matkailu kotimaassa.fi#3-2010

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010 2

Sinfonia Lahden päiväkonsertit muodostavat elämyksellisen ytimen viihdyttävälle päiväretkelle. Valitse omasi ja tee arjesta elämys!

Lisätietoja konserteista: www.sinfonialahti.fi Ennakkovaraajan Etu (vain ryhmille, min. 11 henk.)

Varaa päiväkonserttiliput 11.6.2010 mennessä ja hyödynnä uudet ennakkovaraajan edut:- ryhmänvetäjälle vapaalippu- kahvi ja pulla väliajalle erikoishintaan 3,50 € (norm. 6,50 €)

Hitchcock – valkokankaan sävelin

Pe 12.11.2010 klo 13 SibeliustaloBernard Herrmanninelokuvamusiikkia

John Wilson, kapellimestari

Imagine

Pe 11.2.2011 klo 13 SibeliustaloJohn Lennon -konsertti

John Wilson, kapellimestariMark McGann, laulu/kertojaJoe Stilgoe, Claire Martin, laulu

Pe 8.4.2011 klo 13 SibeliustaloKabaree-konsertti

Gareth Hudson, kapellimestariMary Carewe, laulu

Kunnianosoituskabareelle

Tästä tulee hyvä päivä!

Pe 17.9.2010 klo 13 SibeliustaloGeorg Ots -konsertti

Petri Juutilainen, kapellimestariGabriel Suovanen, baritoni

Moskovan valot

lahden kaupunginorkesteri 60 vuotta

ryhmämyynti ja esitetilaukset/Sinfonia Lahden myyntipalvelu (ma-pe klo 9-16) puh. (03) 814 4460

Sibeliustalon lipunmyynti (ma-pe klo 11-17)puh. 0600 3939 49 (1,25 €/min+pvm)

Lippupalvelu

Liput19/16/14,50 € aik. ja eläk.

Lisäksi:- ryhmäalennuksena joka 11. lippu vapaalippu- kuljettajalle vapaalippu (väh. 25 hengen ryhmä)

www.kotimaassa.fi3

TÄSSÄ NUMEROSSA

Erikoishaastattelussa Arto Koivisto ................... 4-5Alue-esittelyssä Pohjanmaa ............................. 6-49

Etelä-Pohjanmaa .............................................. 6-37Keski-Pohjanmaa ................................................ 38Pohjanmaa .................................................... 40-49

Ihana Suomen suvi ......................................... 50-65Huvipuistot ..................................................... 66-71Esteetön matkailu .......................................... 72-77Leirintä- ja luontomatkailu ............................ 78-82Reissun päällä ...................................................... 83

Matkailu kotimaassa.fi -lehtiwww.kotimaassa.fi

Päätoimittaja:Ahti Oksman puh. 0500 439 [email protected]

Toimitussihteeri:Eeva Oksman puh. 0500 439 [email protected]

Toimittajat:Matleena Ikonen puh. 0400 302 [email protected]

Suvi Rosellipuh. 044 437 [email protected]

Anne Pentti [email protected]

Valokuvaaja:Joni Rantasalo puh. 0400 316 [email protected]

Myyntipäällikkö:Marjut Koikkalainenpuh. 050 512 [email protected]

Taitto:Mainostoimisto Penboxpuh. 044 375 3254www.penbox.fi

Painopaikka:Jaakkoo-Taara Oywww.jt.fi

Internet-sivut ja verkkolehti:[email protected]

Julkaisija:Menuetti Group Oypuh. (02) 841 [email protected]

Kansikuva: © Seinäjoen kaupunki / Jarmo Vainionpää

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

Urautuminen on ihmiselle tyypillistä. Hienompi nimi urautumiselle on ru-tiinit. Urautuminen tai rutiinit tarkoit-taa asioiden samanlaista tekemistä päivästä toiseen, viikosta toiseen ja kuukaudesta toiseen.

Asioiden tekeminen samalla lailla on tuttua ja turvallista. Mutta se voi olla myös vaarallista. Pahimmillaan urautuminen tai rutiinit voivat johtaa siihen, että vastustetaan kaikkea uudistumista. Uusi on pelot-tavaa, vanha on turvallista. Urautumista on kotona, työssä ja myös lomalla. Mitä kauemmin urautuminen jatkuu, sitä vaikeampaa urasta on päästä pois. Usein uuteen ajattelumalliin päästään vain jonkin kokonaisvaltaisen pysähdyksen seurauksena. Aina ei sekään vaikuta. Tuntuu jotenkin kummalliselta, että maanjäristykset ja tsunamit lomakohteissa eivät muuta ihmisten matkustustottumuksia.

Tuorein meidän eurooppalaisten uriamme ravistellut tapahtu-ma oli Islannin tulivuorenpurkaus ja siitä syntyneet tuhkapilvet. Lentorajoitusten seurauksena tuhansia ihmisiä jäin loukkuun työ- tai lomamatkoille.

Merkillepantavaa asiassa on se, että nyt monikansallisissa yrityk-sissä alettiin pohtia, voidaanko asioita tehdä jotenkin toisin. Onko jokaiseen neuvotteluun pakko mennä lentäen vai voidaanko neuvot-telut hoitaa jotenkin muuten? Onhan meillä Skypet, web-kamerat, vi-deoneuvottelumahdollisuudet jne. Työntekijöillä on etäpäiviä, jolloin työasiat tehdään kotona tai loma-asunnolta. Aika näyttää miten asiat etenevät, onnistuuko rutiinien muuttaminen.

Kotimaan Matkailumessut Tampereella osuivat juuri lentokieltojen ensimmäisiin päiviin. Messujen yleinen ilmapiiri oli hyvin kotimaan-matkailua suosiva. Keskustelut kävijöiden kanssa osoittivat, että tuhkapilvi Suomen yllä sai ihmiset ajattelemaan lomanviettoa ja mat-kailua kotimaassa. Heidän kohdallaan ura ei siis vielä ollut liian syvä!

Tämän lehden sivuilla esittelemme mielenkiintoisia kohteita eri-tyisesti Pohjanmaalta. Ja jos pohojalaanen ilmapiiri ei tunnu sopivan, on tarjolla eksoottisempia kohteita kuten Kristinestad, Närpes och Kaskö.

Matkailu kotimaassa.fi lehden koko toimituskunta toivottaa luki-joillemme hyvää kesää!

Ahti Oksman

päätoimittaja


Erikoishaastattelu

Eeva Oksman Joni Rantasalo

Tapaamme Arto Koiviston hänen omis-tamassaan Lounasravintola Sinisessä Hetkessä, joka sijaitsee aivan meren rannalla. Koivisto esittelee meille erilaisia matkailupal-veluja tarjoavaa yritystään, jolla on samas-sa pihapiirissä majoitustiloja, savusauna kokous- ja oleskelutiloineen, savustamo sekä ravintola. Kahvikupposen ääressä Koivisto kertoo elämästään ja toimistaan.

Hiihtouransa aikana Arto Koivisto kou-luttautui hierojaksi. Valmistuttuaan vuonna 1980 Koivisto jakoi aikansa puoliksi hie-ronnan ja hiihdon kesken aina aktiiviuransa päätökseen, vuoteen 1984 asti. Hierottavia Koivistolla on aina ollut riittänyt niin paljon kuin hän vain on ehtinyt vastaanottaa. Nykyään siihen liikenee lähinnä maanantai-päivät, sillä Koivisto ei ole pelännyt ryhtyä

toteuttamaan ideoitaan, joita miehellä kyllä riittää. Ja mikä on ryhtyessä, kun on taito hyppysissä!

1. Tunnistetaanko sinut hiihtourastasi edelleen, Arto Koivisto?

Kyllä monet tulevat tänne katsomaan olympiavoittajaa. Usein tullessaan jutte-lemaan he ihmettelevät, miksei tällä ole enempää hiihtoon liittyvää rekvisiittaa. Vain rannalla sijaitsevan savusaunan oleskelu-huoneessa on koristeena vanhoja suksia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että suurimman virheen urheilu-uransa päättäneet tekevät siinä, jos he jäävät kiinni menneisyyteen. Minä olen aina kurottanut eteenpäin ajatel-len tulevaisuutta.

2. Hiihdätkö edelleen?

Botnian tehtaan kupeessa on talvisin mukava kahden ja puolen kilometrin lenkki, jota hiihtelen. Tästä rannasta on talvella hyvä lähteä meren jäälle ja painella luistelutyylillä.

3. Missä voittamasi olympiamitalit nyt ovat?

Lahjoitin ne aikaan Isojoen kunnalle, syn-tymäkotikunnalleni, joka otti ne mielihyvin vastaan.

4. Kuinka paljon matkustat nykyään ja missä vietät lomasi?

Olen seuraavaksi lähdössä Visit Kvarken –hankkeen osallistujien mukana tutus-tumaan Turun saaristoon. Ulkomaisista kohteista ehdoton suosikkini on Itävalta ja erityisesti Ramsau, jossa olen käynyt noin 30 kertaa. Sirpa-vaimoni kanssa olemme lähdös-sä syyskuussa kolmeksi viikoksi Uruguayhin, jossa hänellä on vielä toistaiseksi talo.

Lomaa en ole oikein ehtinyt viettää, mutta nythän niitä matkasuunnitelmia on. Viime vuoden syyskuussa olimme häämatkalla Lapissa. Muuten en ole ehtinyt oikein irrot-tautua töistä.

5. Mikä on suosikkipaikkasi Suomessa?

Ylläs. Oliko yllätys?

Erikoishaastattelussa hiihtäjälegenda

Arto Koivisto

Arto Koivisto oli voittamassa Suomelle 4 x 10 km:n viestihiihdon ank-

kurina kultaa vuoden 1976 olympialaisissa Innsbruckissa. Samoissa

kisoissa hän voitti pronssia henkilökohtaisella 15 km:n matkalla.

Nykyään Koiviston löytää kotiseudultaan Pohjanmaalta, Kaskisten idylli-

sestä merenrantakaupungista, jossa hän toimii pääasiallisesti ravintolan-

pitäjänä ja majatalon isäntänä. Suuntasimme siis kohti Kaskista.

www.kotimaassa.fi5

6. Mikä on mielipaikkasi Pohjanmaalla?

No tietysti Isojoki, vaikka Kaskinenkin on nätti paikka.

7. Miten olet päätynyt Kaskisiin?

Kuusi vuotta sitten olin tulossa Kauhajoelta Kaskisiin ostamaan savustettua kalaa. Sen käynnin seurauksena ostimme silloisen vaimoni kanssa tuon Kaskisten van-han paloaseman, jonka yläkerran kunnostin asunnoksemme. Tämä viereinen rakennus kunnostettiin ja tässä toimii ravintola. Pari vuotta sitten rakensin rantaan savusaunan oleskelutiloineen ja terassilaitureineen. Asuinrakennuksen alakertaan tein kolme ma-joitushuonetta sekä hoitohuoneen hieronta-asiakkaille.

8. Mitä näyttäisit vieraillesi Kaskisissa?

Näyttäisin vanhan Kalarannan kalavajoi-neen, tuulimyllymäen, museot sekä kalasata-man ja Sälgrundin majakkasaaren.

9. Mihin veisit vieraasi Pohjanmaan alueella?

Veisin heidät Isojoen Lauhan luonnon-puiston, sytyttäisin nuotion ja paistaisimme makkaraa. Nykyajan ihmiset ovat etään-tyneet luonnosta niin, että moni pelkää lähteä luontoon. Minä en pelkää, vaikka olen nähnyt susia ja karhujakin.

Toinen kohde on jo mainitsemani Sälgrundin majakkasaari. Majakasta on upea näköala. Saarella viihtyy vaikka koko päivän!

10. Oletko tekemisissä muiden entisten kilpaurheilijoiden kanssa?

Kuulun Suomen Olympiavoittajat ry:hyn. Me kokoonnumme kerran vuodessa.

Viime vuonna olin kutsunut heidät

tänne Kaskisiin. Koolla oli kaikkiaan kym-menen olympiavoittajaa; Veikko Kankkonen, Pertti Ukkola, Sirkka Vilander, Siiri Rantanen, Kaarlo Kangasniemi, Eugen Ekman, Tomi Poikolainen, Väinö Markkanen, Juha Mieto ja minä. Kävimme mm. Sälgrundin majakka-saarella, ja kaikilla tuntui olevan harvinaisen mukavaa!

Silloin tällöin poikkean Eero Mäntyrannan luona Pellossa. Meillä on aina synkannut hyvin. Myös muutamia ruotsalaishiihtäjiä on käynyt täällä minua tapaamassa.

11. Mikä oikeastaan on nykyinen työnku-vasi?

Olen sellainen yleismies. Kyllä sitä yhteen päivään voi mahtua saunanlämmitystä, kalojen savustusta, siivousta, petausta, lounastarjoilua, á la Carte –annosten teke-mistä, pizzan paistoa, rakennushommia, leivontaa ja hierontaakin. (Haastatteluun Koivisto saapui majoitustiloja siivoamasta ja myöhemmin laittoi leivinuunin lämpiämään ruisleipien paistamista varten).

12. Mikä on matkailijoiden merkitys yrityksellesi?

Kesä-, heinä- ja elokuussa meillä käy runsaasti vierailijoita ja rantaterassit ovat täynnä. Se pitää meidät hengissä.

13. Kiteytä Pohjanmaa kolmeen sanaan tai asiaan!

Sisu, pitkät, pohjalaiset talot pihapiirei-neen sekä Pohjanmaan luonto lakeuksineen ja latoineen.


Etelä-Pohjanmaa

Kulta Kurikasta?

Jos jostain syystä ei helluntaina tarttunut heila hihaan, tilanteen voi yrittää korjata kesäkuun alussa Kurikassa pidettävillä Haku päällä -festivaaleilla. Jo 13. kertaa Kurikassa kokoonnutaan yhteen flirttailemaan, tutus-tumaan uusiin ihmisiin ja pitämään hauskaa – pilke silmässä, tottakai. Kesäkuussa koko kaunis kesä on vielä edessä ja mahdolli-suudet nauttia siitä oman kullan kanssa nousevat Kurikassa.

Haku päällä -rakkausfestivaali on pit-kän elinkaarensa aikana osoittanut, että suomalaiset, ja etenkin eteläpohjalaiset ovat romanttista väkeä: Festivaali on kasvatta-nut sekä kävijä- että esiintyjämääräänsä tasaisesti vuosien mittaan, ja Haku päällä onkin kehittynyt pienestä teemafestivaalista yleiseksi ilonpitoviikonlopuksi tivoleineen ja nimekkäine esiintyjineen. Tapahtuman syvintä olemusta ei kuitenkaan ole piilotettu hulabaloon alle vaan festivaaleilla tarjotaan

tänäkin vuonna paljon rakkauteen

ja romantiikkaan liittyvää ohjelmaa.

Rakkausrunokilpailussa teemana on tänä vuonna Rakkauden kevät. Järjestävät haastavat kaikki suomalaiset kirjoittamaan rakkaudesta ja rakkauden keväästä – ylituo-marina toimii kirjailija ja kulttuuripersoona Claes Andersson. Rakkausrunokilpailuun voi osallistua joko yleisessä tai tekstiviestisar-jassa.

Rakkauskuvakilpailu järjestetään nyt toista kertaa, tarkoituksena on innoittaa suoma-laisia kuvaamaan rakkautta. Teemana on runokilpailun tavoin Rakkauden kevät.

Yöhäät vietetään Kurikan kirkossa tänä-kin vuonna - tällä kertaa toisensa saavat Heidi Perämäki ja Tommi Mäki. Yöhäitä on Kurikassa vietetty alusta asti, ja kuka tietää... ehkä ensi vuonna on sinun vuorosi!

Haku päällä Kurikassa 11.–12.6.

... Provinssista ei päivääkään

Takuuvarma kesän merkki on Provinssirock. Yli kolmen vuosikymmenen ajan Provinssi on houkutellut rock-musiikin ystäviä Seinäjoen Törnävänsaareen, ja on onnistunut säilyttämään vakaan asemansa alati kasvavassa suomalaisessa musiikkifes-tivaalikentässä. Provinssi on ”must”, sillä se luottaa vuosi vuoden jälkeen monipuoliseen tarjontaan ja laadukkaisiin esiintyjiin.

Ensimmäinen Provinssirock järjestettiin jo vuonna 1979. Festivaali oli tuolloin yksipäi-väinen ja käytössä oli vain yksi esiintymis-lava. Provinssirockin 30-vuotisjuhlavuonna 2008 esiintyjien käytössä oli viisi lavaa, ja viikonlopun kävijämäärä oli peräti yli 80.000.

www.kotimaassa.fi7

Kesän Provinssin pääesiintyjä on saksalainen Rammstein, ja mukaan saadaan myös maailmanlaajuista mainetta niittäneet Thirty seconds to Mars ja A Day to Remember Yhdysvalloista sekä kriitikoiden ylistämä, norjalainen Shining. Kotimaisista artisteista Seinäjoelle saadaan musiikkimme kärkini-miä kuten Chisu, Lauri Tähkä ja Elonkerjuu, Sonata Arctica ja PMMP.

Provinssirock Seinäjoella 18.–20.6.

Juhannus lähtee lentoon

Perinteiseen juhannuksen viettoon saa oivaa lisämaustetta Kauhavan lentosota-koululla, jossa perinteikkäässä Lentäjien juhannuksessa yöttömällä suvitaivaalla nähdään lentonäytöksiä mm. puolalaisen Team Iskryn sekä Suomen Ilmavoimien tai-tolentoryhmä Midnight Hawksin esittäminä. Lentosotakoulun alueella on nähtävillä myös kalustoa, ja koko perheen viihtymisestä vastaa Tivoli Sariola.

Lentäjien juhannuksen juuret vievät vuoteen 1945, jolloin Lentosotakoulun henkilöstö järjesti ensimmäisen keskikesän lentonäytöksen. Jo tuolloin mukana oli yli 6000 esiintyjää – traditio oli syntynyt. Vuosien ja vuosikymmenien mittaan tapah-tuma on muokkaantunut kansainväliseksi koko perheen tapahtumaksi, jossa nähdään lavalla myös monia nimekkäitä artisteja, tänä vuonna mm. Irina ja Juha Tapio. Lentäjien juhannus tarjoaa erilaisen vaihtoehdon juhannusfestivaaleille.

Lentäjien juhannus Kauhavalla 25.6.

Kumin käryä ja kitarasooloja

Seinäjoen Vauhtiajojen konsepti on yksinkertainen: päivisin ajetaan lujaa ja illalla rokataan ankarasti. Tänä vuonna seitsemättä kertaa järjestettävät Vauhtiajot tarjoavat mannaa niille, joille kesän paras tuoksu on kumin käry ja joiden mielestä sähkökitaran säröäänet voittavat mennen tullen leivosen liverryksen.

Vauhtiajot täyttävät oivallisesti Provinssirockin jälkeisen rock-tyhjiön Seinäjoella, sillä kolmipäiväisen tapahtuman aikana kaupungin keskustassa rokataan suomalaisten kärkinimien voimin. Mm. Eppu Normaali, Ismo Alanko, Anna Puu ja Klamydia pitävät menoa yllä iltaisin, ja päivisin vauh-dista vastaavat Kapernaumin teollisuusalu-eella kisaavat rata-autot.

Seinäjoen Vauhtiajot 23.–25.7.

Provinssirock 2009. Kuva: Jussi Metsäpelto

Vauhtiajot 2008. Kuva: Juha Harju


Etelä-Pohjanmaa

monipuolisesti musiikkia

Taipaleenjoen tapahtumat heräävät eloon Ilmajoella

Ilmajoen Musiikkijuhlat on vuosien saatossa vakiinnuttanut asemansa suoma-laisten oopperan ja konserttien ystävien jokakesäisenä vierailukohteena. Ilmajoella on aina luotettu suomalaiseen tekemiseen, ja vuosien varrella Musiikkijuhlilla on nähty useiden suurten suomalaisten säveltäjien kuten Leevi Madetojan, Ilkka Kuusiston ja Atso Almilan teoksia.

Tänä kesänä Ilmajoella nähdään kanta-esityksenä tuorein suomalaisen oopperan suurteos, Taipaleenjoki. Ilkka Kuusiston sä-veltämä ooppera kertoo talvisodan aikaisista Taipaleenjoen ankarista taisteluista ja se valottaa sodan tapahtumia paitsi suoma-laisesta, myös venäläisestä näkökulmasta. Panu Rajalan tekemä libretto perustuu kahden Taipaleenjoella taistelleen runoili-jan kokemuksiin. Suomalaisen Yrjö Jylhän ja joen toisella puolella taistelleen Jevgenij Dolmatovskin runot Taipaleenjoen tapahtu-mista kuvaavat sotaa eri puolilta, mikä tuo oopperaan mielenkiintoisen vastakkainaset-telun ja jännitteen. Inhimillistä lisämaustetta tekstiin tuo Jylhän ja tämän vaimon Kirstin välisestä kirjeenvaihdosta sodan ajalta. Taipaleenjoen päärooleissa nähdään Jyrki Anttila, Juha Kotilainen ja Helena Juntunen.

Taipaleenjoen lisäksi Musiikkijuhlien oh-jelmistossa nähdään mm. Paula Koivuniemen kesäshow, Edith Piafin musiikkia Susanna Haaviston esittämänä sekä lauluviihteen hel-miä Jyrki Anttilan ja Mari Palon tulkitsemina.

Ilmajoen Musiikkijuhlat 10.–20.6.

Suuria tunteita ja kirkkaita tähtiä Tangomarkkinoilla

Parkettien partaveitsien kannattaa lankata tanssikenkänsä heinäkuussa, sillä Seinäjoen Tangomarkkinoilla on jälleen luvassa viisi

Etelä-Pohjanmaa soi

Matleena Ikonen

Ilmajoen Musiikkijuhlat ooppera-areena.

Eteläpohjalaiset Spelit. Kuva: Johanna Vainionpää

www.kotimaassa.fi9

monipuolisesti musiikkia

päivää tangoa lähes tauotta. Suomalainen tango soi Seinäjoen kesässä yötä päivää, ja kerää yhteen maamme parhaat esiin-tyjät ja tanssinhaluiset tavikset. Entiseen tapaan Tangomarkkinoiden kattaus sisältää konsertteja, lavatansseja ja tanssikilpailuja, unohtamatta tangon kautta tulkittuja suuria tunteita ja hyväntuulista festivaalitunnelmaa.

Tangomarkkinoiden esiintyjälista vilisee suomalaisen musiikin tähtinimiä: Amadeus, Antti Raiski, Arja Koriseva, Kaija Pohjola, Laura Voutilainen, Marita Taavitsainen, Jari Sillanpää... Konserteista löytyy taatusti jokaiselle suosikki ja vaikka tango ei ihan ominta genreä olisikaan, mukaan kannattaa tulla vaikka vain julkkiksia bongaamaan! Niidenkin, joilla tanssikengät eivät ihan vielä ole kulumassa puhki, kannattaa suunnata Seinäjoelle, sillä Tangomarkkinoilla tarjotaan myös tanssinopetusta, ja kuka tietää, ehkäpä siitä urkenisi ura myös lavatanssien SM-kisoihin?

Tangomarkkinat huipentuvat lauantai-illan suuressa tangofinaalissa, jolloin maamme saa uudet kuninkaalliset.

Seinäjoen Tangomarkkinat 7.–11.7.

Lepuuta LapuallaElokuussa aletaan jo orientoitua syksyyn

ja työelämässä odottaviin haasteisiin, mutta karua todellisuutta pääsee pakoon vielä het-keksi Eteläpohjalaisiin Speleihin Lapualle. Lapualta luvataan, että ”loistavat artistit ja jalaan koria vipatus takaavat täyrellisen lepuutuksen”. Mikä siis olisikaan parempi tapa viettää elokuun pimeneviä iltoja kuin hyväntuulisen kansanmusiikin ja rentoutta-van menon merkeissä?

Etelä-Pohjanmaan rikas kansanmusiikki-perinne myötävaikutti Spelien syntymiseen 1970-luvulla. Vuosien saatossa tapahtuma on nostanut esiin nuoria kansamusiikin osaa-jia: pelimanniyhtyeitä, kansantanssiryhmiä ja kansanlaulukuoroja, ja antanut esiintymismahdol-lisuuden paitsi tuhansille harrastajille, viime aikoina myös enenevässä määrin musiikin ammattilaisille. Spelien yhteydessä järjes-tetään myös kansanmusiik-kikilpailuja, kansanmusiikin ja kansantanssin koulutusta sekä soittajien, laulajien ja tanssijoiden tapaamisia.

Spelit järjestetään vuosittain eri paikka-kunnilla Etelä-Pohjanmaalla, ja tänä kesänä vuorossa on Lapua. Luvassa on taas polskan rytkettä, haitarinpalkeiden valitusta ja vauhdikasta menoa kun suomalaisen kansan-musiikin isot nimet ja sunnuntaiharrastajat pistävät Lapualla parastaan!

Eteläpohjalaiset Spelit Lapualla 5.–8.8.

Arja Koriseva, Marita Taavitsainen ja Jari Sillanpää Tangomarkkinoilla.


Etelä-Pohjanmaa

Matleena Ikonen

Kun Jaskarin Matti traktorin osti...

Vuonna 1955 eräs teini-ikäinen Matti Jaskari Etelä-Pohjanmaan Nurmossa sai ensimmäisen traktorinsa. Fordson Major Dieselistä alkoi traktorirakkaus, joka sai täyt-tymyksensä vuonna 2004 samaisen miehen perustettua traktorimu-seon Etelä-Pohjanmaan sydämeen Seinäjoelle.

Jaskarin Traktorimuseo on tällä hetkellä Suomen laajin yksityinen traktorikokoelma: esillä on noin 150 eri-ikäistä ja -mallista traktoria, joista suurin osa on kunnostettuja. Valmetit, Massey-Fergusonit ja Zetorit jököttävät vakaina idyllises-sä miljöössä entisessä nuorisoseu-rantalossa ja sen yhteydessä sijait-sevassa hallissa. Päärakennuksessa on 24 traktoria, pieni kahviotila, wc ja museon sydän - paja. Siellä isäntä työskentelee päivittäin ja siellä on uuden elämän saanut moni trakto-

rivanhus. Ilman pajaa ei olisi hienoja, täysin ajokuntoisia traktoreita.

Traktorimuseo on avoinna pääosin sopi-muksesta, mutta jos sattuu olemaan nurkilla, kannattaa käydä piipahtamassa, sillä yleensä isännän löytää pajastaan. Ryhmien on mah-dollista saada museossa opastettu kierros,

mutta kokoelmaa voi ihailla myös itsenäises-ti. Traktorimuseo on olemassaolonsa aikana houkutellut tuhansia kävijöitä – eikä ihme. Kokoelmassa näkyy yhden ihmisen rakkaus ja sitoutuminen tavalla, jonka edessä voi vain olla nöyrin mielin.

Suomalaisuuden juurilla Koskenkorva-

museossaSuomen kenties tunnetuin

brändi, Koskenkorva, on kotoisin Ilmajoen Koskenkorvan kylästä, jossa itseoikeutetusti sijaitsee myös ”kossulle” omistettu museo. Koskenkorvamuseo tutustut-taa sanoin, kuvin ja sävelin Koskenkorvan kylään, suomalai-seen alkoholipolitiikkaan, ”pitkä-ripaisen” historiaan ja tietenkin myös Koskenkorvan viinateh-taan kehitykseen sotavuosista nykyaikaan. Huomioitu on myös kieltolaki, raittiusliike ja vapaan viinan aika.

Erikoisuuksien Etelä-Pohjanmaa

Suomalaiset ovat tunnetusti vähän erikoista porukkaa eivätkä eteläpohjalaiset eroa siinä suhteessa muusta Suomesta. Maakunnan matkailuerikoisuuksista moni on saanut alkunsa yksittäisen miehen tai naisen harrastuksesta, josta riittää katsomista myös matkailijoille!

Kun poika traktorin rattiin pääsi... Traktorimuseossa sekin onnistuu.

Pirunpesä on ammottava aukko maassa.

www.kotimaassa.fi11

Pirunpesä – arvoitus vailla ratkaisua

Jalasjärven Ylivallin kylässä, Isonvuoren kallion tasaisella laella on pyöreä aukko, joka on kiehtonut, pelottanut ja askarrutta-nut paikkakuntalaisia satoja vuosia. Kansan suussa kiertäneet tarinat ovat kertoneet itse pirun pitävän kolossa pesäänsä ja sen mu-kaan paikalle annettiin nimikin – Pirunpesä. Lapsia varoiteltiin menemästä sen lähelle, ettei piru tule ja nappaa pesäänsä. Joidenkin tarinoiden mukaan aukko oli niin syvä, että kivilohkareiden väliin pudotetun pienen kiven äänen saattoi kuulla monta minuuttia sen putoillessa kiveltä toiselle.

Koskenkorvan historia on esitelty kuu-dessa taulussa, joista jokaisella on oma teemansa kuten viinan ja alkoholipolitiikan historia, pitkäripaisen toimintaperiaatteet tai Koskenkorvan tehtaan rakentaminen ja tuotantoprosessit. Esillä on lisäksi kossupul-loja ja niiden etikettejä vuosien varrelta sekä juomasekoitusvinkkejä.

Museossa on A-oikeudet, joten kossuun pääsee tutustumaan ihan perinteisinkin menetelmin - maistelemalla. Oman kossu-asiantuntemuksensa voi mitata testaamalla laatua ja juomien tunnistamista, ja tavoitella arvostettua Koskenkorva Diplomia, joka myönnetään vain alan parhaille asiantunti-joille. Diplomin voi saada myös vodkatestis-sä, jossa tulee tunnistaa kolme vodkaa. Jos onnistut, saat nimesi museon asiantuntija-luetteloon.

Koskenkorvamuseo sijaitsee Kosken-korvan Trahteerin yhteydessä perinteisessä pohjalaisessa maalaistalomiljöössä ja aivan Altian Koskenkorvan tislaamon läheisyydes-sä. Museon lisäksi Trahteerissa saa aikaa kulumaan tovin jos toisenkin, sillä ravintola-palveluiden lisäksi Trahteeri tarjoaa mm. kyl-pyläiloja infrapunasaunoineen, hoitoammei-neen ja (huom! ulkoisine) viinahoitoineen.

Nykytiedon mukaan kyseessä on jääkau-den muokkaama hiidenkirnu, joskin tämäkin selitys on kyseenalaistettu ja on arveltu, että aukko olisikin vain tavallinen rapauma. Niin tai näin, Pirunpesä erikoisena luonnon-muodostelmana jaksaa edelleen kiinnostaa ihmisiä, ja on suosittu retkeilykohde. Aukon halkaisija on 14 metriä ja syvyyttä sillä on jopa 23 metriä - taatusti sykähdyttävä kokemus! Jos hylkää turhan analysoinnin ja päästää mielikuvituksen valloilleen, voi melkein uskoa itse pirun pitäneen majaansa aukossa...

Oikealla Koskenkorva museo ja alla miehet tutkivat hymyssä suin

pitkäripaisen historiaa.


Etelä-Pohjanmaa

Wanhan Markin mailla on eläinvanhuksen hienoa viettää eläkepäiviään.

Jari Mäki. Kuva: Mikaela Holmberg

Wanha Markki tarjoaa kodin eläinvanhukselle

Heikki ja Liisa-Cristiina Laaksosen taiteilija-koti Ylistarossa henkii kiireetöntä elämää ja 1800-luvun tunnelmaa. Entiseen loistoonsa remontoitu vanha hirsitalo tarjoaa kodin paitsi luovan isäntäparin työtiloille, myös lahjatavaramyymälälle, pitopalvelulle ja Suomen ainoalle eläinten vanhainkodille.

Heikki Laaksosen pohjalaismaisemia ku-vaavat herkät akvarellit ovat yli kahden vuo-sikymmenen aikana tulleet tunnetuiksi niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Akvarellien lisäksi Heikki Laaksonen tekee öljyväritöi-tä, joiden malleina poseeraavat tontut: ei pelkästään joulutontut vaan myös kaikki ne ihastuttavat maalaistontut, riihitontut, saunatontut ja muut jokaisen maalaistalon alkuperäisasukkaat.

Myös keramiikkataiteilija Liisa-Cristiinan töissä seikkailevat Wanhan Markin tontut, mutta myös enkelit ja muut Pohjanmaan asukit. Kaikki keramiikkaesineet Liisa-Cristiina valmistaa täysin käsityönä Wanhan Markin keramiikkapajassa, ja ne ovat kaikki uniikkikappaleita. Käsin muotoilemalla ja

-maalaamalla esineet saavat niiden yksilölli-sen ilmeen ja hengen, eikä toista samanlaista tuotetta ole olemassa. Liisa-Cristiina kuvittaa myös omaa suosittua huumorikorttisarjaan-sa, joka on löytänyt tiensä monen suomalai-sen työpaikan kahvihuoneen seinälle. Myös Heikillä on oma korttisarjansa.

Korttien ja taiteen myynnistä saaduilla tuloilla Heikki ja Liisa-Cristiina rahoittavat pihapiirissään toimivaa eläinten vanhainko-tia, jossa asustaa lähes sata eläintä kanoista aaseihin: hevosia, vuohia, lampaita, kaneja… Tulijoita olisi enemmän kuin Wanhaan Markkiin mahtuu, minkä vuoksi Laaksoset

Erikoisuuksien Etelä-Pohjanmaa(jatkoa)

www.kotimaassa.fi13

Wanhan Markin hurmaavia tonttuherroja.

Jokilaakson matkailupuutarha.

ovat joutuneet etsimään osalle eläimistä loppusijoituspaikan jostain lähistöltä.

Eläinten vanhainkodin toiminta-ajatus on yksinkertainen: tarjota iäkkäille, lopetusuhan alla oleville eläimille niiden ansaitsema vanhuus rakastettuina ja hoivattuina. Tilan asukit ovat pääasiassa yksityisiltä ihmisiltä, jotka syystä tai toisesta ovat joutuneet luo-pumaan eläimistään. Wanhassa Markissa käy vuosittain tuhansia ihmisiä, joiden mielestä on tärkeää tarjota eläinvanhuksen loppuelä-mään rakkautta ja rapsutuksia – yksinker-taisia asioita, jotka tekevät meidän kaikkien mielestä elämän elämisen arvoiseksi.

Ihan Amerikkaa!Amerikka, ”the land of hope and glory”

herää konkreettisesti eloon ”Koskenkorva westissä”, Jari Mäen amerikkalaisuuteen ja amerikkalaisiin tuotteisiin erikoistuneessa yrityksessä. Jari Mäki Oy:n päätoimiala kes-kellä laakeinta Pohjanmaata on jenkkiauto-jen varusteiden ja varaosien maahantuonti ja myynti sekä huoltokorjaamotoiminta. Yritys myös myy western- ja muita USA-tuotteita sekä vuokraa erikoisautoja kuten limusiineja.

Kalpene, Keskisen kyläkauppa – tämän aidommaksi ei Amerikka Suomessa tule! Yrityksen pihalla seisoo Vapaudenpatsas kuin itsestäänselvyytenä, ja myymälän hyllyt notkuvat erivärisiä stetsoneita, ruudullisia flanellipaitoja, Route 66 -kylttejä ja erikois-vanteita. Autenttisuutta lisää yrityksen pihal-la jököttävä öljypumppu – aito teksasilainen, you know…

Kauas on tultu yrityksen alkuajoista, kun Jari Mäki vuonna 1989 alkoi tuoda USA:sta maahan autovarusteita, lasikuitukatteita ja alumiiniastinlautoja nyt ensi alkuun. Myös muutostyöt, joita tarvittiin USA:sta tuotui-hin autoihin, kuuluivat alusta asti yrityksen toimintaan.

Jari Mäki Oy on pysynyt uskollisena tyylilleen jo yli 20 vuotta, ja kerännyt ide-allaan paitsi joukoittain Amerikka-henkisiä asiakkaita, myös huomionosoituksia: vuonna 2007 yritys palkittiin Maakunnallisella Vuoden Yrittäjä -palkinnolla, joka on tun-nustus ansiokkaasta ja tuloksia tuottavasta yrittämisestä. Vuonna 2009 Jari Mäki Oy valittiin Ilmajoen kunnan Vuoden Yrittäjäksi. Amerikassa ei muuta voisi odottaakaan!

Viherpeukalon päiväuni Lapualla

Kasveista ja puutarhanhoidosta kiinnos-tuneiden kannattaa Etelä-Pohjanmaalla ottaa suunnaksi Lapua, ja siellä Jokilaakson matkailupuutarha. Aivan Lapuan kaupungin keskustassa, yli 100 vuotiaassa kulttuuriym-päristössä sijaitsevan puutarhan kokoelmissa on mm. hedelmä- ja marjatarha, havukasvien erikoismuodot, perennoja, kotimaisia alp-piruusuja, runsas pensasruusulajikkeisto ja kivikkopuutarha. Puutarhaan on perustettu myös suuri yrttien, rohtojen ja maustekas-vien näytemaa vanhanajan ruutupuutarhan malliin. Pensaita, puita ja perennoja on puutarhan alueella yli 7000 ja ryhmäkasveja istutetaan vuosittain yli 6000.

Matkailupuutarha tarjoaa monenlaista tekemistä koko perheelle: Lasten puutarhas-sa on lasten oma hernemaa ja kotieläimiä, ja puutarhatalon info-piste tarjoaa asiantunte-vaa alan neuvontaa hieman varttuneemmille. Kahvila Nukkeruusun Kädentaitajien puodis-sa voi tehdä ostoksia, ja kasvihuoneessa voi käydä seuraamassa kesäkukkien, yrttien ja vihannesten taimien kasvamista

Jokilaakson puisto- ja jokiranta-alueella on runsaasti tilaa kiireettömään oleskeluun ja vapaa-ajan viettoon – vaikkapa omien eväiden nauttimiseen. Kosken partaalla on matkaajan oma hiljentymispaikka. Voit lainata veneen ja tutustua Lapuaan joella hiljalleen soudellen.


Etelä-Pohjanmaa

Kokous kaukana kaikesta

Reinon Tupa Kurikan Hirvivaarassa on erikoistunut yritys- ja yhteisövieraiden isännöimiseen. Keskellä kauneinta pohjalais-ta suomaisemaa sijaitsevalla erämaatuvalla ei kaupungin kotkotukset tai naapureiden naputus pääse häiritsemään – lähimpään naapuriin on matkaa noin 10 kilometriä. Rauha on siis taattu, ja luonto on koko ajan läsnä.

Reinon Tupa on erinomainen paikka koko-usten, tyky-päivien tai saunailtojen pitämi-seen. Nykyaikaiset kokoustilat, monipuoliset ja ammattitaitoiset oheisohjelmapalvelut ja unohtumattomat ruoka- ja saunaelämykset tekevät tapahtumasta taatusti onnistuneen! Kokouksen jälkeen on mahdollista lähteä vaikkapa Mietaan kanssa sauvakävelylle tai porukalla mönkijäsafarille. Saunomisen lo-massa virkistäytymään pääsee suonsilmään, ja turvehoidoissa kolotukset unohtuvat! Kokouksen kruunaa luonnon helmassa luon-non antimista valmistettu ruoka.

Peti ja puuro Ourassa

Alavudella, viihtyisässä maalaisympäristös-sä sijaitseva persoonallinen maatilamajoitus-kohde Ouran Loma on oiva kohde kaikille niille, jotka haluavat päästä sisään aitoon eteläpohjalaiseen kulttuuriin. Ouran Loma tarjoaa peti ja puuro (bed and breakfast) -majoitusta kodikkaissa ja omaperäisissä ti-loissa: haluaisitko mieluummin Mummolaan vai Myllytupaan? Tai kenties sittenkin Riiheen tai kesäaittaan…? Majoitustilaa on ympäri vuoden 20 hengelle – lisävuotein jopa 30:lle.

Loman Ourassa kruunaa sauna. Ouran perinteisen savusaunan lempeissä löy-lyissä matkailija rentoutuu ja virkistyy, ja nautinnon kruunaa pulahdus avantoon tai lampeen. Niille, joita savusauna ei innosta, pihalammen toisella rannalla on puulämmit-

Maaseutumatkailu Matleena Ikonen

Antero Mäntylä sytyttämässä savusaunaa.

Reinon Tupa on erikoistunut yritys- ja yhteisövieraiden isännöimiseen.

www.kotimaassa.fi15

teinen nykyaikainen sauna, jonka yhtey-dessä on yrttikylpy- ja vesihieronta-allas. Saunomiselämyksen täydentävät Ouran kauneus- ja terveyspalvelut: hunajasauna, hieronta, yrttikylvyt tai turvehoito: Turve on nostettu suon syvyydestä Alavudelta ja on taatusti puhdasta ja kotimaista. Näissä liemissä pehmenevät koviakin kokeneet jäsenet!

Gasthaus Tiitussa historia kohtaa nykypäivän

Lapualla sijaitsevalla Gasthaus Tiitulla on juuret syvällä Etelä-Pohjanmaan maaperässä. Tiitun tilan historia ulottuu jopa 1500-lu-vulle asti, ja pitkä historia sekä menneiden sukupolvien työ näkyy ja tuntuu edelleen. Gasthaus Tiitu tarjoaa maatilamajoitusta, puitteet juhlille ja kokouksille sekä mahdol-lisuuksia ihan vaan rauhalliseen olemiseen ja elämästä nauttimiseen tunnelmallisessa ympäristössä.

Gasthaus Tiitu on niittänyt mainetta aina ulkomaita myöten hyvästä ruuastaan ja pal-velustaan. Pihapiirissä sijaitseva vaja eli la-pualaisittain liiveri on suosittu perhejuhlien, kokousten ja edustuspäivällisten pitopaikka. Liiverissä toimii A-oikeuksin varustettu, erinomaisesta ruuastaan tunnettu tilausra-vintola. Menneistä sukupolvista muistuttava ilmapiiri ilahduttaa varsinkin niitä, jotka luulevat nähneensä jo kaiken. Rauhallinen ja samalla virikkeellinen ympäristö on omiaan keskittymistä vaativien tilaisuuksien järjes-tämiseen.

Satunnainen matkailija löytää Gasthaus Tiitusta tunnelmallisen ja kotoisan yösijan, jonka suojissa on turvallista uinua tietäen, että muodostaa jälleen yhden lenkin histori-an pitkään ketjuun.

Mummonmökissä uni maistuu

Välimaan matkailutila sijaitsee Seinäjoelle luonnonkauniissa eteläpohjalaisessa ympä-ristössä. Välimaa tarjoaa omatoimimatkai-lijalle tunnelmallista majoitusta, monipuo-lisesti aktiviteetteja ja maalaiselämyksiä. Ryhmille Välimaalla on upeat puitteet juhlien tai kokousten järjestämiseen luovuutta ruok-kivassa ympäristössä.

Välimaalla on majoitustilaa kaikkiaan 16 hengelle. Majoituskäytössä on perinteinen punainen mummonmökki, joka sijaitsee upean kallioisen mäntymetsän reunassa. Maalaisromantiikkaa tihkuvat myös Välimaan tunnelmalliset aitat kahdelle tai kolmelle hengelle. Vaikka maalaisilmassa uni mais-tuukin, takuuvarman herätyksen suorittaa Välimaan tomera kukko.

Joen rannalla sijaitsee idyllinen savusauna, aitta ja grillikota. Joessa voit mm. uida, me-loa kanootilla, soudella veneellä tai kalastaa. Pikkuväkeä ihastuttavat tilan lampaat, kukot, kanat, ankat ja lehmät, jotka saavat elää luonnollisesti vapaassa elinympäristössä.

Isojaon ajoista menestykselliseen maatilamajoitukseen

Mäntylän tila Jurvassa on seissyt samalla paikalla jo yli 300 vuotta. Pitkään historiaan mahtuu monenlaisia tapahtumia ja kohtaloi-ta, jotka aikojen saatossa ovat luoneet Mäntylän tilalle sen persoonallisen leiman.

Yövieraita tilalla on majoitettu jo 1860-lu-vulta alkaen. Nykyisin majoitustilat sijaitse-vat suuren susipihan ympärillä, jossa on kiehtovaa menneen ajan tunnelmaa. Majoituspaikkoja on kaikkiaan 27 – kaikki tunnelmallisissa kah-den hengen huoneissa, jotka sijaitsevat päärakennuksessa, pihapiirin Wähätuvassa tai luttimaisessa Pikkutuvassa. Kesämajoitukseen on tarjolla myös Häjyjen

lutti, jonka yläkerran toinen makuuhuone todisti teuvalaisten ja ja jurvalaisten häjyjen kohtalokasta yhteenottoa vuonna 1878.

Pitkästä perinteestä ammentaa myös Mäntylän tilan ruokalista. Tilalla suositaan paikallisia ruokia ja maukasta kotiruokaa, jonka raaka-aineet tulevat läheltä ja joka valmistetaan paikan päällä tilalla. Mäntylän tilalle on myönnetty Gastro Botnia -laatu-merkki, joka on tae korkeatasoisesta alueel-lisesta ruuasta.

Koskenkorvan Trahteerin isäntäpari.

Omatoimimatkailijoille Välimaan matkailu-tila tarjoaa tunnelmallista majoitusta.


aikuisten Hurmaava

musikaalisatu

Teksti ja laulujen sanat Alan Jay Lerner • Sävellys Frederick LoewePerustuu George Bernard Shaw’n näytelmään ja Gabriel Pascalin elokuvaan Pygmalion

Ohjaus Miika Muranen

KapellimestariJyrki Heikkilä

jyvaskyla.fi/kaupunginteatteriLippumyymälä avoinna ma-la klo 12-19p. 014 266 0110Ryhmämyynti, p. 014 266 0623

ENSI-ILTA 11.9.2010

Osta lippusi (32/29/23 €) syksyn musikaalielämykseen teatterin lippumyymälästä tai Lippupisteen toimipaikoista kautta maan!

LIPUT

MYYNNISSÄ

NYT!

ENNAKKOTARJOUS YLI 20 HENGEN RYHMILLE!Liput syys-lokakuun esityksiin vain 27 €/kpl (norm. 30 €)

Liput: 37/35/20show & dinner alk. 50,00

LIPUT MYYNNISSÄ NYT!

ENSI-ILTA 2.9.2010

Ensi-ilta 27.5.2010

Arja KorisevA – Miro HonkanenKäsikirjoitus: KATARIINA LEINO Ohjaus: Petri Lairikkosuomen komein revyyteatteri

JONNA KOSONEN SANNA SAARIJÄRVI MIRO HONKANEN OTTO KANERVAmusiikkiteatteri PaLatsi HÄMEENKATU 30 | 33200 TAMPERE | P. 03 44 77 990 [email protected] | WWW.PALATSITEATTERI.FI

HulVATTOMIA SKETSEJÄ NAISISTA, MIEHISTÄ JA RAKKAudESTA! ESITyKSET 27.5. - 21.8.

MuSIKAAlI AVA GARdNERIN JA FRANK SINATRAN INTOHIMOISESTA RAKKAudESTA upEIdEN lAuluJEN SIIVITTÄMÄNÄ.

Lippumyymälä, puh. (017) 264 8830

www.varkaudenteatteri.� Liput 10-30 €

Ensi-ilta2.10.10Ensi-ilta

Maailman valloittaja!

Perustuu Nikos Kazantzakisin romaaniin “Kerro minulle Zorbas”.

Ohjaus Kurt-Henrik Putkonen

Teatteri-paketit

helpostiyhdellä

soitolla.

Votkaturistit Hulvaton ja nostal-ginen seuramatka

musiikilla ja satiirilla tuunattuna.

Ensi-ilta 4.9.10

Miehen kylkiluu Kääk - rakkautta

ilmassa. Ensi-ilta 27.11.10

Heinähattu, Vilttitossu ja

Littoisten riiviöKivaa koko perheelle.

Vark

aude

n Te

atte

rin s

yksy

201

0

www.kotimaassa.fi17

Pikkujouluherkut mielelle ja kielelle Parhaat reseptit Musiikkiteatteri Kapsäkistä

MONEN MAUN MUSIIKKITEATTERI

mm. Iiro Rantala, Juha Kotilainen, Anna-Mari Kähärä, Paavo Kerosuo ja Kaisu Kurki

Musiikkiteatteri Kapsäkki | Hämeentie 68 | p. (09) 260 0907 | [email protected] | www.kapsakki.fi

Varaa valmis pikkujoulupaketti tai räätälöi omanlaisesi ilta! Kapsäkistä saat tilan, illallispaketit ja tasokkaan ohjelman. Katso tarkemmat tiedot www.kapsakki.fi /pikkujoulut

★ burleskia ★ fetissejä ★ berliiniläistä kabareeta ★ tiernapoikia

Ennakkovaraukset puh. 05 234 4199, 234 4194 ma-pe klo 11-17 ja 2 h ennen esityksiä puh. 05 234 4170 ma-pe klo 9-16 [email protected] Ohjelmisto– ja esitystiedot: www.kotkanteatteri.fi

TERVETULOA KOTKAAN!

Suruttomat– musikaali valloittaa suuren näyttämön syyskaudella.

Kirjoittanut Sirkku Peltola Laulujen sanat Heikki Salo Säveltänyt Matti Puurtinen Ohjaus Raija-Sinikka Rantala Koreografia Marjo Kuusela Musiikin johto Ari Ismälä Johanna (Kaisa Leppänen) ja Risto (Lauri Tanskanen) ovat koko kaupungin unelmapari ja heidän häänsä ovat vailla vertaa.


Etelä-Pohjanmaa

Kuortaneen Urheiluopisto

Liikuntakurssit tarjottimella Kuortaneen UrheiluopistossaKuortaneen Urheiluopisto on tullut suuren

yleisön tietoisuuteen huippu-urheilijoiden valmennuskeskuksena, mutta Kuortane tarjoaa erinomaiset puitteet myös tavisten liikunta- ja hyvinvointiharrastuksille.

Kuortaneen Urheiluopiston LiikuntaTarjottimelle on koottu valmiiksi useita erilaisia liikuntakurssikokonaisuuksia sekä niille, jotka haluavat kokeilla uusia lajeja sekä niille, jotka haluavat kehittyä vielä paremmiksi omassa lajissaan. Ideana on, että tarjottimella on useita lajeja, joista jokai-nen löytää oman suosikkinsa – esimerkiksi tennis-, golf- tai keilailukurssilla laitetaan rystylyönnit, swingit ja kaadot kuntoon. PerheKurssi tarjoaa mielekästä tekemistä koko perheelle ja mikä tärkeintä: perhe saa viettää tuiki tarpeellista yhteistä aikaa! Isovanhempi-LapsiKurssilla isovanhemmilla on erinomainen tilaisuus saada viettää aikaa lastenlasten kanssa yhdessä touhuten.

Kaiken toiminnan Kuortaneella ei tarvitse olla aikataulutettua tai ohjattua, vaan Urheiluopisto tarjoaa hyvät puit-teet myös omaehtoiselle kuntoilulle.

Omatoimikuntoilijan käytössä on kaikki Urheiluopiston palvelut ja urheilupäivän voi täydentää vaikkapa hemmottelevalla kasvo- tai jalkahoidolla.

Majoittumiseen Kuortaneen Urheiluopistolta löytyy sopiva vaihtoehto jokaiseen makuun. Kaikkiaan 550 vuode-paikassa valinnanvaraa on: liikuntahotellin huoneet, hostellimajoitus tai rivitalotyyppi-set huoneistot – kaikki kauniissa ympäristös-sä Kuortaneenjärven rannalla. Onnistuneen aktiiviloman kruunaa Urheiluopiston ravin-tolamaailma erityyppisine ravintoloineen ja kahviloineen.

Härmän KuntokeskusHärmän Kuntokeskus Ylihärmässä

tarjoaa monipuolisesti tekemistä aktii-vilomailijalle. Paitsi liikunta- ja kuntoi-lupalveluita, Härmän Kuntokeskuksessa on mahdollisuus harrastaa monipuolisesti myös muita lajeja.

Kuntokeskuksen kylpylä on suunniteltu rentoutumiseen ja nauttimiseen, ja se tarjoaa iloa sekä vesipedoille että hemmottelijoille. Pyörteet ja puto-ukset, 17 m pitkä uima-allas ja pieni

lasten leikkiallas takaavat perheen pienim-pien viihtymisen kun vanhemmat voivat nautiskella joko perinteisen tai turkkilaisen saunan leppeästä lämmöstä tai keidasaltaan poreista ja hierontapisteistä. Täydellisen kylpyläko-kemuksen kruunaavat rentouttavat hieron-nat, aromaattiset kylvyt tai lymfatera-piat.

Etelä-Pohjanmaa onkunnon maakuntaMatleena Ikonen

www.kotimaassa.fi19

Kuntokeskuksessa lomailijan ei tarvitse viihtyä verkkareissa tai kaivata kylpyä, sillä tekemistä löytyy myös niille, jotka etsivät jotain erilaista. Kuntokeskuksen kädentai-topaja on käsillä tekijän aarreaitta, jossa erilaiset materiaalit taipuvat kauniiksi koris-teiksi tai käyttöesineiksi. Harrastepajassa voi painaan oman lomapaidan, silkkisolmion tai huivin, tehdä puukäsitöitä, kutoa, huovut-taa ja askarrella postikortteja, tauluja ym. Rajan on vain oma mielikuvitus, ja Ylihärmän hermoja lepuuttavassa ympäristössä luovuus pääseekin lentoon! Kädentaitopajan palvelut ovat myös muiden kuin hotelliasiakkaiden käytössä.

Hyvän loman täydentävät Härmän Kuntokeskuksen tasokkaat majoitus- ja ruokailupalvelut sekä monipuolinen viihde-tarjonta.

Golfin hurmaaEtelä-Pohjanmaan päättymättömät ”aakeet

laakeet” ovat kuin tehtyjä golfin peluulle, ja maakunnassa onkin useita isompia ja pie-nempiä golf-kenttiä, joista löytyy haastetta kaikentasoisille golfareille.

Ruuhikoski Golf pohjalaisessa jokimai-semassa tarjoaa elämyksiä ja haasteita sopivassa suhteessa. Kentän on suunnitellut kansainvälisestikin tunnettu golfkenttäarkki-tehti Robert Trent Jones Jr., jonka filosofian mukaan kentällä on niin lyhyitä, tarkkuutta vaativia par 4 -reikiä, altaita kuin pitkien lyöntien par 4 ja 5 -reikiä. Ruuhikoskelta saa myös golfin opetusta alkeiskursseista lähtien.

Kuortane Golfin yhdeksänreikäinen golf-kenttä sijaitsee idyllisessä kartanomaisessa miljöössä Mäyryn kylässä, valtatie 66:n välit-tömässä läheisyydessä. Peltoaukiolle raken-netut väylät näyttävät helpoilta, mutta oikein sijoitetut esteet ja toisinaan pitkät karheikot tekevät Kuortane Golfin radasta yllättävän haastavan. Kuortane Golfin erikoisuus ovat tiiauspaikat, joita on kolmella väylällä peräti kaksi. Niitä hyödyntämällä väylät tulevat täysin erilaisiksi toisella kierroksella.

Härmä Golf & Academy Ylihärmässä on 9-reikäinen, neljän lyöntipaikan täysipainoi-nen golfkenttäkokonaisuus, jonka monipuo-lisilta ja tasokkailta väyliltä saa haastetta kokeneempikin pelaaja. Golf-Academyssa puttauksen, swingin ja tiiauksen alkeita pääsee opettelemaan asiantuntevassa opas-tuksessa, ja tuloksellisen harjoittelun voi kruunata suorittamalla Green Cardin.

Elämyksiä ja haasteita sopivassa suhteessa, Ruuhikoskigolf.

Kuortaneen uudessa Sport & Fun liikunta- ja vauhtimaailmassa on yli 40 erilaista laitetta.


Etelä-Pohjanmaa

Pohjalaisesta perinteestä ja vahvas-ta kulttuuriperimästä ammentaa suuri joukko eteläpohjalaisia käsi-

työläisiä, joiden käsissä erilaiset materi-aalit taipuvat käytännöllisiksi, kauniiksi ja persoonallisiksi taide-, lahja- ja käyt-töesineiksi. Käsityöpuotiin ei voi mennä pistäytymään vaan käyntiin kannattaa varata aikaa – siinä määrin kiehtovaa on värien, muotojen ja tarinoiden kirjo pohjalaisissa käsitöissä. Tee tuttavuutta pohjalaisten käsityö- ja taidekohteiden kanssa, ja anna elämyksiä kaikille ais-teille!

Kulttuuriperintö taipuu käsityöksi

Rustoopuorista ratkaisu tuliaispul-miin

Rustoopuorista Seinäjoella, Kaarakan talossa löytyvät tuliaiset helposti. Käsityö- ja lahjatavaramyymälässä esillä on monipuo-lisesti pohjalaistuotteita kuten kansallis-pukuja, käsitöitä ja lahjatavaroita sekä tarvikepaketteja ja materiaaleja niille, joita käsityökutina ei jätä rauhaan matkallakaan. Kaikki tuotteet ovat taatusti kotimaisia ja paikallisten käsityöläisten tekemiä.

Lahjatavaroiden ja käsitöiden myymisen lisäksi Rustoopuori järjestää käsi- ja taide-teollisuusalan näyttelyitä. Liikkeen kanssa samassa talossa sijaitsee myös Kaarakan taitokeskus. Taitokeskuksien myymälöitä myös muualla maakunnassa kuten Ähtärissä, Alavudella, Kauhajoella, Isokyrössä ja Lapualla.

Amfora – kauneutta ja käytännölli-syyttä

Muotoilija Päivi Ritaniemen suunnittelemat Amfora-tuotteet valmistetaan taiteilijan ko-tipaikkakunnalla Seinäjoella, missä sijaitsee myös tuotteita esittelevä Amfora Galleria ja niitä myyvä tehtaanmyymälä. Amfora Galleriassa onnistuu huvin ja hyödyn yhdis-täminen: nautiskele kauniista esineistä ja tee samalla hyviä tuliaishankintoja – molemmat onnistuvat saman katon alla.

Vaikka Amfora-tuotteet ovat kauniita, parhaimmillaan ne ovat ahkerassa käytössä. Witroposliiniset Amfora-tuotteet on luotu arkipäivän esineiksi; siksi ne kestävät myös astianpesukoneen ja mikroaaltouunin. Tuotteiden kantavia ajatuksia ovat ilo, toimi-vuus ja ajatus – kaikki ominaisuuksia, joita odottaa myös hyvältä lomalta. Miksi et antai-si hyvän loman näkyä myös ostoksissasi?

Matleena Ikonen

Amfora-tuotteet valmistetaan Seinäjoella.

www.kotimaassa.fi21

Lumoudu lasista

Lasin ihmeelliseen maailmaan pääsee tutustumaan Minna Tuohisto-Kokon la-siateljeessa Ilmajoella. Vuodesta 1989 asti lasitaiteilijana toimineen Tuohisto-Kokon teokset syntyvät voimakkaista väreistä, pie-nistä asioista ja suurista tunteista. Taiteilijan graafisissa ja melko pelkistetyissä töissä värit elävät ja valo ja varjo käyvät leikittelevää vuoropuhelua.

Minna Tuohisto-Kokko valmistaa lasimaa-lauksensa perinteisillä menetelmillä, käyttä-en lähinnä lyijylasitekniikkaa. Myös tiffany- ja lasimosaiikit kuuluvat taiteilijan valikoimiin. Tuohisto-Kokko valmistaa lasimaalauksia tilauksesta yksityisasiakkaille, yrityksille ja yhteisöille ja tuotteita on saatavina myös liikelahjoiksi. Tilaustöiden ja liikelahjojen lisäksi näyttelytoiminta kuuluu oleellisena osana Tuohisto-Kokon toimintaan.

Maatilan idyllisessä pihapiirissä sijaitsevas-sa lasiateljeessa kävijä löytää persoonalliset ja tyylikkäät lasiriipukset sekä lasikorvako-rut, joiden lisäksi esillä on jatkuvasti uusiutu-va valikoima taiteilijan erilaisia lasituotteita. Tuohisto-Kokko pitää myös lasikursseja, joilla perehdytään erilaisiin lasitekniikoihin. Kurssin aikana oppilas suunnittelee itse lasityön ja valmistaa sen valitsemallaan tek-niikalla. Lasiateljee toimii taiteilijan työtilana sekä opetus- ja näyttelytilana ja tarjoaa mielenkiintoisen käyntikohteen, jossa on mahdollisuus tutustua lasitaiteen kiehtovaan maailmaan. Ryhmille on tarjolla erilaisia valmispaketteja.

Pitkiä pellavia, pitkillä perinteillä

Jokipiin Pellava on valmistanut aitoja suomalaisia pellavatekstiilejä jo 90 vuoden ajan. Vuodesta 1920 asti toimineen perheyri-tyksen erikoisosaamista ovat pellavafroteen kutomisen lisäksi erilaiset kylpytekstiilit, keittiö - ja kattaustekstiilit, logo- ja nimibro-deeraukset.

Jokipiin Pellavan tuotevalikoimaan kuu-

luvat mm. kylpypyyhkeet, lannevaatteet, kylpytakit, pesimet ja laudeliinat. Sauna- ja kylpytuotteiden lisäksi yritys valmistaa sisustustekstiilejä kuten pöytä- ja lautaslii-noja, kattausliinoja ja tabletteja sekä yleis- ja keittiöpyyhkeitä, esiliinoja ja patalappuja.

Juhlavuosi 2010 tarkoittaa Jokipiin Pellavassa työn juhlaa. 90-vuotista yritys-toimintaa juhlistetaan mm. avoimien ovien päivillä tehtaanmyymälässä Jalasjärvellä.

Lasin ihmeellinen maailma paljastuu Minna Tuohisto-Kokon lasiateljeessa Ilmajoella.

Jokipiin Pellavan tuotteita. Rustoopuori, Kaarakan talo.


Etelä-Pohjanmaa

Lapualaista laatua

Suomalaisilta pellavapelloilta ammentaa myös lapualainen Lapuan Kankurit, joka valmistaa skandinaavisen kodin tunnelmaan sopivia ja laadukkaita tekstiileitä. Lapuan Kankurit haluaa olla mukana modernin ihmi-sen arkipäivässä, silti perinteitä ja juuriaan kunnioittaen.

Kaikki Lapuan Kankureiden tuotemerkillä varustetut tekstiilit suunnitellaan, valmis-tetaan ja viimeistellään omassa kutomossa Lapualla. Omat suunnittelijat ja kutojat takaavat sydämellä tehdyn työn ja suomalai-sen laadun. Lopputulos on käsin kosketelta-vissa Lapuan Kankureiden keittiö-, sauna- ja sisustustekstiileissä. Tehtaanmyymälästä Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa Lapualla löytyy kestävät ja kauniit kotiin viemiset!

Kaunista kuin Lintukodossa

Vierailu savipaja Lintukotoon Lapualla on retki ihanien tavaroiden kauppaan, jos-sa hypistelyä ei voi välttää ja silmä eksyy aina uusiin herttaisiin sisustustavaroihin.

Lintukoto tarjoaa laajan valikoiman värillisiä kattauslaseja ja maljakoita, kera-miikkatuotteita ja sisustustavaroita sekä monipuolinen valikoima kodin tekstiilejä. Luonnosta, tarinoista ja pohjalaisesta kulttuurista kumpuavat keramiikkatyöt hellyttävät, naurattavat ja ihastuttavat ja henkivät herkkää tunnelmaa.

Lintukodon löytää idyllisestä maatalomiljööstä, jonka pihapiirissä yhdistyvät suloisella tavalla vanha ja uusi rakennuskanta sekä monipuoli-nen puutarha viehättävine vesialtai-neen. Edulliset ostokset ja oivalliset elämykset toteutuvat Lintukodossa.

Lapuan Kankurit valmistaa kodin tunnelmaan sopivia laadukkaita tekstiileitä.

Savipaja Lintukodon tuotteita. Lennol -sisustustekstiilit ja pehmusteet ovat tuttuja jo 1960-luvulta lähtien

www.kotimaassa.fi23

Kylie Minogue Jalasjärvellä. – Oikeesti!

Perinteisiin ja vankkaan kokemukseen perustaa toimintansa myös jalasjärve-läinen Lennol, jonka sisustustekstiilit ja pehmusteet ovat olleet osa suomalaista huonekaluteollisuutta jo 1960-luvulta lähtien.

Huonekaluteollisuuden lisäksi Lennol tarjoaa ostettavaa myös yksityiselle ku-luttajalle. Yrityksen muhkea sisustusteks-tiilivalikoima sisältää mm. päiväpeitteitä, verhoja, sisustustyynyjä, liinavaatteita ja kattaustekstiilejä. Yrityksen tehtaanmyy-mälä sen kotipaikkakunnalla Jalasjärvellä on kodinsisustajan taivas: oman tuotan-non lisäksi saatavana on Lennolin maahan-tuomaa Kylie Minoguen suunnittelemaa Kylie At Home -mallistoa.

Kauhavan rauta ei ruostu

Perinteisen puukkojunkkaripitäjän mainetta pitää yllä kauhavalainen Iisakki Järvenpään puukkotehdas. Järvenpään pajasta lähtevät maailmalle niin pohjalaiset perinnemallit kuin kalapuukot, erä-, työ- ja askartelupuukot kuin pöytäveitsetkin.

Iisakki-puukkoja on valmistettu vuodesta 1879 lähtien, ja se on edelleen se aito ja oikea vaihtoehto sille, joka arvostaa perin-teitä, ammattitaitoa ja aitoja materiaaleja.

Itseoppineen puukkosepän näkemys on aikojen saatossa muuttunut arvostetuksi perinnöksi: Järvenpää alkoi ensimmäisenä käyttää puukoissaan veriuraa, jonka muut valmistajat myöhemmin kopioivat myös omiin malleihinsa.

Iisakki Järvenpään elämäntyöhön ja hänen jälkeensä jättämään perintöön voi tutustua Kauhavalla puukkotehtaan tehtaanmyymä-lässä.

Savipaja Lintukodon keramiikkaa.

Lennol -sisustustekstiilit ja pehmusteet ovat tuttuja jo 1960-luvulta lähtien Iisakki-puukkoja on valmistettu jo vuodesta 1879 lähtien.


Etelä-Pohjanmaa

Hallinto- ja kulttuurikeskukseen kuuluu viisi rakennusta: kirkko, seurakuntakeskus, kaupungintalo, kirjasto, valtion virastotalo ja teatteri. Ensimmäisenä kohteista valmistui kirkko, ”Lakeuden Risti”, vuonna 1960. Täydelliseen asuunsa kokonaisuus muodostui vuonna 1987, kun kaupunginteatteri sai lopullisen muotonsa.

Ristin juurella

Lakeuden Risti on todennäköisesti Aallon Seinäjoelle suunnittele-mista rakennuksista kuuluisin. Kirkkosali on muodoltaan katedraali-kirkko ja salin kaventuminen alttarille päin sekä lattian viettäminen samaan suuntaan luovat sisälle tullessa vaikuttavan näkymän. 65 metrin korkeuteen kohoava kirkon ristin muotoinen torni näkyy maamerkkinä pitkälle ja toimii kaupungin symbolina. Tornin juurella sijaitseva vesiallas veistoksineen on niin ikään Aallon käsialaa, sa-moin kuin kirkon sisustus ja kappelin lasimaalaus.

Hallinnon ytimessä

Kaupungintalon, joka valmistui vuonna 1962, julkisivuja hallitsee pilarihalli, joka johtaa sisään taloon. Tunnistettavan leiman talon ulkonäölle antavat tummansinisin posliinisauvoin päällystetyt seinät. Kaupungintalon erikoisuus on epäsymmetrinen kaupunginvaltuus-ton istuntosali, joka kuvastaa valtuuston merkitystä kunnallisena päättäjänä ja antaa rakennukselle monumentaalisuutta. Istuntosalia käytetään myös konserttisalina.

Valtion virastotalo täydentää hyvin Aaltomaista kokonaisuutta alueen länsipäädyssä. Valkoinen, rapattu ulkopinta sulkee sisälleen mm. käräjäsalin.

Kulttuuria kulttuuriperinnössä

Vuosina 1964–1965 rakennettu kirjastorakennus rajaa hallinto- ja kulttuurikeskusta etelän puolella. Rakennuksen persoonallinen, viuhkamainen kirjastosali luo avaria näkymiä käyttäjälle ja keventää sopivasti kirjastotalon muuten muurimaista massaa.

Kaupunginteatterin piirustukset Aalto valmisti jo vuonna 1969, mutta rakennus valmistui vasta vuonna 1987, kun arkkitehti Elissa

Aalto päivitti ne vastaamaan nykyaikaisen teatteritoiminnan vaati-muksia. Teatteritalon julkisivu on valkoista posliinisauvaa. Teatterin lämpiössä on esillä viisi Aallon kuuluisaa puuntaivutustyötä sekä Alvar Aallon ja Aino Aallon suunnittelemien lasien kokoelma, jossa on yli 200 lasitaideteosta. Koko sisustus valokatkaisimia ja lamppuja myöten on Aallon käsialaa. Aallon rakennusten ainutlaatuista kokonaisuutta täydentää kirjaston, teatterin ja kaupungintalon väliin jäävä graniittikivetty sisäpiha eli Kansalaistori.

Keskus kuin koru

Maamme kuuluisin arkkitehti Alvar Aalto on jättänyt osan taiteellisesta perinnöstään Etelä-Pohjanmaan pääkaupungille Seinäjoelle. Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus kaupungin keskustassa on Aallon moderni ja rohkea näkemys, joka on yksi maailman merkittävimmistä arkkitehtuurisista saavutuksista.

Matleena Ikonen

Suojeluskuntatalo ja Lotta Svärd -museo Kuva: Tytti Olkkonen

Aalto-keskus, Kaupungintalo ja Lakeuden Risti Kuva: Kari Anttila

www.kotimaassa.fi25

Matleena Ikonen Tomi Kallio

Soile Yli-Mäyry on yksi m a a m m e

k a n s a i n v ä l i s e s t i tunnetuimmista ja tunnustetuimmis-ta taiteilijoista. Yli k o l m e k y m m e n t ä vuotta tinkimättömästi ja pe-räänantamattomasti oman visionsa eteen työskennellyt taiteilija ammentaa voimansa synnyin-kylästään Kuortaneen Mäyrystä, jossa sijaitsevassa Taidehallissa voi tänäkin kesänä ihastella hänen persoonallisia töitään.

Tuleva näyttelykesä on Kuortaneen Taidehallissa järjestyksessään jo 18:s, ja uuden näyttelyn teemana on Uniruukku. Näyttelyssä on esillä uusia maalauksia sekä lasiveistoksia, joka on Soile Yli-Mäyryn uusin aluevaltaus ja luonnollinen jatkumo hänen maalauksilleen, joiden veistoksellisuus synnyttää niille ominaisen kolmiulotteisuuden.

Kuortaneen taidehalli avattiin vuonna 1993, keskellä edellisen laman pahinta kurimusta. Jollakin olisi voinut usko horjua, mutta ei pohjalaisella. Soile Yli-Mäyry uskoi vahvasti hankkeeseen, ja taidehal-li onkin alusta asti ollut suomalaisten taiteenystävien suosiossa. Yli-Mäyryn mukaan juuri hankalina aikoina taiteen merkitys korostuu, siitä saadaan energiaa, jota tarvitaan arjessa selviytymiseen.

Lentävä kuortanelainen

Soile Yli-Mäyry matkustaa suurimman osan vuodesta ulkomailla. Toukokuussa taiteilija oli Japanissa, jonne hän oli lentänyt Milanosta.

Tokiossa järjestettiin jo 28. näyttely, ja aikatau-lu on tiivis myös lähivuosina: Singapore, Hong Kong, Miami, New York... Soile Yli-Mäyry halutaan kaikkialle. Mutta kesällä hän rauhoittuu ja muuttaa kotipesään Kuortaneelle, jossa valoisat kesäyöt ja luonnon rauha puhaltavat taas uutta virtaa luo-vuuden moottoriin: kotona syntyvät uudet ideat ja uudet työt.

Lähes kahden toimintavuosikymmenen jälkeen Yli-Mäyryn taidehalli Kuortaneella on edelleen suosittu matkailu- kohde, jossa vierailee kesäisin

taiteen ystäviä ympäri Suomea. Oppaat hoitavat näyttelyn käytännön pyö-rittämisen, jolloin taiteilija itse saa työskentelyrauhan. Yli-Mäyry kiitteleekin on-neaan saada vuosi vuoden jälkeen ammattitaitoisia oppaita, joita ilman hän ei tulisi toimeen.

Kaukaa näkee paremmin

Taidehalli on avoinna 30.5. lähtien aina 22.8. saakka. Näyttelyn avaa tänä vuonna viestin-

täneuvos Tauno Äijälä. Tangomarkkinoiden aikaan

taidehallissa järjestetään konsertti, joka vetovoi-maisena tähtenä laulaa Mika Pohjonen. Taidehallin pihapiirissä on vanhaan talliin rakennettu tallikahvio, joka on avoinna taidehallin aukioloaikoina klo 12–17. Soile Yli-Mäyry on myös itse jatkuvasti paikalla, etsimässä ideoita, nauttimassa kiireettömästä suomalaisesta kesästä ja niin tutuista, ainutlaatuisista eteläpohjalaisista paikoista. Kesäkuortanelainen taidemaalari kokee, että hänen synnyinseudul-laan on monia hienoja matkailullisia kohteita, joita paikalliset eivät aina osaa huomata. Läheltä ei aina näe yhtä hyvin kuin kaukaa.

Soile Yli-Mäyryn taidehallissa 18. toimintakesä

Uniruukku avau-tuu Kuortaneella


Etelä-Pohjanmaa

Suomalaisen kesän kruunaa teatte-ri. Lämpimissä kesäilloissa suoma-laiset harrastajat ja ammattilaiset

nousevat lavoille kautta maan – niin myös Etelä-Pohjanmaalla, jossa tulevaa kesää vietetään niin humoristisissa kuin katkeransuloisissakin tunnelmissa.

Musiikin tahtiin TörnävälläTörnävän kesäteatterissa nähdään tä-

näkin kesänä kaksi tuotantoa, toinen koko perheelle, toinen aikuisille. Koko perheen näytelmäksi teatteria pyörittävä Törnävän Kesäteatteriyhdistys ry on valinnut Astrid Lindgrenin kirjoittaman ja musiikkinäytel-mäksi sovitetun koskettavan klassikon Veljeni Leijonamielen – tarinan veljeydes-tä, rohkeudesta, itsensä voittamisesta ja rakkaudesta.

Haikeansuloinen näytelmä kertoo kah-desta veljeksestä, Joonatanista ja Korpusta, jotka maanpäällisen elämänsä jälkeen päätyvät Nangijalaan, maahan, jossa eletään tarujen ajassa ja pelätään lohikäärmeitä. Nangijalassa veljekset joutuvat taistelemaan koko maata tyrannisoivaa Tengiliä vastaan, ja joutuvat hurjiin seikkailuihin.

Musiikkipitoinen on myös Törnävällä näh-tävä aikuisten näytelmä, suosikkimusikaali Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen, jossa 1900-luvun alun Moldaviaan sijoittuvan rakkaustarinan musiikista vastaa live-orkesteri.

Hulvatonta menoa Lapualla

Teatteri Lapuan lavalla luotetaan kotimaiseen – Vanhan Paukun kesäteatterissa nähdään kaksikin kotimaista tekstiä. Jussi Kylätaskun kirjoittama klassikko-komedia Mies joka ei osannut sanoa ei kutittelee nauruhermoja Lapualla Antti L.J. Pääkkösen ohjaamana.

Draamafarssi Kiviä taskussa on kerännyt innostuneita yleisöjä jo vuodesta 2002 läh-tien teattereissa niin meillä kuin maailmalla-kin. Irlantilaisen Marie Jonesin näytelmää on Suomessa esitetty Helsingissä, Tampereella, Kokkolassa ja nyt Lapualla. Kiviä taskussa on tarina Jakesta ja Charliesta, kahdesta irlanti-laisesta maalaishepusta, joiden unelmat ovat elämää suurempia. Miesten kotikylään tulee elokuvaryhmä Hollywoodista, ja yhtäkkiä haaveiden toteutuminen on lähempänä kuin koskaan.

Teatterin toivot SeinäjoellaJo 37:ttä kertaa järjestettävä

Harrastajateatterikesä kokoaa teat-terin harrastajat Seinäjoelle 27.–29.8. Harrastajateatterifestivaali on avoin katsel-mus kaikille harrastajateatteriryhmille, ja kaikki katselmukseen valitut ryhmät saavat palautteen esityksestään ammattitaitoiselta raadilta. Seinäjoella koulitaan siis tekijöitä, jotka jatkossakin tuottavat suomalaisille kesänautintoja kulttuurin saralla!

Harrastajateatterifestivaali palvelee sekä teatterin tekijöitä että yleisöä. Ryhmille katselmus on erinomainen tilaisuus tuoda esityksensä uuteen tilaan, saada vaikutteita ja ideoita ja luoda uusia kontakteja muihin suomalaisiin teatterin tekijöihin. Yleisölle festivaali on luonnollisesti oiva tilaisuus päästä nauttimaan kulttuurista ja saada kokonaiskuva Suomen korkeatasoisen har-rastajateatterikentän osaamisesta.

Katselmukseen osallistuu yhdeksän esi-tystä, jotka kaikki omalla tavallaan pohtivat nykyaikaa sekä sen haasteita ja riemuja.

Kesä tulee teatteriin

Matleena Ikonen

www.kotimaassa.fi27

Jokiristeilyä voi täydentää erilaisilla oheisohjelmilla. Kaupunkijuna Alvarin kyydissä pääsee kaupunkikierrokselle joko Seinäjoella tai Nurmossa. Luonnossa viihtyville on tarjolla hieman erilainen luontoelämys Seinäjokeen rajoittuvalla suoalueella, Paukanevan pitkospuureitistöl-lä. Ainutlaatuisen suoalueen läpi kulkeva reitistö alkaa välittömästi Kaanaa Linesin jokilaivojen päätepisteestä ja jatkuu lähes viisi kilometriä aina Nurmoon saakka. Matkalla on mahdollisuus opastettuun kierrokseen sekä nuotioeväiden nauttimiseen laavulla.

Jokiristeilyn yhteyteen sopii mainiosti myös vierailu talonpoi-kaistaloon Itämäessä. Itämäki on viehättävä, vanha pohja-laismiljöö, jossa toimii komia tilausravintola ympäri vuoden. Itämäen ravintola on tilattavis-sa yksityistilaisuuksiin ympäri vuoden.

Astu jokilaivaan

Lomamatkaa on mukava teh-dä välillä muualtakin kuin maantieltä käsin. Vaikkei

Etelä-Pohjanmaa ehkä olekaan Järvi-Suomen kaltainen sisävesiristeilyjen luvattu seutu, vesiliikennettä löytyy lakeuksiltakin. Maakunnan joet vir-taavat vuolaina ja paikalliset joki-risteily-yrittäjät jatkavat jo 1500-lu-vulla alkanutta jokiliikennöinnin historiaa. Mikä olisikaan tunnelmal-lisempi tapa tutustua alueeseen kuin verkkaisesti matkaavan jokilaivan kyydissä?

Lähtisitkö Jaakko Ilkan kyytiin?Kuuluisan ilmajokelaisen sankarin Jaakko

Ilkan nimeä kantava jokilautta tarjoaa tasai-sen kyydin Kyrönjoella. Kokonaan katetusta ja ikkunallisesta Jaakko Ilkasta on hyvät näkymät kauniiseen jokivarsimaisemaan.

Ryhmille Jaakko Ilkalle on tarjolla perusris-teilyn lisäksi kahviristeilyjä sekä noin kolmen tunnin mittaisia elämysristeilyjä Alajoella. Elämysristeilyllä aika lentää siivillä yhteis-lauluja laulellen ja perinnemaisemia ihaillen. Alajoen jokisaunalla noustaan maihin, sauno-taan, syödään latoravintolassa ja nautitaan lopuksi kunnon nokipannukahvit.

Koivulehtikin kantaa!Lapualaisen Latomerilaivojen alus m/s

Koivunlehti on paikallisin voimin suunni-teltu ja rakennettu. Koivunlehti risteilee Lapuanjoella ja voi kuljettaa kerrallaan jopa 54:ää matkustajaa. Ensimmäisenä kesänään, vuonna 2008, Latomerilaivat tarjosi matkai-lijoille mm. Koti-uskonto-isänmaa-risteilyjä, jotka valottivat Suomen itsenäisyyden histo-riaa, ja seuraavana vuonna seurasivat kinkeri- ja virrenveisuuristeilyt. Tulevalta kesältä on jälleen lupa odottaa jotain erityistä – lapu-alaiseen tyyliin.

Anna asiantuntijan järjestääHelpoiten jokiristeilylle ja muihin Etelä-

Pohjanmaan matkailunähtävyyksiin ja tapahtumiin pääset, kun annat asiantunte-van matkailuorganisaation järjestää lomasi. Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy markkinoi ja myy kaikkia maakunnan kohteita, ja paketoi sinulle helposti tarpeitasi ja kiinnostusta-si vastaavan matkailupaketin, olit sitten matkalla yksi tai ryhmän kanssa. Etelä-Pohjanmaan Matkailusta saat myös liput tapahtumiin, konsertteihin ja teatteriesi-tyksiin, matkailuneuvontaa sekä täydelliset kokouspalvelut.

Etelä-Pohjanmaan Matkailun ta-voitat keskeiseltä paikalta Seinäjoen Matkakeskuksesta.

Matleena Ikonen

Lakeuden Kutsu kutsuu lakeuksille

Kaanaa Linesin operoima jokilaiva Lakeuden Kutsu kuljettaa Seinäjokea pitkin kaupungista kohti Alaseinäjoen entisiä tulvamaisemia. 30-paikkaisessa aluksessa matka kuluu mukavasti Seinäjoen historiaa ja kulttuuria kuunnellen.


Etelä-Pohjanmaa

Avoinna ti – pe 11 – 17, la 12 – 16, su 12 – 17, muina aikoina sopimuksen mukaan. Pääsymaksu 5 / 3 euroa.Pekkolantie 123, 62900 Alajärvi | p. 06 557 2129 | fax. 06 557 3889 | [email protected] | www.nelimarkka-museo.fi

9.5. – 26.9. TAITEEN TIEN KULKIJA Eero Nelimarkan taiteilijamatkat3.6. – 1.9. MEMORIAL Markku Haanpään teoksia museon ulkoalueella

NELIMARKKA-MUSEOEtelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo

• Työpajatoimintaa kaikenikäisille• Opastetut näyttelykierrokset

• Tarjotinta kantava nainen -rooliopastus• Museokauppa Neljän markan putiikki

• Kesäkahvio Café de Nelimarkka• Kansainvälinen Nelimarkka-residenssi

Tervetuloa nauttimaan kulttuurikesästä Vanhan Patruunatehtaan tunnelmalliselle alueelle!

Kustaa Tiitun tie 1, 62100 Lapua, Finlandp. 06 4384 582, [email protected], www.vanhapaukku.fi

• Lapuan Taidemuseo • Jokilaivaristeilyjä• Kesäteatterissa ”Mies joka ei osannut sanoa ei” ja ”Kiviä taskussa” • Hengellisen musiikin festivaali 23.-25.7. • Eteläpohjalaiset Spelit 5.-8.8.• Myymälöitä ja museokauppoja • Kahvila • Näyttelyjä ja museoita

www.kotimaassa.fi29

”Taide kuuluu kaikille,” uskoi taiteilijapro-fessori Eero Nelimarkka (1891–1977). Koska muillekin kuin pääkaupunkiseudun asuk-kaille tuli tarjota mahdollisuus visuaalisten taiteiden kokemiseen, Nelimarkka perusti nimikkomuseonsa isänsä kotitilalle Alajärven Pekkolaan. Vuonna 1964 avattu museo toimii nykyään myös Etelä-Pohjanmaan aluetaide-museona.

Eero Nelimarkka – pohjalainen taiteili-ja ja museon perustaja

Eero Nelimarkka syntyi 10.10.1891 Vaasassa käsityöläisperheen kuopuksena. Perhe oli vaasalaistunut työn perässä, vaikka vanhempien suvut olivat asuneet Alajärvellä 1700-luvulta

alkaen. Kansakoulun jälkeen nuori Eero valmis-tui sokeri-leipuriksi,

mutta kiinnostus kuvataiteisiin johdatti hänet lopulta Pariisin kautta Helsinkiin taideopintojen pariin.

Nelimarkka on tunnettu etenkin pohja-laisista lakeusmaisemistaan, mutta hän ei kuvannut ainoastaan pohjalaista luontoa vaan myös henkilöitä, asetelmia ja kaupun-kinäkymiä. Nelimarkan henkilögalleriassa esiintyvät eri alojen taiteilijat, sotilaat, professorit ja poliitikot siinä missä kansan-miehet ja emännätkin. Interiööreistä etenkin tupakuvat henkivät aitoa pohjalaisuutta.

Eero Nelimarkan mukaan taide kuului kaikille, joten hän painotti mahdollisuutta taiteen kokemiseen ja taideopetukseen myös syrjäseuduilla. Nelimarkan haave oman museon perustamisesta kietoutui yhteen tai-dekouluidean kanssa; toista ei ollut olemassa ilman toista. Hän perusti jo vuonna 1945 Nelimarkka-Rahasto säätiön, jonka erityi-seksi tehtäväksi kirjattiin ”avustaa ja tukea kristillistä sivistystyötä maassamme sekä yl-läpitää ja kartuttaa säätiön taidekokoelmaa”.

Nelimarkka-museo avattiin 8.8.1964.

Museo tänään

Vuonna 1981, neljä vuotta Eero Nelimarkan kuoleman jälkeen, Alajärven kaupunki osti museo-kiinteistön ja sitoutui pitämään yllä ammattimaista museotointa. Tällä hetkellä museon kokoelmiin kuuluu yli 2000 teosta, noin

12 000 valo- ja diakuvaa, pieni käsikirjasto, leikearkisto sekä Eero Nelimarkan perikun-

nan vuonna 1992 lahjoittama laaja, kulttuurihistoriallisesti merkittävä muistiinpano-, valokuva- ja kirjear-kisto. Nelimarkka-museo panostaa erityisesti taidekasvatustyöhön: museossa järjestetään työpajoja ja tapahtumia erilaisille ryhmille koululaisista työyhteisöihin. Museon tehtäviin kuuluu myös Eero Nelimarkan ja pohjalaisen taiteen tutkimus.

Nelimarkan tuotantoa esittelevän pe-rusnäyttelyn lisäksi museossa järjestetään vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä, konsertteja sekä teemapäiviä. Vaihtuvien näyttelyiden tilassa on vuoden sisällä nähty mm. Outi Heiskasen grafiikkaa, Marja Sunan koru-, tekstiili- ja paperitaidetta sekä keskipohja-laislähtöisten kuvanveistäjien Jaakko Pernun ja Riku Riipan yhteisnäyttely. Kansainvälistä tuulahdusta Alajärvelle tuo museon vieressä sijaitseva Nelimarkka-residenssi, jossa asuu ja työskentelee 4 – 6 taiteilijaa vuosittain. Museokauppa Neljän markan putiikki on avoinna ympäri vuoden ja kesäkahvila Cafè de Nelimarkassa voi näyttelykäynnin lomassa nauttia uniikin Nelimarkka-leivoksen.

Tulossa olevista näyttelyistä kannattaa huomioida toukokuussa avautuva suur-näyttely Taiteen tien kulkija, joka avaa uuden näkökulman lakeuden tulkkina tunnetun Nelimarkan taiteeseen ja asettaa pohjalaisen taidemaalarin kansainväliseen kontekstiin, osaksi eurooppalaista moder-nismia. Loppuvuodeksi 2010 on puolestaan luvassa talon täydeltä pohjalaista taidetta Pohjanmaan taidetoimikunnan Valoa / Ljus -aluenäyttelyn muodossa.

www.nelimarkka-museo.fi

Museorakennus (kuva Laina Koskela) ja taiteilija Nelimarkka.

Aira Huovinen Nelimarkka-museo


Suupohja/Karijoki

Suvi Roselli Hans-Erik Schulz

Arkeologit ovat löytäneet luolasta muun muassa lattiapintana toimineen kiveyksen, tulisijan jäännökset, lukuisia kiviesineitä, joita luolan asukkaat ovat käyttäneet työka-luina sekä niiden valmistamisesta syntynyttä iskentäjätettä.

– Sieltä on löytynyt esimerkiksi kaapimia eli kiviä, joihin on työstetty yksi reuna siten, että sitä voidaan käyttää työkaluna. Kaapimia käytettiin nahkojen kaapimiseen. Luolasta on löytynyt myös iskureita eli isompia kiviä, joihin on isketty terävä reuna. Niitä käytet-tiin yleisesti teurastetun eläimen nivelten irrottamiseen, arkeologi Hans-Peter Schulz kertoo.

Löydöt on tehty 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa, jolloin luolassa suori-tettiin kaivauksia. Tutkijat yrittivät tuolloin määrittää luolan ikää usealla eri menetel-mällä.

– Tulisijasta löytyneitä puuhiilen palasia tutkittiin radiohiilimenetelmällä, ja sen perusteella niiden ikä on yli 40 000 vuotta. Menetelmän avulla voi kuitenkin tehdä mää-rityksiä korkeintaan 40 000 vuoden päähän, joten ikää ei pystytty selvittämään tarkasti. Iänmääritystä yritettiin myös muilla menetel-millä, mutta ne eivät onnistuneet.

Lopulta tutkijat päättelivät luolan löytökerroksen iän geologisin perustein.

– Luolakerrosten perusteella on voitu päätellä, että tämä löytökerros, jossa luo-la sijaitsee, on syntynyt aikaisintaan 125 000 vuotta sitten. Toisaalta luola oli en-nen kaivausten alkamista soran peitossa ja tiedetään, että sora on joutunut luolaan varsinaisen jääkauden alussa 75 000 vuot-ta sitten, kun mannerjäätikkö alkoi edetä nopeasti. Näin ollen luolan ikä sijoittuu näiden kahden vuosimäärän välille.

Ihmislaji herättänyt keskustelua

Luolan tutkimukset ovat herättäneet laa-jaa kiinnostusta myös maamme rajojen ulko-puolella, sillä Susiluolan kaivausten aikaan se oli ainoa paikka Pohjoismaissa, jossa siihen mennessä oli löydetty mannerjään peittämäl-tä alueelta ihmistoiminnan jälkiä viimeistä jäätiköitymistä edeltävältä ajanjaksolta.

– Kaivausten aikana saatiin tietoa saman-ikäisistä muualta tehdyistä löydöistä, kuten Venäjältä. Myös Pohjanmereltä, merenpoh-jasta on tullut löytöjä, joten kuva muuttuu koko ajan.

Susiluolan sekä muiden vastaavien löytö-jen myötä tutkijat ovat joutuneet osittain kirjoittamaan pohjolan asutushistoriaa uudelleen.

kätkössäSusiluolan löydökset raot-tavat ovea ihmiskunnan menneisyyteen.

Näkymä Susiluolan takaosasta ulospäin

Et e l ä - P o h j a n m a a l l a Karijoen ja Kristiinan-kaupungin rajamail-

la, Susivuorella, sijaitseva Susiluola paljastaa matkaili-joille, millaista elämää nean-dertalinihminen tutkimus-ten mukaan vietti alueella noin 75 000–125 000 vuotta sitten ennen viimeistä jää-tiköitymistä ja nykyihmisen ilmestymistä Eurooppaan.

www.kotimaassa.fi31

– Ennen Susiluolan tutkimuksia ylei-nen käsitys oli, että ihminen on tullut Pohjoismaihin noin 10 000 vuotta sitten jääkauden jälkeen. Nyt on pystytty todista-maan, että neandertalinihminen tuli tänne jo paljon aikaisemmin.

Susiluolan löydöksistä on käyty paljon keskustelua. Eniten keskustelua on herättä-nyt kysymys luolan asukkaiden edustamasta ihmislajista, sillä luolasta ei ole löytynyt luurankojen jäänteitä. Asutuksen iänmää-rityksen perusteella tutkijat ovat kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että väestön täytyy edustaa Euroopassa 300 000–30 000 vuotta

sitten asunutta nykyihmisen edeltäjää, nean-dertalinihmistä.

Susiluolalle pääsee ajamalla kaksi kilomet-riä Karijoen keskustasta Kristiinankaupungin suuntaan, tienvarressa löytyy opasteet. Susiluolaan voi tutustua kesäisin luolan suuaukolta käsin. Yleisöä ei päästetä luolan sisälle turvallisuussyistä. Luolalle kävellään lähellä sijaitsevalta pysäköintialueelta noin 500 metrin mittaista viitoitettua polkua pitkin.

Opastuskeskus

Karijoen Paarmanninvuorella sijaitseva Susiluolan opastuskeskus on avoinna päi-vittäin kesä-heinäkuussa. Opastuskeskuksen Susiluolan Maailma -näyttely kertoo luolasta ja sen vaiheista. Näyttely esittelee erityisesti Susiluolan arkeologiaa ja löytöjä sekä geolo-giaa ja alueen kehittymistä

jääkauden jälkeen. Näyttelyssä voi tutustua myös muinaiseen eläimistöön ja kasvillisuutteen.

Opastuskeskuksen pihasta lähtee noin kilometrin pituinen kävelypolku Susiluolalle. Polun varrella on kivipuisto, pronssikautinen hauta sekä kivipelto. Retkestä saa irti vielä enemmän Karijoen asiantuntevien oppaiden johdolla. He kertovat ryhmille mielellään Susiluolan ja sitä ympäröivän alueen geologi-asta, arkeologiasta ja historiasta. Retket rää-tälöidään asiakkaiden toiveiden mukaisesti.

Omaa Susiluola-tietouttaan voi testata Internetissä toimivassa interaktiivises-sa E-luolassa, johon on linkki Susiluolan

Neandertalinihminen on ihmislaji, joka tutkijoiden mukaan kuoli sukupuuttoon noin 28 000 vuotta sitten. Se on saanut nimensä pienen saksalaisen Neandertalin kylän mukaan, josta ensi kertaa vuonna 1856 löydettiin kyseisen ihmistyypin luita. Vanhimmat löydetyt neandertalinihmisen jäännökset arvioidaan 115 000–130 000 vuotta vanhoiksi.

Tutkijoiden mukaan neandertalinihmi-nen oli nykyihmistä lyhyempi ja lihaksik-kaampi. Sen aivot olivat suuremmat ja sillä oli suurehko ulkoneva nenä ja taak-sepäin kallistuva otsa. Se osasi valmistaa työkaluja, rakentaa majoja ja käsitellä tulta ja eli pääasiassa metsästyksellä. Neandertalinihminen suojautui kylmyyttä vastaan nahasta tehdyillä vaatteilla, min-kä voi päätellä siitä, että tutkimuksissa on löydetty nahan työstämiseen tarvittavia työvälineitä.

Suurin osa Euroopan neandertalinih-mistä koskevista löydöistä on tehty luolis-ta tai kalliosuojista, mutta kaivauksissa on löydetty merkkejä myös tasaiselle maalle rakennetuista asumuksista.

Internet-sivustolta. Tietotestissä esitetään kysymyksiä muun muassa luolan kokoon, löydöksiin, neandertalinihmiseen ja nyky-asukkaisiin liittyen.

www.susiluola.fi

Malli neandertalinihmisen lapsesta / Anthropological Institute, University of Zürich

Mikä oli Neandertalinihminen

Susiluolan suuaukko pohjoisesta


Suupohja / Kauhajoki

Kauhajoen ruokamessut on 20 vuodes-sa kasvanut pienestä ruokatapahtu-masta mittavaksi messutapahtumaksi,

jossa vuosittain vierailee keskimäärin 15 000 kävijää. Ruokamessut nostavat esille maaseu-dulla tuotettua puhdasta ruokaa. Päähuomio Ruokamessuilla on pienten ja keskisuurten elintarviketuottajien tuotteissa. Tarjolla on laadukkaita kotimaisia ja lähellä tuotettuja herkkuja; marjoja ja kasviksia, viljatuotteita sekä liha- ja kalajalosteita.

Ensimmäiset Ruokamessut järjestettiin 1991, jolloin se oli Ruokaa Käsityönä -pro-jektin päätöstapahtuma. Pienten elintarvi-

keyritysten tuotteita esille tuovan hankkeen onnistumisesta kertoo se, että projektissa mukana olleista noin 40 on perustanut oman yrityksen, jotka toimivat edelleenkin. Messutapahtumakin oli onnistunut, joten sekä näytteilleasettajien että yleisön pyynnöstä messut järjes-tettiin myös seuraavana vuonna. Siitä lähtien ne on järjestetty joka vuosi. Monet entiset kauhajokiset tulevat Ruokamessuille tapaamaan vanhoja tuttuja ja kotiseudun väkeä.

Hämes-Havusessa oma tunnelmansa

Nykyään juhla- ja kokouspaikkana toimiva Hämes-Havunen sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle Hyypänjokilaakson maisema-alu-eelle, Kyrönjoen latvajoen varrelle. Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Hämes-Havusen talonpoikaiskartano pihapiireineen täyttyy näytteilleasettajista ja messuvieraista. Messuille on helppo tulla Kauhajoen kes-kustan alueelta messubussilla ilmaiseksi tai sitten omalla autolla perille asti.

– Vahvuutemme on juuri ainutlaatui-nen ympäristö, sanoo messupäällikkö Kirsti Vuori. Hämes-Havusen tilan mies- ja karjapihaan jakautuva kahden umpipihan kokonaisuus on edustavaa 1800-luvun eteläpohjalaista talonpoikaisarkkitehtuuria. Asuinrakennuksista kaksikerroksinen isotupa on rakennettu 1827 ja pikkutupa 1860-lu-vulla. Kolmannelta sivulta pihaa rajaa pitkä aittarivi. Karjapihan eli tarhan sivuja rajaavat eläinsuojat ja lato. Umpipihan ulkopuolella on sauna, paja ja kaksi aittaa.

Messujen ajaksi pihapiiriin pystytetään lisäksi näyttelyteltat, ulkopaikkoja ja ohjelmateltta kahvioineen.

– Näillä messuilla vallitsee erilainen henki ja fiilis, Hämes-Havusen rauhalli-nen ja historiallinen tunnelma, kuvailee Vuori.

Myyntiä ja maistiaisia

Kauhajoen Ruokamessut tunnetaan ennen kaikkea erilaisista, mutta myös laadukkaista ja hyvistä tuotteistaan. Ruokamessuilta voit ostaa herkkutuotteita kotiin, löytää uusia makuelämyksiä ja maistella. Maistelu on olennainen osa messuvierailua. Juuri maistat-tamisen kautta monet pienet tuottajat saavat uusia käyttäjiä ja suosittelijoita tuotteilleen.

Kauhajoen Ruoka-messuilla juhlavuosi

Eeva Oksman Pekka Latva

Ruokamessut Kauhajoella, Pohjalaistalo Hämes-Havusessa 3.-5.9.2010

www.kotimaassa.fi33

Messuohjelmaa

Ruokamessuilta saa myös tietoa elintar-vikealasta ja -tuotteista. Vuosittain vaihtuva teema tuo lisämaustetta messuohjelmaan. Teemoina ovat olleet aikaisempina vuosina mm. suomalainen ruoka maailman maustein, yrttien monipuolinen käyttö kotikeittiöissä, arjen juhlaa pienellä vaivalla, molekyylikok-kauksen salat sekä ruokamyyttien murrot. Teemaa on tuotu esille asiantuntijoiden avul-la niin messukeittiön näytöksissä kuin elä-myksellisissä ruokanäytelmissä. Tänä vuonna teemana on ”Tuoreita makuperinteitä”. Ohjelmateltassa on kokkaamisnäytöksiä, joissa alueen ammattilaiset esittelevät osaamistaan. Ohjelmassa on myös erilaisia ruokaan liittyviä tietoiskuja. Maistuvien elintarviketuotteiden lisäksi messuyleisö voi tutustua pienelintarviketuotannon koneisiin,

laitteisiin ja palveluihin.

Esillä on myös laaduk-kaita kotimaisia käsitöitä. Messualueella nautitaan ruuan lisäksi viihteestä ja viihdy-tään pitkään.

Uutuustuotekilpailu

Ruokamessujen 20-vuotisjuhlan kunniaksi Suomen vanhin vuosittainen ruoka-alan suurtapahtuma järjestää kotimaisille pienille ja keskisuurille ruokayrittäjille suunnatun Uutuustuotekilpailu 2010:n, jonka toteutuk-sesta vastaa Foodwest Oy.

Kilpailuun osallistuvat tuotteet on arvioitu huhtikuun lopussa ja finalistit valitaan toukokuun aikana. Voittaja julkistetaan Ruokamessujen avajaisissa 3.9.2010.

Viisi vuotta sitten, Kauhajoen Ruokamessujen 15-vuotisjuhlan kun-niaksi järjestettyyn ensimmäiseen Uutuustuotekilpailuun ilmoitettiin lähes 40 tuotetta.

Vuosien mittaan Kauhajoen Ruokamessuista on kehittynyt merkittävä maakunnallinen kotimaisen elintarvikealan esittelytilaisuus, mutta myös sosiaalinen tapahtuma.

– Kun on kerran tullut Kauhajoen Ruokamessuille, tulee aina, hehkuttaa Kirsti Vuori.

– Monille on tullut tavaksi hankkia mes-suilta ryynejä ja muita tuotteita koko vuoden varasto, aina seuraaviin Ruokamessuihin asti.

www.ruokamessut.fi

Ruokamessuilta voit ostaa herkkutuotteita kotiin, löytää uusia makuelämyksiä ja maistella.


Suupohja / Isojoki

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallis-puistoa hallitsevat lukuisat laajat ja avoimet nevat, joista merkittävin on Kauhaneva, Etelä-Pohjanmaan laajin kermikeidassuo. Kermiverkoston välissä on kymmenittäin suuria avovesiallikoita. Suoalueet ovat suu-rimmaksi osaksi luonnontilaisia. Niillä kasvaa paikoitellen myös komeata puustoa, mutta pääasiassa ne ovat aukeita.

Kivipelto kiinnostaa

Kansallispuistot soveltuvat hyvin päiväret-keilyyn. Lauhanvuoressa patikointi onnistuu Lauhan laella, 2,6 kilometrin pituisella opas-tetulla Rantapolulla. Se on saanut nimensä reitin varrelle sijoittuvasta muinaisesta rantaviivasta. Keskivaikean polun opaste-tauluissa on kerrottu vuoren rantavaiheista,

kasvillisuudesta sekä ihmisen toiminnasta Lauhanvuoren rinteillä.

Toinen Lauhan laelta lähtevä polku vie Spitaalijärvelle. Järven erikoinen nimi juon-taa juurensa siitä, että sen veden uskot-tiin parantavan erilaisia sairauksia, kuten spitaalia. Järven länsirannalla on keittoka-tos ja tulentekopaikka. Sieltä reitti jatkuu suoalueiden yli suurelle lähteelle ja päättyy Kivijadalle eli suurelle kivipellolle, jossa ei ole kasvullisuutta. Reitin pituus on yhteensä seitsemän kilometriä.

– Kivipelto on Lauhanvuoren nähtävyyksis-tä erikoisin ja herättää retkeilijöissä eniten ihastusta ja mielenkiintoa, luontokuvaaja Ismo Nousiainen kertoo.

Puistosta lähtee reittejä, jotka jatkuvat myös puiston ulkopuolelle. Esimerkiksi

Pitkospuita pitkinLauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan

kansallispuistot soveltuvat hyvin päiväretkeilyyn.

Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan alueella sijaitsevia Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan

kansallispuistoja voisi äkkiseltään luulla hyvin samankaltaisiksi, koska ne sijaitse-vat lähellä toisiaan. Totuus on kuitenkin toinen.

Lauhanvuori, joka on yksi Länsi-Suomen korkeimmista kohdista, tunnetaan en-nen kaikkea karuista mäntykankaistaan, lähteiköistään ja lähdepuroistaan. Sillä on korkeutta peräti 231 metriä, minkä johdosta se erottuu mielenkiintoisena poikkeuksena ympärillä olevasta Pohjanmaan tasaisesta maastosta. Myös sen geologia ja kasvillisuus poikkeavat lähialueesta.

Lähde Lauhanvuoren kansallispuistossa. Kuva: Joona Nikunen Kivijata Lauhanvuoren kansallispuistossa. Kuva: Ismo Nousiainen

Kauhanevan allikko. Kuva: Ismo Nousiainen

Suvi Roselli

35 www.kotimaassa.fi

Rantapolulta voi patikoida Ahvenlammelle ja sieltä edelleen luontomatkailukeskus Lauhansarveen. Lisäksi Spitaalijärveltä ja Lauhanvuoren laelta kulkee merkityt reitit Muurahaisen luontotuvalle.

Lauhanvuoren laella sijaitsevasta näkö-tornista avautuvat upeat metsämaisemat. Hyvällä säällä horisontista saattaa erottaa jopa 60-70 kilometrin päässä sijaitsevia Kaskisten ja Kristiinankaupungin korkeimpia piippuja.

Kauhanevan–Pohjankankaan kansallis-puistossa kulkee ainoastaan yksi kävelyreitti, kahden kilometrin pituinen pitkospuupolku, joka kiertää Kauhalammen eli Kauhanevan suoalueen suurimman lammen rantoja. Reitille tulee pituutta yhteensä yli viisi kilometriä, jos palaa takaisin Kyrönkankaan kesätietä pitkin.

Kurkia ja laulujoutsenia

Kansallispuistoissa voi harrastaa myös lintujentarkkailua. Lauhanvuoren karussa ympäristössä viihtyvät monet pohjoisen lin-tulajit, kuten järripeippo, tilhi, kulorastas ja riekko. Siellä on myös vahva kehrääjäkanta. Kauhanevan-Pohjankankaan suoalueiden al-likoilla puolestaan voi tavata kurkia ja laulu-joutsenia. Siellä viihtyvät myös harmaalokit, kuikat, kaakkurit sekä monet kahlaajalinnut.

– Suoalueen linnusto on varsinkin alkukesällä erittäin näkyvä ja kuuluva, Nousiainen sanoo.

Kauhanevan suoalue on kohteena tutus-tumisen arvoinen, sillä se on Suomen mitta-kaavassa merkittävä luontokohde.

– On paljon ihmisiä, jotka eivät ole kos-kaan käyneet kunnollisen suon laidalla, saati sitten keskellä.

Suoalueen elämää voi tarkkailla esimerkik-si Kauhalammin pohjoispuolella sijaitsevasta luontotornista käsin.

Kauhanevan-Pohjankankaan kansal-lispuiston läpi kulkeva historiallinen Kyrönkankaantie toimi jo keskiajalla vanhana valtaväylänä. Sitä käytettiin kesäisin posti- ja kauppareittinä sekä nuijasodan, ison vihan ja Suomen sotien aikaisena sotatienä. Kesätietä käyttivät myös eränkävijät, jotka kulkivat Kankaanpään seudulta Kauhajoelle. Lauhavuoren kansallispuistossa puolestaan harjoitettiin 1700- ja 1800 -luvuilla tervan-polttoa, mistä kertovat alueella edelleen näkyvät muutamat vanhat tervahaudan perustukset.

Hyvää oloa luonnon keskellä

Lauhanvuoren kansallispuiston välittö-mässä läheisyydessä sijaitsee rauhallinen ja viihtyisä luontomatkailukeskus Lauhansarvi, jonka ravintolassa matkailijat voivat nauttia herkullisista aterioista luonnon keskellä. Ryhmät voivat varata ravintolasta noutopöy-täruokailun. Lauhansarvi sopii erinomai-

sesti myös perhejuhlien pitopaikaksi.

Yksi vaihtoehto on viettää elämyk-sellinen ateriahetki Lauhanvuoren rinteellä sijaitsevassa riihiravin-tola Nälkähisessä, jossa vallitsee vahva erämainen tunnelma erityisesti pimei-nä syysiltoina. Ravintolaa valaisevat ainoastaan lyhdyt ja takkatuli. Siellä ei ole lainkaan sähköjä.

Nälkähisen ateriat valmistaan paikallisista raaka-

aineista. Vierailijat pääsevät riihiravintolassa seuraamaan vierestä lohen loimuttamista takkatulessa. Marian luontoaterian voi naut-tia myös avoimen taivaan alla Spitaalijärven rannalla.

Majoittuminen onnistuu Lauhansarven hyvätasoisissa saunallisissa lomahuviloissa tai edullisemmin retkeilymajoituksessa entisen Sarviluoman kansakoulun tiloissa. Rakennuksessa toimii myös luontonäyttely-keskus.

Sahdin salat selville

Lauhanvuoren kansallispuiston kupees-sa toimivassa Sahtiopistossa voi käydä perehtymässä sahdinvalmistuksen saloihin. Sahti tunnetaan perinteisenä suomalaisena pito- ja juhlajuomana. Se on suodattama-ton olut, jonka teossa käytetään etupäässä ohramaltaita sekä joskus vehnää ja kauraa. Alkoholiprosentiltaan se on tavallista olutta vahvempaa. Sahti on myös paksumpaa.

Sahtiopisto järjestää ryhmille räätälöi-tyjä viikonloppukursseja, joiden aikana jaetaan tietoa sahdista, sahdinvalmistuksen historiasta sekä nykyisistä valmistustavoista ja -menetelmistä. Sahdinvalmistukseen voi tutustua myös lyhyellä ohjatulla vierailulla.

www.lauha.fi www.luontoon.fi

Kivipelto eli kivijata on Lauhanvuoren nähtävyyksistä erikoisin. Kuva: Joona Nikunen

Sahdinsekoituskuurna Sahtiopistolla. Alla iloisia turvesaunojia. Kuvat: Teppo Toivanen


Suupohja / Teuva

– Edellytämme osallistujilta vain kolmea asiaa: saunan pitää olla siirrettävä, sillä pitää olla oma energialähde ja sinne pitää mahtua vähintään yhden ihmisen saunomaan, kertoo Eija Sievi-Korte Siirrettävien saunojen ko-koontumisajot ry:stä.

Ahkerimmat saunojat käyvät jokaisessa saunassa. Sievi-Kortteen mukaan kuitenkin muutamat kunnon löylyt ehtii päivän mittaan ottaa korkeintaan 15 saunassa. Pääosa sau-noista on puulämmitteisiä, mutta joissakin on ollut kaasu- ja sähkökiukaitakin.

Lada-sauna ja muita erikoisuuksia

Eija ja Tero Sievi-Korte osallistuvat ta-pahtumaan kahdella siirrettävällä saunalla, joista toinen on neljän hengen Lada-sauna ja toinen kymmenen hengen leikkuupuimuri-

sauna. Saunat kuljetetaan Teuvalle hinaamal-la. Lada-sauna on rakennettu farmari-Ladasta vuonna 2003. Ladan katolla on koppi, joten se herättää varmasti mielenkiintoa muissa tielläliikkujissa, kuten kaikki siirrettävät saunat. Lada-saunan kiuas on sijoitettu apukuskin paikalle ja sen lämmitys hoituu takaovesta. Saunaan noustaan peräluukun kautta ja saunassa istutaan Ladan katolla. Jalat näkyvät hupaisasti Ladan ikkunoista.

– Saunomme kesällä kotonakin Lada-saunassa, se on oma suosikkini, kehuu Eija ja lähettää samalla terveisiä saunanrakentajille Ähtäriin.

Leikkuupuimurisaunan ideoi naapurin isäntä, Harri Nisula vuonna 2006. Sen varus-teisiin kuuluvat myös suihkukaappi, led-valot sekä pyyhkeenkuivatin.

Saunasta toiseenTeuvalla

Miten saadaan 11 suomalaista mahtumaan yhtä aikaa puhelinkoppiin? Tekemällä siitä sauna!

Sauna-ajot on pientä yleisön parkkimaksua lukuun ottamatta ilmaistapahtuma. Tapahtumaan pääsee myös

linja-autolla tasatunnein Teuvan keskustasta.

Maaliskuussa sai elokuvateat-tereissa ensi-iltansa Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen

Miesten vuoro –dokumenttielokuva, jos-sa suomalainen mies puhuu tunteistaan saunassa. Palkitussa elokuvassa näh-dään muun muassa puhelinkoppi-, pui-muri ja Saab-96-saunat. Nämä ja monet muut erikoiset saunat voi nähdä Teuvalla lauantaina 7.8.2010. Silloin saunat, sau-nojat ja muut saunojen ystävät kerään-tyvät Luonto-Parraan uimalammen ran-nalle viidensiin Siirrettävien saunojen kokoontumisajoihin.

Valitse oma suosikkisi

Antaako parhaat löylyt puhelinkoppi, leikkuupuimuri vai Lada-sauna? Mielikuvituksellisia vaihtoehtoja riittää, sillä viime vuonnakin sauna-ajoissa oli 47 erilaisia siirrettävää saunaa.

Eeva Oksman Siirrettävien saunojen Kokoontumisajot ry.

www.kotimaassa.fi37

– Helsingin Sanomien toimittajan mukaan leikkuupuimurisauna on ”virkamiesmäinen”, kertoo Sievi-Korte.

Naapuri Harri Nisula on edelleen innostu-nut siirrettävistä saunoista. Hän on tulossa sauna-ajoihin puhelinkoppisaunan kanssa, jossa kiuas ja piippu ovat kätevästi ovessa. Puhelinkoppisauna on tarkoitettu korkein-taan kahdelle saunojalle, mutta kyllä sinne on enemmänkin sisään saunojia pyrkinyt.

Ohjelmaa saunomisen lomassa

Sauna-ajojen ohjelma alkaa lauantaina 7.8. klo 12. Tapahtuman avauksen jälkeen ohjelmassa on musiikki- ja teatteriesityksiä.Vihtapisteessä voivat saunojat itse valmistaa vihtansa, ja vihtomisen sijaan vihtaa voi käyt-tää myös vihdanheittokilpailussa. Suositussa kisassa on omat sarjansa miehille, naisille ja lapsille. Muissa kilpailuissa haetaan parasta sauna-asua, vihtamestaria ja jopa saunaru-noa.

Niin pieniä kuin suurempiakin osallistujia kiinnostaa varmasti Matti Nysä, eli Osku Pienimäki, joka nousee esiintymislavalle päivän mittaan kaksi kertaa. Kuten kaikilla suurilla tähdillä, Matti Nysällekin on järjes-tetty esityksen lämmittelijöitä paikallisista esiintyjistä.

Koko perheen tapahtuma

Siirrettävien saunojen kokoontumisajot soveltuvat hyvin koko perheelle. Saunomisen lomassa voi virkistyä uimalammessa. Parramajan rannassa on grillikatoksia ja lapsille leikkikenttä. Parrassa on upeat

ulkoilureitit ja kivipellot aivan lähellä, sauna-alueen yläpuolella. Alueelta löytyy myös caravan-alue.

– Tämä on sellaista leppoisaa yhdessäoloa, toteaa Sievi-Korte. Näin siitäkin huolimatta, että tapahtumassa oli viime vuonna jopa 6 000 vierailijaa.

– Sopu sijaa antaa. Ihmiset kiertävät alueella saunasta toiseen. Ei siinä tarvita mitään vuorojärjestelmiä, sillä saunavaihto-ehtoja riittää. Eivätkä kaikki vierailijat sauno, vaan tulevat tänne vain katselemaan ja ihastelemaan erikoisuuksia sekä nauttimaan tapahtuman tunnelmasta.

Oma vesipullo mukaan

Uimapuvun ja pyyhkeen lisäksi Sauna-ajoihin on syytä ottaa oma vesipullo mukaan. Tuntikausien saunomisesta tulee helposti nestehukka.

Nälkä talttuu sauna-alueella, sillä Luovankylän latokaffiossa on myytävänä kahvia, teetä, mehua, pullaa ja piirakkaa. Alueelta saa myös lettuja ja jäätelöä sekä Kemijärven muikkuja. Ruokailumahdollisuus on Parramajalla, jossa on myös B-oikeudet. Kaikkien omien alkoholituotteiden tuonti tapahtumaan on kielletty.

Saunominen hiljenee lauantaina vasta il-tamyöhään. Vielä sunnuntainakin muutamat saunat lämpiävät klo 10 alkaen.

www.sauna-ajot.com

Sauna ei ole mitään ilman asiaankuuluvaa saunapipoa. Oikealla pojat ovat lämmittäneet puhelinkopin – siis saunan!

Kypärä naulaan, lakki katolle ja eikun saunaan!


Keski-Pohjanmaa

Kansanlääkintäkeskus on toiminut suomalaisen terveysmatkailuken-tän kärjessä jo pitkään. Kysyntä

on voimakkaasti kasvanut, tilat laajen-tuneet ja tarjonta monipuolistunut. Majoittuvien ryhmien lisäksi myös päivä-ryhmille järjestetään tutustumiskierrok-sia. Talon esittelyn lisäksi ohjelmassa on jäsenkorjausdemonstraatio, jossa joku ryhmän jäsenistä pääsee kokeilemaan hoidon vaikuttavuutta. Kierroksen yhte-yteen voidaan sopia myös ruokatarjoilu tai kahvitus.

Terveysmatkailu on suurelta osin rentoutumista, hemmottelua ja hyvää oloa, mutta sen sisältö riippuu ennen kaikkea asi-akkaasta itsestään. Terveysmatkailun teemat vaihtelevat palvelun tarjoajien painopistei-den mukaisesti.

– Meiltä asiakas saa sopivia hoitoja tehokkaista käsittelyistä rentouttaviin ja hemmotteleviin hoitoihin, kertoo Kansanlääkintäkeskuksen hotellipäällikkö Maarit Rauma. Hänen mukaansa vain osa tulee hoidattamaan konkreettisia vaivojaan. Suuri joukko tulee ylläpitämään terveyttään, hemmottelemaan itseään, rentoutumaan ja yksinkertaisesti nautiskelemaan olostaan.

Monipuolinen hoitovalikoima

Kansanlääkintäkeskuksen ainutlaatuisuus perustuu seudun voimakkaisiin kansanparan-nusperinteisiin. Niistä ammennetuin taidoin on yhdessä koululääketieteen ja täydentä-vien hoitomuotojen kanssa kehitetty laaja, lähes 20 hoitomuodon valikoima. Hoidoista ylivoimaisesti suosituin on Kaustisen perin-teisiin pohjautuva jäsenkorjaushoito, jolla hoidetaan tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Hoidon tehokkuudesta on näyttöä useista tieteelli-sistä tutkimuksista.

– Hoitopakettiloma on kokonaisvaltainen kokemus, jossa hoitoja täydentävät sopiva liikunnallinen ohjaus, maukkaat ateriat, mu-kaansa tempaavat musiikki-illat sekä monet muut ohjelmat. Kaustisen hoitojen hyvä maine on täyttä totta ja kaikessa tekemi-sessä tuntuu se Kaustisen henki. Kaustiselle on mukava tulla, mutta vielä mukavampi on lähteä kotiin vaivojen jäätyä Kaustiselle, hehkuttaa Maarit Rauma.

Elin, kolmannen polven kansanparantaja

Kansanlääkintäkeskuksen työntekijä Elin Slotte edustaa kolmatta jäsenkorjaussuku-polvea. Sekä isoäidin isä että isoäiti olivat jäsenkorjaajia. Isä ei suvun perinnettä noudattanut, koska 1970-luvulla kansan-parannuksen arvostus oli alimmillaan. Nyt kansanlääkintäperinteen arvostus on jälleen noussut ja tarjolla on jopa alan koulutusta.

Elin Slotte on tehnyt jäsenkorjauksia viiden vuoden ajan. Hän on peruskoulu-tukseltaan hieroja ja jatkanut sen jälkeen opintojaan Kaustisella.

– Yleisimpiä jäsenkorjauksella hoidettavia vaivoja ovat selkä-, polvi-, niska ja olkapää-vaivat, kertoo Elin.

– Hoito on erittäin hellävaraista, koska se perustuu jäsenien luonnollisiin liikkeisiin ja niiden avulla tapahtuvaan nivelrakenteiden suostutteluun omille paikoilleen, hän selvit-tää käsitellen samalla toimittajan rasitukses-sa kipeytynyttä polvea.

Asiakkaiden kiinnostus kansanlääkintäpe-rinteeseen on viime aikoina kasvanut. Maarit Rauma toteaakin, että terveysmatkailu on alana kasvanut nopeasti ja siitä on tullut jopa kotimaan matkailun uusi muotivirtaus.

Terveys-matkailua Kaustisella

Eeva Oksman Kansanlääkintäkeskus

www.kotimaassa.fi39

SIBELIUSTALON LIPPUKASSA. Arkisin klo 13-17. Ei toimitusmaksua. p. 0600-39-3949 1,25 €/min + pvm jonotus ja puhelu) puhelinvaraukset klo 11-17.RYHMÄMYYNTI: Myyntipalvelu p. (03) 814 2801. Arkisin klo 11 - 17. RAVINTOLATARJOILUT: p. (03) 814 2816 Arkisin 9-16. Netistä: www.sibeliustalo.fiLIPPUPALVELUN MYYMÄLÄT KOKO MAASSA.

Iltapäivän SäveliäLa 25.9. klo 16 Mauno Kuusiston rakkaimmat laulut. Seppo Ruohonen, Jyrki Anttila ja Anssi Hirvonen. Järj. Sibeliustalo ja Montteeri Oy. 35 / 32 € S-etuhinta.

Su 24.10. klo 16 Jätkän humpastatunteiden tulvaan. Eki Jantunen yhtyeineen. Järj. Sibeliustalo ja Montteeri Oy. 28 / 25 € S-etuhinta.

La 4.12. klo 16 Joulu, kruunu kirkkahin Jaakko Ryhänen, basso; Pentti Eerola urut ja piano. Järj. Sibeliustalo ja Montteeri Oy. 35 / 32 € S-etuhinta.

La 4.9. klo 19 Tonyn ja Marian tarina – lauluja ja tansseja West Side Storysta. Jukka Saarman ja Laura Voutilainen. Järj. Sibeliustalo ja Operettiteatteri Bravo Oy. 30 € / S-edulla 28 €

Su 17.10. klo 15 Lahden 4. Operettifestivaali esittää: Mustalaisruhtinatar. Emmerich Kálmánin rakastettu operettiklassikko. Johanna Rusanen-Kartano ja Jyrki Anttila, Jarmo Mäkinen. Ohjaus: Jussi Tapola. Järj. Sibeliustalo ja Operettiteatteri Bravo Oy. 35 €

Ti 2.11. klo 19 Spaghetti Western OrchestraHyvtä, pahat ja rumat, Vain muutaman dollarin tähden. Maailmankuulu Ennio Morriconen lännenmusiikkiin perustava humoristinen show, jossa luodit vinkuvat ja hevoset hirnuvat. Vain viisi mainiota miestä ja yli 100 instrumenttia mm. kumihanskat, olutpullot ja pyöränpumppu. Järj. Sibeliustalo. 49 / 39 €

Katso jatkuvasti päivittyvä syksyn ohjelma: www.sibeliustalo.fi

Huomaa myös: Ke 20.10. Kari Tapio ja hänen orkesterinsa. 32 € | La 20.11. Riku Niemi Orchestra ja Jorma Kääriäinen. 30 €

Senioreille la 23.10.klo 14-17 Seniorilaulaja 2010 Finaali.17. Seniorilaulaja-kilpailu ratkotaan nyt ensimmäisen kerran Tampereen ulkopuolella Seniorimessujen yhteydessä. Tilaisuuden juontaa Heikki Kahila. Järj. Sibeliustalo ja Montteeri Oy. 28 / 25 € S-etuhinta (sis. messulipun)

klo 11-18 Seniorimessut Kulttuuria ikä kaikki, MetsähalliOhjelmassa on paneelikeskusteluja, maalaislääkäri Kiminkisen ”vastaanotto” ja järjestöesittelyjä. Messutapahtumasta löytyy vinkkejä myös ikääntyvistä huolehtiville. Messulippu 5 €.

Mestareita ja virtuooseja Sibeliustalossa

Ankkurikatu 7, LAHTI

30evuosi/5 numeroa

Kotimaan matkailun erikoislehti

Tee Viisas Valinta!Tilaa kotisivuiltamme

Matkailu kotimaassa.fi yritykseesi tai kotiisi.

Vuosikerta 27e kestona tai 30e määräaikaisena

LIITY MYÖS MATKAILUN PALVELUHAKEMISTOON!

Älä tuhlaa lomaasimiettimällä mitä sillä tekisit.

Matkailu kotimaassa.fi kertoo mitä voisit kokea lomallasi.


Pohjanmaa

Merenkurkun alueella on keksitty resepti siihen, miten matkailijat hur-

mataan niin, että he varmasti palaavat takaisin yhä uudelleen. Unohtumaton ateriaelämys yh-distettynä muuten onnistunee-seen matkakokemukseen nostaa Merenkurkun matkailukohteena muiden yläpuolelle.

Laadukkaiden ateriapalvelujen kehittämi-seksi alueella käynnistettiin kolmivuotinen Reissaa & Syö -hanke, joka kestää ensi vuoden syyskuuhun saakka. Kysymys on raja-alueellisesta hankkeesta, sillä se kattaa Pohjanmaan lisäksi Ruotsin puolelta koko Västebottenin läänin. Reissaa & Syö -hankkeen myötä yrityksille on avautunut upea tilaisuus saada arvokasta asiantuntija-apua yritystoimintansa kehittämiseen. Koulutuksien ja tutustumiskäyntien kautta on jaettu hyödyllistä tietoa myös asiakaspal-veluun ja isännyyteen, markkinointiin, raaka-

aineisiin ja lähiruokaan liittyen. Hankkeeseen on lähtenyt mukaan jo yhteensä 45 jäsen-yritystä, joista 30 toimii Suomessa. Niistä jokainen tarjoaa ruokaa jossain muodossa. Jäsenyritykset tunnistaa Gastro Botnia -tuo-temerkistä.

Unohtumaton ateriaelämys koostuu hyvästä ruoasta, paikallisista raaka-aineista, tarinoinnista, palvelusta ja ympäristöstä.

– Tarinoinnilla tarkoitetaan sitä, että vie-railijalle kerrotaan, mistä ruoka on peräisin eli miltä maatilalta liha tulee, mistä kala on

pyydetty tai missä meijerissä juusto on valmistettu. Maatilamatkailussa tarinointi tulee esiin luonnostaan siinä, kun vierailijoille kerrotaan tilan historiasta, hankevetäjä Cisse Grönholm kertoo.

Mandariinipuiden keskellä

Grönholmin mukaan Merenkurkun alueelta löytyy lukuisia erittäin viehättä-viä ruokapaikkoja, joissa voi kokea todellisia ateriaelämyksiä. Gourmet-aterian ystäville sopii ateriointipaikaksi Vaasan keskustas-sa sijaitseva kellariravintola Gustav Wasa, jonka erikoisuutena on seitsemän ruokalajin Tasting menu.

Eksoottista tunnelmaa etsivät voivat suunnata Närpiössä toimivaan Lind’s Kök -tilausravintolaan, joka on ainutlaatuinen lasikasvihuoneravintola. Vierailijat voivat nauttia siellä alueen ruokaerikoisuuksista yrtti- ja viinirypäletaimien, tomaatti- ja kurk-kutaimien, mansikoiden sekä mandariini- ja limepuiden ympäröimänä.

Erämaatunnelmasta pitäville oikea paikka on Alahärmässä sijaitseva Matkailukeskus Hunurijärvi, joka on keskelle Etelä-Pohjanmaan peltolakeutta rakennettu lappi-mainen keidas. Omatekoisen erämaajärven rannoille ja saarille on rakennettu jykevästä kelosta viihtyisät tilat, joissa toimii 30-paik-kainen tilausravintola.

Maistuvaa ruokaa

Merenkurkku hemmottelee vierailijoita ikimuistoisilla ateriaelämyksillä. Suvi Roselli Pohjanmaan Matkailu

Isonkyrön 1700-luvun markkinat.

www.kotimaassa.fi41

Vanhanajan maalaismiljöö

Vöyri-Maksamaan saaristossa sijaitsevan kodikkaan saaristotila Varpin viehättävässä vanhanajan maalaismiljöössä matkailijat pää-sevät maistelemaan suomalaista kotiruokaa, kuten lihapullia, ahvenfileitä ja lohikeittoa.

Pihapiiri muodostuu kahdesta entisöidystä 1800-luvun lopun hirsirakenteisesta maalais-talosta: Westerön talosta ja Svanin talosta.

Westerön talon alakerrassa toimii kahvila ja siellä on majatalon ruokailutila. Svanin talo on varattu matkailijoiden yöpymistä var-ten. Rakennuksesta löytyy viisi majoitushuo-netta, kaksi perhehuonetta, aula sekä suuri lasikuisti. Majoittuminen onnistuu myös Westerön talon kahdessa makuuhuoneessa.

Majoitushuoneet on sisus-tettu eri vuosikymmenten mukaan. 1800-luvun hen-keen sisustetun huoneen jykevää puuvuodetta päällystää kaunis valkoi-nen virkattu päiväpeite. 1970-luvun tunnelman mukaisessa huoneessa ikkunoita reunustavat suurikuvioiset verhot. Valkoisessa unihuonees-sa tunnelma on pelkiste-tyn rauhallinen.

Saaristotila Varppi järjestää ryhmille kokous- ja koulutusti-laisuuksia. Se tarjoaa asiakkaille myös monipuolista ohjelmaa saunomisen, veneret-keilyn ja patikoinnin

merkeissä. Saaristoa voi lähteä tutkimaan myös omin päin vuokraamalla soutuveneen, perämoottorin tai kajakin. Surffilautaakin voi kokeilla. Saaristosta löytyy onkijalle ja uistelijalle hyviä kalapaikkoja. Läheisessä Vesterön saaressa on merenrantaan viitoitet-tu vaellusreitti.

1700-luvun markkinahenkeä

Viehättävät Isonkyrön 1700-luvun mark-kinat tarjoavat vierailijoille mahdollisuuden sukeltaa hetkeksi menneeseen aikaan. Aito 1700-luvun tunnelma syntyy muun muassa asujen kautta, sillä kaikki markkinamyyjät ovat pukeutuneet perinteisiin maalaisrah-vaan asusteisiin. Naiset käyttävät hametta ja huivia ja miehet sarkahousuja.

Markkinoille on julistettu myös muovikiel-to, joten tuotteet pakataan paperipusseihin ja puurunkoiset myyntikojut koristellaan ajan hengen mukaisesti pellavalla tai säkki-kankaalla. 1700-luvun markkinat tunnetaan nimenomaan käsityöläismarkkinoina, joten kaikenlaiset kädentaidot ovat siellä hyvin edustettuina.

Myynnissä on muun muassa hopea-, keramiikka-, lasi-, pellava-, pläkkipelti-, puu-, taonta-, terva-, turkis-, turve- sekä vilja- ja villatuotteita. Markkinoilla järjestetään myös lukuisia työnäytöksiä. Lapset voivat kokeilla kädentaitoja heille varatussa käsityöpajassa.

Nuukuuren museo

Nuukuudestaan kuuluisassa Laihian kun-nassa sijaitseva Nuukuuren museo paljas-taa vierailijoille miten ennen elettiin, kun oltiin oikein nuukia ja kaikessa piti säästää. Samalla vierailijoille selviää, mistä laihialai-siin kytketty nuukuuden leima on saanut alkunsa.

– Se syntyi 1860-luvulla viimeisten suurten nälkävuosien aikaan. Laihialla jyvättömät hoidettiin niin hyvin, ettei kenenkään tar-vinnut lähteä kerjuulle, mutta kun ulkopaik-kakunnilta tuli väkeä kerjäämään, ei heille annettu mitään, museon puheenjohtaja Esko Luoma kertoo.

Tämän ansiosta Laihialla selvittiin huomat-tavasti pienemmillä ihmishenkien menetyk-sillä kuin muilla paikkakunnilla.

– Laihialta lähti sitten nälkävuosien aikaan ihmisiä muille paikkakunnille ja he alkoivat kirjoitella Laihiasta pilkkakirjoituksia, joissa he moittivat laihialaisia siitä, että he ovat niin sinisennuukia ja niin oli nuukuusleima lyöty. Mutta meille laihialaisille tämä on kunnia-asia, että meillä pidettiin omista niin hyvää huolta.

Nuukuuren museona toimii Laihian kirkon-kylän laidalla aikaisemmin sijainnut mäkitu-pa. Ennen vanhaan mäkituvassa asui kansan köyhin väestö eli käsityöläiset, suutarit ja kivimiehet. Kaksihuoneisessa rakennuksessa saattoi asua parhaimmillaan jopa kymmen-henkinen perhe.

www.gastrobotnia.com

Pyörällä Sulvalla. Alla gastronomiaa Ravintola Konsulinnan

kahvihuoneen tapaan.

Isonkyrön 1700-luvun markkinat.


Pohjanmaa

Valinnan varaa opastuksissa

Vaasan kaupungin matkailutoimistolla on ryhmille tarjolla jopa 10 erilaista, valmista kiertoajeluehdotusta kaupungissa ja ympä-röivässä maakunnassa. Bussiryhmät saavat oppaan kierroksen ajaksi linja-autoonsa, mutta oppaan voi tilata myös yhdelle hengel-lekin, jolloin kaupunkiin tutustutaan henkilö-autolla. Kaupungin keskustaan tutustutaan kävelykierroksella. Opaspalveluja on tarjolla myös risteilyille ja pyöräilykierroksille!

Moderni tapa saada opastus on kuunnella sitä omasta puhelimestaan: Kaksi opastet-tua kävelykierrosta voi ladata puhelimeen käyttämällä uuttaa MobiTour-koodia. Näin opastuskierroksen voi tehdä täysin omaan tahtiin.

Maisemia voi ihailla myös Lilliputtijunan kyydistä. Katujuna liikennöi kesäisin merelli-sen maiseman halki keskustasta Wasalandian ja Tropiclandian kautta leirintäalueelle ja takaisin keskustaan. Merenrantakaupungista pääsee toki merellekin. Sisäsatamasta järjes-tetään 27.6.–15.8.2010 aikataulun mukaisia risteilyjä kaksi kertaa päivässä.

Vanha ja uudempi Vaasa

Vaasan vanhimmat nähtävyydet ovat Vanhassa Vaasassa, jonka raunioalue muistut-taa Vaasan palosta elokuun 3. päivänä 1852. Vanhan Vaasan ehdoton käyntikohde on Mustasaaren kirkko, entinen Hovioikeuden talo vuodelta 1786, joka on yksi kustaviaa-nisen arkkitehtuurin kauneimpia luomuksia Suomessa.

Vaasan nykyinen kaupunki on rakennettu Venäjän vallan aikana 7 kilometrin päähän entisestä paikasta. Rakennusajankohdan his-toriasta muistuttaa kasarmialue, jossa Vaasan Pyhän Nikolaoksen Ortodoksisen kirkko ja vanha kasakkakasarmi ovat 1860-luvulta ja puukasarmit 1880-luvulta.

Merimaisemasta ja puiston vehreydestä nauttii kulkiessaan pitkin rantapromenadia, joka alkaa Palosaaren salmen rannasta ja

Vaasaa kierrellen

Vaasan kaupungin perusti Kaarle IX Pohjanmaan van-

himmalle satama ja kaup-papaikalle vuonna 1606. Nykyään Vaasa on vilkas, noin 60 000 asukkaan kaupunki. Vaasassa on niin historiaa ja kulttuuria kuin loma- ja luontokoh-teitakin. Parhaiten kau-punkiin tutustuu opaste-tulla kierroksella.

Eeva Oksman

Vauhdikasta menoa Wasalandiassa ja Tropiclandiassa. Kuvat: Puuharyhmä Oyj

Lilliputtijuna kierroksella. Kuva: Vaasan Matkailutoimisto

www.kotimaassa.fi43

ulottuu Hietalahden huvilan puistoon ja Bragen ulkomuseoon. Mainioita ostospaik-koja ovat Kauppatori, kauppahalli, vireät kauppakeskukset, erikoisliikkeet ja tavara-talot. Käsityön Talo Loftet, Vaasan Vankilan Myymälä ja Palosaaren yrityskeskus ovat myös rakennuksina ainutlaatuisia arkkitehtoni-sia nähtävyyksiä. Palosaaren yrityskeskus on entinen Puuvillatehdas 1800-luvulta. Yrityskeskuksen lisäksi Palosaarella sijaitse-vat Vaasan yliopisto, tiedekirjasto Tritonia, tutkimuskeskus Technobothnia sekä monet muut oppilaitokset.

Vaskiluodossa viihdytään

Nykyään kaupungin nykyinen satama sijaitsee Vaskiluodossa. Matkailijoille Vaskiluodon saari merkitsee kesäparatii-sia huvipuistoineen, kylpylähotelleineen, vesipuistoineen ja leirintäalueineen. Kesähauskaa onkin mukava harrastaa Vaasassa, sillä se on Suomen aurinkoisin kaupunki, 1900 aurinkotuntia vuodessa! Keskikaupungistakin on lyhyt matka vilvoit-telemaan, sillä kolmen kilometrin säteellä torilta sijaitsee peräti seitsemän uimarantaa.

Stundars, elävä kulttuurikeskus

Stundars sijaitsee Mustasaaren Sulvan kylässä. Stundarsin ulkoilmamuseo sai alkunsa vuonna 1938. Stundarsissa on kuuti-senkymmentä Mustasaaren kylistä ja Vaasan seudulta siirrettyä rakennusta. Talot on sisustettu kuvaamaan vuosisadan vaihdetta 1900-luvun alkaessa. Museoalueella sijaitsee mm. maalaiskauppa, koulu, talonpoikaistalo ja käsityöläistupia. Mäenharjalla komeilee maalaistalo, jota ympäröivät aitat, navetta, luhti ja leipurin tupa. Yksinkertaiset mäkitor-pat ja työpajat ovat vastakohtana talonpojan kohtalaiselle vauraudelle. Tilattomat, jotka eivät omistaneet maanviljelysmaata, joutui-vat hankkimaan toimeentulonsa päiväläisinä ja käsityöläisinä.

Hemmerin talo on ollut kirjailija Jarl Hemmerin lapsuudenkoti Vaasassa. Talon muistohuoneessa säilytetään Jarl Hemmerin jäämistöä, jonka kokoelmaan kuuluu kirjoja, dokumentteja, lehtileikkeitä ja esineitä. Talossa toimii ravintola ja siellä järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä ja kulttuuritapah-tumia.

Luonnonkauneutta ja saariston elämää

Raippaluoto on iso saari Vaasasta luotee-seen. Saarelle johtaa Suomen pisin silta, Raippaluodon silta. Se on 1045 m pitkä ja vihittiin käyttöön elokuussa 1997. Sillan korkeimmasta kohdasta avautuu mahtava näköala Merenkurkun saaristoon, joka on Suomen ensimmäinen luonnonperintökoh-de.

Raippaluodon sillan kupeessa on Berny’s Kahvila & Ravintola, josta on mahdolli-

suus lähteä myös mereltä käsin ihailemaan Raippaluotoa ja muuta saaristoa.

Raippaluodon kirkonkylä on nykyisin noin 350 perheen asuttama saaristokylä. Raippaluodon kirkko on rakennuttu 1700-lu-vulla, mutta sinne Vaasan kirkosta siirretyt alttari ja saarnastuoli ovat 1600-luvulta.

Raippaluodon satama on kesäinen koh-tauspaikka. Satamassa on vierasvenelaituri, uimaranta ja hyppytorni sekä kesäravintola ja kahvila Café Arken. Makuja menneiltä ajoilta tarjoaa Replot Hembageri, joka on leiponut kylässä 1950-luvulta asti. Monen paikallisen asukkaan lapsuusmuistoihin kuu-luvat punainen limonadi ja leipomon possut.

Raippaluodon kirkonkylästä kannattaa jatkaa matkaa Norra Vallgrundin kautta Klobbskatin kalasatamaan (n. 30 min.). Luonto Klobbskatin kalasataman alueella on ainutlaatuinen, vain kiviä ja matalaa pensastoa, karua ja kaunista ja upea näkymä merelle.

Merenkurkun saaristoon järjestetään erilaisia opastettuja saaristoristeily-jä. Mielenkiintoinen kokemus on retki Vikarskatin kalasatamasta Valassaarille, keskelle Merenkurkkua. Risteily edestakaisin Ebbskärin merivartioasemalle kestää lähes viisi tuntia. Valassaarista kerrotaan lisää sivulla 46. Sieltä selviää mikä tuo tuulahduk-sen Pariisista keskelle Merenkurkkua.

www.visitvaasa.fi

Raippaluodon silta. Kuva: Vaasan Matkailutoimisto

Mustasaaren kirkko. Kuva: Vaasan Matkailutoimisto


Pohjanmaa

Vaasassa sijaitseva neljän täh-den hotelli ja ruokaravintola Kantarellis on positiivinen poik-

keus hotellien joukossa. Sen huoneissa on tarjolla runsaasti tilaa ja hemmotte-lumahdollisuuksia, jopa luksusta, taval-lisen hotellihuoneen hinnalla!

Hotellinjohtaja Timo Suomalainen ja hänen isänsä, tunnettu vaasalainen ravintoloitsi-ja Seppo Suomalainen halusivat rakentaa erilaisen hotellin omaan kotikaupunkiinsa Vaasaan. Hotellia piirrettiin ja suunnitel-tiin 10 vuotta, kunnes se löysi paikkansa Vaasa Oy:n vanhasta lehtitalosta. Timo Suomalainen kertoo, että ajatus erilaises-ta hotellista lähti omista kokemuksista. Suomalaiset ovat itse matkustaneet paljon ympäri Suomea ja yöpyneet monissa hotel-leissa.

– Usein on avattava verhot tietääkseen, missä kaupungissa taas onkaan, sillä kaikki hotellihuoneet ovat niin samanlaisia! Suomalainen hämmästelee.

Lämpimiä sävyjä ja tunnelmaa

Ja toden totta, eron huomaa heti sisään astuessa. Lämpimät värisävyt luovat rennon ja rauhallisen tunnelman, johon ystävällisesti palveleva henkilökunta sopii loistavasti. Tällä jokainen asiakas on selvästi tärkeä!

– Tavaramerkkejämme ovat vesi, tuli ja puu, siksi ne näkyvät meillä jo heti sisään tullessa, selittää Timo Suomalainen sisään-tuloaulan ja ravintolan upeaa näkymää. Kahdessa takassa palaa tuli, ja huoneen ilmettä hallitsee suuri puu, ja jonka kupa-rinhohtoiset lehdet tuovat tilaan erikoisen, lämpimän tunnelman. Taustalla näkyvästä vesitaideteoksesta kuuluu veden solinaa.

Jokaisella kerroksella on oma, lämmin vä-risävynsä. Huoneissa ei ole erillisiä luokituk-sia, vaan ne ovat samanhintaisia.

– Tavoitteemme oli välttää laitosmaisuut-ta. Huoneet ovat erilaisia jopa korkeudel-taan, mutta varustetasoltaan sellaisia, että asiakkaat voivat todella viihtyä huoneissaan. Persoonallisuutta huoneisiin tuovat myös yksilölliset, Vaasan seudun upeat, isot maisemakuvat. Tavoitteemme on, että aika ikään kuin pysähtyisi asiakkaan astuessa huoneeseen. Ravintolamme on auki yhteen yöllä, joten sinne ehtii lepotauon jälkeen-kin. Kun on ensin levähtänyt ja rentoutunut omassa hotellihuoneessaan, herkullisesta ateriastakin voi nauttia aivan toisella tavalla, Suomalainen selventää hotellin ideologiaa.

Sauna joka huoneessa

Hotellissa on 68 juniorsuitea, joissa kaikissa on oma sauna. Tämän lisäksi 57 huoneessa on poreallas ja erillinen wc. Huonevarustukseen kuuluvat kylpytakit ja –tohvelit, joten saunan jälkeen voi istuskella huoneessaan kaikessa rauhassa.

Hotellissa voi olla viihtyisää!

Kantarelliksen kaikki huoneet ovat tilavia

Saunaosaston tunnelmallinen sauna.

www.kotimaassa.fi45

– Olemme pyrkineet luomaan mahdol-lisimman rennon ilmapiirin. Siihen tähtää-vät niin hyvä äänieristys, kolmet verhot, himmentimet valaisimissa, kaukosäätimellä toimiva ilmastointi kuin suihkun messinkiset vesihanatkin. Viestitämme sitä, että täällä ei ole kiire minnekään, puhelee Suomalainen itsekin innostuen.

Kaikki huoneet jakautuvat oleskelu- ja makuutilaksi. Väliseinämän keskellä on 42 tuuman televisio, jonka saa helposti kään-nettyä kumpaan tilaan tahansa. Oleskelutilan sohva muuntuu vuoteeksi, jolloin perheen lapsille saadaan ikään kuin oma huone.

Jokaisessa huoneessa on vapaasti käytet-tävissä olevat langaton internet-yhteys, lu-kittava turvasäilö sekä silityslauta ja –rauta. Huoneessa on vedenkeitin, jolla voi laittaa kahvia, teetä tai kaakaota. Normaalista poi-keten minibaarin hinnat ja juomamäärät ovat sellaiset, ettei omia juomia kannata käydä hankkimassa. Juomat juodaan oikeista viini- ja konjakkilaseista, totta kai!

Hotellissa voi olla viihtyisää!

Myrsky altaalla

Hotellin alakerrassa on saunaosasto, jossa 18 hengen saunan lisäksi on Hot Tube –kuumavesiallas. Eksotiikkaa saadaan aikaan myrskykoneella ja tekolumisateella.

– Varsinkin ulkomaalaisille se on huikea kokemus, sanoo Suomalainen.

Tunnelmalliseen oleskelutilaan tausta-musiikiksi voi valita linnunlaulua tai kosken solinaa.

Asiakas on tärkein

Timo Suomalaiselle asiakastyytyväisyys on tärkeä, ja siksi hän liikkuu asiakkaiden parissa kysellen heidän viihtyvyyttään. Hän myös edellyttää työntekijöitään, että nämä asettavat asiakkaan aina etusijalle.

– Haluan, että työntekijät ovat ”oman talon väkeä”. Meidän jokaisen, siistijöitä myöten, on voitava olla ylpeitä työstään. Tämä luo paikalle sen hengen, mikä välittyy asiakkaillekin.

Talossa on oma huoltomies, joka vastaa talon kunnossapidosta. Kesäksi valmistuu au-rinkoterassi, johon Timo Suomalainen suun-nittelee Vaasan parasta salaattiravintolaa. Terassin alapuolella sijaitsevaan sisäpihaan on tulossa nupukiveys ja suihkulähteitä.

– Aamuisin sitten huoltomies kastelee siellä kasveja olkihattu päässään ja huikkaa asiakkaille ystävällisesti ”Good Morning, Señor!”, visioi Suomalainen. Tyytyväisyys loistaa miehen kasvoilta!

Eeva Oksman Joni Rantasalo

Tavaramerkkejämme ovat vesi, tuli ja puu, siksi ne näkyvät meillä jo heti sisään tullessa, selittää hotellinjohtaja Timo Suomalainen


Meri kutsuu

Pohjanmaa

Merenkurkun saariston merelliset maisemat ihastuttavat matkailijoita.

Kotiseutumuseo kuusikulmaisine lasikuisteineen.

Omaleimainen Merenkurkun saa-risto sopii matkailukohteeksi erityisesti niille, jotka kaipaavat

merellisiä luontoelämyksiä. Saaristossa matkailijoita tervehtivät erämaiset met-säsaaret ja sisäsaariston sokkelot samoin kuin ulkosaariston karikot ja luodotkin.

Merenkurkun saariston ainutlaatui-suus ei ole jäänyt huomaamatta, mistä on osoituksena se, että sille myönnettiin UNESCO:n maailmanperintöstatus vuonna 2006. Nimeämisen perusteena oli alueelle tunnusomainen maankohoaminen sekä laajat moreenikentät.

Pohjanmaan Matkailu ry onkin viime vuosina pyrkinyt erilaisten hankkeiden avulla kehittämään maailmanperintöaluetta entistä mielenkiintoisemmaksi matkailukohteeksi

sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Yhtenä esi-merkkinä tästä voi mainita ensi vuoden loppuun saakka kestävän kaksivuotisen The Land of the Rising Stone -hankkeen. Sen keskeisiä tavoit-teita ovat alueen saavutettavuuden parantaminen,

uusien kiinnostavien tuotteiden kehittäminen eri kohderyhmille sekä maailmanperinnön ”istuttaminen” alueen asukkaisiin.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mat-kailuyrittäjille jaetaan tietoa maailmanperin-töasiasta, jotta he edelleen osaavat kertoa alueen ainutlaatuisista piirteistä matkailijoil-le. Samalla on kehitetty uusia houkuttelevia matkailutuotteita.

Majakka kuin Eiffel-torni

Matkailijat voivat Merenkurkun saaristos-sa tehdä risteilyn esimerkiksi Valassaarille. Sinne järjestettävät risteilyt ovatkin olleet erittäin suosittuja.

– Valassaaret sijaitsevat ulkosaaristossa. Sinne kulkeva reitti on ainutlaatuinen, sillä saaristo on siellä erittäin karua, hankepääl-likkö Kenth Nedergård kertoo.

Valassaarilla näkyy muinaisia kivisatamia ja ne kertovat omaa kieltään alueen menneisyy-destä. Saariston asukkaiden pääasiallisena elinkeinona oli nimittäin vuosisatojen ajan kalastus ja hylkeenpyynti.

Valassaaret toimivat myös venäläisten sotilaiden yöpymispaikkana Suomen sodan aikaan 1800-luvun alussa.

– Venäläiset marssivat jäätä pitkin Ruotsin puolelle ja yöpyivät Valassaarilla. Tuolloin oli erittäin kylmä talvi ja sotilaista monet kuolivat kylmyyteen.

Valassaarten maamerkkinä toimii punai-seksi maalattu 36 metrin korkuinen rauta-majakka, joka suunniteltiin vuonna 1886 Pariisissa. Majakan suunnitteli sama yritys,

joka myöhemmin rakensi Eiffel-tornin. Siksi ei olekaan yllättävää, että majakka muistut-taa suuresti Eiffel-tornia.

– Se on edelleen täysin toiminnassa oleva majakka, Nedergård kertoo.

Merenkurkussa järjestetään ensi kesänä ennätysmäärä risteilyjä ja retkiä. Matkailijat voivat tehdä maailmanperintöristeilyn myös Mikkelinsaarten luontoasemalle, missä he voivat patikoida saaren luontoreitillä sekä nauttia kalakeitosta, pullakahvista tai jääte-löstä Kummelskärin luontoaseman kahvilas-sa. Ohjelmaan voi sisällyttää myös kalastusta, vene- ja navigointitietoutta, marjastusta tai sienestystä osallistujien toiveiden mukaan.

Risteilyiden aikana matkailijat saavat todistaa maan kohoamisen vaikutuksia Merenkurkussa omin silmin.

– Näytämme mitä se tarkoittaa käytännös-sä, kun kuljemme entisten järvien ja umpeen kasvaneiden lahtien ohi. Maa kohoaa täällä eniten maailmassa, noin kahdeksan milli-metriä vuodessa. Sen johdosta Merenkurkun saariston maapinta-ala kasvaa vuosittain noin neliökilometrillä. Tällä vauhdilla Merenkurkusta pääsee kahdentuhannen vuoden päästä kävellen Ruotsiin.

Suvi Roselli Heli-Foto

Mikkelinsaarten luontoasema.

Merenkurkun majakan suunnitteli sama yritys, joka myöhemmin rakensi Eiffel-tornin Pariisiin Kuva: Kenth Nedergård

www.kotimaassa.fi47

Suvi Roselli Kvarken Fishing

Kotiseutumuseo kuusikulmaisine lasikuisteineen.

UNESCO:n maailmanperintökohteeksi valittu Merenkurkun saaristo muo-dostaa ainutlaatuisen ympäristön

kalastusmatkailuun. Sen matalat ja karik-koiset rannat sekä suojaisat ja ruovikkoiset lahdet luovat erinomaiset elinmahdollisuu-det erityisesti hauelle. Alue tunnetaankin haukiparatiisina. Toisaalta virtapaikat muo-dostavat ihanteellisen elinympäristön ahve-nille, joita vesissä vilisee runsaasti.

– Saaristo on kalastuskohteena erittäin laaja ja monimuotoinen. Täällä riittää run-saasti luonnonkauniita merenlahtia, joissa saa kalastella rauhassa, Vaasan seudulla kalastusoppaana toimiva Samuli Kaivonen selittää.

Merenkurkun saaristo ei ole kuitenkaan aikaisemmin ollut kalastusmatkailukohteena kovin tunnettu. Syynä asiaan on pitkälti se, että alueelta ovat puuttuneet hyvät kalastus-matkailupalvelut tai ne ovat olleet vaikeasti tavoitettavissa. Vuonna 2008 käynnistynyt Kvarken Fishing -hanke pyrkii saamaan aikaan muutoksen tähän. Hankkeen keskei-senä tavoitteena on kehittää Pohjanmaasta houkutteleva kohde kalastusmatkailuun luomalla Pohjanmaan kalastukselle oma brändi sekä markkinoimalla Pohjanmaata kalastuskohteena.

Kolmivuotinen hanke kestää ensi vuoden syksyyn saakka ja sitä johtaa ja hallinnoi Österbottens Fiskarförbund r.f. Hanke toteu-tetaan yhteistyössä Vaasan aikuiskoulutus-keskuksen kanssa.

– Tavoitteena on kalastusmatkailu-verkoston luominen, kalastuspalvelujen kehittäminen sekä tiedon jakaminen alueen kalastusmahdollisuuksista, hankkeen projek-tikoordinaattori Carina Rönn luettelee.

Suoraan parhaille kalapaikoille

Yksi keskeisimmistä toimenpiteistä hank-keen aikana on ollut lupajärjestelmän kehit-täminen yhteistyössä vesialueiden omistajien kanssa sekä kalastuslupien saatavuuden parantaminen siten, että kalastusluvan voi hankkia suoraan kalastusyrittäjältä tai kalastuskeskuksesta. Kalastuspalveluita on pyritty kehittämään myös luomalla kalastus-matkailuun uusia monipuolisia tuotteita sekä muokkaamalla olemassa olevia palveluja kalastusmatkailijoiden tarpeita vastaaviksi.

Karikoiden keskellä

– Kalastajille on nyt tarjolla viikonloppu- ja viikkopaketteja, joihin sisältyy majoitus sekä kalastusopas vähintään yhtenä päivänä. Kalastajat tarvitsevat lisäksi vuokrattavia moottoriveneitä, kalankäsittelypaikkoja ja kalastuskarttoja.

Saariston vaikeakulkuisuuden vuoksi kalastusmatkailijoiden kannattaa turvautua kalastusoppaiden palveluihin. Samalla saa-liskalojen mahdollisuus kasvaa, kun oppaat johdattavat heidät paikallistuntemuksen ansiosta suoraan parhaille kalapaikoille. Kalastusoppailta saa tarvittaessa myös kaikki kalastusvälineet sekä neuvoja saaliskalojen käsittelyyn ja ruuanvalmistukseen.

Pohjanmaan kalastusmatkailun yhteisenä markkinointikanavana toimii hankkeen aika-na perustettu Internet-sivusto, josta löytyy tietoa muun muassa hauen- ja ahvenenkalas-tuksesta, kalastusluvista ja –säännöistä sekä alueella toimivista kalastusopas- ja matkailupalveluista.

Haukiparatiisina tunnettu Merenkurkun saaristo tarjoaa

ainutlaatuisia elämyksiä kalastusmatkailujoille.

Kvarken Fishing -hankkeen odotetaan li-säävän kalastusmatkailuyritysten ja majoitus-yritysten asiakasmääriä. Lisääntynyt matkailu tuo piristysruiskeen erityisesti mökinvuok-raajille nostamalla mökkien käyttöastetta kevään ja syksyn hiljaisina aikoina.

– Paras aika hauenkalastukseen on kevääl-lä kudun jälkeen ja syksyllä, kun vedet alka-vat viiletä. Haukisaaliita saa myös kesäisin, mutta suuremmat hauet pysyttelevät silloin syvällä. Ahventa saa parhaiten keskikesäl-lä, kun vedet ovat lämmenneet, Kaivonen kertoo.

www.kvarkenfishing.fi


Pohjanmaa

Aurinkoisella Suomen länsiranni-kolla, reilut 90 km Vaasasta ete-lään sijaitsee kolme kaupunkia,

joille meri ja luonnonläheisyys ovat antaneet oman leimansa. Siellä pääsee kokemaan rauhallisen elämäntyylin, meren herkut sekä runsaan tapahtuma-tarjonnan.

Kristiinankaupunki – tunnettu mökki-kunta ja vierailukohde

Kristiinankaupunki on idyllinen, pieni puu-talokaupunki. Se on Pohjanmaan rannikko-seudun eteläisin kunta, jonka keskus sijait-see Vaasan ja Porin puolivälissä, noin tunnin ajomatkan päässä kummastakin. Kaupungin

on vuonna 1649 perustanut Suomen kenraa-likuvernöörinä toiminut Pietari Brahe hyväksi katsomalleen kauppapaikalle vahvistaak-seen Pohjanlahden kauppaa. Kaupunki on saanut nimensä joko Brahen vaimon Kristina Stenbockin tai Ruotsia hallinneen kuningatar Kristiinan mukaan - kumman, sitä ei tiedetä.

Kristiinankaupungissa on tarjolla tapah-tumia ja nähtävyyksiä, käyntikohteita ja ravintoloita jokaiseen makuun. Kaupungissa on toinen toistaan hienompia museoita. Vanhassa kaupungissa ovat Lebellin kauppi-aantalo ja Merimuseo. Historiallinen puu-talokeskusta on yhä ainutlaatuinen asuin-paikka, jossa yli satavuotiaita taloja pidetään kunnossa. Kaupunki on yksi parhaiten säilyneistä puutalokaupungeista Suomessa. Se pyritään saamaan Unescon maailmanpe-rintökohteeksi. Parhaiten kaupunkiin tutus-tuminen käy kävellen tai matkailutoimistosta vuokrattavalla polkupyörällä.

Vanhaa kaupunkia ympäröi asuttu ja viljelty maaseutu, josta löytyy toinen tois-taan kauniimpia rannikon pohjalaistaloja ja kylämaisemia.

Kiilin kotiseutumuseoalue sijaitsee Pohjanlahden rannalla kauniissa kalasata-massa, Siipyyssä. Kiilin kotiseutumuseon yhteydessä on myös kulttuurikeskus, jossa on taidenäyttelyitä koko kesän. Lisäksi ra-vintola, retkeilymaja, käyntisatama sekä alue asuntoautoille ja -vaunuille tekevät alueesta loistavan matkailukohteen.

Kaskinen – idyllinen saarikaupunki

Kaskinen, Suomen pienin kaupunki, sijait-see saarella. Toki mantereelta on kaupunkiin loistavat tiet, joten kaupunki on mainio lomakohde niin lapsiperheille kuin stressiä pakoon lähteville matkailijoille. Vanhan puutalokaupungin rauhallisessa ilmapiirissä ja meren läheisyydessä voi unohtaa kiireen ja rentoutua! Palvelut ovat kävelymatkan päässä ja kaupungin ystävällinen ilmapiiri saa välittömästi tuntemaan olonsa kotoisaksi.

Hyvin säilynyt puukaupunki tarjoaa suuren annoksen kulttuurihistoriaa. Kaskinen edus-taa yli 200 vuotta vanhaa kaupunkirakennus-perinnettä, jolle on tyypillistä säännöllinen ruutukaava sekä puutalot isoine pihoineen, jotka kesäaikana kukoistavat värikkäinä hyvin hoidettuine istutuksineen.

Merellisen sijainnin johdosta kaupungin elinkeinotkin ovat kautta aikojen suuntau-tuneet meren antimien hyödyntämiseen

Kolme kiehtovaa kaupunkia länsirannikolla

Ulrika Eleonoran kirkko on Kristiinan-

kaupungissa sijaitseva vuonna 1700 valmis-

tunut puukirkko.

Alla oleva katukyltti löytyy Kristiinan-

kaupungista. Kuvat: Kristiinan

kaupungin matkailu-yhdistys ry.

www.kotimaassa.fi49

ja merenkulkuun. Vilkas satamatoiminta, kalastus ja kalanjalostus ovat tänäkin päivänä saarella sijaitsevan pikkukaupungin asukkail-le tärkeitä elinkeinoja. Uudempi teollisuus, joka on kaupungissa kehittynyt 1970-luvulta lähtien, on tarjonnut kaupungille uusia kehittymismahdollisuuksia muuttamatta kuitenkaan kaupungin luonnetta viihtyisänä pikkukaupunkina.

Kalarantapäivät Kalarannassa 3.–4.7. ovat kesäkauden ehdoton avaus, jossa on leppoi-nen tunnelma. Korkeatasoiset käsityöt hou-kuttelevat ostamaan matkamuistoja, ja hyvää kalaruokaa nautitaan musiikkia kuunnellen. Kesätapahtumien kohokohtia ovat Kaskisten Musiikkikesän korkeatasoiset konsertit Bladhin talossa ja Sälgrundin majakkasaa-ressa 15.–18.7. sekä Kaskinen Unplugged –musiikkitapahtuma heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Samaan aikaan kymmenissä pihoissa järjestet-tävä Pihakirppis-tapahtumassa pääsee kurkkaa-maan kaskislaisten pihoille ja tekemään löytöjä.

Oiva veneretken kohde on esimerkiksi Sälgrundin vanha luotsiasema ja ma-jakka, jotka sijaitsevat kauniin saaristoluon-non keskellä.

Närpiö – punaisen kullan kaupunki

Närpiö on ylvästä vanhaa kult-tuuriseutua. Vanhimmat merkinnät Närpiön suurpitäjästä ovat vuo-delta 1331. Kaupunkia muovaavat merenläheisyys, luonnonkauniit kylät sekä hyvin hoidetut talot ja puutarhat sekä monet kasvi-huoneet. Närpiö tunnetaankin ennen muuta tomaateistaan, mutta luonnollisesti myös meri on monin tavoin antanut leimansa paikkakunnalle ja sen asukkaille. Kasvihuoneviljely alkoi seudulla jo 1900-luvun alkupuolella, ja tänä päivänä kasvihuoneyrittäjiä on noin 300. Yli 60

% Suomen tomaateis-ta ja 40 % kurkuista tuotetaan Närpiön seudulla. Heinäkuun 2.–3. päivänä järjes-tetään vuosittaiset Tomaatti-karnevaalit, kesän kohokoh-ta Närpiössä. Tomaattikarnevaalit järjestetään keskus-kadun ympäristössä ja tapahtuman keskipisteenä on luonnollisesti maailman pisin tomaattipöytä.

Öjskogsparken on kulttuurihelmi, kuvan-kaunis alue, jolla sijaitsee noin 20 histori-allista museorakennusta. Päärakennus on hyvin säilynyt 1700-luvun talonpoikaistalo, jossa on pääasiassa 1800-luvun sisustus. Talossa on mahdollisuus tutustua mm. van-hoihin hääperinteisiin, jopa pukua myöten. Myös Karl Oskar Norrbäckin suutariverstas on alkuperäisessä asussaan.

Öjskogin puiston Apteekkimuseo on ai-nutlaatuinen Suomessa. Apteekkari Karl-Erik Källström, joka toimi apteekkarina Närpiön apteekissa 1975–1999, on koonnut museos-sa olevan esineistön keräilemällä ja osta-malla esineitä eri puolilta Suomea. Hänen suuren intonsa ansiosta museossa voi-daankin esitellä lähes täydellinen apteekin myymäläpuoli ja laboratorio-osa esivalmiste-luhuoneineen. Apteekkimuseossa on kaikki tarvittavat työkalut pillereiden ja voiteiden valmistamista varten. Kokoelma on laajuu-deltaan niin suuri, että museota voitaisiin käyttää apteekkina vielä tänäkin päivänä!

Oskar Hagan maalaiskauppa rakennettiin Närpiön keskustaan jo 1895 ja se on säilynyt alkuperäisessä muodossaan yli 70 vuotta kestäneen myyntitaipaleen ajan. Kauppa siirrettiin Öjskogsparkeniin 1970-luvulla. Kaupan tavarasortimentti on kunnioitet-tava, yli 700 tuotetta, joista valtaosa on 1940–50-luvuilta. Valikoimassa on tuotteita sota-ajoilta, kuten esimerkiksi paperiken-kiä ja -housuja. Kaupan hyllyillä on myös elintarvikkeita ja erilaisia tavarapakkauksia 1940–50 -luvuilta.

www.3towns.com

Majakkapäivä Sälgrundin majakkasaarella Kaskisissa. Kuva: Petri Porkola


Ihana Suomen Suvi

Anneli Keinonen Oy on laadukas tekstiili- ja vaatetusalan design yritys. Valmistamme käsinpainettuja vaat-teita ja sisustus-tekstiilejä, huivejaja laukkuja. Keikyän entinen meijeri antaa upeat puitteet ateljeelle, myymälälle ja taidekäsityögallerialle. Valtakunnallinen Taito-palkinto 2004Ryhmämatkapaketit kotisivuillamme.

Kulmakatu 2, Keikyä 32730 Sastamala, p.(03) 5131003Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-14

www.annelikeinonen.fi

Hyvä nahkatuote on ajaton, se kestää ja elää. Laatua, hyvää ja aitoa käsityötä, kauneutta ja käytännöl-lisyyttä. Työpajamyymälästämmelompakot, laukut, reput, vyöt, tossut ym. Ryhmille suunnattu ainutlaatui-nen pajakierros sisältää teatraalia käsityöperinnettä työnäytöksineen.

Vakintie 15, Keikyä32730 Sastamala, p.044-5131480Auki arkisin tai sopimuksen mukaan.

www.eliisamarjaana.fi

KäsityöostoksiaSastamalanKeikyästä

° ° °

LamminniemenHyvinvointikeskus OyJänistie 1, 31400 SomeroPuh. 02-77 [email protected] www.lamminniemi.fi

Voi hyvin, elä täysillä!Voi hyvin, elä täysillä!

Vietä mukava retkipäiväLamminniemessäLamminniemi on suositturetkikohde erilaisille ryhmille.Tarjottavana on monenlaistaohjelmaa mm. monipuolisialiikuntaryhmiä, askartelua,mielenkiintoisia luentoja tai tietoiskuja ja luon-nollisesti hyväätekeviähemmottelevia hoitoja.

Piristyspäiväryhmälle

9.00 Aamukahvi ja päivän ohjelman esittely10.00 Valitse yksi seuraavista

Teema-askartelu Kanan muistista norsun muistiksi? Pienet elämän helpottajat –esittely Halukkailla mahdollisuus ostaa pienapuvälineitä

11.30 Lounas noutopöydästä12.30 Ihanan rentouttava käsiparafi inihoito

Suositellaan sorminivelien kulumista, kivuista ja säryistäkärsiville sekä erityisesti reumaa sairastaville. Hoidonjälkeen rentoutumisen kokemus tuntuu koko kehossa.

13.30 Bingo14.30 Iltapäiväkahvi ja mukava yhteinen päätös päivälle15.00 Kotimatka alkaaHinta alk. 29 € / hlö

Asiakkaan halutessa voidaan retkipäivään yhdistää myös erilaisia yksilöhoitoja. Suosittuja ovat mm. erilaiset hieronnat, kylvyt sekä suolahuone. Uutuutena Lamminniemessä nyt myös infrapunasauna!Kysy myös edullisia majoituspaketteja!

Virkistyspaketti sisältää:- majoitus 2 vrk / 2hh- puolihoito- ohjattua liikuntaa- sauna- ja uintimahdollisuus- kuntosalin käyttö- vapaa-ajanohjelma

99 €99 €/hlö

Virkistyspaketit, 2 vrk

Alk.

Tiedustelut javarauksetPuh. 02-77 990 tai [email protected].

tarjous

Voim. 31.8.2010 asti

www.kotimaassa.fi51

Todellinen traktorimies

Sanonnan mukaan pojat ovat poikia. Lelut vain kasvavat matkan varrel-la. Tämä pitää paikkansa ainakin

Nurmolaisesta Matti Jaskarista, jonka into-himona ovat lapsesta lähtien olleet trak-torit. Eikä innostus ole vieläkään laantu-nut, vaikka mies on jo täyttänyt 71 vuotta. Päinvastoin, kiinnostus traktoreita kohtaan sai hänet keräämään Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen traktorikokoelman ja perus-tamaan yksityisen traktorimuseon.

Jaskarin lapsuudessa traktorit olivat maa-seudulla vielä suuria harvinaisuuksia.

– Sitä piti aina lähteä katsomaan, jos näki että jossain ajetaan traktorilla, hän muiste-lee.

Kun Jaskari oli kolmetoistavuotias, Nurmossa järjestettiin kolmipäiväinen trak-torien käyttö- ja huoltokurssi.

– Isä soitti opettajalle ja niin minä sain luvan olla kansakoulusta pois ja pystyin osallistumaan kurssille. Siellä oli yhdeksän miestä ja minä.

Samoihin aikoihin vuonna 1953 Jaskarin vanhempien kuuden hehtaarin maatilalle tilattiin Englannista ensimmäinen traktori. Koko Nurmon pitäjässä ei tuohon aikaan ollut kuin kymmenkunta traktoria, vaikka kyseessä oli maatalouspitäjä.

– Tilasimme Fordson Majorin. Se maksoi 418 000 markkaa. Se oli huokeahintainen, koska punta oli tuolloin alhaalla Korean sodan vuoksi.

Jaskarit saivat tosin odottaa traktorin saapumista parin vuoden ajan, koska valtio ei myöntänyt englantilaisille traktoreille helposti tuontilisenssejä.

– Jälleenmyyjillä saattoi olla monen sadan traktorin tilaukset odottamassa.

Siitäkin huolimatta englantilaiset trakto-rimerkit Fordson Major, Ferguson, Nuffield ja David Brown olivat suosituimpia traktori-merkkejä suomalaisten pelloilla 1950-luvulla.

– Ne olivat parempia ja käteen sopivampia kuin saksalaiset ja tšekkoslovakialaiset trak-torit, joissa esimerkiksi ohjaamoon nousu oli hankala. Englantilaisiin traktoreihin pääsi nousemaan sivusta kummaltakin puolelta.

Pienen pojan harrastuksesta kasvoi elämäntapa ja sitä kautta syntyi Suomen suurin traktorimuseo.

– Nykyään Zetor-traktorista on tullut kulttituote, mutta 1950-luvulla se oli hau-kutuin traktori. Sen etuna oli se, että se oli halpa, eikä sitä tarvinnut odottaa, kuten englantilaisia. Niitä oli myynnissä jokaisessa vähänkin suuremmassa osuuskaupassa.

Tuhat neliötä täynnä traktoreita

Tuonnin vapauduttua vuonna 1958 trakto-reita sai tuoda maahan vapaasti.

– Tuolloin Zetoreiden myynti romahti, kun maahan sai tuoda näitä niin sanottuja ”oikeita” traktoreita.

Samalla tilanne räjähti. Vuonna 1961 Hankkija sai Massey Fergusonin edustuksen ja lähes jokainen osuuskauppa oli Hankkijan jälleenmyyjä.

– Massey Ferguson oli dieselkone toisin kuin esimerkiksi vanhempi Ferguson, joka oli bensapetrolikone. Bensa oli tuolloin kallista ja dieseltraktoreissa polttoaineen kulutus oli pienempi. Myös niiden vetositkeys oli pa-rempi. Niinpä bensapetrolikoneet siirtyivät vähitellen harrastekäyttöön tai ne myytiin pikkutiloille.

1970-80 -luvuilla valtamerkkien kärkeen kiilasi Valmet.

– Tuolloin alettiin arvostaa kotimaisuutta ja Valmetit alkoivat myös kehittyä teknisesti.

Lopulta Valmetista tuli suomalaisilla maati-loilla käytetyin traktorimerkki.

Jaskari tietää mistä puhuu, sillä hän on vuosikymmenten varrella päässyt seu-raamaan traktoreiden kehitystä suoraan aitiopaikalta. Jaskari nimittäin työskenteli vuodesta 1960 lähtien Hankkijalla eri teh-tävissä yhteensä kuudentoista vuoden ajan, minkä jälkeen hän jatkoi Keskolla maatalo-uskonemyyjänä kunnes vuonna 1978 perusti oman yrityksen, Nurmon Konehuollon, joka myöhemmin vaihtui Rengas-Jaskariksi.

Miehen jäätyä eläkkeelle vuonna 2001 hänellä oli aikaa ruveta toteuttamaan pitkä-aikaista haavettaan traktorimuseon perusta-misesta. Pian entisen rengaskaupan kylkeen kohosikin yli tuhatneliöinen halli traktoreita varten. Alkuperäiseen kokoelmaan sisältyi 130 erilaista traktoria, jotka edustivat yli 30 eri traktorimerkkiä. Sittemmin määrä on kasvanut 150 traktoriin ja merkkivalikoima yli neljäänkymmeneen.

Suuri osa traktoreista on peräisin ren-gaskaupan ajalta, sillä varsinainen yritys-toimintansa ohessa Jaskari kunnosti ja myi käytettyjä traktoreita. Harvinaisemmat mallit hän jätti myymättä. Jaskarin elämäntyöhön voi käydä tutustumassa Nurmossa, Etelä-Pohjanmaan traktorimuseossa. Kokoelmaan voi perehtyä joko itsenäisesti tai traktoristin itsensä opastamana. Museo on avoinna yleisölle sopimuksen mukaan.

Suvi Roselli Traktorimuseo


Ihana Suomen Suvi

Vesilahdessa sijaitseva Narvan kylä tunnetaan erityisesti kuu-luisana kauppapaikkana, sillä se toimi jo rautakaudella mer-kittävänä turkiskaupan keskittymänä. Tähän mahdollisesti

viittaa kylän nimikin, sillä sana narva tarkoittaa nahan karvapuolta. Narvassa käytiin kauppaa myös 1720–80-luvuilla, jolloin paikkakunta toimi koko lounaisen Suomen tuntemana markkinapaikkana.

Sittemmin markkinainnostus hiipui. Vuonna 1965 tapahtuma koki kuitenkin uu-den tulemisen, kun Narvan ”Tähti” nuori-soseura päätti herättää perinteiset Narvan markkinat eloon viiden vuoden välein järjes-tettävänä kotiseutujuhlana. Nuorisoseuran tavoitteena oli kerätä markkinoiden avulla rahaa kotiseutumuseon perustamista ja yllä-pitoa varten. Ensimmäiset markkinat onnis-tuivat yli odotusten ja samalla saivat alkun-sa nyt jo perinteeksi muodostuneet Narvan markkinat, jotka ilahduttavat ihmisiä myynti-kojuineen ja ohjelmineen myös tänä kesänä 8.-11. heinäkuuta.

Yksi markkinoiden odotetuimmista oh-jelmanumeroista on perinteinen historial-linen kulkue, joka esittelee markkinaväelle Vesilahden kunnan värikästä historiaa 130 rooliasuun pukeutuneen esiintyjän voimin.

– Kulkueessa nähdään muun muassa kivi-kautista elämää, lappalaisia, pakanatietäjiä ja

noitia, luettelee Tuulia Hakala, yksi kulkueen vetäjistä.

– Siinä myös selviää, miten Kurki-suku tarinan mukaan sai Laukon itselleen 1200-luvulla. Tarinan nimittäin kertoo, että Vesilahden Sakoisten kylästä ko-toisin ollut pirkkalaispäällikkö Matti Kurki kävi kaksintaistelun venäläispäällikkö Pohtoa vastaan ja ajoi venäläiset pois nykyisen Vesilahden alueelta. Niinpä silloinen Ruotsin kuningas aateloi Kurjen ja lahjoitti hänelle Laukon palkinnoksi urotöistään.

Kulkue muodostuu pienistä kohtauksis-ta, joita on yhteensä noin kaksikymmentä. Kertoja esittelee yleisölle kulkueen henkilöt sekä kertoo, miten he liittyvät Vesilahden his-toriaan.

– Kulkueessa on mukana paljon lapsia sekä niitä, jotka esittävät samaa roolia vuodesta

MarkkinahuumaaNarvassa

Perinteiset Narvan markkinat ilahduttavat ihmisiä jälleen tänä kesänä myyntikojuineen ja ohjelmineen.

toiseen. Osa rooleista on jopa periytynyt isältä pojalle. Käsikirjoittaja Eila Jakovuoren kirjoittaman historiallisen kul-kueen perustarina on pysynyt samanlaisena vuodesta toiseen pieniä muutoksia lukuun ottamatta.

– Tänä vuonna mukaan on lisätty Oiva Paloheimosta kertova kohtaus kirjailijan syn-tymän juhlavuoden kunniaksi. Lisäksi kulku-een viimeinen kohtaus on joka kerta erilai-nen. Se käsittelee nykyaikaa tai pohtii mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Suvi Roselli Vesilahden kunta

www.kotimaassa.fi53

Tervan tuoksua

Toinen odotettu ohjelmanumero markki-noilla on tervahaudan sytyttäminen, joka jär-jestetään nyt kahdeksatta kertaa. Tervahautaa varten kerätään vanhoja männyn tervaskanto-ja, jotka pilkotaan polttoklavuiksi. Niitä kuluu yhdellä kertaa jopa 40 kuutiota. Polttoklavut asetellaan ympyrän muotoon ja peitellään kevyesti sammalilla ja mullalla. Sitten puut sytytetään ulkoreunasta ja niitä poltetaan pienellä hiilloksella.

– Terva pakenee kuumuutta alas tervaron-keliin eli putkeen, jota pitkin sitä juoksute-taan astiaan, tervamestari Aulis Vaani kertoo.

Hänen nuoruudessaan tervanpolttoa har-rastettiin Vesilahdessa runsaasti.

– Se oli sotien jälkeen yleinen tulonlähde taloissa. Isot rautakaupat ostivat mielellään tervaa. Monessa talossa poltettiin yksi terva-hauta vuodessa ja parhaimpana kaksi. Olen oppinut tervanpolton isältäni ja isänisältäni.

Valitettavasti tervanpoltto on sittemmin muuttunut katoavaksi kansanperinteeksi.

– Tervaskantoja on joka vuosi yhä vai-keampi löytää, koska niitä ei tule enää li-sää. Puut kaadetaan nykyään niin alhaalta maanrajasta, etteivät ne tervoitu samalla tavalla kuin ennen.

Edellisillä Narvan markkinoilla, vii-si vuotta sitten, tervahaudasta saatiin tervaa noin 1500 litraa. Sivutuotteena syntyi myös 70–80 säkillistä pajahiiliä. Molemmat tekivät hyvin kauppansa, en-simmäiset markkinaväen ja jälkimmäi-set seppien keskuudessa. Terva ja hiilet myydään tälläkin kerralla halukkaille.

Taiteilijaelämää pappilamiljöössä

Runoilija ja kirjailija Oiva Paloheimon syn-tymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Taiteilijan elämään voi tutustua vasta-perustettavassa Paloheimon taiteilijakodis-sa, joka sijaitsee Vesilahden pappilassa.

– Oiva Paloheimo asui pappilan pihara-kennuksessa vuosina 1946–52. Hän muutti Vesilahteen sen jälkeen, kun oli avioitunut Vesilahden silloisen kirkkoherran tyttären Sirkka-Liisa Kahiluodon kanssa, matkailuneu-voja Satu Karvinen kertoo.

Pappilassa syntyi myös kirjallista tuotantoa, kun Paloheimo kirjoitti Vesilahden vuosinaan paljon muun muassa rakkausrunoja.

Oiva Paloheimon elämää esittelevä taiteili-jakoti avataan yleisölle 23.5. ja se on avoinna kesäsunnuntaisin. Taiteilijakoti on sisustettu 1940–50-lukujen taitteen henkeen ja siitä on yritetty tehdä mahdollisimman samannäköi-nen kuin se oli Paloheimon perheen asuessa siellä.

Klaus Kurjen tiellä

Vanhan legendan mukaan Laukon karta-non isäntä Klaus Kurki poltti mustasukkai-suuden puuskassaan vaimonsa Elinan Laukon kartanolla 1400-luvulla. Legendan pohjalta syntyi yksi Suomen kuuluisimmista balladeis-ta, Elinan surma -runo. Kertomuksen toden-peräisyydestä ei ole varmuutta. Varmaa on ainoastaan se, että Laukon kartanoa todella asutti 1400–1800 -luvuilla aatelinen Kurki-suku, jonka maineikkain edustaja oli toinen balladin päähenkilöistä, Klaus Kurki.

Kurki-suvun tunnetuimman henkilön mu-kaan nimetty matkailureitti johdattaa vierai-lijat Vesilahden vanhaan kulttuurimaisemaan. Opastetulla Klaus Kurjen tien kierroksella tu-tustutaan Vesilahden omaleimaisiin kyliin ja niiden nähtävyyksiin. Retken aikana poiketaan Laukon kartanossa, missä FT Liisa Lagerstam esittelee vieraille Laukon kartanon historiaa sekä kartanon taide- ja antiikkikokoelmia. Reitin varrella ohitetaan myös Suomelan kylä, josta balladin Elina oli kotoisin.

Kissamainen ritaritarina

Ramsöön kesäteatterissa nähdään tänä ke-sänä Mauri Kunnaksen Kuningas Artturin rita-rit -kirjaan perustuva näytelmä. Ramsöön ky-läkerho toteuttaa sen yhteistyössä Vammalan teatterin kanssa. Näytelmän päähenkilönä on Artturi, nuori kollikissa, josta lopulta tulee kuningas. Ennen sitä Artturi joutuu kuitenkin kohtaamaan lukuisia haasteita, sillä kunin-kaan kruunua tavoittelevat muutkin. Artturi saa huomata, ettei kaikkiin lähipiirissä ole-viinkaan voi aina luottaa.

– Näytelmä on suunnattu esikouluikäisille ja sitä vanhemmille mutta tehty siten, että ai-kuisetkin voivat aivan hyvin katsoa sen. Siinä nähdään leppoisaa seikkailua kissaritareiden maailmassa, Ramsöön kyläkerhon sihteeri Marjukka Lähdekorpi-Ojala kertoo.

Narvan markkinayleisöä.

Klaus Kurjen tie opastaa Vesilahden omaleimaisiin kyliin.

Tervahaudanvalmistajat asettelevat pilkottuja tervaskantoja.


Ihana Suomen Suvi

Parkanossa sijaitsevan Riuttasjärven

erämaamaisemissa, Kaitojenvetten

kapealla järvikaistaleella, kaikui-

vat vielä sata vuotta sitten tukkimiesten

huudot. Vesistö toimi myös kirkkotienä,

jota pitkin kyläläiset kulkivat kirkkoveneil-

lä Vammalan, Sastamalan, Ikaalisten ja

Hämeenkyrön kirkkoihin. Nykyään näihin

idyllisiin seutuihin voi tutustua parhaiten

Käenkoskikeskuksen järjestämällä ti-

lausristeilyllä.

Käenkoskikeskus sijaitsee valtatie kol-mosen lähellä ja on monipuolinen ympäri vuoden toimiva juhla-, kokous-, teatteri-, vesiliikenne-, ryhmämatkailu-, tanssi- ja virkistyskeskus. Risteily maisemalautta Vesipääskyllä on yksi sen kesän ehdottomis-ta vetonauloista.

Risteilyn aikana matkustajille kerrotaan vesistön värikkäästä menneisyydestä sekä tutustutaan kiinnostaviin nähtävyyskohtei-siin. Niistä merkittävin on Metsämuseo, joka esittelee yleisölle metsätöiden historiaa 1860-luvun sahateollisuuden noususta aina 1960-luvun koneellistumiseen.

Metsämuseossa on esillä vanhoja metsä-työkaluja, kuten justeerisahoja ja tukinuit-tovälineitä sekä ulkona katoksissa metsä-työkoneita. Vieraat pääsevät kurkistamaan museolla myös metsäkämppään, hevostalliin sekä vanhanaikaiseen saunaan.

Risteilyn aikana voidaan tutustua myös Kaitojenvetten rantojen pyhiin paikkoi-hin. Kristillisenä palvontapaikkana toimi Messukalliolla sijaitseva metsäkirkko. Samalla paikalla toimi metsäkirkko jo kirk-koveneiden aikakaudella. Varhaisempaa pal-vontamuotoa puolestaan edustavat alueelta löytyneet muinaiset palvontapaikat.

– Yhdessä kallioseinämässä on luonnon muovaama kuva, kalliofiguuri, joka muistut-taa selvästi ihmisen kasvoja. Maanäytteitä tutkimalla on pystytty toteamaan, että siellä on todella harjoitettu entisaikoina palvon-tamenoja, Käenkosken toimintavastaava Ari Tuomisto kertoo.

Risteilyä ja kesäteatteria

Useimpiin matkailijoihin tekee vaikutuk-sen erityisesti Kaitojenvetten karu, mutta kaunis luonto.

– Alueella vallitsee täydellinen luon-nonrauha, sillä vesistö sijaitsee keskellä ei mitään. Tunnelma on aivan käsin kosketel-tava. Moni ihasteleekin, että voiko tällaista paikkaa enää olla olemassa.

Käenkosken matkailupalveluissa on kiinni-tetty erityishuomiota esteettömyyteen.

Käenkosken tilausristeily kuljettaa matkailijat perinteisiin tukinuittovesiin.

Vesipääskyn matkassaSuvi Roselli Käenkoskikeskus

Yleisöäänestyksessä Suomen kauneimmaksi valittu tanssilava ja oikealla leppoisaa risteilyä Vesipääskyllä.

Satunnainen matkailija Messukalliolla ja kalliofiguureja risteilyreitillä.

www.kotimaassa.fi55

– Risteily sopii hyvin liikuntarajoitteisille, sillä maisemalautta Vesipääskyyn pääsee pyörätuolilla helposti ja matkustaminen on turvallista, koska Vesipääsky on rakennettu ponttoonien päälle, eivätkä sitä siksi keinuta tuulet. Pyörätuolia käyttävät asiakkaat pystyvät vierailemaan myös Metsämuseossa, koska museon laiturilta kulkee rampit mu-seoalueelle ja nuotiopaikalle.

– Vesipääsky on täysin katettu ja nykyai-kaisin mukavuuksin varustettu alus, joten sillä voi matkustaa erinomaisesti myös heikommalla säällä.

Käenkoskikeskus järjestää ryhmille lisäksi monipuolisia virkistyspäiviä, joissa ristei-lyyn on yhdistetty liikuntaa tai kulttuuria. Asiakkaat voivat esimerkiksi lähteä patikoi-maan läheiselle luontopolulle.

– Polku on noin seitsemän kilometrin pituinen ja vaativuustasoltaan keskiverto-luokkaa. Se kulkee suo- ja kalliomaisemissa seuraten vesistön rantoja.

Asiakkaat kulkevat tavallisesti patikoi-den - joko omatoimisesti tai johdettuna - Metsämuseolle ja tulevat risteillen takaisin Käenkoskelle.

Yksi monista vaihtoehdoista on teatteripa-ketti ruokailuineen ja risteilyineen. Parkka-Teatteri esittää Käenkosken kesäteatterissa heinäkuussa komediaa Näillä mennään. Näytelmä kertoo rahalle sokeasta keksijästä, Armas ”Tango” Riekosta, joka puuhastelee outojen keksintöjen parissa. Pian keksijä huomaa kuitenkin olevansa konkurssin partaalla ja on vaarassa menettää pajansa ja kaiken mihin on uskonut ellei opi hyväksi myyjäksi.

Bussiryhmät voivat varata ruokailun tai kahvipaussin ravintola Käenrantaan, jonka keittiössä valmistuvat maukkaat ruuat isommillekin ryhmille. Ruokailun voi järjes-tää katetulla rantaterassilla, missä silmien eteen avautuu suomalainen järvimaisema, rantasauna ja laivalaituri. Keväällä ja kesällä käsinkosketeltavaa tunnelmaa siivittää käen kukunta.

Talon isäntä valottaa lyhyesti talon histo-riaa ja nykypäivää, minkä jälkeen matkailijat voivat vaikka tanssahdella isolla parketilla, sillä Käenkoski valittiin viime kesänä pide-tyssä yleisöäänestyksessä Suomen kauneim-maksi kesälavaksi.

KÄENKOSKIKESKUS Hiihtokeskuksentie, 39700 Parkano

p. 0400-848 684 [email protected]

www.kaenkoski.fi

Käenkoskikeskuksesta on kehittynyt 2000-luvulla monipuolinen juhla-, kokous-, teatteri-, vesiliikenne-,

ryhmämatkailu-, tanssi- ja virkistys-keskus. Toiminta on ympärivuotista.

Valtatie kolmelta Käenkoskelle on vain kivenheitto ja se sijaitsee upean

Riuttasjärven rannalla.

Katso kotisivuiltamme mm. AJANKOHTAISET

MATKAILU- ja TAPAHTUMAPAKETIT

Kokoukset, yrityspäivät,

toimintapäivät, elämysretket...

Yhdistellään ryhmällesi sopiva

teemapäivä Kaitojenvetten

kauniissa maisemissa!

Metsämuseo. Ruokailu ravintola Käenrannassa.


Ihana Suomen Suvi

Kaupunkilomaa campinghengessäRastilan 4-tähden leirintäalue on avoinna vuoden jokaise-na päivänä. Nykyaikainen ja perheystävällinen leirintäalue sijaitsee metromatkan pääs-sä Helsingin huveista. Kesän keskellä 21.6. – 4.8.2010 toimii Kesähostelli Karavaani.

Rastilassa voit kokea uusia elä-myksiä. Vuokraa välineitä vas-taanotosta tai pulahda ranta-saunalta vilvoittavaan veteen. Melo meriympäristössä, tee kickbikeretki luonnon keskellä, kokeile jousiammuntaa tai opi kalastuksen salat. Katso lisää www.henkilohuoltamo.fi.

Tervetuloa läheltä ja kaukaa!

Rastila Camping & Kesähostelli KaravaaniKaravaanikatu 4, 00980 Helsinkip. + 358 9 310 78517 [email protected] www.rastilacamping.fi

N60°12’24’’ E25°7’16’’EMMA | KAMU | Helinä Rautavaaran museo | Suomen kellomuseo

Leikkilinna | Café WeeGee | WeeGee Shop

Avoinna ti klo 11–18, ke–to klo 11–20, pe–su klo 11–18, ma suljettu. Liput 10/8 e, alle 18- ja yli 70-vuotiaat ilmaiseksi. Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo. www.weegee.fi

Näyttelykeskus WeeGeen viisi museota, taide-galleria ja museokauppa tarjoavat katsottavaa ja koettavaa ympäri vuoden. Näyttelykeskus WeeGee opastettuna 19 € / hlö sisältäen opastetun kier-roksen valitsemassanne museossa sekä lounaan ja jälkiruokakahvin/teen. Varaukset ja tiedustelut: [email protected] tai 09-8168 2829

Museoiden ja näyttelyjen maailma

www.kotimaassa.fi57

Minkälaista on taiteilijaelämä?

Mistä taiteilija saa inspiraation-

sa? Tätä valottaa Konstrundan-

taidetapahtuma, joka kutsuu 30.7.–

1.8.2010 jälleen luovuuden lähteille.

Konstrundanin aikana Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla, Turunmaalla ja Uudellamaalla eri visuaalisen taiteen alojen edustajat avaavat ateljeensa ja työhuoneensa yleisölle. Avoimien ovien tapahtuma on tarkoitettu kaikille ja kaikenikäisille. Mukana olevat taitelijat, käsityöläiset ja muotoilijat on valittu hakuprosessin kautta, jonka tarkoitukse-na on ylläpitää Konstrundan-tapahtuman korkea taso ja taata yleisölle mielenkiin-toinen tapahtuma. Tänä vuonna kohteita on 165.

Kolmen päivän ajan kävijöille tarjotaan katseltavaa ja koettavaa. Useissa kohteis-sa on mahdollisuus osallistua erilaisiin workshopeihin ja kokea uudenlaisia elämyksiä. On mielenkiintoista seurata

taiteilijoiden työskentelyä ja keskustella heidän kanssaan. Kävijät saavat vapaasti kommentoida taiteilijoiden töitä ja tehdä halutessaan taideostoksia. On aivan erilaista katsoa seinällään taulua, jonka tekijän ja tekopaikan on nähnyt!

Viime kesänä Konstrundanin suosion kas-vu yllätti kaikki. Kävijöitä oli kolmen päivän aikana 18 000, mikä oli peräti 80 % enemmän kuin edellisenä, ensimmäisenä vuonna.

– Konstrundanista on tullut todella suosit-tu tapahtuma, iloitsee tyytyväinen projekti-koordinaattori Anna Nöjd.

Kävijöiltä tapahtuma on saanut yksin-omaan positiivista palautetta. Vieraat tunte-vat olevansa tervetulleita ja tapahtuman tun-nelma on iloisen rento ja lämminhenkinen.

Koska käyntikohteita on pitkin koko rannikkoseutua, voivat ihmiset kulkevat koh-teesta toiseen. Kussakin kohteessa on oma tunnelmansa, mikä lisää kiertelyn viehättä-vyyttä. Päivän tai päivien aikana voi ihastua, hämmästyä, mykistyä, liikuttua, iloita aina väsymiseen asti, mutta päivän päätyttyä

muistoissa on ikimuistoinen retki inspiroi-vassa ympäristössä.

Suunnittele oma kierroksesi

Oman taidekierroksen, Konstrundanin, suunnitteluun saa apua tapahtuman internet-sivuilta, joilla on esitelty kaikki tapahtumassa mukana olevat taiteilijat. Käyntikohteet on ryhmitelty alueittain, mikä helpottaa reitin suunnittelua. Jokaisen taiteilijan kohdalla on myös karttalinkki helpottamassa suunnistamista kohteeseen.

Tietoa käyntikohteista ja taitelijoista saa myös Konstrundan-lehdestä, jota jaetaan alueiden matkailuneuvontapisteissä. Lehti on myös ladattavissa internet-sivuilta.

Konstrundan-tapahtuman tavoite on tukea Suomen ruotsinkielisten alueiden taiteilijoita. Tapahtuman mahdollistavat Svenska Kulturfonden ja Föreningen Konstsamfundet.

www.konstrundan.fi

Konstrundan avaa jälleen ovet

taitelijoiden työpajoihinEeva Oksman

Carina Granlundin ateljee Mustasaaressa. Kuva: Kaj Kackur


Ihana Suomen Suvi

Lopen kunnan ja Hämeen Järviylängön vetovoima perustuu erityi-sesti luonnonläheisiin kokous-, yöpymis-, ja ruokailupaikkoihin. Elämysmatkailua vauhdittavat monipuoliset maastoon viitoitetut

vaellus- ja melontareitit sekä motoristeille rakennetut kulku-urat. Loppi tarjoaa myös vierailukohteita, nähtävyyksiä, kulttuuria ja kaupallisia palveluita monessa muodossa.

– Jo 20 vuotta haaveenani on ollut saada oma vaateputiikki, kertoo Punaisen Tuvan kartanonrouva Virpi Kassari. Hän on aina itse ollut kiinnostunut kauniista vaatteista ja materiaaleista. Nyt hänen putiikistaan voi hankkia korkealaatuisia ja muodikkaita vaatteita, kenkiä, laukkuja ja asusteita niin arkeen kuin juhlaan.

Kassari kertoo ottavansa myyntiin sellaisia tuotteita, joista itse pitää. Tuotteita on kotimaan lisäksi muun muassa Tanskasta, Kanadasta, Ranskasta, Espanjasta ja Italiasta. Erityisen ylpeä Kassari on myynnissä olevista Jukka Rintalan vaatteista ja asusteista, jotka kiin-nostavat myös kävijöitä.

Kartanopuodissa tarjotaan Marskin Majalta saapuville ryhmille kahvia ja Saara-rouvan kakkua. Putiikissa voi toki piipahtaa kuka tahansa, sillä se on avoinna joka päivä kaikille kävijöille arkisin klo 10–20 ja viikon-loppunakin klo 10–18. Muutkaan vieraat eivät joudu lähtemään putiikista kuivin suin, vaan niin kuin maaseudulla on tapana, tarjo-

taan vieraille ainakin kahvit.

– Kesällä kahvit voi juoda ulkoterassilla, mutta sisätiloihinkin mahtuu hyvin bussi-lastillinen väkeä kahvittelemaan, vakuuttaa Kassari.

Teuvo Zetterman näkee, että Marskin Majan ja Punaisen Tuvan yhteistyö tarjoaa monia mahdollisuuksia.

Lähde Lopelle!Vaikka Suomen suvi on lyhyt, aina ehtii Lopelle, sillä Lopen kunta sijaitsee maan väestöllisellä ja logistisella keskipistealueella Etelä-Hämeessä, reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Kehä III:lta.

Historiaa ja designia

Tänä kesänä Lopella on ryhmille tarjolla retkipaketti, jossa tutustutaan sekä histori-alliseen Marskin Majaan että vasta avattuun Kartanoputiikki Punaiseen Tupaan, joka sijaitsee Leppäniemen kartanossa.

Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmajan, saunan ja kalamajan raken-sivat korpisoturit vuonna 1942 Marsalkka Mannerheimille 75-vuotispäivälahjaksi, ja se siirrettiin sotatapahtumien muuttuessa alku-peräiseltä paikaltaan Punelia-järven rantaan.

– Mannerheim osti aikanaan tämän tontin Leppäniemen mailta, kertoo Teuvo Zetterman Majan Herrat Oy:stä. – Siksi me päätimme koostaa museokierroksen jälkeen nautitta-van aterian ruokalistan Leppäniemen karta-non Mannerheimin aikaisen emännän, Saara Kassarin, suosikkiresepteistä.

Ruokailun jälkeen jatketaan ostoksille Leppäniemen kartanoon. Kartanoputiikki Punainen Tupa sijaitsee 1900-luvun alussa rakennetussa työväen asuintalossa, joka on kunnostettu hienovaraisesti.

Eeva Oksman Lopen kunta

www.kotimaassa.fi59

– Jos miehiä kiinnostaa esimerkiksi saunominen Marskin Majalla, voivat rouvat viettää laatuaikaa putiikissa. Sitten kokoon-nutaan yhteen ja syödään Mannerheimin lempiruuista ja –juomista koostuva Marskin perinneateria yhdessä vaikka itse marsalkka Mannerheimin (Timo Närhisalo) kanssa.

Tuhkatkin pesästä Lopen teatterissa

Lopen teatteri starttaa uuteen kauteen entistä ehompana. Vanha, osin lahonnut katsomo on purettu ja sen tilalla on nyt uusi, valettu perusta ja painekyllästetystä puusta rakennettu runko.

– Katsomossa on 486 numeroitua istuin-paikkaa sekä ensimmäisen rivin paikat liikun-tarajoitteisille. Suflettikatto suojaa sateelta ja vinssillä toimiva aurinkosuoja estää, ettei ilta-aurinko pääse paistamaan katsojien silmiin, kertoo Lopen Teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Ranta nykyisistä upeista olosuhteista.

Tämän kesän näytelmä, Leena Härmän ”Viekää tuhkatkin pesästä” sijoittuu rau-halliseen kaupunginosaan, johon grynderit iskevät silmänsä.

– Halusimme tehdä näytelmän, jolla on sanoma ja tämä näytelmä on aina ajankohtai-nen, sanoo Ranta.

Lopella näyttelijät ovat aktiivisia alan har-rastajia, mutta ohjaajat ammattilaisia, kuten tämän kesän ohjaaja Joel Elstelä.

Lisää mahdollisuuksia on luettavissa Lopen kunnan matkailusivuilla yrittäjien yhteisestä sähköisestä matkailuesitteestä, www.loppi.fi/matkailu.

www.kartanoputiikki.fi www.marskinmaja.fi www.lopenteatteri.net

Ilmainen retkeilykartta!Keväällä 2010 avattu Hämeen

ulkoilukartta on ilmainen, pääasiassa ulkoilijoille ja retkeilijöille tarkoitettu

internet-pohjainen karttapalvelu, joka löytyy osoitteesta www.luontoonhame.fi.

Palvelu eroaa useista muista internetin kartoista siten, että sivuston kartta-aineisto on maastokarttatasoista, ja sen avulla löytyvät niin kesämökit, polut, ojat kuin mäennyppylätkin.

Palvelussa voi esimerkiksi suunnitella etukäteen tulevan retken

reitin, sekä tutustua reitin varrella ja läheisyydessä oleviin taukopaik-

koihin, palveluihin ja nähtävyyksiin. Suunnitellun reitin voi tarvittaes-sa tulostaa mukaansa maastoon.

Retkeilypalveluiden lisäksi karttapalvelussa on mahdollista tu-

tustua erilaisiin teemoihin; esimerkiksi nähtävyydet-teeman alta löytyvät

Hämeen muinaismuistokohteet.

Jukka Rintalan luomuksia.

Kartanoputiikki Punainen Tupa.

Marskin maja.


Matleena Ikonen Kirjurinluodon kesäteatteri

Ihana Suomen Suvi

• Ravintola A-oikeuksin • Aurinkokansi • Kokoustilat • AV-välineet • Tilaa 90 matkustajalle

Kesäristeilyt luonnon-kauniille Saaristo-merelle

Liput ja lisätietoja Uudenkaupungin matkailutoimistosta,Rauhankatu 10, puh. (02) 8451 5443, (02) 8451 [email protected], uusikaupunki.fi/matkailu

Tasokas ravintolalaivatäysin oikeuksin. Ravintolalaiva M/S Marival

Tervetuloa!

Juhannusaattona 19.6. illallisristeily klo 20–23 ja juhannuspäivänä 20.6. lounasristeily klo 13–15.30.

Lähtö Saaristolaivojen laiturilta Pakkahuoneesta länteen.

26.6.–9.8. pe ja su klo 11–17Sisältää risteilyn, lounaan ja opas-tuksen saarella ja majakassa. Hinnat: aikuiset 40 e ja lapset (4–12-v.) 20 e.

27.6.–8.8. la klo 11–17Sisältää risteilyn, lounaan ja opas-tuksen saarella. Hinnat: aikuiset 40 e ja lapset (4–12-v.) 20 e.

2.7. – 8.8.

3.7. – 7.8.

25.6.

14–16.

Kysy myös tarjousta tilausristeilystä ryhmille!

Music Festival,Uusikaupunki24.-31.7.2010

crusell.fi

Kamari- ja orkesteri- konsertteja, Lyhtyjen Yö,

Lastenkonsertti, Party Night, Yöserenadeja

mm. Helsingin kamari-orkesteri, Okko Kamu, Rajaton, Iiro Rantala New Trio, Monica GroopLiput: 5 – 35 € Lippu-palvelun toimipisteistä mm. puh. (02) 8451 5443.Lippujen hintoihin lisätään lippupalvelun toimitus-maksu 2,20 €/lippu

VASP_Summeri2010_83x120mm.indd 1 24.3.2010 11:41:56

Lasten kenkiäja saappaitakymmeniä malleja.

Ihania naistenjuhla- ja kävelykenkiä.

Lukuisia malleja!Naisille kokoon 45ja miehille 50 asti.

Alinenkatu 36, UkiPuh. 844 3553Avoinna arkisin

9.00 - 17.30,lauantaisin

9.00 - 14.00Alinenkatu 27, Uki (Alinaa vastapäätä)

Avoinna ark. 10 - 17, la 9 - 14

Kenkäkauppa Alina on...Ihmeellinen. Kummallinen. Ihana. Erilainen. Omalaatuinen.

Alinassa löytyy kengät jokaiselle. Ihan totta.Varmasti löytyy. Voiko tällaista kauppaa olla olemassa?

Kyllä! Tule Kenkäkauppa Alinaan. Ja koe löytämisen riemu.Ja palvelu! Kesällä 10 tuntia päivässä.

Huom! Palvelemme ajalla 1.6. - 8.8.2010 arkisin klo 9 - 19 ja lauantaisin klo 9 - 15.

www.alina.fi

www.kotimaassa.fi61

Crusell-viikko kruunaa Uudenkaupungin kesän

24.–31.7.2010

Bernhard Henrik Crusell (1775–1838) on kansainvälisesti tunne-tuin suomalainen säveltäjä ennen Sibeliusta. B.H. Crusell syntyi

Uudessakaupungissa, Myllykadulla sijainneessa talossa. Perhe muutti Nurmijärvelle pojan ollessa 8-vuotias. Kirjoittamissaan

muisteluissa B.H. Crusell käyttää itsestään kolmatta persoo-naa. Näiden kirjoitusten mukaan kipinä musiikkiin syttyi jo

Uudessakaupungissa: ”Hänen pienessä synnyinkaupungis-saan oli vain yksi ainoa henkilö, joka harrasti musiikkia:

eräs puotiapulainen, joka iltaisin puhalteli huvikseen huilua.

Eräänä iltana nelivuotias Berndt istui kadulla selkä seinää vasten suunniltaan ihastuksesta kuullessaan su-losävelmiä. Hänen vanhem-pansa, jotka olivat jo pitkään

etsineet poikaa, toruivat hän-tä vakavasti, mutta tämä ei estänyt

poikaa menemästä seuraavana iltana mielipaikalleen. Hän sai nyt tottele-mattomuudesta selkäänsä, mutta kun tästäkään ei ollut apua, hänet jätettiin ’kärpäsensä pariin luottaen

siihen, että hän aina palaisi kotiin heti, kun huilu vaikeni…”

Crusell asui vuodesta 1791 Ruotsissa, missä hän

työskenteli Tukholman hovikapellin klarinetis-

tina. Hänen sävellyk-sensä ”Tolf Sånger

ur Frithiofs saga” (1826) ja ”Sång till solen” olivat aikanaan erittäin suosittuja. Hänen parhaita ja vieläkin soitettuja teoksiaan ovat klarinettikonsertot sekä kamarimusiikki, jossa yleensä on mukana klarinetti tai jokin muu puupuhallin. Melodiikan ja laulullisuu-den osalta hänen musiikkinsa on ranska-laisvaikutteista, muoto sen sijaan seuraa enemmän wieniläisklassisia esikuvia ja myöhemmin siinä oli romanttisiakin aineksia Spohrin ja Weberin hengessä.

”Wien, Wien, nur du allein…”

– Kesän 2010 Crusell-viikon sisällön tärkeimpänä lähteenä ja johtoajatuksena on Wien, eurooppalaisen musiikin historiallinen pääkaupunki, kertoo Crusell-viikon taiteelli-nen johtaja Jussi Särkkä.

Yhtyeistä Suomalaisen Barokkiorkesterin yhtye, Ensemble Schrat ja Uusi Helsinki -kvartetti tarjoavat wieniläispainottei-sen ohjelmiston värejä koko sen kirjolla. Orkesterivierailun Uuteenkaupunkiin tekee ensimmäisen kerran täysin uudistunut ja kansainvälistynyt Helsingin Kamariorkesteri johtajanaan aina yhtä karismaattinen Okko Kamu.

Oman pikantin lisänsä tapahtumaan tuo Retuperän WBK, joka tarjoaa taatusti erilai-sen musiikkielämyksen.

Yksi suosituimmista konserteista tullee olemaan Lauluyhtye Rajattoman esiinty-minen Uudenkaupungin Uudessa kirkossa. Perinteisessä lastenkonsertissa esiintyy tänä vuonna Siina ja Taikaradio -orkesteri.

– Tervetuloa musiikin vietäväksi kesäi-sen Uudenkaupungin leppoisaan syleilyyn! toivottaa Särkkä lopuksi.

www.crusell.fi

C rusell-musiikkiviikkoa on vietetty Uudessakaupungissa vuo-

desta 1982 alkaen. Erityisesti puupuhaltimille omistettu mu-

siikkitapahtuma kerää vuosittain kaupunkiin edustavan jou-

kon koti- ja ulkomaisia muusikoita. Musiikkiviikon aikana kuullaan lukuisia

korkeatasoisia konsertteja, joiden lisäksi koti- ja ulkomaiset puupuhaltimien

taitajat antavat opetusta kaikissa puupuhaltimissa. Crusell-viikolla on oma,

vahva asemansa yksilöllisenä, selkeän linjan valinneena musiikkijuhlana

Suomen kesätapahtumien joukossa.


Ihana Suomen Suvi

Eeva Oksman Studio FotoMika

Kesälomalla nautitaan, rentou-dutaan ja syödään hyvin. Toisille kesä tietää vuoden kiireisintä ai-

kaa. Kävimme tapaamassa uusikaupun-kilaisen Gasthaus Pookin isäntää näin kesän kynnyksellä.

Mitä ruoka sinulle merkitsee, keittiömes-tari ja majatalon isäntä Simo Reijonsaari?

Simo katsoo kysyjää vähän hölmistyneenä ja vastaa yksiselitteisesti: ”Elinehtoa!”

– Jos ei joka päivä mieti ruokaa, siinä me-nee elinkeino. Olen ollut jo 40 vuotta keitti-össä, joten ruoka on minulle aika kova juttu. Metsästämässä ollessakin mietin ympärilleni katsellen, että voisiko tuota ja tuota syödä.

Mitä keittiömestari itse syö?

– Tänään söin aamulla Weetabixia ja oma-tekemää mansikkahilloa. Kymmenen aikaan otin uunista sämpylöitä, ja söin samalla kaksi. Päivällä söin lohta ja illalla syön kas-vissalaatin. Syön yleensäkin paljon kasviksia ja kalaa, kuten siikaa ja silakkaa. Mielestäni joka päivä tulisi syödä vähintään yksi kunnon ateria. Metsästysretkelläkään en tyydy hiil-losmakkaraan. Olenkin suosittu henkilö hir-viporukoissa, koska mukanaolostani johtuen illalla istutaan nauttimaan kunnon liha-ateria viinin kera. Ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Mistä raaka-aineesta valmistat mieluiten ruokaa?

– Kalasta yleisestikin, mutta eritoten ahve-nesta, joka on pomminvarma.

Mitkä ovat Pookin vahvuudet?

– Teemme itse hyvin pitkälti kaiken ruuan, emmekä käytä valmiita komponentteja. Pyrimme saamaan ainekset meille mahdolli-simman raakana ja mahdollisimman läheltä. Lähialuilta saamme kaiken tuoreen kalan ja satokauden alettua kasvikset sekä yrtit, joita pienissä määrin kasvatamme myös itse. Pookin Specialiin tarvittava marenki tulee U:gin Marengista ja silloin tällöin saamme paljon käyttämäämme lammasta Säkylästä. Talvella 70 prosenttia myymästämme oluesta

on paikallisen panimon Prykmestar-olutta. Kesäisin valikoimaa laajennetaan, jolloin meiltä saa myös mm. naapurikaupungista tuotettua Laitilan Wirvoitusjuoman Kukkoa.

– Olemme saaneet asiakkailta runsaasti kiitosta, sillä Pookin Piha on monella tavoin erilainen kaupunkiterassi. Siellä on mahdolli-suus istua rauhassa, jos haluaa. Sieltä löytyy aurinkoisia ja varjoisia paikkoja sekä tarvitta-essa katetun osan alta sateensuojaa.

Mitä itse tilaat syödessäsi ravintolassa?

– Yleensä valitsen jotain sellaista, mitä en itse tee tai mitä en ole koskaan nähnytkään. Jos valmistustapa ei selviä syödessä, kysyn sitä henkilökunnalta. Nykyään salihenki-lökunnankin pitää tietää niin ruuasta kuin viineistä.

Kesäkaupungin huippukokki vastaa

Kesä kokin silmin

Pooki pihan puolelta. Kuva: Pertti Suurhasko

www.kotimaassa.fi63

Mitä haluaisit oppia tekemään?

– Itämainen keittiö kiinnostaa. Olisi hie-noa päästä Thaimaahan kokkikouluun. Siellä makujen rakentaminen on erilaista, mutta sielläkin käytetään paljon kasviksia ja kalaa Voisin sitten täällä maustaa ruokaa sikäläi-sittäin. Erilainen maustaminenhan ei poista lähiruuan arvoa.

Miten ruokalajit saa-vat nimensä Pookissa?

– Meillä ei nimien kanssa kursailla. Ruuan nimen pitää kertoa, mitä se on. Poikkeuksen tekee Pookin Special, joka on jo käsite. Kesäksi meille on tulossa myös Ämpärporin Hättänen. Riittävän koominen nimi saa asiakkaat kysymään sen selitystä, minkä kertominen kuuluu asiaan.

Uudistatteko ruokalistaanne kesäksi?

– Kevät on tuskallista aikaa, olo on suo-rastaan jakomielinen. Mieli tekisi uudistaa listaa, mutta kesäksi sitä pitää uudistaa vain hyvin maltillisesti. Usein tulee asiakkaita, jotka ovat syöneet edellisenä kesänä esimer-kiksi siikaa tai valkosipulisilakoita ja haluavat ehdottomasti samanlaisen annoksen. Jos olemmekin poistaneet sen listalta, on petty-mys lähes ylitsepääsemätön.

– Talvella asia on toisin. Kanta-asiakkaat kaipaavat vaihtelua, ja siksi järjestämme erikoisviikkoja jonkun teeman ympärille.

Mikä tuo kesän Pookiin?

– Kesäihmiset, niin työntekijät kuin asiak-kaat. Kesähenkilökunnan kanssa aloitetaan joka vuosi alusta. Väki on nuorta ja koke-matonta, jonka ajatusmaailmakin on aivan erilainen. Joudun joka kevät muistuttamaan itselleni, että nyt työntekijät tarvitsevat taas toisenlaista opastusta. Se kuitenkin tuo väriä

tähän touhuun ja silloin itsekin aina nuortuu.

– Pookin asiakkaat vaihtuvat totaali-sesti kesällä. Juhannuksesta koulujen alkamiseen asti uusikaupunkilaiset kanta-asiakkaat ovat mökeillään ja lomamatkoilla, ja silloin puolestaan kesäasukkaat ja matkailijat viihtyvät Uudessakaupungissa. Osa kesäasi-akkaistakin on vakiokävijöitä, kuten monet Crusell-viikon vieraista.

– Kesäisin ei päivällä syödä ras-kaita ruokia. Yleensä ihmiset syövät salaattia ja kalaa, jotka ovat nyt ”in”. Ravintolassa käydään nykyään niin usein, ettei silloin tarvitse ottaa sitä ”pakollista” pihviä.

Mikä on ollut pahin mokasi kokkina?

– Silloin meillä oli vielä Pookin Ranta aivan vierassataman vieressä. Meitä oli pyydetty järjestämään siellä Porsasjuhlat. Olin laitta-nut lehti-ilmoitukseen tekstin, että meillä on possu ja kokki kuumana. Kokonainen, kypsä porsas oli ollut grillin päällä kuumenemas-sa. Kun siinä iskin veitsen porsaan selkään, valui sieltä viitisen litraa sulaa rasvaa grilliin leimahtaen hurjasti leimuaviksi liekeiksi. Asiakkaat joutuivat poistumaan kiirees-ti terassilta sankan savun takia. Saimme nostettua porsaan grillistä maahan laitetulle foliolle, mutta silloin possu hajosi tuhansiksi palasiksi. Mainos siis kävi todella toteen! Onneksi paikallislehdet eivät uutisoineet tapauksesta. Sen jälkeen olen keskittynyt enemmänkin rosvopaistin tekemiseen.

Mikä on ollut suurin onnistumisesi keittiössä?

– Se ettei tällä kertaa epäonnistunutkaan, Reijonsaari heittää naureskellen.

– Kyllä se oli tasavallan presidentin päivällisen valmistaminen edelliskesä-nä. Tarjosimme Tarja Halosen seurueelle

Rintalan lammasta, savusampi-mous-setta ja sammenmätiä. Muuten esi-tellessäni aluksi aterian ruokalistaa Halonen lausahti, että tämän miehen kanssa ollaan kavereita ennestään! Minua oli nimittäin vuosia aiemmin pyydetty puhumaan Haloselle yrittä-jien edustajana hänen poiketessaan Uudessakaupungissa presidentinvaa-likiertueellaan. Kehuin silloin hänelle, että täällä voidaan syödä tuoretta, paikallista mätiä sammenkasvatuksesta johtuen. Tästä hän muisti minut. Tuo yllättävä lausahdus kevensi ruokailun alussa vallinnutta, hieman jännittynyttä ilmapiiriä huomattavasti!

Pookin vehreä piha kutsuu nauttimaan suvesta ja hyvästä ruuasta. Kuva: Pertti Suurhasko


Ihana Suomen Suvi

Suomessa toimii yhteensä noin parikymmentä pienpanimoa, joista suurin osa on ravintola-panimoita eli panimoita, joiden yhteydessä toimii ravintola.

Pienpanimoliiton puheenjoh-taja Pekka Kääriäisen mukaan suomalaisilla pienpanimoilla menee tällä hetkellä hyvin.

– Erityisesti viime vuodes-ta lähtien isot panimot ovat alkaneet ottaa pienpanimoiden tuotteita jakeluunsa. Toisaalta pienpanimoiden valttina on pai-kallisuus. Vaikka jokin panimo olisi valtakun-nallisesti pieni, se voi olla paikallisesti iso.

Kääriäistä harmittaa ainoastaan suora-myyntioikeuden puuttuminen.

– Lain mukaan pienpanimo ei voi myydä yli 4,7 % vahvuisia itse valmistamiaan oluita suoramyyntinä asiakkaille. Jos myynti sallit-taisiin, se lisäisi lähimyyntiä merkittävästi. Samalla panimot voisivat myydä enemmän

tuotteitaan matkailijoille, jotka tulevat panimoon tutustumis-käynnille. Tällä hetkellä mai-tokauppavahvuuden ylittävien oluiden myynti on sallittua vain anniskelussa tai Alkon kautta.

Koivunlehtiolutta

Vakka-Suomen Panimo jatkaa Uudenkaupungin pitkiä oluenpanon perinteitä. Vielä 1900-luvun alussa kaupun-gissa nimittäin pantiin olutta

”Prykin” eli Uudenkaupungin Panimon holvikellareissa. Nyt lähes sata vuotta myöhemmin vanhan panimon muisto elää Vakka-Suomen Panimon valmistamien oluiden Prykmestar -nimessä.

Vanhaan saksalaiseen tapaan

Pienpanimoiden valmistamien oluiden valttina on vahva maku.

Kesäkuumalla matkailijan yllättää usein jano. Mukavan helpotuk-sen asiaan tuo tuopillinen kyl-

mää olutta. Hyvän vaihtoehdon tutuille markettioluille tarjoavat kotimaisten pienpanimoiden valmistamat täys-mallasoluet. Niille on tunnusomais-ta maukkaan täyteläinen maku, joka syntyy perinteisestä saksalaisesta oluen-valmistustavasta, jossa sai käyttää ainoastaan vet-tä, mallasta, hu-malaa ja hiivaa.

Suvi Roselli

www.kotimaassa.fi65

Panimo valmistaa oluita perinteiseen saksalaiseen tyyliin. Valikoimasta löytyy myös piristäviä erikoisuuksia. Yksi niistä on Prykmestar Suvi, jonka valmistuksessa on käytetty koivunlehtiä. Se on tiettävästi ainoa laatuaan maailmassa.

– Ajatus syntyi viime kesänä työmatkalla, kun ajelin koivujen reunustamia pikkuteitä pitkin. Päätimme tehdä pienen koe-erän. Keitimme koivunlehtiteetä ja lisäsimme siihen sitten muut olutainekset, panimomes-tari Jani Vilpas kertoo.

Tuotteen suosio yllätti panimoväen.

– Tämä oli niin erikoinen kokeilu, että sen menekkiä oli vaikea arvata etukäteen. Kysyntä oli kuitenkin kovaa. Koivun hento aromi maistuu oluen jälkimaussa tehden oluesta hieman raikkaamman.

Toinen mielenkiintoinen erikoisuus on reilusti humaloitu täysmallasolut Prykmestar LuomuPils eli luomuolut.

– Se on tämän kevään uutuustuote. Siinä on käytetty raaka-aineena kotimaista luo-muohraa ja saksalaista luomuhumalaa ja sen valmistuksessa on noudatettu luonnonmu-kaisia periaatteita.

Luomuolut muodostaa hyvän lisän pienen erikoisolutpanimon tuotevalikoimaan.

– Luomutuotteiden kysynnästä kertoo aika paljon se, että Prykmestar LuomuPils on valittu Alkon va-kiovalikoimaan. Heinäkuusta lähtien sitä on saatavilla Alkon myymälöistä kautta maan.

Vakka-Suomen Panimo sijaitsee aivan Uudenkaupungin keskustassa. Prykmestar-oluita voi ostaa panimon yhteydessä toimi-vasta pienmyymälästä. Maistiaisia siellä ei ole luvassa, koska panimolla ei ole anniske-luoikeutta, mutta oluenkeitosta kiinnostu-neet ryhmät voivat tehdä mielenkiintoisen tutustumiskierroksen panimon tuotantoti-loihin ja oluenvalmistusprosessiin. Kellarissa

sijaitsevan panimon kiilteleviä kuparipannuja voi ihailla myös kattoikkunoiden kautta.

Kesälomalla Kouluun

Turussa kivenheiton päässä torilta sijaitseva Panimoravintola Koulu on Suomen suurin ravintolapani-mo. Sen nimi viittaa ruotsin-kieliseen kouluun, joka toimi vuonna 1889 valmistuneessa rakennuksessa yli sadan vuoden ajan. Koulutoiminnan siirryttyä muualle vuonna 1997, Panimoravintola Koulu remontoi rakennuksen omaan käyttöönsä.

Koulunkin oluet on valmistettu saksalaisen puhtauslain mukaan. Jatkuvassa tuotannossa on kolme olutmerkkiä. Niiden lisäksi pani-moravintola valmistaa erikois- ja kausioluita.

– Valmistamamme oluet ovat pääsääntöi-sesti lagereita, vaaleita ja tummia, ravintola-päällikkö Mika Lattu kertoo.

Rakennuksen menneisyys näkyy oluiden nimissä. Olutvalikoimasta löytyy Maisteri, Lehtori, Ope ja Reksi. Oluita voi maistella pa-nimon yhteydessä sijaitsevassa Oluttuvassa. Tuotantotiloihin ei päästetä vierailijoita, mutta oluenvalmistusta voi kuitenkin

seurata pienen välimatkan päästä, sillä Oluttuvasta on suora näköyhteys panimoon.

Panimoravintola Koulu järjestää ryhmille tilauksesta myös olutkou-lutuksia, joiden aikana kerrotaan ja näytetään kuvin, miten olutta val-mistetaan. Koulutuksen aikana myös maistellaan neljää erilaista panimo-ravintolan valmistamaa olutta.

– Olutkoulutukset ovat olleet erittäin suosittuja. Järjestämme niitä useita viikossa. Olutkoulutus tuo mu-kavan keventävän lisän iltapäivään.

Panimon ja Oluttuvan lisäksi rakennuksessa on muun muassa àla carte -ravintola Ruokasali, Viinitupa sekä kioski, josta voi ostaa mukaan vaaleaa Ope-olutta yhden litran palautuspullossa. Kesäisin olutta tai siideriä voi nauttia myös Panimoravintola Koulun suurella seitsemänsataapaikkaisella terassilla.

Oluen valmistusprosessi:

1. Mäskäys

Mallas mäskätään eli mäskikattilaan se-koitetaan vesi ja maltaat. Maltaissa oleva

tärkkelys hajoaa veteen.

2. Siivilöinti

Mäski siivilöidään. Siitä erotetaan vierre eli käymiskelpoinen neste ja rapa eli mal-taiden kuoriosa. Vierre ohjataan takaisin

mäskäyskattilaan ja rapa ulos.

3. Vierteenkeitto

Vierre keitetään humalien kanssa, jolloin olueen muodostuu tuoksua ja katkeruutta.

4. Linkous

Vierteestä erotetaan keiton aikana muodostuneet kiinteät humalan jäämät

eli rupa.

5. Vierteen jäähdytys ja ilmastus

Vierre jäähdytetään hiivauslämpötilaan juoksuttamalla se levylämmövaihtimen

läpi. Vierteeseen pistetään myös steriiliä ilmaa.

6. Hiivaus

Vierre johdetaan käymistankkiin, missä siihen lisätään hiiva.

7. Käyminen

Oluen annetaan käydä noin kuukauden.

8. Suodatus

Suodatettavat tuotteet ajetaan piimaasuodattimen läpi.

9. Tankitus


35 vuotta

Isoille ja pienille seurueilleaitoa espanjalaista tunnelmaa

Pikkuravintola Salud | Tuomiokirkonkatu 19 | Tampere | 020 741 2121 | www.salud.fi

Pirkanmaan paras ravintola-annos: Saludin pippuripihvi– Aamulehti/Valo, lukijaäänestys 26.2.2010

Liput: 37/35/20show & dinner alk. 50,00

LIPUT MYYNNISSÄ NYT!

ENSI-ILTA 2.9.2010

Ensi-ilta 27.5.2010

Arja KorisevA – Miro HonkanenKäsikirjoitus: KATARIINA LEINO Ohjaus: Petri Lairikkosuomen komein revyyteatteri

JONNA KOSONEN SANNA SAARIJÄRVI MIRO HONKANEN OTTO KANERVAmusiikkiteatteri PaLatsi HÄMEENKATU 30 | 33200 TAMPERE | P. 03 44 77 990 [email protected] | WWW.PALATSITEATTERI.FI

HulVATTOMIA SKETSEJÄ NAISISTA, MIEHISTÄ JA RAKKAudESTA! ESITyKSET 27.5. - 21.8.

MuSIKAAlI AVA GARdNERIN JA FRANK SINATRAN INTOHIMOISESTA RAKKAudESTA upEIdEN lAuluJEN SIIVITTÄMÄNÄ.

Ihana Suomen Suvi

www.kotimaassa.fi67

Kuninkaiden jäljissäTänä kesänä Royal Linesin

tasokkaat ravintolalaivat m/s Natalia ja m/s King johdattavat matkustajansa kuninkaiden jäljille. Laivoilla maistellaan ja nautitaan kuninkaallisista her-kuista, ihastellaan ainutlaatuista saaristomaisemaa ja kuunnellaan kuninkaallisia tarinoita niiden aidoilla tapahtumapaikoilla.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 300 vuotta Ruotsin kuninkaan Aadolf Fredrikin syntymäs-tä. Kuningas kävi Suomessa vuonna 1752 katsastamassa Suomenlinnan rakennustöitä. Kuninkaanportti on rakennettu sille paikalle, jossa kuningas nousi maihin. Kuningas Aadolf Fredrik poikkesi matkallaan myös Degerbyssa, joka nimettiin uudelleen Loviisaksi kuninkaan puolison Loviisa Ulriikan kunni-aksi.

Ruotsin kuningas Kustaa III vieraili Suomenlinnassa peräti kolme kertaa. Vuosina 1788–1790 käytiin Kustaa III:n sota, jolloin myös Ruotsinsalmen meritaistelu oli osa käytävää

sotaa. Laivastotukikohtana toimi Suomenlinna, jolla olikin suuri merkitys Ruotsin selviytymiseen sodasta.

Risteilyllä voi todeta, että Ruotsin kuninkaiden hoveissa syötiin hyvin. Aadolf Fredrikin herkkuja olivat mm. hummeri, kaviaari ja samppanja. Myös Kustaa III oli hyvän ruuan ystävä.

Teemalliset kesäristeilyt irrottavat myös ajatukset köysien irrotessa laiturista. Autenttinen ympäristö ja mielenkiintoinen tarina tempaavat matkailijat mukaansa.

Jalkapalloilijasta salakuljettajaksi

M/S King vie matkustajan-sa salakuljettajien aikoinaan suosimille Espoon vesille, aina Haukilahteen saakka. Matkan aikana kerrotaan mukaansatem-paavia tarinoita kieltolain ajoilta niiden oikeilla tapahtumapaikoil-la. Hyvän ruuan lisäksi laivalla tarjoillaan kieltolakihenkisiä juomia.

Tunnetuin salakuljettaja Algoth Niska oli ruotsinkielisen merikapteenin Iivar Niskan poika. Algoth pelasi jalkapalloa ensimmäisessä Suomen mesta-ruuden voittaneessa jalkapallo-joukkueessa. Hän pelasi myös ensimmäisissä maaotteluissa ja osallistui Tukholman olympia-laisiin vuonna 1912, jossa hän teki Suomen johtomaalin 2-1 ottelussa Italiaa vastaan. Suomi voitti käydyn ottelun 3–2.

Kun kieltolaki alkoi Suomessa vuonna 1919, ryhtyi Niska salakuljettamaan virolaisista ja saksalaisista laivoista ostamaan-sa 96 % pirtua. Niska myi pirtua Helsingin hienostoperheille – ja kauppa kävi.

Vaikka kieltolaki päättyi jo 1930, vielä 1950-luvulla viina oli kallista ja salakuljetus yleistä.

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston järjestä-mässä Best of Helsinki Awards -verkkokilpailussa yleisö äänesti Royal Linen illallisristeilyt par-haaksi kaupunkilomatuotteeksi vuonna 2009.

Ahti Oksman Royal Lines Laivaristeilyllä teemoina kuninkaat ja salakuljettajat


Huvipuistot

Hemmottelevat huoneetHotellissa on 68 juniorsuitea. Kaikissa huoneissa on oma sauna,

57 huonetta on varustettu porealtaalla ja erillisellä wc:llä.

Huoneet ovat 30-44 m2 suuruisia. Kaikissa huoneissa on huonekohtainen kaukosäädöllä toimiva jäähdytys. Kaikki huonetilat savuttomia. 16 huoneessa on ranskalainen parveke.

Huoneissa luksus-sisustus, 42”-tv, langaton internet, vedenkeitin, kahvia, teetä, kaakaota ja minibaari. Kaikille hotelliasukkaille aamutakit ja tohvelit.

Varaukset ja tiedustelut: Puh. +358 (0)6 357 8100 • [email protected] • www.hotelkantarellis.fi

Rosteninkatu 6, 65100 Vaasa

www.kotimaassa.fi69

Suomen uusin huvipuisto, Nokkakiven

Puisto avattiin kesällä 2007. Puistoon

on helppo tulla, sillä se sijaitsee

Jyväskylän ja Kuopion välisen valtatie 9:n

(E63) varrella, noin 20 km Jyväskylästä

itään, aivan Laukaanhovin matkailukeskuk-

sen vieressä.

Kokonaan kotimaisessa omistuksessa oleva huvipuisto on saavuttanut ensimmäisestä kesästä lähtien suuren suosion varsinkin lapsiperheiden keskuudessa perinteisellä, rennolla huvipuistotunnelmallaan ja wanhan ajan miljööllään.

Nokkakivi on myös oiva taukopaikka, sillä siellä ei ole pysäköinti- tai aluemaksuja. Alueella on myös ilmainen leikkialue. Niinpä Puistoon voi piipahtaa kahville tai jäätelölle, tai jäädä sittenkin pitämään hauskaa koko päiväksi!

Mielenkiintoinen erikoisuus perinteisten huvipuistolaiteiden lisänä Nokkakivessä on Suomen suurin, aito pensaslabyrintti. Sen sokkeloissa etsitään reittiä labyrintin keskustaan ja bongataan radan varrelle kätkettyjä puutarhatonttuja. Nyt pensaat ovat kasvaneet niin, että ne alkavat jo olla täysimittaisia, mikä lisää reitin löytämisen haastavuutta.

Huvilaitteita kaikenikäisilleKesällä 2010 Nokkakiven Puistossa on

käytössä 14 laitetta tai käyntikohdetta.

– Lapsiperheiden kannalta on mukavaa, että puistossa on runsaasti pienillekin lapsille sopivia laitteita, eikä pelkästään aikuisille. Nokkakivi onkin ennen kaikkea koko perheen huvipuisto, toteaa huvipuiston perustaja Lauri Vartiainen.

Laitteisiin voi ostaa kertalippuja, mut-ta myös rannekkeet ovat hyvin edullisia.

Lisäetuna moneen muuhun huvipuistoon nähden on se, että Nokkakivessä ei ole jono-ja juuri lainkaan.

Sirkusmaailmassa sateeltakin suojassa

Nokkakiveen kuuluu myös viereinen Sirkusmaailma. Saman katon alla on sirkusmuseo, laaja pelihalli sekä perheen pienimmille tarkoitettu minihuvipuisto minikaruselleineen, minimaailmanpyörineen ja keinuautomaatteineen. Alle 2-vuotiaat pääsevät paikkaan ilmaiseksi, ja muiltakin vaaditaan ovella vain kertalippu tai ran-neke. Sen jälkeen kaikki Sirkusmaailman pelikoneet ja huvitukset ovat käytettävissä vanhempien valvomana vaikka koko päivän, säältä suojassa.

Eväät mukaanPuistoon saa vapaasti tuoda omia eväitä,

ja niitä voi nauttia puiston lukuisissa picnic-pöydissä sekä paviljongissa. Nokkakivellä saa nurmikolla kävellä tai levittää viltin eväsret-ken alustaksi. Jos eväitä ei ole mukana tai ne loppuvat kesken, apu löytyy Nokkakiven puistokahvilasta, jossa myydään pikkupurta-vaa, kuten pizza-paloja ja sämpylöitä. Myös heti puiston vieressä on ruokapaikkoja. Vatsa täynnä ja iloiset muistot mielessä on mukava jatkaa matkaa.

www.nokkakivi.fi

Viihtyisä huvipuisto Lievestuoreella

Eeva Oksman Nokkakiven huvipuisto


Huvipuistot

On puuhaa mukavaa, ja se meitä kiinnostaa!

Eeva Oksman Puuharyhmä Oyj

Vaasan Vaskiluoto on koko per-heen monipuolinen lomakohde. Huvipuisto Wasalandia, kylpylä

Tropiclandia laajoine vesipuistoineen sekä leirintäalue Top Camping Vaasa sijaitsevat kävelymatkan päässä toisis-taan. Wasalandian aukeaminen on jo 22 vuoden ajan aloittanut Vaasan kesä-kauden. Tänä vuonna avajaisia vietetään 12.6.2010. Samana päivänä avataan myös Tropiclandian Vesipuisto.

Wasalandia – huvipuisto mahtava

Huvipuisto Wasalandian alueella on lukuisia eri toimintoja ja huvipuistolaitteita kaiken ikäisille yhteensä yli 40 kappaletta. Aluemaksuun sisältyy kaikkien huvilaitteiden vapaa käyttö.

Huvipuiston alueella on useita eri teemoja. Liikennemaasta löytyvät sekä pienten lasten sähköautorata että hurjemmasta vauhdista pitävil-le sopiva Super Spin –laite, jonka suuret varret pyörittävät vauhdilla samanaikaisesti kahteen suuntaan.

Kiipeily- ja pomppumaan suurella leikkialueella on paljon erilaisia kiipeilyvälineitä, liusuja ja tekemistä myös pienemmille lapsille. Suuret pomppukuplat ja trampoliinit innostavat eri ikäi-siä ja kokoisia pomppimaan.

Merirosvomaan seikkai-luradalla pääsee testaamaan taitojaan. Vesivuoristorata Koskenlaskun reitin varrelta

voi nähdä aina Vaasan keskustaan saakka!

Touhula on lasten peli- ja leikkipaikka, joka huonommallakin säällä tarjoaa monen-moisia hauskoja juttuja.

Tivolimaassa nautitaan perinteisten huvilaitteiden kyydistä, kuten koko per-heen vauhdikkaasta ketjukarusellista. Kummituslinnan kierros on yhtä aikaa haus-ka ja pelottava. Monen mielestä Wasalandian kummituslinna on Suomen paras.

3D-elokuvateatterissa näytetään vauh-dikasta, kolmiulotteista seikkailuelokuvaa. Elokuvaa katsotaan “aurinkolasien” läpi. Elämystä täydentää teatterin liikkuvat penkit! Elokuvateatteriin peritään erillinen maksu.

www.kotimaassa.fi71

Tropiclandia – vesipuisto loiskuva

Tropiclandian Viihdekylpylä on auki ympäri vuoden, mutta kesäisin asiakkaiden iloksi aukeaa myös Tropiclandian suosittu ulkovesipuisto.

Kylpylässä on vesiliukumäkiä, vesiverho, porealtaita, eksoottisia saunoja, aaltolaite ja mikä parasta – aina ihanan lämmintä! Puolentoista hehtaarin suuruisella ulkoalu-eella on neljä suurta liukumäkeä: hurjapäille sopivat Freefall ja Multislide, pitkä ja hauska moniratainen Surfing Hill sekä kumiveneellä laskettava Space Boat. Liukumäkien lisäksi alueella on lasten iso toiminta-allas, suuri auringonottoalue ja iso poreallas. Perheen pienimmille on oma toiminta-allas, jossa on myös pieniä liukuja.

Vesileikeissä tulee nälkä. Kylpylän yhteydessä on ravin-tola Poseidon, jonka runsaassa buffet-pöy-dässä on tarjolla mm. salaattia, lämpimiä ruokia ja pizzapaloja. Ravintolassa saa syödä ja juoda niin paljon kuin haluaa! Vesipuiston Grilliravintola Walma-Burgerin edessä on suuri aurinkoterassi, josta on hyvä seurata vesipuiston vilinää ja nauttia samalla virkistävistä ruuista ja juomista.

Top Camping Vaasa – luonnonrauhaa ja tasokasta leirielämää

Top Camping Vaasa on kaunis puistomainen leirin-täalue merenrannalla. Sen sijainti vehreällä Vaskiluodon saarella on mainio,sillä mat-kaa Vaasan keskustaan on vain kaksi kilomet-riä. Näin leiriytyjien on helppo nauttia kaupungin laajasta palvelutarjonnnasta.

Saaristoristeilylaivakin pysähtyy säännöllises-ti leirintäalueen omalle laiturille.

Leirintäaluetta on kehitetty viime vuosina erityisesti lapsiperheitä ajatellen. Alueella on polkuautorata, pomppulinnoja sekä oma uimaranta vesiliukuineen, jotka kaikki sisäl-tyvät leirintäaluemaksuun. Pienellä vuokra-hinnalla on käytettävissä polkuveneitä sekä minigolf-kenttä.

Telttailu on taas IN!

Telttailussa yhdistyvät mukavasti helppo majoittuminen ja luonnonläheisyys. Rent-a-tent -paketti sisältää valmiiksi pystytetyn teltan, pöydän, tuolit ja sängyt petivaattei-neen. Vuokratelttailu on osoittautunut niin suosituksi, että jopa vaasalaiset perheet tulevat telttailemaan.

Mikäli telttailu ei jostain syystä innosta eikä omista asuntovaunua tai -autoa, leirintä-alueella on vuokrattavana 31 peruskorjattua leirintämökkiä. Kaikissa mökeissä on neljä sänkyä, aurinkoterassi,

lämmitys, sähkö, jääkaap-pi ja mikroaaltouuni ja ruokailuvälineet. Mökkien lähellä on lisäksi vesipisteet, wc:t ja hyvä grillikatos. Peitot ja tyynyt kuuluvat mökkien varustukseen, mutta liinavaatteista huolehtivat asiakkaat itse.

Top Camping Vaasa on avoinna 24.5.–19.8.2010.

www.wasalandia.fi

TopCamping Vaasa majoittaa matkailijat.

Virkistystä Tropiclandiassa.


Huvipuistot

Katsele ja ihastele. Tutustu historiaan.

Vuokraa menopeli ja kuski. Aja itse.

On monta tapaa tutustua autojen maailmaan.

Me täällä Mobiliassa ajattelimme, että

kätevintä on tarjota

kaikki mahdollisuudet saman katon alla.

Mobilian Autokylä.Isommille ja pienemmille kuskeille.

Sinua odotetaan.

Foto

© S

cude

ria

Naf

talin

WWW.MOBILIA.FI

KANGASALA

Olen rakentanut teidän kaikkien iloksi uuden

Hilarius Hiiren kylän. Kylän löydät kesäisin

Laukaasta Kylpylähotelli Peurungan yhteydestä.

Tulethan sinäkin! Katso lisää www.hilariushiiri.� Tulethan sinäkin!

PEURUNGASSA

KESÄLLÄ 2010

Myyntipalvelu puh. 020 751 6300Peurungantie 85, 41340 Laukaawww.peurunka.�

kylpyläpaketti koko perheellealk. 119 €/vrk/4 hlöä

www.kotimaassa.fi73

Italialaisen laitevalmistaja Antonio Zamperlan valmistama MotoGee tarjoaa moottoripyöräilyn tunnelmaa. Rata tarjo-

aa poikkeuksellisen ajokokemuksen, sillä se hyödyntää uudenlaista laukaisutekniikkaa ja magneettijarruja. Startti on hurja, sillä heti laukaisussa vauhti nousee alle kolmessa se-kunnissa 60 km tuntivauhtiin. Selkänoja takaa sen, ettei kovassakaan kiihdytyksessä pyörän päältä pääse putoamaan. Rata kohoaa 13 metrin korkeuteen ja mukana on aitoa moot-toripyörärataa simuloivia kurveja ja mutkia, ennen kuin maalisuora häämöttää.

MotoGeessä kulkee kaksi junaa, jois-sa molemmissa on 12 moottoripyörää. Vierekkäisissä pyörissä istuen pääsee nauttimaan vauhdikkaasta ajosta yhdessä ystävän kanssa. Minimipituusrajaksi laitteen käyttäjille on asetettu 120 cm. Tunnin aikana elämyksen ehtii kokea 700 innokasta vauh-din ystävää.

MotoGeen naapuriin muuttaa myös auto-rata, ja moottoriurheiluteema näkyy siellä myös somisteissa.

Edessä jälleen Pitkä kuuma kesä!

Särkänniemen vierailijoilla on jälleen mahdollisuus saada kasvonsa televisioon. MTV3:n Pitkä kuuma kesä –ohjelma lähete-tään tänä kesänä Särkänniemestä suorana lähetyksenä joka sunnuntai 30.5.–8.8. klo 19.30–21.00. Juontajaparina nyt siis puo-lentoista tunnin mittaisiksi pidennetyissä lähetyksissä ovat Heikki Paasonen ja Satu Tuomisto. Särkänniemen lavalla esiintyvät

Lenni-Kalle Taipaleen orkesterin lisäksi maamme huippuartistit. Ohjelman harjoi-tuksia voi seurata koko sunnuntain ajan huvittelun lomassa.

Illalla on mahdollisuus nauttia livelähetyk-sen ainutlaatuisesta tunnelmasta.

Uudistuksia ja uutta ohjel-maa

Särkän-niemen uusi planetaario-ohjelma,

Valon valta-kunta – Elämän lyhyt historia, vie ihmeelliselle matkalle halki avaruuden ja ajan esittäen kertomuksen elämästä ja sen kehityksestä suuresta alku-räjähdyksestä nykyaikaan. Valon valtakunta –ohjelman visuaalinen toteutus, musiikki ja ääniefektit ovat henkeäsalpaavia.

Akvaarion merivesialtaisiin on muuttanut uutta elämää. Myrkyllisten siipisimppujen seuraan on päässyt piikikäs isosiilikala, täp-likäs pantterisäppikala ja taiteellisen kaunis picassokala.

Sympaattiset pallokalat ovat juuri saa-puneet uuteen altaaseensa, jossa niillä on 9000 litraa tilaa. Tila onkin tarpeen, sillä makeanveden pallokaloista suurin, kulta-pallokala, kasvaa jopa 50-70cm kokoiseksi.

Kultapallokala sai seurakseen muu-taman veikeän kyhmypallokalan.

Lasten Eläintarhalle on tuotu tänä kesänä kaikkien entisten karvakorvien lisäksi vikkeliä maa-oravia sekä pieniä viiriäisiä lasten ihmeteltäväksi.

Delfinaarion tämän kesän räiskyvässä showssa taitava

delfiiniperhe, Veera, Näsi, Delfi, Leevi

ja Eevertti

Moottoripyörän kyydissä vuoristoradalla!

Särkänniemen Elämyspuistossa kehitellään kävijöiden iloksi aina jotain uutta. Tämän kesän vauhdikkain uutuus on uusi moottoripyörävuoristorata MotoGee.

pääsevät esittelemään uudet taitonsa.

Sara Hildénin taidemuseon kesänäyt-tely on avoinna 19.5.–5.9.2010. Esillä on Valikoima Sara Hildénin säätiön kokoel-man teoksista, modernismin klassikoita ja uusimpia hankintoja. Kokoelman keskeisistä taiteilijoista esitellään maalari ja graafikko Kauko Lehtinen.

Eeva Oksman Särkänniemen Elämyspuisto


Väestön ikääntyessä ja luonto-matkailun suosion kasvaessa matkailualalla on noussut entis-

tä suurempi tarve kiinnittää huomiota esteettömien matkailupalveluiden saa-tavuuteen. Vielä kymmenkunta vuotta sitten aiheesta ei juurikaan puhuttu.

Esteetön ympäristö palvelee kaikkia käyttäjiä, sillä se on toimiva, turvallinen ja miellyttävä. Siinä on helppo liikkua, sillä siitä puuttuvat kapeat ovet sekä ahtaat tilat ja kulkuväylät. Matka ei katkea myöskään liian jyrkkiin luiskiin, portaisiin tai kynnyksiin.

Asiakkaiden ei tarvitse pelätä törmäys-, putoamis- tai kompastumisvaaraa, eikä liu-kastumista, sillä esteettömässä ympäristössä lattiat säilyvät luistamattomana märkänäkin.

Esteettömästä matkailukohteesta löytyy ti-lava hissi, asianmukaisesti varustettu wc-tila liikunta- ja toimintarajoitteisia varten sekä riittävästi levähdyspaikkoja, joihin voi istah-taa, kun jalkoja tai selkää alkaa pakottaa.

Eksymisenkään vaaraa ei ole olemassa, sillä opasteet erottuvat selvästi ympäristöstä ja ovat luettavia suuren tekstikokonsa vuoksi.

Invalidiliiton esteettömyysasiamies Harri Leivon mukaan maastamme löytyy nykyisin runsaasti esteettömiä matkakohteita ja majoitustiloja.

– Kannattaa kuitenkin aina soittaa koh-teeseen etukäteen ja kysellä siitä tarkempia tietoja, sillä kriteerit esteettömyyden suh-teen vaihtelevat paljonkin kohteesta toiseen, hän sanoo.

– Metsähallituksen luontoon.fi -palvelusta löytyy kymmeniä luontokohteita, jotka ovat ainakin osittain suunniteltu ja rakennettu es-teettömiksi. Myös monet kunnat ja yksityiset palveluntarjoajat ovat räätälöineet palvelui-taan ja kohteitaan esteettömiksi.

Yhtenä edelläkävijänä toimii Rullaten ry, joka on jo vuosien ajan edistänyt esteetön-tä matkailua ja kerännyt tietoja Suomen esteettömistä matka- ja majoituskohteista. Tiedot löytyvät Internetistä suomikaikille.fi-portaalista.

Esteetöntä elämääEsteettömässä ympäristössä jokaisen on hyvä liikkua ja toimia.

Esteetön matkailu

Suvi Roselli Kuntoutuskeskus Kankaanpää

Jouppilanvuoren esteetön kuntoreitti Kuva: Juha Harju / Seinäjoen kaupunki

Eri tasolla olevia kaiteita Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä

www.kotimaassa.fi75

Korjattavaa löytyy

Valitettavasti esteettömyydessä esiintyy edelleen paljon myös puutteita.

– Yksittäisiä matkaan liittyviä korjattavia asioita on paljonkin. Esimerkiksi esteettömiä pitkän matkan linja-autoja on vain tilauska-lustossa, mutta ei vakioliikenteessä. Joka paikkaan ei pääse matalalattia- tai hissillisellä junalla. Vesiliikenteessä pienem-mät alukset ovat yleensä han-kalia esteettömyyden kannalta. Toisaalta suuremmissa laivoissa, kuten Ruotsin ja Viron liiken-teessä, on liian vähän tilavia, esteettömiä hyttejä. Hotelleissa on yleensä invahuoneita liian vähän, Leivo luettelee.

Esteettömyyteen on kiinni-tetty erityishuomiota luonto-matkailussa. Silti Leivo näkee siinäkin joitakin puutteita.

– Esteettömät luontoreitit ovat lyhyitä eli pidemmille vaelluksille pääsee vain jollain kulkuvälineellä kuten kanootilla, mönkijällä tai moottorikelkalla.

Leivon mukaan koko matkaketjun on oltava esteetön tiedon saamisesta ja matkan tilaamisesta lähtien siihen asti kun asiakas jälleen palaa kotiin. Esteettömyyteen panos-taminen ei Leivon mukaan maksa maltaita.

– Se ei yleensä maksa enempää, koska esteettömyys tarkoittaa hyvin suunniteltuja ja toimivia ympäristöjä, rakennuksia ja palve-luita. Silloin se tietysti maksaa, jos henkilö-kuntaa tarvitaan enemmän avustamaan tai joudutaan rakentamaan jotain ylimääräistä, esimerkiksi yhtenäisiä ja leveitä kulkureittejä erämaahan. Toisaalta panostaminen kannat-taa, koska asiakaskunta näin laajenee.

Kuntoutuskeskus Kankaanpää näyt-tää mallia muille

Hyvänä esimerkkinä esteettömyyden huo-mioimisesta matkailupalveluissa voi mainita Kuntoutuskeskus Kankaanpään, joka on tehnyt esteettömyyden eteen uraa uurtavaa työtä jo vuosien ajan. Esteettömyys on huo-mioitu siellä alusta loppuun saakka.

– Parkkialueelle on varattu invalidipaikko-ja ja sieltä pääsee etuovelle hyvin pyörätuo-lin, kävelykepin tai rollaattorin kanssa, koska sisäänkäynnin luona ei ole korkeuskalte-vuuksia tai rappuja, vaan tasainen asfaltoitu alue, joka on kaiken lisäksi jatkuvasti sula lämmityksen johdosta, markkinointivastaava Marja Hakamäki selittää.

– Pääovet avautuvat sähköisesti sivusta päin, minkä ansiosta ne eivät tule asiakkaan päälle kummastakaan suunnasta.

Esteettömyys näkyy Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä myös eteisaulassa, missä on madalletut vastaanottopöydät. Niiden ansi-osta pyörätuolia käyttävät asiakkaat voivat kirjoittaa sisääntulokortin pyörätuolista

käsin. Toisaalta ravintolassa osa pöydistä on korkeampia jotta pyörätuolit mahtuvat nii-den alle ja siten asiakkaat pääsevät kunnolla pöydän ääreen.

Kuntoutuskeskuksen leveitä käytäviä reu-nustavat molemmin puolin tukikaiteet.

– Pyörätuolia käyttävät asiakkaat voivat ot-taa niistä kiinni ja kelata pyörätuo-lia eteenpäin niistä kiinni pitäen, jos väsyvät. Myös muut asiakkaat voivat ottaa niistä tukea.

Kuntoutuskeskuksesta löytyy luonnollisesti myös tilavat hissit sekä huoneista invavarustus. Yleensäkin mitoitus on kuntou-tuskeskuksessa tehty asiakas-kunnan tarpeet huomioiden. Sen ansiosta liikunta- ja toimin-tarajoitteiset asiakkaat pystyvät liikkumaan tiloissa erittäin itsenäisesti.

Elämäniloa esteettömästi

Esteetöntä matkailua on edistetty erilais-ten hankkeiden avulla. Yksi niistä on pari vuotta sitten päättynyt Elämäniloa esteettö-mästi -kehitysprojekti, jonka tavoitteena oli kasvattaa esteettömien majoitusmatkailijoi-den määrää Pohjois-Satakunnassa kansalli-sella ja kansainvälisellä tasolla. Hankkeella pyrittiin tavoittamaan erityisesti aktiiviset erityisryhmät läheisineen sekä esteettömään matkailuun sitoutuneet tahot. Hankkeen vetäjänä toimi Kuntoutuskeskus Kankaanpää.

– Kutsuimme matkailupalveluiden tuottajia ja muita alueen yrittäjiä tutustu-maan Kuntoutuskeskus Kankaanpäähän. Kerroimme heille esteettömyydestä ja he saivat itse kokeilla, miltä tuntuu istua pyö-rätuolissa, projektivastaava Marja Hakamäki kertoo.

Hankkeen aikana toteutettiin myös valta-kunnallinen esteetön kulttuuri- ja matkai-lututkimus, jonka tuloksia on hyödynnetty esteettömien matkailupalveluiden kehittä-misessä.

Hankkeen ansiosta Pohjois-Satakuntaan on syntynyt lisää esteetöntä matkailutarjontaa.

– Esimerkkinä voisi mainita Luomahaaran korsukylän, joka on rakennettu esteettö-mäksi.

Korsukylä sijaitsee luonnon keskellä Ikaalisten ja Jämijärven alueella. Kylässä on korsu, aittarakennus, keittokatos, kotasauna sekä rampein varustettu tilava WC.

Kuntoutuskeskus Kankaanpään madalletut vastaanottopöydät.


Esteettömyys on asia, johon kiin-nitetään yhä enemmän huomio-ta myös matkailun piirissä. Tämä

artikkeli valaisee tarkemmin, mistä on kysymys – ja ennen kaikkea, miksi es-teettömyys on tärkeää.

Olen Joni Huopana, 30-vuotias mies Tampereelta. Minulla on harvinainen lihassai-raus, jonka vuoksi käytän hengityskonetta ja liikun sähköpyörätuolilla. Muista taustoistani mainittakoon, että olen kristitty, naimisissa, ja olen toiminut yrittäjänä sekä kirjoittanut monenlaisiin lehtiin matkailun ja vammai-suusteemojen tiimoilta.

Matkailua esteettömästi

Sähköpyörätuolilla liikkuvan Jonin omakohtaisia kokemuksia

Vain asenteet voivat rajoittaa

Henkilöt, joilla ei ole omakohtaista kos-ketusta liikuntarajoitteisuuteen, saattavat ajatella minunlaisteni vammaisten elävän rajoitettua elämää. Koen olevani kauka-na tästä mielikuvasta. Lihassairaus ei ole estänyt nauttimasta itsenäisestä elämästä ja näkemästä niin kotimaata kuin muutakin Eurooppaa.

Matkailuharrastukseni juontaa juurensa jo lapsuudesta ja matkailuvaunukierroksista ympäri Suomea. Nykyisin pidän eniten laival-la ja junalla matkustamisesta. Ne ovat pyörä-tuolilla liikkuen vaivattomimmat matkustus-muodot. Laivamatkailuun erikoistumistani kuvastaa kotisivujeni laivakuvagalleria, jossa on parisen tuhatta kuvaa.

Näkökulmaa matkailuasioihin on tuonut myös reilun kahden kuukauden aika, jonka asuin Ranskassa vaimoni kanssa. Tässä yhteydessä tuli koettua matkat Euroopan halki laivalla ja junalla Ranskaan ja takaisin sekä visiitit muutamiin Ranskan ja Belgian kaupunkeihin.

Kotimaan matkailu on kuitenkin lähellä sydäntäni, ja hyvät liikenneyhteydet koti-kaupungistani Tampereelta antavat hyvät edellytykset päivänkin mittaisiin visiitteihin moniin lähellä oleviin kaupunkeihin.

Matkailun rajoitteet ovatkin vain ihmisten asenteissa. Jokaisen matkailuyrittäjän, pie-nen nakkikioskin pitäjästä aina kansainväli-sissä hotelliketjuissa työskenteleviin saakka, tulee ymmärtää, että jokainen millä tahansa tavalla vammainen on yhtä potentiaalinen asiakas kuin kuka tahansa näennäisesti ”ter-ve” matkaileva henkilö.

Esteetön matkailu

Teksti ja kuvat Joni Huopana

www.kotimaassa.fi77

Esteettömyys on imagokysymys

On hyvä muistaa jo YK:n ihmisoikeusju-listuksesta kumpuava ajatus, että jokaisella ihmisellä on yhdenvertaiset oikeudet – ketään ei ole lupa syrjiä, ja siten kenenkään mahdollisuuksia matkailun iloihin ole syytä rajoittaa.

Niinpä jokainen luiska, ovenavauspainike, istumakorkeudelle sijoitettu palvelutiski tai tilava hissi voi antaa mielikuvan siitä, että matkakohteessa todella välitetään ja halutaan myös liikuntaesteisien tulevan asiakkaiksi. Esteettömyys siis on – tai sen tulisi olla – imagokysymys kaikille matkailun parissa toimiville.

Esteettömyyteen kannattaa panostaa, sillä siitä hyötyvät kaikki – eivät vain jo yksistään tärkeät eri tavoin vammaiset. Esteettömissä tiloissa kaikkien on mukavaa ja helppoa liikkua – esteettömyys auttaa lasten kanssa olevia, vanhuksia, raskaiden kantamusten kanssa kulkevia... ketä tahansa.

Suomen väestö ikääntyy varsin ripeään tahtiin, ja siksi on vastattava myös esimer-kiksi tarpeisiin, jotka ilmenevät suurten ikäluokkien ikääntyessä. Tässäkin on tärkeää huomata, että näillä ihmisillä, joille mahdolli-sesti tulee iän myötä joitain rajoitteita, ei ole mitään syytä lakata matkailemasta.

Itse puhun esteettömyydestä liikuntara-joitteisuuden kannalta, mutta käsite pitää sisällään myös näkö- ja kuulovammaisten huomioimisen. Niinpä myös induktiosil-mukat ja pistekirjoitetut esitteet kuuluvat esteettömyyteen.

Enemmän vuorovaikutusta

Esteettömyys on asia, jota voi olla helpom-pi kehittää kuin luullaankaan. Suurimpana ongelmana näen tiedon ja taidon puutteet. On matkailukohteita, joissa näyttää siltä, ettei ole edes tullut mieleen, että liikunta-rajoitteiset pitäisi ottaa jotenkin huomioon. Joskus taas on yritetty tehdä luiska, mutta se on liian jyrkkä tai muuten käyttökelvoton.

Vammaisten henkilöiden pitäisi näkyä ja kuulua – tehdä olemassaolonsa ja tarpeensa tunnetuiksi. Ehkäpä vielä parempaa olisi, että matkailualan yritykset valjastaisivat vam-maisjärjestöjä ja yksittäisiä vammaisia henki-löitä avukseen kehittämään palveluitaan.

Olen matkaillut paljon ulkomailla, mutta lähimatkailu on lähellä sydäntäni. Tehtäväni on osoittaa kokemuksillani, että rajoitteet eivät estä matkailusta nauttimista.

Kotikaupunkini Tampere tarjoaa melko paljon myös pyörätuolilla liikkuvalle, kuten esimer-kiksi hyvin saneerattu Finlaysonin alue sekä Näsinneula, josta tämä kuva on otettu.

Yksi suosikkikohteitani kotimaassa on merellinen Suomenlinna. Sinne vieville

lautoille pääsee hyvin pyörätuolilla. Kuten monessa historiallisessa matka-

kohteessa, perillä odottaa melkoisen tärisevää kyytiä mukulakivillä ajaessa.


Kaarinalainen Lotta Lundell on lie-västi näkövammainen mutta ak-tiivinen lukiolainen. Lundell on

osallistunut Näkövammaisten keskus-liiton nuorisotoimijaryhmän leireille eri puolella Suomea. Hän on myös matkus-tanut itse paljon. Lukiossa Lundell pärjää apuvälinein: oma kannettava tietokone suurentaa tekstejä. Keväällä 18 vuotta täyttänyt opiskelija ei voi kuitenkaan nä-könsä takia hankkia ajokorttia. Julkisissa kulkuvälineissä kulkeminen on tullut tu-tuksi.

– Kun lähden kotiin Turun keskustasta, minun pitää aina lähteä torin pysäkiltä. Siinä bussi pysähtyy aina, ja näen bussin numeron. Tavallisella pysäkillä en erota bussien nume-

Esteetön matkailu

Lotta Lundell keksii paljon kehitettävää näkövammaisten huomioimisessa, vaikka ei itse ole joutunut tinkimään matkustelustaan.

roita enkä siis osaisi pysäyttää oikeaa autoa, Lundell kertoo.

Kotoa kaupunkiin kulkeminen on helpom-paa, sillä kotipysäkin edestä ajaa vain yksi linja. Pikavuoropysäkille on hyvä saada joku tuttu auttamaan oikean bussin bongaami-sessa.

– Olen minä joskus väärään paikallisbus-siin hypännyt. Jäin sitten vain seuraavalla pois, Lundell hymähtää.

Junien kuulutukset auttavat

Junissa Lundell on matkustanut paljon.

– En näe rautatieaseman isoja tauluja, joissa näkyy, mille raiteelle mikäkin juna saapuu. Etsin aina pienemmän taulun, jonka lähelle pääsen.

Lundell uskoo, että selviäisi myös tunte-mattomalla juna-asemalla, jos hän on saanut hyvät ohjeet. Ihmismassaa voi myös seurata. Lundell käyttää asemilla valkoista keppiä. Silloin muut ihmiset ymmärtävät häntä helpommin.

Teksti ja kuvat Liisa Lundell

Automaattien tekstit ovat vaikeasti luettavia.

www.kotimaassa.fi79

– Lentokentillä en ole vielä liikkunut yksin. Suomen sisäisillä lennoilla pärjäisin var-maankin yksinkin. Ulkomaille matkustaessa valitsisin mieluummin suoran lennon, etten joutuisi selvittämään tietäni välilaskuissa.

Laivamatkailu on myös Lundellille tuttua.

– Risteilyllä löydän kannelta toiselle ja hytinkin numeron, mutta en sielläkään oike-astaan liiku yksin.

Lundell kiittelee näkövammaisten huomi-oimista junissa. Lundell toivoisi, että myös muissa julkisissa kulkuneuvoissa kuin junissa kuulutettaisiin pysäkit ääneen. Samaa toivoo täysin sokea helsinkiläinen Ronja Oja, 17. Hän käyttää raitiovaunua ja bussia ja on opetellut reittinsä ulkoa. Joskus hän joutuu muistamaan mutkista, missä kohtaa hänen tulee jäädä pois.

– Usein kuski tai muut ihmiset kyllä autta-vat. Monesti joku tuntematon haluaa saattaa minut junaankin, Oja kertoo.

InterCity-junissa paikat on merkitty myös pistekirjoituksella. Lundell ei lue pistekirjoi-tusta, mutta Oja lukee.

– Tosin usein, kun alan lukea istumapaik-kojen pisteitä, joku matkustaja jo kysyy paikkaani ja opastaa minut oikealle paikalle, Oja kertoo.

Ääntä, huomioväriä ja isoa fonttia

Lundell on matkustanut lukion orkesterin mukana.

– Hyvä valaistus on tärkeää. En voisi men-nä esiintymään lavalle, jos en olisi käynyt siellä etukäteen. Kerran, kun nousimme lavalle epäsäännöllisiä portaita, niihin teipat-tiin minua varten merkit.

Lundell painottaa, että kaikkialla on tärkeää aina merkitä reuna huomiovärillä, jos lattian korkeus muuttuu. Rappusissakin auttaa, että rappusten reuna on erivärinen ja tuntuu erilaiselta kuin portaat muuten. Muutoin näkövammainen joutuu tunnustele-maan portaan koon ja korkeuden.

Hotellien ja ravintoloiden buffet-ruokai-luissa Lundellin ongelmaksi koituu usein lii-an pienet ruokalajien kyltit. Allergioidenkin takia on tärkeää, että ruokien nimet ovat helposti luettavissa.

Näkövammainen haluaa kuulla

Lundell tietää kokemuksesta, että hyvät oppaat kruunaavat näkövammaisten nähtä-vyyskäynnit. Leirikoulussa Ahvenanmaalla hän vieraili Taffelin tehtaalla mutta ei juurikaan nähnyt, miten sipsejä valmistetaan. Oppaan hyvä kerronta antoi kuitenkin jotain tietoa.

– Paras tapaamani opas oli Mekaanisen musiikin museossa. Saimme kokeilla ja kuunnella musiikkikoneita, jotka soittivat musiikkia, mutta laulava ja upean hauska opas oli aivan mahtava ja teki paikasta elä-vän, Lundell hehkuttaa.

Myös Raaseporin linnan raunioilla Lundell on saanut kuulla hyvän oppaan tarinointia.

Ronja Oja on matkustanut perheen kanssa joka kesä asuntovaunulla ympäri Suomea. Nuorempana Oja näki vielä jonkin verran. Nyt sokeana hän siis osaa kulkea joillain leirintäalueilla.

– Kuninkaanlähde Kankaanpäässä on kiva ja tuttu paikka. Jos menen ihan uuteen paikkaan, esimerkiksi yleisissä vessoissa käyminen on vähän haastavaa, Oja kertoo.

Oja haluaisi Lappiin vaeltamaan. Lundell nauttii talviurheilulajeista. Näkövamma ei todellakaan ole este aktiiviselle elämälle ja reissaamiselle kotimaassa.

Lieneekö oikea bussi?

Lotta tähyilee bussia.


Kiireettömästi kanootissa

Melontakouluttaja ja -yrittäjä Timo Lehtonen tunnistaa kärpä-sen puremat. Hänen asiakkaik-seen tulee usein ihmisiä, jotka ovat istuneet kanootin kyydissä ehkä kerran työpaikan tyky-päi-vässä ja ovat pipo täynnä intoa aloittamassa uutta harrastusta. Lehtonen vakuuttaa, että melon-ta ei vaadi vuosikausien kuivahar-joittelua ja päämäärätietoista tai-tojen kerryttämistä ennen kuin vesille voi lähteä. Melonta sopii lähes kaikille.

– Yhdelle melonta on retkei-lyä, toiselle liikuntaharrastus. Joku nauttii lajin esteettisyy-destä, jollekin muulle se tarjoaa mahdollisuuden mietiskelyyn, itsetutkiskeluun ja syvällisen luontosuhteen muodostamiseen. On ihmisiä, jotka nauttivat lajin vauhdikkuudesta, kuohuvista koskista ja seikkailusta ja niitä-kin, joille melonta tarkoittaa kil-paurheilua.

Mielenrauhaa meloenMatleena Ikonen Joni Rantasalo

Alku aina hankalaa... Kunhan kyytiin pääsee kastu-matta, loppu meneekin ihan itsestään. Melonnassa kinkkisin vaihe tuntuu olevan menopelin kyytiin

nouseminen, mutta kun kyydissä istuu kuivana, joutuu helposti melontakärpäsen puremaksi.

Olivatpa tavoitteet melon-nan suhteen mitkä hyvänsä, se on helppo harrastus aloittaa. Periaatteessa melonnan aloitta-miseen riittää kun on kajakki tai kanootti, mela ja liivit. Niin ja tietysti vettä. Käytännössä aloit-telijan kannattaa aloittaa maltil-lisesti ja kokeillen, opastuksen kanssa, Lehtonen neuvoo.

– Kannattaa esimerkiksi ensin vuokrata laitteet ja käydä melon-takurssilla, joita on tarjolla ympä-ri Suomea.

– Aloittelijan kannattaa myös olla rehellinen itselleen ja myön-tää, että on aloittelija. Ei kannata ottaa liian vaativia välineitä eikä lähteä heti liian vaativille reiteil-le.

Kanootin kapean... Vai kajakkiko se onkin?

”Aloittamiseen riittää kun on kajakki tai kanootti”. Niin mitä? Kumpi? Eivätkö ne ole sama asia – jotain, joka tarkoittaa kaikkea vesillä liikkumiseen tarkoitettua, melalla ohjattavaa kulkuneuvoa? Ei suinkaan:

– Kanootin ja kajakin virallinen ero on melassa. Kajakkia melo-taan melalla, jonka molemmissa päissä on lapa. Kanootin melas-sa lapoja on vain yksi, Lehtonen neuvoo.

– Historiallisesti kanootin ja kajakin olennaisin ero on ollut käyttötarkoituksissa. Kanootit olivat alun perin jokiolosuhtei-siin ja suojaisiin järviin tarkoi-tettuja, avoimia ja venemäisiä kulkuneuvoja, jotka tyypillisesti

Leirintä- ja luontomatkailu

www.kotimaassa.fi81

AdPhoto

Tapahtuma- jamainoskuvaukset

Joni Rantasalo | Photographywww.adphoto.fi | 0400 316 414

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

olivat kahden melottavia. Kajakit oli tarkoitettu merelle jäiden se-kaan, ne ovat umpinaisia ja kevyi-tä melottavia.

Nyt alkaa valjeta. Lehtonen jatkaa vielä, että nykypäivänäkin välineen valinta riippuu käyttö-tarkoituksesta.

– Kanoottia tai kajakkia hankit-taessa kannattaa miettiä sen ensi-sijainen käyttö: tehdäänkö lyhyitä päiväretkiä järvellä tai merellä vai lähdetäänkö laskemaan koskia. Sama pätee välineen mittoihin: ei kannata hankkia isoa välinettä päiväretkiä varten.

Lehtonen sanoo, että melonta on yllättäen myös halpa harras-tus: perussetti, jolla silloin tällöin huvikseen melova hyvin pärjää, maksaa 1000–2000 euroa. No, köyhälle kaikki on kallista ja kieltämättä kertainvestointi vai-kuttaa suurelta. Mutta toisaalta, välineiden käyttöikä on helposti 20 vuotta, joten jos ei heti toisen kerran jälkeen lyö melaa naulaan niin melontakertaa kohden hin-taa ei kerry paljon. Toki, kuten muissakin lajeissa, kun taidot kertyvät, usein myös vaatimukset kovenevat ja välineisiin saa ha-lutessaan uppoamaan suuriakin summia rahaa.

– Ilmiö on sama kuin polku-pyöräilyssä. Armeijan pyörällä-kin pääsee eteenpäin ja kunto kasvaa, mutta ei se kivaa ole, Lehtonen havainnollistaa.

Suomessa meloa voi kaikkialla

Melontaharrastuksesta innos-tuneelle on lottovoitto syntyä Suomeen: vettä riittää ja joka-miehenoikeudella sitä saa myös käyttää.

– Suomessa on paljon hienoja järvireittejä ja erikoisuutemme on upea sisäsaaristo. Vielä löytyy erämaisiakin järvireittejä, esimer-kiksi Itä- ja Pohjois-Suomesta. Erämaisia jokireittejä löytyy myös Etelä-Suomesta, hän sanoo.

Melonnan ystävän iloksi val-miit melontareitit on koottu Suomen melontareittiopas -kir-jaan, jossa esitellään noin sata erilaista reittiä ja niiden vaike-usasteet. Lisäksi on olemassa lukuisia alueellisia reittioppaita, joita voi käyttää hyväkseen reitin suunnittelussa. Lehtonen kuiten-kin muistuttaa, että oppaista ei välttämättä löydy absoluuttinen totuus. Reittiselostukset eivät aina pidä paikkaansa, sillä rei-tit ja vesiolosuhteet muuttuvat. Paikassa, jossa reittiselostusta tehtäessä on ollut runsaasti vettä, voi joskus myöhemmin olla kui-va maa tai päinvastoin: helpoksi merkitty koski saattaa sateisena kesänä muuttua kokemattomalle liian vaikeaksi.

– Koski on aloittelijalle aina vaarallinen, Lehtonen muistut-taa.

– Paikalliselta melontaseural-ta tai -yrittäjältä kannattaa aina kysyä alueen reiteistä. Heillä on niistä paras tieto.

Mukaan internetin matkailun palveluhakemistoon?

www.kotimaassa.fi

Mielen- ja luonnonrauhaa. Kuva: Pertti Suurhasko


Eeva Oksman Kenth Nedergård

Leirintä- ja luontomatkailu

Yhä useampi lähtee hakemaan elä-myksiä luonnosta. Jotta retkestä muodostuisi turvallinen ja positii-

vinen kokemus, kannattaa sitä suunni-tella etukäteen.

Retkestä puhutaan, kun luonnossa liikku-miseen liittyy myös syöminen ja mahdolli-sesti yöpyminen maastossa. Yksi pääperiaate on, ettei milloinkaan kannata lähteä retkelle yksin. Lisäksi vähintään yhden ryhmän jäsenen tulisi omata ennestään jonkinlaisia erätaitoja. Eräretken suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös ne erilaiset määräyk-set, jotka kulloisellakin alueella liikkumista rajoittavat tai ohjaavat.

Jos retki suuntautuu suojelualueelle, siis lähinnä kansallispuistoon, tulee erityisen huolellisesti paneutua alueen erityismää-räyksiin, koska osa alueista on rauhoitet-tuja. Periaatteessa jokainen vuodenaika ja vuorokauden hetki on kelvollinen retkeilyyn. Kokemattoman kannattaa kuitenkin valita ajankohta, jolloin olosuhteet ovat mahdolli-simman helpot, esimerkiksi kesällä päiväs-aikaan.

Mitä mukaan?

Retkelle lähdettäessä on hyvä muistaa, että kevytkin kantamus alkaa painaa matkan edetessä. Kannettavakseen kannattaa ottaa korkeintaan kolmasosan omasta painostaan, mutta kokemattomalle on jo neljäsosassakin aivan riittävästi. Jokainen mukaan otettava tavara on syytä siis harkita huolellisesti. Päiväretkelle riittää asianmukainen vaatetus, reppu, istuinalusta, eväät, riittävästi juomaa, kello, puhelin, ensiapuvälineet sekä kartta ja kompassi.

Mikäli retkellä on tarkoitus yöpyä, tar-vitaan jo enemmän tavaraa. Silloin repun sijaan kannattaa ottaa rinkka. Teltassa yövyt-täessä kantamusten määrä lisääntyy teltalla, makuualustalla ja makuupussilla. Muita oleellisia välineitä on mm. ruoanlaittoon liit-tyvät välineet. Tarvitaan retkikeitin, kattila ja paistinpannu, ruoka- ja juomatarvikkeet sekä ruokailuvälineet. Retkivarusteisiin kuuluvat tietysti puukko ja tulitikut.

Retkiruuan tulee olla kevyttä, vähän tilaa vievää, kuivaa, hyvin säilyvää ja sen tulee si-sältää riittävästi energiaa. Retkiruuan valmis-tus tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa. Ruokapakkaukset pitäisi olla vähän tilaa vieviä mutta kestäviä ja helposti hävitettäviä.

Muista varavaatteet!

Tarvittavien varavaatteiden määrä riippuu retken pituudesta, vuodenajasta ja odotet-tavissa olevasta säätilasta. Vaatteiden tulisi olla kevyitä, vettähylkiviä ja hengittäviä. Aina pitää kuitenkin ottaa mukaan vähin-tään yhdet lämpimät varavaatteet. Jalkaan kannattaa laittaa vaelluskengät, lenkkikengät tai tarvittaessa kumisaappaat.

Mukaan tarvitaan myös lääkintätarvikkei-ta, kuten särkylääkettä, sidettä, desinfiointi-ainetta, kyypakkaus sekä mahdolliset omat lääkkeet. Taskulampuksi kannattaa ottaa LED-lamppu, joka kuluttaa huomattavasti vähemmän virtaa kuin normaali hehkulam-pullinen taskulamppu.

Ellei puhelimessa ole radiota, kannattaa radio ottaa mukaan sääennustuksia varten. Muista tarvittaessa varapatterit. Myös hygie-nia- ja ompelutarvikkeet kuuluvat jokaiseen retkeen. Pieni kukkalapio on kätevä jätösten peittämiseen tarpeilla käytäessä.

Retkeilyohjeita internetissä

Internetistä saa hyviä ohjeita ja vinkkejä – myös retkeilyyn. Sivuilta www.luontoon.fi löytyy Retkeilyn ABC, josta kokemattomam-pikin retkeilijä saa riittävät ja monipuoliset ohjeet retkeä varten.

Takaisin luontoon

Eeva Oksman ??????

Vaelluksella Merenkurkun saaristossa.

www.kotimaassa.fi83

Silloin maakuntaesittelyssä on vuorossa Savo. Valtakunnallisina teemoina ovat mm.

• Kulttuurimatkailu • Teatterit • Konsertit ja oopperat• Kokousmatkailu • ym. ym.

SEURAAVA NUMERO (4)

ILMESTYY SYYSKUUSSA VIIKOLLA 38.

Reissun päällä

TORVENKYLÄ JA TURSUNPERÄ

Huhtikuisena kevätiltana juna pysähtyi pimenevään metsään. Koko VR:n Etelä-Suomen ohjausjärjestelmä oli mennyt hetkelli-sesti epäkuntoon. Me kaikki matkustajat olimme käärmeissämme ja konduktööri sai kuulla kunniansa. Joku kiroili, toinen itki ja kolmas vaati makuupusseja. Kahden tunnin odottelun takia en nähnyt kymmenen uutisia ja ilta kotona tuntui jäävän kohtuutto-man lyhyeksi. Pari seuraavaa päivää jaksoin kaikissa yhteyksissä valittaa myöhästymisestä.

Seuraavalla viikolla tuhkapilvi sulki Euroopan ilmatilan ja kymmenet tuhannet ihmiset jäivät eri puolille maailmaa. Monet joutuivat miettimään matkasuunnitelmansa uudelleen ja maksa-maan kotiinpaluustaan moninkertaisen hinnan. Matkantekoon kului päiväkausia.

Tuttava matkasi vaivoin hankitulla bussilipullaan kolme päivää läpi Euroopan, toinen maksoi Milanon ylimääräisestä hotelli-yöstä 700 euroa ja kolmas lensi Amerikan mantereelta Etelä-Eurooppaan, kun ei lähemmäs turkulaista kotiaan lentämällä päässyt. Aikaa, rahaa ja hermoja kulutettiin

Valtion Rautateiden kotimainen juna tuntuikin yhtäkkiä hyvältä ja luotettavalta kulkuvälineeltä. Kotimaa alkoi vaikuttaa varmalta ja turvalliselta matkakohteelta.

Monet ystävät ja työkaverit tuntevat hyvin Espanjan aurin-korannat, Toscanan maaseutukylät, Karibian risteilyalukset ja Itävallan laskettelurinteet. Matkakohteisiin on totuttu lentämään ja välimatkaa on laskettu tunteina ja lentokoneessa tarjottujen aterioiden lukumääränä.

Kotimaan pienet ja omaperäiset kunnat ja kylät ovat useim-milta jääneet käymättä. Luvian rannat, Savukosken korpikylät ja Kallaveden saaret ovat tuntemattomampia kuin Tukholman muotiliikkeet tai Tallinnan kylpylät.

Maanteitä ja junanraiteita pitkin reissaa-minen on todellista kulkemista. Maisema muuttuu ja matkanteko etenee kilometri kilometriltä. Luonnon, sään ja maisemi-en muuttumisen näkee auton tai junan ikkunasta kokonaan toisella tavoin kuin lentokoneen kyljen pienestä aukosta. Välimatkat hahmottuvat paremmin kuin suihkukoneella paikasta toiseen siir-ryttäessä. Moottori- tai polkupyöräl-lä kulkiessaan pääsee nauttimaan myös tuoksuista, auringonpais-teesta ja sateesta.

Ehkä islantilaisen tulivuoren tuprauttama tuhkapilvi olikin meille hyvä muistutus kotimaan matkailun turvallisuudesta ja mukavuudesta. Kesällä suomalainen kylämaisema on parhaimmillaan, ihmiset iloisim-millaan ja sää aurinkoisimmillaan.

Niin, Torvenkylä on Kalajoen Himangalla ja Tursunperä Lounais-Suomessa Mynämäellä. Käykääpäs katsomassa!


Konstrundan 30.7.–1.8.2010, klo 12–18, www.konstrundan.fi

Avoimet ateljéet rannikolla.Tarkempaa tietoa tapahtumasta ja käyntikohteista www.konstrundan.fi

Avoimet ateljéet!

Koe unohtumaton viikonloppu inspiroivassa ympäristössä. Turunmaa, Ahvenanmaa, Uusimaa, Pohjanmaa

Sata-Häme SoiPL 33, Valtakatu 739501 Ikaalinen

Puh. (03) [email protected] www.satahamesoi.fi

Tule juhannuksen jatkoille Ikaalisiin!Varaa konserttilippu ja majoitus samassa paketissaLippu- & majoituspaketit alkaen 96,50 €/ hlö/ vrk• Majoitus Ikaalisten Kylpylässä 2 hengen huoneessa• Vesitropiikkilippu (2,5 h)• Kuntosali vapaasti käytössä klo 9-21 • Tanssilippu ravintola Violettaan

Kultainen Harmonikka -pakettiin• Pääsylippu Kultainen ja Hopeinen Harmonikka tv- finaaliin ke 30.6. klo 21.00 Ikaalinen-saliin Primus Ikaalinen -pakettiin• Pääsylippu Primus Ikaalinen tv-finaaliin to 1.7. klo 19.15 Ikaalinen-saliinValkea Ruusu pakettiin • Pääsylippu Valkea Ruusu viihdekonserttiin pe 2.7.

klo 17.00 (Valkea Ruusu –paketti 1) TAI• Pääsylippu Valkea Ruusu viihdekonserttiin pe 2.7.

klo 20.00 (Valkea Ruusu –paketti 2)

Pakettiin voit valita pääsylipun seuraavista konserteista:

Katso koko ohjelma osoitteesta www.satahamesoi.fi tai tilaa esite (03) 440 0224

matkailu kotimaassa.fi#3-2010

Documents