Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.

Median tulevaisuus alan murroksessa

Media on historiallisessa murroksessa

• Murros on teknologialähtöinen. Sen

ilmentymä on internet ja uusi

mobiiliteknologia.

• Murros muuttaa syvällisesti mediaa, sen

kulutusta ja tekemistä sekä median

ansaintaa. Murros vaikuttaa laajalti

yhteiskunnalliseen elämään.

• Internet on tehnyt mediasta globaalia ja

muuttanut medioiden rakenteita.

• Internet on muuttanut journalismin ja

journalistien roolia.

• Internet on tehnyt jokaisesta

potentiaalisen tiedonvälittäjän.

Eri mediatyypit yhdentyvät

3

TV

Radio

Sanomalehdet

Musiikin kuunteleminen verkon yli

Aikakauslehdet

Kirjat Sähkökirjat

VoD, onlinevideo

Digilehdet

Digilehdet

Media yhdentyy digitaaliseen ”pilveen”

Lyhyt aikaväli Pitkä aikaväli

Avainkysymys: Miten sanomalehdet viedään

murroksen läpi?

• Vahva sähköinen kehitystyö

• Suuri lehtiuudistus

• Avoin maksumuuri

• Nelosen uutiset

• Kaupunkilehtiyhteistyö

HS:n uudistusohjelma on vastaus murrokseen

Transformaatio etenee eri lehdillä eri tahtiin

• HS:llä on yli 150000

digitaalisesta sisällöstä

maksavaa lukija-asiakasta.

• Yli 40 prosenttia HS:n lukija-

asiakkaista maksaa

digisisällöistä.

• Ilta-Sanomat tekee enemmän

rahaa verkkomainonnassa kuin

painetun lehden mainonnassa.

• HS:llä ja IS:llä on enemmän

lukijoita kuin koskaan niiden

historian aikana.

27 May 2013 5

Analogue

Digital

Analogue

Digital

Analogue

Digital

Analogue

Digital

Analogue

Digital

Lähteet: Sanomalehtien Liitto, Itella

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

Milj. kpl

Sanomalehdet

Aikakauslehdet

• Sanomalehtien murros alkoi jo 1990-luvun alussa

• Aikakauslehdillä vasta 2000-luvun lopulla

27.5.2013

Sanoma- ja aikakauslehtien tilattujen ja irtonumeroina myytyjen kokonaisvolyymi

6

Murros on kestänyt jo pidemmän aikaa

Hesarilla on selvästi suurin digitaalinen levikki

Tarkastetut digilehdet 2012 kpl jakauma*

Helsingin Sanomat 130 537 20/80

Aamulehti 4 849 11/89

Satakunnan Kansa 1 631 13/87

Lapin Kansa 1 055 11/89

Kainuun Sanomat 820 8/92

Pohjolan Sanomat 668 10/90

Ilkka 570 42/58

*=digitilausten osuus / yhdistelmätilausten osuusPainettu levikki:

vuosimuutos Digilevikki (kpl):

(painetun

lehden päälle) 2010: -3,8%

2011: -4,7%

2012: -7,7%

(n.-28 000 kpl)

+26 000 kpl

KOKO VUOSI 2013: -2.5%

HS markkinaosuus 7pv-

digilehtien levikistä

Suomessa: 92%

HS markkinaosuus 7pv-

lehtien painetusta levikistä

Suomessa: 24,3%

Printti-Hesarin lukuaika yhä merkittävä

8

Kaikki N=512

%

Keskimääräinen lukuaika:

• Arkisin 37 minuuttia

• Lauantaisin 53 minuuttia

• Sunnuntaisin 62 minuuttia

HS Lukeminen, maaliskuu 2013/ TNS Gallup Oy

Perustehtävästä – maailman avaamisesta – pitää huolehtia

• Hesarin kaltaisen uutismedian

tehtävä on kertoa asiat niin kuin ne

parhaan tiedon mukaan ovat

tapahtuneet.

• Hesarin rooli on etsiä lukijan

puolesta vastauksia ja auttaa

ymmärtämään tapahtunutta.

• Hesarin tehtävä on etsiä objektiivista

– tasapuolista ja mahdollisimman

luotettavaa kokonaiskuvaa – mutta

tietäen, ettei sellaista voi koskaan

täydellisesti saavuttaa.

• Hesarin rooli on myötäelää

tapahtumia lukijoiden kanssa.

Helsingin Sanomat on rohkeasti uudistuva laatulehti

• Tehtävä:

• Helsingin Sanomat kertoo lukijalle laadukkaasti ja kiinnostavasti olennaisen maailmalta.

• Lähtökohdat:

• HS on moniarvoinen laatusanomalehti, joka ajaa Suomen ja suomalaisten asiaa kansainvälistyvässä maailmassa ja edistää sananvapautta. HS haluaa olla vapaa lehti vapaassa yhteiskunnassa.

• HS:n kilpailuetu on laadukkaan ja kehittyvän sisällön ja kokonaispalvelun tuoma vahva lukijasuhde. Laadukas, luotettava ja tasapainoinen sisältö on lähtökohta kaikissa HS:n kanavissa.

• Arvot:

• Helsingin Sanomat kertoo uutisista luotettavasti, tasapuolisesti, moniarvoisesti, nopeasti, reilusti ja riippumattomasti.

Helsingin Sanomilla on kaksi identiteettiä

• Identiteetti:

• HS:llä on kaksi identiteettiä: se on pääkaupunkiseudun paikallislehti ja valtakunnallinen ykkössanomalehti. Identiteetit ovat yhdistettävissä, mutta ilman vahvaa paikallisasemaa HS ei ole uskottava valtakunnallisena lehtenä.

• Tekemisen tapa:

• HS:n toimintaa leimaa rohkea tekeminen ja uudistaminen.

• HS on maailmanluokan sanomalehti. Tämä koskee niin sisältöä, designia kuin lehden kokonaispalvelua. Kansainvälisyys leimaa sen kaikkea tekemistä.

• HS on aidosti monikanavainen: lukija voi lukea sitä missä tahansa, koska tahansa ja millä laitteella tahansa.

• Helsingin Sanomat on tekemisessään avoin: lehteä tehdään yhdessä lukijoiden kanssa ja lukijoille. Yleisöä osallistetaan tekemiseen uudella tavalla parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Tapana lukea (lukee vähintään silmäillen) Kaikki, N=512

12

%

HS Lukeminen, maaliskuu 2013/ TNS Gallup Oy

Kansamme toiveitten esiin tuojaksi, sen tarpeitten vilpittömäksi tulkiksi on tämä lehti

aijottu.” - JUHANI AHO 1889

Markkinointiviestinnän kanavapreferenssit kuluttajilla 2012

44

44

41

36

32

28

22

15

13

11

8

4

1

50

46

30

52

45

46

62

77

53

64

23

73

15

6

9

29

12

23

26

16

8

35

25

69

23

84

Sanomalehti

Tuotekuvasto tai -vihkonen

Sähköposti

Internetin hakupalvelut

Osoitteellinen kirje, esim. tarjous tai esite

Osoitteeton kirje, esim. tarjous tai esite

TV

Aikakauslehti

Sosiaalisen median vinkit, linkit, mainokset

Internetin uutissivujen mainokset ja linkit

Tekstiviesti

Radio

Myyntipuhelu

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Suosikki (top3) Hyväksytty Ei haluttu

Itella Oyj - KE 2012-11-16 GallupKanava (n=809), Marraskuu 2012

• Sanomalehti ja tuotekuvasto säilyttäneet asemansa (hallittavuus ja informatiivisuus)

• Sähköposti nousussa (joustava, linkit, turhat viestit helppo tuhota)

• Tv ja aikakauslehti laskussa

• Vain pieni osa suosii sosiaalista mediaa markkinointikanavana

Suosikit

Häiriköt

Mieli- piteitä jakavat

Neutraalit

Lähde: Elkelä,

Markkinointiviestinnän

kanavapreferenssit kuluttajilla,

marraskuu 2012 27.5.2013 14