HELSINGIN KAUPUNKI STADIN

AIKUISOPISTO TYÖELÄMÄ- JA

OPPISOPIMUSPALVELUT

MAHTAVA-HANKKEEN LOPPURAPORTTI 2017 (OKM)Turvapaikan saaneiden maahanmuuttajien oppisopimuskoulutuksen ja työssäoppimisenkehittäminen

Heidi Lehtovaara, projektipäällikkö

Valokuvat: Aram Baqi, Piia Kovalainen, Heidi Lehtovaara, Jani Svensk

1

SISÄLTÖ:

1. Taustaa

2. MAHTAVA-hankkeen ydintavoitteet ja – toimijat

3. Toiminta ja tulokset 2.1. - 31.12.2017

3.1 Toiminta ja tulokset

3.2 Selkokieliset materiaalit, uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset työvälineet

3.3 Työpaikoille jalkautuva suomen kielen tuki

4. Työelämäyhteistyö ja pilotti-ja valmennusjaksot

4.1 Työelämä- ja sidosryhmäyhteistyö

4.2 Hankkeen kohderyhmän osallistaminen

4.3 Hankkeen pilotti- ja valmennusjaksot

4.3.1 Stadin aikuisopisto

4.3.2 Muut oppilaitokset

4.4. Hankkeen kohderyhmänä turvapaikan saaneet

5. Näkyvyys ja vaikuttavuus

5.1 Näkyvyys mediassa

5.2 Valtakunnallinen verkostoyhteistyö

5.3 Muuta

6. Yhteenvetoa ja kehittämisehdotuksia

7. Kohti ammatillisen koulutuksen reformia 2018

LÄHTEET

2

1. Taustaa

Turvapaikkataustaisten työelämään pääsy on ajankohtainen aihe Suomessa. Taustalla vaikuttaa vuoden2015 tilanne, jolloin turvaa hakevien määrä Euroopassa kasvoi pitkittyneiden kansainvälisten konfliktienvuoksi. Vuoden 2015 aikana Suomessa jätettiin hieman yli 30 000 turvapaikkahakemusta. Suurin osa uusistatulijoista oli miehiä. Muuttaneiden koulutustausta vaihteli kansainvälisistä huippuosaajista vähemmänkoulutusta saaneisiin, ja näin ollen myös siirtyminen työelämään Suomessa oli eri tahtista koulutus- jaammattitaustasta riippuen. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti vuoden 2017 aikana useita turvapaikansaaneille palveluja kehittäviä hankkeita, joita toteutettiin eri puolilla maata ammattioppilaitostenkoordinoimina. Hankkeiden tavoitteena oli kehittää malleja, joiden avulla turvapaikan saaneet pääsevätsujuvammin ammatillisen aikuiskoulutuksen, erityisesti oppisopimuksen kautta työelämään. Stadinaikuisopiston Työelämä- ja oppisopimuspalvelut koordinoi yhtä hankkeista kumppaneinaan Stadinosaamiskeskus, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Vantaan ammattiopisto Varia ja Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Vuoden aikana oppilaitoksissa testattiin oppisopimukseen valmentaviajaksoja työvoimapula-aloilla. Tärkeässä roolissa kehittämistyössä olivat uudenlaiset tavat tunnistaa jakartoittaa aikuisen opiskelijan motivaatiota ja osaamista. Kehittämistyö ennakoi vuoden 2018 alussakäynnistyvää ammatillisen koulutuksen reformia, jonka myötä työpaikalla tapahtuva oppiminen lisääntyy.

2. MAHTAVA-hankkeen ydintavoitteet ja – toimijat

Stadin aikuisopiston koordinoiman MAHTAVA-verkostohankkeen tavoitteena oli rakentaa kohderyhmälle eli turvapaikan saaneille sekä kiintiöpakolaisille koulutukseen ja työelämään johtavia malleja. Keskeistä oli edistää aiemmin hankitun koulutuksen, työkokemuksen ja muun osaamisen tunnistamista. Palvelujen kehittämisen ideana oli vahvistaa maahan muuttaneen opiskelijan opiskeluvalmiuksia ja edellytyksiä suorittaa ammatillisen tutkinnon osa.

Hankkeen ydintavoitteet vuodelle 2017:

- 60 kohderyhmäläistä oppisopimusjakson alkuun- valmennusjaksojen pilotointi (Stadi ja Keuda)- asiakasohjaustyön kehittäminen kohderyhmälle - osaamisen tunnistamisen kehittäminen- osaamistodistusten hyödyntäminen- selkokielisen tiedon kokoaminen, tuottaminen ja välittäminen kohderyhmälle- työpaikalla tapahtuvan jalkautuvan S2-tuen mallintaminen- moniammatillisen tuen kehittäminen ja palvelumallien kehittäminen- digitaalisten työvälineiden hyödyntäminen (Flash-kortit, Thinglink, kuvallinen

selkokielimateriaali, kamerakynä, 360)- asiakaskuuntelujen toteuttaminen- työpaikalla tapahtuvan oppimisen kriteerien kehittäminen- yhteistyö HUIPPU- ja TYKKI-hankkeiden kanssa- näkyvyys mediassa ja yhteiskunnalliseen ilmapiiriin vaikuttaminen

Kehittämistyön kärjet oppilaitoksittain:

Stadin aikuisopisto ja Stadin osaamiskeskus keskittyivät toiminnassaan oppisopimuspolun kehittämiseen maahan muuttaneille. Keskeisessä roolissa oli malli jalkautuvasta ja digitaalisesta S2 -tuesta työpaikoille sekä yhteistyön tiivistäminen työelämäpalveluiden ja osaamiskeskuksen välillä. Keudan osalta valmennusjakson toteuttaminen, suomen kielen kieliklinikkakokeilut ja yrittäjyyden edistäminen osuuskuntatoiminnan avulla olivat keskeisiä tavoitteita. Varian tavoitteena oli digitaalisten välineiden hyödyntäminen kieli- ja ammatillisiin opintoihin orientoivassa koulutuksessa sekä hankkeen kohderyhmään kuuluvien opiskeluvalmiuksien vahvistaminen. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän tavoitteita olivat henkilökohtaisen ohjaustyön kehittäminen, mallit piilo-osaamisen tunnistamiseen, täsmätyöpaikkojen löytäminen sekä työnantajien kontaktointi ja tavoittaminen.

Hankkeen toimijat ja toiminnan seuranta:

3

MAHTAVA-hankkeen projektipäällikkönä toimi Heidi Lehtovaara ja projektityöntekijänä Aleksandra Michta-Juntunen Stadin aikuisopistosta. MAHTAVA-hanke oli yksi opetus- ja kulttuuriministeriön kolmesta kärkihankkeesta, joissa Stadin aikuisopiston Työelämä- ja oppisopimuspalvelut oli mukana vuoden 2017 aikana (muut kaksi hanketta olivat HUIPPU- ja TYKKI-hankkeet). Kolmen hankkeen yhteisenä projektisihteerinä toimi Jani Svensk. Hankkeen oppilaitoskohtaisia vastuuhenkilöitä olivat Anneli Manninen (Keuda), Piia Kovalainen (Varia) sekä Hilkka-Leena Orava (Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä). Stadin osaamiskeskusta edusti Aram Baqi.

Lisäksi hankkeessa oli mukana YTO-aineiden sekä suomi toisena kielenä-opettajia. Stadin aikuisopistosta mukana olivat Hanna Uhrman, Sirpa Holopainen (Stadin osaamiskeskus) ja Tarja Pasanen (Työllisyydenhoidon tiimi, 4.9.-2.11.2017). MAHTAVA-hanke tarjosi vuoden aikana oppimisympäristön kolmelle opiskelijalle sekä yhdelle työkokeilijalle. Keväällä MAHTAVA-hankkeessa lopputyötään teki Diakonia-ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelija Miita Puska. Syksyllä 2017 hankkeesta teki opinnäytetyötään Laurea-Ammattikorkeakoulussa opiskeleva sosiaalialan opiskelija Raija Kemppainen. Stadin aikuisopiston koulutustarkastaja Jan Berhgem yhdisti opettajan opintoihinsa liittyvän kehittämistyön MAHTAVA-hankkeeseen. Lisäksi Chiara Costa-Virtanen työskenteli hankkeessa ensin työkokeilijana (Stadin aikuisopisto), myöhemmin projektiassistenttina (Keuda).

Hankkeen toimintaa ohjasi monialainen ohjausryhmä, joka kokoontui kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmässä olivat mukana rahoittajan edustajana opetusneuvos Mari Pastila-Eklund, ja puheenjohtajana toimi Suomen Yrittäjien johtaja Veli-Matti Lamppu. Muita jäseniä olivat oppilaitosten rehtorit sekä elinkeinoelämän ja kaupunkien edustajat. Hankkeen oppilaitostoimijat tapasivat kerran kuukaudessa, lisäksi kullakin oppilaitoksella oli omat asiantuntijaryhmänsä. Hankkeen projektipäällikkö piti yhteyttä rahoittajan edustajaan säännöllisesti. Hankkeen toiminnasta ja tuloksistakirjoitettiin väliraportti (elokuu 2017) sekä loppuraportti (tammikuu 2017). Hankkeen kohderyhmälle järjestettiin asiakaskuuntelu (kesäkuu 2017) ja hankkeen toimintaan osallistuneilta kerättiin osallistujapalautteita pitkin vuotta.

4

3.Toiminta ja tulokset 2.1. – 31.12.2017

Vuoden mittaisen hankkeen kaikessa toiminnassa painotettiin verkostoyhteistyön sekä avoimen ja helposti saavutettavan tiedon tärkeyttä. Verkostoyhteistyötä tehtiin oppilaitosten, työnantajien sekä vastaanottokeskusten ja kolmannen sektorin sekä hankkeiden kanssa.

Hankkeen vuosikello 2017

- 12.1.17 hankehenkilökunnan KICK-OFF-tapahtuma / Stadin aikuisopisto- verkostokahvit asiantuntijoille (viisi tapaamista eri teemoilla)- 3.3.17 MAHTAVA-hankkeen aloitusseminaari / Stadin aikuisopisto- 16.5.17 futisturnaukset Helsingissä ja Porvoossa- 1.6.17 Ammattimessut I - 2.6.17 asiakaskuuntelu kohderyhmälle / Stadin aikuisopisto- 05/2017 Keudan valmennusjakso käynnistyi- 4.9.17 pilottijaksot Helsingissä käynnistyivät- Varian Taitoja työhön-ennakkojakso 09/2017 käynnistyi- 4.10.17 Ammattimessut II - 5.10.17 oppisopimusinfo työnantajille Helsingissä / Stadin aikuisopisto

- 14.10.17 Football for Refugee Women - jalkapalloa naisille MONALIIKU ry:n kanssa

- 23.10.-24.10.17 valtakunnallinen OKM-hankkeiden verkostotapaaminen / Stadin aikuisopisto

- 06.-10.11.17 Mikroyrittäjyysviikko / YritysHelsinki

- 12.12.17 hankkeen päätösseminaari/ Stadin aikuisopisto

MAHTAVA-hankkeen aloitusseminaari järjestettiin Stadin aikuisopistossa maaliskuun alussa (3.3.2017). Seminaariin osallistui lähes 100 henkilöä. Seminaarissa puhuivat opetusneuvos Mari Pastila-Eklund, Stadin aikuisopiston vs. oppisopimusjohtaja Sari Slöör sekä Stadin aikuisopiston ja osaamiskeskuksen asiantuntijoita. Toiminnallisissa työpajoissa perehdyttiin mm. digitaalisten työvälineiden pedagogiseen käyttöön sekä opiskelijan osaamisen tunnistamiseen. Seminaarin päätössanat lausui turvapaikkataustainen kansanedustaja Nasima Razmyar, joka korosti maahan muuttaneiden aiemmin hankitun koulutuksen ja osaamisen tunnistamisen tärkeyttä.

MAHTAVA-hankkeen määrällisenä vuositavoitteena oli luoda yhteensä 60 oppisopimusaloitusta kohderyhmälle. Kokonaistavoite vuoden loppuun mennessä oli 42 alkanutta oppisopimusta hankkeenkohderyhmälle.

Stadin aikuisopisto ja Stadin osaamiskeskus tekivät kiinteää yhteistyötä hankevuoden ajan. Määrällisten tavoitteiden osalta Stadin aikuisopisto yhdessä Stadin osaamiskeskuksen kanssa saavutti ja ylitti tavoitteet määräajassa. Yhteistyö mahdollisti tehokkaan tiedotustoiminnan niin

5

oppilaitoksen sisällä kuin ulkoisesti. Yhteensä kohderyhmän oppisopimusaloituksia oli 21 (16 Stadin aikuisopisto ja viisi Stadin osaamiskeskus). Lisäksi 22 kohderyhmän edustajaa osallistui pilottijaksoille.

Keudassa kohderyhmän oppisopimusaloituksia oli 11. Lisäksi 10 kohderyhmään kuuluvaa suoritti rakennusalan työturvallisuuskortit. Muita keskeisiä hanketoimintoja Keudassa edusti alkuvaiheen kartoitusten hyödyntäminen yhteistyössä Validia ammattiopiston ja Orton Pron kanssa. Ryhmälle laadittiin myös oma henkilökohtaistamissuunnitelma. Laadullisena tavoitteena voidaan todeta erityisesti lisääntynyt tietous ja valmius turvapaikan saaneiden osaamisen kartoittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Lisäksi yhteistyö kuntien ja alueen muiden toimijoiden kanssa tiivistyi. Keuda käynnisti maahanmuuttajien koulutuksen lisätoimenpiteitä ja perusti tätä varten oman tiimin.

Kuva 1. Keudan oppisopimukset lähtömaan ja äidinkielen mukaan 2017

Varia ei yltänyt oppilaitokselle asetettuun määrälliseen vuositavoitteeseen. Kohderyhmän oppisopimusaloituksia oli yksi (maahan muuttaneiden henkilöiden toteutuneet oppisopimuksia toteutuiyhteensä 11). Taitoja työhön- ennakkojaksolla opiskeli yhteensä seitsemän pakolaistaustaista opiskelijaa. Työssäoppimisjaksolla olleista seitsemästä opiskelijasta kaksi työllistyi työssäoppimisjakson jälkeen, neljä pääsi opiskelemaan, kaksi perustutkinto-opintoihin ja kaksi valmentavaan ammatilliseen koulutukseen. Varian osalta hankkeessa pilotoitiin työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatukriteereitä lähihoitajakoulutuksessa. Arvioinnin kohteena oli Tikkurilan kotipalvelussa toteutettu työssäoppiminen. Lisäksi oppimisvalmiuksien tunnistamistyöpaja järjestettiin syksyn aikana kaksi kertaa. Varia aloitti myös yhteistyön Vantaan työllisyysverkoston sekä useiden järjestöjen kanssa. Ylipäätään vuoden mittainen hankeaika todettiin liian lyhyeksi pitkäjänteisen yritysyhteistyön kehittämisen näkökulmasta.

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän osalta kohderyhmän oppisopimusaloituksia oli yhdeksän. Maahan muuttaneita oli hankkeessa mukana seuraavasti:

oppisopimusinfoihin osallistui 380 infoja pidettiin 22 kpl jalkapalloturnauksessa oli 63 pelaajaa ja 7 joukkuetta kielitestauksessa oli mukana neljä suomen kielien ryhmää yhteensä 43 opiskelijaa

Toiminnan keskiössä oli kehittää malleja työpaikalla tapahtuvan ammatillisen koulutuksen edistämiseksi. Oppilaitoksessa mallinnettiin polut maahanmuuttajille ja turvapaikan saaneille yhdessäSoTe-alan kouluttajien kanssa. Työssä hyödynnettiin oppilaitoksen omaa osaamista. Lisäksi toteutettiin yhteistyössä suomen kielten opettajien kanssa opas oppisopimuksesta maahan muuttaneille (http://www.opso.fi/) Työnantajayhteistyön tehostamiseksi tehostettiin tiedotus- ja markkinointityötä työnantajien suuntaan erityisesti syksyn 2017 ajan, jolloin toteutettiin mittava

6

markkinointikampanja alueen työnantajille. Hankkeesta tiedotettiin myös mm. Ohjaamossa, Lapinlahden yrittäjien aamukahvitilaisuudessa sekä muissa tilaisuuksissa.

3.2 Selkokieliset materiaalit, uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset työvälineet

MAHTAVA-hankkeessa tuotettiin toimintavuoden aikana runsaasti selkokielistä materiaalia. Perustiedolle kohderyhmän oikeuksista hakeutua ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja erityisesti oppisopimukseen huomattiin olevan erittäin suuri tarve oppilaitoksista alkaen. Tästä syystä hankehenkilökunta kokosi tietopaketteja liittyen kohderyhmän oikeuksiin hakeutua opintoihin sekä järjesti lukuisia koulutus- ja info-tilaisuuksia vuoden aikana. Henkilökuntaa koulutettiin liittyen turvapaikan saaneiden oikeuksiin ja mahdollisuuksiin hakeutua koulutukseen ja työelämään (oppisopimusneuvojat, asiakkuusvastaavat, koulutustarkastajat, koulutuspäälliköt).

Oppilaitoksissa tuotettiin ja jaettiin tietoa ja koulutusta selkeän kielen merkityksestä maahan muuttaneiden ohjauksessa. Tärkeitä teemoja olivat myös kulttuurierot, työhön ja työyhteisöön perehdyttäminen sekä palautteen antamisen merkitys. Yhteistyötä tehtiin valtakunnallisen Ohjaan.fi-hankkeen kanssa (Lisätietoa Ohjaan.fi-hankkeesta ja työvälineistä löytyy verkosta: https://ohjaan.fi/).

Ohjaustyön tueksi laadittiin selkokielisiä dia-esityksiä, oppisopimussanasto viidellä kielellä sekä selkokielinen oppisopimusesite. Variassa tuotetut selkokieliset videot luotiin kaikkien oppilaitostoimijoiden käyttöön (lisätietoa: www.variaprojektit.fi/).

Kohderyhmälle tuotettiin selkokielistä materiaalia oppisopimukseen hakeutumisen tueksi:

- tietoa oppisopimuksesta oppilaitosten sivuille verkkoon - tietoa oppisopimuksesta sosiaaliseen mediaan (Facebook, Instagram, Twitter)- selkokielisiä dia-esityksiä oppilaitosten käyttöön- oppisopimussanasto viidellä kielellä - selkokielinen oppisopimusesite

http://www.opso.fi/globalassets/oppisopimuskoulutus/a4_opso_esite.pdf

Variassa ryhmien opetuksessa hyödynnettiin uutta opetusteknologiaa, mobiilioppimis- ja pelillisiä elementtejä. Hankkeessa tuotettiin selkokielisiä opiskelumateriaalia ja videoita (44 ) tukemaan muun muassa työturvallisuuden ja kielen oppimista. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon osa Kasvun tukija ohjaus tuotettiin digitaalisen muotoon. Hankkeessa toteutettiin myös kaksipäiväinen 3D-tulostuspaja, jossa kouluttajana oli 3DBear. Työpajassa tutustuttiin 3D-tulostamisen ja mallintamisen mahdollisuuksiin eri aloilla ja tulostettiin itse mallinnettu esine. ThingLink-oppimisalusta löytyy osoitteesta: http://51.fi/kasvuntukijaohjaus

7

3.3 Työpaikoille jalkautuva suomen kielen tuki

Oppisopimuksen aloittavien maahan muuttaneiden suomen kielen taso voi vaihdella suurestikin. Myös ammattialojen välillä on suuria eroja vaatimustasoissa. Oppisopimuskoulutuksessa työ ja opiskelu limittyvät, ja opiskelu vaatii opiskelijalta paljon itsekuria. Suomen kielen taitoa täytyy vahvistaa työn ohessa, usein myös työajan ulkopuolella. Stadin aikuisopiston Työelämä- ja oppisopimuspalveluissa tehtiin työtä jalkautuvana S2-opetuksena. Keskeistä opetusmallissa on tarjota tukea ja tietoa opiskelijalle. Stadin aikuisopistossa työmallia kehittäneen suomen kielen opettaja Inkeri Jääskeläisen mukaan jalkautuva S2-tuki ei voi koskaan olla vakiomuotoista, koska opiskelijat ovat erilaisia, työpaikat ovat erilaisia ja esimerkiksi työnantajien toiveet ja asettamat reunaehdot ovat erilaisia. Hyviä kokemuksia on tähän mennessä saatu jalkautuvan suomen kielen ohella niin sanotusta DUAL-mallista, jossa toinen opettajista keskittyy lukemisen ja sanaston opettamiseen, toinen antaa tukea tekstien taustalla vaikuttavien rakenteiden ymmärtämiseen (Jääskeläinen 2017: 45).

”Kaikki alkaa kartoituksesta: ensin selvitetään, mitä opiskelija osaa ja mitä hän haluaa osata paremmin. Opiskelijan elämäntilanne täytyy ottaa huomioon ja on tiedostettava, millaisia haasteita toisenlaisesta kulttuuriympäristöstä Suomeen muuttanut S2-oppija kohtaa, kun yrittää sovittaa yhteentyön, opiskelun ja perheen. Opiskelijaa on autettava ymmärtämään ja hyväksymään monet sellaiset tosiasiat, jotka ovat itsestäänselvyyksiä kaikille suomalaisille” (Jääskeläinen 2017: 45).

Lisätietoa: https://www.youtube.com/watch?v=n1bJslgiadY&feature=youtu.be

MAHTAVA-hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyöstä Stadin osaamiskeskuksen kanssa, jossa käytetään suomen kielen opetuksessa mm. ohjelmoitavia humanoidirobotteja. Robotit opettavat suomen kieltä ja tunteiden käsittelyä opettajien tukena. Sensoreiden, mikrofonien ja kameroiden avulla ympäristöönsä reagoivien robottien kanssa on mahdollista harjoitella aitoja vuorovaikutustilanteita. Kielen lisäksi robotit opettavat myös tunteiden säätelyä.

8

Keudassa S2-tuki ja sen kehittäminen oli vahvasti mukana koko toimintavuoden ajan. Kieliklinikkakokeilut toteutettiin kolmella paikkakunnalla (Mäntsälä, Kerava ja Nurmijärvi). Kohderyhmänä olivat vähäisellä kilitaidolla varustetut kiintiöpakolaiset sekä VALMA-ryhmässä opiskelevat turvapaikan saaneet. Mäntsälän ryhmä kokoontui kaksi kertaa viikossa iltapäivisin. Osallistujamäärä vaihteli jonkin verran ja koolle saaminen vaati myös konkreettisia yhteydenottoja ja muistuttamista kurssista. Keskimäärin läsnä oli 5 – 7 henkilöä. Kurssiohjelman aluksi kartoitettiin tehtävien avulla osallistujien suomen kielen taitoja. Vähitellen osallistujien aktiivisuus lisääntyi, ja kulloinkin käsiteltävä aihe sovittiin yhdessä. Ryhmän kanssa käytiin läpi suomen kielen verbejä ja aikamuotoja, sanastoa ja oikeinkirjoitusta. Lisäksi tehtiin karttatehtäviä. Viimeisillä kerroilla työstettiin osallistujien tulevaisuudensuunnitelmia opintopolkuineen ja tavoitteineen. Yhteensä hankkeen aikana toteutettiin S2-opetusta 435 tuntia.

Variassa suomen kielen opetusta toteutettiin integroiden yhteisiin tutkinnon osiin toiminnallisten ja digitaalisten metodien kautta. Hankkeen osalta toteutettiin jalkautuvaa S2-tukea lähihoitaja-ryhmässä sekä Taitoja työhön- ennakkojakson työssäoppimisjaksoilla. Opiskelijoita ryhmissä oli yhteensä 26. Varian jalkautuvassa S2-työssä mallinnettiin erityisesti digitaalista tukea, jossa hyödynnettiin Piccollage-ohjelmaa, teemoittain vaihtuvia sanallisia kirjoitustehtäviä ja yhteisöllistä kokemusten jakamista ryhmän omassa sosiaalisessa mediassa. Oppimisvalmiuksia vahvistettiin ammatillisen ja S2-opettajan yhteisopettajuudella ja digitaalisia menetelmiä hyödyntämällä. Opiskelijat opiskelivat taitotasonsa mukaan myös matematiikkaa, oppimisvalmiuksia vahvistavia opintoja ja työelämätaitoja. Oppimisvalmiuksia ja suomen kieltä tukevia videoita tuotettiin hiusalalle (5), ravintola- ja catering-alalle (4), maalausalalle (8), muuraustyötehtäviin (5), vaatetusalalle (14) ja turvallisuusalalle (1). Kaikki hanketulokset ja tarkempaa tietoa löytyy osoitteesta variaprojektit.fi/maahanmuuttajalle/mahtava ja http://51.fi/mahtavavaria.

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä kerättiin kokemuksia maahan muuttaneiden siirtymisestäkohti oppisopimusta. Kolmelle ryhmälle pidettiin oppisopimusinfot, joihin osallistui yhteensä 65 henkilöä. Paikalle tulleista kymmenen kiinnostui tulemaan haastatteluun, jossa haasteltiin tarkemmin soveltuvuudesta oppisopimukseen. Oppisopimusaloiutuksia ei kuitenkaan syntyntyn, ja syitä tähän olivat mm. lasten hoito-ongelmat, puutteellinen suomen kielen taito, vaikeus löytää itsenäisesti soveltuvaa työpaikkaa sekä tietokonetaitojen puute. Tärkeässä roolissa kehittämistyössä oli osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menettelyjen edistäminen. Hankkeen puitteissa luotiin kielitestit ja kattava osaamiskartoituspaketti oppisopimuskeskuksien asiakasvastaavien käyttöön.

9

Kielitestien kehittäjinä toimivat suomen kielen kouluttajat Hanna Aho, Eeva Ruoho sekä Susanne Gerstler opiskelijaryhmineen. Kielitesteistä ja niiden kehittämistä voi lukea lisää aiheesta julkaistuista blogikirjoituksista: http://www.opso.fi/.

4. Työelämäyhteistyö ja pilotti- ja valmennusjaksot

MAHTAVA-hankkeessa aloitettiin yhteistyö työnantajien kanssa heti alkuvuodesta 2017. Toimintavuoden aikana tehtiin yhteistyötä erityisesti hoiva-, puhdistuspalvelu- sekä ravintola-alojen kanssa. Sidosryhmäyhteistyötä tehtiin myös vastaanottokeskusten, kolmannen sektorin toimijoiden sekä hankkeiden ja verkostojen kanssa.

4.1 Työelämä- ja sidosryhmäyhteistyö

Työnantajille tarjottiin tietoa oppisopimuksen sekä korotetun koulutuskorvauksen käyttömahdollisuudesta. Vuoden aikana järjestetyt Ammattimessut- ja jalkapalloturnaukset toteutettiin yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Mukana oli mm. rakennusalan yritys HornAfrik, vartiointialan yritys SectorAlarm, siivousalan yrityksetFreska, Lassila&Tikanoja, ravintola-alan yritys Buongiorno, tulkkipalvelu Túlka sekä yrittäjyyttä edistävä The ShortCut. Lisäksi Variassa järjestettiin vuoden aikana kaksi Työelämämessut-tapahtumaa, joihin MAHTAVA-hanke osallistui. Kaikki tapahtumat herättivät runsaasti kiinnostusta, ja niihin osallistui satoja henkilöitä. Lisäksi työnantajille räätälöitiin info-tilaisuus, jonka tavoitteena oli innostaa työnantajia hyödyntämään korotetun koulutuskorvauksen käyttömahdollisuutta (5.10.17).

Stadin aikuisopistossa toteutettujen pilottijaksojen työpaikat kohdistuivat hoiva-alalle. Ensimmäisen ryhmän työssäoppimispaikoiksi löydettiin yksityisiä hoiva-alan työpaikkoja (päiväkodit ja palvelutalot). Lisäksi yhteistyötä tehtiin Helander-palvelutaloketjun kanssa. Työnantajilta saatu palaute oli erittäin myönteistä ja kannustavaa, ja yhteistyötä samojen työnantajien kanssa tultaneen jatkamaan Työelämä- ja oppisopimuspalveluissa myös vuoden 2018 aikana.

Keudan toiminta-alueella toteutettiin kuntien asiakaskuuleminen ja siitä laadittiin erillinen raportti, joka toimitettiin jo väliraportin yhteydessä. Koulutukseen hakeutumisen varsinainen ajankohta hankkeen kohderyhmää ajatellen tulee olemaan vuoden 2018 kevät ja syksy, koska turvapaikan saaneet ovat olleet tähän asti kiinni TE-hallinnon kotovaiheen toimenpiteissä. Yli puolet alueelle sijoitetuista on yksin saapuneita alaikäisiä turvapaikan saaneita. Suurin osa on Irakista, Syyriasta ja Afganistanista tulleita.

10

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä toteutti asiakaskuuntelun sote-alan yritykseen. Kuuntelun perusteella voi todeta, että maahan muuttaneiden työharjoittelujaksoilla olisi hyvä jo ottaa esille oppisopimuksen mahdollisuus. Työantajia tiedotettiin myös postitse ja sähköpostitse, ja ensimmäinen postituserä kohdistettiin Itä-Uudenmaan ravintola-alan toimipaikkoihin, toinen siivous- ja rakennusalan yrityksiin. Lisäksi alueen työnantajille ja yhteyshenkilöille lähetettiin sähköinen asiakaskirje (eMaileri) Yritysmaailmaa kontaktoitiin myös Osaaja-lehden (1/2017) kautta.

MAHTAVA-hankkeessa pyrittiin tukemaan hankkeen kohderyhmää pienyrittäjyyteen. Osuuskuntatoiminnan kehittämiselle ei löytynyt tarpeeksi resursseja lyhyen toimintavuoden aikana. Marraskuussa hanketiimi toteutti Mikroyrittäjyysviikon yhteistyössä Yritys-Helsingin kanssa. Maksuttomalle teemaviikolle ilmoittautui 15pienyrittäjyydestä kiinnostunutta eri oppilaitoksista. Teemaviikon sisältö koostui toiminnallisesta työpajatyöskentelystä, yrityksen perustamiseen liittyvistä tietoiskuista (YritysHelsingin ja TE-toimiston palvelut, franchising-yrittäjyys) sekä maahan muuttaneiden yrittäjien onnistumistarinoista. Keskeisessä roolissa oli tiedon jakaminen oppisopimuksesta ja erityisesti yrittäjän oppisopimuksesta. Teemaviikon lisäksi järjestettiin seurantatapaaminen. Teemaviikon työpajatyöskentelyn toteutti maahanmuuttajataustainen pienyrittäjä Isabella Haas, jolla on runsaasti kokemusta turvapaikkataustaisten ohjaustyöstä. Työpajan työskentelytapa oli toiminnallinen ja voimavarakeskeinen. Teemaviikkoon osallistuneiden yrittäjyysideat liittyivät mm. valokuvaamon, parturikampaamon ja sosiaalisen median palveluja tarjoavan yrityksen perustamiseen. Suurin osa viikolle osallistuneista piti teemaviikkoa erittäin hyödyllisenä, ja jatkoi yritysideansa kehittelyä eteenpäin. Teemaviikon osallistujille järjestettiin seurantatapaaminen joulukuun alussa (5.12.17). Seurantaa ja arviointia olisi ollut hyödyllistä jatkaa myös pidempään, mutta lyhyt hankeaika ei mahdollistanut sitä.

MAHTAVA-hankkeen toimijat tekivät tiivistä yhteistyötä alueellisten TE-toimistojen kanssa ja pyrkivät tiivistämään yhteistyötä myös Ohjaamojen kanssa. Uudenmaan TE-toimiston ISKU-ryhmä eli turvapaikan saaneita ja pakolaisia tukeva asiantuntijaryhmä oli hankkeen tärkeä yhteistyökumppani. Oppilaitosten toiminta-alueilla luotiin ja kehitettiin verkostoyhteistyötä kolmannen sektorin suuntaan. Stadin aikuisopistossakoottiin yhteistyöverkosto maahan muuttaneiden perustamista järjestöistä. Työllisyydenhoidon tiimi aloitti yhteistyön kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, jonka ansiosta maahan muuttaneiden perustamat suuret järjestöt tarjosivat vuoden aikana useita oppisopimuspaikkoja.

Stadin aikuisopiston osalta tärkeimpiä kumppanuuksia olivat Stadin osaamiskeskus, Työllisyyden hoidon yksikkö, vastaanottokeskukset, kolmannen sektorin toimijat, työelämän edustajat sekä hankkeet ja verkostot valtakunnallisesti. Keudan tärkeimpiä kumppaneita olivat kuntien maahanmuuttokoordinaattorit, Validia ammattiopisto, Orton Pro, Ehjä ry, Setlementti Louhela ja #NuoriTöihin-hanke. Varian kumppaneita edustivaterilaiset hankkeet (Diginä Duunissa, Turku AboaNova-hanke, Tsemppari-hanke, Turvapaikasta työpaikkaan -hanke, Kotouttaminen on kumppanuutta, Digisti fiksu, Osallisena verkosssa). Muita kumppaneita olivat mm. Tikkurilan kotihoito, Kotiapusäätiö, Fazer, 3DBear, Helsingin NMKY, Vantaan yrityspalvelukeskus Leija, Monimiesverkosto, Nicehearts, Arffman Consulting Oy, Ravintola Factory sekä Vantaan nuorten auto- ja metallityöpaja. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän kumppaneita olivat mm. kuntien maahanmuuttaja- ja kotouttamispalvelut, kouluja, Punainen Risti, Luckan Integration Porvoo, Itä-Uudenmaan urheiluakatemia sekä Porvoon FCFutura.

4.2 Hankkeen kohderyhmän osallistaminen

Kohderyhmää eli turvapaikan saaneita ja kiintiöpakolaisia tavoitettiin aktiivisen tiedotustyön avulla (puskaradio, tapahtumat ja tilaisuudet, verkko, sosiaalinen media). Kohderyhmää pyrittiin vuoden aikana kuulemaan eri foorumeilla, lisäksi toteutettiin erillinen asiakaskuuntelutilaisuus Stadin aikuisopistossa (2.6.2017). Hanketyöntekijät jalkautuivat sinne, missä ihmiset ovat: vastaanottokeskuksiin, kolmannella sektorilla toimiviin, maahan muuttaneita auttaviin järjestöihin sekä rekrytointi- ja työllistämistapahtumiin. Vastaanottokeskusten työntekijöiden kanssa tehtiin tiedotus- ja asiantuntijayhteistyötä pitkin vuotta. Hankehenkilökunta jalkautui keskuksiin sekä osallisti keskusten asukkaita kutsumalla heitä hankkeen puitteissa järjestettäviin tapahtumiin. Vuoden aikana saadun palautteen mukaan keskuksissa tarvitaan

11

perustietoa ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen mahdollisuuksista. Tietoa tarvitsevat niin perusvaiheen ohjaustyötä tekevät kuin asukkaatkin.

Kohderyhmälle pidettiin selkokielisiä ja jalkautuvia info-tilaisuuksia oppilaitosten lisäksi järjestöissä, tapahtumissa ja kirjastoissa. Jalkautuvien täsmäinfojen lisäksi toteutettiin lukuisia tapahtumia, joissa jaettiin tietoa oppisopimuksen mahdollisuuksista. Ammattimessut-tapahtuma järjestettiin kaksi kertaa vuoden aikana(1.6. ja 4.10.2017) yhteistyössä Kaupunginkanslian koordinoiman Töissä Suomessa-hankkeen sekä lukuisten Helsingin kaupunkia ja kolmatta sektoria edustavien tahojen kanssa.

Mukana olivat esimerkiksi Liikuntavirasto, HNMKY ja SPR. Jalkapalloturnaukset toteutettiin toukokuussa sekä Helsingissä että Porvoossa (16.5.2017). Turnaukset toteutettiin yhteistyössä työnantajien, vastaanottokeskusten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Helsingissä toteutettuun tapahtumaan osallistui 12 joukkuetta, joissa pelasi niin vastaanottokeskusten asukkaita kuin oppilaitosten henkilökuntaakin. Työnantajia oli paikalla esittelemässä toimintaansa. Hankkeen kohderyhmää osallistettiin myös hankkimalla tilaisuuden tarjoilut turvapaikkataustaisilta ravintola-alan yrittäjiltä. Vastaavasti Porvoossa järjestetty Future Cup Porvoo kokosi yhteen alueen toimijoita, opiskelijoita ja koulutuksesta kiinnostuneita. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä FC Futura Juniorien ja Itä-Uudenmaan Urheiluakatemian sekä Punaisen ristin kanssa. Tapahtumaan osallistui 7 joukkuetta ja 63 pelaajaa. MAHTAVA-hankkeen työntekijät olivat mukana toteuttamassa Football for Refugees-tapahtumaa yhdessä Monaliiku ry:n ja Liikuntaviraston kanssa (15.10.2017) ja osallistuivat Maahanmuuttoviraston, Jalkapallon pelaajayhdistyksen sekä Punainen kortti rasismille-hankkeen valtakunnalliseen turnaukseen.

4.3 Hankkeen pilotti- ja valmennusjaksot

MAHTAVA-hankkeen toimijakumppaneista kolme toteutti hankevuoden aikana oppisopimusta kohti valmentavia pilotti- ja ennakkojaksoja kohderyhmälle. Stadin aikuisopistossa toteutettiin kaksi pilottiryhmää hoiva-alalla ja Keudassa yksi valmennusjakso rakennusalalla. Variassa toteutettiin Taitoja työhön-ennakkojakso.

4.3.1 Stadin aikuisopisto

12

Stadin aikuisopistossa toteutettiin vuoden aikana kaksi pilottijaksoa hankkeen kohderyhmälle. Pilottiryhmien alaksi oli määritelty hoiva-ala, joka on yksi vaativimmista aloista juuri oppisopimuksen näkökulmasta. Ryhmäläisiä valmennettiin kohti oppisopimusopintoja (4.9. - 15.12.2017). Pilottijaksoista järjestettiin selkokielinen info-tilaisuus Stadin aikuisopistossa huhtikuussa. Info-tilaisuudesta tiedotettiin pääsääntöisesti TE-toimiston KoPo-järjestelmän kautta. Info-tilaisuuteen osallistui noin 40 kiinnostunutta. Yhteydenottoja tuli myös tilaisuuden jälkeen kolmannella sektorilla toimivien yhteistyöverkostojen kautta. Touko-kesäkuun aikana hankkeessa toimivat YTO-opettajat haastattelivat ja testasivat 50 kohderyhmään kuuluvaa, pilottijaksosta kiinnostunutta (suomen kielen kartoitus, matematiikan perusteet, kello, raha). Koska kiinnostuneita oli odotettua enemmän, päätettiin toteuttaa kaksi pilottiryhmää. Kaikille haastatelluille ilmoitettiin ryhmävalinnoista kirjeitse. Osa haastatelluista vetäytyi haastatteluvaiheen jälkeen.

Pilottiryhmä 1

Ensimmäinen pilottiryhmä käynnistyi 4.9.2017 Inkerikeskuksen tiloissa. Ryhmä valmentautui kohti lähihoitajan opintoja viitenä päivänä viikossa. Pilottijakso käynnistyi pajajaksoon perehtymisellä. Osa ajasta harjoiteltiin hoiva-alan (päiväkodit ja hoivakodit) työpaikoilla. Alun perin tavoitteena oli toteuttaa ryhmä, jonka opiskelijat olisivat olleet osan viikosta työpaikoilla, mutta TE-toimisto ei hyväksynyt suunnitelmaa. Ryhmän työssäoppimisjakso ajoittui ajanjaksolle 31.10.-5.12.2017.

Pilottijakson sisältö

I Työpajajaksoon perehtyminen suomalainen koulutusjärjestelmä, opiskelutaitojen merkitys, ryhmätyöskentely, tietotekniset perustaidot (internet, word, kriittinen tiedonhaku), aikataulu, sisällöt, henkilökohtaiset suunnitelmat, ryhmäytyminen

II Työelämätaitojen vahvistaminen työelämän pelisäännöt, suomalainen työkulttuuri, täsmällisyys, luotettavuus, tasa-arvo työelämässä, vuorovaikutus työpaikalla, työlainsäädäntö, työntekijän oikeudet ja velvollisuudet, työsuhteen kesto, työsopimus ja palkka, työajat, tauot ja lomat, sairauspoissaoloista ilmoittaminen, ammattiliitto

III Sosiaali- ja terveysalaan perehtyminen potilas- ja työturvallisuus, asiakkaan/asukkaan turvallisuudesta huolehtiminen päiväkodissa/hoivakodissa, aseptiikka, ergonomia, apuvälineet, asiakkaan kohtaaminen, eettiset ohjeet,tutustumista sosiaali- ja terveyspalveluihin, lapsiperheiden/iäkkäiden palveluita, julkiset/yksityiset palvelut, tutustumiskäynnit (palvelutalo, päiväkoti, leikkipuisto)

IV Syventävä perehtyminen työssäoppimispaikan tehtävänkuvaan

päiväkodissa/hoivakodissa käytettävä keskeinen sanasto, vuorovaikutus asiakkaan/asukkaan kanssa, toiminnan ohjaamisessa tarvittava sanasto, pienimuotoiset kirjoitustehtävät, helpon/selkokielisen ammattitekstin ymmärtäminen

V Matemaattiset- ja digivalmiudet analoginen ja digitaalinen kello, kertausta, kymmenjärjestelmä, peruslaskutoimitukset, yhteen- ja vähennyslaskut, kerto, allekkain laskutoimitukset, sanalliset tehtävät, lämpömittari, janat, asteikko, internet, word, kriittinen tiedonhaku

VI Jatkosuunnitelmien tekeminen

eri vaihtoehtojen pohtiminenja tietoa vaihtoehdoista, hoiva-alan koulutus (lähihoitaja, koulunkäynnin ohjaaja, hoiva-avustaja), tutkintojen rakenne, näyttötutkinto, oppilaitosmuotoinen-/oppisopimusopiskelu, muut jatko-opiskeluvaihtoehdot: perusopetus, VALMA, kielikoulutukset

Ensimmäisen ryhmän tulokset olivat kannustavia: ryhmässä aloittaneesta 11 opiskelijasta kahdeksan jatkaa Stadin aikuisopistossa tammikuussa 2018 käynnistyvässä sosiaali- ja terveysalan osatutkinnossa, jossa tarjotaan runsaasti suomen kielen tukea. Kaksi osallistujaa siirtyi toiseen Stadin osaamiskeskuksen pajaan jayksi maahan muuttaneita ammattikorkeakouluun auttavaan hankkeeseen.

13

Pilottiryhmä 2

Toisen pilottiryhmän osallistujat olivat pääosin kotoutumisajan ylittäneitä turvapaikkataustaisia naisia, joilla oliasiakkuus voimassa Uudenmaan TE-toimistossa. Ryhmäläisillä oli erittäin kova motivaatio päästä ammatilliseen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuksen kautta työelämään, mutta lähtötilanne oli poikkeuksellisen haastava: kotoutumisaika oli ohitettu, ja suurin osa ryhmäläisistä oli hoitanut lapsiaan kotona viimeiset vuodet olematta mukana työelämässä. Osallistujilla oli pääsääntöisesti vain muutaman vuoden koulutausta lähtömaasta (Afganistan ja Somalia). Ryhmässä tuettiin suomen kieltä, digivalmiuksia ja oppimisvalmiuksia ja hoiva-alan sanastoja painottaen sekä tutustuttiin em. alojen työpaikkoihin. Pilottiryhmäntyöote oli toiminnallinen, voimavarakeskeinen ja sukupuolisensitiivinen.

Henkilökohtaisten suunnitelmien ja motivaatiokeskustelujen ohella ryhmäläisille tarjottiin konkreettista tukea osaamisperusteisten ansioluetteloiden ja työpaikkahakemusten tekemiseen sekä työhaastattelutilanteiden harjoittelemiseen. Lähes kaikki osallistujat tapasivat jakson aikana henkilökohtaisesti TE-toimiston vastuuvirkailijansa, ja päivittivät työllistymissuunnitelmansa. Ryhmäläisillä oli mahdollisuus saada koordinaattoreilta tukea ansioluetteloiden tekemiseen, työpaikkojen löytämiseen, työhaastatteluihin valmistautumiseen ja työhaastattelutilanteisiin, mutta sopivan työpaikan löytäminen osoittautui mahdottomaksi näin lyhyessä ajassa. Osa työnhakijoista koki työnantajien taholta ennakkoluuloja ja rasismiatyöhaastattelutilanteissa.

Pilottiryhmän jäsenet toteuttivat työelämään tutustumisjakson yksityisessä palvelutalossa. Tavoitteena oli madaltaa kynnystä hakeutua työssäoppimisjaksolle tai työharjoitteluun sosiaalialalle sekä tutustua vapaaehtoistyön mahdollisuuksiin. Kokeilu toteutettiin osana Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:n ja Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen Yhdessä-toimintaa, jonka perusideana on tuoda yhteen maahan muuttaneita ja ikäihmisiä.

Pilotti 2:n sisältö

I Työpajajaksoon perehtyminen

aikataulu

sisällöt

henkilökohtaiset keskustelut

ryhmäytyminen

tietoa oppilaitoksen palveluista (VALMA, POLKU, BAANA, OPPISOPIMUS)

II Suomen kielen vahvistaminen • peruskielitaidon vahvistaminen• kirjoitustaidon parantaminen • sanaston kasvattaminen• arkisiin askareisiin liittyvä sanasto (kuten sairaudet,

terveys, ruoanlaitto, sekä työelämän sanasto, kuten ammatit ja työpaikat)

III Matemaattisten- ja digitaitojen vahvistaminen • oman älypuhelimen käyttömahdollisuudet• pelit matematiikan harjoittelua varten• YLE:n Selkouutiset• sähköpostitilin avaaminen• Word-ohjelman käytön harjoittelua (kirjaston atk-

luokka)

IV Työnhaku- ja työelämätaitojen vahvistaminen • työn merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa • suomalaisen työkulttuurin yleispiirteet• ammatteihin ja työtehtäviin tutustuminen• työelämän sanavarasto (siivous- ja hoiva-aloilta)• työhaastattelutilanteiden harjoittelua toiminnallisina

tehtävinä• ansioluetteloiden työstämistä• maahan muuttaneiden naisten uratarinoita (case-

esimerkit)• työn ja perheen yhteensovittaminen (kotityö, metatyö,

palkkatyö)

14

• käsitteitä: työharjoittelu, työkokeilu, palkkatuki, oppisopimus, vapaaehtoistyö

• työpaikkavierailut: esim. IIRIS PRO• työnantajien vierailut: Väestöliiton Kotisisar-yritys• yhteistyö kaupungin kanssa: Ohjaamo, Virka Info,

Liikuntavirasto• vierailut järjestöihin: Monika-Naiset liitto ry, MONIK ry,

Monaliiku ryV Vapaaehtoistyöhön perehtyminen palvelutalossa hyvinvointi- ja terveysteemoihin tutustuminen

palvelutalotyöhön tutustuminen etukäteen hoiva-alan sanaston vahvistaminen toimintatuokioiden suunnittelu vanhuksille toimintatuokioiden toteutus (3 aamupäivää) palautekeskustelut

Toisen pilottiryhmän tulokset olivat niin ikään kannustavia. Pilottijaksolla aloitti 11 (kaksi osallistujaa keskeytti jakson, toinen terveydellisistä syistä). Kolme osallistujaa oli valmis aloittamaan työn oppisopimuksella heti, mutta ongelmaksi muodostui vaikeus löytää nopeasti sopivaa oppisopimuspaikkaa ja työnantajien asenteellisuus ja rasismi työnhakijoita kohtaan.

1 työllistyi kahvila- ja ravintola-alalle

2 työllistyi osa-aikatyöhön henkilökohtaisena avustajana

3 aloittaa lähihoitajakoulutuksen / Stadin aikuisopisto

4 odottaa oppisopimustyöpaikan päätöstä (osatutkintoon valmistava koulutus tehty/kotityö- ja puhdistuspalvelualan pt)

5 hakenut Amieduun puhdistuspalvelualan koulutusohjelmaan / Stadin osaamiskeskuksen paja 2018

6 hakenut peruskouluun / Stadin osaamiskeskuksen paja 2018

7 hakenut peruskouluun / Stadin osaamiskeskuksen paja 2018

8 hakenut peruskouluun / Stadin osaamiskeskuksen paja 2018

9 hakenut peruskouluun / Stadin osaamiskeskuksen paja 2018

Kolmen kuukauden pilottijakson jälkeen jokaisella ryhmään osallistuneella oli selkeä jatkosuunnitelma sekä työvälineitä ja kontakteja sen toteuttamiseen. Yksityisen palvelutalon kanssa toteutetusta vapaaehtoistyön kokeilusta saatiin niin ikään myönteistä palautetta kaikilta osapuolilta: työnantajan edustajalta, Valli ry:ltä kuinkokeiluun osallistuneilta ryhmäläisiltä ja palvelutalon asukkailta. Pilottiryhmän tulosten perusteella voidaan todeta, että toiminnallinen, voimavarakeskeinen ja sukupuolisensitiivinen työ pitkään kotona olleiden ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien turvapaikkataustaisten naisten ohjauksessa on tehokasta.

4.2 Muut oppilaitokset

Keudassa rakennusalan valmennusjakso käynnistettiin toukokuun alussa. Tämän jälkeen opiskelijat siirtyivät työkokeiluun tai täydentämään osaamistaan. Yhteensä valmennukseen osallistui neljä opiskelijaa, joista kaksi oli mukana vain osan aikaa (toisen suomen kielen taso ei riittänyt valmennukseen, toinen lopetti motivaatiopulan vuoksi). Viimeinen opiskelija siirtyi aikuisten perusopetukseen elokuun puolivälissä, jolloin valmennus päättyi. Toukokuun aikana kymmenen turvapaikan saanutta maahanmuuttajaa suoritti myös rakennusalan työturvallisuuskortin. S2-tuki oli integroitu valmennusjaksoon. Myös työkokeiluun siirtyneelle opiskelijalle tarjottiin jonkin verran S2-tukea. Lisäksi valmennukseen sisältyi työelämä- ja yhteiskuntavalmiuksien vahvistamista. Syksyllä Keudassa kokeiltiin kieliklinikkaopetusta.

15

Variassa toteutettiin Taitoja työhön-ennakkojakso (14.9.–15.12.), joka sisälsi työelämäjakson sekä digitaalista tukea. Ideana oli vahvistaa opiskeluvalmiuksia ja edellytyksiä suorittaa ammatillinen tutkinnon osa. Teemoina olivat yhteisten tutkinnon osien työllistymistä tukevat sisällöt. Opiskelijat opiskelivat suomen kieltä, TVT-taitoja, opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja ja työelämätaitoja. Opiskelu tapahtui oppilaitosmuotoisesti kaksi päivää viikossa ja työssä oppien kolme päivää viikossa. Hankkeessa toteutettiin jalkautuvaa S2-tukea lähihoitaja-ryhmässä sekä Taitoja työhön- ennakkojakson työssäoppimisjaksoilla

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä keskittyi henkilökohtaisessa ohjaustyössä käytettävien palvelumallien kehittämiseen, työnantajayhteistyön lisäämiseen sekä kielitaidon arviointiin liittyvien testien laatimiseen ja testaamiseen.

4.4 Hankkeen kohderyhmänä turvapaikan saaneet

MAHTAVA-hankkeessa tehtiin työtä turvapaikkataustaisten auttamiseksi kohti ammatillista aikuiskoulutusta. Vuosina 2015 - 2016 turvapaikkahakemusten määrä Suomessa nousi 890 %. Vuonna 2015 Suomeen jätettiin yli 30 000 turvapaikkahakemusta. Suurin osa vuonna 2015 Suomeen turvapaikkahakemuksen jättäneistä oli nuoria miehiä.

16

Lähde: MIGRI

Suomessa asuu kuitenkin turvapaikka- ja pakolaistaustaisia naisia, joiden asema työmarkkinoilla on erittäin heikko. Tutkimusten (esim. Forsander 2013, Kyhä 2011, Larja 2010) mukaan maahan muuttaneiden naisten asema suomalaisilla työmarkkinoilla on sekä Suomessa syntyneitä että maahan muuttaneita miehiä haastavampi. Työllistymiseen vaikuttaa useita tekijöitä samaan aikaan, esimerkiksi lähtömaa, ikä, työnhakijan suomen kielen taitotaso, sukupuoli, perheellisyys ja/tai lasten lukumäärä. Maahanmuuttajataustaisten työmarkkina-asemaan vaikutetaan myös tietoisilla poliittisilla toimilla, ja tärkeä merkitys on yleisellä hyvinvointipolitiikalla (Forsander 2013: 243). Naiset kohtaavat usein jo työnhakutilanteissa moniperusteista syrjintää. Mikäli naisella on lapsia, pitkät ajat kotona lasten kanssa heikentävät naisten mahdollisuuksia oppia suomea, päästä koulutukseen ja työelämään (Steel 12.12.2017). Hoivavastuu voi ulottua tarkoittamaan myös muita kuin omia lapsia.

MAHTAVA-hankkeessa tuettiin turvapaikka- ja pakolaistaustaisia aikuisia kohti ammatillista aikuiskoulutusta ja oppisopimusta. Hankkeessa tehtiin monialaista yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen kohderyhmälle palveluja kehitettäessä on tärkeää huomioida mahdollisen traumataustan vaikutus koulutukseen ja työelämään siirtyessä. Turvapaikka- ja pakolaistaustaisten kohdalla konfliktialueilta muuttaneet ovat saattaneet joutua näkemään ja kokemaan raakaa väkivaltaa. Erityisesti naiset ja lapset ovathaavoittuvassa asemassa, väkivallan uhan ja väkivallan kohteita sodissa tai pakomatkoilla sota-alueilta. Suomessa huoli muualla asuvista sukulaisista ja läheisistä voi aiheuttaa hätää ja epätoivoa. Huoli, epävarmuus ja traumatausta tuottavat helposti negatiivisuuden kehän. Oppimisen näkökulmasta tällä taustalla opiskeleva voi tarvita erityistä tukea. Posttraumaattiset stressioireet voivat ilmaantua vasta vuosia traumaattisten tapahtumien jälkeen. Tällöin tarvitaan runsaasti opiskelijalähtöistä ohjausta, jotta opiskelija pystyy sovittamaan yhteen hektisen arkielämän, koulun ja työn. Tukea voidaan tarvita myös uuden elämäntilanteen mukanaan tuoman stressin hallintaan. Yleisesti eri syistä johtuva stressi voi esimerkiksi opiskelijan fysiologiassa psykosomaattisina oireina.

Traumatausta voi vaikuttaa myös muistin toimintaan ja näkyä testitilanteissa sekä kielen oppimisessa. Opettajan näkökulmasta opiskelijan oireilua voidaan virheellisesti ”ylidiagnosoida” ja määritellä väsymykseksi, asennevammaksi, lukihäiriöksi tai keskittymishäiriöksi (Jääskeläinen 2017).

Hankkeen työntekijät osallistuivat vuoden aikana useisiin kohderyhmää käsitteleviin seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin. Hankkeen projektipäällikkö oli mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa PALOMA-verkostossa, joka kehittää palveluja pakolaistaustaisten mielenterveyspalvelujen edistämiseksi Suomessa. Lisätietoa: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/

17

5. Näkyvyys ja vaikuttavuus

MAHTAVA-hankkeessa tehtiin hankevuoden aikana aktiivista ja tuloksellista tiedotustyötä. Tiedotustyötä tehtiin oppilaitoksissa, asiantuntijaverkostoissa sekä työnantajien, vastaanottokeskusten ja kolmannen sektorin toimijoiden suuntaan.

5.1 Näkyvyys mediassa

Viestinnän kanavina käytettiin verkkoa ja erityisesti sosiaalista mediaa. Hankkeen kohderyhmää tavoitettiinkin kustannustehokkaasti sosiaalisen median Facebook-sovelluksen kautta. Twitterissä hankkeesta tiedotettiin toimijaoppilaitosten tilien ja tunnuksen #MAHTAVA kautta.

18

MAHTAVA-hanke sai medianäkyvyyttä seuraavasti:

Osaaja-lehti 1/2017 https://issuu.com/mageena-pro/docs/osaaja_1_17_issuu_ita-uusimaa7.3.2017 #Stadiosaa-blogi

http://stadiosaa.fi/

17.5.2017 Itäväylän uutiset

http://www.itavayla.fi/uutiset/index.php?id=Hyvanmielen-futisturnaus-kokosi-monikulttuurisen-vaeston-yhteen

25.8.17 Helsingin Uutiset

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/553452-stadin-ammattiopisto-valmentaa-turvapaikan-saaneita-lahihoitajan-opintoihin

4.9.2017 AMKE ry http://www.amke.fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/tekemalla-oppii-oppisopimuskoulutus-on-mahdollisuus-maahan-muuttaneille.html?p22=2

14.9.2017 Helsinki-info

https://www.hel.fi/kanslia/helsinkiinfo-en

6.10.2017 Metropolia AMK Uutiset

http://www.metropolia.fi/ajankohtaista/uutiset/?tx_ttnews%5Btt_news%5D=6050&cHash=a1fbce81be338e0980b398f1774887b5

11.10.2017 #Stadiosaa-blogi

http://stadiosaa.fi/

8.11.2017 Yrittäjät.fi https://www.yrittajat.fi/uutiset/566071-yrittajyysoppia-maahanmuuttajille-tiedonpuute-jarruttaa-siksi-yrityksen-perustaminen

17.11.2017 #Stadiosaa-blogi

http://stadiosaa.fi/

20.11.2017 Työministeriön Kotouttaminen.fi-blogi

http://bit.ly/2zkAtvW

1.12.2017 #Stadiosaa-blogi

http://stadiosaa.fi/

7.12.2017 YLE FST Nyheter

https://areena.yle.fi/1-3833549#autoplay=true

7.12.2017YLE FST https://svenska.yle.fi/artikel/2017/12/07/invandrarkvinnor-och-seniorer-ar-som-gjorda-for-varandraOsaaja-lehti 1/2018

5.2 Valtakunnallinen verkostoyhteistyö

MAHTAVA-hanke toteutettiin verkostohankkeena, ja kaiken toiminnan keskiössä oli yhdessä tekeminen ja avoimen, helposti saavutettavissa ja omaksuttavissa olevan tiedon jakaminen ja hyödyntäminen. Kevään 2017 aikana hanke toteutti viisi asiantuntijoille suunnattua verkostoitumistilaisuutta Stadin aikuisopistossa. Verkostoitumistilaisuuksien aluksi oli teema-alustus ajankohtaisista aiheista (yrittäjän oppisopimuksesta uusimpien digityövälineiden hyödyntämiseen).

19

Yhteistyötä tehtiin myös horisontaalisesti oppilaitoksissa toimivien hankkeiden kanssa (esimerkiksi Väylä työhön-hanke, KYKY-hanke) sekä Helsingin kaupunginkanslian koordinoiman Töissä Suomessa-hankkeen kanssa. Valtakunnallista hankeyhteistyötä tehtiin Opsodiili- ja Ohjaan.fi-hankkeiden kanssa. MAHTAVA-hankkeen yhteistyöverkosto kattoi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat, turvapaikan saaneita oppisopimukseen auttavat hankkeet. Hankkeen projektipäällikkö kutsui koolle opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia, turvapaikanhakijoihin ja oppisopimukseen keskittyviä hankkeita yhteiseen verkostotapaamiseen,joka toteutettiin Stadin aikuisopistossa 23.- 24.10.2017.

Hankkeen päätösseminaari (12.12.2017) toteutettiin niin ikään verkostoseminaarina yhteistyössä useiden suurien oppilaitosten kanssa. MAHTAVA-hankkeen oppilaitosten lisäksi mukana olivat Luksia, Omnia, Tredu, Salon seudun ammattiopisto sekä Perho Liiketalousopisto. Seminaarin avasi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Tilaisuuden juonsi Tampereen seudun ammattiopiston koulutusalajohtaja Regina Blom. Asiantuntijapuheenvuoroja pitivät Stadin aikuisopiston toimialarehtori Anna Mari Leinonen, Työministeriön Kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Annika Forsander, Suomen Yrittäjien johtaja Veli-Matti Lamppu ja Helsingin yliopiston WeAll-konsortion post-doc-tutkija Tytti Steel. Kokemusasiantuntijoina toimivat oppisopimusopiskelijat Hassan Sadiyo Abdullahi, Rebwar Zurar, Layla Samari) ja Aliyar Tahir. Aamupäivän asiantuntija-alustusten jälkeen keskityttiin toiminnallisiin työpajoihin, joissa keskityttiin mm. kielitietoiseen ohjaukseen ja digitaalisten työvälineiden käyttöön opettamisen tukena.

5.3 Muuta

MAHTAVA-hankkeen henkilökunta pyrki myös ylläpitämään ja lisäämään osaamistaan osallistumalla täydennyskoulutuksiin (esim. selkokielikoulutukset). Hankkeen projektipäällikkö sekä projektityöntekijä osallistuivat keväällä Opetushallituksen koordinoimaan Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa-koulutukseen (14. - 15.3.17). Lisäksi hankkeen projektipäällikkö osallistui Opetushallituksen järjestämään Digioppimisen areenaan (7.-8.12.2017).

20

Hankkeen työntekijät osallistuivat myös kahdelle Erasmus+-opintomatkalle vuoden aikana. Projektipäällikkö matkusti Erasmus+-stipendiaattina Lontooseen (2.- 4.8.2017), jossa hän tutustui paikalliseen turvapaikkajärjestelmään, oppisopimustoimijaan sekä turvapaikkataustaisia työelämään auttaviin hankkeisiin ja yhdistyksiin. Hankkeessa opettajana toiminut Hanna Uhrman osallistui Erasmus+-matkalle Barcelonassa (23.-26.10.2017). Matkan aikana perehdyttiin Caritas-järjestön palveluihin sekä aikuiskoulutukseen ja kielikoulutukseen. Lisäksi toteutettiin vierailu Migra Studiumin (Jesuiittajärjestö) kielen opiskelun ja työllistymisen palveluihin ja Turvapaikan vastaanoton ja kotoutumisen palveluihin.

6. Yhteenvetoa ja kehittämisehdotuksia

MAHTAVA-hankkeen työ nähtiin kohderyhmältä, oppilaitosten henkilökunnalta sekä työnantajilta saatujen palautteiden mukaan erittäin tarpeellisena. Ajantasaisen tiedon saaminen juuri turvapaikkataustaisten mahdollisuuksista hakeutua oppisopimukseen tarvitaan lisää niin oppilaitoksiin, työnantajille kuin opiskelusta kiinnostuneillekin.

MAHTAVA-hankkeen tiedotustyö maahan muuttaneiden parissa sai valtavasti myönteistä palautetta. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta oppisopimus näyttäytyi kiinnostavalta vaihtoehdolta, josta haluttiin lisää tietoa. Oppisopimus kiinnosti sekä vähän koulutusta saaneita, koulutuksen ja ammatin lähtömaassa hankkineita kuin korkeasti koulutettuja kansainvälisiä osaajiakin. Yhtenä syyhyn tähän voi nähdä vallitsevan työmarkkinatilanteen ja maahan muuttaneiden vaikeuden löytää koulutustaan ja ammattitaitoaan vastaavaa työtä Suomesta.

Stadin aikuispistossa toteutetun asiakaskuuntelun perusteella (2.6.17) voi todeta, että kohderyhmällä ei oletarpeeksi ajantasaista tietoa ammatillisen aikuiskoulutukseen ja erityisesti oppisopimukseen hakeutumisesta.Tietoa tarvitaan selkokielellä, ja verkon ja puhelinpalvelun lisäksi palveluita tulee pystyä tarjoamaan myös henkilökohtaisesti. Lisäksi sekaannusta aiheuttaa usein se, että ammatillisilla oppilaitoksilla on keskenään erilaisia linjauksia oppilaaksi hyväksymisen suhteen. Lainsäädäntö ei rajoita turvapaikanhakijavaiheessa olevien oikeutta hakeutua ammatilliseen koulutukseen, mikäli hakija täyttää opiskelijavalinnan kriteerit. Oppisopimus on niin ikään mahdollinen, mikäli turvapaikanhakijan työnteko-oikeutta koskevat ehdot täyttyvät. Oleskelulupaa voi myös hakea/saada opiskelun perusteella, mikäli opinnot johtavat tutkintoon/ammattiin tai hakijalla on muu perusteltu syy opintoihin. Oppisopimusopiskelun käynnistämiseksi tarvittavaa työpaikkaa on vaikea löytää ilman sosiaalisia ja/tai ammatillisia verkostoja, ja tähän vaiheeseen toivotaan lisää tukea. Suomen kielen taitotason määrittelemiseen ja osaamisen tunnistamisen prosessiin toivotaan niin ikään tukea. Digitaalisten työvälineiden käyttövalmiudet muodostavat usein myös hidasteen opintoihin hakeutumiselle maahanmuuttajataustaisille, erityisesti vähän koulutusta saaneille naisille.

Onnistuneen oppisopimusjakson toteutumiseksi keskeisessä roolissa ovat:

suomen kielen tason kartoittaminen (luku- ja kirjoitustaito) muun kielitaidon kartoittaminen ammatillisen ja muun osaamisen kartoittaminen digitaitojen lähtötason kartoittaminen oppimisvalmiuksien ja työelämätaitojen kartoittaminen

Oppilaitosten henkilökunnalta saadun palautteen mukaan lisää tietoa kohderyhmän oikeuksiin liittyen (työ- ja opiskeluluvat) tarvitaan jatkossakin, kuten myös selkokielen käyttämiseen opetuksen tukena, monimuotoiseen ohjaukseen sekä kohderyhmän osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvien prosessien nopeuttamiseen. Hankevuoden toiminnan tuloksena nousseita kehittämisehdotukseksi nousi myös opetushenkilökunnan kannustaminen ja ohjaaminen digitaalisten työvälineiden käyttämisen tehostamiseksi. Oppilaitoksissa tulisi myös ottaa käyttöön yhä enenevässä määrin yhdenvertaisen ja monimuotoisen johtamisen mallit, ja oppilaitosten tulisi voida toimia esimerkkeinä maahan muuttaneiden rekrytoimiseksi. Oppisopimuksen näkökulmasta yhteistyön tiivistäminen oppisopimusyksiköiden ja muun

21

oppilaitoksen välillä olisi keskeistä. Stadin aikuisopistossa yhteistyö Stadin osaamiskeskuksen kanssa on avainroolissa erityisesti uusien asiakkaiden alkuvaiheen ohjauksessa ja joustavien polkujen rakentamisessa.

Oppilaitoksissa help-desk-tyyppinen palvelumalli mahdollistaisi maahan muuttaneille konkreettisen mahdollisuuden saada lisää tietoa ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuksen mahdollisuuksista. Puhelimitse ja verkon chat-palvelun kautta toteutettava alkuvaiheen neuvonta on kustannustehokasta, mutta ei palvele kohderyhmää kattavasti. Oppilaitoksissa oppisopimusneuvojat ovat avainroolissa perustiedon välittämisessä, ja heille tulisi tarjota koulutusta yhdenvertaisten asiakaspalveluprosessien varmistamiseksi. Oppilaitoksilla tulisi niin ikään olla selkeät toimintarakenteet asiakkaiden ohjaamisesta eteenpäin aina työpaikoilla toteutuvaan oppisopimuskoulutukseen asti. MAHTAVA-hankkeessa Stadin aikuisopistossa toteutettujen kahden pilottijakson pohjalta voidaan todeta oppisopimusta edeltävän ennakkojakson, niin sanotun pre-jakson olevan hyödyllinen onnistuneen oppisopimusjakson mahdollistamiseksi. Ennakkojakson tulisi sisältää asiakkaan lähtötilanteen huolellinen kartoitus (suomen kielen luku- ja kirjoitustaito, digitaalinen osaaminen, motivaatio, aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, opiskeluvalmiudet).

Tiedosta onnistuneeseen toimintaprosessiin:

Työnantajien suhtautuminen turvapaikkataustaisten työllistämiseksi oli hankkeen kokemusten perusteella pääosin myönteistä. Työelämäyhteistyön näkökulmasta asiakkuusprofiilit tulisi nähdä laajemmin, ja tehdä enenevässä määrin yhteistyötä sekä maahan muuttaneiden perustamien yritysten ja yhdistysten kanssa. Tietoa oppisopimuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen mahdollisuuksista olisi tärkeää välittää myös alkuvaiheen kotouttamis- ja työelämän ohjaustyötä tekeville sosiaalipuolella sekä vastaanottokeskuksissa.

Opetuksen ja oppimisen siirtyessä yhä enenevässä määrin työpaikoille saumaton yhteistyö moniammatillisenverkoston kanssa on yhä tärkeämpää (oppilaitos, työpaikka, opiskelija). MAHTAVA-hankkeessa kerättyjen kokemusten mukaan työpaikoille tarvitaan yhä edelleen konkreettista tietoa ja tukea monimuotoisen ja yhdenvertaisen rekrytoinnin, perehdyttämisen ja ohjaamisen varmistamiseksi. Oppisopimusjaksojen käynnistämiseksi ja toteutumiseksi ilman keskeytyksiä tulisi panostaa, esimerkiksi käytännön konkreettisen tuen muodossa jo sopimuksentekovaiheesta alkaen (suomen kielen tuki, työelämävalmennus, muu mahdollinen tuki). Kehittämistyön tukena on mahdollista käyttää jo luotuja toimivia malleja ja työvälineitä, MAHTAVA-hankkeessa tuotettuja materiaaleja sekä Ohjaan.fi-sivustolle kerättyä tietoa ja työvälineitä. Konkreettista tukea työpaikoille tarjoavat toimialakohtaiset viuhkat, esitteet ja selkokielellä tuotetut ammattivideot. ThingLink-alustoja on mahdollista hyödyntää työssäoppimispaikkoihin tutustumisessa, ja virtuaalisia oppisympäristöjä työsanaston ja tehtävien oppimisessa. Jalkautuva ja virtuaalinen suomen kielen opetus tukevat parhaassa tapauksessa toisiaan ja säästävät sekä opiskelijan, opettajan että työnantajan aikaa.

MAHTAVA-hankkeen osalta hankkeen toiminta-aika oli todella lyhyt, vain yksi vuosi. Pitkäjänteistä tiedotus- ja yritysyhteistyötä varten tarvitaan pidempi ajanjakso. Markkinointia työnantajien suhteen olisi merkittävästi helpottanut korotetun koulutuskorvauksen käyttömahdollisuuden jatkaminen vuoden 2018 puolelle.

MAHTAVA-hanke toteutettiin yhteistyössä neljän suuren oppilaitoksen kanssa, joiden toiminta-alueilla on keskenään suuria alueellisia eroja jo kohderyhmän tavoitettavuudesta ja palveluihin ohjaamisesta lähtien. Tarve pitkäjänteiselle yhteistyölle kolmannen sektorin ja sote-puolen varhaisvaiheen ohjaustyötä tekevien

Alkuvaiheen info, innostuminen

puskaradio, verkko, esite, sosiaalitoimi,

TE-palvelut, 3.sektori..

Help deskOPPILAITOSTASO

ENNAKKOJAKSO OPPISOPIMUS

22

asiantuntijoiden kanssa on ajankohtainen myös vuoden 2018 puolella. Hankkeessa aloitettua laajaa ja moniammatillista asiantuntija- ja verkostoyhteistyötä kannattaa hyödyntää. Erityisesti kielitestauksen ja digitaalisten materiaalien hyödyntämistä tulisi tukea yhtenäisen jakelun avulla. Kotoutumisvaiheen tiivis yhteistyö ja sen kehittäminen on tarpeen erityisesti kielellisten mutta myös muiden valmiuksien (matemaattiset valmiudet, digivalmiudet) kehittymisen kannalta.

Rahoittajalle suunnattuna kehittämisehdotuksena voi todeta vuoden mittaisen hankeajan olevan liian lyhyt erityisesti pitkäjänteisen yritysyhteistyön kehittämisen sekä hanketyön seurannan ja arvioinnin näkökulmista. Markkinointia työnantajien suhteen helpottaisi merkittävästi korotetun koulutuskorvauksen käyttömahdollisuus myös alkuvuoden 2018 aikana. Myös hankekauden alkuun sijoittuvasta tiedotus- ja verkostoitumistilaisuudesta olisi ollut hyötyä. Yhtenäinen viestintäsuunnitelma, toimintaohjeet sekä valtakunnallinen yhteistyö ovat keskeisiä onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi.

MAHTAVA-hankkeen suurimpana onnistumisena voidaan pitää uudenlaisen, avoimuutta ja moniammatillista verkostoyhteistyötä hyödyntävän mallin tuomista pääkaupunkiseudun oppilaitostoimijoiden käyttöön. Hankkeen laaja yhteistyöverkosto kattaa alueellisten toimijoiden lisäksi myös koko Suomen kattavan verkoston. Tiedon jakaminen kaikille avoimissa ja ilmaisissa sosiaalisen median sovelluksissa (esimerkiksi oppilaitosten Facebook- ja LinkedIn-sivuilla) mahdollistaa hankkeessa luotujen työvälineiden nopean ja ketterän hyödyntämisen laaja-alaisesti ja sektorirajat ylittäen. Hankkeessa luodut selkokieliset materiaalit printtiteksteistä verkkojulkaisuihin ja video- ja ThingLink-alustoihin ovat koko hanketoimijaverkoston käytettävissä myös jatkossa. Tiedon kerääminen ja jakaminen hankkeen kohderyhmän opiskelu- ja työnteko-oikeuksista hyödyttää niin kotouttamistyötä tekeviä kuin opiskelijoita, oppilaitoksia ja työnantajiakin.

7. Kohti ammatillisen koulutuksen reformia 2018

23

Ammatillisen koulutuksen reformi astuu voimaan 1.1.2018. Uudistuksen myötä ammatillinen koulutusmuuttuu osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Käytännössä tämä tarkoittaa mm.työpaikoilla tapahtuvan oppimisen ja yksilöllisten opintopolkujen lisäämistä. Ammatillista koulutustauudistetaan, koska tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa(http://minedu.fi/amisreformi) Reformi edellyttää toimintatapojen muutoksia ja opetus- ja ohjaushenkilöstönosaamisen kehittämistä tavoitteiden suuntaisesti. Ammatillisen opetus- ja ohjaushenkilöstön työ tuleemuuttumaan, jotta se tukee osaamisperusteisuutta ja asiakaslähtöisyyttä entistä selvemmin. Keskiössätulevat olemaan työelämälähtöisyys, osaamisperusteisuus ja opiskelijan henkilökohtaisen opintopoluntukeminen. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset työvälineet tarjoavat mahdollisuuksia joustavimpiinopetus- ja oppimistapoihin. Opettajaa, opiskelijaa ja työpaikalla ohjaustyötä tekeviä yhdistävät samatvaatimukset kyvystä työskennellä itsenäisesti, mutta myös jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivänyhteisön kanssa.

MAHTAVA-hankkeessa tärkeässä roolissa oli yhteistyö YTO- ja suomi toisena kielenä opettajien kanssa. Stadin aikuisopistossa toteutettiin syksyllä 2017 kysely (Heidi Lehtovaara ja Ulla Kangas) maahan muuttaneita opettavien YTO-aineiden opettajien keskuudessa. Kyselyä varten haastateltiin kahdeksaa opettajaa. Vaikka työelämälähtöisyys ja osaamisperusteisuus ovatkin vanhastaan ammatillista koulutusta määrittäviä tekijöitä, muuttuvat vuoden 2018 koulutusreformissa nämäkin asiat laadullisesti erilaisiksi: on löydettävä uusia tapoja opettaa, ohjata ja arvioida opiskelijoita konkreettisesti työpaikoilla, yhdessä työelämän edustajien kanssa. Yhteistyö työelämän kanssa muuttuu jatkuvaksi ja roolirajat työpaikkaohjaajienkanssa limittyvät näin tiiviimmin toisiinsa. Opettajalta odotetaan entistä ohjaavampaa ja valmentavampaa työskentelyotetta, ja hänen tulee kyetä huomioimaan yksilölliset erot, erilaiset oppimisympäristöt ja pedagogiset ratkaisut laaja-alaisesti. Oppimisympäristöt, pedagogiikka ja opettajan rooli ovat muutoksessa. Amisreformin myötä opettajasta tulee laaja-alainen osaamisen hankinnan, kehittämisen ja arvioinnin moniosaaja, jonka on kyettävä luomaan, ylläpitämään ja kehittämään myös osaamisen hankkimiseen tarvittavia verkostoja eri tavalla kuin ennen. Ammatillinen opettaja kohtaa reformin myötä ammatilliseen osaamiseen ja ammattirooliin liittyviä muutospaineita.

Kyselystä saatujen palautteiden mukaan kohderyhmää opettaessa keskeisintä on opiskelijan lähtötason tunnistaminen (suomen kielen luku- ja kirjoitustaidon taso, käytännön digitaidot, opiskeluvalmiudet). Oppisopimukseen hakeutuvien opiskelijoiden suomen kielitaitotaso voi olla hyvinkin vaihteleva. Kouluopintoja voi olla takana lähtömaasta vain muutama vuosi, ja joissain tapauksissa luku- ja kirjoitustaito opitaan vasta Suomessa aikuisiällä. Opiskeluvalmiuksiin tulee siis tarvittaessa olla tukea.

itsenäinen vastuunkantaja, yhteisöllinen oppija

yksilöllisten osaamispolkujen tuntija

oppimispaikan tarjoajaohjaus, arviointi

oppimisen mahdollistajateoreettisen tiedon tarjoajaerityistuki tarvittaessa

Oppilaitos Työpaikka

OppilasMoniroolisuus:

Opettajasta ohjaajaksi

24

Oppimista voi tapahtua myös uudenlaisissa, esimerkiksi digitaalisissa ympäristöissäMAHTAVA-hankkeen kokemusten perusteella voi todeta oppisopimuksen soveltuvan maahan muuttaneille ammatillisen koulutuksen opiskelumuotona varsin hyvin, mikäli alkuvaiheen kartoitusta ja tukea toteutetaan käytännössä. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset sovellukset tarjoavat uusia ja ketteriä tapoja tehostaa oppimista työpaikalla. Työsanaston oppimisessa voidaan käyttää tukena kuvia, videoita tai pelillisiä elementtejä sisältäviä oppimateriaaleja. Kieltä ja ammattiin liittyviä käsitteitä voi oppia opiskelijan työpaikalla ja/tai virtuaalisissa oppimisympäristöissä joustavasti sovitun aikataulun mukaisesti. Välineet ja tuki eivät kuitenkaan yksin riitä, opiskelijan täytyy myös itse panostaa opiskeluunsa. Uudet oppimisympäristöt ja työvälineet luovat uusia mahdollisuuksia tehostaa opettamista ja oppimista, mutta niiden käytettävyyden yleistymiseksi ja mahdollistamiseksi oppilaitosten tulee varmistaa tarvittavat resurssit laitehankinnoista lähtien aina opettajien koulutukseen saakka.

Maahanmuutto on jo muuttanut pääkaupunkiseudun ja sen lähikuntien väestörakenteita. Uudellamaalla joka neljäs palvelualan yritys kärsii työvoimapulasta. Suomeen muuttavan osaamiselle ei välttämättä sellaisenaanlöydy heti kysyntää uudessa maassa. Turvapaikka- ja pakolaistaustaisten työelämään pääsyn kannalta keskeistä onkin aiemmin hankitun koulutuksen ja osaamisen tunnistaminen, täydentäminen ja hyödyntäminen. Tutkimusten mukaan (esim. Forsander 2013) vaikuttavinta työllistymisen kannalta on toiminta, joka on lähellä työmarkkinoita: yksityisen sektorin työharjoittelu, työkokeilu, palkkatyö ja oppisopimus. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palvelut ovat keskeisessä asemassa kotoutumisen edistämisessä, yhdenvertaisuuden toteutumisessa ja hyvien etnisten suhteiden rakentumisessa (Leinonen 12.12.2017). Ammatilliset oppilaitokset ovat siis keskeisessä roolissa maahan muuttaneiden työelämään auttamisessa.

PAINAMATTOMAT LÄHTEET:

LEINONEN, ANNAMARI 2017: Alustus MAHTAVA-hankkeen seminaarissa 12.12.2017: Mahdollistavat maahan muuttaneiden koulutuspalvelut

STEEL, TYTTI 2017: Alustus MAHTAVA-hankkeen seminaarissa 12.12.2017: Pakolaistaustaisten naisten asema työnhakijoina.

LÄHTEET:

FORSANDER, ANNIKA 2013: Maahanmuuttajien sijoittuminen työelämään. TeoksessaMARTIKAINEN, TUOMAS, PASI SAUKKONEN & MINNA SÄÄVÄLÄ (toim.) 2013: Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus.

JÄÄSKELÄINEN, INKERI 2017: Oppisopimuksella kieli- ja ammattitaito. Suomenopettajat 3/2017.

KYHÄ, HENNA 2011: Koulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoilla. Tutkimus korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työllistymisestä ja työurien alusta Suomessa. Turku: Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos.

LARJA, LIISA, JOHANNA WARIUS, LISELOTT SUNDBÄCK, KARMELA LIEBKIND, IRJA KANDOLIN &INGA JASINSKAJA-LAHTI (2012): Discrimination in the Finnish Labor Market. An Overview and a FieldExperiment on Recruitment. Julkaisuja 12. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.

STEEL, T.; TUORI, A. ”Olenko minä niin eksoottinen?”. Pakolaistaustaisten naisten työelämään liittyvä identiteettityö. Elore vol 23 - 2/2016. Disponível em http://www.elore.fi/arkisto/2_16/steel_tuori.pdf. Acesso em. 12.2.2017.