meilahden yläasteen ops - helsingin kaupunkioppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat...

Meilahden yläasteen opetussuunnitelma

2

1. KOULUN TYÖN PERUSTA

1.1. Arvoperusta

Helsingin kouluissa

jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen

toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin

edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista

arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta

ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia

sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta

1.2. Koulun toiminta-ajatus

Opin elämää varten

1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet

Meilahden yläasteen tärkein kasvatus- ja oppimistavoite on hyvä oppiminen. Hyvä oppiminen tarkoittaa riittävien perustietojen ja –taitojen omaksumista elämää ja jatko-opintoja varten. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi koulu toimii läheisessä yhteistyössä kodin ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Hyvään oppimiseen kuuluu myös tavoitteellisen työnteon oppiminen, koulutyöhön sitoutuminen, työn arvostaminen sekä opiskelu- ja työskentelytaitojen kehittäminen. Tätä tukevat hyvä työrauha, hyvä opiskeluilmapiiri sekä monipuoliset työskentelytavat.

Meilahden yläasteella korostetaan oppimisen halun ja ilon merkitystä uusien asioiden omaksumisessa. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja oppimistilanteeseen kuuluvat tietojen ja taitojen lisäksi myös tunteet. Opiskelua ja oppimista pyritään tukemaan oppilaan vahvuuksien kautta. Oppilas oppii tunnistamaan omat vahvuutensa ja samalla arvostamaan myös muiden osaamista.

Opiskelun tavoitteena on oppia vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Tämä tarkoittaa rehellisyyttä, vastuuntuntoisuutta, ahkeruutta sekä ihmisten keskinäistä kunnioitusta ja

3

tasa-arvoa. Tavoitteena on saada nuori ymmärtämään tekojen ja valintojen seuraukset itsensä ja ympäristön kannalta sekä kantamaan vastuu päätöksistään ja teoistaan.

Kulttuurien tuntemus ja arvostus on olennainen osa perussivistystä – sekä oman kulttuurien että muiden kulttuurien. Tavoitteena on kasvattaa kulttuurin sekä tieteen ja taiteen merkityksen ymmärtäviä ihmisiä

1.3.1. Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen koulun oppilas

1. Oppilas on hyvin käyttäytyvä, rehellinen ja vastuuntuntoinen sekä ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon toiset ihmiset. Oppilas kunnioittaa kaikkien työtä ja ihmisarvoa yhteisön sisällä ja koulun ympäristössä.

2. Oppilas käyttää asiallista ja ystävällistä kieltä. Toisen loukkaaminen sanoin tai ilmein on kielletty.

3. Oppilas sitoutuu yhteisiin koulun sopimuksiin ja sääntöihin, joiden tavoitteena on päivittäisen koulutyön sujuminen sekä kouluyhteisön jäsenten viihtyvyys ja turvallisuus. Sopimukset ja säännöt koskevat myös koulumatkaa.

4. Oppilas tulee oppitunneille ajoissa ja hyvin valmistautuneena ja tarvittavat välineet mukana. Opiskelussaan oppilas keskittyy ja antaa kaikille työrauhan.

5. Oppilas noudattaa opettajan antamia ohjeita.6. Koulun yhteisiin tilaisuuksiin osallistuvat pääsääntöisesti kaikki oppilaat juhlan

edellyttämällä tavalla.7. Oppilas käy säännöllisesti koulua. Oppilaan huoltaja ilmoittaa oppilaan poissaolosta

viipymättä kouluun. 8. Oppilas viettää välitunnit koulun alueella. Välitunneilla oppilas käyttäytyy asiallisesti

kenenkään turvallisuutta vaarantamatta. Naapuritalojen pihoille ja porraskäytäviin ei ole lupa mennä.

9. Ruokailussa noudatetaan siisteyttä ja hyviä tapoja.10.Oppilas on sekä koulun alueella että sen välittömässä läheisyydessä päihteetön.

Tämä koskee myös koulun järjestämiä tilaisuuksia. 11.Oppilas karttaa kaikenlaista ilkivaltaa, uhkailua ja väkivaltaa.12. Vahingon sattuessa oppilas on korvausvelvollinen.13. Koulun työrauhan turvaamiseksi ulkopuolisten oleskelu ilman syytä koulun tiloissa

ei ole sallittua

2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

2.1. Oppimiskäsitys

Helsingin kouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus.

4

Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle.

Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus.

2.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri

Helsingin peruskouluissa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi.

Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti.

Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia.

Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä.

Koulun oppimisympäristöllä ja toimintakulttuurilla tuetaan hyvää oppimista.

Hyvä oppimisympäristö kannustaa oppimiseen. Se on esteettinen, tarkoituksenmukainen ja turvallinen, ja sen ylläpito on koko kouluyhteisön asia.

Koulu hyödyntää pääkaupunkiseudun tarjoamia monipuolisia oppimismahdollisuuksia käytössä olevien resurssien mukaan. Toimintakulttuurille on ominaista oppiaineiden välinen ja vuosiluokat ylittävä yhteistyö. Yhteistyön tulosten esittely on tärkeää koko kouluyhteisön hengen kannalta, ja se toteutuu esimerkiksi juhlissa, muotinäytöksissä ja projektien esittelytilaisuuksissa. Jokainen tuntee olevansa merkittävä osa yhteisöä.

Koulun toimintakulttuurista ja oppimisympäristöstä kantavat vastuun kouluyhteisön aikuiset. Luokanvalvojalla on tässä keskeinen rooli. Opettajan ja erityisesti luokanvalvojan työ on perustyötä, jolla huolehditaan arjen toiminnan sujuvuudesta ja annetaan malleja, miten asioita hoidetaan. Luokanvalvojan lisäksi koulun jokaisella aikuisella on velvollisuus

5

puuttua asioihin yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. (Luokanvalvojan tehtävistä ks. myös ohjaussuunnitelma, luku 4.1).

Jokainen opettaja käyttää oppiaineeseen ja opetusryhmään sopivia vaihtelevia ja monipuolisia työ- ja arviointitapoja. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja se, että oppilaat oppivat erilaisilla tavoilla ja eri tahtiin Opetuksessa tähdätään erityisesti oppilaan itseohjautuvuuden lisääntymiseen.

Koulu on kaikkien kouluyhteisön jäsenten työpaikka, jossa kaikkien työtä ja ihmisarvoa kunnioitetaan. Koulu on turvallinen oppimisympäristö, jossa voi tehdä työtä niin, ettei tunne itseään uhatuksi tai pilkatuksi. Koulussa on turvallisuuskansio, joka sisältää koulun turvallisuus-, päihde-, kriisi- ja pelastussuunnitelman sekä järjestyssäännöt. Oman äidinkielen opetusta järjestetään eri kouluissa. Koulu tiedottaa oppilaalle ja huoltajalle mahdollisuudesta osallistua kaupungin järjestämään maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen. Opetuksessa noudatetaan kunnallista maahanmuuttajien äidinkielen suunnitelmaa.

2.3. Työtavat

Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tietoja viestintätekniikkaa.

Työtapojen valinnassa otetaan huomioon yksilölliset kehityserot, oppilaiden taustat ja erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen.

Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään oppilaan arvioinnin kohdassa.

Opetus suunnitellaan realistisesti opetustilanteen mukaan. Eriyttäminen ja sen mukaiset työtavat turvaavat perusasioiden oppimisen kaikille ja yksilölliset etenemistiet sen jälkeen. Olemassa olevia resursseja (samanaikaisopetus, erityisopetus, koulunkäyntiavustajat) käytetään tehokkaasti ja luovasti edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja (pienissä ryhmissä työskentelyä, yhteistoiminnall isia työtapoja, opintokäyntejä yms.), työvälineitä, t ieto- ja viestintätekniikkaa ja kirjastoa koulun resurssien mukaan. Työtavoilla aktivoidaan oppilaan ongelmanratkaisukykyä, itsearviointitaitoa sekä sosiaalisia valmiuksia.

6

2.4. Oppilaiden osallisuus

Helsingin kouluissa osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Helsingissä kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista.

Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. Oppilaskuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. Oppilaskuntatoiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan.

On tärkeää, että osallisuutta tukevat toimintarakenteet ja -alueet ovat oppilaiden ikäkaudelle ja kehitystasolle sopivia. Oppilailla voi olla vaikutusmahdollisuuksia koulun toiminnan suunnitteluun ja moniin koulun asioihin, kuten juhliin, teemaviikkoihin ja järjestyssääntöjen laatimiseen. Vastuu toiminnan sisällöstä ja toteuttamisesta kuuluu kuitenkin aina kouluyhteisön aikuisille.

2.4.1. Oppilaskuntatoiminta

Oppilaskuntatoiminta on oppilaslähtöistä toimintaa, jota ohjaa tehtävään asetettu vastuuopettaja. Oppilaskunta pyrkii ajamaan ja tuomaan esille oppilaille tärkeitä asioita, kuten koulun viihtyvyyteen ja arkeen liittyvää toimintaa. Oppilaskunta voi osallistua koulun toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen laadintaan sekä kriisi-, päihde-, turvallisuus- ja pelastussuunnitelmien sekä järjestyssääntöjen laadintaan. Luokanvalvoja ja oppilaskuntaa ohjaava(t) opettaja(t) opastavat oppilaita oppilaskunnan toimintaan liittyvissä asioissa.

Yläasteen kaikki oppilaat ovat oppilaskunnan jäseniä. Oppilaat valitsevat keskuudestaan vaaleilla oppilaskunnan puheenjohtajan ja sihteerin. Jokainen luokka valitsee lisäksi keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin omiksi luottamushenkilöikseen. Luokan puheenjohtaja ja/tai sihteeri edustaa luokkaa oppilaskunnan kokouksissa ja vie viestiä luokasta oppilaskunnan hallitukseen ja hallituksesta luokkaan. Oppilaskunnan hallitukseen kuuluvat oppilaskunnan puheenjohtaja ja sihteeri sekä luokkien edustajat.

Oppilaskunnan hallituksesta valitaan koulun johtokuntaan kaksi oppilasjäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet (15-vuotiaita). Johtokunnan oppilasjäsenet toimivat viestinviejinä oppilaskunnan hallituksen ja johtokunnan välillä.

Oppilaskunnan hallituksen edustajat voivat käydä esittelemässä oppilaskunnan toimintaa myös vanhempainyhdistyksen kokouksissa, jolloin oppilaskunnan toiminta tulee tutuksi oppilaiden huoltajille ja yhteistyömuotoja voidaan suunnitella.

Oppilaskunnan hallitus kokoontuu tarpeen mukaan esimerkiksi suunnittelemaan koulun tilaisuuksien toteuttamista. Lukukausien lopussa pidettävissä päätöskokouksissa on mahdollista arvioida lukuvuoden toimintaa ja eri tapahtumien toteutusta. Hallitus voi pitää

7

myös valmistelevia kokouksia ennen koulun johtokunnan kokousta tai koulun ulkopuolella pidettäviä tilaisuuksia, kuten Avoimia Foorumeja ja lähiryhmätapaamisia nuorisotaloilla. Palautekokouksia voidaan pitää tilaisuuksien jälkeen.

Lukuvuoden lopussa pidettävissä kokouksissa voidaan suunnitella myös seuraavan vuoden tapahtumia, jolloin ne voidaan kirjata koulun seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan.

2.4.2. Tukioppilastoiminta

Tukioppilastoiminta on peruskoulun yläluokilla toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Toiminnan tukena ja kehittäjänä toimii Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Tukioppilaat ovat 8.-9. luokkalaisia oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien oppilaiden kanssa ja heidän tukenaan. Meilahden yläasteella tukioppilaan koulutuspaketti on 16 oppitunnin mittainen.

Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilastoiminnan avulla aktivoidaan koko kouluyhteisöä osallistumaan. Tukioppilasjärjestelmä on omiaan tukemaa koulun kannustavaa oppimisympäristöä ja yhteisöllisyyttä.

Tukioppilas on vaitiolovelvollinen, säilyttäen hänelle osoitetun luottamuksen. Vaitiolovelvollisuus ei kuitenkaan tarkoita vastuun kantamista yksin, vaan vaikeiden asioiden jakamista tukioppilasryhmässä luottamuksen periaatteita noudattaen. Tukioppilastoiminnan eräs keskeisimmistä elementeistä on nuorten mahdollisuus suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Omaehtoinen toiminta antaa uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin.

Tukioppilastoimintaa ohjaa koulussa työskentelevä aikuinen. Tällä hetkellä toiminnasta vastaa laaja-alainen erityisopettaja. Ohjaaja huolehtii toiminnan koordinoinnista, uusien tukioppilaiden valinnasta ja heidän kouluttamisesta. Ohjaaja pitää yllä kontaktia koulun henkilökuntaan ja oppilashuoltoryhmään sekä Mannerheimin Lastensuojeluliittoon.

Toimintatavat

Keskeisimpiä tukioppilaiden toimintoja ovat uusien oppilasryhmien kummeina toimiminen sekä ryhmäytymisen tukeminen. Tehtäväkenttään kuuluvat myös poissaolojen ehkäisy (ks. oppilashuolto kohta 6.1), koulun ja nuorten palveluista tiedottaminen ja luotettavana keskustelukumppanina toimiminen. Tarvittaessa tukioppilas ohjaa ongelmiin ajautuneen nuoren palveluiden piiriin ja voi tiedottaa oppilashuoltoryhmälle vakavista ongelmista. Hyväksi käytännöksi on muodostunut lähialueen koulujen luokilla 1-6 vierailu. Kontakti kuudesluokkalaisiin helpottaa seitsemännelle luokalle siirtymisen nivelvaihetta. Tukioppilaat ovat vahvasti mukana myös uusien seitsemäsluokkalaisten tutustumis- ja ryhmäyttämispäivän toteuttamisessa. Lisäksi tukioppilaat järjestävät erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja tempauksia.

8

Tukioppilaiden valinta

Meilahden yläasteella tukioppilaaksi haetaan ilmaisemalla halukkuus tukioppilastoiminnan ohjaajalle tai tukioppilaalle. Ensivaiheessa hakijat täyttävät kyselylomakkeen, jossa he kertovat omista motiiveistaan ryhtyä tukioppilaaksi. Hakemusta tehdessään nuori pohtii omia tavoitteitaan ja käsityksiään tukioppilastoiminnasta. Toisessa vaiheessa järjestetään kokoontuminen, jossa erilaisten ryhmätehtävien pohjalta valitaan oppilaat tukioppilaskoulutukseen. Valinnat tekevät toimivat tukioppilaat yhteistoiminnassa tukioppilastoiminnan ohjaajan kanssa.

3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT

3.1. Tuntijako

Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät.

Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja Helsingin peruskoulujen yhteisen tuntijaon pohjalta. Oppilaan vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät ovat:vuosiluokilla 1-2 vähintään 19 vuosiviikkotuntiavuosiluokilla 3-4 vähintään 23 vuosiviikkotuntiavuosiluokilla 5-6 vähintään 24 vuosiviikkotuntiavuosiluokilla 7-9 vähintään 30 vuosiviikkotuntia

Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7-9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä.

Uusi tuntijako otetaan käyttöön portaittain uuden opetussuunnitelman kanssa.

9

3.1.1. Meilahden yläasteen tuntijako eri luokka-asteille

MEILAHDEN YLÄASTEEN TUNTIJAKOMEILAHDEN YLÄASTEEN TUNTIJAKOMEILAHDEN YLÄASTEEN TUNTIJAKOMEILAHDEN YLÄASTEEN TUNTIJAKOSuluissa koko yläasteen tuntimääräSuluissa koko yläasteen tuntimääräSuluissa koko yläasteen tuntimääräSuluissa koko yläasteen tuntimääräVUOSILUOKATVUOSILUOKAT 7 8 9Äidinkieli ja kirjallisuus (9)Äidinkieli ja kirjallisuus (9)Äidinkieli ja kirjallisuus (9) 3 3 3A-kieli (8) 2 3 3B-kieli (6) 2 2 2Matematiikka (10)Matematiikka (10) 3 3 4Biologia ja maantieto (7)Biologia ja maantieto (7)Biologia ja maantieto (7) 2 2 3Fysiikka ja kemia (7)Fysiikka ja kemia (7) 2 3 2Terveystieto (3)Terveystieto (3) 0,5 1,5 1Uskonto / ET (3)Uskonto / ET (3) 1 1 1Historia ja yhteiskuntaoppi (7)Historia ja yhteiskuntaoppi (7)Historia ja yhteiskuntaoppi (7) 2 2 3Musiikki (1)Musiikki (1) 1 Kuvataide (2)Kuvataide (2) 2 Käsityö (3)Käsityö (3) 3 Liikunta (6)Liikunta (6) 2 2 2Taito- ja taideaineiden välys (1)Taito- ja taideaineiden välys (1)Taito- ja taideaineiden välys (1)Taito- ja taideaineiden välys (1) Kuvataideluokat, kuvataide Kuvataideluokat, kuvataide Kuvataideluokat, kuvataide 1 Muut luokat, musiikki Muut luokat, musiikki Muut luokat, musiikki 1Taito- ja taideaineet yht. (13)Taito- ja taideaineet yht. (13)Taito- ja taideaineet yht. (13) Kotitalous (3)Kotitalous (3) 3 Oppilaanohjaus (2)Oppilaanohjaus (2) 0,5 0,5 1Valinnaiset aineet yht. (12)Valinnaiset aineet yht. (12)Valinnaiset aineet yht. (12) 0 7 5Oppilaan vähimmäistuntimäärä (30)Oppilaan vähimmäistuntimäärä (30)Oppilaan vähimmäistuntimäärä (30)Oppilaan vähimmäistuntimäärä (30) 30 30 30Vapaaehtoinen A-kieli (6)Vapaaehtoinen A-kieli (6)Vapaaehtoinen A-kieli (6) 2 2 2Vapaaehtoinen A-kieli on valinnaisaine (paitsi ruotsi).Vapaaehtoinen A-kieli on valinnaisaine (paitsi ruotsi).Vapaaehtoinen A-kieli on valinnaisaine (paitsi ruotsi).Vapaaehtoinen A-kieli on valinnaisaine (paitsi ruotsi).Vapaaehtoinen A-kieli on valinnaisaine (paitsi ruotsi).

Meilahden tuntijako on liitteessä 1. EXCEL-pohjalla.

3.1.2. Valinnaisaineet

Kuvataideluokat ja painotetun musiikin luokat8. luokka: 3 + 2 + 2 = 7 kuvataidekurssit/musiikkikurssit + pitkä valinnainen +

aihekokonaisuuskurssit (vain 8. luokalla)

9. luokka: 3 + 2 = 5 kuvataidekurssit/musiikkikurssit + pitkä valinnainen

Muut luokat8. luokka: 2 + 2 + 2 +1 = 7 pitkä valinnainen + pitkä valinnainen +

aihekokonaisuuskurssit (vain 8. luokalla) + 1 lyhytkurssi

10

9. luokka: 2 + 2 + 1 = 5 pitkä valinnainen + pitkä valinnainen + 1 lyhytkurssi

Pitkät valinnaisaineet

Pitkät valinnaisaineet valitaan seitsemännellä vuosiluokalla kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa varten. Pitkiä valinnaisaineista opiskellaan kahden vuoden ajan keskimäärin kaksi tuntia viikossa, yhteensä neljä kurssia. Oppilas valitsee valinnaisaineet yhdessä huoltajan kanssa. Valittua valinnaisainetta ei voi opiskelun alettua vaihtaa ilman erityisen pätevää syytä.

Pitkinä valinnaisaineina opetetaan seuraavia aineita: B2-espanja, B2-ranska, B2-saksa, ilmaisutaito, kotitalous, kuvataide, käsityö, liikunta ja musiikki.

Aihekokonaisuuskurssit

Aihekokonaisuuskurssit ovat kahden oppiaineen muodostamia kokonaisuuksia, joissa kumpaakin oppiainetta opiskellaan yhden kurssin verran kahdeksannella luokalla. Oppilas voi valita yhden seuraavista kokonaisuuksista:

1. Musiikkia ja ilmaisua yhdessä tehden (musiikki ja ilmaisutaito)2. Kässää kuvista (tekstiilityö ja kuvataide) 3. Tuumasta toimeen (tekninen työ ja kuvataide)4. Kotina maapallo (maantieto ja elämänkatsomustieto/uskonto)5. Joulet juoksemaan (liikunta ja kotitalous)

Lyhytkurssit

Lyhytkurssit ovat yhden kurssin eli noin 38 oppitunnin mittaisia kokonaisuuksia, joilla syvennetään ja laajennetaan taitoja taideaineiden sisältöjä. Oppilas valitsee seuraavista oppiaineista kahdeksatta ja yhdeksättä vuosiluokka varten yhden taitoja yhden taideaineen.

1. Taitoaineet: kotitalous, käsityöt2. Taideaineet: kuvataide, musiikki

3.2. Kieliohjelma

Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A - kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä.

Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A-kielenä tai vapaaehtoisena A-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A-kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A-kielenä englanti.

11

Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat:1-2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia3-6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia7-9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia

Uuden kieliohjelman mukainen opetus alkaa 1.8.2004.

3.2.1. Koulun kielitarjonta

A-kieli englanti, ranska, saksa, ruotsi, kiinaA-kieli, vapaaehtoinen englanti, ranska, saksa, ruotsi, kiinaB1 ruotsiB2 espanja, ranska, saksa, kiina

3.2.2. KIELIKYLPYOPETUS

3.2.2.1. Kielikylpyopetuksen järjestäminen

Kielikylpyopetuksella tarkoitetaan Helsingissä suomenkielisissä kouluissa annettavaa opetusta, jossa ruotsin kieli on sekä oppimisen kohde että väline eri oppiaineiden sisältöjen oppimisessa. Kielikylpyopetuksessa ruotsin kieltä käytetään eri oppiaineiden opetuksessa ja kouluelämän eri tilanteissa. Ruotsin kieli on myös kielikylpyoppilaiden A1 – kieli.

Ruotsin kielen kiel ikylpyopetukseen otetaan oppi lai ta, jotka ovat ol leet kielikylpyopetuksessa perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 tai käyneet ruotsinkielistä ala-astetta.

Ruotsinkielistä opetusta annetaan seuraavissa aineissa koulun opetussuunnitelman mukaisin tuntimäärin

Yhteiset oppiaineet 7. lk. 8. lk. 9.lk.Kielikylpyruotsi (A-kieli) 2 2 2Historia 2 2 3Matematiikka 1 1 1Käsityö 3 Kuvataide 2Kotitalous 3 Liikunta 2 2 2Terveystieto 0,5 1,5 1 Yhteensä 15,5 8,5 9

Valinnaiset aineet 7. lk. 8. lk. 9. lk.

Kurssit taitoja taideaineissa - 3 3

12

______________________________________________________________________Yhteensä 15,5 11,5 12

Tavoitteena on, että oppilas saavuttaa ruotsin kielen rakenteissa A-kielen tason ja muuten hyvän toiminnallisen ruotsin kielen taidon. Meilahden yläasteen kielikylpyluokat ovat kielikylvyn jatkoväylä Meilahden peruskoulun luokilta 1-6 aloitetuille kielikylpyopinnoille.

Edellä luetellut yhteiset oppiaineet opiskellaan kielikylpykielellä, mutta koulu täsmentää vuosittain toimintasuunnitelmassaan kielikylpykielellä opetettavat aineet ja tuntimäärät.

Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus järjestetään kielikylpyluokilla samoin periaattein kuin Meilahden yläasteen yleisopetuksen oppilaille.

3.2.2.2. Kielikylpyopetuksen tavoitteet

Kielikylpyopetuksen keskeisenä tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Opetuksessa pyritään siihen, että oppilas saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet ruotsin kielellä. Oppilas oppii perusopetuksen aikana tulemaan toimeen ruotsin kielellä sekä oppitunneilla että arkielämän tilanteissa ja perehtyy suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurin keskeisiin piirteisiin. Oppilas oppii myös tunnistamaan suomen kielen ja ruotsin kielen rakenteiden ja käsitteiden eroja.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa huolehditaan siitä, että oppilaat saavat riittävästi opetusta koulun opetuskielellä ja saavuttavat samat tavoitteet kuin kokonaan koulun opetuskielellä opiskeltaessa. Opetuksen järjestämisessä noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 3.9.2002 päätöstä, jonka mukaan koulun opetuskielen mukaiset äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat 1-2 luokilla yhteensä 4 vvt, 3-6 luokilla 16 vvt ja 7-9 luokilla 9 vvt.

Muissa oppiaineissa tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin suomen kielellä opiskelevilla oppilailla.

Ruotsin kielen taito ilmenee 9. luokan päättyessä- taitona seurata kielellisesti vaativampaa puhetta (uutiset, haastattelut,

elokuvat jne.)- taitona ymmärtää puheesta pääkohdat ja puhujan tarkoituksen- taitona ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä ruotsinkielisestä

keskustelusta- taitona ääntää ymmärrettävästi- taitona kertoa tavallisista konkreeteista aiheista (kirjat, musiikki, ruoka,

harrastukset jne.)- taitona kertoa sujuvasti omista arkipäivän kokemuksista- taitona käyttää laajahkoa sanastoa, tavallisia sanontoja ja monenlaisia kielen

rakenteita- taitona lukea pidempiä tekstejä erilaisista aiheista (kertomukset,

lehtiartikkelit, esitteet, käyttöohjeet jne.)- taitona etsiä ja yhdistää tietoa ruotsinkielisistä lähteistä- taitona kirjoittaa viestejä, muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuksia

sekä kertomuksia

13

- taitona käyttää kirjoituksessa laajahkoa sanastoa ja lauserakenteita- taitona kirjoittaa kohtuullisen virheetöntä kieltä- oman ja pohjoismaisen kulttuurin erojen ja yhtäläisyyksien sekä

historiallisten juurien tuntemisena- taitona viestiä ja toimia kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla arkipäivän

tilanteissa

Kielikylpyruotsin tavoitteet, työtavat ja arviointi on kirjattu oppiaineiden osioihin luku 9.2. Muut ruotsinkielellä opetettavien oppiaineiden tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi ovat yhtenevät suomenkielellä opetettavien oppiaineiden tavoitteiden ja sisältöjen kanssa.

3.2.2.3. Arviointi kielikylpyopetuksessa

Kielikylpyopetuksessa noudatetaan oppilaan arvioinnista annettuja, opetussuunnitelman perusteisiin sisältyviä ohjeita sekä Helsingin kaupungin omaa oppilaan arvioinnin opetussuunnitelmalinjausta. Oppilaan arvioinnissa otetaan lisäksi huomioon kielikylpy-opetukseen liittyvät erityiset näkökulmat.

Oppilas saa kielikylpyopetuksessa monipuolista palautetta edistymisestään ja osaamisensa tasosta ruotsin kielessä. Oppilaalle annettavan arviointipalautteen tehtävänä on rohkaista ruotsin kielen käyttämiseen, ohjata itsearviointiin ja kannustaa omien oppimistavoitteiden asettamiseen sekä auttaa oppilasta seuraamaan oman kielitaitonsa kehitystä suhteessa tavoitteisiin.

Oppilaan ruotsin kielen edistymistä ja osaamisen tasoa arvioitaessa arviointi kohdistetaan seuraaviin osa-alueisiin

- keskittyvä kuunteleminen- ruotsinkielisen puheen ymmärtäminen- puhuminen opetustilanteissa ja muissa vuorovaikutustilanteissa- taito esittää ajatuksiansa selkeästi - ruotsinkielisen tekstin lukeminen- oikeinkirjoitus- ruotsinkielisen tekstin kirjoittaminen- annettujen ruotsinkielisten tehtävien suorittaminen koulussa ja kotona- kulttuuriset taidot

Opintojen aikaisessa ruotsin kielen arvioinnissa ja itsearvioinnissa otetaan huomioon se, että kielikylvyssä oleville oppilaille voidaan asettaa korkeammat tavoitteet kuin niille oppilaille, jotka opiskelevat ruotsia pelkästään A-kielenä, joka on alkanut 3.luokalta. Ruotsin kielen päättöarvioinnissa arviointiperusteena käytetään A – ruotsin arvosanan 8 kriteereitä.Muiden oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen yleisiä arviointiperusteita.Oppilaan lukuvuositodistuksen lisätietoja – kohtaan merkitään, että oppilas on osallistunut kielikylpyopetukseen (ruotsin kieli) ja ilmoitetaan oppiaineet/kurssit, joita oppilas on opiskellut ruotsin kielellä.3.2.2.4. Yhteistyö

Kielikylpyoppilaat vierailevat Meilahden ala-asteen kielikylpyluokissa. Yhteistyö ruotsinkielisten koulujen kanssa täsmennetään vuosittain toimintasuunnitelmassa. Kodin ja

14

koulun välinen yhteistyö toimii kuten Meilahden yläasteen yleisopetuksen oppilailla (kts. Kodin ja koulun välinen yhteistyö kohta 7.1.).

3.3. Koulun painotukset

Meilahden yläaste järjestää kuvataiteen painotettua opetusta, johon oppilaat valitaan Helsingin kaupungin soveltuvuuskokeella. Kuvataiteessa on kaksi linjaa; perinteinen kuvataidelinja ja tietotekniikkapainotteinen kuvataidelinja. Koulu painottaa valinnaisaineiden kautta sisäisesti musiikin opetusta.Koulussa annetaan ruotsinkielistä kielikylpyopetusta.

3.4. Oppilaaksiotto

Ensisijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet

Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu.

Kaikilla ulkokuntalaisilla oppilailla, jotka asuvat Helsingissä, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen.

Yhtäläinen oikeus oman oppilaaksiottoalueen kouluun on myös koulunsa vuotta ennen oppivelvollisuusikää aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27§:n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella.

Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos:1. oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua2. koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias. Ulkokuntalaisilla oppilailla, joiden asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen.

Toissijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet

Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein.

Toissijaisessa perusopetuslain 28§:n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa noudatetaan alla lueteltuja periaatteita

- Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia lapsia. Periaatetta noudatetaan kaikessa toissijaisessa oppilaaksiotossa.

15

- Harvinaisten kolmannelta vuosiluokalta alkavien A-kielten ja B- englannin opetuksen perusteella kouluun hakeutuvalla oppilaalla on oikeus päästä lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun.

Suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksioton yhteiset toissijaiset valintaperusteet

Jos koulussa on tilaa ensisijaisen ja toissijaisen yleisen periaatteen oppilaaksi oton jälkeen, noudatetaan Helsingin suomenkielisten peruskoulujen yhteisiä toissijaisia oppilaaksioton valintaperusteita seuraavassa järjestyksessä:

1.Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa2.a) Jatkuvuus esiopetuksesta, poikkeuksena starttiluokkien oppilaat;

täsmennetään alueellisessa esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa. b) Nimettyjen lähialueen ala-asteen koulujen oppilaat; täsmennetään koulun opetussuunnitelmassa

3.Terveys-, päivähoito-, maahanmuuttaja- tai lastensuojeluviranomaisen lausunto4. Koulumatkaan liittyvät tekijät5. Koulun oma valintaperuste, ei kuitenkaan oppiaineen arvosana eikä koulun

oma soveltuvuuskoe

Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Helsingin kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa

- Oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Helsingin kaupungin sisällä, on oikeus käydä kaikki koulun luokka-asteet koulussa, johon hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kuului.

- Helsingin kaupungin peruskouluissa ennen lukuvuotta 1998–1999 olleilla ulkopaikkakuntalaisilla oppilailla on oikeus käydä peruskoulu loppuun Helsingin kaupungin peruskouluissa. Oppilaalla oikeus käydä Helsingin kaupungin peruskoulua säilyy vaikka hänen koulunkäyntipaikkansa muuttuisi joksikin toiseksi Helsingin kaupungin peruskouluksi.

- Jos lukuvuonna 1998–1999 tai myöhemmin Helsingin kaupungin peruskouluun oppilaaksi tulleen oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaan koulunkäyntioikeus Helsingin kaupungin peruskoulussa päättyy viimeistään sen lukuvuoden lopussa, jolloin oppilas on muuttanut Helsingin ulkopuolelle.

OPPILAAKSIOTTO ERÄISSÄ TAPAUKSISSA

Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös

Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös, on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Jos lähikoulu ei pysty järjestämään lapsen tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut ovat saatavilla.

Oppi laaksiotto er i ty is luokal le tapahtuu huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausuntojen perusteella.

16

VALMISTAVA OPETUS

Valmistavan opetuksen oppilaaksiotto on määräaikainen, yksi vuosi. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas otetaan sen koulun oppilaaksi, johon hän siirtyy tai sen koulun oppilaaksi, jossa hän jatkaa toista vuotta pääosin valmistavassa opetuksessa. Oppilaat otetaan valmistavalle luokalle seuraavasti1. Oman suurpiirin valmistava luokka2. Jos oppilas ei mahdu oman suurpiirin valmistavalle luokalle, hänet sijoitetaan

lähimpään valmistavaan luokkaan, jossa on tilaa.

STARTTILUOKKA

Starttiluokan oppilaaksiotto on määräaikainen, yksi vuosi. Oppilas otetaan starttiluokalle huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausunnon perusteella. Oppilaan otetaan starttiluokalle seuraavasti 1. Oppilas otetaan ensisijaisesti oman suurpiirin starttiluokalle. 2. Jos oppilas ei mahdu oman suurpiirin starttiluokalle, hänet sijoitetaan lähimpään

starttiluokkaan, jossa on tilaa.

3.4.1. Oppilaaksiotto painotettuun opetukseen Meilahden yläasteelle

Kuvataiteen painotettuun opetukseen otetaan oppilaita Helsingin kaupungin yhteisen soveltuvuuskokeen perusteella. Soveltuvuuskokeessa arvioidaan oppilaan taipumusta kuvataiteen opiskeluun ja tietotekniikan käyttöön (tietotekniikkapainotteinen kuvataidelinja). Kuvataiteen soveltuvuuskokeeseen osallistuva oppilas otetaan huomioon kaikkien kuvataidepainotusta tarjoavien koulujen oppilaaksiotossa.

Ruotsin kielen kielikylpyopetukseen otetaan oppilaita, jotka ovat olleet kielikylpyopetuksessa perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 tai käyneet ruotsinkielistä ala-astetta.

3.5. Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset

Koulussa on nelijaksojärjestelmä. Oppiaineiden sisällöt on kurssitettu. Koulussa on maahanmuuttajien valmistavan opetuksen luokka, joka toimii myös tuetun opetuksen luokkana yleisopetuksen maahanmuuttajaoppilaille. Koulussa on harjaantumisopetuksen pidennetyn oppimäärän piiriin kuuluvien oppilaiden luokka (POP).

Musiikkipainotteiselle linjalle otetaan oppilaat kiinnostuksen kautta. Linjalle haluavat haastatellaan kiinnostuksen ja musiikillisen taustan selvittämiseksi. Haastattelu ei ole karsiva.

4. OPPILAAN OHJAUS

4.1. Ohjaustoiminta

17

Jokainen oppilas tarvitsee ohjausta oppimisessa, opinnoissa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, joka toteutetaan opettajien ja muiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden yhteistyönä. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen, opinto-ohjauksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä.

Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn, vahvistetaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan, harjaantumaan opiskelun taidoissaan, arvioimaan omaa toimintaansa sekä löytämään keinoja selviytyä oppimisessaan.

Oppilas tarvitsee ohjausta opintojensa eri vaiheissa ja erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Ohjauksen onnistuminen edellyttää yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa.

Yksilöllinen ohjaus on erityisen tärkeätä erityistä tukea tarvitseville oppilaille sekä valmistavassa opetuksessa oleville ja sieltä perusopetukseen siirtyville oppilaille.

Oppilaalle mahdollisesti laadittava oppimissuunnitelma on yksi ohjauksen väline.

4.2. Opinto-ohjaus

Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan i tse tuntemuksen l isääntymis tä sekä tu leva isuudensuunni t te lu - ja päätöksentekotaitojen kehittymistä.

Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena, pienryhmäohjauksena ja verkko-ohjauksena. Oppilasta ohjataan käyttämään myös erilaisia verkkopalveluja.

Ohjauksen tavoitteena on Meilahden yläasteen koulussa tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn, vahvistetaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon. Oppilas tarvitsee ohjausta opintojensa eri vaiheissa ja erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tavoitteena on myös ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Ohjaustoiminta on koko peruskoulun ajan kestävä jatkumo, jossa opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opinpolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Nivelvaiheiden yhteistyön tehtävänä on tukea oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentuminen. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opiskelun tukeminen edellyttää hyvää tiedonkulkua ja yhteistyötä koulujen ja opettajien kesken.

18

Meilahden yläasteella ohjausta antavat: 1) luokanvalvoja, 2) aineenopettaja, 3) rehtori, 4) opinto-ohjaaja ja 5) erityisopettajat.

4.2.1. Luokanvalvojan antaman ohjaus• oman valvontaluokkansa ryhmäyttäminen• käytänteiden selvittäminen oppilaille: järjestyssäännöt, poissaolot ja

arviointijärjestelmästä kertominen• oppilaan opinnoissa edistymisen seuranta yhdessä aineenopettajan ja opinto-

ohjaajan kanssa• kasvatuksellinen ohjaus• vanhemmille annetaan mahdollisuus tavata luokanvalvojaa 7.luokan aikana

vanhempainvarteissa• vanhempainiltojen järjestäminen tarvittaessa• oppimissuunnitelmien laatiminen oman luokan yleisopetukseen integroiduille

erityisoppilaille yhdessä erityisopettajan kanssa

4.2.2. Aineenopettajan antama ohjaus• aineen opiskelutekniikka ja opiskelukäytänteet: Miten valmistan läksyt? Miten

valmistaudun kokeisiin?• aineen arviointiperusteet: opintojen aikana ja päättöarvioinnissa• oman aineen esittely valinnaisaineita esittelevässä vanhempainillassa• kertoa oppilaille, missä ammateissa ja työtehtävissä omaa ainetta tarvitaan• tarvittaessa oppilaan opastaminen TET -jaksolle lähdettäessä, jos työpaikalla

tarvitaan oman aineen taitoja• tarkoituksenmukaisia opintokäyntejä työpaikoille, joissa omaa opetettavaa ainetta

tarvitaan • valintoihin ohjaaminen

4.2.3. Rehtorin antama ohjaus• kasvatuksellinen ohjaus• huoltajapalaverit• valintojen muuttaminen

4.2.4. Opinto-ohjaajan antama ohjaus• henkilökohtainen ohjaus erityisesti päättöluokkalaisille, tarvittaessa 8.luokkalaisille.• pienryhmäohjaus tarvittaessa 7.luokkalaisille ja päättöluokkalaisille yhteishaun

hakuprosessin ja ainevalintojen ohjauksessa• luokkamuotoinen ohjaus: opinto-ohjauksen tunnit luokille 7.-9.• opintokäyntien järjestäminen toisen asteen oppilaitoksiin• vierailijoiden kutsuminen eri oppilaitoksista• työelämään tutustuttamisen järjestelyt koulussa• konsultaatiot ammatinvalintapsykologin kanssa

4.2.5. Erityisopettajan antama ohjaus• erityisluokalla opiskelevien oppilaiden ohjauksesta vastaa erityisluokan opettaja.

Hän saa tarvittaessa konsultaatioapua koulun opinto-ohjaajalta

4.2.6. Yhteydenpito huoltajiin

19

Koulu tiedottaa käytänteistään ja tapahtumistaan syksyisin jaettavassa opinto-oppaassa. Tiedotteen laativat johtoryhmä, rehtori ja opinto-ohjaaja.

• 7.-luokkien luokanvalvojilla mahdollisuus tavata huoltajia vanhempainvarteissa 7. luokan aikana

• 8.-9.- luokkien oppilaiden huoltajia tavataan vanhempainvarteissa tarvittaessa• jakson vaihtuessa koulun tapahtumista ja tulevasta toiminnasta tiedotetaan

jaksotiedotteessa.Pulmatilanteissa huoltajiin pidetään yhteyttä sähköpostilla tai puhelimitse. Vanhempien on mahdollista tavata koulun henkilökuntaa vanhempainilloissa.

Huoltajien kanssa järjestetään tarvittaessa neuvotteluja oppilaan koulunkäynnin järjestämiseksi, kun oppilaan opiskelu ei suju luokkamuotoisessa opiskelussa. Huoltajalle tarjotaan mahdollisuus yhdessä oppilaan kanssa osallistua neuvottelutilaisuuteen oppilaan opiskeluun ja lähinnä jatko-opintovalintoihin liittyvistä kysymyksistä. Neuvotteluun voivat osallistua oppilas, huoltaja, opettaja ja opinto-ohjaaja.

4.3. Oppimissuunnitelma

Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Se on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas opiskelee lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä aikaisempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tukee myös opettajaa työn suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Mikäli oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, sen tekevät oppilasta opettavat opettajat. Suunnitelman tekoon osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat, opinto-ohjaaja ja oppilashuoltohenkilöstö. Jos oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma tehdään lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalta. Oppilas osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edel ly tysten mukaan. Oppi laan huol ta ja t osal l is tuvat oppimissuunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan.

Jos vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan, hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan.

Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, keske ise t s isä l lö t , ope tusmenete lmät sekä a rv io inn in perus tee t . Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä.

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman.

20

Valmistavassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, opiskelun etenemisen seuranta ja arvioinnin perusteet. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi.

Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana huoltajan luvalla.

Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa oppilaalle joka tarvitsee yksilöllisempiä opiskelumenetelmiä tai opiskelunsa rytmitystä oppiainesisältöjen suorittamiseksi.

Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä opinto-ohjaajan, erityisopettajan ja kuraattorin sekä tarvi t tavien aineopettaj ien kanssa. Oppi laan huol tajat osal l is tuvat oppimissuunnitelman laadintaan ja mahdollisuuksien mukaan oppilas itse.

Oppimissuunnitelma kirjataan kaupungin yhteiselle lomakkeelle.

5. OPISKELUN TUKI

Opiskelun tukimuotoja ovat tukiopetus, erityisopetus ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistava opetus. Helsingissä opetuksen tukimuotoja käytetään myös rinnakkaisina. Oppilasta opettavat opettajat arvioivat yhteistyössä erityisopettajan ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tarvetta saada tukea oppimiseen.

Tuen avulla oppilasta autetaan selviytymään oppimisvaikeuksista, vahvistamaan itsetuntoaan oppijana sekä suorittamaan perusopetuksen oppimäärän.

5.1. Tukiopetus

Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Kun vaikeudet on havaittu, tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti oppilasta opettava opettaja, joka myös tavallisesti huolehtii tukiopetuksen antamisesta. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä.

Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jota voidaan käyttää niin yleisopetuksessa, erityisopetuksessa kuin valmistavassa opetuksessakin. Sille on ominaista tehtävien yksilöllisyys sekä ajan varaaminen oppilaan yksilölliseen tai pienessä ryhmässä tapahtuvaan ohjaamiseen.

Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella.

21

Tukiopetus on lisäopetusta, jota aineenopettaja antaa pienissä ryhmissä tai joskus yhdellekin oppilaalle kerrallaan. Tukiopetusta voidaan järjestää oppilaille, jotka ovat eri syistä tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan. Tällaisia syitä ovat esim. poissaolo sairauden vuoksi, koulun vaihtaminen, vaikeudet oppiaineen jollakin alueella tai yksityiselämästä aiheutuneet tilapäiset syyt. Tukiopetusta annetaan yleensä ennen tai jälkeen koulupäivän. Aloitteen tukiopetuksen antamiseen voi tehdä huoltaja, oppilas itse tai aineenopettaja.

5.2. Erityisopetus

Erityisopetus on osa perusopetusta, ja sitä annetaan Helsingin kaikissa peruskouluissa. Erityisopetus on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä osa-aikainen erityisopetus että erityisoppilaiden opetus. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen.

Oppimisympäristön ja joustavien opetusjärjestelyjen suunnittelun lähtökohtina ovat oppilaan ainutkertaisuuden kunnioitus sekä yksilölliset oppimisedellytykset. Keskeistä erityisopetuksessa on varhainen tukeminen. Erityisopetusta saavien oppilaiden oppilaanohjauksessa korostuu yksilöllisyys. Yhteistyö ja hyvä tiedonkulku kodin, koulun ja muiden asiantuntijoiden kesken on edellytys hyvälle oppimiselle.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat oppilaat –harjaannuttavaa opetusta (POP –luokka)

POP -luokan oppilaan oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana ja kestää 11 vuotta. Harjaantumisopetuksen oppilaiden oppimäärät on yksilöllistetty, mutta pohjana käytetään yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Yksilöllistetty oppimäärä on määritelty HOJKS -asiakirjassa. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) tehdään vuosittain lokakuun loppuun mennessä. Poikkeuksena ovat seitsemäsluokkalaiset, joiden osalta HOJKS:t tehdään syyslukukauden loppuun mennessä. HOJKS – asiakirjan laadintaan osallistuvat myös koulunkäyntiavustajat.Opiskelun keskeisiä tavoitteita ovat oppilaan yksilöllisten valmiuksien mukaan kasvaminen vastuullisuuteen ja omatoimisuuteen ja oman elämän hallintaan vaadittavien taitojen oppiminen. Lisäksi pyritään oman toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Harjoiteltavien arkielämän taitojen perusteet valmistavat oppilasta jatko-opintoihin. POP – luokan toimintasuunnitelmaan ja oppilaiden itsenäiseen toiminnan harjoitteluun sisältyvät koulumatkat ja viikoittaiset retket. Yhdeksännellä luokalla opiskeluun sisältyy yhden viikon työ- ja asuntolaharjoittelu. Työharjoitteluviikon aikana oppilaat eivät tule kouluun, vaan kulkevat taksilla kotoa töihin ja takaisin. Koulunkäyntiavustajat eivät osallistu työharjoitteluun oppilaan kanssa. Työpaikat valitaan sen mukaan, että oppilaat pärjäävät omatoimisesti. Poikkeuksena henkilökohtainen avustaja osallistuu sopimuksen mukaan. Asuntolaharjoittelun aikana oppilaat eivät mene kotiin, mutta käyvät koulua normaalisti.

5.2.1. Osa-aikainen erityisopetus

22

Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa yksilö-, pienryhmä- ja/ tai samanaikaisopetusta. Luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat oppilaan opetuksen sisällöt ja arvioinnin yhteistyössä. Osa-aikaisen erityisopetuksen saaminen ei edellytä hallinnollista päätöstä, koska oppilas ei ole pysyvästi laaja-alaisen erityisopettajan oppilaana.

Osa-aikaisessa erityisopetuksessa tuetaan oppilasta, jolla on oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään löytämään yksilöllisiä tapoja ja tavoitteita oppimisen onnistumiseksi. Myös erityisoppilailla ja valmistavan luokan oppilailla on oikeus saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta.

Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä.

Osa-aikainen erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, jotka yleisopetuksen tukitoimista huolimatta tarvitsevat lisätukea koulun oppimis- ja kasvatustavoitteiden saavuttamisessa. Osa-aikainen erityisopetus pyrkii osaltaan ennaltaehkäisemään mahdollisia oppimisongelmia sekä syrjäytymistä. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on oppilaan itsetunnon tukeminen, omatoimisuuteen rohkaiseminen sekä sosiaalisten taitojen kehittäminen. Tarkoituksena on tukea oppilaan oppimista sekä sosiaalisten ja tiedonhankintataitojen rakentumista.

Oppilaalla, jolla on oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia, on mahdollisuus koulupäivän aikana saada osa opetuksesta yksilö-, pienryhmä-, tai samanaikaisopetuksena. Erityisopetuksen tarpeen määrittelevät erityisopettaja ja aineenopettaja yhdessä huoltajien kanssa oppilaskohtaisesti opintokokonaisuuksittain. Aineenopettaja ja erityisopettaja tekevät kiinteää yhteistyötä opetuksessa ja arvioinnissa opintokokonaisuuksien aikana. Oppimisen edistymisestä tiedotetaan huoltajille opintokokonaisuuksittain ja tarvittaessa useamminkin. Oppilashuoltoryhmä käsittelee erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tilannetta ja tarvittaessa tukee oppilaan koulunkäyntiä.

Osa-aikainen erityisopettaja osallistuu oppilasta lähettävien koulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa tehtävään nivelvaiheiden yhteistyöhön.

Osa-aikaisen erityisopetuksen oppilaat opiskelevat yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti ellei heillä ole erikseen yksilöllistettyä opetussuunnitelmaa. Erityisopetuksen järjestelyistä neuvottelevat koti ja koulu yhdessä. Tarvittaessa opetuksen tavoitteita voidaan asettaa oppilaskohtaisesti yksilöllisiä oppimisedellytyksiä vastaaviksi. Tällöin oppilas siirretään erityisopetukseen ja hänelle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

5.2.2. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus

Jos oppilaan erityistuen tarve on suuri, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Erityisopetus voidaan järjestää integroidusti yleisopetuksessa tai erityisluokassa. Erityisluokka on luokka, jossa on 6-10 erityisoppilasta ja jonka

23

opettajana on erityisluokanopettaja. Erityisopetuspäätökset tehdään keskitetysti opetusvirastossa.

Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma laaditaan koulussa erityisopetuspäätöksen ja pedagogisen selvityksen pohjalta, jotka toimitetaan opetusvirastosta koululle erityisopetuspäätöksen jälkeen. Suunnitelma kirjataan koulujen käytössä olevalle yhteiselle lomakkeelle.

Rehtori tekee päätöksen henkilökohtaiseksi opetuksen järjestämistä koskevaksi suunnitelmaksi. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla lääninhallitukseen.

Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen suunnitelma siirtyy huoltajan luvalla vastaanottavaan kouluun. Suunnitelman tiedot ovat lähtökohta uusien opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi.

Oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineen opiskelusta vapauttaminen

Oppimääriä voidaan yksilöllistää yhdessä tai useammassa aineessa. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä ja yhdenkin oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä.

Erityisoppilaan oppiaineiden vapauttamisesta päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä. Päätöstä tulee edeltää oppimäärän yksilöllistäminen.

5.3. Valmistava opetus

Valmistava opetus on tarkoitettu ensisijaisesti vasta maahan saapuneille oppivelvollisuusikäisille oppilaille. Valmistavaan opetukseen voidaan ohjata myös Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä esiopetusikäisiä maahanmuuttajataustaisia lapsia. Opetusvirasto ohjaa maahanmuuttajataustaiset oppilaat valmistavaan opetukseen, jos heillä ei koulun arvion mukaan ole riittäviä kielellisiä valmiuksia opiskella perusopetuksessa. Oppilaaksiotossa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 3.9.2002 tekemää päätöstä (Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa/Valmistava opetus).

Opetuksessa noudatetaan kunnallista opetussuunnitelmaa ja esiopetusikäisten osalta kunnallista esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (ks. Oppimissuunnitelma). Opetuksen alettua oppilaat integroidaan perusopetukseen niissä oppiaineissa, joissa puutteellinen kielitaito ei ratkaisevasti haittaa opiskelua. Valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat ovat oikeutettuja erityisopetuksen, oppilashuollon ja oppilaanohjauksen palveluihin. Vuoden valmistavan opetuksen jälkeen oppilas kirjataan perusopetuksen oppilaaksi, vaikka hän jatkaisi opiskelua valmistavassa opetuksessa toisen vuoden.

Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi (ks. Oppimissuunnitelma). Valmistavan opetuksen opettaja huolehtii siitä, että tieto

24

oppilaan edistymisestä, valmiuksista ja tarvittavista tukitoimista siirtyy perusopetuksen opettajille.

Liitteenä 2. Helsingin kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma.

5.3.1. MEILAHDEN yläasteen valmistava ja tuettu opetus maahanmuuttajille

5.3.1.1. OppilaaksiottoLuokassa opiskelee: Oppilaita, jotka ovat juuri Suomeen muuttaneita. He opiskelevat Helsingin kaupungin valmistavien luokkien opetussuunnitelman mukaan. Valmistava opetus kestää yhden vuoden.

Maahanmuuttajataustaisia oppilaita, jotka opiskelevat yksilöllisen opinto-ohjelman mukaan ja saavat tuettua opetusta suomen kielessä ja oppiaineissa, joissa he eivät selviydy ilman tukitoimia. Eri aineiden opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavat Meilahden yläasteen opetussuunnitelmaa. Oppilaat suorittavat osan oppiaineista yleisopetuksessa ja osan tuetussa opetuksessa.

Valmistavaan opetukseen tulee oppilaita eri puolilta Helsinkiä. Valmistavaa opetusta tarvitseville luokassa on aina vähintään kahdeksan paikkaa. Tuettuun opetukseen otetaan oppilaita ensisijaisesti Meilahden yläasteen oppilaaksiottoalueen oppilaita, mutta myös mahdollisuuksien mukaan muualta. Näitä paikkoja luokassa on kahdeksan

5.3.1.2. Integrointi

Jokaisella oppilaalla on kussakin jaksossa henkilökohtainen työjärjestys, jonka luokan opettaja ja rehtori/apulaisrehtori laativat. Siihen merkitään oppitunnit tuetussa opetuksessa ja yleisopetuksessa. Jokaisella oppilaalla on ns. kotiluokka, johon hänet on integroitu.

Kaikki oppilaat on integroitu yleisopetuksen ryhmiin taitoja taideaineissa heti, kun välttävä kielitaito on saavutettu.

Oppilaat opiskelevat yleisopetuksen ryhmissä niissä oppiaineissa, missä he selviytyvät ja ao. opiskelua voidaan tukea tuetun opetuksen luokassa auttamalla kotitehtävissä ja kokeisiin valmistautumisessa. Luokan opettaja tekee yhteistyötä ao. aineen opettajien kanssa. Oppilas voi opiskella jossakin aineessa osittain yleisopetuksessa ja osittain tuetussa opetuksessa (esim. kaksi tuntia matematiikkaa yleisopetuksessa ja kaksi tuetussa ryhmässä). Kun oppilas siirtyy kokonaan yleisopetukseen, hän voi edelleen saada tukiopetusta luokassa.

Englannin kielessä oppilaita opettaa englannin opettaja ja tukiopettaja. Ne oppilaat, joiden kielitaito on riittävä opiskelevat yleisopetuksen ryhmissä. Englannin opettaja arvioi, milloin oppilas siirtyy yleisopetuksen ryhmään.

25

Fysiikassa/kemiassa perussanasto opiskellaan tuetun opetuksen ryhmässä ja fysiikan/kemian opettajan kanssa tehdään peruskokeet aineluokassa. Yleisopetuksessa opiskelevat ne, joiden taidot sitä edellyttävät.

5.3.1.3. Opetussuunnitelma

Valmistavassa opetuksessa olevien kohdalla noudatetaan Helsingin kaupungin voimassa olevaa valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa (liite). Kuitenkin eri oppiaineiden kohdalla käytetään sen rinnalla Meilahden yläasteen opetussuunnitelmaa, koska moni valmistavan opetuksen oppilas jää Meilahden yläasteelle valmistavan vuoden jälkeen.

Tuetussa opetuksessa olevilla oppilailla on yksilöllinen opinto-ohjelma. Taito- ja taideaineissa he opiskelevat yleisopetuksen ryhmissä ja täten Meilahden yläasteen opetussuunnitelman mukaan, samoin niissä aineissa, missä he opiskelevat yleisopetuksen ryhmissä. Tarvittaessa oppilaille voidaan laatia oppimissuunnitelma.

Suomen kieltä on jaksosta riippuen 6-12 tuntia viikossa. Suomen kielen opiskelu on kuitenkin yhdistetty eri oppiaineiden opiskeluun. Tavoitteena onkin, että myös historian, maantieteen, biologian ja matematiikan opetus palvelee suomen kielen oppimista ja päinvastoin.

Englantia opetetaan jokaisessa jaksossa kaksi viikkotuntia. Opetuksen tavoitteena on, että kaikki oppilaat saisivat (1) valmiudet yläasteen opintoihin ja toisaalta (2) yläasteen A – kielen suorittaminen tuetusti. Osa oppilaista siirtyy yleisopetuksen englannin ryhmiin, osa suorittaa englannin oppiaineksen tuetussa opetuksessa. Jälkimmäinen koskee sellaisia oppilaita, jotka eivät ole aikaisemmin opiskelleet englantia.

Meilahden yläasteen opetussuunnitelma on runko myös tuetun opetuksen ryhmässä annettavalle opetukselle. Opetuksen tavoitteet, sisällöt ja osittain myös oppimateriaali ovat samoja. Tuetun opetuksen ryhmässä oppilaille pyritään antamaan:

– eri oppiaineiden peruskäsitteistö ja sanasto tulevaa opiskelua varten (matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantiede, historia)

– eri oppiaineiden perustiedot ja –taidot yläasteen opiskelua varten (ala-asteen aineksen kertaaminen tai nopea läpikäyminen niiden kanssa, joiden koulunkäynti on ollut katkonaista)

– sisältö sellaisella suomen kielellä, että oppilaan puutteellinen kielitaito ei estä aineen opiskelua (historia, biologia, maantiede, matematiikka)

5.3.1.4. Arviointi

Yleisopetuksessa suoritetut oppiaineet arvioi ao. aineen opettaja. Aineet, jotka on osittain suoritettu yleisopetuksessa ja osittain tuetussa opetuksessa, arvioivat luokan opettaja ja aineenopettaja yhteistyössä. Luokan opettaja arvioi tuetussa opetuksessa kokonaan suoritetut aineet. Arviointi tapahtuu osittain samoin kuin Meilahden yläasteen arviointi.

6. HYVINVOINNIN TUKIPALVELUT

26

6.1. Oppilashuolto

Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Oppilashuollon avulla edistetään oppilaiden tervettä, tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Tavoitteena on, että oppilas kokee koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi sekä tuntee yhteenkuuluvuutta kouluyhteisöön, saa ohjausta, huolenpitoa ja kannustavaa palautetta koulun päivittäisessä arjessa sekä apua ongelmatilanteissa.

Kouluyhteisön turvallinen arki muodostuu oppilaiden hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä sekä oppimista tukevasta toimintakulttuurista. Arjen huolenpito tarkoittaa välittävää ja kannustavaa vuorovaikutusta, oppilaiden kuulemista ja varhaista puuttumista sekä tukitoimia luokassa.

Oppilashuoltotyö perustuu luottamukselliseen ja vastuulliseen yhteistyöhön koulun henkilöstön, oppilaiden ja kotien kanssa. Oppilashuollon tehtäväkenttä sisältää sekä yhteisöllisen että yksilöllisen työn, sekä ennaltaehkäisevän että hoitavan työn.

Onnistunut oppilashuoltotyö edellyttää yhdessä laadittuja toimintamalleja ja suunnitelmia ennaltaehkäisevää työtä ja ongelmatilanteiden hoitamista varten. Säännöllisen koulunkäynnin turvaamiseksi oppilaiden läsnäoloa seurataan ja poissaoloihin puututaan. Koululla on toimintamallit kriisi-, kiusaamis-, väkivalta-, syrjintä- ja häirintätilanteiden hoitamiseksi sekä päihteiden käyttöön liittyvien ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.

Jokaisessa koulussa on moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia ylläpitävään ja edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Moniammatillisessa työssä noudatetaan ammattieettisiä periaatteita sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä.

Oppilashuollon palveluita koulussa ovat kouluterveydenhuollon, koulupsykologien ja/tai koulukuraattoreiden asiakastyö.

Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa.

Oppilashuolto on osa perusopetuksen toimintaa. Sen avulla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuolto on ennakointia, varhaista auttamista ja koko koulunkäynnin tukemista.

Oppilashuoltotyön tavoitteena on oppilaiden koulunkäynnin ja muun hyvinvoinnin edistäminen sekä turvallisen oppimis- ja kasvuympäristön luominen. Oppilashuollon tavoitteita noudatetaan kaikessa kasvatus- ja opetustyössä. Suuri osa oppilashuoltotyöstä on ennaltaehkäisevää: tavoitteena on ehkäistä vaikeuksien syntyminen sekä syrjäytyminen oppimisesta ja koulunkäynnistä.

6.1.1. Työtavat

27

Viikoittain kokoontuva oppilashuoltoryhmä ohjaa ja koordinoi oppilashuoltotyötä, josta vastuu jakautuu koko koulun henkilöstön kesken. Ryhmä vastaa oppilashuollollisen näkemyksen toteutumisesta koulun opetus- ja kasvatustyössä. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtorit, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, erityisopettajat, opinto-ohjaaja ja tarvittaessa tukea tarvitsevan oppilaan opettaja.

Oppilashuoltoryhmä seuraa oppilashuoltoon kuuluvien asioiden etenemistä ja arvioi, ketkä oppilaista tarvitsevat erityistä tukea. Lisäksi se sopii tukitoimista ja valvoo niiden toteutumista. Ryhmä tekee tarvittaessa yhteistyötä koulun sisällä sekä myös ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Oppilashuoltoryhmä vastaa koulun kriisi- ja päihdesuunnitelman tekemisestä ja toteuttamisesta.

6.1.2. Syrjäytymisen ehkäiseminenSyrjäytymistä ehkäisevän työn tavoitteena on löytää ratkaisumalleja ja tukitoimia syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden opiskelu- ja etenemismahdollisuuksien parantamiseksi. Pyrkimyksenä on varmistaa, että kaikki koulun oppilaat saavat peruskoulun päättötodistuksen ja mahdollisuuden jatko-opintoihin. Oppilasta tuetaan koulussa opetettavien aineiden opiskelussa sekä opastetaan kehittämään elämänsä kannalta olennaisia taitoja: sosiaalisia taitoja, työskentely- ja opiskelutaitoja sekä oman elämän hallintaan liittyviä taitoja.

Oppilashuoltotyön keskeisenä osana on yhteistyö huoltajien kanssa. Opetuksen tukitoimista tiedotetaan huoltajille ja erityisiä toimenpiteitä tarvitsevissa tilanteissa järjestetään huoltajapalaverit. Oppilaiden koulunkäyntiä tuetaan myös luokanvalvojien yhteydenpidolla huoltajiin puhelimitse ja sähköpostilla.

Oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä lähikoulujen ja oppilaan tulokoulun kanssa. Tietojen siirtoa täsmennetään liitteenä 3. olevalla lomakkeella. Näin erityistä tukea tarvitsevat oppilaat voidaan tunnistaa ja saattaa tuen piiriin. Lisäksi kartoitetaan kaikkien kouluun tulevien oppilaiden oppimisvalmiudet.

Alueellista yhteistyötä tehdään kiinteässä yhteistyössä alueen sosiaalitoimen, lastensuojelutyöntekijöiden, nuorisotoimen, seurakunnan sekä aluepoliisin kanssa.

6.1.3. Toimenpiteet kouluyhteisön hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksiOppilashuoltotyö koostuu

1. Arjen huolenpidosta2. Kouluyhteisön turvallisesta arjesta3. Tuesta ja hoidosta

6.1.3.1. Arjen huolenpito Arjen huolenpito on oppilashuollollista ennakointia, tukemista ja varhaista auttamista. Käytännössä tämä tarkoittaa oppilaiden poissaolojen seurantaa, oppimisen tukemista, kiusaamisen ehkäisyä ja siihen puuttumista, terveyskasvatusta ja vanhemmuuden tukemista. Tätä työtä koulussa tekevät rehtori, opettajat, erityisopettaja, opinto-ohjaaja ja koulunkäyntiavustajat.

6.1.3.2. Kouluyhteisön turvallinen arki

28

Kouluyhteisön turvallinen arki on positiivisen myönteisen, välittämisen ilmapiirin jatkuvaa luomista, jossa oppilas kasvaa vastuulliseksi Meilahden yläasteen yhteisön jäseneksi. Käytännössä tämä alkaa Meilahden yläasteella 7. luokkien 1. viikon ryhmäyttämisellä. Siihen kuuluvat henkisen turvallisuuden takaamiseksi kiusaamisen ehkäisyn suunnitelmat koulun turvallisuuskansiossa ja kuraattori- sekä terveydenhoitopalvelut sekä fyysisen turvallisuuden takaamiseksi järjestyssäännöt, oppilaan terveellisten työolojen ja fyysisen terveyden valvonta ja valistus, päihteiden käytön ehkäisyyn ja käyttöön liittyvien ongelmatilanteiden hoitamiseen ja hoitoon ohjaamiseen liittyvät suunnitelmat sekä koulun suunnitelma kriisitilanteiden hoitamiseksi. Tätä työtä koulussa tekee koko henkilökunta.

6.1.3.3. Tarvittavat tuki- ja hoitotyötOppilashuollollinen tuki on kotien kasvatustyön tukemista ja oppilaan työterveyshuoltoa. Käytännössä oppilaan ja kodin ongelmien ratkaisua on tukemassa moniammatillinen verkosto asiantuntijoita: kuraattori, terveydenhoitaja, lääkäri, koulupsykologi, opinto-ohjaaja, luokanvalvoja, rehtori sekä Läntisen alueen sosiaalitoimen viranomaiset ja mahdollisesti myös Pikku Huopalahden nuorisotalo, Meilahden seurakunnan nuorisotyöntekijä ja aluepoliisi.

Toimintaperiaatteet oppilaiden poissaolojen seuraamiseksi ja kirjaamiseksi ja luvattomien poissaolojen ehkäisemiseksiNormaalit poissaolot

1. Poissaolot kirjataan poissaolokirjaan ko. päivän aikana (oppilaskohtainen poissaololomake).

2. Huoltaja ilmoittaa koululle välittömästi 1. päivän aamuna oppilaan poissaolosta.3. Opettaja ottaa yhteyttä kotiin/luokanvalvojaan mahdollisimman pian, jos oppilas on

poissa koulusta. Luokanvalvoja ottaa yhteyttä kotiin mahdollisimman pian, jos ilmoitusta poissaolon syystä ei ole kotoa tullut.

4. Oppilaskohtainen poissaololomake kopioidaan jaksotodistuksen toiselle puolelle ja toimitetaan jaksoarvioinnin yhteydessä huoltajan tarkastettavaksi ja allekirjoitettavaksi. Lomakkeessa on näkyvissä oppilaan poissaolojen määrä tunteina.

5. Luokanvalvoja kerää luokan poissaolotilaston luokan kansioon ja toimittaa tiedon kansliaan, jossa se tilastoidaan koulun yhteiseen poissaolotilastoon.

Luvattomien poissaolojen ilmetessä

1. Yleisesti toimitaan, kuten edellä normaalien poissaolojen tapauksessa menetellään. Jos luvattomia poissaoloja on ilmennyt, ottaa ko. aineopettaja heti yhteyttä luokanvalvojaan (Tiivistetty yhteydenpito).

2. Toistuvien luvattomien poissaolojen ilmetessä järjestetään huoltajatapaaminen koululla luokanvalvojan kanssa mahdollisimman pikaisesti. Oppilas on myös läsnä. Tarvittaessa joku oppilashuollon henkilö on paikalla.

3. Jos luvattomat poissaolot jatkuvat, luokanvalvoja vie asian oppilashuoltoon, jossa päätetään, kuka oppilashuollon henkilöistä tulee luokanvalvojan tueksi. Järjestetään uusi huoltajatapaaminen, jossa sovitaan seurantatapaamiset n.kolmen viikon välein.

4. Luvattomien poissaolojen ehkäisyn tavoitteena on a) selvittää syy poissaoloihin b) järjestää tarvittavat tukitoimet oppilaalle sekä mahdollisesti perheelle. Jälkimmäisessä tapauksessa tarvitaan yhteistyötä sosiaalitoimen viranomaisten kanssa. Tällaisia tukitoimia ovat esimerkiksi laaja-alainen erityisopetus jossakin

29

oppiaineessa, tukiopetus, hetkellinen työssä oppiminen, hetkellinen työskentely POP-luokassa tai koulun muun henkilökunnan apuna työssä oppimisen periaatteella, oppimisvaikeuksien selvittäminen (esim. luki-testi), henkilökohtaisen tukioppilaan/-oppilaiden nimeäminen tai sellaisen opettajan, jolla ei ole omaa valvontaluokkaa, määrääminen hetkelliseksi ”kummiksi”.

5. Jos nämä tukitoimet eivät auta, otetaan yhteys lastensuojeluun kodin tilanteen kartoittamiseksi.

6.1.3.4. Toimintaperiaatteet, miten koulussa järjestetään tarvittava oppilashuolto oppilaalle, joka on saanut kurinpitorangaistuksen tai jolta on opetus evätty

Kurinpitorangaistus

Oppilaan kurinpitorangaistuksina Meilahden yläasteella ovat järjestyssääntöjen mukaisesti a) puhuttelu ja huomautus, b) yhteydenotto kotiin, c) jälki-istunto, d) huoltajatapaaminen (tässä tapauksessa liittyen rikkeeseen), e) rehtorin puhuttelu, f) kirjallinen varoitus ja g) oppilaan koulunkäynnin epääminen määrätyksi ajaksi (yhteisesti huoltajan kanssa sopien) sekä h) oppilaan erottaminen koulusta (vaatii opetuslautakunnan päätöksen). Kohdissa a) - f) on kyse koulun turvallisesta arjesta. Koska Meilahden yläasteen kurinpitotoimet ovat porrastettu asteittain, kasvaa myös oppilashuollollisen tuen tarve siirryttäessä kohti kirjallista varoitusta (kohta f). Oppilas ohjataan kuraattorin vastaanotolle sekä tarvittaessa ohjataan laaja-alaiseen erityisopetukseen ja opinto-ohjaajan vastaanotolle. Tarvittaessa tehdään moniammatillista yhteistyötä.

Evätty opetus

Oppilaan opiskelun epäämisellä koulussa on tavoitteena rauhoittaa koulutilanne. Tällöin rehtori tekee yhdessä huoltajan kanssa päätöksen oppilaan opinnoista kotona. Samalla sovitaan oppilaan kanssa siitä, kuinka läksyt/ tehtävät suoritetaan oppilaan poissaolon aikana. Jos on kyse muutamasta päivästä, riittää tehtävien teko kotona. Jos on kyse pidemmästä ajasta, tekee kuraattori yhdessä erityisopettajan ja rehtorin kanssa anomuksen kotiopetuksen järjestämisestä. Rehtori määrää opetusta antavan opettajan, joka huolehtii oppilaan opintojen edistymisestä yhdessä oppilaan luokanvalvojan kanssa.Oppilaan psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista vastaa kuraattori yhdessä sosiaaliviranomaisten kanssa.

6.2. Muut tukipalvelut

6.2.1. Kerhotoiminta

Kerhotoiminta on oppilaille järjestettävää tavoitteellista toimintaa, joka tukee koulun kasvatus - ja opetustyötä. Kerhotoiminta edistää osaltaan tasa-arvon toteutumista tarjoamalla koulun oppilaille mahdollisuuden harrastustoimintaan. Tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus osallistua oman mielenkiinnon mukaiseen toimintaan sekä laajentaa harrastusten kohteita.

Kerhotoiminnalla tuetaan oppilaiden yhteisöllistä kasvua ja osallisuutta. Oppilailla on mahdollisuus osallistua kerhotoiminnan suunnitteluun oman ikäkautensa mukaisesti. Kerhotoiminta voidaan toteuttaa moniammatillisesti yhteistyössä lähikoulujen, kotien ja muiden tahojen kanssa.

30

Koulun järjestämä kerhotoiminta on oppilaille maksutonta. Muut toiminnan järjestäjät voivat periä kerhomaksuja.

Koulussa toimii taitoja taideaineisiin liittyviä kerhoja.

KuviskerhoKuvataidekerhossa oppilaat voivat lisätä kuvataiteen tuntemustaan sekä syventää taitojaan kuvataiteen eri osa-alueilla. Kerhossa oppilas voi tehdä omavalintaisia töitä itse valitsemillaan ilmaisuvälineillä. Tunneilla opittuja taitoja voi täten hyödyntää omiin aiheisiinsa ja samalla on mahdollisuus syventää eri ilmaisuvälineiden hallintaa opettajan ohjauksessa. Kuvataidekerho on myös oppitunteja vapaampi sosiaalinen kohtauspaikka eri-ikäisille ja eri luokilla opiskeleville kuvataiteesta kiinnostuneille koululaisille. Kuvataidetietämys lisääntyykin kerholaisilla spontaanin keskustelun ja yhdessä tekemisen kautta. Kuvataidekerhon puitteissa on lisäksi mahdollisuus toteuttaa näyttelykäyntejä sekä isompia yhteisiä esim. seinämaalausprojekteja kerholaisten kiinnostusten mukaan.

LiikuntakerhoLiikuntakerhossa oppilaat saavat mahdollisuuden liikkua ja urheilla omien liikuntatuntiensa lisäksi koulun jälkeen. Kerholaiset suunnittelevat yhdessä liikunnanopettajan kanssa liikuntaohjelman, niin että jokainen löytää itseään kiinnostavan liikuntalajin. Halutessaan oppilaat voivat liikunnanopettajan johdolla kehittää omaa erityistä liikuntalajiaan. Käytettävissä ovat koulun liikuntasalit ja kuntosali.

MusiikkikerhoBändikerhossa harjoitellaan yhtyesoittoa ja laulua. Oppilas voi keskittyä mieleiseensä instrumenttiin ja saada siinä henkilökohtaista ohjausta. Kerhossa tutustutaan kevyen musiikin eri tyylilajeihin, äänentoistolaitteisiin ja niiden käyttöön. Kerhossa myös sävelletään omia ” biisejä” ja tehdään omia sovituksia. Käytettävissä ovat koulun musiikkiluokka ja bänditila. Kuoroon ovat tervetulleita kaikki, jotka pitävät laulamisesta. Hengitys- ja äänenavausharjoitusten päämääränä on terve, selkeä, kestävä ja ilmaisurikas ääni. Laulaminen ei ole koskaan suorittamista, siksi rentouttavilla harjoituksilla pyritään siihen, että ilo näkyy ja kuuluu äänessä ja koko kehossa. Harjoiteltavaksi laulumateriaaliksi valitaan eri tyylilajeja ja aikakausia edustavaa moniäänistä musiikkia. Kuoro esiintyy koulun juhlissa.Koulussa toimii kuoro ja bändikerho, joihin musiikista kiinnostuneet ovat tervetulleita harrastamaan musiikkia.

6.2.2. Kouluruokailu

Helsingin kouluissa oppilaat saavat kouluruokailussa täysipainoisen aterian, joka on osa oppilaiden päivittäisestä ravinnontarpeesta.

Kouluruokailussa toteutetaan terveys- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oppilaita ohjataan ymmärtämään monipuolisen ravinnon merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kehittämään ruokailutottumuksiaan ja -tapojaan. Oppilaat oppivat huolehtimaan itsestään ja tekemään vastuullisia valintoja. Heitä ohjataan käyttäytymään asial l isesti ja ottamaan toiset huomioon siten, että ruokailutilanteesta muodostuu rauhallinen ja miellyttävä.

31

Koulu huolehtii ruokailuun liittyvästä kasvatuksesta yhteistyössä kotien kanssa.

Kouluruokailu tukee ravitsemus, terveys- ja tapakasvatuksen, sosiaalisen-, työ-, ympäristö- ja kulttuurikasvatuksen sekä esteettisen kasvatuksen tavoitteiden saavuttamista.Kouluruokailussa ruokatilanne ja sitä ohjaavat opettajat sekä keittiöhenkilökunta auttavat oppilaita ymmärtämään monipuolisen ravinnon merkityksen terveydelle ja hyvinvoinnille. Kouluruokailun avulla opitaan myös hyviä tapoja, ohjataan ruokailemaan kiireettömästi ja ottamaan muut ruokailijat huomioon.Ruokalistoista tiedotetaan koulun kotisivuilla ja jaksotiedotteissa. Oppilaat voivat suorittaa 7. luokan työharjoitteluaan toimimalla ruokajärjestäjänä yhden päivän lukuvuodessa ruokailutuntien ajan.Erityisruokavaliota noudattavat oppilaat toimittavat terveydenhoitajalle lääkärintodistuksen ruoka-aineallergiastaan syksyllä koulun alettua. Kasvisruokavalio ja muista eettisistä syistä johtuva ruokavalio ei edellytä lääkärintodistusta.Ruokailussa noudatetaan kestävän kehityksen periaatetta, sillä oppilaat ottavat itse ruoka-annoksensa ruokalinjastosta ja lajittelevat ruokalasta poistuessaan syntyneet jätteet. Kertakäyttöpakkauksia pyritään välttämään. Ruokasalin seinillä vaihtuvat oppilastöiden näyttelyt parantavat ruokalan viihtyvyyttä.

6.2.3. Koulumatkat

Koulumatka on tärkeä osa oppilaan koulupäivää. Koulu edistää käytettävissään olevin keinoin koulumatkan turvallisuutta. Koulukuljetusta odottavalle oppilaalle järjestetään mahdollisuus ohjattuun toimintaan.

Yhteistyössä kotien kanssa koulu ohjaa oppilaita vastuulliseen ja kohteliaaseen käyttäytymiseen koulumatkoilla. Oppilaita kannustetaan omatoimisuuteen ja ohjataan ymmärtämään liikkumisen merkitys terveydelle.

Meilahden yläaste sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella. Kuusitie on liikenteellisesti turvallinen, koska siinä ei ole läpiajoa. Koulumatka on osa oppilaan koulupäivää ja sitä ohjeistavat koulun sopimukset ja säännöt.Koulun painotuksista johtuen oppilaat tulevat eri puolilta kaupunkia. Kaupunki tukee oppilaan koulumatkaa antamalla ilmaisen matkalipun niille oppilaille, jotka ovat kuvataideluokilla, kielikylpyluokilla tai opiskelevat harvinaista A-kieltä (saksa, ranska ja ruotsi).Koulussa olevat POP-harjaantumisluokan oppilaat kulkevat taksilla ryhmäkuljetuksessa aamuisin kouluun ja iltapäivisin joko koululta tai iltapäiväkerhosta kotiin. Aamulla oppilaat tulevat taksilta omaan luokkaan. Yläasteella on tarkoitus osata itse siirtyä aamulla luokkaan ilman avustajaa. Iltapäivällä osa POP-harjaantumisluokan oppilaista lähtee koulun loputtua kotiin taksilla. Odotuspaikaksi on määrätty pääoven katos. Oppilas/oppilaat odottavat taksia ilman aikuista. Heidän kanssaan harjoitellaan yläasteen alusta lähtien tilanteita (yllättäviä), joissa taksi myöhästyy tai ei tule.Osa POP-harjaantumisluokan oppilaista kävelee iltapäiväkerhoon, jolloin heidät haetaan kerhon toimesta. Taksi hakee oppilaat iltapäivällä kerhosta. Kouluaikoina taksikuljetus on opetusviraston vastuulla. Jos POP-harjaantumisluokan oppilas kulkee yleisellä bussilla, niin matkaa on harjoiteltu vanhempien kanssa.

32

6.2.4. Koulunkäyntiavustajatoiminta

Koulunkäyntiavustajatoiminnan lähtökohtana on omalta osaltaan turvata oppilaan osallistuminen opetukseen. Tavoitteena on auttaa oppilasta koulunkäynnissä sekä tukea ja ohjata häntä kasvu- ja oppimisprosessissa. Toiminnan tavoitteena on myös edistää oppilaan omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä. Työtä ohjaavat oppilaalle ja ryhmälle asetetut opetukselliset ja kasvatukselliset tavoitteet. Lisäksi otetaan huomioon oppilaan hoidolliset ja kuntoutukselliset tavoitteet. Avustaminen toteutuu moniammatillisena yhteistyönä.

Oppilaan avustamisen tarve edellyttää monipuolista arviointia ja jatkuvaa seurantaa. Oppilaskohtaiset tavoitteet kirjataan oppimissuunnitelmaan ja henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan.

Koulunkäyntiavustajatoiminnan järjestämisessä otetaan huomioon esiopetus, erityisluokat, integroidut erityisoppilaat, valmistavan opetuksen oppilaat, oppilaskohtaiset tarpeet yleisopetuksessa sekä iltapäivätoiminta.

Koulunkäyntiavustajan työn tarkoituksena on tukea oppilaan toimintakykyä erilaisissa toimintaympäristöissä. Tavoitteena on oppilaan avustaminen ja tukeminen oppimisprosessin eri vaiheissa siten, että oppilaan itsenäisyys ja omatoimisuus korostuvat. Koulunkäyntiavustajan työn ydintoimintoja ovat kasvun tukeminen, avustaminen ja oppimistilanteissa ohjaaminen. Koulunkäyntiavustajan tehtävä on avustaa vain tarvittaessa ja ohjata oppilasta itsenäiseen toimintaan eikä tehdä oppilaan puolesta. Avustaja voi olla joko henkilökohtainen tai ryhmäavustaja.

HarjaantumisopetusPOP-harjaantumisluokassa koulunkäyntiavustajat ovat mukana henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) tekemiseen. Ryhmäkohtainen koulunkäyntiavustaja osallistuu kaikille tunneille ja henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja oppilaan tarpeiden mukaan.

ValmistavaopetusAvustajan työ valmistavassa ja tuetussa opetuksessa auttaa oppilasta tai oppilasryhmää eri oppiaineiden opiskelussa. Avustaja voi työskennellä sekä yleisopetuksen ryhmässä, jossa maahanmuuttajataustaiset oppilaat opiskelevat, että erillisessä valmistavan ja tuetun opetuksen ryhmässä. Avustaja suunnittelee ja toteuttaa työtään yhdessä opettajien kanssa.

YleisopetusYleisopetuksessa koulunkäyntiavustaja toimii aineenopetuksessa joko tietyn oppilaan henkilökohtaisena avustajana tai ryhmäkohtaisena avustajana.

Aineenopettaja ja koulunkäyntiavustaja sekä tarvittaessa erityisopettaja suunnittelevat ja toteuttavat oppilaan erityistuentarpeen huomioivan opetusryhmäjärjestelyn. Lähtökohtana on yleisopetuksen ryhmän, pienryhmien ja osa-aikaisen erityisopetuksen käyttäminen oppilaan turvallisen opiskelu- ja kasvuympäristön takaamiseksi kussakin oppimistilanteessa.

33

Opettaja(t) ja avustaja suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä työparina oppilaan ja ryhmän erityisvaatimukset huomioivan opiskeluympäristön. Työparityöskentelyssä hyödynnetään kummankin vahvuuksia ja erityisosaamista. Henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja osallistuu avustettavan oppilaan arviointiin. Pedagoginen vastuu opiskeluympäristön suunnittelusta, toteuttamisesta ja toimivuudesta sekä opetussuunnitelmassa määriteltyjen kurssisisältöjen ja -tavoitteiden toteutumisesta on aineenopettajalla. Opettajan on turvattava koulunkäyntiavustajan työrauha tarvittavin kurinpidollisin keinoin koulun järjestyssääntöjen mukaisesti.

Henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja toimii luokanvalvojan apuna koulun ja kodin välisessä yhteistyössä. Hän voi toimia kodin ja koulun välisenä ensisijaisena yhteyshenkilönä, mikäli se on oppilaan kasvatuksen kannalta sopivinta ja rehtori niin päättää.

7. YHTEISTYÖ OPETUKSEN JA OPISKELUN TUKENA

7.1. Kodin ja koulun yhteistyö

Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on tukea oppilaan tervettä kasvua ja oppimista. Onnistunut yhteistyö perustuu avoimeen, tasavertaiseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Koulun tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja oppimista kouluyhteisön jäsenenä. Yhdessä kotien kanssa edistetään oppilaan hyvinvointia ja pidetään huolta oppimisympäristön turvallisuudesta.

Koululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli yhteistyön rakentamisessa ja vastuu siitä, että huoltajat saavat riittävästi tietoa oppilaan opiskeluun liittyvistä asioista, opetussuunnitelmasta, koulun toiminnasta ja käytettävistä tukitoimista. Koulun tehtävänä on huolehtia siitä, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatus- ja opetustyön suunnitteluun sekä arviointiin. Huoltajia kannustetaan osallistumaan luokan ja koulun vanhempainiltoihin ja yhteisiin tapahtumiin.

Huo l ta j ien kanssa teh tävä l lä yh te is työ l lä on keske inen merk i tys oppilaiden opintojen tukemisessa. Yhteistyö korostuu erityisesti valintatilanteissa ja koulutuksen nivelvaiheissa sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opintojen tukemisessa.

Koulu tiedottaa vuosittaisesta toiminnastaan huoltajille tiedottein sekä kotisivujen välityksellä. Huoltajille järjestetään mahdollisuus osallistua vanhempainiltoihin sekä neuvotteluihin oppilaan opiskeluun ja jatko-opintoihin liittyvistä kysymyksistä sekä luodaan mahdollisuus koulun toiminnan suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun kasvatus- ja opetustyön onnistumisen edellytyksenä on kiinteä, aktiivinen ja avoin yhteistyö vanhempien kanssa. Tavoitteena on, että kynnys ottaa yhteyttä olisi mahdollisimman matala. Luokanvalvoja on ensisijainen luokkansa asioiden hoitaja ja yhdyshenkilö kodin ja koulun välillä. Yhteistyössä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kotien kanssa otetaan huomioon kielitaitoon ja kulttuuritaustaan liittyvät kysymykset (esim. tulkkipalvelu). Myös koulun oppilashuoltoryhmä osallistuu kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön (ks. oppilashuolto 6.1.). Oppilaalle varataan aina mahdollisuus osallistua omien asioidensa käsittelyyn ja keskusteluihin.

34

Yhteistyön muotoja ovat mm.:• luokanvalvojien ja vanhempien henkilökohtaiset tapaamiset• opettajien ja vanhempien tapaamiset, sähköpostiviestit ja puhelinneuvottelut

opiskeluun liittyvissä asioissa• vanhempien ja oppilashuoltoryhmän jäsenten tapaamiset koulunkäyntiin

liittyvissä asioissa• vanhempien ja luokanvalvojan yhteistyö luokan järjestämien tilaisuuksien

suunnittelussa ja toteutuksessa• koko koulun juhlat, konsertit ja näyttelyt, joissa vanhemmilla on tilaisuus

tutustua koulun kulttuuriin • vanhemmat voivat olla mukana tukemassa opetusta• koulun toiminnan arviointiin liittyvät kyselyt vanhemmille• vanhempainyhdistyksen toiminta• erilaisten muiden yhteistyömuotojen kehittäminen

Koulussa toimii Meilahden yläasteen vanhempainyhdistys, johon valitaan vuosittain uusi hallitus. Hallituksessa on mukana myös opettajien keskuudestaan valitsema opettajajäsen.Meilahden yläasteen vanhempainyhdistys:

• pitää yhteyttä kouluun ja oppilaiden huoltajiin toimii keskustelufoorumina• tukee vanhemmuutta, opettajuutta ja koulun tekemää työtä• toimii koulukirjaston kummina• osallistuu koulun juhlien ja muiden tapahtumien järjestelyihin yhdessä koulun ja

oppilaskunnan kanssa• osallistuu mahdollisuuksien mukaan koulun taide- ja kulttuuritoiminnassa

tarvittavan välineistön hankintaan• jakaa stipendejä • järjestää kasvatuksellisia vanhempainiltoja• on mukana opetussuunnitelman laatimisessa kodin ja koulun yhteistyön sekä

kasvatustavoitteiden osalta

7.2. Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö

7.2.1 Yhteistyö perusopetuksen aikana ja päättövaiheessa Oppilas tarvitsee ohjausta ja tukea erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa ja valintatilanteissa. Nivelvaiheiden yhteistyön tehtävänä on tukea oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentumista perusopetuksen eri vaiheissa. Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on alueellisen yhteistyön rakenteiden ja käytäntöjen luominen koulujen kesken. Oppilaita ohjataan hakeutumaan ensisijaisesti lähikouluun tai alueella toimiviin painotettua opetusta antaviin luokkiin. Koulujen oppilaskuntien yhteistyö vahvistaa osaltaan alueen perusopetuksen yhtenäisyyttä.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opiskelun tukeminen edellyttää hyvää tiedonkulkua ja yhteistyötä koulujen ja opettajien kesken. Lähettävän koulun tehtävänä on huolehtia siitä, että vastaanottava koulu saa riittävästi tietoa oppilaan tuen tarpeesta. Yhteistyö oppilaan opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa on oleellista valmistavan opetuksen aikana ja oppilaan siirtyessä valmistavasta opetuksesta perusopetukseen. Moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu erityistä tukea

35

tarvitsevien oppilaiden kohdalla sekä koulutuksen nivelvaiheissa että oppilaan si ir tyessä yleisopetuksesta eri tyisopetukseen ja eri tyisopetuksesta yleisopetukseen.

Jos erityistä tukea tarvitsevan oppilaan tai maahanmuuttajataustaisen oppilaan kuudennen vuosiluokan todistus on annettu sanallisena arviona, tulee lähettävän koulun huolehtia siitä, että vastaanottava koulu saa riittävästi tietoa oppilaan osaamisesta ja edistymisestä. Jos oppilaalle on laadittu oppimissuunnitelma, siirtyy se oppilaan mukana huoltajan suostumuksella vastaanottavaan kouluun.

Perusopetuksen päättövaihe, vuosiluokat 8 – 9, on oppilaan jatko-opintojen kannalta merkittävä. Päättövaiheen erityisenä tehtävänä on ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Yhteistyö eri tahojen kanssa on tärkeää ohjattaessa oppilasta toisen asteen opintoihin. Osallistumalla yhteistyöhön opettajat ja opinto-ohjaajat saavat tietoa oppilaiden tarpeista ja toisella asteella edellytettävistä valmiuksista. Opinto-ohjaajien sekä perus- ja toisen asteen opetuksen opettajien välisen yhteistyön merkitys korostuu erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohjauksessa.

Syksyllä Meilahden ala-asteen ja Pikku Huopalahden ala-asteen kuudesluokkalaiset tutustuvat kouluumme vierailuja toimintapäivänä ja opiskelevat laaditun työjärjestyksen mukaan. Tukioppilaat vierailevat lähialueen kouluilla erityisesti 6.luokissa kertomassa Meilahden yläasteesta. Kontakti 6.luokkalaisiin helpottaa 7.luokalle siirtymisen nivelvaihetta, ns. kummiluokkatoimintaa.Kielikylpyoppilaiden vierailut Meilahden ala-asteen kielikylpyluokissa osaltaan selkiyttävät osaltaan kielikylpypolun jatkumista yläasteen koulussa, ns. kummiluokkatoimintaa.Syyslukukaudella yläasteen edustajat (rehtori, opintojenohjaaja, erityisopettaja, painotettujen oppiaineiden opettajat sekä tukioppilaat) käyvät ala-asteella kertomassa yläasteen opinnoista ennen yläastevalintojen tekemistä.Tuleville 7.luokkalaisille ja heidän huoltajilleen järjestetään tutustumisilta yläasteen koululla keväällä ennen lukuvuoden loppumista.Yhteisissä ala- ja yläasteen opettajapalavereissa siirretään oppilasta koskevia tietoja toisaalta oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi ja toisaalta, jotta turvataan oppilaan hyvän opiskelupolun jatkuminen. Tietojen siirtoa varmistetaan liitteenä olevalla lomakkeella. Oppilashuoltohenkilöstöstä kuraattori ja terveydenhoitaja ovat yhteisiä Meilahden ala-asteen kanssa, joka mahdollistaa oppilashuollollisen tuen jatkumisen. Pikku Huopalahdesta tulleiden oppilaiden kohdalla siirtopalaverilla on tärkeä merkitys.Koulut järjestävät yhdessä kasvatuksellisia teemailtoja peruskoulun hengessä yhteisen oppilaaksiottoalueen kouluissa 1-2 kertaa vuodessa.Opettajat järjestävät opetussuunnitelmatyön puitteissa yhteisiä seminaareja vuosittain. Aineopettajat tekevät tarvittaessa yhteistyötä luokanopettajien kanssa.

7.3. Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa

Koulu toimii läheisessä yhteistyössä lähiala-asteiden ja muiden alueen koulujen kanssa. Erilaisten projektien myötä tehdään yhteistyötä eri oppilaitosten ja yritysten kanssa, erityisesti toimitaan yhteistyössä eri taidelaitosten kanssa. Taideyläasteena koululla on erilaisia projekteja erityisesti alueen taidelaitosten kanssa. Meilahden Lions-klubit ja Pikku

36

Huopalahden nuorisotalo ja Meilahden seurakunta ovat olleet pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Yhteistyömuotoja ovat mm. päivänavaukset ja seurakunnan työntekijän tapaamismahdollisuus koululla.

Oppilashuoltotyössä tehdään yhteistyötä opetustoimen ja sosiaalitoimen kesken. Laajennetun oppilashuoltotyön kautta koulu tekee yhteistyötä aluepoliisin, seurakunnan ja alueen nuorisotalojen kanssa.Yhteistyö alueen rehtoreiden kanssa tapahtuu alueellisten tapaamisten ja verkostoitumisen kautta.Alueen yritykset ovat tärkeä voimavara perehdytettäessä oppilaita työelämään. Yhteistyön toimintamuotoja ovat vierailukäynnit ja oppilaiden työelämään tutustuttamisjaksot.

Aihekokonaisuuksien toteuttamista tarkastellaan kohdassa 9.1. ja vuosittaiset tavoitteet kirjataan toimintasuunnitelmaan.

7.4. Työelämäyhteistyö

Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa eri ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Meilahden yläasteella seitsemäsluokkalaiset suorittavat työharjoittelunsa koulun ruokalassa yhden päivän. Kahdeksasluokkalaiset ovat viikon ja yhdeksäsluokkalaiset kaksi viikkoa koulun ulkopuolisissa TET-paikoissa. Oppilaat hankkivat paikat itsenäisesti oppilaanohjaajan ohjauksessa.

7.5 Kansainvälinen yhteistyö

Tavoitteena on kansainvälisen toiminnan toteuttaminen vierailuin, vierailijoiden, projektien ja opettajavierailujen muodossa. Yhteistyökumppaneita etsitään koulun painoalueiden mukaisesti. Yhteistyökumppanit kirjataan vuosittain toimintasuunnitelmaan.

8. ARVIOINTI

8.1. Oppilaan arviointi

8.1.1. Oppilaan arvioinnin tehtävä ja periaatteet

Oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan opiskelua, tukea hänen kasvuaan, kehitystä ja oppimista sekä vahvistaa oppilaan luottamusta itseensä oppijana. Arviointi kehittää osaltaan oppilaan oppimaan oppimisen taitoja. Oppilaan arviointi antaa myös tietoa opettajalle opetuksen suunnittelusta ja kehittämisestä.

Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arviointipalautetta annettaessa otetaan huomioon arvioinnin merkitys oppilaan oppimisprosessille. Arviointi on monipuolista, kokonaisvaltaista, realistista ja kannustavaa. Arviointipalaute antaa tietoa myös niistä oppimisen osa-alueista, joita on tarpeen kehittää.

37

Oppilaan arviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin, kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta tai oppilaalle mahdollisesti laaditussa oppimissuunnitelmassa asetettuihin oppilaan omiin tavoitteisiin. Arviointipalautetta annetaan oppiaineissa osaamisesta ja edistymisestä sekä käyttäytymisestä ja työskentelystä.

Vuosiluokkien 1 – 2 oppilaan arviointi on sanallista ja kohdistuu ensisijaisesti oppilaan edistymiseen sekä yleisiin opiskelu- ja työskentelytaitoihin. Vuosiluokilla 3 – 7 oppilaan arviointi voi olla sanallista arviointia, numeroarvostelu tai näiden yhdistelmä.

Kuudennen luokan lukuvuositodistuksessa käytetään numeroarvostelua, jota voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevien erityisopetuksen oppilaiden arviointi voi tarvittaessa olla sanallista myös kuudennen luokan lukuvuositodistuksessa.

Yhteisten oppiaineiden arvioinnissa käytetään numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla sekä aiemmin niissä oppiaineissa, joissa oppilas on suorittanut perusopetuksen yhteiset opinnot. Arvioinnin tulee olla monipuolista ja siksi oppilaalle annetaan sanallista arviointipalautetta edistymisestä numeroarvostelun lisäksi koko perusopetuksen ajan.

Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen riittävästi lukuvuositodistuksen lisäksi. Arvioinnista päätetään koulun opetussuunnitelmassa.

Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa laaditut kuvaukset oppilaan hyvästä osaamisesta tukevat opettajan työtä ja ovat arvioinnin pohjana arvioitaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla kuvataan myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Arviointimuodosta riippumatta oppilas saa lukuvuoden aikana monipuolisesti palautetta edistymisestään ja osaamisestaan.

Meilahden yläasteen oppilaan arviointi perustuu Helsingin koulujen yhteisen arvopohjan mukaan laadittuihin tavoitteisiin:”Jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen. Toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta.”Sekä Meilahden yläasteen omaan toiminta-ajatukseen: ”Opin elämää varten.”

Arviointi on olennainen osa oppimisprosessia ja koulun opetus- ja kasvatustyötä. Arvioinnin tehtävä on myös antaa huoltajille riittävästi tietoa oppilaan tavoitteiden

38

saavuttamisesta ja edistymisestä opinnoissa. Arviointi on opettajan, oppilaan ja huoltajien yhteistyötä. Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen.

Kouluaikainen arviointi ohjaa ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan itsearvioinnin edellytyksiä. Arviointi edistää oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja sosiaalistumista.

Päättöarviointi ohjaa oppilaan suuntautumista ja valikoitumista jatko-opintoihin. Päättöarvioinnin tulee olla kansallisesti vertailukelpoista.

Oppilaan oppimista ja työskentelyä arvioidaan jokaisen jakson jälkeen eli neljä kertaa vuodessa. Oppilaat saavat jokaisen jakson jälkeen todistuksen. Näissä todistuksissa arvioidaan päättyvät kurssit numeroilla. Kurssit ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, joiden arviointi tapahtuu erillisesti. Käyttäytymistä arvioidaan numeroin toisen ja neljännen jakson päättyessä.

Arviointi perustuu oppilaan omaan kasvamisprosessiin, ja sen tavoitteena on oppilaan ohjaaminen ja kannustaminen. Opettajan suorittama arviointi perustuu opetussuunnitelman tavoitteisiin: oppilaan oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen jatkuvaan arviointiin päivittäisessä koulutyössä (tuntiaktiivisuus, kotitehtävien ja tuntitöiden teko) sekä kokeisiin tai portfoliokansioon kerättyihin oppilastöihin ja muihin näyttöihin (kirjalliset, suulliset esitykset ja kädentaitoja osoittavat työt). Arvioinnin tukena voidaan käyttää oppilaan ja opettajan tai oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteistä arviointikeskustelua. Arviointitiedot dokumentoidaan.

8.1.2. Meilahden yläasteen numeroarvioinnin kriteerit

Numeroarvostelussa käytetään seuraavaa asteikkoa:

Arvosana/kiinnostus Aineenhallinta Työskentelytaidot Harrastuneisuus10erinomainen

- hallitsee oppiaineksen erinomaisesti ja laajasti

- oma-aloitteinen- oppimishaluinen

- pystyy työskentelemään itsenäisesti ja pitkäjänteisesti

- pystyy työskentelemään ryhmän jäsenenä

- osaa hankkia sekä soveltaa tietoa

- innostunut

9kiitettävä

- on oppinut opiskellut asiat

- työskentelee säännöllisesti ja tavoitteellisesti

- työskentelee täsmällisesti

- pystyy myös itsenäiseen työskentelyyn

- tunnollinen- kiinnostunut

8hyvä

- hallitsee keskeisen oppiaineksen

- työskentelee yritteliäästi lähes säännöllisesti

- tavoitteellinen- ahkera

39

7tyydyttävä

- osaa perusasiat - vaatii usein ohjausta

- työskentely usein puutteellista

- tavoitteellisuus vähäistä

- kiinnostus vaihtelevaa

6kohtalainen

- hallitsee pieniä kokonaisuuksia

- tarvitsee jatkuvaa opettajan ohjausta

- suoritukset vähäisiä

- kiinnostus vähäistä- tavoitteellisuus

puuttuu

5välttävä

- aineenhallinta heikkoa

- työskentely mekaanista

- opiskeluvälineet mukana

- osallistuu oppitunneille

- välinpitämätön

4hylätty

- ei osaa minkään osa-alueen perustietoja

- ei ota vastaan tarjottuja tukitoimia

- työskentely passiivista

- ei suorituksia

- kielteinen- runsaasti

poissaoloja

Arvosanat 5-10 osoittavat opiskeltavan kurssin/oppiaineen hyväksyttyä suoritusta ja arvosana 4 kurssin/oppiaineen hylättyä suoritusta.Sanallisessa työskentelyn arvioinnissa käytetään asteikkoa:

H erinomainen, kiitettävä ja hyvä työskentelyT tyydyttävä tai kohtalainen työskentelyY välttävä tai heikko työskentely

Oppilas saa alimman hyväksytyn arvosanan, jos hän osallistuu oppitunneille oppiakseen, huolehtii oppikirjoistaan, vihoistaan ja muista opiskeluvälineistään ja käyttää niitä sekä osoittaa oppivansa jotakin kunkin kurssin sisällöstä. Taide- ja taitoaineissa oppilas osallistuu välttävästi kurssiin kuuluviin töihin ja harjoituksiin ja muihin suorituksiin.

Kurssin mahdollinen hylkääminen ennakoidaan lähettämällä oppilaan huoltajalle oppilaskohtainen tiedote. Mikäli oppilaalla on nelosia tai jokin kurssi on suorittamatta, hän saa mahdollisuuden suorittaa tai korottaa hylätyn tai hylätyt kurssit. Kurssien suorittamisesta ja suoritusajankohdasta sovitaan aineenopettajan kanssa.Jos oppilas on kurssin kuuluvan kokeen aikana sairas ja jo hyväksytyn tai oppilaan arvioitua suoritustasoa vastaavan arvosanan antaminen on mahdotonta ilman kokeen suorittamista, jätetään oppilas arvostelematta. Hänelle annetaan heti kouluun palattuaan mahdollisuus suorittaa koe, vaikka jakso olisikin vaihtunut. Tällöin hän saa kurssiarvosanan vasta seuraavassa jaksotodistuksessa. Tämä käytäntö koskee myös valinnaisaineita.

8.1.3. Oppilaan itsearviointi

Opetuksen yhtenä tehtävänä on luoda edellytyksiä oppilaan itsearviointitaitojen kehittymiselle. Tavoitteena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja kehittää hänen opiskelutaitojaan. Oppilaan käsitys itsestään oppijana selkiytyy ja tieto oman kehittymisen mahdollisuuksista syvenee. Oppilasta ohjataan ja kannustetaan

40

asettamaan tavoitteita työskentelylleen, oppimiselle ja yhdessä toimimiselle sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan.

Oppilas harjaantuu tarkastelemaan ja säätelemään toimintaansa sekä tunnistamaan edistymistään. Itsearvioinnin kautta oppilaalle syntyy käsitys siitä, että hän voi vaikuttaa omaan oppimiseensa ja itseään koskeviin asioihin. Oppilas tarvitsee opettajan ohjausta ja tukea sekä säännöllistä palautetta, jotta hänen itse arviointitaitonsa kehittyvät.

Itsearvioinnilla pyritään kehittämään oppilaan valmiuksia asettaa itselleen tavoitteita suhteuttamalla omia suorituksiaan ja kehittymistään tavoitteisiin. On tärkeää, että oppilaalle muodostuu realistinen kuva omasta suorituskyvystään, tiedoistaan ja taidoistaan. Osallistuminen omaa työtään koskevaan suunnitteluun tukee itsetunnon rakentumista.

Kurssin alkaessa opettaja esittelee kurssin sisällöt ja tavoitteet. Niiden pohjalta oppilas arvioi edistymistään oppiaineessa kurssin aikana. Oppilas arvioi oppiaineen yhteydessä myös omia työskentelytaitojaan.

8.1.4. Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arvioinnilla tuetaan oppilaan oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Vastuullisuus ja yhteistyötaidot ovat myös osa oppilaan työskentelyn arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat koulun opetussuunnitelmassa työskentelylle asetetut yleiset ja oppiainekohtaiset tavoitteet.

Työskentelyn arviointi on aina osa oppiaineen arviointia. Siitä voidaan antaa myös erillinen sanallinen arvio.

Sanallinen arviointipalaute annetaan kirjallisena kerran lukuvuodessa kullekin luokka-asteelle: 1. jakson jälkeen 9. luokkien oppilaille,2. jakson jälkeen 8.luokkien oppilaille,3. jakson jälkeen 7. luokkien oppilaille.Sanallisessa arvioinnissa on mukana myös oppilaan itsearviointiosio. Arviointipalaute saatetaan huoltajien tietoon. 9.luokkalaisten kanssa käydään henkilökohtaisia arviointikeskusteluja eri oppiaineissa jaksojen vaihtuessa.

8.1.5. Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisessä arvioidaan sitä, miten oppilas toimii vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa, arvostaa omaa ja toisten työtä ja noudattaa sääntöjä. Käyttäytymisen arvioinnin pohjana ovat koulun opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetetut tavoitteet. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat.

41

Meilahden yläasteen käyttäytymisen arviointi pohjautuu Helsingin koulujen yhteisen arvopohjan mukaan kirjattuihin tavoitteisiin:”Toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia. Sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta.”Sekä Meilahden yläasteen oman toiminta-ajatuksen tavoitteeseen: ”Opin elämää varten.”

Koulussa noudatetaan opettajien ja oppilaskunnan yhteisesti laatimia järjestyssääntöjä.

8.1.6. Meilahden yläasteen käyttäytymisen arvioinnin kriteerit

Käyttäytymistä arvioitaessa käytetään seuraavaa asteikkoa:

Arvosana Koulun sääntöjen noudattaminen

Muut ihmiset ja ympäristö

Oma ja toisen työ

10 - esimerkillisen hyvä käytös

- auttaa muita- rehellinen- vastuulinen

- aktiivinen ja yhteistyökykyi-nen

- arvostaa omaa ja muiden työtä

- noudattaa koulun sääntöjä

9 - hyvä käytös- auttaa toista- rehellinen- vastuullinen

- pystyy yhteistyöhön

- hoitaa oman työnsä

- noudattaa koulun sääntöjä

8 - asiallinen, tavallinen käytös

- pystyy yhteistyöhön


- voi myöhästellä

- noudattaa enimmäkseen koulun sääntöjä

- hoitaa asiansa ajallaan

7 - käyttäytymisessä huomautettavaa

- kahnauksia muiden kanssa

- ei piittaa muiden työstä


- myöhästelee- pyrkii

noudattamaan koulun sääntöjä

- ei aina huolehdi saamistaan rangaistuksista

42

6 - käyttäytymisessä usein huomautettavaa

- rumaa kieltä

- ei pysty yhteistyöhön

- häiritsee usein muiden työskentelyä

- rikkoo usein- ei aina suorita

rangaistuksiaan - myöhästelee usein- joitakin luvattomia

poissaoloja5 - ei noudata hyviä

tapoja- tahallista

väkivaltaisuutta

- häiritsee muiden koulunkäyntiä

- jatkuvaa huomautettavaa sääntöjen noudattamisessa

- paljon luvattomia poissaoloja

4 - törkeä sopimaton käytös

- ei välitä omasta ja toisen työstä

- ei noudata koulun sääntöjä

8.1.7. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden arviointi

Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin perusteet määritellään hänelle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset.

Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin oppilaan omiin tavoitteisiin perustuen. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota koko perusopetuksen ajan ja päättöarvioinnissa.

Yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan opiskelevien oppilaiden arvioinnin tekevät aineenopettaja ja erityisopettaja yhdessä. Yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaan opiskeltavan aineen arvioinnin tekee oppilasta opettanut opettaja tarvittaessa yhteistyössä aineenopettajan tai erityisopettajan kanssa. Arviointi tapahtuu samoin kuin muukin Meilahden koulun arviointi. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden arviointitiedot siirretään huoltajan suostumuksella oppilaan siirtyessä toiseen kouluun.

8.1.8. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi

Oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Suomen kielen taitojen mahdollisten puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine

43

arvioidaan joko suomi toisena kielenä tai suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti. Koulu päättää oppimäärästä oppilaskohtaisesti. Oppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.

Oppilaan arviointi perustuu oppimissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin valmistavan opetuksen ajan ja vuosi sen jälkeen.

Oppilas voi valmistavan opetuksen ohessa suorittaa myös perusopetuksen oppimääriä joissakin oppiaineissa. Oppilas saa tällöin erillisen todistuksen perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta. Arviointi voidaan antaa sanallisena arviona tai numeroarvosteluna. Jos oppilas suorittaa jonkin perusopetuksen oppiaineen koko oppimäärän valmistavan opetuksen aikana, annetaan siitä numeroarvosana.

Peruskoulun vuosiluokille 7 – 9 sijoittuvan maahanmuuttajataustaisen oppilaan, joka ei ole opiskellut vierasta kieltä, oppimissuunnitelmassa asetetaan tavoitteet kielen opiskelulle ja kuvataan tarvittavat tukimuodot, joiden avulla oppilas voi saavuttaa A – kielen oppimäärän tavoitteet päättöarviointiin mennessä. Oppilas voi myös osallistua B1 – englannin opetukseen, joka tukitoimin toteutettuna arvioidaan viimeistään päättötodistuksessa A – kielenä.

Yleisopetuksessa suoritetut oppiaineet arvioi ao. aineen opettaja. Aineet, jotka on osittain suoritettu yleisopetuksessa ja osittain tuetussa opetuksessa, arvioivat luokan opettaja ja aineenopettaja yhteistyössä. Luokan opettaja arvioi tuetussa opetuksessa kokonaan suoritetut aineet. Arviointi tapahtuu osittain samoin kuin Meilahden yläasteen arviointi.

8.1.9. Maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli

Oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta. Todistukseen merkitään opetettava kieli, opetuksen laajuus ja sanallinen arvio. Myös päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus. Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen.

Opetuksessa noudatetaan kunnallista maahanmuuttajien äidinkielen suunnitelmaa ja arviointia.

8.1.10. Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalla, jos hän on suorittanut hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt oppiaineiden tai aihekokonaisuuksien tavoitteet. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee suoriutumaan seuraavan vuosiluokan tavoi t te is ta . Tä l lö in oppi laa l le laadi taan kyseisessä oppia ineessa oppimissuunnitelma, josta käy ilmi, miten oppilas suorittaa opintonsa hyväksytysti.

Oppilaalle, jolla on hylättyjä suorituksia, varataan mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia.

44

Vuosiluokalle jättämistä harkittaessa arvioidaan aina sen hyöty oppilaan kokonaistilanteen kannalta. Kokonaistilanteen arviointiin osallistuu tarvittava oppilashuoltohenkilöstö. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänellä on hylätty suoritus yhdessä tai useammassa oppiaineessa ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös yleisen heikon koulumenestyksen perusteella, vaikka hänellä ei olisi yhtään hylättyä suoritusta. Huoltajalle varataan tällöin mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Yhteistyötä oppilaan huoltajan kanssa tiivistetään, kun huomataan, että oppilaan suoritustaso yhdessä tai useammassa oppiaineessa on heikentynyt huomattavasti. Tämä on erityisen tärkeää päättövaiheessa olevien oppilaiden osalta.

Oppilas, joka on saanut kaikissa vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä eri oppiaineiden kaikissa kursseissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavat arvosanat, siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää luokalle, jos hän ei ole suorittanut opintojaan hyväksytysti tai jos se yleisen koulumenestyksen vuoksi on tarkoituksenmukaista. Oppilaalla ei periaatteessa voi olla hylättyä suoritusta missään hänen opiskelemansa oppiaineen kurssissa. Tavoitteena on korostaa opiskelun ja työskentelyn merkitystä ja tukea myös oppilaan itsetuntoa. Huoltajaa kuullaan luokalle jättämispäätöstä tehtäessä. Toisaalta oppilas voidaan siirtää seuraavalle luokalle, mikäli arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan lukuvuoden opinnoista hyväksytysti. Päätökset tekee rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Luokalle jääneen oppilaan kaikki suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös ehdollisesti, jolloin lukuvuositodistuksessa mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, jotka aiheuttavat luokalle jättämisen, ellei oppilas suorita niitä hyväksytysti erillisessä kokeessa. Päätöksen ehdollisesta luokalle jättämisestä tekevät rehtori ja opettajat yhdessä.

Oppilaan si irtyessä 6.luokalta 7.luokalle t iedot oppilaan arvosanoista ja vuosiviikkotunneista, jotka ovat päättöarvioinnin pohjana, dokumentoidaan sähköisesti (primus) tai paperikopioina. Lisäksi alueellisesti käytämme oppilaan siirtyessä 6.luokalta 7.luokalle lomaketta (liite 3.), jossa on 6.luokan opettajan ja oppilashuoltohenkilöstön arvioimana oppilaan vahvuudet ja mahdollisen tuen tarve.

8.1.11. Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas

Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas siirtyy lukuvuoden työn päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteellaOman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas on 9. luokan oppilas, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta.

8.1.12. Vuosiluokkiin sitomaton opetus

Oppilas etenee opintokokonaisuuksittain oman opinto-ohjelman mukaan. Opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle.

45

8.1.13. PÄÄTTÖARVIOINTI

8.1.13.1. Päättöarvioinnin periaatteet

Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on saavuttanut perusopetuksen tavoitteet eri oppiaineissa.

Päättöarvosana perustuu oppilaan osaamiseen päättövaiheessa. Päättövaiheen muodostavat vuosiluokat 8 – 9 lukuun ottamatta niitä oppiaineita, joissa yhteinen opetus päättyy aikaisemmin.

Oppilaan osaaminen arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin, jotka määrittelevät tieto – ja taitotason arvosanalle 8 (hyvä). Päättöarvioinnissa työskentelytaidot sisältyvät oppiaineiden päättöarvioinnin kriteereihin. Oppilas saa arvosanan 8, jos hän osoittaa keskimäärin kriteereiden mukaista osaamista, joidenkin kriteereiden saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteereiden tason ylittäminen. Oppilas saa arvosanan 5 (välttävä), jos hän osoittaa jossain määrin kriteereiden mukaista osaamista.

Perusopetuksen koko oppimäärän hyväksytysti suorittaneelle annetaan päättötodistus. Peruskoulun viimeisen vuosiluokan päätteeksi oppilas saa lisäksi viimeksi opiskelemansa jakson jaksotodistuksen eli lukuvuositodistuksen.

Oppilas kerää jaksotodistukseensa kurssiarvosanoja läpi yläasteen. Oppiaineen päättöarvosana perustuu siihen osaamiseen, jota oppilas osoittaa opintojen loppuvaiheessa, yleensä luokilla 8–9. Päättöarvioinnissa käytetään valtakunnallisia päättöarvioinnin kriteereitä, joissa on määritelty osaamisen taso arvosanalle 8 (hyvä). Tarvittaessa tilapäisistä syistä (esimerkiksi sairaus) aiheutuneet heikot suoritukset voidaan jättää huomiotta lopullista arvosanaa määritettäessä. Päättötodistuksen saaminen edellyttää, että oppilas saa päättöarvioinnissa kaikkien suoritusten osalta (numeroin arvosteltavissa aineissa) vähintään välttävän arvosanan.

Numeroarvosana annetaan kaikista opiskelluista kursseista. Päättötodistukseen ja yhteisvalintalautakunnalle lähetettäviin arviointitietoihin kirjautuvat ne oppiaineet, joista oppilas on suorittanut yläasteen aikana vähintään kaksi kurssia (kaksi vuosiviikkotuntia). Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin.

Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan päättötodistuksessa merkinnällä "hyväksytty". Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, voi sen suoritus vaikuttaa kyseisen yhteisen aineen arvosanaa korottavasti.

46

Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen. Päättötodistuksessa voi olla liitteitä; esimerkiksi arvosanoja täydentävät sanalliset arviot, oppilaan työskentelyä koskevat sanalliset arviot, selostus oppilaan osallistumisesta esimerkiksi oppilaskuntatyöhön, selostus ja arvio oppilaan erityisosaamisesta esimerkiksi kerhotyössä tai harrastustoiminnassa, muut koulutyön yhteydessä saadut todistukset tai kuvaus koulun opetussuunnitelmasta tai sen mahdollisista painotuksista. Oppilas voi saada liitteet erikseen pyytämällä.

Päättöarvioinnin oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi voidaan käyttää ns. tehtäväpankki-tehtäviä, valtakunnallisia kokeita ja koulu osallistuu kansallisiin arviointeihin.

8.1.14. Todistukset

8.1.14.1. Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset

Lukuvuoden päättyessä annetaan lukuvuositodistus, joka on opettajan antama arvio oppilaan edistymisestä ja osaamisesta. Lukuvuoden aikana annettavan arviointipalautteen määrästä ja muodosta päätetään koulun opetussuunnitelmassa. Oppilaan itsearviointi ei sisälly varsinaiseen lukuvuositodistukseen, mutta se voidaan antaa erillisenä lukuvuositodistuksen liitteenä.

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta merkitään hänen saamansa arvio todistukseen vain siinä tapauksessa, että kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet.

Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana tai sanallinen arvioi tähdellä (*). Todistuksen lisätietoihin tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllisen oppimäärän mukaan (Perusopetuslaki 17 §:n 2 mom.).

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota.

8.1.14.2. Päättötodistus

Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli,

47

matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous.

Äidinkieli ja kirjallisuus–oppiaineessa arvioidaan perusopetuksen perusteissä määritellyt oppimäärät, joista oppilas opiskelee yhtä tai kahta. Jos oppilas on vaihtanut (äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten) oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen. Oppiaineiden vuosiviikkotuntien merkitään vain taito - ja taideaineissa ja valinnaisissa aineissa

Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. Valinnaisena aineena opiskeltava kieli voidaan huoltajan kirjallisesta pyynnöstä arvioida sanallisesti

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta merkitään hänen saamansa arvio todistukseen vain siinä tapauksessa, että kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Päättötodistukseen merkitään oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä.

Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, myös päättötodistus voi olla sanallinen. Jos käytetään numeroarvostelua, varustetaan numeroarvosana tähdellä (*). Todistuksen lisätietoihin tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllisen oppimäärän mukaan (Perusopetuslaki 17 §:n 2 mom.)

Yhdeksännen luokan oppilaalle annetaan tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.

9. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

9.1. Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen

9.1.1. Opetuksen eheyttäminen

Eheytetyssä opetuksessa työn suunnittelun lähtökohtana ovat eri oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt sekä aihekokonaisuudet. Suunnittelussa otetaan myös

48

huomioon koulun opetukselliset painoalueet. Opettaja käyttää suunnittelussa monipuolisesti eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä siten, että niistä muodostuu yhdessä valittujen menetelmien kanssa ehyt kokonaisuus. Opetus voidaan toteuttaa teemoittain tai aihekokonaisuuksittain siten, että opetuksessa käsitellään samanaikaisesti eri oppiaineiden sisältöjä. Alkuopetuksessa työn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden ikäkaudelle ominaiset toimintatavat sekä mahdollisuus edetä tutusta tuntemattomaan ja arkikokemuksista käsitteelliseen ajatteluun.

9.1.2. Aihekokonaisuudet

Valtakunnallisesti määritellyt aihekokonaisuudet ovat koulun kasvatus – ja opetustyön keskeisiä painoalueita ja opetustyötä eheyttäviä teemoja. Helsingissä aihekokonaisuudet toteutuvat koulujen toimintakulttuurissa – ja rakenteissa, oppiaineiden opetuksessa sekä mahdollisina eri oppiaineita yhdistävinä kokonaisuuksina. Aihekokonaisuuksien toteuttamista vuosiluokkien 1 – 9 aikana suunnitellaan yhteistyössä alueen peruskoulujen kanssa sekä mahdollisuuksien mukaan eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa otetaan huomioon Helsingin sekä erityisesti koulun oman alueen tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa painotetaan tulevaisuusnäkökulmaa.

Meilahden yläasteella aihekokonaisuudet toteutuvat oppiaineiden sisällöissä sekä 8.luokan valinnaisaineissa. Aihekokonaisuuksien opiskelussa on tavoitteena kokonaisvaltaisen tiedon hakeminen ja omaksuminen perinteisen sirpaletiedon sijaan.

Aihekokonaisuudet toteutuvat mm. aamunavauksissa esimerkiksi ihmiseksi kasvamiseen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvin teemoin. Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta kasvattavat vastuullisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Koulun juhlat, retket ja yhteiset tapahtumat tarjoavat tilaisuuksia kulttuuri-identiteetin kehittymiseen ja kansainvälisyyteen kasvamiseen. Opettajien ja koulun muun henkilökunnan yhdessä tekeminen antaa oppilaille hyvän esimerkin tavasta toimia ja oppia. 8.luokkalaiset valitsevat valinnaisainetarjonnasta yhden aihekokonaisuuskursseista, joissa on yhdistetty eri oppiainesisältöjä. Opettajat työpareina (aineryhmien kesken) ovat suunnitelleet seuraavat aihekokonaisuuskurssit:

1. Musiikkia ja ilmaisua yhdessä tehden (musiikki, ilmaisutaito)2. Kässää kuvista (tekstiilityö, kuvataide)3. Tuumasta toimeen (tekninen työ, kuvataide)4. Kotina maapallo (maantiede, uskonto/elämänkatsomustieto)5. Joulet juoksemaan (liikunta, kotitalous).

Ihmisenä kasvaminen - aihekokonaisuus näkyy Helsingin peruskoulujen arvoissa jokaisen oikeutena hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen. Keskeistä on tukea lapsen ja nuoren kasvua vastuullisuuteen omasta elämästä ja yhteisestä tulevaisuudesta. Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelman yhteinen Oppimiskäsitys – osuus sisältää

49

vuorovaikutuksellisuuden ja oppijana kehittymisen. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä työtapa - teksteissä korostuu yhteisölliset tavoitteet. Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun tähtäävät tavoitteet löytyvät oppilaiden osallisuutta, kouluruokailua ja itsearviointia koskevista linjausteksteistä. Oppilashuollon osuuden keskeisenä ajatuksena on ihmisen kasvun tukeminen.

Luokilla 1-6 omaksuttujen ihmisenä kasvamisen taitojen: pienen koululaisen kasvun paikat, taitavan koululaisen oppimisen haasteet ja kasvun murrokseen valmistautuminen , pohjalta luokilla 7-9 tavoitteena on vastuulliseksi ja luovaksi kansalaiseksi kasvaminen. Tämä toteutuu kaikissa oppiaineissa ja koulun toimintakulttuurissa.

Kulttuuri – identiteetti ja kansainvälisyys - aihekokonaisuus näkyy Helsingin peruskoulujen arvoissa sekä opetussuunnitelman yleisen osan kohdassa Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri. Oppilaan oman kulttuuri-identiteetin vahvistaminen, suomalaisen kulttuurin arvostaminen ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistäminen ovat osa Helsingin peruskoulujen arvopohjaa. Vuorovaikutuksen edistäminen nähdään myös keskeisenä osana koulun toimintakulttuuria. Helsinki tarjoaa kaksikielisen, monikulttuurisen ja kansainvälisen oppimisympäristön, jossa oppilas saa valmiuksia kulttuurien välisten vuorovaikutustaitojen ja yhteistyön kehittämiseen sekä mahdollisuuksia kansainvälisten kontaktien luomiseen. Helsingissä on erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen ja elämykselliseen kulttuuriyhteistyöhön.

Luokilla 1-6 omaksutut kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys- teemat ”kuka olen ja mihin kuulun”, ” samanlaiset ja erilaiset lapset” ja ”minä osana sukupolvien ketjua ja ihmiskuntaa” jatkuu yläasteella ”monikulttuuriseen maailmaan saattamisena.” Tämä toteutuu kaikissa koulun oppiaineissa ja toimintakulttuurissa.

Viestintä ja mediataito – aihekokonaisuus on keskeinen pyrittäessä turvaamaan oppilaiden tasavertaiset osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet nyky-yhteiskunnassa. Helsingin kouluissa korostetaan ilmaisun iloa, viestintä- ja mediankäyttötaitoja sekä tiedonhallintataitoja. Viestintä – ja mediankäyttötaidoissa harjoitellaan monipuolista ilmaisua ja kriittistä median käyttöä. Tiedonhallinnassa keskeisiä asioita ovat tiedonhankintataidot, lähdekritiikki, tekijänoikeusasiat, verkkoetiikka sekä tietoturva.

Aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä Työtavat – osuuksiin. Aihekokonaisuus toteutuu osin myös koulun tietostrategian kautta.

Luokilla 1-6 hankittujen viestintä ja mediataitojen: ilmaisemisen ilo ja rohkeus, ilmaisun ja viestinnän apuvälineet haltuun, taitava mediankäyttäjä pohjalta syvennetään ilmaisuja tiedonhankintataitoja. Tavoitteena on aktiivinen ja luova ilmaisija. Tämä toteutuu eri

50

oppiaineissa erityisesti taitoja taideaineissa ja äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä valinnaisissa aihekokonaisuuskursseissa.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys – aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelmien yhteisten linjausten kohtaan Oppilaiden osallisuus. Tavoitteet näkyvät myös Helsingin peruskoulujen arvopohjassa, oppimiskäsityksessä, oppimisympäristössä ja toimintakulttuurissa, työtavoissa sekä oppilaan ohjauksen ja opinto-ohjauksen osuuksissa. Oppilailla on mahdollisuus harjoitella erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja yhteiskunnassa mm. oppilaskuntahallituksen kautta. Tarvittavia taitoja ovat kriittisen mielipiteen muodostaminen, neuvotteluun perustuva päätöksenteko sekä koulu – ja lähiyhteisössä toimiminen.

Luokilla 1-6 harjoiteltu aihekokonaisuuden osa-alueet ”osallistun ja yritän omassa luokassa,” ”osallistuminen ja toimiminen koulussa” ja ”lähiympäristössä osallistuminen ja vaikuttaminen, vastuullisuus” jatkuu luokilla 7-9 teemalla ”aktiivinen toimija ympäröivässä yhteiskunnassa.” Nämä toteutuvat mm. Helsingin elinkeinoelämään perehtymisenä ohjauksessa ja työelämään tutustuen.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta – aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Helsingin peruskoulujen arvopohjaan. Aihekokonaisuus näkyy myös oppimisympäristön ja toimintakulttuurin, työtapojen, oppilaiden osallisuuden, ohjauksen ja oppilashuollon osuuksissa. Helsingin kouluissa tuetaan oppilaiden kasvua vastuullisiksi kansalaisiksi ja edistetään oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön, ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän tulevaisuuden puolesta. Yhteisissä linjauksissa on nostettu esille myös oppilaan hyvinvoinnin merkitys kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Aihekokonaisuuden tavoitteita toteutetaan lisäksi koulun ympäristöohjelman kautta.

Luokilla 1-6 alkaneet teemat ”iloa ympäristöstä ja ympäristölle,” ”ympäristön tutkiminen ja vaaliminen” sekä ”elämä kaupunkiympäristössä” jatkuvat luokilla 7-9 korostaen kriittistä kuluttamista ja ohjaamista tulevaisuusajatteluun omilla valinnoilla.

Turvallisuus ja liikenne- aihekokonaisuuden turvallisuusnäkökulma näkyy Helsingin peruskoulujen arvopohjassa. Turvallisuudesta huolehtiminen on kaikkien koulussa toimivien yhteinen tehtävä. Oppimisympäristön ja toimintakulttuurin tulee olla sekä psyykkisesti että fyysisesti turvallinen ja terveyttä edistävä. Turvallisuusnäkökulma sisältyy myös oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä koulun toiminnan arvioinnin osuuksiin. Jokaisella peruskoululla on järjestyssäännöt, joiden tehtävänä on edistää koulun turvallisuutta. Koulutuksen nivelvaiheiden yhteistyöllä edistetään oppilaiden psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta. Aamu – ja iltapäivätoiminnan ja kouluruokailun toteuttamisessa sekä koulumatkoihin liittyvissä asioissa otetaan huomioon terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tekijät. Oppilaita kannustetaan ottamaan vastuuta omasta terveydestä.

Luokilla 1-6 alkanut turvallisuuskasvatus jatkuu luokilla 7-9 korostaen oman elämän vastuullisia valintoja. Turvallisuusasioista tiedotetaan koulun alkaessa jaettavassa opinto-oppaassa, joka käsitellään luokanvalvojan johdolla kaikissa luokissa.

51

Ihminen ja teknologia – aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy oppimisympäristö – ja toimintakulttuuri sekä työtavat osuuksiin. Fyysisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa pidetään huolta oppilaan mahdollisuudesta kasvaa tietoyhteiskunnan jäseneksi ja edistetään tieto – ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa. Aihekokonaisuuden tavoitteita toteutuu myös koulun tietostrategian kautta.

Luokilla 1-6 tutustutaan teknologiaan omassa ympäristössä, perehtyen teknologiaan tutkivalla ja kokeilevalla otteella sekä pohtien teknologian merkitystä yhteiskunnassa. Luokilla 7-9 pohditaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymyksiä ja tarkastellaan teknologiaa ammattien kannalta.

9.2. Oppiaineiden ja kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

52

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7 - 9 Suomi äidinkielenä

Äidinkielen ja kirjallisuuden yleisenä tavoitteena on, että oppilas kehittyy taitavaksi viestijäksi ja osaa käyttää äidinkieltään tilanteen ja tehtävän mukaan. Oppilas osaa lukea ja kirjoittaa erilaisia tekstejä. Oppilaan kielellistä tietoisuutta pyritään syventämään niin, että hän osaa arvioida omaa kielenkäyttöään ja ymmärtää kielenkäytön normeja. Oppilas ymmärtää kielitiedon merkityksen ja oppii jäsentämään ja tarkastelemaan kieltä kokonaisuutena.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vahvistaa oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä. Kirjallisuuden opetuksen avulla oppilas oppii valikoimaan ja lukemaan kriittisesti erilaista kirjallisuutta. Kirjallisuuden lukeminen auttaa oppilasta tunne-elämän jäsentämisessä ja maailmankuvan rakentamisessa.

Oppilas oppii äidinkielelle ja kirjallisuudelle ominaisten työtapojen avulla toisten huomioonottamista sekä yhteistoiminnallisia ja yksilöllisiä toimintatapoja.

Viestinnän ja mediataidon sekä Kulttuuri-identiteetin ja kansainvälisyyden aihekokonaisuudet tulevat läpäisevästi esille äidinkielen ja kirjallisuuden tavoitteissa ja sisällöissä. Myös kokonaisuudet Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, Ihmisenä kasvaminen sekä Ihminen ja teknologia liittyvät äidinkielen ja kirjallisuuden tavoitteisiin ja sisältöihin. Aihekokonaisuuksia toteutetaan laajan tekstikäsityksen pohjalta yhteistyössä eri oppiaineiden, erityisesti taitoja taideaineiden, kanssa.

7. luokkaKurssi 1. PERUSTAIDOTKurssin keskeiset tavoitteetOppilas

- oivaltaa, että kielentuntemus on työskentelyväline ja oppii mielekkäästi soveltamaan omaksumiaan tietoja ja taitoja muihin kieliin

- tutustuu kieleen merkkijärjestelmänä- pyrkii omalta osaltaan luomaan vuorovaikutukselle suotuista ilmapiiriä- rohkaistuu esittämään perustellusti mielipiteitään, oppii ottamaan

huomioon muut ja osallistuu ilmaisuharjoituksiin

Kurssin keskeiset sisällöt- kartoitetaan oppilaiden kielelliset valmiudet ja käytetään oppilaiden omaa

elämänpiiriä ja ajatusmaailmaa opiskelun lähtökohtana- järjestetään ryhmäyttäviä ja vuorovaikutteisia keskusteluja, leikkejä ja

ilmaisuharjoituksia; haluttaessa pidetään suullinen esitys- kerrataan peruskieliopista sanaluokat, sijamuodot ja verbien taipuminen- ohjataan itsenäiseen tiedonhankintaan kirjaston ja tietotekniikan avulla- harjoitellaan yksinkertaisia tiedonhaun lähdemerkintöjä ja

muistiinpanotekniikkaa- vahvistetaan kuullun ja luetun ymmärtämistä

Kurssi 2. MONENLAISET TEKSTITKurssin keskeiset tavoitteet

53

Oppilas- lukee ja kirjoittaa erityyppisiä tekstejä- tietää ja tunnistaa hyvän tekstin kriteerejä ja pyrkii soveltamaan niitä

omissa teksteissään- kehittyy tekstien jäsentelijänä, oppii muotoilemaan tekstinsä ja kertaa

oikeinkirjoituksen perusasiat- harjaantuu edelleen lähdekritiikin käyttäjänä- saa aineksia tunne-elämänsä ja maailmankuvansa rakentamiseen

Kurssin keskeiset sisällöt- luetaan ja tulkitaan erityyppisiä tekstejä - laaditaan kuvailevia ja fiktiivisiä tekstejä sekä asiatekstejä kirjallisesti ja

suullisesti: kertomus, kuvaus, dialogi, tiivistelmä, referaatti- vakiinnutetaan tekstintekoprosessia, kerrataan jäsentelytapoja ja

harjoitellaan syventäen lauseen ja virkkeen muodostamista sekä tekstin jaksottamista

- kerrataan kielenhuoltoasioita - tutkitaan kirjallisuuden avaamiseen tarvittavia käsitteitä nuortenkirjojen,

sarjakuvien ja runojen avulla; pidetään suullinen esitelmä- harjoitellaan rohkaisevan palautteen antamista ja vastaanottamista

Kurssi 3. KIELEN ILMAISUKEINOTKurssin keskeiset tavoitteetOppilas

- ymmärtää, että viesteillä on tavoite, ja toimii tämän tavoitteen mukaan- tajuaa puhutun ja kirjoitetun kielen eron- oppii havaitsemaan tekstien erilaisia tehtäviä- ymmärtää kirjoitetun tekstin aseman ja vaikutusmahdollisuudet mediassa - oppii valitsemaan kielellisissä esityksissään tarkoituksenmukaiset

havainnollistamiskeinot ja rohkaistuu itsensä ilmaisemisessa

Kurssin keskeiset sisällöt- tutustutaan eri medioihin ja niiden sisältöihin- tutkitaan viestinnän perusteita: tekstin sisällön, rakenteen ja ilmaisutavan

yhteys viestinnän tavoitteeseen, viestintävälineeseen ja –tilanteeseen- tutustutaan sanastoon ja sen muuttumiseen, kielen vertauskuvallisuuteen

sekä ilmaisuvoimaan- harjoitellaan kielen ilmaisukeinoja kirjoittamalla erityyppisiä tekstejä- ymmärretään puhe- ja kirjakielen käyttötarkoitusten erot- harjoitellaan viestintätaitoja: puhe-esitykset, draama- ja ilmaisutehtävät

vuorovaikutuksessa muiden kanssa sekä rakentavat palautteet

8. luokkaKurssi 4. KIRJALLISUUDEN LAJITKurssin keskeiset tavoitteet

Oppilas- lukee kirjallisuutta monipuolisesti- tutustuu kirjallisuuden lajeihin, runouteen, proosaan ja draamaan, sekä

kirjallisuuden romanttisiin ja realistisiin piirteisiin

54

- perehtyy tarkemmin yhteen kirjallisuudenlajiin, esim. tieteis- tai fantasiakirjallisuuteen

- opettelee kirjallisuuden analysoimista ja osallistuu kirjallisuuskeskusteluihin

Kurssin keskeiset sisällöt- monipuoliset, eri lajin ja tyylisuunnan tekstit ja niiden perustematiikka,

esim. hyvän ja pahan taistelu - kirjallisuusarvostelu sekä suullisesti että kirjallisesti- yksilölliset kirjallisuusesittelyt tai kirjallisuutta koskevat ryhmäkeskustelut

Kurssi 5. KIELITIETOKurssin keskeiset tavoitteetOppilas

- opettelee perusteellisesti verbin persoonamuotoisen taivutuksen- huomaa, miten eri muotokategorioita käytetään vaikuttamisessa:

suostuttelussa, pyytämisessä ja ehdottamisessa- havaitsee puhutun ja kirjoitetun kielen erot ja osaa valita tilanteeseen

sopivan kielimuodon- osaa muokata - myös tietotekniikkaa käyttämällä - omaa tekstiään ja

ymmärtää, että kirjoittaminen on looginen prosessi- tutustuu aineistopohjaisen kirjoittamisen alkeisiin harjoittelemalla valmiin

tekstin käyttämistä oman kirjoittamisen pohjana- ymmärtää lauseen jäsentymisen ja sanajärjestyksen vaikutuksen tekstin

ymmärtämiseen

Kurssin keskeiset sisällöt- verbin aikamuodot, pää- ja tapaluokat- tekstin muokkaaminen- lauseenjäsenet ja sanajärjestyksen merkitys; tämä kokonaisuus voidaan

käsitellä vaihtoehtoisesti myös vasta kurssissa 6

Kurssi 6. MEDIA JA VIESTINTÄKurssin keskeiset tavoitteetOppilas

- tarkastelee kriittisesti eri viestintävälineitä ja niiden kieltä: sanoma- ja aikakauslehdet, mainokset, elokuvat, radio, tv

- tutkii sanoma- ja aikakauslehtien juttutyyppejä ja niiden funktiota - tutkii mainoksen vaikuttavuuden perusteita kuvan ja sanan liittona- harjoittelee esim. uutisen, vastineen, vetoomuksen tai

yleisönosastokirjoituksen laatimista - oppii esittämään oman mielipiteensä sekä suullisesti että kirjallisesti

Kurssin keskeiset sisällöt- mediakentän monimuotoisuus, muutama sektori tarkemmin, esim. lehdistö

tai televisio- elokuva tai tv-sarja- mainonta ennen ja nyt, asema ja merkitys- oman perustellun mielipiteen esittäminen

9. luokka

55

Kurssi 7. SUOMI KIELIKARTALLAKurssin keskeiset tavoitteetOppilas

- oppii perusasiat suomen kielen historiasta ja asemasta- perehtyy Suomen nykyisiin kielioloihin ja oppii suvaitsevaiseksi erilaisia

kielenpuhujia kohtaan- tutustuu muihin kieliryhmiin ja niiden asemaan- varmistaa keskeisen kieliopin hallinnan

Kurssin keskeiset sisällöt- suomen kielen ominaispiirteet ja keskeinen kehityshistoria- suomen kielen asema muiden kielten joukossa, erityisesti lähisukukielet- kielikunnat- kieliopin keskeisten asioiden kertaus

Kurssi 8. SUOMEN KIRJALLISUUS JA KULTTUURIKurssin keskeiset tavoitteetOppilas

- monipuolistaa kirjallisuusharrastustaan: oppii perustiedot Suomen kirjallisuuden historiasta ja tutustuu joihinkin ulkomaisiin klassikoihin

- laatii havainnollisen, kirjallisuutta koskevan suullisen esityksen- varmistaa kykynsä antaa rakentavaa palautetta- tutustuu Helsinkiin kirjallisuuskaupunkina- tutustuu draamaan kirjallisuuden lajina ja saa teatterikokemusta- osaa hankkia tietoja monipuolisesti käyttämällä sekä kirjastoa että

internetiä

Kurssin keskeiset sisällöt- suomalaisen kirjallisuuden historia, kansanperinne ja Kalevala- kirjallisuuden lajit, erityisesti draama, teatterikäynti mahdollisuuksien

mukaan- kirjallisuuden tyylisuunnat- eri maiden kirjallisuuteen tutustuminen esimerkiksi novellien ja niiden

analysoimisen avulla- kirjallisuusesitelmän laatiminen, apuna esim. kirjallisuushistoriat ja

internetin hakukoneet- rakentavan palautteen antaminen toisen oppilaan esityksestä

Kurssi 9. TAITOJEN VARMISTAMINEN JA SYVENTÄMINENKurssin keskeiset tavoitteetOppilas

- viimeistelee kirjoitetun yleiskielen sääntöjen tuntemuksen- erottaa toisistaan puhutun ja kirjoitetun kielen ja osaa käyttää oikeaa

muotoa- harjoittelee aineistopohjaista kirjoittamista- harjoittelee tutkimusongelman muotoilua ja aineiston käsittelyä sekä

palautteen antamista toisen tekstistä

56

- valmistaa laajahkon kirjoitustyön/tutkielman/lopputyön valitsemastaan aiheesta/kirjallisuusaiheesta; ottaa huomioon tutkielman edellyttämät muotoseikat

Kurssin keskeiset sisällöt- keskeisten kielenhuollon sääntöjen kertaus- aineistoon pohjautuva kirjoittaminen- tutkielman laatiminen tekstinkäsittelyohjelmaa käyttäen; kuvan ja sanan

yhdistäminen- palautteen antaminen toisen oppilaan tutkielmasta

TyötavatÄidinkielelle ja kirjallisuudelle ovat ominaisia sekä yksilölliset että yhteistoiminnalliset työtavat riippuen opetuksen sisällöstä ja tavoitteista. Monipuoliset ja vaihtelevat työtavat opettavat oppilaille toisten huomioon ottamista, kuuntelemista ja vuorovaikutustaitoja. Tehtäviin tarkoituksenmukaisesti valikoidut työtavat opettavat asioiden jäsentämistä, kokonaisuuteen liittämistä ja kriittistä erittelyä. Oppikirjojen tehtävät ja erilaiset kielelliset harjoitustehtävät ovat kielitiedon opetukselle ominaisia työtapoja. Keskustelut, väittelyt, paneelit, suulliset esitykset ja niihin liittyvä arviointi sekä draama harjoittavat oppilaan viestintätaitoja. Erilaisten tekstien tuottaminen, lukeminen ja arviointi, kirjallisuuden lukeminen ja analysointi, referaattien ja pienten tutkielmien tekeminen edistävät lukemisen ja kirjoittamisen tavoitteiden saavuttamista. Opetuksessa hyödynnetään tietotekniikkaa ja viestimiä, ks. kurssien sisällöt.

ArviointiArvioinnin perustana ovat

- oppilaan osallistuminen tuntityöskentelyyn- kotitehtävien suorittaminen- kirjalliset työt, kuten aineet, referaatit, tutkielmat ja muut kirjoitelmat- suulliset esitykset, draama, osallistuminen keskusteluihin- kokeet- yleinen harrastuneisuus ja mielenkiinto kieltä ja kirjallisuutta kohtaan- vuorovaikutustaidot

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että

yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa

ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja

edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä

tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi

57

pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida,

väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa

tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä

lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen

perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan

henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja

ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen,

käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn

pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin onkehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tietoja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti

välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä

tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille

olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa

kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä

pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä

osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä

tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista,

kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen

58

löytää itseään kiinnostavaa tietoja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan

on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän

tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia

pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muotoja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on

tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä

tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten

joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.

Suomi toisena kielenä

Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä - oppimäärän sijaan. Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma on liitteessä 6.

59

KIELET 7 - 9Johdanto:Meilahden yläasteella opiskellaan A-kielinä englantia, ranskaa, saksaa ja ruotsia sekä toisena kotimaisena kielenä ruotsia. Vapaaehtoisina A-kielinä opiskellaan englantia, ranskaa, saksaa tai ruotsia. Ne oppilaat, joilla ei ole A-kielenä tai vapaaehtoisena A-kielenä toista kotimaista kieltä, aloittavat toisen kotimaisen kielen opiskelun B-kielenä 7.-vuosiluokalta. Valinnaisaineina tarjotaan B2-kielinä ranskaa, saksaa ja espanjaa.

Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuurien elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taitoja kulttuuriaine.

OPPIMISYMPÄRISTÖTavoitteena on

- saada aikaan avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri kielten tunneille- tukea oppilaiden oppimismotivaatiota- aktiivisuuden, itseohjautuvuuden ja luovuuden edistäminen- ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteita ja arvioimaan omaa toimintaa- antaa oppilaille tilaisuuksia tietokoneiden, mediatekniikan ja tietoverkkojen

käyttämiseen- huomioida toisen kotimaisen kielen opetuksessa kaksikielisen Helsingin tarjoamat

mahdollisuudet tutustua suomenruotsalaiseen kulttuuriin- hyödyntää Helsingissä olevia kohdekielen kulttuurikeskuksia- opiskella kieliä luokissa, joissa oppilaiden käytössä on esim. sanakirjoja ja opettajien

käytössä tarvittavat av-välineet ja oheismateriaalit- että kielten luokissa on näkyvillä kohdekielen kulttuuriin liittyvää visuaalista tietoa

(esim. karttoja, julisteita, lehtiartikkeleita)- että kielten luokissa on näkyvillä oppilaiden omia projektitöitä

OPETTAJAN ANTAMA OHJAUSOppimisen ja opiskelun ohjaus

- oppilasta ohjataan käyttämään erilaisia vieraiden kielen opiskelulle tyypillisiä opiskelustrategioita ja työtapoja

- oppilaalle annetaan ohjeita, kuinka harjoitella kielitaidon eri osa-alueita ja esim. sanoja

- oppilasta ohjataan asettamaan tavoitteita sekä seuraamaan ja arvioimaan työskentelyään ja edistymistään vieraiden kielten opiskelussa

- herätetään halua elinikäiseen oppimiseen

Opintoihin liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy- oppilas ohjataan tarvittaessa tukiopetukseen, erityisopetukseen ja oppilashuoltoon- vieraiden kielten opettaja tekee yhteistyötä oppilashuoltoryhmän, oppilaan huoltajien

ja luokanvalvojan kanssa- tietoa vieraiden kielten opiskelustrategioista annetaan myös huoltajille joko

kirjallisesti tai vanhempainilloissa- tukiopetusta voi antaa oma kieltenopettaja tai erityisopettaja

60

- erityisopetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa tehdään yhteistyötä oman koulun erityisopettajan kanssa

- oppilaan erityisopetuksen tarve kartoitetaan yhteistyössä erityisopettajan kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yläasteelle siirryttäessä

- erityisopetus järjestetään joko rinnakkais- tai samanaikaisopetuksena- vieraiden kielten opettajat osallistuvat tarvittaessa oppimissuunnitelman laatimiseen

oppilaalle

Kielitaidon tarve aikuiselämässä- oppilaalle kerrotaan, missä työelämän eri osa-alueilla ja ammateissa tarvitaan

kielitaitoa

Työtavat- opettaja valitsee pedagogisen asiantuntemuksensa mukaan työtavat, jotka edistävät

tiedon jäsentämistä, kokonaisuuksien ymmärtämistä ja oppimaan oppimista, niin yksittäiselle oppilaalle kuin koko ryhmälle

- käytetään oppiaineelle ominaisia monipuolisia sekä eri-ikäiset oppijat ja erilaiset oppimistyylit huomioivia menetelmiä, jotka mahdollistavat luovan toiminnan ja elämykset sekä leikin

- kehitetään erilaisten työtapojen avulla oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisutaitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista

- valitaan työtavat ryhmän tarpeet ja opetettava ja harjoiteltava asia huomioon ottaen- vaihdellaan työtapoja oppilaiden aktivoimiseksi ja motivaation lisäämiseksi- erilaisin työtavoin rohkaistaan oppilasta sekä suulliseen että kirjalliseen tuottamiseen

opettajan johdolla sekä yksin, pareittain että ryhmissä:- ääntämisen ja kuuntelun harjoittelu opettajan ja äänitteiden avulla - laulut, pelit- dramatisointi arjen viestintätilanteista ja oppikirjan teksteistä- oppikirjatyöskentely (sanojen ja rakenteiden harjoittelu, lyhyet kirjalliset tuotokset,

tekstin ymmärtäminen)- pyritään käyttämään tietotekniikkaa opetuksen apuvälineenä, esimerkiksi

internetiä tiedon hakuun sekä kustantajien tarjoamaa oheismateriaalia tietokoneavusteiseen harjoitteluun

- projektityöt tietotekniikkaa hyväksi käyttäen

Toinen kotimainen kieli, ruotsi

Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taitoja kulttuuriaine.

Ruotsi A-kielenä

Yleistavoitteet

61

Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan ruotsin kielen taito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastusten, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa hiukan. Oppilaan taito toimia ruotsinkielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa, ja hän hankkii lisää kielten opiskeluun sopivia strategioita.

A1-ruotsin lukijat opiskelevat kahdeksan kurssia ruotsia ja A2-ruotsin lukijat kuusi kurssia.

Työtavat- opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista sekä tiedon

jäsentämistä ja kokonaisuuksien ymmärtämistä- oppilaat työskentelevät opettajan johdolla, yksin, pareittain tai ryhmissä- oppilaat harjoittelevat uusia sanoja ja rakenteita kirjallisesti ja suullisesti mm.

käyttämällä niitä omissa tuotoksissaanoppilas harjoittelee päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteyksistä

7. luokka

Tavoitteet

KielitaitoKuullun ymmärtäminen

- oppilas ymmärtää selkeää ja yksinkertaista, yleiskielistä puhetta esim. matkustamiseen ja ostoksiin liittyvissä tilanteissa

- oppii ymmärtämään suomen- ja riikinruotsiksi puhuttua yksinkertaista, hidastempoista kieltä

PuhuminenOppilas

- osaa kertoa lyhyesti itsestään ja selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista, joissa on keskeistä sanastoa

- oppii tuottamaan suomen- tai riikinruotsille tyypillisiä äänteitä- hallitsee perustason lauserakenteita

Luetun ymmärtäminenOppilas

- ymmärtää tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä- ymmärtää tekstin pääajatuksen

KirjoittaminenOppilas osaa

- kirjoittaa yksinkertaisia, arkielämän tilanteisiin ja omaan elämäänsä liittyviä viestejä- kirjoittaa yksinkertaisia virkkeitä

KulttuuritaidotOppilas oppii

- perustietoja suomenruotsalaisista ja Ruotsista- vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuureja toisiinsa- arvostamaan omaa, suomenruotsalaista ja ruotsalaista kulttuuria- oppilas oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa

OpiskelustrategiatOppilas oppii

62

- ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (välineet mukaan tunnille, säännöllinen ja sinnikäs työskentely)

- oivaltamaan sinnikkään ja omatoimisen viestinnällisen harjoittelun merkityksen- käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja etsimään siitä tietoa- oppii käyttämään sanakirjaa- ymmärtämään median sekä tietoja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia

kielen harjoittelussa ja tiedonhankinnassa- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa pyrkii

muuttamaan työskentelytapojaan- käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa kielitietoa- soveltamaan oppimaansa tietoa- päättelemään, arvaamaan ja keksimään asiayhteyden uusissa tilanteissa - käyttämään erilaisia muististrategioita (toiminta, ryhmittely yms.)- analysoimaan (mallin avulla ja äidinkieleen verraten) - liittämään uuden tiedon vanhaan- ymmärtämään työrauhan merkityksen - arvostamaan omaa ja muiden työtä- seuraamaan omaa oppimistaan ja tulee tietoiseksi omasta oppimisestaan (vahvuudet

ja heikkoudet) ja arvioimaan työskentelyään suhteessa tavoitteisiin

Sisällöt

1.kurssiRakenteet

- possessiivipronominit- aikamuodot- apuverbit- kysymyssanat ja kysymyslauseiden muodostaminen- prepositioita- adjektiivien taivutus ja käyttö

Aihepiirit- henkilöiden esittely- asuminen- koulussa- diskossa- elokuvat- lemmikkieläimet

Viestintätilanteet- itsestä kertominen- tervehtiminen, kuulumisten kysely ja siihen vastaaminen- tien kysyminen ja neuvominen- kioskilla asiointi- tanssiin pyytäminen ja siihen reagointi- videon vuokraaminen- elokuvista ja lemmikkieläimistä kertominen

2.kurssiRakenteet

- persoonapronominien objektimuodot sekä omistusmuotoja

63

- substantiivien taivutus ja käyttö- adjektiivien vertailu- päälauseen sanajärjestys- perus- ja järjestysluvut; kuukaudet, päiväys- adjektiivi ja substantiivi omistussanan jälkeen- imperatiivi- borde-apuverbi

Aihepiirit- ruotsinkielinen nuortenkirjallisuus- käsipallo- ruumiiinosat- työkaluja ja huoneen kunnostaminen- huonekaluja- myynti-ilmoituksia lehdessä - talviurheilu- mopoilu- kodinkoneita ja kotitöitä

Viestintätilanteet- suostuttelu ja mielipiteen ilmaisu- ostotilanne puhelimessa- lipunosto urheilutapahtumaan- lempikirjasta kertominen- lumilaudan vuokraaminen

ViestintästrategiatOppilas harjoittelee

- päättelemään viestin sisältöä tilannevihjeiden avulla- reagoimaan kuulemaansa esim. keskustelussa

ArviointiOppilaita arvioidaan 7. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden kielitaidon eri osa-alueiden osaamista testataan erilaisilla kokeilla. Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti. Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla. Oppilaat arvioivat myös itse omaa edistymistään ja työskentelyään.

8. luokka

Tavoitteet

KielitaitoKuullun ymmärtäminenOppilas

- pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua hänelle tärkeistä aiheista

- pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset esim. tv-uutisissa

- ymmärtää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskieltäPuhuminen

64

- oppilas osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään- oppilas selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista ja palvelutilanteista- oppilaan puhe on melko sujuvaa ja ääntäminen melko ymmärrettävää- oppilaan puheessa on lyhyitä ilmauksia, keskeistä sanastoa ja perustason

lauserakenteitaLuetun ymmärtäminen

- oppilas ymmärtää yksinkertaista ja tavanomaista tekstiä (kirjeitä, pikku-uutisia, arkisia käyttöohjeita)

- oppilas ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä

- oppilas pystyy yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avullaKirjoittaminen

- oppilas selviytyy kirjoittamalla tutuissa, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa

- oppilas osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä(esim. postikortteja, henkilötietoja)- oppilas osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä aiheista, jotka liittyvät omaan elämään

KulttuuritaidotOppilas

- tutustuu Tanskaan ja sen kulttuuriin- oppii vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuureja toisiinsa

OpiskelustrategiatOppilas

- hyödyntää edelleen 7. luokalla oppimiaan opiskelustrategioitaoppii arvioimaan ja keskustelemaan omista opiskelustrategioistaan ja kokeilemaan

myös muita strategioita

Sisällöt

3.kurssiRakenteet

- verbin taivutus, aikamuodot- substantiivin taivutus ja käyttö- pää- ja sivulauseen sanajärjestys- omistusmuoto + adjektiivi + substantiivi- apuverbit- imperatiivi- indefiniittipronomini + substantiivi

Aihepiirit- säätila- vaatesanastoa- tietokonesanastoa- lääkärissä- sairaudet ja voinnista kertominen- Tanska- puhelinlasku- tietokone

Viestintätilanteet- lääkärillä käynti

65

- rahan vaihto- vaatekaupassa asioiminen- postissa asioiminen- puhelimessa asiointi

4.kurssiRakenteet

- man-rakenne- substantiivien ja adjektiivien epämääräinen ja määräinen muoto- sin, sitt, sina- refleksiiviverbit- ainesanat- konditionaali, om-lause- den/det/de här- denna, detta, dessa- det finns -rakenne

Aihepiirit- tietokonepelit- ruotsalaista kirjallisuutta- roolipelit - terveydenhoitajalla- nuoren fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi- muoti-ilmiöitä

Viestintätilanteet- tietokonepeleistä kertominen- elintavoista kertominen

5.kurssiRakenteet

- adverbeja- s-passiivi- adjektiivien vertailu

Aihepiirit- oma bändi- ruotsalaista popmusiikkia ja yhtyeitä- juhlan järjestäminen- ruotsinkielinen elokuva

Viestintätilanteet- omasta musiikkiharrastuksesta kertominen- mielipiteen esittäminen musiikista

ViestintästrategiatOppilas oppii

- reagoimaan kuulemaansa käyttäen ruotsin kielelle ominaisia sanoja ja sanontoja- tekemään lisäkysymyksiä- elein, ilmein ja yksinkertaisin lausein reagoimaan kuulemaansa- käyttämään kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia

Arviointi

66

Oppilaita arvioidaan 8. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden kielitaidon eri osa-alueiden osaamista testataan erilaisilla kokeilla. Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti. Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla. Oppilaat arvioivat myös itse omaa edistymistään ja työskentelyään.

9. luokka

Tavoitteet


- oppilas pystyy selviytymään konkreettisista arkipäivän tilanteista- oppilas pystyy seuraamaan asiapuhetta pääpiirteittäin- oppilas ymmärtää tavallista sanastoa ja kielen yleisimpiä fraaseja tutuissa tilanteissa- oppilas ymmärtää hidasta ja selkeää yleispuhekieltä- oppilas erottaa Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen toisistaan

Puhuminen- oppilas pystyy kertomaan lyhyesti lähipiiristään- oppilas selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja palvelutilanteista- oppilaan ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka siinä on virheitä- oppilas hallitsee perussanaston ja yksinkertaisen kieliopin, mutta virheitä on

perusrakenteissakinLuetun ymmärtäminen

- oppilas ymmärtää lyhyiden arkitekstien pääasiat (mainokset, aikataulut, käyttöohjeet)- oppilas löytää uutta tietoa muutaman kappaleen pituisista teksteistä- oppilas osaa päätellä sanojen merkityksiä kieliasun ja sisällön perusteella

Kirjoittaminen- oppilas osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia arkipäivään liittyviä viestejä ja

luettelomaisia kuvauksia- oppilas osaa liittää lauseita sidossanoilla (ja, mutta) toisiinsa- oppilas kirjoittaa yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee

toistuvasti virheitä perusasioissa- oppilaan vapaassa tuotoksessa voi olla paljon kömpelöitä ilmaisuja


- tuntemaan syvällisemmin suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria

- toimimaan tavallisissa arkipäivän tilanteissa ottaen huomioon kohdekulttuurin - tiedostamaan, että arvot ovat sidoksissa kulttuuriin


- vahventaa 7. ja 8.luokalla oppimiaan opiskelustrategioita ja pystyy tarvittaessa muuttamaan niitä

- jatkaa omien strategioidensa arviointia ja oppii keskustelemaan niistä

Työtavat

67

Oppilas- käyttää 7. ja 8. luokalla oppimiaan työtapoja- rohkaistuu opiskelemaan yhä itsenäisemmin

Sisällöt

6.kurssiRakenteet

- pää- ja sivulauseen sanajärjestyksen kertaus- epäsuora kysymyslause- järjestysluvut- maantieteelliset nimet ja kansallisuussanat- futuuri- substantiivin taivutus sekä määräinen ja epämääräinen muoto- adjektiivi + substantiivi epämääräisessä ja määräisessä muodossa- att + infinitiivi- partisiipin preesens- var-verbit

Aihepiirit- kestävä kehitys- rippileiri ja Prometheus-leiri- partiolaisuus- syvennetään tietoa Pohjoismaista

Viestintätilanteet- kirjeen ja viestin kirjoittaminen- ekologisesta elämäntavasta keskusteleminen- ravintolassa asioiminen

7.kurssiRakenteet

- refleksiiviverbit- superlatiivi attribuuttina- s-passiivi- prepositioita- 1. konditionaali- 2. konditionaali

Aihepiirit- ammatinvalinta, työnhaku ja työelämä- tv ja elokuvat

Viestintätilanteet- elokuvalipun osto- työharjoittelusta kertominen- tulevaisuuden suunnitelmista kertominen

8.kurssiRakenteet

- vahvat ja epäsäännölliset verbit- deponenttiverbit- partisiipin perfekti- vara- ja bli- passiivit

68

Aihepiirit- nuoren elämänpiirin kuuluvat asiat- Suomi ja Helsinki

Viestintätilanteet- hotellihuoneen varaaminen- Suomesta ja Helsingistä kertominen

ViestintästrategiatOppilas

- oppii kielestä tai tilannevihjeestä päättelemään viestin sisällön- osaa hyödyntää vuorovaikutustilanteessa saatua palautetta- osaa käyttää joitakin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisia ilmauksia, kuten

puheenvuoron aloituksia ja lopetuksia sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyviä ilmauksia

- osaa tarkkailla omaa kielenkäyttöään ja kompensoida puuttuvaa kielitaitoa likimääräisellä ilmaisulla

ArviointiPäättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

KielitaitoKielen osaamisen taso 9.luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan:

Kuullun ymmärtäminen A2.2Oppilas

- Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia.

- Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa.

- Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein.

Puhuminen A2.1Oppilas

- Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua.

- Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia.

- Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia.

- Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita).

- Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin.

Tekstin ymmärtäminen A2.2Oppilas

69

- Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset).

- Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista.

- Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi.

Kirjoittaminen A2.1Oppilas

- Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista.- Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset),

jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista)

- Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin liitettyjä rinnasteisia lauseita.

- Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja.

KulttuuritaidotOppilas tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria.

Opiskelustrategiat Oppilaan edellytetään käyttävän säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun ja yhteistyön merkityksen.


Ruotsi B-kielenä

Yleiset tavoitteetOpetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Lisäksi opetukseen kuuluu keskeisiä sisältöjä ruotsinkielisestä ja pohjoismaisesta kulttuurista. Opetus edistää oppilaan kielenopiskelutaitoja.


jäsentämistä ja kokonaisuuksien ymmärtämistä- oppilaat työskentelevät opettajan johdolla, yksin, pareittain tai ryhmissä

70

- oppilaat harjoittelevat uusia sanoja ja rakenteita kirjallisesti ja suullisesti mm. käyttämällä niitä omissa tuotoksissaan

- oppilas harjoittelee vähitellen päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteyksistä ja muiden kielten avulla

- oppilas opettelee soveltamaan harjoiteltavaa kieliainesta (sanastoa, rakenteita, viestintää)

- oppilas harjoittelee kertomaan suullisesti erilaisten tekstien sisältöä juonirungon avulla

- oppilas tekee omia suullisia ja kirjallisia sovelluksia harjoiteltavasta viestinnästä, sanastosta ja rakenteista

7. luokka

Tavoitteet


- ymmärtää lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät läheisesti henkilökohtaisiin asioihin ja välittömiin tilanteisiin

- oppii ymmärtämään suomen- ja riikinruotsiksi puhuttua yksinkertaista, hidastempoista kieltä

- erottaa Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen toisistaanPuhuminenOppilas

- osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein- oppii tuottamaan suomen- tai riikinruotsille tyypillisiä äänteitä- tuottaa yksinkertaisia ilmaisuja


- ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejäKirjoittaminenOppilas

- osaa kirjoittaa lyhyitä ilmaisuja kuten henkilötietonsa, numerot ja tutut fraasit- tuottaa jonkin verran omaa tekstiä


- perustietoja suomenruotsalaisista, Ruotsista ja Pohjoismaista- huomaamaan oman ja kohdekielen kulttuurien yhtäläisyyksiä ja eroja- arvostamaan omaa, suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muiden Pohjoismaiden

kulttuuria


- ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (välineet mukaan tunnille, säännöllinen ja sinnikäs työskentely, tiedon haku oppikirjoista)

- oivaltamaan sinnikkään ja omatoimisen viestinnällisen harjoittelun merkityksen- käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja etsimään siitä tietoa

71

- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa pyrkii muuttamaan työskentelytapojaan

- käyttämään hyväksi äidinkielessä ja A-kielessä oppimaansa kielitietoa- soveltamaan oppimaansa tietoa- päättelemään, arvaamaan ja keksimään asiayhteyden uusissa tilanteissa- käyttämään erilaisia muististrategioita- analysoimaan (mallin avulla ja äidinkieleen verraten) - liittämään uuden tiedon vanhaan- ymmärtämään työrauhan merkityksen - arvostamaan omaa ja muiden työtä

Sisällöt

1.kurssiRakenteet

- lukusanat- kysymyssanat ja kysymyslauseen muodostaminen- persoonapronominien subjekti- ja omistusmuodot, s-genetiivi- en- ja ett-sukuisten substantiivien yksikkö sekä en-sukuisten substantiivien monikko- verbien taivutus: infinitiivi ja preesens- päälauseen sanajärjestys

Viestintätilanteet- tutustuminen ja tervehtiminen- omasta itsestä, kaverista ja perheestä kertominen- kioskilla asiointi- kellonajat

Aihepiirit- minä ja perheeni- lemmikkieläimet- harrastukset- viikonpäivät, kuukaudet- Lucian päivä ja joulu

2.kurssiRakenteet

- ainesanat- adjektiivien taivutus ja käyttö- apuverbit ja niiden käyttö- persoonapronominien objektimuodot - ett-sanojen monikko- tavallisimpia indefiniittipronomineja

Viestintätilanteet- puhelinkeskustelut- tapaamisesta sopiminen- aamiaisella- vaateostoksilla- voinnin tiedustelu- pääsylipun osto- omasta huoneesta kertominen

Aihepiirit

72

- asunnon kuvailu- aamiainen- vaatetus- värit- elokuvalajit- ystävänpäivä, pääsiäinen




8. luokka

Tavoitteet


- oppii ymmärtämään sanastoltaan tuttua yksinkertaista ja hidastempoista Suomessa ja Ruotsissa puhuttua ruotsin kieltä

- erottaa Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen toisistaanLuetun ymmärtäminenOppilas

- pystyy etsimään haluamansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä- ymmärtää lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai

annetaan yksinkertaisia ohjeita- ymmärtää pääajatukset lukemastaan helpohkosta tekstistä

PuhuminenOppilas

- selviytyy yksinkertaisimmista asioimistilanteista ja osaa kysyä neuvoa- osaa kertoa lyhyesti henkilötietonsa sekä kokemuksistaan ja tuntemuksistaan- tarvitsee puhekumppanin apua

KirjoittaminenOppilas

- osaa kirjoittaa erilaisia lyhyitä viestejä läheiseen kokemuspiiriin liittyvissä tilanteissa

Kulttuuritaidot- lisätietoa Ruotsista ja Norjasta - laajennetaan tietoa omasta ja ruotsalaisesta tapakulttuurista ja eri juhlapyhistä

Opiskelustrategiat

73

Oppilas- vahventaa vähitellen 7. -luokalla omaksumiaan opiskelustrategioita ja kykenee

tarvittaessa muuttamaan niitä ja etsimään itselleen sopivampia strategioita- oppii käyttämään hyväksi sekä äidinkielessä että muissa vieraissa kielissä

oppimaansa- oppii keskustelemaan opiskelustrategioistaan ja jakamaan kokemuksiaan

kieltenopiskelusta

Sisällöt

3. kurssiRakenteet

- preesens, apuverbit- perus- ja järjestysluvut, päiväys- imperfekti- persoonapronominien objektimuodot- substantiivien taivutus ja käyttö- adjektiivien taivutus ja käyttö- omistusmuodot ja niiden käyttö- det finns –rakenne- adverbi t-päätteellä- imperatiivi- man-rakenne- den här, den där

Aihepiirit- matkasuunnitelma- päiväykset, kuukaudet- liikennevälineet- laivalla- tullissa- sää

Viestintätilanteet- onnitteleminen- laivalippujen osto- tapaaminen ja esitteleminen- tien kysyminen ja neuvominen

4. kurssiRakenteet

- verbien taivutus, perfekti- adjektiivien vertailu- preposioita- lyhyet vastaukset- päälauseen sanajärjestys- sivulauseen sanajärjestys- refleksiiviverbit

Aihepiirit- retkeilymajassa- sukulaisuussuhteet- ravintolassa

74

- junassa- lääkärissä- sairaudet ja ruumiinosat

Viestintätilanteet- luvan kysyminen ja suostuttelu- majoituksen varaaminen- ravintolassa- sairaudesta kertominen, sairastuminen, lääkärissä käynti


- päättelemään viestin sisältöä tilannevihjeiden avulla- reagoimaan kuulemaansa esim. keskustelussa- tarkkailemaan omaa ja muiden kielenkäyttöä- korvaamaan puuttuvaa kielitaitoa likimääräisillä ilmaisuilla

ArviointiOppilaita arvioidaan 8. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden kielitaidon eri osa-alueiden osaamista testataan erilaajuisilla kokeilla. Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti. Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla. Oppilaat arvioivat myös itse omaa edistymistään ja työskentelyään.

9. luokka

Tavoitteet

KielitaitoKuullun ymmärtäminenOppilas pystyy

- ymmärtämään puhetta, joka on yksinkertaista, normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskieltä, joka usein täytyy lisäksi toistaa

- seuraamaan keskustelua ja viestejä, jotka käsittelevät arkisia tapahtumia tai hänelle tärkeitä aiheita tilanneyhteyden tukemana

- ymmärtää jokapäiväisen elämäntapahtumia käsittelevää puhetta- ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja

viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön- ymmärtämään Ruotsissa ja Suomessa puhuttua ruotsin kieltä

Luetun ymmärtäminenOppilas ymmärtää

- yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (esim. yksityiskirjeitä, pikku-uutisia), jotka liittyvät jokapäiväisen elämän tapahtumiin

- tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisista teksteistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn asiayhteyden avulla.

PuhuminenOppilas

- osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua.

75

- ääntää melko ymmärrettävästi ja sujuvasti- osaa muutamia lyhyitä ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason

lauserakenteita.KirjoittaminenOppilas

- selviytyy tutuissa, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa- osaa kirjoittaa yksinkertaisia, lyhyitä viestejä (esim. postikortti, henkilötiedot, sanelu)- osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai

konkreettisiin tarpeisiin- osaa kirjoittaa lyhyehköjä virkkeitä, joissa käyttää keskeisimpiä rakenteita.


- saa lisätietoa Tanskasta ja Islannista sekä suomenruotsalaisista- oppii varmemmin viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa

jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla- laajentaa ja syventää tietoaan omasta ja ruotsalaisesta tapakulttuurista sekä eri

juhlapyhistä- osaa kertoa keskeisiä tietoja Helsingistä


- käyttää säännöllisesti omaksumiaan opiskelustrategioita ja työtapoja- kykenee entistä itsenäisempään tiedonhakuun (esim. sanakirjojen ja internetin

avulla)- käyttää hyväkseen sekä äidinkielessä että muissa vieraissa kielissä oppimaansa- jakaa kokemuksiaan kieltenopiskelusta ja kokeilee muita tuloksia tuottaneita

strategioita

Sisällöt

5. kurssiRakenteet

- verbien taivutus, pluskvamperfekti- järjestysluvut- persoonapronominit: perus- objekti- ja omistusmuodot- substantiivien taivutus- adjektiivien taivutus ja käyttö sekä vertailu- pää- ja sivulauseen sanajärjestys- konditionaali- refleksiiviverbit

Aihepiirit- harrastuksena tietotekniikka- rippileirillä - itsestä kertominen- ulkonäkö, luonne- 9.-luokkalaisen elämää ja ajatuksia- ihastuminen- koulu- Tanska

Viestintätilanteet- kesäleiristä kertominen

76

- itsestä kertominen- omasta koulusta kertominen

6. kurssiRakenteet

- adjektiivi ja substantiivi epämääräisessä ja määräisessä muodossa- att + infinitiivi- adjektiivin ja substantiivin käyttö eri pronominien jälkeen- verbien taivutus- adverbien vertailu- prepositioita- futuuri

Aihepiirit- asuminen maalla ja kaupungissa- Helsingistä kertominen- pohjoismaalainen luonto- kestävä kehitys- ammattia ilmaisevat sanat- Islanti

Viestintätilanteet- mielipiteen ilmaiseminen- TET-jaksosta kertominen- puhetilanteissa tarvittavia ilmauksia


- osaa selvittää viestin sisällön päättelemällä kielellisesti tai tilannevihjeiden avulla- osaa hyödyntää vuorovaikutustilanteessa saamaansa palautetta - tarkkailee omaa kielenkäyttöään- korvaa puuttuvaa kielitaitoaan likimääräisillä ilmaisuilla- osaa käyttää palautteen antamiseen liittyviä ilmauksia

Arviointi

KielitaitoARVOSANAN 8 (HYVÄ) TAVOITETASO B-RUOTSISSA 9. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.Liite 2. Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus.

Kuullun ymmärtäminen (taso A2.1)- Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista,

jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä.- Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen

ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa.

- Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa.

Luetun ymmärtäminen (taso A2.1)

77

- Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita).

- Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisista teksteistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla.

- Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta.Puhuminen (taso A1.3)

- Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua.

- Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä.- Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia.- Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja

perustason lauserakenteita.Kirjoittaminen (taso A1.3)

- Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.

- Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu).

- Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä.

- Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä.

KulttuuritaidotOppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaiden elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen.

OpiskelustrategiatOppilaan edellytetään käyttävän säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun ja yhteistyön merkityksen.

ArviointiOppilaita arvioidaan 9. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden kielitaidon eri osa-alueiden osaamista testataan erilaisilla kokeilla. Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti. Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla. Oppilaat arvioivat myös itse omaa edistymistään ja työskentelyään

78

Kielikylpyruotsi

Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taitoja kulttuuriaine.

YleistavoitteetOpetuksen tehtävänä on, että oppilaan ruotsin kielen taito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastusten, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa hiukan. Oppilaan taito toimia ruotsinkielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa, ja hän hankkii lisää kielten opiskeluun sopivia strategioita.




7. luokka

Tavoitteet


- oppilas ymmärtää selkeää yleiskielistä puhettaPuhuminenOppilas

- osaa kertoa itsestään ja selviytyy arkipäivän puhetilanteista- hallitsee perustason lauserakenteita


- ymmärtää tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejäKirjoittaminenOppilas osaa

- kirjoittaa arkielämän tilanteista ja omaan elämäänsä liittyvistä asioista


- perustietoja suomenruotsalaisista ja Ruotsista- vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuureja toisiinsa- arvostamaan omaa, suomenruotsalaista ja ruotsalaista kulttuuria- oppilas oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa

Opiskelustrategiat

79

Oppilas oppii- ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (välineet mukaan tunnille, säännöllinen ja

sinnikäs työskentely)- oivaltamaan sinnikkään ja omatoimisen viestinnällisen harjoittelun merkityksen- käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja etsimään siitä tietoa- oppii käyttämään sanakirjaa- ymmärtämään median sekä tietoja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia

kielen harjoittelussa ja tiedonhankinnassa- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa pyrkii

muuttamaan työskentelytapojaan- käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa kielitietoa- soveltamaan oppimaansa tietoa- päättelemään, arvaamaan ja keksimään asiayhteyden uusissa tilanteissa - käyttämään erilaisia muististrategioita (toiminta, ryhmittely yms.)- analysoimaan (mallin avulla ja äidinkieleen verraten) - liittämään uuden tiedon vanhaan- ymmärtämään työrauhan merkityksen - arvostamaan omaa ja muiden työtä- seuraamaan omaa oppimistaan ja tulee tietoiseksi omasta oppimisestaan (vahvuudet

ja heikkoudet) ja arvioimaan työskentelyään suhteessa tavoitteisiin

Sisällöt

1.kurssiRakenteet

- possessiivipronominit- aikamuodot- apuverbit- kysymyssanat ja kysymyslauseiden muodostaminen- prepositioita- adjektiivien taivutus ja käyttö

Aihepiirit- henkilöiden esittely- asuminen- koulussa- diskossa- elokuvat- lemmikkieläimet

Viestintätilanteet- itsestä kertominen- tervehtiminen, kuulumisten kysely ja siihen vastaaminen- tien kysyminen ja neuvominen- kioskilla asiointi- tanssiin pyytäminen ja siihen reagointi- videon vuokraaminen- elokuvista ja lemmikkieläimistä kertominen

2.kurssiRakenteet

- persoonapronominien objektimuodot sekä omistusmuotoja

80

- substantiivien taivutus ja käyttö- adjektiivien vertailu- päälauseen sanajärjestys- perus- ja järjestysluvut; kuukaudet, päiväys- adjektiivi ja substantiivi omistussanan jälkeen- imperatiivi- borde-apuverbi

Aihepiirit- ruotsinkielinen nuortenkirjallisuus- käsipallo- ruumiiinosat- työkaluja ja huoneen kunnostaminen- huonekaluja- myynti-ilmoituksia lehdessä - talviurheilu- mopoilu- kodinkoneita ja kotitöitä

Viestintätilanteet- suostuttelu ja mielipiteen ilmaisu- ostotilanne puhelimessa- lipunosto urheilutapahtumaan- lempikirjasta kertominen- lumilaudan vuokraaminen




8. luokka

Tavoitteet


- pystyy seuraamaan keskustelua hänelle tärkeistä aiheista- ymmärtää normaalilla nopeudella puhuttua yleiskieltä

Puhuminen- oppilas osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään- oppilas selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista ja palvelutilanteista- oppilaan puhe on melko sujuvaa ja ääntäminen ymmärrettävää

81

Luetun ymmärtäminen- oppilas ymmärtää tavanomaista tekstiä (mm. kirjeitä, uutisia, käyttöohjeita)- oppilas pystyy lukemaan helpohkoa ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta- oppilas pystyy päättelyyn kontekstin avulla sanojen merkityksiä

Kirjoittaminen- oppilas osaa kirjoittaa tekstejä aiheista, jotka liittyvät omaan elämään ja

kokemuspiiriin


- tutustuu Tanskaan ja sen kulttuuriin- oppii vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuureja toisiinsa


- hyödyntää edelleen 7. luokalla oppimiaan opiskelustrategioitaoppii arvioimaan ja keskustelemaan omista opiskelustrategioistaan ja kokeilemaan

myös muita strategioita

Sisällöt

3.kurssiRakenteet

- verbin taivutus, aikamuodot- substantiivin taivutus ja käyttö- pää- ja sivulauseen sanajärjestys- omistusmuoto + adjektiivi + substantiivi- apuverbit- imperatiivi- indefiniittipronomini + substantiivi- man-rakenne- substantiivien ja adjektiivien epämääräinen ja määräinen muoto

Aihepiirit- säätila- vaatesanastoa- tietokonesanastoa- lääkärissä- sairaudet ja voinnista kertominen- Tanska- puhelinlasku- tietokone, tietokonepelit- ruotsalaista kirjallisuutta- roolipelit

Viestintätilanteet- lääkärillä käynti- rahan vaihto- vaatekaupassa asioiminen- postissa asioiminen- puhelimessa asiointi- tietokonepeleistä kertominen

82

4.kurssiRakenteet

- sin, sitt, sina- refleksiiviverbit- ainesanat- konditionaali, om-lause- den/det/de här- denna, detta, dessa- det finns -rakenne - adverbeja- s-passiivi- adjektiivien vertailu

Aihepiirit- terveydenhoitajalla- nuoren fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi- muoti-ilmiöitä - oma bändi- ruotsalaista popmusiikkia ja yhtyeitä- juhlan järjestäminen- ruotsinkielinen elokuva

Viestintätilanteet- elintavoista kertominen- omasta musiikkiharrastuksesta kertominen- mielipiteen esittäminen musiikista


- reagoimaan kuulemaansa käyttäen ruotsin kielelle ominaisia sanoja ja sanontoja- tekemään lisäkysymyksiä- elein, ilmein ja yksinkertaisin lausein reagoimaan kuulemaansa- käyttämään kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia


9. luokka

Tavoitteet


- oppilas pystyy selviytymään konkreettisista arkipäivän tilanteista- oppilas pystyy seuraamaan asiapuhetta- oppilas ymmärtää yleispuhekieltä

83

- oppilas erottaa Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen toisistaan Puhuminen

- oppilas pystyy kertomaan lähipiiristään- oppilas selviytyy tavallisista sosiaalisista kohtaamisista ja palvelutilanteista- oppilaan ääntäminen on ymmärrettävää- oppilas hallitsee perussanaston ja yksinkertaisen kieliopin

Luetun ymmärtäminen- oppilas ymmärtää arkitekstejä (mainokset, aikataulut, käyttöohjeet)- oppilas osaa päätellä sanojen merkityksiä kieliasun ja sisällön perusteella

Kirjoittaminen- oppilas osaa kirjoittaa arkipäivään liittyviä viestejä ja kuvauksia- oppilas osaa käyttää monipuolisia lauserakenteita- suomen kielen rakenne saattaa vaikuttaa oppilaan vapaaseen tuotokseen


- tuntemaan syvällisemmin suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria

- toimimaan tavallisissa arkipäivän tilanteissa ottaen huomioon kohdekulttuurin - tiedostamaan, että arvot ovat sidoksissa kulttuuriin



- jatkaa omien strategioidensa arviointia ja oppii keskustelemaan niistä

TyötavatOppilas

- käyttää 7. ja 8. luokalla oppimiaan työtapoja- rohkaistuu opiskelemaan yhä itsenäisemmin

Sisällöt

5.kurssiRakenteet

- pää- ja sivulauseen sanajärjestyksen kertaus- epäsuora kysymyslause- järjestysluvut- maantieteelliset nimet ja kansallisuussanat- futuuri- substantiivin taivutus sekä määräinen ja epämääräinen muoto- adjektiivi + substantiivi epämääräisessä ja määräisessä muodossa- att + infinitiivi- partisiipin preesens- var-verbit- refleksiiviverbit

Aihepiirit- kestävä kehitys- rippileiri ja Prometheus-leiri

84

- partiolaisuus- syvennetään tietoa Pohjoismaista- televisio

Viestintätilanteet- kirjeen ja viestin kirjoittaminen- ekologisesta elämäntavasta keskusteleminen- ravintolassa asioiminen- televisio-ohjelmista keskusteleminen

6.kurssiRakenteet

- superlatiivi attribuuttina- s-passiivi- prepositioita- 1. konditionaali- 2. konditionaali- vahvat ja epäsäännölliset verbit- deponenttiverbit- partisiipin perfekti- vara- ja bli- passiivit

Aihepiirit- ammatinvalinta, työnhaku ja työelämä- tv ja elokuvat - nuoren elämänpiirin kuuluvat asiat- Suomi ja Helsinki

Viestintätilanteet- elokuvalipun osto- työharjoittelusta kertominen- tulevaisuuden suunnitelmista kertominen- hotellihuoneen varaaminen- Suomesta ja Helsingistä kertominen


- osaa hyödyntää vuorovaikutustilanteessa saatua palautetta- osaa käyttää suulliselle vuorovaikutukselle ominaisia ilmauksia, kuten puheenvuoron

aloituksia ja lopetuksia sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyviä ilmauksia

- osaa tarkkailla omaa kielenkäyttöään ja kompensoida puuttuvaa kielitaitoa likimääräisellä ilmaisulla

ArviointiPÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

KielitaitoKielen osaamisen taso 9.luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan:


85









- Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin.




- Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi.



jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista)

- Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin liitettyjä rinnasteisia lauseita.

- Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja.

KulttuuritaidotOppilas tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria.

Opiskelustrategiat

86

Oppilaan edellytetään käyttävän säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun ja yhteistyön merkityksen.


Vieraat kieletVieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli on oppiaineena taitoja kulttuuriaine.

Englanti A-kielenä

A1-englannin opiskelijat suorittavat 8 kurssia ja vapaaehtoisen A-englannin opiskelijat 6 kurssia.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä.

Kuullun ymmärtäminenA2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe- pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä.- pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa.- yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa.

PuhuminenA1.3 Toimiva alkeiskielitaito- osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. - kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä.- ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia.- osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita.- alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä.

Tekstin ymmärtäminenA2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

87

- ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). - ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla.- lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta.

KirjoittaminenA1.3 Toimiva alkeiskielitaito- selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.- osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu).

- osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä.

- alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä.

KulttuuritaidotOppilas - tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja - pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa.

OpiskelustrategiatOppilas - käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa - ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään.

Vuosiluokat 7-9

YleistavoitteetOpetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita.

7. luokkaTavoitteetKielitaitoKuullun ymmärtäminen

- oppilas pystyy seuraamaan eri tavoin äännetyn, selkeän asiapuheen pääkohtia- oppilas ymmärtää tavallista sanastoa ja jonkin verran idiomeja- oppilas tiedostaa joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista

Puhuminen- oppilas selviytyy jokapäiväisistä sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista

palvelutilanteista

88

- oppilas pärjää lyhyissä vuoropuheluissa- ääntäminen on ymmärrettävää - oppilas oppii tuottamaan englannin kielelle tyypillisiä äänteitä- oppilas käyttää useita keskeisimpiä rakenteita

Luetun ymmärtäminen- oppilas ymmärtää muutaman kappaleen pituisia asiatekstejä sekä vaativiinkin arkisiin

tilanteisiin liittyviä viestejä- oppilas osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja

asiayhteydestäKirjoittaminen

- oppilas osaa kirjoittaa lyhyitä ja yksinkertaisia viestejä ja kuvauksia hyvin tutuista aiheista

- oppilas osaa käyttää perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin liitettyjä rinnasteisia lauseita

Kulttuuritaidot- oppilas oppii arvostamaan ja tuntemaan englanninkielistä kulttuuria ja hyväksymään

ihmisten välisen erilaisuuden- oppilas oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa- oppilas tutustuu englanninkielisen maailman, erityisesti Britannian ja Lontoon

erityispiirteisiin (maantieto, tärkeät tapahtumat ja arkipäivän tyypilliset tilanteet)


- ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (välineet mukaan tunnille, säännöllinen ja sinnikäs työskentely, tiedon haku oppi- ja sanakirjoista)

- oivaltamaan sinnikkään ja omatoimisen viestinnällisen harjoittelun merkityksen- käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja etsimään siitä tietoa sekä hyödyntämään

oppikirjan eriyttävää materiaalia - ymmärtämään tietoja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia kielen

harjoittelussa ja tiedonhankinnassa- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa pyrkii

muuttamaan työskentelytapojaan- tiedostamaan eri oppimistyylien olemassaolon ja tunnistamaan vähitellen oman

oppimistyylinsä- käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa kielitietoa- soveltamaan oppimaansa tietoa- päättelemään, arvaamaan ja keksimään asiayhteyden uusissa tilanteissa- käyttämään erilaisia muististrategioita- analysoimaan (mallin avulla ja äidinkieleen verraten) - liittämään uuden tiedon vanhaan- ymmärtämään työrauhan merkityksen- arvostamaan omaa ja muiden työtä- työskentelemään yhteistoiminnallisesti- antamaan positiivista palautetta- seuraamaan omaa oppimistaan ja tulee tietoiseksi omasta oppimisestaan (vahvuudet

ja heikkoudet) ja arvioimaan työskentelyään suhteessa tavoitteisiin eri kielen oppimisen alueilla

Sisällöt

89

1.kurssi Aihepiirit

- koti ja perhe, asuminen maalla ja kaupungissa, lähiympäristö, Helsinki asuinpaikkana- lemmikit- koulunkäynti- ystävät ja ystävyys- Lontoo- aihekokonaisuus: ihmisenä kasvaminen

Viestintätilanteet- esittäytyminen ja esittely- kuulumisten vaihtaminen- tapaamisesta sopiminen- uutisten kertominen ja niihin reagointi

Rakenteet- kerrataan ja syvennetään vuosiluokilla 3-6 opittua- olla, omistaa - yleispreesens, yleisimperfekti, perfekti, pluskvamperfekti- adjektiivien vertailu- prepositioita, adverbejä, ajanilmaisuja

2.kurssiAihepiirit

- harrastukset- rahankäyttö ja ostokset- vaatteet ja pukeutuminen- ruoka ja ruokailu- Brittein saaret- aihekokonaisuus: vastuu hyvinvoinnista, taloudesta

Viestintätilanteet- harrastuksista ja kiinnostuksista kertominen- ehdottaminen ja vastaaminen- kohteliaisuudet ja niihin reagoinnit- ruokailutilanteet: pyytäminen ja tarjoaminen

Rakenteet- kerrataan ja syvennetään vuosiluokilla 3-6 opittua - verbin ing-muoto- futuuri, futuuri ja if-ehtolause- sanajärjestys- kestopreesens ja kestoimperfekti- ensimmäinen konditionaali, ensimmäinen konditionaali ja if-ehtolause alustavasti- imperatiivi


- reagoimaan suullisesti ja kirjallisesti käyttäen englannin kielelle ominaisia sanoja ja sanontoja

- suunnittelemaan eri asiayhteyksissä tarvitsemiaan viestejä- tekemään lisäkysymyksiä ja pitämään yllä keskustelua- elein, ilmein ja yksinkertaisin lausein reagoimaan kuulemaansa

90

- käyttämään tavallisimpia kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia- tiedostamaan likimääräisten ilmausten käytön viestintätilanteessa ja pyrkii

käyttämään niitä


8. luokka

Tavoitteet


- oppilas pystyy ymmärtämään tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevää keskustelua- oppilas pystyy seuraamaan eri tavoin äännetyn puheen pääkohtia - oppilas ymmärtää tuttua sanastoa ja idiomeja- oppilas tiedostaa joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista

Puhuminen- oppilas pystyy keskustelemaan kohtalaisen sujuvasti ja ymmärrettävästi arkielämän

tilanteissa ja ylläpitämään keskustelua jonkin verran- oppilas puhuu sujuvasti joistakin itselleen tutuista aiheista- oppilas käyttää monia keskeisimpiä rakenteita- oppilas hallitsee perussanaston- ääntäminen on ymmärrettävää

Luetun ymmärtäminen- oppilas ymmärtää erilaisia laajempiakin tekstejä tutuista aiheista- oppilas ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen

pituisista viesteistä ja asiateksteistä- oppilas osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja

asiayhteydestä- oppilas pystyy hankkimaan ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista

Kirjoittaminen- oppilas selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa- oppilas osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä, luettelomaisia kuvauksia ja vuoropuheluita

tutuista aiheista- oppilas kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet melko oikein


ihmisten välisen erilaisuuden- oppilas oppii arvostamaan omaa kulttuuriaan ja näkemään eroja ja yhtäläisyyksiä

oman ja kohdekulttuurin välillä- oppilas oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa- oppilas syventää englantia puhuvan maailman perusasioiden tuntemustaan

(maantieto, kuuluisat henkilöt, tärkeät tapahtumat ja arkipäivän tyypilliset tilanteet)

91

- 8. luokalla syvennetään kohdekulttuurin tuntemusta erityisesti Irlannin ja Yhdysvaltojen osalta


- vahventaa 7. luokalla oppimiaan opiskelustrategioita ja pystyy tarvittaessa muuttamaan niitä

- jatkaa omien strategioidensa arviointia ja oppii keskustelemaan niistä - hahmottaa muiden omaksumia strategioita ja rohkaistuu kokeilemaan niitä- oppii tiedostamaan eri oppimistyylien olemassaolon ja tunnistamaan vähitellen oman

oppimistyylinsä

Sisällöt

3.kurssiAihepiirit

- eurooppalaisuus ja eurooppalaisen nuoren identiteetti- matkustaminen ja lomailu- oman ja vieraan kulttuurin vertailu- Brittiläinen kansainyhteisö ja Intia- aihekokonaisuus: kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Viestintätilanteet- ulkomaalaisen kohtelias tapaaminen- matkustustilanteita- tien kysyminen ja neuvominen

Rakenteet- laskettavat ja ei-laskettavat substantiivit ja artikkelin käyttö, yksikkö ja monikko - relatiivipronominit- s-genetiivi ja of-genetiivi- muodollinen subjekti- paljoussanat

4.kurssiAihepiirit

- Yhdysvallat: historiaa, maantietoa, juhlapäiviä, merkkihenkilöitä- amerikkalainen elämäntapa eurooppalaisin silmin- aihekokonaisuus: kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Viestintätilanteet- amerikanenglannin ja brittienglannin erot- keskusteleminen Amerikasta ja amerikkalaisuudesta

Rakenteet- verbimuotojen kertaus- persoonapronominit: perus-, objekti- ja omistusmuodot- artikkelin käyttö maantieteellisissä nimissä- adverbit ja niiden vertailu- be able, have to- paikan ja ajan prepositioita

5.kurssi Aihepiirit

92

- nuorten ja aikuisten suhteet- koulukiusaaminen- terveet elämäntavat- idoleita ja sankareita- Suomi ja suomalaisuus, Helsinki ja helsinkiläisyys- Aihekokonaisuus: kulttuuri-identiteetti, ihmisenä kasvaminen, vastuu hyvinvoinnista

Viestintätilanteet- keskusteleminen nuorten keskinäisistä suhteista, nuorten ja aikuisten suhteista sekä

idoleista ja sankareista- Suomesta ja Helsingistä kertominen

Rakenteet- modaaliapuverbit ja korvaavia rakenteita- refleksiivipronominit- futuurin ja 1. konditionaalin sekä ehtolauseiden vahvistus- 2. konditionaali ja ehtolause alustavasti- liitekysymykset


- reagoimaan suullisesti ja kirjallisesti käyttäen tavallisia englannin kielelle ominaisia sanoja ja sanontoja

- tekemään lisäkysymyksiä ja pitämään yllä keskustelua- elein, ilmein ja lausein reagoimaan kuulemaansa- tekemään päätelmiä viestintätilanteen perusteella- käyttämään kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia- tiedostamaan oman kielenkäyttönsä ulottuvuuksia ja pyrkii käyttämään likimääräisiä

ilmauksia kompensoimaan puuttuvaa kielitaitoa


9. luokka

Tavoitteet


- oppilas ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia arkipäivän tilanteita käsittelevästä puheesta ja lyhyestä kerronnasta

- oppilas pystyy myös seuraamaan puhetta, joka käsittelee yhteiskuntaan ja lähiympäristöön liittyviä yleistietoon perustuvia teemoja

- oppilas tavoittaa pääkohdat median välittämistä viesteistä- oppilas tiedostaa joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista

Puhuminen

93

- oppilas pystyy keskustelemaan kohtalaisen sujuvasti ja ymmärrettävästi ja ylläpitämään keskustelua

- oppilas osaa esittää pienen luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään- oppilas pystyy pitämään lyhyen suullisen esityksen- oppilaan ääntäminen on ymmärrettävää- oppilas käyttää monipuolisesti keskeisimpiä rakenteita- osaa kohtalaisen hyvin tavallisen jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran

idiomaattisia ilmauksiaLuetun ymmärtäminen

- oppilas pystyy ymmärtämään monenlaisia muutaman sivun pituisia tekstejä tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatusta ja avainsanoja

- oppilas pystyy lukemaan erilaisia tuttuja aihepiirejä koskevaa tekstiä myös valmistautumatta

- oppilas osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja asiayhteydestä

Kirjoittaminen- oppilas selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa- oppilas osaa kirjoittaa lyhyen kuvauksen tapahtumista tai kokemuksista ja

elinympäristönsä arkisista puolista (kirjeet, viestit, muistilaput ja hakemukset)- oppilas osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot- oppilas kirjoittaa tavalliset sanat ja rakenteet oikein


ihmisten välisen erilaisuuden- oppilas oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa- oppilas syventää edelleen englantia puhuvan maailman perusasioiden tuntemustaan

(maantieto, kuuluisat henkilöt, tärkeät tapahtumat ja arkipäivän tyypilliset tilanteet)- 9. luokalla syvennetään kohdekulttuurin tuntemusta erityisesti Kanadan, Australian,

Uuden Seelannin ja Etelä-Afrikan osalta



- jatkaa omien strategioidensa arviointia ja oppii keskustelemaan niistä - hahmottaa muiden omaksumia strategioita ja rohkaistuu kokeilemaan niitä

Sisällöt

6.kurssiAihepiirit

- ihmissuhteet- tunne-elämä- terveys ja hyvinvointi- luonnossa selviytyminen ja kestävä kehitys- Kanada- Aihekokonaisuus: vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Viestintätilanteet- mielipiteen esittäminen; ilmaisuja, jotka antavat miettimisaikaa

94

- reagointi yllättäviin uutisiin- lohduttaminen ja kannustaminen- sanojen selittäminen ja esineen kuvailu

Rakenteet- aktiivin aikamuotojen kertaus- passiivi- futuuri ja if-lause- keskeisimpiä prepositioita (myös idiomaattisissa ilmaisuissa)

7.kurssiAihepiirit

- opiskelu, työ ja elinkeinot- julkiset palvelut, asioiminen niissä- tiedotusvälineet, mainonta- kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu- Australia ja Uusi-Seelanti- Aihekokonaisuudet: osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, ihminen ja teknologia,

viestintä ja mediataitoViestintätilanteet

- asiointi puhelimessa; kielen eri rekisterien tunnistaminen- tyytymättömyyden ilmaisutapoja- suullisen esittämisen harjoittelua

Rakenteet- epäsuorat kysymykset ja epäsuora esitys- to-partikkelin käyttö- -ing-muoto- ensimmäinen ja toinen konditionaali ja if-lauseet

8.kurssiAihepiirit

- nuorisokulttuuri- taide ja viihde- yleistietoa englanninkielisestä maailmasta- aihekokonaisuus: viestintä ja mediataito

Viestintätilanteet- kulttuuriharrastuksista keskusteleminen- taiteesta ja viihteestä kertominen; mielipiteen esittäminen ja perusteleminen

Rakenteet- sananmuodostuksen perusperiaatteita- keskeisimpiä prepositioita myös idiomaattisissa ilmauksissa- monipuolinen kertaus

Viestintästrategiat- oppilas oppii reagoimaan suullisesti tai kirjallisesti käyttäen tavallisia englannin

kielelle ominaisia sanoja, sanontoja ja rakenteita- oppilas osaa pyytää lisätietoja tilanteeseen sopivalla tavalla- oppilas pystyy käyttämään hyväkseen kielellisiä vihjeitä ja viestintätilannetta

tehdessään päätelmiä viestin sisällöstä- oppilas tarkkailee omaa kielenkäyttöään ja pystyy kompensoimaan puuttuvaa

kielitaitoa likimääräisillä ilmaisuilla

95

- oppilas pystyy hyödyntämään saamaansa palautetta kielellisessä vuorovaikutustilanteessa

- oppilas osaa pitää yllä keskustelua ja pystyy sovittamaan puheenvuoronsa luontevasti keskusteluun

- oppilas kykenee tekemään suppeita muistiinpanoja englanninkielisen esityksen pääkohdista

ArviointiOppilaita arvioidaan 9. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden kielitaidon eri osa-alueiden osaamista testataan erilaajuisilla kokeilla. Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti. Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla. Oppilaat arvioivat itse omaa edistymistään ja työskentelyään, ja heitä ohjataan myös arvioimaan itseään suhteessa yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikkoihin.

Työtavat luokilla 7 - 9- opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista sekä tiedon


käyttämällä niitä omissa tuotoksissaanoppilas harjoittelee päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteyksistä- kerrataan ja yhä uudelleen harjoittelemalla vahvistetaan jo opittuja tietoja ja taitoja

AihekokonaisuudetVieraiden kielten opetukseen erityisesti soveltuvia aihekokonaisuuksia ovat

Ihmisenä kasvaminen- keskittyminen ja ponnistelu- vuorovaikutustaidot (kuunteleminen, kysyminen ja keskustelu)- yksin ja yhdessä tekeminen- tekemällä oppiminen- vastuuntuntoisuus- tavoitteellisuus- erilaisuuden hyväksyminen- kulttuurinen aktiivisuus

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys- kehitetään taitoja toimia kansainvälisessä ja kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa- kohdekielen kulttuuriin, maantietoon, historiaan ja tapoihin tutustuminen- suvaitsevaisuus ja kulttuurien välinen ymmärrys- oman kulttuurin tunteminen ja siitä vieraalla kielellä kertominen- arki ja juhlat meillä ja muualla- tapakulttuuri- Suomi osana Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa- herätellään oppilaita huomaamaan universaaleja, ihmisiä yhdistäviä asioita

Viestintä ja mediataitoOppilas

- harjoittelee viestinnän perustaitoja kohdekielellä

96

- tutustuu kohdekieliseen mediaan sekä internetissä oleviin verkkosivustoihin- opettelee suhtautumaan kriittisesti tietoon- harjoittelee tiedonhankintaa vieraskielisistä lähteistä- kehittää omaa ilmaisuaan vieraalla kielellä suullisesti ja kirjallisesti- omaksuu kohdekielen kulttuurille tyypillisimpiä ilmaisutapoja- opettelee käyttämään erilaista sähköistä viestintää

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys- omatoimisuus ja kyky yhteistoimintaan- oman mielipiteen muodostaminen- vastuu omasta työstä- pitkäjänteinen ja innovatiivinen toiminta- kielitaidon merkitys yrittäjyydelle ja eri ammateissa- oman maan, kotikaupungin ja kulttuurin tuntemuksen edistäminen- yhteistyö koulujen kanssa eri puolilla maailmaa

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta- koko koulun yhteisessä kestävän kehityksen teemakokonaisuudessa kielet mukana- kestävään kehitykseen liittyvää sanastoa- oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen- toivottu tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminnat

Ihminen ja teknologia- sähköiset viestimet kommunikaatiovälineinä ja teknologia arkipäivän toimissa sekä

niiden hyödyn ja haittojen kriittinen arviointi

Kielitaito

ARVOSANAN 8 (HYVÄ) TAVOITETASO A-ENGLANNISSA 9. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ


Kuullun ymmärtäminen B1.1 Toimiva peruskielitaito

- Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat.

- Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja.

- Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin.

PuhuminenA2.2 Kehittyvä peruskielitaito

- Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Osaa osallistua rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä.

- Puhe on välillä sujuvaa mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä.- Ääntäminen on ymmärrettävää vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä

esiintyy.

97

- Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja joitakin vaativampiakin rakenteita.

- Laajemmassa vapaassa puheessa perusasioissa esiintyy paljon virheitä (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä.

Luetun ymmärtäminenB1.1 Toimiva peruskielitaito

- Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta.

- Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia.

- Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista.

KirjoittaminenA2.2 Kehittyvä peruskielitaito

- Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa.- Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä

toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit)

- Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot.- Kirjoittaa yksikertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä

harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja.Kulttuuritaidot

- Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.

Opiskelustrategiat Oppilaan edellytetään käyttävän säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun ja yhteistyön merkityksen.

Ranska A-kielenä

A1-ranskan lukijat lukevat 8 kurssia ja vapaaehtoisen A2-ranskan lukijat 6 kurssia.

7. luokan yleistavoitteetOpetuksen tehtävänä on, että oppilaan ranskan kielen taito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastusten ja palveluiden alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa hiukan. Oppilaan taito toimia ranskankielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskeluun sopivia strategioita.

7.luokka

Tavoitteet


- ymmärtää selkeää yleiskieltä arkipäivän tilanteissa- ymmärtää yksinkertaista, hidastempoista kieltä tarvittaessa toistettuna

98

PuhuminenOppilas

- osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään- selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista- hallitsee perustason lauserakenteita- ääntämis- ja kielioppivirheistä huolimatta viesti yleensä välittyy

Tekstin ymmärtäminenOppilas

- ymmärtää tavanomaista sanastoa sisältävää selkeärakenteista tekstiä- osaa poimia pääajatuksen lyhyehköstä, aihepiiriltään läheisestä tekstistä


- pystyy laatimaan päälausetasolla yksinkertaisia tuotoksia itselleen läheisistä aiheista- virheistä huolimatta viesti on ymmärrettävää


- perustietoja ranskankielisestä maailmasta, erityisesti Ranskasta- vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuureja toisiinsa- viestimään ja toimimaan tavallisissa arkipäivän tilanteissa kohdekulttuurille

hyväksyttävällä tavalla- tuntemaan ranskankielistä kulttuuria ja hyväksymään ihmisten erilaisuuden



- oivaltamaan sinnikkään ja omatoimisen viestinnällisen harjoittelun merkityksen- käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja etsimään siitä tietoa- tutustuu tietoja viestintätekniikan tarjoamiin harjoittelu- ja

tiedonhankintamahdollisuuksiin- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa pyrkii


oppimistyylinsä- käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa kielitietoa- soveltamaan oppimaansa tietoa- päättelemään, arvaamaan ja keksimään asiayhteyden uusissa tilanteissa- käyttämään erilaisia muististrategioita (toiminta, ryhmittely yms.)- analysoimaan (mallin avulla ja äidinkieleen verraten) - liittämään uuden tiedon vanhaan- ymmärtämään työrauhan merkityksen- arvostamaan omaa ja muiden työtä- työskentelemään yhteistoiminnallisesti- antamaan positiivista palautetta- seuraamaan omaa oppimistaan ja tulee tietoiseksi omasta oppimisestaan (vahvuudet


Työtavat

99

- opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista sekä tiedon jäsentämistä ja kokonaisuuksien ymmärtämistä

- oppilaat työskentelevät opettajan johdolla, yksin, pareittain tai ryhmissä- oppilaat harjoittelevat uusia sanoja ja rakenteita kirjallisesti ja suullisesti mm.


Sisällöt

1.kurssiAihepiirit

- vapaa-aika ja harrastukset- ruoka- työelämä- ajanilmaukset ja ilmansuunnat

Viestintätilanteet- omasta itsestä, perheestä ja ystävistä kertominen- ostostilanteita- ruokailutilanteita

RakenteetKerrataan ja syvennetään tarvittaessa

- säännöllisten ja tavallisimpien epäsäännöllisten verbien preesens ja passé composé- substantiivien monikko- perusluvut- adjektiivien taivutus ja paikka- demonstratiivipronominit

Opetellaan uutena:- partitiivinen artikkeli- partitiivinen artikkeli määrää ilmaisevien sanojen yhteydessä ja kieltolauseessa- persoonapronominin objektimuoto- imperfekti

2. kurssiAihepiirit

- loma- tv-ohjelmat- eläimet- perustietoja Ranskasta ja ranskalaisista

Viestintätilanteet- lomasta kertominen- tv-ohjelmista keskustelu- koti ja kotiaskareet - matkan tilaaminen

RakenteetKerrataan ja syvennetään tarvittaessa

- säännöllisten ja tavallisimpien verbien preesens, passé composé ja lähifutuuri

- imperfekti- partitiivinen artikkeli

100

- kieltolauseet - kysymyslauseet- kellonajat

Opetellaan uutena- painolliset persoonapronominit- refleksiiviverbien preesens- käskymuoto


- harjoittelee päättelemään viestin sisältöä tilannevihjeiden avulla- harjoittelee ilmaisemaan oman mielipiteensä ja reagoimaan kuulemaansa - harjoittelee tarkkailemaan omaa ja muiden kielenkäyttöä- harjoittelee korvaamaan puuttuvaa kielitaitoa toisella vastaavanlaisella ilmauksella- harjoittelee joitakin suulliselle vuorovaikutukselle tyypillisiä ilmauksia (esim.

puheenvuoron aloitus)

ArviointiOppilaita arvioidaan 7. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden osaamista testataan erilaajuisilla kokeilla. Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen ja aktiivisuus oppitunneilla. Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla.Oppilaat arvioivat itse omaa edistymistään ja työskentelyään. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti.Oppilaan ääntäminen vaikuttaa myös arvosanaan tietyssä määrin.

8.luokka

Tavoitteet


- pystyy seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä- ymmärtää lyhyiden ja yksinkertaisten keskustelujen ja viestien ydinsisällön (ohjeet ja

kuulutukset) ja havaitsee aihepiirien vaihdokset- ymmärtää normaalitempoista ja selkeästi puhuttua yleiskieltä, tarvittaessa toistettuna

PuhuminenOppilas

- selviytyy hyvin yksinkertaisista vuoropuheluista ja palvelutilanteista- selviää tutuista puhetilanteista sujuvasti, taukoja ja katkoksia saattaa esiintyä- ääntää niin, että viesti yleensä välittyy- osaa käyttää keskeisiä sanoja ja lauserakenteita


- ymmärtää yksinkertaista, selkeärakenteista yleiskielistä tekstiä- ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia- pystyy yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla

101


- osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä hyvin tutuista aiheista (postikortti, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu)

- osaa käyttää tavallisia sanoja ja ilmauksiaKulttuuritaidotOppilas

- syventää tietojaan ranskankielisestä maailmasta- oppii vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuureja toisiinsa- oppii viestimään ja toimimaan tavallisissa arkipäivän tilanteissa kohdekulttuurille

hyväksyttävällä tavalla- oppii tuntemaan ranskankielistä kulttuuria ja hyväksymään ihmisten erilaisuuden


- syventää 7. luokalla oppimiaan opiskelustrategioitaoppii tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä, myös

tietotekniikkaa hyväksi käyttäen

Työtavat- laajennetaan 7. luokalla opittuja työtapoja

Sisällöt

3.kurssiAihepiirit

- matkailu ja turistina liikkuminen- Pariisi- liikenne- koulu

Viestintätilanteet- viestin kirjoittaminen- asioiminen: esim. asemilla, liikennevälineissä- menneistä tapahtumista kertominen

Rakenteet- kerrataan ja syvennetään aikaisemmin opittua

- objektipronominit COD ja COI - pronominaalit en ja y

4.kurssiAihepiirit

- seurustelu ja ihmisten (nuoret - aikuiset) väliset suhteet- juhlapäivät- historiallisia tapahtumia/henkilöitä

Viestintätilanteet- mielipiteen ilmaisu - keskustelufraasit- tulevista tapahtumista kertominen

Rakenteet- kerrataan ja syvennetään aikaisemmin opittua- adjektiivien vertailu

102

- passé composén ja imperfektin erot- futuuri

5. kurssiAihepiirit

- asuminen- ympäristö - ammatit

Viestintätilanteet- työn hakeminen- viestin tai pienen tarinan kirjoittaminen- asioiminen: esim. kirjastossa- lähiympäristöstä kertominen

Rakenteet- kerrataan ja syvennetään aiemmin opittua




ArviointiOppilaita arvioidaan 8. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden osaamista testataan erilaajuisilla kokeilla. Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla.Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla.Oppilaat arvioivat itse omaa edistymistään ja työskentelyään. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti.Oppilaan ääntäminen vaikuttaa myös arvosanaan tietyssä määrin.

9. luokka

Tavoitteet


- pystyy seuraamaan selväpiirteistä asiapuhetta ja ymmärtää siitä pääkohdat- tunnistaa tavallista sanastoa sisältävän keskustelun aiheen- ymmärtää hitaasti ja selkeästi äännettyä yleiskieltä- ymmärtää keskeistä sanastoa ja joitakin idiomeja

PuhuminenOppilas

- selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista ja palvelutilanteista

103

- osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun ja kykenee jossain määrin ylläpitämään keskustelua

- selviää tutuista puhetilanteista melko sujuvasti- ääntää pääosin ymmärrettävästi- osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita


- ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista teksteistä,

- pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista lyhyehköstä tekstistäKirjoittaminenOppilas

- osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä ja kuvauksia tutuista aiheista (todellisista ja/tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista)

- osaa käyttää arkipäiväistä sanastoa, perusaikamuotoja ja sivulauseitaKulttuuritaidotOppilas

- oppii ymmärtämään syvällisemmin ranskankielistä maailmaa- oppii vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuureja toisiinsa- oppii viestimään ja toimimaan tavallisissa arkipäivän tilanteissa kohdekulttuurille

hyväksyttävällä tavalla- oppii tuntemaan ranskankielistä kulttuuria ja hyväksymään ihmisten erilaisuuden- oppii kertomaan ranskaksi omasta kulttuuriympäristöstään (Helsinki)


- syventää aikaisemmin oppimiaan opiskelustrategioita

Työtavat- syvennetään ja laajennetaan aiemmin opittuja työtapoja

Sisällöt

6.kurssiAihepiirit

- ihminen, luonto ja ympäristö- uutiset - yhteiskunta- Suomi ja Helsinki- siirtolaisuus

Viestintätilanteet- ajankohtaisista asioista kertominen ja kirjoittaminen- omasta (tai jonkun toisen) elämästä kertominen- tulevista tapahtumista kertominen

Rakenteet- kerrataan ja syvennetään aikaisemmin opittua - relatiivilauseet- konditionaali ja ehtolauseet

7. kurssi

104

Aihepiirit- tiedotusvälineet- historiallisia henkilöitä ja tapahtumia- pukeutuminen ja ulkonäkö- ruoka, ruokailutottumukset ja syöminen

Viestintätilanteet- menneistä historiallisista tapahtumista kertominen- asioiminen ravintolassa - ruoasta ja ruokailutottumuksista puhuminen

Rakenteet- kerrataan ja syvennetään aikaisemmin opittua- refleksiiviverbien passé composé

8. kurssiAihepiirit

- urheilu- ranskankielinen Kanada- tietotekniikka

Viestintätilanteet- harrastuksista ja urheilulajeista kertominen- sähköpostiviestin kirjoittaminen

Rakenteet- kerrataan ja syvennetään aiemmin opittua- passiivi- subjunktiivi- gerundi




ArviointiOppilaita arvioidaan 9. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden osaamista testataan erilaajuisilla kokeilla, myös kuullun ja luetun ymmärtämisessä. Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla. Myös ääntäminen vaikuttaa arvosanaa tietyssä määrin.Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla. Oppilaat arvioivat itse omaa edistymistään ja työskentelyään. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti.

KulttuuritaidotOppilas tuntee ranskalaista elämänmuotoa ja kulttuuria ja osaa vertailla sitä ja suomalaista kulttuuria keskenään. Hän tuntee ranskankielistä maailmaa, mutta erityisesti Ranskaa. Hän osaa viestiä ja toimia tavallisissa arkipäivän tilanteissa kohdekulttuurille hyväksyttävällä tavalla.

105

OpiskelustrategiatOppilas käyttää erilaisia kielen opiskelun kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

ARVOSANAN 8 (HYVÄ) TAVOITETASO A-RANSKASSA 9.LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.Liite1. Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sensuomalainen sovellus.

Kuullun ymmärtäminen (taso A2.2 – kehittyvä peruskielitaito)Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreettiset tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia.Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa.Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein.

Luetun ymmärtäminen (taso A2.2 – kehittyvä peruskielitaito)Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut)ja faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset).Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista.Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi.

Puhuminen (taso A2.1 - peruskielitaidon alkuvaihe)Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua.Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia.Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia.Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita).Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin.

Kirjoittaminen (taso A2.1 – peruskielitaidon alkuvaihe)Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista.Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista).Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettista sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidesanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita.

106

Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa.

Saksa A-kielenä

YleistavoitteetOpetuksen tehtävä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativimpiin sosiaalisiin tilanteisiinSekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia saksankielisten maiden kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielen opiskelulle ominaisia strategioita

A1-saksan opiskelijat suorittavat 8 kurssia ja A2-saksan opiskelijat 6 kurssia

7.luokka

Tavoitteet

KielitaitoKuullun ymmärtäminenOppilas- ymmärtää pääkohdat selkeästä, yleiskielisestä puheesta, joka käsittelee tuttuja aiheita

edellyttäen, että se tarvittaessa toistetaan ja muotoillaan uudelleen- pystyy tunnistamaan autenttisesta, hidastempoisesta keskustelusta aiheen sekä

joitakin pääkohtia

PuhuminenOppilas- pystyy kertomaan lyhyesti itsestään ja lähiympäristöstään siten, että viesti välittyy - selviytyy tavallisissa arkielämän palvelutilanteissa, mutta ääntäminen voi aiheuttaa

kuulijalle ymmärtämisongelmia ja puheessa voi esiintyä taukoja ja katkoksia- hallitsee keskeisintä sanastoa ja tärkeimpiä rakenteita

Tekstin ymmärtäminenOppilas- ymmärtää yksinkertaista ja tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä, uuteen tekstiin

tutustuminen voi kuitenkin olla hidasta- ymmärtää pääkohdat vaativammista teksteistä, joiden aihepiiri on läheinen

Kirjoittaminen Oppilas- pystyy kirjoittamaan lyhyen, yhtenäisen ja ymmärrettävän tekstin tutusta aiheesta- pystyy kirjoittamaan yksinkertaisia arkielämän viestejä

KulttuuritaidotOppilas- tutustuu joihinkin Saksan alueisiin ja kaupunkeihin- oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa

kohdemaissa

107

- oppii tuntemaan ja arvostamaan saksankielistä kulttuuria ja suvaitsemaan monikulttuurisuutta

- oppii vertailemaan omaa kulttuuriaan kohdekulttuuriin- oppii käyttämään kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia, ymmärtää kulttuurien väliset erot

erilaisissa viestintätilanteissa



- oivaltamaan sinnikkään ja omatoimisen viestinnällisen harjoittelun merkityksen- käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja etsimään siitä tietoa sekä hyödyntämään

oppikirjan eriyttävää materiaalia - ymmärtämään median ja tietoja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia kielen

harjoittelussa ja tiedonhankinnassa- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa pyrkii


oppimistyylinsä- käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa kielitietoa- soveltamaan oppimaansa tietoa- päättelemään, arvaamaan ja keksimään asiayhteyden uusissa tilanteissa- käyttämään erilaisia muististrategioita- analysoimaan (mallin avulla ja äidinkieleen verraten) - liittämään uuden tiedon vanhaan- ymmärtämään työrauhan merkityksen- arvostamaan omaa ja muiden työtä- seuraamaan omaa oppimistaan ja tulee tietoiseksi omasta oppimisestaan (vahvuudet




käyttämällä niitä omissa tuotoksissaanoppilas harjoittelee päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteyksistä- kerrataan ja yhä uudelleen harjoittelemalla vahvistetaan jo opittuja tietoja ja taitoja

1. kurssiRakenteet- säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesens- eriävät yhdysverbit- modaaliverbit- artikkelin käyttö- päälauseen ja sivulauseen sanajärjestys- persoonapronominien akkusatiivi- substantiivien akkusatiivi ja akkusatiiviprepositiot

108

- man-rakenneAihepiirit - perheestä kertominen- ruumiinosat ja ulkonäkö- harrastukset- vapaa-aika- ystävyys- vaateostoksilla- julkiset rakennuksetViestintätilanteet- esittäytyminen- itsestä ja perheestä kertominen- mielipiteen esittäminen- vaatteen ostaminen- asuinpaikasta kertominen

2. kurssiRakenteet- sivulauseet- teitittely- perfekti- adjektiivien ja adverbien vertailu- persoonapronominien datiivi- substantiivien datiivi ja datiiviprepositiot- akkusatiivi/datiiviprepositiotAihepiirit- koulu- kellonajat- sääilmaukset- syntymäpäivät- puhelimessa- ruokasanastoa- ongelmista kertominen

Viestintätilanteet- henkilötietojen kysely- oppilaan haastattelu- säästä kertominen- onnitteleminen- puhelimessa asioiminen- kahvilassa asioiminen


- harjoittelee päättelemään viestin sisältöä tilannevihjeiden avulla- harjoittelee reagoimaan kuulemaansa ja hyödyntämään saamaansa palautetta- harjoittelee tarkkailemaan omaa ja muiden kielenkäyttöä- harjoittelee korvaamaan puuttuvaa kielitaitoa toisella vastaavanlaisella ilmauksella- harjoittelee joitakin suulliselle vuorovaikutukselle tyypillisiä ilmauksia (esim.


109

ArviointiOppilaita arvioidaan 7. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden osaamista testataan erilaajuisilla kokeilla kuullun ja luetun ymmärtämisessä sekä suullisessa ja kirjallisessa tuottamisessa. Lisäksi oppilaiden sanaston ja rakenteiden hallintaa testataan erilaisilla pienillä kokeilla.Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla.Oppilaat arvioivat itse omaa edistymistään ja työskentelyään. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti.Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla. .

8. luokka

Tavoitteet


- pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta ja seuraamaan keskusteluja itseään kiinnostavista ja tärkeistä aiheista edellyttäen, että puhe on selkeää, yleiskielistä ja normaalitempoista ja että se tarvittaessa toistetaan

- pystyy ymmärtämään esim. kuulutusten ja tv-ohjelmien keskeisen aiheenPuhuminenOppilas

- selviytyy yksinkertaisista, omia tarpeitaan koskevista arkipäivän tilanteista, mutta ääntäminen voi edelleen aiheuttaa ymmärtämisongelmia, puhe on katkonaista ja virheellistä

- hallitsee suppean sanavaraston lisäksi joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia


- ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia lyhyehköistä viesteistä, vaativampien tekstien lukeminen on kuitenkin edelleen aikaa vievää

- pystyy yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avullaKirjoittaminenOppilas

- osaa kirjoittaa yhtenäisiä kuvauksia ja viestejä tutuista aiheista, tuotoksissa esiintyy kuitenkin vielä monenlaisia virheitä

- käyttää tavallisinta konkreettista sanastoa ja tärkeimpiä rakenteita ja perusaikamuotoja


- tutustuu Saksan lisäksi muihin saksankielisiin maihin (Itävalta ja Sveitsi) ja kaupunkeihin

- oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa kohdemaassa

110

- oppii tuntemaan ja arvostamaan saksankielistä kulttuuria ja suvaitsemaan monikulttuurisuutta

- oppii vertailemaan omaa kulttuuriaan kohdekulttuuriin- oppii käyttämään kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia, ymmärtää kulttuurienväliset

erot erilaisissa viestintätilanteissa


- syventää 7. lk:lla oppimiaan opiskelustrategioitaoppii tekemään pienimuotoisia projektitöitä yksin tai ryhmässä

Työtavat- laajennetaan 7. luokalla opittuja työtapoja

Sisällöt

3. kurssiRakenteet

- suomen konditionaalin vastine (würde+infinitiivi)- imperfekti, als-sivulause- epäsuorat kysymyslauseet- perfekti- substantiivien ja persoonapronominien akkusatiivi ja datiivi- akkusatiiviprepositiot- datiiviprepositiot- vaihtoprepositiot- adjektiivin taivutusta- refleksiiviverbit

Aihepiirit- lomamuistot- disko- henkilöiden luonnehdinta- ruokien nimityksiä- München ja Baierin osavaltio- Matkailu- Asuminen- Kotityöt

Viestintätilanteet - asuinympäristöstä kertominen- kotitöistä kertominen - asioiminen ravintolassa ja hotellissa- tien kysyminen ja neuvominen- mielipiteen ilmaiseminen- matkakokemuksista kertominen

4. kurssiRakenteet

- imperatiivi- adjektiivin taivutus

111

- pää- ja sivulauseen sanajärjestys- järjestysluvut- pluskvamperfekti- artikkeliton ammattinimike

Aihepiirit- ruumiinosat- sairaudet ja lääkärissä käynti- tutustuminen Sveitsiin ja Itävaltaan- talviurheilu- matkaohjelma

Viestintätilanteet- kirjeen tai kortin kirjoittaminen- matkaohjelman laatiminen- voinnista kertominen- lääkärissä asioiminen- Suomesta ja Helsingistä kertominen

5. kurssiRakenteet

- zu-partikkeli infinitiivin yhteydessä- modaaliapuverbit- sijamuodot- maantieteellisiä nimiä

Aihepiirit- TV-ohjelmat- Euroopan unioni- erilaiset tavat eri maissa

Viestintätilanteet- TV-ohjelmista keskustelu- Kohteliaisuusfraaseja- henkilön esittely


- päättelemään viestin sisältöä tilanneyhteydestä- reagoimaan kuulemaansa ja hyödyntämään saamaansa palautetta- tarkkailemaan omaa ja muiden kielenkäyttöä- korvaamaan puuttuvaa kielitaitoa toisella vastaavanlaisella ilmauksella- harjoittelee joitakin suulliselle vuorovaikutukselle tyypillisiä ilmauksia (esim.


ArviointiOppilaita arvioidaan 8. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden osaamista testataan erilaajuisilla kokeilla Lisäksi oppilaiden sanaston ja rakenteiden hallintaa testataan erilaisilla pienillä kokeilla.Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla.

112

Oppilaat arvioivat itse omaa edistymistään ja työskentelyään. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti.Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla.

9. luokka

Tavoitteet


- pystyy seuraamaan selväpiirteistä asiapuhetta ja ymmärtää siitä pääkohdat, vaatii kuitenkin toistoa

- tunnistaa tavallista sanastoa sisältävän keskustelun aiheen- ymmärtää hitaasti ja selkeästi puhuttua yleiskieltä tutuista aiheista- ymmärtää keskeistä sanastoa ja joitakin idiomeja

PuhuminenOppilas

- selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista ja tavallisimmista palvelutilanteista- osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun ja kykenee jossain määrin ylläpitämään

keskustelua- selviää tutuista puhetilanteista melko sujuvasti, mutta puheessa on usein vielä

taukoja- ääntäminen on pääosin ymmärrettävää- osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita


- ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia hieman vaativammista ja pidemmistä teksteistä arkisissa yhteyksissä

- pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista lyhyehköstä tekstistä- osaa päätellä sanojen merkityksiä kontekstin avulla, tarvitsee kuitenkin vielä

apuvälineitä tekstin ymmärtämiseksiKirjoittaminenOppilas

- osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä ja luettelomaisia kuvauksia tutuista aiheista (todellisista ja/tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista)

- osaa käyttää arkipäiväistä sanastoa, perusaikamuotoja ja sivulauseita- kirjoittaa yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein


- tutustuu laajemmin joihinkin Saksan alueisiin ja kaupunkeihin- oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa

kohdemaassa- oppii tuntemaan ja arvostamaan saksankielistä kulttuuria ja suvaitsemaan

monikulttuurisuutta - oppii vertailemaan omaa kulttuuriaan kohdekulttuuriin - oppii käyttämään kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia, ymmärtää kulttuurienväliset

erot erilaisissa viestintätilanteissa

113


- syventää aikaisemmin oppimiaan opiskelustrategioita

Työtavat- syvennetään aikaisemmin opittuja työtapoja

Sisällöt

6. kurssiRakenteet

- sanajärjestys- welcher ja dieser -pronomini- futuuri- substantiivien genetiivi- heikot maskuliinit- relatiivipronominit- pronominaaliadverbit- refleksiiviverbit- suomen konditionaalin vastineet

Aihepiirit- koulutarvikkeita- nuorten arvoja- perhe ja sukulaiset- rippileiri- luonteenpiirteet- pop-tähden haastattelu- nuorten esikuvia

Viestintätilanteet- perheestä kertominen- henkilön luonnehdinta- sähköpostiviestin kirjoittaminen- arvoista ja esikuvista kertominen- rippileiristä kertominen- tulevaisuuden suunnitelmista ja toiveista kertominen

7. KurssiRakenteet

- passiivi (preesens ja imperfekti) ja agentti- maantieteelliset nimet- konjunktiivin pluskvamperfekti- adjektiivin vertailumuodot- was für ein/welcher-pronomini

Aihepiirit- kierrätys ja ympäristösanastoa- opasteita ja kylttejä- vaatesanastoa

114

- kouluvierailu Saksassa

Viestintätilanteet- lippuluukulla asioiminen- vaatteiden ostaminen- yhteydenpito saksalaisen ystävyyskoulun kanssa- kulutuksesta, kierrätyksestä ja ympäristönsuojelusta keskusteleminen

8. kurssiRakenteet

- adjektiivin taivutus- kaksoisinfinitiivi- kansallisuussanat

Aihepiirit- nuorten ongelmia ja tuntemuksia- eläinten nimitykset- jokilaivamatka- miekkavalas

Viestintätilanteet- ongelmista ja tuntemuksista puhuminen- matkasta kertominen-


- päättelemään viestin sisältöä tilannevihjeiden avulla- ilmaisemaan oman mielipiteensä ja reagoimaan kuulemaansa - tarkkailemaan omaa ja muiden kielenkäyttöä- korvaamaan puuttuvaa kielitaitoa toisella vastaavanlaisella ilmauksella- joitakin suulliselle vuorovaikutukselle tyypillisiä ilmauksia (esim. puheenvuoron

aloitus)

ARVIOINTI

Oppilaita arvioidaan 9. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden osaamista testataan erilaajuisilla kokeilla Lisäksi oppilaiden sanaston ja rakenteiden hallintaa testataan erilaisilla pienillä kokeilla.Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla.Oppilaat arvioivat itse omaa edistymistään ja työskentelyään. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti.Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla. .


Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan:

115

Kuullun ymmärtäminen A2.2 (Kehittyvä peruskielitaito)Oppilas




Puhuminen A2.1 (Peruskielitaidon alkuvaihe)Oppilas





- - Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin.

Tekstin ymmärtäminen A2.2 (Kehittyvä peruskielitaito)Oppilas



- Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. Kirjoittaminen A2.1 (Peruskielitaidon alkuvaihe)Oppilas


jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista).

- Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita.

- Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa.

Kulttuuritaidot- Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.


- käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja

116

- on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

Kiina A-kielenä (suomi-kiina –kaksikielinen opetus) luokilla

Yleistavoitteet vuosiluokille 7 - 9

Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa lisääntyy. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita.

7. vuosiluokka

Tavoitteet


- oppilas ymmärtää selkeää asiapuhetta ja hieman vaativampaakin kuvailevaa kieltä- oppilas ymmärtää tavallista sanastoa ja jonkin verran erikoissanastoa ja idiomeja

Puhuminen- oppilas selviytyy hyvin jokapäiväisistä sosiaalisista kohtaamisista- oppilas rohkaistuu ilmaisussaan ja osaa käyttää kuvailevaa kieltä- oppilaan ääntäminen on ymmärrettävää - oppilas käyttää useita keskeisimpiä rakenteita puheessaan

Luetun ymmärtäminen- oppilas ymmärtää selkeästi jäsennettyjä tekstejä sekä arkisiin tilanteisiin liittyviä

viestejä- oppilas harjaantuu lukemaan erilaisia tekstejä

Kirjoittaminen- oppilas osaa kirjoittaa lyhyitä ja yksinkertaisia viestejä ja kuvauksia- oppilas osaa erilaisia ajan ilmaisuja sekä sidossanoin liitettyjä rinnasteisia lauseita- oppilas harjaantuu käyttämään sanakirjaa ja tietotekniikkaa kirjoittamisen apuna

Kulttuuritaidot- oppilas oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa- oppilas oppii arvostamaan omaa kulttuuriaan ja näkemään eroja ja yhtäläisyyksiä

kiinalaisen ja suomalaisen kulttuurin välillä


- ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (välineet mukaan tunnille, säännöllinen ja sinnikäs työskentely)

- ymmärtämään työrauhan merkityksen- arvostamaan omaa ja muiden työtä ja työskentelemään yhteistoiminnallisesti- käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja etsimään siitä tietoa sekä hyödyntämään

oppikirjan eriyttävää materiaalia - käyttämään sanakirjaa oppimisen apuna- hyödyntämään pinyin-järjestelmää itsenäisesti uuden sanaston opettelun apuna

Helsingin kaupunki26. huhti ’08, 01.16Lisättiin: Kappaleenvaihto

117

- ymmärtämään tietoja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia kielen harjoittelussa ja tiedonhankinnassa

- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa pyrkii muuttamaan työskentelytapojaan

- soveltamaan oppimaansa tietoa ja liittämään uuden tiedon vanhaan- päättelemään, arvaamaan ja keksimään asiayhteyden uusissa tilanteissa- tiedostamaan likimääräisten ilmausten käytön viestintätilanteessa ja pyrkii

käyttämään niitä- käyttämään erilaisia muististrategioita

SISÄLLÖT

Aihepiirit- perinteiset elinkeinot, terveys ja hyvinvointi Kiinassa- kiinalaisia keksintöjä- kaunokirjallisuus- tiedotusvälineet- nuorisokulttuuri

Viestintätilanteet ja strategiat- keskustelu- ja kuuntelutaitojen harjoittelu- omien kokemusten ja mielipiteiden ilmaiseminen- pienimuotoisia suullisia esityksiä- tutustutaan sanastoon, kielen vertauskuvallisuuteen ja ilmaisuvoimaan- keskeisen sisällön löytäminen tekstistä- lukukokemuksen jakaminen- harjoitellaan uusien kirjoitusmerkkien tunnistamista ja kirjoittamista- pinyin kirjoittamisen apuna- harjoitellaan kielen ilmaisukeinoja laatimalla erilaisia tekstejä (kuvaileva fiktiivinen

teksti ja asiateksti)- ymmärretään puhe- ja kirjakielen käyttötarkoitusten erot

Rakenteet- kerrataan ja syvennetään vuosiluokilla 1 – 6 opittua- verbien jako olotilaa ilmaiseviin verbeihin (stative verbs), apuverbeihin ja toimintaa

ilmaiseviin verbeihin ja niiden käyttö erilaisissa lauseissa- Suffiksit 了 le, 着zhe ja 过guo ja niiden käyttö- prepositioita, adverbejä, ajanilmaisuja- erilaisia lauserakenteita ja sidossanoja


8. luokka

118

Tavoitteet


- oppilas ymmärtää yleistietoa käsittelevää keskustelua- oppilas ymmärtää myös vaativampia rakenteita ja idiomeja puheessa- oppilas tiedostaa joitakin keskeisiä eroja kiinan kielen eri varianteista

Puhuminen- oppilas pystyy keskustelemaan ymmärrettävästi erilaisissa arkielämän tilanteissa ja

ylläpitämään keskustelua- osaa valita tilanteeseen sopivan kielimuodon- oppilas hallitsee perussanaston ja jonkin verran eri alojen sanastoa- oppilas osaa käyttää monipuolisesti eri rakenteita ja ilmaisuja puheessaan

Luetun ymmärtäminen- oppilas ymmärtää tekstin pääajatukset ja yksityiskohtia- oppilas pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista

Kirjoittaminen- oppilas selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa- oppilas osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä ja kuvauksia- oppilas kirjoittaa yleisimmät kirjoitusmerkit ja lauserakenteet oikein- osaa muokata - myös tietotekniikkaa käyttämällä - omaa tekstiään ja ymmärtää, että

kirjoittaminen on prosessi (suunnittelu, jäsentely, muokkaus)

Kulttuuritaidot- oppilas syventää kiinaa puhuvan maailman perusasioiden tuntemustaan (maantieto,

kuuluisat henkilöt ja arkipäivän tyypilliset tilanteet)- oppilaan kiinalaisen kulttuurin tuntemus syvenee ja hän oppii hyväksymään ihmisten

välisen erilaisuuden


- vahventaa 7. luokalla oppimiaan opiskelustrategioita ja pystyy tarvittaessa muuttamaan niitä

- jatkaa omien strategioidensa arviointia ja oppii keskustelemaan niistä - hahmottaa muiden omaksumia strategioita ja rohkaistuu kokeilemaan niitä- oppii tiedostamaan eri oppimistyylien olemassaolon ja tunnistamaan vähitellen oman

oppimistyylinsä

SISÄLLÖT

8. vuosiluokka

Aihepiirit- Kiinan eri alueita- kiinan kielen eri variantteja ja murteita- ympäristökysymyksiä ja kestävä kehitys- kiinalaisia filosofeja- kaunokirjallisuus ja runot- elokuva- nuorisokulttuuri

119

Viestintätilanteet ja -strategiat- keskustelu-, kuuntelu- ja ilmaisuharjoituksia- luetaan erilaisia tekstejä- tutustutaan sanastoon, kielen vertauskuvallisuuteen ja ilmaisuvoimaan- luku- tai elokuvakokemuksen jakaminen (esim. kirja-/elokuva-arvostelu)- harjoitellaan uusien kirjoitusmerkkien kirjoittamista- vakiinnutetaan tekstintekoprosessia (suunnittelu, jäsentely, muokkaus)- tutustutaan kiinan kielen eri varianttien esiintymiseen ja harjoitellaan tunnistamaan

kiinan kielen eri murteiden eroja

Rakenteet- erilaisia lauserakenteita ja sidossanoja- verbien kertaus- adverbit ja niiden vertailu- 的de , 得de ja 地de –partikkelien eri käytöt- futuurin ilmaiseminen- konditionaalin ilmaiseminen (如果，假如) -


9. luokka

TAVOITTEET


- oppilas pystyy seuraamaan puhetta, joka käsittelee yhteiskuntaan ja lähiympäristöön liittyviä yleistietoon perustuvia teemoja

- oppilas tavoittaa pääkohdat median välittämistä viesteistäPuhuminen

- oppilas pystyy keskustelemaan sujuvasti ja ymmärrettävästi ja ylläpitämään keskustelua

- oppilas pystyy pitämään lyhyen suullisen esityksen- oppilas käyttää monipuolisesti keskeisimpiä rakenteita- oppilas osaa hyvin tavallisen sanaston ja jonkin verran erikoissanasta ja idiomaattisia

ilmauksiaLuetun ymmärtäminen

- oppilas pystyy ymmärtämään monenlaisia tekstejä tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatusta ja avainsanoja

- oppilas pystyy lukemaan erilaisia tuttuja aihepiirejä koskevaa tekstiä myös valmistautumatta

- oppilas harjaantuu lukemaan erilaisia kaunokirjallisia tekstejä ja asiatekstejäHelsingin kaupunki26. huhti ’08, 02.22Lisättiin: Kappaleenvaihto

120

Kirjoittaminen- oppilas selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa- oppilas osaa kirjoittaa lyhyen kuvauksen tapahtumista tai kokemuksista- oppilas selviää kirjoittamalla tavanomaisista arkitilanteista (kirjeet, viestit, muistilaput

ja hakemukset)- oppilas osaa perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot- oppilas oppii tekemään muistiinpanoja kiinankielisen esityksen pääkohdista

Kulttuuritaidot- oppilas oppii arvostamaan ja tuntemaan kiinankielistä kulttuuria ja hyväksymään

ihmisten välisen erilaisuuden- oppilas oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa- oppilas syventää edelleen kiinaa puhuvan maailman perusasioiden tuntemustaan

(maantieto, kuuluisat henkilöt, tärkeät tapahtumat ja arkipäivän tyypilliset tilanteet)



- jatkaa omien strategioidensa arviointia ja oppii keskustelemaan niistä - hahmottaa muiden omaksumia strategioita ja rohkaistuu kokeilemaan niitä

Sisällöt

Aihepiirit- elämä Kiinassa eri dynastioiden aikaan- historiallisia nähtävyyksiä eri puolilla Kiinaa- matkustaminen Kiinassa- kuuluisia kiinalaisia- kaunokirjallisuus- tiedotusvälineet

Viestintätilanteet- suullisen esittämisen harjoittelua- mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen, mielipiteistä keskustelu- palautteen vastaanottaminen ja antaminen- reagointi uutisiin- sanojen selittäminen ja asioiden kuvailu- lukukokemuksen jakaminen- projektityö jostain aiheesta käyttäen erilaisia viestinnän keinoja (tekstit, kuva,

tietotekniikka, suullinen esittäminen)- muistiinpanojen tekeminen kuullusta- tiivistelmän tekeminen kuullusta ja luetusta

Rakenteet- aiemmin opitun kertaus- passiivimuodon ilmaiseminen lauseissa ( 被，让，叫)- sananmuodostuksen perusperiaatteita- erilaisia lauseiden sidosrakenteita ja konjunktioita

121

ArviointiOppilaita arvioidaan 9. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden kielitaidon eri osa-alueiden osaamista testataan erilaajuisilla kokeilla. Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti. Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla. Oppilaat arvioivat itse omaa edistymistään ja työskentelyään, ja heitä ohjataan myös arvioimaan itseään suhteessa yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikkoihin.

122

MATEMATIIKKA 7 - 9

JohdantoMatematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. Loogisen ajattelun kehittyminen auttaa myöhemminkin tekemään järjestelmällisiä päätöksiä.

Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 7–9Oppilas oppii

- ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä

- laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia- loogista ja luovaa ajattelua- soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn- ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja

päätelmiään- esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella- näkemään säännönmukaisuuksia

7. luokka

1.kurssiKeskeiset tavoitteetOppilasta harjaannutetaan loogiseen ja täsmälliseen ajatteluun, erilaisten ongelmien ratkaisemiseen sekä asioiden kirjalliseen ja suulliseen esittämiseen ja perustelemiseen. Oppilas osaa peruslaskutoimitukset luonnollisilla luvuilla ja laskee luotettavasti myös kokonais- ja rationaaliluvuilla. Oppilas tutustuu potenssinlaskutoimituksiin, kun eksponenttina on luonnollinen luku.

Keskeiset sisällötLUVUT JA LASKUTOIMITUKSET

- luonnolliset luvut: peruslaskutoimitusten kertaus- kokonaisluvut: peruslaskutoimitukset, vastaluku, itseisarvo- rationaaliluvut: murtolukujen peruslaskutoimitukset, käänteisluku,

desimaaliluvut ja niiden laskutoimitukset, jaollisuus, tekijät, alkutekijät, likiarvo ja pyöristäminen

- potenssi: eksponenttina luonnollinen luku

2.kurssiKeskeiset tavoitteetOppilas oppii kulman, ympyrän ja monikulmioiden ominaisuuksia tasossa ja koordinaatistossa. Oppilas varmentaa geometrisen piirtämisen periaatteet harppia ja viivoitinta käyttäen.Oppilas tutustuu tason yhtenevyyskuvauksiin.

Keskeiset sisällötTASOGEOMETRIA

- kulmien välisiä yhteyksiä

123

- kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä- säännölliset monikulmiot- ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet- tasokuvioiden piiri ja pinta-ala- geometrista konstruointia- symmetria suoran ja pisteen suhteen- siirto ja kierto tasossa- pituuden ja pinta-alan yksiköt ja niiden muunnokset

3.kurssiKeskeiset tavoitteetMallinnetaan matemaattisia ongelmia ja opitaan näkemään säännönmukaisuuksia. Etsitään ja esitetään riippuvuuksia.Oppilas tutustuu kuvio –ja lukujonoihin ja oppii muodostamaan muuttujalausekkeita ja ratkaisemaan yksinkertaisia yhtälöitä

Keskeiset sisällötLUKUJONOT JA YHTÄLÖT

- lausekkeet: muuttujan arvon sijoittaminen, sieventäminen, muodostaminen- lukujonojen tutkimista ja muodostamista- yhtälö: yksinkertaisen yhtälön ratkaiseminen

8.luokka

4.kurssiKeskeiset tavoitteetOppilas osaa prosenttilaskua arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkomisessa. Oppilas osaa potenssien laskutoimitukset ja ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta.

Keskeiset sisällötPROSENTTI JA POTENSSI

- prosentti: prosenttiluku, prosenttiarvo, perusarvo, vertailu- ja muutosprosentti

- potenssi: eksponenttina kokonaisluku, potenssilauseke ja sen sieventäminen

- juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella

5.kurssiKeskeiset tavoitteetOppilas osaa sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita. Oppilas osaa muodostaa yksinkertaisesta arkielämän ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen laskemalla tai päättelemällä. Oppilas osaa käyttää verrantoa.

Keskeiset sisällötALGEBRA

- polynomin käsite: polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku

124

- yhtälö: kertausta, ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen, verranto, vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen

6. kurssiKeskeiset tavoitteetOppilas osaa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen. Oppilas tunnistaa yhdenmuotoiset ja yhtenevät sekä symmetriset kuviot ja pystyy soveltamaan yhdenmuotoisuutta ja yhtenevyyttä yksinkertaisissa kahden kulman välisessä yhteydessä. Oppilas tuntee matematiikan historiaa.

Keskeiset sisällötGEOMETRIA

- yhdenmuotoisuus ja mittakaava- trigonometriaa- Pythagoraan lause- Suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen- Ympyrä: kehän pituus, pinta-ala

9.luokka

7. kurssiKeskeiset tavoitteetOppilas tunnistaa eri avaruuskappaleet ja osaa soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja. Oppilas osaa suorittaa mittauksia sekä muuntaa tavanomaisia mittayksiköitä.

Keskeiset sisällötAVARUUSGEOMETRIA

- tilavuuden yksiköt- lieriö, särmiö, kuutio, kartio, pallo: tilavuudet, pinta-alat- pituus- ja leveyspiirit

8. kurssiKeskeiset tavoitteetOppilas osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan. Oppilas osaa etsiä (lineaarisen) funktion nollakohdan.

Keskeiset sisällötFUNKTIO

- riippuvuus- funktio: kuvaaja, nollakohta- mallinnusta- toisen asteen polynomifunktio

9 . kurssiKeskeiset tavoitteetOppilas osaa käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkomisessa. Oppilas osaa arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkistaa ratkaisunsa eri vaiheet. Oppilas tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen.

125

Keskeiset sisällötYHTÄLÖPARIT

- yhtälöiden peruskäsitteet: identtisesti tosi, epätosi ja ehdollinen yhtälö- suoraan ja kääntäen verrannollisuus- suoran piirtäminen- yhtälöparin ratkaiseminen

10. kurssiKeskeiset tavoitteetOppilas ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa. Oppilas osaa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. Oppilas oppii tekemään taulukoita, kuvaajia ja diagrammeja tietokoneavusteisesti.

Keskeiset sisällötTILASTOT JA TODENNÄKÖISYYS

- tilastot: frekvenssi, keskiarvo, mediaani, tietojen kerääminen, luokittelu ja esittäminen

- diagrammit ja niiden tulkinta- todennäköisyyden käsite, tilastollinen todennäköisyys, klassinen

todennäköisyys- kombinaatio-oppia- taulukkolaskennan perusteet

TyötavatPyritään käyttämään vaihtelevia työtapoja, kuten esim. yksilöllinen harjoittelu, pari- ja ryhmätyöskentely, toiminnallinen harjoittelu, ongelmanratkaisu konkreettisilla välineillä ja matemaattiset pelit. Työtavan valintaan vaikuttaa luokkatila, opiskeluryhmän koko ja itse opiskeluryhmän koostumus. Opettaja pyrkii löytämään sopivan työtavan kullekin ryhmälle. Tarvittaessa voidaan eriyttää ryhmän sisällä.

ArviointiArviointi on monipuolista ja se perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Kurssien tiedollisten tavoitteiden saavuttamista testataan kokeilla ja tuntikuulusteluilla. Tuntityöskentely, suulliset ja kirjalliset tehtävät, kotitehtävien tekeminen pohjautuvat jatkuvaan näyttöön. Tietojen ja taitojen lisäksi arvioidaan oppilaan työskentelyä. Tällöin arvioidaan mm. oppilaan omatoimisuutta, oppilaan toimimista annetun ohjeen mukaan, yhteistyö- ja kommunikaatiotaitoja.Tämän lisäksi opettaja pyrkii luomaan tilanteita, joissa oppilas voi suorittaa oman työskentelynsä itsearviointia.

AihekokonaisuudetTavoitteena on, että oppilas oppii näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä ja soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn sekä esittämään kysymyksiä ja päätelmiä. Sisältöinä mm. prosentti, todennäköisyys ja tilastot ( mm. frekvenssi, keskiarvon ja mediaanin määrittäminen, hajonnan käsite sekä diagrammien tulkintaa).

126

Ihmisenä kasvaminenVastuulliseksi ja luovaksi kansalaiseksi kasvaminen

- valmius harkita ja tehdä valintoja (mm. terveyteen, talouteen ja kuluttamiseen, mediaan, ympäristökäyttäytymiseen liittyvät valinnat), oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvät valinnat

- aiheina mm. palkat, verotus, vaalit

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyysMonikulttuurinen maailma

- Suomi maailmassa, matkailu- universaalit, ihmisiä yhdistävät asiat (mm.Aurinkokunta ja avaruus)- maailman väestönkasvu ja siihen liittyvät tulevaisuuden ennusteet- väestön tiheys, puhutuimmat kielet ja uskonnot- ihmisoikeudet

Viestintä ja mediataitoAktiivinen ja luova ilmaisija

- oppilas pystyy keskustelemaan myös matemaattisin käsittein- medialukutaitoinen ja mediakriittinen kansalainen- perustaitojen ja välinehallinnan varmistaminen ennen toista astetta

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudestaKriittinen kuluttaja - tulevaisuuden rakentaja

- kriittinen kuluttaminen, vastuullisten valintojen tekeminen- maailman hahmottaminen kokonaisuutena.- erilaiset ympäristötiedot, materiaalinkulutus, jätteiden kertymät ja

hyötykäyttö

Työskentelyyn sisältyisi tuolloin tiedon hankinnan, tilastojen tulkinnan ja kuvaamisen sekä muun matemaattisen puolen lisäksi aiheisiin liittyvää pohdintaa ja keskustelua. Työtavaksi sopisi hyvin myös tutkielmien tekeminen


Ajattelun taidot ja menetelmätOppilas• huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet• osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa• osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon• osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden• osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa• osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen.

127

Luvut ja laskutoimituksetOppilas osaa• arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito• korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä.• ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta• käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa.

AlgebraOppilas osaa• ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön• sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita• potenssien laskutoimitukset• muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä• käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen• arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.

FunktiotOppilas• osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta• osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan• osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan• osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta• tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä.

GeometriaOppilas osaa• tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet• soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja• käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen• löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa• soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa• käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen• suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä.

Todennäköisyys ja tilastotOppilas osaa• määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa• lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.

128

BIOLOGIA 7 - 9

Biologia

JohdantoBiologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Tarkoituksena on kehittää oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy sekä halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa.

Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 7–9Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat evoluutioon, ekologian perusteisiin sekä ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia mediakriittisesti.

1. kurssin (7.lk) keskeiset tavoitteet Oppilas oppii

- käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä

- kuvaamaan elämän perusilmiöitä - tunnistamaan Itämeren eliölajeja ja arvostamaan vesiympäristön

monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen - hahmottamaan vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa

1. kurssin keskeiset sisällöt- eliökunnan järjestelmä- Itämeren vesiekosysteemi, sen lajit ja niiden keskinäiset riippuvuussuhteet- vesiekosysteemin tutkiminen luonnossa ja luokassa- vesien suojelu

2. kurssin (8.lk.) keskeiset tavoitteetOppilas oppii


- kuvaamaan elämän perusilmiöitä - tunnistamaan metsän eliölajeja ja arvostamaan metsäluonnon monimuotoisuutta

sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen - hahmottamaan metsäekosysteemien rakennetta ja toimintaa - tuntemaan kasvien kasvuvaatimukset- tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä - ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen

kestävän käytön periaatteet.

129

2. kurssin keskeiset sisällöt- eliökunnan järjestelmä- metsäekosysteemi, sen lajit ja niiden keskinäiset riippuvuussuhteet- kasvien kerääminen- kasvinviljely ja metsänhoito- kasvisolun rakenne ja toiminta



- kuvaamaan elämän perusilmiöitä - tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä

ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen perustan- tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä-

3. kurssin keskeiset sisällöt- eliökunnan järjestelmä- solun rakenne ja toiminta- ihmisen evoluutio- ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot- ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen - perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä - biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset

Työtavat- opettajajohtoinen opetus- itsenäinen työskentely- ryhmätyöt- mikroskooppityöskentely ja laborointi- näytteiden otto ja maastoretket- tehtävät koulussa ja kotona



- kuvaamaan elämän perusilmiöitä - tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä

ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen perustan- tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä

4. kurssin keskeiset sisällöt- ihmisen evoluutio- ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot- ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen - perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä

130

- biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset

Työtavat- opettajajohtoinen opetus- itsenäinen työskentely- ryhmätyöt- mikroskooppityöskentely ja laborointi- näytteiden otto ja maastoretket- tehtävät koulussa ja kotona

ArviointiArvioinnissa otetaan huomioon tiedollinen ja taidollinen menestyminen, mutta myös omien edellytysten mukainen paneutuminen.

Arviointiin vaikuttavat:- tuntityöskentely ja kotitehtävät- testit ja kokeet- työvihko- ryhmätyöt

Aihekokonaisuudet

Oppiaineessa ihmisenä kasvaminen – aihekokonaisuutta käsitellään käytäessä läpi terveyteen, kuluttamiseen ja ympäristökäyttäytymisen liittyviä valintoja sekä pohdittaessa vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta.

Medialukutaito ja lähdekritiikki ovat oppiaineen tavoitteita läpi yläasteen.

Oppiaine tutkii ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta, joten vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta kuuluvat erottamattomasti oppisisältöihin.

Ihminen ja teknologia – aihekokonaisuutta käsitellään pohdittaessa bioteknologian tulevaisuutta.

Päättöarvioinnin pohjana pidetään Opetushallituksen antamia päättöarvioinninkriteerejä:PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Biologian tutkimustaidotOppilas osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa

kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia.

Luonto ja ekosysteemitOppilas osaa jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa

lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan

131

nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä

ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet.

Elämä ja evoluutio Oppilas osaa kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn.

IhminenOppilas osaa kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan

pääpiirteet selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen,

raskauden kulun ja synnytyksen käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristöOppilas osaa kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja

ympäristösuojelun merkitystä tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa

esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

132

MAANTIETO 7- 9

JohdantoMaantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetus toimii siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä.

Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 7–9Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. Tavoitteena on ohjata oppilaita käyttämään lähteitä, mm. internettiä, kriittisesti.

1. kurssin (7lk.) keskeiset tavoitteetOppilas oppii

- käyttämään ja tulkitsemaan karttoja ja muita maantieteellisiä tietolähteitä sekä suhtautumaan tietolähteisiin kriittisesti

- määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet- ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla- kunnioittamaan ja suhtautumaan myönteisesti eri kulttuureihin

1. kurssin keskeiset sisällöt- maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan

hahmottamien sekä maailman alueellinen jäsentäminen- maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat - Pohjois- ja Etelä-Amerikan luonnonolot, ihmistoiminta ja kulttuuristen

piirteet

2. kurssin (8lk.)keskeiset tavoitteetOppilas oppii


- määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet- ymmärtämään maisemaa muokkaavien tekijöiden toimintaa- ymmärtämään luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta Euroopassa- oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista

kunnioittamaan ja suhtautumaan myönteisesti eri kulttuureihin

2. kurssin keskeiset sisällöt- Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan

peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla- Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa ja Euroopan

tulevaisuus

133



- määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet- tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua

ympäristöä sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä- tietämään kansalaisen vaikutusmahdollisuudet oman elinympäristönsä

3. kurssin keskeiset sisällöt- Suomen karttakuva ja maisema - Suomi osana maailmaa- luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä

rakennettu ympäristö ja perinnemaisemat- Suomen väestö ja sen vähemmistökulttuurit- aluesuunnittelu Suomessa- kotiseudun maantietoa- ympäristö- ja kehityskysymykset paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä

ongelmien ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen- ihminen luonnonvarojen kuluttajana



- määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet- tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua

ympäristöä sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä- tietämään kansalaisen vaikutusmahdollisuudet oman elinympäristönsä

4. kurssin keskeiset sisällöt- Suomen karttakuva - Suomi osana maailmaa- luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä

rakennettu ympäristö ja perinnemaisemat- Suomen väestö ja sen vähemmistökulttuurit- aluesuunnittelu Suomessa- kotiseudun maantietoa- ympäristö- ja kehityskysymykset paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä


4. kurssin keskeiset sisällöt- Suomen karttakuva - Suomi osana maailmaa- luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä

rakennettu ympäristö ja perinnemaisemat- Suomen väestö ja sen vähemmistökulttuurit

134

- aluesuunnittelu Suomessa- kotiseudun maantietoa- ympäristö- ja kehityskysymykset paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä


Työtavat- opettajajohtoinen opetus- itsenäinen työskentely- ryhmätyöt- tehtävät koulussa ja kotona

Arviointi

Arvioinnissa otetaan huomioon tiedollinen ja taidollinen menestyminen, mutta myös omien edellytysten mukainen paneutuminen.

Arviointiin vaikuttavat:- tuntityöskentely ja kotitehtävät- testit ja kokeet- työvihko- ryhmätyöt ja tutkielmat

Aihekokonaisuudet

Oppiaineessa ihmisenä kasvaminen – aihekokonaisuutta käsitellään käytäessä läpi kuluttamiseen ja ympäristökäyttäytymisen liittyviä valintoja sekä pohdittaessa vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys näkyy oppiaineessa mm. aiheissa: Suomi maailmassa, universaalit ihmisiä yhdistävät asiat sekä ihminen osana globaalia maailmaa.


Oppiaine tutkii ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta, joten vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta kuuluvat erottamattomasti oppisisältöihin.

Ihminen ja teknologia – aihekokonaisuutta käsitellään pohdittaessa tulevaisuuden energiantuotantomuotoja.


Maantieteelliset taidotOppilas osaa• etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi

karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa • tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi

uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa • havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla

135

• vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella.

Maailman jäsentäminenOppilas osaa• hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja

kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet• soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten

uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle.

Euroopan jäsentäminenOppilas osaa• kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää

Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden• vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on

vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa.

Suomen jäsentäminenOppilas osaa• selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot

ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla • kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista

Suomessa• analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat

kulttuuri- ja perinnemaisemat• osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman

elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen• suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun

ympäristöön liittyviä tutkimuksia• tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden

vähemmistökulttuurit • kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan

ja koko maailman kanssa.

Yhteinen ympäristöOppilas osaa selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat,

kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma

kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa

kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista.

136

FYSIIKKA 7 – 9

Johdanto Fysiikka on kokeellinen luonnontiede. Oppilasta ohjataan luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedon hankintaan ja tiedon käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opiskelussa korostetaan kokeellisen ja teoreettisen tiedon yhteyttä. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja toisaalta kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja.

Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 7-9 Oppilas oppii

- luonnon tutkimisen taitoja- luonnontieteellisten kokeiden suunnittelua- havaintojen, mittausten ja päätelmien tekoa- tulosten käsittelyä ja esittämistä myös tietoja viestintätekniikkaa hyväksi

käyttäen- käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä

kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita- arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta- ymmärtämään fysiikan merkityksen jokapäiväisessä elämässä (esim.

energiantuotto, nopeus, kitka, vuorovaikutukset)- pohjatiedot fysiikan jatko-opiskeluun

7. luokka1.kurssin keskeiset tavoitteet Oppilas

- osaa työskennellä turvallisesti ja ohjeita noudattaen yhdessä muiden kanssa

- tutustuu luonnontieteelliseen tutkimusten ja mittausten suunnitteluun ja tekemiseen

- osaa esittää mittaustulokset esim. taulukkoina tai piirroksina- osaa mitata ja määrittää tavallisimpia suureita (pituus, pinta-ala, massa) - tutustuu värähdys- ja aaltoliikkeeseen, valon ominaisuuksiin, valon

taittumiseen ja heijastumiseen

1.kurssin keskeiset sisällöt- mittaamisen perusteet- tutkimuksen periaatteita ja tulosten käsittelyä- värähdys- ja aaltoliike- ääni (melu, suojautuminen)- valon ominaisuuksia- valon heijastuminen ja peilit- valon taittuminen- optisten laitteiden toimintaperiaatteita

8.luokka2.kurssin keskeiset tavoitteet Oppilas

137

- perehtyy aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen ja rakenteita koossa pitäviin voimiin

- tutustuu maailmankaikkeuden syntyyn- tutustuu ydinsäteilyyn, sen käyttöön ja siltä suojautumiseen- tutustuu lämpöopin perusteisiin

2.kurssin keskeiset sisällöt - aineen rakenne- radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio- ionisoivansäteilyn vaikutukset, säteilysuojelu- maailmankaikkeus, aurinkokunta- lämpöenergia, lämpötila, lämpölaajentuminen, olomuodon muutokset,

lämpöenergian siirtyminen

9.luokka3.kurssin keskeiset tavoitteet Oppilas

- tutustuu kappaleiden välisiin vuorovaikutuksiin ja niistä aiheutuviin liikeilmiöihin

- tutustuu liike - ja potentiaalienergiaan- perehtyy energian ja työn yhteyteen- tutustuu yksinkertaisiin koneisiin ja kappaleiden tasapainoon

3.kurssin keskeiset sisällöt

- liike, nopeus, kiihtyvyys (liikenneturvallisuus)- vuorovaikutus ja voima- massa, paino, tiheys, kitka, paine, noste- mekaaninen energia (liike-energia, potentiaalienergia)- työ, teho- yksinkertaiset koneet- painopiste ja tasapaino

4.kurssi keskeiset tavoitteet Oppilas

- osaa sähköopin peruskäsitteitä ja osaa tehdä joitakin kytkentöjä- tuntee sähköntuotannon perusteet ja osaa vertailla eri

sähköntuotantotapoja sekä hallitsee sähkön siirron perusteet- osaa sähköturvallisuuteen liittyvät seikat

4.kurssin keskeiset sisällöt- sähkövaraukset- jännite, virta, virtapiiri- kytkentöjä (lamput/paristot, sarja/rinnan)- resistanssi- teho, energia

138

- magneetti, sähkömagneetti, induktio- sähköntuotto ja –siirto- sähköturvallisuus

Työtavat- oppilastyöt, demonstraatiot- kirjalliset tehtävät- tarkoituksen mukaiset projektityöt/tutkielmat ja opintokäynnit- fysikaalisten ilmiöiden mallintaminen tietokoneavusteisesti

Arviointi- kirjallinen koe- jatkuva näyttö (=aktiivisuus tunneilla, asiallinen, huolellinen ja turvallinen

työskentely kokeita suoritettaessa)- projektitöiden arviointi

Aihekokonaisuudet- Kasvu ihmisyyteen toteutuu fysiikassa, kun oppilaan maailmankuva

kehittyy ja laajenee. Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja (esim. eri energiantuotantotapojen vertailu ja ympäristön suojelu). Ryhmätöissä kehittyvät oppilaan sosiaaliset taidot, kuten toisten huomioon ottaminen ja sääntöjen noudattaminen.

- Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys toteutuu fysiikassa tieteen kansainvälisen luonteen kautta. Opitaan käyttämään kansainvälistä SI-yksikköjärjestelmää ja sen suureita. Tutustutaan fysiikan historian tärkeimpiin vaikuttajiin.

- Viestintä ja mediataito toteutuvat fysiikassa, kun opetellaan esittämään tuloksia kirjallisesti ja suullisesti sekä erilaisia tietojen hankintatapoja harjoittelemalla. Havaintojen ja mittaustulosten luotettavuutta arvioidaan erityisesti.

- Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys toteutuu fysiikassa ryhmätyöskentelyssä, jossa harjoitellaan sosiaalisia taitoja. Aloitteellisuus, yrittäjyys ja kommunikaatiotaidot kehittyvät.

- Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta alkaa fysiikassa jo käyttäytymisenä fysiikanluokassa, jossa huolehditaan koulun yhteisistä välineistä ja ympäristöstä. Kun oppilaan tiedot ja maailmankuva laajenee, voi oppilas nähdä omien arkikäytäntöjensä ja valintojensa vaikutukset (esim. energian käyttö) yhteisöön ja yhteiskuntaan.

- Turvallisuus ja liikenne toteutuu fysiikassa mm. mekaniikan yhteydessä, missä tutkitaan liikettä, kitkaa, nopeutta ja kiihtyvyyttä. Turvallisuuteen perehdytään mm. sähköopissa ja säteilyfysiikassa (säteilysuojelu).

- Ihminen ja teknologia toteutuu mm. tutustumalla sähköön ja energian tuotantoon sekä yksinkertaisten koneiden toimintaan. Samalla voidaan pohtia teknologiaan liittyviä arvokysymyksiä.


Luonnon tutkimisen taidotOppilas

139

• osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa• osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitellayksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita taipäämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa• osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojenja graafien avulla sekä tulkita niitä• osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulostenluotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä• tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellistatiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.

Liike ja voimaOppilas• osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita,kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima• osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksistasekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteidentekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen• ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteenja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia• osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittääniiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittäätiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan• tuntee työn ja energian välisen yhteyden• ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan.

Värähdys- ja aaltoliikeOppilas• tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen• tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisiailmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla• osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäenerilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa• ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksimelu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa.

LämpöOppilas• tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä jaosaa tulkita niitä• osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleenlämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla• osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakejatarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.

SähköOppilas• osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytönperiaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia

140

• ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksienvaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnastaja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina• tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä• tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaaselittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitostenhyötyjä ja haittoja.

Luonnon rakenteetOppilas• tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajitvaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä• hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaahavainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla• osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia,vuorovaikutus ja säteily• ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energianmuuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa.

141

KEMIA 7 – 9

Johdanto Kemia on kokeellinen luonnontiede, joka tutkii aineen rakennetta ja aineiden välisiä reaktioita. Oppilasta ohjataan luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedon hankintaan ja tiedon käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opiskelussa korostetaan kokeellisen ja teoreettisen tiedon yhteyttä.

Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 7-9- oppilas osaa työskennellä turvallisesti laboratoriossa- oppilas ymmärtää kemiallista merkkikieltä, aineen rakennetta ja kemiallisia

reaktioita- oppilas saa tietoja aineiden kiertokulusta ja oppii ottamaan vastuuta

ympäristönsuojelullisissa kysymyksissä- oppii ymmärtämään kemialliset prosessit osana luontoa- oppilas saa valmiudet kemian jatko-opintoihin

7. luokka1.kurssin keskeiset tavoitteet

- oppilas osaa työskennellä turvallisesti- oppilas osaa luokitella aineita- oppilas tuntee kokeelliset erotusmenetelmät ja osaa käyttää niitä- oppilas tuntee ilmakehän kaasuja- oppilas ymmärtää kemiallisia reaktioita- oppilas ymmärtää palamisen ja paloturvallisuuden

1.kurssin keskeiset sisällöt- työvälineet, turvallinen työskentely- aineen olomuodot- aineiden jako

o puhdas aine/seoso metallit/epämetallit

- liuos, liukeneminen- erotusmenetelmät- atomi, alkuaine- molekyyli, yhdiste- kemiallinen reaktio ja nopeus- palaminen, paloturvallisuus, happi- vety, vesi- ilmakehä- happamuus, pH

8. luokka2.kurssin keskeiset tavoitteet

- oppilas tuntee atomin rakenteen ja jaksollisen järjestelmän perusteet- oppilas osaa jaksollisen järjestelmän avulla tehdä päätelmiä aineiden

ominaisuuksista- oppilas tuntee pH-asteikon ja tietää happaman ja emäksisen eron- oppilas tutustuu teollisuuden peruskemikaaleihin ja suolojen valmistukseen

142

- oppilas tietää, miten hapan sade syntyy ja miten se vaikuttaa luontoon ja miten happaman sateen syntyä voi ehkäistä ja miten happaman sateen vaikutusta voi torjua

2.kurssin keskeiset sisällöt- atomin rakenne- jaksollinen järjestelmä- pääryhmien alkuaineet- ioniyhdisteet- molekyyliyhdisteet- hapot, happamuus- emäkset, emäksisyys- hapan ja emäksinen oksidi- hapansade- neutraloituminen- suolat (valmistus, nimeäminen)

3.kurssin keskeiset tavoitteetoppilas tuntee erilaisia orgaanisia yhdisteryhmiä ja tietää, mitä niistä

valmistetaan, millaisia ne ovat ja mihin niitä käytetään- oppilas tuntee muovin ja paperin valmistuksen- oppilas tutustuu tuotteiden elinkaari ajatteluun

3.kurssin keskeiset sisällöt- hiili alkuaineena- orgaanisten yhdisteiden yleiset piirteet- hiilivedyt, alkoholit, karboksyylihapot, esterit; valmistus, ominaisuudet,

käyttö ja kaavat- ravintoaineet; hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat- pesuaineet- kosmetiikka- muovi ja paperi; elinkaari

9. luokka4.kurssi keskeiset tavoitteet

- oppilas tuntee metallien yleiset ominaisuudet ja valmistustavat- oppilas osaa soveltaa metallien jännitesarjaa esim. energian tuotannossa

ja korroosiossa- oppilas tutustuu elektrolyysiin (yksinkertaistettuna)

4.kurssin keskeiset sisällöt- metallien yleiset ominaisuudet ja valmistus- metallien jännitesarja- korroosio- akku, paristo- elektrolyysi

Työtavat- oppilastyöt, demonstraatiot- kirjalliset tehtävät

143

- tarkoituksen mukaiset projektityöt/tutkielmat ja opintokäynnit

Arviointi- kirjallinen koe- jatkuva näyttö (=aktiivisuus tunneilla, asiallinen, huolellinen ja turvallinen

työskentely kokeita suoritettaessa)- projektitöiden arviointi

Aihekokonaisuudet- Kasvu ihmisyyteen toteutuu kemiassa, kun oppilaan maailmankuva

kehittyy ja laajenee. Kemian opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja (esim. eri energiantuotantotapojen vertailu, tuotteiden elinkaari ja ympäristön suojelu). Ryhmätöissä kehittyvät oppilaan sosiaaliset taidot, kuten toisten huomioon ottaminen ja sääntöjen noudattaminen.

- Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys toteutuu kemiassa tieteen kansainvälisen luonteen kautta. Opitaan käyttämään kansainvälistä kemian merkkikieltä.

- Viestintä ja mediataito toteutuvat kemiassa, kun opetellaan esittämään havaintoja kirjallisesti ja suullisesti sekä erilaisia tietojen hankintatapoja harjoittelemalla. Mahdollisten projektitöiden yhteydessä opetellaan arvioimaan eri lähteistä saatujen tietojen luotettavuutta.

- Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys toteutuu kemiassa ryhmätyöskentelyssä, jossa harjoitellaan sosiaalisia taitoja. Aloitteellisuus, yrittäjyys ja kommunikaatiotaidot kehittyvät.

- Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta alkaa kemiassa jo käyttäytymisenä kemianluokassa, jossa huolehditaan koulun yhteisistä välineistä ja ympäristöstä. Kun oppilaan tiedot ja maailmankuva laajenee, voi oppilas nähdä omien arkikäytäntöjensä ja valintojensa vaikutukset (esimerkiksi pakkausmateriaalien vaikutus, materiaalien valmistuksen vaikutus, materiaalien kierrätys) luontoon, yhteisöön ja yhteiskuntaan.

- Turvallisuus ja liikenne toteutuu kemiassa, kun käsitellään mm. työturvallisuutta ja paloturvallisuutta.

- Ihminen ja teknologia toteutuu mm. tutustumalla esimerkiksi metallien valmistukseen, öljynjalostukseen, paperi-, kännykkä- ja muoviteollisuuteen. Samalla voidaan pohtia teknologiaan liittyviä arvokysymyksiä.


Oppilas• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä• osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta• osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä• tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen• tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle,

144

esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa• tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksiaihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja• tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä• osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana• osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia• osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit• osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen• osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön• osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuorenrakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä

145

TERVEYSTIETO 7-9

JohdantoTerveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa. Terveystietoa opetetaan 7. vuosiluokalla 0,5 kurssia, 8. vuosiluokalla 1,5 kurssia ja 9. vuosiluokalla 1 kurssi.

Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 7–9Oppilas oppii

- tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä

- ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa

- ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta- kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia

keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja ja selviytymistaitoja

- huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään- arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä

turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta- käyt tämään terveyteen ja sa i rauteen l i i t tyv iä käs i t te i tä ja

tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi- ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen

yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä

1. kurssin (7lk. ja 8lk.) keskeiset tavoitteetKurssin tavoitteena on tukea nuoren itsenäistymistä, identiteetin ja itsetunnon kehitystä sekä sosiaalisia vuorovaikutustaitoja.

1.kurssin keskeiset sisällöt- mitä terveys on?- nuoren fyysinen kasvu ja kehitys sekä niihin vaikuttavat- nuoruuden kehityksen erityispiirteet ja tarpeet, heräävä seksuaalisuus ja

hygienia- pyykkinen kasvu ja kehitys sekä niihin liittyvät tekijät kuten läheiset

ihmissuhteet, itsetuntemus, itsensä arvostaminen ja itsenäistyminen- sosiaalinen kasvu ja kehitys sekä niihin liittyvät tekijät kuten ystävien ja

ryhmän vaikutus, yhteisöllisyys

146

- vuorovaikutustaidot: tunteet ja niiden ilmaiseminen, ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen

- yksilön velvoitteet yhteisössä; suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito

2. kurssin (8lk.) keskeiset tavoitteetKurssin tavoitteena on kannustaa ottamaan vastuuta omasta terveydestään sekä osoittaa elämäntapojen vaikutus omaan hyvinvointiimme ja terveyteemme.

2. kurssin keskeiset sisällöt- miten omat elämäntapamme vaikuttavat terveyteemme- terveellisen ravinnon merkitys hyvinvoinnillemme- säännöllisen liikunnan vaikutus terveyteemme- riittävän unen ja levon merkitys sekä stessin vaikutukset hyvinvointiimme- mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat: tupakka, alkoholi,

päihde ja vaikuteaineet- seksuaalisuus ja läheiset ihmissuhteet sekä sukupuolitaudit- vaaratilanteet, ensiapu ja liikenneturvallisuus

3. kurssin (9lk.) keskeiset tavoitteetKurssin tavoitteena on antaa ymmärrysta ja kykyä kohdata eläman mukanaan tuomia vaikeuksia. Tavoitteena on, että oppilas kykenee tekemään omaa terveyttä koskevia yksinkertaisia hoitoratkaisuja ja –suunnitelmia. Kurssi kannustaa ottamaan vastuuta ja sitoutumaan oman tulevaisuuden suunnitteluun.

3. kurssin keskeiset sisällöt- ihmisen elämänkaari ja siihen liittyvät muutokset- kriisit ja niistä selviytyminen- terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut sekä kansalaisjärjestöjen työ- ympäristö ja terveys- kansanterveys ja taudit- mielenterveys

Työtavat- ryhmä- ja yksilötyöt- opetuskeskustelut- tutkielmat- esitelmät- tarvittaessa vierailut, tutustumiskäynnit ja vierailevat asiantuntijat

ArviointiOlennaista arvioinnissa on yksilöllisyys ja kannustavuus. Esiin nostetaan onnistumisen ja epäonnistumisen kasvattava merkitys. Arviointi perustuu tuntityöskentelyyn, yksilö- ja ryhmätöihin sekä kokeisiin.

AihekokonaisuudetAihekokonaisuuksista ihmisenä kasvaminen kulkee läpäisevästi kaikkien luokka-asteiden sisällöissä mukana.

147


Terveystiedossa käydään läpi tarkoituksenmukaista osallistumista ja yhteisten asioiden vastuullista hoitamista eri kansalaisjärjestöissä. Tämä on osa osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys-aihekokonaisuutta.

Oma hyvivointi ja vastuu tulevaisuudesta on mukana kaikkien luokka-asteiden oppisisällöissä.

Turvallisuus ja liikenne-aihekokonaisuus toteutuu ensiavun ja liikenneturvallisuuden oppisisällöissä.


Kasvu ja kehitysOppilas

• tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta

• osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia

• osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista

• tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään• osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata

niiden mahdollisia ratkaisuja.

Terveys arkielämän valintatilanteissaOppilas

• tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä

• osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä

• tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta

• osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään

• tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua.

Voimavarat ja selviytymisen taidotOppilas

• osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla

• osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet

• osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja

148

• osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuriOppilas

• tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä• osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä

edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään • tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa

hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti

• osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä.

149

USKONTO

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO 7 - 9

JohdantoEvankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 7-9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. Uskontoa opiskellaan luokilla 7-9 yksi vuosiviikkotunti (yksi kurssi) kunakin vuonna.

Oppilaan oma uskonnon opetus tukee kotona annettua kasvatusta. Koulun uskontokasvatukseen on Meilahden yläasteella kuulunut yhteistyö Meilahden seurakunnan kanssa. Tätä yhteistyötä pyritään jatkamaan mahdollisuuksien mukaan järjestämällä tilaisuuksia kirkossa ja seurakunnan työntekijöiden vierailuja uskonnon tunneilla.

Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 7–9Evankelisluterilaisen uskonnon tavoitteena on saada oppilas tiedostamaan maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä. Opiskelun tavoitteena on oppia kunnioittamaan eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Uskonnon opiskelu

SEURAKUNTAUskonnon harjoittaminenRippikouluKoulukirkotAamunavauksetKoulupastori

KOTIMinä PerheArvokasvatusElämänkatsomusMaailmankatsomus

KOULUTietoja ja taitojaKuka minä olen?Juutalaisuus, kristinusko, islam, hindulaisuus, buddhalaisuus…Kristitty, luterilainenRaamatun tuntemusMillaisessa maailmassa elän?LähimmäisetMikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin?

150

syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnosta ja tukee oppilaan kasvua eettisesti ajattelevaksi ihmiseksi.

1. kurssin keskeiset tavoitteetUskonnon ensimmäisen kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan maailmanuskontojen pääpiirteet ja tuntea Raamatun keskeisin sisältö. Samalla oppilas oppii arvostamaan eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Seitsemännellä luokalla oppilaan tulisi jo alkaa ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta.

1. kurssin keskeiset sisällötSeitsemännen luokan kurssi jakautuu kahteen osaan: maailmanuskonnot ja Raamattu. Maailmanuskonnoista tutustutaan keskeisimpiin. Tarkoituksena on selvittää suurimpien maailmanuskontojen uskonnollisen elämän pääpiirteet, levinneisyys ja kokosuhteet. Uskontoihin tutustumalla oppilas ymmärtää uskontojen vaikuttavan häneen itseensä, toisiin ja kulttuuriin.

Raamattuosuudessa syvennetään oppilaan tietoja Raamatusta kristinuskon pyhänä kirjana. Tutustutaan siihen, miten Vanha testamentti on vaikuttanut myös toisiin uskontoihin, ns. Abrahamin perillisiin. Uutta testamenttia käsiteltäessä keskitytään Jeesuksen opetuksiin ja kristinuskon syntymiseen. Oppilas opiskelee pääpiisteissään Raamatun syntyvaiheet ja kuinka Raamattua voi tulkita. Kurssilla opetellaan käyttämään Raamattua ja käsitellään sitä, miten Raamattu on vaikuttanut kulttuuriin.

2. kurssin keskeiset tavoitteet

Kahdeksannen luokan tavoitteena on syventävää oppilaan tietoja kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta. Oppilas tuntee kristinuskon kirkkohistorian pääpiirteet ja tietää, miten eri kirkkokunnat ovat muotoutuneet. Tarkoituksena on, että oppilas tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa Uskonnon toisen kurssin jälkeen oppilas ymmärtää suomalaista, erityisesti luterilaista, uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä. Hän osaa myös hankkia tarvittavaa tietoa uskonnollisuudesta ja uskonnosta.

2. kurssin keskeiset sisällötUskonnon toinen kurssi keskittyy kirkkohistoriaan ja kirkkotietoon. Kurssilla käydään läpi pääasiat siitä, miten kristinusko on syntynyt ja muuttunut tultaessa meidän päiviin. Keskeisimmän osan kurssista muodostaa luterilaiseen kirkkoon perehtyminen; miten se on syntynyt ja millainen on Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Kurssilla tutustutaan myös toisiin kristillisiin kirkkokuntiin kuten ortodoksiseen ja katoliseen kirkkoon. On mahdollista, että osa kirkkokuntiin tutustumisesta käydään läpi vasta yhdeksännellä luokalla.

3. kurssin keskeiset tavoitteetUskonnon viimeisen kurssin tavoitteena on tunnistaa oppilaan omaan maailmankatsomukseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on, että oppilas kykenee eettiseen pohdintaan ja sitä kautta

151

tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia. Oppilas ymmärtää uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen. Samalla hän oppii käyttämään uskonnollista tietoa. Yhdeksännellä luokalla oppilaan tulisi kyetä keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.

3. kurssin keskeiset sisällötYhdeksännellä luokalla perehdytään ihmiseen eettisenä olentona. Uskonnon kolmannen kurssin lähtökohtana on kristillinen etiikka ja siihen kuuluva lähimmäisen rakkaus. Keskustelujen ja harjoitusten avulla tutustutaan siihen, millaista on asettua toisen asemaan ja miten voisi ratkaista ongelmatilanteita. Kurssilla annetaan oppilaille valmiuksia pohtia omaa maailmankatsomustaan ja ymmärtää ihminen osana ympäröivää yhteiskuntaa.

Työtavat

Evankelisluterilaisen uskonnon tunneilla opiskellaan hyödyntäen monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä ja työskentelymuotoja, joita sovelletaan kunkin ryhmän ja yksilön tarpeiden sekä opiskeltavan tietosisällön erityisvaatimusten mukaan. Työtapoina voidaan käyttää esimerkiksi opetuskeskusteluja, itseopiskelua, pari- ja ryhmätöitä, sekä vierailuja eri kohteisiin. Opiskelussa käytätetään tarvittaessa apuvälineenä tietotekniikkaa. Uskonnon tunneilla opetellaan kriittistä tiedonhankintaa internetistä. Oppilaat opettelevat tekstinkäsittelytaitoja esimerkiksi tehdessään esitelmiä.

ArviointiUskonnon kurssit arvioidaan numeroarvosanoin Meilahden yläasteen yhteisen arviointiasteikon mukaisesti. Numeroarvioinnin lähtökohtana on opetushallituksen laatimat päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle kahdeksan. Oppilaat tekevät tarvittaessa itsearviointia kirjallisesti, yleensä kokeiden yhteydessä, ja suullisesti keskustellen opettajan kanssa. Opettaja antaa oppilaille sanallista palautetta sopivissa tilanteissa.

Aihekokonaisuudet

Evankelisluterilaisen uskonnon opetus ohjaa oppilasta ihmisenä kasvamiseen. Tuntiessaan oman maailmankatsomuksensa ja tutustuessaan toisten maailmankatsomuksiin oppilas oppii ymmärtämään paremmin itseään ja ottamaan huomioon toisia. Uskonnon kolmas kurssi keskittyy etiikkaan, joten oppilas ymmärtää omaa ainutkertaisuuttaan sekä oppii arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän. Uskonnon kurssit käytyään oppilas kykenee ikätasonsa mukaiseen toiset huomioivaan käyttäytymiseen ja arvioimaan oman toimintansa seurauksia.

Uskonnot ovat tärkeä osa kulttuuri-identiteettiä ja kansainvälisyyttä. Kun käsitellään esimerkiksi kirkkohistoriaa tai maailmanuskontoja, auttaa uskonnon tunnit oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.

Evankelisluterilaista uskontoa opiskellaan pääsääntöisesti useista oppilaista koostuvassa ryhmässä. Ryhmässä toimiminen edistää ilmaisuja vuorovaikutustaitoja. Uskonnon tunneilla opitaan toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. Tunneilla edistetään oikeudenmukaisuutta ja

152

tasa-arvoa. Erilaisten harjoitusten tekeminen edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 (OPH 2004)

Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta

Oppilas• tuntee Raamatun keskeisen sisällön• tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen

keskeiset vaiheet• tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen

luterilaisuuden perusluonteen• ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas

• kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan• tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä

Oppilas• ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen

luonnetta• tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa• tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet• arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoaOppilas

• tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen• hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä• kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä

153

ORTODOKSIUSKONTO 7-9

Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen.

Vuosiluokka 7Tavoitteet:Oppilas

- tutustuu ortodoksisen kirkon historiaan apostolisesta ajasta nykypäivään- perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana

Sisällöt:- Raamatun synty ja sisältö- Raamattu pyhänä kirjana- kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat- kirkkokunnat sekä ekumenia


- tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historiaa ja nykypäivää- tutustuu maailmanuskontoihin pääpiirteissään

Sisällöt:- Suomen ortodoksisen kirkon historia ja hallinto- maailmanuskonnot- Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys


- tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä

- tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan

- osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä

Sisällöt:- uskonopin ja ortodoksisen etiikan keskeiset kohdat- sakramentit

154

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 7 - 9

JohdantoOpetuksen ydintehtävänä on syventää nuoren omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä sekä tukea nuoren kasvua itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, arvostelukykyiseksi, vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi.

Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.

Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 7-9 Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä

- etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan

- kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa

- omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta

- laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme

7. luokan tavoitteetOppilas

- rakentaa omaa maailmankuvaansa ja identiteettiänsä- kehittää omaa suvaitsevaisuuttaan ja vastuuntuntoaan - oppii tuntemaan ja käyttämään kulttuuriin ja eri maailmankatsomuksiin liittyviä

käsitteitä- perehtyy maailman ja erityisesti Suomen kulttuurihistoriaan- hahmottaa luonnon ja kulttuurin välistä yhteyttä

7. luokan sisällötKäsiteltävät aihepiirit keskittyvät itsetuntemukseen ja kulttuuri-identiteettiin.

- kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto- kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus- käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja

luontokeskeinen.- minäkuvan ja maailmankuvan muodostuminen


- perehtyy etiikan pääsuuntauksiin ja peruskysymyksiin, esimerkiksi arvoihin

155

- oppii tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään ongelmaan perustellun vastauksen.

- hahmottaa monikulttuurisuuden ongelmia ja mahdollisuuksia.- ymmärtää yksilön ja yhteisön vastuun ympäristöstä

8. luokan sisällötKäsiteltävät aihepiirit keskittyvät etiikkaan ja hyvään elämään.

- etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuorten moraalinen kasvu- ihmisoikeusetiikka- ympäristöetiikka- monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä.


- oppii erilaisia ajan käsitteitä- ymmärtää yhteiskunnallisen päätöksenteon vaikutuksen tulevaisuuteen- perehtyy tulevaisuuden tutkimuksen erilaisiin metodeihin ja pystyy hahmottamaan

erilaisia tulevaisuuden kuvia- ymmärtää kansalaisen roolin tärkeyden yhteiskunnallisissa kysymyksissä - tuntee ihmisoikeudet ja osaa arvioida niiden toteutumista nyky-maailmassa

9. luokan sisällötKäsiteltävät aihepiirit keskittyvät tulevaisuuteen, kansalaisuuteen ja hyvään yhteiskuntaan

- yhteiskuntateorian perusteet, demokratia- politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys- tulevaisuuden tutkiminen- luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö- minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi.

TyötavatOpettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista sekä tiedon jäsentämistä ja kokonaisuuksien ymmärtämistä. Työskentelyssä oppilaita innostetaan aktiivisuuteen, itsenäiseen tiedonhakuun ja kriittisyyteen. Vuorovaikutus opettajan ja muiden oppilaiden kanssa on tärkeää. Opetuksen suunnittelussa otetaan huomioon ryhmän kiinnostukset ja valmiudet.

Keskeiset työtavat- keskustelut- tunneilla ja kotona tehtävät harjoitukset- oppimispäiväkirjat- esitelmät- projektityöt- väittelyt- mahdollisuuksien mukaan tehdään opintokäyntejä ja kutsutaan vierailijoita

Arviointi

156

Opettaja arvioi oppilasta sekä suullisesti että numeroin. Arvosanaan vaikuttaa kirjallisten suoritusten lisäksi oppilaan aktiivisuus tunneilla. Lisäksi oppilaita ohjataan arvioimaan sekä omaa että tovereiden työskentelyä. Oppitunneille pyritään luomaan avoin keskusteleva ilmapiiri, joka kannustaa oppilaita rakentavaan kritiikkiin.

AihekokonaisuudetAihekokonaisuuksista elämänkatsomustiedon opetuksessa suoraan oppisisältöihin liittyvät Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta.

Ihmisenä kasvaminen kattaa koko elämänkatsomustiedon opetuksen läpi yläasteen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys –kokonaisuus sisältyy erityisesti 7. luokan opetukseen. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta liittyy erityisesti 9. luokan opetuksen sisältöihin.

Ihmisenä kasvaminen- tunteiden tunnistaminen ja käsittely- oikeudenmukaisuus, tasa-arvo- itsensä kehittäminen- toisten huomioon ottaminen sekä oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys- oma kulttuuri- muita kulttuureita ja monikulttuurisuus- ihmisoikeudet- taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta- yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista- ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa- toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta

Muut aihekokonaisuudet otetaan huomioon opetuksessa soveltuvin osin. Viestintä ja mediataito -kokonaisuudesta painotetaan erityisesti omien ajatusten ja tunteiden ilmaisua sekä mediakriittisyyttä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys –kokonaisuudesta huomioidaan erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa. Turvallisuus ja liikenne –kokonaisuudesta keskitytään erityisesti väkivallattomuutta edistäviin toimintamalleihin. Ihminen ja teknologia –kokonaisuudesta käsitellään teknologiaan ja tietotekniikkaan, niiden kehittämiseen ja käyttämiseen liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8Ihmissuhteet ja moraalinen kasvuOppilas

- osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä- tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän

tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat.

- kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun.

157

- kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä.

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteettiOppilas

- tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja

- kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomus-perinteisiin

- ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron.- osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan

tietoa erilaisista katsomuksista.

Yhteisö ja ihmisoikeudetOppilas

- tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron

- hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön- pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden- tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä.- tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten

tasa-arvoja oikeusvaatimusten perusteita- tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että

pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.

Ihminen ja maailmaOppilas

- ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita- tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia.- osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön- ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.

158

HISTORIA 7 - 9

JohdantoHistorian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. Historiaa opiskellaan seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla kaksi kurssia (vuosiviikkotuntia) kumpanakin vuonna.

Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 7–8Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–8 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. Historian kurssien tavoitteena on oppia hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa. Tämä tapahtuu erilaisia lähteitä käyttämällä, joita vertaillaan ja muodostetaan niiden pohjalta oma perusteltu mielipide. Oppilas oppii, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin. Historian opiskelun tavoitteena on oppia selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia. Opiskeltuaan historiaa oppilas ymmärtää ajallisen jatkumon, syy-seuraus–suhteiden ketjun, historiassa ja osaa pohtia niiden pohjalta myös tulevaisuuden vaihtoehtoja.

1. kurssin (7.lk) keskeiset tavoitteetEnsimmäisen kurssin tavoitteena on, että oppilas ymmärtää, mistä historian tiedot ovat peräisin. Hän oppii, ja osaa käyttää, historian tutkimukseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Oppilas harjoittelee arvioimaan eri lähteiden luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta. Oppilas oppii sijoittamaan historian tapahtumia ajallisiin yhteyksiin. Kurssin tavoitteena on saada oppilas ymmärtämään ja erittelemään historian tapahtumien syitä ja seurauksia. Tutustuessaan historian tapahtumiin oppilas oppii eläytymään yksittäisen historiallisen henkilön elämäntilanteeseen ja valintoihin.

1. kurssin (7.lk) keskeiset sisällötKäsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla. Kurssi jakaantuu kolmeen pääteemaan: elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate, teollinen vallankumous sekä murrosten aika Suomessa. Ensimmäisen teeman aikana käsitellään, millaista elämä oli Suomessa 1800-luvulla, millaisia valtiollisia muutoksia tapahtui Euroopassa sekä miten kansallisuusaate vaikutti Euroopassa ja Suomessa. Teollisen vallankumouksen yhteydessä käsitellään teollistumista ja sen vaikutuksia ihmisten elämään kuten kaupungistumiseen. Murrosten aika Suomessa -teema sisältää tutustumisen sääty-yhteiskunnan murenemiseen sekä Suomen venäläistämisen ja sen vastustuksen opiskelua.

2. kurssin (7.lk) keskeiset tavoitteetHistorian toisen kurssin tavoitteena on jatkaa ensimmäisellä kurssilla aloitettujen historian perustaitojen opiskelua. Kurssin aikana oppilas ymmärtää ensimmäisen maailmansodan syttymiseen vaikuttaneita tekijöitä ja tietää ensimmäisen maailmansodan päätapahtumat.

2. kurssin (7.lk) keskeiset sisällötHistorian toisen kurssin aikana käydään läpi imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille sekä ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset.

159

3. kurssin (8.lk) keskeiset tavoitteetHistorian kolmannen kurssin tavoitteena on, että oppilas ymmärtää historian lähteiden moninkertaistumisen ja monipuolistumisen 1900-luvulla. Hän ymmärtää, että historian tulkinta pohjautuu tiedon valintaan ja osaa itse vertailla lähteitä ja niistä tehtyjä tulkintoja. Oppilas osaa muodostaa oman perustellun mielipiteen historian tapahtumista ja tulkinnoista. Hän oppii pohtimaan ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja sen taustalla olevia arvoja. Kurssin tavoitteena on, että oppilas tietää toisen maailmansodan päätapahtumat, syyt ja seuraukset.

3. kurssin(8.lk) keskeiset sisällötKolmas kurssi jatkaa ensimmäisen maailmansodan aikaisia ja heti sitä seuranneiden tapahtumien läpikäyntiä. Toisen kurssin teemoja ovat lisäksi laman ja totalitarismin aika sekä toisen maailmansodan aika. Kurssin aikana tutustutaan Venäjän keisarikunnan luhistumisen syihin ja vuoden 1917 vallankumouksiin. Kurssilla perehdytään Suomen itsenäistymiseen ja sisällissotaan. Kurssilla käydään läpi maailmantalouden romahtaminen 1920-1930 -luvuilla ja sen vaikutukset Eurooppaan. Tutustutaan elämään demokratioissa ja diktatuureissa. Kurssin aikana opiskellaan toisen maailmansodan päätapahtumat, sen syyt ja seuraukset perehtyen tarkemmin Suomen tapahtumiin toisessa maailmansodassa ja sodasta selviämiseen.

4. kurssin (8.lk) keskeiset tavoitteetNeljännen kurssin aikana jatketaan samojen tavoitteiden mukaan kuin kolmannessa kurssissa. Neljännen kurssin tavoitteena on lisäksi se, että oppilas tuntee toisen maailmansodan jälkeisen historian päätapahtumat aina meidän päiviimme saakka.

4. kurssin (8.lk) keskeiset sisällötNeljäs kurssi jakautuu kolmeen pääteemaan: Suomi 1950-luvulta nykypäivään, idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun, elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Kurssilla käsitellään Suomen elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään sekä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentumisen. Kurssin aikana käydään läpi kylmä sota sekä tutustutaan maailman jakautumiseen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuviin ongelmiin. Kurssilla käydään läpi länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön. Kurssilla voidaan käydä läpi myös seuraavia teemoja 1800-luvulta nykyaikaan saakka: tiedonvälityksen kehitys, Euroopan ulkopuoliset kulttuurit, tasa-arvoisuuden kehitys, kulttuurin kehitys, teknologian kehitys, liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys tai Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen

TyötavatHistorian tunneilla opiskellaan hyödyntäen monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä ja työskentelymuotoja, joita sovelletaan kunkin ryhmän ja yksilön tarpeiden sekä opiskeltavan tietosisällön erityisvaatimusten mukaan. Historian tunneilla voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia työskentelytapoja: oppilas harjoittelee sosiaalisuutta yhteistoiminnallisella oppimisella, saa elämyksiä draaman ja elokuvan avulla, suunnittelee visioita hyvästä tulevaisuudesta, tutustuu ajankohtaisiin ongelmiin ja etsii niihin ratkaisuja. Tunneilla pyritään käyttämään monipuolisesti tietotekniikka (esim. tiedonhaku internetin avulla), sanomalehtiä aikakausilehtiä sekä erilaisia dokumentteja oppimisen apuvälineinä. Oppilas tutustuu koulun lähellä oleviin kansallis- ja kotiseutumuseoihin sekä Helsingin historiallisen keskustan rakennuksin ja muistomerkkeihin, siis aitoihin menneisyyden todistuskappaleisiin. Nämä havainnollistavat sekä paikallishistorian että valtakunnallisen historian opiskelua ja auttaa kansallisen kulttuuriperinnön omaksumisessa. Historian opiskelu syventää koulun taideaineiden opiskelua kulttuurihistorian opiskelulla ja oppilas oppii ottamaan huomioon kulttuurikehityksen

160

yhteydet taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. Historian tunneilla oppilas saa valmiuksia tutkivaan oppimiseen, jatkuvaan tiedon analysoimiseen ja luovaan soveltamiseen. Opiskelu ohjaa arviointikykyyn sekä suhteellisuudentajuun perustuvaan kriittiseen ajatteluun ja itsenäiseen työskentelyyn. Oppilas kirjoittaa lyhyitä tutkimusesseitä, luo kuvallisia ja kirjallisia tuotoksia, joissa sovelletaan nykypäivän menetelmiä eri kansojen ja aikakausien kulttuuriperinnöstä kertomiseen.

ArviointiHistorian kurssit arvioidaan numeroarvosanoin Meilahden yläasteen yhteisen arviointiasteikon mukaisesti. Numeroarvioinnin lähtökohtana on opetushallituksen laatimat päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle kahdeksan. Historian päättöarviointi suoritetaan kahdeksannen luokan jälkeen. Arvioinnin pohjana ovat testit ja kokeet. Kokeet ovat monipuolisia ja sisältävät erityyppisiä tehtäviä. Kokeet arvioidaan numeroarvosanoin. Arvioinnissa huomioidaan myös ns. jatkuva näyttö eli kotitehtävien tekeminen, tuntiaktiivisuus, töiden suunnittelu ja ohjeiden noudattaminen, töiden toteuttaminen itsenäisesti ja yhteistyönä sekä tulosten esittäminen ja tulkitseminen niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Arvioinnin osana voivat olla myös mahdolliset projektit, esitelmät ja muut tunneilla opitut taidot. Oppilaat tekevät itsearviointia kirjallisesti, yleensä kokeiden yhteydessä, ja suullisesti keskustellen opettajan kanssa. Opettaja antaa oppilaille sanallista palautetta sopivissa tilanteissa.

AihekokonaisuudetHistorian oppisisältöihin sisältyvät erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Nämä tulevat esille käsiteltäessä esimerkiksi kansallisuusaatteen syntyä, Suomen kansallista heräämistä, teollistumista ja siirtolaisuutta. Erilaisten lähteiden käyttö historiallisten tapahtumien, esimerkiksi sotien syiden selittämiseksi edistää viestintä ja mediataitoja.


Tiedon hankkiminen menneisyydestäOppilas• osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä • pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.

Historian ilmiöiden ymmärtäminenOppilas • kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla

aikajärjestykseen. • osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään. • osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.

Historiallisen tiedon käyttäminenOppilas• pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös

nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota• pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan

niitä.

161

YHTEISKUNTAOPPI 7 - 9

JohdantoYhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toiminnasta ja demokraattisesta vaikuttamisesta. Yhteiskuntaoppia opiskellaan kolme kurssia (vuosiviikkotuntia) yhdeksännellä luokalla.

Yhteiset tavoitteet vuosiluokalle 9Yhteiskuntaopin opiskelun tavoitteena on, että oppilas saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta. Oppilas oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana.

1.kurssin keskeiset tavoitteetOpiskellessaan yhteiskuntaoppia oppilas oppii tuntemaan julkiset palvelut ja saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen. Yhteiskuntaopin tavoitteena on opettaa yrittäjyyden perusteet ja auttaa oppilasta ymmärtämään yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä.

1.kurssin keskeiset sisällötYhteiskuntaopin ensimmäinen kurssi jakaantuu kolmeen osa-alueeseen: yksilö yhteisön jäsenenä,yksilön hyvinvointi ja talouspolitiikka. Kurssin aikana perehdytään erilaisiin perheisiin ja tutustutaan eri yhteisöihin sekä vähemmistö- ja osakulttuureihin. Oppilas tietää yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, Pohjoismaissa ja EU:ssa. Kurssilla käsitellään hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuuksia sekä tasa-arvoa ja kestävää kehitystä sekä muita keinoja hyvinvoinnin edistämiseksi. Ensimmäisen kurssin aikana opiskeltavia aiheita ovat lisäksi talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin sekä julkinen talous ja verotus.

2.kurssin keskeiset tavoitteetYhdeksännellä luokalla oppilas oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään ja kiinnostuu sitä kautta yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Opiskelun tavoitteena on, että oppilas oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana sekä tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset.

2.kurssin keskeiset sisällötToisen kurssin aikana käsitellään taloudenpitoon, kansantalouteen, vaikuttamiseen ja päätöksentekoon sekä kansalaisen turvallisuuteen liittyviä asioita. Kurssilla perehdytään yksityisen taloudenpidon periaatteisiin ja tutustutaan työntekoon ja yrittäjyyteen. Kurssilla käsitellään yksilöä ja kotitalouksia kuluttajina ja talouden toimijoina sekä ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitystä. Tärkeä osa kurssia muodostuu tiedoista, mitkä ovat kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa. Läpi käydään niin demokratia, vaalit ja äänestäminen kuin politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla. Yhteiskuntaopin toisen kurssin aikana opiskellaan oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen

162

vastuu. Tutustutaan turvallisuuteen sekä turvallisuuspolitiikkaan ulkopolitiikan ja maanpuolustuksen näkökulmasta.

3.kurssin keskeiset tavoitteetYhteiskuntaopin kolmannen kurssin tavoitteena on syventää oppilaiden medialukutaitoa. Kurssin käytyään oppilas ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksia Suomelle, maanosallemme ja maailmanlaajuisesti. Kurssin tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa omasta lähipiiristä kohti globaalia ajattelua.

3. kurssin keskeiset sisällötKolmannen kurssin teemoina ovat media ja tietoyhteiskunta sekä Euroopan yhdentyminen ja globalisaatio. Kurssin aikana käsitellään eri medioita ja yhteiskunnallista vaikuttamista niiden kautta. Kurssilla perehdytään sananvapauteen ja tietosuojaan. Kurssilla käydään läpi pääpiirteet EU:n synnystä ja laajentumisesta nykyiselleen. Kurssilla tutustutaan myös siihen, mitä on globalisaatio ja miten se koskettaa Suomea.

TyötavatYhteiskuntaopin tunneilla opiskellaan hyödyntäen monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä ja työskentelymuotoja, joita sovelletaan kunkin ryhmän ja yksilön tarpeiden sekä opiskeltavan tietosisällön erityisvaatimusten mukaan. Yhteiskuntaopin tunneilla voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia työskentelytapoja: oppilas harjoittelee sosiaalisuutta yhteistoiminnallisella oppimisella, saa elämyksiä draaman ja elokuvan avulla, suunnittelee visioita hyvästä tulevaisuudesta, tutustuu ajankohtaisiin ongelmiin ja etsii niihin ratkaisuja. Tunneilla pyritään käyttämään monipuolisesti tietotekniikka (esim. tiedonhaku internetin avulla), sanomalehtiä aikakausilehtiä sekä erilaisia dokumentteja oppimisen apuvälineinä. Oppilas tutustuu käytännössä kaupungin ja valtion hallintolaitoksiin opintokäynneillä, jolloin yhteiskunnan rakenteet ja toiminnot tulevat helpommin ymmärrettäviksi. Yhteiskuntaopintunneilla oppilas saa valmiuksia tutkivaan oppimiseen, jatkuvaan tiedon analysoimiseen ja luovaan soveltamiseen sekä arviointikykyyn ja suhteellisuudentajuun perustuvaan kriittiseen ajatteluun ja itsenäiseen työskentelyyn. Oppilas kirjoittaa lyhyitä tutkimusesseitä, luo kuvallisia ja kirjallisia tuotoksia, esimerkiksi uutisraportteja.

ArviointiYhteiskuntaopin kurssit arvioidaan numeroarvosanoin Meilahden yläasteen yhteisen arviointiasteikon mukaisesti. Numeroarvioinnin lähtökohtana on opetushallituksen laatimat päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle kahdeksan. Arvioinnin pohjana ovat testit ja kokeet. Kokeet ovat monipuolisia ja sisältävät erityyppisiä tehtäviä. Kokeet arvioidaan numeroarvosanoin. Arvioinnissa huomioidaan myös ns. jatkuva näyttö eli kotitehtävien tekeminen, tuntiaktiivisuus, töiden suunnittelu ja ohjeiden noudattaminen, töiden toteuttaminen itsenäisesti ja yhteistyönä sekä tulosten esittäminen ja tulkitseminen niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Arvioinnin osana voivat olla myös mahdolliset projektit, esitelmät ja muut tunneilla opitut taidot. Oppilaat tekevät tarvittaessa itsearviointia kirjallisesti, yleensä kokeiden yhteydessä, ja suullisesti keskustellen opettajan kanssa. Opettaja antaa oppilaille sanallista palautetta sopivissa tilanteissa.

AihekokonaisuudetAihekokonaisuudet, joista erityisesti yhteiskuntaopin oppisisältöihin liittyvät ovat seuraavat kolme: I Osallistuva kansalainen ja yrittäjyys, joka tulee esille, kun käsitellään esim. vaalit, puolueet, kunnan jäsenyys, yritystoiminta. II Viestintä ja mediataito käsitellään monipuolisesti

163

kolmannessa kurssissa, media ja tietoyhteiskunta. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden yhteydessä käsitellään III turvallisuus ja liikenne-aihekokonaisuutta.


Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminenOppilas• kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä• pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista• osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja

ja niiden seurauksia.

Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminenOppilas• ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on

olemassa useita vaihtoehtoja• ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.

164

MUSIIKKI 7 - 9

Johdanto

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLEMusiikki on taideaine, jonka tehtävänä on antaa oppilaalle sellaiset musiikilliset perustaidot ja tiedot, että hän kykenee musisoimaan sekä omaksi ilokseen että yhdessä muiden kanssa. Työskentely perustuu avoimeen, kannustavaan ja toista kunnioittavaan vuorovaikutukseen sekä ennakkoluulottomaan asenteeseen erilaisia musiikkeja ja kulttuureita kohtaan. Musiikin opetus kannustaa luovuuteen ja tukee oppilaan kokonaisvaltaista kasvua. Musiikin tehtävänä on myös auttaa oppilasta käsittelemään tunnetiloja, jotka ovat sanallisen ilmaisun ulkopuolella.Opetuksessa ja kerhotoiminnassa hyödynnetään hyvin varustetun musiikkiluokan lisäksi modernia bänditilaa, jossa oppilaat voivat harjoitella myös kouluajan ulkopuolella. Opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia.Musiikilla ja taideaineiden yhteistyöllä ( musiikki, ilmaisutaito ja kuvataide ) on keskeinen osuus koulumme juhlissa ja produktioissa. Musiikkiin sopivat aihekokonaisuuksista Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, Viestintä- ja mediataito sekä Ihminen ja teknologia.

Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 7 – 9Oppilas

- ylläpitää ja kehittää laulu- ja yhtyesoittotaitojaan- laajentaa ja syventää musiikin eri lajien, tyylien ja kulttuurien tuntemusta - oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä- oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian,- dynamiikan, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä

käyttämään- niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä- saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun ja luovan ilmaisun kehitykseen

7. luokka, kaikki linjat Yläasteen kahden vuosiviikkotunnin ( kuvataideluokkien yhden vuosiviikkotunnin ) opetussisältö painottuu ala-asteella opittujen asioiden kertaamiseen ja syventämiseen. Musiikissa aihekokonaisuuksista toteutuvat Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, Viestintä- ja mediataito sekä Ihminen ja teknologia.

7. luokan tavoitteiden painoalueetOppilas

- hallitsee terveen äänenkäytön- hallitsee bändisoittimien ( rummut, kitara, basso, koskettimet ) perustekniikan

niin, että- pystyy osallistumaan yhteissoittoon- hallitsee oikean ja turvallisen äänentoistolaitteiden ja sähköisten soittimien

käytön- hallitsee keskittyneen kuuntelun ja erottaa eri musiikkityylejä, kausia ja

kulttuureita

165

- toisistaan- osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä

sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan - osaa toteuttaa omia musiikillisia ideoitaan

7. luokan keskeisiä sisältöjä- harjoitellaan äänenkäyttöä, huomioidaan äänenmurros ja perehdytään erilaisiin

laulutapoihin- tutustutaan äänialoihin ja kuorotyyppeihin- harjoitellaan mikrofoniin laulamista - kerrataan ja harjoitellaan bändisoittimien ( rummut, basso, kitara, koskettimet )

perustekniikoita - sekä käytetään harjoitusmateriaalina monipuolisesti eri musiikkityylejä ja –

kulttuureja - edustavaa musiikkia - käsitellään suomalaista musiikkikulttuuria ja musiikinalan ammatteja- kerrataan musiikkityylejä painoalueena klassisen musiikin tyylikaudet ja

populäärimusiikin historiaa ( blues, rock ja jazz )- harjoitellaan erilaisia rytmejä käyttäen hyväksi musiikkiliikuntaa ja body

percussion-harjoituksia ( kehorytmiikkaa ) - tehdään valmistavia harjoituksia omaan musiikilliseen keksintään ja luodaan itse

TyötavatLähtökohtana on kokonaisvaltainen musiikin oppimisprosessi. Musiikillisia taitoja ja tietoja opitaan aktiivisen toiminnan kautta, musisoimalla, liikkumalla, kuuntelemalla ja musiikillisen keksinnän keinoin. Tiedollinen aines opitaan yhdistämällä se tekemiseen, kokemiseen ja omaan havaintoon.

ArviointiArviointiin vaikuttavat oppilaan tuntiaktiivisuus sekä musiikilliset taidot ja tiedot, joista voidaan antaa myös kirjallinen näyttö. Lisäksi huomioidaan työhön sitoutuminen ja yhteistyötaidot. Arvosanaa annettaessa huomioidaan opetushallituksen antamat päättöarvioinnin kriteerit, sillä seitsemännelle luokalle sijoittuu peruskoulun viimeiset pakolliset musiikintunnit.


Oppilas osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy

osallistumaan yhteissoittoon osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä

kuulemastaan osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan

yhdessä muiden kanssa tunnistaa ja erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä

166

osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa

VALINNAISET AINEET

LINJAMUSIIKKI

8. – 9. luokka

JohdantoKahdeksannen ja yhdeksännen luokan linjamusiikissa ( kolme vuosiviikkotuntia ) tutustutaan musiikin eri tyyleihin ja ilmiöihin painottaen omaa musisointia. Opetuksessa huomioidaan oppilaan oma soitto-/ lauluharrastus. Tunneilla valmisteltuja esityksiä esitetään myös muille. Musiikkilinjan oppilaita suositellaan osallistumaan koulussa toimiviin musiikkikerhoihin. Aihekokonaisuuksista musiikissa toteutuvat Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, Viestintä- ja mediataito sekä Ihminen ja teknologia.

Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 8 – 9Oppilas

- ylläpitää ja kehittää omaa musiikkiharrastustaan sekä laulu- ja yhtyesoittotaitojaan

- laajentaa ja syventää musiikin eri lajien, tyylien ja kulttuurien tuntemusta- oppii käyttämään lisää musiikin käsitteitä ja merkintöjä musisoinnin ja musiikin

kuuntelun yhteydessä- pystyy musisoimaan yhdessä huomioiden eri musiikkityylejä- osaa tuoda esille musiikillisia näkemyksiään omassa musisoinnissa- hallitsee keskittyneen kuuntelun sekä osaa esittää perusteltuja näkemyksiä

kuulemastaan- saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun ja luovan ilmaisun kehitykseen- rohkaistuu esiintymään ja on valmis omaehtoiseen harjoitteluun yksin ja

pienryhmissä

8. luokan keskeisiä sisältöjä- ryhmädynamiikkaa kehittävillä harjoituksilla edesautetaan ryhmän toimivuutta ja

hyvää oppimisilmapiiriä- harjoitellaan ja kehitetään omaa ilmaisua, äänenkäyttöä, laulua sekä yhtye- ja

bändisoittimien soittotaitoa- kiinnitetään musisoinnin ja kuuntelun yhteydessä huomiota musiikin käsitteisiin,

merkintöihin ja muotorakenteisiin- opiskellaan populaarimusiikin historiaa painoalueena suomalainen kevyt

musiikki- tutustutaan tämän päivän hengelliseen musiikkiin - tutustutaan vieraiden kulttuuripiirien musiikkiin- tutustutaan näyttämömusiikkiin- tehdään oma sävellys ja sovitus- suunnitellaan, harjoitellaan, esitetään ja arvioidaan oma musiikillinen

ohjelmakokonaisuus

167

9. luokan keskeisiä sisältöjä- jatketaan ryhmädynamiikkaa vahvistavia harjoituksia- harjoitellaan ja kehitetään lisää omaa ilmaisua, äänenkäyttöä, laulua sekä

yhtye- ja bändisoittimien soittotaitoa- kiinnitetään musisoinnin ja kuuntelun yhteydessä huomiota musiikin käsitteisiin,

merkintöihin ja muotorakenteisiin- opiskellaan jazzmusiikin historiaa- kerrataan klassisen musiikin tyylikausia sekä tarkastellaan nykymusiikin ilmiöitä

meillä ja muualla- seurataan tämän päivän populaarimusiikkia- käsitellään musiikinalan ammatteja- suunnitellaan, harjoitellaan, esitetään ja arvioidaan oma konsertti

Keskeisiä työtapojaMusiikillisia taitoja ja tietoja opitaan pääasiallisesti aktiivisen toiminnan kautta, musisoimalla, liikkumalla, kuuntelemalla ja musiikillisen keksinnän keinoin. Tiedollinen aines opitaan yhdistämällä se tekemiseen, kokemiseen ja omaan havaintoon. Koulun keskeisen sijainnin ansiosta voidaan hyödyntää Helsingin erilaisia musiikkiin liittyviä tutustumiskohteita ja konsertteja. Kirjalliset projektityöt ja esitelmät tukevat tiedollisen aineksen oppimista.

ArviointiArvioinnin keskeisimpinä perusteina ovat tuntiaktiivisuus, halu kehittää itseään muusikkona, toisten huomioonottaminen ja työhön sitoutuminen. Musiikilliset taidot ja tiedot, joissa myös kirjallinen näyttö on mahdollinen, ovat arvioinnin kohteena. Aktiivisuus koulun muussa musiikkitoiminnassa vaikuttaa korottavasti arvosanaa annettaessa.

PITKÄ VALINNAISAINEPitkät valinnaisaineet valitaan seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa varten. Pitkiä valinnaisaineita opiskellaan kahden vuoden ajan keskimäärin kaksi tuntia viikossa, yhteensä neljä kurssia. Valittua valinnaisainetta ei voi opiskelun aikana vaihtaa ilman erityisen pätevää syytä.

MUSIIKKIKahdeksannen ja yhdeksännen luokan valinnaisen musiikin opetuksessa keskitytään ryhmämusisointiin. Toiminnallisuuden ja elämyksellisyyden kautta luodaan pohjaa oppilaan musiikkikokemuksille ja musiikin tuntemukselle. Harjoitettavan musiikin valinnassa voidaan huomioida ryhmän kiinnostuksen kohteet. Opetuksessa aihekokonaisuuksista toteutuvat Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, Viestintä- ja mediataito sekä Ihminen ja teknologia.

Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 8 – 9 Oppilas

- ylläpitää ja kehittää laulu- ja yhtyesoittotaitojaan- laajentaa ja syventää musiikin eri lajien, tyylien ja kulttuurien tuntemusta

168

- oppii käyttämään lisää musiikin käsitteitä ja merkintöjä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä

- pystyy musisoimaan yhdessä huomioiden eri musiikkityylejä- hallitsee keskittyneen kuuntelun sekä pystyy esittämään perusteltuja

näkemyksiä kuulemastaan- osaa tuoda esille musiikillisia näkemyksiään omassa musisoinnissa- saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun ja luovan ilmaisun kehitykseen- saa valmiudet omatoimiselle yhtyesoitinten harjoittelulle

8. - 9. luokan keskeisiä sisältöjä- ryhmädynamiikkaa kehittävillä harjoituksilla edesautetaan ryhmän toimivuutta ja

hyvää oppimisilmapiiriä- harjoitellaan omaa ilmaisua, äänenkäyttöä, laulua ja bändisoittimien soittotaitoa- tutustutaan populaari-, taide- ja maailmanmusiikin eri suuntauksiin itse

musisoimalla painopisteen ollessa populaarimusiikissa- huomioidaan suomalainen musiikkikulttuuri sekä musiikinalan ammatit- kiinnitetään musisoinnin ja kuuntelun yhteydessä huomiota musiikin käsitteisiin,

merkintöihin ja muotorakenteisiin

TyötavatMusiikillisia taitoja ja tietoja opitaan pääasiallisesti aktiivisen toiminnan kautta, musisoimalla, liikkumalla, kuuntelemalla ja musiikillisen keksinnän keinoin. Tiedollinen aines opitaan yhdistämällä se tekemiseen, kokemiseen ja omaan havaintoon.

ArviointiOpetushallituksen antamissa ohjeissa todetaan valinnaisaineista, että yhtenäiset, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän muodostamat aineet arvioidaan numeroin.Valinnaisen musiikin arvioinnin keskeisimpinä perusteina ovat tuntiaktiivisuus, halu kehittää itseään muusikkona, toisten huomioonottaminen ja työhön sitoutuminen. Musiikilliset taidot ja tiedot ovat arvioinnin kohteena.

LYHYTKURSSILyhytkurssit ovat yhden kurssin eli noin 38 oppitunnin mittaisia kokonaisuuksia, joilla syvennetään ja laajennetaan taitoja taideaineiden sisältöjä

Musisoidaan yhdessäKurssilla työstetään ajankohtaista ja oppilaita kiinnostavaa musiikkimateriaalia. Aihekokonaisuuksista kurssilla painottuvat Viestintä- ja mediataito sekä Ihminen ja teknologia .

TavoitteetOppilas

- ylläpitää ja kehittää valitsemansa bändisoittimen soittotaitoa tai laulua- saavuttaa musiikillisesti viimeistellyn lopputuloksen

Sisällöt

169

- harjoitellaan bändisoittimilla sointumerkeistä soittamista ja laulua- työstetään ajankohtaista ja oppilaita kiinnostavaa musiikkimateriaalia- tutustutaan mikrofonien ja äänentoistolaitteiston käyttöön

TyötavatKurssin alussa selvitetään teoreettisesti, mitä saadaan irti sointumerkeistä ja ”komppilapusta”. Kertausjakson jälkeen siirrytään käytännön harjoituksiin.

ArviointiValinnaisaineiden arvioinnista todetaan, että alle kahden vuosiviikkotunnin oppimäärää ei arvostella arvosanalla. Sen sijaan pienemmät valinnaiskurssit arvioidaan sanallisesti, kuitenkin niin, että jos ne ovat yhteisen oppiaineen syventäviä opintoja, suoritus voi korottaa kyseisen aineen arvosanaa. Tässä tapauksessa Musisoidaan yhdessä - kurssi voi korottaa 7. luokan musiikin päättöarviointiarvosanaa. Arvioinnin perusteina ovat tuntiaktiivisuus, halu kehittää itseään muusikkona, toisten huomioonottaminen, harjoitteluun sitoutuminen ja saavutetut musiikilliset taidot.

170

KUVATAIDE 7 - 9

JohdantoKuvataideopetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun ja tukea sekä kuvallisen ajattelun että esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä. Oppiaineessa tutkitaan visuaalisen kulttuurin eri ilmenemismuotoja, taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Tutustuessaan kuvataiteen välityksellä oman ja muiden kulttuurien visuaaliseen maailmaan oppilas oppii ymmärtämään ja arvostamaan niitä.

Opetuksen lähtökohtina ovat oppilaan omat mielikuvat, kokemukset, elämykset ja aistihavainnot sekä ympäristön kuvamaailma. Tavoitteena on kehittää mielikuvitusta, luovaa ongelmanratkaisukykyä ja tutkivan oppimisen taitoja. Oppimistilanteet tukevat oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn, vuorovaikutukseen ja yhteisiin taide-elämyksiin. Tätä tukee myös yhteistyö muiden taitoja taideaineiden kanssa. Kuvataiteen opetukselle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn. Samassa tehtävässä voidaan toteuttaa niin ilmaisullisia, taidollisia ja tiedollisia tavoitteita kuin keskeisiä sisältöalueitakin. Tavoitteena on, että oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosessista.

Kuvataideopettajan antama opinto-ohjaus auttaa oppilasta löytämään omat vahvuutensa kuvataiteen alalla. Kuvataidetunneilla selvitetään, missä jatko-opiskelupaikoissa ja ammateissa opittuja tietoja ja taitoja voi hyödyntää. Näyttely-, museo- ja asiantuntijavierailuilla tutustutaan taidealojen ammatteihin.

Helsinkiläinen painotusKuvataiteen opetuksessa hyödynnetään pääkaupunkiseudun monipuolista ja laajaa näyttelytarjontaa, museoita ja Helsingin arkkitehtuuria. Monipuoliset eri visuaalisten alojen asiantuntijavierailut ovat osa oppiaineen antamaa opinto-ohjausta.

KuvataidepainotusKoulussa tarjotaan painotettua kuvataiteen opetusta. Kuvataideluokkalaiset saavat monipuolista ja kuvataiteen sisältöalueita laajasti käsittelevää opetusta. Kuvataideluokkien oppilailla on mahdollisuus kehittää yksilöllisiä taipumuksiaan kuvallisessa ilmaisussa ja aikaa keskittyä pitemmän työjakson ajan samaan teemaan muiden kuvataiteesta kiinnostuneiden kanssa. Oppilaat voivat mahdollisuuksien mukaan hyödyntää saavuttamiaan taitoja myös muiden oppiaineiden tunneilla ja koulun toiminnassa. Kuvataideluokkalaiset saavat hyvät valmiudet kuvataiteellisiin jatko-opintoihin suuntautumisessa.

Tietotekniikkapainotteinen kuvataideluokkaTietotekniikkapainotteisella kuvataideluokalla oppilas syventää perinteisen kuvataiteen osa-alueiden rinnalla uusien medioiden käyttöä ja soveltamista.

Aihekokonaisuudet ja kuvataide

Ihmisenä kasvaminenKuvataide opettaa ihmistä tuntemaan ja ilmaisemaan itseään. Opetuksessa vahvistetaan oppilaan itsetuntoa ja lisätään valmiuksia harkita ja tehdä valintoja. Taiteellinen työskentely

171

vahvistaa oppilaan kykyä työskennellä yhteistoiminnallisesti ja ymmärtää myös muiden ilmaisua.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyysKuvataiteen opetuksessa tutustutaan kirjoitetusta ja puhutusta kielestä riippumattomaan kuvalliseen ilmaisuun sekä eri kulttuurien taiteeseen ja kuvaperinteeseen. Elämyksellinen oppiminen antaa mahdollisuuksia ymmärtää, arvioida ja kunnioittaa omaa ja muiden kulttuuria ja niiden ilmaisua. Tutustumalla Suomen taiteeseen ja hyödyntämällä Helsingin taidetarjontaa vahvistetaan suomalaista kulttuuri-identiteettiä. Kuvataide kannustaa aktiiviseen taiteesta nauttimiseen ja omaan luovaan kulttuuritoimintaan.

Viestintä ja mediataitoKuvataide antaa oppilaalle valmiuksia toimia viestijänä, viestien vastaanottajana ja niiden kriittisenä tulkitsijana. Kuvataidetunneilla harjoitellaan luomaan, tulkitsemaan ja arvioimaan nykypäivän kuvallista mediaa, digitaalista kuvaa, elokuvaa, valokuvaa sekä mainonnan, lehtien ja tietokonepelien visuaalisia viestejä. Nämä taitojen tavoitteena on tehdä oppilaasta medialukutaitoinen ja –kriittinen kansalainen.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyysKuvataiteen tunneilla tutustutaan taiteilijan, suunnittelijan ja taidekäsityöläisen ammatteihin. Aihekokonaisuuskursseilla harjoitellaan yrittäjyyttä suunnittelemalla ja toteuttamalla tuote ja sen markkinointi.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudestaKuvataiteen tunneilla kohdataan ja käsitellään luontoon ja rakennettuun ympäristöön liittyviä esteettisiä arvoja. Arkkitehtuurin ja muotoilun sisältöalueissa käsitellään ympäristöä ja esineitä esteettiseltä, ekologiselta ja eettiseltä kannalta.

Turvallisuus ja liikenneMateriaaleilla ja välineillä työskennellessä opetellaan ottamaan vastuuta omasta ja toisten turvallisuudesta. Tutustuttaessa arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun tulevat turvallisuuteen ja liikenteeseen liittyvät seikat esille.

Ihminen ja teknologiaKuvataiteessa opitaan ymmärtämään erilaisten työtapojen, työprosessien, materiaalien ja työvälineiden merkitystä kuvallisessa ilmaisussa ja viestinnässä. Tietokone ja kamerat ovat luontaisia ja tärkeitä ilmaisuvälineitä kuvataiteen opetuksessa.

Keskeiset työtavat

Toiminnallisilla työtavoilla opiskellaan yksin, pareittain tai ryhmässä erilaisia kuvailmaisun taitoja, koetaan itse taiteellisen työskentelyn eri vaiheet, vahvistetaan kykyä itsenäiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn sekä muiden kanssa yhdessä toimimiseen.Ongelmalähtöisessä työskentelyssä oppilas yhdistelee hänelle tuttuja tietoja ja taitoja uudella tavalla ongelman ratkaisemiseksi kuvailmaisun keinoin. Oppilas harjoittelee itsenäistä tiedonhankintaa ja luovaa työskentelyä sekä oman työn esittelyä ja arviointia, esim. muotoilu- ja arkkitehtuuritehtävissä.Näyttely- ja museokäynnitElämyksellinen oppiminen, työskentely museoiden työpajoissa.Asiantuntijavierailut

172

Taide- ja taideteollisuusalojen ammattilaiset.Tiedonhankinta- ja kirjalliset tehtävätEsitelmät, tutkielmat, kotitehtävät, portfoliot, tiedonhaku internetin avulla.Kokonaisvaltainen ilmaisuTaideaineiden väliset yhteistyöprojektit.

ArviointiKuvataiteen arvioinnin kohteena ovat oppilastyöt, työkansiot ja oppilaan työskentely. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös yhteistyötaitoihin, työhön sitoutumiseen, tuntiaktiivisuuteen sekä tiedonhankintataitoihin. Työprosessia arvioidaan työpäiväkirjan avulla, jossa myös oppilas arvioi omaa oppimistaan. Oppilastöiden tarkastelu yhdessä ryhmän kanssa antaa opettajalle ja oppilaille tilaisuuksia suulliseen arviointiin ja taidekuvasta keskusteluun. Opetuksen luonteeseen kuuluu opettajan henkilökohtainen suullinen palaute työn edistymisestä. Jokaisen kurssin numeroarviointi perustuu myös sille asetettuihin tavoitteisiin.


Oppilas osaa-ilmaista itseään kuvallisin keinoin-käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita- valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimman materiaalin ja tekniikan- selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin- tunnistaa keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja osaa sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen- tarkastella ja tulkita taiteen viestinnän kuvia- hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- ja museokäyntejä sekä internetin kulttuuripalveluja- osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia- tuntee suunnittelu ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään- tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä- kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua- analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta- osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saadun palautteen omassa työskentelyssään- osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa- pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa- osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnonympäristöjä ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteenä.

7.vuosiluokkaKaksi kurssia pakollista kuvataidetta.

TavoitteetOppilas oppii kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisten ilmaisutapojen tarkoituksenmukaista ja monipuolista käyttöä omassa ilmaisussaan. Kuvataide innostaa oppilasta kehittämään omaa

173

kuvallista ilmaisuaan ja luomaan omakohtainen ja elävä suhde kuvataiteisiin. Työskentelyn lähtökohtina ovat oppilaan omat kokemukset, havainnot ja mielikuvat.Oman ja muiden kulttuurien taiteen tuntemuksen syventyessä oppilas oppii arvioimaan, tulkitsemaan ja analysoimaan taide- ja käyttökuvia. Arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatus pyrkii kasvattamaan oppilaan tietoisuutta suunnittelun esteettisistä, eettisistä, ekologisista ja käytännön näkökulmista.Oppilas tuntee kuvallisen viestinnän keinoja ja osaa analysoida median käyttämää kuvaa.

Sisällöt

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluOppilas syventää kuvailmaisun keskeisten menetelmien tuntemusta: piirustus, maalaus, grafiikka, valokuvaus ja kolmiulotteiset materiaalit. Kuvasommittelun ja väriopin perusteita opiskellaan monipuolisesti. Näiden avulla kehitetään omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaisua. Kuvallisen työskentelyprosessin tuntemusta oppilas kehittää dokumentoimalla työtään ja työnsä tuloksia.Nykytaiteen tuntemusta ja käsitteistöä syvennetään näyttelykäynnein ja oman työskentelyn kautta.

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminenSuomalaiseen taiteeseen tutustutaan esim. Ateneumin taidemuseossa. Oppilas tutustuu nykytaiteen suuntauksiin ja vierailee nykytaiteen näyttelyssä esim. Kiasmassa. Työskentelyssä hyödynnetään saatuja kokemuksia ja elämyksiä. Kuvien katsomista ja niistä keskustelemista opetellaan näyttelykäyntien ja oppilastöiden tarkastelun kautta. Internetin suomia mahdollisuuksia käytetään monipuolisesti tiedon hankinnassa.

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoiluOppilas tutustuu Helsingin ja koulun lähiympäristön eri aikakausien arkkitehtuuriin. Tutkitaan rakennettua ja luonnon ympäristöä hyödyntäen kuvailmaisun keskeisiä menetelmiä Kolmiulotteista tilaa tutkitaan piirtäen ja hyödyntäen kolmiulotteisen työskentelyn eri materiaaleja. Muotoilun perusteita harjoitellaan tutkimalla omaa esinemaailmaa ja muotoiluprosessin vaiheita.

Media ja kuvaviestintäGraafista suunnittelua ja typografiaa opiskellaan esim. tietokoneavusteisesti. Oppilas muokkaa valokuvaa digitaalisesti.Oppilas esittää oman tarinan jollain kuvakerronnan lajilla, esim. kuvituskuva, sarjakuva, liikkuva kuva. Medialukutaitoa opiskellaan tarkastelemalla ja analysoimalla mainoskuvaa lähemmin.

KUVATAIDELUOKKA

Linjakurssi, 7.luokka

KuvataideluokkaTavoitteetKurssilla oppilas syventää omaa kuvailmaisuaan ja itsetuntemustaan käyttämällä lähtökohtana

174

muiden kulttuurien taidetta ja esinekulttuuria. Omaa kuvallista ideointikykyä ja mielikuvitusta hyödynnetään ajankohtaisten kansainvälisyysteemojen yhteydessä. Työskentely on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Työskentelyssä hyödynnetään eri maalaustekniikoiden ja kolmiulotteisen työskentelyn mahdollisuuksia. Oppilas ymmärtää tekniikan, välineen ja sisällön yhteyksiä.

SisällötKuvailmaisun lähtökohtana oppilas hyödyntää teemallisessa työskentelyssä ajatuksia, havaintoja, mielikuvia, muistoja, tunteita ja mielipiteitä. Oppilas käyttää kuvailmaisussaan maalaustekniikoita esim. akryyli- ja temperavärejä, sekä kolmiulotteisen työskentelyn tekniikoita esim. kipsiä, savea.

Tietotekniikkapainotteinen kuvataideluokkaTavoitteetKurssilla oppilas perehtyy kuvankäsittelyyn tietokoneella. Hän hallitsee keskeiset kuvankäsittelyn menetelmät ja osaa soveltaa niitä omassa työskentelyssään. Kurssilla oppilas oppii dokumentoimaan ympäristöään digitaalikameralla ja muokkaamaan materiaalia tietokoneella. Tehtävissä hyödynnetään koneen käyttöä graafisessa suunnittelussa ja typografiaharjoituksissa.

SisällötKurssilla opetellaan käyttämään kuvankäsittelyohjelmaa. Opetellaan digitaalikameran tekniikkaa ja otettujen kuvien muokkausta tietokoneella. Oppilas hyödyntää tehtävissä kuvakerronnan lajeja ja tekee joko sarjakuvan tai kuvituskuvan koneella muokaten. Oppilas visualisoi joko esitteen, julisteen tai mainoksen.

8. vuosiluokka

KUVATAIDELUOKKA, kolme kurssia

TavoitteetKurssien aikana oppilaan länsimaisen taidehistorian tuntemus syvenee ja hän ymmärtää omaa kuvallista kulttuuriperinnettään ja kuvallista jatkumoa. Oppilas ymmärtää taiteen merkityksen ajan ilmiöiden kuvastajana. Taiteilijavierailut syventävät eri taiteenalojen tuntemusta ja ammattikuvaa. Oppilas tunnistaa keskeiset arkkitehtuurin tyylipiirteet. Muotoiluprosessin tuntemus syvenee oman pienen muotoiluprojektin kautta. Oppilaan tuntemus taide- ja käyttöesineen luonteesta kasvaa.

Oppilas tutustuu eri animaatiotekniikoihin ja toteuttaa animaation ryhmätyönä valitsemallaan tekniikalla. Oppilas suunnittelee animaatioon jonkin graafisen tuotteen ja oppii tunnistamaan mainonnan eri kuvatyyppejä: käyttökuva ja tiedottava kuva. Oppilas ymmärtää kuvan vaikutuskeinoja.

175

Sisällöt

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluOmaa kuvailmaisua kehitetään piirtämällä, maalaamalla, grafiikan menetelmin ja muovailemalla. Kuvaa lähestytään sekä mallista piirtäen että omia mielikuvia ja mielikuvitusta käyttäen. Työskennellessään eri tekniikoin oppilas luo omakohtaisen tulkinnan eri aikakausien taiteesta. Tilan kuvaamisen keinoihin perehdytään laajemmin, mm. väri- ja ilmaperspektiivi, useamman pakopisteen perspektiivi.Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminenKurssien aikana käydään läpi länsimaisen taidehistorian keskeiset tyylikaudet. Taiteilijavierailut ovat osa oppilaanohjausta ja syventävät eri taiteenalojen tuntemusta ja ammattikuvaa.Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoiluOppilas tutustuu arkkitehtuurin tyylipiirteisiin oman työskentelyn kautta, esim. tekninen piirustus ja kolmiulotteiset mallit. Muotoiluprosessin tuntemusta syvennetään toteuttamalla oma muotoiluprojekti.Media ja kuvaviestintäOppilas tutustuu animaation tekemiseen, ilmaisukeinoihin ja tekniikkaan: kuvakäsikirjoitus, kuvakoot, kuvakulmat, rajaus, valo ja varjo, kameran liikkeet. Graafiseen viestintään oppilas syventyy toteuttamalla tehdystä animaatioprojektista esitteen, julisteen tai mainoksen. Näin oppilas tutustuu mainonnan keinoihin oman työskentelyn kautta.

TIETOTEKNIIKKAPAINOTTEINEN KUVATAIDELUOKKA, kolme kurssia

TavoitteetKurssien aikana oppilaan tietotekniset taidot monipuolistuvat ja hän osaa käyttää konetta tarkoituksenmukaisesti omaan kuvalliseen ilmaisuunsa. Hän ymmärtää tietokoneen toimintaa ja osaa sujuvasti hyödyntää eri ohjelmia.

Oppilaan länsimaisen taidehistorian tuntemus syvenee ja hän ymmärtää omaa kuvallista kulttuuriperinnettään ja kuvallista jatkumoa. Hän ymmärtää myös taiteen merkityksen ajan ilmiöiden kuvastajana. Taiteilijavierailut syventävät eri taiteenalojen tuntemusta ja ammattikuvaa. Oppilas tunnistaa keskeiset arkkitehtuurin tyylipiirteet. Muotoiluprosessin tuntemus syvenee oman muotoiluprojektin kautta. Oppilaan tuntemus taide- ja käyttöesineen luonteesta kasvaa.

Oppilas tutustuu eri animaatiotekniikoihin ja toteuttaa animaation digitaalivideokameralla valitsemallaan tekniikalla sekä tietokoneen animaatio-ohjelmalla. Oppilas suunnittelee animaatioon jonkin graafisen tuotteen ja oppii tunnistamaan mainonnan eri kuvatyyppejä: käyttökuva ja tiedottava kuva. Oppilas ymmärtää kuvan vaikutuskeinoja.

Sisällöt

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluOmaa kuvailmaisua kehitetään tietokoneella kuvankäsittelyohjelmaa käyttäen ja perinteisin kuvan tekemisen keinoin. Kuvaa lähestytään niin mallista tutkimalla kuin omia mielikuvia ja mielikuvitusta käyttäen. Tilan kuvaamisen keinoihin perehdytään laajemmin, mm. väri- ja ilmaperspektiivi, useamman pakopisteen perspektiivi.

176

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminenKurssien aikana käydään läpi länsimaisen taidehistorian keskeiset tyylikaudet. Taiteilijavierailut ovat osa oppilaanohjausta ja syventävät eri taiteenalojen tuntemusta ja ammattikuvaa.Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoiluOppilas tutustuu arkkitehtuurin tyylipiirteisiin oman työskentelyn kautta, esim. tekninen piirustus ja kolmiulotteiset mallit. Muotoiluprosessin tuntemusta syvennetään toteuttamalla oma muotoiluprojekti. Uutena tietokoneohjelmana oppilas tutustuu archiCAD-ohjelmaan.Media ja kuvaviestintäOppilas tutustuu animaation tekemiseen, ilmaisukeinoihin ja tekniikkaan: kuvakäsikirjoitus, kuvakoot, kuvakulmat, rajaus, valo ja varjo, kameran liikkeet. Graafiseen viestintään oppilas syventyy toteuttamalla tehdystä animaatioprojektista esitteen, julisteen tai mainoksen. Näin oppilas tutustuu mainonnan keinoihin oman työskentelyn kautta.

9. vuosiluokka

KUVATAIDELUOKKA, kolme kurssia

TavoitteetKurssien aikana oppilaan nykytaiteen tuntemus syvenee. Hän tunnistaa nykytaiteen eri suuntauksia. Oppilas osaa analysoida nykytaiteen teosten rakenteita ja päämääriä. Arkkitehtuurin tuntemus syvenee käsittämään myös ympäristöarkkitehtuurillisia näkökulmia. Käsitellään myös ympäristötaidetta. Video- elokuva- ja valokuvataiteen tuntemus syvenee oppilaan oman työskentelyn kautta. Näyttelykäynneissä huomioidaan eri nykytaiteen osa-alueita. Kuvataiteen lopputyöprojektissa oppilas hyödyntää aiemmin oppimaansa. Projektin kirjallisessa osuudessa oppilas osaa arvioida ja kuvata omaa työskentelyään.

Sisällöt

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluOppilas käyttää kuvailmaisussaan nykytaiteen keinoja. Kevätlukukauden aikana oppilas toteuttaa kuvataiteen lopputyöprojektin, joka sisältää teoksen tai teossarjan sekä prosessin kirjallisen kuvauksen ja analysoinnin. Työskentely on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä.Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminenNykytaiteeseen perehdytään monipuolisesti oman työskentelyn, taiteilijavierailujen ja näyttelykäyntien kautta. Taidekäsitys laajenee kattamaan performance-, video-, ympäristö- ja installaatiotaiteen.Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoiluYmpäristöarkkitehtuuriin ja –taiteeseen perehdytään työskennellen eri materiaalein. Oppilaan ammatillinen tietoisuus laajenee arkkitehdin ja taiteilijan työnkuvasta.Media ja kuvaviestintäKurssien aikana toteutetaan ryhmätyönä videotaideteos. Valokuvia tehdään sekä digitaalisesti että pimiössä. Käydään valokuvanäyttelyssä. Videon ja valokuvien tekemisessä korostuu taiteellinen näkökulma. Elokuvataiteen lajityyppeihin perehdytään pienimuotoisten harjoitusten avulla.

TIETOTEKNIIKKAPAINOTTEINEN KUVATAIDELUOKKA, kolme kurssia

Tavoitteet

177

Kurssien aikana oppilaan nykytaiteen tuntemus syvenee. Hän tunnistaa nykytaiteen eri suuntauksia. Oppilas osaa analysoida nykytaiteen teosten rakenteita ja päämääriä. Arkkitehtuurin tuntemus syvenee käsittämään myös ympäristöarkkitehtuurillisia näkökulmia. Käsitellään myös ympäristötaidetta. Video- elokuva- ja valokuvataiteen tuntemus syvenee oppilaan oman työskentelyn kautta. Näyttelykäynneissä huomioidaan eri nykytaiteen osa-alueita. Kuvataiteen lopputyöprojektissa oppilas hyödyntää aiemmin oppimaansa. Projektin kirjallisessa osuudessa oppilas osaa arvioida ja kuvata omaa työskentelyään.

Sisällöt

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluOppilas käyttää kuvailmaisussaan nykytaiteen keinoja. Kevätlukukauden aikana oppilas toteuttaa kuvataiteen lopputyöprojektin tietokoneavusteisesti. Lopputyö sisältää teoksen tai teossarjan sekä prosessin kirjallisen kuvauksen ja analysoinnin. Työskentely on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä.Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminenNykytaiteeseen perehdytään monipuolisesti oman työskentelyn, taiteilijavierailujen ja näyttelykäyntien kautta. Taidekäsitys laajenee kattamaan performance-, video-, ympäristö- ja installaatiotaiteen.Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoiluYmpäristöarkkitehtuuriin ja –taiteeseen perehdytään työskennellen eri materiaalein. Oppilaan ammatillinen tietoisuus laajenee arkkitehdin, graafisen suunnittelijan ja taiteilijan työnkuvasta.Media ja kuvaviestintäKurssien aikana toteutetaan ryhmätyönä videotaideteos. Videon editointiin perehdytään tietokoneella. Valokuvia tehdään sekä digitaalisesti että pimiössä. Käydään valokuvanäyttelyssä. Videon ja valokuvien tekemisessä korostuu taiteellinen näkökulma. Elokuvataiteen lajityyppeihin perehdytään pienimuotoisten harjoitusten avulla.

VALINNAISAINEET

PITKÄ VALINNAINEN

TavoitteetKurssien aikana oppilas syventää omaa kuvailmaisuaan. Hän havainnoi omaa kehittymistään kuvan tekijänä ja oppii työskentelemään tavoitteellisesti. Kurssien aikana tulevat taiteen käsitteet tutuiksi ja oppilas oppii tulkitsemaan taidetta ja arkikuvia sekä keskustelemaan taiteesta. Oppilas tutustuu nykytaiteen ja modernin taiteen eri suuntauksiin ja muiden kulttuurien kuvamaailmaan käyttäen niitä oman työskentelynsä lähtökohtana ja innoittajana. Rakennettuun ympäristöön, arkkitehtuuriin, esinesuunnitteluun ja muotoiluun oppilas perehtyy hyödyntäen työskentelyssään monipuolisesti eri materiaaleja ja tekniikoita. Mediaa ja mediataidetta tutkitaan valokuva- ja elokuvailmaisun keinoin.

8. VUOSILUOKKA, kaksi kurssiaSisällöt

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

178

Oppilas syventää omaa kuvailmaisuaan piirtäen, maalaten, tehden grafiikkaa ja kolmiulotteisia töitä. Työskentelyn lähtökohtana käytetään omia kokemuksia, ympäristön havainnointia ja mielikuvitusta. Kuvallista ajattelua kehitetään tallentamalla työskentelyprosessia sanallisesti ja kuvallisesti.Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminenOman työskentelyn kautta oppilaalle tulee tutuksi moderni- ja nykytaide. Muiden kulttuurien kuvamaailmaan perehtyminen rikastuttaa kuvallista ilmaisua. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoiluOppilas tutkii esinekulttuuria ja rakennettua ympäristöä esteettiseltä ja käytön kannalta. Työskentelyssä hyödynnetään monipuolisesti kolmiulotteisen työskentelyn materiaaleja ja tekniikoita.Media ja kuvaviestintäOppilas oppii käyttämään digitaali- ja videokameraa. Työskentelyssä syvennetään kuvaviestinnän keinojen ja tekniikoiden taitoja: kuvakäsikirjoitus, kuvakoot, kuvakulmat, rajaus, valo ja varjo, kameran liikkeet. Mainonnan keinoihin perehdytään graafisen viestinnän työssä.

9. VUOSILUOKKA, kaksi kurssiaSisällöt

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluOppilas syventää omaa kuvailmaisuaan piirtäen, maalaten, tehden grafiikkaa ja kolmiulotteisia töitä. Työskentelyn lähtökohtana käytetään omia kokemuksia, ympäristön havainnointia ja mielikuvitusta. Kuvallista ajattelua kehitetään tallentamalla työskentelyprosessia sanallisesti ja kuvallisesti.Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminenOppilaan käsitys nykytaiteesta laajenee tutustumalla ajankohtaisiin kuvataiteen ilmiöihin. Oppilas ymmärtää taiteen merkityksen aikakauden ilmiöiden kuvastajana ja hän osaa keskustella taiteen termein.Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoiluOppilas tutustuu rakennetun ympäristön suunnitteluperiaatteisiin. Oppilaan tuntemus muotoiluprosessista syvenee oman pienen muotoiluprojektin kautta, tuntemus taide- ja käyttöesineen luonteesta kasvaa.Media ja kuvaviestintäElokuvan lajityyppeihin perehdytään pienimuotoisten harjoitusten avulla.

KUVATAITEEN LYHYTKURSSIKOLMAS ULOTTUVUUSTavoitteetKurssilla tutustutaan lavastustaiteeseen. Käydään tutustumiskäynnillä jossain pääkaupunkiseudun teatterissa, tv-studiossa tai teatterimuseossa. Toteutetaan lavastusproduktio tai esitys johonkin koulun tapahtumaan.

Sisällöt

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluKurssilla käydään läpi värien vuorovaikutusta, tilan kuvaamisen keinoja ja valotaidetta. Tarkoituksenmukaisten materiaalien käyttö lavastuksen toteutuksessa.Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

179

Luodaan katsaus taidehistorian tyylikausiin ja lavastustaiteen eri osa-alueisiin (teatteri, tv).Media ja kuvaviestintäVideokuvan, valokuvan ja digitaalisen kuvan hyödyntäminen lavastuksessa.

180

KÄSITYÖ, TEKNINEN TYÖ JA TEKSTIILITYÖ 7 - 9

JohdantoKäsityö tulee nähdä luovana prosessina, joka lähtee ideasta, sisältää kokonaissuunnittelun, tuotteen toteutuksen, itse tuotteen ja sen arvioinnin. Käsityönopetuksen tehtävä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen ja itsenäiseen työntekoon. Käsityön opetuksessa rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Työskentelyssä otetaan huomioon työturvallisuus, oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus, oppilaan monipuolinen ja kokonaisvaltainen kehitys. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteistyöhankkeita oppilasryhmissä sekä eri oppiaineiden, koulun omien projektien sekä paikkakunnan työ-, tuotanto-, ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Käsityötaidon kehittyessä oppilaan itsetunto kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Aihekokonaisuudet

Käsityön opetus sisältää kaikki aihekokonaisuudet. Ne ovat sisäänrakennettu oppiaineeseen ja helsinkiläisyyden näkökulmasta ne toteutuvat seuraavastiIhmisenä kasvaminen:Helsinki on monikulttuurinen kasvuympäristö. Käsityötaito ja –perinne ovat paljolti kulttuurisidonnaisia. Käsityön tekeminen on myös itseilmaisua, omien ajatusten esille tuomista konkreettisten esineiden valmistamisen kautta. Oppilaalla on käsityön prosessiluonteen kautta vuoksi tilaisuus kehittyä antamaan ja saamaan palautetta omassa ryhmässään. Oppiaineen yhtenä keskeisenä periaatteena on itsetunnon kasvu sekä työnilon tavoittaminen. Työstä saatava tyydytyksen tunne on vahva itsetunnon rakentaja.Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys:Tuotesuunnittelun lähtökohdat ovat hyvin kulttuurisidonnaisia. Tuote ei synny ilman jonkinlaista tarvetta ja tarpeet tulevat joko käytännöstä tai perinteestä. Aihekokonaisuus toteutuu hyvin sekä ts- että tn-sisällöissä sekä oppiaineen monipuolisten opetusmenetelmien keinoin mm. kulttuurikävelyt (mm. tutustuminen Helsingin arkkitehtuuriin), opintokäynnit museoihin ja näyttelyihin (suunnittelutyön pohjaksi). Aihekokonaisuuden puitteissa on luontevaa tehdä yhteistyötä esim. kuvataiteen kanssa.Viestintä ja mediataito:Käsityötuote on viesti, kaikki tuotteet mitä valmistamme viestivät ympäristölleen. Pukeutumiskoodi – ihmisen koko olemus on viestintää. Helsinkiläisissä peruskouluissa on mahdollisuus tutustua hyvin monipuolisesti vaatetuksen viesteihin ja pohtia median vaikutusta oman pukeutumiskoodiin ja muotiin. Eri viestimet (lehdet, kirjat, internetsivustot jne.) käyttö mm. tiedonhankinnassa, on käsityössä arkea.Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys:Oppilaiden osallistuminen tet-jaksoilla paikallisten käsityöalanyritysten arkeen, esim. Marimekko, ompelimot, turkistyöhuoneet, korjauspajat jne. lisäävät oppilaiden tietämystä siitä, millaisia mahdollisuuksia Helsingissä on tarjolla. Samalla syntyy käsitys siitä, millaisia taitoja tällä alalla juuri nyt vaaditaan.Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta:Oppilaat arvioivat oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja omaksuvat kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja. Käsitöissä tähän kiinnitetään huomiota esim. materiaalivalinnoissa (tuottaja > jalostus > kierrätys > hävittäminen = ELINKAARIAJATTELU). Oppilaat ymmärtävät, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa että yhteistä tulevaisuuttamme. Oppilaat oppivat toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden

181

puolesta. Heille selviää korjaamisen ja huoltamisen merkitys tuotteen ikään. Tuotesuunnittelussa pyritään turhan tuottamisen välttämiseen.Turvallisuus ja liikenne: Perusopetuksessa tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisesti. Käsitöissä erityistä huomiota kiinnitetään työturvallisuuteen ja työvälineiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön. Helsingissä tarjoutuu mahdollisuuksia useisiin erilaisiin opintokäynteihin, opintokäyntien yhteydessä kertautuvat liikennekäyttäytymiseen ja asianmukaiseen vaatetukseen liittyvät tekijät mm. näkyvä vaatetus, heijastimet yms.Ihminen ja teknologia:Kaikki ihmisen ihmiselle tekemä on teknologiaa. Teknologisen sovellutuksen tarkoituksena on arjen helpottaminen. Käsitöissä tarjoutuu luontevasti mahdollisuus pohtia ja auttaa oppilasta ymmärtämään välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteita. Opettaa niiden käyttöä ja käyttöikään vaikuttavia tekijöitä. Oppilas voi tutustua esineisiin, jotka kehitys on tehnyt tarpeettomiksi tai tarpeellisiksi – millä perusteella jokin laite kestää sekä käyttöä että ajan hammasta esim. harava, vasara vrt. leipäkone, savustuspussi jne.

Keskeiset työtavat

Opetus toteutuu- erilaisten aihepiirien ja projektien muodossa- prosessityöskentelynä: suunnittelu, valmistaminen, tuote ja arviointi- harjoitellen eri käsityötekniikoita käsin ja koneilla- yksilöllisin ja yhteistoiminnallisin työtavoin- kannustaen ongelmakeskeistä lähestymistapaa ja itseohjautuvuutta- omaa oppimisprosessia dokumentoimalla.

7. luokan yhteiset tavoitteetOppilas

- hallitsee käsityöprosessin ja sen sisältöalueiden lomittumisen työskentelyn aikana:

- suunnittelu, valmistaminen, tuote ja arviointi- perehtyy suomalaiseen ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö-, ja

teknologiakulttuuriin saaden sieltä ideoita omaan suunnitteluun ja työskentelyyn- oppii toteuttamaan itse suunnittelemiaan esteettisiä, laadukkaita ja

tarkoituksenmukaisia tuotteita- tutustuu valmiiden ja itsetehtyjen tuotteiden huoltamiseen, kunnostamiseen ja

korjaamiseen- oppii valitsemaan ja työstämään materiaaleja erilaisin työvälinein, rationaalisin

ja luovin menetelmin noudattaen työturvallisuutta- tuntee vastuuta omasta työympäristöstään ja omasta työskentelystään ottaen

huomioon eettiset, ekologiset, esteettiset ja taloudelliset arvot- oppii etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin, itsenäisesti tai

yhteistyössä muiden kanssa hyödyntäen erilaisia tietolähteitä- oppii hankkimaan tietoja ja taitoja perinteisestä ja nykyaikaisesta teknologiasta,

joita soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa

- selviää teknisessä ympäristössä ja pohtii teknologian kehittymisen vaikutuksia ihmiselle, yhteiskunnalle ja luonnolle

182

- ymmärtää käsityöläisyyden ja teollisen tuotannon erot ja oppii tarkastelemaan kriittisesti teollisia tuotteita ottaen huomioon ekologiset, esteettiset ja taloudelliset arvot

- oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä, työskentelyä sekä yritteliäisyyttä.

7. luokan keskeisiä tavoitteita

Tekninen työOppilas suunnittelijanaOpetuksessa

- tutustutaan erilaisiin suunnittelun lähtökohtiin, tekniikoihin ja dokumentointiin- painotetaan työturvallisuutta ja oikeaa suhtautumista uusiin laitteisiin ja

materiaaleihin, lisäksi mahdollisuuksien mukaan käytetään omakohtaista suunnittelua mm. tietokoneella.

Oppilas valmistajanaOpetuksessa

- painopiste on koneellisessa puuntyöstössä, mikä on oppilaille uutta; eri puumateriaalien tuntemus ja käyttö, liitostekniikat, pintakäsittelyaineet sekä puusorvaus

- metallitöiden osalta painotetaan materiaalien tuntemusta, metallityön perustekniikoita, MIG-hitsausta, pistehitsausta, tutustutaan metallisorviin aputyökoneena

- keskitytään sähköopin perusteisiin: komponentit, piirilevyn valmistus, juottaminen, sähköturvallisuus, kodin sähkötekniikka

- käydään läpi polkupyörän rakenne ja huolto, tutustutaan 2- ja 4-tahtimoottoreihin

- tutustutaan kivityökoneisiin ja Tiffany-lasitekniikkaan.Oppilas arvioijanaOpetuksessa

- harjoitellaan arvioimaan omaa työtä ja työskentelyä arviointilomakkeella- opetellaan saamaan palautetta omasta työstä.

TekstiilityöOppilas suunnittelijanaOpetuksessa

- tutustutaan erilaisiin suunnittelun lähtökohtiin, tekniikoihin ja dokumentointiin- pohditaan muotojen, sommittelun ja värien merkitystä suunnittelussa käytetään virikkeinä käsityöalan ajanmukaista kirjallisuutta ja lehtiä- suunnitellaan ohjatusti käsityötuotteita vaatetuksen, lankatekniikoiden, kirjonnan ja muiden erikoistekniikoiden (esim. kankaanpainanta ja – värjäys, huovutus, silkkimaalaus) alueilta- opitaan vaatesuunnittelua: tutustutaan ajankohtaiseen ja menneeseen muotiin,

malleihin ja väreihin, perehdytään vaatteen rakenteisiin, työjärjestyksiin, yksityiskohtiin sekä vaatteen viestiin

- perehdytään lankatöiden suunnitteluun: pohditaan erilaisten pintojen ja värien yhdistelyä, tutustutaan erityyppisiin lankoihin ja ajankohtaisiin uutuuksiin sekä lankatuotteiden hoitoon

- tutustutaan perinteisiin ja luoviin kirjontatekniikoihin ( esim. Suomen Käsityön Ystävät )

183

- opitaan näkemään eri käsityötekniikoiden yhdistämismahdollisuudet- tutustutaan mahdollisuuksien mukaan tietoteknisiin sovellutuksiin ja uuteen

teknologiaan suunnittelun apuvälineenä esim. Käspaikka –käsityön verkkosivut ja kirjontakuvioiden suunnittelu tietokoneen avulla

- tutustutaan käsityö-, tekstiili-, tai muotoilunäyttelyihin mahdollisuuksien mukaan.Oppilas valmistajanaOpetuksessa

- harjoitellaan tulkitsemaan työjärjestystä, -ohjeita ja –piirroksia omatoimisesti yksin tai yhdessä muiden kanssa valmistaen ylä- sekä alaosan vaate

- valitaan omaan suunnitelmaan soveltuvat materiaalit ja tutustutaan niiden ominaisuuksiin

- perehdytään vaatteen ompelun perusteisiin: valmiiden kaavojen jäljentämiseen, kankaan leikkaamiseen, ompelukoneen ja saumurin monipuoliseen käyttöön

- perehdytään suunnitellun lankatyön valmistukseen: kerrataan lankatekniikoiden peruskäsitteet ja työvälineet sekä opetellaan neuletiheyslaskelmat soveltaen matematiikkaa

- valmistetaan kirjontatyö jollain perinteisellä tekniikalla tai luovasti soveltaen- kokeillaan yhdessä valittua erikoistekniikkaa (esim. kankaanpainanta ja värjäys,

huovutus, silkkimaalaus)- pyritään pitämään työympäristö viihtyisänä ja kierrättämään materiaaleja

mahdollisuuksien mukaan.Oppilas arvioijanaOpetuksessa

- harjoitellaan oman työn esittelyä- harjoitellaan arvioimaan omaa työtä ja työskentelyä arviointilomakkeella- harjoitellaan arvioimaan oman osaamisen kehittymistä- harjoitellaan ohjatusti antamaan palautetta toisen suunnitelmista ja töistä- opetellaan saamaan palautetta omasta työstä.

YHTEINEN KÄSITYÖ7.luokan aikana oppilaalle annetaan mahdollisuus painottaa käsityöopintoja kiinnostuksensa ja taipumuksensa mukaan joko tekniseen tai tekstiilityöhön. Käsityönopetuksen tavoitteet ovat yhteiset. Yhteinen käsityö toteutetaan erikseen vuosittain sovittuna ajankohtana.

ArviointiOppilaan opiskelua arvioidaan jatkuvasti koko työskentelyprosessin ajan ja raportoidaan kurssin päättyessä arviointilomakkeelle. Arviointiin sisältyy sekä oppilaan itsearviointi että opettajan arviointi ja siinä huomioidaan koko käsityöprosessi. Kirjallinen arviointi tehdään pienimuotoisemmin myös joka työstä erikseen mahdollisuuksien mukaan (arviointilapulle). Suullista arviointia tapahtuu koko käsityöprosessin ajan opettaja – oppilas/oppilaat vuorovaikutuksessa. Itsearviointia toteutetaan myös arviointikeskustelulla opettajan kanssa mielessä jatkuva oppilaan kehittyminen, itsetunnon vahvistaminen ja kasvu. Jaksoarvioinneissa kurssin päättyessä ja lukuvuositodistuksissa käsityö arvioidaan numeroin. Oppilaan arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisia päättöarvioinnin kriteerejä.


Visuaalinen ja tekninen suunnitteluOppilas

184

- havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus

- ymmärtää suunnittelemansa tuotteen myös viestiksi ympäristölle- dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin

avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa

- osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö-, ja teknologiakulttuurista.

ValmistaminenOppilas

- työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä

- hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen

- osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä- osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian

käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovellutuksia- osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.

Itsearviointi ja prosessin pohdintaOppilas

- kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan- havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa- osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja halua suunnata toimintaansa palautteen

mukaisesti- arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja

tarkoituksenmukaisuuskriteerein- ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia- muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.

185

VALINNAISAINEET

KÄSITYÖ, TEKNINEN TYÖ JA TEKSTIILITYÖ

Johdanto7. luokan jälkeen oppilas voi valita joko teknistä työtä tai tekstiilityötä pitkäksi valinnaisaineeksi 8. – 9. luokalla, aihekokonaisuuskurssin 8.luokalla ja/ tai lyhytkurssin 8. tai 9. luokalla. Valinnaisessa käsityössä yleistavoitteet ovat samat kuin 7. luokalla. 7. luokan tavoitteita ja sisältöjä laajennetaan ja syvennetään sekä perehdytään uusiin työtekniikoihin. Lisäksi opetusta voidaan eriyttää oppilaan kiinnostuksen mukaan eri osa-alueisiin. Työskentelyssä pyritään korostamaan oppilaan omaa suunnittelua. Opetus on aihepiirityöskentelyä, jossa oppilas mahdollisimman itsenäisesti suunnittelee ja toteuttaa aihepiirituotteen, jolloin kirjallisten ohjeiden tulkinta ja koneiden ja materiaalien monipuolinen käyttö korostuu.

8. ja 9. luokan keskeiset tavoitteet

Tekninen työValinnaisen teknisen työn opiskelun tavoitteena on tekniikan perustaitojen ja –tietojen syventäminen itse suunnittelemalla ja tekemällä. Yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa pidetään luonnollisena. Oppilas perehtyy koulun välineisiin ja materiaaleihin ja saavuttaa näin käsityökalujen ja koneiden käyttötaidon. Hän valmistaa itse suunnittelemiaan ja piirustusten mukaisia esineitä tai laitteita työturvallisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään korjausvalmiuteen.

TekstiilityöValinnaisen tekstiilityön opiskelun tavoitteena on opittujen perustaitojen syventäminen mahdollisimman paljon itse suunnittelemalla ja valmistamalla omannäköisiä tuotteita pukeutumisen ja sisustuksen alueilta. Lisääntyvä töiden vapaavalintaisuus kasvattaa nuorista oma-aloitteisia , oman persoonallisen tyylinsä löytäneitä kädentaitajia. Itse suunniteltu vaate tai muu käsityötuote motivoi oppilasta valitsemaan yhä tarkoituksenmukaisempia materiaaleja, muuntelemaan kaavoja, miettimään valmistuksen vaiheita järkevästi, saattamaan työn valmiiksi sekä arvioimaan valmista tuotetta.

PITKÄ VALINNAISAINE Sisällöt

Tekninen työ

Kursseilla perehdytään myös elektroniikkaan ja puolijohdetekniikkaan sekä syvennetään esineen suunnittelu-, muotoilu-, pintakäsittelytaitoja ja –tietoja. Oppilaan oma-aloitteisuus ja kiinnostuneisuus vaikuttavat työtapojen valintaan .

TekstiilityöOppilas suunnittelijanaOpetuksessa

- käytetään suunnittelun lähtökohtana oppilaan lähiympäristöä ja kokemusmaailmaa

- hyödynnetään muiden kulttuurien käsityön ja muotoilun aiheita ja muotokieltä- perehdytään muotihistoriaan vaatetusta koskevien aihepiirien yhteydessä

186

- tutustutaan tekstiilihistoriaan kodintekstiilejä koskevien aihepiirien yhteydessä- käytetään tietotekniikkaa ja teknologisia sovellutuksia suunnittelun lähtökohtana

mahdollisuuksien mukaan- paneudutaan omasta persoonasta lähtevään vaatesuunnitteluun (esim. väri ja

tyyli) ja käsitellään pukeutumisen symbolista merkitystä eli viestiä- suunnitellaan sisustustuote taide- tai käyttötekstiiliksi- kokeillaan luovasti erilaisten käsityötekniikoiden yhdistämistä- perehdytään lastenvaatteiden suunnittelun perusasioihin- suunnitellaan vanhasta uutta –tuote- tutustutaan tunnettuihin suomalaisiin käsityö- ja muotoilualan tekijöihin ja

yrityksiin mahdollisuuksien mukaan ja lopputyön suunnitteluOppilas valmistajanaOpetuksessa

- pyritään tulkitsemaan työjärjestyksiä, -ohjeita ja –piirroksia itsenäisesti - tutustutaan uusiin materiaaleihin ja niiden ominaisuuksiin - syvennetään 7. luokan ompelun perusteita vaikeimmilla malleilla- toteutetaan suunniteltu sisustustuote valitulla tekniikalla/tekniikoilla esim.

tilkkutyötekniikat- yhdistetään erikoistekniikoita sisustus- ja vaatetustuotteisiin, esim.

kankaanpainanta, värjäys ja kirjonta- valmistetaan lastenvaate- valmistetaan kestävän kehityksen periaatteella vanhasta uutta –tuote- pidetään työympäristö viihtyisänä

Oppilas arvioijanaOpetuksessa

- arvioidaan ja raportoidaan käsityöprosessia laajemmin kuin 7. luokalla- esitellään omaa työtä esim. näyttelyssä, muotinäytöksessä

LYHYTKURSSI

KorukurssiKurssilla suunnitellaan ja valmistetaan koruja hopealangasta ja –levystä (ketju, riipus, sormus ym.)

MuotinäytöskurssiKurssilla syvennetään koneompelutaitoja valmistamalla muodikkaita vaatteita, asusteita tai vaikka fantasiapukuja oppilaiden oman valinnan mukaan. Tavoitteena on muotinäytöksen valmistaminen.

ArviointiKs. 7.luokan arviointi. Jaksoarvioinneissa kurssin päättyessä ja lukuvuositodistuksissa valinnaisen käsityön kurssit arvioidaan numeroin. Oppilaan arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisia päättöarvioinnin kriteerejä kaikilla luokka-asteilla.

187

LIIKUNTA 7 – 9

JohdantoLiikunnanopetuksella pyritään antamaan oppilaalle sellaiset tiedot, taidot ja kokemukset liikunnasta, että oppilas kykenisi omaksumaan liikunnallisen elämäntavan. Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta.Oppilaalla on mahdollisuus kouluaikanaan tutustua moniin eri liikuntalajeihin, hänen liikuntataitonsa kehittyvät, ja hän löytää oman lajinsa ja tapansa harrastaa liikuntaa. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. Liikunnan opetuksessa otetaan huomioon vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet.

Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 7 – 9- kehittää liikunnallisia perustaitoja ja fyysistä kuntoa- oppia liikunnan lajitaitoja- omaksua myönteinen asenne liikuntaan ja oppia ymmärtämään liikunnan

merkitys oman terveyden ylläpitämiseksi.- oppia suvaitsevaisuutta ja itsensä hyväksymistä- oppii liikuntatunneilla itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja, oppii ottamaan

huomioon muut oppilaat sekä kantamaan vastuuta.- omaksuu liikunnan virkistävän vaikutuksen ja liikunnan ilon.- oppii liikuntasuoritusten mittaamista.- oppilas tulee liikuntatunneille asianmukaisissa varusteissa ja huolehtii

hygieniastaan.

7. luokan keskeisiä tavoitteita”liikutaan yhdessä”Oppilas oppii liikunnan avulla sosiaalisia taitoja.Oppilaan motoriset perustaidot kehittyvät ja hän oppii liikunnan lajitaitoja ja sääntöjä

7. luokan keskeisiä sisältöjä- perusliikunta: pika- ja kestävyysjuoksu, yleisurheilun hyppylajit- suunnistus- peruspalloilun tekniikkataidot:

- ulkopalloilussa: jalkapallo ja pesäpallo- sisäpalloilussa: koripallo, salibandy, käsipallo, lentopallo ja mailapelit

- musiikkiliikunta- perusluistelu ja jääpelit- uinti: uintitekniikat- voimistelu: telinevoimistelu sekä kuntopiiriharjoitteet ja kuntotestit

8. luokan keskeisiä tavoitteita”liiku syventäen”

188

Oppilas liikkuu syventäen liikunnantaitojaan ja sääntötuntemus paranee.Hän oppii liikuntatunneilla ryhmätyöskentelyn taitoja niin, että oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä.

8. luokan keskeisiä sisältöjä- perusliikunta: pika- ja kestävyysjuoksu, yleisurheilun hyppy- ja heittolajit- suunnistus- palloilu: tekniikka ja taktiikka:


- kuvio- ja muodostelmaluistelu, matkaluistelu ja jääpelit: jääkiekko, jääpallo ja ringette

- musiikkiliikunta- uinti: uintitaidon ylläpito ja kuntouinti- voimistelu: aerobic, telinevoimistelu sekä kuntopiiri harjoitteet ja kuntotestit

9. luokan keskeisiä tavoitteita”liiku nauttien”Oppilas pystyisi omatoimiseen liikkumiseen, harrastusten valitaan ja hän kokisi iloa ja elämyksiä liikunnasta.Hän oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveytensä ylläpitämiseksi. Ja hän tutustuu liikunnan harrastusmahdollisuuksiin.

9. luokan keskeisiä sisältöjä - perusliikunta: pika- ja kestävyysjuoksu, yleisurheilun hyppy- ja heittolajit- suunnistus- palloilutaidot:

- ulkopalloilussa: pelitaitojen soveltaminen pelitilanteisiin- sisäpalloilussa: pelitaitojen soveltaminen pelitilanteisiin

- kuvio- ja muodostelmaluistelu, jääpelit: jääkiekko, jääpallo ja ringette- paritanssit ja musiikkiliikunta- uinti: kuntouinti sekä hengenpelastustaitojen harjoittaminen- voimistelu: aerobic sekä kuntopiiriharjoitteet ja kuntotestit- tutustuminen alueen liikuntapaikkoihin ja uusiin liikuntalajeihin

Keskeiset työtavatLiikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa pyritään mahdollisimman monipuoliseen liikunnan opettamiseen leikkien, pelien, perusliikunnan ja lajitaitojen avulla harjoitellen yksilöllisesti, pareittain ja ryhmittäin. Tehdään myös tutustumiskäyntejä koulun ulkopuoleisiin liikuntapaikkoihin. Testataan oppilaiden fyysistä kuntoa ja eri liikuntalajien taitoa erilaisilla testeillä.

Arviointi Arviointi annetaan jokaisen kurssin jälkeen numeroarviointina. Arvostelu perustuu oppilaan osoittamaan liikunnallisiin ja sosiaalisiin taitoihin, kuntoon, tietoihin ja tuntiaktiivisuuteen.

189

Arviointi annetaan myös tuntien aikana suullisesti. Kurssin puolivälissä oppilaat suorittavat itsearvioinnin. Arvioinnilla pyritään ohjaamaan oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan, ajatteluaan ja toimintaansa.

Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen- realistinen kuva itsestä liikkujana - hyvän itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittyminen - oikean ja väärän ymmärtäminen (reilu peli) - erilaisten tunteiden hallinta ja käsittely (esim. peleissä voittaminen ja

häviäminen),- fyysisestä hyvinvoinnista ja hygieniastaan huolehtiminen.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys- vuodenaikojen vaihtelun tuomat monipuoliset suomessa harrastettavat

lajivalikoimat kuten suunnistus, yleisurheilu, jalkapallo, luistelu ja jääpelit, pesäpallo.

- tutustuminen kansainvälisiin lajeihin.Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

- opitaan huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja kunnosta.- astuullinen toiminta liikuntapaikoilla ja välineiden oikea käyttö.

Turvallisuus ja liikenne- harjoitellaan turvallista liikkumista lähiympäristössä ja siirtymistä

suorituspaikoille.- Eri liikuntalajien sääntöjen noudattaminen lisää turvallisuutta.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8Oppilas- osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa- osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä- osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa- osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan- osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja

velvollisuuksista- osaa luistella sujuvasti- hallitse hiihdon harrastamisen tarvittavat perustekniikat- hallitse uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja- tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä- osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään- osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja

huolehtii puhtaudestaan- toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun

pelin periaatetta

190

VALINNAISAINEET

PITKÄ VALINNAINEN,

JohdantoValinnaisen liikunnan opiskelun tavoitteena on, että oppilaan liikuntataito kehittyy ja hän löytää oman lajinsa ja tapansa harrastaa liikuntaa.Kursseilla syvennetään kaikille yhteisen liikunnan oppiainesta ja tutustutaan koulun ulkopuolisiin liikuntalajeihin.Perehdytään terveystiedon teorioihin käytännössä liikuntatunneilla (esim. Sykkeenmittaus, hygienia, nestetasapaino, venyttely). Lihasten ja luiden anatomian tuntemisen avulla laaditaan henkilökohtainen kuntosaliohjelma. Valinnaista liikuntaa on kaksi tuntia viikossa 8. ja 9. luokalla.

Yhteiset tavoitteet- kehittää liikunnallisia taitoja: syventäen tekniikka- ja taktiikkataitoja- omaksua myönteinen asenne liikuntaan ja oppia ymmärtämään liikunnan

merkitys oman terveyden ylläpitämiseksi.- omaksuu liikunnan virkistävän vaikutuksen ja liikunnan ilon.- oppii liikuntasuoritusten mittaamista.- oppilas tulee liikuntatunneille asianmukaisissa varusteissa ja huolehtii

hygieniastaan.- Oppii käyttämään koulun ulkopuolisia liikuntamahdollisuuksia

8. luokan keskeisiä tavoitteitaOppilas liikkuu syventäen liikunnantaitojaan ja sääntötuntemus paranee.Hän oppii liikuntatunneilla ryhmätyöskentelyn taitoja niin, että oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä.

8. luokan keskeisiä sisältöjä- palloilu: tekniikka ja taktiikka:


- kuvio- ja muodostelmaluistelu ja jääpelit: jääkiekko, jääpallo ja ringette- erilaista musiikkiliikuntaa- koulun ulkopuoliset lajit esim. Keilailu, squash, golf, melonta, tennis, seinäkiipeily

9. luokan keskeisiä tavoitteitaTutustumalla eri liikuntalajeihin ja paikkoihin oppilas pystyy omatoimiseen liikkumiseen, harrastusten valitaan ja hän kokisi iloa ja elämyksiä liikunnasta.Hän oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveytensä ylläpitämiseksi. Ja hän tutustuu liikunnan harrastusmahdollisuuksiin.

9. luokan keskeisiä sisältöjä- palloilutaidot:

- ulkopalloilussa: pelitaitojen soveltaminen pelitilanteisiin- sisäpalloilussa: pelitaitojen soveltaminen pelitilanteisiin

- kuvio- ja muodostelmaluistelu ja jääpelit: jääkiekko, jääpallo ja ringette

191

- tutustuminen alueen liikuntapaikkoihin ja uusiin liikuntalajeihin- kuntosalikäynnit, missä jokainen oppilas laatii oman kuntosaliohjelmansa

Keskeiset työtavatValinnainen liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa pyritään mahdollisimman monipuoliseen liikunnan opettamiseen syventäen eri pelien ja lajien taitojen. Harjoitellaan yksilöllisesti, pareittain ja ryhmittäin. Tehdään myös tutustumiskäyntejä koulun ulkopuolisiin liikuntapaikkoihin.

Arviointi 7 – 9 luokillaArviointi annetaan jokaisen kurssin jälkeen numeroarviointina. Arvostelu perustuu oppilaan osoittamaan liikunnallisiin ja sosiaalisiin taitoihin, tietoihin ja tuntiaktiivisuuteen.Arviointi annetaan myös tuntien aikana suullisesti. Kurssin puolivälissä oppilaat suorittavat itsearvioinnin. Arvioinnilla pyritään ohjaamaan oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan, ajatteluaan ja toimintaansa.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8Oppilas- osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa- osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä- osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa- osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan- osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja

velvollisuuksista- osaa luistella sujuvasti- hallitse hiihdon harrastamisen tarvittavat perustekniikat- hallitse uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja- tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä- osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään- osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja

huolehtii puhtaudestaan- toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun

pelin periaatetta

192

KOTITALOUS 7 - 9

JohdantoKotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyvyydestä ja turvallisuudesta.Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia, perhettä ja niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoja.

KAIKILLE YHTEINEN KOTITALOUS

TavoitteetOppilas oppii

- ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta

- pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintoihinsa

- tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja käyttämään tarkoituksenmukaisia turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja

- toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongelmia

- tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia.

Keskeiset sisällöt

Perhe ja yhdessä eläminenHyvien tapojen pohjana on toisen ihmisen huomioon ottaminen. Toisen ihmisen huomioimista korostetaan esimerkiksi ruokailutilanteessa. Järjestetään pienimuotoisia juhlia, joissa tapakulttuuriin liittyviä asioita opiskellaan : pukeutuminen juhlaan, pöydän kattaminen, juhlissa käyttäytyminen, juhlien suunnittelu ja järjestäminen.Opetellaan neuvottelemalla ratkaisemaan ongelmia. Opetellaan erilaisuuden hyväksymistä, kannustetaan työskentelemään kaikkien kanssa.

Kannustetaan tekemään erilaisia kotitöitä ja korostetaan kotitöiden jakamista eri perheen jäsenten kesken. jotta jokaisella olisi myös vapaa-aikaa. Opetellaan töiden jaksottamista ja lomittamista.Perhettä ja yhdessä elämistä koskevat asiat kulkevat mukana koko ajan kaikilla vuosiluokilla.

Ravitsemus ja ruokakulttuuri

193

Opitaan suomalaiset ruokamallit ja niiden avulla opetellaan suunnittelemaan, ostamaan ja valmistamaan terveellistä ruokaa. Keskustellaan aamupalan tärkeydestä ja säännöllisistä aterioista sekä ravitsemuksen virheistä esimerkiksi suolan, sokerin ja rasvan käytöstä .Ruoan laatuun kiinnitetään huomiota. Opetetaan oppilaita kaupassa käydessä tutkimaan pakkausten päiväysmerkintöjä, tuotteen ulkonäköä ja kotimaisuutta. Opetetaan elintarvikkeiden oikeaa säilyttämistä ja käsittelyä. Tutustutaan erilaisiin valmisruokiin, elintarvikkeiden lisäaineisiin ja vierasaineisiin.Opetellaan perusruoanvalmistusta: liedellä keittämistä ja paistamista ja uunin käyttöä ruoanvalmistuksessa. Opetellaan perustaikinat.Oppilaat tekevät ryhmätyönä ateriasuunnitelmia ja toteuttavat niitä .Keskustellaan ruokakulttuurin muuttumisesta.

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskuntaMietitään yhdessä mihin rahat kuluvat, mikä on välttämätöntä ja mitä ilman pärjää. Korostetaan jokaisen vastuuta kuluttajana ja painotetaan ostotilanteessa ottamaan huomioon tuotteen vaikutukset ympäristöön. Kiinnitetään huomiota erilaisiin maksutapoihin, niiden käyttöön ja niistä mahdollisesti johtuviin ongelmiin. Kotitehtävänä tehdään mahdollisesti kuvitteellinen rahankäyttösuunnitelma esim. otsikolla Mihin käytän kesätöistä saamani 1000 euroa?

Koti ja ympäristöOpetellaan kodin siivoamista. Tutustutaan erilaisiin puhdistusaineisiin ja siivousvälineisiin. Pohditaan mitkä asiat helpottavat kodin siivoustyötä. Annetaan siivoukseen liittyviä pieniä kotitehtäviä.Käydään läpi tavallisimmat pyykinpesumenetelmät, tutustutaan tekstiilien hoito-ohjemerkkeihin ja opetetaan käyttämään hyväksi hoito-ohjemerkkejä jo vaatteen ostohetkellä, pyykin lajittelussa ja jälkikäsittelyssä. Lajitellaan pyykkiä ja pestään koneella sekä käsin. Silitetään erilaisia tekstiilejä. Tutustutaan kodin jätteiden kierrätykseen. Opastetaan ostamaan sellaisia tuotteita, joista syntyy vain vähän tai ei ollenkaan jätettä.Opetellaan käyttämään erilaisia kotitalouskoneita ja laitteita. Kiinnitetään huomiota käytön turvallisuuteen ja kehotetaan lukemaan käyttöohjeet perusteellisesti.

Keskeiset työtavatKotitalous on oppiaine, jossa käytännön työ yhdistetään tieteelliseen pohjaan. Työtä tehdään yksin, pareittain tai ryhmissä. Tunneilla toteutetaan omia suunnitelmia, totutetaan erilaisten lähteiden kriittiseen käyttöön ( kirjat, lehdet, netti, videot...) ja käytetään erilaisia havaintomateriaaleja. Tehdään myös pienimuotoisia kokeita, esim. tutkitaan ruoka-aineiden käyttäytymistä ruoanvalmistuksessa, veden pintajännitystä ja pesuaineiden tehoa lian irrottamisessa. Opetusta havainnollistetaan myös opettajan demonstraatioilla. Ajoittain oppilaalle annetaan kotitehtäviä, jotka liittyvät pidetyn tunnin aiheeseen. Mahdollisuuden mukaan tehdään opintoretkiä.

ArviointiArvioinnissa otetaan huomioon kaikki kotitalouden osa-alueet. Oppilaiden kanssa käydään arviointikeskustelua ja pyritään siihen, että oppilas oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja sen avulla motivoituisi itsensä kehittämiseen. Arvioinnin lähtökohtana on jatkuva näyttö. 7-luokalla pidetään joka kurssin jälkeen kirjallinen koe, tätä koetta valinnaisaineissa vastaa tutkielma sekä käytännön työkoe. Arviointiin vaikuttavat lisäksi asenne työhön, läsnäolo, oma-aloitteisuus ja kokonaisuuden hallinta esimerkiksi ajan huomioon ottaminen ja työn loppuun saattaminen.

194

AihekokonaisuudetLaaja-alaisena oppiaineena kotitalouteen voidaan sisällyttää kaikki aihekokonaisuudet, mutta varsinaisesti opetuksessa painottuvat ihmisenä kasvaminen, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista sekä kestävästä tulevaisuudesta. Turvallisuusnäkökohdat ja ihminen ja teknologia ovat jokaisen tunnin ohjelmassa. Vuodenaikojen erilaiset juhlat jaksottavat opetusta ja kannustavat oppilasta vaalimaan perinnettä ruokakulttuurin avulla.

Ihmisenä kasvaminenKotitalousopetuksen tarkoituksena on kehittää arjen- ja elämänhallinnan taitoja sekä terveyteen, talouteen, kuluttamiseen ja ympäristökäyttäytymiseen liittyvien valintojen tekemistä. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja tasapainoisen elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia, perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitaloustunneilla työskennellään ryhmissä ja opetellaan sosiaalisia taitoja: yhteisön jäsenenä toimimista, toisen huomioon ottamista, neuvottelutaitoja ja tasa-arvoista vastuuta ryhmässä toimimisessa.

Perinne ja kansainvälisyysKotitaloustunneilla opetellaan suomalaista kulttuuriperinnettä, valmistetaan perinneruokia ja kansainvälisiä ruokia. Helsingissä monikulttuurisuus näkyy oppilaiden erilaisissa ruokavalioissa.

Viestintä ja mediataitoTunneilla etsitään ja hyödynnetään kotitalouden tietoja eri lähteistä ja opetellaan arvioimaan erilaisten tietojen luotettavuutta. Opetellaan lukemaan yleisimmät pakkausmerkinnät erilaisista tuotteista ja harjoitellaan toisen mielipiteen huomioimista ja neuvottelutaitoja. Opetellaan käyttämään internetin tietoja esitysten pohjana.

Osallistuminen ja yrittäminenKotitaloustunneilla opetellaan kotitaloustyön jaksottamista, tasapuolista työnjakoa ja vanhojen tietojen ja taitojen soveltamista. Kotitaloustunneilla opetellaan työskentelemään oma-aloitteisesti, itsenäisesti ja vastuullisesti yksin ja ryhmän jäsenenä.

Vastuu ympäristöstä ja kestävä kehitysRuokatalouden, asunnon- ja tekstiilienhoidon yhteydessä opetellaan käyttämään tarkoituksenmukaisia aineita, välineitä ja työtapoja. Jätehuolto ja kierrätys sekä kulutuksen ympäristövaikutukset sekä kuluttajan oikeudet, velvollisuudet ja vastuu kuuluvat kotitalouden kurssiin.

Teknologia, turvallisuus ja ergonomiaKotitalousopetuksessa tutustutaan arkielämän teknologiaan eli opetellaan erilaisten kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden turvallista käyttöä. Opetellaan oikeita työtapoja sekä työskentely-ympäristön turvallisuutta.


Oppilas- osaa noudattaa hyviä tapoja sekä ymmärtää kodin ihmissuhteiden ja tasa-arvon merkitystä- tuntee kotitalouteen liittyvän suunnittelun, työnjaon ja ajankäytön perusteita

195

- tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia ja tavallisimpia ruoanvalmistuksen ilmiöitä ja osaa käyttää näitä tietoja hyväkseen ruoanvalmistuksessa

- ymmärtää elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä- tietää ruoan turvallisuuteen liittyviä vaaratekijöitä- pystyy ohjatusti valmistamaan aterioita sekä tietää monipuolisen ruokavalion merkityksen

omalle terveydelle ja hyvinvoinnille- tunnistaa suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin keskeisiä piirteitä- tuntee tärkeimmät kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet ja on selvillä kuluttajan vastuusta- tuntee kotitalouden rahankäytön perusteita ja osaa tehdä omaa rahankäyttösuunnitelmaansa- käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja aineita- käyttää tavallisimpia kodinkoneita turvallisesti- osaa huolehtia jätteiden peruslajittelusta- osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja osaa tekstiilien perushoitomenetelmät- osaa tehdä tavanomaisia kodin siivoustöitä

VALINNAISAINEET

PITKÄ VALINNAINEN

KOTITALOUSValinnaisen kotitalouden edellytyksenä on, että oppilas hallitsee kotitalouteen liittyvät perustaidot kuten keittiöhygienian perusteet ja perusruoanvalmistusmenetelmät. Näitä taitoja kerrataan ja vahvistetaan opiskelun alussa.

TavoitteetVuosiluokilla 8 – 9 tavoitteena on edelleen hyvät tavat ja tasa-arvo. Opitaan valmistamaan ruokaa itsenäisesti ohjeen mukaan sekä muuntelemaan ja soveltamaan ohjetta tilanteen mukaan. Opetellaan suunnittelemaan, lomittamaan ja jakamaan töitä sekä ottamaan huomioon ajan merkitys työskentelyssä. Kannustetaan oppilasta toimimaan harkitsevana, vastuunsa tuntevana, kestävää kehitystä tukevana kuluttajana. Siisteyteen kiinnitetään erityistä. Opastetaan hyviin pöytätapoihin ja kauniiseen kattamiseen sekä lähimmäisen huomioon ottamiseen ja yhteistyöhön.Vahvistetaan kansallisen kulttuurin tiedostamista ja tutustutaan lähemmin kansainväliseen ruokakulttuuriin.

Keskeiset sisällöt

Perhe ja yhdessä eläminenPainotetaan yhdessä tekemistä ja tasa-arvoa työskentelyssä. Pöytätapoihin ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota. Järjestetään perhejuhlia oppilaiden tekemien suunnitelmien. Opetellaan kantamaan vastuuta omasta työstä sekä auttamaan muita.

Ravitsemus ja ruokakulttuuriSuunnitellaan ja toteutetaan ateriakokonaisuuksia ruokamalleja apuna käyttäen. Tutustutaan joihinkin ruoka-aineisiin esim. mausteisiin tarkemmin. Tutustutaan suomalaisiin perinneruokiin maakunnittain: tehdään esitelmiä ja valmistetaan ruokaa.

196

Tutustutaan kansainväliseen ruokakulttuuriin: pidetään yksilö-, pari- ja ryhmätyönä esityksiä vieraista ruokakulttuureista ja valmistetaan ruokaa ja leivonnaisia oppilaiden mielenkiinnon mukaan. Vertaillaan eri maiden ruoka kulttuureja ja mietitään, mistä erot johtuvat.

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskuntaKorostetaan kuluttajan vastuuta ostotilanteessa. Tarkastellaan ostopäätösten kansantaloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Pohditaan, kannattaako ostaa suomalaista ja esim. luomutuotteita.Käydään vuorotellen kaupassa ja opastetaan valitsemaan luontoystävällisiä tuotteita.

Koti ja ympäristöOpetetaan, että ruoanvalmistus alkaa puhtaudesta: puhtaat ruoka-aineet, puhtaat työskentelytilat, ruoan oikea säilytys ja henkilökohtainen hygienia.Kierrätystä opetellaan säännöllisesti.

Keskeiset työtavatTunneilla työtä tehdään yleensä ryhmissä, mutta ajoittain annetaan myös pari- ja yksilötehtäviä.Tehdään esitelmiä, jotka voidaan esittää koko ryhmälle. Mahdollisuuksien mukaan tehdään opintoretkiä. Voidaan kutsua eri alojen asiantuntijoita pitämään luentoja.

ArviointiArvioinnin lähtökohtana on jatkuva näyttö oppitunneilla. Arviointiin vaikuttavat lisäksi oppilaan asenne, käytös, työtavat, läsnäolo, oma-aloitteisuus, kokonaisuuksien hallinta ja töiden loppuun saattaminen. Arvioinnin kriteerejä tarkennetaan kaikille yhteisen kotitalouden päättöarvioinnin kriteerien pohjalta.

LYHYTKURSSI

LeivontakurssiKurssilla syvennetään leipomiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Tarkoituksena on innostaa oppilaita leipomaan kotona. Kurssi aloitetaan valmistamalla erilaisia hiivataikinaleivonnaisia ja siirrytään vähitellen vaativampiin leivonnaisiin.

TavoitteetKerrataan aikaisemmin opittuja perustaikinoita ja valmistetaan niistä leivonnaisia. Opetellaan muuntelemaan ohjeita ja soveltamaan opittuja tietoja ja taitoja. Toivotaan oppilaiden hyödyntävän opittuja taitoja kotijuhlien järjestämisessä.

SisällötKurssilla leivotaan suomalaisia perinneleivonnaisia ja kansainvälisiä leipiä ja piirakoita. Oppilaat saavat myös toteuttaa omia suunnitelmiaan.

AihekokonaisuudetAihekokonaisuudet ovat samat kuin kaikille yhteisessä kotitaloudessa.

Keskeiset työtavat

197

Yleensä työskennellään ryhmissä, mutta voidaan antaa myös yksilö- ja paritöitä. Opetellaan jaksottamaan työtä.

ArviointiLyhytkurssin arvosanalla voi korottaa kotitalouden päättönumeroa. Jokaisen tunnin jälkeen annetaan oppilaalle palautetta ja oppilaat saavat arvioida omaa työtään. Läsnäolo ja asenne työhön vaikuttavat arvosanaan.

198

VALINNAISAINEET

Valinnaisaineilla tarkoitetaan niitä oppiaineita, joita oppilas valitsee koulun tarjoamista vaihtoehdoista opinto-ohjelmaansa kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa varten.

8. ja 9.luokalla opiskeltavat pitkät valinnaisaineetPitkiä valinnaisaineita ovat A-kieli (englanti, saksa), B2-espanja, B2-ranska, B2-saksa, kuvataide, musiikki, ilmaisutaito, kotitalous, liikunta, tekninen työ ja tekstiilityö. Näitä aineita opiskellaan kaksi kurssia 8. ja kaksi kurssia 9.luokalla. Nämä valinnaisainekurssit on esitelty oppiaineiden yhteydessä lukuun ottamatta B2-kieliä (espanjaa, ranskaa ja saksaa).

LyhytkurssitOppilas valitsee joko taitokorista tai taidekorista yhden taito- tai taideaineen. Toisesta korista valitaan 8.luokalla ja toisesta 9.luokalla, samasta korista ei voi valita peräkkäisinä vuosina. Lyhytkurssi on yhden kurssin pituinen oppiainekokonaisuus, joka syventää tai laajentaa emo-oppiaineen sisältöä. Lyhytkurssit on esitelty oppiaineiden yhteydessä.

ESPANJA B2-KIELENÄ

JohdantoOpetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan espanjan kielen perustaidon saavuttaminen. Opetukseen kuuluu viestinnän kannalta keskeinen kielioppi ja espanjan kielelle ominainen lauseenmuodostus. Lisäksi opetukseen kuuluu keskeisiä sisältöjä Espanjan ja Latinalaisen Amerikan kulttuureista. Opetus edistää oppilaan kielenopiskelutaitoja. Opinnot toimivat johdantona kielen jatko-opinnoille.

8. luokka

Tavoitteet


- ymmärtää lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät läheisesti henkilökohtaisiin asioihin ja välittömiin tilanteisiin

- oppii ymmärtämään espanjaksi puhuttua yksinkertaista, hidastempoista kieltä- erottaa Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa puhutun espanjan kielen toisistaan

PuhuminenOppilas

- osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lauseinosaa muodostaa yksinkertaisia kysymyksiä- oppii tuottamaan espanjan kielelle tyypillisiä äänteitä- tuottaa yksinkertaisia ilmaisuja- oppii kuulemaan ja tuottamaan sanan pääpainon


199

- ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä- pystyy päättelemään hänelle ennestään tuntemattoman sanan merkityksen

lauseyhteydestä


- osaa kirjoittaa lyhyitä ilmaisuja kuten henkilötietonsa, numerot ja tutut fraasit- tuottaa jonkin verran omaa tekstiä


- perustietoja Espanjasta ja Latinalaisesta Amerikasta- huomaamaan oman ja kohdekielen kulttuurien yhtäläisyyksiä ja eroja- arvostamaan omaa ja espanjankielistä kulttuuria


- ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (välineet mukana tunnilla, työskentely säännöllistä ja sinnikästä, tiedon haku oppikirjoista)

- oivaltamaan sinnikkään ja omatoimisen viestinnällisen harjoittelun merkityksen vieraan kielen oppimisessa

- käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja etsimään siitä tietoa- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa pyrkii

muuttamaan työskentelytapojaan- käyttämään hyväksi äidinkielessä ja muissa opiskelemissaan kielissä oppimaansa

kielitietoa- soveltamaan oppimaansa tietoa - päättelemään, arvaamaan ja keksimään asiayhteyden uusissa tilanteissa- käyttämään erilaisia muististrategioita- analysoimaan (mallin avulla ja äidinkieleen verraten) - liittämään oppimansa uuden tiedon vanhaan- ymmärtämään työrauhan merkityksen - arvostamaan omaa ja muiden työtä- työskentelemään yhteistoiminnallisesti- seuraamaan omaa oppimistaan ja tulee tietoiseksi omasta oppimisestaan (vahvuudet ja

heikkoudet) ja arvioimaan työskentelyään suhteessa tavoitteisiin eri kielen oppimisen alueilla


jäsentämistä ja kokonaisuuksien ymmärtämistä- oppilaat työskentelevät opettajan johdolla, yksin, pareittain tai ryhmissä- oppilaat harjoittelevat uusia sanoja ja rakenteita kirjallisesti ja suullisesti mm. käyttämällä

niitä omissa tuotoksissaanoppilas harjoittelee vähitellen päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteyksistä ja muiden

kielten avulla- oppilas opettelee soveltamaan harjoiteltavaa kieliainesta (sanastoa, rakenteita, viestintää)- oppilas tekee omia suullisia ja kirjallisia sovelluksia harjoiteltavasta viestinnästä,

sanastosta ja rakenteista myös tietotekniikkaa hyväksi käyttäen- oppilas harjoittelee omissa tuotoksissaan tekstin ja kuvan yhdistämistä tietokoneen avulla

200

- oppilas tutustuu espanjan kielen oppimateriaaleihin Internetissä sekä oppii hyödyntämään espanjankielistä verkkomateriaalia

Sisällöt

1. kurssiAihepiirit- tervehdykset• perustiedot Espanjasta ja muusta espanjankielisestä maailmasta• espanjan kieli maailmankielenä; Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa puhuttujen kielten

eroista• ammatteja

Viestintätilanteet• tervehtiminen ja esittely; sinuttelu- ja teitittelymuodot• voinnin kysyminen ja omasta voinnista kertominen• itsestä kertominen: ammatti, työpaikka, asuinpaikka, kotimaa

Rakenteet• espanjan kielen ääntäminen ja kirjoittaminen, aakkoset• teitittely- ja sinuttelumuodot• verbien ser ja estar preesens • es-, está- ja hay-verbimuodot • tener-verbin preesens• 1. (-ar) konjugaation verbien preesens• epämääräinen ja määräinen artikkeli• substantiivien yksikkö ja monikko• persoonapronominit• lukusanat 1-101

2. kurssiAihepiirit• perhe• ulkonäkö, luonne• kellonajat• kuukaudet ja vuodenajat• sää• Euroopan maat ja pääkaupungit• espanjankielisessä maailmassa puhutut kielet• Meksiko• Equador• Espanja ja Madrid

Viestintätilanteet• itsestä ja perheestä kertominen: ikä, ulkonäkö, luonne • puhelinnumeroista ja hinnoista puhuminen• kellonajan kysyminen ja kertominen• tapaamisesta sopiminen• postikortin kirjoittaminen• säästä puhuminen

201

Rakenteet• kysymyssanat ja kysymyslauseen muodostaminen• hay -rakenne• adjektiivin taivutus ja sijoitus• tärkeimmät maiden ja kielten nimet sekä kansallisuusadjektiivit• hace … tiempo; hace … grados• 2. (-er) ja 3. (-ir) konjugaation preesens• tener hambre/sed• possessiivipronominit

Ääntäminen- opetellaan espanjan kielen ääntämissäännöt• harjoitellaan sanan pääpainoa


- päättelemään viestin sisältöä tilannevihjeiden avulla- reagoimaan kuulemaansa esim. keskustelussa- tarkkailemaan omaa ja muiden kielenkäyttöä

ArviointiOppilaita arvioidaan 8. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden kielitaidon eri osa-alueiden osaamista testataan erilaajuisilla kokeilla. Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla. Opettaja arvioi oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti. Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla. Oppilaat arvioivat myös itse omaa edistymistään ja työskentelyään.

9. luokkaTavoitteet


- pystyy seuraamaan omaan kokemukseen liittyviä keskusteluja, jotka sisältävät selkeästi puhuttuja lauseita

- ymmärtää selkeitä ja lyhyitä, itselle tärkeisiin asioimistilanteisiin liittyviä kysymyksiä ja ohjeita

- oppii ymmärtämään yksinkertaista ja hidastempoista Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa puhuttua espanjan kieltä

- erottaa Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa puhutun espanjan kielen toisistaan


- pystyy etsimään haluamansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä- ymmärtää lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan

yksinkertaisia ohjeita- ymmärtää pääasiat lukemastaan tekstistä

202

PuhuminenOppilas

- selviytyy yksinkertaisimmista asioimistilanteista ja osaa kysyä neuvoa- osaa kertoa lyhyesti henkilötietonsa sekä kokemuksistaan ja tuntemuksistaan- tarvitsee puhekumppanin apua keskustelussa - puhuu kohtalaisen ymmärrettävästi


- osaa kirjoittaa erilaisia lyhyitä viestejä läheiseen kokemuspiiriin liittyvissä tilanteissa- tuottaa omaa tekstiä ymmärrettävästi

Kulttuuritaidot- oppilas saa lisätietoa espanjankielisestä maailmasta- oppii vähitellen viestimään espanjankielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä

tilanteissa espanjankieliselle kulttuurille luontevalla tavalla- laajennetaan ja syvennetään tietoa omasta ja espanjankielisestä tapakulttuurista


- vahvistaa vähitellen 8. luokalla omaksumiaan opiskelustrategioita ja kykenee tarvittaessa myös muuttamaan niitä ja etsimään itselleen sopivampia strategioita

- oppii käyttämään hyväksi sekä äidinkielessä että muissa vieraissa kielissä oppimaansa- oppii keskustelemaan opiskelustrategioistaan ja jakamaan kokemuksiaan

kieltenopiskelusta

Työtavat- opetuksessa hyödynnetään systemaattisemmin erilaisia 8.luokalla käytettyjä työtapoja- opetuksessa vahvistetaan jo opittuja tietoja ja taitoja kertaamalla ja yhä uudelleen

harjoittelemalla

Sisällöt3. kurssiAihepiirit

- kävelyllä kaupungissa; rakennuksia ja paikkoja; tienneuvontaa; Helsinki- viikonpäivät- lomailu- Madrid

Viestintätilanteet- sijainnin kysyminen ja kertominen myös Helsingin nähtävyyksistä- tien kysyminen ja neuvominen- viikon suunnitelmista kertominen- syntymä- ja nimipäivistä puhuminen ja onnitteleminen juhlatilanteissa- lomasuunnitelmista puhuminen ja lomasta jälkikäteen kertominen

Rakenteet- hay, es, está

203

- ir-verbin preesens- keskeiset sijaintia ilmaisevat sanat- hay que + infinitiivi ja tener que + infinitiivi- ir en coche; ir a pie; ir a España - futuuri ir + a + infinitiivi- päivämäärät- lukusanat 101-- perfekti- verbit gustar, encantar, interesar

4. kurssiAihepiirit

- espanjalainen ruokakulttuuri- ruokakaupassa - ravintolassa- kutsuilla- puhelimessa - vaatteet

Viestintätilanteet- ruokaostoksien tekeminen- ravintolassa asioiminen- puhelimeen vastaaminen ja puhelimessa puhuminen; juhliin kutsuminen ja kutsuun

vastaaminen; tapaamisesta sopiminen- vaatekaupassa ostoksien tekeminen

Rakenteet- venir-verbin preesens- genetiivi- por qué; por eso; porque- estar + gerundi- järjestysluvut- querer-verbin preesens- objektipronominit- passiivi- preferir-verbin preesens

Ääntäminen- kerrataan ja syvennetään 8.luokalla opittua- harjoitellaan sanan pääpainon sanomista


- päättelemään viestin sisältöä tilannevihjeiden avulla- reagoimaan kuulemaansa esim. keskustelussa- tarkkailemaan omaa ja muiden kielenkäyttöä- korvaamaan puuttuvaa kielitaitoa likimääräisillä ilmauksilla- ottamaan puheenvuoron

Arviointi

204

Oppilasta arvioidaan 9. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kielitaidon eri osa-alueiden osaamista testataan erilaajuisilla kokeilla. Myös oppilaan erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla otetaan osaksi numeroarviointia. Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti. Oppilaat itse arvioivat omaa edistymistään ja työskentelyään, ja heitä ohjataan myös arvioimaan itseään suhteessa yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikkoihin.

Kielitaito

ARVOSANAN 8 (HYVÄ) TAVOITETASO B2-ESPANJASSA 9. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ


Kuullun ymmärtäminenA1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito

- Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen.

- Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä.

- Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä.

PuhuminenA1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta

- Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin.

- Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia.- Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. - Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja.- Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset

ilmaisut voivat olla melko virheettömiä.

Luetun ymmärtäminen A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito

- Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin.

- Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen.- Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä

on rajallinen.KirjoittaminenA1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta

- Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin.- Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset

perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja.- Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja.- Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia.

205

RANSKA B2 – KIELENÄ

YleistavoitteetValinnaisen kielen opetus painottuu puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimii samalla johdantona pitempikestoisille kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa.

8. luokka


- ymmärtää hyvin yksinkertaisia lauseita tilanneyhteyden tukemina - pystyy autettaessa seuraamaan yksinkertaisia lausumia arkipäivän tilanteissa- ymmärtää hitaasti puhuttua, kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta

PuhuminenOppilas

- osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita sekä kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa

- osaa suppean perussanaston ja joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia

- kykenee viestimän kaavamaisia ilmaisuja ääntämis- ja kielioppivirheistä sekä tauoista huolimatta


- ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka käsittelevät arkielämää- tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, tarvittaessa lukemalla uudelleen


- osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lauseinosaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään- kykenee alkeelliseen vapaaseen tuotokseen fraasien ja tuttujen ilmausten tasolla


- perustietoja ranskankielisestä maailmasta, erityisesti Ranskasta- oppii vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuureja toisiinsa- oppii viestimään ja toimimaan tavallisissa arkipäivän tilanteissa kohdekulttuurille

hyväksyttävällä tavalla- oppii tuntemaan ranskankielistä kulttuuria ja hyväksymään ihmisten erilaisuuden


- ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (välineet mukaan tunnille, säännöllinen ja sinnikäs työskentely, tiedon haku oppikirjoista)

- oivaltamaan sinnikkään ja omatoimisen viestinnällisen harjoittelun merkityksen- käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja etsimään siitä tietoa- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa pyrkii

muuttamaan työskentelytapojaan- käyttämään hyväksi äidinkielessä ja A-kielessä oppimaansa kielitietoa- soveltamaan oppimaansa tietoa

206

- päättelemään, arvaamaan ja keksimään asiayhteyden uusissa tilanteissa- käyttämään erilaisia muististrategioita- analysoimaan (mallin avulla ja äidinkieleen verraten) - liittämään uuden tiedon vanhaan- ymmärtämään työrauhan merkityksen - arvostamaan omaa ja muiden työtä- työskentelemään yhteistoiminnallisesti


jäsentämistä ja kokonaisuuksien ymmärtämistä- oppilaat työskentelevät opettajan johdolla, yksin, pareittain tai ryhmissä- oppilaat harjoittelevat uusia sanoja ja rakenteita kirjallisesti ja suullisesti mm. käyttämällä

niitä omissa tuotoksissaanoppilas harjoittelee vähitellen päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteyksistä ja muiden

kielten avulla- oppilas opettelee soveltamaan harjoiteltavaa kieliainesta (sanastoa, rakenteita, viestintää)- oppilas tekee omia suullisia ja kirjallisia sovelluksia harjoiteltavasta viestinnästä,

sanastosta ja rakenteista, myös tietotekniikkaa hyväksi käyttäen- tutustuu alustavasti tietoja viestintätekniikan tarjoamiin harjoittelu- ja

tiedonhankintamahdollisuuksiin

Sisällöt1. kurssiAihepiirit

- koti ja perhe; ystävät- asioiminen kahvilassa- kaupungissa ja kulkuneuvoilla liikkuminen; Helsinki- ostosten tekeminen ja rahankäyttö

Viestintätilanteet- esittäytyminen ja esittely- tervehtiminen ja kohteliaisuusfraasit (kiittäminen, hyvästely) - kuulumisten kysyminen ja itsestä kertominen- kahvilakeskustelu- oman kodin kuvailu; ihastelu- henkilöiden kuvailu- tien kysyminen ja neuvominen, myös Helsingissä- yksinkertainen ostostilanne

Rakenteet- artikkelit; maskuliini/feminiini, epämääräinen/määräinen artikkeli- kieltoilmauksia- omistuspronominit yksikössä- adjektiivin taipuminen ja paikka- demonstratiivipronominit- prepositioilmauksia- kysymyksen muodostus- epäsäännölliset verbit: être, avoir- lukusanat 1-20; värejä

2. kurssi

207

Aihepiirit- koulunkäynti, harrastukset- junassa matkustaminen - juhlapäivät, vuodenajat, kuukaudet

Viestintätilanteet- kutsun esittäminen- tapaamisesta sopiminen- kieliopinnoista kertominen- säästä kertominen- kohtelias keskustelu (esim. ihastelu, pyynnöt ja niihin vastaaminen, anteeksi pyytäminen)- kellonajat

Rakenteet- kerrataan ja syvennetään aiemmin opittua- lukusanat 20-69- verbiryhmän I taivutus preesensissä- epäsäännöllisiä verbejä, kuten esim. faire, aller, prendre, voir, boire, - genetiivi- passiivi on-pronominilla- verbiryhmän III taivutus preesensissä- omistuspronominit monikossa

Ääntäminen- opetellaan ranskan kielen keskeisiä ääntämissääntöjä


- päättelemään viestin sisältöä tilannevihjeiden avulla- reagoimaan kuulemaansa esim. keskustelussa- tarkkailemaan omaa ja muiden kielenkäyttöä- omien viestien suunnittelua

ArviointiOppilaita arvioidaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden kielitaidon eri osa-alueiden osaamista testataan erilaajuisilla kokeilla. Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti. Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla. Oppilaat arvioivat myös itse omaa edistymistään ja työskentelyään.

9. luokka TavoitteetKielitaitoKuullun ymmärtäminenOppilas

- pystyy seuraamaan omaan kokemukseen liittyviä keskusteluja, jotka sisältävät selkeästi puhuttuja pidempiä lauseita

- ymmärtää selkeitä ja lyhyitä, itselle tärkeisiin asioimistilanteisiin liittyviä kysymyksiä ja ohjeita


- pystyy etsimään haluamansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä

208

- ymmärtää lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita

- ymmärtää pääajatukset lukemastaan tekstistäPuhuminenOppilas

- selviytyy yksinkertaisimmista asioimistilanteista ja osaa kysyä neuvoa- osaa kertoa lyhyesti henkilötietonsa sekä kokemuksistaan ja tuntemuksistaan- tarvitsee puhekumppanin apua- puhuu pääsääntöisesti ymmärrettävästi


- osaa kirjoittaa erilaisia lyhyitä viestejä läheiseen kokemuspiiriin liittyvissä tilanteissa- tuottaa omaa tekstiä ymmärrettävästi

Kulttuuritaidot- lisätietoa Ranskasta ja ranskalaisista- laajennetaan ja syvennetään tietoa omasta ja ranskalaisesta tapakulttuurista ja eri

juhlapyhistä


- vahventaa vähitellen 8. -luokalla omaksumiaan opiskelustrategioita ja kykenee tarvittaessa muuttamaan niitä ja etsimään itselleen sopivampia strategioita

- oppii käyttämään hyväksi sekä äidinkielessä että muissa vieraissa kielissä oppimaansa- oppii keskustelemaan opiskelustrategioistaan ja jakamaan kokemuksiaan

kieltenopiskelusta

Työtavat- opetuksessa hyödynnetään systemaattisemmin erilaisia 8.- luokalla käytettyjä työtapoja- kertaamalla ja yhä uudelleen harjoittelemalla vahvistetaan jo opittuja tietoja ja taitoja

3. kurssiAihepiirit

- ruoka- koti, kotiaskareet ja asuminen- asioiminen ravintolassa- matkustaminen ja turistina liikkuminen- Pariisi- Ranska ja ranskalaiset

Viestintätilanteet - aterian suunnittelu ja ruokaostoksilla käyminen- vuokra-asunnon etsiminen ja asunnon kuvailu- puhelinkeskustelu- henkilön kuvailu- tapaamisesta sopiminen- ravintolassa tilaaminen

Rakenteet- kerrataan ja syvennetään aiemmin opittua- lukusanat 70-1000- partitiivi

209

- järjestysluvut- imperatiivi- verbiryhmän II taivutus preesensissä- tavallisimpien epäsäännöllisten verbien taivutus preesensissä- lähifutuuri

4. kurssiAihepiirit

- vapaa-aika ja harrastukset- ostosten tekeminen- työn hakeminen

Viestintätilanteet- tiedon ja avun - kutsun/viestin laatiminen ja kirjeen laatiminen- henkilötietojen kysyminen ja kertominen- aamutoimista kertominen

Rakenteet- objektipronominit COD ja COI- säännöllisten ja tavallisimpien epäsäännöllisten verbien taivutus: preesens, passé

composé (apuverbinä être ja avoir)- tavallisimmat relatiivipronominit- refleksiiviverbejä- komparatiivi

Ääntäminen- kerrataan ja syvennetään 8.-luokalla opittua


- päättelemään viestin sisältöä tilannevihjeiden avulla- reagoimaan kuulemaansa esim. keskustelussa- tarkkailemaan omaa ja muiden kielenkäyttöä- omien viestien suunnittelua- omia tuotoksia kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuen

ArviointiOppilaita arvioidaan luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden kielitaidon eri osa-alueiden osaamista testataan erilaajuisilla kokeilla. Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti. Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla. Oppilaat arvioivat myös itse omaa edistymistään ja työskentelyään.



- ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen

- joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä

- tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä

210


- osaa vastata häntä koskevin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa ja puhe turvautuu ehkä äidinkieleen ja eleisiin

- puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia- ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia- osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja- puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset

ilmaisut voivat olla melko virheettömiä


- ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin

- tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen- kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä

on rajallinen


- osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin- osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset

perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja- osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja- ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia

SAKSA B2-KIELENÄ

YleistavoitteetValinnaisen kielen opetus painottuu puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimii samalla johdantona pitempikestoisille kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Opetukseen kuuluu viestinnän kannalta keskeinen kielioppi ja saksan kielelle ominainen lauseenmuodostus. Lisäksi opetukseen kuuluu keskeisiä sisältöjä saksankielisten maiden kulttuureista

8. luokka

TavoitteetKielitaitoKuullunymmärtäminenOppilas

ymmärtää hitaasti puhuttuja yksinkertaisia, henkilökohtaisiin asioihin liittyviälauseita, kysymyksiä tai kehotuksia tilanneyhteyksien tukemana

PuhuminenOppilas

osaa vastata henkilökohtaisia perustietoja käsitteleviin kysymyksiin lyhyin lauseinosaa suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja ilmaisujaosaa ääntämisen perussäännöt, mutta puhe voi olla katkonaista ja ääntämisvirheitä

esiintyy

211


ymmärtää lyhyitä yksinkertaisia tekstejä, jotka käsittelevät arkielämäätunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, tarvittaessa lukemalla

uudelleenKirjoittaminenOppilas

osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lauseinosaa kirjoittaa muutamin lausein itsestään ja lähipiiristäänkykenee alkeelliseen vapaaseen tuotokseen


oppii perustietoja Saksasta, Sveitsistä ja Itävallastaoppii vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuureja toisiinsa ja ymmärtämään niiden yhtäläisyyksiä ja eroja tuntemaan ja arvostamaan saksankielistä kulttuuria


oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan ja oivaltaa sinnikkään ja omatoimisen

viestinnällisen harjoittelun merkityksenoppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja etsimään tietoa siitäharjoittelee sanakirjan käyttöätutustuu mahdollisuuksien mukaan tietoja viestintätekniikan tarjoamiin harjoittelu-

ja tiedonhankintamahdollisuuksiinoppii arvioimaan omaa työskentelyäänoppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja

opiskelustrategioitaoppii käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa sekä hyödyntämään muissa

kielissähankkimiaan tietoja ja taitojaoppii soveltamaan oppimansa tietoa ja käyttämään rohkeasti kielitaitoaan

TyötavatOpettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista sekä tiedon

jäsentämistä kokonaisuuksien ymmärtämistäoppilaat työskentelevät opettajan johdolla, yksin, pareittain tai ryhmissäoppilaat harjoittelevat uusia sanoja ja rakenteita kirjallisesti ja suullisesti mm.

käyttämällä niitä omissa tuotoksissaanoppilas harjoittelee päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteyksistä

Sisällöt

5. kurssiRakenteetsäännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesenskysymyslauseetartikkelin käyttö

212

kieltosanatlukusanatpäälauseen sanajärjestysomistuspronominit mein/meine, dein/deineAihepiirititsestä ja perheestä kertominenkahvilassa asioiminenkoulunkäyntikellonajatViestintätilanteettervehtiminen ja esittäytyminenkuulumisten tiedusteluruuan ja juoman tilaaminenpuhelinkeskustelutapaamisesta sopiminen

6. kurssiRakenteetmodaaliverbejäsubstantiivien monikkoakkusatiivieriävät yhdysverbitprepositioitaman –rakenne

Aihepiiritruoka ja ruokailuostoksillajulkiset paikat ja rakennuksetharrastukset ja vapaa-aikaasuminenmatkustaminenViestintätilanteetostosten tekeminentunteiden ilmaiseminenkutsun esittäminenviestin laatiminenmatkalipun osto


- päättelemään viestin sisältöä tilannevihjeiden avulla- reagoimaan kuulemaansa esim. keskustelussa- tarkkailemaan omaa ja muiden kielenkäyttöä

ArviointiOppilaita arvioidaan 8. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.Oppilaiden osaamista testataan erilaajuisin kokein. Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla.

213

Oppilaat arvioivat itse omaa edistymistään ja työskentelyään. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti.Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla

9. luokka

TavoitteetKielitaitoKuullun ymmärtäminenOppilas

pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua hänelle tärkeistä aiheista

pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien ydinsisällön

ymmärtää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskieltäPuhuminenOppilas

osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristäänselviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista ja palvelutilanteistapuhuu melko sujuvasti ja ääntäminen on melko ymmärrettäväähallitsee lyhyitä ilmauksia, keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita


ymmärtää yksinkertaista ja tavanomaista tekstiä (kirjeitä, pikku-uutisia, arkisia käyttöohjeita)

ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä

pystyy yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avullaKirjoittaminenOppilas

selviytyy kirjoittamalla tutuissa, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa

osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä(esim. postikortteja, henkilötietoja)osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä aiheista, jotka liittyvät omaan elämään


tutustuu Saksan lisäksi Sveitsiin ja Itävaltaanoppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissaoppii käyttämään kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia


vahvistaa vähitellen 8. luokalla omaksumiaan opiskelustrategioita ja kykenee tarvittaessa myös muuttamaan niitä ja etsimään itselleen sopivampia strategioita

oppii käyttämään hyväksi sekä äidinkielessä että muissa vieraissa kielissä oppimaansa

oppii keskustelemaan opiskelustrategioistaan ja jakamaan kokemuksiaan kieltenopiskelusta

214

Työtavatopetuksessa hyödynnetään systemaattisemmin erilaisia 8.luokalla käytettyjä

työtapojaopetuksessa vahvistetaan jo opittuja tietoja ja taitoja kertaamalla ja yhä uudelleen

harjoittelemalla

Sisällöt

7. kurssiRakenteet

verbin preesenstaivutuspäälauseen sanajärjestysomistuspronominithaben ja sein –verbien imperfektiakkusatiiviakkusatiiviprepositiotmodaaliverbitsivulauseen sanajärjestyssäännöllisten verbien perfektiepäsäännöllisten verbien perfekti

Aihepiiritruokailupukeutuminen ja vaateostoksetmatkustaminenkotiseudusta kertominentalviurheilusääperhejuhlatelokuvissakäynti

Viestintätilanteetravintolassa asiointiostosten tekeminenmatkan varaaminensäästä kertominentien kysyminen ja neuvominenelokuvalipun osto

8. kurssiRakenteet

perfekti apuverbi haben/seinpersoonapronominin nominatiivi ja akkusatiivisubstantiivin datiividatiiviprepositiotpersoonapronominien datiivirektioverbejäammatin ilmaiseminenajanilmaukset

Aihepiiritasuminenympäristö ja sen ongelmatmusiikki ja harrastukset

215

maat, kielet ja kansallisuudetterveys ja sairastaminenristiriitatilanne perheessäkotityötSaksa ja saksalaiset ulkomaalaisen silmin

Viestintätilanteetasumisesta kertominenharrastuksista kertominenvoinnin tiedustelukotitöistä kertominenihmisen luonteen kuvailu


tunnistaa puheen ja tekstin pääasiatlöytää rajatun tiedon tekstistä tai puheestasuunnittelee omia viestejätarkkailee omaa kielenkäyttöääntukeutuu puhekumppanin apuun suullisessa vuorovaikutuksessatukeutuu kirjallisiin apuneuvoihin omissa tuotoksissa

Arviointi

Oppilasta arvioidaan 9. luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kielitaidon eri osa-alueiden osaamista testataan erilaajuisilla kokeilla. Myös oppilaan erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla otetaan osaksi numeroarviointia. Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä ja työskentelyä myös sanallisesti. Oppilaat itse arvioivat omaa edistymistään ja työskentelyään.

Kielitaito

ARVOSANAN 8 (HYVÄ) TAVOITETASO B2-SAKSASSA 9. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Kuullun ymmärtäminenA1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito

Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen.

Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä.

Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä.

PuhuminenA1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta

Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin.

Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia.Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja.

216

Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä.

Luetun ymmärtäminen A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito

Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin.

Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen.Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on

rajallinen.

KirjoittaminenA1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta

Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin.Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset

perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja.Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja.Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia.

ILMAISUTAITO

Ilmaisutaito on taideaine, jossa tuetaan oppilaan persoonallista kasvua ja sosiaalisten taitojen kasvua sekä autetaan omien ilmaisutapojen löytämistä. Luovasti vapaa ihminen on valmis kohtaamaan erilaisuutta monikulttuurisessa maailmassa, sukkuloi luontevasti median kentässä ja uskaltaa arvioida kriittisesti sekä ilmaista itseään tilanteeseen sopivalla tavalla. Aihekokonaisuuksista mediakasvatus, kulttuurinen ymmärrys ja ihmisenä kasvu toteutuvat ilmaisun ja draaman avulla.

Tavoitteet:- auttaa oppilasta löytämään oma luovuutensa - auttaa oppilasta löytämään itsensä ilmaisijana- tukea oppilaan taitoja sosiaalisena viestijänä sekä persoonallista kasvua- oppilas ymmärtää teatteritaiteen ja muiden taideaineiden merkityksen

persoonan kasvulle- vahvistetaan oppilaan itsetuntoa ja ymmärrystä erilaisuuden kohtaamisessa

Sisällöt:- improvisaatioharjoitusten ja draamallisten harjoitusten avulla tutustutaan itseen

ja ryhmässä olemiseen- harjoitellaan draaman ja teatteritaiteen keinoin esityksiä ja yhteisöllisyyttä- taide- ja taitoaineiden yhteisissä projekteissa harjoitellaan pitkäjänteisyyttä ja

prosessia- harjoitellaan luontevaa ilmaisua mediakasvatuksen kautta- muuttuvien tilanneharjoitusten avulla harjoitellaan sietokyvyn ja luovuuden

mahdollisuuksia

Työtavat:Ilmaisutaidon ja draaman opetuksessa käytettävät työtavat ovat improvisaatio, ryhmä-, pari- ja yksilöharjoitteet. Ääni, liike, mimiikka, tunne ja äly ovat ilmaisun työvälineitä. Tutustutaan myös

217

teknisiin välineisiin kuten äänentoisto, valaistus, ympäristön rakentaminen sekä erilaisiin mediavälineisiin ja median keinoihin.

Arviointi:Kannustava mukanaolo ja osallistuminen ovat arvioinnin perustana. Uskallus kokeilla omia rajoja, luovuutta, halu kehittää itseään, avoimuus vaihteleville tilanteille, toisten huomioonottaminen ja vastuun ottaminen yhteisten prosessien toteutumisessa, rakentava ja kannatteleva asenne, esiintymis- ja viestintätaidot ovat arvioinnin kohteena.

KOTITALOUS LEIVONTAKURSSI

Kurssilla syvennetään leipomiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Tarkoituksena on innostaa oppilaita leipomaan kotona. Kurssi aloitetaan valmistamalla erilaisia hiivataikinaleivonnaisia ja siirrytään vähitellen vaativampiin leivonnaisiin.

TavoitteetKerrataan aikaisemmin opittuja perustaikinoita ja valmistetaan niistä leivonnaisia. Opetellaan muuntelemaan ohjeita ja soveltamaan opittuja tietoja ja taitoja. Toivotaan oppilaiden hyödyntävän opittuja taitoja kotijuhlien järjestämisessä.

SisällötKurssilla leivotaan suomalaisia perinneleivonnaisia ja kansainvälisiä leipiä ja piirakoita. Oppilaat saavat myös toteuttaa omia suunnitelmiaan.

AihekokonaisuudetAihekokonaisuudet ovat samat kuin kaikille yhteisessä kotitaloudessa.

Keskeiset työtavatYleensä työskennellään ryhmissä, mutta voidaan antaa myös yksilö- ja paritöitä. Opetellaan jaksottamaan työtä.

ArviointiLyhytkurssin arvosanalla voi korottaa kotitalouden päättönumeroa. Jokaisen tunnin jälkeen annetaan oppilaalle palautetta ja oppilaat saavat arvioida omaa työtään. Läsnäolo ja asenne työhön vaikuttavat arvosanaan.

218

AIHEKOKONAISUUSKURSSIT

8.luokan aihekokonaisuuskurssitKaikki 8.luokan oppilaat valitsevat yhden kahden oppiaineen muodostaman aihekokonaisuuskurssin. Kumpaakin oppiainetta opiskellaan yhden kurssin verran 8.luokalla.

KÄSSÄÄ KUVISTA (KU, TS)

TavoitteetOppilas syventää tietämystään muotoiluprosessista, ideasta luonnoksen kautta valmiiseen tuotteeseen ja sen visuaaliseen markkinointiin. Muotoilualan ammatteihin tutustutaan vierailukäynnillä johonkin alan yritykseen tai oppilaitokseen.

KUVATAIDE

Sisällöt

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluSuunnitteluvaiheessa oppilas huomioi eri materiaalien tarkoituksenmukaisen käytön. Plastisen sommittelun periaatteita ja värioppia hyödynnetään suunnittelussa.Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminenSuunnittelun innoittajana tutustutaan oman ja muiden kulttuurien perinteisiin muotoilutekniikoihin. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Muotoiluprosessi tulee tutuksi käytännön työskentelyn kautta. Media ja kuvaviestintäTuotteen visuaaliseen markkinointiin perehdytään mm. tekemällä pakkaussuunnittelu ja mainos, esim. video, esite, juliste.

Kässää kuvista, TS ja KU

Kurssilla oppilas ideoi, suunnittelee ja toteuttaa vapaavalintaisen työn (tuotteen) tekstiilityön keinoin, esim. muotivaate, pehmoeläin, sisustustekstiili, taidetekstiili. Valmiille tuotteelle tehdään myös pakkaus ja mainos. Mainoksen voi toteuttaa esim. videona, digitaalista valokuvaa hyödyntäen tai perinteisin kuvan tekemisen keinoilla.Kurssiin liittyy myös tutustumiskäynti johonkin alan yritykseen.

TUUMASTA TOIMEEN ( KU, TN)

TavoitteetOppilas syventää tietämystään muotoiluprosessista, ideasta luonnoksen kautta valmiiseen tuotteeseen ja sen visuaaliseen markkinointiin. Muotoilualan ammatteihin tutustutaan vierailukäynnillä johonkin alan yritykseen tai oppilaitokseen.

KUVATAIDE

Sisällöt

219

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluSuunnitteluvaiheessa oppilas huomioi eri materiaalien tarkoituksenmukaisen käytön. Plastisen sommittelun periaatteita ja värioppia hyödynnetään suunnittelussa.Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminenSuunnittelun innoittajana tutustutaan oman ja muiden kulttuurien perinteisiin muotoilutekniikoihin. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Muotoiluprosessi tulee tutuksi käytännön työskentelyn kautta. Media ja kuvaviestintäTuotteen visuaaliseen markkinointiin perehdytään mm. tekemällä pakkaussuunnittelu ja mainos, esim. video, esite, juliste.

Tuumasta toimeen, TN ja KU

Kurssilla oppilas ideoi, suunnittelee ja toteuttaa vapaavalintaisen työn (tuotteen) teknisen työn keinoin, esim. koru, nahkatyö, pieni käyttöesine. Valmiille tuotteelle tehdään myös pakkaus ja mainos. Mainoksen voi toteuttaa esim. videona, digitaalista valokuvaa hyödyntäen tai perinteisen kuvan tekemisen keinoilla. Kurssiin liittyy myös tutustumiskäynti johonkin alan yritykseen.

JOULET JUOKSEMAAN

JohdantoKurssi ohjaa oppilasta ymmärtämään liikunnan ja oikean ravinnon terveydellisen merkityksen. Sovelletaan kotitalouden teorioita käytännössä liikuntatunneilla. Opetuksessa otetaan huomioon vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet. Yhteiset tavoitteetOppilas omaksuu myönteisen asenteen omaan hyvinvointiin ja oppii ymmärtämään monipuolisen ravinnon ja liikunnan merkityksen omaan terveyteensä vaikuttavina asioina. Tavoitteena on jakaa oppilaille taitoja, tietoja ja kokemuksia, jotka auttavat elämän hallintaa.

Keskeiset sisällötKurssilla painotetaan aktiivisen liikkujan kannalta nuoren hyvinvointiin ja kasvuun vaikuttavia tekijöitä: monipuolinen ravitsemus, lepo, päihteettömyys ja ihmissuhteet. Kotitalouden kurssilla käsitellään myös urheilijoiden mahdollisia ravitsemusongelmia, syömishäiriöitä sekä energiantarvetta ja nestetasapainoa. Liikunnan kurssit soveltavat kotitaloudessa opittuja asioita eri liikuntalajeissa. Liikuntalajit valitaan vuodenaikojen ja ryhmän mieltymyksen mukaan. Kurssilla voidaan myös tutustua koulun ulkopuolisiin liikuntalajeihin. Hygienian merkitystä korostetaan molemmissa aineissa.

Keskeiset työtavatKurssi on toiminnallinen oppiaine, jossa pyritään mahdollisimman monipuoliseen opettamiseen yksilöllisesti, pareittain ja ryhmissä. Voidaan myös tehdä erilaisia opintokäyntejä.

ArviointiArviointi annetaan kurssin jälkeen numeroarviointina. Arvostelu perustuu oppilaan osoittamiin tietoihin, taitoihin ja tuntiaktiivisuuteen. Arviointia voidaan antaa myös tuntien aikana suullisesti. Kurssin puolivälissä oppilaat suorittavat itsearvioinnin.

220

KOTINA MAAPALLO

JohdantoTiedotusvälineet kertovat lähes päivittäin erilaisista onnettomuuksista. Uutisista saa helposti sellaisen kuvan, että maapallo on muuttunut aikaisempaa vaarallisemmaksi paikaksi asua. Kurssilla pohditaan onko tämä totta vai tarua. Käydään läpi globaaleja luonnon sekä ihmisen toiminnan ilmiöitä sekä pohditaan niiden vaikutusta ihmiskuntaamme. Kotina maapallo on oppiainerajat ylittävä valinnaiskurssi. Se koostuu maantieteen ja uskonnon / elämänkatsomustiedon oppisisällöistä.

Kurssin tavoitteet Kurssin tavoitteena on kehittää oppilaan maailmankuvaa siten, että hän kokee maapallon kokonaisuutena ja ymmärtää ilmiöiden välisiä syy-seuraussuhteita. Tavoitteena on korostaa oman toiminnan merkitystä osana suurempaa kokonaisuutta. Oma osuus kestävässä kehityksessä on keino pienentää erilaisten luonnon- sekä sosiaalisten uhkien riskiä. Kurssin tavoitteena on syventää oppilaan tietämystä maailman uskonnoista. Tutustumalla erilaisiin maapalloa kuohuttaviin katastrofeihin ja ongelmiin, oppilas oppii asettumaan toisen ihmisen asemaan

Kurssin keskeiset sisällötKurssin aikana käydään läpi universaalisia, ilmastollisia, geologisia sekä sosiaalisia uhkia sekä kestävää kehitystä. Kurssilla syvennetään tietoja suurimmista maailmanuskonnoista ja tutustutaan oppilaille vieraampiin uskontoihin, jotta saadaan käsitys siitä, miten ihmiset suhtautuvat elämään. Kurssilla käsitellään esimerkiksi väestönkasvuun ja globalisaatioon liittyviä kysymyksiä.

TyötavatKotina maapallo –kurssin tunneilla opiskellaan hyödyntäen monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä ja työskentelymuotoja, joita sovelletaan kunkin ryhmän ja yksilön tarpeiden sekä opiskeltavan tietosisällön erityisvaatimusten mukaan. Työtapoina voidaan käyttää esimerkiksi opetuskeskusteluja, itseopiskelua, pari- ja ryhmätöitä, sekä vierailuja eri kohteisiin. Opiskelussa käytätetään tarvittaessa apuvälineenä tietotekniikkaa. Tunneilla opetellaan kriittistä tiedonhankintaa internetistä. Oppilaat opettelevat tekstinkäsittelytaitoja esimerkiksi tehdessään esitelmiä.

ArviointiKotina maapallo kurssit arvioidaan numeroarvosanoin Meilahden yläasteen yhteisen arviointiasteikon mukaisesti. Oppilaat tekevät tarvittaessa itsearviointia kirjallisesti, yleensä kokeiden yhteydessä, ja suullisesti keskustellen opettajan kanssa. Opettaja antaa oppilaille sanallista palautetta sopivissa tilanteissa.

MUSIIKKIA JA ILMAISUA YHDESSÄ TEHDEN ( MU, IT )

Kurssilla vahvistetaan musiikillisia ja ilmaisullisia valmiuksia yhteisten harjoitteiden avulla. Päämääränä on kurssilaisten tuotos, joka rakentuu yhdessä luoden yhteisen teeman pohjalta.

Yhteiset tavoitteet• auttaa oppilasta löytämään oma luovuutensa

221

• auttaa oppilasta löytämään itsensä ilmaisijana ja muusikkona• vahvistaa oppilaan vuorovaikutustaitoja sekä persoonallista kasvua• vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja ymmärrystä erilaisuuden kohtaamisessa• oppilas ymmärtää draaman ja musiikin merkityksen persoonan kasvulle• yhteisöllisyyden kokemuksien jakaminen kaikkien prosessissa mukanaolevien kanssa• auttaa näkemään suuria kokonaisuuksia globaalisti

Yhteiset sisällöt• ilmaisutaidon ja musiikin menetelmien avulla herätellään uskallusta luovuuteen• musiikillis-draamallisisssa improvisaatioharjoituksissa tutustutaan itseen, rohkaistutaan

uusien ilmaisutapojen hakemiseen, myös ryhmässä• harjoitellaan draaman ja musiikin keinoin esityksiä ja yhteisöllisyyttä• ilmaisutaidon ja musiikin yhteisen teeman puitteissa harjoitellaan pitkäjänteisyyttä,

sitoutumista prosessiin ja yhdessä tekemiseen• muuttuvien tilanneharjoitusten avulla opitaan epävarmuuden sietokykyä• oppilaat ideoivat, luovat ja toteuttavat projektin ja esitettävät sen yleisölle• suunnitellaan projektin toteutus; äänentoisto, valaistus, esillepano, taltiointi• tutustutaan myös mediavälineisiin ja median keinoihin

TyötavatIlmaisutaidon ja musiikin opetuksessa käytettävät työtavat ovat improvisointi, yhteismusisointi, ryhmä-, pari- ja yksilöharjoitteet. Soittaminen, ääni, laulaminen, liike, mimiikka, tunteet ja äly ovat musiikin ja draaman työvälineitä. Sovelletaan mediavälineiden ja teknologian käyttämiä työtapoja.

ArviointiKannustava mukanaolo ja osallistuminen ovat arvioinnin perustana. Uskallus kokeilla omia rajoja, luovuutta, halu kehittää itseään muusikkona ja ilmaisijana, avoimuus vaihteleville tilanteille, toisten huomioonottaminen ja vastuun ottaminen yhteisen prosessin toteutumisessa, rakentava ja kannatteleva asenne. Musiikilliset taidot ja esiintymis- sekä viestintätaidot ovat arvioinnin kohteena.

222

OPPILAANOHJAUS

Oppiaineen kuvausOppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, joka toteutetaan opettajien ja muiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden yhteistyönä. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen, opinto-ohjauksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Opinto-ohjaaja työskentelee läheisessä yhteistyössä aineenopettajien, luokanvalvojien, oppilashuoltoryhmän jäsenten, rehtorin sekä muiden yhteistyökumppanien kanssa. Näitä ovat mm. sosiaalityöntekijät, seurakunta, lähipoliisi ja nuorisotalot. Meilahden koulun toiminta-ajatukseen kuuluu hyvä oppiminen ja turvallinen työskentely yhdessä. Yhdessä tekemisen perinne, koulun yhteiset tilaisuudet ja hyvään itsetuntoon pyrkiminen ovat arvoja, jotka liittyvät läheisesti myös oppilaanohjauksen tehtäviin ja tavoitteisiin.

Oppilaan turvallista siirtymistä opinpolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.

TavoitteetOppilas

- oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen- oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja- oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan

sekä etsimään apua ongelmatilanteissa- oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit- oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan- saa tukea ja ohjausta koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja

perusopetuksen päättövaiheessa- oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä

elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tietoja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia

- oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan

- saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammattivalinnoissa

Vuosiluokat 7-9Meilahden yläasteen koulussa 7-9-vuosiluokkien oppilaanohjaus järjestetään siten, että se tarjoaa oppilaalle kokonaisuuden, joka muodostuu

- luokkamuotoisesta ohjauksesta- yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta

223

- sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta- työelämään tutustumisesta.

Luokkamuotoista ohjausta järjestetään Meilahden yläasteella 7. luokalla 0,5 kurssia, 8.luokalla 0,5 kurssia sekä 9. luokalla 1 kurssi.

Oppilaalle järjestetään henkilökohtaista ohjausta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Pienryhmäohjauksessa nuori oppii käsittelemään ryhmässä kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmän osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä.

Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatko-opiskeluvalinnoissa sekä ohjata käyttämään yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Oppilaat tutustutetaan työhallinnon tarjoamiin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin.

Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Alueen yritykset ovat tärkeä voimavara työelämään tutustuttaessa.

TET –jaksojen tarkoituksena on hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. TET on kahdeksannella luokalla viikon mittainen ja yhdeksännellä luokalla kahden viikon mittainen pakollinen harjoittelu. Oppilaat ohjataan hakemaan TET –paikkansa itsenäisesti, tarvittaessa kodin kanssa ja opinto-ohjaajan tuella.

Nivelvaiheessa peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä järjestetään neuvotteluja vastaanottavien oppilaitosten edustajien kanssa tarvittavan siirtotiedon välittämiseksi. Tällä tavalla halutaan ehkäistä mahdollista syrjäytymiskehitystä toisella asteella.

Ohjauksen työmuodotVuosiluokkien 7-9 oppilaanohjauksen eri työmuotoja käytetään tarkoituksenmukaisesti. Suurille ryhmille tarkoitetut infotilaisuudet, luokkamuotoinen – ja pienryhmäohjaus ovat henkilökohtaisen ohjauksen ohella toteutettavia työmuotoja. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään monipuolisesti.

Luokkamuotoinen ohjausLuokkamuotoisessa oppilaanohjauksessa käsitellään ensisijaisesti kaikkia oppilaita koskettavia kysymyksiä. Tunnilla käsiteltävät asiat vastaavat niitä ohjauksellisia tarpeita, joita oppilailla on opinpolkunsa eri vaiheissa.

TavoitteetOppilas

- oppii itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja- muodostaa kokonaiskäsityksen opetuksesta ja koulun toimintatavoista- oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä

arvioimaan omia opiskelutaitojaan- oppii tuntemaan hänelle sopivia opiskelustrategioita

224

- tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista

- hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista ja- opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla

Keskeiset sisällöt- kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan

arviointi- opiskelutaidot- itsetuntemus ja ammatillinen kehitys- tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot- työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat- Suomen koulutusjärjestelmä- jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-

opintoihin- opiskelu ja työskentely ulkomailla- ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut- tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä.

Oppisisällöt vuosiluokittain

9. lkOmaan luokkaan ja Meikun toimintakulttuuriin tutustuminen.Perusopetuksen rakenne ja arviointi.Omat opiskelutavoitteetOpiskelutaitojen kartuttaminen ja oman oppimisen arviointi.Itsetuntemus ja opiskelumotivaation lisääminen.Tiedonhankintataitojen kasvattaminen mm. tietotekniikan avulla.Ohjaus valinnaisuuteen.Perustietoa työelämästä.Vapaa-aika ja harrastukset osana oppimista

10. lkSuomen koulutusjärjestelmä.Tutustuminen koulutusaloihin ja ammatteihinSuomen elinkeinorakenne Työelämä tutuksi / TET- 1vko Itsetuntemuksen lisääminenValinnat osana jatkokoulutusratkaisuaOpiskelutaidot ja – motivaatioYrittäjyys

11. lkLukuvuoden tavoitteet ja aikataulutJatko-opintovaihtoehdot ja hakujärjestelyt.Alueen koulutustarjontaan tutustuminen.Opiskelu ja työskentely ulkomailla.

225

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä.Tutustuminen työhallinnon palveluihinTyöelämään tutustuttaminenHakeutuminen työelämäänOpintojen rahoitusOhjaus-, tiedotus- ja neuvontapalveluihin tutustuttaminenYhteishaku.

ArviointiOppilaanohjauksessa ei toteuteta numeroarviointia. Sen sijaan annetaan ohjaavaa ja kannustavaa sanallista arviointia, jolla tähdätään oppilaan itseluottamuksen parantamiseen. Oppilas arvioi itseään työelämään tutustumisen (TET-jakso) yhteydessä ja tehdessään ainevalintoja, jotka vaikuttavat sekä hänen oman opiskelunsa suunnitteluun että hakeutuessaan peruskoulun jälkeiseen koulutukseen.

Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen- itsetunnon tukeminen ja sen tarkastelu- yhteisöllisyyden näkeminen- sukupuolten tasa-arvo koulutuksessa ja työelämässä- terve itsetunto- valintojen tekeminen osana koulutusta

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys- kansainvälisen vuorovaikutuksen taidot- opiskelu ulkomailla- erilaisuuden sietäminen- työpaikkavierailut, TET- kielten opiskelun merkityksen ymmärtäminen

Viestintä ja mediataito- kaikilla luokilla opinto-ohjauksessa tietotekniikkaan ja tiedonhankintataitoihin

perehdyttämistä - tiedonhakua lähdekriittisesti eri välineistä liittyen ammatteihin ja koulutukseen

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys- Helsingin seudun elinkeinoelämään perehdyttäminen- harrastusmahdollisuuksien esittelyn kautta järjestötoiminnan esittely- opitaan tuntemaan alueemme yritystoimintaa- työelämään tutustuttamisjaksot

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä - tulevaisuusajatteluun ohjaaminen omilla valinnoilla

Turvallisuus ja liikenne - työturvallisuus osana TET-jaksoa

226

Ihminen ja teknologia - teknologian merkitys eri ammattien kannalta - teknologia ja tulevaisuus

227

LIITTEET

228

LIITE 1.Meilahden yläasteen tuntijako

229

LIITE 2.

VALMISTAVAN LUOKAN OPETUSSUUNNITELMA

230

1 Opetuksen perusteet

Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu vasta maahan tulleille oppilaille ja sellaisille Suomessa syntyneille tai alle kouluikäisinä Suomeen tulleille maahanmuuttajataustaisille oppilail-le, joilla ei puutteellisen kielitaidon vuoksi ole vielä edellytyksiä opiskella perusopetuksessa. Opetus toteutetaan oppilaan oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelman laatimisen lähtökohtina ovat oppilaan ikä- ja kehitystaso, opiskeluvalmiudet ja oppimistausta. Opetusjärjestelyiden lähtökohtana on se, että valmistavaa opetusta antavissa kouluissa oppilaat integroituvat opetuksen aikana nimenomaan kyseisen koulun perusopetukseen ja ovat oikeutettuja koulun tuki- ja oppilashuoltopalveluihin.

Oppilaan tarvitsema tuki valmistavan opetuksen jälkeen otetaan huomioon perusopetuksen opetusjärjestelyissä ja oppimissuunnitelmassa.

2 Keskeiset tavoitteet

Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen kouluun ja yhteiskuntaan sekä antaa valmiudet oppilaan ikä- ja kehitystasoa vas-taavaan perusopetukseen siirtymistä varten. Keskeistä opetuksessa on suomen kielen oppiminen ja eri oppiaineiden avainkäsitteisiin ja sanastoon perehtyminen, mikä yhdessä oman äidinkielen kehittymisen kanssa edistää oppilaan toiminnallista kaksikielisyyttä.

3 Opetusjärjestelyt

Valmistavaa opetusta annetaan omissa ryhmissä 1. – 6. vuosiluokille ja 7. – 9. vuosiluokille sijoittuville oppilaille. Myös esiopetusikäiset maahanmuuttajat voivat saada valmistavaa opetusta. Opetusryhmien muodostamisessa noudatetaan yleissivistävän koulutuksen monikulttuurisen opetuksen linjauksia.

Valmistavassa opetuksessa sovelletaan eri oppiaineiden opetuksessa oman koulun opetussuunnitelmaa, mikä mahdollistaa joustavan ja mahdollisimman varhaisen integraation perusopetukseen. Oppilaaksioton yhteydessä oppilaalle pyritään osoittamaan perusopetuksessa ns. kotiluokka tai sopiva opetusryhmä, johon häntä ensisijaisesti integroidaan. Integrointi aloitetaan taitoja taideaineissa tai esimerkiksi vieraassa kielessä oppilaan edellytysten ja aikaisempien opintojen perusteella ja sitä laajennetaan muihin oppiaineisiin oppilaan oppimissuunnitelman mukaisesti.

Helsingissä valmistavaa opetusta tarjotaan pääsääntöisesti vuoden ajan, mutta oppilas voi siirtyä perusopetukseen joustavasti aiemmin valmiuksiensa mukaan. Vuoden valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy perusopetuksen oppilaaksi ja hänelle suunnitellaan tarvittavat tukitoimet.

Tuettu opetus

Ne luokille 7. – 9. sijoittuvat oppilaat, jotka tarvitsevat tukea perusopetuksessa valmistavan opetuksen jälkeen, jatkavat opiskeluaan tuetusti. Oppilas saa tukea oppimissuunnitelmansa mukaisesti valmistavan opetuksen ryhmässä niissä oppiaineissa, joissa hän sitä tarvitsee lukuun ottamatta taitoja taideaineita, joita opiskellaan aina yleisopetuksen ryhmässä.

Tuetun opetuksen onnistuminen edellyttää jatkuvaa opettajien yhteistyötä. Yhteistyön tarkoitus on löytää parhaat eriyttävät ratkaisut. Esimerkiksi eri oppiaineiden kurssit voidaan joustavasti suorittaa joko tuetun opetuksen ryhmässä

231

tai yleisopetuksen ryhmässä. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää tuetun opiskelun ryhmien muodostamisesta vuosittain.

4 Opetuksen keskeisiä näkökohtia

Valmistavassa opetuksessa olevien oppilaiden ikä- ja kehitystaso, opiskeluvalmiudet ja oppimistaustat, samoin kuin heidän henkilökohtainen historiansa vaihtelevat suuresti. Tämän vuoksi opetuksessa tulee erityisesti huomioida seuraavat opetuksen eriyttämiseen ja integrointiin sekä yhteis-työhön ja oppilashuoltoon liittyvät näkökohdat.

4.1 Oppimissuunnitelma

Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Sen laatimisen edellytyksenä on riittävä oppilaan valmiuksien tunteminen. Oppimissuunnitelma laaditaan viimeis-tään kolmen kuukauden kuluessa opetuksen alkamisesta. Siinä kuvataan oppilaan lähtötaso, opinto-ohjelma, opiskelun etenemisen seuranta ja arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma tarkistetaan tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran valmistavan opetuksen aikana. Tarkistus voidaan tehdä oppilaan arvioinnin yhteydessä. Viimeinen tarkistus tehdään oppilaan siirtyessä perusopetukseen, jolloin arvioidaan mm. oppilaan valmiudet ja tuen tarve perusopetuksessa. Oppimissuunnitelma laaditaan kaupungin yhteiselle lomakkeelle.

4.2 Opetuksen eriyttäminen

Eriyttämisen avulla taataan jokaisen oppilaan tavoitteellinen oppiminen henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Opetusta eriytetään sisältöjen valinnalla, vaihtelevilla työtavoilla ja opetusmenetelmillä sekä opetusjärjestelyiden avulla (mm. integrointi perusopetuksen ryhmiin).

4.2.1 Esi- ja alkuopetusikäiset oppilaat

Esiopetuksesta valmistavaan opetukseen siirtyvien oppilaiden oppimissuunnitelman laatimista ja opetuksen eriyttämistä tukee Lapsen esiopetuksen suunnitelma (LEOPS), jonka siirtymisestä lapsen mukana päättää huoltaja. Oppilaan koulunkäyntitaidot, suomen kielen taidon taso ja lukutaito ovat keskeisiä tekijöitä, jotka edellyttävät eriyttämistä oppilasryhmässä. Vaihtelevien työtapojen ja harjoitteiden sekä eritasoisten tehtävien avulla jokaiselle oppilaalle pyritään takaamaan riittävästi haasteita ja onnistumisen kokemuksia. Eriyttämisestä huolimatta oppilaalla tulee aina olla yhteisiä oppimistehtäviä ja sosiaalisuuteen ohjaavia kokemuksia toisten oppilaiden kanssa.

4.2.2 Luku- ja kirjoitustaidottomat oppilaat

Suomen kielellä luku- ja kirjoitustaidottomien tai puutteellisen luku- ja kirjoitustaidon omaavien oppilaiden opetuksen pääpaino on suomen kielen luku- ja kirjoitustaidon oppimisessa. Opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään soveltaen kunnallista suomi toisena kielenä–opetussuunnitelmaa.

Oppimissuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon, että suomen kielen luku- ja kirjoitustaidon omaksuminen ja varmentaminen vaativat aikaa. Eriyttämisessä huomioidaan koulun opetussuunnitelman soveltaminen ja oppilaan ikätaso esimerkiksi oppimateriaalien valinnassa. Luku- ja kirjoitustaidon puute ei saa olla este taitoja taideaineiden opetukseen integroimiselle.

4.3 Integrointi

232

Valmistavan opetuksen oppilaat ovat koulun oppilaita ja koulun tulee integroida heitä perusopetukseen. Valmistavassa opetuksessa olevan oppilaan integrointi perusopetuksen ryhmiin tukee hänen kotoutumistaan ja suomen kielen oppimistaan. Integroituminen ikätasoiseen vertaisryhmään edistää myös hänen kokonaiskehitystään. Integrointi mahdollistaa niin ikään perusopetuksen oppilaiden tukemisen, kun valmistavassa ryhmässä vapautuvia resursseja voidaan vastavuoroisesti käyttää heidän opetukseensa.

Integroitumista tuetaan motivoimalla ja kannustamalla oppilasta. Kotiluokka ja sopivat opetusryhmät valitaan yhdessä rehtorin tai hänen valtuuttamansa henkilön (apulaisrehtorin/vararehtorin) kanssa. Integraatio edellyttää jatkuvaa valmistavan opetuksen opettajan ja perusopetuksen opettajien yhteistyötä. Vastuu integraation toteutumisesta on viime kädessä koulun rehtorilla.

Integraatiossa edetään suunnitelmallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Oppilaan aikaisemmat tiedot ja taidot sekä edistyminen otetaan huomioon etenemisjärjestystä valittaessa. Oppilaan opiskelua perusopetuksen ryhmissä arvioidaan säännöllisesti.

4.4 Yhteistyö kodin ja muiden tahojen kanssa

Yhteistyön käynnistäminen oppilaan huoltajien kanssa on tärkeää heti valmistavan opetuksen alkaessa. Oppilaan oppimissuunnitelmasta keskustellaan huoltajan kanssa. Tällöin valmistavan opetuksen opettaja saa tietoa oppilaan aikaisemmasta koulunkäynnistä sekä perheen tavoista ja kulttuurista. Oppilaan huoltajan on tärkeää tutustua suomalaiseen koulukulttuuriin, opetusmenetelmiin ja oppilaan arviointiin sekä koulun käytänteisiin mm. osallistumalla valmistavan opetuksen ja koulun vanhempainiltoihin sekä yhteisiin tapahtumiin.

Yhteistyö oppilasta opettavien opettajien (esimerkiksi vieraan kielen opettaja, laaja-alainen erityisopettaja, luokan- ja/tai aineenopettaja/t) ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa on oleellista valmistavan opetuksen aikana. Opettajien välistä yhteistyötä on tarpeen tehdä myös oppilaan siirtyessä esiopetuksesta tai starttiluokalta valmistavaan opetukseen ja valmistavasta opetuksesta perusopetukseen. Jos oppilas siirtyy valmistavan opetuksen jälkeen perusopetukseen toiseen kouluun, on kouluun tutustumiselle varattava riittävästi aikaa.

4.5 Oppilashuolto

Valmistavan opetuksen oppilaat kuuluvat koulun oppilashuollon piiriin. Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Oppilashuollon avulla edistetään oppilaiden tervettä, tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Oppilashuollon palveluita koulussa ovat kouluterveydenhuollon, koulupsykologien ja/tai koulukuraattoreiden asiakastyö. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Tällä yhteistyöllä edistetään myös oppilaan kotoutumista.

5 Työtavat

Valmistavassa opetuksessa pyritään käyttämään perusopetuksen opetusmenetelmiä. Ryhmä- ja parityöskentely, yhteistoiminnalliset opiskelumenetelmät ja toisaalta yksilöllinen työskentely ja itsenäinen tiedonhankinta saattavat vaatia tottumista erilaisista opiskelukulttuureista tulevilta oppilailta. Opettajajohtoiset työtavat ovat edellä mainittujen menetelmien rinnalla tärkeitä erityisesti opetuksen alkuvaiheessa. Opetuksen havainnollisuus, oppilaan ohjaaminen itsenäiseen tiedonhankintaan ja arviointiin sekä ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen ovat valmistavan opetuksen työtapojen valinnassa olennaisia. Tietotekniikkaa hyödynnetään erilaisissa oppimistilanteissa ja eri oppiaineissa.

233

6 Tuntijako

Oppilaan opetusta suunnitellessaan ja oppimissuunnitelmaa laatiessaan valmistavan opetuksen opettajan tulee varmistaa se, että oppilaan viikottainen tuntimäärä vastaa mahdollisuuksien mukaan oppilaan oletetun perusopetuksen vuosiluokan tuntimäärää. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärät ovat 1. ja 2. vuosiluokalla 19 viikkotuntia, 3. ja 4. vuosiluokalla 23 viikkotuntia, 5. ja 6. vuosiluokilla 24 viikkotuntia ja 7., 8. ja 9. vuosiluokilla 30 viikkotuntia. Tuntimäärien toteutuminen varmistetaan integroinnin avulla.

7 Suomi toisena kielenä

Valmistavan opetuksen pääpaino on suomi toisena kielenä -opiskelussa. Opetuksessa sovelletaan kunnallista perusopetuksen suomi toisena kielenä -opetussuunnitelmaa. Opetuksen päämääränä on antaa riittävät suomen kielen valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Sisältöjen valintaa ohjaavat oppilaan oletettu vuosiluokka perusopetuksessa sekä ko. vuosiluokan keskeiset käsitteet eri oppiaineissa. Tavoitteena on, että oppilas saavuttaisi kielen taitotasoasteikon tason A2.2 (liite: kehittyvä peruskielitaito; esi- ja alkuopetuksessa soveltuvin osin). 8 Muut oppiaineet ja oppiainekokonaisuudet

8.1 Matematiikka

Oppilaiden tietoja taitotason selvittäminen sekä aiemmin opitun varmentaminen on tärkeää valmistavan luokan aikana. Matematiikan opiskelun keskeinen sisältö varsinkin alkuvaiheessa on matemaattisten käsitteiden ja sanaston omaksuminen suomen kielellä. Opetuksessa tulee käyttää systemaattisesti täsmällisiä käsitteitä ja kieltä, joita oppilastakin rohkaistaan käyttämään.

Oppilaan oppimisprosessia helpotetaan ja syvennetään erilaisten havaintovälineiden ja toiminnallisten menetelmien avulla, joiden kautta matematiikan oppiminen liitetään oppilaan arkipäivään. Itsenäisen opiskelun edellytyksenä on perusopetuksen matematiikan opetuksessa ominaisten tehtävämuotojen tuntemiseen ohjaaminen.

Matematiikassa integroitumisen perusopetukseen voi joidenkin oppilaiden kohdalla toteuttaa melko varhain, koska matematiikan oma rakenne ja käsitteistö auttavat häntä seuraamaan opetusta, vaikka suomen kielen oppiminen olisi vasta alussa. Kielitaidon kehittyessä opetuksessa lisätään sanallisen ja soveltavan matematiikan tehtäviä.

8.2 Orientoitumisaineet

Luonnontieteellisten oppiaineiden (ympäristö- ja luonnontieto, biologia, maantieto, kemia, fysiikka) sekä historian ja yhteiskuntaopin sanaston ja käsitteiden opiskelu liitetään suomen kielen opiskeluun. Vuosiluokille 1. – 6. sijoittuvien oppilaiden, varsinkin alkuopetusvaiheessa olevien, kaikki opetus on mahdollista toteuttaa eheytettynä opetuksena, jolloin eteneminen orientoitumisaineissa luo luontevan ja motivoivan yhteyden suomen kieleen. Suomen kielen opiskelussa käytetään tekstejä ja sanastoa, jotka liittyvät koulun muuhun opetussuunnitelmaan. Samalla biologian tai historian opiskelu on suomen kielen opiskelua, jolloin voidaan palauttaa mieleen kielen rakenteita ja laajentaa oppilaan sanavarastoa. Vuosiluokkien 1. – 6. valmistavan opetuksen ympäristö- ja luonnontiedon opiskelu tutustumiskäynteineen ja lähiympäristöön suuntautuvine retkineen tukee myös uuteen asuinympäristöön tutustumista ja siihen kotoutumista

Valmistavan opetuksen aikana oppilaille pyritään antamaan sanavarasto, jonka avulla he voivat selviytyä opiskelusta yleisopetuksen ryhmässä. Luonnontieteellisten oppiaineiden, historian ja yhteiskuntaopin käsitteistö ja rakenne ovat usein vaikeita 7. – 9. vuosiluokkien oppilaille, joilla ei ole vuosiluokkien 1. – 6. tietoja ja taitoja. Valmistavan opetuksen aikana opetus joudutaankin usein aloittamaan peruskäsitteistä ja perustaidoista. Eri oppiaineille ominaisten työskentelytapojen oppimiselle on varattava riittävästi aikaa. Erilaisia työtapoja harjoitellaan

234

läpäisyperiaatteella mahdollisimman monen oppiaineen yhteydessä. Peruskäsitteiden ja perustaitojen opiskelu liitetään koulun opetussuunnitelman toteuttamiseen.

Opettaja valikoi kunkin oppiaineen opetussuunnitelmasta oleellisimmat sisällöt. Vuosiluokkien 7. – 9. valmistavassa opetuksessa yhteistyö aineenopettajan kanssa helpottaa sisältöjen valinnassa. Oppilas etenee opiskelussaan omien edellytystensä mukaan oppimissuunnitelmaansa seuraten.

8.3 Taito- ja taideaineet

Taito- ja taideaineilla - liikunnalla, musiikilla, kuvataiteella ja käsityöllä - on suuri merkitys oppilaan itsetunnon ja motivaation kannalta, koska niiden yhteydessä oppilas voi näyttää osaamistaan, vaikka hänen kielitaitonsa olisi vielä rajallista tai muiden oppiaineiden hallinta olisi heikkoa.

Taito- ja taideaineet kuuluvat suomalaisen koulun oppisisältöihin ja ne ovat kaikille oppilaille yhteisiä oppiaineita. Opetuksessa sovelletaan oman koulun opetussuunnitelmaa. Valmistavassa opetuksessa nämä aineet toiminnallisina ja konkreettisina tukevat myös suomen kielen ja muiden aineiden oppimista.

Kaikkien taitoja taideaineiden yhteydessä opitaan kullekin aineelle ominaisia käsitteitä ja sanoja sekä ohjeiden ymmärtämistä ja noudattamista. Musiikki on erittäin keskeinen opittaessa suomen kielen sanojen rakentumista ja kielen rytmiä. Matematiikan opiskelua tukevat erityisesti taitoja taideaineisiin liittyvä avaruudellinen hahmottaminen, geometriset sisällöt ja mittaaminen.

Integroitumien perusopetuksen ryhmiin aloitetaankin yleensä taitoja taideaineissa, varsinkin liikuntatunneille oppilas voi osallistua jo melko varhain opittuaan muutamia suomenkielisiä ilmauksia. Taito- ja taideaineiden yhteydessä heterogeenisessakin luokassa on mahdollisuus viettää yhteisiä hetkiä, kokea yhteenkuuluvuutta sekä iloita omasta ja toisten osaamisesta ja luovuudesta. Taito- ja taideaineita käytetäänkin jatkuvasti valmistavassa opetuksessa, vaikka oppilaat jo integroituisivatkin näiden aineiden tunneille perusopetusryhmiin.

8.4 Vieraat kielet

Oppilaan kielellisistä valmiuksista ja suomi toisena kielenä -opintojen edistymisestä riippuu, voidaanko hänen omaan opinto-ohjelmaansa valmistavan opetuksen aikana sisällyttää vieraiden kielten opiskelua. Vuosiluokilla 7 - 9 pyritään vieraan kielen opinnot saamaan käyntiin jo valmistavan opetuksen aikana. Oppilaan taidot ja tiedot kartoitetaan ja oppilas sijoitetaan sopivaan opetusryhmään, kun hänellä on siihen tarvittavat suomen kielen valmiudet. Jos oppilaan äidinkieli on jokin koulussa opetettava vieras kieli, oppilas hyötyy siitä, että hänet sijoitetaan ko. kielen opetusryhmään. Hän oppii kieliryhmässä suomea ja voi syntyperäisenä kielenpuhujana antaa virikkeitä muulle ryhmälle.

8.5 Oppilaanohjaus

Oppilaanohjauksen tavoitteena on oppilaan sijoittuminen kykyjään, taitojaan ja tavoitteitaan vastaaviin jatko-opintoihin. Vuosiluokkien 7 - 9 valmistavan opetuksen opettajan ja opinto-ohjaajan tiivis yhteistyö on välttämätöntä. Oppilas ohjataan oppilaanohjauksen tunneille heti, kun hänellä on siihen riittävä kielitaito. Yhteistyö toisen asteen valmistavien ja suomi toisena kielenä -opettajien kanssa edesauttaa molemminpuolista tiedonkulkua erilaisista toisen asteen koulutusmahdollisuuksista ja tukitoimista.

235

8.6 Oppilaan äidinkieli

Valmistavan opetuksen oppilaille järjestetään oman äidinkielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Opetuksessa sovelletaan maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen kunnallisia suunnitelmia.

9 Arviointi

Valmistavan opetuksen arvioinnin tulee olla ohjaavaa, kannustavaa, yksilöllistä, monipuolista ja oppilaan tulevia tavoitteita hahmottavaa. Oppilasta arvioidaan hänelle laaditun oppimissuunnitelman ja valmistavan opetuksen yleisten tavoitteiden suuntaisesti. Opettajan suorittaman arvioinnin tulee perustua jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin. Arviointiin osallistuvat valmistavan opetuksen opettajan lisäksi myös muut oppilasta opettavat opettajat. Myös oppilaan edellytyksiä itsearviointiin tulee kehittää.

Arvioinnin periaatteista, tavoitteista ja menetelmistä tulee antaa tietoa sekä oppilaalle että hänen huoltajalleen. Sekä arviointia koskeva tieto että varsinainen arviointi tulee antaa mahdollisuuksien mukaan myös huoltajan äidinkielellä. Valmistavaa opetusta ei arvostella numeroin.

Oppilas voi valmistavan opetuksen ohessa suorittaa myös perusopetuksen oppimääriä joissakin oppiaineissa. Oppilas saa tällöin erillisen todistuksen perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta. Arviointi voidaan antaa sanallisena arviona tai numeroarvosteluna. Jos oppilas suorittaa jonkin perusopetuksen oppiaineen koko oppimäärän valmistavan opetuksen aikana, annetaan siitä numeroarvosana. Arviointi annetaan valmistavan opetuksen päätyttyä ja oppilaan siirryttyä perusopetuksen oppilaaksi.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Todistukseen tulee merkitä opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistusta voidaan täydentää kuvaamalla oppilaan edistymistä perusopetuksen oppiaineissa valmistavan opetuksen aikana.

236

LIITE 3.OPPILAAN SIIRTYMINEN 7. VUOSILUOKALLE

Neuvottelupvm:________________

Oppilaan nimi: _____________________________________

6. lk:n opettaja: ____________________________________

Luokanvalvoja: ____________________________________

OPPILAAN VAHVUUDET

teoreettiset aineet, mitkä erityisesti

________________________________________________________________

taitoja taideaineet, mitkä erityisesti

_______________________________________________________________

sosiaaliset taidot

OPETUSSUUNNITELMAN YKSILÖLLISTÄMISPÄÄTÖS kyllä ei

Missä aineissa?

____________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________

________________________________________

ERITYISEN TUEN TARVE

laaja-alainen erityisopetus, aineet

____________________________________________________________________________

____________________

suomi 2 ja suomenkielinen tukiopetus, aineet

____________________________________________________________________________

____________________

237

koulunkäyntiavustajan tuki, aineet

____________________________________________________________________________

____________________

muu tuen tarve, millainen (esim. kuraattori)

____________________________________________________________________________

____________________

ERITYISTÄ MAINITTAVAA

____________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________

____

Yhteyshenkilö ala-asteella, yhteystiedot

_______________________________________________________________

luokanopettaja

koulukuraattori

erityisopettaja

suomi 2 -opettaja

238

238

LIITE 4.

Meilahden yläasteen tietostrategia

239

239

1. Tietotiimi

1.1 Tehtävät ja työnjakoTietotiimi koordinoi koulun tietoja viestintätekniikan hyväksikäyttöä ja kehittämistä. Tietotiimin tehtäväalueet ovat ohjelma-, laitehankinnat ja hankintojen suunnittelu, tilavaraukset ja laitteiden sijoittelu, opetussuunnitelman kehittäminen tietotekniikan osalta sekä netiketti.

Tietotiimin jäsenistä kukin vastaa yhteydenpidosta omaan aineryhmäänsä ja tietostrategisesta suunnittelusta oman aineryhmänsä kanssa. Jokainen vastaa myös opetussuunnitelman kehittämisestä oman aineryhmänsä osalta.

1.2 ResurssitKoulu hankkii tietoteknistä uutta laitteistoa ja ohjelmia vuosittain keskitetyistä varoista koulun käyttöön osoitettujen varojen mukaisesti. Lisäksi vuosittain talousarviossa päätetään koulukohtaisten varojen käyttämisestä tietotekniikkaan. Mediateekin hoitaja huolehtii CD-romien säilytyksestä ja lainaamisesta. Tietotekniikan vastuuhenkilön ja muiden erityistä paneutumista vaativia tehtäviä hoitavien opettajien palkkioista sovitaan erikseen vuosittain.

2. Oppilaiden tietoja viestintätaitojen tavoitetaso peruskoulun päättyessä 2.1 Käytännön järjestelytATK- ja TAO-luokan sekä tulevan mediateekin käytöstä sovitaan vuosittain koulun toimintasuunnitelmassa. Tilojen käyttöaika jaetaan aineittain ja opettajittain suhteessa opetussuunnitelman ainekohtaisiin tavoitteisiin. Eri aineiden tarvitsema tietoteknisen välineistön käyttötarve otetaan huomioon vuosittain työjärjestystä laadittaessa. Erityisen tärkeää on vuosittain sopia työnjaosta ja käytänteistä samassa rakennuksessa toimivan Kustaa Vaasan aikuislukion kanssa.

2.2 Opetussuunnitelman muutoksetMeilahden yläasteella otetaan 1.8.2005 voimaan tulevissa ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa huomioon tietoteknisten taitojen opettaminen. Uuden opetussuunnitelman mukaan Meilahden yläasteella ei ole enää tietotekniikkaa valinnaisaineena, joten jokaiseen oppiaineeseen on sisällytetty tietotekniikan opettamista. Tietostrategia päivitetään tulevaisuudessa vuosittain.

2.3 Tietotekniikan taitotasot peruskoulussaSeitsemännen luokan alkaessa ensimmäisen jakson aikana oppilaat tutustuvat koulun tietotekniseen laitteistoon ja harjoittelevat opiskelutekniikka. Meilahden yläasteen yleisopetuksen jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saavuttaa Helsingin kaupungin asettamat taitotasot. Eri oppiaineet huolehtivat tavoitteiden saavuttamisesta seuraavan listan mukaan.

Laitteiden käyttö ja tiedonhallinta opo, opiskelutekniikan kurssiTekstinkäsittely prosessikirjoitus sähköposti viestintämuotona äidinkieli ja kirjallisuus, kieletTaulukkolaskenta laskennallisten ilmiöiden mallintaminen

240

240

graafinen havainnollistaminen matemaattiset aineetGrafiikka ja äänet tiedon visualisointi kuvankäsittely cd-levyn käyttö äänen tuottaminen ja muokkaaminen kuvataide, musiikki, taitoaineetInternet, sähköposti ja uutisryhmät, keskustelufoorumit tiedonhaku keskustelu ja mielipiteiden vaihto ajatusten julkistaminen mahdollisuus koulun ulkopuolisiin yhteyksiinreaaliaineet, musiikki, taitoaineet, kielet, äidinkieli ja kirjallisuus

TIETOTEKNIIKAN KÄYTÖN TAITOTASOT(intranet.edu.hel.fi/opetus ja sen tuki/ tietotekniikan opetuskäyttö ja mediakasvatus )

Tietotekniikan opiskelun tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa riittävät medialuku- ja kirjoitustaidot niin, että hän pystyy jatkuvasti kehittämään tiedon hakuun, jäsentelyyn ja julkaisemiseen liittyviä taitojaan.

Laitteen hallintaTietokoneen näppäimistön ja ohjelmien käyttöliittymien hallinnassa pyritään vaivattomuuteen, jotta työtä tehdessä voidaan todella keskittyä tutkittaviin sisältöihin ja tapoihin hyödyntää ohjelmistoja ajattelun apuna.

Peruskoulun oppilas tunnistaa eri ohjelmien sisältämät yhteiset piirteet: ohjelmaikkunoiden hallintaperiaatteet, yhdenmukaiset tekstivalikot ja pikakuvakkeet, näppäinkomennot sekä hiiren molempien näppäinten ominaisuudet.

Tärkeintä on, että oppilas tuntee hyvin jonkin työvälineohjelman käytön, osaa laatia sillä tiedostoja, tallentaa ja poistaa niitä tarpeen mukaan.

Oppilas hallitsee leikkaa-kopioi-liimaa –toiminnot, sillä nämä toiminnot ovat keskeisiä sekä kirjoittamisessa, julkaisemisessa että tietojen hallinnassa.

Oppilas asettaa kaikessa tietokoneella tapahtuvassa kirjoittamisessa tekstin sisällön muokkaamisen sen ulkoasun asettelun edelle ja noudattaa esimerkiksi rivinvaihtojen ja välilyöntien oikeaa käyttöä.

Perinteiset julkaisut ja laajentunut mediavalikoimaPeruskoulun käytyään oppilas osaa käyttää tekstinkäsittelyä sujuvasti aineiden, esitelmien ja tutkielmien kirjoittamiseen. Hän osaa tarkistaa oikeinkirjoituksen, muokata kirjoituksensa ulkoasun selkeään ja helposti luettavaan muotoon sekä varustaa esityksensä siihen liittyvillä kuvilla, diagrammeilla tai taulukoilla.

Oppilas osaa tuottaa kuvia skanneria ja digitaalikameraa käyttäen sekä muokata kuvaa käyttötarkoitukseensa sopivaksi koon, tiedostomuodon, värien ja tyylin suhteen.

241

241

Paperijulkaisujen rinnalle nousevat erilaiset digitaaliset julkaisut. Peruskoulussa oppilas tutustuu multimedian laatimiseen ja nettijulkaisemiseen. Tavoitteena on antaa oppilaille mielikuva siitä, mihin suuntaan julkaisutekniikat ovat kehittymässä. Tärkeää on, että oppilas tietää tekijänoikeuksien asettamat rajoitukset käytettäessä verkoista löytyvää materiaalia ja tuntee myös omat oikeutensa ja velvollisuutensa julkaistessaanverkossa omia tuotoksiaan.

Mahdollisuus vaativaan tietojen hakuun ja hallintaanOppilas löytää sujuvasti tarvitsemaansa tietoa hakuteoksista, tietokannoista ja Internetistä. Hän osaa vertailla eri lähteiden antamia tietoja kriittisesti. Oppilas löytää sujuvasti tarvitsemansa resurssit (tiedostot, asemat ja kirjoittimet) tietokoneeltaan. Oppilas osaa tehdä omia kansioita ja järjestää tiedostonsa.

Työelämän tarpeet ja vaatimuksetEräs ongelmanratkaisun ja ajankäytön suunnittelun keskeinen väline on taulukkolaskentaohjelma. Oppilas osaa käsitellä tilastomuotoista tietoa taulukkolaskennan avulla ja esittää tilastot myös sopivaa diagrammia käyttäen. Hän osaa ratkaista peruskoulun matematiikkaan liittyviä tehtäviä itse suunnittelemiensa kaavojen avulla. Oppilas osaa laatia taulukkolaskennan keinoin lomaketyyppisiä asiakirjoja, esimerkiksi kalenterin ja siihen liittyvän ajankäyttösuunnitelman.

Oppilas osaa käyttää sähköpostia ja osallistua verkkofoorumeilla tapahtuvaan keskusteluun. Oppilaat ja opettajat seuraavat työpaikoilla yleistyvien verkkopohjaisten ryhmätyöohjelmistojen kehittymistä siten, että he ovat tietoisia niiden vaikutuksesta työtapojen kehittymiseen. Oppilas osaa noudattaa verkossa hyviä tapoja ja kehittää yhteiskunnallisia ja sosiaalisia taitojaan virtuaalisissa työympäristöissä.

Ajattelun taidotKäytettäessä tietolähteitä oleellista on miettiä, mihin tietoa tarvitaan ja mihin kysymyksiin etsitään vastauksia. Surffailu internetissä ilman päämäärää ei edistä oppimista. Tietotekniikan käytöllä tuetaan oppiaineiden keskeisten sisältöjen ymmärtämistä. Internetistä kopioitu tieto on pelkkää dataa, vasta käsitelty ja ymmärretty tieto saa merkityksen.

Käytetään eri tietolähteitä. Tietoa tarkastellaan kriittisesti ja eri lähteiden antamia tietoja vertaillaan keskenään. Tietoa esitettäessä lähteet tulee mainita ja julkaistaessa on otettavahuomioon tekijänoikeudet.

Verkkokeskustelut tekevät ajatuksen näkyväksi. Samalla oppilas harjaantuu tiedostamaan tiedonrakentamisen prosessiluonnetta. Opiskelu verkostoissa kehittää myös yhteisöllisiä tiedonhankinta- ja prosessointitapoja sekä ryhmätyövalmiuksia.

Tavoitteet peruskoulun päättyessä

Sujuva tiedonhallinta ja laitteiden käyttötaito

Näppäimistön hyvä tuntemus ja sujuva käyttö.

Tiedostojen hallinta ja järjestely.

242

242

Tiedostojen tallentaminen, avaaminen, poistaminen, resurssinhallinta. Omien kansioiden luominen ja tiedostojen koon hallinta.

Tekstinkäsittely

ProsessikirjoitusSähköposti viestintämuotona Konekirjoitustaidot Rivittäminen, Enter, tab, välit Leikkaa-, liitä-, etsi- ja korvaa-toiminnot Taitto: kuvat, palstat, fontit, korostukset, tasaus Sivun asetukset, sivunnumerot, ylä- ja alatunnisteet, lähteiden merkintäTuottaminen: sähköisen tekstin lukeminen, oleellisen löytäminen ja ymmärtäminen. Oman tekstin tekeminen, jäsentäminen, korjaaminen (oikolukuohjelman käyttö)

TaulukkolaskentaLaskennallisten ilmiöiden mallintaminenGraafinen havainnollistaminen Solu, sarake ja rivi Sarakkeiden ja rivien lisääminen ja poistaminen Solun sisällön muoto, luku, teksti, pvm, desimaalien määrä.. Muotoilu, tekstien fontit etc, reunaviivat Perusfunktiot summa ja keskiarvo Yksinkertaisia kaavoja, joissa viittauksia soluihin Kaaviot Kaavion muotoilu Kaavion lisääminen ja poistaminen Oikean kaaviotyypin valitseminen Taulukon ja kaavion vieminen tekstinkäsittelyyn, tulostaminen

GrafiikkaTiedon visualisointiKuvan tuottaminen piirto-ohjelmalla Kuvan muokkaaminen: koon ja tiedostomuodon muuttaminen Kuvan hankkiminen: digitaalikamera, skanneri, kuvakirjastot Vektori- ja bittigrafiikan erottaminen Grafiikan lisääminen muihin tiedostoihin, tekstiin ja multimediaan Animaatio, esim. liikkeen havainnollistaminen

Äänetcd-levyn käyttöäänen tuottaminen, muokkaaminen ja liittäminen multimediaan

VerkkotaidotInternetin käyttöSelainten käyttö, osoitteet, kirjanmerkit Linkin tunnistaminen Hakuohjelmien käyttö, sanahaku ja portaali Tekijänoikeudet ja nettietiketti Kuvien, tekstin ja ohjelmien imurointi

243

243

Tärkeimpien verkkopalveluiden tunteminen

SähköpostiViestin lähettäminen, vastaaminen, edelleen lähettäminen, liitetiedostot Postilaatikon hoito Tietoturva (varovaisuus omissa henkilötiedoissa) Suhtautuminen viruksiin Henkilökohtaiset postituslistat

Verkkopohjaiset oppimisympäristötOsallistuminen verkkopohjaiseen projektiinTiedon haku ja hallinta Keskustelu ja mielipiteiden vaihto Ajatusten julkistaminen Asiantuntijayhteydet Mahdollisuus koulun ulkopuolisiin yhteyksiin

3. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen koulun pedagogisessa kehittämisessä

3.1 Opetussuunnitelman kehittäminenOpetussuunnitelman kehittäminen on olennainen osa koulun pedagogista kehittämistä, ja tietostrategia puolestaan olennainen osa koulun opetussuunnitelmaa. Tietostrategia pyrkii osaltaan varmistamaan opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumista

Opetussuunnitelmassa mainitaan tärkeitä tavoitteita, mutta siellä ei ole aina kerrottu keinoja, joilla tavoitteisiin päästään. Tieto- ja viestintätekniikasta haetaan tietostrategiassa niitä keinoja, joilla joihinkin tavoitteisiin voidaan päästä. Tietostrategia on tarkoitettu vuosittain päivitettäväksi asiakirjaksi, jonka toteutumista eri aineiden opetuksessa opettajat arvioivat.

3.2 Tietotekniikan hyödyntäminen eri oppiaineissaOpetussuunnitelman toteutumista voidaan eri oppiaineissa tukea tietotekniikan avulla monin tavoin. Mahdollisuudet vaihtelevat verkko-oppimisesta yhden oppilaan eriyttämiseen luokkahuoneessa. Opetussuunnitelma laaditaan oppiaineittain siten, että aineryhmät pohtivat ja kirjaavat keskuudessaan, minkä asioiden oppimista voitaisiin tietotekniikan avulla tukea ja mitä tietotekniikalla todellisuudessa voidaan eri aineiden oppimisessa saavuttaa.

Aineryhmittäin pohditaan myös, miten ohjelmia ja laitteita voidaan käyttää hyväksi opetuksessa. Opettajien omaa pedagogista valmiutta kehitetään, sillä opettajien valmius käyttää laitteita ja ohjelmia vaihtelee.

Tietotekniikan mahdollisuuksia helpottaa erilaisten oppijapersoonien oppimista sekä ehkäistä syrjäytymistä tutkitaan: selvitetään esimerkiksi erityisopetuksen (laaja-alainen ja POP) tarpeet ja se, miten ne oppilaat, joilla ei ole tietoteknisiä laitteita kotona, voivat käyttää koulun laitteita koulupäivän päätyttyä.

3.3 Verkkoympäristöjen käyttö Verkkoympäristöjen käyttöä pyritään laajentamaan. Verkkoympäristöissä opiskelun tavoitteena on suunnitelmallisen tiedonrakentelun prosessin oppiminen. Työskentely on yhteistoiminnallista ja yhteisöllistä oppimista. Verkkoympäristön hyödyntäminen kehittää oppilaan taitoja pohtia

244

244

oppimistaan, jotka liittyvät tiedonhakuun, kriittiseen suhtautumiseen verkon välittämään informaatioon ja kykyyn suhteuttaa uutta tietoa jo olemassa olevaan tietoon.

Verkon monipuolinen hyödyntäminen mahdollistaa yhteistyöverkostojen luomisen ja asiantuntijayhteyksien hyödyntämisen opetuksessa.

Verkon kautta voidaan olla yhteydessä oppilas/oppilasopettaja/oppilas/oppilaatopettaja/opettajaoppilas/opettaja asiantuntijat harrastuspiirit

Koulu pyrkii hyödyntämään verkkoa monipuolisesti tiedotustoiminnassaan. Koulun kotisivun interaktiivisuutta kehitetään. Eri oppiaineiden sekä yhteistyöverkostojen väliset projektit esittelevät tuloksiaan verkossa.

3.4 Tieto- ja viestintätekniikan käytön seurantaTietotiimi seuraa tietoja viestintätekniikan käyttöä koulussa. Vuosittain pyritään kartoittamaan opettajien ja oppilaiden tarpeita ja pohditaan, mitä kukin tietotekniikalla tekee ja käytetäänkö tietotekniikkaa järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti

Työskentelyä kartoitetaan yksityiskohtaisesti (kyselyt, tilojen käytön seuranta, oppimistulosten seuranta) ja hyviä käytänteitä kirjataan kaikkien käyttöön.

Opettajakunnan kesken ja aineryhmittäin voidaan pohtia, muuttuvatko opetuskäytänteet tai -menetelmät pedagogisesti johonkin suuntaan, ja jos muuttuvat, niin miten ja mihin suuntaan. Kysymyshän ei ole pelkästä tietoja viestintäteknologian käytöstä, vaan pedagogiikasta yleisesti.

4. Henkilöstön koulutussuunnitelma

Lukuvuonna 2004 – 2005 opettajat käyvät mediakeskuksen järjestämillä tietotekniikkakursseilla koululle annettujen sijaispäivien mukaan. Näille kursseille opettajat hakeutuvat omien tarpeittensa mukaan. Erityisesti kiinnostusta ovat herättäneet ajokorttikokeet sekä taittoon ja digitaaliseen kuvankäyttöön liittyvä koulutus. Tavoitteena on saada mahdollisimman monelle opettajalle ajokorttitason taidot.

Tulevaisuudessa opettajien koulutus suunnitellaan aineryhmittäin kunkin ryhmän tarpeiden ja tavoitteiden mukaiseksi. Koulutus voidaan järjestää myös sisäisenä koulutuksena, jonka taloudelliset resurssit pohditaan koulun johtoryhmässä.

5. Tilat, laitteet ja ohjelmistot

5.1. TilatKoululla on kolme tilaa, atk-luokka, tao-luokka ja mediateekki, joissa on tietokoneita ja oheislaitteita opetuskäyttöön. Näiden tilojen lisäksi tietokoneita on tavallisissa luokkahuoneissa.

ATK-luokkka

245

245

Koululla on noin kahdenkymmenen koneen luokka, jossa kukin oppilas voi työskennellä omalla koneella. Tämä luokka on iltaisin aikuislukion opiskelijoille suunnattujen atk-kurssien pitopaikka.

Luokkatila ei ole iso, joten koneiden ja pöytien sijoittelu on lähellä optimaalista ratkaisua. Opettajan paikka on luokan taka-osassa (keskellä takana), joten opettaja voi esittäessään yhteistä asiaa seurata, mitä oppilaskoneilla tapahtuu, esim. edetäänkö liian nopeasti.

ATK -luokalle on tehty viikkokohtainen lukujärjestys, josta opettajat voivat varata itselleen sopivan ajankohdan, jolloin vie oppilaat luokkaan esimerkiksi tekemään tehtäviä koneen avulla. Lukujärjestykset vaihtelevat jaksojen mukaan, joten lähes jokaiselle opettajalle löytyy aika viedä oma opetusryhmänsä atk-luokkaan.

TAO-luokkaYhdessä koulun suurimmista luokista on ryhmätöihin sopiva tilan, jossa on n. 25 oppilaalle tuoleja ja eri tavoin yhdisteltäviä pöytiä sekä 16 seiniä kiertävää konetta.

Tässä luokassa, jos ottaa myös käytävätilan käyttöön, voisi saada esimakua liikettä ja keskustelua suosivasta opiskeluympäristöstä. Saman kerroksen kuvataideluokat ja käsityöluokka voivat levittäytyä aika ajoin koko kerroksen alueelle, jossa taidetöitä tehdään sekä perinteisin että digitaalisin välinein.

MediateekkiMediateekin toisesta päädystä on käynti atk-luokkaan ja toiseen päätyyn on erotettu lasiseinällä hiljainen työskentelytila opettajille. Mediateekin sydämenä on kirjasto, jonne on kalustettu tilat pienille yksilö- ja ryhmätyöpisteille tietokoneineen.

Luokkien varusteluKaikissa luokissa on kaksi verkkopistoketta. Jokaisessa luokassa on nettikäyttöön ja tekstinkäsittelyyn sopiva kone.

Koneisiin yritetään saada toimivat versiot ohjelmista, joihin koululla on lisenssit.

Opettajia on kannustettu hankkimaan tietokoneen ajokortti ja sen avulla työkäyttöön oma kannettava. Kannettavan avulla voi siirtää oman aineen erityisohjelmia oppilaille esiteltäväksi. Myös oman materiaalin valmistaminen oppiaineisiin käy tietokoneen kanssa helpommin.

Koulussamme on myös siirrettäviä dokumenttikameroita ja videotykkejä, joita opettajat voivat käyttää tarpeen mukaan.

5.2 Tietokoneet, oheislaitteet, ohjelmat ja lisenssitTietokoneiden määristä ja sijainneista tehdään uusi kartoitus vuoden 2005 aikana. Samalla voidaan selvittää, mitkä ohjelmat ovat käytössä ja vaativat päivityksiä. Tarvittaessa voidaan poistaa turhat ohjelmat.6. Koulun tietotekniikan käyttösäännöt

246

246

Oppilaat käyttävät tietotekniikkaa opettajan valvonnassa tai vastuulla. Jokainen käyttäjä on velvollinen tutustumaan koulun tietotekniikan käyttöoikeuksiin ja -sääntöihin (intranet.edu.hel.fi/ajankohtaista) ja sitoutuu noudattamaan niitä.

Netikettiin liittyvät perusasiat käydään läpi opinto-ohjauksessa. Tämän lisäksi jokainen opettaja vastaa oman aineensa osalta netikettiin liittyvistä erityiskysymyksistä.

7. Tekninen tuki koulun tietoja viestintätekniikassa

Tietotekniikan vastuuhenkilön ja koulun tietotekniikan tukihenkilön välinen teknisen tuen työnjako on seuraava:

Tietotekniikan vastuuhenkilöKoulun tietotekniikan vastuuhenkilö huolehtii seuraavista asioista:- Ohjelmien hankinta ja niiden käytön hyödyntäminen opetuksessa- Päivittäinen tekninen tuki opettajille- Kotisivujen päivitys- Koneiden ja oheislaitteiden hankinta ja perushuolto (esim. värikasettien vaihtaminen)- Sujuva yhteistyö tukihenkilön kanssa. Osa tehtävistä voidaan jakaa, esim. sähköpostitunnusten ylläpito ja varmistusnauhojen ottaminen. Koulun tietotekniikan tukihenkilöPalvelukeskus on luvannut Meilahden yläasteelle tukipalvelua kaksi päivää viikossa. On sovittu myös, että palvelu on kokonaisvaltaista ja jatkuvaa. Tietoteknisen tuen sisältö:

- Windows Nt -palvelinten, työasemien, kannettavien tietokoneiden ja tulostuspalveluiden ylläpito opetuksen ja hallinnon verkossa- Uusien laitteiden verkkoon asennus- Ohjelmistoasennukset- Varmistusten ottaminen kerran viikossa- Sähköpostitunnusten ylläpito yhdessä tietotekniikan opettajan kanssa- Laitteistojen ennakoivat huoltotoimenpiteet- Huoltoon ohjaus- Tiedottaminen häiriötilanteista- Käytön opastus- Laiterekisterin ylläpito

8. Pedagoginen tuki koulun tietoja viestintätekniikan käytössä

Opettajilla on tarvetta sekä tekniseen että pedagogiseen tukeen. Päivittäin tietotekniikan vastuuhenkilö neuvoo tarpeen tullen ongelmatilanteissa. Koululla pyritään järjestämään koulutusta esim. taulukkolaskenta, kuvankäsittely ja tekstinkäsittelyohjelmissa. Koulutuksen voidaan järjestää sisäisesti siten, että kyseisen ohjelmiston hallitseva opettaja neuvoisi muita opettajia. Aineryhmittäin tulee saada täsmäkoulutusta kunkin aineryhmän tarvitsemiin ohjelmiin ja laitteistoihin (esim. VESO-päivät). Kaikista hankituista ohjelmista tulisi saada mahdollisimman hyödyllinen oppimisväline.

247

247

Tukea lienee saatavissa myös pedagogisilta yhdyshenkilöiltä, yleissivistävältä koulutuslinjalta ja Mediakeskuksesta. (ks. intranet)

9. Koulun sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen

Sisäinen tiedottaminen muuttuu sähköisempään muotoon. Tavoitteena on saada sähköpostin luku ja posteihin vastaaminen päivittäiseksi. Henkilöstölle toimitetaan osoitelistat, ja näin jokainen voi helposti lähettää omat tiedotteensa kaikkien luettavaksi. Koulutuksien, kokouksien, ja tiedotteiden tärkein sisältö lähetetään sähköpostina kaikille. Mukana on myös tieto, mitä koko tiedotteen sisältö löytyy.

Päiväkohtaisista kouluasioista tiedotetaan keskusradion ja koulun sisäisen tiedotustelevision avulla. Tiedotustelevision käytöstä vastaavat tehtävään valitut vastuuoppilaat.

Ulkoisessa tiedottamisessa käytetään hyödyksi koulun omaa kotisivua. Oppilaille ja vanhemmille suunnattua tiedotusta varten perustetaan oma postituslista.

Yläasteen kotisivut sisältävät mm.- perustietoa koulusta- rehtorin terveiset- valintalinjojen esittelyt- ohjeet pyrkimisestä- opetussuunnitelman (kaikki aineet)- jaksotiedotteet- ajankohtaisten projektien esittelyt- opettajien yhteystiedot (tulossa opettajien nettisivuja)- erilaisia tiedotteita, joita voi tulostaa omaan käyttöön- mahdollisuuksien mukaan koulun lukujärjestykset

Sivuja ylläpidetään kaiken aikaa. 10. Arviointi

Tietostrategia päivitetään vuosittain opettajilta ja oppilailta saadun palautteen (kyselyt, keskustelut) avulla. Opettajat arvioivat tietostrategian toteutumista ainakin seuraavin perustein: - laitteiston riittävyys- ohjelmistojen riittävyys- tilojen riittävyys ja toimivuus- teknisen ja pedagogisen tuen riittävyys- ainekohtaisten tietoteknisten tavoitteiden toteutuminen (opetussuunnitelma)

11. Liitteet

Palautekysely

248

248

TIETOTEKNIIKAN KÄYTTÖKARTOITUS

Nimi ____________________________________

Koulu ___________________________________

Mielestäni osaan käyttää:

hyvin kohtalaisesti huonosti en käytäsähköpostiatekstinkäsittelyätaulukkolaskentaapower pointiatiedonhakua internetistä

Käytän seuraavia ohjelmia:

joka päivä viikottain kuukausittain harvemmin en käytä ollenkaan

sähköpostiatekstinkäsittelyätaulukkolaskentaapower pointiatiedonhakua internetistä

Käytän tietokonetta a) kotona. b) töissä.

Olen suorittanut tietotekniikan a) A-kortin. b) @ -kortin. c) en ole suorittanut kumpaakaan.

Arvioi osaamistasi kouluarvosanoilla 4-10. ________

Haluaisin opetusta seuraavien ohjelmien käytöstä. ______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Miten työyhteisömme sisäistä osaamista jaettaisiin? ______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Ideoita, huomautuksia, palautetta.______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

249

249

HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 5. Meilahden yläasteen koulu

JAKSOTODISTUS2004-2005

. vuosiluokka. jakso

Oppilaan nimi

YHTEISET OPPIAINEET KURSSIT: VALINNAISET OPINNOT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Käyttäytyminen Äidinkieli ja kirjallisuus Suomen kieli Toinen kotimainen kieli Ruotsi B- kielenä Englanti A- kielenä Matematiikka Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Terveystieto Uskonto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Kuvataiteen valinnaiset opinnot Käsityö Liikunta Kotitalous Muut valinnaiset aineet Espanja, B2- kielenä Ranska, B2- kielenä Saksa, B2- kielenä

Selvitys oppilaan poissaoloista liitteenä kääntöpuolella. Helsingissä 29. toukokuuta 2004 Luokanvalvojan allekirjoitus _______________________________________________

Huoltajan allekirjoitus _______________________________________________ .

A1-kieli = 1-6 vuosiluokalla alkava yhteinen kieli Arvosanat: 10 (erinomainen), 9 (kiitettävä), 8 (hyvä), 7 (tyydyttävä),A2-kieli = 1-6 vuosiluokalla alkava vapaaehtoinen kieli 6 (kohtalainen), 5 (välttävä), 4 (hylätty).B1-kieli = 7-9 vuosiluokalla alkava yhteinen kieli O = osallistunut opetukseen, S = hyväksytysti suoritettu,H = hylätty, K = keskeyttänytB2-kieli = 7-9 vuosiluokalla alkava valinnainen kieli

250

250

Opetushallituksen 19.3.1999 antamien perusteiden mukainen todistus.

meilahden yläasteen ops - helsingin kaupunkioppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat...

Documents