mauri pekkarinen teollis- ja tekijänoikeudet4doc.mediaplanet.com/all_projects/3424.pdfuksien...
TRANSCRIPT
Mauri PekkarinenPanosta suojaami-sen osaamiseen
VerkkotunnusOlennanen osa tavaramerkkiä
ilMOitusliite täMä julkaisu On MediaPlanetin tuOttaMa teeMalehti ilMOitusliite
IPR-strategia: Hallitse aineettomia oikeuksia ja selkeytä liiketoimintasi.
Teollis- ja TekijänoikeudeT
N:o 2. Toukokuu 2009
su
vi
vir
ta
®
yrityksen menestystekijät
aINeeTTomIIN oIkeuksIIN
4Näkökulmaa
2 · ilmoitusliite tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti
haasteita
Panosta suojaamisen osaamiseen
On arvioitu, että 75 prosenttia yritysvarallisuudesta koos-tuu aineettomista omaisuuseristä. Aineettomat oikeudet ovat yhä keskeisempi osa tällaista yritysvarallisuutta.
t ekijänoikeuden hyö-dyntämiseen liittyvä toiminta kattaa noin 3,5 prosenttia Suomen bruttokansantuot-teesta eli yli 5 miljar-dia euroa. Näiden lu-
kujen valossa on selvää, että mikä-li emme kykene innovaatiotamme suojaamaan tehokkaasti, ohenevat myös niistä saadut hyödyt. Pitkällä aikavälillä toimimaton suojausjär-jestelmä estää koko kansantalouden kasvun. Patentit, tekijänoikeus ja ta-varamerkit saatetaan vieläkin miel-tää näihin asioihin erikoistuneiden asiamiesten ja juristien salatieteik-si, mutta tosiasiassa ne ovat elävä ja tärkeä osa kaikkea liiketoimintaa.
Välttämätön menestystekijä
1 Kilpailu parhaasta ympäristös-tä tutkimukselle ja tuotekehi-
tykselle on käynnissä ja kisaa käy-dään koko maailma areenana. Tässä kilpailussa ei voi pärjätä ilman teho-kasta oikeussuojajärjestelmää.
Aineettomien oikeuksien suo-jaaminen on yhä haastavampaa. Erityisesti tulee tunnistaa kahden toisiaankin vahvistavan trendin eli globalisaation ja digitalisaation vaikutus.
Globalisaatio asettaa yhä pie-nemmät yritykset yhä isompi-en haasteiden eteen. Suomen ta-lous on erittäin kansainvälinen ja suomalaisyritykset toimivatkin jo
varsin pienestä yrityskoosta alka-en vähintään lähialueilla tai jopa globaalisti. Kansainvälisten käy-täntöjen osaaminen erityisesti ai-neettomia oikeuksia koskevissa kysymyksissä on välttämätön me-nestystekijä suomalaisyrityksille.
Digitalisaatio näkyy tällä hetkel-lä etenkin internetin kautta tapah-tuvana erittäin nopeana, kattavana ja usein ilmaisena aineistojen le-viämisenä. Tämä on mullistamas-sa etenkin käyttäjien vaatimuk-set ja tottumukset, mutta asettaa haasteita etenkin luoville, aineet-tomien oikeuksien varaan raken-tuville aloille.
Nämä kaksi kehityssuuntaa saattavat vaikuttaa maailmanta-louden rakenteeseen enemmän kuin arvaammekaan. Aiemmin kopioinnista tunnetut Kaukoidän maat ovat kyenneet lisäämään pa-tenttihakemustensa määrää jo rä-jähdysmäisesti.
Aineettomien oikeuksien strategia
2 Valtioneuvoston tuore periaa-tepäätös aineettomien oike-
uksien strategiasta tarttuu konk-reettisilla toimenpiteillä juuri näi-hin kysymyksiin. Aineettomien oi-keuksien korostuessa myös Suo-men on panostettava suojaamisen osaamiseen. Suomalaisyritysten on oltava kyvykkäitä toimimaan kansainvälisissä neuvotteluissa ja
tekemään hyviä sopimuksia. Suo-malaisyritysten tulee tunnistaa, milloin pitää hakea patenttia, suo-jata tekijänoikeutta ja liikesalai-suuksia, sekä myös milloin yrityk-sen tieto on senlaatuista, että sen avoimella jakamisella asiakkaiden ja kumppaneiden kesken saavute-taan parempi tulos.
Neuvonta
3 Yritysten tulee saada neuvon-taa aineettomien oikeuksien
kaikilla osa-alueilla, koskivatpa on-gelmat sitten patentteja, muotoi-lua, tekijänoikeuksia tai tavara-merkkejä. Tässä TE-keskusten kautta saatavalla neuvonnalla ja konsulttipalveluilla on paljon teh-tävää. Keksintösäätiöllä on tärkeä rooli erityisesti mikroyritysten ja yksityishenkilöiden neuvonnassa ja keksintöjen suojaamisessa. Te-kes tekee merkittävää työtä myös tällä saralla auttaessaan aloittavia yrityksiä kartoittamaan aineetto-miin oikeuksiin liittyä tarpeitaan. Yllä mainittuja käytäntöjä edistää myös aineettomiin oikeuksiin kes-kittyvän tuomioistuimen perusta-minen sekä patentti- ja rekisteri-hallituksen toiminnan kokonais-arviointi.
Eri osapuolten yhteistyöllä Suo-mi vahvistaa määrätietoisesti tä-män tärkeän ja voimakkaasti ke-hittyvän alueen osaamista ja hyö-dyntämistä.
Tässä lehdessä
Mauri Pekkarinenelinkeinoministeri
Globalisaatio ja digitalisaatio
1 Nämä kaksi kehityssuuntaa saattavat vaikuttaa maail-
mantalouden rakenteeseen enemmän kuin arvaammekaan
Suojaamisen osaaminen
2 Suomalaisyritysten tulee tunnistaa, milloin pitää ha-
kea patenttia, suojata tekijänoi-keutta ja liikesalaisuuksia
Lisää yhteistyötä
3 Yritysten tulee saada neu-vontaa aineettomien oike-
uksien kaikilla osa-alueilla
parhaaT vinkkini
teollis- ja tekijänokeudet, n:o 2 toukokuu 2009
Julkaisija: heikki WahlroosToimituspäällikkö: jarmo peräläPuhelin: 09-565 84 032E-mail: [email protected]
Business Developer: anni linkoProjektipäällikkö: terhi BackmanPuhelin: 09-565 84 022E-mail: [email protected]
Jakelu: jaetaan kauppalehden liitteenä 15. toukokuuta 2009Paino: kustannus oy aamulehti/lehtipaino
Ota yhteyttä Mediaplanetiin:Puhelin: 09-565 84 025E-mail: [email protected]ä: www.mediaplanet.com/fi
autamme lukijoitamme onnistumaan!
mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyö-kumppaneilleen uusia asiakkaita. konsep-timme perustuu korkealaatuiseen toimi-tukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan.
www.mediaplanet.com/fi/julkaisut
“en halua että joku muu pääsee rehvas-telemaan nightwish-nimellä”
neTissä
Lehtikuva Oy/vaLtiOneuvOstOn kansLia.
Patentit
Hyödyllisyysmallit
Mallioikeudet
Tavaramerkit
Domainit
Lakiasiat
IPR-strategiapalvelut
IPR-hallintapalvelut
Tutkimus- ja valvontapalvelut
www.berggren.fi
Berggren-yhtiöt on Suomen johtavia immateriaalioikeuksiin (IPR) erikoistuneita asiantun-tijayhteisöjä. Palvelemme 150 asiantuntijan voimin Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Kuopiossa. Asiakkaidemme käytös-sä ovat huippuammattilaiset ja laaja IPR-palvelutarjonta. Toimintamme perustuu pitkäaikaiseen kokemukseen sekä ehdottoman luottamukselliseen asiakasyhteistyöhön.
TuomasHolopainensäveltäjä, sanoit-taja, muusikko.
sivu 8
Kansainvälinen yhteistyö nopeuttaa patentointia s. 6patent prosecution highway pph on kahden kansallisen patenttiviraston väli-nen sopimus, joka nopauttaa kansainvä-lisen patentin hakua.
ilmoitusliite · 3tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti
pysy vahvanayrityksellä on oltava tarkoin fokusoidut keihäänkärjet, joiden varaan se rakentaa menestymisensä, toteaa Jari Taipale. kuva: veronika solovian
Yritysten suurin immateriaalinen pääoma välittyy kuitenkin organi-saatiossa työskentelevien ihmis-ten kautta.
– Yrityksellä on oltava tarkoin fo-kusoidut keihäänkärjet, joiden va-raan se rakentaa menestymisensä. Osa kilpailuedusta rakennetaan pa-tenttien varaan, BrandWorxx Oy:n toimitusjohtaja Jari Taipale kertoo.
Keihäänkärjet eivät voi olla vies-tinnällisiä toimenpiteitä, vaan nii-den tulee olla yrityksen päivittäi-sen toiminnan olennaisia osia.
– Brändin arvo on sidottu aineet-tomaan pääomaan ja johtamiseen. Siksi keihäänkärkien on oltava vahvoja ja niiden on kestettävä eri-laiset suhdanne- ja kriisitilanteet.
Taipale muistuttaa, että brändin rakentamisessa ihmisten motiivi-en ja tarpeiden ymmärtäminen on ydinasia.
– Brändin ydin on erottuvuus, mutta silläkään ei ole itseisarvoa, jos sillä ei saavuteta tavoiteltua kilpailuetua. Siinä on oikea määrä asiakastuntemusta, teknistä osaa-mista sekä henkilöstöhallintoa sa-massa paketissa.
Brändien merkitys kasvaaMaa- ja aluebrändien merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Kun ne ymmärretään eri hallintoalojen yhteistoiminnan avulla yhteisiksi ja merkityksellisiksi asioiksi, niin niiden avulla Suomi pystyy erot-tautumaan.
– Suomi voi rakentaa menestyk-sellisen maabrändin itselleen. Em-me ehkä saa tänne johtavia, kan-sainvälisiä pääkonttoreita, mutta osaavia ja innovoivia ihmisiä yri-
Brändi luo yritykselle lisäarvoa ja aineetonta hyvääpatentit, tavaramerkit ja mallisuojat edustavat juridi-sessa mielessä asioita, joi-ta voidaan suojata. ne ovat tärkeitä ja keskeisiä yrityk-sen menestystekijöitä. niil-lä rakennetaan koko yrityk-sen kilpailukyky ja mahdol-linen kilpailuetu muihin toi-mijoihin nähden.
ajassa
Faktaa
Brändin rakentaminen■■ on moniker-roksinen prosessi
haasteena on■■ innostava ja tosi brändiBrändin ytimen■■ täytyy kestääIlman riskianalyysiä■■ rakennettu brän-
di tuottaa yllätyksiäBrändin on■■ toimittava markkina- ja kil-
pailutilanteiden muutoksissakinBrändijohtaminen■■ koskee kaikkia yri-
tyksessäMaa- ja kuntabrändääminen■■ edellyt-
tävät kokonaisnäkemystä ja osallistumistaIhmiset osaavat■■ elää brändien kanssa
ja niiden avulla
tykset tarvitsevat aina. Meidän on itse rakennettava se infra-struktuuri, jolla houkuttelemme sijoittajia ja työntekijöitä Suo-meen.
Maa- ja aluebrändääminen ei ole viestinnällinen vaan laaja-alainen infrastrukuuriasia, joka koskee sekä henkistä että fyysis-tä ympäristöämme.
– Jos onnistutaan rakentaa-maan mielenkiintoinen maab-rändi, niin potentiaalia täältä löy-tyy todella paljon, Taipale sanoo.
Brändin on oltava sisällöl-tään tosiBrändi on aineetonta hyvää ja li-säarvoa, jonka yritys saa hyvien tuotteiden ja palveluiden vuoksi.
– Brändit iskostuvat ihmis-ten mieliin yleensä taloudelli-sen noususuhdanteen myötä ja silloin, kun vallataan markkina-osuuksia, Helsingin yliopiston Psykologian laitoksen professori Göte Nyman toteaa.Nyman on siitä tyytyväinen, et-tä brändinäkemys löytyy jo lähes jokaisen suomalaisen yritysjoh-tajan ja johtoryhmäjäsenen työ-salkusta.
– Brändi nähdään tänä päivänä suomalaisessa yritysmaailmas-sa yhtenä johtamisen välineenä. Meillä on Suomessa oivallusvai-he meneillään tässä asiassa.
Professoria huolestuttaa kui-tenkin se, että brändin riskiana-lyysi jää monesti yrityksissä taka-alalle ja heikosti määritellyksi.
– Valittu brändistrategiakin voi olla riski, jos sitä ei ole rakennettu kestämään markkina- ja kilpailu-tilanteiden muutoksia.
Brändin rakentaminen on mo-nipolvinen prosessi ja sen on ol-tava sisällöltään tosi.
– Valtarakenteena brändijohta-minen on yrityksissä myös sisäi-sesti haastavaa, koska se koskee niin monia yrityksen osa-alueita.
”Valtarakenteena brändijohtaminen on yrityksissä sisäisesti haastavaa, koska se koskee niin monia osaalueita.”Göte nyman
petri görman
Kaupallista tuote- tai palveluideat!
TuoteStart on suunniteltu eri kehitysvaiheissa ja eri toimialoilla toimiville pk-yrityksille, joiden tavoitteena on tuote- ja palveluideoiden kaupallista-minen. TuoteStart-konsultointi sopii myös yksityisille henkilöille, jotka aikovat käynnistää keksintöönsä perustuvan yritystoiminnan, etsivät yhteistyö-kumppania tai haluavat myydä kehittämänsä tuote- tai palveluidean.
Tietoa TuoteStartista ja muista TE-keskusten palveluista saat lähimmästä TE-keskuksesta tai osoitteesta www.te-keskus.fi
Työ- ja elinkeinokeskukset tarjoavat monipuolisia neuvonta- ja
kehittämispalveluja yrityksille ja yrittäjiksi aikoville valtakunnallisesti
viidentoista keskuksen kautta. Keskuksissa on yhdistetty työ- ja
elinkeinoministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön alueelliset palvelut.
TUOTE- JA PALVELUIDEOIDEN
KEHITTÄMISOHJELMA
4 · ilmoitusliite tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti
Verkkotunnuksen valinta ja suojaaminen kannattaa teh-dä mahdollisimman aikaises-sa vaiheessa tavaramerkin valintaprosessia tai yritysjär-jestelyjä. Näin estetään myös ulkopuolisen tahon vilpillinen verkkotunnuksen kaappaami-nen.
Kun yritys alkaa suunnitella uutta ta-varamerkkiä, ensimmäisenä kannat-taa ottaa selvää, onko haluttu verk-kotunnus vapaana. Verkkotunnus on nykyään olennainen osa brändiä ja IPR-omaisuutta.
– Verkkotunnuksen saatavuus voi olla tavaramerkin tai yritysnimen va-lintakriteeri. Kun tavaramerkkiä suo-jataan, törmätään usein siihen, että joku muukin on hakenut maa-ilmalla sa-man verkko-tunnuksen. K u l u t t a -jat etsivät usein tie-toa inter-
netistä ja pahimmassa tapauksessa kuluttajat joutuvat väärille sivuille, jos verkkotunnus on toisen yrityksen hal-lussa kuin tavaramerkki, tavaramerk-kiasiamies Juha Myllyoja Kolster Oy Ab:stä kertoo.
Jos verkkotunnukset ovat toisen yri-tyksen hallussa, periaatteessa ne ovat siirrettävissä yritykseltä toiselle, mi-käli sopimukseen päästään. Siitä kui-tenkin koituu runsaasti kuluja.
Mahdollisuudet laajenevat päätteiden vapautuessaVerkkotunnuksen saatavuuden voi helposti selvittää tavaramerkkiasia-miesten tai erilaisten kaupallisten pal-veluiden kautta. Tunnuksen valinnas-sa pätevät yleensä samat perusasiat kuin tavaramerkkienkin valinnassa. Merkillä ei saa olla negatiivista merki-tystä millään kielellä ja sen oltava hel-posti kirjoitettavissa, jotta kuluttaja tai internetin käyttäjä löytää sivuston helposti.
Verkkotunnusten mahdollisuudet tulevat laajenemaan, kun ylätason verkkotunnukset eli päätteet tulevat vapaasti valittaviksi. Nykyään pääte on ollut maan tai alueen mukaan, ku-ten .fi, .com tai .eu, mutta jatkossa pää-te voi olla mikä tahansa merkkijono, kuten yrityksen, yhteisön tai henkilön nimi.
Verkkotunnuksilla rahastus yleistä
Tilanne voi olla myös sellainen, et-tä ulkopuolinen taho on kaapan-nut verkkotunnuksen vilpillisessä mielessä ja yrittää rahastaa tilan-teella. Tällöin puhutaan verkko-tunnusten kaappaamisesta eli
cybersquattingista. Kaapparien tarkoituksena on hyötyä petok-
sellisesti toisen omistaman tavaramerkin käyttämisestä
verkkotunnuksena. Verkko-tunnuksia saatetaan kaupi-tella nettihuutokaupoissa ja niiden avulla hankitaan mainostuloja perusteetto-masti tavaramerkin mai-
netta hyväksi käyttäen.– Uusin trendi valtaajilla
on ollut napata fuusion yhte-ydessä syntyvä uusi toiminimi
tai fuusioituvien yhtiöiden nimi-yhdistelmä saman tien fuusion jul-kistamisen jälkeen. Tästä johtuen
Verkkotunnus on olennainen osa tavaramerkkiä
Kysymys: Miksi verkkotunnuksen saatavuus on usein tavara-merkin tai yritysnimen valintakriteeri? Vastaus: Kuluttajat etsivät tietoa internetistä ja pahimmassa tapauksessa joutuvat väärille sivuille, jos verkkotunnus on toi-sen yrityksen hallussa kuin tavaramerkki.
verkkotunnusyritys & tavaramerkki
Faktaa
WIPO■■ on Yk:n alainen erikoisjär-jestö, jonka tarkoituksena on edistää immateriaalioikeuksien tehokasta käyttöä maailmanlaajuisesti.
! Lue lisää netistä:
www.wipo.int
”olisi tärke-ää miettiä verkko-tunnusten tarve ko-konaisval-taisesti sen sijaan, että suojataan yksi rekisteri kerrallaan.”Merja Tapalinen Tavaramerkki- asiamies
inspiraatio
myös yrityskauppatilanteissa pitäisi olla tarkkana tärkeiden verkkotunnus-ten suojaamisessa nimenomaan en-nen tiedon julkistamista, tavaramerk-kiasiamies OTK Merja Tapalinen Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab:sta.
Verkkotunnusten kaapparit tun-tuvat seuraavan myös tavaramerkin-haltijoiden omia verkkotunnusrekis-teröintejä. Kun yhtiö suojaa verkko-tunnuksen yhdessä rekisterissä, se voi laukaista kaapparien toimet jossain toisessa rekisterissä.
– Tästä johtuen olisi tärkeää miettiä verkkotunnusten tarve kokonaisval-taisesti sen sijaan, että suojataan yksi rekisteri kerrallaan, Tapalinen sanoo.
WIPO-sovittelu verkkotunnus-riidoissa nopeaa ja taloudellis-taMikäli verkkotunnus on ehditty napa-ta vilpillisessä mielessä, tehokas kei-no puuttua asiaan on UDRP -riidan-ratkaisumenettely (Uniform Domain Name Dispute Resolution Policy), jo-ta sovelletaan mm. WIPO:ssa. WIPO on YK:n alainen erikoisjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää immateriaa-lioikeuksien tehokasta käyttöä maail-manlaajuisesti.
– WIPO:n alaisessa Arbitration and Mediation Centerissa sovelletaan vuonna 1999 käynnistynyttä UDRP-riidanratkaisumenettelyä. Sen avulla ratkotaan verkkotunnuksiin liittyviä riitoja, Tapalinen sanoo.
Riidanratkaisumenettelyn avulla ta-varamerkinhaltija voi puuttua tehok-kaasti sellaisiin verkkotunnuksiin, jot-ka loukkaavat sen tavaramerkkiä.
– Menettelyä sovelletaan pää-asiassa kansainvälisiin genee-risiin verkkotunnuksiin ku-ten .com, .net, .org, .info, .biz ja mobi, mutta myös useisiin
kymmeniin maakohtaisiin verkkotun-nuksiin, Tapalinen kertoo.
Selkeä prosessiRiidanratkaisumenettelyssä verkko-tunnus voidaan siirtää tavaramer-kin haltijalle, mikäli verkkotunnus on identtinen tai sekoitettavissa tavara-merkkiin ja verkkotunnuksen haltijal-la ei ole laillista intressiä tunnukseen. Lisäksi on voitava todistaa verkkotun-nuksen haltijan, kaapparin, vilpillinen mieli.
– Kun vaatimus on vastaanotettu WIPO:oon ja toimitettu asianosaisille tiedoksi, menettely tapahtuu sähkö-postikirjeenvaihtona ja prosessi kes-tää vain muutamia kuukausia. Vas-tapuolella on tämän käsittelyn aika-na mahdollisuus esittää oma laillinen intressinsä tunnukseen. Valitusoike-utta päätöksestä ei ole, mutta ratkaisu on mahdollista riitauttaa siviiliproses-sissa, Tapalinen kuvailee.
Verkkotunnusten riidanratkaisu-menettely on nopeampaa ja taloudel-lisempaa kuin asian vieminen oikeu-teen. Vuosittain riitoja ratkaistaan WIPO:ssa tuhannesta kahteen tuhan-teen ja yhdessä tapauksessa saattaa olla mukana useampi domain-nimi. Muita tahoja, joissa sovelletaan UDRP-riidanratkaisumenettelyä ovat mm. USA:n National Arbitration Forum (NAF) ja Aasian Domain Name Dispute Resolution Centre (ADNDRC).
– Yrityksen saadessa yhteydenoton, jossa oman tavaramerkin sisältävää verkkotunnusta tarjotaan ostettavak-si, kannattaa ottaa yhteyttä tavara-
merkkiasiamieheen tai muuhun teollisoike-
uksiin erikoistunee-seen asiantuntijaan, Tapalinen neuvoo.
kuva: jyrki lairala
yrITySKauPaTKauppatilanteissa pitäisi olla tarkkana tär-keiden verkkotunnusten suojaamisessa ni-menomaan ennen tiedon julkistamista.kuva: pekka holmström
päivi piispa, päivi remes
yrITyKSeNVerKKOTuNNuS
1NäKöKuLMa
ilmoitusliite · 5tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti
Kun haluat varmistua yritykse-si näkyvyydestä myös internetis-sä, on aiheellista rekisteröidä verk-kotunnus. Oma tunnus vahvistaa kotisivujesi ja sähköpostiesi yksi-löllistä ja ammattimaista vaikutel-maa asiakkaittesi silmissä. Lisäksi uudet potentiaaliset asiakkaat löy-tävät tietoa yrityksestäsi entistä te-hokkaammin.
Yrityskuvan luominen on pitkä-jänteistä työtä, johon kuuluu ko-ko liiketoiminnan suunnittelemi-nen pienintä yksityiskohtaa myö-
Verkkotunnus liiketoimintasi tueksi
inspiraatioverkkotunnus
näin hankit tunnuksenHelpoimmin saat verkko-tunnuksen oman palvelun-tarjoajasi kautta.
Selvitä itse tai pyydä palvelun-tarjoajaasi selvittämään, ettei hakemasi verkkotunnus perus-tu toisen yrityksen tai yhteisön nimeen tai tavaramerkkiin.
Kun tiedät, että voit hakea ha-luamaasi verkkotunnusta, val-tuuta palveluntarjoajasi hoita-maan asia puolestasi.
Kerran myönnetty verkkotun-nus on voimassa yhden tai kol-me vuotta ja palveluntarjoaja-si voi uusia sen puolestasi auto-maattisesti, jos niin sovitaan.
Kannattaa ennaltaehkäise-västi pohtia, mitkä ovat toimin-nan ja asiakkaiden kannalta tär-keät verkkotunnukset. Näiden tunnusten rekisteröiminen yri-tyksen tai yhteisön omiin ni-miin poistaa myöhemmän epä-asiallisen markkinoinnin mah-dollisuuden.
Verkkotunnusta voi hakea vas-ta, kun rekisteröityminen kaup-pa-, yhdistys- tai säätiörekiste-riin on lopullinen. Vireillä oleva rekisteröinti ei riitä.
Miksi naapurisi valitsee
fi -verkkotunnuksen?
Fi-verkkotunnuksen voi rekisteröidä
vuodeksi tai kolmeksi vuodeksi
kerrallaan, hinta alkaen vain 15 €.
Katso domain.fi cora.fi
tai soita 09 6966 700.
*Inte
rQuest
/ fi -v
erk
kotu
nnuks
en m
arkk
inat
utk
imus
2008
Koska se on suomalainen, luotettava
ja turvallinen - ihan tutkitusti*.
Ja koska jo yli 200 000 suomalaista
on valinnut fi -tunnuksen.
tarja rannisto
SannaSahlmanviestintävirasto,palvelupäälikkö
ten. Myös verkkotunnus vaikuttaa yrityksen mielikuvaan, ja siksi on mietittävä, kuinka se sopii toimini-meen ja tavaramerkkiin.
Kun verkkotunnusta päätetään hakea, on Viestintäviraston palve-lupäällikkö Sanna Sahlmanin mu-kaan tärkeää edetä oikeassa järjes-tyksessä:
– Turhalta työltä ja kustannuk-silta vältytään, kun haluttu verk-kotunnus suojataan heti yrityksen perustamisen alkuvaiheessa. Ensin mietitään yrityksen nimi ja tarkis-tetaan verkkotunnuksen saatavuus eli onko toivottu tunnus vapaana. Vasta sitten ryhdytään suunnittele-maan brändiä eteenpäin. Valitetta-van usein käy niin, että verkkotun-
nusta haetaan vasta viimeisenä, ja huomataan sen olevan jo varattu.
Toki varatun tunnuksen voi vaa-tia peruutettavaksi, mutta kyse on Sahlmanin mukaan rekisteröinti-hetkestä. Jos verkkotunnus ei re-kisteröintihetkellä ole perustunut kenenkään toiminimeen tai tava-ramerkkiin, sitä ei myöhempien re-kisteröintien perusteella voi enää saada itselleen.
USA:ssa toimiva ICANN (Inter-net Corporation for Assigned Na-mes and Numbers), joka hallinnoi ylimmän tason juuria (esim. com, .org, .net) ja myöntää kaikki maa-tunnukset (esim. Suomen .fi -tun-nus), vapauttaa verkkotunnus-päätteet joulukuussa 2009. Sahl-
man näkee tulevan uuden aallon yritysten mahdollisuutena omaan verkkotunnuspäätteeseen, kuten ”.omanyrityksennimi” ilman ny-kyistä fi-, com- tai org-tunnusta.
Tämä kasvattaa entisestään myös verkkotunnusten kasvavaa markki-nointia. Tunnusten tarjoajia on mo-neen lähtöön, ja joukkoon mahtuu myös epäasiallista markkinointia, mistä on tullut Viestintävirastoon runsaasti ilmoituksia.
– Välttyäkseen asiattomalta tar-jonnalta yrittäjän kannattaakin pohtia, mitkä ovat toiminnan ja asi-akkaiden kannalta tärkeät verkko-tunnukset ja rekisteröidä ne yrityk-sen omiin nimiin luotettavalta pal-veluntarjoajalta, neuvoo Sahlman.
uuSI aaLTOICaNN vapauttaa verkko-tunnuspäätteet joulukuus-sa 2009.kuva: anna maria lopez
tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti6 · ilmoitusliite
Kansainvälistyminen näkyy suo-malaisten yritysten muuttunee-na palveluntarpeena. Yrityksillä ja myös yksityisillä hakijoilla on kas-vava tarve saada patenttisuoja sa-malle keksinnölle useissa eri mais-sa. Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) linjanjohtaja Pekka Launik-sen mukaan patenttihakemus-ten määrän kasvu näkyy pidenty-neenä käsittelyaikana erityisesti isoissa patenttivirastoissa: patent-tien myöntäminen on hidastunut ja käsittelemättömien patenttien jonot kasvavat ruuhkaksi asti.
– Pahimmassa tapauksessa pa-tentin myöntäminen kestää useita vuosia. Esimerkiksi Euroopan pa-tenttiviraston käsittelyaika suo-malaisille hakemuksille on kes-kimäärin 7-8 vuotta, harmittelee Launis.
Päätösten nopeuttamiseksi PRH on ryhtynyt aktiiviseen kansain-väliseen yhteistyöhön muiden pa-tenttivirastojen kanssa. Tavoit-teena on saada virastot hyödyntä-mään toistensa aiemmin tekemää työtä soveltuvin osin, mikä no-peuttaa hakemusten käsittelyai-kaa. Suomalaisen teollisuuden kil-pailukykyä parantaakseen PRH on jo solminut Patent Prosecution Highway-pilottisopimuksen (PPH) Japanin kanssa. Sopimus astui voi-maan 20.4.2009, ja sen myötä pa-tenttien käsittely Japanissa voi no-peutua jopa kaksi vuotta.
Pitkälle viety suomalainen tuotekehitys ja osaaminen pitää suojata PPH mahdollistaa tutkimustulos-ten nopean ja joustavan vaihdon
Suomen ja Japanin patenttiviras-tojen välillä, mikä karsii päällek-käistä työtä. Sopimuksen myötä patentin hakija voi saada pyytäes-sään nopeutetun käsittelyn, jos yk-sikin Japanin virastoon tehtävän patenttihakemuksen vaatimuksis-ta on jo hyväksytty Suomessa.
– Vastaavasti Japanissa hyväk-sytyn patenttivaatimuksen pe-rusteella voi pyytää nopeutettua käsittelyä Patentti- ja rekisteri-hallituksessa. Asiakkaan kannalta maidenvälisellä yhteistyöllä sääs-tetään paitsi aikaa myös kustan-nuksia muun muassa vähenty-neen paperityön vuoksi, toteaa PRH:n tutkijainsinööri Ari Hirvo-nen.
PPH-sopimus parantaa muun ohella patenttihakemusten tutki-muksen laatua, mikä on jatkuvas-ti kehittämisen keskipisteenä. Toi-sen maan patenttivirasto voi vä-littömästi käyttää hyväksi samaa keksintöä koskevaa tutkimustyö-tä, jonka ensimmäinen virasto on tehnyt, sillä tutkimustulokset ovat intranetin kautta hyödynnettävi-nä. Näin voidaan keskittyä suoraan täydentävän tutkimuksen tekemi-seen.
Patentin hakijoille PPH on va-paaehtoinen eikä se aiheuta lisä-kustannuksia. Parhaiten se sovel-tuu tapauksiin, joissa tavoitellaan kiireellistä patentin myöntöpää-töstä. Aloilla, joilla tuotekehitys
on nopeaa, saattaa useiden vuosi-en odottaminen olla jopa kohtalo-kasta.
– Keskeistä on turvata suomalai-sille yrityksille ja keksijöille mah-dollisuus jatkaa kehitystoimin-taansa ilman turhaa odottelua, vaatii kehitysjohtaja Juha Rekola PRH:sta.
Sopimus täydentää aiempia kan-sainvälisiä PPH-pilotteja, joissa eri maiden virastot pyrkivät käyttä-mään toistensa aiemmin teke-mään tutkimusta. Suomi neuvot-telee vastaavista sopimuksista muidenkin maiden kanssa, ja täl-lä hetkellä on loppusuoralla sopi-musneuvottelut USA:n patenttivi-raston kanssa ja projekti alkaa ensi heinäkuun alussa.
Pekka Launispatentti- ja rekisterihallitus,linjajohtaja
kansainvälinen yhteistyönopeuttaapatentointia
tarja rannisto
Kysymys:■■ kamppailetko pa-tenttihakemusten pitkien käsit-telyaikojen kanssa?
Vastaus:■■ päätösten nopeut-tamiseksi pRh on ryhtynyt glo-baaliin yhteistyöhön muiden patenttivirastojen kanssa.
ajassa
Voita aiKaa
2näKöKuLma
Faktaa
mikä on PPH?
Patent Prosecuti-■■on Highway on kah-den kansallisen pa-tenttiviraston välinen sopimus, joka mah-dollistaa patentin ha-kijoille nopeamman ja tehokkaamman väylän saada vastaa-va patentti toisessa PPH-sopimuksen al-lekirjoittaneista viras-toista. PPH mahdol-listaa myös virastojen välisen tietojen vaih-don, joten päällekkäi-nen tutkimustyö vä-henee ja patenttien laatu kasvaa.
PPH-järjestel-■■mään kuuluvat Suo-men lisäksi Japa-ni, USa, Singapore, Saksa, Iso- Britannia, australia, kanada, Etelä-korea, tans-ka ja EPO (Euroopan patenttiorganisaatio).
PPH on hakijoille ■■täysin vapaaehtoi-nen mahdollisuus. Ensin tutkimuksen tehneen viraston päätökset eivät sido jälkimmäistä viras-toa, vaan se tekee it-senäisen päätöksen patentoitavuudesta.
PPH-maiden VerKosto KeVääLLä 2009esimerkkitapaus usa:sta Japaniin tehtävästä nopeutetusta PPH-hakemuskäsittelystä.kuva: Patentti- ja rekisterihallitus
kuva: auvo mäkinen
tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite · 7
kansainvälinen yhteistyönopeuttaapatentointia
ajassa
HUOmIO
lisäaRvo
iPr-strategiasta lyhyesti
Immaterial property rights, IPR, käännetään joko immateriaa-li- tai aineettomiksi oikeuksiksi. IPR jakaantuu tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin, joista jäl-kimmäisiin kuuluu mm. paten-tit, tavaramerkit, mallioikeudet, toiminimiasiat ja domainnimet.
IPR-strategia on yrityksen lii-ketoiminnasta nouseva tietoi-suus siitä, mitkä immateriaali-puolen asiat ovat sille tärkeitä ja mihin suuntaan sen liiketoi-minta on menossa, sekä suunni-telma tämän toteuttamiseksi.
IPR-strategiaan saattaa kuu-lua omat strategiat joillekin tie-tyille alueille, esimerkiksi paten-teille. Lähtökohdan on kuitenkin oltava kokonaisvaltainen.
Jotta strategia voidaan toteut-taa kunnolla, on esimerkin tul-tava ylimmästä johdosta, missä IPR:ää koskevat suuret linjan-vedotkin tehdään. Toisaalta IPR-johtaminen on vaikeaa ilman olemassa olevaa strategiaa.
Toimiva IPR-strategia tuo kus-tannustehokkuutta ja toimin-nan selkiytymistä, ja sitä kautta kasvattaa yrityksen arvoa.
CaPture HeadLineLorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adi-piscing elit, sed diam no-nummy nibh euismod.Photo: name surname
Yhä useamman yrityksen menes-tys perustuu IPR:n (immaterial property rights, aineettomat oi-keudet) varaan. Tietotyön ja infor-maatioyhteiskunnan aikana har-va yritys toimii esimerkiksi ilman omaa brändiä, patentteja tai do-mainnimeä. Mitä suurempi orga-nisaatio, sitä vaikeampaa on pysyä tietoisena immateriaalioikeuksien kaikista kiemuroista.
– On tärkeää, että yritykset eivät pelkästään reagoisi toimintaym-päristönsä muutoksiin, vaan miet-tisivät ja ennakoisivat IPR-toimin-taansa. Yksi hyvä keino pysyä pro-aktiivisena on laatia yritykselle oma IPR-strategia, sanoo tavara-merkkikonsultti Johanna Pyhälä.
analyysi, suunnittelu, toteuttaminenIPR-strategia on liiketoimintaläh-töinen näkemys siitä, mihin suun-taan yrityksen liiketoiminnan ha-lutaan menevän, ja millaista roolia IPR näyttelee sen toiminnassa.
– IPR-strategia saattaa käytän-nössä tarkoittaa esimerkiksi jon-kin osa-alueen tietoista painotta-mista. Jos yrityksen kilpailuvalt-teja on patentoitavia keksintöjä tuottava tuotekehitys, panostetaan toki erityisen vahvasti patentoin-tiin, Pyhälä kertoo.
Vaikka IPR-strategia keskittyi-si lopulta voimakkaasti tiettyihin IPR:n osa-alueisiin, on lähestymis-tavan oltava kokonaisvaltainen. Lähdettäessä luomaan yritykselle omaa strategiaa on ensimmäinen askel yrityksen analysointi.
– Kirjoitetaan esimerkiksi au-ki kaikki yrityksen tavaramerkit, miten ne suhteutuvat toisiinsa ja IPR:n muihin elementteihin. Vas-ta tätä kautta päästään luomaan todella toimivaa strategiaa, Pyhä-lä selittää.
Oma haasteensa on luodun IPR-strategian jalkauttaminen yrityk-sen toimintaan. Ilman sitä hienoin-kin strategia jää pelkäksi paperiksi. IPR on monelle jo niin tärkeä liike-toiminnan osa, että strategian to-teuttamisen pitää lähteä ylimmäs-tä johdosta saakka.
– IPR on niin kiinteässä yhtey-dessä esimerkiksi markkinointiin, että se läpäisee usein koko organi-saation. Mutta jos ylin johto ei tee IPR-strategian linjanvetoja ja ole sataprosenttisesti sen takana, on sitä aika mahdoton saada toteutu-maan muillakaan tasoilla, Pyhälä sanoo.
strategialla selkeyttä toimintaanIPR-strategian rakentaminen ei ole hyville taloudellisille ajoille va-rattua ylimääräistä puuhastelua. Se on selkeä liiketoiminnallinen väline, jonka ehkä konkreettisim-pana hyötynä on selvät kustannus-säästöt.
– Mitä paremmin strategia on laadittu, sitä paremmin yritys pys-tyy keskittymään omaan ydintoi-mintaansa. Kun esimerkiksi yri-tyksen brändi selkiytyy ja tulee tunnistettavammaksi, erottuu yri-tys kilpailijoistaan ja markkinointi helpottuu, Pyhälä listaa.
Johdon kannalta IPR-strategia helpottaa jokapäiväistä päätök-sentekoa. Asioita ei tarvitse miet-tiä joka kerta uudestaan, kun ker-ran luotu yhteinen linja antaa suuntaa usein monimutkaisissa IPR-asioissa.
– Mitä paremmin IPR-strategia on mietitty, sitä itsestään sel-vemmältä tuntuu sen toteuttami-nen, Pyhälä tiivistää.
aineettomuuden johtaminen
jussi tiihonen
iPr-strategialla hallitaan yhä tärkeämmiksi muuttuvia immateriaalioikeuksia.
TKK – Aikuiskoulutuksen laatuyliopisto 2007–2009
TKK [email protected]. 050 352 4669
dipoli.tkk.fi/teollisoikeudet
Patentit–Teollisuus–Tekniikka– teollisoikeuksia ja erityisesti patentteja käsittelevä koulutusohjelma 9.9.2009–20.5.2010 (20 pv)
Ceipi – Basic Training Course in European Patent Law (EPC) 14.9.2009 – kevät 2011 (24 pv)
Kehitä osaamistasi
ennaKoi iPr-strategia on liiketoimintalähtöinen näkemys siitä, mihin suuntaan yrityk-sen liiketoiminnan halutaan menevän, ja millaista roolia iPr näyttelee sen toi-minnassa.kuva: jukka lehtinen
ku
va: d
av
e d
i bia
se
8 · ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI
ROcK bUSINESS
Kiteeltä maailman tietoisuuteen ponnahtanut Nightwish on vahva kansainvälinen brändi ja suoma-lainen vientituote. Se on myös Tuo-mas Holopaisen omistama tavara-merkki. Yhtyeen perustaja, säveltä-jä, sanoittaja ja kosketinsoittaja on halunnut turvata oikeudet omaan luomistyöhönsä ja puolustautua piraatteja vastaan, jotka vievät lei-pää muusikoiden pöydästä.
Tuomas Holopaisen vuonna 1996 perustama yhtye on kasvatta-nut suosiotaan jokaisen julkaistun albumin myötä. Universal Music julkaisee yhtyeen levyjä Japanis-sa, Venäjällä ja Etelä-Amerikassa, ja Suomessa alamerkkinsä Spine-farmin kautta. Lisäksi yhtyeellä on erilliset lisenssisopimukset Eu-rooppaan, Yhdysvaltoihin, Kana-daan, Australiaan ja Uuteen-See-lantiin.
Nightwish lähti vappuna neljän-nelle USA:n kiertueelleen uusim-man albuminsa Dark Passion Play julkaisun jälkeen. Tämän jälkeen ovat vuorossa Euroopan kesäfes-
”Haluan suojata oman luomukseni. En halua, että joku muu pääsee Nightwish-nimellä rehvastelemaan.”
Tuomas HolopainenNightwish-tavaramerkin omistaja
AJASSA
Kysymys:■■ Oletko luova ih-minen ja haluat pitää henkisen omaisuutesi kontrollissa?
Vastaus:■■ Tee kuten muusik-ko, säveltäjä ja sanoittaja Tuo-mas Holopainen, joka on tur-vannut oikeudet omaan luo-mistyöhönsä.
FAKTAA
Piraattien käyttäjä syö sekä taiteilijan että rehellisen ku-luttajan pöydässä.
Piratismin harjoittajat ■■ val-mistavat ja/tai levittävät laitto-mia kopioita toisten teoksista - joko fyysisinä kappaleina tai in-ternetissä.
Piraattitallenteen sisältö■■ on varastettua tavaraa. Se on otet-tu luvatta. Suomen laki kieltää piraattitallenteiden myymisen ja maahantuonnin. Muista maista
ostettuja piraattitallenteita ei saa tuoda Suomeen edes omaan yk-sityiseen käyttöön.
Internetpiratismi on kasvava ■■ongelma. Internetin p2p-vertais-verkoissa on laittomasti jaossa suunnaton määrä pelejä, ohjel-mia, musiikkia ja elokuvia.
Tekijänoikeuslailla kielletään ■■sekä niiden luvaton jakaminen että imurointi.
! Lue lisää netistä:lähde: www.tekijanoikeus.fi/
Tuomas HoLoPainen– Tavoitteena on tehdä vielä se täydellinen biisi ja täydellinen levy. Kukaan ei ole sitä vielä tehnyt, mutta elämä on oppimis-prosessia, niin muusikko-na kuin ihmisenä.KUVA: TIMO ISOAHO
ShowcASe
suojaaLuomuKsesi
3näKöKuLma
TeKIjänoIKeuS
Tekijänoikeus muistuttaa omis-tusoikeutta ja antaa tekijälle oike-uden määrätä luovan työnsä tu-loksista.
Tekijänoikeuslain mukais-ta suojaa saa kolme tahoa:
Teoksen tekijä, kuten kirjaili-■■ja tai säveltäjä, saa suojaa teok-selleen.
Teoksen esittäjä saa suojaa ■■omalle esitykselleen, tulkinnal-le, tästä teoksesta.
Levyn, elokuvan, kirjan tai ■■muun tuotoksen rahoittava yrit-täjä saa suojaa näin syntyvälle tuotteelle (osa suoraan lain no-jalla, osa taas ostamalla oikeuk-sia tekijöiltä ja esittäjiltä).
suoja-ajatTekijänoikeus ei ole ikuinen. Se on voimassa teoksen tekijän osalta 70 vuotta tekijän kuolin-vuodesta. Esittävien taiteilijoi-den ja tuottajien oikeudet ovat voimassa 50 vuotta tallenteen - kuten cd-levyn - tallennus- tai julkaisuvuodesta.
mikä on teos?Teokseksi katsotaan mikä tahan-sa luovan työn tulos, joka on sen verran omaperäinen, ettei joku toinen tekisi täysin samanlais-ta. Tekijänoikeuslailla suojataan teoksia ja teosten esityksiä. Nii-den lisäksi sillä suojataan mm. tietokantoja, tietokoneohjelmia, tietokonepelejä sekä ääntä tai kuvaa sisältäviä tallenteita.
Nightwish vahvistaa asemaansa tavaramerkillä
tivaalit, pistokeikka Moskovassa ja kiertueen päätösfinaali Helsin-gin Areenalla 19.9.2009. Helsinkiin päättyvä kaksivuotinen Dark Pas-sion Play World Tour 2007-2009 kä-sittää lähes 200 esiintymistä nel-jässä maanosassa.
Rockmusiikki ammatti-maista bisnestäNightwish on hionut manageriyh-
tiönsä kanssa liiketoimintakon-septin, jossa yhtye omistaa levy-jensä alkuperäisäänitteen eli mas-terin, jota lisensoidaan edelleen levy-yhtiöille. Näin levyn tuotosta isompi osuus jää yhtyeelle, tosin myös kustannukset ja riski. Night-wish on kuitenkin ollut taloudelli-nen menestys. Yhtyeen tulot eli le-vymyynnin rojaltit, keikkapalkki-ot ja oheistuotteiden myynti ovat
läHde: www.TeKIjAnOIKeUS.fI/
satoja tuhansia euroja vuodessa. Yhtye omistaa itse myös verkko-kaupan, jonka kautta hoidetaan oheistuotemyyntiä.
Henkinen omaisuus tiukasti omissa käsissäTuomas Holopainen on tarkka sii-tä, että Nightwish on hänelle kuu-luvaa henkistä omaisuutta. Hän haluaa säilyttää muusikon va-paudet luoda omanlaista musiik-kia myös kaikissa levy-yhtiöiden kanssa tehtävissä sopimuksissa. Holopaiselle tavaramerkkirekiste-röinnin tärkein perustelu oli suo-jata oma elämäntyönsä ja välttää hankaluudet nimeen liittyvissä oi-keuksissa:
– Haluan suojata oman luomuk-seni. En halua, että joku muu pää-see Nightwish-nimellä rehvastele-maan.
Musiikkialalta löytyy esimerk-kejä, joissa jokin muu taho kuin yhtyeen perustajajäsen on rekiste-röinyt bändinimen itselleen.
Tavaramerkillä taisteluun piraatteja vastaanMuusikoiden oikeuksien puolus-tamiseksi Nightwish-tavaramerk-kihakemukset on kotimaan lisäksi jätetty yhteensä 21 maahan Euroo-passa sekä Venäjällä, Japanissa ja Yhdysvalloissa.
Yhtyeen manageria Ewo Pohjo-laa harmittavat erityisesti Night-wish-fanituotteiden piraatit, joita
myydään yleisesti keikkapaikko-jen ulkopuolella kaikkialla maa-ilmassa. Oheistuotteiden myynti kun on yhtyeelle nykyään vähin-tään yhtä merkittävä tulonlähde kuin levymyynti.
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen varatuoma-ri Antti Kotilaisen mukaan kan-sainvälisen IFPI:n arvio fyysisen CD-piratismin kaupallisesta mark-kina-arvosta vuonna 2008 oli 3,5 miljardia dollaria ja piraattilevyjä myytiin yhteensä miljardi kappa-letta. Internet-piratismin puolella laittomia biisilatauksia oli 40 mil-jardia kappaletta, jonka kaupalli-nen arvo on yli 7 miljardia dollaria. IFPI:n arvio on, että yhteensä pira-tismi aiheutti sille vuonna 2008 6,4 miljardin dollarin menetykset.
Musiikkialalla ei ole myöskään harvinaista, että äänitteitä on saa-tavilla piraattituotteina ympäri maailmaa jopa ennen julkaisupäi-vää. Piratismi leikkaa levyn myyn-nistä melkoisen siivun.
Pohjola ei kuitenkaan pidä net-tipiratismia yhtä isona ongelmana yhtyeelle kuin fyysisten tuottei-den levitystä:
– Nightwish ei ole kertakäyttö-musiikkia. Raskaamman rockin kuuntelijoille musiikki on yleensä elämäntapa. He haluavat ostaa fyy-sisen tuotteen.
ANNE SUUTALA
ilmoitusliite · 9tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti
Älä juutu ruuhkiin, valitse Patent Prosecution Highway!*
* Patent Prosecution Highway (PPH) -järjestelmän tarkoituksena on nopeuttaa kansainvälistä patentointia ja tehostaa patenttivirastojen yhteistyötä hakemusten tutkimisessa. Patenttivirastothyödyntävät toisen maan patenttiviraston ensimmäisessä vaiheessa tekemän tutkimustyön ja takaavat nopean hakemuskäsittelyn. PRH:lla on sopimus Japanin patenttiviraston kanssa ja tällä hetkelläneuvotellaan yhteistyöstä USA:n kanssa.
PATENTTI- JAREKISTERIHALLITUS
Saat laatua, nopeutta, joustavaa asiointia ja kustannussäästöjä. Valitse väylä nopeaan patentointiin jo tänään!
vinkit
vertaisverkot1. vertaisverkkoihin liittyvä antaa yleensä muille luvan kopioida oman koneensa vastaavia tiedostoja. Näin hän usein syyllistyy myös laittomaan tiedostojen ja-keluun, jos ne sisältävät lu-vatta jaossa olevaa tekijän-oikeudella suojattua mate-riaalia.
Jos kaikki hankkisivat ääni- ja kuvatallenteensa piraatteina,
elokuvia ja musiikkia tekemällä ei eläisi eikä niitä enää juurikaan syn-tyisi. Kaikki tehdään rehellisen ku-luttajan rahalla. Piratismin tuomat tappiot voivat näkyä sekä tarjonnan supistumisena että hinnoissa.
piratismi
Kaikki hyötyvät rehellisestä pelistä
inspiraatiokuva: sami suni kuva: sedal inalkuva: istock
tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti10 · ilmoitusliite
Paikka auki IPR-moniosaajalle
Immateriaalioikeuksista on nyttemmin tullut merkittävä osa yritys-ten pääomaa. Osaamisesta on tullut kauppatavara ja sen suojaamiseen on vähitellen havahduttu.
AmmAtIllInen näkökulmA
Marja-Leena MansaLapääsihteeri,
ipR university Center
Marja-Leena Mansalapääsihteeri, ipR university Center
profiiliImmateriaalioikeus (IPR) jakaantuu teollis- ja tekijänoikeuksiin. Teollisoike-uksiin kuuluvat patentti- , tavaramerk-ki- ja mallioikeus. Jako eri osaajien vä-lillä oli varsinkin aikaisemmin jyrkkä: tekijänoikeusihmiset osasivat vain te-kijänoikeutta, patenttiosaajat tunsivat
vain patenttioikeutta. Laaja-alaisille osaa-jille ei ollut kysyntää. Paremminkin, heitä ei osattu edes kaivata.
Immateriaalioikeuksista on nyttemmin tullut merkittävä osa yritysten pääomaa. Luovat alat ovat kasvussa ja niiden perus-pääomana on työntekijöiden luovuus ja osaaminen. Osaamisesta on tullut kauppa-tavara ja sen suojaamiseen on vähitellen havahduttu. Palvelusektorin jatkuva laa-jeneminen on korostanut entisestään im-materiaalioikeuksien kokonaishallinnan merkitystä.
Myyvä esimerkkiOtetaan hypoteettinen esimerkki. Reip-paat nuoret ovat todenneet, että kysyn-tää löytyisi palvelulle, jossa yhdistetään eri henkilöiden osaamista. Päämääränä saattaisi olla vaikkapa joustavan palvelun tarjoaminen kotona asuville ikääntyville ihmisille. Nämä tarvitsevat monenlaista apua: kaupassa käyntiä, ruoanlaittoa, sii-vousta, lampun vaihtoa, taulun laittamis-ta seinään, pesulassa käyntiä ja muita jo-kapäiväiseen elämään kuuluvia puuhia. Idea ei ole uusi eikä omaperäinen, mutta nämä nuoret ovat vakuuttuneita, että he pystyvät luomaan kokonaisuuden, jonka ansiosta juuri heidän tarjoamansa palve-lut käyvät kaupaksi.
Palvelulle kehitetään nimi. Sen on olta-va ”myyvä” eli mieleenjäävä sekä helppo käyttää markkinoinnissa ja verkkotun-nuksena. Markkinointiin rakennetaan omaperäinen ja itsenäinen muista erottu-va linja ja ilme. Henkilökunnalle luodaan iloinen ja yhtenäinen asukokonaisuus. Kun esimerkkiimme lisätään vielä erilais-ten apuvälineiden kehittäminen päivit-täisten toimintojen avuksi, toiminta laaje-nee entisestään.
Immateriaalioikeksilla suoja investoinneilleMiten immateriaalioikeudet ovat tässä kuviossa mukana? Ideathan ovat vapaas-ti käytettävissä, joten on keksittävä, miten omat oivallukset, eli oma brändi, voidaan taloudellisesti hyödyntää.
Immateriaalioikeudet ovat monipuoli-sesti käytettävissä. Palvelun nimi suoja-taan sekä toiminimenä että tavaramerk-kinä, jolloin kukaan muu ei voi samalla tai sekoitettavalla tunnuksella harjoittaa sa-manlaista toimintaa. Verkkotunnus var-mistaa ja vahvistaa valitun nimen erot-tamiskyvyn säilymisen. Markkinoinnin suojana toimii tekijänoikeus, kunhan lop-putulos ylittää teostasovaatimuksen eli on itsenäinen ja omaperäinen. Asukokonai-suus voidaan suojata mallioikeudella. Uu-sien apuvälineiden suojaksi voidaan hakea hyödyllisyysmallia, mikäli tekninen ”jip-po” on pieni, tai patenttia, jos lopputulos täyttää keksinnöllisyyden vaatimukset.
Osien suojaamisella varmistetaan se, et-tä lopputulosta, palvelua, voidaan puolus-taa matkijoita vastaan ja että konsepti on
ipr University Center on Helsingin yliopiston, Tu-run yliopiston, Helsingin kaup-pakorkeakoulun, Svenska handelshögskolanin ja Teknil-lisen korkeakoulun perustama erillinen laitos.
ipr University Center koordinoi ja edistää im-materiaalioikeuteen liittyvien kysymysten tutkimusta ja alan koulutusta, tarjoaa immateri-aalioikeutta koskevaa tietopal-velua ja toimittaa kannatusyh-dityksen julkaisemaa iprin-fo-lehteä. instituutissa toimii iNNoCENT-tutkijakoulu. li-säksi instituutti järjestää mak-sullisia kursseja sekä räätälöi-tyä koulutusta korkeakouluille ja yrityksille.
ipr UNivErCiTy CENTEr
lisensoitavissa halukkaille. Franching-ket-ju ikääntyneiden palveluille on syntynyt.
Kilpailussa menestyminen edellyttää silti muutakin kuin palvelun tuottamista ammattitaitoisesti ja markkinoinnin te-hokkuutta. Liiketoiminnan suunnittelu, aloittaminen ja jatkaminen edellyttävät aina investointeja, vaikka kysymys ei oli-sikaan tehdashalleista ja kalliista koneis-ta. Immateriaalioikeudet tarjoavat keinoja suojata investoinnit.
Neuvontaan moniosaamista Uudet yrittäjät tarvitsevat neuvontaa, jossa arvioidaan liikeidean mielekkyys, sen to-teutuksen tehokkuus ja se, miten toiminta voidaan turvata ”vapaamatkustajien varal-ta”. Myös immateriaalioikeusalan ammat-tilaisten on oltava innovatiivisia parhaan mahdollisen suojan saamiseksi kulloiselle-kin liiketoiminnalle. Tämä edellyttää heil-täkin laaja-alaista osaamista: tietoa sii-tä, miten eri suojamuodot toimivat, mitkä ovat niiden vahvuudet ja heikkoudet sekä mitä maksaa niiden hankkiminen ja puo-lustaminen. Immateriaalioikeudet on osat-tava mitoittaa oikein kulloinkin kysymyk-sessä olevan toiminnan kannalta.
Myös kansallisen IPR-strategian (val-tioneuvoston periaatepäätös 26.3.2009) toimenpidelistassa korostetaan, että im-materiaalioikeudet edellyttävät poikki-tieteellistä osaamista. IPR:ssä yhdistyvät tekniikan, talouden ja juridiikan eri alu-eet. Niinpä neuvontaorganisaatioiden, se-kä julkisten että yksityisten, on oltava im-materiaalioikeuksien moniosaajia. Onkin korkea aika keskittyä immateriaalioikeu-den kokonaisosaamisen kehittämiseen.
ku
va: t
om
i we
ste
rh
olm
tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite · 11
inspiraatio
Helmikuussa 1889 Keisari Alek-santeri III antoi asetuksen tavara-leimain suojelemisesta Suomessa. Tämän asetuksen myötä elinkei-nonharjoittajille tuli mahdollisuus rekisteröimällä saada yksinoikeus tavaramerkkiinsä.
Vanhin Suomessa yhä voimassa oleva tavaramerkki on Singer, joka merkittiin rekisteriin 2.6.1898. Tä-mä rekisteröinti on uudistettu jo 11 kertaa aina kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Vanhin Suomessa voi-massa oleva suomalaisen haltijan tavaramerkki on Fazerin Kiss Kiss, joka lienee makeishyllystä kaikil-le tuttu. Se rekisteröitiin 15.11.1901 numerolla 443.
Kuten esimerkeistä havaitaan, parhaimmillaan tavaramerkki voi palvella haltijaansa useiden su-kupolvien ajan. Toisin kuin muut teollisoikeudet, tavaramerkki voi periaatteessa olla ikuinen - kun-han sen uudistaa aina kymme-nen vuoden välein. Tavaramerkin rekisteröiminen on tehokas ta-pa suojata niitä panostuksia, joi-ta käytetään tuotteen tai palvelun markkinointiin ja kehittämiseen ajan saatossa.
Lähes jokaisella yrityksellä on tavaramerkki, joka toimii sen tuot-teiden tai palveluiden tunnuksena, siinä missä toiminimi yksilöi itse
yrityksen. Tavaramerkin ansios-ta kuluttajat tunnistavat kaupalli-sessa merkkiviidakossa sen tietyn tuotteen tai palvelun, johon luotta-vat tai jonka tuntevat tai joka muu-ten vetoaa heihin. Tavaramerkkiin saa yksinoikeuden varmimmin re-kisteröimällä sen esim. Patentti- ja rekisterihallituksessa (PRH). Yk-sinoikeuden haltija voi kieltää kil-pailijoita käyttämästä samaa tai sekoitettavissa olevaa merkkiä sa-mojen tai samankaltaisten tuot-teiden yhteydessä.
Tavaramerkki voi olla melkein mikä tahansa graafisesti esitettä-vissä oleva merkki, kuten sana, ku-vio, iskulause, kirjainyhdistelmä, äänimerkki tai itse tuotteen ulko-asu. Rekisteröinnin edellytykse-nä on, että merkin avulla voidaan erottaa haltijan tuotteet tai palvelut muiden vastaavis-ta. Merkki ei siis saisi kuvail-la tuotteita. Merkki ei myös-kään saisi olla sekoitetta-vissa muiden aikaisempiin tavaramerkkeihin tai toi-minimiin.
Juhlavuoden kunniaksi avataan kesäkuussa PRH:n Innogalleriassa näytte-ly ”Tavaramerkkien suo-jaa Suomessa 120 vuotta”. Näyttely esittelee sekä ta-varamerkkien historiaa että nykypäivää.
tavaramerkkien suojaa suomessa 120 vuotta
tuulimarja myllymäki
neuvontalakimies,
tavaramerkki- ja mallilinja
patentti- ja rekisterihallitus
Kysymys:■■ mikä on tavara-merkin rekisteröinnin edellytys?
Vastaus:■■ Rekisteröinnin edellytyksenä on, että mer-kin avulla voidaan erottaa halti-jan tuotteet tai palvelut muiden vastaavista.
TarkoitusTavaramerkin tarkoi-tuksena on erottaa markkinoilla tietyn yri-
tysten tuotteet tai palvelut mui-den vastaavista. Se siis toimii tärkeänä mainonnan ja markki-noinnin apuvälineenä.
SuojausTavaramerkki kannat-taa aina suojata rekiste-röinnillä. Rekisteröinti
on varmin ja yksinkertaisin tapa saada yksinoikeus.
Yrityksen omaisuuttaTavaramerkki voi ol-la yrityksen arvokkain omaisuus. Yrityksen toi-
minimi voi ajan saatossa muut-tua, mutta se merkki, jonka ansi-osta kuluttajat tunnistavat tuot-teet tai palvelut, säilyy kenties paljon pidempään.
YksinoikeusRekisteröinnillä saa yksinoikeuden tavara-merkin käyttöön ja sillä
voi estää kilpailijoita käyttämäs-tä sekoitettavissa olevaa merk-kiä samankaltaisten tuotteiden yhteydessä.
Käyttöoikeuden hallintaTavaramerkin haltija voi esim. myydä merk-kinsä tai myöntää sii-
hen käyttöoikeuksia.
5
1
2
3
4
5
Tunne KäYTännöT
4näKöKulma
Vanhimpia TaVaramerKKejä1. Keväällä 2009 on tullut kuluneeksi satakaksikymmentä vuotta sii-tä, kun keisari-suuriruhtinas aleksanteri iii antoi Suomenmaan val-tiosäätyjen suostumuksella ja myönnytyksellä asetuksen tavaralei-main suojelemisesta Suomessa.2. Vanhin suomalainen Suomessa voimassa oleva tavaramerkki on Fazerin Kiss Kiss. Tämä kuvamerkki on rekisteröity 15.11.1901. kuvat: prh:n kuva-arkistot
2
1
leijonamerKKi1. Tervakosken paperitehtaan leijonamerkki paperiteoksia var-ten otettiin Suomen tavaramerk-kirekisteriin toukokuun 21. päivä-nä vuonna 1889.Vuonna 1818 perustettu Terva-koski on Suomen vanhin edelleen toimiva paperitehdas.kuvat: prh:n kuva-arkistot
Tuulimarja myllymäki
faktaa
tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti12 · ilmoitusliiteC M Y CM MY CY CMY K