meri-lapin alueellinen kirjasto- ja tietopalvelu ... · sarja a. raportteja ja tutkimuksia 1/2005...

1

MERI-LAPIN ALUEELLINENKIRJASTO- JA TIETOPALVELU-STRATEGIA 2005 - 2008

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja

Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia 1/2005

Kemi 2005

Raportti

Pia Kusmin

25.2.2005

2

Vastaava toimittaja Jukka Ristiluoma

Taitto Oy Kotkan Kirjapaino Ab

Kansi Mainostoimisto Avalon Oy

Painopaikka Oy Kotkan Kirjapaino Ab, Hamina 2005

ISBN 952-9785-45-3

ISSN 1236-0570

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

Kirjasto- ja tietopalvelu

PL 504, 94101 Kemi (Valtakatu 22)

(016) 258 400

KONTAKTI:

3

ESIPUHE

Meri-Lapin alueellisen kirjastoja tietopalvelustrategian tavoitteena on antaakuva alueen kirjastojen nykytilasta, yhteistoimintamahdollisuuksista sekä tule-vaisuudesta. Se on vastaus sekä valtiovallan toiveisiin ylikunnallisen yhteis-työn järjestämiseksi että Kirjastopoliittisen ohjelman velvoittamiin kir-jastostrategioiden tekemiseen. Strategia on työstetty kymmenen kuukaudenmittaisena projektina. Se on suunniteltu vuosille 2005 – 2008 ja se tulee ole-maan pohjana seuraavalle strategialle, jonka laadinnasta päättävät kirjastojenjohtajat vuoden 2008 aikana.

Strategian teon rahoitti opetusministeriö. Käytännön hallinnointi tapahtui Tor-nion kaupunginkirjastossa. Projektityön teki ja raportin laati kirjastonhoitajaPia Kusmin. Projektin ohjausryhmään kuuluivat kirjastotoimenjohtajat SanniPajari-Sariola (Tornio), Hilkka Heikkinen (Kemi), Helvi Hietala (Keminmaa2.11.2004 lähtien) ja Jukka Ristiluoma (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulunkirjasto) sekä kirjastonhoitaja Minna Pääkkönen (Länsi-Lapin koulutuskunta-yhtymän kirjasto) ja kirjastosihteeri Liisa Mäkinen (Simon kunnankirjasto2.11.2004 saakka). Ryhmän puheenjohtajana toimi Sanni Pajari-Sariola ja sih-teerinä Pia Kusmin. Ohjausryhmä kokoontui projektin aikana 7 kertaa. Kemi-Tornion ammattiopiston opiskelija Eija Nikka edisti työssäoppimisjaksonsa ai-kana projektin toteutumista laatimalla mm. Meri-Lapin kirjastojen kotisivut jalogon. Strategiaa on projektin aikana esitelty sekä kirjastojen henkilöstölle ettäkirjastotoimenjohtajille. Viimeisen silauksen strategialle on antanut kaikkienkirjastojen henkilöstö heille järjestetyn koulutuspäivän aikana.

Ohjausryhmä kiittää kaikkia työhön osallistuneita, erityisesti projektipäällikköPia Kusminia, jolla on riittänyt kärsivällisyyttä ja taitoa saada tarvittavat tiedotkiireiseltä kirjastoväeltä.

Palautetta raportista voi lähettää osoitteeseen [email protected].

Torniossa 28.2.2005Sanni Pajari-Sariolaohjausryhmän puheenjohtaja

4

SISÄLLYSLUETTELO

Esipuhe ................................................................................................ 3Sisällysluettelo ................................................................................................ 41 Johdanto ................................................................................................ 62 Kirjasto tänään ja huomenna ..................................................................... 73 Meri-Lapin kirjastot ................................................................................ 10

3.1 Kemin kaupunginkirjasto ............................................................... 143.2 Tornion kaupunginkirjasto .............................................................. 143.3 Keminmaan kunnankirjasto ............................................................ 153.4 Simon kunnankirjasto ..................................................................... 153.5 Tervolan kunnankirjasto ................................................................. 153.6 Haparanda stadsbibliotek ............................................................... 163.7 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kirjasto ................................ 163.8 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymän kirjasto .................................. 173.9 Humanistisen ammattikorkeakoulun kirjasto ................................. 18

4 Katsaus Meri-Lapin kirjastojen yhteistyöhön ......................................... 195 Meri-Lapin alueellinen kirjastoja tietopalvelustrategia ........................ 21

5.1 Meri-Lapin kirjastojen yhteiset arvot, visio ja toiminta-ajatus ....... 225.2 Asiakaspalvelun kehittäminen ........................................................ 225.3 Henkilökunnan koulutus ................................................................. 245.4 Käytännön yhteistyön kehittäminen ............................................... 26

5.4.1 Osastojen välinen yhteistyö .................................................. 265.4.2 Lasmarkki-aluetietokanta ..................................................... 275.4.3 Yhteiset kotisivut ................................................................. 285.4.4 Kokoelmatyö ........................................................................ 295.4.5 Henkilökunnan liikkuvuus ja työkierto ................................ 325.4.6 Kirjastoautotoiminta ............................................................ 335.4.7 Kirjastojen kotipalvelu ......................................................... 345.4.8 Käyttösäännöt ja maksut ...................................................... 365.4.9 Tapahtumat ja näyttelyt ........................................................ 365.4.10 Projektit ............................................................................... 37

5.5 Kirjastojen ja koulujen välinen yhteistyö ....................................... 385.6 Meri-Lapin ja muiden Lapin läänin kirjastojen välinen yhteistyö .... 415.7 Kansainvälinen yhteistyö ................................................................ 425.8 Markkinointi ja tiedottaminen ........................................................ 44

5

6 Arviointi ja laatu ..................................................................................... 457 Tulevaisuus ............................................................................................. 46

7.1 Strategiatyön arviointi .................................................................... 477.2 Seuranta .......................................................................................... 47

Lähteet ja oheislukemisto ............................................................................. 48Liitteet .............................................................................................. 50

6

1 JOHDANTO

Meri-Lapiksi kutsutaan Kemi-Tornio seutukuntaa, johon kuuluvat Kemin, Tor-nion, Keminmaan, Simon ja Tervolan kunnat. Lisäksi alueen yhteistyössä onvahvasti mukana Haaparannan kunta Ruotsin puolelta. Kuntien välisen yhteis-työn tuloksena alueella toimii Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus Kotisatama,jonka tavoitteena on alueen kunnallis- ja elinkeinoelämän kaikenpuolinen ke-hittäminen, asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen ja edunvalvonta toimimallaaktiivisesti yhteistyössä jäsenkuntien, elinkeinoelämän, viranomaisten ja jär-jestöjen kanssa.

Meri-Lapin alueen kirjastoihin kuuluvat Kemin ja Tornion kaupunginkirjastot,Keminmaan, Simon ja Tervolan kunnankirjastot, Kemi-Tornion ammatti-korkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kirjasto sekä Länsi-La-pin koulutuskuntayhtymän kirjasto. Yhteistyössä mukana on myös Haaparan-nan kaupunginkirjasto.

Meri-Lapin kirjastot ovat tehneet seudullista yhteistyötä jo kauan. Tarve yhtei-sen kirjastoja tietopalvelustrategian laatimiseen on kasvanut vuosien saatossaja nyt ajankohtaiset kirjastojärjestelmien muutokset ja alati kiristyvä rahatilan-ne antoivat lisäpotkua tälle strategiatyölle. Strategian tarkoituksena on yhteis-työn tiivistäminen, vähäisten resurssien mahdollisimman tehokas käyttö ja pääl-lekkäisten töiden minimointi sekä pyrkimys tuottaa palvelut nykyistä tehok-kaammin, taloudellisemmin ja laadukkaammin. Meri-Lapin alueellisen kirjas-to- ja tietopalvelustrategian avulla pyritään saamaan toimivampia kirjastoja,parempaa asiakaspalvelua ja hyvinvoivaa henkilökuntaa. Samalla toteutetaanhallituksen tahtoa kuntien välisen syvällisen yhteistyön toteuttamisesta.

Yhteisen strategian takana ovat myös kirjastolaissa mainittu kirjastojen arvi-ointi (6§) sekä opetusministeriön asettamat tavoitteet Kirjastopoliittiseen oh-jelmaan 2001 - 2004 ja Kirjastostrategiaan 2010 sekä Ammattikorkeakoulu-kirjastojen strategia 2004 - 2007. Niissä peräänkuulutetaan muun muassa toi-mivaa kirjastoverkkoa, henkilöstön osaamista, yhteistoimintaa ja oppimista.Nämä asiat on otettu tässä projektissa keskeisiksi aiheiksi.

Myös asiakkaiden näkökulmasta strategialle oli tilaus. Yhteiset kirjasto-järjestelmät ja asiakkaat eivät enää sido alueen kirjastoja yhteen kuten ennen.

7

Sama kirjastokortti ei enää käy kaikkialla, eikä aineisto näy samassa aineisto-tietokannassa. Siksi on kehitettävä uusia keinoja, joilla asiakkaat voisivat edel-leen käyttää samoja kirjastoja sekä saada kattavaa tietoa muista alueen kirjas-toista ja niiden tarjoamista palveluista. Tavoitteena on mahdollisimman help-pojen, joustavien ja hyvien palvelujen tarjoaminen kaikissa seutukunnankirjastoissa atk-järjestelmistä ja asiakkuuksista huolimatta.

Tämä strategia-projekti toteutetaan kirjastojen ja niiden asiakkaiden hyötyä aja-tellen. Rahoitus projektiin saatiin opetusministeriöltä jo vuonna 2001, muttavasta vuosi 2004 osoittautui oikeaksi ajankohdaksi projektin toteutukselle. Myöskirjastot osallistuvat omalta osaltaan projektin rahoitukseen.

2 KIRJASTO TÄNÄÄN JA HUOMENNA

Kirjastolaitos on kansakuntamme ylpeydenaihe: aktiiviseen kansalaisuuteen javapaa-aikaan johdattaja, elinikäiseen oppimiseen mahdollistaja ja yleis-sivistyksen ylläpitäjä. Kirjastolla on keskeinen rooli myös demokratian toteutu-misessa. Se on niin arkikokemuksen kuin tutkimusten mukaan suomalaisteneniten arvostama ja käyttämä kulttuurilaitos. (Unescon yleisten kirjastojen ju-listus, s. 2)

Kirjasto on lakisääteinen peruspalvelu, joka jokaisen kunnan on järjestettävä.Kirjastolain (904/1998) mukaan yleisten kirjastojen kirjastoja tietopalvelujentavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjalli-suuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalais-valmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen.Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuoro-vaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymis-tä. Asiakkaiden käytettävissä tulee olla kirjastoja tietopalvelualan henkilöstöäsekä uusiutuva kirjastoaineisto ja -välineistö. Laki määrää myös, että kirjastonomien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus pitää olla maksutonta.

Yhteiskunta on muutoksessa, jonka myötä kirjastoja tietopalvelujen kysyntälisääntyy ja käyttäjien vaatimustaso nousee. Elinikäinen oppiminen ja tietoyh-teiskunnan kehitys vaikuttavat suuresti kirjastojen tarjoamiin palveluihin. Alu-

8

eellisen yhteistyön merkitys kasvaa. Alueella toimivat erityyppiset kirjastot luo-vat seutukunnan kehitystyölle vahvan pohjan tukemalla kouluja, oppilaitoksia,yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä elinikäisessä oppimisessa ja tiedonhallinta-taitojen kehittämisessä. Eri tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä tulee vahvistaa.Kehitystyössä tulee huomioida myös mm. ikärakenteen muutokset sekä muut-toliikkeen vaikutukset asiakaskuntaan ja kirjastojen toimintaympäristöön.

Tämän päivän avainsanoja kirjastotyössä ovat yhteistyö, tasavertaisuus, oppi-minen, verkostoituminen sekä hybridikirjasto. Kirjastopalveluja tulee tarjotakansalaisille tasavertaisesti ja ajantasaisesti ikä-, osaamis- ja tietotasoon suh-teutettuna. Kirjastopalvelut kantavat läpi koko ihmisen elinkaaren ja erilaistenelämäntilanteiden.

Kehitys etenee huimaa vauhtia myös kirjastoissa. Tulevaisuudessa kirjastotkehittyvät ns. hybridikirjastoiksi – ”yhdistelmäkirjastoiksi”, joissa asiakkaitapalvellaan perinteisen kirjastotoiminnan lisäksi uusilla aineistoilla ja laajen-tuneilla palveluilla.

- Perinteinen kirjastotoimintaPerinteisen, painetun aineiston (kirjat, lehdet), äänikirjojen, videoiden jamusiikkiaineiston (nuotit, partituurit, levyt, kasetit) välittäminen. Fyysi-sen kirjastotilan palvelut: tilojen, aineistojen, henkilöstöpalvelujen javälineiden käyttö. Yhteisö- ja sidosryhmäpalvelut: eri-ikäisten oppijoiden ja ryhmien opastus ja tiedonhaun opetus, yhteistyö paikallistenoimijoiden ja viranomaisten kanssa.

- Uudet aineistot ja laajentuneet palveluAineistot ja sisällöt pakkausmuodosta riippumatta. Virtuaaliset ja etäväylätkirjastojen aineistoon, osaamiseen ja palveluihin. Lisensoitu digitaalinenaineisto. Oma sisältötuotanto. Vuorovaikutteiset, personoidut,segmentoidut palvelut. Työasemat. Tietojärjestelmät. Sähköinen asiointi.Foorumit. Osallistuminen ja tietämyksen jakaminen. Kirjastopalvelujenkäyttö asiakkaiden laitteilta.(Kirjastostrategia 2010, s. 13)

Perinteisen kirjastotoiminnan lisäksi kirjastoissa on jo tänä päivänä käytössäuusia aineistoja ja välineitä sekä laajennettuja palveluja: mm. elektronista ai-neistoa, tietokantoja, ryhmätyötiloja sekä Internet. Taso vaihtelee kirjastoittainkäytettävissä olevien resurssien mukaan.

9

Käsiteltävää kirjastostrategiaa voidaan nimittää myös toimintasuunnitelmaksi.Meri-Lapin kirjastojen yhteisen toimintasuunnitelman ja yhteistyön myönteisiävaikutuksia voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta: • asiakasnäkökulma (palvelut ja niiden saatavuus, toimivuus, laatu, jousta-

vuus, olemassa olevien palvelujen ja tuotteiden kehittäminen, uusienpalvelujen ja palvelukokonaisuuksien lisääminen ja kehittäminen),

• henkilökunnan näkökulma (koulutus, työssä jaksaminen, oppiminen,tiedon ja taidon jakaminen, erityisosaamisen hyödyntäminen, motivaationnostaminen, työnjako),

• taloudellinen näkökulma sekä markkinointi (kustannussäästöt, olemassaolevien resurssien hyödyntäminen, uskottavuuden lisääminen),

• kokoelmanäkökulma (kokoelman parantaminen, aineiston laajentuminen,saatavuus).

• Lisäksi hyötyinä ovat riskien jakaminen ja minimointi sekä toimintakapasiteetin lisääminen.

Tulevaisuuden haasteita Meri-Lapin alueen kirjastoilla ovat ennen kaikkea eläk-keelle siirtyvä henkilökunta, rahan puute, kirjastopalvelujen moninaistuminensekä elektronisten aineistojen ja tietotekniikan nopea kehitys. Alueen vahvojapuolia ja niitä, joilla kirjastot pääsevät eteenpäin ja menestyvät, ovat yhteistyö,osaaminen, tiedon ja taidon jakaminen, alueellisuus, monipuolisuus sekä hen-kilökunnan koulutus. Yhteistyön avulla kirjastot saavuttavat strategiassa asete-tut päämäärät.

Kirjastopalveluja tuotetaan kirjastoverkon kaikilla tasoilla sekä vertikaalisesti(paikallinen, alueellinen ja kansallinen taso) että horisontaalisesti (koko maanlaajuisesti, jokaisessa kirjastossa). Paikalliseen tasoon yleisillä kirjastoilla kuu-luvat kirjastojen peruspalvelut: lainaaminen ja varaaminen, aineiston ja tilojensekä fyysinen että virtuaalinen käyttö, kaukopalvelun ja tietopalvelun eri muo-dot, materiaalin kuljetus, kirjastoautot, tiedonhaun opetus sekä myytävät tuot-teet. Alueelliselle tasolle kuuluvat maakuntakirjastot, alueellinen kirjastoverkkosekä aluetietokannat. Kansallista tasoa ovat yleisten kirjastojen keskuskirjasto,Varastokirjasto sekä kansalliskirjasto. (Kirjastopalvelut kaikilla mausteilla, s.28-42)

Kehitystyötä kirjastoissa tulisi lähteä tekemään näiden eri tasojen kautta aloit-taen paikallisesta tasosta. Pohjana kehitystyölle tulee käyttää opetusministeri-

10

ön laatimaa Kirjastopoliittista ohjelmaa 2001 – 2004 sekä Kirjastostrategian2010 toimenpideohjelmaa.

3 MERI-LAPIN KIRJASTOT

Kartta Meri-Lapin kirjastojen sijoittumisesta alueella.

11

Meri-Lapin kirjastoihin kuuluu kaiken kaikkiaan 23 kirjaston toimipistettä. Li-säksi alueella, Tervolan kuntaa lukuun ottamatta, kulkee viisi kirjastoautoa. Pinta-alaa Kemi-Tornion seutukunnalla on yhteensä 5 041 km² ja Haaparannan kun-nalla 918 km². Asukkaita koko alueella, Haaparanta mukaan lukien, on yli72 000. Suuria työllistäjiä jokaisessa alueen kunnassa ovat liikenne-, kauppa-ja kunnallispalvelut. Kemi, Tornio ja Keminmaa ovat lisäksi vahvoja teollisuus-kuntia, kun taas Simossa ja Tervolassa alkutuotanto työllistää muita Meri-La-pin alueen kuntia enemmän.

Seuraavassa tilastotietoja Meri-Lapin kirjastojen henkilökunnasta ja taloudestasekä taulukko kirjastojen tarjoamista erityispalveluista. Lisää tilastotietoa löy-tyy liitteenä olevasta tilastotaulukosta (Liite 1) sekä yleisten kirjastojen tilasto-tietokannasta http://tilastot.kirjastot.fi ja tieteellisten kirjastojen tilastotieto-kannasta http://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/

Meri-Lapin kirjastojen vakinainen henkilökunta 2003:

Kirjasto Henkilökuntamäärä Henkilötyövuodet

Kemin kaupunginkirjasto 23 23,6

Tornion kaupunginkirjasto 23 17,3

Keminmaan kunnankirjasto 8 8,0

Tervolan kunnankirjasto 3 3,3

Simon kunnankirjasto 4 3,9

Kemi-Tornion amk:n kirjasto 12 12

Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymän kirjasto 1 1

Humanistisen amk:n kirjasto 1 0,5

Haparanda stadsbibliotek 8 7

Yhteensä 84 76,6

Lisäksi kirjastoissa toimii hieman ajasta riippuen harjoittelijoita, työllis-tämistuella olevia, siviilipalvelusta suorittavia tai muuta väliaikaista, ei-kirjasto-ammatillista henkilökuntaa.

12

Meri-Lapin kirjastojen henkilöstökulut vuoden toimintakuluista:

Kirjasto Henkilöstökulut /

Toimintakulut 2003

Kemin kaupunginkirjasto 53 %

Tornion kaupunginkirjasto 67 %

Keminmaan kunnankirjasto 59 %

Tervolan kunnankirjasto 61 %

Simon kunnankirjasto 60 %

Kemi-Tornion amk:n kirjasto 58 %

Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymän kirjasto 36 %

Humanistisen amk:n kirjasto 35 %

Haparanda stadsbibliotek 41 %

Meri-Lapin kirjastojen talous vuonna 2003:

Kirjasto Menot Toimintakulut/asukas (noin)

Kemin kaupunginkirjasto 1 430 552 € 62 €

Tornion kaupunginkirjasto 893 939 € 40 €

Keminmaan kunnankirjasto 435 416 € 49 €

Tervolan kunnankirjasto 155 749 € 41 €

Simon kunnankirjasto 209 556 € 56 €

Haparanda stadsbibliotek 659 111 € 63 €

/ opiskelija

Kemi-Tornion amk:n kirjasto 759 930 € 216 €

Länsi-Lapin koulutus-kuntayhtymän

kirjasto 95 608 € 77 €

Humanistisen amk:n kirjasto 54 110 € Tietoa ei saatavilla

13

Palvelu K To Km S Te A Hu L H

Lainausautomaatti x x x x

Palautusautomaatti x

Digitaalista aineistoa (e-kirjat / -lehdet) x x

Mobiili- ja/tai sähköpostipalvelut x x x x x x x

Asiakaspäätteitä x x x x x x x x

Internet-kone asiakkaille x x x x x x x x x

Peli-kone asiakkaille x x x

Tekstinkäsittelymahdollisuus x x x x x x** x x x

Kuvankäsittelymahdollisuus x x** x

Skanneri x x x

Tulostusmahdollisuus x x x x x x x x

Kopiokone x x x x x x x

Telefax x x x x x x

Tutkijanhuone x x x x

Mikrofilmin lukulaitteen käyttömahd. x x x* x* x x

Tv:n ja videoiden katselumahdollisuus x x x x

Äänitteiden ja radion kuuntelumahd. x x x x

Soittohuone x

Opiskelupaikkoja x x x x x x x x

Taulukossa lyhenteet tarkoittavat seuraavaa:K = Kemin kaupunginkirjastoTo = Tornion kaupunginkirjastoKm = Keminmaan kunnankirjastoS = Simon kunnankirjastoTe = Tervolan kunnankirjastoA = Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kirjastoHu = Humanistisen ammattikorkeakoulun kirjastoL = Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymän kirjastoH = Haaparannan kaupunginkirjasto, Haparanda stadsbibliotek

Meri-Lapin kirjastojen peruspalvelujen lisäksi tarjoamat erikoispalvelut:

* Ainoastaan mikrokorttien lukulaite.

** Palvelu tarkoitettu ainoastaan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoille.

14

3.1 Kemin kaupunginkirjastoKemin kaupunginkirjastolla on kolme toimipistettä: pääkirjasto, kirjastoauto jaVeitsiluodon lähikirjasto. Siirtokokoelmia kirjastolla oli vuonna 2003 yhteensä13. Pääkirjasto sijaitsee Kemin kulttuurikeskuksessa, jonka tiloissa toimivatmyös Kemin kaupunginteatteri, taidemuseo, Kemi-Tornion ammattikorkea-koulun hallinnon ja yritystalouden koulutusyksikkö, elokuvateatteri, työväen-opisto sekä pieni kahvila.

Pääkirjastossa on lehtilukusali, käsikirjasto, yleinen lainausosasto, musiikki-osasto, lasten- ja nuortenosasto sekä kotiseutuosasto. Erityistiloina on kaksitutkijanhuonetta, opintolukusali sekä satuteatteri Tuulenpesä. Kabinetti on Ke-min taidemuseon ja kirjaston yhteinen yhden teoksen vaihtuva näyttely. Siinäesitellään kerran kuukaudessa Kemin taidemuseon kokoelmaan kuuluva teossekä teoksen aihetta sivuavaa kirjallisuutta.

Kirjastojärjestelmä: PallasKotisivut: www.kemi.fi/kirjastoAineistotietokanta: www.kemi.fi/kullero

3.2 Tornion kaupunginkirjastoTornion kirjastolaitos käsittää pääkirjaston lisäksi kirjastoauton sekä Kiviran-nan, Arpelan ja Karungin lähikirjastot. Pääkirjasto sijaitsee vuonna 1985 val-mistuneessa Rajakartanossa Suensaarella. Kirjastorakennus on aivan Ruotsinrajan tuntumassa ja se palveleekin asiakkaita rajan molemmin puolin. Samassarakennuksessa toimivat myös Aineen taidemuseo ja kahvila. Lisäksi samassapihassa sijaitsee Torniolaakson maakuntamuseo.

Tornion kaupunginkirjasto ylläpitää DekkariNettiä, joka on dekkarikirjallisuuttakäsittelevä nettisivusto. DekkariNetistä löytyy kirjailijaesittelyjä, arvosteluja,uutuuksia, linkkihakemistoja ja muuta dekkareihin liittyvää tietoutta.DekkariNetti on osoitteessa www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/. Toinenhuomionarvoinen sivusto on Torniolaakson kirjailijoita, johon pääsee tutustu-maan osoitteessa www.tornio.fi/kirjasto/tlaakso/kirja/.

Kirjastokimppa: Lapin kirjastoKirjastojärjestelmä: PallasPro

15

Kotisivut: www.tornio.fi/kirjastoAineistotietokanta: www.lapinkirjasto.fi

3.3 Keminmaan kunnankirjastoKeminmaan kunnan kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjaston lisäksi Lautiosaarenlähikirjasto, kirjastoauto sekä kolme siirtokirjakokoelmaa. Pääkirjasto sijaitseeKeminmaan koulukeskuksessa, jossa kirjaston lisäksi toimivat ala-aste, yläasteja lukio.

Kirjastojärjestelmä: PallasKotisivut: www.keminmaa.fi/kunta/kulttuur/kirjasto/etusivu.htmAineistotietokanta: Aineistotietokantaa ei tällä hetkellä löydy Internetistä. Asi-akkaat pääsevät selaamaan tietokantaa kirjastossa olevilta asiakaspäätteiltä.

3.4 Simon kunnankirjasto

Simossa kirjastolaitos käsittää pääkirjaston lisäksi Maksniemen lähikirjaston.Pääkirjasto toimii vuokralla Valtion virastotalossa aivan keskellä Simoa jaMaksniemen lähikirjasto sijaitsee koulun yhteydessä. Lisäksi kunta ostaakirjastoautopalveluja Iin, Yli-Iin ja Kuivaniemen yhteiseltä kirjastoautolta.

Kirjastokimppa: KarpaloKirjastojärjestelmä: ATP-OrigoKotisivut: www.simo.fi/kirjastoAineistotietokanta: http://simo.kirjas.to/

3.5 Tervolan kunnankirjastoTervolan kirjastolaitos koostuu pääkirjastosta, joka sijaitsee Lapinniemen koulu-keskuksessa ja Louen lähikirjastosta, joka toimii Louen koulun yhteydessä.Lähikirjastoa hoitaa yksi koulun opettajista, pääsääntöisesti koulupäivinä. Ter-veyskeskuksen vuodeosastolla pidetään tarvittaessa siirtokokoelmaa. Aineis-toa hankitaan vain pääkirjastoon.

Tervolan pääkirjastosta löytyy Paasilinna-kokoelma, erillinen vitriini, jonnetaltioidaan Paasilinnan veljesten Ernon, Reinon, Arton ja Maurin kirjallinen jamuu tuotanto sekä heitä koskeva materiaali. Pyrkimyksenä on hankkia kokoel-maan veljesten kaikki teokset. Lisäksi vitriinissä on esittelyt Paasilinna-suvus-

16

ta ja kaikista veljeksistä sekä Paasilinna-reliefi ja kaksi -mitalia. Paasilinna-kokoelman teokset löytyvät Karpalo-tietokannasta ja täydennyksiä tehdään kai-ken aikaa sekä lahjoituksin että ostamalla. Kirjaston kotisivulta löytyy laajatPaasilinna-osiot. Kokoelman aineistoa ei lainata sillä se on tarkoitettu vaintutkimuskäyttöön.

Kirjastokimppa: KarpaloKirjastojärjestelmä: ATP-Origo-kirjastojärjestelmäKotisivut: www.tervola.fi/kirjastoAineistotietokanta: http://tervola.kirjas.to/

3.6 Haparanda stadsbibliotekHaaparannan kaupunginkirjasto, Haparanda stadsbibliotek, sijaitsee aivan kau-pungin keskustassa, liikekeskus Gallerian tiloissa. Tornion keskustasta Haapa-rannan kirjastoon on matkaa vajaat kaksi kilometriä. Pääkirjaston lisäksi Haapa-rannalla toimii lukiokirjasto sekä kirjastoauto, joka on yhteinen Torniolaaksonkirjaston (Övertorneå) kanssa.

Kirjasto ylläpitää pienimuotoista kirjakauppaa, jossa myydään pääosin lähialuettakäsittelevää kirjallisuutta, mutta myös muuta kirjallisuutta voi tilata kirjastonkautta. Kirjastosta löytyy kattava digitalisoitu ja arkistoitu valokuvakokoelma.Kuvat ovat 1800-luvulta tähän päivään ja käsittelevät yhteiskunnan kehitystä.Kokoelma sisältää myös ainutlaatuisen Mia Greenin (1870-1949) valokuva-kokoelman, johon on dokumentoitu Tornio ja Haaparanta ensimmäisen maail-mansodan aikana.

Haaparannan kirjastossa taide on hyvin esillä. Kirjaston seiniltä löytyy kuului-san taiteilijan Charles Portinin 10 taideteosta ja kirjaston alakerrassa on erilli-nen näyttelyhalli.

Kirjastojärjestelmä: Book-ItKotisivut: www.haparanda.se/biblio_teket/Aineistotietokanta: http://opac.haparanda.se

3.7 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kirjastoKemi-Tornion ammattikorkeakoulussa voi opiskella liiketalouden ja tietojen-käsittelyn sekä kulttuurin, sosiaalialan, tekniikan ja terveysalan koulutus-ohjelmissa.

17

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kirjastolla on neljä toimipistettä, joistakolme sijaitsee Kemissä: Kemin oppimiskeskus, Terveysalan kirjastoja tieto-palvelu, Tekniikan kirjastoja tietopalvelu. Torniossa sijaitsee Tornionoppimiskeskus. Kirjasto toimii Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kunta-yhtymän kirjastona. Kuntayhtymän muodostavat Kemi-Tornion ammattiopistoja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Opiskelijoita ja henkilökuntaakuntayhtymässä on yhteensä 4 438.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kirjasto toimii alueen tieteellisenäkirjastona ja se pyrkii tulevaisuudessa vahvistamaan tätä roolia olemalla muka-na mm. maakuntakorkeakoulukokeilussa.

Kirjastokimppa: Amkit konsortioKirjastojärjestelmä: VoyagerKotisivut: www.tokem.fi/kirjastoAineistotietokanta: http://kaisla.amkit.fi/

3.8 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymän kirjastoLänsi-Lapin koulutuskuntayhtymä toimii seitsemällä paikkakunnalla: Tornio,Muonio, Pello, Keminmaa, Tervola, Kemi ja Simo. Toimialoja on neljä (tek-niikka, kulttuuriala, palveluala ja luontoala) ja valittavana 25 eri koulutus-ohjelmaa. Tarjolla on lisäksi ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta, oppi-sopimuskoulutusta sekä monenlaisia lyhytkursseja nuorille ja aikuisille. Myöskaksoistutkinnon suorittaminen (ammattitutkinto + ylioppilastutkinto) on mah-dollista. Ammatillisen tutkinnon suorittaminen antaa jatko-opintokelpoisuudenammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

Kirjastolla on toimipisteitä Torniossa, Tervolassa (2), Keminmaassa ja Simossa.Tornion yksikössä työskentelee päätoiminen kirjastonhoitaja, muissa kirjastoistahuolehtii toimistohenkilökunta. Lisäksi toimipaikoilla ja niiden eri osastoillaon henkilökunnan käyttöön tarkoitettuja käsikirjastoja sekä aikakaus- ja sano-malehtiä. Kirjastonkäytön opetus kuuluu opetussuunnitelmaan kaikilla 2. as-teen opiskelijoilla.

Kokonaisopiskelijamäärä koulutuskuntayhtymässä on n. 2 550, joista ammatil-lisen peruskoulutuksen suorittavia on noin 1 300, aikuisopiskelijoita noin 800

18

ja oppisopimusopiskelijoita noin 450. Vakituisen henkilökunnan määrä on n.230 ja määräaikaisen henkilökunnan yli 400. Pääpaikassa, Tornion yksikössä,opiskelijoita on noin 850 ja henkilökuntaa 100.

Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymän kirjasto on tarkoitettu oppilaitoksen opis-kelijoiden ja henkilökunnan käyttöön. Kokoelmista suurin osa on eri koulutus-alojen ammatillista kirjallisuutta.

Kirjastokimppa: Lapin kirjastoKirjastojärjestelmä: PallasProKotisivut: Valmistuvat keväällä 2005. Tulevat löytymään osoitteestawww.llaky.fiAineistotietokanta: www.lapinkirjasto.fi

3.9 Humanistisen ammattikorkeakoulun kirjastoHumanistinen ammattikorkeakoulu, HUMAK, on kaksialainen, valtakunnalli-nen ja verkostomaisesti toimiva ammattikorkeakoulu. Sillä on 12 koulutus-yksikköä eri puolilla Suomea. Humak tarjoaa humanistisen ja kasvatusalan sekäkulttuurialan ammatillista korkeakouluopetusta. Tornion koulutusyksikössä jär-jestetään kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusta.Torniossa Humanistinen ammattikorkeakoulu sijaitsee Peräpohjolan OpistollaKivirannalla. Vuonna 2003 Humakin Tornion yksikössä oli opiskelijoita 183.Lisäksi Peräpohjolan Opiston opiskelijoita oli 80 ja avoimen yliopiston opiske-lijoita 60. 1.1.2005 alkaen Peräpohjolan Opiston ja Humanistisen ammatti-korkeakoulun Tornion yksikön kirjastopalvelut on hoitanut Kemi-Tornionammattikorkeakoulun kirjaston Tornion oppimiskeskus. Peräpohjolan opistonkokoelma on siirretty Kemi-Tornion amk:n kirjaston kokoelmaan.

Kirjastojärjestelmä: VoyagerKotisivut: www.ppopisto.fi/kirjasto.htm ja www.tokem.fi/kirjastoAineistotietokanta: http://hurma.amkit.fi/ ja http://kaisla.amkit.fi/

19

4 KATSAUS MERI-LAPIN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖHÖN

Meri-Lapin kunnat tekevät seutuyhteistyötä mm. Kemi-Tornio-kehittämiskes-kuksen kautta. Kirjastojen välinen yhteistyö on tapahtunut paljolti vapaaehtoi-sesti ja asiakkaiden tarpeista lähtien. Kirjastokimpat ovat yksi esimerkki kokomaan kirjastojen hyvin toimivasta yhteistyöstä. Meri-Lapin kirjastot ovat pää-osin kuuluneet kahteen kirjastokimppaan: Karpalo-kirjastoihin sekä Kullero-kirjastoihin.

Kullero on kirjastojen yhteisjärjestelmä, jota alettiin luoda vuonna 1994 ja senkäyttöön siirryttiin syksyllä 1997. Kulleroon ovat vuosien saatossa kuuluneetKemin ja Tornion kaupunginkirjastot, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kir-jastot, Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä, Kemin Sarjakuvakeskuksen kirjas-to, Kemin kaupunkirakennekeskuksen ympäristöosaston kirjasto, Aineen tai-demuseo sekä Kemin lyseo. Kulleron rekisterit saatiin Internetiin maaliskuussa1998. Syksyllä 2004 Kullero-yhteistyö päättyi kirjastojen siirryttyä käyttämäänuudempia järjestelmiä.

Karpalo-kimppaan kuuluvat Simon ja Tervolan kunnankirjastojen lisäksi yh-deksän muuta Lapin ja Oulun läänin kirjastoa (Enontekiö, Muonio, Ranua,Kuivaniemi, Pudasjärvi, Taivalkoski, Yli-Ii, Ylikiiminki ja Utajärvi). Karpalootettiin käyttöön eri kunnissa vuosien 1998 ja 2003 aikana. Karpalo-kirjastoillaon käytössä Internet-sovellus Web-Origo.

Yksi alueellisen yhteistyön tuotos on Meri-Lapin kirjastojen ylläpitämä Las-markki-aluetietokanta, entiseltä nimeltään Mela-tietokanta, joka on käytettä-vissä Internetin kautta. Lasmarkki-aluetietokannasta voi hakea Meri-Lapin alu-eeseen, alueen henkilöihin, historiaan, kulttuuriin, luontoon ja yhteisöihin liit-tyvää aineistoa. Tietokannan kehittämiseen on saatu opetusministeriöstä rahoi-tusta vuosina 2001- 2004 ja se avattiin käyttäjille 17.9.2001.

Meri-Lapin alueen kirjastoilla on aika ajoin ollut yhteisiä projekteja ja tapah-tumia. Etenkin lastenkirjastoiminta on ollut tällä alueella aktiivista; on ollutyhteistyötä lukuharrastuksen edistämiseksi sekä valtakunnallisen lukuviikon tii-moilta.

20

Alueen kirjastot tekevät keskenään myös aineiston hankintayhteistyötä sekäkirjastoautoyhteistyötä palvelemalla asiakkaita oman kunnan ulkopuolella.Myös muutama yhteinen henkilökunnan koulutuspäiväkin löytyy. Lisäksi kir-jastojen johtajat ovat vuosien varrella tavanneet yhteisten asioiden merkeissäsäännöllisin väliajoin.

Tornionjokilaakson kirjastot tekevät keskenään yhteistyötä rajan yli ja tähänryhmään kuuluvat myös Haaparannan ja Tornion kaupunginkirjastot.

Parkki-projekti oli pohjoisten kirjastojen arviointi- ja kehittämisprojekti, jos-sa oli mukana kirjastoja Oulun, Kemin ja Rovaniemen seuduilta sekä Oulunyliopiston informaatiotutkimuksen laitos. Meri-Lapista projektiin osallistuivatKemin kaupunginkirjasto sekä Keminmaan ja Tervolan kunnankirjastot. Pro-jektin tavoitteena oli parantaa Pohjois-Suomen kirjastojen yhteistyötä ja kehit-tää kirjastoille helposti käytettäviä itsearviointimenetelmiä. Projektissa arvioi-tiin kirjaston kokoelmia, asiakaskunnan tarpeita sekä henkilökunnanaikaansaannoskykyä. Projekti kesti kolme vuotta (2000 – 2003), joiden aikanakaikki seudut kehittivät menetelmiä omista tarpeistaan lähtien, arvioivat valit-tuja kohteita ja tuottivat näin testattuja arviointimenetelmiä, jotka sopivat mo-nenlaisiin kirjastoihin.Kemin seudulla päähuomio kiinnitettiin lastenkirjastotoimintaan. Alueella tut-kittiin lasten lukemisharrastusta, kirjastojen kokoelmia sekä henkilökunnanaikaansaannoskykyä ja työssäjaksamista. Projektin aikana alkanut yhteistyö onjatkunut lastenkirjastoyhteistyönä, jonka tuloksina on yhteisiä, mm. lääninhal-lituksen rahoittamia hankkeita lasten- ja nuorten lukuharrastuksen edistämi-seksi. Lisäksi kirjastot ovat yhteisen arviointityön avulla voineet kehittää omiakokoelmiaan ja niiden hoitoa.

Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus asetti vuonna 2002 työryhmän selvittä-mään Meri-Lapin kuntien kirjastoauto- ja atk-yhteistyön kehittämistä. Työryh-mään kuuluivat Kuivaniemen, Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Tornionja Haaparannan kuntien kirjastotoimenjohtajat, jotka laativat toimeksiannostaselvityksen kehittämiskeskukselle. Työryhmä jatkaa toimintaansa vapaaehtoi-sena myös nykyisin.

Keväällä 2003 kirjastojen välistä yhteistyötä tiivistettiin aloittamalla paikalli-set aineistokuljetukset Kemin, Tornion, Simon ja Kemi-Tornion ammattikor-

21

keakoulun kirjastojen välillä. Samoihin aikoihin osa alueen kirjastoista liittyins. Rekku-kuljetusjärjestelmään, jossa yksityinen kuljetusliike toimittaa kirjas-tojen kaukolainat edullisesti Lapin läänin kirjastosta toiseen.

Viimeisimpänä yhteistyökohteena on ollut tämä alueellinen strategiaprojekti.Tavoitteena on tämän projektin kautta saada yhteistyö tasolle, joka palveleekaikkien alueen asukkaiden tarpeita tasaveroisesti. Strategian toteutumista seu-rataan ja se otetaan uudelleen tarkasteluun vuoden 2008 aikana.

Alueen kirjastot ovat omalta osaltaan myös mukana kehittämässä maakunta-korkeakoulun Etäoppijan oppimisprosessin tutor- ja tukiverkoston luomi-nen –hanketta. Projektin avulla rakennetaan läänin kuntien kirjastoille val-miuksia antaa korkeakoulukirjastojen palveluita opiskelija-asiakkailleen jamahdollistetaan korkeakoulututkintojen suorittaminen eri puolilla Lapin lää-niä. Hanke tuo paineita varsinkin kirjastojen kokoelmayhteistyölle.

Vuonna 2005 aloitetaan opetusministeriön tuella Meri-Lapin kirjastojenkoulutusprojekti, joka tähtää henkilöstön tietoja viestintätekniikan taitojenkohentamiseen ja päivittämiseen.

5 MERI-LAPIN ALUEELLINEN KIRJASTO- JA TIETOPALVELUSTRATEGIA

Tässä luvussa määritellään, mitkä ovat alueen kirjastojen yhteiset periaatteet,tehtävät ja tulevaisuuden näkemys, mihin ollaan menossa ja miten, eli Meri-Lapin kirjastojen yhteiset arvot, visio ja toiminta-ajatus. Näiden pohjalta toteu-tetaan strategian painopistealueita, jotka ovat

- asiakaspalvelun kehittäminen- henkilökunnan koulutus ja hyvinvointi- käytännön yhteistyön lisääminen- yhteistyö koulujen ja oppilaitosten kanssa- Meri-Lapin ja muiden Lapin läänin kirjastojen välinen yhteistyö- kansainvälinen yhteistyö- markkinointi ja tiedottaminen sekä- arviointi.

22

Meri-Lapin kirjastoihin kuuluu kaupunginkirjastoja, kunnankirjastoja sekä op-pilaitosten kirjastoja, joiden koko vaihtelee suuresti. Tämä asettaa haasteita stra-tegian toteuttamiselle.

5.1 Meri-Lapin kirjastojen yhteiset arvot, visio ja toiminta-ajatus

Meri-Lapin kirjastojen yhteisiksi arvoiksi on määritelty- alueellinen asiakaslähtöisyys- yhteistyö- kehittäminen- tehokas, joustava ja ammattitaitoinen palvelu.

Visio: Meri-Lapin kirjastot kehittävät yhteistyöllä alueelle entistä joustavammatja laadukkaammat kirjastoja tietopalvelut, jotka ovat valtakunnallista ja poh-joismaista huipputasoa.

Toiminta-ajatus: Meri-Lapin kirjastot edistävät alueensa asiakkaiden oikeuk-sia ja mahdollisuuksia elämyksiin, tietojen ja taitojen hankintaan, sivistykseensekä kansalaisvalmiuksien kehittämiseen.

5.2 Asiakaspalvelun kehittäminenAsiakaspalvelua pidetään kirjastopalveluista tärkeimpänä. Tilastolukujen lisäksikirjastot mittaavat ja arvioivat palvelujensa laatua asiakaskyselyillä. Asiakas-kyselyä voidaan kutsua asiakkaiden vaikutuskanavaksi ja palautetta asiakkai-den kirjastoille tarjoamaksi ideapankiksi. Näitä tulee hyödyntää mahdollisim-man tehokkaasti. Kyselyihin vastaajilla on tavallisesti positiivinen kuva kirjasto-palveluista, mutta sitä kautta on vaikea lähteä tekemään kehitystyötä. Tärkeääon, että asiakaskyselyjä tehdään säännöllisesti ja tulokset muutetaan vertailta-vaan muotoon sekä julkistetaan. Asiakaskysely antaa myös asiakkaalle tietoakirjastopalveluista ja auttaa jäsentämään ajatuksia kirjastosta ja sen palveluista.Kyselyjen lisäksi asiakaspalvelun kehittämisessä voidaan käyttää apuna suul-lista ja kirjallista palautetta sekä asiakasryhmien analysointia.

Nykytilanne: Suuri osa asiakkaista käyttää useamman kuin yhden kirjastonpalveluja alueella. Tämän päivän asiakkaat ovat entistä koulutetumpia ja vaati-vampia kirjastoja tietopalvelujen suhteen.Alueen kirjastot ovat toteuttaneet useita asiakaskyselyjä viime vuosien aikana.

23

Saatuja ideoita ja kehittämiskohteita on toteutettu käytettävissä olevien resurs-sien mukaan. Säännöllistä palautetta kerätään projektin aikana hankittujenpalautelaatikoiden ja sähköisten palautelomakkeiden avulla.

Tavoitteet: Kaikkiin kirjastoihin hankitaan palautelaatikko ja tehdään valmiitpalautelomakkeet. Palautelaatikko tyhjennetään säännöllisesti ja palautteisiinvastataan tarvittaessa henkilökohtaisesti. Myös suullisena saatu palaute tuleekirjata ylös. Palautteen antaminen myös sähköisesti täytyy olla mahdollista ni-mettömänä. Yksi ratkaisu tähän on kirjastojen kotisivuilla oleva palautelomake.

Päivittäisen palautteen käsittelyn lisäksi tehdään kerran vuodessa / puoli-vuosittain palautteesta kattava yhteenveto sekä suunnitelma saatujen ehdotus-ten toteutuksesta. Tietoa palautteesta, kyselyissä saaduista tuloksista sekä toi-menpiteistä ja ratkaisumalleista jaetaan päättäjille, toisille kirjastoille, tiedo-tusvälineille sekä asiakkaille.Kaikissa alueen kirjastoissa suoritetaan yhdenmukainen asiakaskysely, jolloinanalysointi ja tulosten vertailtavuus helpottuu ja säästetään työtä. Lomakkeidenkäsittely ja analysointi keskitetään. Tarvittaessa aiheesta voidaan antaa koulu-tusta. Tavoitteena on tehdä valmis kyselylomakepohja, jota kaikki kirjastot voi-vat käyttää ja muokata omia palveluitaan vastaavaksi. Kyselylomake käänne-tään myös ruotsiksi. Aikaisemmin tehtyjä kyselyjä ja tutkimuksia on aiheellistatutkia uudestaan. Tarkoituksena on myös, että kirjastot jakavat käyttämänsäkyselylomakkeet alueen muiden kirjastojen tietoon.Kirjastojen tulee kehittää alueensa asiakasryhmien analysointia. Tätä kauttasaadaan parempaa ja selkeämpää palvelua esimerkiksi maahanmuuttajille jaopiskelijoille. Myös hyvien käytäntöjen siirtämistä kirjastoista toiseen, mm.tutustumiskäyntien avulla, tulee tehostaa.Kaikki tämän projektin osa-alueet tähtäävät tavalla tai toisella asiakaspalelunparantamiseen. Kirjastot ovat olemassa asiakkaita varten.

Projektin aikana toteutuneet tavoitteet: Palautelaatikot hankittiin kirjasto-jen kaikkiin toimipisteisiin ja valmiit palautelomakkeet laadittiin suomeksi jaruotsiksi. Sähköinen palautelomake toteutettiin projektin aikana Tervolankunnankirjaston kotisivuille. Myös Meri-Lapin aluetietokannan, Lasmarkin,sivuilla on palautteenantomahdollisuus. Projektin aikana laadittiin muutamavalmis kyselylomakepohja kirjastojen vapaasti käytettäväksi.

24

5.3 Henkilökunnan koulutusHenkilökunnan koulutukseen vaikuttavat monet tekijät. Yksi tärkeimmistä onhenkilökunnan oma kiinnostus koulutusta kohtaan. Ilman oma-aloitteisuutta,omaa tahtoa ja motivaatiota koulutus ei onnistu. Työpaikalla ajan ja henkilö-kunnan vähyys sekä johdon kiinnostus ja aktiivinen toiminta asian eteen ovatsuuria vaikuttajia. Lisäksi rahan, koulutuksen ja/tai kouluttajan puute ovat useinongelmia koulutuksen järjestämisessä. Osaava ja ammattitaitoinen henkilökuntaon osa hyvää asiakaspalvelua ja tärkeä voimavara kirjaston toiminnassa ja laa-dussa.

Nykytilanne: Vuonna 2002 Parkki-projektin yhteydessä tutkittiin Kemin, Ke-minmaan ja Tervolan kirjastojen henkilökunnan koulutusta. Lisäksi jotain mui-ta koulutukseen liittyviä tutkimuksia on vuosien saatossa tehty, mutta tutki-mukset ovat useimmiten jääneet vain raportin muotoon. Koulutusta on ollut tarjolla, mutta rahan tai henkilökunnan puutteen vuoksikaikki halukkaat eivät ole voineet koulutukseen osallistua. Meri-Lapin alueenyhteistä koulutusta on järjestetty muutaman kerran. Koulutuksesta tiedottami-sessa on puutteita.

Tavoitteet: Selvitetään alueen henkilökunnan nykyinen koulutus- ja osaamistasosekä tarve lisäkoulutukseen. Saatujen tulosten avulla parannetaan ja tehoste-taan henkilökunnalle suunnattua koulutusta sekä pyritään löytämään sisäisiävoimavaroja. Tulosten perusteella laaditaan erillinen Meri-Lapin kirjastojenkoulutussuunnitelma.Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä koulutuksen suunnittelussa ja toteutukses-sa. Suunnitellaan muun muassa työkierron ottamista osaksi koulutusta. Työtolisi järjestettävä siten, että kaikilla on mahdollisuus osallistua koulutukseen.Tavoitteena on myös laatia yhteisille kotisivuille koulutuskalenteri, johon mer-kitään kaikki tarjolla oleva koulutus, tietoa koulutukseen hakeutumisesta, jne.

Projektin aikana toteutuneet tavoitteet: Kesällä 2004 tehdyllä kyselyllä saa-tiin tietoja henkilökunnan nykyisestä koulutuksesta ja koulutustarpeesta.Koulutuskyselyn tulokset julkaistiin erillisessä selvityksessä.Tiivistetysti kyselyn perusteella Meri-Lapin kirjastojen henkilökunnalle tulisijärjestää koulutusta ensisijaisesti seuraavista aiheista:

25

• Kirjastoammatillinen tietotekniikka sekä tietotekniikka yleensä.Tekniikka kehittyy nopeasti ja mukana olisi pysyttävä. Etenkin sähkö-postin tehokkaampi käyttö edesauttaisi työskentelyä monella eri tasolla.Myös kotisivujen päivitykset pitäisi saada hoidetuksi oman kirjastonvoimin.

• Tietopalvelun ja tiedonhaun opetusta tulisi järjestää kaikille. Etenkinnettihakua ja tietokantojen käyttöä tulisi opettaa.

• Luettelointia kaikille. Luetteloinnin hallinta helpottaisi myös tiedon-hauissa. Luetteloinnin perusteet kuuluvat jokaisen kirjastossa työsken-televän perustaitoihin.

• Sisällöntuntemus tuo lisää sisältöä omaan työhön, lisää ammattitaitoaja parantaa asiakaspalvelua.

• Vieraiden kielten taitoa tarvitaan yhä useammin. Etenkin puhekielen-opetusta toivottiin.

• Varteenotettavia ehdotuksia olivat myös vaikean asiakkaan kohtaami-nen, kirjankorjaus, liikunta, varastointi, translitterointi, kirjavinkkaus,kirjastonkäytön opetus ja apurahahakemusten tekokoulutus.

• Runsaasti pyydettiin myös kirjastoalan koulutusta yleensä, jolla tarkoi-tettiin tietojen päivittämistä, kirjastoalan tapahtumissa käymistä(esim. kirjastoautopäivät, kirjastovirkailijapäivät) sekä tulevaisuudenkatsausta.

Kyselyssä saatujen tulosten avulla parannetaan ja tehostetaan henkilökunnallesuunnattua koulutusta sekä pyritään hyödyntämään sisäisiä voimavaroja te-hokkaammin.Kyselyn tuloksissa nousi esiin muita huomioitavia asioita:

1) Henkilökunnalta tulee kysyä mielipide järjestettävästä koulutuksestaetukäteen, koulutusta tulee suunnitella yhdessä ja koulutuksesta pitäätiedottaa kaikille alueen kirjastoille ajoissa. Suunniteltu Meri-Lapinkirjastojen yhteinen koulutuspäivä tulisi järjestää.

2) Seuraavia koulutustapoja tulisi käyttää: pienryhmätyöskentely, työ-kierto, työpaikkakoulutus sekä kurssimuotoinen koulutus. Työpaikoillaon tarjottava mahdollisuus laajempaankin kouluttautumiseen sekä tukeaja kannustaa henkilökuntaa tällaiseen, esim. pätevöitymiskoulutus jaerillisarvosanat yliopistosta.

3) Kaikki saatu koulutus tulisi kirjata ylös (ketkä osallistuivat, kauankokesti, missä ja kuka järjesti, paljonko maksoi, miten toteutui, palautetta)ja arvioida.

26

Meri-Lapin yhteisille kotisivuille on laadittu koulutuskalenteri / tapahtuma-kalenteri.Vuoden 2005 aikana tullaan laatimaan erillinen Meri-Lapin kirjastojen koulutus-suunnitelma. Suunnitelma tulee sisältämään tarkemmat tiedot koulutuksen te-hostamiseksi sekä tietoa järjestetystä koulutuksesta ja koulutuksen tarjoajista.Uusi koulutuskysely järjestetään viimeistään vuonna 2008, jolloin strategia ote-taan uudelleen käsiteltäväksi.

5.4 Käytännön yhteistyön kehittäminenKäytännön yhteistyötä pyritään tekemään kaikilla tasoilla aina, kun se on pe-rusteltua. Tarkoituksena on parantaa ja kehittää Meri-Lapin kirjastojen yhteis-työtä sekä jakaa vastuuta strategian toteutumisesta. Kaikkien ei tarvitse kaik-keen osallistua, mutta tulokset jaetaan kaikkien kirjastojen kesken. Näin pie-nimmät kirjastot saavat mahdollisimman laaja-alaista hyötyä yhteistyöstä. Yh-teistyötä tehdään mm. kokoelmapolitiikassa, hankinnassa, atk:ssa ym. kirjastot-yössä. Lisäksi samaa työtä tekevien ihmisten osaamisen jakaminen sekä osas-tojen tasapuolinen kehittäminen ovat käytännön yhteistyötä.

5.4.1 Osastojen välinen yhteistyöOsastojen välisen yhteistyön tavoitteena on saattaa samaa työtä tekevät yhteenpohtimaan yhteisiä asioita. Yhteistyöllä pyritään tehokkaaseen tiedon ja taidonjakamiseen kirjastojen kesken. Yhdessä resurssit ja voimavarat saadaantehokkaampaan käyttöön ja kehitystyö helpottuu.Jo Parkki-projektin aikana havaittiin, että tutustuminen toisten kirjastojen työn-tekijöihin on madaltanut yhteydenottokynnystä ja kirjastojen välisten tiimiensynnyttämä suhdeverkosto on etenkin pienten kirjaston kannalta tärkeää.

Nykytilanne: Samaa työtä tekeviä on yritetty saada toimimaan yhteistyössä,mutta tulokset eivät ole tähän mennessä olleet kovin lupaavia. Tästä poikkeuk-sena ovat lastenkirjastotyöryhmä ja alueen kirjastojen johtajat. Yhtenä suurim-pana ongelmana on kirjastojen suuri kokoero ja resurssipula. Kokoontumiset jatapahtumat rasittavat pienissä kirjastoissa aina samaa pientä henkilökuntaa.

Tavoitteet: Ns. intressipiiri: eri kirjastojen samaa työtä tekevät ihmiset vaihta-vat osaamistaan keskenään kevyen tiimityön muodossa. Osastojaon lisäksi ryh-män kokoonpanoperusteena voisi olla esim. tietotekniikka, kokoelmatyö ja koti-palvelu. Ryhmän jäseniä tulisi olla monipuolisesti jokaisesta ammattiryhmästä

27

(kirjastonhoitajia, kirjastovirkailijoita, osastonjohtajia).Työryhmät voisivat kokoontua tarpeen mukaan kahdesta neljään kertaan vuo-dessa. Tapaamisten aiheita voivat olla esim. arviointi, erityisosaaminen,kehittämistarpeet ja -suunnitelmat, kokoelmatyö, tilastot, ajankohtaiset ongel-mat ja niiden ratkaisut, arki- käytännöt, tiedonhaku, koulutustarve, tapahtumatja näyttelyt sekä keskinäinen tiedotus.Meri-Lapin kirjastojen yhteisille kotisivuille laaditaan vastuuhenkilö- ja sähkö-postilistat, josta on helppo nähdä ketkä toimivat samalla ”alueella”.

Projektin aikana toteutuneet tavoitteet: Alueen kirjastojen musiikkiaineistostavastaavat ja kiinnostuneet kokoontuivat yhteen marraskuussa 2004. Tapaami-nen oli onnistunut ja poiki paljon uusia ideoita. Yhteystietoja vaihdettiin ja seu-raavasta tapaamisesta sovittiin. Myös lastenkirjastotyö on saanut projektin ai-kana lisää tuulta purjeisiin. Kirjastojen yhteisille kotisivuille laadittiin vastuu-henkilölistat kirjastoittain.

5.4.2 Lasmarkki-aluetietokantaLasmarkki-aluetietokanta on portti Meri-Lapin paikallistietoon. Tietokanta si-sältää Kemin, Keminmaan, Tornion, Tervolan ja Simon aluetta koskevia sekäalueen henkilöihin, historiaan, kulttuuriin, luontoon ja yhteisöihin liittyviä viit-teitä ja aineistoa. Tieto on suurimmaksi osaksi lehtiartikkeleita, joista osa onsuoraan luettavissa kuvatiedostoina. Tietokannasta on mahdollisuus tehdätiedonhakuja muun muassa aiheen, kohteen, paikkakunnan, henkilönnimien taitekijän perusteella. Tietokannasta löytyy myös valmiiksi tehtyjä hakujateemapaketteina merkittävistä alueellisista aiheista. Lasmarkki-aluetietokannanyhteystiedot löytyvät kirjastojen kotisivuilta.

Nykytilanne: Vuoden 2004 lopussa tietokanta sisälsi noin 22 000 tietuettapaikallistietoa, joista osa tallennettu suoraan kuvina, teksteinä, videoina taiäänitiedostoina. Vuoden 2004 aikana tietokantaa uudistettiin ja tietokannan nimivaihdettiin Melasta Lasmarkkiin. Jokainen kirjasto luetteloi tietokantaan ajan-tasaista aineistoa omasta kunnasta.

Tavoitteet: Lasmarkki-aluetietokantaa pidetään ajan tasalla ja se on osa kirjas-tojen jokapäiväistä työtä. Aineistoa luetteloidaan taannehtivasti mm. teema-pakettien ja oman alueen historian kannalta tärkeän aineiston osalta. Teema-pakettien määrää pyritään tulevaisuudessa lisäämään.

28

Tavoitteena on saada uusi Lasmarkin käyttöliittymä yleisökäyttöön kevään 2005aikana ja mahdollisesti tulevaisuudessa liittää se osaksi Pohjanportti-portaalia,jonka avulla kaikkea pohjois-suomalaista tietoa voidaan hakea yhden liittymänkautta.

5.4.3 Yhteiset kotisivutNykytilanne: Kaikilla Meri-Lapin kirjastoilla, Länsi-Lapin koulutuskunta-yhtymän kirjastoa lukuun ottamatta, on kotisivut. Kotisivujen päivittämisessäon parantamisen varaa eikä kotisivujen käyttö ole myöskään aina tehokasta.Oman vaikutuksensa kirjastojen kotisivuihin antavat kuntien omat määräyksetsivujen ulkonäöstä. Kirjastot siirtyivät vuoden 2004 aikana eri aineisto-tietokantoihin, mikä voi vaikeuttaa kirjastojen tietojen sekä aineiston löytymis-tä verkosta.

Tavoitteet: Luodaan Meri-Lapin kirjastojen yhteinen linkkisivu, josta pääseesuoraan kaikkien kirjastojen kotisivuille ja aineistotietokantoihin ja joka sisäl-tää tärkeitä linkkejä niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin. Sivuilta löytyylisäksi salasanalla suojattu sivu, joka on tarkoitettu ainoastaan henkilökunnankäyttöön (sisältää mm. ilmoitustaulun, tietoa yhteisistä projekteista sekä kou-lutuksesta). Aloitussivu pyritään saamaan asiakkaiden käyttöön keväällä 2005.Kotisivuja laajennetaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.Kotisivut vaativat paljon suunnittelutyötä sekä tietoa ja taitoa sivujen tekemi-sestä ja päivittämisestä. Tätä osaamista tulee jakaa kirjastojen kesken. Kirjasto-jen kotisivuilta tulee löytyä tiedonhakupyyntö-, osoitteenmuutos- ja kauko-palvelupyyntölomakkeet sekä palautelomake. Aiheesta tulee tarjota koulutustatarpeen mukaan. On kartoitettava, mitä alueen kirjastojen kotisivuilla on ja mitä siellä pitäisiolla. Tämän pohjalta on sivuja helpompi lähteä kehittämään.Yhtenä tavoitteena on saada Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymän kirjastolle omatkotisivut vuoden 2005 aikana sekä saada kaikkien kirjastojen kotisivut pysy-mään ajan tasalla.

Projektin aikana toteutuneet tavoitteet: Kemin kaupunginkirjasto tarjosiomilla kotisivuillaan olevat lomakkeet (tiedonhakupyyntö-, osoitteenmuutos-ja kaukopalvelupyyntölomake) muiden alueen kirjastojen kopioitavaksi. Tervolaon päivittänyt omia sivujaan kesällä 2004 mm. palautelomakkeella ja asiakas-tietojen muutos- lomakkeella.

29

Kemi-Tornion ammattiopiston datanomiopiskelija Eija Nikka suunnitteli ja to-teutti Pia Kusminin avustuksella Meri-Lapin kirjastojen logon sekä kotisivut.

Kuva Meri-Lapin kirjastojen yhteisten kotisivujen etusivusta

5.4.4 Kokoelmatyö

Nykytilanne: Meri- Lapin alueella kokoelmayhteistyötä on jo aloitettu Parkki-projektin aikana, jolloin Kemin, Keminmaan ja Tervolan kirjastot arvioivatlastenkokoelmiaan. Arvioinnista oli konkreettista hyötyä ja se vaikutti ratkai-sevasti mm. poistojen lisääntymiseen ja hankintojen uudenlaiseen painottami-seen.Meri-Lapin kirjastot kuuluvat tällä hetkellä kahteen hankintarenkaaseen:

a) Kemin kaupunginkirjasto, Keminmaan, Simon, Tervolan ja Kuivaniemenkunnankirjastot sekä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kirjasto

b) Tornion kaupunginkirjasto ja Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymänkirjasto

Humanistinen ammattikorkeakoulu ei kuulu tällä hetkellä mihinkään hankin-tarenkaaseen vaan sillä on sopimus kirjakaupan kanssa, josta se hankkii aineis-tonsa suoraan.Alueen kirjastoilla on vaihtelevantasoiset hankintaperiaatteet, osalla ne löyty-vät kirjallisena.

30

Meri-Lapin kirjastojen kirjastoaineistokustannuksia 2003:

Kirjasto Kirjastoaineistokulut Kirjojen hankintakulut

/ Toimintakulut 2003 / Toimintakulut 2003

Kemin kaupunginkirjasto 12,8 % 8,5 %

Tornion kaupunginkirjasto 11,6 % 10,0 %

Keminmaan kunnankirjasto 19,4 % 17,4 %

Tervolan kunnankirjasto 22,9 % 16,2 %

Simon kunnankirjasto 15,7 % 9,1 %

Kemi-Tornion amk:n kirjasto 23,2 % 15,3 %

Länsi-Lapin koulutuskunta-

yhtymän kirjasto 53 % Tietoa ei saatavana

Humanistisen amk:n kirjasto Tietoa ei saatavana Tietoa ei saatavana

Haparanda stadsbibliotek 8,5 % 6,3 %

Koko maan keskiarvo 15,3 % Tietoa ei saatavana

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kirjastolla on käytössään jo huomattavamäärä elektronista aineistoa sisältäen yli 50 maksullista tietokantaa. Tietokan-toihin kirjasto käyttää aineistomenoistaan n. 15 – 20 %. Simon kunnankirjastossaon käytössä e-kirjoja, jotka on hankittu yhteistyössä Karpalo-kirjastojen kans-sa.Suosituksena on, että aineistoa poistetaan yhtä paljon kuin hankitaan. Toistai-seksi kaikki kirjastot eivät ole tätä tavoitetta saavuttaneet. Kaikki kirjastot ovatpoistaneet aineistoa omassa tahdissaan ja myyneet, lahjoittaneet tai laittaneetpaperinkeräykseen. Tavallisimmin poistettua aineistoa on lähetetty varasto-kirjastoon.

Tavoitteet: Kerätään yhteen alueen kirjastojen kokoelmatyön periaatteet. Joskirjastoilla ei ole niitä, tulee ne laatia tämän strategian toteutuksen aikana. Pe-rustetaan työryhmä laatimaan alueen yhteinen hankintapolitiikka (mm.hajautettu hankinta, varastointi ja erikoisaineistot) sekä yhteinen kokoelmienkehittämissuunnitelma, joka sisältää mm. kokoelmien arvioinnin, koulutus-suunnitelman kokoelmatyön menetelmistä ja toimenpiteet, joiden avulla kir-jastot voivat kohdentaa olemassa olevia varojaan paremmin kokoelmien kehit-

31

tämiseen. Kirjastot voivat sopia keskenään erilaisia painopistealueita kehitys-työlle, jolloin resurssit riittävät paremmin koko alueen yhteisesti käytettävänkokoelman tarpeisiin. Suunnitelmien avulla pyritään saamaan mm. hankinta jalainaus sekä hankinnat ja poistot tasapainoon jokaisessa alueen kirjastossa.

Hankintayhteistyöllä pyritään välttämään turhia hankintoja ja mahdollisestisäästämään nimekkeen kappalemäärissä. Aineiston hankintaa voisi harjoittaahajautettuna eli kaikki hankkisivat perusaineiston ja tarvitsemansa, muttaerikoisaineistoa jaettaisiin. Tällaista erikoisaineistoa olisivat esim. lehdet, kurssi-kirjat, tieteelliset julkaisut ja sähköinen aineisto. Tulevaisuuden tavoitteena onalueen kaikkien kirjastojen kuuluminen samaan hankintarenkaaseen. Myös muunkirjastoaineiston hankinnassa, esim. kirjamuovien ja erityislaitteiston hankin-nassa pyritään tekemään yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan. Näin saavute-taan tuntuvia alennuksia sekä tietoa kilpailutettavista yrityksistä. Strategian ai-kana kerätään tietopaketti siitä, mitä poistetulle aineistolle tehdään (eri-koiskirjastoihin, varastokirjastoon, satamat, ulkomaalaiskirjastot, jne.).

Henkilökunnalle pidetään koulutus- ja tutustumistilaisuus uusista ja tulevistaaineistoformaateista, jossa käydään läpi mm. sähköiset kirjat ja lehdet, tutus-tutaan uusiin formaatteihin (esim. MP3) ja arvioidaan vanhojen (esim. VHS)tulevaisuutta.

Toteutetaan selvitys elektronisen aineiston eli sähköisten kirjojen ja lehtiensekä tietokantojen käytöstä ja kiinnostavuudesta. Samalla tutkitaan mahdolli-suutta hankkia sähköistä aineistoa muihin alueen kirjastoihin (mm. lisenssi-oikeudet).

Erityisaineisto sekä harvemmin käytettävä aineisto pyritään ottamaantehokkaampaan käyttöön. Tehdään kirjastoille jaettavat listat erityisaineistoistaja harvoin käytetyistä aineistoryhmistä, esim. äänikirjat, cd-romput, diat, meri-kortit, teemapaketit ja työpiirustukset. Aineistoa siirtolainataan tarpeen mukaantoisille kirjastoille. Myös hankinnan keskittämistä näiden aineistojen kohdallakannattaa suunnitella.

Koska varastotilaa on kaikilla vähän, jaetaan varastointiperusteita, jolloin turhaja päällekkäinen varastointi minimoidaan. Etenkin harvoin käytettävään ai-neistoon ja kurssikirjallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Varastointi tulee ole-

32

maan yksi koulutuspäivän aihe: mitä varastoidaan ja millä perusteella, kokoel-man hoito, poistot varastosta sekä Kuopion Varastokirjaston käyttö.

Yhteistyössä toteutettavassa koulutuksessa voidaan käyttää kirjastojen omaahenkilökuntaa opettajina ja yhdessä kokeiltavilla arviointimenetelmillä saadaanvertailutietoa alueen kirjastojen kokoelmista.Kokoelmapolitiikasta tiedotetaan henkilökunnalle, asiakkaille ja päättäjille.

Kokoelmien arviointi on osa koko kirjaston toiminnan arviointia. Kokoelmi-en arvioinnilla etsitään olemassa olevia vahvuuksia sekä kehittämistarpeita japarannusehdotuksia aiemmin havaittuihin ongelmiin, joita ovat esimerkiksi ai-neistoon ja sen käyttäjiin liittyvät ongelmat sekä kirjastoihin ja niiden rooliinliittyvät kysymykset. Kirjastokohtaisia ongelmia ovat myös hankintojen koor-dinointi, kaksoiskappaleet, poistot, siirrot ja varastointi. Arviointi vaatii sopi-via menetelmiä ja resursseja. Kokoelmien arviointia tehdään koko alueen yh-teistyönä.

5.4.5 Henkilökunnan liikkuvuus ja työkiertoTyökierto lisää mielekkyyttä, motivaatiota, uusia ideoita ja vaihtelua työhön.Työkierrolla saadaan aikaan monipuolinen ja tarkoituksenmukainen työssä op-piminen ja se auttaa ammattitaidon kohottamisessa. Etuna on lisäksi henkilös-tön sijaistaminen (mm. lomien ja koulutusten aikana), mahdollinen vaikutuspalkkaukseen sekä toisen työn parempi ymmärtäminen. Myös työssä jaksami-sen ja työergonomian kannalta työkierto on suositeltavaa.

Nykytilanne: Pienissä kirjastoissa harjoitetaan työkiertoa automaattisesti, muttasuuremmissa kirjastoissa halukkuus työkiertoon ei ole ollut kovin suuri.

Tavoitteet: Työkierrosta pidetään tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan sen mah-dollisuuksista ja toteutuksesta. Työkierto käynnistetään pikkuhiljaa omassa kir-jastossa siirtymällä työpisteestä toiseen. Osana osastojen välistä yhteistyötä ha-lukkaat voivat mennä tutustumaan sopivana ajankohtana myös toiseen kirjas-toon tai lähteä henkilövaihtoon. Työkierto tulee olemaan osa alueen henkilö-kunnan koulutusta. Sekä työkiertoon lähtijä että vastaanottaja tulee kouluttaauuteen tilanteeseen.

33

Tavoitteena on tulevaisuudessa Meri-Lapin kirjastojen yhteinen erikois-työntekijä, esimerkiksi pedagoginen informaatikko, joka toisi lisäarvoa kirjas-toille ja jonka saamista opetusministeriön laatima Kirjastostrategia 2010 erityi-sesti korostaa. Yhteisen työntekijän palkkaaminen voidaan toteuttaa esimer-kiksi projektina kokeiluvuoden, jolloin nähdään miten idea toimii. Voidaan myöskokeilla ns. varahenkilöjärjestelmää, jossa alueella jo työskentelevää kirjasto-henkilökuntaa kierrätetään työkierron tavoin eri kirjastoissa lomien, sairaslomien,koulutusten, jne. aikana. Molemmat tavoitteet vaativat vielä paljon suunnitte-lua sekä rahoituksen.Kirjastot tekevät yhteistyötä kirjastossa työskentelevän ei-kirjastoammatillisenhenkilökunnan hankinnassa sekä heille suunnattujen työtehtävien suunnittelus-sa. Myös vapaana olevan ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuudesta tulisitiedottaa toisille kirjastoille.

5.4.6 KirjastoautotoimintaKirjastoautot ovat tärkeä osa kirjastopalvelujen tarjontaa. Erityisesti vanhem-man väestön sekä lasten ja nuorten palvelijana kirjastoauto on merkittävä.Kirjastoautopalveluilla korvataan lakkautettuja sivukirjastoja, ja ne ovat useinmyös haja-asutusalueella asuvien ihmisten ainoa kunnallinen lähelle tuleva pal-velu.

Nykytilanne: Meri-Lapin alueella kaikilla kunnankirjastolla ei ole omaa kirjasto-autoa (Tervola) ja osassa se on jaettu toisten kuntien kanssa (Simo ja Haapa-ranta). Pysäkkejä ajetaan myös yli kuntarajojen ja jopa yli valtion rajojen, esi-merkiksi Tornion kirjastoauto ajaa muutaman pysäkin Haaparannan puolellapalvelemassa suomenkielisiä asiakkaita. Myös Rovaniemen maalaiskunnan kir-jastoauto ajaa Meri-Lapin alueella muutamia pysäkkejä.

Kirjastoautojen pysäkit vuonna 2003

Kemi Tornio Keminmaa Simo* Tervola Haparanda**

Pysäkkejä 77 116 76 6 — 103

* Simo ostaa kirjastoautopalveluja Iin, Yli-Iin ja Kuivaniemen yhteiseltä kirjastoautolta.

** Kirjastoauto yhdessä Övertorneån kanssa

(Lähde: http://tilastot.kirjastot.fi ja www.haparanda.se/biblio_teket/)

34

Kirjastoautojen käytöstä alueella on tehty selvitys. Syksyllä 2002 Kemi-Tornioalueen kehittämiskeskus asetti työryhmän selvittämään Meri-Lapin kuntienkirjastoyhteistyön kehittämistä. Työryhmän ensimmäisenä tehtävänä oli selvit-tää mahdollisuus kirjastoautoyhteistyöhön ostamalla palveluja naapurikunnis-ta. Tuloksena alueen kirjastot eivät nähneet mitään mahdollisuuksia ryhtyämyymään kirjastoautopalvelujaan muille kunnille lukuun ottamatta muutamiapysäkkejä tai pysäkkien vaihtoja.

Tilanteet muuttuvat ja nyt kaivataan jo uutta selvitystä. Kuntien kiristyvä raha-tilanne, vanheneva kirjastoautokalusto ja asukasluvun väheneminen vaativatuutta suunnittelua ja kehittämistä yhteistoiminnan aloittamiseksi.

Tavoitteet: Perustetaan kirjastoauto-työryhmä, jonka tehtävänä on laatia selvi-tys koko alueen tulevasta kirjastoautotarpeesta sekä kirjastoautoreittientehokkaammasta käytöstä. Koska Kemin kirjastoautolla ei ole enää monia käyttö-vuosia, tulee työryhmän selvittää myös mahdollisen uuden auton hankintaanliittyvät kysymykset. Lisäksi työryhmän tehtävänä on selvittää mitä muuta toi-mintaa kirjastoautopalveluun voidaan liittää (esim. satutunteja tai tiedon-haunopetusta).Kirjastojen sisäisiä kuljetuksia tehostetaan kirjastoautojen avulla.Tavoitteena on olemassa olevien kirjastoautoresurssien kohdentaminen siten,että alueen asukkaat saavat kirjastopalvelut lähellä asuinpaikkaansa. Tavoittee-na on, että jokainen vanhusten ja vammaisten palvelutalo, ala-aste ja päiväkotipääsevät kirjastoautopalvelun tai kotipalvelun piiriin. Näin kaikilla olisi yhtä-läinen mahdollisuus kirjastopalvelujen käyttöön. Lisäksi halukkaille järjeste-tään tutustumiskäyntejä kirjastoautoon, jolloin kirjastoauto ja sen henkilökuntatulevat tutuiksi ja kynnys kirjastoauton käyttöön madaltuu. Koulut ovat pyytä-neet erikseen kirjastojen henkilökunnan vierailuja kouluille. Tähän tulee kirjasto-autoissa työskentelevienkin osallistua.

5.4.7 Kirjastojen kotipalveluKaikilla kunnan asukkailla on yhtäläinen oikeus kirjastopalveluihin iästä, fyy-sisestä kunnosta tms. riippumatta. Kirjastojen kotipalvelu on tarkoitettu niilleliikuntaesteisille, jotka eivät esimerkiksi vamman, sairauden tai korkean iänvuoksi voi itse asioida kirjastossa.

35

Tulevaisuudessa kirjastoja tietopalvelujen suurena haasteena on ennen kaik-kea vanhusten määrän huomattava lisääntyminen. Tämä vaikuttaa kirjastojenkäyttäjäkuntaan ja kävijämääriin sekä lainauslukuihin. Valtakunnallinen vanhus-poliittinen tavoite ja strategiatoimikunnan asettama tavoite on, että 90 % 75-vuotiaista asuu tavallisissa asunnoissa. On tutkittu, että haja-asutusalueilla van-hukset ovat huonokuntoisempia kuin keskusta-alueilla. (Ikääntyvien palvelutTorniossa s. 5). Lähikirjastojen lakkautusten myötä kirjastopalvelut ovat siirty-neet kauemmaksi ja kirjastoautojen resurssit ovat rajalliset. Autot käyvät nor-maalien pysäkkien lisäksi mm. vanhustentaloilla ja palvelukodeissa, muttaliikuntarajoitteisten on melko mahdotonta käyttää tätä palvelua hyväkseen.Kotipalvelulla on suuri vaikutus palvelun saajien psyykkiseen hyvinvointiin.Palvelun avulla voidaan lisätä mm. sosiaalista kanssakäymistä, mahdollistaaelinikäinen oppiminen sekä tiedon ja elämysten saanti ja sitä kautta parantaaelämänlaatua.Kirjastopalvelujen tarjoaminen liikuntaesteisille tulee turvata ja siksi koti-palvelun järjestäminen tulee herättää henkiin.

Nykytilanne: Kotipalvelua on järjestetty alueella aiemmin hyvinkin tehokkaasti.Resurssipulan vuoksi palvelun tarjonta on kuitenkin hiipunut olemattomiin.Palvelua pyytäviä on pyritty palvelemaan, joskus oman työn ulkopuolellakin,mutta palvelun suurempaan tarjontaan ei ole mahdollisuuksia ja palvelua eimarkkinoida millään tavalla. Kirjastoautot toimittavat reiteillään aineistoa ko-tiin asti mahdollisuuksien mukaan.

Tavoitteet: Tavoitteena on selvittää, minkälainen tarve Meri-Lapin alueella onkirjastojen kotipalvelulle sekä tehdä selvityksen perusteella suunnitelma siitä,miten kirjastoja tietopalvelut tuotetaan niille asukkaille, jotka eivät esim. vam-man takia pysty käyttämään mitään tarjolla olevaa kirjastoyksikköä tai tavan-omaisia kirjastopalveluja. Tämän perustella tulee käynnistää kirjastojen tarjo-ama kotipalvelu alueella.Ratkaisuja kirjaston kotipalvelun järjestämiseen on useita. Palvelu voisi ollaosa kunnan tarjoamia tuki- ja hoivapalveluja tai sillä voitaisiin työllistää jokupitkäaikaistyötön. Kolmannen sektorin, seurakuntien ja vapaaehtoisjärjestöjenmahdollisuudet kirjastojen kotipalveluun tulee myös tutkia. Yksi ratkaisu voisiolla myös erityiskuljetuksen järjestäminen kirjaston toimipisteisiin. Tietotek-niikan käyttöä yhteydenpidossa kotipalveluasiakkaisiin tulee kehittää.

36

5.4.8 Käyttösäännöt ja maksutAsiakkaat ovat eriarvoisia eri kirjastoissa riippuen kuntien panostuksesta kir-jastojen palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yhteiset käyttösäännöt ja maksuttakaisivat näiltä osin asiakkaille tasapuolisen kohtelun asuinpaikasta ja kirjas-tosta riippumatta.

Nykytilanne: Jokainen kirjasto määrää omat käyttösääntönsä ja maksunsa, joi-hin vaikuttavat kirjastojen koko, käyttö ja sijaintikunta. Yhteisiä käyttösääntöjäja maksuja on todettu mahdottomaksi toteuttaa vielä tässä vaiheessa. Myös yh-teisen palveluoppaan todettiin olevan jokseenkin tarpeeton, sillä kaikillakirjastoilla on asiakkaille jaettavaksi käyttösäännöt ja maksut paperiversioina.

Tavoitteet: Asiakkaille jaettavaksi suunnitellaan lehtinen, joka sisältää kaikki-en Meri-Lapin alueen kirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat. Lehtinen käänne-tään englannin ja ruotsin kielelle. Meri-Lapin kirjastojen kotisivuille laaditaanohjeet niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin kirjastojen yhteistoiminnasta.Arvioidaan maksullisten palveluiden ja tuotteistamisen käyttöä kirjastoissa. Josyhteinen ajatus löytyy, voidaan kohteet määritellä tarkemmin. Hankkeille etsi-tään tarvittaessa ulkopuolisia kumppaneita ja rahoittajia. Toteutetaan mahdolli-nen yhteinen suunnitelma palvelujen myynnistä (esim. tutkijahuoneet, laina-kokoelmat, kirjaluettelot, opastus). Maksullista palvelua voisi olla myös esim.pedagogisen informaatikon tarjoama laajempi tiedonhaunopetus asiakkaantoivomasta aiheesta tai tiedonhallintataitojen opetus esim. opettajille, kuntienEU-vastaaville, projektivastaaville tai harrastepiiriläisille.

Projektin aikana toteutuneet tavoitteet: Yhteystiedot ja aukioloajat –lehti-nen toteutettiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Alueen kirjastojen yhteisillekotisivuille laadittiin ohjeistusta Meri-Lapin kirjastojen käytöstä sekä kaikkienalueen kirjastojen yhteystiedot.

5.4.9 Tapahtumat ja näyttelytNykytilanne: Yhteistyötä on tehty valtakunnallisten tapahtumien yhteydessäsekä eri projekteissa.

Tavoitteet: Jokaiselle kirjastolle tehdään vuodelle 2005 samanlaiset näyttely-ja tapahtumakalenterit, joihin voidaan merkitä niin yhteiset kuin omatkin näyt-

37

telyt ja tapahtumat vuoden aikana. Kalenteri auttaa hahmottamaan tapahtumia,niiden ajankohtaa sekä suunnittelua eri kirjastoissa. Tarvittaessa kalenterit kään-netään ruotsiksi.Kirjastojen johtajat suunnittelevat vuoden tapahtumia ja näyttelyitä markkinointi-ja tiedotussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Johtajien lisäksi osastot ideoivatkeskenään tapahtumia, tempauksia ja näyttelyitä.Näyttelyrekvisiitan käytössä ja hankinnassa tehdään yhteistyötä. Usein näyttely-rekvisiitta on esillä kirjastossa vain kerran vuodessa, muun ajan se voisi kiertäätoisissa kirjastoissa. Näin saadaan aikaan näyttelyille vaihtelevuutta sekä työ-ja kustannussäästöjä. Myös ideoita näyttelyiden käytännön toteutuksesta jae-taan kirjastojen kesken.Henkilökuntaa tulee irrottaa normaaleista työtehtävistä ja antaa aikaa sekä mah-dollisuus osallistua näyttelyiden ja tapahtumien järjestämiseen.

Projektin aikana toteutuneet tavoitteet: Alueen kirjastojen yhteisille koti-sivuille toteutettiin ilmoitustaulu, jossa voi tiedottaa huomioitavista tapahtu-mista ja näyttelyistä. Sivuille on tarkoitus saada aikaan myös toimiva kalenteri.

5.4.10 ProjektitProjektitoiminta on keskeinen toimintatapa nykypäivän kehitystyössä. Projekti-työskentely on tehokasta ja oikein toteutettuna se tuottaa hyviä tuloksia. Projekti-muotoinen työskentely vaatii kuitenkin resursseja, joita kirjastoissa ei välttä-mättä ole.

Nykytilanne: Meri-Lapin alueella on tehty seudullisia projekteja, joista yksisuurimmista on Lasmarkki, Meri-Lapin aluetietokanta. Muina esimerkkeinä voisimainita Parkki-projektin sekä aktiivisen projektitoiminnan alueen lastenkirjasto-toiminnassa.

Tavoitteet: Tavoitteena on jatkaa yhteisten projektien sekä erilaisten tutkimus-ten käyttöä yhteistyön ja kirjastopalvelujen kehittämisessä. Kirjastojen tuleejakaa tietouttaan myös mm. projektihakemusten laatimisesta, jotta alueella saa-daan käyntiin uusia projekteja ja kehitystyö jatkuu. Yhteistyömahdollisuuksiaoppilaitosten kanssa tulee selvittää.

Rahoituksesta riippuen tulevien projektien aiheita voivat olla esimerkiksi 1)selvitys sähköisten kirjojen ja lehtien käytöstä sekä kiinnostavuudesta, 2) Meri-

38

Lapin kirjastojen yhteinen kuntoprojekti yhteistyössä alueen työterveyshuollonkanssa, 3) Meri-Lapin kirjastojen asiakastyytyväisyystutkimus, 4) yhteinenhakutoiminto alueen kirjastojen tietokantoihin, 5) kirjastojen ja koulujen konk-reettisen yhteistyön lisääminen (esim. kirjavinkkaus ja tapahtumat), 6) ikääntyvänväestön saavuttava kirjastopalvelu sekä 7) Meri-Lapin kirjastojen yhteinen kier-tävä työntekijä (kokeiluvuosi).

Vuoden 2005 aikana toteutetaan tämän projektin arviointiraportti, jonka laatiikirjasto- ja tietopalvelualan tradenomi-opiskelija omien opintojensa projektit-yönä, sekä Meri-Lapin kirjastojen henkilöstön tietoja viestintätekniikkataidothanke, jonka osana laaditaan koulutussuunnitelma.

5.5 Kirjastojen ja koulujen välinen yhteistyöKirjastot haluavat tukea lapsia ja nuoria heidän lukuharrastuksessaan, opiske-lussa ja yleissivistyksen kartuttamisessa mm. ehkäistäkseen kehitystä, joka johtaaopiskelun keskeyttämisiin ja syrjäytymiseen. Kirjastot ovat myös mukanavalmentamassa koululaisia ja opiskelijoita tietoyhteiskuntaan opettamalla tiedon-hallintataitoja. Tiedonhallintataidot ovat tiedonhaun osaamista, kriittisen suhtau-tumisen oppimista erityyppisiä lähteitä kohtaan, lukutaidon lisäämistä, kirjaston-käytön hallintaa, medialukutaidon oppimista yms. Tulevien asiakkaiden opetushelpottaa tulevaisuudessa myös henkilökuntaa. Kun asiakkaat osaavat käyttääitsenäisemmin kirjastoa ja hakea tietoa, kirjastojen vähenevän henkilökunnanvoimavarat voidaan suunnata mm. uusien palveluiden kehittämiseen.

Nykytilanne: Kaikki seudun yleiset kirjastot tekevät yhteistyötä koulujen kanssa,mutta yhteistyön laajuus ja taso vaihtelee melkoisesti. Koululaisten ja opiskeli-joiden lukuharrastusta on pyritty ylläpitämään kirjastokäynneillä sekä erilaisil-la projekteilla ja tapahtumilla. Kirjastoauto on yksi vahva linkki kirjastojen jakoulujen välillä. Myös erilaisia työryhmiä on perustettu yhteistyön parantami-seksi, esim. Koulu ja kulttuuri -työryhmä Torniossa sekä Avatar-projekti, jokakäsittää koko Lapin läänin. Tiedonhallintataitojen opetusta alueella selvitettiinjonkin verran vuonna 2001 Parkki-projektin yhteydessä (Rasinkangas, s. 52).Peruskouluja ja lukioita on alueella liki 50.

Tavoitteet: Tarkoituksena on, että jokaisella koululaisella ja opiskelijalla onyhtäläiset mahdollisuudet kirjaston käyttöön sekä kirjastoja tiedonhaku-

39

opetuksen saamiseen riippumatta siitä, missä kunnassa ja missä koulussa hänon. Tavoitteena on integroida tiedonhallintataidot jokaisen peruskoulun ja luki-on opetussuunnitelmaan. Etenkin peruskoulun päättävät ja toiselta asteelta val-mistuvat tarvitsevat tiedonhallintataitoja lähtiessään opiskelemaan. Yhteistyöl-lä pyritään lisäksi lisäämään ja kehittämään lasten ja nuorten lukuharrastustakeinoina mm. kirjailijavierailut, kirjavinkkaus, kirjoituskilpailut yms. tapahtu-mat. Yhteistyötä tulee kehittää pitkäjännitteisesti ja suunnitelmallisesti.

Vireillä on koko Lapin lääniä koskeva Avatar-projekti (EU-hanke), jossa yhte-nä tavoitteena on saada Meri-Lapin alueelle projektityöntekijä, pedagogineninformaatikko, suunnittelemaan tiedonhallinnan opetusta seutukunnan koulu-jen ja kirjastojen tarpeisiin. Hanke olisi pilottihanke, jonka tuloksia voitaisiinsoveltaa myös muissa EU-maissa. Hankkeen toteutuminen selviää kevään 2005aikana.

Yhteistyön kehittämistä kannattaa viedä eteenpäin myös mahdollisten opinnäyte-töiden avulla. Esimerkiksi näin voidaan toteuttaa kartoitus eri ikäryhmille tar-jolla olevasta opetusmateriaalista koskien tiedonhallintaitoja. Materiaalin puut-tuessa sellainen voidaan pyytää opinnäytetyönä. Opetusmateriaali koostuisi ai-neistosta, jota kaikki kirjastot voivat käyttää hyväkseen kirjastonkäytön ja tiedon-hallintataitojen opetuksessa.

Projektin aikana toteutetun kyselyn tuloksena tavoitteisiin lisättiin seuraavaa:Lastenkirjastotyöryhmälle annetaan tehtäväksi laatia suunnitelma kirjastojen jakoulujen välisen yhteistyön kehittämiseksi. Etenkin yhteydenottoihin ja kirjasto-palveluista tiedottamiseen tulee kiinnittää huomiota. Kyselyn tulosten perus-teella yhdeksi keskeiseksi aiheeksi tulee ottaa myös tiedonhallintataitojen ope-tus, etenkin tiedonlähteen luotettavuuden arvioinnin osalta. Tiedonhallintataidotovat kirjastojen ja koulujen yhteinen haaste, johon on vastattava. Suunnitelmanpohjana voidaan käyttää aikaisemmin tehtyjä kyselyjä (mm. tämän projektinaikana suoritettu kysely) tai suorittaa uusia kyselyjä tarpeen mukaan. Suunni-telman perusteella otetaan yhteyttä alueen kouluihin. Yhteistyön etenemistä tuleeseurata.

Projektin aikana toteutuneet tavoitteet: Projektin aikana alueen peruskoulunja lukion opettajille tehtiin kysely, jonka avulla selvitettiin, miten opettajat jakoululaiset käyttävät kirjastoa, miten tiedonhaunopetus on kouluissa järjestetty

40

ja miten koulujen ja kirjastojen välistä yhteistyötä voitaisiin tehostaa. Vastaajatvalittiin satunnaisotannalla Meri-Lapin alueen noin 650 opettajan joukosta.Otantaan valittiin 20 % eli 128 peruskoulun ja lukion opettajaa tasaisesti jokai-sesta kunnasta. Vastausprosentiksi kyselyssä saatiin 36 % (46/128).

Yhteenveto saaduista vastauksista:Käsitys siitä, mikä on koulukirjasto, vaihteli opettajien antamissa vastauksissasuuresti. Osa piti kunnankirjaston sijaintia samassa rakennuksessakoulukirjastona, osa omassa tilassa pidettävää kokoelmaa ja jotkut jopa muuta-man hyllymetrin mittaista kirjamäärää luokan seinällä. Suurin osa vastaajistakäytti kirjastoa sekä itse työssään että koululuokkiensa kanssa. Kirjaston käyttöriippui paljolti kirjaston sijainnista kouluun nähden. Jos koululla oli oma kir-jasto tai kunnankirjasto sijaitsi aivan lähellä, kirjastoa käytettiin viikoittain jos-kus jopa päivittäin. Myös kirjastoauto oli ahkerassa käytössä monella koululla.Useimmiten kirjastossa käytiin 1 – 5 kertaa vuodessa. Vastausten mukaan kir-jaston käyttö riippuu sijainnin lisäksi paljon opettajasta ja opetettavasta ainees-ta. Osalle opettajista oli hieman epäselvää, osaavatko oppilaat käyttää kirjas-toa, sillä kirjastonkäyttö ei aina ollut valvottua, ryhmissä oli eritasoisia oppilai-ta tai ryhmän kirjastonkäyttötaidot eivät olleet vielä selvillä (esim. uusi ryhmä).Keskeisimpinä tiedonlähteinä oppilaat käyttivät opettajien mukaan oppikirjojaja Internetiä. Saatujen tulosten mukaan kouluissa opetetaan tiedonhakutaitoja,josta vastuu kuuluu jokaiselle opettajalle. Erillisenä ryhmänä eniten mainintojasaivat äidinkielenopettajat sekä atk-opettajat. Opettajien ehdotukset yhteistyönlisäämiseksi käsittelivät eniten yhteydenottoja ja tapaamisia, aineistoa sekä eri-laisia tapahtumia. Kirjastoilta toivottiin aktiivista palvelujen tarjontaa. Saman-laisia ehdotuksia saatiin myös Kemin seudulla Parkki-projektissa vuonna 2001.(Rasinkangas, s. 15)

Kokonaisuudessaan kyselyn tulokset sekä käytetty kyselylomake löytyvät eril-lisestä ”Opettajille suoritetun kyselyn tulokset 2004” raportista, jonka saa ha-lutessa Tornion kaupunginkirjastosta Sanni Pajari-Sariolalta ([email protected])

Kemin kaupunginkirjastossa teetettiin syksyllä 2004 proseminaarityönä tapaus-tutkimus lasten- ja nuortenosaston teemapakettipalvelusta. Työn tavoitteena oliluoda palvelulle suuntaa-antava tuotteistusehdotus vertailemalla kirjaston hen-kilökunnan ja asiakkaiden näkemyksiä.

41

5.6 Meri-Lapin ja muiden Lapin läänin kirjastojen välinen yhteistyöNykytilanne: Yksi esimerkki Lapin läänin kirjastojen yhteistyöstä on Parkki-projekti (2000 – 2003), pohjoisten kirjastojen arviointi- ja kehittämisprojekti,jossa oli mukana kirjastoja Oulun, Kemin ja Rovaniemen seudulta sekä Oulunyliopiston informaatiotutkimuksen laitos. Projektin tavoitteena oli parantaaPohjois-Suomen kirjastojen yhteistyötä ja kehittää kirjastoille helposti käytet-täviä itsearviointimenetelmiä. Projektissa arvioitiin kirjaston kokoelmia, asia-kaskunnan tarpeita sekä henkilökunnan aikaansaannoskykyä.

Toisena yhteistyökohteena voisi mainita Rekku-kuljetukset. Rekku tulee sa-noista resource sharing, joka tarkoittaa aineistojen yhteiskäyttöä. Rekku-kulje-tus mahdollistaa kirjastoaineiston nopean vaihdon kirjastojen kesken koko La-pin läänin alueelta. Kuljetukset hoituvat kuljetusliikkeen kuriiripalveluna. Meri-Lapin alueen kirjastoista mukana ovat Kemi, Tornio, Keminmaa ja Kemi-Tor-nion ammattikorkeakoulu.

Lapponica on Lapin kirjastojen, museoiden ja tutkimuslaitosten yhteinen ver-kossa toimiva tiedonhakupalvelu, jossa voi joko tehdä hakuja itse tai jättää ky-symyksen tietopalvelutiimille. Tietokanta sisältää Lappia, Pohjoiskalottia jaBarentsin aluetta koskevaa ja tällä alueella tuotettua kirjallista, kuvallista sekäaudiovisuaalista aineistoa. Meri-Lapin kirjastoista Lapponica-tiedonhaku-palvelussa ovat mukana Kemi ja Tornio.

Lapin läänin alueella kirjastot tekevät yhteistyötä keskenään etenkin kir-jastokimppojen sisällä. Meri-Lapin alueen kirjastot kuuluvat neljään eri kirjasto-järjestelmään ja kahteen eri kirjastokimppaan. Lisäksi kimppojen ulkopuolellejää kolme kirjastoa. Tämä aiheuttaa ongelmia etenkin alueen asiakkaille. Myöskirjastot kärsivät tästä omalla tavallaan, mm. joudutaan tekemään samoja töitämoneen kertaan pienellä alueella ja tiedon hakeminen asiakkaille hidastuu.

Myös Lapin korkeakoulujen kirjastot tekevät yhteistyötä keskenään. Tästäesimerkkinä Rovaniemen amk:n kirjaston ja Kemi-Tornion amk:n kirjaston yh-teinen Virtaa-projekti sekä maakuntakorkeakoulun Etäoppijan oppimisprosessintutor- ja tukiverkoston luominen -hanke, joissa edellä mainittujen lisäksi onmukana myös Lapin yliopiston kirjasto. Tässä projektissa rakennetaan lääninkuntien kirjastoille valmiuksia antaa korkeakoulukirjastojen palveluita opiske-

42

lija-asiakkailleen ja mahdollistetaan korkeakoulututkintojen suorittaminen eripuolilla Lapin lääniä.Lisäksi alueen kirjastot osallistuvat Lapin lääninhallituksen ja maakuntakirjastonjärjestämään toimintaan, jota toivotaan tarjottavan huomattavasti enemmän.

Tavoitteet: Parhaillaan Kemi-Tornio alueella on menossa liikenne- ja viestintä-ministeriön ja alueen kuntien rahoittama kolmivuotinen kokeiluhanke, jonkatarkoituksena on edistää seudullista joukkoliikennesuunnittelua ja sitä kauttamm. pyrkiä parantamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä sekä hillitse-mään yhteiskunnan kuljetuskustannuksia. Yhtenä osa-alueena on kuntienylikunnallisten henkilö- ja pientavarakuljetusten, muun muassa kirjastoaineistonkuljetusten, seudullinen suunnittelu. Tarkoituksena on saada aikaan siis toimi-va logistiikkasuunnitelma alueen kirjastoaineiston kuljettamiseen. Hanketta vieeteenpäin Kemi-Tornio-alueen kehittämiskeskuksessa työskentelevä seutu-logistikko. Pohjanportti on pohjoissuomalaisten kirjastojen yhteinen alueportaalihanke, jokavalmistuu asiakaskäyttöön vuoden 2005 kuluessa. Pohjanportin yhteishakuuntulevat Rovaniemen, Oulun ja Kajaanin alueiden maakuntakirjastojen, yliopis-tojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastojen aineistot. Pohjanportti-kirjastojenvälille on tarkoitus kehittää automatisoitu kaukolainaus- ja kuljetussysteemi.

Yhtenä tavoitteena on edellä mainitun maakuntakorkeakoulun Etäoppijanoppimisprosessin tutor- ja tukiverkoston luominen –hankkeen eteenpäin vie-minen. Hanke tuo paineita varsinkin kirjastojen kokoelmayhteistyölle.

Tavoitteena saada Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymän kirjasto mukaan Avatar-projektiin sekä lisätä Lapin läänin toisen asteen oppilaitosten yhteistyötä.

5.7 Kansainvälinen yhteistyöNykytilanne: Meri-Lapin alueen kirjastot ovat olleet mukana tekemässä kan-sainvälistä yhteistyötä aiemminkin. Tästä viimeaikaisimpina esimerkkeinä ovatmm. Barents-kirjastokonferenssi Kemissä 2003 sekä Torniolaakson kirjastojenrajan ylittävä yhteistyö. Tämän strategian yhteydessä keskitytään Haaparannankirjaston kanssa tehtävään yhteistyöhön.

43

Tavoitteet: Rajan yli tapahtuvan yhteistyön tarkoituksena on jakaa erilaistakirjastotietoa ja taitoa, hyödyntää resursseja tehokkaammin, saada ideoita jasaattaa kaikki paikalliset kirjastot ja niiden aineistot myös asiakkaiden tietoi-suuteen ja käyttöön.Yhteistyötä pyritään kehittämään ja lisäämään seuraavien ehdotusten avulla: • Toteutetaan henkilökunnalle tutustumiskäyntejä kirjastoihin rajan molemmin

puolin • Tietoa Haaparannan kirjastosta ja sen palveluista Meri-Lapin yhteisille koti-

sivuille (mm. linkki kotisivuille ja aineistotietokantaan) • Järjestetään yhteisiä näyttelyitä ja tapahtumia • Kaukolainaliikenteen tehostaminen ja kaukolainamaksujen yhtenäistäminen • Haaparannan kirjasto mukaan suunnitteilla olevaan Meri-Lapin kuljetusketjuun • Kirjastojen markkinoiminen rajan molemmin puolin • Osastojen välisen yhteistyön kehittäminen • Koulukirjastojen välinen yhteistyö • Kirjavaihtoa (poistettuja kirjoja / kirjalahjoituksia / siirtolainoja) • Aineiston ostoyhteistyötä • Ajankohtaisen aineiston valinta • Osaamisen jakaminen (esim. käännösapua esitteissä ja kotisivuilla) • Yhteisen koulutuksen järjestäminen (esim. kielikoulutusta)

Myöhemmin yhteistyötä voitaisiin laajentaa muihinkin Ruotsin kirjastoihin.Oppilaitoskirjastojen välistä yhteistyötä voitaisiin kehittää esimerkiksi Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun kirjaston ja Luleå universitetsbibliotekin kesken.

Projektin aikana toteutuneet tavoitteet: Yhteydenpitoa Haaparannan kirjas-ton kanssa on lisätty mm. vaihtamalla käytännöllisiä tietoja ja käännösapua.Kemin kaupunginkirjaston henkilökunta kävi tutustumiskäynnillä Haaparan-nan kirjastossa. Lisäksi Kemin kaupunginkirjasto päätti lahjoittaa omastakokoelmastaan poistettua käyttökelpoista suomenkielistä aineistoa Haaparan-nan kirjastoon. Eniten ongelmia yhteistyössä on aiheuttanut yhteisen vahvankielen puuttuminen.

44

5.8 Markkinointi ja tiedottaminenMarkkinointi ja tiedottaminen nousevat yhä tärkeämmiksi tämän päivän kirjastot-yössä. Kirjastojen sisältö ja osaaminen sekä se, mitä kirjastot tänä päivänä pys-tyvät asiakkailleen tarjoamaan tulee tuoda selkeästi esiin. Kirjastopalvelujenmarkkinoinnilla tavoitetaan niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat sekä henkilöt,jotka eivät ole vielä kirjaston asiakkaina. Myös päättäjille suunnattua markki-nointia ja tiedotusta tulee vahvistaa. Yhteistyön tehokkuuden kannalta erityisentärkeää on kirjastojen keskinäinen tiedotus.

Kirjastojen markkinointi ja tiedotus voidaan jakaa neljään osioon:1) palveleva tiedotus (asiakkaille suunnattu)2) julkinen tiedotus (päättäjille suunnattu)3) kirjastojen välinen tiedotus4) sisäinen tiedotus.

Nykytilanne: Kirjastojen keskinäinen tiedottaminen ei ole toiminut alueellakovin tehokkaasti. Markkinointia kirjastoissa on käytetty vaihtelevasti, riippu-en käytettävissä olevista resursseista ja taidoista.

Tavoitteet: Laaditaan Meri-Lapin kirjastojen yhteinen markkinointi- ja tiedotus-suunnitelma, jolla tehostetaan ja yhtenäistetään niin ulkoista kuin sisäistäkinmarkkinointia sekä tiedottamista. Suunnitelma sisältää tarkempaa tietoa ja konk-reettisia ehdotuksia, joita toteuttamalla parannetaan palvelua ja alueen kirjasto-jen tunnettavuutta. Aiheesta pyritään järjestämään myös koulutusta.

Projektin aikana toteutuneet tavoitteet: On laadittu ehdotus Meri-Lapin kir-jastojen markkinointi- ja tiedotussuunnitelmaksi. Se sisältää kirjastojen tiedotus-vastaavat, toistuvat tiedotustarpeet, kuluvan vuoden tiedotettavat erikoisaiheet,juttuaiheita, muita markkinointi-ideoita, yhteisiä linjauksia sekä alueen tiedo-tusvälineet yhteystietoineen. Meri-Lapin kirjastojen yhteisille kotisivuille ontehty ilmoitustaulu, jonka tarkoituksena on parantaa kirjastojen välistä tiedo-tusta.

45

6 ARVIOINTI JA LAATU

Lakisääteistä kirjastoja tietopalveluarviointia tehdään vuosittain opetusminis-teriön ja lääninhallitusten toimesta. Tämän lisäksi kunnilla on velvollisuus ar-vioida omaa kirjastoja tietopalveluaan ja julkistaa siitä saatavat tulokset.

Arviointi on johtamisen ja toimintojen kehittämisen väline, jonka tulee niveltyäosaksi jokapäiväistä toimintaa. Arvioinnin tulosten on oltava luotettavia ja ar-vioinnin tulee olla säännöllistä, järjestelmällistä ja hyvin dokumentoitua. Arvi-oinnissa kiinnitetään huomio kirjastoja tietopalvelujen vaikuttavuuteen, talo-udellisuuteen ja tehokkuuteen ja siitä saatavia tuloksia käytetään hyödyksi ke-hitettäessä palveluja. (Kortelainen 2003, s. 11)

Arvioinnin kautta saadaan tietoa henkilökunnalle, asiakkaille, päättäjille ja muillesidosryhmille kirjastoja tietopalveluista. Arvioinnin tarkoituksena on selvit-tää vastaavatko kirjastoja tietopalvelut asiakkaiden ja eri sidostyhmien tarpei-ta, ovatko palvelut toimivia ja laadukkaita, ovatko asetetut tavoitteet toteutu-neet ja mihin suuntaan kehitys on mennyt.

Suunnittelussa asetettujen tunnuslukujen ja budjetin seurannan lisäksi arvioin-tia voidaan suorittaa laatimalla erilaisia portfolioita eli osaamisen ja asiantunte-muksen näytekansioita sekä keräämällä tietoa asiakaskyselyjen ja palautteenmuodossa. Palvelujen arvioinnissa mittareina voidaan käyttää erilaisia tilastojaja tunnuslukuja mm. lainoista, hankinnoista, poistoista, aineiston kierto-nopeuksista, kirjastokäynneistä ja asiakkaista. Se mitä menettelytapoja arvioin-nissa käytetään, on opetusministeriön, kuntien ja kirjastojen päätettävissä.Arvioitavien asioiden tulee kuitenkin olla kirjaston toiminnan kannalta olen-naisia. Tietojen tulee olla myös vertailukelpoisia, luotettavia ja helposti mitat-tavia.

Arviointimenetelmien kehittelyssä ja valinnassa tulisi kiinnittää huomiota nii-den soveltumiseen myös pienien kirjastojen tarpeisiin. Arviointia ei tule pitääylimääräisenä työnä, vaan sen tulee olla aina osa jokapäiväistä toimintaa jakirjastopalvelujen kehittämistä. Kirjastojen yhteistoiminta tuo lisäarvoa arvi-ointiin erilaisten kokemusten ja tulosten vertailussa.

46

Tavoite: Seuraavat kolme kohtaa otetaan osaksi Meri-Lapin kirjastojen yhteis-tä arviointia:

1) Tässä raportissa olevat tilasto- ja palvelutaulukot päivitetään jatietoja verrataan kirjastojen kesken sekä edellisiin vuosiin.

2) Asiakaskyselyt ja –palaute: Vuoden aikana kertyneet asiakaspalautteetja asiakaskyselyissä saadut tulokset kerätään yhteen ja arvioidaanniiden kautta kirjastojen toimintaa ja palveluja.

3) Joka vuosi otetaan jokin erityinen kohde arvioitavaksi yhteistoimin-nassa (esim. osasto, palvelu, aineistolaji). Kerättävien tietojen tulee ollahelposti saatavissa ja kirjaston kehittämisen kannalta merkityksellisiä.

Selvitetään miten opetusministeriön määrittämät laatusuositukset (Kirjasto-poliittinen ohjelma 2001 – 2004, s. 131) toteutuvat Meri-Lapin alueen kirjas-toissa.

7 TULEVAISUUS

Kunnalliset kirjastot ovat riippuvaisia kunnan niille myöntämästä rahoitukses-ta. Tämän strategian toteuttamisvuodet näyttävät kuntien talouden osalta melkosynkiltä. Useimmat kirjastot joutuvat tyytymään vain välttämättömiin menojenkorotuksiin. Kirjastoissa laaditaan omia tavoiteohjelmia, jotka liittyvät kokokunnan strategioihin. Ohjelmilla pyritään pysymään mukana koko kunnan kehi-tyksessä, jotta lakiin perustuva peruspalvelu ei unohdu kunnan päättäviltä elimil-tä. Myös tämä strategia osoittaa, että kirjastoilla on selvät suunnitelmat, mitenvoidaan toimia, jotta yhteisillä varoilla kustannetut palvelut saadaan entistä tehok-kaammiksi ja kuntalaisten parhaaksi.

Meri-Lapin kirjastostrategiassa on esitetty useita eri kehittämiskohteita tote-utusehdotuksineen. Jotta yhteinen visio ja päämäärät saavutetaan edellyttää sejokaiselta kirjastolta omaa vahvaa panosta ja aktiivista yhteistyötä.

Kirjastojen kehitys, myös Meri-Lapissa, kulkee kohti elektronista tulevaisuut-ta, integroituja kirjastojärjestelmiä, tiedonhakuportaaleja ja verkostoitumista.Kehittämistyö tapahtuu paljolti valtakunnallisena, mutta tulokset täytyy voidakäyttää hyväksi paikallisestikin. Se vaatii työpanosta, koulutusta ja varoja kokoalueella. Vaikka alueen kirjastojen nykyiset tietojärjestelmät toimivat erossa toi-sistaan, voidaan portaalien avulla välttää suurimmat yhteistyön esteet eli asiakas-palvelun monimutkaistuminen.

47

Tekniikka on vain väline, ei itsetarkoitus, mikä pyrkii unohtumaan it-viidakos-sa. Tärkeintä kirjastoissa on tulevaisuudessakin sisältöjen välittäminen asiak-kaille. Kirjastojen tehtävänä on myös huolehtia sivistystarpeiden tyydyttämi-sestä, ei vain tiedon jakamisesta. Kirjastoilla tulee olla aineistoa tämän tehtä-vän täyttämiseen. Sekin vaatii varoja, koulutusta ja työpanosta. Jotta ammatti-taitoista henkilöstöä saadaan sekä tekniikan että sisältöjen hallintaan, on kirjas-tojen paneuduttava rekrytointiin, työpaikan houkuttelevuuteen ja palkkaukseen.

Tekemällä yhteistyötä pystytään asiakkaille, eri sidosryhmille ja henkilökun-nalle tarjoamaan paljon enemmän kuin jos toimittaisiin yksin. Strategian to-teutuminen vaatii johtamista ja johdon tukea, toimivaa yhteistyötä kunnan päät-täjien ja kirjastojen kesken, motivoitunutta ja kehityshaluista henkilökuntaa,selkeää tiedonkulkua ja markkinointia, sitoutumista kehitystyöhön, resurssejasekä paljon positiivista asennetta ja uskoa tulevaisuuteen.

7.1 Strategiatyön arviointiTämän strategiatyöskentelyn arviointi suoritetaan Meri-Lapin kirjastojen yh-teistyönä. Arviointiraportin laatii ammattikorkeakoulun kirjastoja tietopalvelun-alan opiskelija projektityönä kevään 2005 aikana. Arvioinnin tarkoituksena onkehittää alueen kirjastojen projektityöskentelyä ja osaamista.

7.2 SeurantaMeri-Lapin kirjastojen johtajat seuraavat ja huolehtivat strategian toteutumistajärjestelmällisesti mm. ottamalla strategian käsiteltäväksi johtajien yhteisissäkokouksissa. Strategian toteutumisvuosien aikana 2005 – 2008 kerätään tietoakehityksestä myös henkilökunnalta ja asiakkailta. Vuoden 2008 aikana Meri-Lapin kirjastostrategia otetaan uudelleen tarkasteltavaksi, jolloin saadaan lo-pulliset tulokset strategian onnistumisesta.

Tämän strategian onnistunut toteutuminen vaatii koko alueen kirjasto-henkilöstöltä sitoutumista yhteistyöhön sekä kannanottoja asetettujen tavoittei-den toteuttamiseksi.

Ehdotus: Väliraportti strategian etenemisestä tehdään syksyllä 2006. Siinä kä-sitellään mm. keskeisiä ongelmia ja uusia toimenpide-ehdotuksia niiden selvit-tämiseksi.

48

LÄHTEET JA OHEISLUKEMISTO

AMK-kirjasto – oppimisen resurssi: Ammattikorkeakoulukirjastojen strategia2004 – 2007. http://www.arene.fi/files/pages/89/AMKIT-strategia.doc.Hakupäivä 15.12.2004.

Haasio, Ari ja Piukkula, Juha (toim.). 2000. Verkostoituvat kirjastot.Helsinki. BTJ Kirjastopalvelu.

Heikkinen, Hilkka. 2002. PARKKI: Pohjoisten kirjastojen arviointi- jakehittämisprojekti : Väliraportti II 30.4.2002. Oulu. PARKKI – Pohjoisten kir-jastojen arviointi- ja kehittämisprojekti.

Ikääntyvien palvelut Torniossa: Vanhuspoliittinen strategia vuoteen 2015.http://www.tornio.fi/maa/vanhuspoliittinen_strategia_2015.pdf.Hakupäivä 27.5.2004.

Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus. http://www.kemi-tornioregion.fi

Kirjastojen kotisivut:Kemin kaupunginkirjasto, www.kemi.fi/kirjastoTornion kaupunginkirjasto, www.tornio.fi/kirjastoKeminmaan kunnankirjasto,www.keminmaa.fi/kunta/kulttuur/kirjasto/etusivu.htmSimon kunnankirjasto, www.simo.fi/kirjastoTervolan kunnankirjasto, www.tervola.fi/kirjastoKemi-Tornion ammattikorkeakoulun kirjasto, www.tokem.fi/kirjastoHumanistisen ammattikorkeakoulun kirjasto, www.ppopisto.fi/kirjasto.htmHaparanda stadsbibliotek, www.haparanda.se/biblio_teketLapin kirjasto, www.lapinkirjasto.fi

Kirjasto- ja tietopalvelualan peruskoulutus.http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html.Hakupäivä 10.5.2004.

49

Kirjastopalvelut kaikilla mausteilla. Palvelutuotannon tila, tarpeet ja tulevai-suuden linjauksia.http://www.minedu.fi/julkaisut/kulttuuri/2004/opm5/kirjastopalvelut.pdf.Hakupäivä 26.10.2004.

Kirjastopoliittinen ohjelma. Työryhmän muistio. http://www.minedu.fi/julkai-sut/kirjastopoliittinenohjelma/kirjastopoliittinenohjelma.pdf.Hakupäivä 26.10.2004.

Kirjastotoimen arvioinnin kehittäminen. Tampereen kaupunginkirjasto.http://www.tampere.fi/kirjasto/arvio.htm. Hakupäivä 9.1.2004.

Kortelainen, Terttu. 2003. Kirjastojen arviointi ja osaamisen jakaminen seutu-yhteistyönä: Pohjoisten kirjastojen arviointi- ja kehittämisprojekti PARKKI.Helsinki. BTJ Kirjastopalvelu.

Koivu, Timo. Kirjastoyhteistyön järjestäminen Hämeenlinnan seudulla.http://www.htk.fi/kirjasto/y1.htm. Hakupäivä 2.5.2004.

Kronqvist, Marja. 2003. PARKKI: Pohjoisten kirjastojen arviointi- ja kehit-tämisprojekti : Väliraportti III 30.4.2003. Oulu. PARKKI – Pohjoisten kirjasto-jen arviointi- ja kehittämisprojekti.

Lappi lukuina 2003. Lapin Liitto.http://www.lapinliitto.fi/tilastotkuvat/tt2003.pdf. Hakupäivä 4.1.2005.

Niinikangas, Liisa. Kirjastotoiminta uudelle tasolle! – Keski-Karjalan kirjasto-projekti 2005 – 2010. http://www.kitee.fi/fi.php?/liitteet/palvelut/kirjasto/Kirjastostrategia.pdf.Saatu sähköpostitse 30.7.2004

Nikkanen, Arja. 2002. Salon seudun kirjastoja tietopalvelustrategia. Moniste.

Opetusministeriö. 2003. Kirjastostrategia 2010: Tiedon ja kulttuurin saatavuu-den politiikka.http://www.minedu.fi/julkaisut/kulttuuri/2003/opm01/strategia.pdf.Hakupäivä 13.5.2004.

50

Rasinkangas, Päivi. 2001. PARKKI: Pohjoisten kirjastojen arviointi- jakehittämisprojekti: Väliraportti 30.4.2001. Oulu. PARKKI – Pohjoisten kirjas-tojen arviointi- ja kehittämisprojekti.

Suomen yleisten kirjastojen tilastot. http://tilastot.kirjastot.fi

Tornion kulttuuripalvelut. 2004. Tornion lastenkulttuuriohjelma 2004.http://www.tornio.fi/kirjasto/lastenkulttuuriohjelma2004.pdf.Hakupäivä 3.12.2004.

Unescon yleisten kirjastojen julistus. Unescon koulukirjastojulistus.http://www.minedu.fi/opm/unesco/sopsuos/TAITTOkopio.pdf.Hakupäivä 13.5.2004.

Viirkorpi, Paavo. 2000. Onnistunut projekti: opas kunta-alan projektityös-kentelyyn. Suomen kuntaliitto, Helsinki.

Virranniemi, Ulla ja Rantaharju, Mika. 2002. PARKKI: Pohjoisten kirjastojenarviointi- ja kehittämisprojekti: Rovaniemen seudun kirjastojen selvitys alueenopiskelija-asiakkaiden kirjaston käytöstä. Rovaniemi. PARKKI – Pohjoistenkirjastojen arviointi- ja kehittämisprojekti.

LIITTEET

Liite 1: Tilastotaulukko 2003

51

TIL

AST

OT

AU

LU

KK

O 2

003

Läh

de: Y

leis

ten

kirj

asto

jen

tilas

totie

toka

nta

(http

://til

asto

t.kir

jast

ot.f

i) s

ekä

sähk

öpos

tivie

stit

Asu

kas-

Lai

naaj

atL

aina

ajat

/K

äynn

itK

äynn

it/

Ain

eist

oaA

inei

stoa

/L

aina

usL

aina

t/H

anki

nta

Han

kint

a/

luku

asuk

asas

ukas

asuk

asas

ukas

asuk

as (€

)

Kem

i23

236

11 3

2648

,7 %

385

397

16,6

252

562

10,9

665

211

28,6

9 93

67,

9 €

Torn

io22

155

10 2

1946

,1 %

221

212

10,0

203

288

9,2

427

746

19,0

7 01

74,

7 €

Kem

inm

aa8

898

3 79

942

,7 %

146

112

16,4

110

633

12,4

205

859

23,1

6 70

49,

5 €

Terv

ola

3 78

12

018

53,4

%52

007

13,8

45 8

2912

,180

236

21,2

1 76

89,

1 €

Sim

o3

759

1 91

751

,0 %

42 0

1811

,242

766

11,2

68 0

9318

,11

504

8,7

€

KTa

mk

5 31

321

9 28

571

293

129

025

-

Lla

ky35

0n.

35

000

14 5

939

700

2 78

3

Hum

ak44

7n.

9 0

00n.

9 0

005

581

n. 1

000

Hap

aran

da10

346

3 03

229

,3 %

31 0

323,

072

613

7,0

80 6

967,

82

966

5,4

€

Lap

in lä

äni

—-

—-

48,0

%—

-13

,4—

-11

,6—

-23

,2—

-7,

8 €

Kok

o m

aa—

-—

-46

,9 %

—-

12,7

—-

7,9

—-

20,9

—-

6,9

€

LIITE 1

meri-lapin alueellinen kirjasto- ja tietopalvelu ... · sarja a. raportteja ja tutkimuksia 1/2005...

Documents