1

2

Metallityöväen liitto pähkinänkuoressa

Perustettu 1899.

Maan suurin teollisuuden ammattiliitto.

Jäseniä n. 167 308, jotka kuuluvat 320 ammattiosastoon. jäsenistä on naisia n. 21%jäsenistä on alle 35-vuotiaita kolmannes

Liitto solmii kymmenen työehtosopimusta

Yli 1900 pääluottamusmiestä työpaikoilla valvoo sopimusten noudattamista.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n jäsen.

Pohjoismaiden teollisuustyöntekijät (IN), Euroopan Metallityöläisten Yhteisjärjestö EMY:n ja Kansainvälinen Metallityöläisten Liiton (IMF) jäsen.

3

Metallityöväen liiton perustehtävä

Yhteistoiminnan avulla jäsenten työ- ja palkkaehtojen parantaminen.

Metalliliiton neuvottelemat ja solmimat työehtosopimukset määrittelevät palkkaperusteet, maksettavan palkan vähimmäistason sekä muut työsuhteessa noudatettavat ehdot.

Metalliliitto toimii jäsenten yhteiskunnallisen aseman ja sivistystason kohottamiseksi.

Lisäksi Metalliliitto edistää työsuojelun kehittämistä yritysdemokratian toteuttamista ammatillista koulutusta

5

Jäsenyys

Ammattiosastossa jäsen osallistuu työpaikkansa luottamusmiehen valintaan joka toinen vuosi osaston puheenjohtajan ja toimikunnan muiden jäsenten valintaan vuosittain osaston toiminnasta päättämiseen vuosittain työhuonekunnan toiminnasta päättämiseen vuosittain aloitteiden tekemiseen työehtosopimusneuvotteluihin

Joka 4. vuosi jäsen voi olla ehdolla ja äänestää liittokokousedustajia osallistuu liittokokousaloitteiden valmisteluun ammattiosastoissa

Jäsenille järjestetään erilaisia kursseja ja tapahtumia pitkin vuotta

Jäsenkortilla jäsen saa lukuisia etuja esim. polttoaineesta, vakuutuksista, pankkipalveluista, hotellimajoituksesta yms.

6

Työehtosopimus

Metallityöväen liitto solmii 10 työehtosopimusta: metalliteollisuus malmikaivokset jalometalliala pelti- ja teollisuuseristysala auto- ja konekorjaamot energia-ala mekaanisen metsäteollisuuden korjaamot televiestintäala puolustusministeriön työpaikat auto- ja konekauppa

Työehtosopimuksella sovitaan alan vähimmäistyöehdot, mm: palkat, työaika ylityökorvaukset, sairausajan palkka vapaapäivät

Työehtosopimus sitoo alan työnantajaa, oli tämä järjestäytynyt tai ei.

Työehtosopimus on oltava nähtävillä työpaikalla.

7

Työsopimus

Työntekijä tekee työsopimuksen työnantajan kanssa.

Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti.

Työsopimuksessa tulisi ilmetä ainakin: • Työnantaja• Työntekijä• Työsuhteen voimassaolo• Työn suorittamispaikka• Työtehtävä• Noudatettava työehtosopimus• Palkkauksen perusteet• Työaika• Muut sovitut ehdot• Päiväys ja allekirjoitukset

8

Luottamusmies

On työpaikan työntekijä -mies tai nainen.

On työntekijöiden ja ammattiosaston edustaja työpaikalla.

Valvoo sopimusten ja lakien noudattamista ja soveltamista.

Ylläpitää ja kehittää yrityksen ja henkilöstön välistä neuvottelu- ja yhteistoimintaa ja ylläpitää työrauhaa.

Luottamusmiehen valitsevat työpaikan järjestäytyneet ammattiosaston jäsenet.

Valinnan järjestää työpaikan ammattiosasto.

9

Työsuojelu

Työturvallisuuslaki säätelee työsuojelua.

Myös työehtosopimuksessa on työsuojelumääräyksiä.

On osa työntekijän oikeusturvaa ja edunvalvontaa. Työnantaja vastaa siitä, että työympäristö ja työolosuhteet ovat turvallisia.

Työntekijän on noudatettava annettuja työturvallisuusohjeita.

Työntekijät valitsevat keskuudestaan kahden vuoden välein työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen.

10

Metallityöväen liiton organisaatio

Jäsen kuuluu ammattiosastoon.

Ammattiosasto kuuluu aluejärjestöön ja liittoon.

Aluejärjestö kuuluu liittoon.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Metallityöväen liitto

Aluejärjestö

Ammattiosasto

JÄSEN

11

Päätöksenteko

Liittokokous

Liittovaltuusto

Liittotoimikunta puheenjohtaja Riku Aalto sihteeri Matti Mäkelä

Työvaliokunta

Liittokokous

Liittovaltuusto

Liittotoimikunta

Työvaliokunta

12

Toimintaorganisaatio

13

Palkka

Teknologiateollisuuden TES:n (1.10.2009) palkat kalleusluokassa 2

Työnvaativuusryhmittely on 9 portainen.

Tvr1 798 senttiä Tvr9 1179 senttiä(henkilökohtainen pätevyys 3% - 25%)

Autoalan TES:n palkat kalleusluokassa 2(henkilökohtainen pätevyys 5 % - 30%

Tvr1 924 senttiä Tvr6 1248 senttiä

14

Palkka

Säännöllisen työajan tuntipalkat, vuoden 2008 4. vuosineljännes.

Metallien jalostus 1690 senttiäMetallituoteteollisuus 1474 senttiäKone- ja kulkuneuvoteollisuus 1578 senttiäElektroniikka- ja sähköteollisuus 1449 senttiäAutokorjaamot 1559 senttiä

Koko teknologiateollisuus yhteensä 1546 senttiä

15

Metallityöväen Murikka-opistoMetallityöväen Murikka-opisto on ammattiyhdistyskoulutusta ja työyhteisöjen kehittämiskoulutusta tarjoava työelämän kansanopisto. Koulutuksemme on suunnattu pääasiassa aikuisille, työelämässä toimiville Metalliliiton jäsenille.

Koulutusalueet: edunvalvonta työsuojelu järjestötehtävät viestintä pitkäkestoinen koulutus tietotekniikka yritysten kehittämiskoulutus tiimikoulutus englanti

Avoin kaikille Metalliliiton jäsenille. Sijaitsee Tampereen Teiskossa.Perustettiin 1977Vuosittain n. 160 kurssia ja yli 3300 opiskelijaa.

Suomen Ilmakuva Oy

www.murikka-opisto.fi

16

Oppilasjäsenyys

On ilmaista

Oppilasjäsenellä oikeus osallistua liiton järjestämiin kursseihin yms. tapahtumiin esim: oppilasjäsen tapaamiset Toiminta tutuksi –kurssit Ensiaskel edunvalvojaksi -kurssi Nuorten kesäpäivät Nuorisojaostojen järjestämät tilaisuudet

Oppilasjäsenellä ei ole oikeutta: äänestää liiton vaaleissa työtaistelukorvaukseen oikeudelliseen tukeenwww.metallinnuoret.fi

17

www.metallinnuoret.fi

18

Oppilasjäsenestä JÄSENEKSI Jäsenyys muuttuu varsinaiseksi metallialan työsuhteen kautta, jäsenmaksu 1,7% bruttopalkasta (verovähennys kelpoinen).

työnantaja perii suoraan palkasta itse maksava, saa jäsenmaksuohjeen ja viitetiedot jäsenmaksun maksamista varten

Jäseneksi pääset täyttämällä perintäsopimuksen, ammattiosaston, luottamusmiehen tai aluetoimiston kautta

Jokaisesta työsuhteesta uusi jäsenmaksun perintäsopimus.

Opiskelun jatkuessa ilmoitus ammattiosastoon (luottamusmies), jäsenyys jatkuu ns. "lepäävänä jäsenyytenä". Kesätyö kartuttaa työttömyyspäivärahaan oikeuttavaa työssäoloehtoa

Jäsenedut

Oppilasjäsenille SAKKI:n opiskelijakortti Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Vapaa-ajan matkustajavakuutus Euromaster Teboil Tallink Silja Nordea Fontana Ylläs Saaga –rinnehotelli Restel –hotellit Fontana Kylpylät, hotellit ja

Camping & Caravan Kylpylä-hotelli Vesileppis Imatran Kylpylä Kylpylähotelli Kuntoranta VVO

19

Metallin nuorten tapahtumat Murikan kurssit Metalliranta Metallikero Työväen Retkeilyliiton majat Ahjo Työväenlehtituki

Varsinaisille jäsenilleedellä mainittujen lisäksi Työsuhteeseen liittyvät edut,

palkat, työajat, lomat yms. Oikeusapu Työttömyysturva

Ajantasaiset jäsenedut löydätwww.metalliliitto.fi > Jäsenyys > Jäsenedut

Oppilasjäsenmäärän kehitys

LIITY SINÄKIN!!

20

21

Näiden alojen opiskelijat voivat liittyä oppilasjäseneksi:

Kone- ja metallialaKone- ja metallialan perustutkinto- Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma- Valmistustekniikan koulutusohjelma- Valimotekniikan koulutusohjelma

LVI-alaTalotekniikan perustutkinto- LVI-asennuksen koulutusohjelma-Teknisen eristyksen koulutusohjelma

Auto- ja kuljetusalaAutoalan perustutkinto - Autokorinkorjauksen koulutusohjelma- Automaalauksen koulutusohjelma- Autotekniikan koulutusohjelmaLentokoneasennuksen perustutkinto- Lentokoneasennuksen koulutusohjelma

SähköalaSähköalan perustutkinto-Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma- Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma

PintakäsittelyalaPintakäsittelyalan perustutkinto- Teollisen pintakäsittelyn koulutusohjelma

Muu tekniikka ja liikenneKello- ja mikromekaniikan perustutkinto- Mikromekaniikan koulutusohjelma

Käsi- ja taideteollisuusalaEsinesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelma

22

23

Merkkipaaluja yli satavuotisesta historiasta1899 Rauta- ja metallityöntekijöiden liitto perustetaan Helsingissä 21.-23.6.

1920 -luku Metallissa toteutetaan teollisuusliittoperiaate. Työnantajan julistama metallisulku, joka kestää 30 viikkoa. 16 tehtaan asunnoista häädetään 1289 perhettä. Lapuan liike syntyy

1930 Vanha Metallityöväen liitto ja SAJ lakkautetaan oikeuden päätöksellä. Suomen Metallityöväen Liitto ja SAK perustetaan.

1940 -luku Ns. tammikuun kihlaus, jolla työnantajat tunnustavat ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluosapuoleksi. Metallialan työntekijöiden ja työnantajien ensimmäiset yhteiset rationalisointikurssit. 5-tuntinen lauantaipäivä metallin sopimukseen.

24

Merkkipaaluja yli satavuotisesta historiasta1950 Syys-lokakuussa yli kaksi kuukautta kestänyt Metallin lakko

1958 Työturvallisuuslaki.

1960 -luku SAK hajoaa, SAJ perustetaan ja Metallityöväen liiton rinnalle syntyvät SAJ:laiset Teräsliitto ja Korjaamoliitto. Työntekijäin eläkelaki (TEL) Metallitalo valmistuu Hakaniemen torin laidalle Helsingissä. 40 tuntinen työviikko eli lauantai tuli vapaaksi. Metallityöväen liitto siirtyy ensimmäisenä ammattiliittona suhteellisiin liittokokousvaaleihin. Liinamaa 1-sopimus solmitaan, sovitaan mm. jäsenmaksuperinnästä.

25

Merkkipaaluja yli satavuotisesta historiasta1970 -luku Metallityöväen liiton eheytysneuvottelut onnistuvat. 7-viikkoisen metallilakon tuloksena mm. lomaltapaluuraha metallialalle. Vuosilomalaki uudistetaan (neljän viikon vuosiloma) ja työsuojelun valvontalaki säädetään. Metallityöväen Murikka-opisto valmistuu. Vanhempainloma. Työterveyslaki. Talviloma 6-päiväiseksi.

1980 -luku Työaika teollisuudessa lyhenee, ns. pekkaspäivät. Metalliteollisuudessa aloitetaan palkkarakenneuudistus. Autokorjaamoalan lakko, jonka tuloksena alan palkkausta parannetaan. Tasa-arvolaki.

26

Merkkipaaluja yli satavuotisesta historiasta1990 -luku Luottamusmiehen asemaa vahvistaa uusi metalliteollisuuden luottamusmiessopimus. Työttömyyspäivärahan saajia Metallissa ennätykselliset 71 139. Paikallinen sopiminen osaksi metallin työehtosopimusta. Metalliteollisuudessa vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärä paikallisesti sovittavaksi. Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi. Metallityöväen liitto kannattaa liittymistä. Työllisyys-tupo. Työaikalakia uudistetaan. Metalliteollisuuteen solmitaan alakohtainen irtisanomissuojasopimus ja määräykset ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Suomi hyväksytään Euroopan raha- ja talousliiton Emun jäseneksi. Metallityöväen liitto on Emuun liittymisen kannalla.

2000 -luku Uusi työsopimuslaki Uusi työterveydenhuoltolaki. Uusi työturvallisuuslaki. Muutosturva

Metallityöväen liiton jäsenmäärän kehitys 1899 -

27

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

1899 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2006

POIMINTOJA TOIMINNASTA JA YHTEISTYÖSTÄ

28

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

1899 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2006

1917 8 tunnin työaikalaki

1922 vuosiloma 4-7 pv

1939 vuosiloma 5-12 pv

1946 vuosiloma 12-14 pv

1959 45-tuntinen työviikko

1960 vuosiloma 18-24 pv

1966 40t /5pv työviikkoon siirtyminen alkoi

1972 10% lomaraha

1973 4 viikon vuosiloma

1977-79 talviloma

1986-90 työajan lyh. 100t.

1990 loppiainen

2000 Helatorstain jälkeinen lauantai

POIMINTOJA TOIMINNASTA JA YHTEISTYÖSTÄ

29

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

1899 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2006

1906 yleinen äänioikeus

1922 työsopimuslaki

1927 työläistarkastajat

1937 kansaneläkelaki

1945 Työehtotoiminta Luottamusmiesjärjestelmä

1948 Lapsilisälaki Tapaturmavakuutuslaki

1958 Työturvallisuuslaki

1962 Työnt.eläkelaki (TEL)

1963 Sairausvakuutuslaki

1973 Työs. valvontalaki

1976 Ryhmähenkivakuutus

1978 Työterveyshuoltolaki Yhteistoimintalaki

1980 Opintovapaalaki

1984 Työttömyysturvalaki

1987 Tasa-arvolaki

1988 Hoitovapaa

1995 Vuorotteluvapaa Ammattitutkinnot

2001 Työsopimuslaki

2006 Tilaajavastuulaki