Metsien suojelu –konflikteista yhteistyöhön

Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010

Paula Hornetutkimusjohtaja

Paradigman muutos tavoitteissa

• 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen

• Suojelualueiden lisäksi toimia talousmetsissä: säästöpuut, kulotus yms.

• Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan elämän koko kirjoa; lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta.

• Biologinen monimuotoisuus on edellytys monille luonnosta saataville hyödyille puukuiduista puhtaaseen juomaveteen, pölytykseen ja hiilen sidontaan ilmakehästä (ekosysteemipalvelut).

Paradigman muutos ohjauskeinoissa

Kuvat: Kimmo Syrjänen

Maanomistajien roolin muutos: uhasta suojelijaksiOhjauskeinot: pakosta vapaaehtoisiin keinoihin

Vapaaehtoiset keinot: miksi?

Tarve muutokselle: – Tavoitteiden muuttuminen– Luonnonsuojelun historia– luottamuksen

kadottaminen– Vanhojen suojeluohjelman keskeneräisyys –

maanomistajat joutuneet odottamaan korvausta pitkään• 43 000 ha varattuja alueita perustamatta 1.1.2009

– Uudet keinot yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpiä, kustannustehokkaampia ja saavuttavat tavoitteet?

Vapaaehtoiset keinot: miksi?

”Kyl se on tää vapaaehtosuus, et kyllä suomalainen isäntä on sellanen, et jos se pakotetaan johonkin ni se

on muutosvastarinta heti, mut kun lähdetään neuvottelemaan vapaaehtoselta pohjalta ni tilanne on

vallan toinen. Tää on erinomainen juttu, tulee onnistumaan, olen ihan varma siitä.”

Mies, Satakunta, tarjonnut kohdetta luonnonarvokauppaan

Lähde: Kumela & Koskela (2006)

METSO-ohjelmat

• METSO 2003–2007: uudenlainen ajattelu luonnonsuojelussa – metsien monimuotoisuuden turvaaminen,

elinympäristöjen ja rakennepiirteiden turvaaminen

– metsänomistajien vapaaehtoisuus – pilottihankkeita

• METSO 2008–2016: toimenpiteiden vakiinnuttaminen– käynnistysvaihe 2008-2009

METSOn onnistuminen

Sidosryhmien laaja mukanaolo ja vaikuttaminen

Yhteistyö ja luottamusta nauttivat avainhenkilöt toteuttavissa organisaatioissa

• Alueelliset METSO-yhteistyöryhmät METSO II kaudella

Seuranta, tutkimus ja viestintä osana ohjelmaa

Viestintä

• YM ja MMM yhteistyössä sidosryhmien ja alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa

• Runsas tiedotusmateriaali ja esilläolo eri kanavilla

• METSOsta muodostui myönteinen brändi metsien monimuotoisuuden turvaamiselle

Eri viestintäkanavien käyttö

- METSO-seminaarit, retkeilyt yms. - Uutiskirjeet- Muut viestintävälineet -ja tavat

O verkkosivuto esitteeto METSO-julisteo METSO-postikortit ja retkipullo O näyttelytO elokuvat

Paikallinen viestintäAvainasemassa -metsänomistajien ja heidän etujärjestöjensä myönteinen suhtautuminen METSOon- metsänhoitoyhdistykset tärkeitä tiedottajia ja toteuttajia-kenttätyöntekijöiden aktiivisuus METSOn vapaaehtoisten keinojen tiedotuksessa

”Pirkanmaan metsäkeskuksen ja ympäristökeskusten yhteistyökokeilu vapaaehtoisen suojelun edistämiseksi tuotti hyviä tuloksia ja poiki uusia ideoita. Metsänomistajien yhteydenottoja tuli erittäin runsaasti; suojelukohteita saatiin enemmän, mihin rahat riittivät; yhteistyökumppaneille välitetty tieto johti konkreettisiin tuloksiin;

tiedotusvälineet ottivat asian hyvin vastaan ja eri tiedotusvälineiden vaikuttavuudesta saatiin vertailevaa tietoa.”

Projektivastaava Jukka Ruutiainen

• Ruotsin hallitus on päättänyt "satsata vuoropuheluun pakottamisen sijasta" suojelualueita perustettaessa. Ruotsin Metsähallitus ja Luonnonhoitolaitos (Naturvårdsverket) ovat saaneet tehtäväkseen laatia ehdotuksen uusista työmuodoista. Viranomaiset velvoitetaan "ottamaan oppia suomalaisesta metsiensuojelumallista, joka rakentuu suurelta osin metsänomistajien vapaaehtoisuudelle".

Tunnettu myös ulkomailla

Lunastetaanko odotukset?

• Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys– Hyväksyttävyys sekä kysynnän (valtio, kansalaiset) että

tarjonnan (metsänomistajat) näkökulmasta• Hyväksi todettuja määräaikaisia sopimuksia ei ole vielä juurikaan

tehty– Vaikuttaa myös ekologiseen lopputulemaan

• Kustannustehokkuus– Mihin rahat riittävät?

• Ohjelmalle myönnetty rahoitus 2008-2012 ollut riittämätön• Vuosien 2013-2016 rahoitus avoin

– Mistä maksetaan?

• Ekologisten tavoitteiden saavuttaminen– Mitkä ovat kriteerit?– Mikä on aikajänne? Uhareilla (=uhanalainen eliölaji) on kiire! – Mikä on ilmastomuutoksen vaikutus?– Muun metsäluonnon hoito ja käsittely?

Kiitos mielenkiinnostanne