Maalämpöpumppukerää maaperään, kallioontai veteen varastoitunuttaauringon lämpöä.

Maalämmöllä on lämmitetty pientaloja1970-luvun puolivälistä lähtien, ja läm-mitystapa on kasvattanut suosiotaan2000-luvulle tultaessa. Vuonna 2011liki puolet uuden pientalon rakentajis-ta valitsi talonsa lämmitysmuodoksimaalämmön.

Maalämpöpumppu tuottaa lämmi-tysenergiaa suhteellisen edullisesti.Järjestelmän hankintahinta on kuiten-kin melko korkea. Tämän vuoksi senkannattavuus on sitä parempi, mitäsuurempi talo on. Energiakustannus-ten noustessa maalämpöpumppu tuleekannattavaksi vaihtoehdoksi pinta-alaltaan yhä pienemmissä taloissa.

Maalämmön yleistymiseen ovatvaikuttaneet niin sähkön ja öljyn hin-

nan nousu, lattialämmityksen yleisty-minen kuin pumppujen kehittyminen.

Lämmön keräämiseentarvitaan sähköäMaalämpöpumpun keräämä lämpötulee auringosta, mutta sen talteen-ottoon tarvitaan sähköä.

Lämpö otetaan yleisimmin jokosyvästä porakaivosta tai pintamaahanasennetusta pitkästä vaakaputkistosta.Jos tontti sijaitsee sopivasti vesistönäärellä, voidaan lämpö ottaa myösvedestä.

Lämpöpumpun tehokkuuttakuvaa lämpökerroin. Se kertoo kuinkapaljon pumppu tuottaa lämpöä ver-rattuna sen käyttämään sähköener-giaan. Tyypillisesti lämpökertoimenkeskiarvo vuositasolla on noinkolme.

Vesikiertoinen lattialämmityssopii maalämpöjärjestelmäänMaalämpöpumpun lämpökerroinon sitä parempi, mitä pienempi onlämpötilaero lämmönlähteen, esi-merkiksi maaperän, ja lämpöä asun-toon luovuttavan patterin tai putkis-ton välillä. Lämpöpumppu soveltuu-kin hyvin vesikiertoiseen lattialäm-mitykseen, sillä huonetta lämmittäväpinta on suurempi kuin lämmitys-pattereiden eikä lattialämmitysput-kistoissa kiertävän veden tarvitse ollaniin lämmintä kuin patteriverkos-tossa.

Lämpöpumppu siirtää lämpöäLämpöpumppu siirtää lämpöä vii-leämmästä lämpimämpään. Yleisinlämpöpumpputekniikan sovellus onjääkaappi, josta lämpöä siirretäänjääkaapista ympäröivään huoneti-

Maalämpöpumpuntoimintaperiaate

Lämmin vesilämmitykseen

Nestemäinenkylmäaine

Paisuntaventtiili

Maapiiristätuleva keruuliuos

Kompressori

Kaasuuntunutkylmäaine

Kuuma kaasumainenkylmäaine

Kylmäaineen höyry sitoo lämpöäLämmönkeruupiiristä saatu lämpö höyrystää lämpöpumpussakiertävän kylmäaineen, jonka lämpö on alimmillaan ennenhöyrystintä noin -10 °C. Kun nestemäinen kylmäainemuuttuu höyryksi, siihen sitoutuu lämpöä. Kompressoriimee höyrystyneen kylmäaineen ja puristaa sitä pienempääntilaan, jolloin kylmäaineen paine nousee ja samalla lämpökohoaa jopa sataan asteeseen.

Paineistettu kylmäainehöyry johdetaan lauhduttimeen,jossa lämmitysverkoston vesi jäähdyttää kylmäainettamuuttaen sen takaisin nestemäiseksi. Lämpöä vapautuu jasiirtyy lämmitysverkostoon. Jäähtynyt kylmäaine kulkeevielä paineenalennusventtiilin kautta ennen kuin se palaahöyrystimeen. Venttiilissä lasketaan kylmäaineen painettaja lämpö takaisin noin -10 °C:seen.

Tulistinmaalämpöpumpussa on kompressorin ja lauh-duttimen välissä erillinen lämmönvaihdin, jossa kaikkeinkuumimmasta kylmäainehöyrystä siirretään lämpöä käyt-töveden lämmitykseen.

Maalämpöpumppu sopiipientalon lämmitykseen

Ennen kuin valitset lämmitysjärjestelmän,valitse taloosi…• hyvä, rakentamismääräyksiä parempi eritystaso• tiiviit rakenteet• riittävä ilmanvaihto hyvällä lämmöntalteenotolla sekä• energiatehokkaita valaisimia ja sähkölaitteita.

Rakenna talo ja huolla sitä niin, että lämmitystä tarvitaanmahdollisimman vähän. Hanki varaava tulisija täydentämäänmuita lämmityslaitteita. Paras hyöty tulisijasta saadaan,kun lämmitysjärjestelmässä on huonekompensointi taimieluummin kaikissa huoneissa on termostaatti. Tulisija onmyös hyvä varalämmönlähde sähkökatkoksen sattuessa.

Maalämpöpumppujen ominaisuuksia• vaivaton, ei vaadi juurikaan huoltoa• maalämpöpumpulla tuotettu lämpö on pääosin

uusiutuvaa energiaa• tuotetun lämpöenergian hinta on alhainen

– noin kolmasosa sähkön hinnasta• ei välttämättä vaadi erillistä teknistä tilaa

(suositellaan kuitenkin asennettavaksi tekniseen tilaan)• kilpailukykyisin keskivertoa suuremmissa pientaloissa• porakaivoa voidaan käyttää myös viilennykseen• voidaan asentaa vanhaan talon, erityisesti jos

talossa on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä.

Maalämpöpumppujen osuus uusienpientalojen lämmitysjärjestelmissä, %

50

20

30

40

kaksi lämmönvaihdinta: höyrystin jalauhdutin. Höyrystimessä siirtyy läm-pöä lämmönkeruupiiristä lämpöpum-pun kylmäaineeseen. Lauhduttimessalämpö siirtyy lämpöpumpun kylmä-aineesta lämmönjakojärjestelmään.

laan. Maalämpöpumppu toimii samal-la periaatteella, mutta lämpö siirtyymaaperästä talon lämmitysjärjestel-mään ja lämpimään käyttöveteen.

Lämpöpumpun keskeiset osatovat kompressori, paisuntaventtiili sekä

Höyrystin

Lauhdutin

Vuosi

10

1107 08 100906

LÄHD

E: P

RKK

RY

Huolellinen suunnittelu on onnistuneentoteutuksen avaintekijä

Hyvän ja toimivan maaläm-pöjärjestelmän edellytyksinäovat huolellinen suunnittelu,mitoitus ja asennus.

Lämmönkeruuputkiston japorakaivon oikea mitoitusLämmönkeruuputkistossa kierrätetäänjäätymätöntä nestettä, joka lämpeneemuutaman asteen sen kierrettyä put-kiston läpi. Lämpöpumpputoimittajaosaa laskea luotettavasti, kuinka laajalämmönkeruupiiri tarvitaan. Liian pie-ni lämmönkeruuverkosto ei pysty tuot-tamaan riittävästi lämpöä.

Keruupiirin oikea mitoitus vaikut-taa vähintään yhtä paljon järjestelmäntoimintaan kuin itse lämpöpumppu jasen teho. Mitoitukseen vaikuttavatmyös talon vaatima lämmitysteho sekämaaperän ominaisuudet.

Lämpöä porakaivostaPorakaivo on nykyään yleisin lämmön-lähde. Se sopii hyvin pienille tonteilleja saneerauskohteisiin. Kallioon poraa-minen on helpompaa ja halvempaakuin maahan poraaminen, sillä maa-han porattaessa on porausreikään työn-nettävä suojaputki, joka pitää reiänauki ja estää pintavesien pääsyn pohja-veteen.

Porakaivon syvyyteen vaikuttavatmuun muassa rakennuksen lämmön-tarve ja porakaivon vedentuotto. Vedensaanto lisää lämpökaivosta talteen otet-tavan energian määrää, mutta kaivonei välttämättä tarvitse tuottaa vettä.Mikäli vettä ei saada, kaivo yleensätäytetään vedellä.

Porakaivon maksimisyvyys onkäytännössä 200–250 metriä. Aktiivisel-la syvyydellä tarkoitetaan sitä kaivonosuutta, joka on vuoden ympäri vedentäyttämä.

Jos yksi kaivo ei tuota riittävästilämpöä, porataan useampia kaivojavähintään 15–20 metrin välein. Etäisyysnaapurin lämpökaivoon on myös huo-mioitava. Porakaivon lämpötila vaihte-lee vain 2–3 astetta vuoden aikana.Porakaivoa voidaan käyttää kesällä vii-lentämiseen.

Porakaivon vettä ei saa käyttää ta-lousvetenä. Jos kaivo tuottaa vettä niinpaljon, että sitä saadaan käyttöön imu-pumpulla, sitä voidaan käyttää esim.puutarhan kasteluun.

Lämpöä pintamaastaVaakaputkisto on mahdollinen ratkai-su, jos tontti on riittävän suuri. Se onhieman edullisempi hankkia kuin po-rakaivo. Kosteasta savimaasta saadaanenemmän lämpöä kuin hiekkamaasta.Kivinen maaperä ei sovellu vaakaput-kistolle hyvin, sillä roudan liikuttamatkivet saattavat vaurioittaa putkistoa.

Vaakaputkisto asennetaan noinmetrin syvyyteen, yleensä vähintään1,5 metrin välein. Putkistoa ei kannataasentaa kulkureittien ja pihateidenalle, sillä niiden alla putkisto on suo-jattava roudalta eikä niiltä kohdin saadalämpöä talteen.

Rakennuskuutiota kohden tarvi-taan 1–2 metriä putkea ja putkimetriäkohden noin 1,5 neliötä tonttimaata.Pintamaan lämpötila vaihtelee vuodenaikana kymmenisen astetta. Kesällämaa lämpiää ja talvella viilenee sekä

Huoltokaivo

KeruuputketSuojahattu

Maakerros

SuojaputkiTeräs/muovi

Upotus kiinteäänkallioon 1-6 m

Suojaputkentiivistys

Peruskallio

Lämpökaivonvesieristys

Pohjavesi

Paluuputkikäyrä

Pohjapaino

Halkaisijamin. 130 mm

Porakaivon maksimisyvyys 200-250 m

sään että lämmönkeruupiirin vaikutuk-sesta. Pihan käyttöä putkisto ei haittaa.

Lämpöä vedestäVesi sitoo lämpöä hyvin. Vesistöistävoidaan ottaa yhtä paljon lämpöener-giaa kuin hyvästä porakaivosta. Keruu-putkistolle sopiva ranta on vähintään2 metriä syvä jo lähellä rantaviivaa.Putket upotetaan pohjaan tai pohja-mutaan painoilla.

Putket eivät saa jäätyä kiinni jää-peitteeseen, jotta ne eivät vaurioituisi.Vedestä tuleva putki on lämpöeristet-tävä rantaviivasta rakennukseen saakka.Muuten osa kerätystä lämmöstä meneehukkaan etenkin, jos meno- ja paluu-putket ovat samassa kaivannossa. Vesis-töön asennettava keruuputkisto kan-nattaa merkitä selkeästi kyltillä, jottaesimerkiksi ankkuroivat veneet eivätvaurioittaisi sitä.

Maalämpöpumpun mitoitusMaalämpöpumput mitoitetaan jokotäys- tai osateholle. Molemmilla tavoillavoidaan toteuttaa hyvin toimivamaalämpöjärjestelmä.

Osateholle (60–80%) mitoitettulämpöpumppu tuottaa noin 95 % vuo-tuisesta lämpöenergiasta, loppuosaetenkin kovimmilla pakkasilla tuote-taan yleisimmin varaajan sähkövastuk-sella. Esimerkiksi, jos talon tehontarve on 9 kilowattia (kW), siihenvoidaan valita 8 kW:n tehoinenlämpöpumppu.

Täysteholle mitoitettu lämpö-pumppu kattaa kaiken lämmityk-sen ja lämpimän käyttöveden

Suomen Lämpöpumppu-yhdistys Sulpu rykehittää suunnittelun ja asennuksen tasoaja sertifioi suunnittelijoita ja asentajia.Sertifioidut lämpöpumppualan ammatti-laiset löytyvät Sulpu ry:n kotisivuiltaosoitteesta www.sulpu.fi.

Suomen Kaivoporaus-urakoitsijat ryon määrittänyt ns. normikaivon. Määrittelysisältää muun muassa sijoitukseen, mi-toitukseen ja käytettyihin materiaaleihin(putket, lämmönkeruuliuos, liittimet)liittyviä asioita www.poratek.fi

Luvat kuntoon!Muista, että lämpökaivon poraamiseen jalämmönkeruuputkiston asentamiseen sekämaaperään että vesistöön tarvitaan lupa.Ota yhteyttä oman kuntasi rakennus-valvontaan ja hoida lupa-asiat kuntoon.

energiantarpeen kovimmillakinpakkasilla ilman lisävastuksia.

Huonetilojen viilennysMaalämpöpumppuja voidaan käyttäähuonetilojen viilennykseen erityisestisilloin, kun lämmönkeruuverkostonaon porakaivo. Erillistä sähköä kulutta-vaa jäähdytyskonetta ei silloin tarvita.Sähköä kuluu vain kiertovesipumppu-jen ja mahdollisten puhaltimien toi-mintaan.

Yleisin viilennystapa on johtaakeruupiirin neste ilmanvaihtoonkytkettyyn jäähdytyspatteriin, jokaviilentää tuloilmaa. Toinen vaihtoehtoon jäähdyttää erillisessä lämmön-vaihtimessa lattialämmitysverkos-toon menevää lämmityspiirin vettä.Tehokas viilennys saadaan aikaan myös,kun jäähdytystä vaativiin tiloihin raken-netaan erillinen vesikiertoinen jäähdy-

tyspiiri joko passiivi- tai puhallinkon-vektorilla.

Viilennyskäytössä huonetilojenlämpötilaa voidaan laskea asteella taiparilla. Erillisellä vesikiertoisella jääh-dytinpiirillä lämpötilaa on mahdollistalaskea 6–8 astetta.

1-2 m

1 m

Maalämpöpumppujen tekniikkaa

Lämmitysvaraaja jakäyttövesikierukka

Maalämpöpumpussatulistinpiiri

Lämmin käyttövesi

Lattialämmitysverkosto

Lauhdutin

Lämmin käyttövesi

Lämmin käyttövesi

Lämmin käyttövesi

Lauhdutin Tulistinpiiri

Lattialämmitysverkosto

Lattialämmityspiiri

Lauhdutin

Lattialämmityspiiri

Vaihtuvan lauhdutuksen maalämpöpumput

Lauhdutin

Käytössä on muutamia vaihtoehtoisiaratkaisuja. Toimiva järjestelmä voidaantoteuttaa kaikilla lämpöpumpputyypeil-lä, kun kokonaissuunnittelu ja -toteutuson tehty huolella. Maalämpöpumppu-järjestelmä voidaan kaikissa vaihtoeh-doissa mitoittaa niin täystehomitoituk-sella kuin osatehomitoituksella.

Maalämpöpumpussa tulistinpiiriKun maalämpöpumpussa on tulistin-piiri, lämmin käyttövesi esilämmitetäänlämmitysvaraajassa eli vesisäiliössä, jostalämmönjakoverkostoon menevä vesiotetaan. Esilämmitetyn käyttövedenlämpötila nostetaan lopulliseen tasoontulistinpiirissä. Varaaja on kaksiosainen,lämmitys- ja käyttövesivaraaja on ero-tettu toisistaan kalvolla.

Lämpö otetaan kompressoristatulevasta höyrystyneestä ja kuumastakylmäaineesta erillisellä lämmönsiirti-mellä. Kylmäaine on lämpimintä hetikompressorin jälkeen. Tulistinpiirissäesilämmitetyn käyttöveden lämpö nos-tetaan lopulliseen lämpötilaansa.

Kaasumainen kylmäaine jäähtyytulistuslämmönvaihtimessa. Hiemanjäähtynyt kylmäainekaasu johdetaanlauhduttimeen, jossa se muuttuu nes-teeksi ja luovuttaa lämpöenergiaa läm-mitysvaraajaan. Tulistinlämmönsiirrin-tä kutsutaan myös kuumakaasuläm-mönsiirtimeksi. Tulistuslämpöpumppu

kytketään joko erilliseen lämmitys-varaajaan tai varaaja on integroitulämpöpumppuun.

Tulistinlämmönsiirtimellä varuste-tun lämpöpumpun etu on se, että senlämpökertoimeen vaikuttava lauhtu-mislämpötila pysyy jatkuvasti niinalhaisena kuin lämmitystarve sallii.Tulistinlämmönvaihtimella saadaankuumaa käyttövettä ilman sähkövas-tuksia.

Maalämpöpumpussavaihtuva lauhdutusLauhdutuspiirissä kiertävää vettä läm-mitetään eri lämpötiloihin riippuensiitä, lämmitetäänkö käyttöveden vailämmitysveden verkostoa. Näissä järjes-telmissä on yleensä joko kaksoisvaip-pavaraaja tai lämmityskierukka, jokalämmittää käyttövesivaraajaa lämpö-pumpusta saatavilla lämmöllä.

Vaihtuvan lauhdutuksen maaläm-pöpumppujen etu on, että lauhdutti-men lämpötila voi olla hyvin alhainenhuonetiloja lämmitettäessä, ja lämpö-pumppu toimii hyvällä lämpökertoi-mella.

Vaihtuvan lauhdutuksen lämpö-pumppu lämmittää eri tilanteissa jokolämmitysverkostoa tai käyttövettä. Läm-min käyttövesi on huonetilojen lämmi-tystä kriittisempää. Jos käyttövesivaraa-jan lämpötila on alhainen, vettä läm-mitetään lauhduttimesta saatavalla läm-pimällä vedellä, jonka lämpö on noin+55 astetta. Lämmitysverkostoon läm-pöä ei mene silloin lainkaan. Huonei-den lämmitys voidaan katkaista joksikinaikaa ilman, että huonelämpötila ehtiimerkittävästi laskea.

Kaksoisvaippavaraajissa lämmintävettä kierrätetään lämpöeristetyn va-raajan ulko-osan läpi, jolloin sisemmäs-sä varaajassa oleva käyttövesi lämpenee.

Kun käyttöveden lämpötila on riit-tävä, lämpöpumpun lämmittämä vesijohdetaan suoraan lämmitysverkos-toon. Veden lämpö määräytyy lämmi-tystarpeen mukaan ja on tyypillisesti+25–35 °C ja korkeimmillaan +40 °C,kun lämmönjakotapana on vesikiertoi-nen lattialämmitys.

Jos sekä käyttövesi- että lämmitys-varaajan lämpötila on riittävän korkea,lämpöpumppu pysähtyy.

Käyttövesivaraaja voi olla sisäänra-kennettu lämpöpumppuun tai se voiolla lämpöpumpusta erillinen. Lämpi-män käyttöveden lämpötila voidaankompressorilla nostaa +55–60 °C:seen.Lisävastuksella lämpötila saadaan kor-keammaksi. Lisävastus voidaan kytkeämyös käsikäytöllä päälle halutuksi ajak-si, jos tiedetään, että lämmintä käyt-tövettä tarvitaan tavallista enemmän.Normaalitilanteessa sähkövastusta eitarvita.

Lämmitysvaraaja jakäyttövesikierukkaLämmin käyttövesi lämmitetään käyt-tövesikierukassa, joka on lämpöpum-pussa olevan lämmitysvaraajan sisällä.Tarvittaessa käyttöveden lämpötilaanostetaan sisäänrakennetulla sähkö-vastuksella.

Legionella-bakteeriLämpimän käyttöveden lämpötilan on noustava ainakin ajoittain yli +55 °C, jotta haitallisia bakteereita,kuten Legionella-bakteeri, ei kertyisi lämpimään käyttöveteen. Yli +50 °C:ssa bakteeri ei lisäänny jayli +60 asteessa bakteeri kuolee muutamassa minuutissa. Lämpöpumpuilla käyttövesi saadaan niinlämpimäksi, että bakteeria ei esiinny. Joissakin lämpöpumpuissa on automaattinen toiminto, jokalämmittää käyttöveden säännöllisin väliajoin noin +65 °C:seen.

Maalämpöpumpulla lämmi-tetään huonetilojen lisäksimyös lämmin käyttövesi. Suu-rimmat erot eri valmistajienlämpöpumpuissa on siinä, mi-ten käyttövesi lämmitetään.

Maalämpöpumpun hankinnan aikataulu• Pyydä tarjous useammalta maalämpöpumpputoimittajalta

heti, kun talon lopullinen koko on päätetty japääkuvat on tehty.

• Valitse järjestelmän toimittaja ja tee tilaus heti kunolet saanut rakennusluvan – näin varmistat,että saat lämpöpumpun haluttuna ajankohtana.

• Tee kirjallinen sopimus.• Muista hoitaa lupa-asiat kuntoon!

Ota yhteyttä oman kunnan rakennusvalvontaan.• Lämmönkeruuputkisto (esim. porakaivo) voidaan

tehdä jo ennen talon rungon pystyttämistä.• Lattialämmitysverkosto asennetaan lattiavalun yhteydessä.• Maalämpöpumppu asennetaan ja otetaan käyttöön

LVI-asennusten yhteydessä.

Lämpöpumpun asennus ja käyttöönotto• Hanki lämpöpumppu aina asennettuna.• Varmista, että saat asentajalta allekirjoitetun asennus-

ja käyttöönottopöytäkirjan. Asennuspöytäkirja saattaaolla vaatimuksena takuun voimassaololle.

• Maalämpöpumpun sähköasennukset saa tehdävain pätevä sähköasentaja.

• Vaadi lämpöpumpun asentajalta opastus lämpöpumpunkäyttöön.

• Tutustu huolellisesti lämpöpumpun käyttöohjeisiin.• Ota ongelma- ja vikatapauksissa yhteyttä laitetoimittajaan.

Maalämpöpumppu vie vainvähän tilaa ja se voidaanperiaatteessa asentaa vaikkakodinhoitohuoneeseen.Tekninen tila on kuitenkinsuositeltavampi paikka.

Maalämpöpumppu asennetaan läm-pimään, lattiakaivolla varustettuuntilaan. Yleensä pumppu lämpimänkäyttöveden varaajineen on yhtenäinenkokonaisuus. Sen yläpuolelle on jä-tettävä vapaata tilaa muun muassaputkiliitäntöjä varten.

Maalämpöpumpun kompressorion äänieristetty, mutta sitä ei kuiten-kaan kannata asentaa makuuhuonei-den lähelle.

Jos taloon tulee tekninen tila,lämpöpumppu kannattaa asentaa sin-ne. Tekninen tila tarvitaan välttämättä,jos pumppuun liitetään erillinen varaa-ja. Lämpöpumppu voidaan asentaa

myös kodinhoitohuoneeseen, muttase on mahdollisten huoltojen kannaltahankalampi sijoituspaikka.

Tyypillisen pientalon maaläm-pöpumpun leveys vaihtelee 60 cm:stä120 cm:iin ja syvyys on noin 60–80 cm.Lisäksi lämpöpumpun sivulle saatetaantarvita tilaa maapiirin kytkentää varten.

Erillinen sähkönmittausja sähkötariffin valintaLämpöpumppu käyttää noin puoletkaikesta maalämpötalon sähkönkulu-tuksesta. Jos haluat seurata erikseenkuinka paljon lämmitykseen ja lämpi-

män käyttöveden valmistukseen käy-tetään sähköä, pyydä sähkösuunnitte-lijaa lisäämään oma sähkönmittauslämpöpumpulle.

Karkeana nyrkkisääntönä voidaansanoa, että jos pientalon sähkönkulutusylittää 10 000 kilowattituntia (kWh),kaksiaikatariffi on yleensä käyttäjällehieman edullisempi. Useimmissamaalämpöpumpputaloissa sähkönku-lutus ylittää tämän rajan. Ota paikalli-seen energiayhtiöön yhteyttä ennenrakentamisen aloitusta ja valitse sopivatariffi liittymäsopimusta tehdessä.

Maalämpöpumpunasennus ja käyttöönotto

Porakaivo on yleisinmaalämpöpumpun lämmönlähde.

Lämmönkeruuputkisto asennetaan porakaivoonja täytetään jäätymättömällä keruuliuoksella.

Huoltokaivo voidaan peittää ja jättäänäkymättömiin maan alle.

Maalämpöpumppu on vaiva-ton eikä vaadi juurikaan huol-toa. Se tuottaa lämpöä uusiu-tuvasti sähkön avulla. Maa-lämpöpumpulla tuotetunlämmön hinta on noin kol-masosa sähkön hinnasta.

Seuraa sähkön kulutustaOmakotitalossa kuluu merkittävä osasähköstä valaistukseen ja kodin sähkö-laitteisiin. Valitse energiatehokkaitalaitteita ja käytä niitä tuhlaamatta säh-köä. Valaistuksen ja sähkölaitteidenkäyttämä sähkö muuttuu lämmöksi jamerkittävä osa siitä saadaan hyödyn-nettyä lämmityksessä. Lämpöpumpuntuottama lämpöenergia on huomatta-vasti halvempaa kuin sähkölaitteidenkäyttämä sähkö, joten turhaan päällä

Käyttö ja huolto

olevat valaisimet ja sähkölaitteet ovatkallis tapa lämmittää maalämpöpump-putaloa.

Mikäli sähkön kulutuksessa tapah-tuu merkittäviä poikkeamia, selvitä syy,sillä se saattaa olla merkki vikatilantees-ta.

Jos lämpöpumpulle on asennettuoma kiinteä sähkömittari, voit seuratakuinka paljon sähköä kuluu tilojenlämmitykseen ja lämpimän käyttöve-den valmistukseen. Vähentämällä las-kutusmittarin lukemasta lämpöpum-pun käyttämän sähkön, saat selvillekuinka paljon sähköä käytetään valais-tukseen ja kodin sähkölaitteisiin.

Puun poltto kannattaaMyös maalämmöllä lämmitettyyn ta-loon kannattaa hankkia varaava tulisija.Puun käytöllä voidaan kattaa merkit-tävä osa talon lämmitystarpeesta. Jostalossa on osatehomitoitettu maaläm-pöpumppu, puuta kannattaa polttaaerityisesti kovien pakkasten aikana.Silloin lisävastukset eivät välttämättäkytkeydy päälle. Lisävastuksilla tuotettulämpö on noin kolme kertaa kalliim-paa kuin maalämpöpumpulla tuotettulämpö, joten kovien pakkasten aikanapuuta polttamalla säästyy eniten rahaa.

Mitä tapahtuu sähkökatkon aikana?Maalämpöpumppu, kiertovesipumputja säätöjärjestelmät tarvitsevat toimiak-seen sähköä. Sähkökatkon aikanamaalämpöpumppulämmitys lakkaalämmittämästä kuten kaikki muutkinlämmitystavat. Sähkökatkon jälkeenautomatiikka ohjaa maalämpöpumpun

päälle. Varaava tulisija on hyvä varaläm-mönlähde kaikissa pientaloissa lämmi-tystavasta riippumatta.

Joissakin tapauksissa sähkökatkosaattaa laukaista lämpöpumpun moot-torisuojan ja se on kuitattava ennenkuin lämpöpumppu alkaa toimia.

Mitä on tehtävä ennen lomalle lähtöä?Maalämpöpumpun automatiikalla voi-daan laskea lämmitysverkon menove-den lämpötilaa poissaolojen ajaksi.Selvitä laitteen käyttöohjeista, mitenlämpötiloja voidaan alentaa.

Maalämpöpumpun tarkistukset ja huoltoMaalämpöpumppu ei tarvitse juurikaan huoltoa, muttajoitakin asioita on hyvä tarkistaa säännöllisin väliajoin,esimerkiksi kerran kuukaudessa.

Mikäli maalämpöpumppuun tulee vika, ota yhteyttälämpöpumppumerkkiä edustavaan huoltoliikkeeseen.Lämpöpumpun kylmäkoneen huoltaminen vaatii päteväntekijän. Tukes ylläpitää rekisteriä kylmälaitteiden huoltoonvaltuutetuista kylmälaiteliikkeistä. Varmista myös, ettätyön tekijällä on pätevyys. www.tukes.fi

Kompressori on merkittävin kuluva osa lämpöpum-pussa. Sen käyttöikä on tyypillisesti noin 15–20 vuotta.Jos kompressori rikkoutuu, vanhan kompressorin tilallevoidaan asentaa uusi – koko lämpöpumppua ei tarvitsevaihtaa.

Tutustu huolella lämpöpumpun käyttöohjeisiin!• Tarkista, että lämmitys- ja lämmönkeruupiirin paine

ja nestemäärä ovat sopivalla tasolla – alhainen painesaattaa olla merkki vuodosta.

• Tarkista lämmitys- ja käyttövesipiirin sekämaapiirin varoventtiilien toiminta.

NORMITALO (rakennusmääräysten mukaan eristetty talo)Talon koko (m2) Lämmitys ja lämmin käyttövesi Valaistus ja sähkölaitteet Yhteensä150 m2 7 200 kWh 6 000 kWh 13 200 kWh200 m2 9 600 kWh 6 500 kWh 16 100 kWh250 m2 12 000 kWh 7 000 kWh 19 000 kWh

MATALAENERGIATALOTalon koko (m2) Lämmitys ja lämmin käyttövesi Valaistus ja sähkölaitteet Yhteensä150 m2 3 600 kWh 6 000 kWh 9 600 kWh200 m2 4 800 kWh 6 500 kWh 11 300 kWh250 m2 6 000 kWh 7 000 kWh 13 000 kWh

Paljonko maalämpötalo käyttää sähköä?Lämpöpumpulla lämmitetään huonetilat ja käyttövesi. Lämpöpumpun sähkön kulutus riippuu talon koosta jaeristystasosta, lämpimän veden käyttömääristä sekä lämpöpumpun mitoituksesta. Oheisessa taulukossa ontyypillinen sähkönkulutus erikokoisissa uusissa maalämpötaloissa normaalivuotena. Oletukset: Talo Jyväskylässä,4-henkinen perhe, tilojen lämmitysenergian tarve: normitalossa 120 kWh/m2, matalaenergiatalossa 60 kWh/m2.Kulutuslukemat ovat suuntaa-antavia ja voivat poiketa paljonkin.

Mitä tapahtuu toimintahäiriön aikana?Nykyiset maalämpöpumput ovat hyvintoimintavarmoja. Lämpöpumpunautomatiikka hälyttää mahdollisissavikatilanteissa. Kaikissa lämpöpum-puissa on sähkövastus, joka kytkeytyypäälle vikatilanteessa. Maalämpöpum-pun käyttöpaneeliin tulee ilmoitusviasta. Mikäli vika ei poistu kuittaa-malla, ota yhteyttä huoltoliikkeeseen.

Olemassa olevaan taloon sopivinlämmönkeruutapa on porakaivo, silläse ei vaadi laajan pinta-alan auki kaiva-mista eikä suurta tonttia.

Vesikiertoinen lattialämmitysverkostoMikäli remontoitavassa talossa on vesi-kiertoinen lattialämmitys, maalämpö-pumppu soveltuu ongelmitta. Silloinlämmitysverkoston menoveden lämpö-tila on tyypillisesti noin +30 °C ja kor-keimmillaankin +40 °C.

Lämmitysjärjestelmän vaihtaminenMaalämpöpumppu ei vaadivälttämättä erillistä teknistätilaa, joskin sellainen onsuositeltava. Pumppu voidaanasentaa vanhaan taloon eri-tyisesti, jos talossa on vesi-kiertoinen lämmönjako.

Kun suunnitellaan maalämpöpumpunasentamista vanhan lämmitysjärjestel-män tilalle, kannattaa ottaa hyvissäajoin yhteyttä lämpöpumpputoimit-tajaan.

Vesikiertoinen patteriverkostoMikäli olemassa oleva patteriverkostoon hyväkuntoinen, sitä voidaan yleensäkäyttää lämmönjakotapana myös maa-lämpöpumpun kanssa. Patteriverkos-toon menevän veden lämpötila ontalon iästä ja eristystasosta riippuentyypillisesti +40–50 °C ja korkeimmil-laan jopa yli +70 °C.

Osa pattereista voidaan tarvittaessavaihtaa isommiksi. Mitä suurempi pat-tereiden lämpöä luovuttava pinta-alaon, sitä alhaisempi menoveden lämpö-

Energia-avustuksetSelvitä oman kuntasi kautta, onko mahdollista saadaenergia-avustusta lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen.Muista, että lämpökaivon poraaminen ja lämmönkeruu-putkiston asennus maaperään ja vesistöön on luvanvaraista.

tila voi olla. Pattereita voidaan tarvit-taessa myös lisätä. Olemassa olevaapatteriverkostoa voidaan täydentäämyös puhallinkonvektoreilla. Mikälimaalämpöpumpulla korvataan öljy-tai puukattila, kannattaa huomata, ettäkattilan lämpöhäviöt ovat pitäneet kat-tilahuoneen lämpimänä. Maalämpö-pumppu tuottaa hyvin vähän hukka-lämpöä, joten kattilahuoneeseen tar-vitaan todennäköisesti lisälämmitystä.

Lämpöpumpun asentamisenyhteydessä kannattaa tarkistaa ter-

mostaattien toiminta ja mahdollisestimyös uusia ne.

Huonekohtainen sähkölämmitysMaalämpöpumppu on mahdollistaasentaa myös taloon, jossa ei ole ole-massa olevaa vesikiertoista lämmönja-kotapaa. Koska vesikiertoinen lämmön-jakojärjestelmä joudutaan rakenta-maan jälkikäteen, kustannukset ovatsuuremmat kuin muissa tapauksissa.

Selvitä myös mahdollisuudetparantaa talon energiatehokkuuttaRemontin yhteydessä kannattaa selvit-tää, voitko talon eristystasoa parantaakustannustehokkaasti. Mikäli lämpö-häviöitä voidaan pienentää, voidaanmahdollisesti valita pienempitehoinenmaalämpöpumppu. Yläpohjan lisäeris-täminen on yleensä helpoin tapa. Ovat-ko ikkunat siinä kunnossa, että ne pitäi-si vaihtaa? Valitse silloin energiatehok-kaat ikkunat, jolloin lisäkustannus mak-saa nopeasti itsensä takaisin.

Maalämpöpumppu hyödyn-tää maahan varastoitunuttaauringon energiaa. Tyypilli-nen maalämpöpumppu tuot-taa käyttämäänsä sähköönverrattuna kolminkertaisenmäärän maahan tai vesistöönsitoutunutta uusiutuvaa japuhdasta energiaa.

Noin kaksi kolmasosaa maalämpö-pumpun tuottamasta lämmöstä onuusiutuvaa energiaa, joka ei aiheutakasvihuonekaasupäästöjä. Kolmas-osa tuotetusta lämmöstä tulee läm-pöpumpun käyttämästä sähköstä.

Uusiutuvaa energiaaMerkittävä osa Suomessa tuotetustasähköstä tuotetaan uusiutuvilla ener-giamuodoilla kuten vesivoimalla jabioenergialla. Sen lisäksi noin viidesosasähköstä tuotetaan ydinvoimalla,joka ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä.Mikäli lämpöpumpun vuotuinenlämpökerroin on hyvä, kolme tai sitäparempi, voidaan hyvin sanoa, ettälämpöpumpulla tuotettu energiaon uusiutuvaa.

Maalämpöpumpun aiheuttamathiilidioksidipäästötLämpöpumput käyttävät sähköäpyörittämään lämpöpumpun kompres-soria ja apulaitteita kuten kiertovesi-pumppua. Osatehomitoitettu lämpö-pumppu tarvitsee tuekseen sähkö-vastuksen talven kylmimpinä päivinä,jolloin sähköä tuotetaan koko käytössäolevalla voimalaitoskapasiteetilla.

Maalämpöpumppu ja ympäristö

Silloin käytössä ovat myös enitenhiilidioksidipäästöjä aiheuttavattuotantotavat.

Maalämpöpumpun vaikutussähkön tuotantoonJotta kasvihuonekaasupäästöt olisi-vat mahdollisimman pienet eikäsähkön huipputehojen aikaan tarvit-taisi enemmän sähköä, ovat täyste-homitoitetut maalämpöpumputsuositeltavia.

Osatehomitoitettu lämpöpumpunajoittainen sähkötehon tarve on 1–4kilowattia enemmän kuin täystehomi-toitetulla lämpöpumpulla.

Puun käytöllä voidaan kattaa isoosa talon lämmitystehon tarpeesta,jolloin lisävastukset eivät välttämättäkytkeydy päälle kylmimpinä aikoina.Siten pienennetään talon sähkön huip-putehontarvetta ja vaikutetaan tehok-kaasti sähköntuotannon aiheuttamiinpäästöihin.

MaalämpöpumpunkylmäaineetLämpöpumpuissa ja kylmälaitteissakäytetään nykyään kylmäaineena fluo-rihiilivetyjä (HFC-yhdisteitä). Yläilma-kehän otsonikatoa aiheuttavista freo-neista eli CFC-yhdisteistä on luovuttu.Nyt käytössä olevat HFC-yhdisteet ovatmyrkyttömiä, palamattomia ja biologi-sesti hajoavia. Ne eivät aiheuta otso-nikatoa, mutta ovat kasvihuonekaasujakuten hiilidioksidi. On tärkeää, ettäkylmäainetta ei pääse ympäristöön kunlämpöpumppua huolletaan tai se pois-tetaan käytöstä.

Hyödyllisiä tietolähteitäPätevät asentajat ja huoltoliikkeet:

www.tukes.fi > Rekisterit

Lämmitysmuodot:www.motiva.fi/rakentaminen > Lämmitystavan valinta

Energiatehokas rakentaminen:www.motiva.fi/rakentaminen

www.energiatehokaskoti.fi

Tietoa rakentamisen määräyksistä:www.ymparisto.fi

Motiva Oy | PL 489, 00101 Helsinki | Puh. 0424 2811 | Fax 0424 281 299 | www.motiva.fi

ILM

E: A

HOY

|

PII

RR

OKS

ET:

HAR

RI

TAR

KKA

|

VALO

KUVA

T: J

ARI

AALT

O, M

OTIV

A |

PA

INO:

LIB

RIS

, 60

00 K

PL,

7/20

12

Tämän oppaan on tehnytMotiva yhteistyössä SuomenLämpöpumppuyhdistys Sulpu ry:nkanssa. Ympäristöministeriö ontukenut oppaan tekoa.

Lisätietoa lämpöpumpuista:www.sulpu.fi