maaseutu & matkailu, talvi 2011
DESCRIPTION
Maaseutu & Matkailu, talvi 2011TRANSCRIPT
GPS-retket avaavat uusia mahdollisuuksia
Kansallispuisto kannattaa
Porotilamatkailu - laadulla tulosta
Luontomatkailun teemanumero
Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti TALVI 2011
2 TALVI 2011
Julkaisija Matkailun teemaryhmä/Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR
Päätoimittaja Nina VesterinenMatkailun teemaryhmä/Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTRLomalaidun rypuh. 040 157 [email protected]/matkailuwww.lomalaidun.fiOsoite: c/o AgronomiliittoPohjoinen Makasiinikatu 6 A 800130 Helsinki
Tuotanto ja taittoMORE Business Services OyKauppakatu 11 C, 4 krs.FI-33200 Tamperepuh. 040 511 4460 www.morebiz24.com
16. vuosikertaISSN-L 1799-5566ISSN 1799-5566 (Verkkolehti)
3 Pääkirjoitus
4 Terveisiä Irlannista: Hyvä alueellinen matkailubrändi tehdään yhdessä
7 Kansallispuisto kannattaa
10 Uusi Lomakylä PAN Village Oulanka
12 Porotilamatkailu – laadulla tulosta
16 GPS-retket avaavat uusia mahdollisuuksia luontomatkailuun
18 Matkailua Metsäpeuranmaan erämaa-alueella
20 Bearland vetää yhä enemmän ulkomaisia asiakkaita
22 Yritysasiakas arvostaa luontomatkailupalveluja
26 Outdoors Finland -hanke etenee
27 Yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä syntyy kulttuuritoiminnan kautta
28 Tuotekehitys osaksi yrittäjän arkea
30 Itämeren matkailun lippulaivahanke
31 OIVA pistää oivaltamaan
Sisältö
Luontomatkailun teemanumero
TALVI 2011 3
Pääkirjoitus
P Ä Ä K I R J O I T U S
Luontomatkailussa piilee Suomen matkailun voimavara
Tämän talven valtava lumimäärä on luonut varsinkin Etelä-Suomesta todellisen talven unelmakohteen. Suomalaista lu-
menpoistotehokkuutta on tultu katsomaan ulkoministerin kut-sumana lentokentälle, eivätkä Helsingin johtajatkaan ole jääneet ilman mediahuomiota.
Mediahuomio tukee myös Suomea matkailumaana. Toivot-tavasti matkailijat eivät ole saaneet kokea samanlaista tie-donpuutteen tuntua kylmällä asemalla hytistessään kuin alle-kirjoittanut satunnainen matkailija. Eräänkin kerran kaksi tuntia junaa odoteltuani luin lopulta vuoron peruun- tumisen jälkeen netistä, kuinka meitä oli ohjattu toisiin juniin. Tietoa meille ei kuitenkaan asemalla jaettu.
Isot yritykset kaipaavat selvästi hyviä työkaluja toimintojensa tehostamiseen – pienistä puhumattakaan. Tässä lehdessä esittelemme uuden työkalun eli Matkailun tuotekehit-täjän käsikirjan. Toivottavasti siitä on teille kaikille iloa.
Meillä suomalaisilla on voimakas suhde luontoon. Luonto itsessään määrittelee suoma-laisuutta: etelässä tarunhohtoisuudellaan ja pohjoisessa välittömyydellään. Eri kult-tuureista tulevilla on erilaiset luontokäsitykset, luontoa koskevat arvostukset ja eettiset periaatteet. Miten hyvin olemme niistä perillä? Käytämmekö tietoa luontomatkailua ke-hittäessämme?
Puhdas luonto aktiviteettimahdollisuuksineen on luonut Suomesta houkuttelevan matkai-lukohteen. Kehittämistyötä ja markkinointia kuitenkin tarvitaan.
Marraskuussa julkaistussa maabrändivaltuuskunnan raportissa yksi kuudesta laajem-masta tehtäväkokonaisuudesta oli Suomeen suuntautuvan matkailun edistäminen. Rapor- tissa asetettiin matkailuyrittäjille erityisesti luontomatkailun kehittämiseen liittyviä teh- täviä, jotta tavoite ”Suomea arvostavat matkailijat ovat löytäneet maamme” täyttyy vuoteen 2030 mennessä. Raportti kehottaa kehittämään hiljaisen Suomen lomapaketteja ja tekemään retkeilystä, sienestämisestä ja marjastamisesta kiinnostavia matkailukoke-muksia. Kehityskohteet eivät ole maata mullistavia asioita, mutta ne ovat vahvuuksiamme ja elämyksiä, joita emme ole vielä kovin hyvin tuotteistaneet.
Tässä lehdessä paneudutaan luontomatkailuun tutkimuksen, kehittämisen ja yri-tystoiminnan näkökulmista. Toivottavasti artikkelit antavat ideoita oman luonto- matkailusi kehittämiseen. Uskon, että Suomen matkailu nojautuu luontomatkailuun myös tulevaisuudessa.
Menestyksekästä talvisesonkia!Nina Vesterinen
4 TALVI 2011
Hyvä alueellinen matkailubrändi
TEHDÄÄN YHDESSÄIrlannin lounaisalue on ihan taval-lista irlantilaista maaseutua, joka kärsii paikoittain väestökadosta. Maatalouden merkitys elinkeinona vähenee sielläkin ja tilalle tulee muita elinkeinoja. 25 vuotta sitten havahduttiin maaseudun hitaaseen kuolemaan.
Neljä majoitusta tarjoavaa yrittäjää ja kaksi opintomatkoja tiloilleen järjestävää maanviljelijää perustivat alueen matkai-lun kehittämiseen yhdistyksen, jonka nimeksi tuli BallyhouraFailte. Nimi Bal-lyhoura saatiin seudun ainoasta ”vuoris-tosta”.
Nykyään brändin nimi on Ballyhoura Country eli Ballyhouran seutu tai alue. Kun yhdistystä perustettiin, se tavoit-teli yhteisiä tuotepaketteja, keskitettyä varausjärjestelmää ja markkinointiyh-teistyötä. Kaikki tämä on yhä voimissaan, mutta mukaan on tullut paljon muuta.
Matkailusta yksi osaalueen kehittämistäPian BallyhouraFailten perustamisen jälkeen kuvioihin tuli mukaan alueen
muukin kehittäminen, jossa tärkeää oli kehittää alueen vetovoimaa, jotta sinne syntyisi työpaikkoja ja nuoret voisivat jäädä tai palata takaisin.
Suunnitelmallisessa ja kokonaisvaltaisessa kehittämisessä ovat mukana sekä julkiset toimijat, yritykset että kansalaisyhteisöt. Kaikessa korostetaan alhaalta ylös -kehit-tämistä: kansalaisyhteisöjen ja yritysten pitää olla aktiivisesti mukana, jotta tulok-sista tulee kestäviä ja toimivia.
Tuloksia on saatukin aikaan: alueen väkiluku kasvoi peräti 16 prosenttia vuo-sina 1991 – 2006. Nyt asukkaita on vajaat 80 000. Väki on nuorta, kuten Irlannissa muutenkin.
Irlanti on tunnettu tehokkaasta EU-ra-han hyödyntämisestä ja se on myös Bal-lyhourassa osattu. Leader-hankkeiden ansiona pidetään suoraan muun muassa muutamaa sataa uutta työpaikkaa ja lisä-tulon saajaa.
Irlannin lounaisalue vannoo Ballyhoura-brändin nimeen. Se on ennen kaikkea matkailua, mutta myös muuta elinvoimaa maaseudulle.
T E R V E I S I Ä I R L A N N I S T A
TALVI 2011 5
Perinnekulttuuria ja monipuolista tekemistäBallyhoura-brändi rakentuu yksinkertaisuudelle ja sen erilai- suudelle – mitään Lappia, Alppeja tai järvialuetta ei ole. Olemassa olevasta yritetään kiskoa kaikki hyvä irti. Niitä ovat perinnekulttuuri ja historia ja toisaalta niin monipuolinen vapaa- ajan tekeminen kuin kauniilla, mutta tavallisella maaseudulla ja sen pikkukaupungeissa ja kylissä on mahdollista. Myös tapahtu-mat ja festivaalit ovat tärkeitä.
Vapaa-ajan toiminnoissa panostetaan esimerkiksi patikointireit-teihin: pitkiin, lyhyisiin ja teemoitettuihin. Sen lisäksi kehitetään muitakin reittejä kaikenlaista liikkumista varten: pyöräilyyn, retkeilyyn, ratsastukseen, suunnistukseen, maastojuoksuun ja
Irlannin B & B -paikoista kirja vuosittain Aamiaismajoituksella, Bed and Breakfastilla, on Irlannissa huo-mattavasti pitemmät perinteet kuin meillä. Myös laatua vaali-taan: paikat, jotka läpäisevät laatukriteerit, pääsevät mukaan vuosittain julkaistavaan opaskirjaan, johon on koottu kaikki Ir-lannin tasoltaan riittävät B & B -majoituskohteet. Auditointi teh-dään vuosittain yrittäjän pyynnöstä ja kustannuksella.
autolla ajamiseen. Ja tietenkin matkan varrelle kehitetään veto- nauloja ja nähtävyyksiä.
Eniten aiotaan lähivuosina panostaa matkailun osaamisverkos-ton, perinnereittien, perinnekylien, vastaperustetun maasto-pyöräilypuiston, virkistysinfrastruktuurin ja ruokamatkailun kehittämiseen. Viimeisessä onkin tekemistä, sillä irlantilainen ruoka ei poikkea englantilaisen keittiön tasosta.
Ballyhoura ei ehkä juuri nyt ole menestystarina, kun irlantilai-sia kurittaa valtava talouslama, mutta sen kehittämisessä on sel-laista suunnitelmallisuutta ja yhteisöllisyyttä, josta olisi hyötyä meilläkin.
Teksti: Riitta ViialainenKirjoittaja osallistui syyskuussa valtakunnallisen kylämatkailuhankkeen opintomatkalle Irlantiin.
Kuva: Nina Vesterinen
6 TALVI 2011
Pienestä järvestä kaikki irtiLoughGur-järvi on yksi Ballyhouran parhaista matkailutuotteista. Sen koko esihistoria, arkeologia ja muinaismuistot on kaivettu esiin ja laitettu näytille. Pari muinaista asumustakin on rekonstruoitu ja rakennettu matkailijoiden töl-listeltäväksi. Se on esimerkki loistavasta muinaismuistojen ja tarinoiden tuotteistuksesta. Järvi on niin pieni, ettei se erotu oikein edes kartalta. Järven näkee yhdellä silmäyksellä, kun hiukan kiipeää mäkeä ylös. Silti se on ihmeellinen ja menee matkailijoihin täydestä. Kaikki järveen liittyvät tarinatkin on kaivettu esille. Opas niitä kertoilee, mutta myös tauluihin ne on ikuistettu.
Maastopyöräilypuisto rakennettiin vetonaulaksiPari vuotta sitten valmistui Ballyhoura-vuorille 92 kilometriä maastopyöräilyreittejä. Eritasoisia reittejä on nyt viisi. Lähtöpis-teessä on parkkialue, pyörien vuokrauskoju, kioski, vessat, suihkut ja pyöränpesupaikka.
Reitit on merkitty maastoon värein ja kilometritolpin kuten meillä ladut. Pyöräilypuisto on Irlannin ainoa ja siitä odotetaan hittituotetta, kunhan lamasta päästään. Hanke toteutettiin erilaisin julkisin kuten EU-varoin ja se rakennettiin valtion maille.Puisto on jo tuottanut lähiseuduille mökkimajoitusta, koska perinteinen perhe- ja B & B -majoitus eivät täysin täytä pyöräili-jöiden peseytymis- ja pyykinpesutarpeita.
Hankkeilla aikaansaatua:1500 km uusia patikointireittejä•
kaksi uutta opastettua ajoreittiä•
vuodepaikkoja yli tuhat lisää • (189:stä 1245:een)
tärkeitä muita investointeja infra- • struktuuriin (koulutuskeskus, konfe- renssikeskus jne.)
lisää matkailun vetonauloja ja niiden • laadun parannuksia
tasokkaampia karttoja, opasteita jne.•
Kuva: Johanna Hietanen
TALVI 2011 7Lumikenkäilyä Oulangan kansallispuistossa (Kuva: Jari Salonen)
Kansallispuistot, kuten muutkin suojelualueet, aikaansaavat monia yhteiskunnallisia hyötyjä. Ne esimerkiksi varmistavat luonnon monimuotoisuuden säilymistä, vahvistavat terveyttä ja työllisyyttä ja inspiroivat taidetta.
Euroja ja työpaikkojaKansallispuistojen kävijöiden rahankäytön vaikutusta paikal-listalouteen seurataan vuosittain. Vuonna 2009 kaikkien 35 puiston yhteenlaskettu vaikutus oli 86 miljoonaa euroa eli 1100 henkilötyövuotta. Hyödyt jakaantuvat monipuolisesti eri toimialoille. Esimerkiksi Oulangan kansallispuiston paikallis-taloudellinen vaikutus kohdistuu eniten majoittumiseen, ravin-toloihin ja kauppaan.
Kansallispuistoihin tukeutuu monenlaista yritystoimintaa ja
parhaimmillaan puistot ovat todella merkittävä voimavara matkailulle. Suoran matkailutulon lisäksi niillä on usein vahva imagoarvo matkailualueella, kuten seuraavan sivun taulukko osoittaa.
Aidon luonnon kosketus Kansallispuistoja perustettaessa on pidetty tärkeänä ihmisten mahdollisuutta nauttia hienoista maisemista ja laadukkaista palveluista – aidon luonnon kosketuksesta. Puistojen merki-tystä hyvinvoinnille halutaan edistää ja siinä luontomatkailu on hieno mahdollisuus. Luonto- ja kulttuuriarvojen sekä vetovoi-maisuuden säilyminen edellyttävät matkailun kehittämiseltä vastuullisuutta.
Lapin tuntureilta Suomenlahden saaristoihin, Saimaan rannoilta Koillismaan luon-nonmetsiin ja aapasoille. Kansallispuistot edustavat arvokkainta suomalaista luon-toa monipuolisesti. Kaikkiaan niitä on 35 ja kahta uutta tulokasta suunnitellaan Sipoonkorpeen ja Selkämerelle. Kansallispuistot suojelevat korvaamattomia luonto- ja kulttuuriarvoja, mutta myös mieleenpainuvia maisemia ja kokemuksia.
Kansallispuisto kannattaa
8 TALVI 2011
Suojelualueiden matkailun raamiksi palvelujen tuotta-jille on Suomessa laadittu yhdeksän kestävän matkailun periaatetta:
Luontoarvot säilyvät ja toiminta edistää•
luonnonsuojelua
Ympäristöä kuormitetaan mahdollisimman vähän•
Arvostetaan paikallista kulttuuria ja perinteitä•
Asiakkaiden arvostus ja tietämys luonnosta •
ja kulttuurista lisääntyvät
Asiakkaiden mahdollisuudet luonnossa virkistymiseen •
paranevat
Asiakkaiden henkinen ja fyysinen hyvinvointi vahvistuvat•
Vaikutetaan myönteisesti paikalliseen talouteen ja •
työllisyyteen
Viestintä ja markkinointi on laadukasta ja vastuullista•
Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä•
Yhteistyöllä tulostaMetsähallituksen luontopalvelut hoitaa Suomen kansal-lispuistoja ja tuottaa niiden kävijöille ilmaiset retkei-lypalvelut kuten vaellusreitit, luontopolut, autiotuvat, tulipaikat ja luontokeskukset. Luontopalvelujen tavoit-teena on hyvä kumppanuus puistoihin tukeutuvien yri-tysten kanssa, jotta asiakastyytyväisyys saadaan pidettyä korkeana ja palvelujen toimivuus hyvänä. Matkan aika-na kävijät kuluttavat rahaa yksityisiin palveluihin kuten majoittumiseen, ruokaan, polttoaineeseen ja aktiviteet-teihin.
Kansallispuistojen yhteistyöyrityksiä on Suomessa lähes 300 kappaletta. Tärkeitä yhteistyön element-tejä ovat viestintä ja tuotekehittely. Kumppanuuden
Liisa Tyllilä, Hiking Travel, Hit Ky Hiking Travel, Hit Ky on luontoon perustuvia ohjelmapalveluja tuottava perheyritys Pirkanmaalla.
Tyllilät perustivat yrityksen keskelle 1990-luvun alkupuolen la-maa. – Heti alusta lähtien meillä oli luontoretkien järjestämisen rin-nalla vahvana koulutuspalvelut, sillä vastasimme erä- ja luonto- oppaan ammattitutkintoon valmistavasta koulutuksesta Länsi- Pirkanmaalla. Hyvän mielen retkillä haluamme tarjota asiak- kaille omakohtaisia luontoelämyksiä, virkistystä ja hieman seik-kailuakin. Meillä on myös verstas, jossa valmistamme erilaisia retkeilyvälineitä, Liisa Tyllilä kertoo. – Myöhemmin olemme kouluttaneet maaseutumatkailuyrittäjiä ja matkailun ohjelmapalvelujen tuottajia.
Liisa Tyllilälle Seitsemisen kansallispuiston luonto on hyvin lä-heinen, koska hän aloitti luonto-oppaan uransa alueella jo 1979 – ennen kansallispuiston perustamista. – Nykyisin Metsähallituksen luontopalvelujen yhteistyöyri-tyksenä alueen kansallispuistot merkitsevät vetovoimaisia ja kansainvälisestikin tunnettuja matkakohteita, joissa on luon-tomatkailulle suuri mahdollisuus. Tämän vuoden alussa alka-nut ylöjärveläisten matkailuyritysten Vihreä Sydän -verkostoi-tumishanke on potkaissut yhteistyön voimakkaasti eteenpäin. Matkailualueella on nyt todellista tekemisen meininkiä ja uusia tuotteita on valmistumassa.
Tyllilä on jo pitkään päässyt aitiopaikalta seuraamaan Suomen matkailun kehittämistä. Erilaisissa tutkimuksissa ja suunnitel-missa on aina noussut selvästi esille, että aito luonto on vahva vetovoimatekijä. – Kansallispuistojen merkitys matkailulle pitäisi todella ym-
märtää. Metsähalli-tuksen luontopalvelut tulisi ottaa aktiivi- sena toimijana ja kan-sallispuistojen hoitaja-na mukaan matkailun kehittämiseen. Mat-kailumarkkinointiin, myyntiin ja opetuk-seen pitäisi myös saada lisää henkilöitä, joilla on vankkaa kokemus-ta luontomatkailusta. Vain sitä kautta kan-sallispuistot voidaan saada täydessä mi-tassa luontomatkai-lumme vahvuudeksi, Liisa Tyllilä pohtii.
Menolaji Keskimääräinen rahankäyttö (sis. ALV)
Tulovaikutus (€, ilman ALV)
Työllisyys-vaikutus (htv)
n = 357Huoltamo-ostokset¹ 18,75 190 710 4Paikallisliikenne² 3,95 592 797 6Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset 23,28 1 133 721 24Kahvila ja ravintola 13,24 1 682 977 28Majoittuminen 28,45 4 265 762 70Ohjelmapalvelut³ 3,43 514 966 5Muut menot4 3,96 503 930 8Välittömät vaikutukset yhteensä 8 884 864 145Välilliset vaikutukset 5 292 971 38Kokonaisvaikutukset 14 177 834 183
¹ Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset² Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset³ Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin4 Muut menot, esim. kalastus- metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat
Oulangan kansallispuiston 163 000 kävijän rahankäytön vaikutus paikallistalouteen vuonna 2009
TALVI 2011 9
kautta yritykset saavat näkyvyyttä luontoon.fi- sivustoilla ja luontokeskuksissa. Vastaavasti kansal-lispuiston näkyvyydestä sovitaan yritysten markki-nointikanavissa. Parhaimmillaan yksityiset matkai-lupalvelut voivat profiloitua kansallispuistojen tunnusten kautta.
Yhdessä sovittujen päämäärien eteen ponnistelu vahvistaa matkailualueiden kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä. Yritysyhteistyön lisäksi kansallispuisto-jen osallisuus matkailun verkostoissa ja laadunhal-linnassa on tärkeää.
Kannattava sijoitusSijoitus kansallispuistojen palveluihin tuottaa moninkertaisen hyödyn. Esimerkiksi jokainen Oulangan retkeilypalveluihin sijoitettu euro tuo 20 euroa paikallistalouteen. Edellytyksenä toki ovat laadukkaat ja puistoon hyvin asemoituvat yksityiset palvelut.
Kansallispuistojen välillä on selkeitä eroja. Pääkau-punkiseudun helmen Nuuksion kansallispuiston paikallistaloudelliset vaikutukset ovat suhteellisen alhaisia, mutta esimerkiksi vaikutukset pääkau-punkiseudun asukkaiden terveyteen voivat olla todella mittavia. Ehkä terveyden edistämisessä on myös lisämahdollisuus puistoihin tukeutuvalle yk-sityiselle yritystoiminnalle.
Kansallispuistoihin pätee erityisen hyvin vanha vii-saus ’lainassa lapsiltamme’, sillä kansallispuistoihin ja muihin suojelualueisiin liittyy sellaisiakin hyötyjä, joita emme vielä edes tunnista.
Teksti: Matti Tapaninen, Metsähallitus
Keijo Ronkainen, Basecamp Oulanka OyBasecamp Oulanka on kestävän matkailun tukikohta Oulan-gan kansallispuiston kainalossa. Yrityksen kaikki toiminnot on suunniteltu ja ne toteutetaan noudattaen ympäristövastuul-lisuuden periaatteita. – Panostamme lähellä tuotettuihin materiaaleihin ja ruokaan, kestäviin energiaratkaisuihin ja laadukkaisiin varusteisiin. Puis- to mahdollistaa monenlaisia aktiviteetteja niin sulan maan kuin lumen ja jään aikaan. Kansallispuisto on perinteisesti ollut kesäkohde, mutta palvelujen monipuolistuessa matkailijat ovat löytäneet myös Oulangan talven, Ronkainen sanoo.
Kansallispuiston merkitys Basecamp Oulangalle on oleellinen, sillä ilman puiston ylivertaista luontoa ja maisemaa ei olisi yri-tystäkään.– Tavoitteenamme on korkea laatu ja menestys kansainvälisillä markkinoilla. Hieno tunnustus kansallispuiston ja sen palve-lujen korkeasta laadusta on kansainvälinen PAN Parks -serti-fikaatti, joka on myönnetty myös Basecamp Oulangalle. Osoitus oikeista valinnoista on, kun brittiläisen matkanjärjestäjän Exo-duksen vuoden 2009 asiakaspalautteessa Basecamp Oulanka arvioitiin viiden kärkeen noin 450 matkakohteen joukossa, kertoo Ronkainen.
Yhtenä yrityksen toiminta-ajatuksena on osaltaan tukea kansal-lispuistojen hoitoa rahallisesti ja mahdollistaa tämä myös asiakkailleen, mistä saatu asiakaspalaute on erittäin myön-teistä. – Luonnosta saatavaa energiaa, uusiutumista sekä virkis- täytymistä on tutkittu paljon ja aina vastaus on:
parasta ihmiselle on luonnossa kokeminen, hiljaisuus sekä kauneus. Näkemykseni mukaan kansa l l i spuis toih in tukeutuva yritystoimin-ta tulee vahvistumaan selvästi jo lähivuosina. Uudet sukupolvet ovat oppineet käyttämään palveluita retkeillessään luonnossa. Basecamp Oulanka on mukana tässä kehityksessä vah-vana kasvuyrityksenä. Tavoitteena onkin kak-sinkertaistaa liikevaihto kahden seuraavan vuo- den aikana, toteaa Ronkainen.
Menolaji Keskimääräinen rahankäyttö (sis. ALV)
Tulovaikutus (€, ilman ALV)
Työllisyys-vaikutus (htv)
n = 357Huoltamo-ostokset¹ 18,75 190 710 4Paikallisliikenne² 3,95 592 797 6Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset 23,28 1 133 721 24Kahvila ja ravintola 13,24 1 682 977 28Majoittuminen 28,45 4 265 762 70Ohjelmapalvelut³ 3,43 514 966 5Muut menot4 3,96 503 930 8Välittömät vaikutukset yhteensä 8 884 864 145Välilliset vaikutukset 5 292 971 38Kokonaisvaikutukset 14 177 834 183
¹ Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset² Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset³ Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin4 Muut menot, esim. kalastus- metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat
Oulangan kansallispuiston 163 000 kävijän rahankäytön vaikutus paikallistalouteen vuonna 2009
10 TALVI 2011
Suomen ensimmäinen PAN Village -lomakylä avattiin Koillis-Lappiin joulukuussa 2010. Venäjän rajan läheisyydessä, Salla-tunturin kupeessa matkailijaa odottaa kestävää kehitystä tukeva, luontoystävällinen matkailukohde.
PAN Village Oulangan toiminnasta vastaavat isäntäpa-riskunta Janne-Juhani Haarma ja Eveliina Sivonen. – Ensimmäiset vieraat vastaanotimme joulukuun 2010 lopulla. Suurin osa ensimmäisistä varauksista on tullut Hollannista ja muualta Euroopasta, lomakylän isäntänä toimiva Janne-Juhani Haarma kertoo.
Lomakylä koostuu seitsemästä hirsihuvilasta, joissa kussakin on neljä kuuden hengen huoneistoa. Seitse-mästä huvilasta kolme on jo valmistunut ja loput neljä valmistuvat maaliskuun 2011 loppuun mennessä. Hu-vilat on sijoitettu niin laajalle alueelle, etteivät raken- nustyöt pääse häiritsemään valmiissa huoneistoissa lo-mailevia.
Huvilan ulkoterassilta pääsee pujahtamaan suoraan hiihtoladuille tai patikoimaan. Latuverkostoja on rei-lusti toista sataa kilometriä, joista valaistuja 42 kilomet-riä. Patikointireittejä alueella on 300 kilometriä.
Monipuolinen Salla ja Oulangan kansallispuistoPAN Village Oulanka on aktiivisen lomailijan paikka. Oulangan kansallispuiston patikkamaastoihin on vain 30 kilometriä ja läheinen Sallatunturi luo puitteet kai-kenikäisten lasketteluun ja ulkoiluaktiviteetteihin.– Lomakylään on hyvät yhteydet esimerkiksi Kuusamosta, Rovaniemeltä ja Kemijärveltä, joihin pääsee lentäen tai junalla. Tänne on helppo tulla, eikä omaa autoa tarvita, Haarma kertoo.
Murtomaahiihdon lisäksi ympäristöön voi tutus-tua lumikenkäillen tai patikoiden. Sallan poro- puisto 500 metrin päässä lomakylästä on perheen pie-nimpien mieleen.
Oulangan kansallispuiston Karhunkierros on suosittu päiväretkikohde Kultakönkään kuohujen ohel-la. Vaikka Oulangan lomakylän ympäriltä löytyy teke-mistä ja näkemistä, voi siellä olla myös omissa olois-saan. Lomakylä sopii kiirettä karttaville, jotka etsivät lomaltaan aitoa Lapin tunnelmaa.
PAN-sertifioitu lomakylä
PAN Village Oulanka on uusi aktiivinen lomakohde luonnonystäville kaikkina vuodenaikoina
Hirsihuvilan tilavassa olohuoneessa mahtuu isompikin porukka oleilemaan.
Huoneistoissa on neljä kahden hengen makuuhuonetta, jotka on sisustettu skandinaaviseen tyyliin.
TALVI 2011 11
Hollantilaisomisteinen PAN Village Oulanka tekee tiiviisti yh-teistyötä hollantilaisen PAN Parks -säätiön kanssa. PAN (Pro-tected Area Network) Parksin perustivat hollantilainen majoi-tusalan yritys Molecaten ja Maailman Luonnonsäätiö WWF vuonna 1997. Säätiö luovuttaa PAN-sertifikaatteja kansallis-puistoille, jotka noudattavat toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita.
PAN Village -lomakylät rakennetaan aina lähelle PAN Park -kansallispuistoja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota mat-kailun kestävään kehitykseen, kuten paikallisten palveluiden suosimiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja matkailijoiden määrän pitämiseen maltillisena. Euroopassa on kaikkiaan 11 PAN Parkia, joista kaksi on Suomessa – Oulangas-sa ja Saaristomerellä. – PAN Villageja on tarkoitus rakentaa tulevaisuudessa eri puo-lille Eurooppaa. Oulanka ja Fulufjället ovat niin sanottuja pi-lottikohteita eksoottisissa skandinaavisissa maisemissa, Haarma toteaa.
Osa PAN-lomakylien majoitustuloista ohjautuu PAN Parks -säätiön kautta erämaa-alueiden ja kansallispuistojen suojeluun, kehittämiseen ja ylläpitoon.
Päämarkkinointikanavana MTV3:n GoFinland.fi PAN Village Oulangan kansainvälisen markkinoinnin hoitaa hollantilainen omistaja, kun isäntäpariskunta panostaa koti-maahan.– Nykyisin matkailuyrittäjälle sähköinen markkinointi on ehdottomasti kustannustehokkain tapa ja siitä syystä valitsin GoFinland-palvelun markkinointikanavaksi, Haarma sanoo.
Kotimaan matkailusivusto GoFinland.fi on PAN Village Ou-langalle tärkeä markkinointikanava, sillä tavoitteena on saada puolet matkailijoista kotimaasta. – GoFinland-palvelussa pystymme markkinoimaan tuotteitam-me monipuolisesti, ja koska kyseessä on valtakunnallinen me-dia, näkyvyys on taattu. Myös saavutettuja tuloksia on helppo seurata, Haarma lisää.
Teksti: Satu Soitula
Lisätietoja: www.panvillage.eu/fi, www.gofinland.fi
GoFinland.fi on MTV Oy:n omistama kotimaan matkailusivusto, joka tarjoaa ideoita ja •tarjouksia kotimaan matkailuunGoFinland Oy:llä on yli 350 matkailuyrittäjää kumppanina ja yli 6000 matkailutuotetta •Palvelun visuaalinen ilme ja toiminnallisuudet uudistuvat tammi-helmikuussa 2011•Uutta• : karttahaku, Twitter-päivitykset ja liikkuvaa kuvaa
Koko Suomen matkailutarjonta samalla kartalla- Kaikki matkailuyritykset pääsevät uudelle kartalle veloituksetta- Matkailualueiden ajankohtaiset uutiset Twitter-päivityksinä etusivulla- GoFinland.fi:n kumppaneilla mahdollisuus videoiden jakamiseen palvelussa-
Uusi monipuolisempi GoFinland.fi
12 TALVI 2011
POROTILAMATKAILU – LAADULLA TULOSTAPorotilojen asiakkaista noin 95 prosenttia on ulkomaalaisia, ja joulun aikaan heistä suurin osa lapsiperheitä. Sesonki kestää marraskuulta maaliskuun lopulle. Merkittäviä asiakasryhmiä ovat yritysvieraat ja incentive-ryhmät, mutta myös viralliset delegaatiot ja valtionpäämiehet, jotka haluavat ikuistaa itsensä poron kanssa. Vierailuilla syödään yleensä poronkäristystä, johon jokaisella perheellä on oma reseptinsä.
Porotilamatkailun pitkä ”kehittämisputki” Porotilamatkailun kehittäminen alkoi vuonna 2002 Paliskuntain yhdistyksen hallin-noimalla kahdella hankkeella. Lapin yliopisto on jatkanut työtä vuodesta 2005 lähti-en.
Meneillään oleva hanke päättyy vuoden 2011 lopussa ja uusi on suunnitteilla. Kehit-tämistyössä panostetaan 26 porotilamatkailuyrityksen toimintaedellytyksiin ja kilpai-lukykyyn kansainvälisillä ja kotimaisilla markkinoilla. Yhtenä tavoitteena on kehittää kesämatkailua ja saada asiakkaiksi lisää kotimaan matkailijoita.
Suomen järjestäytynyt poroti-lamatkailu on uniikkia koko maailmassa. Porotilamatkailu ry:ssä on noin 70 jäsentä, jot-ka ovat matkailun ja porota- louden asiantuntijoita. Poro- tilayritys on poroperheen koti. Matkailijat pääsevät poroaje-lun lisäksi kurkistamaan tilan arkipäivän elämään, kulttuu-riin ja perinteisiin.
TALVI 2011 13
POROTILAMATKAILU – LAADULLA TULOSTA
Kylmä tappaa nopeasti!Suomen olosuhteissa kylmältä suo-jaaminen on välttämätöntä, sillä pitkien välimatkojen päässä apua voi joutua odottamaan tuntikausia. – Tositilanteessa kaksi vakavimmin loukkaantunutta olisi menehtynyt noin tunnissa, vaikka pakkasta oli vain kolme astetta, totesi Lapin keskussairaalan ensivastelääkäri Rovaniemen harjoituk-sessa.
Rovaniemeläinen Heat-It Oy on kehit-tänyt kylmäsuojausvaunun, joka sisältää hypotermiasuojaustarvikkeet 120 poti-laalle. Hankkeessa on testattu maasto-olosuhteisiin räätälöityä EA2-koulutusta, johon sisältyy kylmäsuojausharjoittelu.
Turvallisuuskoulutukseen on kuulunut mm. yrityksen riskikartoitus, matkailu-alan turvallisuuspassi ja kriisiviestintä. Turvallisuusasioita on koulutuksessa käyty läpi koko yritystoiminnan näkö-kulmasta, myös eläinten turvallisuus. Yritysten henkilöstön aktiivisuus on ollut tärkeä.
Harjoitus tekee mestarinKoulutuksen lisäksi on pidetty kaksi erin- omaista pelastusharjoitusta maastossa yh- teistyössä pelastusviranomaisten kanssa. – Kummankin harjoituksen jälkeen ko-koonnuimme yhdessä palautekeskuste-
Turvallisuus on olennainen osa laatua
luun, kertoo Aila Kumentola Lapin yli-opistosta. – Viranomaisten antama palaute molem-mista harjoituksista oli kiittävä. Yhtenä tärkeänä asiana nähtiin se, että yrittäjät ja viranomaiset saivat tutustua toisiinsa, jatkaa Aila.
Yrittäjät osallistuivat pelastusharjoitusten suunnitteluun ja valmistelutöihin. Osa heistä toimi maskeerattuina potilaina ja osa pelastustehtävissä. Myös pelastus-viranomaiset ovat olleet aktiivisesti mu-kana tärkeässä suunnittelutyössä ja pelas-tusharjoituksissa.
Syksyn maastoharjoitus Levillä
Pienissä porotilamatkailuyrityksissä turvallisuuden paran-taminen on pilottityötä. Yhteistyökumppaneina ovat olleet pelastusviranomaiset ja muut pelastusammattilaiset. Asian-tuntijana ja pelastusharjoitusten johtajana on toiminut Hel-singin pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen.
14 TALVI 2011
Yhtälö-opas - Apua yhdistysten talousasioihinMaaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) on päivit-tänyt pienen yhdistyksen arkisiin talous- ja veroasi-oihin keskittyvää Yhtälö-opasta.
Opas löytyy osoitteessa http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/844/YHTA-LO_nettiversio_paivitetty_2010.pdf
Matkailuyritysten kehittämiskarttaMatkailun laatuyhteistyöryhmän laatima Matkailuyrityksen kehittämiskartta (MAKE) eli Jatkuva toiminnan kehittämi-nen – Matkailuyrityksen kilpailukyky on päivitetty marras-kuussa. MAKE -kartta on vapaasti käytössänne. Toivomme, että siitä on hyötyä matkailuyritysten konsultoinnin ja kou-lutuksen apuna sekä matkailuyrityksen eri kehitysvaiheissa suunnittelun, rahoituksen ja osaamisen kehittämisen tuke-na.
Karttaa saa kehittää vapaasti! www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu/laatu/make
HARJOITUS 1: TALVIPELASTUSHARJOITUSRovaniemen harjoitus järjestettiin talvella pimeän aikaan. Kymmenen englantilaisen matkailijan porosafari eteni reitillä johdossa pääoppaan ohjastama poro. Takana tulevassa viiden poron letkassa oli kaksi asiakasta rekeä kohti, apuopas viimeise-nä. Pororaito oli lähestymässä ylitettävää moottorikelkkareittiä, kun puiden lomasta hyökkäsi kaksi isoa irtokoiraa kärkiporojen kimppuun.
Porot vauhkoontuivat ja juoksivat metsään koirat peräs-sään. Kaksi poroa juoksi kohti kelkkauraa, kun kaksi moot-torikelkkaa lähestyi risteystä kuljettajien tietämättä edessä olevasta tilanteesta.
Ensimmäinen kelkkailija törmäsi poroon ja sen perässä olevaan rekeen. Toisen kelkan kuljettaja väisti uralta sivuun törmäten paksuun mäntyyn. Asiakkaita sinkoili päin puita. Moottorikelkkojen kuljettajat ja useat asiakkaat loukkaantuivat, osa vakavasti. Oppaat totesivat, että paikalla vallitsi täysi kaaos. Fyysisten vammojen lisäksi matkailijat olivat järkyttyneitä ja osa toimintakyvyttömiä.
HARJOITUS 2: SYYSPELASTUSHARJOITUSToinen pelastusharjoitus pidettiin syyskuussa Levitunturissa. Takkaporovaelluksella oli mukana kolme poroa ja kaksi opasta. Ryhmä eteni ylös Levitunturin rinnettä, kun läheisen harjanteen takaa lähestyi mönkijä kovaa suoraan asiakkaiden ja porojen se-kaan.
Kuljettaja ei ehtinyt väistää, vaan mönkijän alle jäi kaksi asiakasta. Pari asiakasta sai rytäkässä rajuja kolhaisuja. Mön-
JULKAISUJA
kijä sinkoutui päin puuta ja kuljettaja loukkaantui vai-keasti. Yksi poro loukkaantui pahasti. Oppaat kartoit-tivat tilanteen turvallisuus- ja pelastussuunnitelman mukaisesti. Mönkijän kuljettaja ja kaksi asiakasta louk-kaantuivat vakavammin ja kolme lievästi. Osa asiakkaista soitti tapahtumapaikalta omaisilleen hotelliin, multimedia- viestejä lähti myös lehdistölle.
Pelastushelikopteri Aslak saapui paikalle noutamaan vai-keimmin loukkaantuneen, pelastuslaitos hoiti muut poti-laat.
Teksti ja kuvat: Projektipäällikkö Aila Kumentola,
Lapin yliopisto, [email protected]
Talvi 2010 15
AJANKOHTAISTAKuopion kaupunginjohtaja myönsi stipendin
Syvänniemen kylälle Kuopion kaupungin tunnustus antaa Syvänniemen kyläläisille ja toimijoille entistä vahvemman uskon sii-hen, että he voivat itse olla myötävaikuttamassa kylän ja asuinalueiden kehitykseen varsinkin uuden isännän Kuopion osana.
Stipendi tullaan käyttämään kylän kehittämiseen ja asu-kasviihtyvyyden parantamiseen, esimerkiksi juuri työn alla olevan Korppiniemen hiihtoladun kunnostamiseen. Sy-vänniemen kylällä on huikea historia. Sieltä on lähtöisin kuo-piolaisille hyvin tuttu kauppaneuvos Herman Saastamoinen. Aivan Syvänniemen vieressä on sijainnut myös Sourun rauta- ruukki 1800-luvun lopulla.
Syvänniemi koki 1970-luvulla monelle maaseutukylälle kohta-loksi koituneen maaseudun tyhjenemisen. Kylän ja koko alueen onneksi kylällä oli muutama isäntä, jotka Koskenkylän koulun pelastamiseksi 1980-luvun alussa tarjosivat mailtaan tontteja lapsiperheille markalla neliö. Jos lapsia oli enemmän, oli mah-dollisuus saada alennusta.– Ehkäpä tästä syntyneen kysynnän innoittamana kunnan päättäjät aktivoituivat miettimään ja toteuttamaan asuntokun-tastrategiaa, joka on ollut kylämme ja koko Karttulan kunnan osalta menestys, toteaa Syväniemen kyläyhdistyksen puheenjoh- taja Maigi Korhonen.
Liikuntaa ja kulttuuria koko kylän voiminKylä sijaitsee kauniin kallioisen Kuttajärven rannalla, josta on vesiyhteys aina Päijänteelle saakka. Luontoliikunta- ja ul-koilumahdollisuudet ovat alueella varsin hyvät ja niiden edel-leen kehittämiseen ollaan panostamassa juuri meneillään olevan ”Luontoliikunnan kehittäminen ja tuotteistaminen” -hankkeen avulla. – Luontoliikuntahankeemme toimii osana valtakunnallista kylämatkailun pilottihanketta, joka alkoi Lomalaitumen isän-nöimänä keväällä 2009, kertoo hankeveturi Pekka Kääriäinen. Syvänniemen sydämenä on vuosikymmeniä ollut Herman Saas-tamoisen rakennuttama komea jugend-tyylinen kivinavetta. Hermannitalo on kylätalona vaikuttanut keskeisesti Syvännie-men kehitykseen. – Hermannitaloon olemme onnistuneet kehittämään myös kylämme Teatteri Hermannille upean teatteritilan oheistoimin-toineen, kertoo Maigi Korhonen. Teatterin historian aikana katsojia on käynyt n. 55 000 henkilöä.
Kylä on ollut aktiivisesti kehittämässä ja esittelemässä moni-toimikeskusajatusta Syvänniemen kirkkoa vastapäätä olevalle kunnan maalle. Monitoimikeskusta toivotaan pilottihankkeeksi myös uudelle kotimaiselle energiaratkaisulle. Yhteinen läm-pökeskus palvelisi Syvänniemen kirkkoa, monitoimikeskusta, läheistä yli 30 omakotitalon uutta asuinaluetta ja mahdollisesti myös vähän kauempana olevaa Hermannitaloa ja muita suu-rempia kohteita, esimerkiksi Maaseutuhotelli Eevantaloa.– Kylätoimintamme mottona on ollut pitkään: ”Kun kokoon-numme yhteen, tavoitteena ei ole kakun jakaminen, vaan suu-remman leipominen”, toteaa kyläyhdistyksen puheenjohtaja Maigi Korhonen lopuksi.
TEM:in matkailualan toimialaraportit julkistettu - Odotukset matkailussa toiveikkaat
Matkailuala katsoo tulevaisuuteen toiveikkaammin kuin vielä alkuvuodesta 2010. Kotimainen kysyntä on viime aikoina kehittynyt positiivisesti, mutta asiakkaiden ra-hankäyttö on vielä nihkeää. Suomalaiset ovat panostaneet taantumankin aikana kotiin, perheeseen ja vapaa-aikaan. Tämä näkyy aktiviteetteja tarjoavien yritysten liikevaih-don myönteisessä kehityksessä.
http://www.temtoimialapalvelu.fi/index.phtml?s=21
Kansainvälinen luontomatkailututkimus 2010
MEK teetti helmi-toukokuussa 2010 kansainvälisen luon-tomatkailututkimuksen, jonka kohderyhmän muodostivat Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa, Isossa-Britanniassa ja Venäjällä asuvat henkilöt, jotka harrastavat pyöräilyä, kalastusta, melontaa, vaellusta ja/tai lintujen ja eläinten tarkkailua luonnossa.
www.mek.fi/Tutkimukset_ja_tilastot
Kolmannen sektorin haasteista matkailussa
Valtakunnallisen kylämatkailuhankkeen toimeksiannosta on valmistunut tutkimus kolmannen sektorin haasteista. Kahden Mikkelin ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä tehty tutkimus valmistui syksyllä 2010.
http://www.lomalaidun.fi/sites/default/files/media/Opin-naytetyo_3.sektorin_ongelmista.pdf
Matkanjärjestäjäkyselykylämatkailutuotteiden kiinnostavuudesta
Tärkeiltä eurooppalaisilta matkanjärjestäjiltä kerättiin kyselytutkimuksella näkemyksiä Suomen matkailutarjon-taa ja kolmea kylämatkailutuoteideaa kohtaan. Kaikilla kyselyyn vastanneilla 15 matkanjärjestäjällä on jo Suomen kesä- ja talviohjelmia tuotannossaan.
Selvityksestä saadut tulokset heijastavat Suomeen suuntau-tuvan matkailun nykytilaa. Lisää tietoa uusista ja erilaisista matkavaihtoehdoista tulee välittää matkanjärjestäjille eri kanavia ja tapoja hyödyntäen eli mm. PR- ja mediatyöhön on panostettava.
http://www.lomalaidun.fi/sites/default/files/media/pdf/matkanjarjestajatutkimus_kylamatkailu.pdf
Haluatteko päästä pienellä porukalla tutustumaan luontoon turvallisesti, mukavasti ja omin päin, mutta kuitenkin opastetusti?
Matkailija herää lakanoiden välistä ja pakkaa aamupalan jälkeen eväät päivän matkalle. GPS-laitteeseen tallennettu reitti vie hänet Lauhansar-ven luontopolkua pitkin kylätielle. Mutkitteleva kylätie johdattaa Lau-hanvuoren kansallispuistoon vievän polun päähän. Taskussa kulkeva opasvihko kertoo GPS:n osoittamissa pisteissä luonnon erikoisuuksista. Polun varrella on lähteitä, soita, lehtoja, puroja, pirunpeltoja ja vanhoja metsiä.
12 kilometrin patikoinnin jälkeen retkeilijä saapuu Lauhanvuoren hui- pulle, jossa häntä odottavat polkupyörä, pyöräilykypärä sekä pyörä-laukut. Laukkuihin hän on aamulla pakannut varavaatteita ja muuta henkilökohtaista tavaraa. 15 kilometrin pyörämatka vie hänet Mam-mantuvalle, jonka vanhassa tunnelmallisessa tuvassa matkailija viettää seuraavan yönsä.
Seuraavina viitenä päivänä on vuorossa historiallista maantietä, laajoja soita Kauhanevan kansallispuistossa, jokia, peltomaisemia, Alkkiavuo-ren luontopolku, Kortesojan maatila, melontaa tai kalastusta Parkanossa, Seitsemisen kansallispuiston ikimetsiä ja kruununtorppia, mansikkati-lan herkkuja sekä rotkojärviä Helvetinjärven kansallispuistossa.
Päivittäinen pyörämatka vaihtelee 15 ja 36 kilometrin välillä ja patikoin-ti 2 ja 12 kilometrin välillä. Päivärytmi on rauhallinen ja sallii oman kiinnostuksen mukaisia pysähdyksiä ja poikkeamia. Päivän päätteeksi retkeläinen saa majapaikassaan päivällisen ja pääsee saunomaan sekä kuivattamaan varusteitaan.
Mukavuudenhaluisille pienryhmilleGPS-laite on maastokartta, kompassi ja reit-tiselostus samassa paketissa. GPS-retkien pe-rusidea onkin tarjota luonnosta kiinnostuneelle mahdollisuuden tutustua luontokohteisiin, joihin ei itse helposti löydä, ja kulkea reitti kevyellä päivävarustuksella.
Itse tekniikka ja tapa viedä matkai-lijat luontoon mahdollistaa reitin suun-nittelun myös kovakuntoisille. Seikka- peräinen opasvihkonen ja GPS-tekniikka mahdollistavat myös pienten ryhmien, jopa pariskuntien, opastetut retket luontoon.
Uusia asiakkaita maatilamatkailulleGPS-retkikonsepti lisää majoituskapasiteetin ja muiden matkailupalveluiden käyttöä maaseu-dulla. – Olen erittäin innostunut asiasta ja uskon Lauha-Helvetti-alueen luontopyöräilyyn. Usko on vain vahvistunut matkan varrella. Erityisesti kesän koeasiakkaat Helsingistä ja syksyn testi-pyöräilijät Belgiasta nostivat odotuksia, sanoo Kirsti Tupala Loma-Raisosta Karvialta.
– Testaajien mielestä reitti oli hyvin tehty ja suomalainen luonto ihastutti. Suurelle yleisölle tuntemattomammat Lauhanvuoren
GPS-retket avaavat uusia mahdollisuuksia luontomatkailuun
Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen huuhtelee hiekat pyörästä ennen sen pakkaamista autoon. Haukkajärveltä matka jatkuu loput
7,5 kilometriä patikoiden halki Helvetinjärven kansallispuiston.
16 TALVI 2011
TALVI 2011 17
ja Kauhanevan kansallispuistot ovat yllättäneet muut-kin matkailijat, joita olemme luontoon ohjanneet. Meille tulee muutamia porukoita vuodessa erityisesti Kauhanevan vuoksi, mutta onpa joku yöpyvistä keikka-työläisistäkin ottanut vinkistä onkeensa ja poikennut puis- toa ihailemassa, jatkaa Kirsti Tupala.
Rapistuvat luontopolut yhteistyöllä käyttöönGPS-reitit voidaan rakentaa maastomerkinnöistä vapaina ja siten johdattaa kulkija mielenkiintoisten kohteiden äärelle. GPS-laite auttaa ottamaan uudelleen käyttöön vanhoja luon-topolkuja, joiden viitoitukset ovat lahonneet. Reittien muut-taminen tarpeen tullen, vaikka vuosittain, on tehty helpoksi.
Lauha-Helvetin reitin rakentamisessa on yhteistyö Metsähal-lituksen luontopalveluiden kanssa ollut tärkeällä sijalla. Luon-tokohteiden kartoituksessa on tehty yhteistyötä puolestaan paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Vastavuo- roisesti GPS-retket tukee yhdistyksen konkreettista luonnon-suojelutyötä reitin varrella.
Tavoitteena maanlaajuinen verkostoGPS-retket on vuonna 2011 kaupallisesti käynnistyvä vuonna 2010 testattu retkikonsepti. Käynnistyvistä kolmesta pilotti-reitistä kaksi (Salamajärven kansallispuisto ja Itärajan reitti Hossa-Martinselkosessa) on patikointikohteita ja kolman-nessa (Lauha-Helvetti) kuljetaan pääosin pyörällä ja osin kulttuurimaisemassa. Tulevaisuudessa konseptiin tulee myös melonta- ja hiihtoreittejä sekä lisää erilaisia multiaktiviteet-tireittejä.
GPS-retkien markkinoiden kartoitustyötä on tukenut Poh-janmaan TE-keskus vuonna 2009. Hanke on mukana Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelmassa. Suunnittelutyöstä ja mark-kinoinnista sekä pääosasta rahoitusta vastaa Ekointernet Oy.
GPS-retkikonseptin kehitystyössä ovat yhteistyökumppanei-na myös Garmin Suomi, Halti, Sportum ja Metsähallituksen luontopalvelut (luontoon.fi). Yhteistyötä on tehty myös Out-doorsFinland-verkoston kanssa.
Teksti ja kuvat: Heikki Susiluoma, Ekointernet Oy
Salamajärven kansallispuistossa on hieno erämainen polku- ja pitkospuuverkosto.
Nuotio Hämeahon autiotuvan pihapiirissä.
Kauhanevan läpi kulkeva vanha Kyrönkankaan museotie on ollut valtaväylä keskiajalla.
18
Peuran polun 115 kilometrin mittaisen retkeilyreitistön varrella kulkijalle avautuvat salomaat kuten suot, met-sät ja järvet, jotka näihin päiviin saakka ovat säilyneet harvaanasuttuina syrjäkolkkina.
Nimensä Peuran Polku on lunastanut jo ensimmäisten asukkaidensa aikana 1200-luvulla. Metsäpeura, joka kesymmän alalajinsa poron tapaan vaeltaa vuodenaiko-jen mukaan, on saatu takaisin uudelleenistutuksen an-siosta. Nykyinen yli 1200 yksilön kanta vaeltaa Keski-Suomessa sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Riistaravintola Pikku Peura tarjoaa ruokaelämyksiä erähengessä
Metsäpeuranmaan erämaa-alue kutsuu luontomatkaajaa
Luontotyypiltään yhtenäinen Met-säpeuranmaan erämaa-alue on Suomenselän vedenjakaja-aluetta. Metsänpeuranmaa pitää sisällään Peuranpolun retkeilyreitistöalueen, Salamajärven kansallispuiston sekä Maasydänjärven alueen.
Yrityksen päätuote on ruokaelämys. Sitä on tarjolla niin opastuskeskuksessa Valkeisen upeiden maisemien äärellä, karjupiilolla kuin laavulla ja kodas-sakin. Juhlatilassa tarjoillaan tilauksesta makuelämyksiä erähengessä metsän ja veden riistasta. Pääraaka-aine on hirvi, mutta muitakin raaka-aineita käytetään. – Lähellä kasvatetut lohi ja siika tuodaan vasta savustettuina suoraan Kaakkolam-men Lohelta. Käytämme vain tuoreimpia vihanneksia ja juureksia konstailemat-tomiin, suomalaiseen tapaan valmistet-tuihin annoksiin, kertoo riistaravintolaa kaksi vuotta pyörittänyt yrittäjä Marja Hakkarainen.
Myös annosten nimistä on haluttu tehdä
kuvailevia ja houkuttelevia. – Metsänvartijan riistakäristys, Kivijär-ven rapeat pikkumuikut ja Hirveän hyvä hirvikeitto, hän luettelee.
Asiakas voi myös tilata cateringpalve-lun majoituspaikkaansa, jolloin valmis ruokapöytä kylmine juomineen lämpimän saunan kera odottelee asiakasta Met-säpeuranmaassa. Yritys on panostanut myös teemailtoihin.
Yhteistyö muiden kanssa tärkeääKannattava toimintaa vaatii erämaa- alueella tuekseen vahvaa yritysyhteis-työtä. Pikku Peuran kumppaneina onkin muun muassa alueen majoittajia ja ohjel-mapalveluyrittäjiä. Esimerkiksi eräoppaan
Valkeisen rannalla Metsäpeuranmaan opastuskeskuksen tiloissa toimii Riis-taravintola Pikku Peura, jota voi kutsua Metsäpeuranmaan sydämeksi. Yritys toimii kesäisin ja talvilomien aikaan matkailuinfona ja kahvilana. Talvisin ravintola on yleensä auki vain tilauksesta. Yrittäjän apuna on puolipäiväinen työntekijä ja tarvittaessa muuta lisätyövoimaa.
Peuran polun maisemia (Kuva: Nina Vesterinen)
Kuva: Nina Vesterinen
TALVI 2011
TALVI 2011 19
kuuluu myös tilan muuttaminen toimin-nallisemmaksi. Esimerkiksi keittiö kaipaa muutosta. – Myös markkinointiin tulee panostaa, Marja Hakkarainen huokaisee.– Matkamessuja, verkkokauppaa ja Face-bookiakin pitäisi miettiä, hän toteaa.
Teksti: Nina Vesterinen
Peuran Polku muodostaa alueelle Metsäpeuranmaan, jon-ka yrittäjät tarjoavat retkeilijöille ja muille matkailijoille erilaista majoitusta, ateriapalveluita ja elämyksiä luonnossa. Alueella liikkuu pelkästään erä- ja luontoharrastajia noin 15 000 henkeä vuodessa.
Yhdistyksestä potkua yhteistyöhön ja markkinointiin Metsäpeuranmaan Matkailu ry perustettiin syyskuussa 2008 vahvis-tamaan alueellista luontomatkailun yhteismarkkinointia. Matkailu-alan yrityksiä yhdistyksessä on mukana yli 30.
Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää Metsäpeuranmaan matkai-luyritykset sekä saada matkailuun liittyvät muut toimijat toimimaan tavoitteellisesti yhteisesti asetettujen päämäärien puolesta. Tällainen yrittäjävetoinen matkailuyhdistyksen toimintamalli on menestyksel-linen pysyvyyden vuoksi, samalla pienet yritys- ja kuntakohtaiset panokset on voitu keskittää.
Vielä keväällä 2011 käynnissä on hanke, jonka päätavoitteena on ra-kentaa Metsäpeuranmaan alueen yrityslähtöinen yhteismarkkinointi. Tämän jälkeen yhdistys jatkaa hyvin alkanutta toimintaa.
kanssa toteutetaan erätaitoja ja eräruokaa yhdistävä retki ja kokousasiakkaille tar-jotaan majoitusta naapurista. Jos asiakas haluaa saunoa ja kylpeä, kinnulalainen ohjelmapalveluyrittäjä tuo alueelle siir-rettävän paljun. – Se on ainoa laatuaan meidän alueella, naurahtaa Marja Hakkarainen.
Asiakkaiden kirjoaRavintola Pikku Peuraan poikkeavat ke-säisin alueen retkeilijät kahvilla ja hake-massa lisäinfoa. Samalla he voivat ostaa myös alueen käsityöläisten tuotteita. Sun-nuntailounaalla käyvät erityisesti lähi- alueen kesäasukkaat, sillä viikonloppui-sin Pikku Peura on ainoa auki oleva paik-ka. Viikonloppuisin järjestetään myös sukukokouksia ja häitä. Lisäksi ravintola sijaitsee reitillä, jota matkailijat käyttävät mennessään Kalajoelle. – Puolivälissä on mukava piipahtaa kah-ville tai lounaalle, Hakkarainen kertoo.
Myös kokousasiakkaat ovat ottaneet paikan omakseen. – Hiljaisuus, takkatulen loimu ja riistapa-dat antavat lisäpotkua tiukoillekin kokouk- sille, hän vinkkaa.
Markkinointi vaatii panostustaYrittäjä toimii tällä hetkellä tiloissa vuokralla, mutta suunnitelmissa on ostaa tilat omaksi. Tulevaisuuden suunitelmiin
Peuran polku (Nina Vesterinen)
Riistaravintola Pikku Peura on Metsäpeuranmaan sydän
20 TALVI 2011
Matkailun edistämiskeskuk-sen syksyllä 2010 julkaise-man kansainvälisen luonto-matkailututkimuksen tulosten mukaan erityisesti melonta ja eläinten tarkkailu luonnossa ovat erittäin kilpailukykyisiä ja kehittämiskelpoisia luontomatkailutuotteita Suomessa.
Tämä näkyi erityisesti Kainuussa vuonna 2010, joka oli eläintenkatselu- ja kuvaus-yrityksille kasvun vuosi. Asiakasmäärät ovat kasvaneet isoimmissa yrityksissä 7 – 16 prosenttia vuoden 2009 luvuista.
Pelkästään viidessä suurimmassa yrityk- sessä karhunkatselijoita kävi lähes 4 200 henkeä. Kävijöitä oli monenlaisia yhden yön katseluyövieraista aina 1 – 2 viikkoaalueella viipyviin valokuvaajiin saakka. Kasvulukuihin päästiin siitä huolimatta, että Islannin tulivuorenpurkaus katselu- kauden alussa huhtikuussa aiheutti
merkittävästi ulkomaisten varausten peruuntumisia.
Martinselkosen EräkeskusMartinselkosen Eräkeskus on vuonna 1991 toimintansa aloittanut perheyritys. Nimensä mukaisesti se sijaitsee aivan Martinselkosen luonnonsuojelualueen ja itärajan tuntumassa Suomussalmen kunnassa. Eräkeskus toimii vuonna 1990 lakkautetulla Pirttivaaran rajavartioase-malla, joka on remontoitu vastaamaan nykyajan vaatimuksia.
Bearland vetää yhä enemmän ulkomaisia asiakkaita
TALVI 2011 21
Toimintaa laajennettiin mm. pari vuotta sitten perustamalla Kuhmoon Boreal Wildlife Centre -niminen yritys, joka tarjoaa karhujen lisäksi mahdollisuuden nähdä ja kuvata myös ahmoja ja susia– Boreal Wildlife Centressä kautemme on myös selkeästi pi-dempi, kertoo Riina Nilsson-Määttä Matinselkosen Eräkeskuk-sesta. Eläintenkatselutuotteita on tarjottu jo 15 vuoden ajan. Vuosi vuodelta asiakkaita on käynyt enemmän. Kokonaisasiakas-määrästä eläintenkatselijoita on jo lähes 80 prosenttia. Tuote on vaatinut myös majoituskapasiteetin lisäämistä ja kojujen raken- tamista. Tällä hetkellä Eräkeskuksessa on 12 kahden hengen huonetta, kaksi yhden hengen huonetta sekä mökki. – Karhukojuilla on matkailijoille 30 paikkaa ja enem-män tilaa ympärilleen tarvitseville ammattikuvaajille 20 paikkaa, toteaa Riina Nilsson-Määttä. Karhukaudella Eräkeskuksessa on kymmenen työntekijää, muulloin neljä. Katseluasiakkaita jo 17 maasta– Katseluasiakkaita kävi viime kesänä 17 eri maasta, ul-komaalaisten määrän ollen 75 prosenttia koko asiakas-määrästämme. Kasvua oli vuonna 2010 seitsemän prosent-tia vuoteen 2009 verrattuna. Ulkomaisia vieraita saapuu eniten Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Saksasta, Italiasta ja Hollannista, kertoo yrittäjä Markku Määttä Martinselkosen Eräkeskuksesta. – Tuotetta on kehitetty jatkuvasti eteenpäin asiakkaiden toivei-den ja vinkkien avulla. Varsinkin ammattikuvaajat ovat vaativia asiakkaita. He odottavat jatkuvasti uusia kuvausmahdollisuuk-sia.
Viimeisin koulutus, jossa olemme olleet mukana, on laatukou-lutus, jonka päätyttyä saamme käyttöön Laatutonni-merkin, kertoo Riina Nilsson-Määttä. – Turvallisuusasiat on hallittava myös hyvin villieläinten kanssa työskennellessä, Riina jatkaa.
Talvella yhteistyö tiivistyy– Kesäkauden ulkopuolella tärkeimpiä palveluja ovat ma-joitus ja ruokapalvelut, joita käyttävät yhteistyökump-paneiden asiakkaat. Näitä ovat mm. Upitrekin hiih- tovaeltajat ja Vuokatti Huskyn koiravaljakkoasiakkaat. Syksyllä Martinselkosessa majoittuu paljon hirvenmetsästäjiä, Riina Nilsson-Määttä sanoo.– Muiden omien tuotteiden tarjoaminen niin yksittäisille matkailijoille kuin ryhmillekin on vielä vähäistä. Tavoitteena on kehittää uusia tuotteita talvikaudelle sesonkien tasaamiseksi, hän toteaa.
Martinselkosen luonnonsuojelualue luo mahdollisuuk- sia kehittää mm. hiihtoa ja pilkkiä edelleen.– Yhteistyöverkostomme avulla voimme järjestää talvella vaikka-pa vetokoira- ja hiihtovaelluksia, Riina Nilsson-Määttä mainitsee. Laatu tärkeä osa markkinointiaAmmattikuvaajia ja vakavia harrastelijoita lähestytään esi- merkiksi mainostamalla alan lehdissä. Kuvaajilla on omat ver-kostonsa, joiden kautta osa markkinoinnista hoituu automaat-tisesti. – Tämä tarkoittaa sitä, että kuvauspaikkojen ja palvelujen on oltava kunnossa. Tieto puutteellisesta palvelusta leviää tosi nopeasti kuvaajien keskuudessa, Riina Nilsson-Määttä toteaa.
Tuotteet ovat myös esillä VisitFinland- ja GoFinland -sivustoilla. Lisäksi Wild Taiga -yhteistyö on tärkeä kanava matkailijoiden saavuttamiseksi. – Tämän talvikauden aikana toteutamme yhdessä VisitFinlandin kanssa ulkomaisille matkanjärjestäjille ja medialle tutustumis-matkan talvikuvaustuotteille, joissa kuvausaiheena on eläinten lisäksi talvinen luonto, kertoo Jaana Keränen Wild Taigasta. Kampanjassa on mukana myös Boreal Wildlife Centre.
Teksti: Nina VesterinenBearland vetää yhä enemmän ulkomaisia asiakkaita
Martinselkosen eräkeskus
22 TALVI 2011
Kun yrittäjä on siirtänyt huomiotaan tuotannosta asiakkaisiin ja tuotekeskeisyydestä asiakaskeskei-seen liiketoimintamalliin, ovat monet arvon ulottu-vuudet saaneet uuden merkityksen. Tänä päivänä asiakaskeskeisessä liiketoimintamallissa on keski-össä asiakas, ei tuottaja tai palvelujärjestelmä – ei edes asiakaspalvelija tai palveluprosessi.
Asiakkaan arvokäsityksen muodostuminen palvelutuotteis-ta ja matkailupalveluista on monimutkainen juttu. Sen tekee mutkikkaaksi ensinnäkin se, että jokainen asiakas ja matkailija muodostaa oman arvokäsityksensä yksilöllisesti, omista lähtö-kohdistaan. Asiakkaan arvon muodostuminen muuttuu myös vuosien mittaan ja tilanteesta toiseen, siis kokemusten ja tar-peiden myötä.
Tunnekokemukset ovat arvokokemuksen saamiseksi tärkeitä, mutta ne syntyvät eri ihmisille eri asioista. Joku arvostaa täy-dellistä rauhaa, jonkun mielestä todellinen ammattitaidon näyte herättää arvostusta. Toiselle arvoa tuo ystävällinen ja mutkaton keskustelu.
Tutkimusten mukaan on kuitenkin selvää, että hinnan ja laadun suhde on liian yksinkertainen selitys todellisen arvokokemuksen
T U T K I M U S
Yritysasiakasarvostaa luontomatkailupalveluja
syntymiselle. Se kertoo enemmänkin hinnan muodostumiseen liittyvistä tekijöistä, siis siitä, onko tuote hintansa arvoinen.
Ostajan ja loppukäyttäjän arvokäsitykset erilaisia Luonto-ohjelmat ovat verrattain uutta matkailussa, koska niiden liiketoiminnallinen historia ulottuu muutaman vuosikymme-nen taakse. Tarjoajien ja yritysten lukumäärä on kuitenkin ollut kasvussa 2000-luvulla (Toimialaraportti 2009).
Luontomatkailupalveluja ostaessaan yritysasiakas arvostaa eri-laisia asioita kuin loppukäyttäjä eli palvelun osanottaja. Molem-pien arvokäsityksiin ja arvostuksen kohteisiin vaikuttavat eri-laiset asiat. Yritysasiakas ostaa työsidonnaisia matkailupalveluja joko omille asiakkailleen tai henkilökunnalleen virkistyskäyt-töön. Ne ovat asiakaslähtöisesti myytyjä ja yleensä räätälöidysti tuotettuja.
Omassa väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen yritysostajan näkökulmaa. Arvon muodostumisessa onkin aina tärkeää tie- tää, kuka on asiakas.
Yritysasiakas haluaa liiketoiminnallistatulosta luontomatkailupalveluistaSamalla kun asiakaskeskeisyydestä on tullut palvelujen mark-kinoinnin lähtökohta, on myös asiakkaan arvon syntymises-
tä tullut tärkeä tutkimuksen koh-de. Väitöskirjatutkimusta varten haastateltiin lähes 40 yritysosta-jaa. Menetelmänä oli syvähaas- tattelu, jossa selvitettiin yritysasiak-kaan arvon muodostumista merki-tys-päämäärä -ketjun avulla.
Merkitykset muodostuvat palvelu-tuotteen ominaisuuksien kuvailuista, seuraukset kuvastavat abstraktisem-paa merkitystä ja tavoitellun päämää-rän toteutumisesta asiakas muodos-taa arvokäsityksen. Oheinen kuvio on yksi tuloksista kertova kuvaus (Kuvio). Asiakas haluaa saavuttaa liiketoiminnallista tulosta yritykselle ostaessaan luontomatkailupalveluja.
Kuvio erillisenä
Arvon kokeminen Seurauksia Ominaisuuksia
Ostaja-asiakkaan hyvä olo ja onnistuminen työssään, (ostopäätös ja tilaisuus onnistuivat)
Opitaan tuntemaan omia asiakkaita
Hyvät varusteet ja turvallisuussäännöt
Syödään ja juodaan hyvin
Hyvät puitteet
Osaava järjestäjä
Vieraat ja isännät viihtyvät
Tavoitellaan yhteistä kokemusta
Tunnelma lisääntyy
Ammattimainen toteutus tärkeää
Nostaa meidänkin ammattimaisuuden tasoa
Luonnossa puhu- taan rennommin
Mahdollistaa yhteistyön syvenemisen omien asiakkaiden kanssa
Hyvä sisältö
Halutaan, että isäntä-yritys muistetaan
Ohjelmaan ja hintaan pitää satsata
Hyvän olon tunne
Ostajayrityksen liiketoiminnan kasvattaminen
TALVI 2011 23
Tuloksen saavuttamiseksi tarvitaan osaavan luontomatkailuyrittäjän lisäk-si laadukkaat puitteet, varusteet, ruo-kailupalvelut sekä toimivat järjestelyt. Yritysasiakkaan tehtävänä on valita so-piva kokoonpano osallistujajoukoksi. Ammattimaisella toteutuksella ja mu-kavalla yhdessäololla päästään yritys- asiakkaan arvostamaan päämäärään, minkä mittaaminen on kuitenkin vaike-aa, koska tulokset voivat toteutua vasta vuosien päästä.
Yritysasiakas ulkoistaa myynninedistämistäTutkimustulokset kertovat siis siitä, että yritysasiakas haluaa todellisen ammat-tilaisen apua luontomatkailupalveluja ostaessaan. Toiset yritysostajat haluavat sulautua osallistujien joukkoon ja toiset haluavat olla näkyvämmin mukana to-teutuksessa. Isännän roolin tukemiseen liittyy myös osaamisvaatimuksia matkai-luyrittäjälle.
Luontomatkailuyrittäjän rooli on vaativa, vetäjää arvioidaan aina roolissaan. Ohei-set haastateltavien kommentit kertovat vaatimuksista: ”jos ei saa porukkaa mu-
kaan, tilaisuus epäonnistuu” tai ”pahim-massa tapauksessa voidaan tehdä kor-vaamattomia virheitä, mitkä vaikuttavat vuosiksi eteenpäin”. Luontomatkailupal-velujen ostaminen voidaankin rinnastaa asiantuntijapalvelun ostamiseen.
Kun aiemmin on ollut tarkoitus sitoa asi-akkaat yrityksen palveluprosesseihin, on asiakaskeskeisessä palvelumarkkinoinnin liiketoimintamallissa (customer marke-ting dominant logic) tarkoitus haastaa yritystä asiakkaan arvon muodostami-seen mukaan.
Onkin sanottu, että arvo ei ole aina asi-akkaan aktiivinen luomisprosessi, vaan se on muodostunut ja syntynyt asiakkaan alati muuttuvien ja moninaisten asiayh-teyksien todellisuudesta ja on osa hänen elämäänsä. Asiakkaan arvolla on siten ohjaava rooli. Tämä suuntaus muuttaa samalla palveluajattelua ja vaatii monien asioiden uudelleenajattelua myös palvelu-jen markkinoinnissa.
Teksti: Leena Alakoski, projektipäällikkö ja
palveluliiketoiminnan lehtori,Laurea ammattikorkeakoulu,
“Asiakkaan arvokäsitys on yksilöllinen”
LEENA ALAKOSKI:
ETL Leena Alakoski toimii han-kepäällikkönä ja palveluliiketoi-minnan lehtorina Leppävaaran Laureassa. Samalla hän tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistos-sa taloustieteen laitoksella sekä Itä-Suomen yliopistossa matkai-lualan opetus- ja tutkimuslaitok-sella. Väitöskirjan työnimenä on ”Yritysasiakkaan arvon muodos-tuminen ostettaessa luontomat-kailupalveluja”.
Hän toimii projektipäällikkönä mm. Tekesin Vapaa-ajan palve-lujen hankkeessa, jonka nimenä on ”Matkailijan moniaistinen palvelukokemus”.
24 TALVI 2011
Tutkimuksen tavoitteena oli antaa tietoa matkanjärjes- täjien huomioimista kehittämistarpeista suomalaisessa aktiviteettitarjonnassa sekä kertoa matkailun ammat- tilaisen mielipide Suomen aktiviteettitarjonnan mahdolli-suuksista kohdemaissa. Haastateltavina oli matkanjärjestäjiä tärkeimmistä kohdemaista; Alankomaista, Isosta-Britannias-ta, Ranskasta, Saksasta ja Venäjältä. Tutkimuksen toteutti MEKin ja Outdoors Finland -hankkeen toimeksiannosta AddValue. Tarkastellut luontoaktiviteetit olivat kalastus, pyöräily, vaellus, melonta sekä eläinten tarkkailu luonnossa.
Matkanjärjestäjien tarjonnassa suuria erojaHaastateltujen matkanjärjestäjien Suomen aktiviteetti-matkatarjonnassa oli varsin suuria maakohtaisia eroja. Alankomaiden vastaajat kertoivat järjestävänsä pääosin multiaktiviteettimatkoja. Ison-Britannian haastatellut mai-nitsivat puolestaan etenkin vaellusmatkat sekä eläinten tarkastelun luonnossa. Ranskalaisten keskuudessa eniten mainintoja annettiin vaellus-, melonta- sekä multiaktiviteet-timatkoille. Saksalaiset vastaajat mainitsivat järjestävänsä Suomeen erityisesti pyöräily-, vaellus- ja melontamatkoja. Venäläisten matkanjärjestäjien ylivoimaisesti suosituin kesä- aktiviteetti oli kalastus. Suomi vs. muut PohjoismaatMatkanjärjestäjiltä tiedusteltiin mielipidettä Suomen tar-jonnasta suhteessa kilpailijamaihin. Norja ja Ruotsi koettiin Suomen kannalta kovimmiksi kilpailijamaiksi vastaajien jou-kossa. Norja oli korkeimmalla etenkin kalastuksessa ja vael-luksessa, kun taas Ruotsi profiloitui Suomen kovimmaksi
OUTDOORS FINLAND –HANKE ETENEE:
Kesäaktiviteettitarjonnan matkanjärjestäjätutkimus on valmistunut
Kuva: VisitFinland-kuvapankki
Vuodenvaihteessa ilmestyneen aktiviteettimatkanjär-jestäjätutkimuksen tulokset osoittavat, että kesäak-tiviteettitarjonta Suomessa koetaan kansainvälisesti varsin laadukkaaksi. Toisaalta monelle Suomi on edelleen merkittävämpi talvi- kuin kesäkohteena. Tutkimukseen haastateltiin loka-marraskuussa yh-teensä 54 ulkomaista matkanjärjestäjää. Tutkimus täydentää syksyllä 2010 valmistunutta kansainvälistä luontomatkailututkimusta.
TALVI 2011 25
kilpailijaksi erityisesti melonta-, pyöräily- ja multiaktiviteet-timatkoissa.
Vastaajat olivat pääosin hyvin tyytyväisiä aktiviteettitarjon-nan kokonaisketjuun Suomessa. Erityisesti Ison-Britannian ja Venäjän haastatellut antoivat hyvää palautetta. Kriittisimpiä olivat saksalaiset, jotka toivoivat mm. lisää innovaatioita ja kokivat talviaktiviteettitarjonnan olevan kesätarjontaa paremman. Matkanjärjestäjien mukaan suurimpana haas-teena on tarjonnan rajallisuus ja pidempi etäisyys suhteessa kilpailijoihin. Suomen hinta-laatusuhdetta pidetään hyvänä ja valuuttana euro koetaan tutuksi ja muista Pohjoismaista erot-tuvaksi.
Kalastus ja vaellus ykkösinäArvioitaessa Suomen aktiviteettitarjonnan tasoa eri aktivitee-teissa parhaat palautteet annettiin kalastukselle ja vaellukselle. Pyöräilyä sen sijaan arvioitiin varsin varauksellisesti. Kehi- tystä toivottiin mm. reittioppaisiin, välineisiin sekä tarjonnan vähäisyyteen. Varsin monet haastatellut toivovat laajempaa aktiviteettivalikoimaa kesämatkailuun. Suomi profiloituu mo-nelle talvimatkoistaan, kun taas kesämatkoille kaivataan aktii- visempaa markkinointia.
Enemmistö matkoista on useamman päivän retkiä, joiden reittitarjonta koettiin yleensä helpoksi tai keskivaikeaksi. Vas-taajat esittivätkin jonkin verran toiveita vaativampien reit- tien valikoimasta. Saksassa ja Venäjällä tarjonnassa oli paljon moduuleita, kun taas muissa maissa tarjonta koostui pääosin
pakettimatkoista. Etenkin eläinten tarkkailu luonnossa oli tyypillisesti osa pakettimatkaa.
Matkanjärjestäjien toiveitaMatkanjärjestäjät antoivat toiveita aktiviteettikohtaisesti tärkeäksi näkemilleen kehittämiskohteille:
Kalastusmatkojen tarjontaan toivottiin mm. ammattiop-•paita, alhaisempia hintoja sekä laajempia palveluita.
Pyöräilytarjontaan toivottiin mm. viikko-ohjelmia valmiil- •la majoituksella, aktiivisempaa markkinointia sekä opaspalve-luita.
Vaelluksen suhteen toivomuksena esitettiin mm. lisää reit-•tejä sekä vaativampia ryhmiä.
Melonnassa toiveita esitettiin mm. usean päivän retkistä, •laajemmasta tarjonnasta sekä oheispalveluista,
Eläinten luonnossa tarkkailun kehittämiseksi toivottiin •mm. laajempaa valikoimaa, aktiivista markkinointia sekä suo-ria lentoja Pohjois-Suomeen.
Tutkimusraporttiin voi tutustua tarkemmin osoitteessawww.mek.fi.
Lisätiedot ja yhteydenotot: Terhi Hook, Projektipäällikkö,
Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi,
Matkailun edistämiskeskus,[email protected]
% arvioineista
vastaajista
Kalastus n=18 Pyöräily n=18 Vaellus n=19 Melonta n=9 Eläinten tarkkailu
luonnossa n=12
Multi-aktiviteetti-
matkat n=23
Norja 78 22 58 33 25 35
Ruotsi 17 44 26 56 17 61
Viro 6
Kanada 6 5 11 25 9
Irlanti 6
Viro/Baltia 22
Ranska 6
Italia 6
Saksa 6
Itävalta 6
Espanja 6
Islanti 6 8 9
Englanti 5
Afrikka 8
Alppimaat 4
Belgia 4
Puola 4
Slovenia 4
Suomen kannalta pahimmat kilpailijamaat kesäaktiviteettimatkoissa
26 TALVI 2011
Outdoors Finland -hankkeessa tapahtuu
Kuva: VisitFinland-kuvapankki
T U T K I M U S
Tulevan vuoden toimenpiteitä:
Outdoors Finland -opintomatka Itävaltaan 4. - 8.4.2011. Matkan tavoitteena on tutustua aktiviteettipalveluiden tuottamiseen Itävallassa ja testata paikallisten yrittäjien opastamana tuotteita. Matkan hinta on 1 298 EUR. Tutustumme pyöräilyyn, melontaan, vaellukseen ja kalastukseen. Matkaohjelma ja ilmoittautuminen löytyvät sivuilta www.mek.fi > Outdoors Finland.
Outdoors Finland-jakelukanavakartoitusKartoitus selvittää aktiviteetti- ja maakohtaisesti potentiaalisimmat myynti- ja markkinointikanavat keskittyen erityisesti sähköisiin väli-neisiin. Kartoituksessa pyritään löytämään tärkeimmät nettisivut, so-siaalisen median kanavat, blogi-sivut ja portaalit, joissa Suomen aktivi- teettitarjonnan tulisi näkyä.
Opaskirja vaellus- ja melonta-reittien suunnittelijoille ja ylläpitäjille valmistuu maaliskuun lopulla. Opas on kaikkien reittien kanssa työskentelevien vapaasti käytettävissä.
Aktiviteettien seurantajärjestelmää pilotoidaan Etelä-Savon Outdoors Finland -hankkeessa. Tavoitteena on saada tilas-toitua aktiviteettien käyttö Suomessa. Toivomme, että tulevaisuudessa kaikki yrittäjät näkevät tilastotiedon keräämisen tärkeyden ohjelmapal-veluiden toimialan merkityksen todentamisessa ja vastaavat kyselyyn.
Alueellisia ELY-keskusten Manner-Suomen maaseudun kehit-tämisohjelmasta rahoittamia Outdoors Finland –kehittämishankkeita valmistellaan nyt myös Lapissa ja Etelä-Suomessa.
TALVI 2011 27
Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu nivoo maaseudun kulttuurin kehittämisen osaksi Viidettä maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kulttuurin tulevaisuusselontekoa. Ohjelma tuo esiin maaseudun kannalta keskeisiä kulttuuripolitiikan ja kulttuurin kehittämisen kysymyksiä sekä avaa uusia näkökulmia.
Ohjelma on tarkoitettu avuksi kulttuuri- ja maaseutupolitiikan kehittämistoimintaan sekä aluekehittämisen parissa kansallisella ja paikallisella tasolla toimiville.
Ohjelman pääteemat ovat: Elävä ja uudistuva yhteisöllisyys1) Maaseudun toimivat kulttuuripalvelut2) Hedelmällinen toimintaympäristö luovalle taloudelle 3) ja kulttuuriyrittäjyydelleMaaseudun kulttuuriperinnön ja -ympäristön arvo4)
Missä on luovien vastakohtaisuuksien tila? Maaseudun luovat vastakohtaisuudet tulevat maaseudulle an-nettujen erilaisten merkitysten, käsitysten, puhuntojen ja tulkin-tojen erilaisuuksista sekä niiden kohtaamisesta. Syntyvät ristirii-dat ja rajapinnat luovat uutta.
Luovia vastakohtaisuuksia ovat maaseudun hiljaisuus ja kiireet-tömyys vs. globalisoitunut elämäntapa sekä monipaikkaisen ja pysyvän asumisen erilaiset maaseutumääritykset; lomalaiselle maaseudun maisema on virkistyskohde ja maaseudulla asujalle työkohde. Luovissa vastakohtaisuuksissa perinteet ja nykyaika kohtaavat. Näiden kohtaamisten kautta on mahdollista synnyt-tää uusia tuotteita ja palveluita.
Ohjelmallisuutta vai omaehtoisuutta? Kulttuuri on viime vuosina saanut vahvemman sijan alueelli-sissa ja paikallisissa strategioissa. Kulttuuritoimijat ansaitsevat tämän kaltaista tunnustusta työlleen.
Omaehtoisuus on maaseudun kulttuurin vahvuus. Se tarvitsee tuekseen mahdollistavia rakenteita, kuten esimerkiksi kuntien kulttuuritoiminnan tukea. Kulttuuritarjonnan luominen vaatii julkisen sektorin, järjestötoimijoiden ja yritysten yhteistyötä. Yhteisöllisyys toteutuu kulttuuritoimintaan osallistumisen sekä yhdessä olemisen ja tekemisen kautta. Kulttuuri tekee yhteisöl-lisyydestä mukavaa!
Luovat alat maaseudullaMaaseudun luovan talouden toiminnan ytimessä ovat luovuu- desta kumpuavat ideat ja niiden pohjalta syntyvät palvelut ja kulttuurituotteet. Ne tulevat osaksi taloudellista toimintaa kaupallisina tuotteina. Maaseudulla on paljon kehitysalustoja luovalle taloudelle kuten esimerkiksi matkailu- ja elämyspalve-luille sekä omaehtoiselle toiminnalle. Luovilla aloilla tulee tun-nistaa myös maaseudun vahvuudet tilan ja hiljaisuuden hyö-dyntämisessä.
Kulttuuriperinnön mahdollisuudetKulttuuriperinnön hyödyntämismahdollisuudet tulee oivaltaa niin matkailussa, hyvinvointipalveluissa kuin koulutukses-sakin. Asukkaat ovat tärkeässä asemassa kulttuuriperinnön siirtämisessä ja uudistamisessa. Kulttuuriperintö elää vain ih-misten kautta.
Julkaisu sähköisenä: http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/1400/Luovien_vastakohtaisuuksien_maaseutu_Maaseudun_kulttuuriohjelma_2010-2014.pdf
Lisätietoja:Heli Talvitie, Kulttuuriteemaryhmän sihteeri,
www.maaseutupolitiikka.fi/kulttuuri
YRITTÄJYYTTÄ & yhteisöllisyyttä syntyy kulttuuritoiminnan kautta
Lähitulevaisuudessa maaseudun yhteisöllisyyttä kehitetään kulttuuripal-veluilla, joilla syntyy yrittäjyyttä sekä arvostusta kulttuuriperintöämme kohtaan. Näin visioi Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu, joka on Kult-tuuriteemaryhmän ohjelma vuosille 2010 – 2014. Ohjelma tukee kehittämis-toimintaa kulttuuri- ja maaseutupolitiikassa sekä aluekehittämisen parissa kansallisella ja paikallisella tasolla.
28 TALVI 2011
Matkailun tuotekehittäjän käsikirja tarjoaa uudenlaisen ajattelutavan ja konkreettisia välineitä oman tuotekehitystavan tunnista- miseen ja parantamiseen. Se helpottaa tuotekehitystä erityisesti pienyrityksissä, jotka voivat käsikirjan avulla tehdä tuotekehitystä kestävästi ja ennakoivasti yhdessä eri osa- puolten kanssa ja voimakkaasti profiloituen.
Käsikirjassa seikkailevat ohjelmapalveluyrit-täjä Martti ja majoitusyrittäjä Pirkko tuovat tuotekehityksen lähemmäksi matkailuyrit-täjän arkea.– Käsikirja tarjoaa välineitä juuri omaan tilanteeseen ja omalle alueelle sopivimman tuotekehitystavan tunnistamiseen, omak-sumiseen ja kehittämiseen, kertoo yliopettaja Mika Kylänen Rovaniemen ammattikorkea-koulusta.
Käytännönläheisiä yritysesimerkkejäKäsikirja koostuu neljästä osasta. Tuotekehi-tys arjessa -osio osoittaa, että tuotekehitys on jatkuva, kokonaisvaltainen prosessi. Työka-lut tukevat tuotekehitysprosessin eri vaiheita ja auttavat tunnistamaan sopivimman tavan tehdä tuotekehitystä. Työkirja auttaa vertaile-maan kirjan esimerkkejä omaan toimintaan. Yhteistyöyritysten esimerkit tarjoavat samais- tumisen kohteita tuotekehityksen arkeen eri näkökulmista.
– Yhteistyöyritykset Arctic Reindeer, Arctic SnowHotel, Lapin Safarit, Lapland Hotels,
TUOTEKEHITYS osaksi yrittäjän arkea
Uusi Matkailun tuotekehittäjän
käsikirja on tuotekehityksen apu-
väline erityisesti matkailualan
pienyrityksille. Käsikirja on va-
paasti kaikkien käytettävissä.
TALVI 2011 29
StaffPoint, Upitrek ja Villi Pohjola - Eräsetti Wild North omine haasteineen toivat paljon uutta ymmärrystä tuote-kehityksestä. Yhdellä tuotekehitys alkaa jo rakennusvaiheessa, toisella opaskou-lutuksesta, kolmannella rekrytoinnista. Toisilla se pohjautuu perinteiseen elä-mäntapaan, toisilla tuotekehitys edellyt-tää toimintaprosessien uudelleen organi-sointia, Kylänen kertoo.
– Hankkeessa mukana oleminen avasi silmiämme ja antoi uusia vinkkejä niihin käytännön tekemisiin, joita tuotekehi-tysprosessi vaatii. Käytännönläheiset ja konkreettiset kommentit toimintatapam-me kehittämiseen ja aktiivinen ideariihi-tilaisuus olivat parasta antia, kommentoi kehityspäällikkö Jari Taskila Villi Pohjo-la - Eräsetti Wild Northista.
– Olemme saavuttaneet hankkeen tulos-ten kautta entistä parempaa laatua ja kus-tannustehokkuutta rekrytointiin. Juuri sitä, mitä StaffPoint tarjoaa myös asiak-kailleen, kertoo StaffPointin Pohjois-Suo-men aluejohtaja Kimmo Gauriloff.
Opas on laadittu osana Rovaniemen am-mattikorkeakoulun hallinnoimaa Mat-kailun integroitu tuotekehitys (MIT) -hanketta. Hankkeen osatoteuttajina ovat Lapin yliopisto ja Lapin elämysteollisuu-den osaamiskeskus (LEO) sekä yhteistyö-kumppanina Kajaanin ammattikorkea-koulun TUTKA-hanke.
Käsikirja löytyy Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI) kotisivuilla http://matkailu.luc.fi/tuotekehitys.
Teksti: Tuija KauppinenKuvat: José-Carlos García-Rosell
YmmärräasiakastasiKainuulainen luontomatkailualan yri-tys Upitrek haluaa olla tietoisesti raken- tamassa matkailua, jossa lihasvoima, luonnon kunnioittaminen ja kestävyys ovat toiminnan perustana. Nykyinen tapa hankkia asiakastietoa kyselylomak-keilla ei tarjonnut yritykselle riittävän monipuolista tietoa ja tarvittavia välinei-tä ohjelmien soveltuvuuden ja toimivuu-den arvioimiseen, asiakkaiden ymmär-tämiseen tai kestävyyden arvioimiseen tuotteen lisäarvotekijänä. Upitrek halusi parantaa osaamistaan erityisesti näillä osa-alueilla.
Tutkija José-Carlos García-Rosell osal-listui Upitrekin viikon mittaiselle lumi- kenkävaellukselle, jonka aikana hän havainnoi osallistujia videoiden, valo- kuvaten ja haastatellen. Monipuolinen havainnointi toi yritykselle aiempaa monipuolisempaa asiakastietoa kestä- vyyden merkityksen arvioimiseen, mark-kinointiviestintään ja tuotteen toteutta-miseen.
Havainnoinnin myötä Upitrek sai mm. tiedon siitä, että asiakkaat olivat jo sosi-aalisessa mediassa kertomassa tuotteesta eteenpäin. Niinpä Upitrek on nykyisin Facebookissa ja tarjoaa tätä mahdolli-suutta itse asiakkailleen.
http://www.facebook.com/pages/Upit-rek/252780061307
30 TALVI 2011
Varsinais-Suomen liitto, Turku Touring ja Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus (OSKE) ovat ottaneet vetovastuun Euroopan komission Itämeristrategiaan liittyvästä matkailun lippu-laivahankkeesta. Hanke keskittyy ympäristölle ystävälliseen rannikko- ja maaseutumatkailun kehittämiseen.
Itämeren alueella on monia mahdollisuuk- sia yhtenäisenä matkailualueena, mutta myös haasteita, joita leimaavat keskinäi-nen kilpailu, pieniksi hankkeiksi hajautu-nut toiminta ja sopivien rahoitusohjelmi-en puute. Itämeren matkailulta puuttuu yhteinen ja houkutteleva tarina ja brändi. Luonto, historia, hiljaisuus sekä kestävään kehitykseen perustuva maaseutumatkailu ovat teemoja, joiden alle brändiä voidaan rakentaa. Itämeren alueen matkailutoimi-joiden tiivis yhteistyöverkosto on myös välttämätön tässä tehtävässä.
Lippulaivahankkeen tavoitteena on Itämeren alueen matkailun yhteistyö-verkoston kokoaminen ja osaamisen
hyödyntäminen eri alueiden kesken. Alueella on toteutettu monia kehittä-mishankkeita, joiden tulokset ja onnis-tumiset esimerkiksi tuotteistamisessa, markkinoinnissa ja laadun kehittämi-sessä olisi hyvä tuoda elinkeinon hyö-dynnettäväksi. Hanke pyrkii löytämään parhaat toimintamallit matkailupalve-luiden saavutettavuuden, ostettavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi ja jakamaan ne laajemmin matkailun toimijoiden sekä yritysten käyttöön.
Tulevia tilaisuuksiaMaaliskuussa lippulaiva rantautuu Rii- kaan, jossa Baltic Nature Tourism -kon-ferenssi järjestää työpajan Itämeren alu-een luontomatkailun ammattilaisille. Huhtikuussa järjestetään Turussa kak-sipäiväinen konferenssi, jonka ensim-mäinen päivä keskittyy vastuullisuuden huomioimiseen ja palveluketjun koko-naisvaltaiseen kehittämiseen muun mu-assa palvelumuotoilua hyödyntämällä. Toisena päivänä kuullaan onnistuneita esimerkkejä Itämeren alueen yhteistyöstä ja paneudutaan yhteistuotteiden innova-tiiviseen ideointiin ja markkinointiin.
Toukokuun seminaarissa käydään läpi matkailun tulevaisuuden trendejä ja mah-dollisuuksia Itämeren rannikko- ja maa-seutualueilla. Syksyllä järjestetään yhteis-työssä Matkailun teemaryhmän kanssa kansalliset hanke- ja kehittäjätreffit, jossa
mietitään uusia avauksia maaseutumat-kailun yhteistyöhön Itämeren alueella. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia niin kehittäjille kuin yrittäjillekin. Matkailun yhteistyöverkosto kutsuu mukaanMaksuttomaan Itämeren matkailuver-kostoon voivat liittyä alueen matkailu- ja alueorganisaatiot, hankkeet, korkeakou-lut, yritysverkostot ja yritykset. Verkos-tossa he voivat jakaa osaamistaan sekä vapaasti monistaa ja hyödyntää parhaita käytänteitä omalla alueellaan. Lisäksi ver-koston kautta saa tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja koulutuksista. – Tavoitteena on, että löydämme verkos-ton kautta partnereita ja kumppanuuk-sia tulevaisuuden hankevalmisteluja, yhteistyötä ja liiketoimintaa ajatellen. Kutsummekin nyt matkailualan toimi-joita mukaan verkostoon ja kehittämään kanssamme Itämeren alueen matkai-lua, sanoo koordinaattori Päivi Oliva.
Teksti ja lisätiedot: koordinaattori Päivi Oliva, [email protected]
Itämeristrategian matkailukokonaisuus: www.baltic-sea-strategy-tourism.eu
Liity mukaan verkostoon: https://www.lyyti.fi/ilmoittaudu/FlagshipNetwork_9346
H A N K K E E T
Kiinnostaako rannikko ja maaseutumatkailun kehittäminen?
Itämeren matkailun lippulaivahanke myötätuulessa
Päivi Oliva työskentelee Turku Touringissa koordinaattorina ja vastaa
lippulaivahankkeen toiminnasta.
TALVI 2011 31
OIVA on räätälöity koulutuskokonaisuus, joka on suunnattu pienten matkailuyrittäjien tarpeisiin. Valmennus antaa potkua yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. Tuloksena syntyy muun muassa yksilöllinen liiketoimintasuunnitelma. Oivassa on kyse mittavasta, kolmivuotisesta Hämeen ELY-keskuksen rahoittamasta koulutus- ja valmennushankkeesta hämäläisille matkailusidonnaisille mikroyrityksille.
OIVA-koulutusohjelma toteutetaan vuosina 2010–2012. Se poh- jautuu käytännön kokemukseen, sillä sisältö on rakennettu mat-kailuyrittäjien tarpeista. OIVAn avulla yrittäjä päivittää tieto- taitonsa tasolle, joka vastaa tämän päivän asiakkaiden vaati-muksia.
Valmennus tähtää yrityksen käytännön toiminnan parantami-seen. Kokonaisvaltainen koulutus sisältää yrityksen johtami- seen, lainsäädäntöön, markkinointiin ja viestintään sekä tuote-kehitykseen ja kannattavuuteen liittyviä opintoja. Valmennuk-sessa paneudutaan myös sähköisen liiketoiminnan hyödyntä-miseen. Pääkouluttajina toimivat valtakunnan tasokkaimmat matkailun asiantuntijat. Toimijoiden keskinäisen verkostoitumisen kautta syntyvät kon-taktit avaavat yritykselle uusia mahdollisuuksia. Uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen saadaan myös opintomatkoilta Suomessa ja ulkomailla.
Osaava tiimi tukenaMatkailuyrittäjät ovat luotettavissa käsissä, sillä OIVA-tiimin jäsenet, Tomi Enäjärvi, Laura Leskinen ja Mari Noromies, pitävät huolta siitä, että yrittäjien tarpeisiin vastataan koko kou-lutusohjelman ajan.
Projektipäällikkö Tomi Enäjärvi on toiminut vuosia matkailu-alalla sekä erikoistunut matkailualan yrittäjyyteen. – OIVAn tavoitteena on olla kotiseudun matkailupalvelujen ke-
hittäjä ja tukea yrittäjiä mm. parantamalla kannattavuutta sekä vahvistamalla työtapoja. Maakunnallisesta näkökul-masta katsottuna koulutus lisää yrittäjien keskinäistä, maa-kunnallista verkostoitumista, Enäjärvi sanoo.
Projektikoordinaattorina Hämeenlinnan ja Riihimäen seu-dulla toimiva Laura Leskinen on työskennellyt erilaisissa markkinointi- ja myyntitehtävissä sekä kuluttaja- että yri-tyssektorilla. Forssalainen projektikoordinaattori Mari No-romies on matkailualan ”konkari” ja vastaa Forssan seudun yritysten yhteyksistä.
OIVAssa on mukana kahden vuoden aikana jopa sata mat-kailusidonnaista pienyrittäjää. Lisätietoja antaa projektipääl-likkö Tomi Enäjärvi, puh. 040 700 7866, [email protected].
Katso lisää www.hame.fi/oiva. Teksti: Jenni Mankonen
OIVA pistää oivaltamaan – Hämeen matkailuyrittäjälle tuhdit eväät tulevaisuuteen
Oiva-tiimi kuvassa vasemmalta oikealle: Laura Leskinen, Tomi Enäjärvi ja Mari Noromies (Kuva: Markku Wiik)
Maaseutu&Matkailu-lehti ilmestyy sähköisenä ja on luettavissa myös osoitteessa www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu/lehti. Sivustolta löytyvät myös vanhat lehdet.
Lehdestä otetaan pieni painos, jota voi tilata esimerkiksi jaettavaksi erilaisissa tilaisuuksissa. Tilaa tieto sähköisen lehden ilmestymisestä ja painettu lehti
päätoimittajalta: [email protected].
Maaseudun matkailun ajankohtaisia asioita löydät kotisivultamme: www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu.