteteollisuus ja pintatoimiala

Suunnitteluala

LVIS-ala

Euroconstruct-alueen kokonaistuotanto ja rakentaminen

Muut toimialat

LVI-urakoitsijoiden suh-dannekysely viittaa sii-hen, että rakentamisen kova tahti on tasaantu-

massa. Suhdannetilanne on vie-lä hyvä, mutta syksyä kohden vauhdin ennustetaan hidastu-van. Odotukset tälle kevättalvel-le olivat kovemmat kuin toteu-tuma. Tarjouspyyntöjä on paljon liikkeellä, mutta tilauksia ei vir-taa sisään samaa tahtia.

Aloitettavat ja käynnissä

olevat kohteet tuovat kuitenkin töitä taloteknisille urakoitsijoil-le pitkälle ensi vuoteen. Yritys-ten täystyöllistävä tilauskanta on historiallisen pitkä, keskimää-rin 4,6 kuukautta. Tähän asti on koettu pulaa työnjohdosta, mut-ta nyt asentajistakin alkaa olla niukkuutta. LVI-henkilöstöstä on lomautettuna reilut kolme pro-senttia, mikä käytännössä tar-koittaa täystyöllisyyttä.

LVI-urakointiyritysten

liikevaihto ei ole kehittynyt syk-syn odotusten mukaisesti: Kas-vua tapahtui vain 39 prosentil-la vastaajista, kun vielä syksyllä nousua arvioi yli puolet. Vaikka kannattavuus on lievästi parane-massa, rakentamisen suihkuvir-taus näyttää menneen taloteknii-kalta taloudellisesti ohi.

Kansainvälinen toiminta

Rakentaminen ja rakennusmateriaalien menekki-indeksi

Rakennustuoteteollisuuden tuotannon määrä

8 | Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus kevät 2018

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus 20.3.2018Rakennusteollisuus RT julkistaa rakennusteollisuuden suhdanteet kaksi kertaa vuodessa. Suhdannekatsaus ilmestyy Rakennuslehden liitteenä keväällä ja syksyllä. Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. Siihen kuuluu viisi toimialaa: Talonrakennus, Rakennustuoteteollisuus, Infra, Pinta ja LVI-Tekninen urakointi.

Lisätietoja rakentamisen suhdanteista antaa pääekonomisti Sami Pakarinen, puh. 050 343 4337 (sami.pakarinen@rakennusteollisuus.fi)Rakennusteollisuus RT ry, PL 381 00131 Helsinki, puh. 09 12991, www.rakennusteollisuus.fi

Rakentamisen hyvä työl-lisyyskehitys jatkui vii-me vuonna, ja raken-nusalalla oli keskimää-

rin 187 000 työllistä. Vuodesta 2015 lähtien rakentamisen työl-listen määrä on kasvanut 24 000 hengellä.

Rakennusalan työllisyyskehi-tys on ollut keskeinen ajuri koko Suomen noususuuntaisessa työl-lisyyskehityksessä. RT:n vuosi sitten tammikuussa julkaiseman työvoimakyselyn mukaan työl-lisyyden kasvu on tapahtunut kotimaisin voimin, sillä entis-tä suurempi osa rakennusalalla työskentelevistä on suomalaisia.

Henkilöstöodotusta mittaa-vat luottamusindikaattorit ovat vahvistuneet myös viime kuu-kausien aikana. Tuotannon kasvun jatkuminen kuluvana

vuonna takaa sen, että raken-nusalan työllisyys paranee enti-sestään. Työllisten määrän odo-tetaan kohoavan 191 000 henki-löön ja ensi vuonna yhä tuhan-nella henkilöllä.

Rakentamisen työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoima-tutkimuksen mukaan keskimää-rin 7,4 prosenttia viime vuonna. Se oli 1,3 prosenttiyksikköä edel-lisvuoden vastaavaa ajankohtaa alempi.

Rakentamisen hyvä suhdan-netilanne on näkynyt myös alan avoimien työpaikkojen määrän kasvuna. Viime vuonna avoimia työpaikkoja oli keskimäärin va-jaat 4 000. Avoimien työpaikko-jen määrän kasvu hidastui vuo-den loppua kohden.

Rakennusalan kohtaanto-on-gelma on muita päätoimialoja

vähäisempi, kuten sivun 3 Beve-ridge-käyrät osoittavat. Raken-nusalalla avoimien työpaikko-jen määrän kasvu heijastuu ale-nevana työttömyytenä, mikä ker-too osaltaan, että työpaikkojen ja työntekijöiden välinen kohtaan-to toimii.

Rakentamisen hyvä suh-danne ja 90-luvun epäonnistu-neet koulutuspoliittiset linjauk-set ovat ylläpitäneet työvoima-pulaa etenkin toimihenkilötason tehtäviin. Ammattitaitoisen työ-voiman saatavuus onkin nous-sut alan keskeisimmäksi kasvun esteeksi. Työmaatoimihenkilö-tason tehtävien lisäksi kasvavaa kysyntää kohdistuu myös esi-merkiksi kokeneisiin kirvesmie-hiin, betonielementtiasentajiin sekä laatoittajiin.

Rakentamisen kus-tannuskehitys jatkui vuonna 2017 suhdan-netilanteesta huolimat-

ta maltillisena. Rakennuskus-tannukset nousivat 0,3 prosent-tia edellisvuodesta. Työpanosten hinnat laskivat 1,0 prosenttia, tarvikepanosten hinnat puoles-taan nousivat 1,2 prosenttia ja muiden panosten hinnat vastaa-vasti 0,8 prosenttia.

Kustannusten nousuvauhti nopeutuu tänä vuonna, sillä vii-me vuonna työpanosten hinto-ja laski kilpailukykysopimuksen mukaiset alennukset sosiaali-maksuihin. Tammikuussa raken-nuskustannusindeksi nousikin edellisvuodesta 1,4 prosenttia, koska työpanosten hinnat nou-sivat 0,4 prosenttia. Tarvikepa-nosten kustannusnousu jatkuu viime vuotta ripeämpänä. Tänä

vuonna rakennuskustannus-ten ennakoidaan nousevan 2,5 prosenttia.

Alalle neuvotellaan kevään ai-kana palkkaratkaisua, jonka odo-tetaan olevan yleisen linjan mu-kainen. Ensi vuonna rakennus-kustannusten nousuvauhdin en-nakoidaan jatkavan 1,5 prosentin nousussa.

Maarakentamisen kustannus-indeksin nousu oli viime vuon-na keskimäärin 2,6 prosenttia ja tänä vuonna arviolta 2,5 prosent-tia. Syynä on ennen kaikkea raa-kaöljyn hinnannousu, joka nos-taa erityisesti päällystämisessä käytetyn bitumin hintaa.

Talonrakentamisen tarjo-ushinnat pääkaupunkiseudul-la nousivat vuonna 2017 kes-kimäärin 8,6 prosenttia eli sel-västi edellisvuotta nopeam-min. Etenkin pääurakoinnissa

tarjoushalukkuus laski vuo-den loppua kohden ja tarjous-ten hajonta on pienentynyt sel-västi. Aliurakoinnissa tarjous-halukkuus on vastaavasti kasva-nut ja tarjousten hajonta lievästi kasvanut.

Vanhojen kerrostaloasunto-jen hinnat nousivat viime vuon-na koko maassa keskimäärin 1,9 prosenttia. Pääkaupunkiseudul-la nousu oli 3,3 prosenttia, kun muualla Suomessa hinnat pol-kivat lähes paikallaan. Vapaara-hoitteiset vuokrat nousivat ko-ko maassa ja pääkaupunkiseu-dulla 2,4 prosenttia. Vanhan ker-rostaloasunnon neliöhinta oli koko maassa vuonna 2017 kes-kimäärin 2 532 euroa ja pääkau-punkiseudulla 3 992 euroa. Uu-den asunnon keskihinta oli koko maassa 4 003 euroa.

Asuntomarkkinoiden hintakehitys

Rakennuskustannusindeksi

Rakentamisen työllisyys

Kannattavuuskehitys

Rakennusteollisuudetn kannattavuus

Rakentamisen työllisyys

Rakentamisen hinta- ja kustannuskehitys

Kuviopankissa keskeiset kuvaajatRakennusteollisuuden kuviopankki sisältää ajantasaiset kuvaajat mm. suhdanteista, asuntomarkkinoista, raken-tamisen eri sektoreista, kustannuksista ja työllisyydestä. Kuviopankista voit vapaasti ladata kuvioita omaan käyt-töösi PNG-tiedostomuodossa.

http://www.rakennusteollisuus.fi/kuviopankki

Talonrakennusyritys-ten tulos parani vuonna 2016 sekä käyttökatteel-la että liikevoitolla mi-

tattuna. Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja nousi 3,1 prosent-tiin liikevaihdosta. RT:n kannattavuusselvityksen mukaan tuloksen ennen satun-naiseriä ja veroja odotettiin ole-van keskimäärin 3,5 prosenttia liikevaihdosta vuonna 2017. Si-ten käyttökatteen voidaan arvi-oida asettuvan noin 5 prosentin

tasolle. Rakennustuoteteollisuudes-sa kannattavuus kohentui myös vuonna 2016. Liikevoiton suhde liikevaihtoon nousi 6,6 prosent-tiin. Liiketoiminnan kulujen jäl-keinen käyttökateprosentti pa-rani myös ja oli 10,6 prosenttia. Vuonna 2017 sekä käyttökatteen että liikevoiton ennakoitiin yhä kasvavan.RT:n kannattavuusselvitys vuo-delta 2017 valmistuu kesäkuussa. Rakennusalan konkurssit

vähentyivät vielä viime vuonna, mutta ei enää yhtä paljon kuin aiemmin. Konkurssiin haettiin 468 yritystä, joka oli 2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kon-kurssit koskivat aiempaa suu-rempia yrityksiä, sillä konkurs-sien piirissä olevien henkilöiden määrän kääntyi kasvuun. Vuon-na 2017 konkurssien piirissä oli 3 204 henkeä, joka on peräti 23 prosenttia enemmän kuin vuon-na 2016.