Maanmittauslaitoksen rasteriaineistorajapinnan käytön

perusteet QuantumGIS 1.7.0 ohjelmalla

Mikko Kiuttu

Oulun yliopisto, Maantieteen laitos

2.4.2012

Sisältö

Sisältö ............................................................................................................................................. 2

Alkusanat ........................................................................................................................................ 3

Quantum GIS -ohjelman kytkeminen rasteriaineistorajapintaan ....................................................... 4

Kytkeminen rajapintapalveluun ................................................................................................... 4

Käytettävän koordinaattijärjestelmän valinta ............................................................................... 6

Aineiston lataaminen rasteritasoksi.............................................................................................. 7

Rasteriaineistorajapinnan karttatason käyttö Quantum GIS -ohjelmassa .......................................... 7

Rasteriaineiston digitointi pistemuotoon ...................................................................................... 7

Rasteriaineiston digitointi viivamuotoon ................................................................................... 10

Rasteriaineiston digitointi aluemuotoon ..................................................................................... 11

Kartan viimeistely ..................................................................................................................... 13

Harjoite 1 ...................................................................................................................................... 14

Harjoite 2 ...................................................................................................................................... 14

Harjoitteiden ohjeet ja vastaukset .................................................................................................. 15

Harjoite 1 .................................................................................................................................. 15

Harjoite 2 .................................................................................................................................. 16

Alkusanat

Tämä moniste käsittelee Maanmittauslaitoksen internet-sivuilla olevan rasteriaineistorajapinnan

käyttöä. Moniste on tehty Ylivieskassa 3.4.2012 järjestettävää Keski-Pohjanmaan biologian ja

maantieteen aineenopettajien koulutusta varten. Ylivieskan koululla tietokoneilla on asennettuna

ilmainen Quantum GIS 1.7.0 –paikkatieto-ohjelma, minkä vuoksi tämä moniste on tehty kyseisen

ohjelman näkökulmasta. Aineistorajapinnan lisäksi moniste auttaa siis Quantum GIS –ohjelman

käytössä.

Monisteessa käydään ensin lävitse Quantum GIS ohjelman kytkeminen aineistorajapintaan. Sen

jälkeen käydään vaiheittain lävitse Quantum GIS –ohjelman käyttöä aineistorajapintaan kytkettynä

muutamien esimerkkien kautta. Samalla ohjelman perustoiminnot tulevat tutuiksi. Esimerkit ovat

keksittyjä eivätkä välttämättä sovellu käytännön opetustyöhön. Sen sijaan monisteen lopussa olevat

harjoitteet on laadittu siten, että ne voivat toimia vinkkinä opetustyötä ajatellen.

Aineistorajapinnan rasteriaineistot ovat yksinkertaisia rasterikuvia eivätkä sisällä attribuuttitietoja.

Niitä voidaan käyttää yksinkertaisten analyysien pohjana sekä taustakarttoina, mutta

monimutkaisten analyysien tekeminen ei attribuuttitietojen puutteen vuoksi ole mahdollista.

Rajapinnasta saatavat aineistot ovat kuitenkin tarkkoja ja ajantasaisia, joten monessa yhteydessä

niiden suurin etu on siinä, että suuria tietomääriä ei tarvitse säilyttää oman tietokoneen kovalevyllä

eikä niiden päivityksistä tarvitse itse murehtia. Loppujen lopuksi vain oma mielikuvitus on rajana,

miten aineistorajapinnan kartta-aineistoja voi milloinkin käyttää!

Toivottavasti tämä moniste antaa ideoita ja ennen kaikkea avaimet rasteriaineistorajapinnan

käyttöön yleensä oman opetuksen ja kurssien tukena, sekä muutamia konkreettisia vinkkejä

rajapinnan käyttöön Quantum GIS –paikkatieto-ohjelmalla!

Oulussa 2.4.2012

Mikko Kiuttu

4

Quantum GIS -ohjelman kytkeminen rasteriaineistorajapintaan

Käynnistä Quantum GIS. Tarkista ensimmäisenä, että ohjelmaan on asennettu tietyt

työkalusovellukset. Mene Liitännäiset -> Fetch Python Plugins… ja katso sieltä, että ainakin

Openlayers Overview, fTools, ValueTool, TopoColour, Gdal tool ja Plugin installer ovat asennettu

(Status = installed). Mikäli eivät (Status = unistalled), etsi ne listasta ja klikkaa ikkunan oikeassa

alakulmassa näkyvää Install plugin –painiketta (kuva 1). Huom! Mikäli ikkunassa ei näy kuvan 1

mukaista listaa, käy ”Repositories”-välilehdessä, valitse sieltä Add 3rd party repositories ja paina

”OK”. Ohjelma kytkeytyy sitä tukeviin palveluihin, joista se lataa lisää liitännäisiä. Mene takaisin

”Liitännäiset”-välilehteen, jolloin lista pitäisi näkyä kokonaisuudessaan.

Kuva 1. Liitännäisten asennus –ikkuna, jossa meneillään erään liitännäisen asennus.

Kytkeminen rajapintapalveluun

Kun liitännäiset on asennettu, kytketään Quantum GIS Maanmittauslaitoksen rajapintapalveluun.

(Huom! Liitännäisiä ei tarvitse kytkemiseen, vaan rasteriaineiston käsittelyyn.) Kytkeminen

tapahtuu valitsemalla joko Tasot -> Lisää WMS taso… tai klikkaamalla sivun yläreunassa näkyvää

maapalloa (= Lisää WMS taso). Näyttöön ilmestyy kuvan 2 mukainen ikkuna, jonka ylälaidassa

tulisi lukea ”Add layer(s) from a Server”. Kun klikataan Layers-välilehdessä olevaa Uusi-

painiketta, saadaan aukeamaan kuvan 2 mukainen alaikkuna nimeltään ”Luo uusi WMS yhteys”.

Palvelimen nimeksi kenttään ”Nimi” voidaan laittaa MML ja osoitteeksi kenttään ”URL”

5

Maanmittauslaitoksen sivuilta saatu rasterirajapintapalvelun GetFeatureInfo-kyselyosoite

”https://ws.nls.fi/rasteriaineistot/image?” (löytyy www.maanmittauslaitos.fi -> Aineistot ja

palvelut -> Rasteriaineistojen palvelurajapinta -> Käyttöönotto). Tämän jälkeen kirjoitetaan oma

käyttäjätunnus ja salasana ja painetaan ”OK”. Halutessaan voi rastia Ignore-kohdat, mutta tällä ei

ole käytännön merkitystä.

Kuva 2. WMS-yhteyden luominen Maanmittauslaitoksen rasteriaineistorajapintaan.

Painetaan seuraavaksi Layers-välilehden Yhdistä-painiketta, jolloin Quantum GIS muodostaa

yhteyden rajapintaan. Ikkunan keskellä olevaan tilaan pitäisi ilmestyä lista rajapinnan

rasteriaineistoista sekä lisäksi Image encoding ja Asetukset –kentät. Image encoding –kohdassa

valitaan, esitetäänkö rasteriaineisto .PNG vai .JPEG –muodossa. Käytännössä kaikki kartat voidaan

esittää .PNG –muodossa, mutta ortokuvien ja suurimittakaavaisten maastokarttojen kohdalla on

suositeltavaa valita .JPEG –muoto, joka tarkoittaa pakattua tiedostomuotoa. Tällöin tiedostokoko

pysyy sellaisena, että tietokoneen suorituskyky ei ylity.

6

Käytettävän koordinaattijärjestelmän valinta

Kun listasta klikataan jokin aineisto aktiiviseksi, muuttuu Asetukset-kenttä koordinaattien ja tason

nimen hallintakentäksi. Suositeltavaa on hakea aineisto ETRS89 / ETRS-TM35FIN –

koordinaatteihin sidottuna, sillä kaikki rasteriaineistorajapinnan aineistot tukevat tätä

koordinaattijärjestelmää (ks. www.maanmittauslaitos.fi -> Aineistot ja palvelut ->

Rasteriaineistojen palvelurajapinta (WMS) -> Käyttöönotto -> Versiohallinta). (Vanhat KKJ:n

mukaiset koordinaattijärjestelmät ovat poistumassa käytöstä.) Koordinaattien haku tapahtuu

seuraavasti: valitse jokin aineisto listasta. Klikkaa ”tason nimi”-kentän alla olevaa Vaihda-

painiketta. Tällöin avautuu ”Koordinaattijärjestelmän valinta”-välilehti (kuva 3). Syötä Hae-

kenttään ETRS-TM35FIN ja valitse hakukentän yläpuolelta hakukriteeriksi nimi (Authority =

kaikki, Search for = nimi). Yllä olevaan tilaan pitäisi ilmestyä haettu koordinaattijärjestelmä,

klikataan se aktiiviseksi ja painetaan OK. Tällöin näkymä palautuu takaisin ”Add layer(s) from a

Server” -ikkunaan.

Kuva 3. Koordinaattijärjestelmän valinta WMS-tasolle.

7

Aineiston lataaminen rasteritasoksi

Kun aineisto halutaan avata ohjelmaan rasteritasoksi, klikataan se aktiiviseksi (voit valita tason

väriominaisuuden klikkaamalla aineiston edessä olevaa +-painiketta ja valitsemalla haluamasi

värivaihtoehdon aktiiviseksi), tarkistetaan koordinaattijärjestelmä ja painetaan Lisää-painiketta.

Haluttu taso latautuu nyt Quantum GIS:n rasteritasoksi. Taso ei ole heti näkyvä ohjelman

rajauksesta johtuen, ja lisäksi mitta-asteikko on virheellinen. Tässä vaiheessa projektin

koordinaattijärjestelmä tulee määrittää ladatun rasteritason koordinaatistoa vastaavaksi. Klikataan

”Tasot” –ikkunassa rasteritasoa hiiren oikealla näppäimellä ja valitaan kohta Select project CRS

from layer. Mikäli mittajana on näkyvissä, sen asteikon tulisi vaihtua nyt aste-asteikosta matkaa

mittaavaksi asteikoksi. Kun työskentelyikkunassa aineistoa aletaan nyt lähentää (joko

suurennuslasi-työkalulla tai hiiren rullaa pyörittämällä), pitäisi jossain vaiheessa kartan alkaa näkyä.

Mikäli lähennys tehdään oletuksena olleeseen kuvan keskipisteeseen, ilmestyy ensimmäisten

joukossa näkyviin Hailuodon alue.

Rasteriaineistorajapinnan karttatason käyttö Quantum GIS -ohjelmassa

Quantum GIS ohjelma on jatkuvasti kytketty rasteriaineistorajapintaan, eikä rasteriaineistoa voi

ladata ohjelman tai tietokoneen omaan muistiin (huom! tässä voi olla poikkeuksia

käyttösopimuksesta riippuen!). Lisäksi tulee muistaa, että rasteriaineistoon ei ole liitetty

attribuuttitietoja, jolloin rasteriaineistoa voi käyttää lähinnä visuaaliseen tulkintaan ja mittatyökalun

(työkalupalkissa) avulla tapahtuvaan etäisyyksien ja pinta-alojen määritykseen. Aineistoja voi

kuitenkin käyttää pohjakarttana esimerkiksi digitoinnissa, jolloin rasterimuotoinen data saadaan

vektorimuotoiseksi, ja voidaan laskea esim. pinta-aloja ja pituuksia eri kohteille ja ilmiöille.

Digitoimalla voidaan tehdä myös omia karttoja. Samoin monipuolista karttavalikoimaa voidaan

hyödyntää kartan tulkinnan harjoitteluun, ja ajantasaiset kartat ovat saatavilla ilman, että ne veisivät

tietokoneelta ylimääräistä levytilaa tai niiden säilyttäminen ja päivittäminen muutoin aiheuttaisi

harmaita hiuksia. Seuraavassa käydään lävitse ensin digitointi Quantum GIS ohjelmalla, ja sen

jälkeen pari harjoitetta, joiden kautta sekä rasteriaineistorajapinta että Quantum GIS ohjelma tulevat

tutummiksi.

Rasteriaineiston digitointi pistemuotoon

Pistetasolle voidaan digitoida pistemuotoista tietoa. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi liikenteen

solmukohdat, siirtolohkareet, tärkeät nähtävyydet jne. Voit harjoitella pistetason digitointia

8

esimerkiksi teiden risteyksien avulla. Lisää WMS-taso ”mtk_liikenneverkko”, aseta väriksi

”normal”. Muista asettaa oikea koordinaatisto!! Aseta se myös projektin oletuskoordinaatistoksi

valitsemalla ”Set project CRS from layer”. Avaa myös WMS-taso ”yleiskartta_12m”, jonka pitäisi

tulla näkyviin jo oletusrajauksella. Yleiskartan avulla voit rajata näkymään haluamasi alueen.

Tieliikenneverkko tulee näkyviin, kun skaala on n. 1:400 000.

Pistemuotoinen vektoritaso luodaan valitsemalla Tasot -> Uusi -> New shapefile layer…. Tällöin

avautuu kuvan 4 mukainen ”Uusi vektoritaso” –ikkuna. Valitse tyypiksi ”Piste”. Määrätään haluttu

koordinaattijärjestelmä ”Paikkatietojärjestelmän tunniste” –kohdassa klikkaamalla Määritä.

Valitaan koordinaattijärjestelmäksi ETRS-TM35FIN ja painetaan ”OK”. Tunnistekenttään pitäisi

ilmestyä koodi ”EPSG:3067”. Attribuutteihin ei tarvitse tässä vaiheessa laittaa mitään. Klikkaa

”OK”, jolloin aukenee tason tallennusikkuna. Valitaan haluttu tallennuskansio, kirjoitetaan tasolle

nimi (esim. ”Risteykset”) ja painetaan ”Tallenna”. Tämän jälkeen Risteykset-tason tulisi ilmestyä

”Tasot”-ikkunaan. Koordinaattijärjestelmän tulisi olla nyt yhteensopiva aiempien tasojen kanssa.

Mikäli taso luotaisiin ilman aiempia tasoja, tulisi projektin koordinaattijärjestelmä asettaa pistetason

mukaiseksi kohdasta Set project CRS from layer. Nyt sitä ei tarvitse tehdä, sillä se on tehty jo

liikenneverkko-tason yhteydessä.

Kuva 4. Pistetason luominen. Koordinaattijärjestelmäksi on asetettu ETRS-TM35FIN.

9

Valitse seuraavaksi Risteykset-taso aktiiviseksi klikkaamalla sitä. Tämän jälkeen valitse yläpalkista

sinistä kynää ”Mahdollista muokkaus”. Työkalut muuttuvat aktiivisiksi. Nyt voit valita työkalun

nimeltä ”Kaappaa piste” ja klikkaamalla karttaa voit asettaa pisteen haluttuun kohtaan. Ohjelma

kysyy pisteen Id:n, kirjoitetaan siihen juoksevalla luvulla 1, 2, 3… jne. Kartalle laitettua pistettä

voidaan siirtää ”Move Featur(s)” -työkalulla. Pisteen voi valita aktiiviseksi ”Select feature” -

työkalulla, jonka jälkeen se voidaan esimerkiksi poistaa ”Poista valitut” -työkalulla.

Pisteen ulkoasua voit muokata, kun tuplaklikkaat ”Risteykset” tasoa. Tällöin avautuu ”Layer

properties” –ikkuna. ”Tyyli”-välilehdessä (kuva 5) voit muokata pisteen ulkoasua (paina

”Change”), muista välilehdistä löytyy meta- ja attribuuttitietoja sekä toimintoja esim. analysointiin.

Älä muuta kohtaa ”Yksittäinen symboli”, sillä muuten ohjelma voi jumiutua ja ns. sanoo

sopimuksen irti! Ohjelma sulkeutuu ja tallentamattomat tiedot häviävät! Kohdasta ”Apply” voit

kokeilla symbolin uutta ilmiasua ilman, että ”Layer properties” -ikkuna sulkeutuu. Tyyli

hyväksytään painamalla ”OK”, jonka jälkeen ikkuna sulkeutuu.

Kuva 5. Layer Properties -ikkunan Tyyli-välilehti, jonka kautta voi

hallita symbolin ulkoasua kohdassa ”Change”.

10

Pisteiden tietoja voidaan tarkastella valitsemalla työkalupalkista nuoli, jossa on ympyröity ”i”

nuolenkärjen vieressä. Klikataan pisteen päällä, jolloin avautuu ”Tunnista tulokset” -ikkuna. Pisteen

koordinaatit saadaan näkyviin aukaisemalla kohta ”(Derived)”.

Rasteriaineiston digitointi viivamuotoon

Rasteriaineiston digitointi viivamuotoon vaatii viiva-tyyppisen vektoritason luomisen. Se tapahtuu

samalla tavalla kuin pistetason luominen, ainoa poikkeus on tason tyyppi. ”Uusi vektoritaso” -

ikkunassa valitaan tyypiksi ”Vektori”, asetetaan koordinaattijärjestelmä ja tallennetaan esim.

nimellä ”Tiet”. Tämän jälkeen tasoa voidaan muokata, kunhan painetaan sinistä kynää. Viivan

piirtäminen tapahtuu valitsemalla ”Kaappaa viiva” -työkalu. Hiiren vasenta näppäintä klikkaamalla

saadaan viivalle kulmapiste, oikeaa näppäintä painamalla saadaan viivan päätepiste. Ohjelma kysyy

Id:n samalla tavoin kuin pisteiden kohdalla, vastataan kyselyyn samalla tavalla. Viivan

kulmapisteitä voidaan siirtää ”Move feature(s)” -työkalulla, ja ulkoasua muokata samoin kuin

pisteiden ulkoasua. Ulkoasua muokatessa huomioi, että kaikkien tasolla olevien viivojen ulkoasu

muuttuu samanlaiseksi. Erilaisia viivoja varten tarvitset eri tasot. Viivan tiedoista saadaan selville

viivan pituus sekä alku- ja loppupään koordinaatit. Digitoi kokeeksi kahden merkitsemäsi risteyksen

välinen tieosuus, ja selvitä sen pituus!

Digitoi myös toinen tieosuus. Avaa tämän jälkeen ”Attribute tabel” ja luo siihen uusi sarake New

column -painikkeesta. Anna sarakkeelle nimeksi esim. ”Nimi”, aseta tyypiksi ”Teksti” ja leveydeksi

esim. 12 (kuva 6). Paina ”OK”. Avaa ”Layer properties” -ikkuna. Vaihda ”Tyyli” -välilehdessä

Yksittäinen symboli -> Categorized. Valitse sarakkeeksi ”Nimi” ja ”Color ramp” -kohtaan esim-

kelta-punainen. Paina Luokittele ja katso mitä tapahtuu!

Kuva 6. Uuden teksti-tyyppisen sarakkeen lisääminen Attribuutti-taulukkoon.

11

Rasteriaineiston digitointi aluemuotoon

Aluemuotoisen tason digitoiminen vaatii monikulmio -tyyppisen tyhjän tason luomisen. Toimitaan

kuten pistetasoa luodessa, mutta valitaan tyypiksi ”Monikulmio”. Tallennetaan esim. nimellä

”Risteysalueet”. Tämän jälkeen painetaan sinistä kynää, jolloin uutta tasoa voidaan muokata.

Digitoidaan tasolle risteysalueet valitsemalla ”Kaappaa monikulmio” ja sen jälkeen rajaamalla

kulmapisteiden avulla jokin alue, esim. ramppien ja moottoritien rajaama alue (kuva 7). Painetaan

viimeisen pisteen kohdalla hiiren oikeaa näppäintä, jolloin ohjelma täydentää monikulmion

viimeisen särmän lopetuspisteestä aloituspisteeseen ja piirtää monikulmion. Jälleen asetetaan Id:ksi

1, 2, 3 jne. Monikulmion kulmapisteiden sijaintia voi myöhemmin muokata ”Solmutyökalun”

avulla valitsemalla se, ja klikkaamalla monikulmion rajaa. Pisteet ilmestyvät näkyviin jolloin niitä

voi valita aktiiviseksi ja siirtää. Tuplaklikkaamalla jotain kohtaa monikulmion kehältä saadaan

muodostettua siihen kohtaa uusi piste, jonka kautta kehä kulkee. Kuvassa 7 solmutyökalu on

käytössä. Kuvassa 7 monikulmion ulkoasua on muutettu siten, että sille on asetettu läpinäkyvyyttä

”Layer properties” -ikkunan ”Tyyli”-välilehden ”Transparency”-valinnalla.

Kuva 7. Risteysalueelle luodun monikulmion muokkaamista solmutyökalun avulla.

Tämän jälkeen monikulmion ominaisuuksia voidaan tarkastella valitsemalla ”Tunnista kohteet” -

työkalu ja klikkaamalla monikulmiota. Kuvan 7 monikulmion pinta-ala on työkalun mukaan 8,786

ha. Digitoidaan myös muut valitut risteysalueet. Luodaan tämän jälkeen attribuutti-taulukkoon uusi

12

sarake, annetaan sille nimeksi ”Risteysalueet”, valitaan sen tyypiksi ”Teksti” ja leveydeksi esim. 25.

Tämän jälkeen attribuuttitaulukkoon voidaan määritellä, onko risteysalue esim. ”Moottoritien

ramppi” tai ”Kuusamontien ramppi” (kuva 8). Tason ominaisuuksista voidaan sen jälkeen käydä

muokkaamassa luokittelu ”Categirized”-tyyppiseksi ja ”Color ramp” -kohdasta käytettävät värit.

Painetaan Luokittele, jolloin eri tyyppiset risteysalueet pitäisi luokittua omiksi luokikseen ja

monikulmion värjäytyä sen mukaan. Tuplaklikkaamalla luokkaa voidaan sen ulkoasua muokata.

Attribuutti-taulukkoon voidaan luoda myös pinta-ala-sarake valitsemalla ”Field calculator” ja

määrittelemällä nimi ja parametrit uudelle sarakkeelle. Tämän jälkeen painetaan Area-toimintoa

laskimesta sekä ”OK”, jolloin ohjelma luo attribuutti-taulukkoon sarakkeen, jossa näkyy pinta-ala

määrätyllä tarkkuudella. ”Layer properties” -ikkunan ”Label”-välilehdestä voidaan valita ”Display

labels” ja valitsemalla ”Field containing label” -kohtaan attribuutti-taulukon pinta-ala-sarake (kuva

8). Painetaan ”Apply” tai ”OK”, jolloin pinta-alat ilmestyvät näkyviin monikulmioiden päälle.

Kuva 8. Monikulmioiden pinta-alat valittu näkymään karttatasolla monikulmioiden päällä. Huomaa

luokittelu värisymboleineen ”Tasot”-kentässä kuvan vasemmassa laidassa.

13

Kartan viimeistely

Kun haluat tehdä projektistasi valmiin kartan, klikkaa ensimmäisenä työkalupalkissa olevaa Uusi

tulosteenlaatija -painiketta. Näytölle aukeaa ”Laatija 1”. Sen keskellä on valkoinen alue, joka on

karttapohja. Oikeassa reunassa on valikko, josta voit muokata karttapohjan suuntaa (portrait -

landscape), kokoa (A4, A3 jne) ja muita tietoja.

Yläpalkissa näkyy painike Lisää uusi kartta. Paina sitä. Vedä sen jälkeen valkoiselle tasolle

suorakulmio. Suorakulmio määrää, mihin ja minkä kokoiseksi haluat kartan. Ohjelma lataa siihen

projektissa valittuna olevan alueen auki olevine tasoineen. Karttanäkymää voit liikutella ”Siirrä

jäsensisältöä” -työkalulla. Tämän jälkeen voit yläpalkissa olevilla työkaluilla lisätä labelin (”Lisää

uusi vektoriselite), kartan nimen (”Lisää uusi nimiö”), mittajanan (”Lisää uusi mittakaava”) ja

pohjoisnuolen (”Lisää nuoli”). Näiden kaikkien kokoa ja ominaisuuksia voit hallita oikealla

olevasta palkista. Valitse ensin haluttu kenttä karttapohjasta aktiiviseksi, sen jälkeen palkista

välilehti ”Jäsen”, ja sen alta voit tehdä muokkauksia. Valmis kartta voisi näyttää esim. kuvan 9

kaltaiselta.

Kuva 9. Projektista tehty valmis kartta.

14

Harjoite 1

Harjoitteessa 1 on tavoitteena käyttötarkoitusta vastaavien rasteriaineistojen hakeminen

Maanmittauslaitoksen palvelurajapinnasta, ja yksinkertaisten analyysien teko kartta-aineiston

pohjalta. Seuraavassa on tehtävän anto, vastaukset löytyvät liitteestä 1.

1. Hae kartta, jolta voi helposti tarkastella paikannimiä. Etsi kartalta Korentokangas (n. 15 km

Pudasjärven keskustan itäpuolella Kuusamontien ja Puolangantien risteysalueella).

2. Tarkastele sen lähiseutua pelkkien korkeuskäyrien avulla (tarkasteltavan alueen keskipisteen

koordinaatit 511727, 7253712; suositeltava skaala 1:39000). Mikä muodostuma näyttäisi

olevan kyseessä? Tarkastele korkeuskäyriä hieman alueen ympäristössä, miten kuvailisit

topografiaa?

3. Etsi pieni Hossa-Lampi (keskipisteen koordinaatit 611367, 7264909; skaala 1:30000). Mikä

muodostuma kulkee lammen pohjoispuolitse? Muodostuma kuuluu samaan kokonaisuuteen

kuin Korentokangas. Mikä selittää eron alueiden topografiassa?

4. Tarkastele alueen vääräväri-ilmakuvaa (.JPEG -muodossa). Aseta taso korkeuskäyrien

päälle, ja tason läpinäkyvyydeksi 30 %. Miten kohoumat näkyvät kuvassa? Mistä se kertoo?

5. Lataa alueen maastokartat 1:50k ja 1:500k. Miten kartat eroavat toisistaan? Miksi?

6. Digitoi Iso-Valkeainen ja määritä sen vesialueen pinta-ala. Tallenna järvi omaksi

kartakseen.

Harjoite 2

Harjoitteessa 2 on tavoitteena harjoitella rasteriaineistojen hakemista Maanmittauslaitoksen

aineistorajapinnasta sekä tehdä kartta-analyysejä digitoimalla kartalta muutamia ilmiöitä ja

tarkastelemalla niiden esiintymistä. Tavoitteena myös oan kartan luonti Quantum GIS -ohjelmalla

useamman layerin projektista.

1. Tutki vääräväri-ilmakuvan perusteella, minne Ylivieskan alueella sijoittuvat rehevimmät

pellot.

2. Miltä avoimet metsämaat näyttävät vääräväri-ilmakuvassa (Ylivieskan alueella)? Miksi?

3. Miten arvioisit maastotietokannan luotettavuutta avoimien metsämaiden kohdalla?

4. Etsi Ylivieskan lentokenttä. Rajaa sen ympärille 4x6 km alue (24 km2). Digitoi alueen

sisältä avoimet metsämaat sekä rehevät pellot. Miten niiden pinta-alat suhteutuvat toisiinsa?

15

5. Kuinka hyvin arvioisit löytäväsi hyvät puolukkamaat pelkän taustakartan avulla? Entä

vääräväri-ilmakuvaa hyödyntäen? Digitoi itsellesi suunnistuskelpoinen kartta

todennäköisistä puolukka-alueista!

Harjoitteiden ohjeet ja vastaukset

Harjoite 1

Kytke Quantum GIS Maanmittauslaitoksen rasteriaineistorajapintaan ja tuo näytölle lista saatavilla

olevista kartta-aineistoista. Muista aina karttatasoa hakiessasi tarkistaa, että koordinaattijärjestelmä

on valittu oikein!

1. Hakeaksesi helposti tiettyä paikkaa (esim. kaupunkia, kylää..), kannattaa avata taustakartta

(esim. taustakartta 1:10k). Mittatyökalulla voi arvioida n. 15 km matkan, mutta helpoiten

Korentokangas löytyy Kuusamon tietä itään seuraamalla.

2. Tarkastellaksesi pelkkiä korkeuskäyriä tarvitset ”mtk_korkeuskayrat” -kartan.

Korentokankaan ympärillä näyttäisi olevan delta, joka on osa Hossa-Taivalkoski-Pudasjärvi

-saumaharjua. Muutenkin alue on tasaista, sillä harju on siinä kohtaa subakvaattinen.

3. Pieni-Hossalampi löytyy helposti koordinaattien avulla, sillä voit syöttää koordinaatit

suoraan Quantum GIS:n koordinaattikenttään. Lammen pohjois- ja länsipuolitse kulkee

kaksi harjua, jotka yhtyvät lammen luoteispuolella. Harju on samaa harjujaksoa

Korentokankaan kanssa, mutta synnyltään se on supra-akvaattinen. Siksi topografia on

vaihteleva ja reliefi pääsääntöisesti jyrkkä.

4. Hae ”ortokuva_vaaravari” -taso ja aseta ”Layer properties” -ikkunasta ”Tyyli”-välilehdestä

”Transparency” = 30. Liikuta ”Taso”-ikkunassa ”ortokuva_vaaravari”-taso

”mtk_korkeuskayra”-tason yläpuolelle hiirellä vetämällä. Tällöin korkeuskäyrät näkyvät

vääräväri-ilmakuvan läpi. Kohouma-alueet eli pääosin harjut näkyvät sinertävän vihreänä

havupuiden ja hiekkamaan heijastusominaisuuksien vuoksi. Ne heijastavat voimakkaasti

lämpösäteilyä, joka on asetettu vääräväri-ilmakuvassa näkymään vaaleana. Sen sijaan

lehtimetsät näkyvät punertavina voimakkaan vihreän valon heijastuksen vuoksi, sillä vihreä

on asetettu näkymään punaisella. Suot ja kosteikot näkyvät ruskeahkoina.

5. Maastokarttarasterit löytyvät nimillä ”maastokartta_50k” ja ”maastokartta_500k”.

Jälkimmäisessä näkyy vain muutama suuri vesialue ja tasaista metsää, kun taas 1:50k

kartassa näkyy hyvinkin yksityiskohtaisesti maaston vaihtelut. 1:500k kartassa on siis tehty

hyvin paljon yleistystä, mikä soveltuu laajojen alueiden tarkasteluun ja analysointiin.

16

Suurimittakaavainen kartta puolestaan soveltuu pienen alueen tarkasteluun ja tarkkoihin

tulkintoihin, mutta laajoja kokonaisuuksia tarkastellessa se on liian ”repaleinen”.

6. Luo uusi rasteritaso (New shapefile -> monikulmio). Digitoi järvi reunoja myöten. Nyt saat

selville koko järven pinta-alan. Kun haluat saada selville vesipinta-alan, aseta taso

läpinäkyväksi. Valitse ”Lisää piiri” -työkalu ja digitoi saaret samalla tavoin kuin digitoisit

monikulmiota (lopetus hiiren oikealla, muutoin digitointi vasemmalla näppäimellä).

Työkalu poistaa tekemäsi piirit monikulmiosta, jolloin niiden tilalle jää aukko. Huomaat,

kun muokkaat tason uudelleen läpinäkyväksi. Nyt voit Info-työkalulla tarkistaa järven

vesialueen pinta-alan. Iso-Valkeaisen pinta-ala on noin 1,2 km2.

7. Tee lopuksi kartta valitsemalla ”Uusi tulosteen laatija” ja viimeistele kartta sivun 11

ohjeiden mukaisesti.

Harjoite 2

1. Samoin kuin harjoituksessa 1, kannattaa Ylivieskan etsimistä varten hakea taustakartta

näkyviin. Rajaa taso näkymään Ylivieskan alueelle. Hae seuraavaksi ”mtk_hallintorajat” -

aineisto näkyviin. Luo uusi taso (New shapefile, tyyppi = vektori tai monikulmio) ja digitoi

sille Ylivieskan hallinnolliset rajat ”mtk_hallintorajat” -tason avulla. Hae sitten

”ortokuva_vaaravari” -taso. Kuvan näkyviin tuleminen voi vaatia, että tarkennus tehdään

kohtalaisen lähelle kuvaa. Kun kuva tulee näkyviin, Ylivieskan keskusta on helppo tunnistaa

ja löytää kuvasta. Aseta digitoimasi hallintoraja-taso vääräväri-ilmakuvan päälle, jolloin voit

tarkastella juuri Ylivieskan aluetta. Rehevimmät pellot näyttävät suurimmaksi osin olevan

joen ympärillä, missä maaperä on todennäköisesti hedelmällisin ja kosteusolot parhaat.

Rehevät pellot näkyvät kirkkaan punaisia / pinkkeinä.

2. Hae näkyviin ”mtk_avoimet_metsat” -aineisto. Aseta se ortokuvan päälle. Vaihtelemalla

avoimia metsämaita vuoroin näkyväksi ja vuoroin näkymättömäksi havaitset, missä niiden

mukaan on avoimia metsämaita. Vertaamalla vääräväri-ilmakuvaan huomaa, että avoimet

metsämaat näkyvät vihertävinä/sinertävinä alueina. Ne heijastavat voimakkaasti

lämpösäteilyä ja klorofyllin määrä on olematon, jolloin ne heijastavat vähän vihreän

aallonpituuksia (kuvassa punaisella) mutta runsaasti lämpösäteilyä (kuvassa sinisellä).

3. Vääräväri-ilmakuvassa hakkuita näkyy enemmän, jolloin voisi olettaa sen olevan tuoreempi

tai tarkempi. Mikäli kartat edustavat samaa ajanhetkeä, vääräväri-ilmakuva on

metsätyyppien arvioinnissa maastotietokantaa tarkempi ainakin hakkuiden osalta.

4. Ylivieskan lentokenttä löytyy keskustan itä-kaakkoispuolelta. Luo kaksi uutta rasteritasoa

tyypiltään ”monikulmio” New shapefile -toiminnolla. Nimeä tasot esim. ”rehevät pellot” ja

17

”avoimet metsämaat”. Valitse aktiiviseksi digitoimasi hallintoraja-taso ja rajaa siihen

käsketty alue. Helpoiten rajaaminen tapahtuu mittaamalla ensin mittatyökalun viivaimella

lentokentästä 2 km etelään ja painamalla hiiren oikeaa, jolloin viiva jää harmaana näkyviin.

Jatka sitten lopetuspisteestä 3 km suoraan itään ja paina hiiren oikeaa, jolloin jana jää

näkyviin. Paina sinistä kynää, jolloin voit muokata tasoa. Valitse sen jälkeen ”rectangle”-

työkalu valitsemalla työkalupalkista Rectangle from center -toiminto. Klikkaa hiiren

vasemmalla lentokentän keskikohdan päälle ja pidä näppäin painettuna pohjaan. Vedä

suorakulmion kulmaa kaakkoon kohti itään piirretyn mittajanan päätä, jolloin työkalu piirtää

”samansuuruisen” suorakulmion jokaiseen suuntaan keskipisteestä, eli lopputuloksena on 4

x 6 km suorakulmio. Valitse sitten vuoroin peltotaso ja vuoroin metsämaataso aktiiviseksi ja

digitoi löytämäsi alueet niille. Yhdistä digitoimasi alueet molemmilla tasoille erikseen (ota

käyttöön ”Select feature(s)” -työkalu, paina Ctrl pohjaan ja klikkaa monikulmioita, jolloin

ne jäävät aktiivisiksi, klikkaa sitten Yhdistä valitut kohteet -toimintoa ja valitse

attribuuttikyselyyn ”OK”). Nyt monikulmiot ovat yhdistetty ja voit katsoa ”Info”-työkalun

avulla niiden yhteenlasketun pinta-alan. Voit myös tietysti luoda attribuutti-taulukkoon

uuden sarakkeen ja laskin-työkalun avulla määrittää monikulmioiden pinta-alat. Avoimia

metsämaita jää suorakulmion sisään n. 54 hehtaaria ja reheviä peltoja tulkinnan mukaan n.

90 hehtaaria.

5. Voit tehdä tämän kohdan halutessasi