mediamuffinssi maxim2006(2012ver)

Miika Lehtonen

Konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja,

Ihmeelliset vuodet vanhemmuus- ja opettajien ryhmän- ja luokanhallintaohjelman ryhmäohjaaja,

konsultti, tutkija

[email protected]

Media: hyvä renki mutta huono

isäntä…

Miika Lehtonen

Tutkija, mediakasvatuksen yliassistentti

Lapin yliopisto,Kasvatustieteiden tiedekunta

Mediapedagogiikkakeskus (MPK)

[email protected]

Media: hyvä renki mutta huono

isäntä…

Mediakasvatus… ja …mediakasvatuksellisuus

”Mediakasvatus ottaa kasvatuksen näkökulmasta kantaa viestimiin ja välittyneeseen, medioituneeseen viestintään osana ihmisen toimintaa, kehitystä, ympäristöä ja kulttuuria”.

Lehtonen & Kotilainen ym. 2005

…mediakasvatus?

…mediakasvatuksellisuus?

Mediakasvatusnäkökulma osana muuta toimintaa

Psykologia

KasvatusMedia-

tutkimus

Viestintä-

tieteetKulttuuritutkimus

Mitä sanoo lapsen oikeuksien sopimus?

Lapsen oikeuksien sopimus mediakasvatuksen näkökulmasta

Artikla 3.• Best interests of the child

1. In all actions concerning children, whether undertaken by public or private social welfare institutions, courts of law, administrative authorities or legislative bodies, the best interests of the child shall be a primary consideration.

2. States Parties undertake to ensure the child such protection and care as is necessary for his or her well-being, taking into account the rights and duties of his or her parents, legal guardians, or other individuals legally responsible for him or her, and, to this end, shall take all appropriate legislative and administrative measures.

3. States Parties shall ensure that the institutions, services and facilities responsible for the care or protection of children shall conform with the standards established by competent authorities, particularly in the areas of safety, health, in the number and suitability of their staff, as well as competent supervision.


Artikla 12.• Respect for the views of the child

1. States Parties shall assure to the child who is capable of forming his or her own views the right to express those views freely in all matters affecting the child, the views of the child being given due weight in accordance with the age and maturity of the child.

2. For this purpose, the child shall in particular be provided the opportunity to be heard in any judicial and administrative proceedings affecting the child, either directly, or through a representative or an appropriate body, in a manner consistent with the procedural rules of national law.


Artikla 13.• Child’s right to freedom of expression

1. The child shall have the right to freedom of expression; this right shall include freedom to seek, receive and impart information and ideas of all kinds, regardless of frontiers, either orally, in writing or in print, in the form of art, or through any other media of the child’s choice.

2. The exercise of this right may be subject to certain restrictions, but these shall only be such as are provided by law and are necessary:

a) For respect of the rights or reputations of others; or

b) For the protection of national security or of public order (ordre public), or of public health or morals.


Artikla 17.• Child’s access to appropriate information

– States Parties recognize the important function performed by the mass media and shall ensure that the child has access to information and material from a diversity of national and international sources, especially those aimed at the promotion of his or her social, spiritual and moral well-being and physical and mental health.

– To this end, States Parties shall:a) Encourage the mass media to disseminate information and material of social and

cultural benefit to the child and in accordance with the spirit of article 29;b) Encourage international cooperation in the production, exchange and dissemination of

such information and material from a diversity of cultural, national and international sources;

c) Encourage the production and dissemination of children’s books;d) Encourage the mass media to have particular regard to the linguistic needs of the

child who belongs to a minority group or who is indigenous;e) Encourage the development of appropriate guidelines for the protection of the child

from information and material injurious to his or her well-being, bearing in mind the provisions of articles 13 and 18.

Näkökulmia…

Kulttuuri ja mediakulttuuri

• Näkökulmia / teesejä:– ”Lapsuuden loppu”, ”Lyhenevä lapsuus”

(esim. Kangassalo & Suoranta 2001, 21-; Buckingham, 2000)

• Huolen diskurssi, mediapanii(kki/)kit, media (lasten) suojelu, vaikutustutkimukset– Lapset äärimuodoissaan passiivisia vastaanottajia ja median uhreja– ”Tammen kultaiset kirjat ja lapsuuden kulta aika on katoamassa, pahat videot ja pelit ovat

pian tuhonneet sen”.

– ”Digitaaliajan lapsuus”, ”Media-ajan lapsuus”(esim. Kangassalo & Suoranta 2001; Foreman, J. (2004) Game-Based Learning: How to Delight and Instruct in The 21st Century. EDUCAUSE Review, ; v39 n p, 66 Sep-Oct(5), 50, 52-54, 56, 58, 60, 62-64.)

• Usko lasten kaikkivoipavisuuteen ja luontaiseen kyvykkyyteen median käyttäjinä– Lapset median luontaisesti fiksuina käyttäjinä– Pelit ja median viihdekäyttö ovat potentiaalisia oppimistilanteita

– Johdattaminen viestintä-, verkko- ja tieto(kone)yhteiskuntaan [informatioyhteiskuntaan]

• Ns. jälkiteollisen informaatioyhteiskunnan edistäminen erityisesti lasten opettamisen kautta

– Lasten johdattaminen ”hyödyllisten” (=aikuisten valitsemien) sisältöjen pariin oppimaan tulevaisuuden tietoyhteiskuntataitoja

Kulttuuri ja mediakulttuuri

• Näkökulmia / teesejä:– ”Lapsuuden loppu”, ”Lyhenevä lapsuus”

(esim. Kangassalo & Suoranta 2001, 21-; Buckingham, 2000)

• Huolen diskurssi, mediapanii(kki/)kit, media (lasten) suojelu, vaikutustutkimukset– Lapset äärimuodoissaan passiivisia vastaanottajia ja median uhreja– ”Tammen kultaiset kirjat ja lapsuuden kulta aika on katoamassa, pahat videot ja pelit ovat

pian tuhonneet sen”.

– ”Digitaaliajan lapsuus”, ”Media-ajan lapsuus”(esim. Kangassalo & Suoranta 2001; Foreman, J. (2004) Game-Based Learning: How to Delight and Instruct in The 21st Century. EDUCAUSE Review, ; v39 n p, 66 Sep-Oct(5), 50, 52-54, 56, 58, 60, 62-64.)

• Usko lasten kaikkivoipavisuuteen ja luontaiseen kyvykkyyteen median käyttäjinä– Lapset median luontaisesti fiksuina käyttäjinä– Pelit ja median viihdekäyttö ovat potentiaalisia oppimistilanteita

– Johdattaminen viestintä-, verkko- ja tieto(kone)yhteiskuntaan [informatioyhteiskuntaan]

• Ns. jälkiteollisen informaatioyhteiskunnan edistäminen erityisesti lasten opettamisen kautta

– Lasten johdattaminen ”hyödyllisten” (=aikuisten valitsemien) sisältöjen pariin oppimaan tulevaisuuden tietoyhteiskuntataitoja

…totuus löytynee näiden näkökulmien välistä…

Kunhan lapsenikä otetaan huomioon…

• Ikätason huomioiminen– Kehitystasolle sopimattomien ohjelmien haitallisuus– Ikätasolle sopimattomien sisältöjen katseleminen lisää lasten

levottomuutta, painajaisia ja pelkoja– Väkivalta (lööpit, uutiset, televisio-ohjelmat ja pelit)– Ikätasolle sopimaton seksuaalisuus ja stereotyyppinen & superlatiivinen

rooli- ja ihmiskuvasto esillä julkisessa tilassa, kuvaohjelmissa ja peleissä– Ikärajat ja lapsen tunteminen & aikuisen läsnäolo!

• American Academy of Pediatrics suosittaa mm.– Että televisio-ohjelmia ja tietokonepelejä ei juuri tarjottaisi alle 2-vuotiaille– Että yli 2-vuotiaat viettäisivät maksimissaan 2 tuntia päivässä katsoen

”ruutumediaa”• Liiallisen katselun epäillään olevan yhteydessä eräisiin fyysisiin, psyykkisiin ja

sosiaalisiin ongelmiin ja akateemisen oppimisen ja käyttäytymisen ongelmiin– Katsottavat / käytettävät sisällöt kuitenkin aikaa tärkeämpiä

– Erityisen tärkeää on aikuisen tuki katsomistilanteessa.

1

Kunhan lapsenikä otetaan huomioon…

• Piagetilainen malli lapsen mediasuhteesta suhteessa ikätasoon, esimerkkinä liikkuva kuva (TV, tietokone, pelit)– Television (tietokoneen tms.) ruutu on ”maaginen ikkuna” josta

näkee mitä tapahtuu ruudun toisella puolella• Kuvaohjelma tapahtuu parhaillaan ja joku kulkee kameran kanssa ohi

– Väline jolle on tallennettu tekstiä, kuvia ja tai ääntä• Kameralla voidaan tallentaa jo tapahtuneita tapahtumia, mutta ne ovat

oikeasti tapahtuneet

– Väline jonne on näytelty / leikitty tietty tarina tai tapahtuma• Tapahtuma ei ole oikeasti tapahtunut, mutta voisi tapahtua oikeasti

– Väline jolla voidaan kertoa (satuja ja) tarinoita jotka eivät voisi tapahtua oikeasti

• Näytelmät, tarinat ja trikkikuvat yms. Mediakerronnan keinot, sellaisen näyttäminen ja näytteleminen joka ei voisi oikeasti tapahtua

– ”Kuoleeko peleissä oikeasti..?”

1

Hyvä renki…

Media…• Media kohtuullisesti käytettynä on kivaa!

– Viihdyttää

– Rentouttaa, voi helpottaa ahdistusta ja jopa kipua

– Voi opettaa hyviä asioita

– Voi auttaa keksimään uusia kivoja leikkejä

– Esimerkiksi pelit:• Pelien seurassa viihtyy• Ne tarjoavat elämyksiä• Osassa pelejä ja videoita oppii oikeita asioita hauskasti• Onnistumisen kokemukset pönkittävät itsetuntoa• Osa peleistä vaatii pitkäjänteistä työskentelyä• Yhdessä vanhempien, sisarusten tai kaverien kanssa pelaaminen on sosiaalista

– Tietokonepeli voi jopa turruttaa kipua hoitotilanteessa (Griffiths 2005)

– Johan 5v “Masa Mainio rakentaa autoja ja lentokoneita” –peleistä:• “Se autopeli on kivampi kuin se lentokonepeli kun siinä lentokonepelissä ei oo niitä

autonäyttelyitä eikä siinä saa palkintoja"

3


– Parhaimmillaan media tarjoaa elämyksiä, viihtymistä, rentoutumisen kokemuksia sekä tietoa laajemman maailmankuvan muodostamiseen

– Mediaympäristöt ovat merkittäviä oppimis- ja kasvatusympäristöjä nykylapsen arjessa.

• Vuorovaikutus, leikki ja yhteistoiminta toisten ihmisten kanssa ovat lapsen myönteisen kehityksen kulmakiviä, joita myös media voi edistää

• Media voi tarjota perheelle tai päiväkodissa / koulussa yhteistä tekemistä, toimia keskustelun herättäjänä sekä harjaannuttaa keskustelu- ja ongelmanratkaisutaitoja

• Internet mahdollistaa tehokkaan yhteydenpidon ja voi olla väline lasten ja nuorten vertaissuhteiden ja osallisuuden vahvistamisessa

3


– Media tarjoaa oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia teknisten taitojen oppimiseen

– Edistää avaruudellista hahmottamista ja koordinaatiokykyä– Tarjoaa mahdollisuuksia kielen ja kommunikaation oppimiseen ja

oppimismotivaation parantamiseen (mm. pelit, eskaripelit, Niilo Mäki –instituutin Ekapeli(t) yms.)

– Median avulla on myös mahdollista tukea lapsen identiteetin kehitystä tarjoamalla sijaiskokemuksia

– Kuvien ja nauhoitteiden tekeminen ja niiden katselu voi auttaa kommunikaatiotaitojen ja kielen kehitystä sekä attaa parhaillaan jäsentämään omaa minäkuvaa

3

Vaikutuksia leikkiin ja yhdessäoloon?

• Amerikkalaistutkimus(Thakkar, Garrison, & Christakis, 2006):– Lasten opetukselliset ohjelmat ja hyvä lastenkulttuuri auttaa

oppimaan ja laajentamaan maailmankuvaa sekä stimuloi mielikuvitusta.

– Osa piirretyistä ohjelmista oli lapsille haitallisia vaikutuksiltaan.• Piirretty ei ole sama kuin lastenohjelma..!

• Huston-Stein et al. – ”children who watched low-action/low-violence programs showed

more imaginative play, with considerable decreases seen among children in the high-action/high-violence group.

– Interestingly, those who saw no television showed a modest increase in imaginative play, and those in the high-action/low-violence group remained stable. All of the differences were statistically significant (P .05).

– The authors concluded that it was not the presence or absence of television but the content that was crucial to encouraging fantasy play.”

Lapset median tekijöinä…• Median tekeminen itse on opettavaista ja kivaa!

– Median tekeminen itse lasten kanssa tarjoaa oppimiskokemuksia jotka auttavat lapsen mediasuhteen ja ymmärryksen kehittymistä

– Mahdollisuus kehittää itsensä ilmaisua eri tavoilla ja välineillä– Mahdollisuuksia teknisten taitojen oppimiseen– Mahdollisuuksia aktiivisen (viestintä)kansalaisuuden oppimiseen– Opettaa ymmärtämään sitä, miten mediaesitykset, erityisesti

elokuvat ja pelit on tehty ja ettei kaikki ole totta– Median tuottamisen avulla on myös mahdollista tukea lapsen

identiteetin kehitystä• Pelkät tekniset taidot eivät riitä ja lapsuuden psyykkinen kasvu tapahtuu

yhä yhtä hitaasti kuin ennenkin, vain ympäristö on toinen

3

Lapset median tekijöinä…• Median tekeminen itse on opettavaista ja kivaa!

– Itsensä ja oman toimintansa näkeminen kuvissa ja videolta voi olla merkittävässä roolissa oman toiminnan jäsentämisessä (kuvakerronta digikameralla, äänikerronta, voimaannuttava valokuvaus, video-avusteinen vuorovaikutuksen ohjaus (VIG) ym.)

• Pelkät tekniset taidot eivät riitä ja lapsuuden psyykkinen kasvu tapahtuu yhä yhtä hitaasti kuin ennenkin, vain ympäristö on toinen

3

Huono isäntä…

Jos rengistä tulee isäntä…liikakäytön haitat terveydelle

• Televisio, videot, tietokonepelit ja Internet– Liikunnan väheneminen– Ruokailutottumuksien

muutokset• Snack-ruuat, limsa, karkit

– Unen väheneminen• Päiväväsymys

Ärtyisyysoppimishankaluudet

– Ystävyyssuhteidenväheneminen jos katsotaan / pelataan yksin

YlipainoHaitat tuki- jaliikuntaelimistölle

Lapsen motoristenja muidenkehitystehtävienvain osittainentoteutuminen

Lisääntynyt riskisairastua mm.diabetekseen jasydänsairauksiin

Vähäistenliikuntatottumustenoppiminen

Jos rengistä tulee isäntä……ei vain määrä vaan erityisesti laatu…

• Televisio, videot, tietokonepelit ja Internet• Hyvin nopeatempoisten ja levottomien videoiden ja

pelien vaikutus keskittymiseen– Amerikkalaistutkimus

(Lillard, A. S., & Peterson, J. 2011)• Tutkimuksen mukaan erityisesti levottomilla ja

nopeatempoisilla piirretyillä näyttäisi olevan ainakin osaan pikkulapsista keskittymiskykyä huonontava vaikutus.

• Lapset, jotka katselivat vain yhdeksän minuuttia suosittua Paavo Pesusieni -piirrettyä, pärjäsivät sen jälkeen huonommin keskittymiskykyä ja itsehillintää vaativissa tehtävissä kuin hitaampitempoista piirrettyä katsoneet tai piirtäneet lapset.

• Tutkimus oli pieni ja tutkijat eivät pystyneet sen perusteella sanomaan, kuinka pitkään vaikutus kesti. Voidaan kuitenkin todeta, että pelkän tv:n katselumäärän lisäksi on hyvin paljon merkitystä sillä mitä katsoo, jopa ehkä enemmänkin kuin on ajateltu.

Jos rengistä tulee isäntä…liikakäytön haitat sosiaalisille suhteille

• Hyvin nopeatempoisten ja levottomien videoiden japelien vaikutus keskittymiseen… (jatkoa)– Amerikkalaistutkimus

(Lillard, A. S., & Peterson, J. 2011)• Tutkimuksessa 60 neljävuotiasta jaettiin kolmeen eri ryhmään.

Yksi ryhmä katsoi yhdeksän minuuttia Paavo Pesusieni -animaatiosarjaa, toinen saman ajan Kaapo-sarjaa ja kolmas sai tehtäväkseen piirrellä.

• Heti tämän jälkeen tutkijat testasivat lasten kykyä suorittaa keskittymiskykyä vaativa tehtävä.

• Tutkimuksesta selvisi, että Paavo Pesusientä katselleet lapset suoriutuivat huomattavasti kahta muuta ryhmää huonommin. Tutkijat arvioivat, että syynä on sarjan nopea tahti ja mielikuvitukselliset hahmot, joissa on alle kouluikäisten lapsien aivoille liikaa sulatettavaa.


• Televisio, videot, tietokonepelit ja Internet• Väkivalta ja kiusaamisilmiöt

– Tutkimuksissa on osoitettu, että erityisesti vanhempien mutta myös päivähoidon ja koulun aikuiskontaktit ja riittävä aika lapsen kanssa sekä siihen liittyen erityisesti lapsilähtöinen leikkiaika jossa aikuinen on läsnä sekä aikuisten antama emotionaalinen ja sosiaalisten taitojen tuki ja valmennus kehittää lapsen empatiakykyä, itsehillintää ja varhaisia sosiaalisia taitojaHiekkalaatikolla (riittävän taitavien aikuisten ohjauksessa) oppii

tärkeimmät asiat…Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja sosiaalisen alkupääoman

vahvistaminen perheen, päivähoidon ja koulun kasvatuskumppanuudella sekä tehostetulla kasvatuskumppanuudella.



– Amerikkalaistutkimus(Zimmerman, Glew, Christakis, Katon, & Wayne 2005)

• mitä enemmän lapsi katsoo nelivuotiaana televisiota, sitä todennäköisemmin hänestä tulee kiusaaja koulussa

• Vanhempien (ja päivähoidon) antama aika, aikuisten läsnäolo arjessa ja emotionaalinen tuki, tuki sosiaalisten taitojen kehittymiselle sekä kognitiiviset virikkeet auttoivat empatian kasvua ja suojasivat aggressiivisien toimintatapojen oppimiselta.

– Tutkimuksissa on osoitettu, että erityisesti vanhempien mutta myös päivähoidon ja koulun aikuiskontaktit ja riittävä aika lapsen kanssa sekä siihen liittyen erityisesti lapsilähtöinen leikkiaika jossa aikuinen on läsnä sekä aikuisten antama emotionaalinen ja sosiaalisten taitojen tuki ja valmennus kehittää lapsen empatiakykyä, itsehillintää ja varhaisia sosiaalisia taitoja



– Amerikkalaistutkimus(Zimmerman, Glew, Christakis, Katon, & Wayne 2005)

• mitä enemmän lapsi katsoo nelivuotiaana televisiota, sitä todennäköisemmin hänestä tulee kiusaaja koulussa

• Vanhempien (ja päivähoidon) antama aika, aikuisten läsnäolo arjessa ja emotionaalinen tuki ja kognitiiviset virikkeet auttoivat empatian kasvua ja suojasivat aggressiivisien toimintatapojen oppimiselta.

– Tutkimuksissa on osoitettu, että erityisesti vanhempien mutta myös päivähoidon ja koulun aikuiskontaktit ja riittävä aika lapsen kanssa ja heidän antamansa emotionaalinen tuki kehittää lapsen empatiakykyä, itsehillintää ja varhaisia sosiaalisia taitojaHiekkalaatikolla oppii tärkeimmät asiat…Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja sosiaalisen alkupääoman

vahvistaminen perheen, päivähoidon ja koulun kasvatuskumppanuudella.


– Amerikkalaistutkimus(Thakkar, Garrison & Christakis 2006)




– Väkivaltaa sisältävät ohjelmat saavat lapsia käyttäytymään aggressiivisesti

– Lapsen emotionaalinen oppiminen häiriintyy ja hänestä tulee helpommin esim. kiusaaja silloin, jos varhaisissa sosiaalisissa ja kognitiivisissa taidoissa on puutteita, jotka aiheuttavat lapselle vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa ja alemmuudentunteita ikätovereihin nähden

• Joka voi houkuttaa viettämään enemmän aikaa medioiden kanssa, syntyy kehämäinen vaikutusketju

– Samantyyppinen tulos Suomessa (Pulkkinen ym.)– Suojaavien tekijöiden tarjoaminen

• Kiintymyssuhteiden turvallisuudesta huolehtiminen (yhteydessä empatiakehitykseen)

• Hyvät ja pysyvät vertaisryhmät ja aikuissuhteet• Tunteiden sanoittamisen tukeminen• Lasten auttaminen konfliktinratkaisutilanteissa

MediavaakaKenen tai minkä kanssa aikaa vietetään

Vuorovaikutusvanhempien kanssa

Kaverit

Päiväkoti / Koulu

Ystävät

Televisio,Videot ja DVD

Tietokone- javerkkopelit

Nettiyhteisöt jagalleriat

Kuka kasvattaa eniten ajassa mitattuna: Koti, koulu/päiväkoti, katu, kaverit vai media?






Kaverit

Päiväkoti / Koulu

Ystävät



Kaverit

Päiväkoti / Koulu

Ystävät




Tasapaino on tärkein



– Symbolinen ja epäsuora väkivalta vähemmän esillä (juonittelu ja muu epäsuora vahingoittaminen) yhtä haitallista kuin suora väkivalta

• Esim. ”Salatut elämät” (kieli ja kulttuuri samaistumisen kannalta tärkeitä elementtejä, esim. ”salatut elämät” vaikuttaa enemmän kuin ”tunteet ja tuoksut”

– Väkivaltamedia, TV-ohjelmat, videot, DVD:t ja pelit vaikuttavat tunne-elämään.

• Voivat aiheuttaa pelkoja ahdistusta ja unihäiriöitä• Sosiaalinen oppiminen väkivaltaan ratkaisukeinona• Väkivaltaisten tapojen jäljittely• Väkivallan turruttava vaikutus

• Yritämme varjella lapsia vaarallisilta ja traumaattisilta asioilta arkielämässä, ja vaarallisissa ympäristöissä– miksi siis emme varjelisi heitä myös haitallisilta

symboliympäristöiltä ja ohjelmilta?



– Anu Mustosen tutkimustulos (1997) televisioväkivallan vaikutuksesta katsojiin

• Osoittaa väkivallan olevan tietynlaisten ihmisten harrastus. Se kiehtoo aggressiivisten ihmisten lisäksi persoonallisuudeltaan elämyshakuisia, introvertteja sekä tunne-elämältään epävakaita katsojia.

• Tutkimustiedon mukaan ihmisen aggressio ennustaa väkivaltaviihteen katselua todennäköisemmin kuin tv-väkivallan kulutus aggressiota. Väkivaltaviihteen katselu voi toimia joillekin katsojille tunteita tasaavana ”mielialalääkkeenä”.

• Väkivaltaiset tarinat vetoavat ihmisen primitiiviseen puoleen ja vapauttavat hetkeksi todellisuuden paineista.

• ”Säpinänälkä” eli stimulaation tarve motivoi erityisesti sisäänpäin kääntyneitä ja tunne-elämältään epävakaita katsojia.



– Aggressiota ei tarvitse oppia, mutta aggressiivisten tunteiden kontrolloiminen täytyy oppia.

• Mitä enemmän vanhemmat viettävät lastensa kanssa aikaa, ja mitä enemmän lapsella on elämänkokemusta sekä sosiaalisia suhteita, sitä pienempi on median sosiaalistava vaikutus.

• Aggressiovaikutusten riski on suurin niillä lapsilla, jotka itse ovat ennestään aggressiivisia ja jotka elävät väkivaltaa hyväksyvässä ympäristössä.

• Suurimpaan osaan lapsista mediaväkivalta ei pitkäaikaisesti vaikuta, vaikka he jäljittelevät filmin aggressiivisia tapahtumia esim. leikeissä.

– Raju leikki on eri asia kuin toisten vahingoittaminen!

• Aggressiivisen käyttäytymisen läpikäyminen leikissä saattaa edistää itsehallinnan kehittymistä ja aggression kontrolloimista.

– Riskiryhmään kuuluvat lapset, joilla leikin ja oikean aggression raja häviää.– Samoin kuin lapset, jotka ovat kokeneet väkivaltaa tai joita on laiminlyöty!

Kaupallisuus mediakasvatuksen suurena haasteita

• Lapset suuri(n) markkinakohderyhmä– ”what’s good for kids is good for business”

[mikä on hyvää lapsille on hyvää bisnes…]

– lapsi itsenäisenä kuluttajana (esim. Joulu…)

– Esim “Pokemon”-sarja• sarjakuva, animaatio, oheistuotteet• Krääsä!!!• Brändäys, osta sitä, osta tätä, meille taskurahasi jätä…

– Lapsen halu käsitellä asioita leikeissään, sen hyväksikäyttö krääsämarkkinoilla

– kontrollimekanismien puutteellisuus ja epäonnistuminen & median tarjoama näennäinen vapaus ja demokratia

– Lapset kulttuurin määrittäjinä ja uusien sukupolvien uudet mediamaailmat

3

Kaupallisuus mediakasvatuksen suurena haasteita

• Lapset suuri(n) markkinakohderyhmä– Tarkastelussa myös arvot ja moraali ovat avaimia, mutta yksisilmäinen

moralismi ja uuden mediakulttuurin näkeminen vain uhkana ei ole viisasta, se korostaa helposti myös juopaa aikuisten, lasten ja nuorten maailmaan välillä

• McLuhan: Tulevaisuuden lapsen ja nuoren tietokoneisiin ja mediaan perustuva maailma on niitä tuntemattomille kuin näkevien maailma sokeille.

3

Ilmiöitä, teesejä & periaatteita…

Mediakasvatusta arjessa

– Koska emme päästä nuoria yksin minne tahansa fyysisessäkään ympäristössä miksi päästäisimme media- tai virtuaalisessa ympäristössä?

– Haitalliset ja vaaralliset ympäristöt – haitalliset ja vaaralliset symboliympäristöt

– Mennä yhdessä, tutustua lapsen ja nuoren maailmaan– Keskustella yhdessä kohdatusta– Myös rajoittaa kun on tarve siihen: Esim.yöllä ei mennä ulos, miksi

mentäisiin virtuaalimaailmaan?

8

Media ja kasvatus Mediakasvatus osana yhteiskuntaa

– Mediakriittisen pedagogiikan tehtävänä on tuoda mediakasvatukseen ja sen teorian ja käytännön kehittämiseen sellaisia aineksia jossa opitaan:

• kriittisesti käyttämään eri tyyppistä mediaa osana nykyisen yhteiskunnan arkea,

• tulkitsemaan mediaviestien tarkoituksia ja denotatiivisia ja konnotatiivisia merkityksiä,

• luomaan niitä sekä

• ymmärtämään ja havaitsemaan niiden monitahoisia vaikutuksia, kytkeytymistä ideologioihin ja valtaan sekä

• kasvamaan aktiivisiksi medialuku- ja kirjoitustaitoisiksi aktiivisiksi kansalaisiksi.

13

Teesejä:

• Media on hyvä renki mutta huono isäntä!• Aikuisten läsnäolo arjessa

– Kuka kasvattaa eniten ajassa mitattuna: Koti, katu, kaverit vai media?

• Leikkiminen medialla, käyttö ja yhdisteleminen luovasti• Lasten ja nuorten oma kiinnostus ja sen tukeminen• Lasten ja nuorten asiantuntijuuden kunnioitus ja hyödyntäminen• Lasten ja nuortenkulttuurin ilmiöiden ymmärtäminen ja niistä keskustelu

lasten ja nuorten kanssa• Lapsille ja nuorille oman tilan mahdollistaminen• Lasten median käyttö yhdessä aikuisten kanssa• Mediasuojelua ja –turvallisuutta riittävästi, muttei holhoamista

– …kaikki kielletty kiinnostaa, …vaikutukset voivat olla päinvastaisia…

• Miten media puhuu –ilmiön ymmärtäminen mediakasvatuksen kautta• Korkeatasoisen lasten- ja nuortenkulttuurin tarjoaminen, tukeminen

ja tekeminen on parasta mediakasvatusta!

Miika [email protected]

Kiitos!

-

Lähteitä

• Acebo, C. et al. (2005) Sleep/wake patterns of healthy 1- to 5-year-old children derived from activity monitoring and maternal report. Sleep, 28(12), 1286-1295.

• Ahonen, T.-M. (2006) Meluun ei totu koskaan: Lapset ovat lapsipuolen asemasa suomalaisessa melututkimuksessa. Lapsen maailma, 1/2006, 45.

• Anderson, C. A. (2004) An update on the effects of playing violent video games. Journal of Adolescence, 27(113–122).

• Anderson, C. A.& Bushman, B. J. (2002) Human aggression. Annual Review of Psychology, 53(1), 27–51.

• Anderson, C. A. & Bushman, B. J. (2002) The Effects of Media Violence on Society. Science, 295.• Anderson, C. A. & Bushman, B. J. (2001) Effects of violent games on aggressive behavior,

aggressive cognition, aggressive affect, physiological arousal, and prosocial behavior: A meta-analytic review of the scientific literature. Psychological Science, 12, 353–359.

• Anon. (2003) A calm view of video violence: Studies of violence in the media and its effects on people are clouded by overheated rhetoric and exaggerated claims. [More clarity is needed, both in the science and in the way it is discussed]. Science, 424(6947), 355.

• APA. (2005) Violence in the Media - Psychologists Help Protect Children from Harmful Effects: Decades of psychological research confirms that media violence can increase aggression.

• Buckingham, D. (2000) After the death of childhood: Growing up in the age of electronic media. Cambridge: Polity Press.

• Chandler, C. & Noriega, L. (2005) Fit for Play: A Proof of Concept in Computer Games for Health. WSEAS Transactions on Computers, 4(10), 1339-1348.

• Chaput, J. P. et al. (2006) Relationship between short sleeping hours and childhood overweight/obesity: Results from the Quebec en forme project [Advanced online publication]. International Journal of Obesity.

Lähteitä

• Christakis, D. A. (2011). The Effects of Fast-Paced Cartoons [Commentary]. Pediatrics, 128(4), 772-774.• Christakis, D. & Zimmerman, F. (2006) Media as a Public Health Issue [Editorial]. Archives of Pediatric

and Adolescent Medicine, 160, 445-446.• Dalton, M. A., Adachi-Mejia, A. M., Longacre, M. R., Titus-Ernstoff, L. T., Gibson, J. J., Martin, S. K., et al.

(2006) Parental Rules and Monitoring of Children’s Movie Viewing Associated With Children’s Risk for Smoking and Drinking. Pediatrics, 118, 1932–1942.

• Dalton, M. A., Sargent, J. D., Beach, M. L., Titus-Ernstoff, L., Gibson, J. J., Ahrens, M. B., et al. (2003) Effect of viewing smoking in movies on adolescent smoking initiation: A cohort study. Lancet, 362(9380), 281–285.

• Dill, K. E. (2005) Violent video games can increse aggression: May Be More Harmful Than Violent Television and Movies Because of the Interactive Nature of the Games. from http://www.apa.org/releases/videogames.html Accessed,

• DuRant, R. H., Champion, H. & Wolfson, M. (2006) The Relationship Between Watching Professional Wrestling on Television and Engaging in Date Fighting Among High School Students. Pediatrics, 118, 265-272.

• Ferguson, C. (2002) Media violence: Miscast causality. American Psychologist, 57(6–7), 446–447.• Funk, J. B., Buchman, D. D., Jenks, J. and Bechtoldt, H. (2003) Playing violent video games,

desensitization, and moral evaluation in children. Applied Developmental Psychology, 24, 413–436.• Griffiths, M. (2005) Video games and health [Editorial]. British Medical Journal (BMJ), 331(7509), 122–

123.• Griffiths, M. (1999) Violent video games and aggression: A review of the literature. Aggression and Violent

Behavior, 4(2), 203–212.• Huovinen, P. (2005) Elokuvien tupakointi tarttuu. Kansanterveys, 4/2005.• Jones, G. (2002) Killing monsters: Why children need fantasy, super heroes, and make-believe violence.

New York: Basic Books.

Lähteitä

• Jordan, A. B., Hersey, J. C., McDivitt, J. A. & Heitzler, C. D. (2006) Reducing Children's Television-Viewing Time: A Qualitative Study of Parents and Their Children. Pediatrics, 118, 1303–1310.

• Kangassalo, M. & Suoranta, J. (Eds.). (2001). Lasten tietoyhteiskunta. Tampere: Tampere University Press.• Kotilainen, S. & Sintonen, S. (2005). Mediakasvatus 2005: Kansalliset kehittämistarpeet [Oikeusministeriön

julkaisuja 2005:5], Oikeusministeriön julkaisuja 2005:5 (pp. 133). Helsinki: Oikeusministeriö (Edita Prima).• Lahikainen, A. R., Hietala, P., Inkinen, T., Kangassalo, M., Kivimäki, R. & Mäyrä, F. (Eds.). (2005). Lapsuus

mediamaailmassa: Näkökulmia lasten tietoyhteiskuntaan. Helsinki: Gaudeamus (Tammer-paino).• Lamb, S. (2006). Kids' Smoking, Drinking Linked to R-Rated Movies Some new media studies [DIV46-

MEDIAPSYCH] From: "Lamb, Sharon" <[email protected]> Date: Wed, 8 Nov 2006 22:11:57 -0500.• Lehtonen, M. (2005, 15.10.) Media ja kasvatus muuttuvassa yhteiskunnassa. Paper presented at the Media

ja kasvatus muuttuvassa yhteiskunnassa, Kemin kulttuurikeskus ja teatteri, Kemi.• Lehtonen, M. (2004) Mediakasvatuksen haasteet tänään. (Perinteinen media, vuorovaikutteinen media ja

digitaalinen konvergenssi jälkiteollisessa media- ja viihdeyhteiskunnassa: Nykyinen ja tulevaisuuden media opetuksen, opiskelun ja oppimisen välineenä sekä kriittisenä kohteena),

• Lehtonen, M. & Kotilainen, S. (2005). Asiantuntijaseminaarin osallistujien näkemyksiä työryhmittäin: Työryhmä 1: Mediakasvatuksen tutkimus. In S. Kotilainen & S. Sintonen (Eds.), Mediakasvatus 2005: Kansalliset kehittämistarpeet [Oikeusministeriön julkaisuja 2005:5] (pp. 79–81). Helsinki: Oikeusministeriö (Edita Prima).

• Lillard, A. S., & Peterson, J. (2011). The Immediate Impact of Different Types of Television on Young Children's Executive Function. Pediatrics, 2010-1919. doi: doi:10.1542/peds.2010-1919

• Masterman, L. (1991) Medioita oppimassa - mediakasvatuksen perusteet (alkut. Teaching Media) . Helsinki: Kansan Sivistystyön Liitto (KSL).

• Minerd, J. (2005) Sleep Deprivation Starts With Preschoolers. MedPage Today, MedPage Today.

Lähteitä

• MLL. (2003) Mediaympäristön vaikutuksista lasten ja nuorten terveyteen.• Mustonen, A. (2001) Mediapsykologia (1st ed.). Porvoo: WS Bookwell.• Mustonen, A. (1997) Television violence and its audience. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.• Mustonen, A. & Pulkkinen, L. (Eds.). (2003). Sosiaalinen alkupääoma ja tietotekniikka [Initial Social

Capital and ICT, with an English summary]. Helsinki: Edita Prima Oy.• Osterweil, N. (2006) Tube-Watching Tots Become Tele-Tubbies. from

http://www.medpagetoday.com/Pediatrics/Parenting/dh/3026 Accessed,• Phend, C. (2006, August 17) Television Numbs Pediatric Pain [Reviewed by Zalman S. Agus, MD;

Emeritus Professor at the University of Pennsylvania School of Medicine]. from http://www.medpagetoday.com/tbprint.cfm?tbid=3950 Accessed,

• Pulkkinen, L. (2003) Lapsuusiän kasvatusilmapiiri ja aikuisiän sosiaalinen toimintakyky. Duodecim, 119(19), 1801–1803.

• Pulkkinen, L. (2002) Mukavaa yhdessä. Sosiaalinen alkupääoma ja sosiaalinen kehitys. Jyväskylä: PS-Kustannus.

• Pulkkinen, L. (1996) Lapsesta aikuiseksi. Jyväskylä: Atena.• Pulkkinen, L. (1994) Emootion säätely kehityksessä. Psykologia, 29(6), 404–418.• Rikoksentorjuntaneuvosto. (2005) Lapsi- ja nuorisoväkivallan ehkäisy [työryhmäraportti 24.2.2005].

from http://www.rikoksentorjunta.fi/uploads/xz3h7fdw.pdf Accessed 1.4., 2005,• Saarenpää-Heikkilä, O. (2001) Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset [Mitä lapselle

kuuluu?]. Duodecim, 117, 1086–1092.• Semerad, E. (2000) Killology 101: How Media Violence is Consuming Our Children. from

http://www.peacemagazine.org/archive/v16n2p08.htm Accessed, Spring 2000,• Sintonen, S. (Ed.) (2002). Median sylissä. Kirjoituksia lasten mediakasvatuksesta.• Siukonen, T. (1997, 5.10) Professori Lea Pulkkinen: Kymmenen tuntia yksin viikossa on nuorelle

liikaa [Kotimaa]. Helsingin Sanomat.

Lähteitä

• Strasburger, V. C. & Wilson, B. J. (2002) Children, adolescents, and the media. Thousand Oaks, CA: Sage Publications.

• Suoranta, J. (2003) Kasvatus mediakulttuurissa: Mitä kasvattajien tulee tietää? Tampere: Vastapaino.

• Suoranta, J. (2003) Kasvatus mediakulttuurissa: Mitä kasvattajien tulee tietää? Tampere: Vastapaino.

• Thakkar, R. R., Garrison, M. M. & Christakis, D. A. (2006) A Systematic Review for the Effects of Television Viewing by Infants and Preschoolers. Pediatrics, 118, 2025-2031.

• Upanne, M. (2006) Kuka tätä todella tarvitsee? [Pääkirjoitus]. Lapsen maailma, 2/2006(2).• Viestintävirasto. (2004) Televisio ja radiotoiminnasta annetun lain lastensuojelunormiston

toteutumista koskeva selvitys [Viestintäviraston julkaisu 3/2004].• Zimmerman, F. J., Glew, G. M., Christakis, D. A. & Katon, W. (2005) Early Cognitive Stimulation,

Emotional Support, and Television Watching as Predictors of Subsequent Bullying Among Grade-School Children. Archives of Pediatrics and Adolescent Medicine, 159(4), 384–388.

mediamuffinssi maxim2006(2012ver)

Education