metsÄÄn.fi -palvelun kehityskohteiden priorisointi ja ... · don keruuta ja ajantasaistamista...

Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta

Faculty of Science and Forestry

METSÄÄN.FI -PALVELUN KEHITYSKOHTEIDEN PRIORISOINTI JA

KÄYTTÖKOKEMUKSIEN TUNNISTAMINEN

Lauri Torppa

METSÄTIETEEN PRO GRADU

ERIKOISTUMISALA METSÄEKONOMIA JA -POLITIIKKA

JOENSUU 2016

2

Torppa, Lauri. 2016. Metsään.fi -palvelun kehityskohteiden priorisointi ja käyttökokemuksien

tunnistaminen. Itä-Suomen yliopisto, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, metsätie-

teiden osasto. Metsätieteen pro gradu, erikoistumisala metsäekonomia ja -politiikka. 54 sivua.

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Metsään.fi -palvelun kehitysehdotuksien prioriteettijär-

jestys ja kartoittaa metsänomistajien sekä toimijoiden tuntemuksia ja mielipiteitä palvelun käyt-

tökokemuksista. Tutkimusta varten järjestettiin metsänomistajille ja toimijoille yhteensä neljä

ryhmäkeskustelutilaisuutta. Metsänomistajille järjestetyt kaksi tilaisuutta pidettiin Joensuussa

sekä Helsingissä. Toimijoille tilaisuudet järjestettiin Joensuussa ja Kokkolassa. Metsänomista-

jia tilaisuuksiin osallistui yhteensä 11 ja toimijoita seitsemän. Tilaisuuksissa esiteltiin palvelun

suunnitellut kehityskohteet sekä keskusteltiin niistä. Kehityskohteista 12 koski metsänomista-

japalvelua ja kahdeksan toimijapalvelua. Kehityskohteet vaihtelivat teknisitä korjauksista aina

laajempiin kokonaisuuksiin, mitä palvelussa ei vielä ollut.

Prioriteettijärjestyksen selvittämiseksi ryhmäkeskustelutilaisuuksien päätteeksi suoritettiin

kaksivaiheinen äänestys, joka noudatti multicriteria approval -menetelmää. Osallistujat pisteyt-

tivät ensin neljä kriteeriä tärkeysjärjestykseen sen mukaan mitä he arvostavat eniten Met-

sään.fi -palvelun käytössä. Tähän käytettiin Borda count -menetelmää. Kriteereitä oli neljä:

helppokäyttöisyys, tietosisältö, markkinointikanava sekä paikkatietojen hyödyntäminen. Mul-

ticriteria approval -menetelmässä osallistujat arvioivat kehityskohteita suhteessa kriteereihin.

Menetelmän avulla kriteereille määritettiin hyväksymisrajat, joiden avulla kehityskohteet mää-

ritettiin joko hyväksytyiksi tai hylätyiksi kriteerien suhteen. Tilaisuudet äänitettiin ja nauhoi-

tukset litteroitiin analyysiä varten. Keskusteluiden analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisäl-

töanalyysin mukaisesti koodien ja kategorisointien perusteella.

Metsänomistajat määrittivät heitä koskeneista kehityskohteista tärkeimmäksi saada näkyviin

puuston kokonaismäärät tavaralajeittain sekä kehitysluokittain näkyviin perustiedot -sivulle.

Vaihtoehto sai hyväksymiset kahden tärkeimmän ja vähiten tärkeimmän kriteerin suhteen. Toi-

nen sija muotoutui lukkiutuneeksi seuraavien vaihtoehtojen välillä: metsänomistajan tekemien

ilmoituksien jääminen palveluun, veroilmoituksen muistiinpanojen kehittäminen, koordinaatit

gpx -tiedostoina navigointipalveluun ja veromuistiinpanojen sekä omien karttojen jakaminen

metsätilan toisten omistajien kesken. Toimijoilla tärkeimmäksi kehityskohteeksi sijoittui met-

sätilan eri kiinteistöjen lukitsemismahdollisuus. Puuston kokonaismäärät näkyviin puutavara-

lajeittain sekä kehitysluokittain perustiedot -sivulle -kehityskohde sijoittui toiseksi ja kolman-

neksi tärkeimmäksi toimijoiden vertailussa nousi hakutyökalun tarkempi aluerajaus.

Kehityskohteista on syytä laittaa toteutukseen prioriteettilistauksen kärkipäähän sijoittuneet

teknisimmät vaihtoehdot. Metsänomistajat eivät erityisesti kaivanneet uusia toimintoja palve-

luun, vaan pieniä korjauksia nykyisiin ominaisuuksiin. Metsänomistajat olivat kohtuullisen tyy-

tyväisiä palvelun nykyiseen käyttöön ja toivoivat palvelun pysyvän suhteellisen helppokäyttöi-

senä ja kevyenä. Palvelun tunnettavuuden parantaminen ja ongelmaton käyttö ovat asioita, joi-

hin tulee panostaa jatkossa palvelua kehitettäessä. Metsään.fi -palvelusta on saatava houkutte-

leva kokonaisuus, joka palvelee työtään tekeviä toimijoita sekä metsässä tehtäviä toimenpiteitä

suunnittelevia metsänomistajia parhaalla mahdollisella tavalla.

Avainsanat: Metsään.fi, ryhmähaastattelu, multicriteria approval, metsänomistaja

3

Torppa, Lauri. 2016. Metsään.fi -service’s development targets’ priority and recognition of user

experience. University of Eastern Finland, Faculty of science and forestry, School of forest

sciences. Master thesis in forest sciences, specialization forest economics and forest policy.

54 p.

ABSTRACT

Aim of the research was to find out Metsään.fi -service’s development targets’ priority and to

examine forest owners’ and forest professionals’ user experience and comments on use of the

service. For the research, four focus groups arranged for forest owners and professionals. Two

focus groups was held for forest owners and events was located in Joensuu and Helsinki. Two

focus groups arranged for forest specialists also, and these two events took place in Kokkola

and Joensuu. In the focus groups, there was total eleven forest owners and seven forest profes-

sionals at present. In the focus groups, planned development objectives introduced to the par-

ticipants and group discussion was held about those objectives. Twelve development targets

concerned forest owners and eight concerned forest professionals. Development targets varied

from technical corrections to more extensive entities, which was missing from the service.

Sake of the development targets’ priority, two phase voting procedure was put in order at the

end of each focus group. The chosen application was multicriteria decision-support method

based on voting theory, called multicriteria approval. Four criterions (accessibility, data con-

tent, marketing channel and utilizing of spatial information) were chosen by which participants

compared the development alternatives. Criterions were ranked according to their importance,

using Borda count -voting method. Based on multicriteria approval -method, approval limits

were defined and according to these limits, alternatives were approved or disapproved. Focus

group events recorded and sound recordings transcribed for analysis. Analysis of transcriptions

was made based on content analysis’ principles.

The most important development objective as stated by forest owners was growing stock vol-

umes visible by wood assortments and development class in forest estate’s main page. Selection

was ordinally dominant. Alternative got three approvals respect to all four criterions. Second

place was divided between alternatives forest owner’s notifications remaining in the service,

improving income tax return notes, transferring coordinates to navigation program in gpx-file

and sharing tax notes and own maps with other forest estate owners. Professionals foresters

appreciated different forest estates locking opportunity development objective to the most cru-

cial alternative. Growing stock volumes visible by wood assortments and development class in

forest estate’s main page development target became the second most important alternative

among professionals. The third most important development objective was better location de-

fining in search tool.

Considering all the development objectives, the alternatives which ranked in the top end of the

both priority listings, should be implement in Metsään.fi -service. Forest owners didn’t desire

any new features, instead they wanted small corrections to existing functions. Forest owners

were quite satisfied to the use of Metsään.fi -service ja they would like to keep the user experi-

ence as smooth as possible. Awareness and trouble-free use of the service are principals to

invest in future development. Metsään.fi -service must come compelling tool for forest profes-

sionals who use the service in their daily work and also to forest owners who are planning to

do forest management actions in their forests.

Keywords: Metsään.fi, focus group, multicriteria approval, forest owner

4

ALKUSANAT

Metsätieto ja sähköiset palvelut -hanke on yksi osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen halli-

tusohjelman Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta. Kärkihankkeen tavoit-

teena on vahvistaa metsävaratiedon hyödyntämistä parantamalla tiedon laatua ja liikkuvuutta

sekä kehittämällä sähköisiä palveluita. Yksi metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen hanke-

kokonaisuuksista on hanke, jossa Suomen Metsäkeskuksen vastuulla on kehittää metsävaratie-

don keruuta ja ajantasaistamista sekä metsävaratiedon jakelua ja sähköisiä palveluita. Tämän

tutkimus omalta osaltaan pyrkii kehittämään Metsäkeskuksen sähköisiä palveluita, tarkemmin

Metsään.fi -palvelua.

Kiitokset haluan antaa Metsäkeskukselta ohjaajana toimineelle Kirsi Greisille, joka kantoi pää-

vastuun työn ohjaamisessa. Yliopiston puolelta kiitokset menevät ohjaajille Jukka Tikkaselle ja

Jari Vauhkoselle. Lisäksi Metsäkeskukselta kiitokset haluan välittää Tuula Ojajärvelle, Jouni

Loimille, Juha Tuonoselle, Jouni Ailalle ja Pekka Hovilalle. Kiitokset välitän myös kaikille

tutkimukseen sekä keskustelutilaisuuksiin osallistuneille metsänomistajille ja toimijoille.

5

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO ............................................................................................................................ 6

1.1 Asiakaslähtöisyys metsätaloudessa .................................................................................. 6

1.2 Metsävaratiedon hyödyntäminen ...................................................................................... 8

1.3 Metsäsuunnittelun rooli muuttuneessa toimintaympäristössä ........................................ 10

1.4 Kansallinen metsästrategia 2025 .................................................................................... 11

1.5 Metsään.fi ....................................................................................................................... 12

1.6 Ryhmähaastattelu kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmänä ......................................... 14

1.7 Tutkimuksen tavoitteet ................................................................................................... 15

2 AINEISTO JA MENETELMÄT ........................................................................................... 16

2.1 Ryhmäkeskustelutilaisuudet ........................................................................................... 16

2.2 Äänestysmenetelmät ....................................................................................................... 18

2.3 Kehityskohteet ................................................................................................................ 22

3 TULOKSET .......................................................................................................................... 24

3.1 Metsänomistajien ennakkotehtävän vastaukset .............................................................. 24

3.2 Toimijoiden ennakkotehtävän vastaukset ....................................................................... 25

3.3 Borda count -äänestys ..................................................................................................... 26

3.4 Metsänomistajien mielipiteet kehityskohteista sekä äänestystulokset ........................... 27

3.5 Toimijoiden mielipiteet kehityskohteista sekä äänestystulokset .................................... 34

4 TULOSTEN TARKASTELU ............................................................................................... 40

4.1 Kehityskohteiden tarkastelu ........................................................................................... 40

4.2 Metsään.fi -palvelun käyttökokemuksien arviointi ........................................................ 44

5 JOHTOPÄÄTÖKSET ........................................................................................................... 46

LÄHTEET ................................................................................................................................ 48

LIITTEET ................................................................................................................................. 53

6

1 JOHDANTO

1.1 Asiakaslähtöisyys metsätaloudessa

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Suomen toimialarakenne on muuttunut palvelu-

valtaiseksi (Huovari ym. 2014). Teollisuuden merkitys on vähentynyt ja palvelualojen työpai-

kat ovat lisääntyneet merkittävästi. Tästä huolimatta metsäteollisuus on edelleen viennin yksi

tukipilareista. Toisen maailmansodan jälkeisen uudelleenrakentamisen myötä palvelusektorin

bruttokansantuote on kaksinkertaistunut viimeisen puolivuosisadan aikana (Kilponen 2005).

Väestön ikääntyminen vaikuttaa omalta osaltaan talouden kasvun mahdollisuuksiin ja suotui-

saan kehitykseen. Suomen talouden iskukyky on tällä hetkellä kiinni innovaatioista sekä tekni-

seen kehitykseen liittyvässä osaamisessa (Huovari ym. 2014).

Tämä kehitys vaikuttaa suorasti myös Suomen harjoittamaan metsäpolitiikkaan, jota koskevat

myös kansainväliset sopimukset ja prosessit. Kansallista metsäpolitiikkaa harjoittaessa ei voida

sivuuttaa kansainvälisiä ilmasto -ja energiapolitiikan säädöksiä. Euroopan metsäpolitiikka ha-

kee linjausta koskien teollisen metsäsektorin kilpailukyvyn ja metsäekosysteemin tuottamien

hyödykkeiden ja palveluiden tasapainottamista (Vanhanen 2010). Suomen metsäpolitiikan ta-

voitteet ovat muuttuneet vuosien varrella. Nykypäivänä metsäpolitiikka tavoittelee kestävää

metsätaloutta, jossa huomioidaan myös ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset ta-

voitteet (Mäki ym. 2011). Nykyiset metsäpolitiikan kestävän kehityksen tavoitteet syntyivät,

kun maa- ja metsätalousministeriö omaksui aktiivisemman toimijaroolin 1990 -luvun puoles-

savälissä (Ollonqvist 2010). Ministeriön aktiivisuuden kasvaessa syntyivät tuohon aikaan uusi

Metsälaki (1093/1996), Kestävän metsätalouden rahoituslaki (1094/1996) ja Laki Metsäkes-

kuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta (1474/1995). Metsäpolitiikan suunnittelun ja

toteutuksen keskeisiä edellytyksiä ovat metsänomistajakunnan rakenteen, tulo -ja varallisuus-

tason, tavoitteiden sekä käyttäytymisen tiivis seuranta ja ennakointi (Karppinen & Tiainen

2010).

Suomen pitkäjänteisestä metsäpolitiikan harjoittamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö.

Lisäksi metsäpolitiikkaa on luomassa kansallinen metsäneuvosto, joka seuraa ja edistää metsä-

strategian toteuttamista ja tekee siihen muutosehdotuksia tarpeen mukaan (Kansallinen metsä-

strategia 2025, 2015). Metsäpolitiikkaa ohjaillaan erilaisilla lainsäädännöllisillä ja taloudelli-

silla keinoilla. Näitä keinoja ovat muun muassa metsälaki, kestävän metsätalouden rahoituslaki,

tuloverolain metsäverotuspykälät sekä metsätalouden organisaatiolait (Mäki ym. 2011).

7

2010 -luvulla metsäpolitiikan tärkeimmät arvostukset koskevat kansalaisten hyvinvointia, mo-

nipuolisia arvoketjuja sekä asiakasnäkökulman vahvistamista metsään kohdistuvissa palve-

luissa (Kurttila ym. 2010a).

Suomessa yksityismetsät kattavat yli 60 prosenttia metsäpinta-alasta, ja yksityismetsistä enin

osa on yksittäisten henkilöiden ja perheiden sekä perikuntien ja verotusyhtymien omistuksessa

(Hänninen ym. 2011). Puolet metsänomistajista ovat yli 60 -vuotiaita (Hetemäki ym. 2006).

Ripatin (1996) ennusteen mukaan vuonna 2020 metsätilan ulkopuolella asuisi noin puolet met-

sänomistajista. Muutoksen takana on metsänomistajakunnan rakenteen muuttuminen. Muutok-

sena on nähty maanviljelijöiden osuuden pienentyminen, kaupungistuminen sekä metsätilako-

korakenteen muutokset (Hänninen ym. 2011). Metsänomistajarakenteen pirstoutumista selittää

myös naismetsänomistajien määrän lisääntyminen sekä metsänomistajien koulutuksen tason

nousu (Karppinen & Ahlberg 2008, Mattila 2015). Näiden muutoksien ja uuden metsälain tuo-

mien metsänkäsittelyvaihtoehtojen lisääntyminen korostavat metsänomistajille tarjottavan neu-

vonnan ja päätöstuen merkitystä (Kumela ym. 2013), sillä todennäköisesti tulevien metsän-

omistajien tavoitteissa korostuvat entistä enemmän aineettomat hyödyt. Hetemäen ym. (2006)

mukaan metsät nähdäänkin yhä useammin myös vapaa-ajan viettopaikkoina kuin hakkuutulo-

jen lähteenä.

Metsänomistajan neuvonnalla tavoitellaan metsiin kohdistuvan tiedon ja ymmärryksen lisää-

mistä, metsien monikäytön edesauttamista sekä metsien oikea-aikaista hoitamista (Mäki ym.

2011). Neuvonnalla voidaan epäsuorasti lisätä julkisten tukien tuntemusta, sekä kasvattaa nii-

den käytön todennäköisyyttä (Ovaskainen et al. 2006). Neuvontaa suoritetaan yksilö-,

ryhmä -tai joukkoneuvontana (Hamunen et al. 2015). Yksilöneuvonta tapahtuu kahdenvälisesti

metsänomistajan sekä metsäammattilaisen välillä. Se voi tapahtua puhelimitse, kasvokkain

metsäpalvelupalvelutoimistolla tai metsänomistajan kotona tai maastossa. Karppisen ja Tiaisen

(2010) mukaan varsinkin uudet metsänomistajat kaipaavat henkilökohtaista neuvontaa. Ryh-

mäneuvonnan yleisenä mallina ovat keskustelutilaisuudet- ja paneelit sekä luennot. Joukkoneu-

vontaa suoritetaan koko Suomen tai tietyn alueen kattavasti. Se voi tapahtua kirjeitse, sähköisen

kanavan tai printtimedian kautta. Tästä esimerkkinä on metsänomistajille lähetetty ilmainen

metsävaratiedote (Greis 2007, Kurttila ym. 2010a). Neuvonnan merkityksen lisääntyminen voi-

daan rinnastaa asiakaslähtöisen palveluorientoitumisen yleistymiseen.

Tällä hetkellä metsänomistajalla on yleensä enemmän kuin yksi tavoite metsätaloudellisen käy-

tön kannalta. Hän voi maksimaalisen puuntuotannon sijasta tai rinnalla tavoitella metsikön ta-

loudellista kannattavuutta, metsän hoitamista ulkoilu -ja virkistyskäyttöä suosivasti tai korostaa

8

luonnonsuojeluarvoja (Pukkala 2007). Vaikkakin metsiin kohdistuva kiinnostus ei ole laantu-

nut, on metsänomistajille syntynyt uusia mielenkiinnon kohteita metsätalouden rinnalle (Hu-

gosson & Ingemarson 2004). Nämä tekijät edellyttävät metsänomistajien tavoitteiden entistä

parempaa huomioon ottamista (Kurttila ym. 2010a). On kuitenkin huomioitava, että samoja

asioita tavoittelevat metsänomistajat voivat vaatia erilaisia palvelumalleja (Hujala & Tikkanen

2008). Lisäksi metsänomistajilla metsään liittyvien päätöksien toteuttaminen voi liittyä pelkäs-

tään erilaisiin tunteisiin, jolloin päätökset eivät välttämättä ole kovin rationaalisia (Lähdesmäki

& Matilainen 2014). Lisäksi osalla metsänomistajista on taipumusta ulkoistaa metsänhoitoon

liittyviä päätöksiä (Hujala et al. 2007).

Pienet ja keskisuuret metsäpalveluyritykset tarjoavat palveluja aina metsätöiden kokonaisura-

koinnista neuvontaan ja suunnitteluun saakka (Hyvönen 2010). Metsäpalveluyrityksien onkin

tarpeen oppia tunnistamaan asiakkaidensa motiivit sekä arvot ja kehittämään niiden tunnistus-

kykyä (Asikainen ym. 2014). Erityisesti passiivisia metsänomistajia on mahdollisuus aktivoida

koulutustapahtumien kautta (Ingemarson et al. 2006). Yrityksien on lisäksi alettava kehittele-

mään uusia tuotekokonaisuuksia ja innovatiivisia tapoja ylläpitää asiakkaidensa lojaalisuutta

(Mattila 2015). Etämetsänomistuksen yleistyminen sekä metsänomistajien ikääntyminen lisää-

vät metsätyöpalvelujen kysyntää (Hetemäki ym. 2006). Niin ikään metsäpalveluiden hankinnan

helppous korostuu entistä voimakkaammin etämetsänomistuksen lisääntyessä (Korhonen et al.

2013). Sähköisten palveluiden ilmaantuminen muun muassa puukaupan tueksi onkin jo kauan

odotettua, mutta muuten puumarkkinoilta tulevaisuudessa odotetaan tasaisuutta, ennustetta-

vuutta ja pitkäjänteisyyttä (Kurki ym. 2012). Hujalan ja Inkilän (2014) mukaan verkkopalve-

luiden nopeasta kehityksestä johtuen on mahdollista, että metsäalan toimijat tuottavat ja ylläpi-

tävät useita samankaltaisia internetpohjaisia palveluita, jotka kattavat kokonaisvaltaisen met-

sänomistuksen osa-alueet. Metsänomistajille suunnattujen sähköisten palveluiden on pyrittävä

ottamaan kaikki irti internetin tarjoamasta vuorovaikutteisuudesta, jotta palvelut pärjäävät ja

erottuvat muista palveluista (Kurttila ym. 2010a). Internetin käyttö tiedon kulutukseen ja sen

hankkimiseen on paikasta ja ajasta riippumatonta. Tämä mahdollistaa kuluttajille vallan päättää

siitä, milloin ja missä hän on tekemisissä tiedon kanssa eikä häntä ole kahlittu aikatauluihin.

1.2 Metsävaratiedon hyödyntäminen

Metsään kohdistuva tieto on aina paikkatietoa (Kangas 2015). Tarkka ja ajantasainen metsäva-

ratieto on elintärkeä edellytys metsätalouden eri osa-alueiden saumattomalle toiminnalle. Luo-

tettava metsävaratieto on korvaamaton osa päätöksenteon eri tilanteissa. Se tarjoaa tarkkoja

9

puustotietoja puunhankinnan operatiiviseen suunnitteluun, metsänhoitotöiden markkinoimi-

seen ja niiden toteuttamiseen (Nuutinen & Hujala 2008). Näiden lisäksi metsävaratietoa hyö-

dynnetään metsänomistajien neuvonnassa, viranomaistarkastusten viitetietoina sekä metsäalan

tutkimusaineistona (Etula & Store 2011). Kun metsävaratietoa sovelletaan moneen eri käyttö-

tarkoitukseen, on sen pyrittävä olemaan mahdollisimman ajantasainen. Julkinen sektori tukee

ajantasaisen metsävaratiedon keruuta yleisen edun vuoksi, koska sen tarkoituksena on tuottaa

maanomistajille hyödyllistä tietoa sekä toimia päätöksenteon apua (Tikkanen 2006). Ajantasai-

nen metsävaratieto antaa tilaisuuden metsäalan organisaatioille kehittää heidän omia metsä-

suunnittelutuotteita ja metsänomistajille mahdollisuuden tavoitteidensa parempaan toteuttami-

seen (Etula & Store 2011). Ajantasainen metsävaratieto onkin nykypäivänä tärkeässä roolissa

metsänomistajan neuvonnassa, sillä melkein puolet metsänomistajista on sitä mieltä, että ajan-

tasaisesta metsävaratiedosta olisi ollut apua heidän päätöksenteossa (Hujala ym. 2010). Metsä-

varatietojen ajantasaistus puunhankintaorganisaatioiden tai muiden yhtiöiden omissa metsissä

on helppoa, kun yhtiöt itse joko toteuttavat tai valvovat omilla metsäkiinteistöillä suoritettavat

metsänhoito -tai hakkuutoimenpiteet. Yksityismetsissä jatkuvan ajantasaisuuden ylläpito on

hankalaa, sillä Suomen Metsäkeskus, joka ylläpitää metsävaratietoja, ei ole juuri koskaan teke-

mässä tai edes suunnittelemassa yksityismetsissä suoritettavia metsänhoidollisia toimenpiteitä.

Korhosen (2002) mukaan yksityismetsien metsävaratietojen ajantasaisuus vaatisikin eri toimi-

joiden yhteistyön sekä heidän välisen tiedon välityksen tehostamista.

Metsävaratiedon keruu on kehittynyt kuviokohtaisesta maastoinventoinnista ilmasta käsin ta-

pahtuvaan aktiiviseen laserkeilausmenetelmään, jossa lentokoneeseen sijoitettu laserkeilain

keilaa maastoa lasersäteen sekä valopulssien avulla. Keilain lähettää säteilyä maata kohti ja

vastaanottaa maasta takaisin saapuvan pulssin. Laserkeilaimen tarkka sijainti, valon nopeus ja

pulssin lähetyssuunta ovat tiedossa, ja pisteille saadaan määritettyä tarkat koordinaatit (Mal-

tamo ym. 2008). Laserkeilaus tuottaa kolmiulotteista pistemäistä tietoa. Kolmiulotteisen tiedon

ansiosta puuston läpimitassa ja pituudessa tapahtuvat muutokset voidaan tulkita tarkemmin

(Suvanto ym. 2005). Puustotiedot johdetaan pisteparvesta mittaamalla suoraan puiden fysikaa-

lisia ominaisuuksia tai tarkastelemalla pisteparven laskettujen tunnuksien tilastollisia riippu-

vuussuhteita (Holopainen ym. 2011). Suomessa metsävaratietojen keräämisessä käytetään

yleensä aluepohjaista laserkeilausinventointia, jossa koealatason puustotunnukset ennustetaan

harvapulssisen laserkeilausmenetelmän perusteella (Maltamo ym. 2008). Verrattuna maastossa

tehtyyn kuvioperusteiseen metsänsuunnitteluinventointiin, aluepohjaisen laserkeilauksen in-

ventointikustannukset ovat huomattavasti pienemmät, sekä samalla saadaan uutta tietoa suun-

10

nittelukuvioiden sisäisestä hajonnasta (Holopainen ym. 2014). Metsävaratietoa kuitenkin kerä-

tään edelleen maastotyönä kohdennetusti esimerkiksi taimikoista, missä laserkeilaus tuottaa

eniten virhearvioita (Hujala & Inkilä 2014). Edelleen perinteisiä maastossa metsäsuunnittelijan

mittaamiin tunnuksiin perustuvia metsäsuunnitelmia arvostetaan korkealle (Kurttila ym.

2010b).

Tänä päivänä Suomen metsät ovat suurelta osin laserkeilattu metsätalouden hyödynnettäväksi

(Holopainen ym. 2014). Yksityismetsistä on laserkeilattu jo noin 9 miljoonan hehtaarin alue,

mikä on suunnilleen kaksi kolmasosaa Suomen yksityismetsien pinta-alasta (Hujala & Inkilä

2014). Todennäköisesti kaikki Suomen metsät tullaan laserkeilaamaan kokonaisuudessaan tä-

män vuosikymmenen kuluessa (Holopainen ym. 2011). Nykyään puunhankintaorganisaatiot

hyödyntävät ajantasaista metsävaratietoa tarjoamalla metsänomistajille räätälöityjä verkkopal-

veluja (Hujala & Inkilä 2014). Toimijoiden metsävaratieto on peräisin joko Metsäkeskuksen

aineistoista tai toimijoiden itse keräämistään metsikkötiedoista (Nuutinen & Hujala 2008).

Muun muassa isot metsäyhtiöt kuten UPM, Metsä Group sekä Stora Enso tarjoavat kaikki

omista tuotekehittelyprosesseista syntyneitä verkkopohjaisia palveluja metsänomistajien met-

sien käytön ja hoidon helpottamiseksi sekä puunsaannin turvaamiseksi. Kaikki palvelut tarjoa-

vat ajantasaisia metsäsuunnitelmia, metsäverotuksen täyttöpalveluita tai puukauppaan liittyviä

oheispalveluita. Ainakin Metsä Groupin Metsäverkko palvelun kautta täysin sähköisiä puu-

kauppoja on jo tehty. Näiden palvelujen lisäksi MTK, Metsäteollisuus sekä Metsäteho ovat

perustamassa kaikille avointa sähköistä puukauppapalvelua. Uusi yhtiö perustettiin 2015 lop-

pupuolella ja uuden sähköisen puukauppapaikan on tarkoitus avautua vuoden 2016 jälkipuolis-

kolla (Metsäteollisuus ry 2015).

1.3 Metsäsuunnittelun rooli muuttuneessa toimintaympäristössä

Kankaan ja Mäkisen (2012) mukaan metsäsuunnittelun tavoitteena on tukea ja edesauttaa met-

sänomistajan tulevaisuudessa tekemiä metsiin kohdistuvia päätöksiä. Toiseksi metsäsuunnitel-

mien laadinnalla yritetään vähentää metsien käyttöön liittyvää epävarmuutta (Pukkala 2007).

Metsäsuunnittelu on ollut ja on edelleen yksi metsäpolitiikan instrumenteista, jotka ohjaavat ja

tukevat metsien kestävää hoitoa sekä käyttöä (Kangas & Hänninen 2003). Metsäsuunnittelu

mielletään suunnittelutasojen hierarkiassa taktisen tason suunnitteluksi, joka ohjaa operatiivi-

sen suunnittelun toteuttamista (Niskanen 2005). Optimaalisessa metsäsuunnitelmassa metsikön

jokaiselle suunnittelukuviolle esitetään sellaista käsittelyä, että esityksien yhdistelmä ottaa huo-

mioon suunnittelualueen eri tavoitteet mahdollisimman hyvin (Kurttila ym. 2010a).

11

Vuonna 2009 45 prosentilla metsänomistajista oli voimassa oleva metsäsuunnitelma, kun

vuonna 1996 vastaava luku oli 50 prosenttia (Kurttila ym. 2010b). Metsäsuunnitelmien tarjonta

on kuitenkin viimeisien vuosien aikana lisääntynyt merkittävästi. Metsäsuunnitelmia eivät enää

laadi yksinomaan Metsäkeskus tai metsänhoitoyhdistykset, vaan joukkoon on saatu paljon pie-

niä ja keskisuuria metsätalouden yrityksiä, jotka tarjoavat suunnittelupalveluita. Tähän on

omalta osaltaan vaikuttanut Metsäkeskuksen liiketoimintojen eriyttäminen sekä metsänhoi-

toyhdistyslain uudistuminen (Mattila 2015). Osa näistä uusista yrityksistä on keskittynyt tuot-

tamaan vain ja ainoastaan metsäsuunnitelmia. Pienet yritykset kilpailevat eri teemoihin liitty-

villä metsäsuunnitelmilla, esimerkiksi riistaeläimet huomioon ottavat tai luonto -ja suojeluar-

voja painottavat suunnitelmat ovat yleistymässä.

Metsäsuunnitelma ei ole enää niin keskeinen metsäpolitiikan toimeenpanoväline kuin vielä jo-

kunen vuosi sitten. Yksityismetsien suunnittelun on huomattu olevan hankalaa olla samaan ai-

kaan metsänomistajan omia tavoitteita kunnioittavaa sekä metsäpolitiikan linjauksien käytän-

nön toteuttajana (Tikkanen & Leskinen 2003). Suomen yksityismetsien suunnittelu on nyt

suuntaamassa kohti markkinataloudellisuuden korostamista sekä aidon asiakaslähtöisyyden

huomioimista (Kangas 2015). Tämän perusteella metsäsuunnitelman tuottama tieto ei enää koh-

distu vain metsänomistajille, vaan tiedot palvelevat myös puunostajia sekä metsänhoitopalve-

luja tuottavia yrityksiä (Korhonen 2010). Kaukokartoitusmenetelmien kehittyminen metsäva-

ratiedon hankkimisessa on tuonut lisäarvoa metsäsuunnitelmien laadintaan ja niiden muotoon.

Lisäksi vuonna 2014 voimaan tulleella uudella metsälailla on ollut omat vaikutuksensa metsä-

suunnitteluun ja sen tietotarpeisiin (Kangas 2015). Esimerkiksi Otso metsäpalvelut tarjoaa

kahta erilaista metsäsuunnittelupakettia, joissa toisessa uudet suunnittelutiedot tuotetaan van-

hojen metsäsuunnitelmien ja metsävaratietojen pohjalta. Metsäsuunnitelma on siis mahdollista

tuottaa asiakkaalle ilman maastokäyntiä.

1.4 Kansallinen metsästrategia 2025

Maa- ja metsätalousministeriö laatii uuden kansallisen metsästrategian kymmenen vuoden vä-

lein. Strategiat sisältävät ohjeellisia päämääriä metsien kokonaisvaltaiselle käytölle sekä ja hoi-

dolle ja ne myös asettavat varsinaisia tavoitteita päämäärien saavuttamiseksi (Mäki ym. 2011).

Kansallinen metsästrategia 2025 (KMS 2025) julkaistiin vuonna 2015 ja se on voimassa vuo-

teen 2025 saakka. Metsästrategian lähtökohta on metsäpoliittisessa selonteossa sekä eduskun-

nan selontekoon kommentoimassa kannanotossa. Kansallisen metsästrategian syntymisen ta-

12

kana ovat myös Suomen biotalousstrategia, biodiversiteettistrategia sekä monet muut eri stra-

tegiat ja ohjelmat (Kansallinen metsästrategia 2025, 2015). Kansallisen metsästrategian 2025

visio on ”metsien kestävä hoito ja käyttö ovat kasvavan hyvinvoinnin lähde”. Tätä visiota tu-

kemaan on asetettu kolme strategista päämäärää, joiden tarkoituksena on edistää metsäalan kil-

pailukykyä, monipuolistaa metsäsektorin rakenteita sekä tukea metsien aktiivista käyttöä. Pää-

määrät jaetaan edelleen tavoitteiksi ja tavoitteita toteutetaan priorisoiduilla hankkeilla. Tär-

keimmäksi määritelty hanke on nimeltään ”tulevaisuuden metsätieto ja sähköiset palvelut”. Tä-

män hankkeen tarkoituksena on kehittää seuraavan sukupolven metsätietojärjestelmä. Tämä

järjestelmä on Metsään.fi -palvelu, josta on tarkoitus kehittää avoin tiedonvälitys- ja asiointi-

kanava, joka tukee metsätalousyrittäjyyttä, kustannustehokasta liiketoimintaa, metsäpalvelu-

markkinoiden suotuisaa kehitystä sekä metsätiedon ajantasaisuuden ylläpitämistä. Lisäksi met-

sätietojärjestelmän luominen hyödyntää monimuotoisuuden, ekosysteemipalveluiden ja kult-

tuuriperintöjen turvaamista. Hankkeeseen ”tulevaisuuden metsätieto ja sähköiset palvelut” kuu-

luva Metsään.fi -palvelun kehittäminen edesauttaa kaikkien kolmen strategisen päämäärään to-

teutumista. Maa- ja metsätalousministeriön (2016) kansallisen metsästrategian seurannan mu-

kaan tulevaisuuden metsätieto ja sähköiset palvelut -hanke etenee suunnitelmien mukaan yh-

dessä hallitusohjelman puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsistä -kärkihankkeen rinnalla. Met-

sään.fi -palvelun kehittäminen on edennyt vuoden 2015 aikana käyttäjiltä ja sidosryhmiltä tul-

leen palautteen perusteella.

1.5 Metsään.fi

Metsään.fi -palvelu on metsänomistajille sekä metsäalan ammattilaisille suunnattu sähköinen

metsäpalvelukokonaisuus joka mahdollistaa metsänomistajien tehokkaan omien metsien hal-

linnan ja vuorovaikutuksen metsäalan toimijoiden kanssa. Ajantasaisen metsävaratiedon ansi-

osta metsänomistaja näkee omien metsäkiinteistöjen kuviokohtaiset puuvarannot, ilmakuvat

sekä hoito- ja hakkuuehdotukset. Lisäksi palvelun kautta metsänomistaja saa tietoa omalla kiin-

teistöllään sijaitsevista luontokohteista, jotka ovat metsälain mukaisia arvokkaita elinympäris-

töjä. Maanomistaja voi myös ilmoittaa palvelussa hakkuu- tai hoitokohteita toimijoiden nähtä-

ville. Puustotiedot on tuotettu laserkeilausmenetelmällä, jonka avulla metsikön tilavuutta voi-

daan arvioida (Hyyppä ym. 2009). Metsään.fi -palvelun on toteuttanut Metsäkeskus ja palvelun

kehittämisen rahoittajana toimii maa- ja metsätalousministeriö. Palvelu toimii ruotsinkielisenä

osoitteessa www.minskog.fi.

13

Palvelu jakaantuu kahteen osaan: metsänomistajapalvelu ja toimijapalvelu. Metsänomistajapal-

velua voi käyttää kuka tahansa metsää omistava henkilö. Palvelun käyttö ei vaadi voimassa

olevaa metsäsuunnitelmaa. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuk-

silla. Toimijapalvelu on kohdennettu metsäalan ammattilaisille. Metsäalan organisaatioiden

työntekijät saavat selailtua palvelussa metsänomistajien metsikkötietoja sekä hakea työkohteita.

Toimijat kirjautuvat palveluun kertakäyttöisillä katso -tunnuksilla. Metsänomistajat voivat an-

taa metsäalan yrityksille ja yrittäjille suostumuksia metsätilojensa tietojen selailuun. Lisäksi

suostumuksen avulla metsäalan organisaatiot saavat siirrettyä kuviokohtaiset metsävaratiedot

omiin järjestelmiinsä (Hujala & Inkilä 2014). Metsänomistaja voi vapaasti valita mille metsä-

alan toimijoille hän antaa suostumuksen metsätietojensa selailuun. Palvelun avulla metsän-

omistaja voi tehdä työkohdeilmoituksia, esimerkiksi hoito- tai hakkuutöistä, jotka tulevat nä-

kyville kaikille suostumuksen saaneille toimijoille. Näin Metsään.fi -palvelu toimii metsän-

omistajan ja metsäalan ammattilaisten vuorovaikutuskanavana, jonka kautta metsien kestävää

käyttöä ja hoitoa voidaan aktivoida. Palvelun kautta myös metsäpalveluyrittäjät voivat tehdä

kohdennettuja metsäpalvelutarjouksia metsänomistajille (Hujala & Inkilä 2014).

Metsään.fi -palvelu lanseerattiin vuonna 2012. Palvelu julkaistiin keskeneräisenä ja tämän takia

se on ollut jatkuvan kehittämisen kohteena. Palveluun tulee koko ajan uusia ominaisuuksia,

joista tuoreimpina ominaisuuksina muun muassa mahdollisuus kestävän metsätalouden rahoi-

tushakemuksien (Kemera) lähettämiseen ja metsäverotukseen liittyvien muistiinpanojen teke-

miseen. Vuoden 2015 maaliskuussa Metsään.fi muuttui metsänomistajapalvelun osalta maksut-

tomaksi. Tätä ennen palvelun käytön hinta oli ollut 60 euroa vuodessa tai kolmen vuoden sopi-

muksella yhteensä 120 euroa. Toimijapalvelu on maksullista. Sen hinta määräytyy toiminta-

alueen koon mukaan, yhden kunnan alue maksaa toimijalle 60 euroa vuodessa (Lehtinen 2015).

Metsään.fi -palvelu on olemukseltaan metsäsuunnitelman kaltainen siinä mielessä, että se antaa

ehdotuksia lähitulevaisuuden metsänhoidollisista toimenpiteistä. Se ei kuitenkaan järjestele

hakkuita eikä laadi toimenpideohjelmaa suunnittelukaudelle perustuen kestävän hakkuusuun-

nitteen laskentaan (Hujala & Inkilä 2014). Vaikka Metsään.fi edesauttaa ja helpottaa metsässä

tehtävien toimenpiteiden toimeenpanoa, metsänomistajan ja toimijan välisen henkilökohtaisen

kontaktin merkitys toimenpiteiden toteuttamisen kannustamiseen pysyy edelleen tärkeänä (Ku-

mela ym. 2013).

14

1.6 Ryhmähaastattelu kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmänä

Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus kartoittaa yksilöiden ja ryhmien käyttäytymistä ja asen-

teita. Lisäksi laadullisella analyysillä halutaan usein selvittää käyttäytymisen taustalla vaikut-

tavia tekijöitä, kuten motiiveja, mielikuvia ja arvostuksia (Ahola-Hyppönen & Rautio 2007).

Se pyrkii vastaamaan kysymyksiin miksi, millainen ja miten. Kvalitatiivista tutkimusta voidaan

kuvailla myös prosessiksi, koska tutkimuksen työvaiheita ei voida aina etukäteen suunnitella

selkeästi, vaan aineiston keruuta ja analyysiä koskevat valinnat selkiintyvät vasta tutkimuspro-

sessin edetessä (Kiviniemi 2010). Vaikutteet laadulliseen tutkimukseen on löydetty lukuisista

eri ajattelusuunnista ja tutkimustraditioista (Eskola & Suoranta 1998). Laadulliseen tutkimus-

menetelmään päädytään yleensä silloin, kuin tutkittavasta ilmiöstä on vain vähän ennakkotietoa

(Liamputtong 2013).

Laadullista aineistoa käsitellään usein kokonaisuutena (Alasuutari 2011). Aineisto koostuu

yleensä joukosta empiirisiä havaintoja, eli sanoja ja lauseita, joiden avulla tutkittavan ilmiön

merkitystä voidaan analysoida. Otoksesta muodostuva aineisto on yleensä tarkkaan harkittu ja

liittyy tutkittavaan ilmiöön (Mäntyranta & Kaila 2008). Tutkimukseen pyydetään henkilöitä,

joilla on tietoa tai kokemusta kyseisestä tutkimusongelmasta. Kvalitatiivisen tutkimuksen ai-

neistolle tyypillistä on sen ilmaisullinen rikkaus, monitasoisuus sekä kompleksisuus (Alasuutari

2011). Aineiston määrä laadullisessa tutkimuksessa on aina tapauskohtainen. Yleinen sääntö

on, että kun uudet keskustelutilaisuudet tai haastattelukerrat eivät tuo olennaisesti uutta tietoa

tutkimusongelman kannalta, aineistoa on riittävästi (Ahola-Hyppönen & Rautio 2007).

Yksi laadullisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmistä on ryhmähaastattelu (eng. focus

group). Ryhmähaastattelusta voidaan käyttää myös nimityksiä ryhmäkeskustelu, fokusryhmä

tai fokusryhmähaastattelu. Ryhmähaastattelun tarkoituksena on tuottaa mielipiteitä, näkemyk-

siä sekä kokemuksia käsiteltävästä aiheesta (Krueger & Casey 2009, Aurini et al. 2016). Ryh-

mähaastattelut juontavat juurensa 1940 -luvun Yhdysvaltoihin, jossa ryhmähaastatteluita käy-

tettiin markkina- ja taloustutkimuksissa (Bloor et al. 2001). Yleensä fokusryhmiin osallistuvilla

on yhteisiä piirteitä tai yhteisiä kokemuksia, joiden merkityksiä tutkija haluaa tutkia syvemmin.

Fokusryhmät antavat osallistujille mahdollisuuden kertoa näkemyksistään ja kokemuksistaan

omin sanoin (Puchta & Potter 2004). Ryhmähaastatteluiden osallistujat voivat tukea ja roh-

kaista kanssakeskustelijoita sekä muistella yhdessä tuttuja kokemuksia. Lisäksi osallistujat voi-

vat kysyä muilta keskustelijoilta heidän kokemuksiaan tai käytäntöjä. Tämä voi luoda tutkijalle

ainutkertaista lisäinformaatiota, jota ei pystyisi yksilöhaastattelun kautta saamaan (Eskola &

Suoranta 1998). Ryhmäkeskustelun avulla tutkija pystyy saamaan vastauksia kysymyksiin ku-

15

ten kuinka palvelua tai tuotetta voidaan parantaa, onko tuote vastannut odotuksia tai mikä tuot-

teessa tai palvelussa on hyvää ja mikä ei (Krueger & Casey 2009). Fokusryhmähaastattelua

voidaan käyttää aineiston hankintaan myös silloin, kun tutkija ei ole varma tutkimusongelmaan

liittyvien näkökulmien tai asenteiden merkityksellisyydestä (Seale et al. 2004). Fokusryhmä-

haastattelu toimii itsenäisenä aineistonkeruumenetelmänä tai sen voi liittää toisiin haastattelui-

hin tai kyselyihin pohjautuviin menetelmiin (Liamputtong 2013). Fokusryhmätutkimusta voi-

daan esimerkiksi soveltaa laajemman tutkimuksen alustavassa aineiston hankinnassa tai tutki-

musprosessin loppuvaiheessa, jossa halutaan kerätä tietoa jonkin tuotteen prototyypin tai pal-

velukonseptin hyvistä ja huonoista kokemuksista (Greenbaum 1998).

Normaalisti yhdessä fokusryhmässä tavoiteltavien osallistujien määrä tulisi olla noin 6–12 hen-

kilöä ja osallistujat saisivat olla suhteellisen homogeenisiä iän sekä sukupuolen perusteella

(Vaughn et al. 1996). Liian heterogeeniset osallistujat ryhmähaastattelutilaisuudessa saattavat

vähentää keskustelun määrää sekä pahimmassa tapauksessa aiheuttaa konflikteja osallistujien

välille (Stewart et al. 2007). Keskustelutilaisuuksiin osallistujat uhraavat omaa aikaansa osal-

listumalla tilaisuuksiin, joten keskustelutilaisuudet eivät voi kestää loputtomiin. Yleensä yh-

delle fokusryhmälle varataan aikaa kaksi tuntia. Ryhmähaastattelun suorittaa yleensä tutkija,

joka myös määrittää keskustelutilaisuuden aiheen, josta haastateltavat keskustelevat vuorovai-

kutteisesti (Morgan 1997). Moderaattori käyttää hyväkseen etukäteen laadittua haastattelurun-

koa, jonka raameissa hän pyrkii viemään keskustelua eteenpäin ja saamaan keskusteluun osal-

listujista kaiken irti (Greenbaum 1998).

1.7 Tutkimuksen tavoitteet

Metsään.fi -palvelu on tähän mennessä ollut kahden opinnäytetyön tutkimuskohteena. Haapoja

(2014) selvitti metsänomistajien käyttäjäkokemuksia ja asiakastyytyväisyyttä palvelua koskien.

Lisäksi tutkimuksessa tiedusteltiin käyttäjien toiveita palvelun jatkokehittämistä varten. Leh-

tinen (2015) tutki toimijoiden käsityksiä palvelun käyttämisestä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Metsään.fi -palvelun kehitysehdotuksien tärkeysjärjestys.

Prioriteettijärjestys laadittiin erikseen sekä metsänomistajia että toimijoita koskeville kehitys-

kohteille. Samalla kartoitettiin mielipiteitä palvelun tulevasta kehityssuunnasta ja palvelun

käyttökokemuksesta metsänomistajien sekä toimijoiden keskuudessa. Metsäkeskus käyttää tut-

kimuksen tuloksia hyväkseen Metsään.fi -palvelun jatkokehityksessä.

16

2 AINEISTO JA MENETELMÄT

2.1 Ryhmäkeskustelutilaisuudet

Metsänomistajille pidettiin kaksi keskustelutilaisuutta huhtikuussa 2016. Ensimmäinen tilai-

suus järjestettiin Joensuussa ja toinen Helsingissä. Joensuun tilaisuuteen osallistui seitsemän

henkilöä ja Helsingin tilaisuuteen neljä henkilöä, joten yhteensä kuultiin 11 metsänomistajaa.

Joensuun tilaisuudessa olleet metsänomistajat olivat kotoisin Joensuusta, Kontiolahdesta tai Ki-

teeltä. Heidän metsätilansa sijaitsivat Joensuussa sekä naapurikuntien alueella. Helsingissä ti-

laisuuden metsänomistajat olivat kaikki etämetsänomistajia. Heidän metsätilansa sijaitsivat

Keski-Suomessa sekä Pirkanmaalla. Molempien tilaisuuksien sukupuolijakauma oli yksipuoli-

nen: molemmissa tilaisuuksissa kaikki osallistujat olivat miehiä. Keskustelutilaisuuksiin osal-

listujat olivat joko työelämässä tai eläkkeellä. Joensuun tilaisuuden ikäjakauma oli 49–73

vuotta. Helsingin tilaisuuden ikäjakauma oli 59–68 vuotta.

Toimijoille pidettiin kaksi keskustelutilaisuutta vuoden 2016 huhtikuussa. Ensimmäinen tilai-

suus pidettiin Kokkolassa ja toinen Joensuussa. Kokkolassa paikalla oli viisi ammattilaista ja

Joensuussa kaksi, joten yhteensä seitsemän ammattilaista osallistui keskustelutilaisuuksiin.

Kokkolan tilaisuudessa edustajia oli paikalla pienistä metsäpalveluyrityksistä, puunhankintaor-

ganisaatioista sekä metsänhoitoyhdistyksestä. Joensuussa edustettuna oli kaksi Pohjois-Karja-

lassa toimivaa metsäpalveluyritystä. Joensuun tilaisuudessa molemmat osallistujat olivat mie-

hiä ja Kokkolan tilaisuudessa oli neljä miestä ja yksi nainen.

Haastateltavien valintaa varten Metsäkeskus toimitti nimilistan tietokannastaan. Listalle oli va-

littu sellaiset metsänomistajat, joilla oli Metsään.fi -palvelun käyttökokemusta jo jonkin verran.

Listalle oli eritelty metsänomistajat kotipaikkakunnan mukaan. Pohjois-Karjalassa asuvia met-

sänomistajia pyydettiin osallistumaan Joensuun tilaisuuteen ja Helsingissä asuvia metsänomis-

tajia kysyttiin osallistumaan Helsingin tilaisuuteen. Toimijoiden nimilistat koostuivat metsä-

alan yrityksien henkilöstöstä, jotka olivat käyttäneet palvelua suhteellisen aktiivisesti. Nimilis-

talle valittujen toimijoiden toimialueet sijaitsivat Pohjois-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan maa-

kuntien alueilla. Osallistujien rekrytointi tapahtui puhelimitse. Kaiken kaikkiaan 37 metsän-

omistajaa vastasi puheluun, ja näistä 11 osallistui keskustelutilaisuuksiin. Osallistumisprosen-

tiksi muodostui näin ollen 29,7 %. Yhteensä 23 eri toimijaa vastasi puhelimeen, ja lopulta 7

toimijaa pääsi osallistumaan keskustelutilaisuuksiin. Toimijoiden osallistumisprosentti oli siis

30,4 %. Osallistujille lähetettiin varmistuksen jälkeen ennakkotehtävä sähköpostilla. Se sisälsi

neljä kysymystä liittyen Metsään.fi -palvelun käyttöön sekä ominaisuuksiin. Ennakkotehtävän

avulla heräteltiin osallistujia tulevaa tilaisuutta varten. Kysymykset olivat seuraavat: milloin

17

koet tarpeelliseksi käyttää Metsään.fi -palvelua, mitä hyvää näet Metsään.fi:ssä, mitä huonoa

palvelussa on sekä miten näet Metsään.fi -palvelun tulevaisuuden. Vastausten ohjepituus oli 1–

2 lausetta. Osallistujat ohjeistettiin lähettämään vastaukset viimeistään päivää ennen omaa kes-

kustelutilaisuutta, jotta vastaukset voitiin koostaa tilaisuutta varten. Kaikki neljä keskusteluti-

laisuutta pidettiin Metsäkeskuksen toimistojen kokoustiloissa. Metsänomistajien tilaisuudet pi-

dettiin arkipäivinä virastoajan jälkeen klo 16.30 ja toimijoiden tilaisuudet järjestettiin työpäi-

vien puitteissa klo 9.00.

Keskustelutilaisuuksissa käytiin läpi ennakkotehtävä, esiteltiin kehityskohteet sekä keskustel-

tiin niistä. Osallistujien saapuessa keskustelutilaisuuteen, heidät otettiin vastaan moderaattorin

toimesta, jonka jälkeen osallistujille tarjottiin mahdollisuus kuumaan juomaan sekä makeaan

syömiseen. Osallistujien otettua paikkansa pöydän ympärillä, heille jaettiin nimilaput. Nimila-

put sijoitettiin pöydälle osallistujien eteen. Ennen varsinaisen keskustelun aloittamista, käytiin

osallistujien kesken kierros, jonka aikana osallistujat kertoivat nimensä ja antoivat Met-

sään.fi -palvelulle arvosanan yhdestä viiteen, ykkösen ollessa huonoin arvosana ja viiden ol-

lessa korkein arvosana. Tässä vaiheessa toimijat kertoivat, missä yrityksessä tällä hetkellä työs-

kentelevät. Nopean esittelykierroksen ansiosta kaikki osallistujat pääsivät ääneen jo aikaisessa

vaiheessa tilaisuutta ja tämä helpotti osallistujien vastaamista pidempänä keskustelutilaisuutta.

Ennakkotehtävän vastauksista muodostettiin kootut vastaukset jokaiselle kysymykselle ja vas-

taukset esiteltiin osallistujajoukolle videoheittimen avulla. Osallistujat saivat antaa tässä vai-

heessa uusia kommentteja ennakkotehtävän kysymyksiin. Ennakkotehtävän läpi käymisen jäl-

keen, moderaattori esitteli kehityskohteet. Osa kehityskohteista pystyttiin demonstroimaan

Metsään.fi -palvelussa, mutta jotkin kehityskohteet täytyi käydä läpi suullisesti. Suullisesti läpi

käydyistä kehityskohteista tuli muutamia tarkentavia kysymyksiä osallistujilta. Kehityskohtei-

den esittelyn jälkeen oli vuorossa tilaisuuden keskustelun osuus. Osallistujat saivat ehdottaa

alkuun tärkeimpänä pitämäänsä kehityskohdetta. Tämän jälkeen kehityskohteista keskusteltiin

yksi kerrallaan ja kaikki kehityskohteet pyrittiin käymään perusteellisesti läpi. Osallistujat kes-

kustelivat oma-aloitteisesti ja kysyivät kysymyksiä moderaattorilta sekä muilta osallistujilta.

Tilaisuuksien lopuksi suoritettiin äänestys kehityskohteista.

Keskustelutilaisuuksien kesto vaihteli runsaasta tunnista noin kahteen tuntiin. Lyhyin keskus-

telutilaisuus oli Joensuussa pidetty tilaisuus toimijoille, jossa tilaisuuden pituus oli 58 minuut-

tia. Pisin tilaisuus oli Helsingin metsänomistajatilaisuus, jonka kesto oli 1 tunti ja 41 minuuttia.

Keskimääräinen tilaisuuksien kesto oli neljän tilaisuuden keskiarvona 1 tunti ja 18 minuuttia.

Keskustelutilaisuudet nauhoitettiin yhdellä ääninauhurilla ja äänitykset litteroitiin mahdollisim-

man pian tilaisuuksien jälkeen. Litteroidut aineistot analysoitiin käyttäen NVivo 11 -ohjelmaa,

18

joka on erikoistunut laadullisen aineiston muokkaamiseen ja analysointiin. Nauhoitukset litte-

roitiin sanasta sanaan ja jokaisen sanan tai lauseen lausuja identifioitiin. Litteroitua tekstiä syn-

tyi yhteensä noin 40 sivun verran. Transkriptiot analysoitiin aineistopohjaisella sisältöanalyy-

sillä. Litteroidun tekstin analysointi alkoi sanojen ja lauseenpätkien koodaamisella. Koodaami-

sen avulla aineistosta voidaan nostaa esiin diskreettejä lauseen osia tai sanoja, jotka ilmentävät

samaa ilmiötä tai asiaa (Gibbs 2002). Koodien avulla lauseet kategorisoitiin kehityskohteiden

mukaan, eli yhteen kehityskohteeseen liittyvät sanat ja lauseet koodattiin samalla koodilla. Li-

säksi omiin luokkiin koodattiin lauseita, jotka koskivat osallistujien ensisijaisia kehityskohteita

sekä yleisiä huomioita palvelusta. Koodaamisen avulla syntyi käsitys siitä, mitä osallistujat pi-

tivät tärkeinä palvelussa ja mistä asioista keskustelua syntyi ja mistä ei. Koodatuista lauseista

muodostuneissa kategorioissa analysoitiin tarkemmin lauseiden merkityksiä. Kategorioissa ke-

hityskohteita koskevia lainauksia tarkasteltiin sen suhteen, kuinka koodatut lauseenpätkät kom-

mentoivat sekä määrittelivät kehityskohdetta tai Metsään.fi -palvelun muita toimintoja. Merki-

tyksiä tutkittiin siitä, olivatko lauseet positiivisia, negatiivisia tai muiden osallistujien sanomien

tukemista. Eri kategorioita vertailtiin keskenään, jonka ansiosta saatiin selville, miten toisia

kehityskohteita oli kommentoitu verrattuna muihin kehityskohteisiin. Merkityksien etsimisestä

kategorisoinnin avulla käytetään yleensä nimitystä klusterointi (Miles & Huberman 1984).

Klusteroinnin jälkeen ja merkityksien selvittyä, aineistosta valittiin ne viittaukset, jotka julkais-

tiin tutkimuksessa. Ennakkotehtävän tuloksien analysointi aloitettiin erittelemällä vastaukset

metsänomistajien ja toimijoiden vastauksiin. Vastauksista jäsenneltiin määrällisesti sanat tai

lauseet, kuinka monta kertaa jokin asia mainittiin vastauksissa. Eniten painoarvoja saivat asiat,

joita oli mainittu eniten kaikkien vastaajien vastauksissa.

2.2 Äänestysmenetelmät

Tässä tutkimuksessa käytettiin multicriteria approval -menetelmää löytämään metsänomista-

jien sekä toimijoiden arvioima Metsään.fi -palvelun kehityskohteiden prioriteettijärjestys. Mul-

ticriteria approval -menetelmä on Fraser ja Haugen (1998) approval voting -menetelmän sovel-

lutus. Approval voting -menetelmää käytetään monitavoitteisen päätöksenteon tukena. Mene-

telmän tavoitteena on löytää vaihtoehto, joka on suuren osan päätöksentekotilanteeseen osallis-

tuvien henkilöiden hyväksymä. Approval voting -menetelmässä äänestäjät valitsevat suotui-

simman ratkaisun monen vaihtoehdon joukosta. Äänestäjät voivat antaa äänen yhdelle tai use-

ammalle vaihtoehdolle tai olla antamatta ääntä millekään vaihtoehdolle. Kaikilla äänestäjillä on

saman verran ääniä käytettävissä ja menetelmässä ei ole käytössä kriteerejä. Menetelmän käyt-

töä varten päätöksentekotilanteessa ei tarvita kovin paljon preferenssitietoa.

19

Multicriteria approval -menetelmä sopii käytettäväksi silloin, kun vaihtoehtojen hyvyyksien

eroja on haastava mitata (Laukkanen ym. 2001). Multicriteria approval -menetelmässä valitaan

ensin kriteerit, jonka jälkeen ne järjestetään tärkeyden mukaan paremmuusjärjestykseen tär-

keimmästä vähiten tärkeään. Kriteerien tärkeysjärjestys voidaan ratkaista esimerkiksi Borda

count -äänestyksellä. Bordan äänestysmenetelmässä äänestäjät asettavat n vaihtoehtoa parem-

muusjärjestykseen antamalla tärkeimmälle vaihtoehdolle n pistettä, toiseksi tärkeimmälle n–1

pistettä, kolmanneksi tärkeimmälle n–2 pistettä ja niin edelleen. Jokainen vaihtoehto voi saada

vain yhden arvon ja vähiten tärkein kriteeri saa yhden pisteen (Laukkanen ym. 2001). Kriteerien

tärkeysjärjestys saadaan laskemalla yhteen kriteerien äänestyspisteet ja eniten pisteitä saanut

kriteeri todetaan tärkeimmäksi. Kriteerien paremmuusjärjestyksen selvittyä, päätöksentekijät

päättävät, mitkä vaihtoehdot hyväksytään tai hylätään jokaisen kriteerin suhteen. Jokaiselle kri-

teerille lasketaan tämän jälkeen hyväksymisrajat jokaisen vaihtoehdon suhteen, joiden avulla

voidaan määritellä, ovatko vaihtoehdot kriteeriarvojen hyväksymisrajan ala- tai yläpuolella

kunkin kriteerin suhteen. Hyväksymisrajojen perusteella vaihtoehdot määritetään jokaisen kri-

teerin mukaan hyväksytyksi tai hylätyksi. Vaihtoehto hyväksytään kriteerin kohdalla, jos vaih-

toehdon saama arvo on suurempi kuin kriteerikohtainen hyväksymisraja. Hylätyksi vaihtoehto

tulee silloin kun vaihtoehdon saama arvo on pienempi tai yhtä suuri kuin kriteerikohtainen hy-

väksymisraja. Tämän ansiosta saavutetaan tietoa vaihtoehtojen kokonaisparemmuusjärjestyk-

sestä (Laukkanen et al. 2002, Pykäläinen et al. 2007). Multicriteria approval pystyy hyödyntä-

mään ordinaaliasteikollista tietoa, minkä avulla menetelmää käyttävien henkilöiden mieltymyk-

siä on helpompi kuvata (Laukkanen et al. 2004). Menetelmää käytettäessä kriteerien määrä tu-

lisi olla suhteellisen pieni verrattuna vaihtoehtojen määrään, koska tällöin vältettäisiin parem-

min määrittelemättömät äänestystulokset (Fraser & Hauge 1998).

Jokaisen keskustelutilaisuuden päätteeksi suoritettiin kaksivaiheinen äänestys. Ensimmäisessä

vaiheessa suoritettiin borda count -äänestys kriteerien paremmuusjärjestyksen saavuttamiseksi.

Toinen äänestys oli multicriteria approval -äänestysmenetelmä, jonka avulla vaihtoehdot saatiin

paremmuusjärjestykseen. Osallistujille jaettiin keskustelun loputtua äänestyslomakkeet (liite 1,

liite 2). Lomakkeeseen pisteytettiin kriteerit käyttäen Borda count -äänestysmenetelmää. Kri-

teereitä oli neljä; helppokäyttöisyys (K1), tietosisältö (K2), markkinointikanava (K3) ja paik-

katietojen hyödyntäminen (K4). Borda count -äänestysmenetelmän mukaisesti tärkeimmälle

kriteerille koskien Metsään.fi -palvelun käytön arvostusta, annettiin neljä pistettä ja toiseksi

tärkeimmälle kriteerille kolme pistettä. Kolmanneksi tärkein kriteeri sai kaksi pistettä ja vähiten

tärkein kriteeri sai yhden pisteen. Kriteereille annetut pisteet laskettiin kaikkien tilaisuuksien

osalta yhteen ja eniten pisteitä saanut kriteeri todettiin tärkeimmäksi kriteeriksi. Vastaavasti

20

vähiten pisteitä saanut kriteeri päätyi vähiten tärkeimmäksi kriteeriksi. Multicriteria appro-

val -äänestys suoritettiin samalla äänestyslomakkeella kuin borda count -äänestys. Lomak-

keessa olivat kaikki kehityskohteet samassa taulukossa edellä mainittujen kriteerien kanssa. Jo-

kainen osallistuja kävi jokaisen kehitysvaihtoehdon läpi kaikkien kriteereiden suhteen ja laittoi

rastin ruutuun, jos hän koki, että kyseinen kehityskohde täyttää kriteerin toteutumisen Met-

sään.fi -palvelussa. Jos kyseinen kehityskohde ei äänestäjän mielestä täyttänyt kriteerin toteu-

tumista tai ei vaikuttanut kriteerin toteutumiseen palvelun sisällä, hän jätti ruudun tyhjäksi.

Rasti toimi näin ollen subjektiivisena hyväksyntänä kriteereille. Kun osallistuja oli käynyt

kaikki kehityskohteet läpi jokaisen kriteerin suhteen, määräytyivät näin ollen henkilökohtaiset

hyväksytyt vaihtoehdot kriteerien suhteen. Jokaisen kehityskohteen hyväksymisrajat päätök-

sessä mukana olleiden kriteereiden suhteen saatiin laskemalla yhteen kaikkien äänestäjien hy-

väksynnät, jotka äänestäjät olivat merkanneet rastilla lomakkeelle. Hyväksymisrajat määritel-

tiin kriteerikohtaisilla mediaaniarvoilla. Herkkyysanalyysin takia hyväksymisrajat laskettiin

myös keskiarvojen perusteella ja niitä verrattiin mediaaniarvojen avulla määritettyihin hyväk-

symisrajoihin. Kehityskohteiden jako hyväksyttyihin ja hylättyihin suoritettiin kaavan 1 mu-

kaan (Laukkanen ym. 2001):

𝑎𝑖 ∈ {𝑃𝑗 , 𝑗𝑜𝑠 𝑐𝑗(𝑎𝑖) > 𝑐�̅�

𝑃′𝑗 , 𝑗𝑜𝑠 𝑐𝑗(𝑎𝑖) ≤ 𝑐�̅� (1)

jossa

ai = vaihtoehto

Pj = hyväksyttävien vaihtoehtojen joukko

P′j = ei hyväksyttävien vaihtoehtojen joukko

cj = kriteerin arvo

cj̅ = kriteerin mediaaniarvo

Fraserin ja Haugen (1998) mukaan multicriteria approval -menetelmässä on viisi mahdollista

äänestyslopputulosta. Kun äänestys on yksimielinen, vaihtoehto a1 hyväksytään kaikkien kri-

teerien suhteen, kun mitään toista vaihtoehtoa ei hyväksytä kaikkien kriteerien suhteen

(kuva 1).

21

c1 c2 c3

a1 + + +

a2 + - +

a3 - + -

Kuva 1. Yksimielinen hyväksyminen.

Toinen mahdollinen äänestystulos on enemmistö, jossa yksi vaihtoehto hyväksytään enemmis-

tölle kriteereistä, jotka on todettu tärkeimmiksi (kuva 2). Esimerkiksi kaikki vaihtoehdot on

hyväksytty kahden kriteerin suhteen kolmesta, mutta vaihtoehto a2 on hyväksytty kahden tär-

keimmän kriteerin suhteen ja a1 vain toiseksi ja kolmanneksi tärkeimmän kriteerin suhteen,

joten kahden tärkeimmän kriteerin suhteen valittu vaihtoehto a2 valitaan enemmistöhyväksy-

misenä.

c1 c2 c3

a1 - + +

a2 + + -

a3 + - +

Kuva 2. Enemmistöhyväksyminen.

Kolmas mahdollinen äänestystulos on ordinaalisesti dominantti -äänestystulos, jossa vaihtoehto

a3 on määritetty parhaimmaksi vaihtoehdoksi kaksijakoisen preferenssitiedon ja kriteerien or-

dinaalisten järjestämisen perusteella (kuva 3). Kun verrataan vaihtoehtoja a1 ja a3, huomataan

että molemmat on hyväksytty kriteerin c3 mukaan, mutta vain a1 on hyväksytty tärkeimmän

kriteerin c1 mukaan, joten vaihtoehto a3 on ordinaalisesti dominantti.

c1 c2 c3

a1 - + +

a2 - + -

a3 + - +

Kuva 3. Ordinaalisesti dominantti hyväksyminen.

Lukkiutuneessa tilanteessa ei voida määrittää yhtä ainoaa parasta vaihtoehtoa (kuva 4). Tässä

tilanteessa kaksi tai useampaa vaihtoehtoa on määritetty joko luokkiin yksimielinen, enemmistö

tai ordinaalisesti dominantti.

22

c1 c2 c3

a1 + + -

a2 + + -

a3 - - +

Kuva 4. Lukkiutunut hyväksymistilanne.

Kun yhtä vaihtoehtoa ei voida määritellä parhaaksi vaihtoehdoksi ordinaalisen kriteerien tär-

keyden perusteella, on tilanne määrittelemätön (kuva 5). Tällöin preferenssitietoa tarvitaan li-

sää. Tilanteessa vaihtoehtojen a2 ja a3 keskinäistä paremmuusjärjestystä ei voida määrittää,

mutta vaihtoehto a1 on selvästi kahta muuta heikompi.

c1 c2 c3

a1 - - +

a2 + - -

a3 - + +

Kuva 5. Määrittelemätön tilanne.

2.3 Kehityskohteet

Metsänomistajia ja toimijoita koskevat kehityskohteet on listattu taulukossa 1. Metsänomista-

jien tilaisuuksissa käsiteltävinä oli yhteensä 12 kehityskohdetta. Näistä kehityskohteista seitse-

män koski pelkästään metsänomistajapalvelua ja viisi kehityskohdetta olivat yhteisiä metsän-

omistajien sekä toimijoiden kanssa. Toimijoiden tilaisuuksissa käsiteltiin kahdeksaa kehitys-

kohdetta, joista kolme koski vain toimijapalvelua ja loput viisi olivat yhteisiä metsänomistajien

kehityskohteiden kanssa. Kehityskohteille määritettiin lyhenteet (V1-V15) vaihtoehtojen käsit-

telemisen helpottamiseksi. Yhteensä 10 metsänomistajaa täytti äänestyslomakkeen ja toimi-

joista kaikki seitsemän täyttivät lomakkeen.

Taulukko 1. Kehityskohteet määriteltynä ja niiden mahdolliset vaikutukset Metsään.fi -palve-

lussa (Mo = vain metsänomistajia koskeva kehityskohde, Mo/T = sekä metsänomistajia että

toimijoita koskeva kehityskohde, T = vain toimijoita koskeva kehityskohde).

Kehityskohde Sisältö

V1: omien valokuvien tallentaminen kuvion

tai tilan tietoihin (Mo)

Omia valokuvia voisi lisätä kuviotietoihin.

Kuvat näkyisivät, kun valitsee kuvion aktii-

viseksi metsätilat ja kartat -valikosta.

23

V2: metsävaratietoja pankkien palveluihin

(Mo)

Puuston tiedot ja arvo pankkien käyttöön.

Pankeille tieto metsänomistajan metsätilan

puustosta, sijainnista sekä arvosta. Voitaisiin

käyttää hyväksi muun muassa vakuutena,

sukupolvenvaihdoksessa sekä perinnönja-

ossa.

V3: metsänomistajan tekemien ilmoituksien

jääminen palveluun (Mo)

Niin sanottu ilmoitushistoria. Metsänomis-

taja näkisi tekemänsä ilmoitukset palvelussa.

Sieltä näkyisivät esimerkiksi tehdyt kemera-

hakemukset, työkohdeilmoitukset ja hoito-

työ- tai puunostotarjoukset.

V4: veroilmoituksen muistiinpanojen kehit-

täminen (Mo)

Muistiinpanojen kehittäminen entistä katta-

vammaksi. Tällä hetkellä muistiinpanoissa

vain perusasiat.

V5: omat tiedot -sivun kehitys (Mo)

Oma välilehti omien asiakastietojen hallin-

taan. Sieltä onnistuisivat yhteystietojen päi-

vitykset, palvelutoivomuksien muokkaami-

nen (koulutukset, palvelua asuin -tai metsäti-

lakunnassa, itsensä luonnehtiminen metsän-

omistajana (metsänomistajaprofiili)). Lisäksi

sieltä löytyisi kirjearkisto posteille ja las-

kuille. Omilla sivuilla näkyisivät myös sovi-

tut toimenpiteet, osallistuminen kursseille ja

niiden materiaalit.

V6: koordinaatit gpx -tiedostoina navigoin-

tiohjelmaan (Mo)

Haluttujen koordinaattien (esimerkiksi raja-

pyykkien) siirtäminen gpx -tiedostona mo-

biililaitteelle tai navigointiohjelmaan.

V7: veromuistiinpanojen sekä omien kartto-

jen jakaminen metsätilan toisten omistajien

kanssa (Mo)

Yhtymien sekä perikuntien tilanteessa voi-

taisiin jakaa itse tehdyt kartat ja veromuis-

tiinpanot metsäkiinteistön toisten omistajien

kesken.

V8: puuston kokonaismäärät näkyviin puu-

tavaralajeittain/kehitysluokittain perustiedot

-sivulle (Mo/T)

Puuston tilavuudet näkyisivät myös puutava-

ralajeittain sekä kehitysluokittain metsätilan

perustiedot -sivulla. Tällä hetkellä metsä-

kiinteistön puuston määrä ilmoitetaan keski-

ja kokonaistilavuutena.

V9: metsätilan eri kiinteistöjen lukitsemis-

mahdollisuus (Mo/T)

Useamman rekisteritilan tapauksessa yhden

tilan voisi lukita siten, että vain sen tilan

puuston määrä sekä hakkuu- ja hoitoehdo-

tukset näkyisivät vain palvelussa. Tällä het-

kellä, kun selailee yhtä tilaa omistaessaan

useampia, näkyy kuitenkin kaikkien tilojen

hakkuu- ja hoitoehdotukset niitä tarkastelta-

essa.

24

V10: työkohdeilmoitukset myös metsän-

omistajan asuinkunnan toimijoille (Mo/T)

Tällä hetkellä työkohdeilmoitukset tulevat

vain metsätilan sijaintikunnan toimijoille.

Tulevaisuudessa ilmoitukset tulisivat myös

metsätilan omistajan asuinkunnan toimi-

joille, jos metsäkiinteistö ja sen omistaja si-

jaitsevat eri kunnissa.

V11: metsänomistajille tieto, onko heidän

tietojaan selailtu/siirretty (Mo/T)

Metsänomistaja saisi tiedon palvelun sisäi-

senä viestinä tai esimerkiksi sähköpostilla

siitä, että jokin toimija on selaillut hänen tie-

tojaan tai siirtänyt metsävaratiedot omiin

järjestelmiinsä.

V12: rajapyykit sekä koordinaatit näkyviin

kartalle (Mo/T)

Tällä hetkellä kartalle saa näkyviin koordi-

naatit, mutta vain klikkaamalla tietyn kartan

kohtaa. Jatkossa rajapyykkien koordinaatit

tulisivat näkyviin sivuvalikosta valitsemalla,

jolloin koordinaatit näkyisivät rajapyykkien

kohdalla kartalla.

V13: suostumuksen antaja -hakuun enem-

män vapautta (T)

Voitaisiin hakea suostumuksen antajia (met-

sänomistajia) vapaammin, eli pelkällä suku-

nimellä, sukunimen osalla tai etunimellä.

Tällä hetkellä hakuun vaaditaan tarkka suku-

nimi ja etunimi.

V14: hakutyökalun tarkempi aluerajaus (T)

Työkohdeilmoituksien hakuun liittyvä kehi-

tyskohde. Jos kohteita haetaan kiinteistötun-

nuksien avulla, voitaisiin hakuun käyttää

vain osaa kiinteistötunnuksesta, esimerkiksi

vain kunta- tai kyläkoodeja.

V15: raportointiportaalin kehittäminen (T)

Raportointiportaali sisältäisi toimijakäyttä-

jille tuotettuja tilastotietoja Metsään.fi -pal-

velun käytöstä. Toimijoilla olisi käytettä-

vissä muun muassa seuraavanlaisia tietoja:

metsänomistajakäyttäjien määrä, viimeisen

vuoden ja viimeisen kuukauden sisällä kir-

jautuneet uudet käyttäjät, työkohdeilmoitus-

ten määrä, suostumusten määrä, mitä toi-

veita ja tarpeita käyttäjillä on sekä kuinka

moni yrityksen toimihenkilö on kirjautunut

palveluun viimeisen kuukauden aikana.

3 TULOKSET

3.1 Metsänomistajien ennakkotehtävän vastaukset

Kysyttäessä milloin metsänomistaja kokee tarpeelliseksi käyttää Metsään.fi -palvelua, ehdotto-

masti tärkein käyttötarve palvelulle oli hoito- ja hakkuutarpeen arviointi omassa metsässä ja

25

tulevien toimenpiteiden suunnittelu. Tehtyjen toimenpiteiden päivittäminen palveluun, kuvio-

ja puustotietojen tarkastelu sekä puuston kasvun seuraaminen olivat usein palvelun käytön

syinä. Vain yhdessä vastauksessa mainittiin mahdollisen tarjouspyynnön jättäminen.

Mitä hyvää näet Metsään.fi:ssä -kysymyksen kohdalla kehuja saivat palvelusta löytyvät ajan-

kohtaiset tiedot puustotiedoista, metsänhoitotöistä sekä suuntaa antavat kustannus- ja tuottotie-

dot (6 puoltavaa vastausta). Myös maksuttomuus koettiin hyväksi asiaksi. Positiiviseksi puo-

leksi mainittiin asiointimahdollisuudet toimijoiden kanssa (sekä Helsingissä että Joensuussa).

Kehuja sai myös palvelun helppo ja sujuva käyttö. Vain Joensuun tilaisuuden vastaajat mainit-

sivat ilmaisuuden hyvänä puolena.

Mitä huonoa mielestäsi palvelussa on -kysymykseen metsänomistajat nostivat huonoimmaksi

osa-alueeksi puustotietojen epätarkkuuden. Vastauksissa valiteltiin myös hakkuuehdotuksien

kaavamaisuutta sekä toimenpide-ehdotusten ajoittamista vain yhdelle tietylle vuodelle eikä

vuosihaarukkaan. Kuvioinnissa kerrottiin olevan pieniä puutteita; rajaukset ovat joskus epä-

tarkkoja ja kuvioiden pilkkoutumista on esiintynyt. Myös kartan zoomauksessa ja tulostuksessa

on ollut hankaluuksia. Pari vastaajaa sanoi, ettei huonoja puolia palvelussa ole. Helsingin ja

Joensuun metsänomistajien kommenteissa ei löytynyt eroavaisuuksia negatiivisten asioiden

suhteen.

Miten näet Metsään.fi -palvelun tulevaisuuden -kysymykseen vastaajat kertoivat, että palvelun

hyöty on konkreettinen, kun suunnittelee töitä. Lisäksi metsänhoidon apuvälineenä Metsään.fi

on ollut toimiva. Palvelun helppokäyttöisyys nostettiin tulevaisuuden valttikortiksi. Myös pal-

velun jatkuva kehittäminen koettiin hyväksi. Joidenkin mielestä Metsään.fi korvaa jo tavallisen

metsäsuunnitelman, mutta tästä oltiin myös eri mieltä.

3.2 Toimijoiden ennakkotehtävän vastaukset

Milloin koet tarpeelliseksi käyttää Metsään.fi -palvelua -kysymyksessä toimijat kokivat tarpeel-

liseksi Metsään.fi:n käytön juuri silloin, kun työmaita on etsittävä (metsänhoito- sekä hakkuu-

kohteet). Erityisesti tämä tuli esille metsäpalveluyrittäjien keskuudessa. Puunhankintaorgani-

saatioiden toimihenkilöillä Metsään.fi ei ollut ensisijainen työkohteiden etsintäväylä. Heillä

käyttö kohdistui metsävaratietojen siirtämiseen omiin tietojärjestelmiin sekä uusasiakashankin-

taan. Lisäksi jos toimijoiden omista järjestelmistä tiedot puuttuivat, oli Metsään.fi se, josta

puuttuvia tietoja tultiin etsimään. Tässä ei ollut eroja organisaatioiden kesken. Osa toimijoista

kertoi käyttävänsä Metsään.fi:tä silloin kun muilta töiltä ehtivät.

26

Kysyttäessä mitä hyvää näet Metsään.fi:ssä kehuttiin erityisesti sitä, että saadaan metsänomis-

tajat tätä kautta aktivoitua metsätöiden tekoon ja palvelu auttaa työn tekijää sekä tarvitsijaa

kohtaamaan. Tämän lisäksi metsäpalveluiden piiriin on mahdollista saada kaupungissa asuvia

sekä kauempana metsästään asuvia metsänomistajia. Valmiit kuviotiedot nostettiin hyväksi

asiaksi, sekä riittävä pohja-aineisto. Metsään.fi:n kautta myös mahdollinen pääsy tuntematto-

mien metsäpalstojen metsävaratietoihin nähtiin etuna. Hyvänä puolena nähtiin myös tiedon

ajantasaisuus toimenpide-ehdotuksilla lisättynä. Metsäpalveluyrittäjille hyväksi asiaksi nähtiin

karttatoimintojen hyödyntäminen.

Palvelun huonoista puolista kysyttäessä viisi toimijaa yhdeksästä nosti heikkoudeksi metsäva-

ratietojen epätarkkuuden. Huonona puolena mainittiin myös tietojen epäluotettava luonne ver-

rattuna metsäsuunnitelman tietoihin. Lisäksi tietojen keräystapa ei ollut täysin selvinnyt käyt-

täjille. Toimenpide-ehdotuksien virheellisyydestä tuli myös mainintoja. Kuviotiedot saivat jon-

kin verran kritiikkiä. Kuviotietoja oli toimijoiden mukaan hidas selailla sekä kuvionumerointi

oli aiheuttanut päänvaivaa, kun se alkaa aina joka tilalla numerosta 1. Kuviointi ei ota huomioon

mahdollisia voimassa olevan metsäsuunnitelman kuvioita. Kommentteja tuli lisäksi maanomis-

tajien epätietoisuudesta palvelua kohtaan.

Miten näet Metsään.fi -palvelun tulevaisuuden -kysymyksen kohdalla toimijat toivoivat met-

sänomistajien mukaan lähtöä sekä lupia tietojen siirtoon ja selailuun. Palvelun käytön merki-

tyksen uskottiin kasvavan, kunhan vain saadaan maanomistajia kunnolla mukaan ja työkohteita

tarjolle.

3.3 Borda count -äänestys

Tärkeimmäksi kriteeriksi metsänomistajat ja toimijat määrittelivät tietosisällön, joka sai yh-

teensä 60 pistettä (taulukko 2). Toiseksi tärkein kriteeri oli helppokäyttöisyys 47 pisteellä ja

kolmas paikkatietojen hyödyntäminen 35 pisteellä. Vähiten tärkeimmäksi kriteeriksi muodostui

markkinointikanava, jolle pisteitä kertyi 28. Tietosisältöä ei kukaan äänestäjä rankannut vähiten

tärkeimmäksi. Paikkatietojen hyödyntäminen sekä markkinointikanava kriteerit saivat kumpi-

kin yhdeltä äänestäjältä tärkeimmän kriteerin arvostuksen.

27

Taulukko 2. Borda count -äänestyksen pisteiden jakautuminen (Mo = Metsänomistaja).

Kriteerit

Helppokäyttöi-

syys

Tietosi-

sältö

Markkinointika-

nava

Paikkatietojen hyödyntä-

minen

Äänestäjä 1 (Mo) 2 4 1 3










Äänestäjä 11 (Toi-

mija) 3 4 2 1


mija) 4 3 1 2


mija) 2 3 1 4


mija) 3 4 2 1


mija) 2 3 4 1


mija) 1 4 3 2


mija) 4 2 1 3

Yhteispisteet 47 60 28 35

Sijaluku 2 1 4 3

3.4 Metsänomistajien mielipiteet kehityskohteista sekä äänestystulokset

Metsävaratietojen antaminen pankkien käyttöön sai metsänomistajien keskuudessa selkeän tyr-

mäyksen. Yhtään kommenttia ei juuri tullut asian puoltamisen kannalta.

"metsävaratietojen antaminen pankeille ei ole minun mielestä tarpeellinen".

"kaikki on aika työläitä ja kalliita kehitettäviä, että siitä ei varmasti pankille mitään hyötyä

ole".

Metsänomistajat epäilivät myös, että pankki ei metsävaratiedoilla kovin paljoa tekisi. Vain

pankkilainan vakuutena metsävaratietoja voisi mahdollisesti käyttää. Tällöinkään hakattavissa

oleva metsä ei olisi kovin hyvä lainan vakuutena.

28

”Pankki ei varmaan luota vakuutena, jos on hakattava metsä vakuutena, niin se on pankin kan-

nalta huono vakuus”.

Kun metsänomistajilta kysyttiin, pidättekö tärkeänä, että metsänomistaja saisi tiedon siitä, onko

heidän metsävaratietoja selailtu tai siirretty, oli vähemmistö tämän asian kannalla. Osa sanoi,

että pystyisi sitä kautta paremmin selvillä siitä, mitä palvelussa tapahtuu. Pääosa keskusteli-

joista oli kuitenkin sitä mieltä, että jokainen toimija saa katsoa tietoja rauhassa, kun on kerran

antanut toimijoille luvan puustotietojen siirtoon tai selailuun.

”oon sitä mieltä, että saa jokainen katsoa ihan rauhassa”.

Omien valokuvien lisääminen oman tilan tietoihin nähtiin hyvänä asiana, mutta varauksella,

sillä palvelun pelättiin hidastuvan isojen kuvatiedostojen takia. Ehdotus tuli yhdeltä metsän-

omistajalta pilvipalvelun integroimisesta valokuvien sisällyttämiseen.

”Ja kun katsoo tuolta Metsä Groupista, niin ne on hirveän hitaita, kun sinne niitä kuvia lait-

taa”.

Keskusteltaessa työkohdeilmoituksien menemisestä myös metsänomistajan asuinkunnan toimi-

joille, varsinkin etämetsänomistajat olivat skeptisiä toiminnon tarpeellisuuden suhteen. Myös

Joensuussa paikalla olleet metsänomistajat olivat pääsääntöisesti sitä mieltä, että tieto työkoh-

teista ei olisi kovin tarpeellinen asuinkunnan toimijoille.

”Joensuussa asun ja Rääkkylässä on metsät niin kun ne Rääkkylän ihmiset saa tiedon siitä, niin

ei joensuulaiset siitä korvaansa lotkauta. Ne tuntee pitäjänsä parhaiten”.

Karttapuolen kehityskohteita oli esillä kaksi. Rajapisteiden koordinaattien lisääminen karttatoi-

mintoihin sai suotuisaa kannatusta. Erityisesti rajapisteiden koordinaattien tietäminen helpot-

taisi omatoimisten metsänhoitotöiden tekemistä. Lisäksi metsänomistajilta tuli huomiota myös

toimijoita kohtaan tässä tilanteessa, että hekin osaisivat paremmin suunnistaa maastossa. Itse

rajapyykkien koordinaattien tuomista palveluun todettiin mahdottomaksi tietomäärän laajuu-

den takia.

”rajapisteiden koordinaatit vois olla jollekin hyödyksi”.

”no nuo rajapyykit, se on aika mahdotonta, että ne tulisi sinne, että se on hirveä tietomassa

sinne siirtää”.

Metsätilan eri kiinteistöjen lukitsemismahdollisuutta pidettiin järkevänä ja helppona toteuttaa

palvelun sisällä.

29

”sehän olisi kaikkein kätevin, että ne näkyisi sillä yhdellä, vaikka olisi naapurikunnassa tila,

niin näkyisi siinä yhdellä sivulla ne kaikki tilat”.

”ei se haittaisi jos siellä olisi joku ruksi, jos jotakin tiettyä tilaa on katsomassa ja ne sitten

lukittaisiin, että näillä tiloilla on nämä. Vaikka sulla on kolme tai neljä tilaa, niin se näyttää

sen pitkän rimpsun sieltä”.

Omien sivujen sisällöstä haluttiin selvittää keskeisimmät toiminnot metsänomistajien parissa.

Omien sivujen toimintojen kehittämisen kannalta koettiin tärkeänä oikeastaan vain se, jos si-

vulle tulisi näkyviin metsänomistajaprofiili, eli miten itse luokittelee itseään metsänomistajana.

Pelättiin, että toimintojen lisääminen hidastaa käyttöliittymää ja huonontaa käyttökokemusta.

Palvelusta löytyy tällä hetkellä jo oma välilehti omille tiedoille, jossa näkyvät muun muassa

metsänomistajan yhteystiedot ja arkistot.

”niin, että siihen jokin luokittelu sitten, että et oikeen muuten pysty sitä käyttämään. Luokittelu,

että olen jatkuvan kasvatuksen harrastaja ja …”.

”lähinnä omat tiedot -kohdassa korkeintaan olisi apu tälle metsäpalveluyrittäjälle, että onko

omatoiminen, hoitaako itse ja jos alkaa ukko hyytymään”.

Veromuistiinpanojen kehittämistä koskeva keskustelu oli sekä Helsingin että Joensuun tilaisuu-

dessa aihe, josta puhuttiin eniten ja tästä kohdasta heräsi myös eniten kysymyksiä metsänomis-

tajien parissa. Moni ei edes tiennyt, että Metsään.fi -palvelusta löytyi veroilmoituksen muistiin-

panojen hallinta. Metsänomistajien mukaan muistiinpanoista puuttui oleellisia tietoja, kuten ku-

lupuolella oli liian vähän menoksi luokiteltavia tapahtumia. Tulopuolen tapahtumavaihtoehdot

koettiin kattaviksi. Todettiin, että tämän toiminnon pahin kilpailija on excel, jota on paha päi-

hittää muistiinpanojen hallinnassa. Metsänomistajien puolesta todettiin, että veroilmoituksen

muistiinpanot hyödyttäisivät vain suurempien metsätilojen omistajia ja pienten metsätilojen

omistajille toiminnosta ei juuri olisi hyötyä. Kuitenkin metsänomistajat, jotka eivät olleet tien-

neet toiminnon olemassaolosta, sanoivat kokeilevansa toimintoa.

”että olisi sitten se, että olisi suoraan nappi, että klikkaa tästä, niin veroilmoitus lähtee”.

Erityisesti metsänomistajien kehitystoiveet koskivat muistiinpanojen menopuolta, jossa muis-

tiinpanotyypit olivat puutteellisia tai ne eivät sopineet ollenkaan menokuluihin.

”tässä jos näitä hiukan tyyppisanoja lisäisit tuonne lähemmäksi ikään kuin sen oikeen, tuohon

menopuolelle pitäisi saada enempi kohtia”.

”ensin sellainen köykäinen sivu ja siitä sitten ala, josta löytyisi eri kulueriä ja paikkoja”.

30

”oma sivu pitäisi olla metsävähennyksestä ja varauksesta”.

Veromuistiinpanojen sekä omien karttojen jakamista toisten metsätilan omistajien kesken ko-

ettiin hyväksi asiaksi. Aihe ei kuitenkaan synnyttänyt suurta keskustelua metsänomistajien kes-

kuudessa, mutta sen arvioitiin auttavan erityisesti suurien yhtymien ja perikuntien tiedon kul-

kua.

”yhtymässä erityisesti, jos on osakkaita pitkin poikin, se on hyödyllinen (veromuistiinpanojen

sekä omien karttojen jakaminen) ja jos on iso yhtymä ja paljon metsiä, ja niistä sitten joku on

valtuutettu tekemään tai miten se milloinkin on, saattaa jopa siten olla, että hyötyy koko yhtymä,

että tulee tietyt työt tehtyä jonkun toimesta”.

Palvelussa jo nyt olevan kestävän metsätalouden rahoitushakemuksien lähettämisen kannalta

metsänomistajan tekemien ilmoituksien jääminen palveluun todettiin erittäin tärkeäksi palvelun

käytön kannalta. Kuitenkin tätä kohtaa hieman kyseenalaistettiin, koska palvelusta löytyy tällä

hetkellä palvelutori -välilehti, josta metsänomistaja näkee tekemänsä palveluilmoitukset ja teh-

dyt työkohdeilmoitukset.

”joo, nimenomaan sen kemeratukien takia, niitä sattuu vahinkoja, että hakee uudelleen. Ne

sitten soittaa, että miksi haet uudelleen”.

Puustotietojen näkyminen etusivulla kehitysluokittain ja puutavaralajeittain nähtiin helppona ja

pienenä parannuksena palvelun käytettävyyden parantamiseksi. Yksityiskohtaisemmat puusto-

tiedot olisivat tällä tavalla heti etusivulla näkyvissä, eikä tietoja tarvitsisi katsella kuvio kerral-

laan.

Metsänomistajien tilaisuuksissa ehdotettiin kahta uutta toimintoa palveluun. Metsänhoitotyön

arviointilomake oli yhden metsänomistajan ehdottama uusi toiminto. Arviointilomakkeella

metsänomistaja pystyisi arvioimaan metsänhoitotyön suorittaneen yrittäjän työn laatua. Met-

sänomistaja voisi pisteyttää eri kriteereiden perusteella tehdyn metsänhoitotyön. Lisäksi avoi-

men palautteen antaminen hoitotyöntekijälle voisi olla mahdollista. Toimijat pystyisivät näke-

mään palvelun kautta, miten metsänomistajat ovat heitä arvostelleet. Edelleen metsänomista-

jilla olisi mahdollisuus nähdä toimijoille annetut pisteet, jotka metsänomistajat ovat antaneet.

Toinen ilmoille noussut kehitysidea oli laskuri, josta näkisi hoitotöiden ajankohdan vaikutuksen

kuviolta saatavaan tuottoon. Laskuri esimerkiksi näyttäisi, kuinka paljon kuvion tuotto laskee

jos hoitotyö viivästyy usealla vuodella.

Yleisenä huomiona moni metsänomistaja sanoi, että toivoo palvelun pysyvän yksinkertaisena.

31

Liian monitahoisen palvelun luomista tulisi välttää. Sekä ennakkotehtävissä että keskusteluti-

laisuuksissa tuli esiin, että metsänomistajat pitivät tärkeimpinä tietoina metsäsuunnitteluun liit-

tyviä tietoja, eli puustotietoja, toimenpide-ehdotuksia lähivuosille sekä kuviotietoja. Huomio

kiinnittyi myös siihen, että palvelussa on melko vähän juuri pienempiä metsäpalveluyrittäjiä,

jotka tarjoaisivat metsänhoitotöitä metsänomistajille. Toisaalta metsänomistajilla oli tietoa vain

oman alueen toimijoista, joten pienten toimijoiden vähälukuisuutta ei voida sen enempää yleis-

tää. Esille nousi myös viranomaistoiminnan keskittäminen metsävaratiedon hankinnassa. Kun

tällä hetkellä muun muassa Metsäkeskus ja Maanmittauslaitos kuvaavat metsämaisemia ja

hankkivat puustotietoja laserkeilaamalla, niin tässä tiedonkeruussa yhteistyön lisääminen aja-

teltiin parantavan metsävaratietojen ajantasaisuutta ja tarkkuutta.

Taulukossa 3 on kuvattu metsänomistajien kriteerikohtaiset hyväksymisjakaumat kehityskoh-

teiden mukaan. Metsänomistajien mediaanirajaksi muodostui 60 prosenttia kriteerissä K1

(helppokäyttöisyys) ja 50 prosenttia kriteerissä K2 (tietosisältö). Markkinointikanava -kritee-

rissä (K3) mediaaniraja oli 5 prosenttia, ja paikkatietojen hyödyntäminen -kriteerin (K4) medi-

aanihyväksymisrajaksi tuli 10 prosenttia. Keskiarvot olivat vastaavasti 52, 52, 14 ja 19 prosent-

tia.

Taulukko 3. Metsänomistajia koskevien kehityskohteiden hyväksymisrajat jokaisen kriteerin

suhteen, sekä mediaani -ja keskiarvokohtaiset hyväksymisrajat.

Kriteerit

Kehityskohde K1 K2 K3 K4

V1 5/10 5/10 0/10 2/10

V2 1/10 2/10 0/10 0/10

V3 8/10 8/10 0/10 0/10

V4 7/10 6/10 0/10 0/10

V5 6/10 5/10 2/10 2/10

V6 6/10 6/10 1/10 8/10

V7 6/10 6/10 1/10 2/10

V8 9/10 10/10 3/10 1/10

V9 7/10 5/10 0/10 0/10

V10 0/10 3/10 5/10 1/10

V11 2/10 2/10 5/10 0/10

V12 5/10 4/10 0/10 7/10

mediaani 0,60 0,50 0,05 0,10

keskiarvo 0,52 0,52 0,14 0,19

Huom. K1, helppokäyttöisyys; K2, tietosisältö; K3, markkinointikanava; K4, paikkatietojen

hyödyntäminen.

32

Kun hyväksymisrajana käytettiin mediaaniarvoja, sai kehityskohde V8 (puuston kokonaismää-

rät näkyville puutavara/kehitysluokittain perustiedot -sivulle) hyväksymiset kahden tärkeim-

män ja vähiten tärkeimmän kriteerin suhteen (taulukko 4). Myös kaksi muuta kehityskohdetta

saivat kolmen kriteerin suhteen hyväksymiset. Nämä vaihtoehdot olivat V6 (koordinaatit gpx -

tiedostoina navigointiohjelmaan) sekä V7 (veromuistiinpanojen ja omien karttojen jakaminen

toisten omistajien kesken). Kehityskohteet V3 (metsänomistajan tekemien ilmoituksien jäämi-

nen palveluun) ja V4 (veroilmoituksen muistiinpanojen kehittäminen) saivat hyväksynnät kah-

den tärkeimmän kriteerien suhteen.

Taulukko 4. Kehityskohteiden hyväksymiset (+) ja hylkäämiset (-), kun hyväksymisrajana

käytettiin hyväksymisrajojen mediaaniarvoja.

Kriteerit


V1 - - + -

V2 - - - -

V3 + + - -

V4 + + - -

V5 - - + +

V6 + - + +

V7 + - + +

V8* + + - +

V9 - + - -

V10 - - - +

V11 - - - +

V12 - - + -


hyödyntäminen. *Tärkein kehityskohde.

Keskiarvoja käytettäessä hyväksymisrajana kehityskohteiden järjestys muuttui siten, että kah-

delle kehityskohteelle saatiin kolme hyväksyntää kolmen tärkeimmän kriteerin suhteen (tau-

lukko 5). Tilanne muodostui lukkiutuneeksi kehityskohteiden V6 (koordinaatit gpx -tiedostoina

navigointiohjelmaan) ja V7 (veromuistiinpanojen ja omien karttojen jakaminen muiden omis-

tajien kesken) välille. Kolmanneksi tärkeimmäksi kehitysehdotukseksi nousi puuston kokonais-

määrät näkyviin puutavara/kehitysluokittain perustiedot -sivulle (V8). Se hyväksyttiin metsän-

omistajien keskuudessa kahden tärkeimmän ja vähiten tärkeimmän kriteerin suhteen. Vain yksi

kehityskohde hylättiin kaikkien kriteerien suhteen ja se oli metsävaratietoja pankkien palvelui-

hin (V2).

33


käytettiin hyväksymisrajojen keskiarvoja.

Kriteerit


V1 - - + -

V2 - - - -

V3 + + - -

V4 + + - -

V5 - + + +

V6* + + + -

V7* + + + -

V8 + + - +

V9 - + - -

V10 - - - +

V11 - - - +

V12 - - + -



Metsänomistajia koskeva kehityskohteiden prioriteettilista on selostettu taulukossa 6. Kun jär-

jestettiin kehityskohteet mediaanisijoituksien mukaan, selvisi puuston kokonaismäärät näky-

viin puutavaralajeittain/kehitysluokittain perustiedot -sivulle -kehityskohde pienimmällä sija-

luvulla. Toinen sija jaettiin vaihtoehtojen V3 (metsänomistajan tekemien ilmoituksien jääminen

palveluun), V4 (veroilmoituksen muistiinpanojen kehittäminen), V6 (koordinaatit gpx -tiedos-

toina navigointiohjelmaan) ja V7 (veromuistiinpanojen sekä omien karttojen jakaminen toisten

omistajien kesken) välillä. Omat tiedot -sivun kehitys oli mediaanisijoitusvertailussa kuudes.

Huomattavaa on, että listan kuusi tärkeintä ja kuusi vähiten tärkeintä kehityskohdetta muodos-

tuivat molemmat samoista kohteista eri hyväksymisrajoina tarkasteltuna. Vain kuuden tärkeim-

män kehityskohteen osalta oli pientä muutosta havaittavissa eri hyväksymisrajaa käytettäessä.

34

Taulukko 6. Metsänomistajia koskevien kehityskohteiden prioriteettilista järjestettynä medi-

aanisijoituksen mukaan.

Kehityskohde Mediaani-

sijoitus

Keskiarvo-

sijoitus

Puuston kokonaismäärät näkyviin puutavaralajeittain/kehitys-

luokittain perustiedot-sivulle (V8) 1 3

Metsänomistajan tekemien ilmoituksien jääminen palveluun (V3) 2 5

Veroilmoituksen muistiinpanojen kehittäminen (V4) 2 5

Koordinaatit gpx -tiedostoina navigointiohjelmaan (V6) 2 1

Veromuistiinpanojen sekä omien karttojen jakaminen metsätilan

toisten omistajien kanssa (V7) 2 1

Omat tiedot -sivun kehitys (V5) 6 4

Metsätilan eri kiinteistöjen lukitsemismahdollisuus (V9) 7 7

Rajapyykit sekä koordinaatit näkyviin kartalle (V12) 8 8

Omien valokuvien tallentaminen kuvion tai tilan tietoihin (V1) 8 8

Työkohdeilmoitukset myös metsänomistajan asuinkunnan toimi-

joille (V10) 10 10

Metsänomistajille tieto, onko heidän tietojaan selailtu/siirretty

(V11) 10 10

Metsävaratietoja pankkien palveluihin (V2) 12 12

3.5 Toimijoiden mielipiteet kehityskohteista sekä äänestystulokset

Keskusteltaessa puuston kokonaismäärien näkymisestä puutavara- ja kehitysluokittain etusi-

vulla, yksi toimija mainitsi kehityskohteen ensisijaiseksi kehityskohteeksi. Tällöin toimija saisi

nopealla vilkaisulla käsityksen, minkälainen tila on kokonaisuudessa kyseessä. Tähän kohtaan

ehdotettiin toimintoa, jossa näkyisi tilan tiedot metsäsuunnitelman omaisesti taulukkona, missä

näkyisi muun muassa kuviokohtaiset puustotiedot, kehitysluokat sekä pinta-alat.

”puutavaralajeittaiset määrät, jos pomppais tuossa etusivulla, niin kyllähän se säväyttäis, sit-

ten tulisi heti käsitys, että minkälainen se on ja onko se mahdollisesti omasta mielestä oikein

tai väärin”.

Metsätilan eri kiinteistöjen lukitsemismahdollisuutta piti ensisijaisena kehityskohteena yksi toi-

mija. Tähän kehityskohteeseen vahvasti liittyen toivottiin myös, että metsänomistajan kaikkia

tiloja pystyisi selailemaan kerrallaan, eikä pelkästään tiloittain.

”saman metsänomistajan kaikki tilat samaan tai helposti, että pystyisi siirtymään tilasta toi-

seen”.

35

Puhuttaessa työkohdeilmoituksien saapumisesta myös metsänomistajan asuinkunnan toimi-

joille, syntyi keskustelua melko paljon. Lisäksi tästä kehityskohteesta tuli selvä jaottelu suurten

yrityksien ja pienempien metsäpalveluyrittäjien välillä. Pienemmät metsäpalveluyrittäjät eivät

kokeneet tätä ollenkaan tarpeelliseksi, kun taas isompien metsäyrityksien edustajat pitivät tätä

mainiona keinona tehdä suoramarkkinointia kaupunkilaismetsänomistajille.

”jos on vähän isommalta alueelta niin sitten, mutta ei kai siitä haittaakaan, jos sen helposti saa

aikaan semmoisen, jos koodari koodaa sen puolessa tunnissa niin mikäs siinä, ei siitä murhetta

tule”.

”se on todella tärkeää siinä (suoramarkkinoinnissa) ja pystytään kutsumaan tai olemaan yh-

teydessä heihin, kaupunkilaismetsänomistajiin”.

Toimijoiden mielestä tiedon meneminen metsänomistajille siitä, onko heidän tietojaan käyty

selailemassa tai siirtämässä, ei olisi kovin oleellista. Epäiltiin myös, mitä lisäarvoa tämä toi-

minto toisi metsänomistajille. Yhteisesti todettiin kuitenkin se, että metsävaratietojen siirrosta

täytyy mennä ilmoitus metsänomistajalle, mutta tietojen selailusta ei olisi tarpeen mennä tietoa.

”itse käyttäjänä toimijapuolella mulle on ihan sama, meneekö siitä isännälle ilmoitus vai ei”.

”jos kerran antaa luvan selailuun, niin sitä sitten saa selata”.

Rajapyykkien ja koordinaattien mahdollinen lisääminen kartalle ei synnyttänyt tunteita suun-

taan tai toiseen. Kuitenkin yksi selkeä puutos karttapuolella tuli esille. Kun karttaa zoomaa tar-

peeksi suureksi, häviävät korkeuskäyrät kokonaan kartalta. Maastossa liikkuessa on korkeus-

käyrien näkyminen kartalla melkein välttämättömyys. Lisäksi muutama toimija toivoi väärävä-

rikarttaa ilmakuvan ja maastokartan rinnalle. Yleisesti Metsään.fi:n karttatoimintoja kehuttiin

hyviksi.

Hakutyökalujen kokonaisvaltainen kehittäminen mainittiin myös yhtenä ensisijaisena kehitys-

kohteena. Hakuehtoihin toivottiin enemmän vaihtoehtoja ja monipuolisuutta. Ehdotettiin, että

työkohteita voisi hakea saavutettavuuden mukaan, sillä tällä hetkellä sitä mahdollisuutta ei ha-

kukentästä löydy. Hakutyökalun tarkempi aluerajaus koettiin myös kehittämisen arvoisena koh-

tana, mikä toimijoiden mielestä ei olisi kovin haastavaa palveluun ohjelmoida. Suostumuksen

antaja -haku on toimijoiden mielestä pelannut hyvin, ja sen kehittäminen entistä paremmaksi

parantaisi toimijapalvelun käyttökokemusta.

”kyllä varmaan nuo hakutyökalut on mitä itelle toivois, että ois vaihtoehtoja ja kehittämistä”.

36

Raportointiportaalin kehittäminen sai vastakkaisia näkemyksiä. Erityisesti tässä kohdassa tuli-

vat taas esille isojen ja pienempien metsäyrityksien erilaiset näkemykset. Pienempien metsä-

palveluyrittäjien edustajat eivät nähneet raportointiportaalin tuomista palveluun ollenkaan tär-

keänä, ja sanoivat, että jos siellä sellainen palvelu olisi, niin sitä tuskin tulisi käytettyä. Suu-

rempien yrityksien kohdalla asenne oli suotuisampi.

”mitä lähemmäksi mennään kaupunkia, niin sitä enemmän niitä pisteitä (työkohdeilmoituksia)

on siellä kun katsoo karttaa, niin siellä on ne valveutuneet, jotka vähän paremmin osaa käyttää

tätä ja metsä on muualla, niin niillä menee paremmin läpi tämä markkinointi ja ne niitä tiloja

sinne siirtää”.

”ja mitä nuorempi, niin sitä herkemmin ne tulee sinne”.

Yleisenä huomiona toimijat painottivat palvelun perusasioiden kuntoon laittamista sekä toivoi-

vat palvelun pysyvän riittävän yksinkertaisena, jotta toimijat voivat käyttää Metsään.fi:tä mah-

dollisimman jouhevasti omassa työssään. Yhdeltä toimijalta tuli ehdotus uudesta työkalusta,

jolla voisi lähettää palvelussa olevan tilan kemera-ennakkoilmoituksen. Paljon oli tullut myös

toimijoiden keskuudessa ilmi, että metsänomistajat eivät ole ylipäätään tienneet, että tällainen

palvelu on olemassa. Tämä tuli esiin jo ennakkotehtävän vastauksissa. Toimijat myös olivat

huomanneet sen, että osa metsänomistajista katsoo kyllä toimenpide-ehdotuksia Metsään.fi:stä,

mutta soittavat tämän jälkeen suoraan metsäpalveluyrittäjälle työkohteesta, jolloin Metsään.fi -

palvelun kautta tehtävät työkohdeilmoitukset jäävät tekemättä.

”isäntä on nähnyt sen ja soittaa mulle, että ”täältä huomasin ja tuolla oli””.

”lähinnä tuo toimenpide, että jos siellä ehdotetaan, niin se on tärkeä”.

”kyllä paukut Metsäkeskuksen puolelta laittaisin siihen, että ihmiset oikeasti rupeaisivat käyt-

tämään tätä”.

”metsänomistajien pitäisi saada paremmin tietää, että heillä on tällainen palvelu, ja he pääsi-

sivät katsomaan sitä ja huomaisivat, että siellä on tekemistä, niin aktivoisi heitä, niin se olisi

kaikkien etu; ei pelkästään puun ostajien vaan kaikkien, jotka palvelua tuottaa”.

Taulukossa 7 on esitetty toimijoiden kriteerikohtaiset hyväksymisjakaumat kehityskohteiden

suhteen. Toimijoiden mediaaniarvoiksi muodostuivat kriteereissä helppokäyttöisyys, tietosi-

sältö ja markkinointikanava 43 prosenttia. Paikkatietojen hyödyntämisessä mediaanirajaksi

muodostui 29 prosenttia. Keskiarvorajoja tarkasteltaessa 48 prosenttia kehityskohteista edes-

auttoi helppokäyttöisyyden toteutumista ja 42 prosenttia kehityskohteista palveli tietosisältöä.

37

43 prosenttia kehityskohteista toimijoiden mielestä tuki palvelun markkinointipuolta ja keski-

määrin 36 prosenttia kehityskohteista palveli paikkatietojen hyödyntämistä.

Taulukko 7. Toimijoita koskevien kehityskohteiden hyväksymisrajat jokaisen kriteerin suh-

teen, sekä keskiarvo ja mediaanikohtaiset hyväksymisrajat.

Kriteerit


V8 4/7 6/7 1/7 2/7

V9 6/7 4/7 2/7 4/7

V10 0/7 1/7 6/7 1/7

V11 1/7 1/7 4/7 0/7

V12 2/7 3/7 1/7 7/7

V13 6/7 3/7 4/7 2/7

V14 6/7 2/7 4/7 4/7

V15 2/7 3/7 2/7 0/7

Mediaani 0,43 0,43 0,43 0,29

Keskiarvo 0,48 0,41 0,43 0,36


hyödyntäminen.

Käytettäessä hyväksymisrajana kriteereiden mediaaniarvoja, enemmistöhyväksynnän sai V9,

eli metsätilan eri kiinteistöjen lukitsemismahdollisuus (taulukko 8). V8 (puuston kokonaismää-

rät näkyviin puutavaralajeittain/kehitysluokittain perustiedot -sivulle) sai hyväksynnän kahden

tärkeimmän kriteerin suhteen. Seuraavaksi tulivat hakutyökaluihin liittyvät kehityskohteet

(V14 ja V13), joista hakutyökalun tarkempi aluerajaus hyväksyttiin kaikissa muissa kritee-

reissä, paitsi tärkeimmässä kriteerissä. Suostumuksen antaja -hakuun enemmän vapautta -kehi-

tyskohde sai hyväksynnän helppokäyttöisyys sekä markkinointikanava kriteerien osalta. Ra-

portointiportaalin kehittäminen (V15) jäi kaikkien neljän kriteerin osalta hylätyksi.

38


käytettiin hyväksymisrajojen mediaaniarvoja.

Kriteerit


V8 + + - -

V9* + + + -

V10 - - - +

V11 - - - +

V12 - - + -

V13 - + - +

V14 - + + +

V15 - - - -



Kun hyväksymisrajana käytettiin kriteeriarvojen keskiarvoja, saatiin metsätilan eri kiinteistöjen

lukitsemismahdollisuus -kehityskohteelle (V9) kolmen tärkeimmän kriteerin hyväksyntä (tau-

lukko 9). V13 (suostumuksen antaja -hakuun enemmän vapautta) sai myös kolme hyväksyntää,

mutta koska kolmas hyväksyntä tuli vähiten tärkeimpään kriteeriin, jäi kehityskohde toiseksi.

Kehityskohde V8 (puuston kokonaismäärät näkyviin puutavaralajeittain/kehitysluokittain pe-

rustiedot -sivulle) sai hyväksymiset kahden tärkeimmän kriteerin suhteen. Joukon hännille si-

joittuivat kehityskohteet V10 (työkohdeilmoitukset myös asuinkunnan toimijoille) ja V11 (met-

sänomistajille tieto, onko heidän tietojaan selailtu tai siirretty), joista molemmista hyväksynnät

tulivat vain vähiten tärkeimpään kriteeriin.

39


käytettiin hyväksymisrajojen keskiarvoja.

Kriteerit


V8 + + - -

V9* + + + -

V10 - - - +

V11 - - - +

V12 + - + -

V13 + + - +

V14 - + + +

V15 + - - -



Toimijoiden kehityskohdelistan prioriteettijärjestys on esitetty taulukossa 10. Tärkeimmäksi

kehityskohteeksi toimijoiden osalta nousi metsätilan eri kiinteistöjen lukitsemismahdollisuus

(V9). Toiseksi tärkeimmäksi kehitysehdotukseksi kohosi puuston kokonaismäärät näkyviin

puutavaralajeittain/kehitysluokittain perustiedot -sivulle (V8). Hakutoimintoihin liittyvät kehi-

tyskohteet sijoittuivat vertailussa sijoille kolme ja neljä.

Taulukko 10. Toimijoita koskevien kehityskohteiden prioriteettilista järjestettynä mediaanisi-

joituksen mukaan.

Kehityskohde Mediaani-

sijoitus

Keskiarvo-

sijoitus

Metsätilan eri kiinteistöjen lukitsemismahdollisuus (V9) 1 1

Puuston kokonaismäärät näkyviin puutavaralajeittain/kehitys-

luokittain perustiedot -sivulle (V8) 2 3

Hakutyökalun tarkempi aluerajaus (V14) 3 5

Suostumuksen antaja -hakuun enemmän vapautta (V13) 4 2

Rajapyykit sekä koordinaatit näkyviin kartalle (V12) 5 4

Työkohdeilmoitukset myös metsänomistajan asuinkunnan toimi-

joille (V10) 6 7


(V11) 6 7

Raportointiportaalin kehittäminen (V15) 8 6

40

4 TULOSTEN TARKASTELU

Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa Metsään.fi -palvelun kehityskohteiden prioriteettijär-

jestys, selvittää metsänomistajien ja toimijoiden kokemuksia palvelun käytöstä sekä mielipi-

teitä palvelun tähänastisesta käyttökokemuksesta. Lisäksi haluttiin kuulla, onko metsänomista-

jilla tai toimijoilla omia kehitysehdotuksia tai kokonaan uusia ideoita palveluun liittyen.

4.1 Kehityskohteiden tarkastelu

Borda count -äänestyksen avulla määritettiin kriteereille tärkeysjärjestys multicriteria appro-

val -menetelmää varten. Kriteerit oli valittu siten, että ne kuvaisivat mahdollisimman laajasti

Metsään.fi -palvelun käytön eri osa-alueita. Kun neljä eri kriteeriä käsittelivät palvelun eri toi-

mintoja, löysivät äänestäjät oman tärkeysjärjestyksensä nopeasti. Tietosisältö -kriteerin yltämi-

nen tärkeimmäksi kriteeriksi ei ollut yllättävää, ja tärkeimmäksi kriteeriksi sen äänesti 80 %

metsänomistajista ja 42,9 % toimijoista. Varsinkaan metsänomistajat eivät pitäneet Met-

sään.fi:tä hyvänä markkinointikanavana, sillä peräti 80 prosenttia metsänomistajista äänestivät

sen vähiten tärkeimmäksi kriteeriksi. Toimijat olivat enemmän luottavaisempia palvelun mark-

kinointipuoleen kuin metsänomistajat. Markkinointikanava ja paikkatietojen hyödyntäminen

kriteerit saivat kumpikin vain yhdeltä äänestäjältä täydet neljä pistettä. Metsänomistajat arvos-

tivat toimijoita enemmän paikkatietojen hyödyntämistä, kun toimijoilla on työn puolesta katta-

vat paikkatietojärjestelmät käytettävissä. Metsään.fi -palvelu näin olleen vastasi käyttäjien tie-

donnälkään.

Äänestykseen pohjautuvaa multicriteria approval -menetelmää sovellettiin selvittämään Met-

sään.fi -palvelun kehityskohteiden prioriteettijärjestys. Menetelmä valittiin käytettäväksi tutki-

muksen ryhmäpäätöksentekoon, sillä se vaati vain vähän ennakkotietoa päätöksentekijöiltä ja

menetelmän kanssa pystyttiin käyttämään ordinaalista asteikkoa. Toiseksi multicriteria appro-

val -menetelmän tuloksia on vaikea manipuloida ja se on riittävän yksinkertainen, että sitä pys-

tyy käyttämään kuka vain taustasta riippumatta (Laukkanen et al. 2005). Kehityskohteiden tär-

keysjärjestyksen määrittämisessä käytetty multicriteria approval -menetelmä sopi hyvin kysei-

sen ongelman ratkaisemiseen ja sekä toimijat että metsänomistajat mielsivät äänestysmenetel-

män helposti ymmärrettäväksi. Metsänomistajista yhteensä kymmenen äänesti, sillä yksi met-

sänomistaja poistui tilaisuudesta ennen äänestyksen alkua. Mediaaniarvoja käytettiin hyväksy-

misrajoina prioriteettijärjestyksen muodostamiseen, koska näin saatiin pienennettyä ääriarvojen

vaikutusta hyväksymisrajoihin (Laukkanen et al. 2004). Muitakin monitavoitteellisia äänestys-

menetelmiä olisi voitu soveltaa tässä tutkimuksessa. Muun muassa menetelmät SMART

41

(Simple Multi-Attribute Ranking Technique), SMAA (Stochastic Multicriteria Acceptability

Analysis) tai AHP (Analytic Hierarchy Process) olisivat soveltuneet prioriteettijärjestyksen löy-

tämiseen. Myös monitavoitteisilla outranking -menetelmillä tärkeysjärjestys olisi saatu selville.

Multicriteria approval soveltui tähän tutkimukseen parhaiten menetelmän helpon ymmärtämi-

sen sekä käytettävyyden kannalta. Tilaisuuksissa äänestysmenetelmän esitteleminen oli suora-

viivaista ja riittävän mutkattoman äänestysmenetelmän ansiosta metsänomistajat sekä toimijat

pystyivät antamaan vastaukset täyden ymmärryksen vallassa. Monitavoitteelliseen äänestysme-

netelmään päädyttiin siksi, koska Metsään.fi -palvelu on tarkoitettu jokaisen metsänomistajan

päätöksenteon tueksi sekä toimijoiden työn sujuvoittamiseksi. Lisäksi monitavoitteellista lä-

hestymistapaa tuki myös palvelun sisältö, joka on monipuolinen sekä se tarjoaa paljon erilaisia

toimintoja metsien käyttöön liittyen.

Metsänomistajien kehityskohteiden multicriteria approval -menetelmässä eri hyväksymisrajo-

jen käyttö ei tuonut kovin paljon muutoksia kehityskohteiden välille. Yksikään vaihtoehto ei

saanut mediaani- sekä keskiarvoja hyväksymisrajana käytettäessä hyväksymistä jokaisen neljän

kriteerin suhteen. Metsänomistajien äänestystuloksista löytyi konsensus, kun mediaaniarvover-

tailussa löytyi ordinaalisesti dominantti vaihtoehto V8 (puuston kokonaismäärät näkyviin puu-

tavaralajeittain/kehitysluokittain perustiedot -sivulle), joka hyväksyttiin kahden tärkeimmän

sekä vähiten tärkeimmän kriteerin suhteen. Lisäksi vaihtoehdot V6 (koordinaatit gpx -tiedos-

toina navigointiohjelmaan) ja V7 (veromuistiinpanojen sekä omien karttojen jakaminen metsä-

tilan toisten omistajien kanssa) hyväksyttiin kolmen eri kriteerin suhteen, mutta hyväksymiset

tulivat tärkeimmässä, kolmanneksi tärkeimmässä sekä vähiten tärkeimmässä kriteerissä. Loput

vaihtoehdot hyväksyttiin joko kahden, yhden tai ei minkään kriteerin suhteen. Vaihtoehtojen

V3, V4, V6 ja V7 kesken tilanne muodostui lukkiutuneeksi, sillä kyseisiä kehityskohteita ei

saatu tämän informaation avulla tärkeysjärjestykseen. Nämä neljä vaihtoehtoa jakoivat toisen

sijan prioriteettilistauksessa. Herkkyysanalyysinä toimineessa keskiarvovertailussa syntyi mää-

rittelemätön tilanne kahden kriteerin välille (vaihtoehdot V6 ja V7), jotka molemmat hyväksyt-

tiin kolmen tärkeimmän kriteerin suhteen. Metsänomistajien 12 kehityskohdetta voitiin jakaa

karkeasti kahteen kuuden kehityskohteen ryhmään: kuusi tärkeintä kehityskohdetta ja kuusi vä-

hemmän tärkeää kehityskohdetta. Kuusi vähiten tärkeää kehityskohdetta pysyivät samoilla si-

jaluvuilla, vaikka käytettiin kahta eri hyväksymisrajaa. Kuuden tärkeimmän vaihtoehdon osalta

järjestys vaihtui hieman eri hyväksymisrajojen mukaan tarkasteltuna, mutta kuusi vähiten tär-

keintä kehityskohdetta pysyivät samoina mediaani- että keskiarvovertailussa. Omien sivujen

metsänomistajaprofiili sekä metsänomistajien ehdottamat uudet toiminnot (tehdyn metsänhoi-

totyön arviointilomake ja hoitotyön viivästymisen kustannuslaskuri) olisivat harkinnan arvoisia

42

uusia ominaisuuksia palveluun, sillä ne saattaisivat lisätä palvelun kautta tapahtuvaa metsän-

omistajan ja toimijan välistä vuorovaikutteisuutta. Lisäksi palvelun tietosisältö kasvaisi näiden

toimintojen kautta. Kuitenkaan omien sivujen sisällöstä mikään muu toiminto paitsi metsän-

omistajaprofiili ei olisi metsäomistajien mielestä kovinkaan tarpeellinen sisällytettäväksi pal-

veluun.

Toimijoiden kohdalla tarkastelussa oli yhteensä kahdeksan kehityskohdetta. Kehityskohteista

viisi olivat yhteisiä metsänomistajien kanssa ja kolme pelkästään toimijapalveluun liittyviä.

Multicriteria approval -menetelmällä löydettiin yksimielinen valinta tärkeimmäksi kehityskoh-

teeksi. Toimijoiden äänestystuloksien perusteella metsätilan eri kiinteistöjen lukitsemismahdol-

lisuus (V9) olisi toteuttava kaikkein kiireellisimmin. Nyt kiinteistöjä pitää selailla yksi kerral-

laan ja käyttäjä joutuu palaamaan takaisin päävalikkoon vaihtaakseen saman metsänomistajan

toisen kiinteistön selailuun. Toiseksi mediaanivertailussa sijoittui metsänomistajien prioriteet-

tilistauksessa ykköseksi sijoittunut kehityskohde V8 (puuston kokonaismäärät näkyviin puuta-

varalajeittain/kehitysluokittain perustiedot -sivulle). Toimijoiden käyttämien hakutyökalujen

kehityskohteet saivat suhteellisen paljon kannatusta. Mediaanivertailussa hakutyökalun tar-

kempi aluerajaus -kehityskohde (V14) sijoittui kolmanneksi ja suostumuksen antajan hakuun

enemmän vapautta -kehityskohde (V13) sijoittui neljänneksi. Vastaavasti keskiarvovertailussa

vaihtoehdot sijoittuivat sijoille viisi ja kaksi. Kolmas vain toimijoita koskenut kehityskohde,

raportointiportaalin kehittäminen (V15), ei sen sijaan saanut juuri yhtään tukea. Tämä saattaa

johtua itse portaalin näkymättömyydestä tai puutteellisesta ohjelman kuvaamisesta tilaisuuk-

sissa. Vähäinen aiheesta keskustelu kertoi kuitenkin siitä, että toimijoiden oli vaikea ymmärtää

raportointiportaalin kokonaiskuvaa. Yhdeltä toimijalta tuli ehdotus siitä, että palvelussa olisi

työkalu, jolla voisi lähettää palvelussa olevan tilan kemera-ennakkoilmoituksen. Tämä mahdol-

lisuus tuli palveluun juuri pidettyjen tilaisuuksien jälkeen vuoden 2016 huhtikuun lopussa ja

kemera-hakemuksia voivat lähettää metsänomistajat sekä toimijat. Hakemuksella voi hakea ke-

mera-tukea taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon.

Sekä metsänomistajia että toimijoita koskevat kehityskohteet olivat luonteeltaan melko tekni-

siä, palvelun ohjelmointiin liittyviä. Lisäksi kehityskohteet olivat hieman eriarvoisia toisiinsa

nähden. Osa kehityskohteista oli yksinkertaisia ja helposti toteutettavissa olevia, kun taas osa

vaihtoehdoista oli laajempia kokonaisuuksia, jotka vaatisivat pidempää kehitystyötä. Sen sijaan

osa kehitysehdotuksista kohdistui jo palvelussa oleviin toimintoihin ja niiden hienosäätöön.

Muutamat kehityskohteet olivat sellaisia, joita palvelussa ei tällä hetkellä ole lainkaan ja joiden

tarpeellisuutta Metsään.fi:ssä haluttiin selvittää. Tällaisia vaihtoehtoja olivat toimijoita koskeva

kehitysehdotus raportointiportaalin kehittäminen (V15) ja metsänomistajien kehityskohde V2

43

(metsävaratietoja pankkien palveluihin). Nämä kehitysehdotukset sijoittuivat tärkeysjärjestyk-

sessä vähiten tärkeimmiksi molempien osapuolien listalla. Täysin uudet toiminnot eivät saaneet

siis suotuisaa vastaanottoa.

Metsänomistajien lukumäärä tilaisuuksissa oli tavoiteltu, kun Joensuun tilaisuuteen osallistui

seitsemän ja Helsingin tilaisuuteen neljä metsänomistajaa. Toimijoiden lukumäärä tilaisuuk-

sissa jäi vähäiseksi. Kokkolan ryhmäkeskustelutilaisuudessa osallistujia oli sopivasti, yhteensä

viisi ammattilaista, mutta Joensuussa paikalle pääsi vain kaksi toimijaa. Toimijoille oli varattu

kolmas ryhmäkeskustelutilaisuus Joensuussa, mutta tämän tilaisuuden osallistujamäärä olisi

jäänyt liian pieneksi, joten tilaisuuden järjestäminen ei nähty tarkoituksenmukaiseksi. Suurempi

toimijoiden määrä olisi antanut enemmän tietoa toimijapalvelua koskevista kehityskohteista ja

voinut tuoda myös uutta tietoa, jota tällä aineistolla ei saatu esiin. Kaikilla mukana olleilla kes-

kustelijoilla oli kokemusta Metsään.fi -palvelun käytöstä. Tämä edesauttoi keskustelun kehit-

tymistä ja ylläpitoa. Toisaalta täysin Metsään.fi -palvelua käyttämättömiä henkilöitä ei olisi

ollut viisasta ottaa tutkimukseen mukaan, sillä tilaisuuksien aiheet pyörivät nykyisten palvelun

toimintojen ympärillä ja näin ollen tilaisuuksiin osallistuminen vaati käyttökokemusta palvelun

tiimoilta.

Ryhmäkeskustelu menetelmänä sopi hyvin tutkimuksen kysymyksenasettelun selvittämiseen.

Tilaisuuksissa osallistujat olivat rentoutuneita, tasavertaisia keskenään sekä saivat tuoda mieli-

piteensä esiin ilman kenenkään arvostelua. Nämä asiat ovat tärkeitä tilaisuuksien kannalta, jotta

ryhmäkeskustelut voivat onnistua (Krueger & Casey 2009). Kun tutkimus suoritettiin kolman-

nen osapuolen avulla, saatiin metsänomistajien ja toimijoiden kommentit ilman minkäänlaisia

varauksia, joita olisi saattanut olla, jos osallistujat olisivat keskustelleet Metsäkeskuksen hen-

kilöstön kanssa. Lisäksi kun tilaisuuksien moderaattorina toimi kolmas osapuoli, ei osallistujien

kommenteille ollut ennakko-oletuksia eikä negatiivisille kommenteille oltu sokeita. Jokaisessa

neljässä ryhmäkeskustelutilaisuudessa kaikki osallistujat pääsivät ääneen. Kaikissa ryhmissä

erottuivat kuitenkin ne henkilöt, jotka puhuivat muita enemmän ja ne, jotka eivät olleet niin

paljon äänessä ja antoivat kommentteja hyväksi kokemallaan hetkellä. Yleensä kysymyksen

esittämisen jälkeen ensimmäisenä puheenvuoron otti se, joka puhui koko keskustelun aikana

paljon. Joskus paljon ja pitkään puhuvia keskustelijoita täytyi keskeyttää ja antaa puheenvuoro

muille. Vastaavasti vähän äänessä olleille osallistujille piti esittää kohdennettuja kysymyksiä,

jotta liian pitkää taukoa keskusteluun osallistumisesta ei olisi päässyt syntymään. Keskustelu

pysyi kohtuullisen hyvin aiheessa kiinni, kuitenkin myös yksittäisiä hetkiä tilaisuuksissa esiin-

tyi, jolloin keskustelu karkasi hieman aiheesta. Tilaisuuksien aikaikkunoissa pysyttiin hyvin,

pisin tilaisuus kesti melkein kaksi tuntia ja lyhin tilaisuus reilun tunnin.

44

4.2 Metsään.fi -palvelun käyttökokemuksien arviointi

Metsänomistajien ennakkotehtävien vastaukset olivat melko odotettuja. Tulevien hakkuu- ja

hoitotöiden tiedot olivat tarpeellisia ja omien kiinteistöjen puustotiedot kiinnostivat metsän-

omistajia. Suurimman kannatuksen Metsään.fi:n huonoimmaksi puoleksi sai metsävaratiedon

epätarkkuus. Metsänomistajien keskuudesta löytyi kuitenkin kokemusta siitä, että Metsään.fi:n

tuottamat puustotiedot ja kuvioinnit olivat osuneet melko hyvin yhteen maastossa tehdyn met-

säsuunnitelman kanssa. Palvelu on ollut metsänomistajien mielestä hyödyllinen ja palvelun

hyöty metsätalouden suunnittelussa ja käytännön työssä on ollut erittäin reaalinen. Ennakko-

tehtävän tarkoitus oli valmistaa keskustelutilaisuuksiin saapuvat osallistujat tulevaan tilaisuu-

teen ja palauttaa mieliin Metsään.fi:n käyttökokemuksia ja mielipiteitä. Lisäksi ennakkotehtä-

vän ansiosta saatiin suoraa käyttäjäpalautetta palvelun käyttökokemuksista. Tehtävän avulla

osallistujat pyrittiin saamaan orientoitumaan tulevaan keskusteluun. Tämän takia ennakkoteh-

tävän kysymykset olivat avoimia, eivätkä ne olleet kovin yksityiskohtaisia tai laajoja, jotta sa-

nottavaa jäisi myös itse tilaisuutta varten. Tehtävänannon rajaus, joka koski vastausten rajaa-

mista yhteen tai kahteen lauseeseen, saattoi jättää joitakin asioita puuttumaan ennakkotehtävän

vastauksista. Vastauksien pituuksissa oli kuitenkin paljon hajontaa: lyhin vastaus oli yhden sa-

nan mittainen ja pisin vastaus oli puolestaan kuuden lauseen mittainen. Kaikki vastaajat eivät

siis välittäneet vastauksien rajaamisesta, vaan antoivat vastauksiksi kaiken mitä kysymyksen

kohdalla tuli mieleen. Ennakkotehtävän vastauksien rajaamisella annettiin vastaajille raamit,

jonka perusteella metsänomistajat ja toimijat osasivat mitoittaa vastaukset hyväksyttävästi ei-

vätkä joutuneet pohtimaan vastauksien pituuteen liittyviä aspekteja. Vastauksien rajaamisella

pyrittiin myös ehkäisemään yhden tai kahden sanan vastauksia. Näitä yhden ja kahden sanan

vastauksia ennakkotehtävässä esiintyi, mutta vain harvakseltaan. Rajaamisen ansiosta vastauk-

set olivat napakoita eikä turhia kaarteluita vastauksissa ilmennyt.

Yleisesti metsänomistajat olivat tyytyväisiä palvelun käyttöön tähän mennessä. Ennakkotehtä-

vässä mainitut puustotietojen epätarkkuudet kääntyivät tilaisuuksissa päälaelleen, kun keskus-

telutilaisuuksissa ihmeteltiin, kuinka hyvin puustotiedot ja kuvioinnit Metsään.fi -palvelussa

osuivat kohdallaan maastossa tehtyjen metsäsuunnitelmien kanssa. Voikin olla, että ennakko-

tehtävässä huonoksi puoleksi ei keksitty mitään muuta vaihtoehtoa, joten puustotietojen epä-

tarkkuus mainittiin helppona vastauksena. Pienet puustotietojen epätarkkuudet eivät vaivanneet

metsänomistajia lopulta niin paljon kuin ennakkotehtävä antoi olettaa. Osa metsänomistajista

toivoi pieniä parannuksia palveluun. Erityisesti karttatoimintoja voitaisiin heidän mielestään

parantaa. Kartan huono skaalautuvuus, kuvioiden pirstoutuminen ja väärävärikarttalehden

45

puuttuminen mainittiin karttaosion puutteista. Palvelun käyttö kohdistui metsänomistajilla lä-

hinnä omien tietojen tarkasteluun ja töiden suunnitteluun. Vaikka metsänomistajat käyttivät

Metsään.fi -palvelun tietoja hyväkseen omien hakkuu- ja hoitotöiden suunnitteluun, ei Met-

sään.fi ole ollut pääsääntöinen väylä, mitä kautta he ottavat yhteyttä metsäalan toimijoihin vie-

däkseen metsänhoitosuunnitelmat lähemmäksi toteutusta. Yleensä kuitenkin metsänomistaja on

se osapuoli, joka käynnistää puukaupan tai metsänhoitotyön suunnittelun ottamalla yhteyttä

palvelun tarjoajaan (Hyvönen 2010, Kurki ym. 2012). Keskusteluissa nousi esiin, että palvelun

tuottamien tietojen perusteella ei voida suoraan tehdä puukauppasopimusta. Yksi keskusteluun

osallistuneista metsänomistajista oli lähettänyt työkohdeilmoituksen Metsään.fi -palvelun

kautta. Metsänomistajan mukaan tämä ilmoitus oli ollut lähetettynä monta kuukautta, ennen

kuin hän sai yhteydenoton asian tiimoilta. Lopulta ilmoituksessa ollut työkohde toteutettiin

toista kautta ennen kuin yhteydenotto Metsään.fi -palvelun välityksellä tuli metsänomistajalle.

Metsään.fi käyttäytyy metsänomistajille tietovarastona, josta he seuraavat toimenpide-ehdotuk-

sia ja jonka perusteella he ottavat suoraan yhteyttä paikalliseen metsäpalveluyritykseen tai met-

sänhoitoyhdistykseen. Lisäksi metsänomistajien metsäasioista paremmin perille olevia tuttuja

tai sukulaisia hyödynnetään metsään liittyvien toimenpiteiden hoitamisessa. Metsänomistajilla

palvelun käyttö ei ollut jokapäiväistä, vaan käytön määrä lisääntyi metsänhoitotöiden toteutta-

misen lähestyessä.

Toimijoiden ennakkotehtävän vastauksissa näkyi Metsään.fi -palvelun rooli toimijoiden joka-

päiväisessä työssä. Työkohteiden hankinnassa Metsään.fi koettiin toissijaiseksi palveluksi, sillä

toimijoiden yrityksien omat tietojärjestelmät olivat ensisijaisia työmaiden hankintakanavia.

Tästä huolimatta osa toimijoista käytti myös Metsään.fi -palvelua asiakashankintaan ja työmai-

den etsintään. Yksi toimija oli tehnyt kirjekampanjan metsänomistajille perustuen Met-

sään.fi -palvelun metsävaratietoihin, mistä kävi ilmi maanomistajien tiloilla kiireelliset hoito-

toimenpiteet. Huonoimmaksi puoleksi toimijat nostivat metsänomistajien tavoin puustotietojen

epätarkkuuden. Ammattilaisten kokemuksien mukaan varttuneissa metsissä puustotiedot pitivät

jokseenkin hyvin paikkaansa, mutta nuoremmissa metsissä tarkkuus heikentyi. Närhen ym.

(2008) mukaan 2–8 metrin pituisissa kuusen taimikoissa pituudet saadaan ennustettua kohtuul-

lisen hyvin laserkeilausaineistosta, mutta taimikon tiheydestä saadaan laserkeilauksella vain

suuntaa antavaa tietoa. Jo ennakkotehtävän vastauksissa nousi esiin toimijoiden huoli palvelun

tunnettuudesta metsänomistajien keskuudessa. Asia tuli ilmi myös keskusteluissa, kun toimijat

kertoivat kokemuksiaan metsänomistajista jotka eivät olleet kuulleetkaan Metsään.fi:stä ja sen

tarjoamista palveluista. Huoli oli myös olemassa metsänomistajien lisääntyvästä passiivisuu-

46

desta, sillä yhä harvempi metsänomistaja on taloudellisesti riippuvainen metsästä saaduista tu-

loista (Hujala ym. 2010).

Tällä hetkellä Metsään.fi toimii apuvälineenä ja lisätyökaluna toimijoiden arjessa. Toimijat oli-

vat kuitenkin yksimielisiä siitä, että Metsään.fi -palvelun käyttö mahdollistaa työn tuottavuuden

lisäämisen ja näin ollen tuo lisäarvoa tehdylle työlle. Metsänomistajien ikääntymisestä ja etä-

metsänomistajien osuuden kasvusta voidaan olettaa, että metsänomistajien omatoimisuus on

vähenemässä, mikä johtaa metsäpalveluyrityksien tarjoamien palveluiden kysynnän kasvuun

(Koho ym. 2004, Follo et al. 2016). Toimijoiden kokemuksien mukaan työkohdeilmoitukset

lisääntyvät kaupunkien läheisyydessä. Tätä voidaan selittää sillä, että kaupungissa metsänomis-

tajat ovat keskimääräisesti nuorempia kuin maalla asuvat metsänomistajat, ja sähköisten palve-

luiden käyttö nuoremmalle sukupolvelle on luontevampaa. Toiseksi kaupunkilaismetsänomis-

tajilla metsätilat sijaitsevat kauempana asuinpaikastaan, jolloin Metsään.fi -palvelun käyttö toi-

mii hyvänä yhteytenä omaan kaukana sijaitsevaan metsään.

Toimijat, joilta löytyi kokemusta samalta paikkakunnalta työskentelystä tai olivat työskennel-

leet samalla alueella jo pitkään, tukeutuivat enemmän metsänomistajien luottamukseen ja tun-

temukseen kuin Metsään.fi -palvelun tietoihin työkohteiden hankinnassa. Näille toimijoille

Metsään.fi -palvelun käyttö on ollut melko satunnaista. Lisäksi pienissä metsäpalveluyrityk-

sissä ei ole yksinkertaisesti aina aikaa perehtyä Metsään.fi:n tarjolla oleviin työkohteisiin. Toi-

mijoilla, joilla on käytössä kattavat asiakastietokannat omissa järjestelmissään, käyttivät Met-

sään.fi -palvelua tukemaan omien tietokantojensa antamia tietoja. Yhtä lailla Metsään.fi täyttää

toimijoiden omien tietojärjestelmien puuttuvia tietoja. Tässä tapauksessa Metsään.fi palvelua

on käytetty rinnakkain oman yrityksen tietojärjestelmän kanssa. Tuloksista kävi ilmi myös se,

että metsäalan ammattilaiset ovat ottaneet entistä asiakaslähtöisemmän työskentelytavan ja yrit-

tävät parhaansa mukaan vastata metsänomistajien metsänhoidollisiin tavoitteisiin. Met-

sään.fi -palvelun kautta toimijoille on tullut uusi väylä, minkä ansiosta toimijat pääsevät pa-

remmin yhteyteen metsätilan tai metsän sijaintikunnan ulkopuolella asuviin metsänomistajiin.

Toimijat korostivat myös sitä, että palvelun kehittämisessä pitää ottaa entistä paremmin huo-

mioon palvelun käyttö toimijoiden työssä, joka tapahtuu sekä toimistossa että maastossa.

5 JOHTOPÄÄTÖKSET

Sähköiset palvelut metsäalan toimintaympäristössä ovat tätä päivää ja niiden määrä on vain

lisääntymässä. Sähköinen asiointi on jo murtautunut viranomaisten tuottamiin palveluihin mui-

den palvelusektoreiden osalta. Metsäala seuraa tätä trendiä Metsään.fi -palvelun muodossa.

47

Metsään.fi toimii suunnannäyttäjänä sähköisten palvelujen esiinmarssissa puumarkkinoilla.

Tällä hetkellä Suomen metsäalalta ei löydy vastaavaa kokonaisuutta, jossa olisi näin hyvät mah-

dollisuudet metsänomistajien ja metsäpalveluyrityksien väliseen sähköiseen vuorovaikutuk-

seen. Metsänomistajilla sekä toimijoilla on vahva tuki Metsään.fi -palvelun jalostamiselle en-

tistä paremmaksi kokonaisuudeksi.

Tutkimus ei ottanut kantaa kehityskohteiden toteuttamista vaativien toimenpiteiden laajuuteen.

Harkintaa kuitenkin pitää käyttää siinä, onko jokin kehityskohde järkevä toteuttaa suhteutettuna

sen vaatimaan työpanokseen. Prioriteettilistauksen kärkipäähän sijoittuneista kehityskohteista

suurin osa on teknisesti melko yksinkertaisia toteuttaa verrattuna listauksen häntäpäähän jää-

neisiin moniulotteisiin ja vielä palvelusta kokonaan puuttuviin kehityskohteisiin, jotka eivät

saaneet suurta puoltamista metsänomistajien ja toimijoiden keskuudessa. Voidaan sanoa, että

Metsäkeskuksen kannattaa panostaa prioriteettilistauksessa kärkisijoille sijoittuneisiin kehitys-

kohteisiin ja toteuttaa ne palvelussa. Pitkäkestoisempaa suunnittelua ja toteutustyötä vaativien

kehityskohteiden, kuten raportointiportaalin kehittäminen, sijoittamista Metsään.fi -palvelun si-

sälle on syytä harkita tarkkaan.

Metsänomistajien ja toimijoiden kanta Metsään.fi -palvelun tulevaan kehitykseen löytyi. Kan-

tavana teemana he haluavat parannuksia jo olemassa oleviin toimintoihin ja ennen kaikkea pal-

velu halutaan pitää helppokäyttöisenä ja kevyenä. Erityisesti metsänomistajat haluavat palvelun

käytön olevan vaivatonta ja riittävän yksinkertaista. Etenkin palvelun esittämät toimenpide-eh-

dotukset ovat tärkeitä metsänomistajille. Paikkansa pitäviä metsävara- ja puustotietoja arvoste-

taan korkealle. Palvelun avulla passiivisista metsänomistajista on mahdollista tulla aktiivisia ja

toimijoiden aktiivisuutta metsänomistajia kohtaan on potentiaalista kasvattaa. Palvelua on syytä

kehittää siihen suuntaan, että metsänomistajien sekä toimijoiden välistä vuorovaikutusta palve-

lussa voitaisiin lisätä. Palvelun tunnettavuuden, käytön helppouden ja vuorovaikutteisuuden tu-

lisi olla Metsään.fi -palvelun jatkokehityksen pääteemoja.

48

LÄHTEET

Ahola-Hyppönen, E. & Rautio, J. 2007. Fokusryhmät tutkimusmenetelmänä Tiehallinnossa –

Pilottitutkimus. Tiehallinnon selvityksiä 40/2007. 12–23 s.

Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Osuuskunta Vastapaino. 38–54 s.

Asikainen, A.-R., Hujala, T. & Kurttila, M. 2014. Maanomistajien näkemyksiä metsäkäsittelyn

vaihtoehdoista ja metsäammattilaisten palvelunkehittämisnäkökulmia – Metsänhoitoyhdistys

Päijät-Hämeen tapaustutkimus. Metsätieteen aikakauskirja 3/2014. 149–162 s.

Aurini, J. D., Heath, M. & Howells, S. 2016. The how to of qualitative research. Sage publica-

tions ltd. 118 s.

Bloor, M., Frankland, J., Thomas, M. & Robson, K. 2001. Focus groups in social research. Sage

publications ltd. 2 s.

Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Osuuskunta Vastapaino.

25–98 s.

Etula, H. & Store, R. 2011. Metsävaratiedon ajantasaistaminen tapahtuma- ja toimenpidetieto-

jen avulla yksityismetsissä. Metsätieteen aikakauskirja 3/2011. 207–220 s.

Follo, G., Lidestav, G., Ludvig, A., Vilkriste, L., Hujala, T., Karppinen, H., Didolot, F. & Mi-

zaraite, D. 2016. Gender in European forest ownership and management: reflections on women

as “new forest owners”. Scandinavian journal of forest research. Saatavilla osoitteessa:

http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/02827581.2016.1195866. 1 s.

Fraser, N. M. & Hauge, J. W. 1998. Multicriteria approval: application of approval voting con-

cepts to MCDM problems. Journal of multicriteria decision analysis 7. 264–268 s.

Gibbs. G. R. 2002. Qualitative data analysis: explorations with NVivo. Buckingham, Maiden-

head, Open university press. 57 s.

Greenbaum, T. L. 1998. The handbook for focus group research. Sage publications ltd. 2–9 s.

Greis, K. 2007. Metsäkeskusten tuottamat metsävaratieto- ja suunnittelupalvelut. Julkaisussa:

Tikkanen, J., Hokajärvi, R., Hujala, T. & Lappalainen, S. (eds.) Asiakaslähtöisyys metsäsuun-

nittelun kehittämishaasteena. Metlan työraportteja 65. 111–116 s.

Haapoja, T. 2014. Metsään.fi – metsänomistajapalvelun asiakastyytyväisyys ja käyttäjäkoke-

mukset. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu. 7–26 s.

Hamunen, K., Virkkula, O., Hujala, T., Hiedanpää, J. & Kurttila, M. 2015. Enhancing informal

interaction and knowledge co-construction among forest owners. Silva Fennica 49(1). 10 s.

Hetemäki, L., Harstela, P., Hynynen, J., Ilvesniemi, H. & Uusivuori, J. 2006. Suomen metsiin

perustuva hyvinvointi 2015. Katsaus Suomen metsäalan kehitykseen ja tulevaisuuden vaihto-

ehtoihin. Metlan työraportteja 26. 73 s.

Holopainen, M., Vastaranta, M. & Hyyppä, J. 2014. Yksityiskohtaisen metsävaratiedon tuotta-

minen – kohti täsmämetsätaloutta? Metsätieteen aikakauskirja 4/2014. 229–231 s.

Holopainen, M., Hyyppä, J., Vastaranta, M. & Hyyppä, H. 2011. Laserkeilaus metsävarojen

hallinnassa. The photogrammetric journal of Finland 22(3). 130–141 s.

Hugosson, M. & Ingemarson, F. 2004. Objectives and motivations of small-scale forest owners;

theoretical modelling and qualitative assessment. Silva Fennica 38(2). 224 s.

http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/02827581.2016.1195866

49

Hujala, T. & Inkilä, J. 2014. Metsävaratiedon vaikuttava hyödyntäminen – lunastuvatko lu-

paukset? Metsätieteen aikakauskirja 4/2014. 242–245 s.

Hujala, T. & Tikkanen, J. 2008. Boosters of and barriers to smooth communication in family

forest owners’ decision making. Scandinavian journal of forest research 25(5). 466–477 s.

Hujala, T., Pykäläinen, J. & Tikkanen, J. 2007. Decision making among Finnish non-industrial

private forest owners: the role of professional opinion and desire to learn. Scandinavian journal

of forest research 22(5). 461 s.

Hujala, T., Kurttila, M., Korhonen, K., Hänninen, H. & Pykäläinen, J. 2010. Metsänomistajien

päätöksentekotilanteet: kohti uudistuvia metsäsuunnittelupalveluja ja suojelupäätösten tukea.

Metlan työraportteja 177. 15–24 s.

Huovari, J., Jauhiainen, S., Kerkelä, L., Esala, L. & Härmälä, V. 2014. Alueiden yritys- ja elin-

keinorakenteen muutos. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 13/2014. Pellervon taloustutki-

mus PTT. 9 s.

Hyvönen, P. 2010. Metsänomistajien puukaupan suunnitteluun liittyvien palveluiden käyttö.

Metlan työraportteja 178. 48 s.

Hyyppä, J., Holopainen, M., Vastaranta, M. & Puttonen, E. 2009. Yksittäisten puiden mittaus

ja muutosten seuranta laserkeilauksella. Metsätieteen aikakauskirja 4/2009. 362 s.

Hänninen, H., Karppinen, H. & Leppänen, J. 2011. Suomalainen metsänomistaja 2010. Metlan

työraportteja 208. 5 s.

Ingemarson, F., Lindhagen, A. & Eriksson, L. 2006. A typology of small-scale private forest

owners in Sweden. Scandinavian journal of forest research 21(3). 249–259 s.

Kangas, A. & Mäkinen, A. 2012. Metsävaratiedon elinkaari. Metsätieteen aikakauskirja 1/2013.

61–70 s.

Kangas, J. 2015. Millaista metsätietoa tarvitaan monitavoitteisen metsäsuunnittelun pohjaksi.

Metsätieteen aikakauskirja 2/2015. 106–107 s.

Kangas, J. & Hänninen, H. 2003. Tilakohtainen metsäsuunnittelu - metsäpolitiikkaa vai met-

sänomistajan päätöstukea. Metsätieteen aikakauskirja 2/2003. 154 s.

Kansallinen metsästrategia 2025. 2015. [Verkkodokumentti]. Maa- ja metsätalousministeriö.

Saatavissa: http://mmm.fi/kms. [Viitattu 19.10.2016]. 8–37 s.

Karppinen, H. & Tiainen, L. 2010. ”Semmonen niinkun metsäkansa” – suurten ikäluokkien

perijät tulevaisuuden metsänomistajina. Metsätieteen aikakauskirja 1/2010. 19–38 s.

Karppinen, H. & Ahlberg, M. 2008. Metsänomistajakunnan rakenne 2020: yleiseen väestömuu-

tokseen perustuvat ennustemallit. Metsätieteen aikakauskirja 1/2008. 17–32 s.

Kilponen, J. 2005. Palvelualojen kehitys, tuottavuus ja kilpailu. Kansantaloudellinen aikakaus-

kirja 4/2005. 509 s.

Kiviniemi, K. 2010. Laadullinen tutkimus prosessina. Julkaisussa: Aaltola, J. & Valli, R. (toim.)

Ikkunoita tutkimusmetodeihin II: näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin

lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. PS-kustannus. 70 s.

Koho, R., Hänninen, H., Karppinen, H. & Ovaskainen, V. 2004. Omatoimisuus metsätalou-

dessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 912. 30 s.

http://mmm.fi/kms

50

Korhonen, K., Hujala. T. & Kurttila, M. 2013. Diffusion of voluntary protection among family

forest owners: decision process and success factors. Forest Policy and Economics 26. 82–90 s.

Korhonen, K. T. 2010. VMI:n ja Metsäkeskusten metsävaratiedon keruun ja käytön yhteistyö-

mahdollisuudet. Metsätieteen aikakauskirja 4/2010. 486 s.

Korhonen, K. T. 2002. Metsäsuunnittelun tietohuollon käytäntö ja tutkimus. Metsätieteen aika-

kauskirja 3/2002. 514 s.

Krueger, R. & Casey, M-A. 2009. Focus groups: a practical guide for applied research – 4th

edition. Thousand Oaks, California. Sage publications ltd. 4–16 s.

Kumela, H., Hujala, T., Pykäläinen, J., Rantala, M. & Kurttila, M. 2013. Metsänomistajille

tarjottavat luontoarvopalvelut: nykytila ja kehitysnäkymiä. Metlan työraportteja 253. 6 s.

Kurki, P., Mutanen, A., Mikkola, E., Leppänen, J. & Hänninen R. 2012. Puumarkkinoiden toi-

mivuus ja kehittämiskohteet. Metlan työraportteja 242. 22–49 s.

Kurttila, M., Korhonen, K. & Hänninen, H. 2010a. Yksityismetsien metsäsuunnittelu 2010 -

nykytilanne ja kehittämistarpeita. Metlan työraportteja 153. 27–30 s.

Kurttila, M., Tikkanen, J., Leskinen, P. & Leskinen, L. 2010b. Monitavoitteisen metsäsuunnit-

telun ja päätöksenteon tutkimus – menetelmätutkimusta ja käytännön prosessien kehittämistä.

Julkaisussa: Sevola, Y. (toim.) Metsä, talous, yhteiskunta. Katsauksia metsäekonomiseen tut-

kimukseen. Metlan työraportteja 145. 34–54 s.

Laukkanen, S., Palander, T. & Kangas, J. 2004. Applying voting theory in participatory deci-

sion support for sustainable timber harvesting. Canadian journal of forest research 34. 1513–

1519 s.

Laukkanen, S., Kangas, A. & Kangas, J. 2002. Applying voting theory in natural resource man-

agement: a case of multiple-criteria group decision support. Journal of environmental manage-

ment 64. 127–137 s.

Laukkanen, S., Kangas, A. & Kangas, J. 2001. Monitavoitteisen ryhmäpäätöstuen tekniikoita

metsälön hoidon ja käytön suunnitteluun. Tiedonantoja 124. Metsätieteellinen tiedekunta, Jo-

ensuun yliopisto. 27–43 s.

Laukkanen, S., Palander, T., Kangas, J. & Kangas, A. 2005. Evaluation of the multicriteria

approval method for timber harvesting group decision support. Silva Fennica 39(2). 249–264 s.

Lehtinen, T. 2015. Toimija-asiakkaiden kokemuksia Metsään.fi -palvelun käytöstä. Ammatti-

korkeakoulun opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu. 1–11 s.

Liamputtong, P. 2013. Qualitative research methods. Oxford university press. University of

Oxford. 77–78 s.

Lähdesmäki, M. & Matilainen, A. 2014. Born to be a forest owner? An empirical of the aspects

of psychological ownership in the context of inherited forests in Finland. Scandinavian journal

of forest research 29(2). 101–110 s.

Maa- ja metsätalousministeriö. 2016. Kansallinen metsästrategia 2025 -seuranta. Saatavissa:

http://mmm.fi/documents/1410837/2000444/Kansallinen+mets%C3%A4strategia+2025+-

seurantaraportti.pdf/3e56946c-5baa-49f7-abe3-086fb93648db. [Viitattu 14.11.2016]. 20 s.

Maltamo, M., Packalen, P., Uuttera, J., Ärölä, E. & Heikkilä, J. 2008. Laserkeilaustulkinnan

hyödyntäminen metsäsuunnittelun tietolähteenä. Metsätieteen aikakauskirja 4/2008. 304–

309 s.

http://mmm.fi/documents/1410837/2000444/Kansallinen+mets%C3%A4strategia+2025+-seurantaraportti.pdf/3e56946c-5baa-49f7-abe3-086fb93648db

http://mmm.fi/documents/1410837/2000444/Kansallinen+mets%C3%A4strategia+2025+-seurantaraportti.pdf/3e56946c-5baa-49f7-abe3-086fb93648db

51

Mattila, O. 2015. Towards service-dominant thinking in the Finnish forestry service market.

Dissertationes Forestales 198. Metsätieteiden laitos. Helsingin Yliopisto. 31–36 s.

Miles, M. B. & Huberman, M. 1984. Qualitative data analysis: a sourcebook of new methods.

Sage publications ltd. 219 s.

Morgan, D. L. 1997. Focus groups as qualitative research. Sage Publications ltd. 47 s.

Metsäteollisuus ry. 2015. MTK, Metsäteollisuus ja Metsäteho: Uusi sähköinen puukauppa-

paikka yhdistää biotalouden ja digitalisaation [Tiedote]. Metsäteollisuus ry. Saatavissa:

http://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/tiedotteet/MTK--Metsateollisuus-ja-Metsateho--

Uusi-sahkoinen-puukauppapaikka-yhdistaa-biotalouden-ja-digitalisaation-2281.html. [Viitattu

17.8.2016].

Mäki, O., Ovaskainen, V., Hänninen, H. & Karppinen, H. 2011. Metsäpolitiikan ohjauskeinot:

arviointikehikko ja sovellus Suomen metsäpolitiikkaan. Metlan työraportteja 213. 5–14 s.

Mäntyranta, T. & Kaila, M. 2008. Fokusryhmähaastattelu laadullisen tutkimuksen menetel-

mänä lääketieteessä. Duodecim 2008:124(13). 1507 s.

Niskanen, Y. 2005. Metsäsuunnitelman vaikutus metsänkäyttöpäätökseen. Dissertationes Fo-

restales 10. 9 s.

Nuutinen, T. & Hujala, T. 2008. Metsäsuunnittelun tulevaisuudenkuva – tilannekatsaus Kuor-

taneen metsäsuunnittelutapahtumasta. Metsätieteen aikakauskirja 1/2008. 34 s.

Närhi, M., Maltamo, M., Packalen, P., Peltola, H. & Soimasuo, J. 2008. Kuusen taimikoiden

inventointi ja taimikonhoidon kiireellisyyden määrittäminen laserkeilauksen ja metsäsuunnitel-

matietojen avulla. Metsätieteen aikakauskirja 1/2008. 6–13 s.

Ollonqvist, P. 2010. Tutkimustieto metsäpolitiikan valmistelussa. Julkaisussa: Sevola, Y.

(toim,) Metsä, talous, yhteiskunta. Katsauksia metsäekonomiseen tutkimukseen. Metlan työra-

portteja 145. 23 s.

Ovaskainen, V., Hänninen, H., Mikkola, J. & Lehtonen, E. 2006. Cost-sharing and private tim-

ber stand improvements: a two-step estimation approach. Forest science 52(1). 44–54 s.

Puchta, C. & Potter, J. 2004. Focus group practice. Sage publications ltd. 47 s.

Pukkala, T. 2007. Metsäsuunnittelun menetelmät. Gummerus. 27–31 s.

Pykäläinen, J., Hiltunen, V. & Leskinen, P. 2007. Complementary use of voting methods and

interactive utility analysis in participatory strategic forest planning: experiences gained from

western Finland. Canadian journal of forest research 37(5). 853–865 s.

Ripatti, P. 1996. Yksityismetsänomistuksen rakenne vuonna 2020. Metsätieteen aikakauskirja

4/1996. 436 s.

Seale, C., Gobo, G., Gubrium, J. F. & Silverman, D. 2004. Qualitative research practice. Sage

publications ltd. 65 s.

Stewart, D. W., Shamdasani, P. N. & Rook, D. W. 2007. Focus groups: theory and practice.

Sage publications ltd. 20 s.

Suvanto, A., Maltamo, M., Packalen, P. & Kangas, J. 2005. Kuviokohtaisten puustotunnusten

ennustaminen laserkeilauksella. Metsätieteen aikakauskirja 4/2005. 414 s.

Tikkanen, J. 2006. Osapuolten välinen yhteistyö yksityismetsien suunnittelussa. Dissertationes

Forestales 26. Metsätieteellinen tiedekunta, Joensuun yliopisto. 43 s.

http://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/tiedotteet/MTK--Metsateollisuus-ja-Metsateho--Uusi-sahkoinen-puukauppapaikka-yhdistaa-biotalouden-ja-digitalisaation-2281.html

http://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/tiedotteet/MTK--Metsateollisuus-ja-Metsateho--Uusi-sahkoinen-puukauppapaikka-yhdistaa-biotalouden-ja-digitalisaation-2281.html

52

Tikkanen, J. & Leskinen, L. A. 2003. Tieteen ja suunnittelun teoriat metsäsuunnittelun kehitys-

työn taustalla. Julkaisussa: Tikkanen, J., Leskinen, L. A., Isokääntä, T., Heino, E. & Heino, T.

(toim.) Metsäsuunnittelun yhteistoiminnallista perustaa etsimässä. Tuloksia yksityismetsäta-

louden suunnittelun kentästä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 904. 16–21 s.

Vanhanen, H. 2010. Kansainvälisen metsäpolitiikan muutos. Julkaisussa: Sevola, Y. (toim.)

Metsä, talous, yhteiskunta. Katsauksia metsäekonomiseen tutkimukseen. Metlan työraportteja

145. 15 s.

Vaughn, S., Schumm, J. S. & Sinagub, J. 1996. Focus group interviews in education and psy-

chology. Sage publications ltd. 5 s.

53

LIITTEET

Liite 1. Toimijoiden äänestyslomake

Borda count -äänestys

Helppokäyttöisyys Tietosisältö Markkinointikanava Paikkatietojen hyödyntäminen

Sijaluku (4-1)

Multicriteria approval -äänestys

Toimija Kriteerit

Kehitysehdotukset

Helppo-käyttöi-

syys Tieto-sisältö

Markki-nointika-

nava Paikkatietojen hyödyntäminen

Rajapyykit sekä koordinaatit näkyviin kartalle

Suostumuksen antaja -hakuun enemmän va-pautta

Hakutyökalun tarkempi aluerajaus

Raportointiportaalin kehittäminen

Työkohdeilmoitukset myös metsänomistajan asuinkunnan toimijoille

Puuston kokonaismäärät näkyviin puutavarala-jeittain/kehitysluokittain perustiedot-sivulle

Metsätilan eri kiinteistöjen lukitsemismahdolli-suus


54

Liite 2. Metsänomistajien äänestyslomake

Borda count -äänestys

Helppokäyttöisyys Tietosisältö Markkinointikanava Paikkatietojen hyödyntäminen

Sijaluku (4-1)

Multicriteria approval -äänestys

Metsänomistaja Kriteerit

Kehitysehdotukset

Helppo-käyttöi-

syys Tieto-sisältö

Markk-inointika-

nava Paikkatietojen hyödyntäminen

Puuston kokonaismäärät näkyviin puutavarala-jeittain/kehitysluokittain perustiedot-sivulle

Metsätilan eri kiinteistöjen lukitsemismahdolli-suus

Työkohdeilmoitukset myös metsänomistajan asuinkunnan toimijoille

Omien valokuvien tallentaminen kuvion tai tilan tietoihin

Metsävaratietoja pankkien palveluihin

Metsänomistajan tekemien ilmoituksien jäämi-nen palveluun

Veroilmoituksen muistiinpanojen kehittäminen

Omat tiedot -sivun kehitys


Rajapyykit sekä koordinaatit näkyviin kartalle

Koordinaatit gpx -tiedostoina navigointiohjel-maan

Veromuistiinpanojen sekä omien karttojen jaka-minen toisten omistajien kanssa

metsÄÄn.fi -palvelun kehityskohteiden priorisointi ja ... · don keruuta ja ajantasaistamista...

Documents