Meillä on kaikki se.Osaaminen, asenne ja resurssit, jotka tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan saavutusten turvaamiseen ja Suomen kilpailukyvyn pelastamiseen. Kyllä.

Johtajaklubi @LuovaTuho

Meillä on loistavaa julkista johtamista

Suomessa.Innovaatioita

mahdollistavaa ja tuottavuutta rakentavaa.

Me kokoamme sen yhteen ja rakennamme

jotain ihan uutta.

”

osaaminen, asenne ja resurssit, jotka tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan saavutusten turvaamiseen ja Suomen kilpailukyvyn pelastamiseen.Olimme nähneet huikean hyviä tarinoita ja menestyksen avaimia julkisen sektorin työtä eri puolilla kehittäessämme. Hienoja johtajia ja kehittäjiä. Hienoja ihmisiä eri puolilta kuntakenttää. Oli välttämätöntä saattaa nämä ihmiset yhteen, tavoitteellisen johtamisen äärelle. Keskittyä rauhassa maailman muutoksiin ja niiden mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Rakentaa mahdollisuuksia ja hyvin-voivaa tulevaisuutta, yrityksille ja ympäristölle.

Se oli vaan nyt tehtävä. Ja teimmekin. Keväällä Helsingin sykkeessä. Tilanteessa, jossa Suomen tilanne synkkyydessään alkoi hahmot-tua ja ennennäkemättömän kovia välineitä alettiin ottaa käyttöön. Helsingin hillityssä hallinnossa, Suomen toimivimman työmarkki-nan, parhaiden mahdollisuuksien ja yhteiskunnan päätöksenteon ytimessä. Keskeiseksi nousi kokeilukulttuuri ja digiloikka. Syksyllä parveilimme Koillismaalla. Aika erilaista. Kun työmarkkina ei toimi, ovat nämä ratkaisseet pitkäaikaistyöttömyyden omin voimin. Ys-tävällisen anarkistisesti. Kun soteratkaisu junnaa menneen maailman rakenteissa, olivat nämä tehneet Hyvän Elämän Vallankumo-uksen. Kun kokeilukulttuuria ja digiloikkaa pohditaan, pudottivat nämä kuntaorganisaatioon 700 tablettia ja katsoivat, miten osaavat kunta-ammattilaiset kokeilevat loikkia.

Meillä on myös kaikki se osaaminen, asenne ja resurssit, jotka tarvitaan Avoimeen Digi-taaliseen Maailmaan siirtymiseen, uuden hyvinvoinnin ja menestyksen rakentamiseen.Olimme nähneet, miten se tehdään helpommin, nopeammin ja mukavammin. Tehdään oikein ja vaikuttavasti. Olimme myös valitettavasti nähneet, miten tuottavuutta yritetään hakea väärin perustein Avoimessa Digitaalisessa Maailmassa. Se on entisen maailman prosesseja digitalisoiden. Se johtaa vain entisen toistoon ja jättää mahdollisuudet hyödyntämättä. Yhtä väärin se näkyy kustannussäästöjen haussa. Se johtaa kuoliaaksi säästämiseen. Kustannussäästöjen sijasta huikeita tuottavuushyppyjä saadaan vaikuttavuushyödyillä.

Olemme nyt kohdanneet siis Uudellamaalla ja Koillismaalla. Näissä ympäristöissä olemme varmistaneet, että teemme oikein. Ja jaam-me kokemukset. Avoin Digitaalinen Maailma tekee koko hommasta mahdollisen. Mielenkiintoisen ja ihan mahdollisen. Kyllähän se on onnistunut. Mikäpä ei tällä joukolla onnistuisi. Nyt on välitilinpäätöksen aika. JohtajaKlubi @LuovaTuho on syntynyt ja näyttänyt jo voimansa. Tässä vähän maistiaisia matkalta.

Ilo pelastaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa kanssanne!

Jaana Utti ja Ville Mäkelä Tamora Oy

Meillä on kaikki se

Johtajaklubi@LuovaTuho

Johtamisen Vallankumouksia.

@TamoraOy

@JaanaUtti

@TamoraOy

www.tamora.fi

Kiiihdyttävää Prosessimuotoilua.

Onnistumisia ja Oivalluksia.

Fiksuja hommia Fiksujen ihmisten kanssa.

@VilleMakel

Johtaminen on päättämistä

Professori Karl-Erik Michelsen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Michelsen tuntee uuden työn, alueiden me-nestyksen ja on strategisen johtamisen asian-tuntija. Sanovat huippuasiantuntijaksi. Hän on myös eteläsavolainen kartanonisäntä. Hän tykkää kirkonkylistä ja uskoo luovaan tuhoon. Ja @LuovaTuho’on. Yhteisöllisyyteen, parviä-lyyn ja joukkoistamiseen laajemminkin. Michelsen on viisas mies.

Johtajan on oltava

intohimoinen päättäjä,

joka ei pelkää päättämiseen

sisältyvää riskiä ja vastuuta.

”

Haloo Helsinki! Haloo @LuovaTuho!Korjaisitteko tämän rikkinäisen koneen?Johtaminen on viestintää! Tämän vii-sauden ovat havainneet monet johtavas-sa asemissa toimivat henkilöt. Viestintää tarvitaan organisaation sisällä ja ulospäin asiakkaisiin ja sidosryhmiin. Viestintä ei ole mainostamista, vaan vähintäänkin kak-sisuuntaista tiedon jakamista ja saamis-ta. Viestintä tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan johtaa tehokkaasti ja lempeästi, etunojassa eikä reaktiivisesti, stressattuna päälle kaatuvien asioiden ahdistamana. Tietojohtaminen on nykyaikaa, mutta tie-tojohtaminen on vaativa osaamisalue. Se vaatii digihypyn, paljon luottamusta sekä sosiaalisia taitoja ja uutta asennetta.

Hyvä johtaja huolehtii henkilöstös-tään. Matti Alahuhta toteaa uudessa kir-jassaan, että henkilöstön kehittäminen on nykyisen johtamisen kovaa ydintä. Hyvä johtaja tietää, että tuloksen tekevät työ-hönsä sitoutuneet työntekijät. Hyvä johta-ja onkin palvelija, eikä käskijä. Tänä päivä-nä onkin mahdoton ajatella, että tehokas ja tuottava organisaatio toimisi käskyval-lan alla. Johtaja mahdollistaa, avaa tietä ja ohjaa joukkoja viisaasti ja energisesti.

Johtaminen on päätösten tekemistä. Johtajan on oltava intohimoinen päättäjä, joka ei pelkää päättämiseen sisältyvää ris-kiä ja vastuuta. Liian moni johtaja kiertää päätöksiä siirtämällä vastuuta ja riskejä toisille. Johtamisen valta on juuri valtaa tehdä päätöksiä. Jos johtaja ei päätä, joku muu päättää. Valtatyhjiö on toimivan or-ganisaation surma.

Johtaa voi monesta paikasta. Jouk-kojen edessä seisoo raivaaja, visionääri ja rohkea uudistaja. Joukkojen keskellä seisoo diplomaatti ja neuvottelija. Joukko-jaan takaa johtava on viisas, älykäs ja har-kitseva. Hyvä johtaja osaa siirtää itsensä eri paikoille tilanteen mukaan. Tärkeintä on kuitenkin energia. Kun visio, suunta ja keinot on sovittu, johtajan tehtävänä on työntää organisaatioon energiaa. Tämä tarkoittaa tukea ja palkitsemista, mutta myös rinnalla seisomista tiukassa paikas-sa.

Moni on sitä mieltä, että johtajaksi synnytään. Johtajuus on varmasti gee-neissä ja koodattuna DNA-rihmastoon. Mutta johtaminen on myös jatkuvaa op-pimista, kokemusten hankkimista ja uudis-tumista. Jos johtaja luopuu näistä, hän on entinen johtaja.

Johtajan työ on yksinäistä työtä, sillä kukaan ei ole organisaatiossa niin yksin kuin johtaja. Tämä viisaus pitää sisällään kuitenkin vastakkaisen väitteen. Hyvä joh-taja verkottuu, kuuntelee neuvoja ja jakaa kokemuksia. Ei ole sattuma, että maailman vahvimmat verkottumisorganisaatiot (Ro-taryt, Lionsit, Vapaamuurarit) ovat myös maailman vanhimpia organisaatioita.

Ennen vaaleja puhuttiin politiikasta, joka on ”rikki”. Se tarkoitti pitkälti johtajuutta, joka oli hajonnut maailman tuuliin talou-dellisesti vaikeina vuosina. Hyvä johtajuus punnitaan vaikeina aikoina, jolloin ongel-mat ja ristiriidat pitää kääntää haasteiksi.

Nyt on tällaisen johtajuuden hetki.

@KALmich

Maailma muuttuu, muuttuuko johtajuus?

Sivistysjohtaja Kati Halonen,Hämeenkyrön kunta Hämeenkyrön kunta on oppimisympäristöjen uudistamisen edelläkävijä. Irtoaminen raken-teista ja luokkatiloista pakottaa myös työnte-on tavan uudistamiseen. Se merkitsee uutta oppijoiden osallisuutta ja todella uudenlaista johtajuutta. Tulevaisuuden tekijät ovat meillä oppilaina, tulevaisuuden johtajuuden on olta-

va meillä tässä ja nyt. Hämeenkyrössä se on.

Nauti johtamisesta,

niin elämä maistuu paremmalta.

Johtajuus on kaikkialla. Se on enemmän asenne kuin asema.Johtaja antaa aina mahdollisuuden ko-keilla uusia asioita ensimmäisen kerran. Hän luottaa siihen, että kyllä tästä yhdessä selvitään.

Johtaja pitää itsestään ja viihtyy itsensä kanssa. Hän pitää itsestään hyvää huolta niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Hän myös osaa olla ennakkoluuloton.

Kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaisesti uuttakaan projektia aloittaes-sa. Keskeneräisyyttä, repeämiä ja railoja ei saa pelätä. Synnyttäminen ei ole koskaan siistiä sisätyötä, mutta yleensä lopputulos korvaa kyllä vaivan.

Johtajuus on kaikkialla ja se ei ole missään. Se on juuri sellainen, millaisek-si johtaja itse sen tekee tai millaisena hän sen näkee ja kokee.

Koko joukkueen tavoite on kiivetä tur-vallisesti ylöspäin, mutta aina aika ajoin pysähtyä katsomaan taakse jäänyttä mai-semaa tyyliin: tuolta asti olemme jo tänne saakka kiivenneet.

Jos johtaja haluaa onnistua valmentajana, hänen pitää mahdollistaa joukkue-pelaaminen. Se tehdään kannustaen, pelaajan vahvuuksia vahvistaen, peliaikaa antaen, yhteishenkeä luoden ja positii-visella tavalla pelaamista arvioiden. Toki paljon töitä tehden!

Tulevaisuuden johtaja valitsee kulloin-kin olosuhteisiin nähden parhaan etene-mistavan ja hyväksyy sen, että aina ei va-linta osu formuloihin.

Johtajan pitää nähdä kauas, nykyistä paljon kauemmas. Vaikka horisontti joskus näyttää usvaiselta ja kaukaiselta, sen ole-massaolon johtajan tulee kirkkaasti pitää mielessään.

Hyvä johtaja erottaa säilytettävät ja pois-heitettävät elementit toisistaan. Ja raas-kii luopua roskista!

Hermosto on sähkökemialliseen viestin-tään perustuva tiedonvälitys- ja säätely-järjestelmä. Se vastaanottaa sekä sisäistä että ulkoista informaatiota ja muokkaa ja ohjaa sitä niin, että elimistö toimii par-haalla mahdollisella tavalla. Tätä on myös johtajuus tulevaisuudessa.

Joukkoja ei voi kuitenkaan tehokkaasti johtaa koskaan ilman johtajaa.”

Parhaalla mahdollisella tavalla.Ei saa pelätä.

Turvallisesti ylöspäin.

Tehokkaasti.Nähdä kauas.

@kati_halonen

Kehitysjohtaja Simo Kaksonen,Järvi-Saimaan Palvelut Oy

Järvi-Saimaan Palvelut tuottaa kuntatekniikan palvelut Sulkavalle, Juvalle ja Rantasalmelle. Tehokkuutta ei ole haettu massatuotannon ehdoin. Se on haettu digitalisaatiota täysi-mittaisesti hyödyntäen ja työtä rikastamalla. Kehitysjohtaja Kaksonen ui vastavirtaan ja luo kestävästi uutta työtä.

Rikastaa työn ja kirkonkylät. Ihmemies.

Työ ei enää köyhdy ja kapene, niin kuin teollisessa

yhteiskunnassa.Se laajanee ja rikastuu.

”

SisustavatSiivoojat, TapahtumaTalkkarit ja ElämysKokit rakentavat elinvoimaa.

Työnjohtaja rikastamolla.

Tapa elää ja tehdä työtä on muut-tunut ja muuttumassa. Vanhan mallin mukaan määritelty huono elämä voi olla uusi hyvä. Miksi meidän pitäisi pakolla muokkautua vanhoihin muotteihin vain, koska näin on aina tehty?

Oman alansa ammattilaisia jotka toimivat koko ajan asiakkaidemme rajapinnassa ja tekevät samalla myyntityötä. He myyvät omaa osaamistaan, innokkuuttaan ja ammattitaitoaan. He myyvät koko yrityksen palvelukirjon sitä osaa, joka tuot-taa hyvää elämää. Teknisen ja tehokkaan suorituksen päälle juuri sen, jonka varassa perustehtävämme alueen ja asukkaiden hyvinvoinnin takaajana toteutuu.

Vanhakantaisesta esimiestyöstä on uskal-lettava luopua. On uskallettava hyö-dyntää henkilöstön koko osaami-nen ja potentiaali. Tämä mahdollistaa parhaimman mahdollisen asiakashyödyn tuottamisen ja myös sen, että pystymme tarjoamaan asiakkaillemme huikeaa lisä-arvoa. Lisäarvoa, jota asiakkaamme eivät ehkä vielä edes tiedä tarvitsevansa. Tämän avulla pystytään mahdollistamaan kunta-työn säilyminen ja kehittyminen alueella sekä pienyritystoiminnan ja matkailuorga-nisaatioiden kehittyminen. Työtä tullaan tekemään tulevaisuudessa eri taval-la. Eri ammattiryhmien raja-aidat pitäisi pystyä ylittämään ja tuottamaan asiak-kaille parasta mahdollista asiakashyötyä sijoitettua euroa kohden. Tämä tarkoittaa samalla tuottavuuden kasvattamisen hyö-dyntämällä jo olemassa olevia resursseja järkevästi.

Meidän pitää miettiä työntekeminen kokonaan uusiksi. Raja-aidat on pystyt-tävä ylittämään ja ne on ylitettävä. Vanha-kantaiset normit on rikottava!!Tämä tarkoittaa samalla lupaa myös naut-tia työnteosta. Rikastamalla työtä, tuo-malla siihen mukaan omia mielenkiintom-me elementtejä, pystymme saavuttamaan lopputuloksen.

Nykyiset koulutusohjelmat antavat hyvän pohjan, mutta työelämän murros käy niin voimakkaana, että työpaikoilla tapahtuva ”oppiminen” ja oman työn kehittäminen antavat ainoat oikeat välineet oikean-laiseen työn tekemiseen. Työnrikasta-minen on osaamisen uudistamisen avainasia. Siksi työnrikastamiseen liittyy tiiviisti myös tutkinnon suorittaminen. Tämä antaa todellisen pohjan työn kehit-tämiselle.

@SKaksonen

@JSPalvelutOy

jarvisaimaa.blogspot.fi

Visiosuuntaa arjen

Toimitusjohtaja Ulla Broms, Diakoniasäätiö Foibe

Broms on tehnyt uransa tutkijana. Askolan perusturvajohtajana hän on kääntänyt kun-taorganisaatiota aidosti asiakaslähtöiseksi.

Kansanterveystieteen dosenttina hän asemoi vanhuuden sairauden sijasta arvokkaana elä-mänvaiheena ja yhteiskunnallisena toimijana. Fysioterapeuttitausta vaikuttaa aina: katse on edessä, hyvässä elämässä. Sitäkin arvokkaam-missa vuosissa, päivissä ja hetkissä, mitä vähemmän niitä ihmisellä on edessään.

Asiakaslähtöisesti ajateltuna

vanhuspalveluissa on vain yksi

prosessi. Se on elämä itse.

”

Tämä on se koti, johon tahdon asettua loppuelämäkseni. Onnellisena.Me Foibekartanossa asuvat saamme elää tätä visiota todeksi joka päi-vä. Kohtaamiset kanalassa ovat osa elä-määmme. Miten onkaan hienoa paistaa kääretorttu oman kanalan munista, nähdä miten lapsenlapsemme innostuvat hoita-maan kanoja ihan niin kuin minäkin tein pienenä. Täällä on mukavia hyvän elämän valmen-tajia rakentamassa luottamuksen varassa hyvää elämää. Meillä on tärkeitä odotetta-via asioita ja olemme oman elämäm-me omistajia. Haluamme toimia reip-paasti, emme jää odottamaan. Aika on nyt ja haluamme, että me kaikki olemme osallisina hyvän elämän elämiseen. Nau-ramme hauskoille sattumuksille, pukeu-dumme juhlaan, asettelemme kukkia hiuksiimme ja nautimme kahvit kauniista posliinikupeista tuoreiden Tiinan leipo-mien korvapuustien kera.

Opimme käyttämään digitaalisia mahdollisuuksia, otamme valokuvia ja iloitsemme yhteydenpidosta kaukai-siin läheisiimme. Ehkä joku hetki haluan kuunnella linnun laulua. Kuuntelisinko nuoruuden tanssilavan iskelmiä vai räväy-tänkö päivän tunnelmaa sen mukavan Ha-loo Helsingin Elli-tytön kappalein.

Asettelin juuri kukkia ikkunalaudalleni. Viime yönä ihailin yötaivaan tähtiä – oli kaunis kirkas syyskesän yö. Ehkä-pä huomenna voisin kerätä omenia puu-tarhasta. Tässä on hyvä elämä, jota elän.

Mitähän hyvää Gunilla on keksinyt iltapa-laksi?

Miten tämä kaikki on mahdollista. Jokainen päivä eletään visiota. Kaikessa puheessamme elää näkemyksemme hy-västä elämästä, jokaisessa kohtaamisessa. Tänä vuonna haluamme palkita niitä työn-tekijöitä, jotka ovat osoittaneet tuotta-vansa asukkaillemme hyvää elämää, ovat osaamisen kehittäjiä ja kiinnostuksella toteuttavat uusia työn tekemisen malleja.

Olemme siirtymässä myös siihen, että keskitämme valtaosan lomista ajankohtiin, jolloin muillakin on lomat eli joulun tie-nooseen ja kesän aikaan. Työntekijät saa-vat viettää joulun aikaa perheen ja läheis-tensä kanssa. Järjestämme ikimuistoisen joulun Foibekartanoon. Tällä kausi-työntekijöiden hankkimisella saamme jat-kuvan sijaisten etsimisen vähäisemmäksi ja elämän rauhallisemmaksi, vakaammaksi ja ennustettavammaksi kaikkien kannalta.

Luotamme itseemme ja toisiimme tässä kaikessa ihan koko ajan ja se nä-kyy hyvänä tavallisena elämänä, odotet-tavina asioina, kuulumisena yhteisöön iloineen ja suruineen. Luottamus näkyy johtamisessa edessä seisomisena ja tar-peen tullen taustalla, jossa osaajat saavat kukoistaa, iloita omasta osuudesta hyväs-sä kiinnostavassa, välillä jännittävässä-kin ja rosoisessa elämässä.

@ullabroms

@pkfoibe

hyvanelamankartano.wordpress.com

Toimitusjohtaja Jukka Partanen,Järvi-Saimaan Palvelut OyJärvi-Saimaan Palvelut Oy takaa hyvinvointia Sulkavalla, Juvalla ja Rantasalmella. Kuntien talous on tiukka. Siksi hyvinvoinnin takaami-nen on tehtävä resurssiviisaasti. Meihin sijoi-tetulla eurolla on saatava paljon. Meidän on asiantuntijoina osattava se tehdä. Kuntien ja asukkaiden on voitava luottaa meihin. Sitä se yhteiskuntavastuu loppupeleissä on. Resurs-siviisautta ja luottamusta. Oman osaamisen täysimittaista tuomista hyvinvoinnin takaa-miseen. Toimitusjohtaja Partasen valokuvat syventävät yhteiskuntavastuuraportin. Se on sitä osaamista, josta toimitusjohtajan toimen-kuvassa ei puhuta.

Yhteiskunta-vastuumme

on ainutlaatuista. Myös raportti on oman toiminnan

näköinen.

”

Meihin sijoitetulla eurolla saa eniten hyvinvointia alueelle ja asukkaille.Yhteiskuntavastuumme on sosiaalis-ta, taloudellista ja ekologista vastuu-ta. Se suuntaa Järvi-Saimaan Palveluiden arjen työtä joka päivä. Yhteiskuntavastuu on meidän perustehtäväämme: Takaam-me hyvinvoinnin alueelle ja asukkaille. Se perustuu luottamukseen. Sosiaalinen vastuu merkitsee luottamuk-sen rakentamista alueen tulevaisuu-teen. Se merkitsee sitä, että alueella nyt ja tulevaisuudessa on hyvä elää ja tehdä työtä. Taloudellinen vastuu on sen huoleh-timista, että kunnat ostaessaan palveluita meiltä saavat enemmän ja tehokkaammin kuin osaavat odottaakaan. Ekologinen vastuu on alueen luonnon ja ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa elämistä jät-täen sen tuleville sukupolville hieman vie-lä parempana.

Yhteiskuntavastuuraporttimme on kerto-mus luottamuksesta. Perinteisesti se on ollut raportti, jossa käsitellään julkisen sektorin tai yritystoiminnan vastuullisuut-ta erilaisilla mittareilla. Näin asia voidaan tietenkin esittää, mutta pitäisikö sen sisäl-tää jotain muutakin.

Mielestäni sen pitäisi olla julkaisu, jossa esitetään vastuuseen kuuluvien osa-aluei-den mittarointi selvinä kaavioina, joita ver-rataan edellisiin vuosiin. Raportti kertoo muutoksen tason. Lisäksi siinä pitäisi esittää niitä ympäristövastuuseen liittyviä asioita, jotka ovat samalla toimijalle mark-kinointivaltti ja myös tapa markkinoida vastuullisuutta.

Nykyiset mallit raportoinnista perustu-vat kansainvälisiin standardeihin ja sovel-tuvat sen vuoksi pääasiassa kansainvä-lisesti toimivien suuryritysten käyttöön. Pienten ja keskisuurten yritysten olisikin luotava raportit oman toimintansa nä-köisiksi eli yksinkertaistaa ja tuoda esille oleellinen asiakaskunnalleen.

Tulevaisuus vaatii kiinnittämään yhteis-kuntavastuun kantamiseen huomio-ta suuremmilla panoksilla kuin ny-kyään tehdään ja sen vuoksi yritysten ja julkisen sektorin onkin panostettava tähän nykyistä enemmän.

Järvi-Saimaan Palvelut Oy rakentaa oman raporttinsa huomioiden sosiaalisen, eko-logisen ja taloudellisen vastuun omistajil-leen, asiakkailleen ja toiminta-alueelleen.

Menestys.

@jukka_partanen

@JSPalvelutOy

jarvisaimaa.blogspot.fi

Avoimuus.

Luottamus.

Hyväkasvu

Johtaja Anne Huovinen,Jukola ry

Jukola on yksityinen lastensuojeluyksikkö Mäntyharjulla. Lapsia ja nuoria asuu eri muo-toisissa kodeissa kolmisenkymmentä.Lastensuojelussa keskeistä Jukolassa on aito asiakaslähtöisyys, rohkea kehittäminen, luo-vuus ja yksilön kunnioittaminen. Me saavu-tamme hyviä tuloksia avoimina, rohkeina ja rajoja kaatavina. Lapset eivät ole kustannus, vaan valtava mahdollisuus ja tulevaisuuden voima.

Rakennamme maailmaa lasten ehdoin.

Lapset ja nuoret

elävät elämää. Lapsi on lapsi

myös lastensuojelussa.

”

Suojella lasta siten, silloin ja siellä, missä lapsi on suojelua vailla.Tytöt lähtevät reissuun. Hatkaan. Omalle lomalle. Lähtevät, koska syyspäivä on kaunis ja he ovat nuoria. Toinen epäröi: ”Tuleekohan ne hakemaan?” Toinen on varma: ”Ei ne tuu. Ei niillä oo resursseja.” Ne aikuiset lähtevät. Etsivät, vaikka eivät oikein tiedä mistä. Soittavat kavereille, vetoavat, anovat, uhkaavat ja kyselevät. Ajavat satoja kilometrejä, istuvat autossa ja odottavat. Tytöt tulevat. Kävelevät vas-taan, suoraan autoon. ”Oltais me tultu jo tänään. Ajateltiin, et poltetaan nää viime-set röökit ensin. Mut tulitteks te oikeesti!”

Lapset ja nuoret elävät elämää. Lap-si on lapsi myös lastensuojelussa. Lapset eivät arvioi resursseja, rakenteita, kustan

nuksia tai palveluketjuja. Lapset eivät ar-vosta menetelmiä, asiakasneuvotteluja tai viranhaltijapäätöksiä.

Lastensuojelun perusta on suojella lasta. Suojella lasta silloin, kun lapsi on suojelun tarpeessa. Lapsen maailma on kasvamista, lämpöä, ruokaa, koulua ja unta. Lapsen arki on turvallinen aikuinen. Aikuinen ei pelkää lasta. Aikuinen kuunte-lee, lohduttaa, asettaa rajat. Aikuinen ym-märtää, laittaa ruokaa, pesee pyykkiä ja tekee virheitä. Mikä erottaa meidät lasten arjesta? Mikä saa meidät lastensuojelussa ajautumaan niin kauaksi perheiden hä-dästä ja lapsen maailmasta? Mihin häviää kuunteleminen, läsnäolo?

Poika istuu neuvottelussa. Poika on 15-vuotias. Poika katsoo ikkunasta ulos. Muut puhuvat. On lääkäri, sosiaalityön-tekijä, kuraattori, opettaja, toimintatera-peutti, kaksi sairaanhoitajaa, omahoitaja, erityisopettaja.

Kysyn pojalta, ymmärtääkö hän, mistä puhutaan. Ei ymmärrä. Eikä halua puhua. Nyt on kuollut poika. Poika teki oman pää-töksen. Poika istui kymmeniä palavereja, verkostoja, neuvotteluja, puhutteluja, jäl-ki-istuntoja, perhetapaamisia. Se oli kiva poika. Se tykkäsi korjata pyöriä ja piirtää. Sen pojan haaveena oli perustaa pyörä-kauppa ja myydä maailman hienoimpia maastopyöriä. Se ei perusta sitä kauppaa. Se ei pärjännyt koulussa.

Avoimuus.Rohkeus.

Lapsen kunnioitus.

Luovuus.

@HuoviAnne

tuntia aikaapäätökseen

Tietohallintopäällikkö Matti Ma-tero, Oulunkaaren kuntayhtymä.

Materon vastuukenttä ylittää organisaatiosii-lot, tietohallintopäällikön homma on sellaista. Siinä voi ihastua hallintoon ja ohjeisiin. Ma-tero on toista maata. Hän rikkoo reippaasti rajoja ja ajattelee toisin. Hän miettii mitä meil-lä on paljon ja yhdistää sitä ennakkoluulotto-masti. Se on sitä innovaatioiden johtamista. Siinä Matero on mestari.

Kotihoidon asiakkaiden

hyvän elämän suunnitelmat

syntyvät parhaiden asiantuntijoiden

kanssa. He ansaitsevat

parhaat.

”

Joulu on ihanaa aikaa. Oulunkaarella ihan kaikille.Joulu on kiireistä aikaa kotihoidossa. Asi-akkaille se on merkinnyt liian usein yksi-näisyyttä ja henkilöstölle työssä oloa per-heen yhteisen juhlan aikaan.

Hallitusohjelmassa kuntoutusjärjestel-mämme muutettiin rajusti kerralla. Se merkitsee meille tärkeän Rokuankin koh-dalla vapaata, asiantuntevaa kapasiteet-tia. Pahimmillaan se voi tarkoittaa työn häviämistä. Rokua on kaikkea sitä, mitä Oulunkaaren alue parhaimmillaan tarjoaa. Loistavaa elämänympäristöä, hienoa pal-velua, elämyksiä ja upeaa ruokaa.

Joulun aikana viikon ajan henkilöstöm-me voi olla lomalla. Tuon ajan kotihoidon asiakkaat Vaalasta ja Utajärveltä viettävät viikon Rokualla. Heidän läheisensä voivat tietysti tulla mukaan, varsin kohtuullisin Rokuan tarjouksin. Me huolehdimme van-hustemme kustannuksista. Huippuluokan kuntotutusalan ammattilaiset yhdessä asiakkaiden kanssa laativat hyvän elämän suunnitelmat ja elävät ensimmäisen voi-maannuttavan jouluviikon näiden mukai-sesti.

Järjestely on aika hieno. Läheiset pääsevät vanhustensa pariin viettämään yhteistä aikaa, vanhukset saavat elämysviikon ja unohtumattoman joulun, Rokua saa uusia asiakkaita ja voi tuotteistaa uudet palvelu-tuotteet ja meidän henkilöstömme saa lo-maa. Taloudellisesti kestävää, sosiaalisesti yhteisöllisyyttä rakentavaa ja ympäristöä kestävällä tavalla hyödyntävää.

Kyllä Alli tästä ilahtuu

Alli Lyytinen on vireä kasikymppinen les-kirouva, joka asustelee itsenäisesti kotona Vaalan Veneheitossa. Vaikka kotitalossa on melkoisesti puuhaa ja kirkonkylällekin on matkaa 23 km, pärjää Alli kotonaan varsin hyvin. Koska Allilla on lievä muistisairaus ja hänellä on mm. verenohennuslääkitys, on hän Oulunkaaren kotihoidon asiakas ja ko-dinhoitaja käy Allin luona kerran päivässä.

Joulu on ollut viime vuosina Allille haasta-vaa aikaa. Hän ei jaksaisi enää laittaa kystä kyllä 5 lapsen perheelle. Mutta ei hän kyllä enää millään tahtoisi lähteä jouluksi Van-taalle, Lammille eikä varsinkaan Berliiniin. Viikon kuntoloma Rokualla on Allille aivan täydellinen tapa viettää joulua – varsinkin kun nuorin tytär tulee Berliinistä viettä-mään joulun pyhiä äitinsä kanssa.

Martin ja Pirkon tarina

Martti (73) on vaimonsa omaishoitaja. Pirkko (72) sairastaa Alzheimerin tautia ja sarkoidioosia. Hän on ollut 3 vuotta täysin liikuntakyvytön. He asuvat kaksin kotita-lossaan, mutta eivät juurikaan käytä Ou-lunkaaren tarjoamia kotihoidon palvelui-ta. Omaishoitajille tarjottavat vapaajaksot sen sijaan ovat tervetulleita hengähdys-taukoja omaishoitajan raskaaseen arkeen. Joulu Rokualla on täydellinen joululahja sekä Martille että Pirkolle. Hoidettava saa ammattilaisten hoitoa ja huolenpitoa ja omaishoidettava mahdollisuuden levätä ja nauttia muiden vieraiden seurasta. Viikon joululoma on virkistävä ja auttaa jaksa-maan talven yli kohti kevättä.

Voiko edes joulun ihme tarjota hetken hui-litaukoa? Kyllä voi!

24

@MattiMatero

@oulunkaari

Ihana arki.

Digiosallisuus.

Makujen maailma.

Kana on nerokas keksintö.

oulunkaari.blogspot.fi

Innostustekemiseen

Hoitotyön johtaja Ritva Taivalkoski, Taivalkoksen kunta.

Taivalkoskella on rajusti ravisteltu rakenteita vanhuspalveluissa. Alhaalta ylös suuntautu-va kehittämisen kulttuuri on vaatinut vahvaa johtajuutta, vanhasta vallasta luopumista ja uuden rohkeuden ottamista. Ritva Taivalkos-ki on uudistanut ja uudistunut. Pedagogina ja johtajana hän kyseenalaistaa arkeaan joka päivä. Hän digiloikkaa ketterästi, kiljuen välillä kauhusta ja välillä innostuksesta.

Aito asiakaslähtöisyys

on tinkimättömyyttä.”

Rekrytoinnissa keskeistä on ihmisen innostus ja sisäinen palo.Uuden työn tekijältä vaaditaan uu-denlaisia, aikaisemmasta poikkeavia taitoja.

Opiskeluaikana mittaamme ammatillista taitoamme usein ulospäin näkyvän osaa-misen ja tietämisen määrällä. Opiskelus-sa työsuoritusta mitataan arvosanoilla, jokainen pyrkii kiitettävään suoritukseen opettelemalla sitä, mitä olettaa opettajan kulloinkin vaativan tehtävästä. Tentistä ja tehtävästä saa täydet pisteet hän, joka osaa kirjoittaa vastaukseen kaikki opetta-jan tietämän ja kertoman viisauden. Ihmi-sen sisäistä motivaatiota ja innostuksen paloa on vaikea mitata. Opiskelussa arvos-tetaan sitä, että osaa tuoda esille tietoa toisten odotusten mukaisesti.

Työelämässä etsimme osaajia usein ha-kijan papereiden perusteella. Kuitenkin rekrytoivan on oivallettava se, mikä on todellista osaamista ja ammatillis-ta pätevyyttä. Työelämässä meidän osaamista mitataan sillä, minkä saamme kerrottua ja näytettyä toisille. Mittaam-

me osaamistamme asiakastyytyväisyyden sijaan työkaveri- ja pomotyytyväisyydellä.Kuvittelemme, että asiakas saa parhaan tuen, kun meidän kuvittelemamme apu saavuttaa asiakkaan. Kuvittelemme työn arvostuksen tulevan siitä, miltä se näyttää, ei niinkään miltä se tuntuu.

Uudessa työssä tärkein pätevyys ei ole tietäminen vaan jokin aivan muu. Tarvit-semme avointa mieltä, positiivista uteliaisuutta, kuuntelemisen ja kuu-lemisen taitoa. Meidän on tunnistettava ihmisen todellinen tilanne, hänen vahvuu-tensa ja verkostonsa. Asiakkaan viestistä on tunnistettava oleellinen viesti. Voimme antaa hänelle mahdollisuuden hyväksy-mällä hänen ajatuksensa ja suunnitelman-sa sellaisenaan. Mietimme usein asioita liian lokeroituneesti, omien ajatustemme ja arvostuksemme mukaan. Arvioimme ih-misen elinolosuhteita omien mittareidem-

me mukaan. Arvioimme uusia tulokkaita aivan samoin.

Kyse on kuitenkin yhteisöllisyydestä. Jo-kaisessa rekrytoinnissa on potentiaali uu-distaa koko organsiaatiomme kyvykkyys. Jokaisessa asiakkuudessamme on mahdollisuus tuoda jotain uutta yh-teisöömme.

@ritvataivalkos1

Päätöksen tekijät antavat suunnan.Kallen reppuleipä.

Arjen elämyksiä.

Kuntatyöon elämys-bisnestä

Sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Alatalo, Taivalkosken kunta

Alatalo on uudistanut vanhuspaleluiden pal-velurakenteen rajulla otteella. Vuodeosasto muuttuu kuntoutussairaalaksi, palveluasumi-nen muuttuu Hyvän Elämän Taloksi ja kotona asumisen mahdollistaminen on resurssoitu uudeksi. Hyvinvointihotelli auttaa kotona asu-misessa. Johtaja Alatalo on ottanut johtajuutta ja vie muutosta rohkeudella eteenpäin. Jämä-kästi yhdessä ja yhteistyössä.

Vanhuspalveluissa on kipeitä

eettisiä kysymyksiä. Mutta kaikkein

kipein on pottu. Kaikin puolin

peruna kuumentaa tunteita.

”

Pois taylorismista ja teollisesta tuotannosta. Kohti elämänmakuisuutta.Vapaana virtaava Iijoki, villin luonnon kosketus ja todellinen rauha ja hiljaisuus. Niistä suomalainen voimansa ammentaa. Taivalkoskella aikakäsitys muuttuu, kaikki hidastuu. Taivalkoski on keidas kiireen kes-kellä. Nautiskelijan taivas. Kyllä. Sitä 4200 asukkaan Taivalkoski on. Sen talous ei ole hullummassa kunnossa. Se ui vastavirtaan. Taivalkoskella on eletty Hyvän Elämän Val-lankumous. Se on merkinnyt johtamisa-senteessa pelkäämätöntä luovaa tuhoa. Kaikessa poliittisessa päätöksenteossa pi-täisi ottaa huomioon vaikutus luovan tu-hon mekanismiin, sanoo Etlan tutkimus-johtaja, professori Mika Maliranta. Me Taivalkoskella uskomme samoin. Luova tuho syntyy pienistä puroista. Suomen nostamiseen suosta ei ole yhtä keinoa. On vain lähestymistapa, jossa rakenteista uskalletaan luopua ja siirtyä matalan tuottavuuden työstä korkean tuottavuuden työhön. Niin yrityksissä kuin julkisella sektorillakin. Pohjoismaisella mallilla on hieno historia ja sen varassa on mahdollista toimia. Taivalkoksella on syntynyt muutoshalu, joka yhdistettynä tulevaisuususkoon ja hyvän elämän kokemukseen luo pohjan uudistuksille. Miten luova tuho näkyy? Systemaat-tisena osaamisen kehittämisenä tietysti. Riittävän suurelle joukolle on saatava ke-hittäjän mieli ja systemaattinen kehttä-misosaaminen. Sotealalla koulutus ei ole tähdännyt rohkeuteen kyseenalaistaa, tuottaa yhdessä uutta osaamista ja ke-hittää ketterästi. Se on perustunut tot-televaisuuteen, normeihin ja ohjeisiin. Määrätietoisesti laitoimme parhaat ja in-nokkaimmat osaajamme koulun penkille. Kehittymään kehittäjiksi ja muodostamaan

sen paljon puhutun kriittisen massan. Olemme tottuneet toteuttamaan yl-häältä annettuja ohjeita ja odottamaan sieltä vastauksia. Mutta ei niitä tule. Ei se niin toimi. Esimerkiksi korvaushoito. Suu-ren maailman mekanismit toimivat pienil-lä alueilla väärinpäin: tottelemalla loimme hetkessä vetovoimaisen huumeyhteisön, joka alkoi vaikuttamaan pienen yhteisöm-me kaikkiin rakenteisiin. Isossa kuvassa on-gelmamme eivät näyttäneet pahoiltakaan, mutta Taivalkoskella meillä oli käsissämme katastrofi, joka tuhosi tulevaisuuttamme. Kirkastus, pieni tottelemattomuus, kolme määrätietoista päätöstä ja tinkimätöntä toimintaa. Nyt emme oikein edes muis-ta kauhun kevättämme. Ratkaisut eivät oikeasti tule ylhäältä. Pieninä toimijoina ratkaisut ovat meissä itsessämme. Me itse rakennamme hyvinvoinnin, hyvin paikalli-sesti. Ei se mene niinkään, että paha valtio ja sairaanhoitopiiri ja hyvä me. Kyllä me ihan itse olemme rakentaneet todella raskaan

ja tuotantolähtöisen vanhusten palvelura-kenteen. Hyvää tarkoittaen. Nyt ei sitten auta sanoa, että teimme pikku virheen. Voitteko kuntoutua ja palata ystävällises-ti koteihinne. Nyt oli taas luovan tuhon paikka päätöksenteossa. Me yhdistimme Palvelukeskus Katajan ja Kotihoidon. Me muutimme tehostetun palveluasumisen Hyvän Elämän Taloksi ja vapautimme vanhukset. Me rakensimme kaikkein vai-kuttavimman kuntoutuksen. Me perus-timme hyvinvointihotellin palvelukeskus Katajaan. Rahaa kuluu vähemmän, hyvää elämää tulee reippaammin ja työ maistuu paremmalta. Pienet purot tulee kananpo-jista ja vaikka omenapuista hyvän elämän toteuttajina, isot uudesta työn teon tavas-ta ja digiloikista.Haastavaako? Tietenkin! Ei ole help-poa kaikille, mutta ihmiset voivat tulla mu-kaan haluamassaan tahdissa. Hyvin ovat tulleetkin. Törmäyksiä? Kyllä! Mutta kun poliittinen päättäjä on asenteella takana, niin kyllä tämä tästä.

Älykästoimisto-hotelli

Toimitusjohtaja Jari Hentilä,Naturpolis Oy Yhdyskuntajohtaja Mika Mankinen, Kuusamon kaupunki

Jari Hentilä vahvistaa alueen elinvoimaa Na-turpolis Oy:n toimitusjohtajana. Hentilä luo uutta työtä Koillismaalle – 1300 työpaikkaa vuoteen 2021 mennessä. Se tarkoittaa uusia ratkaisuja, uudella tavalla tekemistä.

Mika Mankinen mahdollistaa Kuusamon ja alueen kehittämistä Kuusamon kaupungin yh-dyskuntajohtajana.

Digitaalisten kuntapalveluiden

kehittäminen mahdollistaa

jatkossakin kuntalaisten

asumisen myös harvaan

asutulla maaseudulla.

”

(Kunta)palveluiden digitalisointi - Älykäs toimistohotelli.Koillismaa 2014+ elinvoimaohjelman ta-voitteena on 1000 uutta työpaikkaa Kuu-samoon ja 300 Taivalkoskelle. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää lisää liikevaihtoa eri toimialoille ja uusia yrityksiä alueel-le. Toisin sanoen tavoite konkretisoituu myyntitavoitteena ja kysymys kuuluukin miten saadaan aikaan lisää myyntiä. Mie-lenkiintoisen ulottuvuuden tarjoaa digita-lisaatio:

Mitä digitalisaatio tarjoa esim. mat-kailuun?

Miten se näkyy luonnontuote- ja elintarvikealalla?

Entäpä mekaanisessa metsäteolli-suudessa ja puurakentamisessa? Eräs painopiste on puurakentamisen vauhdittaminen. Tähän liittyvä konkreet-tinen pilottikohde on puurakenteinen Äly-käs toimistohotelli. Pilottikohteen tavoitteena on sovel-taa paikkakunnan puurakentamista, bio-talousratkaisuja sekä erityisesti digitali-saation tuomia mahdollisuuksia. Onko kysymys perinteisestä tiloja tarjoavasta yritystalosta vai voidaanko ratkaisu toteut-taa jollakin ”uuden työn vaatimusten” ta-valla, joka suorastaan imee/vetää yrittäjiä puoleensa? Mitä älykkyys tällaisessa toi-mistohotellissa oikein merkitsee?

Kuusamossa on vapaa-ajan asukkai-na myös paljon yritysjohtajia tai ihmisiä, joiden työ ei ole täysin yhteen paikkaan sidottua. Jos kunta pystyy tarjoamaan heille laadukkaan mahdollisuuden hoitaa työtään tehokkaasti myös Kuusamosta käsin, voidaan heidän kakkosasunnollaan

viettämäänsä aikaa pidentää. Toimisto-hotelli tarjoaa tähän mahdollisuuden, samoin kuin etätyömahdollisuuksien edis-tämiseen muutoinkin. Kuusamo on jättä-nyt Sipilän hallitukselle aloitteen digitaa-lisesta kakkoskuntalaisuuskokeilusta, mitä kautta asialle saataisiin testiympäristö ja julkisuutta. Ylipäätään digitaalisen toimin-taympäristön kehittäminen voi houkutella yrityksiä sijoittumaan Kuusamoon samoin kuin halpojen teollisuushallien tarjoami-nen entisaikaan.Maaseudun palveluiden kehittä-minen puolestaan on vasta alussa, kun kunnat ovat toistaiseksi keskittyneet ve-tämään kuitua maastoon. Digitaalisten kuntapalveluiden kehittäminen mahdol-listaa jatkossakin kuntalaisten asumisen myös harvaan asutulla maaseudulla. Luo-van alan työntekijöitä tutkitusti kiinnostaa tehdä työtä rauhallisessa ja inspiroivassa ympäristössä, mutta se edellyttää hyvin toimivia tietoliikenneyhteyksiä ja palvelu-rakennetta.

@JariHentila

Luottamus syntyy luottamalla

Kunnanjohtaja Jukka Mikkonen, Taivalkosken kunta

Sinisilmäinen. Ja ylpeä siitä. Luottamus ai-kaansaa luottamusta: henkilö, johon luote-taan, haluaa ansaita luottamuksen.

”Onnen salaisuus on vapaus. Ja vapauden salaisuus on rohkeus. Rohkeudella saamme asioita aikaiseksi.” #taivalkoski

En kertakaikkiaan ymmärrä

työajan seurantaa. Haluan kuulla

onnistumisista ja aikaansaannoksista.

”

Kunnan johtaminen on asiantuntijaorganisaation johtamista.Minua on välillä kuvattu naiiviksi tai kauniimmin sanottuna sinisilmäiseksi. Lausumilla on otettu kantaa siihen, että pääsääntöisesti luotan ihmisiin, sekä sii-hen mitä minulle sanotaan ja, että kukaan ei tahallaan tee pahuuksia. Olen yrittänyt analysoida tilannetta ja miettiä, pitäisikö minun olla epäileväisempi tai hienosti sa-nottuna vähintään skeptinen. Tosiasia kui-tenkin on, että syksyllä 40 vuotta täyteen tulevan työurani aikana olen tullut pete-tyksi äärimmäisen harvoin.

Työtehtävissäni lähes aina on ollut vähin-tään osana henkilöstö- ja työsuhdeasioi-den hoitaminen. Olen neuvotellut suu-remmista ja pienemmistä asioista, joilla on merkitystä ihmisten työolosuhteiden ja jopa ansioiden suhteen. Olen myös joutu-nut valvomaan alaisteni ja muun henkilös-tön tekemisiä. Kokemukseni mukaan luottaminen aikaansaa luotetta-vuutta.

Hyvin harvoin virheet ovat tarkoituksel-lisia ja selviä väärinkäytöksiä. Tahallisiin harhautuksiin ja vääristelyyn pitää aina puuttua. Sen sijaan asiat, joissa on tul-kinnan mahdollisuus, eikä niistä koidu kenellekään vahinkoa, kannattaa ehkä jät-tää oikaisematta.

Kunnan johtaminen on mitä suurimmas-sa määrin asiantuntijaorganisaation johtamista. Siinä vanhakantainen hierar-kiajohtaminen ei toimi, vaan johdettavia pitää kohdella ja arvostaa oman alansa

asiantuntijoina.

Pitää luottaa, että johdettavat tekevät oikeita päätöksiä ja varmistaa vain se, että kokonaisuus kulkee oikeaan suuntaan. Asiantuntijoiden liika valvonta on jopa motivaatiota syövää. Vapaus aikaansaa uudenlaisia ratkaisumalleja tehokkaam-paa työntekoa. Kuntamaailmassa riittää niitä, jotka vannovat sääntöjen ja ohjeiden nimeen. Jokainen päätös pitäisi perustua johonkin aikaisemmin päätettyyn ohje-sääntöön. Myös toimenkuvista esitetään tarkennusvaatimuksia. Työaikaakin pitäisi paremmin seurata.

Kaikki tämä vähentää luovuutta, motivaa-tiota ja tuottavuutta. Olisiko se niin, että seuranta ja valvonta voitaisiin korvata luottamuksella?

@mikkonen_jukka

Kunnanjohtaja Antero Alenius,Hämeenkyrön kunta

Hämeenkyrössä uuden työelämän perusele-mentit ovat innostus ja ilo.Kuntajohtajana minun tehtävänä on kehittää hyvinvointia ja hyvän työelämän elementtejä. Innostus syntyy työn kehittämisestä, uudesta teknologiasta ja suurista kuntatyön tehtävistä. Aikaansaamisesta ja oman työn asiakasläh-töisestä kehittämisestä. Hämeenkyrössä ra-kensimme 31 kehittäjän yhteisön. Annoimme heille iPadit käteen, koulutuksen, käytännössä vapaat kädet ja suuren vastuun.Työelämämme ja toimintamallimme ovat muuttuneet. Hämeenkyrön kunta säästää ke-hittämällä. Muutos syntyy kehittäjistä ja innos-tuksesta.

Joudumme sietämään

muutoksen epävarmuutta

aivan eri tavalla kuin aiemmin.

”

Kunnanjohtajana muutoksen vuosissa.Hallinnoijasta tulevaisuuden tekijäksi.

Hämeenkyrön kunnan toiminnan tuottavuuden henkilöstölähtöinen kehittäminen näkyy jo vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätöksissä. Jo vuoden 2013 tilinpäätöksessä käyt-tötalousmenojen kasvu pysähtyi vain 0,5 %:iin. Vuoden 2012 alijäämäinen vuosikate nousi 1,9 m€ positiiviseksi ja talousarvion toteutuma oli 96 %.

Vuoden 2014 tilinpäätöksessä vuosikate vahvistui 3,6 miljoonaan euroon ja tulos saa-tiin 832 000 euroa ylijäämäiseksi.

Ulkoiset toimintakulut olivat 63,8 milj. euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 131 000 euroa eli 0,2 %. Talousarvioon verrattuna toimintakulut alittuivat selvästi 1,8 mil-joonaa euroa eli 2,8 %. Toimintakate oli 53,2 milj. euroa. Se kasvoi vain 77 000 euroa eli yhden promillen edelliseen vuoteen verrattuna.

Jos kustannusten kasvu olisi jatkunut vaikkapa vain 2 % vuosikasvun tasolla sekä 2013 että 2014, kustannustaso olisi vähintään 2 miljoonaa euroa nyt toteutuvaa tasoa kalliimpi. Kahden vuoden aikana henkilöstön kokonaismäärä on alentunut ja sairauslomapäivät vähentyneet.

Vauhdillaeteenpäin!

Kunnanjohtajan työn suurimpia muutoksia oli aiemmin siirtyminen toi-seen kuntaan, joka on aina jossain määrin hyppy tuntemattomaan. Sinulla saattoi olla kuvitelma kunnasta, johon päätit ha-keutua, ja vaikka kuva kunnasta tarkentui-kin pitkän valintaprosessin aikana, vasta käytännön työ osoitti millainen toiminta-tapa uudessa kunnassasi oikeasti on. Var-masti jouduit myös uudelleenarvioimaan omaa toimintatapaasi. Tilanne on kui-tenkin muuttunut ja kunnasta riippumat-tomat ulkoiset tekijät ovat viime vuosina nousseet entistä tärkeämpään asemaan ja vaativat ratkaisua sille millaisen aseman kunta niihin ottaa ja miten niihin reagoi. Muutostilanteet ovat samaan aikaan sekä sisäisiä että ulkoisia.

Viime vuosina ja nyt edessä olevina lähivuosina nämä ulkoiset muutos-tekijät ovat suurempia ja vaikeam-pia, sanoisinko pirullisempia, kuin vuosikymmeniin. Kuntauudistuksen vaihtoehdot ovat vaihtuneet Paras-uu-distuksesta, kuntarakenneuudistukseen ja sote-uudistukseen ja nyt on edessä it-sehallintoalueiden vaihe. Emme käsittele näitäkään muutoksia vakaassa tilanteessa, vaan taloustilanteen vaikeudet ja akuutti työttömyystilanne vaativat ratkaisuja sa-maan aikaan. Nyt tähän kaikkeen on tullut äkillisenä ilmiönä myös maahanmuutto-tilanne, joka on monelle kunnalle täysin uusi ilmiö, uusine käsitteineen ja proses-seineen.

Kunnan päätöksenteko on moniportaista, mutta tärkeimmät valinnat tehdään halli-tuksen ja valtuuston tasolla. Ennen pää-töksiä on usein melko pitkän kaavan kautta edettävä kunnan tahdonmuodostuksessa, jotta päätösesityksille syntyy riittävä pohja ja ne eivät jää vain esittelijän koepalloiksi. Mukana olevien erilaisten intressien kirjo asettaa monet haasteet tälle tahdonmuo-dostukselle. Pelkät faktaperusteet ei-vät riitä yhteisen tahdon rakennus-puiksi, vaan lopputuloksen on tunnuttava ainakin pääosin omaan tilanteeseen sopi-vaksi ja itse rakennetuksi.

Yhteiskunnassamme tapahtuneen ja parhaillaan tapahtuvan valtavan muutosprosessin keskellä tulisi ym-märtää, että perinteiset kunnallishallinnon toimintatavat eivät enää toimi tässä ajas-sa. Joudumme sietämään muutoksen epä-varmuutta aivan eri tavalla kuin aiemmin. Kunnan tulee saada kaikki voimavaransa käyttöön ja tämä tarkoittaa esimerkiksi

henkilöstön osaamisen esiin saamista toi-minnan kehittämisessä. Se ei toteudu, jos kehittämisestä ei samalla tehdä julkisesti näkyvää, koska se on paras tapa osoittaa arvostusta ihmisten osallistumiselle. Myös kunnanjohtajalle, ja muille johtajille, tämä merkitsee uudenlaista roolia. Meidän on löydettävä uusia syötteitä, mahdol-lisuuksia, aiheita ravinnoksi tuolle omalle kehittämistyölle. Koska jatku-van kasvun ajattelumalli ei ole nyt realisti-nen, resurssiviisaus on ainoa tuloksellinen lähtökohta. Välttämätön lähtökohta on myös jatkuvien, nopeiden, konk-reettisten muutosten aikaansaami-nen luovien kokeilujen merkeissä. Haastakaamme toisemme tälle uudenlai-selle yhteiselle matkalle!

@antero_alenius

Ubiikki oppiminen

Myyntijohtaja Jyrki Pyykkönen, Koulutuskeskus Salpaus

Koulutuskeskus Salpaus on lähtenyt uudis-tamaan työelämää, omia palveluitaan ja ra-kentamaan hyvinvoivaa tulevaisuutta. Koulu-tusorganisatiossa se merkitsee alhaalta ylös lähtevää kehittämisen kulttuuria ja rohkeutta toteuttaa muutoksia avoimessa digitaalisessa maailmassa. Se on merkinnyt Tulevaisuuden tekijöiden heimoa määrätietoisine askelineen, hurjia digiloikkia ja kokeilukulttuuria. Se on merkinnyt hallitusohjelman toteuttamista. Myyntijohtaja Pyykkönen miettii sitä päätyök-seen.

Liian usein pohdinta

on pysähtynyt vanhojen rakenteiden

asettamiin rajoihin, eikä lääkkeeksi ole

löydetty muuta ratkaisua kuin

henkilöstön ja tilojen vähentäminen.

”

Parempaa koulutusta ketterästi, digitaa-lisesti ja selvästi pienemmin resurssein.Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa Ratkaisujen Suomi koulutus on keskiössä. Digiloikka ja kokeilukulttuuri kos-kettavat rajusti. Koulujen digitalsointi on nostettu SOTE:n rinnalle keskeiseksi toimenpiteeksi. Kolmantena on normien purku, joka sekin koskee koulutusta mitä syvimmin. Ammatillisen koulutuksen osal-ta muutoksissa ei ole juurikaan uutta: toi-sen asteen koulutuspaikkoja on vähennet-ty ja toiminnan uudelleen arviointiin antoi aihetta yksikköhintojen indeksikorotusten jäädyttäminen. Parempaa laatua pitää tuottaa selvästi pienemmillä kustannuk-silla.

Monissa organisaatioissa päätökset on otettu tyrmistyksellä vastaan ja säästöjä on lähdetty etsimään. Liian usein poh-dinta on pysähtynyt vanhojen rakentei-den asettamiin rajoihin eikä lääkkeeksi ole löydetty muuta ratkaisua kuin henkilöstön ja tilojen vähentäminen. Vuosien mittaan rakentuneet ja kieltämättä hyvään tulok-seen auttaneet vanhat rakenteet ovat muodostuneet esteeksi uudelle raikkaalle ajattelulle.

Perustehtävää on mietitty, visio asetettu ja strategisia linjauksia on tehty. Mutta perustuvatko uudet suunnitelmat vanhoihin lähtökohtiin, tukeutuvat-ko ne vanhoihin rakenteisiin? Tuleeko ammatillisen koulutuksen reformista ul-koa saneltu pikkuisen paranneltu eilinen vai perustuuko se toimijoiden itsensä te-kemiin havaintoihin toimintaympäristön muutoksista ja proaktiiviseen otteeseen? Asettuuko ammattillinen koulutus tulevai-suuden tekijän rooliin?

Eikä tässä puhuta rahasta menneiden ai-kojen tyyliin ”nyt on meidän yksikön tai

ammattialan vuoro saada”. Nyt pitää pu-hua aidosta osaamiskilpailusta, koulu-tuspalvelujen asiakaskeskeisyydestä ja toteutuksesta ja lopulta jopa eloon-jäämistaistelusta. Asiakaskeskeisyys on ammatillista koulu-tusta vahvasti ohjaava käsite. Valitettavasti varsin usein ajatellaan, että koulutukseen osallistuva yksilö on ammatillisen koulu-tuksen asiakas.

Opiskelija ajatellaan opetuspaikkoja tarjo-avan tuotantolaitoksen asiakkaana ja kou-lutus hänelle tarjottavana tuotteena. Tällä ajatusrakenteella koko ammatillisen kou-lutuksen voisi lopettaa. Ammatillisen kou-lutuksen perusasetelmassa osaaminen on nostettava tavoitteeksi koulutuksen yläpuolelle ja työelämä opiskelijan edelle asiakkaaksi. Työelämä on tuon osaamisen loppukäyttäjä ja työelämän kansainvälinen kilpailu asettaa riman koulutuksen tasolle. Jos ei ole työtä ja ammatteja, ei tar-vita ammatillista koulutusta.

Työelämä uudistuu rivakasti. Puolet uusista työpaikoista syntyy ammatteihin, joita ei vielä ole. Voidaan helposti ymmär-tää, että esimerkiksi vuorovaikutus- ja op-pimistaidot sekä kyky ratkaista ongelmia ovat elämän polulla usein paljon tärkeäm-piä, kuin lukuisat ammattiosaamisen pik-ku nyanssit, joita opetellaan varmuuden vuoksi, kun ei tiedetä tulevan työpaikan vaatimuksia.Hyviä esimerkkejä proaktiivisesta toimin-nasta löytyy ja ammatillisen koulutuksen reformi on tapahtumassa. Reformin isoja kysymyksiä ovat eri ammattialojen yh-teistyö ja siitä syntyvä kehittämispotenti-aali sekä vanhakantaisen rakennuksiin ja koneisiin perustuvan oppimisympäristön laajentaminen. Tulevaisuuden amma-tillinen oppiminen on ubiikkia. Se ta-pahtuu johdetusti oppijoiden yhteistyönä oppimisympäristössä, jossa virtuaalinen ja fyysinen ulottuvuus yhdistyy tarkoituksen-mukaisia työkaluja hyödyntäen. Johtava osaaminen syntyy luovalla johtajuudella.

Oppimisen rohkeus.

Tekemisen ilo.Reilu asenne.

@TTheimo

Talouden suunnan voi kääntää

Talous- ja hallintojohtaja Anu Helin, Kuusamon kaupunki

Kuusamon talous oli uhkaavalla uralla 2013. Helin valmisteli talouden tasapainotussuunni-telman. Helppo oli lähteä talousarviotyöhön, kun itse uskoi niin vahvasti tuohon suunnitel-maan. Uskoi siihen, että viemällä talouden oh-jausta tuohon suuntaan Kuusamo on menes-tyjien joukossa. Vaikuttava talousjohtaja.

Kestävä talous luo mahdollisuudet

hyvinvoinnin, elinvoiman

ja palveluiden ylläpitoon

ja kehittämiseen.

”

Kaasua & jarrua samaan aikaan. Kestävä talouden johtaminen. Kuusamossa talouden tunnusluvut näyttävät nyt hyviltä. Takana on suuri mää-rä työtä. Talouden tasapainottamissuun-nitelmassa 2013 katsoimme avoimesti mihin olemme matkalla, jos emme tee mi-tään. Ei näyttänyt kestävältä ja päätimme visiomme mukaisesti tehdä asioita vähän toisin. Henkilöstö- ja luottamushenkilöti-laisuuksissa kerta toisensa jälkeen kävim-me läpi talouden tasapainotussuunnitel-maa, josta muodostuikin punainen lanka talouden ohjaamisellemme. 2013 otimme talouden ohjaamisen korostetusti esille, esimerkiksi kaupunginhallitus käsitteli lä-hes joka kokouksessa talouden seurantaa ja nyt talouden seuranta konsernitasolla on kuukausittain kaupunginhallituksen esityslistalla.

Olemme saavuttaneet talouden suun-nanmuutoksen. Alijäämäisten vuosien jälkeen vuoden 2013 tilinpäätös 1,8 mil-joonaa ja vuoden 2014 tilinpäätös 3,8 miljoonaa ylijäämää. Lisäksi taseeseen on muodostunut 11 miljoonan puskuri paho-jen päivien varalle. Miten tämä kaikki on ollut mahdollista? Avainasioina onnistu-misessa on määrätietoinen suunnitelman noudattaminen ja ennakointi. Olemme aina askeleen edellä ja teemme rohkeita, hallittuja muutoksia. Kuusamossa strategi-nen johtaminen on pitkälle vietyä ja asioi-den eteenpäin vienti on hallittua, mutta samalla ketterää. Kaupungin johdon, pää-töksentekijöiden ja henkilöstön sitoutumi-nen strategiaan on vahvaa. Henkilöstö on aina strategisen tekemisen takana. Rajuja reunaehtoja onnistumiselle on ollut. Kuu-samossa eläköityy 2021 mennessä 300 henkilöä, 150 tehtävää täytetään.

Perusturvan paineen kasvaessa sen to-teuttaminen vaatii viisautta. Tukipalvelui-den keskittäminen on uudelleenjärjeste-lyjen punainen lanka. Haluamme uudistaa ja rakentaa Kuusamoon tulevaisuuden tu-kipalveluita.

Käärimme hihat ja lähdimme rakenta-maan tulevaisuuden HR-palveluita. Nyt HR-palvelukeskuksessa työskentelevät henkilöstöpäällikkö, palkkasihteerit, hen-kilöstösihteerit ja työsuojeluhenkilöstö. Keskittämällä varmistimme HR-asioiden ydinasioiden osaamisen vahvistamisen, esimiesten työmäärän vähentymisen ja kustannussäästön. Heti perään käynnis-timme asianhallinnan kehittämisprojektin. Keskittämällä toiminnot pystyy 20% nykyi-sestä henkilöstöstä hoitamaan tehtävät. Päätimme myös, että kesällä 2017 Kuusa-mossa toimii kaikissa toimielimissä sähköi-nen kokouskäytäntö. Asianhallintasihtee-rin sisäinen rekrytointi oli osa osaamisen johtamista ja olemme taas yhden aske-

leen lähempänä tavoitettamme. Käynnis-sä on taloushallintopalveluiden uudel-leenorganisointi, edelleen keskittäen ja uudistaen. Emme kuitenkaan suunnittele talouttamme säästöliekille, vaan olemme luoneet talousarvioihimme kaasun paina-miseen suunnatut kehittämismäärärahat. Edistämme kaupunkiorganisaation stra-tegian mukaisia kehittämistoimenpiteitä sekä elinvoimaa edistäviä toimenpiteitä. Pienistä onnistumisista on osattava iloita. Katse on pidettävä horisontissa ja tehtävä entistä kovemmin töitä saavuttaaksemme tavoitteemme. Tähän pitkän tähtäimen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan jokai-nen mukaan organisaatiostamme! Ilman luopumista vanhoista toimintatavois-ta ei ole mahdollisuus saavuttaa mi-tään uutta.

Muutos.

Avoimuus.

Rohkeus.

Rohkeutta ja ketteryyttä kunta-johtamiseen

Kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbac-ka, Sulkavan kunta

Ikola-Norrbackalla on tutkijan tausta ja ke-hittäjän mieli. Suomalaisen hyvinvointiyh-teiskunnan perusyksikkö on kunta. Kunnalla on hyvinvointitehtävä, elinvoimatehtävä ja demokratiatehtävä. Niitä Ikola-Norrbacka to-teuttaa luottamuksen hengessä avoimessa digitaalisessa maailmassa. Mahdollistava kun-tajohtaja.

Kuntapalveluita ajasta ja paikasta

riippumattaSulkavahan

on kaiken keskellä.

”

Hyvinvointiyhteiskunta ja alueiden elinvoima pelastetaan kuntatasolla.

Palvelun vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus.

Tiedon kerrostumat.

Ajasta ja paikasta riippumatonta.

Digitalisaatio mahdollistaa työn uusjaon ja uuden työn syntymisen. Olemme niin tottuneet siihen, että työt siirtyvät meiltä pois, mutta eihän se niin mene. Olemme nyt Sulkavalla nanosekun-nin päässä mistä tahansa markkinoista. Naapurissamme on Enonkoski. Pari viikkoa sitten heiltä lähti palkanlaskennan ammat-tilainen. Sulkavallahan on sen ajan am-mattilaisia. Kokeilukulttuurin aikarajana pidetään kolmea viikkoa – ideasta toteu-tukseen pitäisi siinä ajassa päästä. Riittää-hän se. Hyvin. Digitalisaatio mahdollistaa uuden työn jaon kuntatyössä. Luottamuk-seen perustuvan ketteryyden pohjalta voidaan rakentaa uutta työtä ilman sen suurempia sopimuksia tai suunnitelmia. Miksemme voisi tulevaisuudessa laskea Sulkavalla vaikka kuinka monen kunnan palkkoja? Tai muidenkin organisaatioiden? Ei ehkä kuntaorganisaatiossa, mutta ei työ enää ole samalla tavalla organisaatiosi-donnaista kuin mitä se aiemmin oli.

Palvelun saatavuus turvattu. Ei pakol-lisia kahvi- ja tupakkataukoja. Pilvipalvelu avoinna 24/7.

Ajasta ja paikasta riippumatonta, palvelu tavoitettavissa myös tien päältä.

Maalissa yksilön hyvinvointi ja palvelun vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehok-kuus.

Pilvipalveluiden osalta helpompi varmis-taa tiedon säilyminen myös kriisiai-kana?

”Perinteitä kunnioittaen” uudet teknii-kat käyttöön!

Katsotaan asioita uusin silmin. Lasit oi-keinpäin, lasit ”väärinpäin”, ilman laseja. Tavoitteena löytää uusia ratkaisuja, rohkeasti toisin toimien.

Myös pilvipalveluissa huomioitava kielelli-

nen ilmaisu -yksinkertaisesti huolehdittava siitä, että asiakkaat ymmärtävät mitä palvelussa tarjotaan!

Pilvipalveluita suunnitellessa vältettävä uusien hallintohimmeleiden rakentamis-ta. Palvelun käyttöönotto ja käyttö tehtävä helpoksi kaikenikäisille.

Tiedon jakamisen jatkumo. Keskiössä asiakas. Ajantasaisen tiedon myötä toi-mivat palveluketjut.

Vauvasta mummoikään, kaikki tallessa samassa paikassa. Tiedon kerrostumat.

@RinnaIkola

Tietoa on etsitty ja jaettu aina

Sosiaalijohtaja Taina Niiranen,Hämeenkyrön kunta

Hämeenkyrössä palvelukehittäjät kehittävät arjessa uusia palveluprosesseja ja –malleja. He tarkkailevat ympäristöä kehittäjän mielellä ja oppivat yhdessä tekemällä. Tekemällä asioi-ta toisin. Luomalla hyviä olosuhteita hyville tarinoille. He innovoivat ja keksivät uusia tapoja ottaa teknologiaa käyttöön asiakasra-japinnassa.

Johdon tehtävä on mahdollistaa. Se antaa lu-van kehittää. Johto luo alhaalta ylös lähtevän kehittämisen kulttuurin. Sitä Taina tekee Hä-meenkyrössä.

Menneeseen juuttuminen ei ole

mahdollista jos haluaa

pysyä mukana digimaailmassa.

”

Innostaminen- Digisyrjäytyminen vs. Digiähky.Maailma on täynnä tietoa, jota välite-tään erilaisten välineiden avulla. Kirja, sa-nomalehti ja paperi ovat menettämässä merkitystään, kun kaikki löytyy googlesta. Onko mikään kuitenkaan pohjimmiltaan muuttunut? Tietoa on enemmän saata-villa ja sitä tulee ihan ähkyyn saakka. Joh-tajan sähköposti laulaa päivässä jopa 100 sähköpostia. Tästä tulvasta pitäisi osata poimia tärkeät, kiireelliset, joskus kom-mentoivat ja roskiin laitettavat viestit. Vietämme valtakunnallisia somettomia päiviä, ettemme hukkuisi tiedon tulvaan.

Johtamisen näkökulmasta henkilöstön innostaminen digitaaliseen maail-maan on helppoa. Yleensä on pakko innostua uusista ohjelmista, päivityksistä ja uusista välineistä. Ei ole muuta vaihto-ehtoa kuin opetella, muuten digisyrjäydyt etkä pysty hoitamaan enää työtäsi. Vas-taanpullikoijat tulevat viimeisessä junan-vaunussa, mutisevat ja lopulta päättävät oppia. Jotkut ottavat sellaisen digiloi-kan, että esimies ei voi kuin häm-mästellä. Kaikkeen uuden oppimiseen liittyy innostuminen ja oma motivaatio. Uusiin välineisiin suhtaudutaan usein po-sitiivisen uteliaasti. Tabletti puheterapeu-tin tai kehitysvammatyön ohjaajan työväli-neenä asiakkaan kanssa on osoittautunut korvaamattomaksi apuvälineeksi puheen rinnalle.

Luottamushenkilöiden innostamiseen ja perehdyttämiseen on varattava riittävästi aikaa. Osaamistaso ja mielenkiinto erilai-siin sähköisiin viestimiin ja niiden käyttöön vaihtelee paljon. Kun osataan perustaidot,

kokouskäytännöt muodostuvat aivan toi-senlaisiksi. Luottamushenkilöiden käytet-tävissä olevan päätöksenteon taustama-teriaalin määrä on kasvanut ja heitäkin uhkaa digiähky. Kokousvalmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota materiaa-lin laatuun.

Vältänkö digiähkyn sulkemalla puhelimen vai ruokinko tiedonnälkääni?

Ihmisen tiedonkäsittelykapasiteetti on rajallinen, jotkut saavat jopa vieroi-tusoireita, jos eivät pääse käyttämään sähköisiä viestimiä. Monet kärsivät keskit-tymiskyvyn puutteesta ja muistihäiriöistä. Yhtenä syynä tähän pidetään huomion ha-jaantumista ja tiedontulvan määrää.

Meitä on aina salakuunneltu, kun sent-raalista Sandra kuunteli puhelut ja käyt-ti tiedon oman ja muiden tiedon janon sammuttamiseen. Meitä salakuunnellaan edelleen, mutta uudenlaisin välinein. Tie-donjano on aina ollut ihmisen perus-tarve, jota nyt tyydytetään uusin välinein.

Tulevaisuudessa digimaailmassa pärjäävät parhaiten henkilöt, jotka ovat riittävän älykkäitä suojaamaan itsensä tur-halta tiedontulvalta!

@niirtain

Innostaminen.

Digitalisaatio.

Meidäntuleeuudistuaja uudistaa

Vallankumousjohtaja Vesa Isoviita,Kuusamon kaupunki

Vallankumousjohtaja Vesa Isoviita toimii Kuu-samon kaupungin kehitysjohtajana ja perus-turvajohtajana. Me päätimme että ihmisillä, eli tapauksessamme asiakkailla, potilailla ja työntekijöillä olisi hyvä elämä. Resurssi-itku on lopetettava. Vallankumousjohtajana on hienoa kuulla, että meillä kaikilla on rohkeutta ja luovuutta ottaa nämä askeleet kohti hyvää elämää. Tuottavuus on syntynyt hyvän toimin-nan tuloksena.

Johtaminen on vaikuttamista

ja johtajaksi kasvaminen on prosessi,

joka ottaa aikaa

”

Organisaatio on korkeintaan johtajansa tasoinen.Johtaminen on vaikuttamista ja joh-tajaksi kasvaminen on prosessi, joka ottaa aikaa. Siksi olemme Kuusamon perustur-vassa panostaneet koko johtamisproses-siin rekrytoinnista alkaen. Johtajaksi ei synnytä vaan siihen kasvetaan.

Johtajaksi nimeäminen on ensimmäinen vaihe kehitysuralla. Jos alaisesi seuraa-vat sinua koska sinulla on asema eli koska heidän täytyy, eivät organisaation saavu-tukset voi nousta kovin korkealle. Tämän tason organisaation johtaja ajattelee että muiden kuuluu palvella häntä. Tämä taas johtaa tilanteeseen jossa hyvät työntekijät lähtevät ja jäljelle jäävät pohtivat, kuinka vähällä työmäärällä selviän ilman että tu-lee kenkää.

Toisen tason johtajat kysyvät miten voin auttaa. Heillä on lupa tai oikeus joh-taa ja valta perustuu paljon ihmisten vä-lisiin suhteisiin. Alaiset seuraavat tällaista pomoa koska he haluavat sen tehdä. Ol-laan jo ihan eri tasolla kuin aiemmin mutta vielä on varaa kehittyä.

Kehittyminen ei tapahdu itsekseen ja siksi olemme antaneet esimiehille mahdolli-suuden pyrkiä kohti huippua. Hyvän elämän vallankumous- koulutuksia vajaan kolmen vuoden ajan, tuotekehittäjän am-mattitutkintoja, yritysjohtamisen erikoi-sammattitutkintoja, tukea MBA -koulutuk-siin…

Kolmostason johtajaa seurataan sen vuok-si mitä hän on tehnyt organisaation hyväksi; mitkä ovat hänen johdollaan

saavutetut tulokset. Kuuntele, opi, johda. Johtajat eivät ole koskaan yksin. Yksinäiset ovat vaeltajia.

Ihmiset haluavat oppia uutta ja ke-hittyä. Nelostason johtaja antaa tähän mahdollisuuden. Väki puolestaan vastaa toimintatapaan antamalla enemmän it-sestään. Voittajia ovat kaikki; asiakkaat, työnantaja ja työntekijän oma mieli ja jak-saminen. Enää ei tärkeintä ole 8-16 työssä alkaa järjestellä kynätelinettään klo 15.30 että varmaan ehtii poistua klo 16.00. Ih-misten huomioiminen ja heidän uudistu-misensa mahdollistaminen tarkoittavat lisääntyvää työpanosta. Nelostason johta-jaa seurataan sen vuoksi mitä hän on toi-minnallaan tehnyt kullekin yksilölle, juuri sinulle.

Korkeinta tasoa, huippua johon meidän tulisi pyrkiä, edustaa viitostason johtaja, jonka käyttövoimana on kunnioittaminen. Häntä halutaan seurata sen vuoksi mitä

hän on ja mitä hän edustaa sekä millaisia ovat hänen arvonsa ja toimintatapansa.

Jos pomo on tasolla kaksi, ei organisaatio-kaan voi kohota sen korkeammalle. Me-nestymisen kannalta katto tulee vastaan turhan aikaisin. Haluamme käyttää meille annetut resurssit parhaan hyvinvointihyö-dyn aikaansaamiseksi. Siksi satsaamme johtajien kehittymiseen.

Meidän tulee uudistua ja uudistaa, mutta hyvät johtajat osaavat hiljentää sen ver-ran, että saavat ihmiset mukaan. Manage-ment by perkelettä ei onneksi enää usein kuule. Hyvät johtajat osaavat luoda hetkiä joihin tarttua. Hyvillä esimie-hillä saadaan aikaan hyviä tuloksia.

@VesaIsoviita

Johtaminen on vaikuttamista.

Matkailu-elämys voi olla myös lyhytaikainen lisäjuttu

Toimitusjohtaja Arto Ryhänen, Jätekukko Oy

Jätekukon toimitusjohtaja Arto Ryhänen us-koo muutokseen. Hän uskoo yksilön osaami-sen olevan tärkein resurssimme. Hän tietää osaamisen puolittuvan, jos sitä ei käytetä ja kehitetä. Sen vuoksi hän kehittääkin yhtiön ja henkilöstön osaamista systemaattisesti. Arto uskoo yli organisaatiorajojen ylittävään yh-teistyöhön. Parhaillaan sitä tehdään yhdessä Johtajaklubi LuovaTuhon ja Metsäsairila Oy:n kanssa.

Kaikella kannattavalla

liiketoiminnalla pitää olla riittävä

volyymi.

”

Alueellinen markkinointi.

Matkailukeskuksen kannalta on oleellista, että matkailijoiden määrät ovat riittäviä. Kun ihmiset on saatu houkuteltua alueel-le, ihmiset kyllä palveluja käyttävät. Mitä parempia elämyksiä tuotetaan, sen paremmin myös alueelle palataan uudes-taan. Volyymien tulee olla riittävät, jotta toiminta on kestävällä pohjalla.

Matkailukohteella pitää olla ns. veturikoh-de eli yksinkertaisesti syy, miksi alueelle yleisesti ottaen tullaan. Tämä voi olla las-kettelurinne, patikkamaasto, museo tms. joka houkuttelee ihmisiä. Tämän ympärille voi sitten rakentaa tukipalveluita ja oheis-tuotteita. Oheistuotteiden merkitys voi olla suurikin - esimerkiksi hyvin toimivat lasten harrastusmahdollisuudet voivat olla merkittävin valintaperuste vaikkapa per-heen laskettelukohteelle. Oleellista ei siis välttämättä ole laskettelurinteen tekninen taso (toki pitää olla riittävä) vaan oheispal-velut. Oheispalvelujen tuottajillle on vas-taavasti tärkeä, että pääkohde on houkut-televa ja toki mielellään ympärivuotinen. Lähtökohtaisesti siis oheispalvelut ja veturikohde täydentävät toisiaan.

Oheispalvelujen tuottajat voivat usein kilpailla keskenään (esim. ravintolat). Kai-kille toimijoille on kuitenkin eduksi, että alueelle saadaan ihmisiä. Tämä tavoi-te on siis kaikille alueen toimijoille yhtei-nen. Markkinoinnissa yhteinen etu pitää pystyä hyödyntämään. Mikäli markkinoin-tia ei voida yhdistää yhden veturitoimijan alle, pitää löytää jokin yhteinen tekijä, esim. henkilö tai alue.

Lapsiperheillä lasten tarpeet ovat usein tärkeimmät - positiivisia mielikuvia ja siten mielellään uudelleen samaan paik-kaan halutaan hyvin pientenkin asioiden vuoksi. Esim. eläimet jäävät mieleen (ni-menomaan, jos niitä pääsee syöttämään, taputtelemaan tms.)

Kaikella kannattavalla liiketoiminnalla pi-tää olla riittävä volyymi. Matkailualalla tämä korostuu ja etenkin Suomessa tuskin yksikään matkailukohde voi kestävästi toi-mia hyvin rajatulla asiakasryhmällä. Tarjot-tavaa pitää olla niin lapsille kuin aikuisille-kin.

Matkailuelämys voi olla myös lyhytai-kainen lisäjuttu - tässä esimerkkinä rinne-koneella nousu ylös ravintolaan. Tällaista on hankala markkinoida muuten kuin isomman kokonaisuuden yhteydessä.

@ArtoRyhanen

Elämyksiä.

Lisäarvoa.

Johtaja Marjaana Pennanen,Pälkäneen seudun kotiyhditys ry, Kostiakoti

Kostiakoti on asukkaiden koti, jossa on yksi-tyisyyttä, rauhaa, ihmissuhteita ja ystävyyttä. Palvelut kumpuavat asukkaiden tarpeesta. Mielekäs arki on hyvän elämän juuri. Vahva osaaminen, yhdistettynä arvojen mukaiseen toimintaan, mahdollistavat asukkaille hyvän ja arvokkaan vanhuuden kokemuksen.

Innoissaan olevat tuottavat

uusia ideoita ja innovaatioita,

innostus vain kasvaa.

”

Ainoa muuttumaton asia maailmassaon muutos.Johtamis-

kulttuurinmuutos

Johtamiskulttuurin muutos. Johtaja on joukkojen takana, työntää ja rohkaisee joukkoja eteenpäin muutokseen - vaatii tietynlaista nöyryyttä ja suurisieluisuutta. Johtaja muuttaa prosesseja, ratkaisee oi-keita ongelmia. Muutos on suunniteltua, mutta myös dynaamista muutosta.

Strateginen johtaminen, strategian te-keminen.

Toimintatapojen muutos (vastuualuei-den muuttaminen, itsenäinen työvuoro- ja lomasuunnittelu, päällekkäisyyksien pois-taminen -> ei päällekkäisyyttä työvuoros-sa.

Työ- ja toimintakuvien muutos (vah-vuuksien ja osaamisalueiden vahvistami-nen).

Palvelujen kehittäminen, asukkaat ja omaiset kehittämiseen mukaan - palvelu-muotoilu paikallisten yritysten kanssa.

Toiset ovat innoissaan, toisilla on ’lepo-kitka’.

Innoissaan olevat tuottavat uusia ide-oita ja innovaatioita, innostus vain kasvaa.

Lepokitkalaiset vastustavat (on havaitta-vissa kahtiajakautumista) - hitaimman mukaan ei kuitenkaan voi edetä.

Lepokitkan selättäminen. Muutos on uhka turvallisuuden tunteelle, koska se pakottaa luopumaan. Kitkan selättämises-sä on hyvä muistaa, että hitaimman mu-kaan edeten mikään muutos ei valmistu koskaan.

”Johtajaksi ei synnytä. Johtajaksi kasve-taan. Se tapahtuu samalla periaatteella kuin mikä tahansa kasvu … kovalla työllä.” — Vince Lombardi

Johtajuus on suurisieluisuutta. Johta-juus on nöyryyttä. Johtajuus on monipuo-lista itsensä kehittämistä muiden palvele-miseksi.

“Ainoa muuttumaton asia maailmassa on muutos”, totesi kreikkalainen filosofi He-rakleitos.

@marjaanapennan1

Uusia ideoita.

Muutos.

Strateginen johtaminen.

Pelastetaanedeskirkonkylät

Toimitusjohtaja Sami Hirvonen,Metsäsairila Oy

Johtajana olen sellainen ns. kaikki hoituu ja ihan helppo tehdä itsekin -tyyppi. Omat asiat hoituu monesti viimetingassa, niitä toki työs-tetään taustalla eri menetelmillä. Olen vanhan koulukunnan koulutuksen käynyt insinööri, mutta johtajana tapaan johtaa hieman eri ta-valla. Jatkuva oma koulutus on luonut pohjaa uuteen ajatteluun. Omalta organisaatiolta odotan helposti samanlaista vastuunottoa, kokeilevaa, uutta ja innovatiivista tapaa tehdä töitä, näin itsekin teen. Välillä tarvitaan nopei-ta muutoksia normaaliin työhön jotka pitäisi saada toteuttettua kaikkien kannalta parhaalla tavalla ja oikealla asenteella.

Sain tämän kirjoitustehtävän aivan pyytä-mättä ja yllättäen. Ensimmäinen reaktioni oli, että enhän minäkään nyt juuri kirkon-kylistä välitä. Mutta huomasin olevani täysin väärässä. Kirkonkylät ja niiden pelastaminen ovat erittäin mielenkiintoi-nen ja monitahoinen kysymys. Mitä tu-levaisuus mahtaa tuoda Suomelle tulles-saan, se kaikki näkyy kirkonkylissä. Ne ovat kuin Suomi pienoiskoossa.

Kirjoitusta valmistellessa haastattelin usei-ta eri ikäisiä kirkonkylä- asian ”asiantunti-joita”, eli lähinnä omaa perhettä ja sukua. Juuri niitä tavallisia ihmisiä joiden pitäisi innostua kirkonkylistä. Huoma-simme nopeasti, että uutta ajattelua tarvi-taan, eikä rohkeita ideoita pidä väheksyä, kun haetaan maailman parasta ratkaisua Suomen kylien pelastamiseen. Mikä sit-ten on kenellekin tärkeää, se vaihtelee. Otoksessani toiselle pyörätie on turha ja huono juttu, se joutaa purettavaksi. Toisen kommentti samaisesta asiasta: ”Eikä piä, vanhukset saa liikkua”. Eläkeläiset kaipaa-vat tänä päivänä vielä ihan oikeaa kirjastoa ja rollaattoritietä sinne omalta asunnolta. Lisäksi tarvitaan harrastuspiiriä ja kauppaa josta saa pinjansiemeniä jne. Ehdotettiin,

että kirkonkylä voisi tarjota joka mummol-le oman parin hehtaarin puuhaamaan, jossa uudet kylän mummot saisivat hoitaa metsää miten parhaaksi näkevät. Kunta pitäkööt tukkipuut ja mummo polttopuut.

Ihmisiltä mielipidettä kysellessäni kirkon-kylien pelastamiseen ensimmäinen kom-mentti oli yleensä samaa tasoa, kuin tuo alussa mainitsemani oma kommenttini: ”ei niin väliä”. Melko jyrkän kommentin asiaan esitti oma sisareni (jota hänen 10-vuotias poikansa tituleeraa tohtori Äly-pääksi). Kommentti oli pelkästään: ”listi-tään kirkonkylät”. Sisko voi olla oikeassa. Jotta voidaan rakentaa jotakin kokonaan uutta, on osattava luopua siitä mikä ei toimi. Nuorisolle tärkeitä kehittämis-kohteita olivat harrastustilat, olympia-tason uima-allas, iso kuntosali, kahvilat ja vaatekaupat. Kun palvelut ovat omalla kylällä, niin silloin vanhempien taksina toi-miminen harrastuksiin vähenee. Lapsille huvipuistot ja uimarannat ovat merkityk-sellisiä. Turvallinen kasvuympäristö nousi teemana yllättäen jo lasten suusta.

Kokonausvaltaista uuden luomistaKirkonkylämme ovat usein rumia ja epä-käytännöllisiä. Uutta ja vanhaa on teh-ty sekaisin miten sattuu. Tiet pettävät eikä palveluja kohta ole kuin yksi kauppa mökkiläisiä varten. Jotain uutta siis tarvi-taan, eikä se voi olla vain vanhan korjaus-ta. Vanha sanonta sanoo, että muna on ri-kottava, jotta voi tehdä omeletin. Ei voida jatkaa kuten aina ennen. Voisiko minulle olla lohijoki ja laskettelurinne samassa, kuin tämä kirkonkylä? Kylässä voisi olla iso parkkihalli ja asunnot aivan siinä äärellä, että ei tarvittaisi muuta kuin ajaa parkki-halliin ja mennä siitä joko omalle asunnol-le tai harrastuksiin. Voisin siis asua kirkon-kylässäkin. Kulkuyhteyksien on toki oltava

kunnossa. Mallia viihtyisän arkkitehtuu-riin ottaisin vaikka alppikylien idyllistä tai modernista laskettelukeskuksesta kuten Rukalta. Suunnittelun on oltava kokonais-valtaista. Ei kulmien pyöristämistä ja oksan paikan paikkaamista oksan paikalla.

Kirkonkyliin pitäisi luonnollisesti saa-da monipuolinen työpaikkarakenne. Jätehuollossa on mahdollisuuksia. Bio-talous nostaa maaseudun ja kirkonkylän uuteen asemaan. Kun kaikki mahdollinen biomassa jalostetaan esimerkiksi liikenne-biopolttoaineeksi, niin se näkyy kirkonky-lillä uutena tekemisenä. Kirkonkylien lähi-alueiden pellot ja suojaviheralueet tulee saada tuottamaan vihermassaa mahdolli-simman tehokkaasti. Uudesta tekemisestä poikii varmasti myös uutta rakentamista. Kaiken tämän tekemiseen ja ohjaamiseen tarvitaan kokonaisuuksia ymmärtävää, en-nakkoluulotonta ja rohkeaa johtamista

Maaseudulla ja kirkonkylissä ha-lutaan matkailla ja nähdä erilaista Suomea. Mutta miten sinne saadaan py-syvää asutusta? Uuden ajattelun Kirkonky-lä 6.0- houkuttelevuutta voisi testata myös sillä, että potentiaalisille uusille tulijoille tarjottaisiin vaikka viikko uudessa oma-kotitalossa kirkonkylällä ns. kunnan piik-

Tarvitaan jotain uutta,

jotain joka on 90 asteen kulmassa

nykymenoon.

”

kin. Harva ostaa autoakaan koeajamatta. Osahan saattaisi jopa innostua ja hankkia tätä kautta oman asunnon tai maapalan kirkonkylältä. Uusia kirkonkyläläisiä pitää jotenkin koukuttaa.

Kylien pelastamisesta on tehty tv-oh-jelmia, Facebook-sivuja sekä varmaan jo konsulttien tekemiä oppaitakin. Kirkonky-lien pelastaminen näyttää liian usein ole-van vanhojen rakenteiden museointia tai jotain pientä lisää niihin. Mutta se ei riitä alkuunkaan, jos halutaan todella pelastaa kirkonkylät. Tärkeintä on nyt koota uusien kirkonkyläläisten uudet ajatukset ja alkaa toimia. Tarvitaan jotain uutta, jotain joka on 90 asteen kulmassa nykyme-noon. Erityisesti uusia mahdollisuuksia tuo digitaalisuus ja työn uudelleen ajat-telu. Kun töitä voi tehdä missä vain, niin lomapaikka voisi olla isomman osan ajasta käytössä ja samalla voi osallistua kirkon-kylien pelastamiseen jo ihan pienilläkin teoilla. Tästä voi kehittyä kaksoiskun-talaisuus, jossa osa-aikaiset kunta-laiset ovat aito osa kuntaa.

@HirvonenSami

Kaikkikyvyttyöyhteisönhyödyksi

Vanhustyön johtaja Hannu Leino, Askolan kunta

Hyvän elämän rakentaja ja vanhustyön johta-ja Hannu Leino luo hyvää ja onnellista elämää Askolassa. Tuottavuus-työnilo-asiakashyöty. Yhdessä tekeminen. Työn kääntäminen tuo-tantolähtöisestä täydellisen asiakaslähtöisek-si. Panostus kotona asumisen mahdollistami-seen, elämyksiin ja arvokkaaseen vanhuuteen. Niistä muodostuu hyvän elämän eväät Asko-lassa.

Tällaiset helmet rikastuttavat

työpäivämme, he tuovat

läsnäolollaan ja työpanoksellaan

positiivista tuotosta.

”

Kaikki kyvyt työyhteisön hyödyksi.

Viime vuosina olemme kohottaneet osaamistasoamme, pätevyydet ovat kohdillaan. Henkilöstömitoitukset ovat kohdillaan niin puhtaanapidossa kuin hoi-toyössä.

Olemme tavoitelleet prosessiorgani-saatiota, prosessit ovat kohdillaan. Näistä asioista voimme olla ylpeitä, mutta ku-ten sanottu on: ylpeys käy lankeamuksen edellä.

Onko toimintamme muuttunut jous-tamattomammaksi vaikka meitä tekijöitä on kohtuullisesti (ainakin nyt tällä hetkel-lä), meillä on koulutusta ja prosesseja on hiottu? Onko työmme kaventunut? Onko meillä asenne kohdallaan?

Toimintaympäristöjä on tänäänkin niin ankeita kuin fiksuja ja kaikkea siltä väliltä. Mitä tapahtuu kun ankeaan työyhteisöön pöllähtää puurtaja, jolla on ammattitaidon lisäksi asennetta, päivän mittaan hän saattaa loikata toiselle ton-tille, ei lusmuilemaan vaan touhuamaan laveammin vaikka ympäristön siisteyden kohentamiseksi tai asiakkaitten hyvien hetkien rakenteluun. No eihän sitä kovin hyvällä ajatella, ”Työt ensin ja sitten jos aikaa riittää voi toteuttaa omia näkemyksi-ään” tai pahimmassa tapauksessa ”taitaa olla liikaa porukaa kun on aikaa näperrel-lä tyhjänpäiväistä”. Suppea työporukka, kokee puurtajan uhkana ja voi savustaa tällaisen tekijän pellolle. Fiksu puurtaja hakeutuu omaehtoisesti pois tästä poru-kasta. Pahimmassa tapauksessa organi-saation johto on savustamassa näitä puur-tajia pellolle.

Fiksussa organisaatiossa ja työyhtei-sössä tällainen työntekijä nähdään voimavarana, häntä kannustetaan ja otetaan mukaan positiiviseen kehittämi-seen. Puurtajia palkitaan, ainakin kiitetään ja kannustetaan. Tällaiset helmet rikas-tuttavat työpäivämme, he tuovat läsnä-olollaan ja työpanoksellaan positiivista tuotosta. Fiksu porukka löytää vahvuudet porukan heikoimmasta lenkistä, jos lenkin asenne on kohdillaan.

Missä kulttuurissa oma yhteisöni liikkuu, rehellisyyden nimissä tunnustan, että olemme monikulttuurisessa toimintakult-tuurissa, fiksut ja ankeat toimintatavat kisailevat keskenään. Esimiehenä otan joukkojeni kanssa suunnan tulevaan, suunnanotto on tahdon asia. Toivon että suunta on fiksu.

@LeinoHannu

Esimiehenä otan joukkojeni

kanssa suunnan tulevaan,

suunnanotto on tahdon asia.

”Innostus uuteen.

Kaaoksenreunalla

hyvä johtajanäkee

mystisesti ratkaisuja, joita muut eivät näe.

”

Pystymme kuntatasolla ratkaisemaan asioita, joihin rakenteet eivät pysty.Suomen kuntakenttä oli jotenkin voi-mattomuuden tilassa. Soterakenneuu-distusta ja valtiovallan toimenpiteitä odotellessa talouden haasteet tuntuivat lamaannuttavan. Resurssit niukkenevat, rakenteet rajoittavat, palvelutarpeet kas-vavat ja työttömyys vain pahenee. Kui-tenkin eri puolilla Suomea tuli vastaan kummallisia kuntia. Innovatiivisia, vähän kurittomia ja sellaisia, joissa resurssi-itku oli vaihdettu resurssiviisauteen. Kuoliaak-si suunnittelu kokeilukultturiksi. Pikkuisen parantelu tulevaisuuden tekijäksi. Tottele-vaisen lampaan sijaan oli astunut ystäväl-linen anarkisti. Näitä soluja oli eri puolilla Suomea. Selvää luovan tuhon ideologiaa. Pieniä soluja, jotka yksin eivät vielä ole ko-vinkaan paljoa, mutta yhdessä voivat olla enemmän.

Parveilu aloitettiin keväällä Helsingissä. Kaaoksen reunalla väsyneelle jou-kolle annettiin eteen hienot resurssit. Niinkuin kunnissa on. Ja todella tylsät ja kaavoihin kangistuneet välineet. Ankkaa ja parasta filettä. Tylsät veitset ja kolhiin-tuneet teflonpannut. Siinä nämä kokeneet johtajat unohtivat kaiken johtamiskouluis-sa oppimansa. He aloittivat täysin päät-tömältä näyttävän parveilun. Äänekästä ja kaaoottista menoa, kirkas päämäärä edessä. Ihan helposti he tekivät suklaaka-kun ilman kananmunia, jauhoja ja sokeria. Uskomattomalla tavalla kokeillen, resurs-siviisaasti, ilolla ja innostuksella. Ilman yh-tään arviointia, suunnittelua, kehityskes-kustelua, kokousta, palaverimuistiota tai työajanseurantaa. Ilman yhtään itkua re-surssien puutteesta. Eikä taatusti kukaan osannut. Kahdeksan ruokalajin illallinen kotikeittiötä heikommalla varustuksella

puolessatoista tunnissa. Kuntatyön pelas-taminen on ihan pähkinöitä.

Parveilu jatkui ja tiivistyi Kuusamossa. Tut-tujen asioiden äärelle. Ratkaisuja piti malttaa ja antaa parven toimia. Se oli kaikkein vaikeinta: viisaat, kokouksiin tottuneet johtajat. Yhdeksän minuuttia parveilua missä ja milloin vain. Ei saa rat-kaista. Kolme päivää ja seitsemän haastet-ta. Todellakin vaikeaa malttaa ja olla muo-dostamatta mielipidettä. Sitten viimeisenä iltana oli aika valita parviälyttäjä. Hän oli kaukaisimpana aiheesta ja kuunteli parven surinaa. Aamulla ratkaistiin parvessa kaik-ki.

Se alkoi heti. Pieniä ratkaisuja eri asioi-hin alkoi syntyä teemojen ulkopuolella, keskustelujen herättämänä. Yhdistellen oudosti asioita yli rajojen. Rokua on kunto-tuskeskus keskellä geoparkia. Hieno kuin mikä. Veteraanien kuntoutuksen päätty-minen ajoi kuntoutuslaitokset ahdinkoon

kaikkialla Suomessa. Ratkaisujen Suomi –hallitusohjelma lopetti pitkään tutkitun Aura-kuntoutuksen ennen kuin se ehti alkaakaan ja koko kuntoutusjärjestelmän voi sanoa romahtaneen. Tarvitsemme uudet palvelutuotteet. Joulut ovat yksi-näisiä ja kalliita vanhusten kotihoidossa. Molempiin on etsitty ratkaisuja kaikkialta. Parvi! Kolme minuuttia. Tarjotaan van-huksille joulu Rokualla. Tuotteistetaan uu-det tuotteet. Muutetaan läheisyhteistyö. Muutetaan kuntotusjärjestelmä. Vaala ja Utajärvi. Kun parven esitys päättyi, sai Taivalkoksen kunnan johtoryhmä Hotelli Herkosta viestin. Kyllä! Olemme mukana tekemästä tuon Taivalkoskella.

Tätä on parviäly. Tätä on ketteryys. Tätä on digitalisaatio. Tätä on luova tuho.

Parviälykkyys (swarm intelligence)

on hajautettujen itseohjautuvasti organisoi-tuvien agenttien kollektiivista käyttäytymistä. Parviäly systeeminä koostuu agenteista, jotka ovat vuorovaikutuksessa toistensa ja ympäris-tön kanssa. Agenttien käyttäytymistä ei hallita keskitetysti. Agentit parveutuvat itsenäisesti kiinnostustensa mukaisesti ja niiden parveu-tuminen tuottaa yleisiä ratkaisuja.

#Parviäly

Tarjotaan sesongin ulkopuolella majoitusta

Marjo Määttä, matkailualan yrittäjä, toimi-tusjohtaja, Ruka Salonki

Meillä Ruka-Kuusamo -alueella on miljoona matkustajaa, 70 000 lentomatkustajaa. Mit-kä ovat ne tuotteet, joilla saavutetaan ympä-rivuotinen toiminta?

Matkailukapasiteetin käyttöaste on keski-määrin 40%. Pääsiäinen, joulu ja alkutalvi ovat täynnä. Muina aikoina matkailijavirrat eivät riitä ylläpitämään palveluja.

Pystyttäisiinköme luomaan

somemyrsky?”

Kaukaa katsottuna Oulu on Kuusamon kotikenttä.

Ajattele lentokenttää erillisenä yrityksenä – hahmottele sen tilinpäätös, niin ymmärrät paremmin Finavian ja ope-raattoreiden tulokulman.

Elinvoimainen lentokenttä on kannattava lento-kenttä – tee kaikki voitava kannattavuuden kehittämiseksi (= maksimoi liikenne ja minimoi kulut).

Ole aktiivinen – älä luota Finavian tai operaattorien aloitteeseen.

Pyri vaikuttamaan lentokenttämaksujen määräyty-miseen markkinaehtoisesti. Älä lannistu Finavian ristiinsub-ventioargumenteista.

Älä perusta omaa lentoyhtiötä kentän elvyttämiseksi.

HAASTEKuusamonympärivuotinensaavutettavuus

Kuusamon matkailuelinkeinon kapa-siteetti on rakennettu huippusesonkien mukaisesti. Jouluna, hiihtolomina ja pää-siäisenä Kuusamo on täynnä. Silloin täällä on noin 40 000-50 000 matkailijaa. Väli-ajat mennään vähemmällä määrällä. Mat-kailukapasiteetti on riittävä. Samoin infra. Kysymys kuuluukin, miten me rakennam-me low-seasonille tuotteita, jotta saamme käyttöastetta nostettua? Käyttöaste on saatava nostettua 50 %:iin. Miten asia ratkaistaan? Mikä on kansainvälisten ja kotimaisten matkailijoi-den osuus? Kumman mukaan rakennam-me portfolion? Jos valitsemme kansain-välisen markkinan, mihin suuntaamme? Aasian markkinan varaan on mahdollisuus rakentaa. Peruskuorma tulee kuitenkin kotimaisesta markkinasta. Kesämatkailun Master plan on menossa. Slow Adventure -teemaa tutkitaan. Samoin villiruokaa, jota on viety vahvasti eteenpäin eri kanavissa. Ratkaiseva asia on viipymän kasvatta-minen. Meidän on kasvatettava viipymää, jotta ihmiset tuhlaavat täällä ollessaan. Kun ulkomaalaiset ovat budjetoineet mat-kan, he yleensä käyttävät mielellään koko summan. Meidän on luotava kulutukselle mahdollisuuksia. Tärkeintä markkinoinnissa on edellinen kokemus. Kuvia paikallisten kanssa miel-lyttävissä ympäristöissä. Mitä viet muka-nasi kotiin jääkaapin oveen? Pahinta on se, jos ihmiset eivät tule uudestaan. On vaikeampaa myydä aina uusille asiakkaille.

Mitä jos antaisimme kaksi päivää majoi-tusta ilmaiseksi sesongin ulkopuolelta tai sesongin rajalta? Haluamme ihmisiä tänne tuhlaamaan. Ottamaan kuvia ja jakamaan niitä ystävilleen. Tulos tehdään sesongin rajalla.

Jos haluamme nykyisin tarvittavaa julki-suutta, on meidän tehtävä somemyrsky. Ei esitteitä, ei vanhakantaista markkinointia, vaan uusissa kanavissa olemista. Tubet-tamista, nuorien haastamista tekemään somemyrskyä… Markkinointi ja myynti uu-della tavalla. Asiakkaissa emme voi keskittyä pelkkiin lomailijoihin. Työtä tehdään yhä enem-män ajasta ja paikasta riippumattomasti. Nykyiset välineet mahdollistavat sen. Mik-sei työntekoa voisi jatkaa Kuusamosta kä-sin lomailun jälkeenkin? Päiviä tai viikkoja? Tarjotaan sesongin ulkopuolella majoitus-ta. Majoittujat kyllä kuluttavat.

Tulostehdään

sesongin rajalla.”

Anna-Mari Jaanu, Kuntatyönantajat, KUNTE-KO 2020 ohjelmapäällikkö

KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääso-pijajärjestöjen yhteistyössä valmistelemalle Kunteko 2020-ohjelmalle on myönnetty ra-hoitus vuosille 2015–2017. Ohjelman tavoit-teena on, että Suomessa on vuoteen 2020 mennessä Euroopan parhaat kuntatyöpaikat. Samalla pyritään vastamaan kuntasektorin tulevien vuosien haasteisiin. Ohjelman toi-menpiteillä edistetään työelämän laatua ja tuloksellisuutta kunta-alalla ja tehdään nä-kyväksi kuntatyöpaikoilla tehtävä kehittämis-työ.

Jos kehittämistöistä

ei kerrota, on sama kuin työtä ei olisi

tehty ollenkaan.

”

HAASTEEuroopan parhaat kuntatyöpaikat

Tiedon avoimuusluo luottamusta.Kun

ihmisiinluotetaan

Tehtävien kehitystöiden näkyväksi tekeminen on yksi tärkeimpiä kohtia, johon kiinnittää huomiota. Jos kehit-tämistöistä ei kerrota, on sama kuin työtä ei olisi tehty ollenkaan. @Kunteko2020 tweettien on viserrettävä ja verkkosivuilla materiaalin on päivityttävä. Enää ei voida ajatella niin, että toimija markkinoi toi-mintaansa, josta vastaanottaja saa mah-dollisimman hyvän kuvan tekemisistä. Samoin on brändimielikuvankin kanssa. Tienvarsiin voidaan kiinnitellä hienoja slo-ganeita ja verkkosivuilta löytyy inspiroivia järvimaisemia, mutta mistä lopulta mie-likuva syntyy? Kuinka positiivinen tarina saadaan toistumaan ihmisten lauseissa, sivulauseissa ja huokauksissakin? Mieliku-va syntyy meissä jokaisessa vapaasta tah-dostamme ja sen muistijälki on pitkä. Ny-kyisissä digitaalisissa avoimissa verkoissa tieto päivittyy jatkuvasti. Se elää. Niin on mielikuvienkin kanssa.

Avoimen digitaalisen maailman pal-velut mahdollistavat tämän jatkuvan päivittymisen ja mielikuvien muokkautu-misen. Tieto ja sen viestimisen kanavat eivät ole yksisuuntaisia, joissa pyritään väkisin kertomaan tarinaa hyväksi, ja jo-hon kenelläkään ilman riittävän isoja kauluslaattoja ei ole pääsyä. Ai että kir-jaudu pankkitunnuksilla? Unohda koko juttu. Verkkokauppa.com mainostaa, että heidän sivuillaan on tavan käyttäjän ar-vosteluita miltei jokaiselle tuotteelleen. Palveluun kirjaudutaan sisälle sähköposti-osoitteella tai Facebook- tunnuksella. Tie-don lisääminen on vaivatonta ja helppoa. Tiedon avoimuus luo luottamusta. Uskot-tavuutta.

Ennen kaikkea Kunteko 2020- kehittä-misohjelmaan on saatava pieniä kuntia. Siellä saadaan eniten hyötyä toisten parhaista käytänteistä ja tekemisis-tä, sekä siellä oikeasti tehdään monesti rakenteista vapaampaa työtä, uutta työtä ja rakennetaan yhteisen tekemisen kult-tuuria, jossa jokainen on oman työnsä asiantuntija. Henkilöstön osaamista ke-hitetään kunkin ihmisen omien kiinnos-tusten ja intohimojen kautta. Kun ihmisiin luotetaan, niin he usein haluavat olla tä-män luottamuksen arvoisia.

@Kunteko2020

Tieto ja sen viestimisen kanavat

eivät ole yksisuuntaista, jossa pyritään

väkisin kertomaan tarinaa hyväksi.

”

Toimitusjohtaja Jukka Partanen & kehitysjohtaja Simo Kaksonen,Järvi-Saimaan Palvelut Oy

Järvi-Saimaan Palvelut Oy toimii pääasiassa Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alu-eilla. Tarjoamme tiettyjä palvelujamme myös koko Etelä-Savoon. Osakaskunnille tuotetta-van peruspalvelutuotannon ohella tavoittee-namme on verkostoitua tiiviisti ja rakentaa kumppanuuksia paikallisten yritysten ja alu-eellisen elinkeinoelämän kanssa.

Miettikää miten yhteiskuntavastuun

mahdollistaminen ulottuu

julkisen sektorin lisäksi koko

alueen yrityksiin, ja sitä kautta koko elinkeinoelämään.

”

HAASTE Yhteiskuntavastuuseen sitoutuminen

Taatkaa asukkaiden ja yritys-ten hyvinvointi alueellanne.Jokainen

osa vahvistaatoista

Kuten tiedätte, yhteiskuntavastuu on taloudellista, sosiaalista ja ekologista vastuuta. Kuntatekniikan toimijana mahdollistatte koko julkisen sektorin palveluiden yhteiskuntavastuullisuuden. Siksi roolinne alueenne yhteiskuntavas-tuussa on huomattavasti suurempi kuin tavallisen yrityksen.

Miettikää miten yhteiskuntavastuun mahdollistaminen ulottuu julkisen sek-torin lisäksi koko alueen yrityksiin, ja sitä kautta koko elinkeinoelämään. Eli näem-me sen kolmitasoisena matriisina. Jokai-nen osa vahvistaa toista.

Yhteiskuntavastuu muilla tasoilla on omaa toimintaa huomattavasti vaikut-tavampaa. Se näkyy kaikkien vastuiden osalta. Taloudellisessa siinä miten ja mitkä vaikutukset omalla toiminnalla ja omilla ratkaisuilla on yritysten menestykseen.

Yhteiskuntavastuulla on suuri merkitys alueelle ja sen asukkaille. Vahvan toi-mijan rooli vahvistaa aluetta sen joka ta-solla. Paikallisten toimijoiden ja tuottajien vahvistuessa hyvinvointi tavoittaa entistä paremmin kaikki kuntalaiset ja alueen vie-railijat.

@JSPalvelutOy

Yhteiskuntavastuu muilla tasoilla

on omaa toimintaa

huomattavasti vaikuttavampaa.

”

Sisäministeri Petteri Orpo

Väestön ikääntyminen on tiedetty täsmäl-leen vuosikymmeniä. Emme oikein ole osanneet tehdä yhtään mitään. Globaalit talouden ongelmat ovat olleet tiedossamme vuosia. Vähän olemme pystyneet tekemän. Kun kansainvaellukset alkoivat oli muutos-sykli viikkoja. Aluksi aliarvioimme ja vähät-telimme haastetta. Sitten ryhdyimme toimi-maan. Kuntatasolla. Ratkaisuja on löytynyt uskomattoman nopeasti. Kukaan ei ole jää-nyt ulos kylmään, ruokaa on ollut kaikille ja nopeimmat ovat olleet kouussa alle viikossa maahantulostaan. Tätä voi sanoa kuntatason ketteryydeksi.

Menestyjiä ovat ne organisaatiot ja seudut jotka pystyvät hyödyntämään monikulttuuri-suuden tuomat näkökulmat parhaiten. Miten sen teemme?

Onnistunut siirtolaisuus tukee

yhteiskuntaa. Se on menestyvien

yhteiskuntien kivijalka.

”

HAASTEMonikulttuurisuuden tuomat näkökulmat

Kuntien reagointikyky tuli testattua uuden edessä.

Nopeaatoimintaa

Nyt maailma on sellaisissa muutok-sissa, joissa se ei ole ollut ikinä. Yksi suurista muutoksista on väestön ikäänty-minen. Sen me olemme tienneet vuosi-kymmenet. Se on ollut yhteiskunnan yk-kösongelma vuosikaudet. Mitä olemme tehneet? Emme mitään. Kukaan ei ole pystynyt tekemään asialle mitään. Toinen iso muutostekijä on talous. Sen me olem-me tienneet vuosikaudet. Tiedämme, että meillä on Euroopan suurimpia julki-sia sektoreita ja velkaa olemme ottaneet uskomattoman kauan. Olemme alkaneet tekemään korjaustoimenpiteitä nyt, kun on ollut kertakaikkisen pakko reagoida. Aikaisemmin emme ole siihen pystyneet. Kolmas muutos, joka menee kaikkien muutosten yli, on kansainvaellukset. Se on valtava haaste. Mitä tapahtui, kun pakolai-sia alkoi virrata Suomeen? Me reagoimme siihen. Saimme järjestettyä ihmisille vaat-teita, ruokaa ja katon pään päälle. Kunnat ovat hoitaneet asioita hämmästyttävän hyvällä tavalla. Löydämme käsittämättö-miä voimavaroja ratkaista ongelmia. Syn-tyy into ratkaista niitä. Ihmiset hoitavat yllätyksellisiä tilanteita. Puhumme maa-hanmuutosta ja pakolaisista, vaikka meillä on ikiaikainen termi siirtolaisuus. Yhteis-kunnat ovat rakentuneet siirtolaisuuden varaan. Maahanmuutto voi olla meidän tärkein ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Ajattelemme niin, että he eivät voi tehdä jotain, koska eivät puhu kieltä. Suomalai-nen työelämä ei enää vaadi suomen kielen osaamista. Pelifirmoissa, ravintoloissa

ja leipomoissa on lukemattomat määrät työntekijöitä, jotka eivät puhu suomea. Sitä ei ole vaadittu eikä tarvittu. Uusien sukupolvien vallatessa työmarkkinat kie-litaito ei ole enää pääasia samalla tavalla kuin aiemmin. Olemme kaventaneet työtä, emme rikastaneet sitä. Palvelualoilla se näkyy eniten. Maahanmuuttajat ovat pystyneet tekemään työn rikastamisen ehkä meitä paremmin. Heille työ ei ole huonoa työtä. He ovat rikastaneet palvelualan töitä. Jotta pystymme tekemään tulevaisuutta, on meidän pystyttävä tekemään muutos omassa tekemisessämme. Emme voi keskittyä polttopulloihin tai mui-hin ongelmiin. On nähtävä mahdollisuuk-sia. Mitä ne mahdollisuudet ovat? Fiksusti hoidettuna maahanmuutto ratkaisee niin ikärakenneongelman, matkailukeskusten vajaakapasiteetin kuin työvoimapulankin. Kuusamossa asiat voidaan tehdä toisin. Toteutetaan luontoon liittyvää koulutusta maahanmuuttajille. Osatutkintoja. Osaa-misen sertifioimista. Maahanmuuttajille mahdollisuus tuoda oma osaaminen yh-teisön käyttöön. Se Kuusamossa voidaan tehdä.

Jari Hentilä, toimitusjohtaja,Naturpolis Oy

Naturpolis Oy – Nordic Business Center on Kuusamon kaupungin ja Taivalkosken kun-nan omistama, vuonna 2005 perustettu elin-keinojen kehittämisyhtiö, jonka tehtävänä on edistää kannattavan liiketoiminnan ja uu-sien työpaikkojen syntymistä Kuusamo Re-gion alueelle sekä kehittää alueen yritysten toimintaedellytyksiä ja toimintaympäristöä sekä edistää alueellista elinkeinoyhteistyötä.

Luontoon perustuvat elinkeinot, 1000 työ-paikkaa Kuusamoon, 300 Taivalkoskelle. Kas-vu tarkoittaa lisää liikevaihtoa. Miten saa-daan yrityksiin lisää liikevaihtoa ja kasvua?

Yhden työpaikan

saamiseksi tarvitaan

keskimäärin 182 000 €

lisää liikevaihtoa.

”

HAASTE1300 työpaikkaa Koillismaalle

Työtä tekemällätyötä rikastamalla.Uusi työ

syntyy tekemällä

Työttömyyden kasvu Suomessa on Eu-roopan nopeinta. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kaksinkertaistunut alle vuodes-sa. Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on kaksinkertaistunut alle puolessa vuodessa. Ihmisiä syrjäytyy työssä työtä tekemällä. Samaa vanhaa työtä tekemällä. Syrjäytymisestä tulee pahimmillaan elini-käinen tuomio. Uusista työpaikoista lähes kaikki syntyy yksityiselle sektorille. Työpaik-kamäärät julkisella sektorilla eivät tule kasvamaan. Tulevaisuuden työelämä pirs-taloituu, mosaiikkimaistuu. Ihmiset luo-vat omia töitään. Yli puolet työpaikoista syntyy aloille, joita ei ole olemassakaan. Ihminen luo omaa osaamistaan tuotteis-tamalla itselleen työpaikan. Se on yrittä-jyyttä, mutta myös työnantajan ohjeista-maa. Meidän on pystyttävä uudistamaan tapamme rekrytoida ja ajatella. Meillä on valtavasti ihmisiä tekemäs-sä töitä, joita ei näy millään listoilla. Se määrä kasvaa koko ajan. Miten saamme sen kerrottua? Työvoimatoimiston tuot-tama tilasto perinteisestä työstä ei pidä nykymaailmassa enää paikkaansa. Uutta työtä syntyy mosaiikkimaisesti. Työtä tehdään ajasta ja paikasta riippumatto-masti. Bloggarit, tubettajat,...heitä ei näy tilastoissa. Onnistumiset tulee tilaisuuksista ja mahdollisuuksista. Meidän on luotava olosuhteita uuden työn syntymiselle. Se tarkoittaa ajattelun ja asenteiden muutta-mista. Ihmisten osaamisten ja intohimo-

jen yhdistämistä työelämään. Työn jatku-vaa kehittämistä. Työpaikat syntyvät pienistä teoista. Uusi työ syntyy palveluaikojen avaamisel-la. Vanhusten viemisen joulun ajaksi Ho-telli Herkkoon. Sillä luodaan uutta työtä. Se tarkoittaa uutta työtä.Seniorimatkailu ja sesonkien ulkopuoli-sen ajan hyödyntäminen. Kuntoutus- ja elämyspalvelut. Toimistohotelli. Maahan-muuttajat tekijöinä, ei kohteina. Kolmen päivän koulutuksen ostamista maahan-muuttajille? Miksemme kysy heidän unel-miaan? Mitä he voivat tuoda alueellem-me? Ehkä se on yllättävä, uusi, outokin lisä.

Uusi työ syntyy tekemällä.

Uusilla rajapinnoilla. ”

Jyrki Pyykkönen, Koulutuskeskus Salpaus

Työpaikkojen syntymisen taustalla on yritys-ten menestys. Yritykset tarvitsevat jatkuvaa osaamisen uudistamista ja osaavaa työvoi-maa. Ammatillinen koulutus sekä työssä oleville että työelämään tuleville on välttä-mättömyys jokaisen pikkukaupungin tulevai-suudelle. Valtionhallinnon ohjaus on ollut rahoituksen vähenemistä. Se on merkinnyt koulutuspal-veluiden kaventamista. Jos suunta jatkuu, koulutus keskittyy isoille paikkakunnille. Konkreettinen case on Koulutuskeskus Sal-paus ja Heinola. Koulutus keskittyy Lahteen. Nastola, Orimattila ja Hollola päättyvät. Vain Heinola on jäljellä. Panostuksia on tehty, mutta perinteisellä tavalla järjestetyt opiske-lupaikat eivät vedä opiskelijoita. Opiskelijat tahtovat säpinää.

Sinne mennään, jos siellä on kivaa

ja jos siellä on muitakin.

Ja on mahdollisuus toimia itse.

Edes vetovoimaisilla linjoilla ei voi vaikuttaa jos

paikkakuntaan liittyy muuten

hiipuvan maine.

”

Tiivistäkää koulutuskaupun-ki vetovoimaiseksi soluksi.

HAASTE Pikkukaupunki koulutus-kaupunkina

Se on se mainekuva

Tiivistäkää keskustaanHeinolassa on hieno keskusta. Ja hieno sil-ta, joka johdattaa sen ohi. Hienot rannat. Antakaa opiskelun näkyä niillä. Antakaa opiskelijoiden näkyä katukuvassa kauppa-na, jäätelökioskina matkan varrella, tapah-tumina kaikkialla. Tiivistäkää opiskeluym-päristöt pelipaikoille – muutamaan niin, että ne näkyvät. Tiivistäkää kesäänTehkää Heinolasta leirikoulutuskaupunki. Innovaatioleirejä. Osaamisen uudistamis-leirejä. Laittakaa niitä pitkin kesää eri paik-koihin. Itsessään tapahtumiksi. Kolmas lukukausi on kaikkien huulilla. Antakaa ke-säasukkaiden tehdä koulutusta. Tiivistäkää muuten koulutusta parin päivän tai viikon leireihin. Suomen TurvallisuuskoulutuskeskusIhan vain muutamaan, jossa olette paras. Ottakaa vartiointi esimerkiksi. Rakentakaa Heinolasta Suomen turvallisuuskoulutus-keskus. Ja antakaa sen näkyä katukuvassa ja kaikkialla arjessa. Tehkää uuden ajan turvallisuutta, kyberturvallisuutta, tekniik-kaa ja puolustuslajeja. Liittäkää se myös liikuttamiseen. Yhdistäkää harjoittelupaik-koja. Yhdistäkää omituisestiVaikkapa kielikoulutus ja kokkailu. Kulttuu-ri, kielet ja palvelut. Olkaa se paikkakunta, joka pystyy ottamaan käyttöön monikult-tuurisuuden tuomat näkökulmat kaikkein parhaiten. Viekää kielikoulutus keittiöön ja kullttuuriin.

Muuttakaa palveluajatPikkukaupungin suuri haaste on se, että ihmiset ovat töissä silloin, kun palvelut ovat paikalla. Illalla erikoisliikkeet ovat kiinni. Ravintolat sulkevat ovensa. Muut-takaa maailmaa. Muuttakaa palveluaikoja. Pitäkää paikat auki silloin, kun teillä on lii-kettä. Kesäisin, viikonloppuisin, iltaisin. Rikastakaa osaaminen ja luokaa uutta työtäUusi työ syntyy rajapinnoilla. Rakentakaa koulutusta ja osaamisen uudistamista, joilla uusi työ voi syntyä. Uudistakaa osaa-mista nopeasti, tehokkaasti ja näkyvästi. Osaamisperusteisuus antaa siihen mah-dollisuuden. Tutkinnon osia. Sellaisia, jois-sa Heinola on superhyvä. Markkinoikaa osaamistaHelposti markkinoimme koulutusta. Se ei ole se juttu. Mainekuva rakentuu osaami-sesta ja opiskelijoiden omista tarinoista. Kokkilinjalla on oltava Henri Alen ja kyber-turvallisuudessa vaikka Mikko Hyppönen. Edes hetken. Rakentakaa tähtien varaan.

@TTheimo

resurssiviisasheinola.wordpress.com

Anttu Harlin, Founder & CEO, Gigglebug Entertainment Lt

Gigglebugin animaatiohahmo Kikattava Kak-kiainen on tullut tutuksi suomalaisille lapsille niin mobiilipeleistä kuin Ylellä esitetystä ani-maatiosarjasta. Kohta kikatus leviää kauas: tv-animaation ennakko-osto-oikeudet on myyty noin kymmeneen maahan, ja mobii-lipelejä testataan Saksan ja Kiinan markki-noilla. Samalla Gigglebug vie brändiä uusiin jakelukanaviin Suomessa. Gigglebugin liike-toiminnan kantava ajatus on luoda animaa-tion keinoin positiivisia brändejä pienille lapsille. – Yksittäinen peli ei ole meille lop-putuote vaan tapa muiden joukossa tuoda hahmomme lasten luokse. Kun lapset kiinty-vät hahmoihin, ne toimivat yhtä lailla televi-siossa kuin esimerkiksi kirjoissa, uskoo Gigg-lebugin toimitusjohtaja Anttu Harlin. http://www.hs.fi/ihmiset/a1425787659540

Haasteeni löydät täältä: https://drive.google.com/file/d/0B88rYKp70qslUnF-Fek5peFRSQ00/view?usp=sharing

Me olemme valmiita

rakentamaan kanssanne

työn ja vapaa-ajan uuden liiton.

”

Kikattava Kakkiainen.Näytä se meille.

HAASTEUuden työn osallisuus

Uusi työsyntyy voimaalla

Johtajaklubi @LuovaTuho käytti parviä-lyään. Paikallinen parviäly Kuusamossa oli neljän päivän ajan kovilla. Avauduim-me maailmaan ja verkostoiduimme. Huomasimme Anttu Harlinin olevan asian ytimessä. Hän ahdisti meitä syvästi ja yri-timme jopa löytää ratkaisun siitä, että jospa uusi työ pysyisikin yhteiskunnan ulkopuolella. Ja me vaan puuhaisimme rauhassa näissä teollisen yhteiskunnan turvallisissa rakenteissa. Mutta kun se uusi työ syntyy niin voimalla näiden ulkopuo-lella. Katsoimme ulos maailmaan ja Mal-talle. Siellä purettiin vähän normeja ja nyt 14% bruttokansantuotteesta tulee netti-kasinoista. Siellä ne suomalaiset ja ruot-salaiset tekevät työtä pokeria pelaamalla, kuluttavat, tekevät bruttokansantuotetta. Nettikasinoilla. Ja me kun pidetään lem-peitä Kikattavia Kakkiaisiakin piirteleviä outona uutena työnä.

Tervetuloa Kuusamoon koko Kikattavan Kakkiaisen väki!Nyt ei auta muuta kuin katsoa, mi-ten sitä uutta työtä tehdään. Kerto-kaa meille viikko jolloin voitte tulla tänne. Pakatkaa kamppeenne ja perheenne. Tul-kaa Rukalle tekemään työtä ja elämään vapaa-ajan ja työn viidakossa. Teitä on 17, perheineen aika paljon lisää. Monesta maasta, erilaisissa elämänvaiheissa. Olkaa viikko täällä. Tarjoamme teille Euroopan inspiroivimman ympäristön, melkein kaa-moksen. Työn teon maailman hienossa ympäristössä, tilan johon kaikki 17 mah-dutte. Tarjoamme perheillenne asunnon, lapsille koulupaikat ja päiväkodin. Meil-lä ne ovat upeita. Puolisoille harrastusta metsäsamoilusta mihin tahansa tai vaikka metsäruokailun tutkinnonosan koulutuk-sen. Kertokaa milloin, kuinka monta ja mil-laisin odotuksin. Me olemme valmiita ra-kentamaan kanssanne työn ja vapaa-ajan uuden liiton.

Ja koska näkyväksi tekeminen on tärkeää, niin tehdään uuden työn teke-misen tapaa näkyväksi eri vuorovaikutuk-sen kentillä. Kertomalla muille kokemuk-sistaan tekstin, videon tai vaikkapa kuvan muodossa, samalla jäsennämme omaa maailmaamme. Mahdollisuukset avautu-vat ja alamme kirjoittaa omaa ja yhteistä tarinaamme uudeksi. Samalla aikaan ja paikkaan sitoutumaton työ jäsentyy kuvi-en ja videoiden kautta visuaalisina muisti-jälkinä, tosielämän kehityskiihdyttämössä. Toreilla puhutaan: Missä tätä tehdään? Miten pääsen mukaan? Kerrankin joku te-kee jotakin!

Moona Mankinen, kakkutaiteilija, bloggari Moonan kakkutaivas

Moonan kakkutaivas on leipomiseen hurah-taneen uimarin kesäbisnes, joka toivottavasti vielä jonain päivänä kasvaa oikeaksi yrityk-seksi.

Moona tekee kakkuja, pikkuleipiä ja leivok-sia. Luovuus ja erilaisuus ovat Moonan valtti-kortti. Kaverien synttärikakuista kaikki alkoi. Tee joku hieno, erilainen kakku, joku sanoi. Se oli uusi projekti, uuden oppimista. Intohi-moista tekemistä. Koristeet on tehty sokeri-massasta, luovuus pääsee valloille. Moonan kakkutaivas tiedottaa blogissa. Netistä löytyy ohjeita kakkuihin, Emma Iivanainen näyttää tietä omalla blogillaan, muotoiluvihjeitä tu-lee eri aloilta. Moonan silmissä siintää tuot-tava ja iso kansainvälinen yritys. Toiveena on kondiittorin koulutus Ranskasta, harjoittelu-paikkoja ja erikoistumista hääkakkuihin. Mitä pitäisi tehdä, jotta Moonan toive toteu-tuu? Miten teemme Moonan kakkutaivaasta kansainvälisen ja asiakaslähtöisen?

Moonalla mahdollisuus olla jotain erikoisempaa. Hänen tyylinsä on jo nyt vähän rouhea, erottuva,

jotenkin sellainen urheilutausta ja muu näkyy tekemisessä, Hän hyödyntää sitä.

Rouhea tyyli käyttöön, ei niinkään

hääkakkubisnestä.Rinna Ikola-NordbackaKunnanjohtaja, Sulkava

”

Keskity ja kehitä.

Menestyminen tällä tai millä tahansa alalla on monen tekijän summa. Omalla kohdal-lani kakkualalla olen kokenut tärkeiksi ai-nakin seuraavat seikat:Tekninen osaaminen.Omaperäinen tyyli.Harjoittele, harjoittele, harjoittele. Ole rohkea.Kehitä myös muita taitoja.Arvosta omaa työtäsi.Seuraa aktiivisesti.

Emma IivanainenKakkutaitelija, Painted by Cakes

Pinterest on todella hyvä väylä kansainväliseen huomioon - pin-naajat pinnailevat kuvia ja löy-tävät mielenkiintoisten kuvien kautta eri blogeihin eri puolelta maailmaa. Moonan kannattaa ehdottomasti liittyä pinterestiin, jos ei siellä vielä ole.

www.kalliolla-kukkulalla.blogspot.fi

Ilmiö, kakkutaivas ilmiö.Kakkutaivas uskonto.Todellinen elämys.Verkostoituminen.Rohkeutta, nopeutta ja taitoa.Tavoitteet.Sosiaalisen median käyttö.

Sami HirvonenToimitusjohtaja, Metsäsairila Oy

HAASTETahdon kansainvälisesti menestyväksiTekninen osaaminen kakunkoristelussa

tulee olla kunnossa ja on lähtökohta oman brändin rakentamiselle. Moonalla näyttää tämä puoli olevan hyvin hallussa eli yksi-tyiskohdat on tarkasti toteutettu. Esim. kansainvälisillä markkinoilla olen joutunut allekirjoittamaan sopimuksia, joissa va-kuutan, että tehtävän kakun sokerimassa-kuorrutus on virheetön.

Omaperäinen tyyli. Kannattaa kehittää tunnistettava oma koristelutyyli. Lahjak-kailla tekijöillä tyyli kehittyy kyllä melkein itsestään ajan kanssa.

Harjoittele, harjoittele, harjoittele. Ky-seessä on käsityöala, jolla vain harjoitus voi tehdä mestarin. Tee sitä mitä rakas-tat, koska se on taidealoilla avain menes-tymiseen. Työtunteja menee rutkasti ja siitä pystyy selviytymään kun suhtautuu työhön intohimoisesti. Jos on valmis teke-mään ensimmäiset vuoden uhrauksia, niin kova työ palkitaan.

Ole rohkea, ole esillä sosiaalisessa medi-assa, verkostoidu, puhu ihmisten kanssa, mutta mieti valmiiksi etukäteen, miten kerrot yrityksestäsi. Alkuvaiheessa kannat-taa osallistua vaikkapa alan kilpailuihin.

Kehitä myös muita taitoja kuin kakun-koristelu. Seuraavista taidoista on ollut minulle erittäin paljon hyötyä: valokuvaa-minen, valokuvien stailaaminen, videoku-vaaminen, koodaaminen, kirjoittaminen suomeksi ja englanniksi, esiintymistaidot. Näistä tehtävistä voi myös delegoida osan muille, jos mahdollista.

Arvosta omaa työtäsi ja hinnoittele se oi-kein.

Seuraa aktiivisesti mitä alalla tapahtuu, mutta älä kopioi suoraan muilta, vaan ke-hitä omaa tyyliäsi.

Ilmiö, kakkutaivasilmiö. Aivan kuten Jou-nin Kauppa on tehnyt oman ilmiönsä Facebookissa. Tehdään jotain niin erilais-ta, että saadaan huomiota ja herätetään ihmisten kiinnostus. Näin saadaan uusia ihmisiä mukaansa tempaava ilmiö.

Kakkutaivasuskonto. Tästä tulee uskonto, sillä on helppo rahastaa! Ja maailmankes-kus Kuusamoon, ainakin kakuille.

Todellinen elämys. Asiakkaalle WAU- elä-mys yllättämällä. Kakkutaivas on todelli-nen elämys, kun se on henkilökohtainen, persoonallinen sekä asiakkaan odotukset ylittävä. Ei mitään robotin tekemää. Ei ro-botti pysty tekemään niin hienoa kakkua kuin Moonan Kakkutaivas. Inhimillisyyttä ei saa unohtaa.

Verkostoituminen. Kumppaneita teke-mään ja auttamaan. Kaikkea ei tarvitse ja kannata tehdä itse. Verkostoitumisen avulla opitaan uutta ja mahdollistetaan se, että apua on saatavilla kun sitä tarvitsee.

Rohkeutta, nopeutta ja taitoa. Tie huipul-le ei ole suora. Rohkeudella, nopeudella ja taidolla huipulle päästään kun on vain hereillä koko ajan asioiden kanssa.

Tavoitteet. Omien tavoitteiden asettami-nen ja niiden ylittäminen. Tehdään pikkui-sen enemmän mitä on tavoiteltu.

Sosiaalisen median käyttö tavoitteellista. Sisällön tuottaminen, laadukkaat kuvat. Kokonaisvaltaista käyttöä niin, että kaikki toimii.

@LuovaTuho

Toimitus Jaana Utti ja Ville MäkeläTaitto Saara Utti

@LuovaTuho @TamoraOy