marja-leena ovaskainen, thl: kasvispainotteinen terveyttä edistävä ruokavalio – mitä...
TRANSCRIPT
Marja-Leena Ovaskainen
VNK-seminaari “Terveyttä edistävät arki- ja lähiympäristöt” 8.6.2015
22.6.2015 1
Kasvispainotteinen terveyttä edistävä ruokavalio – mitä
ohjaustoimia tarvitaan?
1. Kestävien ja terveellisten elintapojen tausta: Hyvinvoipa-hanke
– Rahoittajat: MMM, STM, TEM, OpKM
– Toteuttajat: MTT, THL, VATT
– Loppuraportti MTT Kasvu 22 / 2014
– Kokemuksia valistuksesta ja neuvonnasta
– Väestöryhmien terveys- ja elintapaerot
– Mitä ohjaustoimia nyt?
2. Kokemuksia yhteistyöstä
3. Näkemystä jatkotyöhön
Esityksen rakenne
• Politiikkaohjelmat, periaatepäätökset 2005-2010
– yksimielisyys elintapojen edistämisen ja kansansairauksien vähentämisen tavoitteista
– tunnistettu kohderyhmät (heikko sosioekonominen asema)
– ei rakenteellisia toimenpide-ehdotuksia, esim. opetusohjelma tai liikennerakenteet
– kestävä kehitys ei kirjattuna periaatteena
– Tärkeä periaatepäätös VN 2008: Terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjat
• Kestävyys tuli terveyden rinnalle 2010-luvulla
– Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 (STM Tulevaisuuskatsaus 2014)
– Kestävän kehityksen yhteiskuntasopimus (YM 2013)
– Lähiruoka- ja luomuruokaohjelmat (MMM)
– Kestävän kasvun malli (Castells, Himanen VNK 22/2013)
Terveyden edistäminen terveyden ja kestävyyden edistäminen
• STM Sosiaali- ja terveyskertomus 2010
– Liikkuminen, ruokavalion laatu, paino, isot SES-erot
• Terveydentilan raportointi (Terveys 2011)
– 90 % 30-44-vuotiaista kokee terveytensä hyväksi, mutta terveys heikkenee iän mukana
– Eläkeikäisten liikkuminen parantunut, mutta vain puolet yli 75-v selviytyy 0,5 km:n kävelystä
– Joka toisella kohonnut verenpaine
– Normaalipainoisia 31% miehistä, 39 % naisista
– Kuudella kymmenestä kohonnut kolesteroli
– Alimpien SES-ryhmien toimintakyky loppuu varhain
– Kavennusta terveyseroissa ei nähtävissä
• Keskimäärinkin korjattavaa, mutta eniten alimmissa SES-ryhmissä
Väestöryhmien terveyden erot
Miesten ruokavalinnat (25-64v.) suosivat lihaa, kasviksia lisätty mutta ruista ja perunaa vähennetty
g/vrk
www.thl.fi
22.6.2015 6
Miten Suomi syö? Matkaa kasvistavoitteeseen
22.6.2015 Ammattikeittiöosaajat seminaari 6
Viisi − kuusi annosta kasviksia
Kuvalähteet: THL, Yläkoulu-hanke,
Valtion ravitsemusneuvottelukunta
• Informaatio-ohjaus - kasvispainotteisuuden perustelut ja mallit – eri hallinnonalat, kansalaisjärjestöt, teollisuus, kauppa – laajojen piirien tuki
– Valtio voi tukea tätä lainsäädännöllä (tuoteselosteet) ja mahdollisesti verotuksen kautta
• Yhteiskunnan järjestämät palvelut • Opetus, koulu-, oppilaitos- ja työpaikkaruokailu / Normiohjaus: Liikkuva koulu
– Terveyspalvelut: omasta terveydestä syntyy motivaatio
– Suomen interventiot hyvien elintapojen hyödyistä onnistuneita
(Finger, DPS, DEHKO, IkiHyvä Päijät-Häme)
• Onnistumisia SES-asemasta riippumatta, näyttö riittämätön
• Keskeistä pystyvyyden tunteen vahvistaminen, myönteinen ote elintapoihin
• Julkinen mielipidekeskustelu – korostanut lajittelua ja jätteiden määrää (EC 2009)
– Kuluttaja kuvittelee, että kestävä ruoka vaikea hahmottaa valintatilanteessa
– ”Sense of urgency, some awareness” tarpeen (Dooren ym. 2014)
– Enemmän kasviksia
Muutoksen onnistunut leviäminen
MTT Kasvu 22/2014
• Terveellisen ja kestävän ruokavalion ohjauksen perusta
• Ruokavalio perustuu paikallisiin kasviksiin ja täysjyväviljaan
– Ravintoarvo hyvä, energiaa vähän
– Lyhyt ketju pellolta pöytään: lähiruoka, vähän käsitelty, sesongit
• Vähemmän lihaa ja maitotaloustuotteita
• Juo vettä, rajoita muita juomia, syö vähän ”sattumia” (puhdistettu jauho, sokeri, suola)
• www.valtionravitsemusneuvottelukunta.fi
Ravitsemussuositukset
VRN 2014
Tuotetieto – vaikuttaako yksilön valintoihin?
22.6.2015 Esityksen nimi / Tekijä 9
Ravintoarvot:
- Energia
- Rasvan laatu
Ravitsemustieto
Kestävän tuotannon
merkinnät
- Kriittinen kuluttaja
- Merkintöjen moninaisuus
- Hiili- ja vesijalanjäljet
Luotettavasti
- Merkinnät Fineliin?, www.fineli.fi
RTRS-sertifikaatti
22.6.2015 10
Ravintoarvo ruokalistoilla
• Liikennevalomerkintä toimii:
– Energiasisältö pikaruokaravintolassa: Hyvän energiasisällön vihreä merkintä paras (Morley ym. Appetite 2013, Australia)
– Avainreikämerkintä Tanskassa pienensi rasvan, suolan ja sokerin saantia (Lassen ym. 2014)
• Suomessa sydänmerkin käyttö (n. 150 ravintolaa)
• Liikennevalomerkinnät saattavat auttaa hyvää ravitsemusta tai kestävää kehitystä tukevan aterian valinnassa
• Kuluttajatutkimuksia tarvitaan
• www.fineli.fi Ruokakorilaskuri, kestävyyslaskuri?
Papua
saksanpähkinäkastikeessa
VL L M VG G K
• Kasvispainotteisuuden lisääminen (VRN 2014)
– Yli puolet energiasta kasvikunnan tuotteista, mittarien kehittäminen
– Terveys ja tuotannon ympäristönäkökohdat yhdistyvät sekä suosituksissa että kuluttajien valintakriteereissä (Mithril ym. 2012), mutta eivät toteudu ruokavaliossa (Heller ym. 2014)
• Kohtuullinen syömisen määrä, raffinaattien karsiminen -> terveys
• Lähiruoan suosiminen ruokapalveluissa ja yksityisissä talouksissa
• Esteet: kuluttajan talous, muut ruokamotiivit, tiedon valikoiva hyödyntäminen, tietämättömyys valintojen vaikutuksista (Helne & Silvasti Yhteyksien kirja KELA 2012, Mäkiniemi & Vainio 2014)
• Odotettavissa yllätyksiä kestävyyden ja terveellisyyden tavoitteiden yhdistämisessä
• Tarvitaan kohderyhmien tarpeisiin mukautettua viestintää, joka kannustaa ja antaa tietoa (Dooren ym. Food Policy 2014)
Kestävää kehitystä tukeva ruokavalio
Ravintosisällön edut:
kuitu, vitamiinit, kivennäiset, pieni energiasisältö, vähän kovaa rasvaa
Valinta tukee kestävää elintarviketuotantoa:
Lyhyt ketju pellolta pöytään, vähäinen prosessointi,
pieni osuus CO2-päästöistä, voi olla lähiruokaa
Kestävyyden perustelu toimii niillä, jotka jo motivoituneita kestävyyden edistämisestä
Kasvispainotteinen ≈ Niukasti lihaa
Ravintosisällön edut: B-vitamiinit, kivennäiset, prot.
Pitkä ketju, suuret elinkaaripanostukset:
rehu, suuri osuus CO2-päästöistä
Voi olla lähiruokaa Tarpeettomat? tukitoimet
Perinteisen ruokavalion puolustajat:
liha hyvä vitamiinien ja kivennäisten lähde, vaikka samalla kovan rasvan ja turhan energian lähde
Toimintakyky vähentää eriarvoisuutta:
Työelämässä pysyminen
Terveyden ylläpito paranee
Asuminen kotona mahdollista pidempään
Palvelujen saavutettavuus parempi
Koulutus parantaa sosiaalista kestävyyttä: Antaa yksilölle motivaatiota
Parantaa tulotasoa
Lisää resursseja, parantaa ravitsemusta
Perheen talous ja ruokahankinnat Varallisuus lisää ympäristökuormaa kasvattavaa kulutusta
Sosiaalinen kestävyys on kestävän kehityksen perusedellytys.
Ympäristö, sosiaalinen ja talous ovat yhteydessä, mutta talouskasvu ei ole sama kuin kehitys.
Yhteisen kielen löytyminen: sosiaalinen kestävyys, ravitsemuksen ulottuvuudet, elintapojen kokonaisuus
Ravitsemussuositukset 2014: perusta kasvikunnan tuotteissa
– Riskiryhmiin kohdentuminen: ikääntyvien toimintakyky, syrjäytyneet, peruskoulun liikunta, ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden elintavat suhteessa opetukseen
– Ruokapalvelut: lähiruoka, kouluruokailun laatu, tarjonnan ja kuluttajan arvojen kohtaaminen
• Esimerkki: Sodexo Valmiiseen pöytään 2 eläkeikäistä yhden hinnalla
– Verotus: Haittavero saattaa edistää hyviä valintoja, hyviä valintoja tukeva veron kevennys ̵ ei toimine?
– Kulutuksen elinkaari- ja ympäristömerkit - tarvitaanko?: tavoitteena nimetä tuotteet, jotka rasittavat vähän ympäristöä
– Yksilöt: Valintaperusteiden muutokset
Tarvitaan eri toimialojen ohjaustoimia, mutta myös yksilön elämän sopeutusta