MAATALOUSYRITYSTEN LUOTOTUS JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

SATAKUNNAN ALUEELLA - Rahoittajan näkökulma

L-seminaari Danuta Lehto 14.05.13

Esityksen sisältö

• Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet• Teoreettinen viitekehys• Tutkimusaineisto ja menetelmät• Keskeiset tutkimustulokset• Johtopäätökset• Jatkotutkimustarpeet

Tutkimuksen ohjaajat

• Tutkimuksen toimeksiantajana oli Eurajoen Säästöpankki Satakunnasta.

• Ohjaajina toimivat professori Jukka Kola Helsingin yliopistosta ja pankinjohtaja Pauliina Nordberg Eurajoen Säästöpankista

Tutkimuksen taustaa

• Tämänhetkisessä yleisessä pankkitilanteessa pankkien myöntäessä luottoa maatalousyrittäjäasiakkailleen on heidän kiinnitettävä yhä enemmän huomiota vakuuksien ohella myös maatalousyrittäjien takaisinmaksukykyyn ja tilan vakavaraisuuteen.

•Jotta pankin omaa vakavaraisuutta ei riskeerattaisi, tulisi luotonantajan luottoa myöntäessään tietää verotustietoa yksityiskohtaisempaa tietoa maatalousyrityksen kannattavuudesta, tuloksesta sekä taseesta.

Tutkimuksen tavoitteet •Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää:

•Mihin asioihin pankin olisi erityisesti kiinnitettävä

huomiota myöntäessään luottoa maatalousyrittäjäasiakkailleen

Tutkimuksen muut tavoitteet:

• Kartoittaa maatalouden tulevaisuuden suuntia ja investointeja erityisesti Satakunnan alueella

• Kartoittaa tulevan cap-uudistuksen (CAP2020) vaikutuksia tilojen tulevaisuuden suunnitteluun

• Tutkia haastateltavien maatalousyritysten taloudellista menestymistä ja taloudellisia tavoitteita tulevaisuudelle

Teoreettinen viitekehys

• Mukaelma Bryantin (2001, 80.) kuviosta ”The agricultural lending decision structure”

• Kuvio kuvaa maatalousyrityksen luottopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

• Tutkimuksen teemahaastattelun teemat on sovellettu tutkimuksen viitekehyksestä ja tutkimuskysymyksistä.

Tutkimusaineisto ja menetelmät

• Tutkimus tehtiin pankkisektorin näkökulmasta

• Lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus

• Menetelmänä käytettiin puolistrukturoituja

teemahaastatteluja

Tutkimusaineisto ja menetelmät

• Tutkimukseen osallistuneet asiantuntijat• 10 asiantuntijaa• Kaikilla jonkinnäköisiä sidoksia Satakuntaan• Maataloustaustaa, mutta ei ensisijaisia maatalousyrittäjiä• Talousosaamista• Lista asiantuntijoista seminaaritiivistelmässä

• Tutkimukseen osallistuneet maatalousyrittäjät• 10 maatalousyrittäjää• Eurajoen Säästöpankin asiakkaita• Valittiin edustamaan laajasti eri tuotantosektoreita• Lista maatalousyrittäjistä seminaaritiivistelmässä

Tutkimusaineisto ja menetelmät

Teemahaastattelujen teemat:

• Pankin luotonmyöntöprosessi maatalousyrittäjälle• Maatalousyrittäjien tulonmuodostus• Maatalouden tulevaisuudennäkymät ja investoinnit Satakunnan

alueella• EU:n maatalouspolitiikan uuden rahoituskauden reformi CAP2020

Aineiston analyysi

• Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja osittain litteroitiin

• Analysointitapana käytettiin teemoittelua

• Aineistoa tarkasteltiin tutkimuksen teoreettisesta näkökulmasta

• Aineistoa tarkasteltaessa kiinnitettiin huomiota vain siihen, mikä on

tutkimuksen viitekehyksen ja sen perusteella rakennettujen teemojen

kannalta olennaista

• Haastattelujen teemoista tehtiin erilaisia kokonaisuuksia ja taulukoita,

joiden tarkoitus oli tiivistää ja kääntää kerätty aineisto enemmän

teorian kielelle

Tutkimustulosten tarkastelu

• Asiantuntijahaastattelujen perusteella esille nousseet asiat tutkimuksen

teemahaastattelujen teemojen mukaisesti

• Maatalousyrittäjähaastattelujen perusteella esille nousseet asiat

tutkimuksen teemahaastattelujen teemojen mukaisesti

• Keskeisimmät tutkimustulokset

• Johtopäätökset ja analysointi

Keskeisiä tutkimustuloksia• Syvä luottamus Satakunnan maatalouteen myös tulevaisuudessa• Satakunnassa tullaan harjoittamaan maataloutta tulevaisuudessa

samassa suhteessa kuin nytkin, mutta suuremmissa yksiköissä• Kaikki haastateltavat tilat olivat valmiita investoimaan lisäpeltoon, jos

sitä olisi saatavilla kohtuulliseen hintaan• Eläintilojen investointihalukkuus suhteellisen pientä• Haasteina nähdään pellon saatavuus kohtuulliseen hintaan, yrittäjien

jaksaminen, tuotannon kannattavuus ja sen epävarmuus• Maatalousyrittäjien kova huoli alan tulevaisuudesta ja siitä mihin

suuntaan tukipolitiikkaa ollaan viemässä• Maataloussektorilla asiat kohtuullisen hyvin, kunhan tuotannon

kannattavuus saadaan pysymään hyvällä tasolla• Epävarmuutta erikoiskasvien jatkuvuudesta tulevaisuudessa

Keskeisiä tutkimustuloksia Asiantuntijat Maatalousyrittäjät

Näkemykset

Pieni perehtyneisyys Ei kovin suuria muutoksia Suomen ja Satakunnan maatalouteen Uudistuksen ajankohta Enemmän hyvää kuin huonoa

Pieni perehtyneisyys Ei suuria muutoksia omalle tilalle Tukien leikkaukset odotettavissa Aloitusajankohdan siirtyminen

Toivottavaa

Byrokratian pieneneminen ja hallinnon keveneminen Maataloustukien selkeämpi tulevaisuus CAP-tukia leikkaamalla markkinoilta parempia hintoja Investointien kasvua

Eläinten hyvinvointituki Markkinoilta parempi tulo

Epäkohtia

Kansallisten tukien jatkuvuus (141-artikla) Saadaanko tukipolitiikkaa yksinkertaistettua

Turvemaiden kyntökielto? Maksetaanko tukia siitä mitä en tee? (viherryttäminen) Sokerijuurikkaan kiintiöiden lakkauttamisen todellinen ajankohta

Keskeisiä tutkimustuloksia

Johtopäätökset

• Tutkimustulosten perusteella luotonannon supistaminen ei ole vaikuttanut merkittävästi maatalousyritysten luotonsaantiin

• Pankkien sääntelyiden kiristymisellä ja uudella pankkiverolla näyttäisi olevan enemmän vaikutusta maatalousyritysten luotonsaantiin

• Asiantuntijahaastattelujen perusteella maatalouteen liittyvistä taloudellisista riskeistä keskeisimpiä olivat henkilöriskit ja investointiriskit.

Johtopäätökset

Johtopäätökset

• Luoton takaisinmaksun riskejä pystytään välttämään esimerkiksi kattavalla lainaturvalla, joka on yksi maatalouden riskienhallintatyökaluista

• Tilan tulevaisuutta ei suunnitella tarpeeksi pitkällä tähtäimellä• Pitkän aikavälin suunnitelmien ja tavoitteiden tekemättömyys saattavat

tulevaisuudessa vaikuttaa yhä enemmän luotonsaantiin

• Vaikka maatalouden tukipolitiikan tulevaisuutta on vaikea tietää ja ennustaa, tulisi maataloustukien tulevaisuuden kiinnostavan enemmän yrittäjiä

• Maataloustukien osuus kokonaistuloista noin 1/3 osa

• Toivomus on, että tulevaisuudessa tulot tulisivat yhä enemmän markkinoilta ja tukien merkitys laskisi

Jatkotutkimustarpeet

• Suomen pankkivero astuu voimaan vuosina 2013-2015, jossa kerätään 0,125 prosenttia pankkien riskipainotettujen luottojen määrästä

Yritysluottojen kohdalla vero tulee olemaan neljä kertaa suurempi kuin asuntoluottojen kohdalla

Maatalousluotot luokitellaan pankeissa yritysluotoiksi• Pankkiveron ja likviditeettisäännösten vaikutus

maatalousyritysten luottoihin

• Maatalousluotot eri maakunnissa ja eri maissa• Millä perustein ja mitä asioita huomioon ottaen

maatalousluottoja on myönnetty / jätetty myöntämättä eri maiden välillä / eri maakuntien välillä

KIITOS !

”Mistä menestyminen maatalousyrittäjänä riippuu?Siitä että on matikka 4 ja uskonto 10.” (Maatalousyrittäjä G )

”Mikä on satakuntalaisen ja pohjalaisen kateuden ero kun puhutaan maataloudesta?•Jos pohjalainen tekee esimerkiksi navetan. Se tekee yhden robotin lypsynavetan. Naapuri katsoo, että perhana ja tekee kahden robotin lypsynavetan. Tämä on kilpailevaa, kannustavaa ja luodaan samalla uutta. •Kun Satakunnassa joku päättää tehdä yhden robotin lypsynavetan. Naapurit tekevät kaikkensa ettei hän vaan saa sitä tehtyä.” (Maatalousyrittäjä B)