metsänomistajat · ri käyty ja kansa puhunut. minulta on ... on hakattu lähes entiseen tah-tiin,...

Metsänomistajat

Ann

e Ra

uham

äki

Kiitosluottamuksesta

s. 2

Kunnollinen metsätie nostaa metsän arvoa

s. 8 - 9

Aikaa omillemetsille

s. 11

Puukaupassapiristymisen merkkejä

s. 4

Metsä-vakuutuksella riskit hallintaan

s. 15

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenlehti www.mhy.fi/pohjois-karjala 2/2015

Yhteismetsä voi hyvin

s. 12 - 13

Pohjois-Karjala

Alueelliset puun hinnat jäsenilleRepusta

s. 16

/02-44-10www.pefc.fi

Metsänomistajat

Metsänomistajien järjestäytymisaste metsänhoitoyhdistykseen näyttäisi py-syvän korkeana. Tähän mennessä met-sänhoitoyhdistyksestä jäsenyytensä ir-tisanoneitten määrä on pysynyt varsin pienenä, vain 10% metsänomistajista on ilmoittanut eroavansa. Olemme to-della kiitollisia ja otettuja osoittamas-tanne luottamuksesta toimintaamme kohtaan.

Ilmoita muutokset

Jäsenlaskutuksemme ei mennyt aivan kuin Strömsössä. Meistä riippumatto-mista syistä viitenumeroissa oli virhei-tä, jolloin maksaminen ei onnistunut. Tästä syystä jouduimme uusimaan las-kutuksemme toimivilla viitenumeroil-la. Myöskään jäsenrekisterimme ei ol-lut kunnossa, jolloin laskuja lähti ai-heettomasti myös jo metsäomaisuudes-taan luopuneille. Tieto tästä ei vain ol-lut välittynyt meille. Emme saa auto-maattisesti tietoa metsänomistuksissa tapahtuneista muutoksista.Kaikki tämä on aiheuttanut hämmen-nystä ja valtavan määrän yhteydenot-toja. Olen todella pahoillani ja harmis-sani tapahtuneen takia.Tämä lehti postitetaan jäsenrekisteris-sämme oleville kaikille jäsenille. Jot-ta jäsenpostituksemme kohdistuisi oi-kein, toivon, että ilmoittaisitte mahdol-lisista virheistä meille. Se onnistuu hel-posti esimerkiksi tässä lehdessä oleval-la lomakkeella.

Politikointiako… kyllä metsäpolitiikkaa Kirjoittaessani tätä juttua vaalit on juu-ri käyty ja kansa puhunut. Minulta on useasti kysytty onko metsänhoitoyh-distys poliittinen järjestö ja onko puo-luesidonnaisuuksia. Tähän voin tode-ta lähes 30-vuotisella kokemuksellani mhy-toiminnasta, että puoluepolitiik-kaa ei mhy:ssä harjoiteta. Hyvänä esi-merkkinä toimii mm. mhy-valtuusto-vaalit, joissa ei ole tähän mennessä ol-lut kertaakaan poliittisia listoja. Myös-kään kokouksissa ei jauheta puolue-politiikkaa, vaan puhtaasti metsäpoli-tiikkaa, joka on aivan eri asia. Metsä ja metsänomistaminen ovat meille kaikil-le yhteinen asia puoluekantaan katso-matta.

Kaikki suuret puolueet liputtivat vaa-lien alla biotalouden puolesta. Uskon sen olevan siis vahvasti mukana myös tulevassa hallitusohjelmassa. MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen kirjoit-taa 20.4. ilmestyneessä Maaseudun Tu-levaisuuden kolumnissaan ansiokkaas-ti tästä. Kannattaa lukea.

Puun riittävyyden turvaamisen ja liik-keelle saamisen keinot ovat kaikkien tiedossa ja luettavissa eri työryhmien raporteista ja strategioista. On siis ai-ka siirtyä suunnitelmista tekoihin. Toi-vottavasti uudelta eduskunnalta ja hal-

litukselta löytyy kyky tehdä tarvittavat poliittiset päätökset.

Joensuussa 21.4.2015Pekka Nuutinen

toiminnanjohtaja

2

Toiminnanjohtajan kynästä

Kiitos luottamuksesta

Metsänomistajien antamien asiakaspalautteiden keskiarvo Mhy Pohjois-Karjalan toiminnalle v. 2014 oli 9.4

MetsänomistajatPOHJOIS-KARJALA

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala • Yksityismetsienpinta-alan.840000ha• Puustonkokonaistilavuusn.104milj.m3

• Keskimääräinenhakkuusuunniten.3800000m3/v• Metsätilankeskikoko34ha• Jäseniä18000•Jäsenmaksu60e(metsääalle20ha)tai100evuodessa(metsääyli20ha),kannatusjäsen30e/v

Palvelemmekattavastiympärimaakuntaaviidenkymmenenyhdentoimihenkilönvoimin.MhyPohjois-Karjalatyöllistääomanmaakunnanvakinaisiajakausivakinaisiametsätyöntekijöitäsekäurakoitsijoitaerilaisissametsänhoito-jahakkuutöissäympärivuoden.

Kustantaja: Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala

Metsänomistajat Päätoimittaja: Hannele ÄrväsToimituskunta: Pekka Nuutinen, Annika KontkanenIlmoitukset: Marja VartiainenSivunvalmistus: LiperLaser Oy, Liperi

Paino: Lehtisepät Oy, Pieksämäki

Painos: 19 000 kplMetsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenlehti 2/2015

/02-44-10www.pefc.fi

Metsänomistajat 3

Metsänomistajat -jäsenkortilla monet edut ja alennukset!Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenedut:• Maksutonta neuvontaa ja opastusta,

oma paikallinen metsäasiantuntija

• Maksuton PEFC-sertifiointi

• Laadukkaat jäsenhintaiset metsä- ja

asiantuntijapalvelut

• Koulutusta, tapahtumia ja retkiä

• Metsänomistajat-jäsenlehti 3 kertaa

vuodessa

Valtakunnalliset jäsenedut:

• Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50 €.

• LähiTapiola:10 %:n alennuksen

metsä- ja kotivakuutuksesta.

• United Bankers: 30 % alennus

Metsäobligaation merkintäpalkkiosta.

• Savotan Puoti: pokara 34,90 €, teho-

heinäin 65,90 € ja raivaveitsi 29,90 €

MTK:n jäsenetuja metsänhoitoyhdistyksen jäsenille, lue lisää www.mtk.fi/jäsenedut

• Can-AM mönkijän, traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkan ostajalle 300 - 500 € etuseteli tarvikehankintoihin.

• St1:n sopimusalennus: bensasta, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä. Valittavissa: St1-yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra, St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain tai St1-Visa.

• K1 Katsastajat: Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus päästömittauksineen 55 euroa.

• Ramirent: Yleisalennus -35 %. Maanrakennuskoneista alennus 20 %.• Agrimarket: Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuri-

tarvikkeista alennus 10 %.• Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet,

autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella.• Grolls työvaateliike: Björnkläder-työvaatteista -25 % ja muista tuotteista -10 %.

Metsänomistajat

Yksityismetsien kantohinnat EUR Pohjois-‐‑Karjalassa viikko 16/2015 (13.-‐‑19.4.2015)Mänty-‐‑ Kuusi-‐‑ Koivu-‐‑ Mänty-‐‑ Kuusi-‐‑ Koivu-‐‑tukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu

Uudistushakkuu 55,81 53,92 42,73 17,12 17,71 16,94Ensiharvennus 45,14 43,29 0,00 12,26 11,24 12,42Harvennushakkuu 47,65 46,18 36,58 14,89 14,61 14,42Hakkuutavat yhteensä 49,53 47,80 14,76 14,52 14,59

Lähde: Mhy Pohjois-‐‑Karjalan hintaseuranta 21.4.2015

4

Syksyllä hiljentyneessä puu-kaupassa ei ole talven aikaan näkynyt piristymisen merk-kejä.

Ostettujen talvileimikko-jen määrät ovat olleet suu-ret ja hakkuut ovat keskitty-neet pääasiassa vanhojen lei-mikoiden hakkuisiin. Puuta on hakattu lähes entiseen tah-tiin, vaikka kauppoja on tehty selvästi aiempaa vähemmän. Ostajat ovat halunneet vähen-tää ostettujen leimikoiden va-rantoa. Myös talven lyhyys on omalta osaltaan vähentä-nyt tarvetta ostaa lisää talvi-leimikoita. Talviharvennus-ten markkinointi onkin ollut poikkeuksellisen vaikeaa ja ostajat eivät ole kiinnostuneet suuremmistakaan harvennus-kohteista.

Puukauppa vilkastumassa kesää kohti

Keväällä rakentaminen vil-kastuu ja sahatavaran kysyn-tä kasvaa.

Kasvanut kysyntä on alka-nut näkyä myös sahatava-ran markkinahinnoissa. Tuk-kipuun ostohalukkuus hei-jastuu nopeasti yleiseen puu-kaupan ilmapiiriin ja näkyy puukaupan piristymisenä. Puukaupassa on nyt selviä piristymisen merkkejä, eten-kin männyn ja koivun osalta. Mäntytukin kysyntä on kas-vanut selvimmin, myös koi-vun osalta kysyntä on kas-vanut. Kuusen osalta tilanne näyttää edelleen vaikealta ja kysynnässä ei ole tapahtunut muutoksia.

Hintataso vahvistumassa

Lisääntynyt kysyntä on vah-vistanut hintatasoa, parhaiten hintatason kohoaminen on näkynyt mäntytukin osalta.

Myös koivutukin ja kuitu-puiden hinnat ovat hieman kohonneet. Kuusitukin hin-nat ovat säilyneet vielä lähes ennallaan. Piristynyt kysyn-tä ja hintatason vahvistumi-nen ovat puukaupan kannal-ta positiivisia uutisia. Puun-

tarpeen ennustetaan pysy-vän tänä vuonna samalla ta-solla kuin viime vuonna, jo-ten puukaupan toivotaan läh-tevän käyntiin normaaliin ta-paan. Etenkin kelirikko- ja ke-säkorjuukelpoisista pääte-hakkuuleimikoista on kysyn-tää, mutta luultavasti myös kesäkorjuukelpoiset harven-nusleimikot kiinnostavat os-tajia.

Leimikko kannattaa suunnitella etukäteen

Puukauppaan kannattaa va-rautua etukäteen teettämäl-lä puunmyyntisuunnitelma ajoissa valmiiksi oman metsä-asiantuntijasi kanssa.

Valmis leimikko on no-pea kilpailuttaa kun on sopi-va ajankohta puukauppaa ja näin saat leimikollesi parhaan mahdollisen hinnan. Valta-kirjalla voit antaa oman met-säasiantuntijasi hoitaa puu-kaupan kilpailutuksen puo-lestasi.

Teksti: Risto Kannassalmi

Puukaupan näkymistä vuo-sina 2015 ja 2016 saatiin uut-ta huhtikuun alussa, kun Pel-lervon taloustutkimus PTT julkaisi tuoreen metsäsekto-rin ennusteensa. PTT arvi-oi heikon talouskasvun jarrut-tavan suomalaisen metsäte-ollisuuden vientiä. Investoin-nit nostavat kuitenkin mas-sa-, kartonki- ja sahateollisuu-den vientimääriä jo tänä vuon-na. Ensi vuonna vienti kasvaa PTT:n arvion mukaan voimak-kaammin. Paperiteollisuuden tuotantomäärän PTT ennakoi putoavan huomattavasti sekä tänä että ensi vuonna.

Sahatavaramarkkinoilla al-kuvuosi on ollut haasteellinen. Euron heikentyminen Ruot-sin kruunuun nähden on hei-kentänyt Suomen viennin kil-pailukykyä. Vientikysyntä on myös hiljentynyt, minkä joh-dosta viime vuoden aika-na kohonneita lopputuoteva-rastoja ei ole saatu pienennet-tyä. Sahatavaran tuotanto las-kee PTT:n mukaan tänä vuon-na 3–4 prosenttia. Vientimää-rä kasvaa vain niukasti. Koti-maassa heikko rakentamisak-tiviteetti vähentää sahatavaran kysyntää. Sahatavaran kes-kivientihinnan PTT ennustaa laskevan lievästi.

Metsäteollisuuden loppu-tuotteiden tuotannon not-kahdus tänä vuonna heijas-tuu PTT:n mukaan myös hak-kuisiin ja puukauppaan. Vii-me vuoden alun nousuhuu-ma taittui vuoden loppua koh-ti. Siten tämän vuoden alku-puolen vertailuluvut osoitta-vat puumarkkinoilla ja hak-

kuissa melkoisia laskuprosent-teja, mutta kehitys tasoittuu PTT:n ennusteen mukaan vuo-den loppua kohti.

Puun tuonti on pysynyt mel-ko tasaisena, eikä siinä tänä tai ensi vuonna tule merkittäviä muutoksia. Hankintahakkui-den osuuden PTT arvioi nou-sevan edelleen. Kokonaisuu-dessaan hakkuukertymä jää tänä vuonna PTT:n ennusteen mukaan viime vuotta pienem-mäksi.

Mäntytukin nimellinen vuo-sihinta nousee PTT:n arviossa hieman kuusitukin hinnan las-kiessa, joten kokonaisuudes-sa havutukkien keskimääräi-nen vuosihinta pysyy vakaa-na. Kuitupuun vuotuisen kes-kihinnan PTT arvioi hieman laskevan. Metsähakkeen käyt-tötavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi tänä vuonna 1,7 miljoonan kuutiometrin lisä-ystä, mikä vaikuttaa PTT:n ar-vion mukaan epätodennäköi-seltä.

Metsänhoitoyhdistysten mu-kaan paras puun kysyntä täl-lä hetkellä on mänty- ja koivu-tukilla. Kuusitukillekin on pai-koitellen kysyntää. Puun tarve vaihtelee kuitenkin ostajittain runsaasti. Kuitupuun menekki on edelleen heikko. Ostoaktii-visuus on selvästi vilkastunut kuluvan vuoden ensimmäi-sistä kuukausista. Huhtikuun alkuun mennessä puukaup-pa laahaa 28 prosenttia viime vuotta perässä.

Erno JärvinenTutkimuspäällikkö

MTK

Puukaupassa piristymisen merkkejäTalvella hiljaista

Mänty- ja koivu-tukilla paras menekki

Mar

ja K

alpi

o

Metsänomistajat 5

Puun hinta ei ole ainoa, eikä aina edes merkityksellisinkään tekijä puun osta-jaa valittaessa. Monesti suurin merkitys myyjän kannalta on sillä, minkä verran ostaja saa tukkipuuta hyödynnettyä.

Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien puolesta kilpailuttaneet metsäyhtiöitä ja valvo-neet puun korjuuta jo vuosia. Yhdistykset seu-raavat jatkuvasti myös, kuinka paljon tukin kat-konta vaihtelee eri metsäyhtiöiden välillä.

– Ostajakohtainen seuranta aloitettiin noin 10 vuotta sitten. Siitä lähtien metsänhoitoyhdistyk-set ovat syöttäneet järjestelmiinsä tietoja toteu-tuneista puukaupoista ja siitä, kuinka paljon eri ostajat ovat saaneet erilaisista leimikoista tuk-kia talteen. Tavoitteena on auttaa metsänomis-tajia löytämään paras ostaja juuri hänen puu-kaupassaan hinta ja katkonta huomioiden, ker-too MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala.

Katkonnan merkitys yleensä tuhansia euroja jokaisessa puukaupassa

Seurannan mukaan joku metsäyhtiö saa puus-ta hyödynnettyä noin 80 prosenttia tukiksi, kun toinen ostaja saa samasta leimikosta talteen tuk-kia vain 70 prosenttia.

Kun tukin hinta on tällä hetkellä noin 57 eu-roa ja kuitupuun 19 euroa kuutiolta, niin ero keskimääräisessä 700 kiintokuutiometrin pää-tehakkuuleimikossa tarkoittaa 2660 e enemmän tai vähemmän rahaa myyjän tilille. Katkonnan merkitys tässä tapauksessa on siis 3,80 e jokais-ta myytyä kiintokuutiometriä kohden.

Katkonnassa pitää Rintalan mukaan ottaa huomioon monia asioita.

– Yleensä lyhyemmillä tukkimitoilla saadaan tukkiosuus tarkemmin talteen. Myös se vai-kuttaa, kuinka ohut puu kelpaa tukiksi. Sen-tin ero minimilatvaläpimitassa vaikuttaa tukki-

saantoon 2-4 prosenttia. Ostajan käyttämät mi-tat määräytyvät yleensä sahojen tarpeiden mu-kaan.

Tukin laatuvaatimukset vaikuttavat tukki-saantoon erittäin paljon.

– Ratkaisevan tärkeää on rungon tyvitukin hyväksyminen tukiksi, koska rungon tyvellä on eniten puun tilavuudesta ja arvosta. Metsän-omistajan kannalta haasteellista on, että ostajien laatuvaatimukset saattavat olla paperilla yhte-nevät, mutta seurannan mukaan ostajat sovelta-vat käytännössä laatuvaatimuksia ja tukkien pi-tuus-läpimittajakaumaa eri tav, Rintala toteaa.

Katkonta vaihtelee puulajeittain ja leimikkotyypeittäin sekä kokoluokittain

Harvennushakkuussa erot ovat suuremmat kuin avohakkuussa. Harvennuksilla katkonnan merkitys voi olla jopa yli 5 e/m3.

Männyllä erot ovat kuusta suurempia ja huo-nompilaatuisessa puustossa syntyy enemmän eroja katkonnassa kuin hyvälaatuisessa puus-tossa. Keskimääräisessä puukaupassa hyvä kat-konta tuo myyjälle 1500 - 2000 euroa lisää tuloa. Vastaavasti huono katkonta vie saman verran.

Erilaisissa leimikoissa eri ostajien katkonta on erilaista. - Järjestelmiin aiemmin toteutuneis-ta puukaupoista kerättyjen tietojen avulla py-ritään auttamaan myyjää vertailemalla ja laske-malla ostajien välisiä tarjouksia, Rintala kertoo.

Runkohinnoittelussa puulajilla vain yksi hinta

Viime vuosina puukaupassa on kokeiltu lisään-tyvästi myös runkohinnoittelua, jossa tukille ja kuidulle on sovittu sama hinta ja ostaja voi kat-koa rungot mielensä ja tarpeidensa mukaan. Tämä voisi olla tulevaisuudessa yksi vaihtoeh-to kehittää puukauppaa.

– Runkohinnoittelussa ostaja ostaa metsän-

Katkonnan merkitystä puukaupassa aliarvioidaan

omistajalta käytännössä mäntyä ja kuusta tiettyyn hintaan ja saa käyttää sekä katkoa puut miten haluaa. Mutta jos yksikin puuta-varalaji hinnoitellaan erikseen, esim. laho, niin silloin katkontaa ja korjuuta joudutaan jo valvomaan, Rintala kertoo.

Runkohinnoittelua on kokeiltu jo useampia vuosia hyvällä menestyksellä ja Metsänhoitoyhdistyksen tietojärjestelmissä on hyvin tietoa myös runkohinnoitteluun ja ostajien vertailuun. – Tästä huolimatta hinnan oikea arviointi kussakin myytävässä lei-mikossa tuo omat haasteensa. Runkohinnoittelu saattaa kuiten-kin olla myyjälle turvallisempi ja ostajalle joustavampi vaihtoeh-to puukaupan tekemiseen, arvelee Rintala.

Petr

i Paj

unen

Metsänomistajat

Työohje, istutus

Taimien varastointi ja huolto

Säilytä taimet tasaisella alustalla laatikois-saan/säkeissään, mieluiten varjoisalla paikal-la. Avaa laatikot/säkit. Vältä suoraa auringon-valoa ja taimien kuivumista. Huolehdi sään-nöllisellä kastelulla, että taimet pysyvät kos-teina ennen istutusta. Paakun on istutushetkel-lä oltava niin märkä, että siitä voi puristaa vet-tä. Älä istuta kuivuneita, jäisiä tai vioittuneita taimia.

Istutuksen valmistelu

Paakkutaimien istutusta varten tarvitset istu-tusputken, taimivakan ja hanskat. Taimet on käsitelty tukkimiehentäitä vastaan torjunta-ai-neella, joten niitä ei pidä käsitellä paljain kä-sin. Myös käsivarret kannattaa suojata. Tai-milaatikot siirretään istutusalalle ennen työn aloittamista. Jaa laatikot eri puolille istutusalaa siten, että saat täytettyä istutusvakan ilman turhaa edestakaisin kävelyä.

Istutustekniikka

• Ennen istutuksen aloitusta, säädä syvyys-rauta sopivalle korkeudelle, jotta saat taimen oikeaan istutussyvyyteen.

• Valitse hyvä istutuskohta.• Paina istutusputki kohtisuoraan maahan

kevyesti kahvoista painamalla ja samalla kään-tämällä putkea edestakaisin maata vasten. Väl-tä liian voimakasta työntöä kahvoista, etteivät ne katkea.

• Paina putken leuat auki jalalla polkurau-dasta painamalla.

• Pudota taimi putkeen, nosta putki koko-naan pois taimen päältä ja sulje putken leuat jousenpalautinta peukalolla painamalla. Varo, ettei taimi jää tässä vaiheessa leukojen väliin tai se katkeaa.

• Tiivistä maa taimen ympärillä kengän kär-jellä ja katso, että taimi jää suoraan.

• Siirry seuraavaan istutuskohtaan ja var-mista, että olet sulkenut pottiputken leuat en-nen kuin painat sen maahan. Näin vältyt put-ken tukeutumiselta.

6

Työohje, istutusTaimien varastointi ja huolto

Säilytä taimet tasaisella alustalla laatikoissaan/säkeissään, mieluiten varjoisalla paikalla. Avaa laatikot/säkit. Vältä suoraa auringonvaloa ja taimien kuivumista. Huolehdi säännöllisellä kastelul-la, että taimet pysyvät kosteina ennen istutusta. Paakun on istutushetkellä oltava niin märkä, että siitä voi puristaa vettä. Älä istuta kuivuneita, jäisiä tai vioittuneita taimia.

Istutuksen valmistelu

Paakkutaimien istutusta varten tarvitset istutusputken, taimivakan ja hanskat. Taimet on käsi-telty tukkimiehentäitä vastaan torjunta-aineella, joten niitä ei pidä käsitellä paljain käsin. Myös käsivarret kannattaa suojata. Taimilaatikot siirretään istutusalalle ennen työn aloittamista. Jaa laatikot eri puolille istutusalaa siten, että saat täytettyä istutusvakan ilman turhaa edestakaisin kävelyä.

Istutustekniikka

• Ennen istutuksen aloitusta, säädä syvyysrauta sopivalle korkeudelle, jotta saat taimen oike-aan istutussyvyyteen.

• Valitse hyvä istutuskohta.• Paina istutusputki kohtisuoraan maahan kevyesti kahvoista painamalla ja samalla kääntä-

mällä putkea edestakaisin maata vasten. Vältä liian voimakasta työntöä kahvoista, etteivät ne katkea.

• Paina putken leuat auki jalalla polkuraudasta painamalla.• Pudota taimi putkeen, nosta putki kokonaan pois taimen päältä ja sulje putken leuat jousen-

palautinta peukalolla painamalla. Varo, ettei taimi jää tässä vaiheessa leukojen väliin tai se katkeaa.

• Tiivistä maa taimen ympärillä kengän kärjellä ja katso, että taimi jää suoraan.• Siirry seuraavaan istutuskohtaan ja varmista, että olet sulkenut pottiputken leuat ennen kuin

painat sen maahan. Näin vältyt putken tukeutumiselta.

Metsänomistajat

4m

Tiheyden mittaaminen

Taimikon tieheyden voi mitata käyttämällä 4 m kep-piä tai ongenvapaa. Pyörähdä täysi ympyrä ja laske alalle jäävät kasvatuskelpoiset taimet. Kerro määrä luvulla 200 ja saat hehtaarikohtaisen taimien mää-rän. Kuvassa on 9 tainta, joten hehtaarilla olisi 1800 tainta. Ota koealoja useita ja pyri siihen, että istutus-alalla taimia on keskimäärin tavoitetiheys. Tiheyden voi mitata samalla tavalla myöhemmin myös taimi-konhoidon yhteydessä.

Mätästys

• Tarvittaessa tiivistä mätäs jalalla ennen istutusta. Mätäs ei saa hajota, kun painat putken siihen.

• Istuta taimi keskelle mätästä.• Paakun päälle on jäätävä 4 cm kivennäismaata.

Oikean istutuskohdan valinta

Äestys tai laikutus

• Taimi istutetaan muokkauksessa paljastetulle kivennäismaalle, vähintään 20 cm päähän hu-muksen reunasta. Tämä vähentää tukkimiehentäituhoja.

• Paakun päälle on jäätävä 2 cm kivennäismaata.• Istuta taimet noin 2,5 metrin päähän toisistaan mahdollisimman korkeaan kohtaan. Vältä

kuoppiin ja muihin painaumiin istutusta, jottei taimi kuole liikaan kosteuteen.• Jos laikku on iso, voit istuttaa samaan laikkuun kaksikin tainta, yksi molempiin päihin. • Hyvän istutuskohdan valinta on tärkeämpää kuin tasainen istutustiheys.

Metsänomistajat

Mätästys





• Taimi istutetaan muokkauksessa paljastetulle kivennäismaalle, vähintään 20 cm päähän hu-muksen reunasta. Tämä vähentää tukkimiehentäituhoja.

• Paakun päälle on jäätävä 2 cm kivennäismaata.• Istuta taimet noin 2,5 metrin päähän toisistaan mahdollisimman korkeaan kohtaan. Vältä

kuoppiin ja muihin painaumiin istutusta, jottei taimi kuole liikaan kosteuteen.• Jos laikku on iso, voit istuttaa samaan laikkuun kaksikin tainta, yksi molempiin päihin. • Hyvän istutuskohdan valinta on tärkeämpää kuin tasainen istutustiheys.

Metsänomistajat

Mar

ja K

alpi

o

Näin onnistut metsänviljelyssä

Tiheyden mittaaminen

Taimikon tieheyden voi mita-ta käyttämällä 4 m keppiä tai on-genvapaa. Pyörähdä täysi ympy-rä ja laske alalle jäävät kasvatus-kelpoiset taimet. Kerro määrä lu-vulla 200 ja saat hehtaarikohtai-sen taimien määrän.

Kuvassa on 9 tainta, joten hehtaarilla olisi 1800 tainta. Ota koealoja useita ja pyri siihen, että istutusalalla taimia on keski-määrin tavoitetiheys. Tiheyden voi mitata samalla tavalla myö-hemmin myös taimikonhoidon yhteydessä.



• Taimi istutetaan muokkauksessa paljastetulle kivennäis-maalle, vähintään 20 cm päähän humuksen reunasta. Tämä vä-hentää tukkimiehentäituhoja.

• Paakun päälle on jäätävä 2 cm kivennäismaata.• Istuta taimet noin 2,5 metrin päähän toisistaan mahdol-

lisimman korkeaan kohtaan. Vältä kuoppiin ja muihin pai-naumiin istutusta, jottei taimi kuole liikaan kosteuteen.

• Jos laikku on iso, voit istuttaa samaan laikkuun kaksikin tainta, yksi molempiin päihin.

• Hyvän istutuskohdan valinta on tärkeämpää kuin tasainen istutustiheys.

Mätästys



Uuden kemera-lain voimaan astumista odotetaan ja tällä hetkellä hakemuksia ei oteta vastaan Metsäkeskukselle. 17.4.2015 mennes-sä saapuneet hakemukset käsitellään kesäkuun loppuun mennessä.

Uuden Kemera-lain mukaisia tukia vasta lain tultua voimaan

Tukea on uuden lain mukaan haettava kaikkiin työlajeihin ennen toimenpitei-den aloittamista. Tämä koskee aiemmasta poiketen myös nuoren metsän hoitoa ja juurikäävän torjuntaa. Myös uutta taimikon varhaishoidon tukea on haettava ennen hoitotyön aloittamista. Nuoren metsän hoidon, taimikon varhaishoidon ja juurikäävän torjunnan työt voidaan aloittaa, kun niitä koskeva rahoitushakemus on uuden lain voimaan-tultua jätetty metsäkeskukseen. Muiden erillistä toteutussuunnitelmaa edellyt-tävien työlajien metsätien tekemisen, suometsän hoidon ja terveyslannoituksen työt voidaan aloittaa vasta sen jälkeen, kun Metsäkeskus on hyväksynyt rahoi-tushakemuksen ja toteutussuunnitelman.

Minkään rahoitettavan toimenpiteen aloittaminen ei siis ole mahdollista en-nen kuin uusi Kemera-laki on tullut voimaan ja rahoitushakemus on toimitettu Metsäkeskukseen.

UUSI KEMERA-TUKI 1.7.2015 LÄHTIEN (kun EU on notifioinut lain)

– Taimikon varhaishoito, tuki 160 e/ha– Nuoren metsän kunnostus, tuki 230 e/ha– Nuoren metsän hoidon tuki on 450 e/ha, jos hoitotyön yhteydessä poistetut rungot kerätään– Juurikäävän torjunta, tuki 75 e/ha– Kulotus, tuki 100 % kuluista– Suometsän hoito (kunnostusojitus), tuki 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista– Metsätien perusparannus, tuki 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista– Uuden metsätien tekeminen, tuki 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista– Metsän terveyslannoitus, tuki 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista– Metsänluonnonhoitotöihin ja ympäristötukisopimuksiin tuki määräytyy erikseen kohteen mukaan– Poistuvat työlajit: uudistaminen luonnontuhon jälkeen, pellon metsitys, vajaatuottoisten alueiden metsitys, nuorten metsien hoitokohteiden energiapuun korjuu, kantojen nosto ja pystykarsinta– Tuen reunaehtoja: hankkeen koko minimi 2 ha, suometsien hoidossa 5 ha (ala voi koostua useammasta 0,5 ha kuviosta)

Lähde: Metsäkeskus

Ajankohtaista Kemera-laista

Metsänomistajat 7

EU:ssa tehtävä politiikka se-kä Suomen ja EU:n kansainvä-liset sitoumukset vaikuttavat suuresti kansallisen metsäpo-litiikkamme liikkumavaraan.

Vaikka Euroopan unionilla ei ole yhteistä metsäpolitiik-kaa, ovat metsät ja metsäsek-tori entistä useammin EU-po-litiikan ytimessä. Muutos al-koi vuonna 2007, kun keskus-telu vuoteen 2020 ulottuvista EU:n energia- ja ilmastotavoit-teista käynnistyi. Sen jälkeen metsät ovat olleet Brysselissä kasvavan kiinnostuksen koh-teena. Energian ja ilmaston li-säksi ympäristöön, biotalou-teen ja energiaomavaraisuu-teen liittyvät kysymykset ovat voimistaneet tätä kehitystä.

MTK on vahva toimija kansainvälisessä metsäpolitiikassa

Metsänomistajien edunval-vonta toimii kansainvälisil-lä areenoilla samojen perus-periaatteiden mukaan kuin kotimaassa. Kansainvälises-tä edunvalvonnasta haasteelli-sempaa tekee toimijoiden suu-ri määrä: neuvostossa jäsen-maita edustaa 28 maan minis-terit ja Euroopan parlamentis-sa EU-lainsäädännöstä vastaa 751 euroedustajaa. Lakiehdo-tukset esittelevässä komissi-ossa metsäasiat ovat hajaantu-neet useaan eri pääosastoon, joista tärkeimmät ovat maata-lous-, ympäristö-, energia-, il-masto- ja teollisuuspääosastot. Vaikuttamista hankaloittaa myös metsien ja metsäsekto-rin vähäinen merkitys monis-sa maissa. Suomen kaltaises-ta ”metsäkonsensuksesta” eli metsien ja niiden käytön laa-jasta ymmärryksestä voi vain haaveilla.

Brysselissä suomalaisten ja eurooppalaisten metsänomis-tajien etuja valvoo pieni jouk-ko. Euroopan metsänomista-jajärjestössä CEPF:ssä on kol-me asiantuntijaa, pohjoismais-ten metsänomistajien edun-valvojana toimii yksi asian-tuntija ja Euroopan Viljeli-jöiden ja Osuuskuntien Co-pa-Cogecassa on puolipäiväi-nen metsäedunvalvoja. Hei-dän työtään tukee MTK:n ja MTK:n ruotsalaisen sisarjär-jestö LRF:n kansainvälisen metsäpolitiikan kaksi asian-tuntijaa. Muiden maiden met-sänomistajaorganisaatioissa ei vastaavia kv-edunvalvojia löydy. Metsäsektorin muihin Brysselin toimijoihin verrattu-na metsänomistajien edunval-vontaresurssit ovat pienet.

MTK:lla on keskeinen rooli

Brysselin organisaatioiden toi-minnassa. MTK:n puheenjoh-taja Juha Marttila toimii Eu-roopan metsänomistajajärjes-tön varapuheenjohtajana ai-tiopaikalla. Marttila on kuvan-nut tilannetta toteamalla, että MTK:lla on ilmaherruus met-sänomistajien kansainvälises-sä edunvalvonnassa.

Konkreettisia tuloksia

Pienistä resursseista huoli-matta metsänomistajien etu-jen puolustamisessa on onnis-tuttu hyvin. Mikäli asiat olisi-vat menneet pahasti pieleen, tavalliselta suomalaiselta met-sänomistajalta voitaisiin jat-kossa vaatia monimutkaista todistusaineistoa siitä, että tä-män omasta metsästään myy-mä puu on laillista. Samoin ti-lanne voisi olla se, että komis-siolla olisi valta päättää kuin-ka paljon Suomen metsien tu-lee vuosittain sitoa hiiltä il-mastonmuutoksen vastaisen taistelun nimissä. Tämä tar-koittaisi yksinkertaistettuna kasvun ja hakkuiden välisen erotuksen sääntelyä, pitkäl-le vietynä siis yksittäisen met-sänomistajan hakkuumahdol-lisuuksien sääntelyä. Ja kapu-loita uusien metsäteollisuusin-vestointien rattaisiin.

Uusiutuvan energian läh-teenä olevan kiinteän biomas-san kestävyyden turvaamisek-si komissio kaavaili pari vuot-ta sitten pakollista metsäsuun-nitelmaa metsänomistajille. Suunnitelmat olisivat sisältä-neet tilakohtaisen hakkuuta-sojen ja luonnon monimuotoi-suuden tarkastelun. Yllämai-nitut esimerkit eivät ole mie-likuvitusta, vaan komission konkreettisia lainsäädäntöeh-dotuksia viime vuosilta.

Älyttömien ehdotusten alas ampumisen lisäksi edunval-vonnassa on saavutettu konk-reettisia positiivia tuloksia. Näistä ehdottomasti merkit-tävin kokonaisuus on kesäl-lä 2014 hyväksytyt EU:n maa- ja metsätalouden valtiontuen suuntaviivat, jotka määrittä-vät millaisia kansallisia met-sätukia Suomi voi maksaa. MTK:n sekä Maa- ja metsäta-lousministeriön aktiivisen vai-kuttamisen ansiosta suunta-viivoihin saatiin useita mer-kittäviä parannuksia prosessin aikana: tukimahdollisuuksien laajentaminen myös muihin kuin metsien ympäristö-ja vir-kistystoimiin, metsätoimen-piteiden sisältämän työn kor-vausmahdollisuus, yksittäis-ten metsätukien julkisuusvaa-timuksen rajoittaminen vain

Metsänomistajien etujen ajamisen merkitys kansainvälisillä kentillä kasvaa

Palax Power 70 ja 70 S• Erittäin nopea ja tehokas klapikone• Power 70 S -malli on tehokas ratkaisu

klapiurakointiin • Varustettu 700 mm:n kovametalliterällä• Kääntyvä 4,3 m kuljetin, taitolla

Hinta alk. Power 70

6758,- (alv 0 %)

Palax KS35• Erinomainen maatilan peruskone• 15” ketjusaha hydraulimoottorilla• Puun suurin halkaisija 35 cm• Kääntyvä 4,3 m kuljetin, taitolla

Hinta alk. KS35

6 532,- (alv 0%)

Kotimaista puunkäsittelyä

raivauSSaha CC2245 jonSeredMetsänomistajan monitoimiraivuri. Pitkä runkoputki. Sitkeävetoinen 45,7 cm3 moottori etusormikaasulla. Teho 2,1 kW. Terävarustus: raivausterä 200 mm, kolmioterä ja siimapää.JR966016401

769,-(sis alv 24%)MoottoriSaha jonSered CS2252Ennen näkemätön teho- painossuhde, äärettömän hyvä kiihtyvyys ja sahan käsiteltävyys sekä hallinta etenkin karsintatyössä. • Moottori 50,1 cm3 • Teho 2,5 kW • Paino 4,9 kg. JR966779323

599,- (sis alv 24%)

MoottoriSaha jonSered CS2240Helppokäyttöinen moottorisaha vapaa-aikaan ja yleissaha maatilalle. • Sylinteritilavuus 41,0 cm3 • Teho 1,8 kW • Paino 4,3 kg. JR967157023

379,-(sis alv 24%)

aSPen 2-tahti -benSiini 5 l AS2T005N54

19,90(3,98 €/l sis alv 24%)

asiakkaiden pyynnöstä jatkamme rankatelinekampanjaa!Ostaessasi Palax Power 70 tai Palax KS35 saat rankatelineen kaupan päälle.

ranKatelineKauPan Päälle!

Kampanja voimassa 30.4.2015 asti.

arvo840 €

Tuote saatavilla myös Agrimarketin verkkokaupasta agrimarket.fi

Puiden iStutuKSeen

PottiPutKi®

Pottiputkella istuttaminen on helppoa ja nopeaa.

Pottiputki 55 mm

uiE613 119,-Pottiputki 63 mm

uiE614 119,-

taiMivaKKa Olalla kannettava ergonomisesti muotoiltu taimivakka irtotaimien kuljettamiseen istutuksen yhteydessä.

uiE302

59,-

Puiden HoitoonjatKovarSi 220-400 CM wolf ZM-v3Kevyt ja kestävä alumiinivarsi. Pituus säädettävissä 220-400 cm

WO3943700

36,90

oKSaSaha re-PM wolfSaha varustettu pysäyttimellä ja alaleikkurilla. Terän pituus 36 cm. Erinomainen työväline pystykarsintaan

WO7232003

33,90

hengittävä big bag 1,5 M³Neljä verkkosivua.

EG127

16,25

Yritystunnukset25.2.2005

Mustavalko

Liikemerkki värillinen / musta

“hopea” = 50% musta

Liikemerkki värillinen / hopea

enää ei Kanneta SelKä vääränä venttiiliPÖYtää!Hyvän palautteen rohkaisemana käynnistämme Päivitä Patu-kampanjan uudestaan – nyt mukana myös kuormaimet!Vähimmäishyvitys hitsaamattomasta tehdasvalmisteisesta metsäperävaunu + kuormainpaketista 4 000,- (pelkkä kuormain 2000,-)vaihtaessasi uuteen KeSlaan.

Patu-bonus: Merkkiuskollisuus palkitaan, mikäli vaihtokoneena on Patu- tai KeSla-paketti, vähimmäishyvitys 5 000,-(Patu- tai KeSla-kuormain / 2 500,-)

Päivitä Patu 2.0

JonSered laatua metSätÖiHin



Hinta alk. Power 70

6758,- (alv 0 %)


Hinta alk. KS35

6 532,- (alv 0%)




599,- (sis alv 24%)


379,-(sis alv 24%)


19,90(3,98 €/l sis alv 24%)




arvo840 €


Puiden iStutuKSeen

PottiPutKi®


Pottiputki 55 mm


uiE614 119,-


uiE302

59,-


WO3943700

36,90


WO7232003

33,90


EG127

16,25


Mustavalko






Päivitä Patu 2.0




Hinta alk. Power 70

6758,- (alv 0 %)


Hinta alk. KS35

6 532,- (alv 0%)




599,- (sis alv 24%)


379,-(sis alv 24%)


19,90(3,98 €/l sis alv 24%)




arvo840 €


Puiden iStutuKSeen

PottiPutKi®


Pottiputki 55 mm


uiE614 119,-


uiE302

59,-


WO3943700

36,90


WO7232003

33,90


EG127

16,25


Mustavalko






Päivitä Patu 2.0


yli 200 000 euron tukiin, mah-dollisuus maksaa energiapuun korjuulle tukea, hirvituhojen kansallisen korvausjärjestel-män jatko ja yleisessä käytössä olevien metsäteiden tukitaso-jen nosto 100 %:iin. Ilman näitä saavutuksia pian voimaan as-tuva uusi Kemera-tukijärjestel-mä näyttäisi toisenlaiselta.

Ilmasto ja energia ohjaavat metsäkeskustelua myös tulevaisuudessa

Vuodesta 2007 alkanut metsä-asioiden merkityksen kasvu tulee jatkumaan. Tästä pitävät huolen EU:n kasvava kunnian-himo ilmasto- ja energiapolitii-kassa.

Vuoden 2020 jälkeistä EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaa laaditaan parhaillaan. Mahdol-lisen uusiutuvan energian ta-voitteen lisäksi metsille ollaan nyt ensimmäistä kertaa kaa-vailemassa roolia myös EU:n päästövähennyksissä sisällyt-tämällä metsät päästötavoit-

teeseen. Käytännössä tämä tar-koittaisi, että metsille asetettai-siin sitova velvoite sitoa tiet-ty määrä hiilidioksidia ilmake-hästä. Päästöjen leikkauksen li-säksi määrättäisiin siis pakolli-nen hiilinielu, josta EU:ssa vas-taisivat käytännössä metsät. Tässä on metsäisillä jäsenmail-la ja metsänomistajilla tarkan pelin paikka.

Metsiin kohdistuvien ilmas-toja energiapoliittisten odo-tusten kylkiäisenä EU:ssa on virinnyt keskustelu puuva-rojen riittävyydestä, metsi-en käytön kestävyydestä se-kä puun energiakäytön pääs-töistä. Puuvarojen riittävyy-destä käyty keskustelu on he-rättänyt EU:ssa haluja säädellä puun kaskadikäyttöä eli puun käytön resurssitehokkuutta ja käyttöjärjestystä eri käyttökoh-teiden välillä. Käytännössä täl-lä pyritään turvaamaan teol-lisuuden puunsaanti ja tarvit-taessa hankaloittamaan puun energiakäyttöä. Samalla EU:lla on ollut kasvava huoli metsien käytön kestävyydestä. Myös keskustelu mahdollisista EU-tason kestävyysvaatimuksista metsien käytölle jatkunee.

Toisaalta viime vuoden mar-raskuussa aloittanut Juncke-rin uusi komissio on listannut EU:n tulevien vuosien paino-pisteiksi talouskasvun, työlli-syyden ja investoinnit. Tämän pitäisi tarjota paremmat mah-dollisuudet metsien ja niiden käytön merkityksen ymmärtä-miselle Brysselissä. Samanlai-sia positiivisia mahdollisuuk-sia tarjoaa EU:n kiinnostus biotaloutta kohtaan.

Janne Näräkkä,asiantuntija MTK

Metsänomistajat8

Hyväkuntoinen ja perusparannettu metsätie-verkosto tuo metsänomistajalle paremmat tu-lot. Myös varsinaiset metsänhoitotyöt helpot-tuvat ja kulut laskevat.

Mitä paremmin puun saa kuljetettua pois metsästä, sitä helpommin puukauppa metsäyhtiön kanssa syn-tyy. Hyvin hoidettu metsätie saa talvikorjuuleimikot kesäkorjuun piiriin ja samalla se parantaa kuutioista saatavaa hintaa.

- Ostajia kiinnostavat nykyään suuret kiintokuutio-määrät. Talvileimikoiden osalta tosin suuret kuutio-määrät eivät aina ole päätavoite, vaan se, mihin ai-kaan vuodesta puun saan metsästä kuljetettua, ker-too Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan uusi met-säasiantuntija Henri Maijala. Hänen mukaansa met-säammattilaiset arvostavat hyvin hoidettua ja katta-vaa metsätieverkostoa.

Uusi laki tuo muutoksia metsäteiden kustannuk-siin, sillä kestävän metsätalouden rahoituslaki as-tuu voimaan aikaisintaan 1.7.2015. Lain voimaantulo odottaa vielä Euroopan komission hyväksyntää. Sik-si kaikkien lakiin liittyvien asetusten sisällöstä ei ole vielä varmuutta.

- Laki on nyt käsittelyssä EU:ssa ja lakia ohjaava asetus lausuntokierroksella kotimaassa. Lain lopulli-nen sisältö on vielä auki, mutta se koskettaa erityises-ti tärkeitä tienrakennusasioita, kertoo Henri Maijala.

Tiehankkeiden suunnittelukulut on aiemmin mak-settu kokonaan valtion varoista, mutta jatkossa ne joudutaan osin perimään maanomistajilta. Aiem-min maanmittauslaitoksen palvelut on tiehankkeis-sa maksettu valtion varoista. Jatkossa niistäkin korva-taan vain osa.

Kustannusten tuki jakautuu pohjoiseen ja eteläiseen Pohjois-Karjalaan. Pohjoiseen tukialueeseen kuulu-vat kunnat ovat: Juuka, Ilomantsi, Lieksa, Nurmes ja Valtimo. Eteläiseen tukialueeseen kuuluvat: Joen-suu, Kitee, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijär-vi, Rääkkylä ja Tohmajärvi.

Uusi metsäautotie

Uuden metsäautotien tuki on eteläisessä Pohjois-Kar-jalassa on 30 % hankkeen arvonlisäverottomista ko-konaiskustannuksista. Pohjoisen Pohjois-Karjalan alueella tuki on 40 %.

Jos uuden tien tekemiseen sisältyy sillan tekemistä, on tukiprosentti tällöin 10 % edellä kerrottua korke-ampi. Tuettaviin kokonaiskustannuksiin voidaan si-sällyttää työnjohtomaksuja ja tietoimitusmaksuja.

Hyvin tehty ja tasaisin välein perusparannettu met-sätie maksaa itsensä takaisin. Siksi monet metsän-omistajat toivovat, että valtio osallistuisi entiseen malliin metsäteiden kustannuksiin. Lainsäädännöl-lä haetaan hakkuumäärien parantumista ja sitä, et-tä metsäteollisuus saisi jatkossa tarpeeksi puuta. Puu ei kuitenkaan metsästä liiku, jos tiestö ei ole kunnos-sa. Yhteisvoimin tehdyt tiet tasaavat kustannuksia ja apua tien perustamiseen löytyy heti ensi askelilla.

Tie kannattaa suunnitella huolella ja sen tekemiseen varata aikaa. Näin kustannukset eivät karkaa käsistä ja tie maksaa itsensä vähitellen takaisin.

- Aikaa tien suunnittelusta sen valmistumiseen voi tukirahoitteisessa tiessä mennä kaksikin vuotta. Asia-kasrahoitteisen tien saa tehtyä nopeallakin aikatau-lulla, kertoo metsäasiantuntija Henri Maijala, jonka erityisosaamisaluetta Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalassa ovat tie- ja ojahankkeet.


Uusi rahoituslaki edellyttää rakennettavalta tieltä

(joitakin poikkeuksia löytyy)

• Tien on kestettävä raskaalla kalustolla liikennöinti kelirikkoaikoja lukuun ottamatta• Vähintään 500 metrin pituus• Tietiheys on enintään 15 metriä tien vaikutusalueen hehtaaria kohden • Rakennettavan tien yksiköistä vähintään puolet tulee olla niin sanottuja metsäyksiköitä• Ajoradan vähimmäisleveys on suorilla tieosuuksilla vähintään 3,6 metriä ja myös muita hyvän am- mattikäytännön mukaisia metsätienormeja on noudatettava.• Tielle tulee olla perustettu pysyvä tieoikeus sekä tiekunta• Tie rakennetaan yhteishankkeena• Tien virkistyskäyttö on sallittava tuen maksamista seuraavien 10 vuoden aikana eli tietä ei saa sulkea puomilla.• Tien hoito- ja kunnossapidosta huolehditaan rakentamista seuraavien 10 vuoden aikana eli järjeste- tään lanauksia ym.

Tien tekemisen kustannukset vaihte-levat paljon alueellisesti. Maaperä, jolle tie tehdään, vaikuttaa oleellisesti kus-tannuksiin. Rahoitustuen ehdot täyttä-vissä teissä kulua syntyy metriä koh-den helposti 15 euroa + alv/metri. Hy-vällä maaperällä on mahdollista saada

aikaan uutta tietä metriä kohden 10 eu-rolla + alv/metri. Ilman päällysraken-netöitä päästään alle 10 e + alv/metri kustannuksiin, mikäli kaikkea ei tarvit-se tehdä tukiehdot täyttävällä tavalla. Tien hintaan vaikuttaa paljon se, mistä asti ja kuinka paljon päällysainetta tie-

vonlisäverottomista kokonaiskustannuksista. Muu-toin tuki on 40 %. Tuettaviin kokonaiskustannuksiin voidaan sisällyttää työnjohtomaksuja ja tietoimitus-maksuja.

- Pengertien tekemiseen ei ole esitetty kovin paljon tukiehtoja. Enemmän tien tekeminen riippuu suo-metsänhoitohankkeen muiden ehtojen täyttymisestä, kertoo Henri Maijala.

Pengertien saa aikaiseksi halvimmillaan muuta-milla eurolla + alv/metri. Syntyvä tie ei yleensä ole ympärivuorokautista puutavarakuljetusta kestävää, mutta maalajista riippuen pengertie voi olla käytet-tävissä myös kesäaikoina.

Tien perusparannus

Tukiprosentti eteläisessä Pohjois-Karjalassa on 40 % hankkeen arvonlisäverottomista kokonaiskustan-nuksista. Pohjoisen Pohjois-Karjalan alueella tuki on 50 %. Jos uuden tien tekemiseen sisältyy sillan teke-mistä, on tukiprosentti tällöin 10 % edellä kerrottua korkeampi. Tuettaviin kokonaiskustannuksiin voi-daan sisällyttää työnjohtomaksuja ja tietoimitusmak-suja. Tukea on mahdollista käyttää pelkästään tien yksittäisen rakennelman, esimerkiksi sillan peruspa-rannukseen.

Rahoituslaki edellyttää perusparannettavalta tieltä samoja asioita kuin uudelta tieltä, mutta seuraavia li-säedellytyksiä on:

• Perusparannettavan tien yksiköistä vähintään 30 % tulee olla niin sanottuja metsäyksiköitä

• Tien mahdollisesti aiemmin saamasta tuesta on kulunut yli 20 vuotta. Tästä aikarajasta on tietyin edellytyksin mahdollista poiketa

• Perusparannettava tie tulee olla rakennettu aikoi-naan vähintään varsitietä koskevien ohjeiden mukai-sesti ja tien hoito- ja kunnossapitovelvollisuudesta tulee olla huolehdittu rakentamisaikaisten rahoitus-ehtojen aikarajojen mukaisesti

• Tien perusparannuksen yhteydessä voidaan ra-kentaa uutta tietä enintään 20 % tuettavan tien koko-naispituudesta, enintään kuitenkin 1000 metriä

Rahoitustuen mukaista perusparannusta tehtäessä kannattaa varautua 10 e + alv/metri ylittäviin kus-tannuksiin. Periaatteessa kohdennetulla perusparan-nuksella voidaan päästä myös alhaisempiin kustan-nuksiin, jos tie on pysynyt hyvässä kunnossa.

- Käytännössä metsätien perusparannus lähtee ete-nemään, jos riittävän moni osakkaista katsoo, että tien kunto estää ja haittaa liikennöintiä. Muuten lop-pu prosessikuvaus uudesta tiestä pätee myös perus-

Tarpeeksi leveä hakkuu-ura helpottaa tien tekoa. Metsätien ojille kannattaa varata tarpeeksi tilaa. Näin tie on keväällä ajois-sa käyttökunnossa.

Tämä metsätie kaipaa kunnostusta. Metsäteillä kulkemista kannattaa välttää keli-rikkoaikana, jos mahdollista.

Sari Haapam

äki

hen laitetaan sekä se, mi-ten ojat rakennetaan. Ja onko rungon teossa huo-mioitava maastotekijöitä esimerkiksi leikkauksi-en ja pohjavahvistusten kautta.

Arvonlisäverokan-ta on 24 %. Jos kulu on 15 euroa/m, on arvoli-sävero euroissa 3.6 eu-roa, jonka arvonlisäve-rovelvollinen saa takai-sin myöhemmin palau-tuksen tai vähennyksen kautta.

Pengertie

Pengertien rakentami-sen tuki riippuu sen yh-teyteen aina välttämättä liittyvän ojitushankkeen koosta. Mikäli ojitus-hankkeen koko on vä-hintään 5 hehtaaria, on tuki 70 % hankkeen ar-

Metsänomistajat 9

vitys• Tiesuunnitelman valmistuttua pidetään tarvittaessa tietoimitus.

Tietoimituksessa käsitellään ja vahvistetaan mm:• Tielinjan sijainti ja millä kaikilla kiinteistöillä on käyttöoikeus tiehen• Tielinjan leveys• Yksiköinnit ja kustannusten jakaantuminen• Päätetään mahdollisen tiekunnan perustamisesta• Jos työt halutaan tehdä tukiehdot täyttävällä ta-

valla, jätetään hakemus rahoitustuen saamiseksi.ToteutusvaiheTiesuunnitelmasta ilmenevien arvioitujen määri-en ja laatuvaatimusten pohjalta pyydetään tarjouk-

sia töiden toteutuksesta urakoitsijoilta sekä tehdään muut tarvittavat materiaalihankinnat

Tien runkotyöt tehdään yleensä kesäaikana. Ennen töiden aloittamista on odotettava mahdollista rahoi-tuspäätöstä sekä tietoimituksen valitusajan päätty-mistä

Töiden loppuunsaattamisen jälkeen työ luovute-taan tieosakkaille

- Tieajatuksen kanssa kannattaa olla yhteydessä ajoissa metsänhoitoyhdistykseen. Sen jälkeen met-sänomistajan rooli voi olla niin yksinkertainen, että allekirjoittaa paperit ja osallistuu muutamiin koko-uksiin, Henri Maijala vakuuttaa.


parannukseen. Perusparannuksessa voi olla tarpeen tietoimituksen hakeminen, miettii Henri Maijala.

Uuden metsäautotien työvaiheet

Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota pelkästään tien metsätaloutta palvelevaan toimintaan. Suun-nittelussa on hyvä ottaa huomioon, että tie palvelee usein myös muuta kuin metsätalouskäyttöä.

AlkukartoitusvaiheSelvitetään olemassa olevan tieverkoston käyttö-mahdollisuus.

• Mietitään uuden metsätien hyödyt ja taloudelliset edut suhteessa kustannuksiin• Mikä vaikutus uudella tiellä on puun hintaan?• Kuinka paljon halvemmiksi metsänhoitotyöt muuttuvat uuden tien myötä• Muuttuuko leimikkokohde uuden tien myötä kesäkorjuukelpoiseksi talvikorjuukohteen sijaan?• Kartoitetaan alustavasti uuden tien sijaintipaikka• Kartoitetaan naapuritilojen halukkuutta ja tarvetta tientekoon• Mietitään mitä tieltä odotetaan eli miten järeäksi tie on tehtävä• Haetaan mahdollinen tuki suunnittelu- ja toteu- tustöille

Suunnittelu- ja valmisteluvaiheEnsin pidetään yhteiskokoontuminen. Kokoontumi-sessa käsitellään seuraavia asioita:

• Tien sijainti • Tielle asetetut kestävyys- ja ajettavuusvaatimukset• Tien tekemisen kustannusarvio• Tieyksiköinti, jonka pohjalta tien teon kustannukset jakaantuvat osakkaiden kesken• Rahoitustuen hakeminen• Valitaan hankkeelle asiamies edustamaan tieosak- kaita mahdollista rahoitustuen hakemista varten• Tietoimituksen tarve, varsinkin jos kyseessä on usean tilan yhteishanke• Päätetään edetäänkö hankkeessa vai ei

Tiesuunnitelman tekeminen:• Kääntöpaikat, liittymät ja kohtaamispaikat• Päällysmateraalin määrä ja ominaisuudet maalaji- en ja kantavuusvaatimusten pohjalta• Rumpuputkien ja laskuojien tarve• Suurempien vesistöjen ylitykset eli siltojen tarve• Louhintatöiden, pohjanvahvistusten yms. tarve• Tielinjan sijainnin varmistaminen mahdollisin maastomerkinnöin• Tielinjalla olevien mahdollisten luontoarvojen sel-

Kun tukipäätös on saatu, on aika kilpailuttaa urakka.

- Kilpailuttamiseen on tarjolla apua Metsänhoi-toyhdistykseltä, kertoo Henri Maijala.

Urakoitsija Jouni Mertanen on kokenut metsätei-den tekijä.

- Kun tie on linjattu on meidän vuoromme, hän kertoo. Joskus metsänomistaja tai tiekunta hoitaa hakkuu-uran metsään muuta kautta ja me jatkam-me siitä.

Tieuran on hyvä olla vähintään 8 metriä leveä, jotta myös ojille jää tilaa. Paremmin ojat mahtu-vat, jos tielinja on 12 metrinen. Tasoitukset tehdään yleensä viisteojina yleiskauhalla. Tietä rakennetaan maaston ja pohjan mukaan.

- Suolla voidaan ajaa puita tiepohjan alle. Tiepoh-jaa täytetään myös kannoilla, jolloin juuristo tukee runkoa. Välillä savisella maalla on käytettävä suo-datinkankaita, jotta voidaan ehkäistä murskeker-roksen sekoittuminen pohjamaahan, kertoo Jouni Mertanen.

Maaston haasteet

Myös lähteiset paikat asettavat haasteita tien ra-kentajalle. Niin tielinjasta kuin lähteistä on haet-tava aina lausunnot Ely-keskukselta, sillä linjauk-sen yhteydessä voi tulla esille tärkeitä luontoar-voja.

Kankaan käyttö lisää kustannuksia, mutta var-mistaa tien jatkokantavuutta. Jos metsänomistajal-la tai tiekunnalla on tien päällysainesta omasta ta-kaa, se vaikuttaa oleellisesti kustannuksiin.

- Täytyy myös miettiä, mikä on tien pääkäyttötar-koitus, jos sillä kuljetaan vain metsäkoneilla, kel-paa pinta-ainekseksi karkeampi maa-aines, Jouni Mertanen korostaa. Kannattaa ottaa myös huomi-oon, että metsätie kannattaa päättää mieluimmin lenkkiin, jonka halkaisija on vähintään 30 metriä.

Näin puu- ja metsäkonekuljetusautot pääsevät pa-remmin kääntymään, muistuttaa Mertanen.

Investointi tulevaisuuteen

Metsäautotie on lähes aina järkevä investointi niin puun markkinoinnin kuin poiskuljetuksen takia. Jos palstan perille saadaan päätehakkuu, saattaa muille metsänomistajille syntyä helpommin int-ressi osallistua tien kustannuksiin. Taimikkoval-taisella metsäpalstalla kannattaa ottaa tien perus-taminen mukaan pidemmän ajan metsäsuunnitel-maan.

- Aina on parempi, että tietä käytetään muuhun-kin kuin, että se jään hakkuun jälkeen oman on-nensa nojaan, Mertanen varmistaa. Lanaaminen olisi hyvä tehdä vähintään kahden vuoden välein, jotta tie pysyy muodossaan, eikä se heinity ja veso-tu. Tämän varmistaa myös säännöllisesti tehty ve-sakon niitto.

- Kannattaa myös varmistaa metsäyhtiöltä, osal-listuisiko se murskeen lisäämiseen siinä vaiheessa, kun hakkuita on jälleen tulossa.

Täytyy aina muistaa, että metsäautotie on tehty käyttöön, mutta liikkumista kannattaa kuitenkin välttää kelirikkoaikana.

Yhteistyöllä syntyy hyvä ja kestävä metsäauto-tie, josta on iloa myös seuraaville metsänomistaja-sukupolville.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala auttaa eri vaiheissa:- kustannusarviointi - tielinjaukset- ja toimitukset- suunnittelu ja rahoituksen hakeminen- yhteydenotot asianosaisiin- kokoukset- yksiköinnit

Teksti: Virpi Kurjenlento

Tukipäätöksestä tien toteutukseen

Tarpeeksi leveä hakkuu-ura helpottaa tien tekoa. Metsätien ojille kannattaa varata tarpeeksi tilaa. Näin tie on keväällä ajois-sa käyttökunnossa.

Tien linjauksen jälkeen kaivuutyö voi alkaa. Jouni Mertanen ja Henri Maijala käyvät läpi urakkaa.

Hannele Ä

rväsPalvelemme neuvon-nasta valmiiseen met-sätiehen asti, ota yh-teyttä metsäasiantun-tija Henri Maijalaan puh. 040 668 5778 tai [email protected]

Hannele Ä

rväs

Sari Haapam

äki

Metsänomistajat10

Metsätalousinsinööri Kim-mo Vartiainen työskentelee Kiteen toimistolla ja palvelee metsänomistajia metsäsuun-nitteluasioissa.

- Nimeni on Kimmo Vartiai-

nen ja toimin metsäsuunnitte-lijana. Olen valmistunut met-sätalousinsinööriksi ammat-tikorkeakoulusta Joensuus-ta 2013, jonka jälkeen toimin määräaikaisena suunnittelija-

Metsäasiantuntija Atte Salo-järvi palvelee Kesälahden toi-mistossa

- Valmistuin Joensuusta met-sätalousinsinööriksi 2013 lop-puvuodesta ja töihin MHY Pohjois-Karjalaan tulin töihin 2014 kesäkuussa ensin Heis-kasen Timon sijaisena ja siitä jatkoin sitten Vänttisen Vesan tuuraajaksi hänen PKS vieri-metsien hoitohankkeen ajaksi. Harjoittelut olin käynyt Jaalan Yhteismetsällä ja Kanadassa paikalliselle metsäntutkimus-laitokselle.

- Kotoisin olen Haminas-ta ja alun perin armeijaan tu-lin Kontiolahdelle ja siitä jäin sitten Joensuuhun kouluun. Kiinnostus metsiin on herän-nyt Isän kotitilalla, jossa on

pienestä pitäen oltu metsätöis-sä mukana. Suunnistustakin olen harrastanut jo 15 vuotta, joten metsään en eksy vaikka gps hyytyisikin. Monipuolis-ten liikuntaharrastusten lisäk-si tietokoneella tulee iltaisin pelailtua.

- Yhdistyksen töissä olen pi-tänyt tehtävien monipuolisuu-desta sekä riittävästä haasteel-lisuudesta. Maisemat alkavat jo Vesan alueella (Niinikum-pu, Tasapää, Heinoniemi, Lei-nävaara, Puhos, Puhossalo, Asikonsaari ja Villala) pikku hiljaa tulla tutuiksi, mutta vie-lä on opittavaa ja se pitää työn mielenkiintoisena.

Atteen voi ottaa yhteyttä puh. 0400 245 319 sekä sähkö-postilla [email protected]

Metsäasiantuntija Aku Kok-konen palvelee Outokum-mun alueen metsänomistajia Polvijärven toimistolla Anneli Könösen jäätyä eläkkeelle

-Valmistuin metsätalousin-sinööriksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta Joen-suusta keväällä 2012. Kotoisin olen Siilinjärveltä, Pohjois-Sa-vosta. Olen ollut Metsänhoi-toyhdistys Pohjois-Karjalassa metsäasiantuntijana syksystä 2013 lähtien.

-Työkokemusta minulle on kertynyt myös kouluaikai-sista harjoitteluista, joita olen tehnyt mm. MHY Pohjois-Sa-vossa kahden kesän aikana, sekä ulkomailla kolme kuu-kautta kestäneestä harjoitte-lusta Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa. Valmistumisen jälkeen olin Metsä Groupil-le puunkorjuupuolen tehtä-vissä. Harrastukseni liittyvät pitkälti luonnon parissa ole-miseen, eli metsällä ja kalalla vapaa-aika kuluu mukavasti.

-Vastuualueena minulla on Outokummun länsipuoli. Mi-nuun voi olla yhteydessä kai-kista metsään liittyvistä asi-oissa. Hyvää kevättä kaikille!

Akun tavoittaa numerosta 040 709 9976 tai sähköpostilla [email protected]

Metsänhoitaja Henri Maijala aloit-ti metsäasiantuntijana Lieksan toi-mistossa maaliskuun alussa.

- Lieksa on minulle tuttu paikka entuudestaan, sillä kävin ns. perus-kouluputken täällä läpi.

Valmistuin metsänhoitajak-si keväällä 2008 ja opiskeluaikoi-na metsäalan työkokemusta ker-tyi UPM:ltä sekä Metsäntutkimus-laitokselta. Valmistuttuani ensim-mäinen metsäalan työpaikka löytyi Lieksasta silloisesta metsäkeskus Pohjois-Karjalasta 2011.

- Työnkuvani painopiste on vaih-dellut paljon eri aikoina. Metsäi-sen työurani aikana olen saanut ol-la tekemisissä mm. metsäsuunnitte-lun, tila-arvioiden, tie - ja ojasuun-nittelun, puukauppa- ja metsänhoi-topalvelujen sekä ympäristötukien parissa. Parasta on tehtävien vaih-televuus sekä työskentely ulkoil-massa. Vastapainoa työlle saan ur-heiluharrastuksista. Viime aikoina olen hurahtanut klassiseen painon-nostoon, sen lisäksi harrastan mm. juoksua ja hiihtoa.

- Minuun voi olla yhteydessä var-sinkin tie - ja oja-asioissa tai vaikka metsäsuunnitelman tiimoilta.

Uutta väkeä palveluksessanne

Henrin tavoittaa nume-rosta 040 668 5778 sekä

sähköpostitse [email protected]

na metsänhoitoyhdistys Poh-jois-Karjalan palveluksessa Kiteen toimipisteeltä käsin. Opiskeluaikana tein harjoit-telujakson samassa metsän-hoitoyhdistyksessä. Muuta alan kokemusta on esimerkik-si taimitarhalta. Käytännön metsänhoitotöitä olen saanut harjoittaa perheen metsässä. Metsäala on muutenkin tullut kodin kautta tutuksi.

- Olen kotoisin Kiteeltä, jo-ten omaan kotikuntaan työl-listyminen oli minulle mielui-saa. Kiteen ohella teen metsä-suunnittelua Tohmajärvellä, Rääkkylässä ja Kesälahdella eli metsänhoitoyhdistys Poh-jois-Karjalan eteläisessä osas-sa. Suunnittelijan työ on pal-jolti itsenäistä metsässä liik-kumista kaikkina vuoden-aikoina ja säästä riippumat-ta. Suunnitellessa näkee mo-nenlaisia metsiä ja maisemat vaihtuvat tiuhaan.

- Vapaa-aikana pidän luon-nossa olosta, joten minulle on tärkeää, että metsä on lähellä.

Kun metsäsuunnitelma tu-lee ajankohtaiseksi, ota yh-teyttä omaan metsäasiantun-tijaasi.

Metsäasiantuntija Jani Paaja-nen on siirtynyt Liperin toi-mistoon eläkevapaille jääneen Pekka Miinalaisen tilalle. Ja-nin palvelualueeseen kuuluu pohjoinen Liperi sekä eteläi-nen Kiiessalo. Janin tavoittaa Pekan entises-tä numerosta 0400 220 543 Joensuun toimistossa palvelee

metsätalousinsinööriksi val-mistuva Jukka-Pekka Pyyk-kö elokuun loppuun Kontio-lahden, Romppalan, Venejoen ja Varparannan metsänomis-tajia.Jukka-Pekan yhteystiedot ovat puh. 0400 224 812 ja säh-köposti: [email protected]

Ansaituille eläkevapaille ovat siirtyneet Pekka Miinalaisen lisäksi Pertti Ryynänen, Rei-jo Heiskanen, Martti Hirvo-nen ja Anneli Könönen. Markkinointisihteeri Hanne-le Ärväs on nimitetty asiak-kuuspäälliköksi 1.5.2015 alka-en.

TOIMIHENKILÖUUTISIA

Metsänomistajat 11

Metsäasiantuntija Rei-jo Heiskasen kalenteris-sa lukee ”Se on siinä!” Kor-juupalveluesimies Pertti Ryynänen puolestaan sa-noo tekevänsä töitä saat-tohuoneessa. Mhy:n kon-karit Ylä-Karjalassa jäävät kesällä eläkkeelle. Paljon hiljaista tietoa katoaa hei-dän mukanaan.

- Kun aloitin mhy:n palveluk-sessa vuonna 1974, työtuoli-ni oli yläkerrassa pomoa vas-tapäätä. Siitä saakka ura on ol-lut alamäkeä: Liikekulman toi-sesta kerroksesta olen siirty-nyt Porokylään, katutasoon, omaan huoneeseen ja lopul-ta ns. saattohuoneeseen. Tästä huoneesta on ollut tapana jää-dä töistä pois, Pertti Ryynänen velmuilee.

Ryynänen jää lomille touko-kuun alkupuolella ja siirtyy eläkkeelle heinäkuussa.

- Kesää vasten on hyvä jää-dä vapaille. Tiedossa on taimi-kon- ja nuorenmetsänhoitoa, kotoisia remonttihommia, jot-ka ovat odottaneet eläkkeelle jäämistä ja useita luottamus-tehtäviä metsäalan ulkopuo-lella, Ryynänen kertoo tulevis-ta suunnitelmistaan.

Reijo Heiskanen on talon kir-joilla kesäkuun loppuun saak-ka.

- Sitten siirryn metsänhoi-tajaksi, reviiri vain pienenee. Tarkoituksella olen jättänyt rästitöitä metsiin, sillä pakko on olla tekemistä. Ei sitä jaksa vain postia vahtia.

Heiskasen näkymättömään kalenteriin on piirretty myös matkailua kotimaassa ja Poh-joismaissa. Metsästystä ja ka-lastusta ei sovi unohtaa.

Monen yhdistyksen leivissä

Molemmat miehet ovat työs-kennelleet mhy:n leivissä käytännössä koko ikänsä.

- Tuoli on ollut sama, vaikka leipä on tullut neljältä työnan-tajalta. Ensiksi oli Nurmeksen mhy, sitten Ylä-Karjalan, Raja-Karjalan ja nyt Pohjois-Karja-

lan mhy, Ryynänen listaa. Sa-man on kokenut Heiskanen.

Ryynänen kertoo olleensa toimihenkilöiden luottamus-miehenä 1990-luvun alussa, jolloin ensimmäisiä fuusioita alettiin suunnitella.

- Olen mielestäni ollut aktii-vinen yhdistysten laajentaja. Muutos on vaatinut sopeutu-mista, ja on hyvä, että laajen-tuminen eteni vaiheittain. Eh-dimme oppia toistemme toi-mintatapoja.

Ryynäsen mielestä nykyinen mhy:n malli on hyvä.

- Se mahdollistaa erikois-osaamisen hyödyntämisen esi-merkiksi kiinteistönvälityk-sissä, sukupolvenvaihdoksis-sa ja korjuupalvelun johtami-sissa. Iso yhdistys saa myös ai-kaan suuremman joukkovoi-man teollisuuden painostami-seen, vaikka sitä korttia ei tois-taiseksi ole käytettykään.

Omistuksen vaihdos ajoissa

Metsätilojen sukupolvenvaih-dokset (spv) saivat vauhtia hiljattaisesta hankkeesta. Ryy-nänen kokee, että kentällä on selvästi aktivoiduttu.Tarvetta spv:lle on runsaasti: Pohjois-Karjalassa yli 20.000 metsän-omistajasta runsas puolet on yli 60-vuotiaita.

- Hanke antoi tekijöille kas-vot. Spv:n tekeminen soveltuu hyvin yhdistyksille, ja kynnys tulla sisään on matala, koska täällä tapaa tutut kasvot.

Sukupolvenvaihdoksen voi tehdä monella tapaa, ja tieto-utta kannattaa hankkia ajoissa, että on aikaa setviä eri vaihto-ehtoja.

- Elinaikana tehdyt ratkai-sut ovat aina paremmat, koska silloin vanhempi ja nuorempi sukupolvi voivat sopia asiois-ta. Nuoremmille on sitä paitsi turvallisempaa, kun vanhem-mat ovat vielä neuvomassa, Ryynänen tietää.

Metsäasioiden konkari pai-nottaa, että verotuksen vaih-toehtoja on harkittava ja ne on tiedostettava, mutta tilan toi-minnallisuus pitäisi pitää tär-keimpänä asiana eli miten asi-

at rullaisivat joustavasti eteen-päin.

- Ehkä metsät voisi säilyttää yhtymänä tai perustaa yhteis-metsän, ellei tiedossa ole tai löydy yhtä jatkajaa. Näin maa-ala ei pirstaloituisi liikaa, Ryy-nänen näkee. Pirstaleisuus on jo nykyisin todettu ongelma.

Ryynänen erikoistui vaih-dosasioihin toimittuaan neu-vontatyössä noin 36 vuotta.

- Aihe kiinnosti itseänikin. Oli opiskeltava uutta, mutta siitä sain mukavasti haastet-ta ja vaihtelua työuran loppu-vuosille.

Metsäkiinteistöt käyvät kaupaksi

Vilkastumaan päin ovat myös metsätilojen kaupat, joita Ryy-nänen hoitaa Karjalan Metsä-tilat Oy LKV:n nimissä. Karja-lan Metsätilat on Pohjois-Kar-jalassa ja Uukuniemellä toimi-va yhtiö, joka tekee tiivistä yh-teistyötä mhy:n kanssa.

- Kentällä tapahtuu, paljon-kin. Tällä hetkellä kysyntää on enemmän kuin tarjontaa.

Metsätilojen myyjinä ovat useimmin tilastaan kauem-pana asuvat, kuolinpesät ja ikääntyneet, jotka eivät enää jaksa huolehtia metsistään. Ostajapuoli on kirjavampaa: sijoittajat, puuhapalstaa mieli-vät, metsästysseuran jäsenyyt-tä kaipaavat, jne.

- Kaikenlaiset metsät käy-vät nyt kaupaksi. Kysyntää on tonteista isoihin aloihin, keski-määräinen koko saattaisi olla noin 40 hehtaaria ja hintahai-tari on metsän ja paikan mu-kaan tuhannesta 6000 tuhan-teen euroon hehtaarilta, Ryy-nänen sanoo.

Vuosi sitten metsätiloista tehtiin yksi tai kaksi tarjousta per tila. Nyt tilaa kohti on tul-lut jopa 5-7 tarjousta.

- Yksi syy voi olla, että nuor-ten metsien tuotto on suurem-pi kuin pankin korko, Ryynä-nen miettii.

Muutoksissa hyvää ja huonoa

Molemmat miehet ovat vuo-

sikymmenten varrella koke-neet monet metsäalan muu-tokset.

- Aikanaan leimikoista yksi-löitiin puut, ja tukit ja kuidut laskettiin erikseen. Nyt hak-kuukone hoitaa laskennan, Heiskanen sanoo. Ryynänen lisää, että puiden mittaus tien-varsilaaneista on taakse jää-nyttä elämää.

Tietokoneiden tulo metsä-ammattilaisten pöydille he-rätti Heiskasen mukaan aluk-si oudoksuntaa, mutta sittem-min koneista ja ohjelmista tuli aivan ehdoton työkaveri.

- Sitä ennen kaikki tehtiin kynällä. Ja puukauppapape-rit täytettiin metsänomistajan kanssa tienvarressa auton ko-nepellin päällä, miehet muis-televat.

Ryynänen ajattelee, kuinka metsälaki on ehtinyt muuttua 40 vuoden aikana.

- Uusin muutoshan on eri-ikäismetsien kasvatus. Suu-ret puut voi napsia päältä pois ja jättää alikasvuston kasva-maan. Harsintahakattujen metsien korjaus vie pitkään.

- Sodanjälkeisiä harsintahak-kuita korjailtiin vielä 1970-lu-vulla. Nytkö niitä ruvetaan te-kemään uudelleen laillisesti? Ryynänen ihmettelee.

- Ja se muutos on liian löy-sä, että liian nuorta metsää saa vaikka avohakata. Jos niin te-kee, niin käytännössä tuotto jää saamatta, Ryynänen kriti-soi. Hän lisää, että tokihan uu-si metsälaki tuo metsänomis-tajalle vapautta, mutta samal-la myös vastuuta.

Molemmat ovat tottuneet sii-hen, että muutoksia on tullut tuon tuosta. Entä onko koulu-tus kestänyt muutoksien tah-dissa?

- Aiemmin koulutuksia oli yksi tai kaksi vuodessa, viime vuosina ne ovat vähentyneet. Aika paljon joutuu itse selvit-telemään asioita, mutta tietoa on tarjolla ja sitä saa nopeasti, Heiskanen sanoo.

Ryynänen on samoilla lin-joilla: - Mhy kouluttaa tarpeen mukaan isoimmissa asioissa. Lopusta voi sitten itse ottaa selvää.

Tehdasinvestoinnit lupaavat hyvää

Metsäkonkareilla on eläkepäi-ville suunnitelmansa, mutta mitä he ounastelevat tapah-tuvan metsäalalla tulevaisuu-dessa?

- Näen positiivisia merkkejä. Metsänhoitoyhdistyksellä on edelleen oma paikkansa. Nyt on jo nähtävissä, että metsäfir-moille meidän töitämme anta-neet ovat palaamassa takaisin, Heiskanen sanoo.

- Uusia tehtaita ollaan perus-tamassa, toivottavasti sieltä poikii jotakin uutta. Ja uudet innovaatiot esimerkiksi ener-giapuun käyttöön ovat terve-tulleita, Heiskanen lisää.

Ryynänen on samaa mieltä, mutta harmittelee muutoksia kemerassa.

- Ennen kemeran tuloa pi-ti tehdä ennakkosuunnitel-ma esimerkiksi nuoren met-sän hoidosta. Tämä poistui ke-meran mukana, eli tehdyt työt vain ilmoitettiin. Nyt ennak-kosuunnitelman ja rahoitus-hakemuksen teko palautuu eli ensin se pitää hyväksyttää, mikä vie oman aikansa ja sit-ten tehtyjen töiden jälkeen teh-dään toteutusilmoitus. Byro-kratia lisääntyy, mikä esimer-kiksi haittaa metsureiden työl-listämistä.

Kun pitkän linjan ammat-tilaiset alalla kuin alla jäävät viettämään ansaittuja eläke-päiviään, paljon niin sanot-tua hiljaista tietoa katoaa. Niin myös Ryynäsen ja Heiskasen tapauksessa.

Kuinka paljon nuoremmil-ta metsäammattilaisilta ku-luukaan aikaa, ennen kuin he saavat metsänomistajaken-tän haltuunsa ja luottamuk-selliset suhteet solmittua? To-sin Ryynänen on huojentunut, kun spv:n parissa työskennel-lessään on voinut välittää hil-jaista tietoa seuraajalleen Juk-ka Rantoselle.

Teksti:Anna-Mari Tyyrilä

Kuvat:Hannele Ärväs

Reijo Heiskanen ja Pertti Ryynänen odottavat kesää

Aikaa omille metsille

Mhy:n Juuan toimistossa puo-lestaan on olemassa lukuisia vanhoja maastokarttoja siis-tisti arkistoituna. Aikanaan metsätöihin isänsä jalanjäljis-sä opetellut Reijo Heiskanen ei voisi kuvitellakaan, että oli-si hakeutunut jollekin muul-le alalle.

Mhy:n Nurmeksen toi-mistossa on tallella van-ha mhy:n logo, Pertti Ryynänen näyttää. Hän on kokenut työuransa yhdistyksessä monipuo-lisena ja joustavana.

Metsänomistajat12

Yhteismetsä ei ole Suo-messa uusi metsänomis-tamisen muoto, sillä yh-teismetsiä on perustettu jo 1800-luvun lopulta al-kaen. Uusia yhteismetsiä syntyy 20-50 metsän vuo-sivauhtia, sillä yhteismet-sä on helppo ja demo-kraattinen metsänomis-tamisen muoto.

Yhteismetsälain muutoksilla on pyritty helpottamaan yh-teismetsiin liittymistä ja uusi-en muodostumista. Tällä het-kellä Suomessa on yli 300 yh-teismetsää ja niiden koko-naispinta-ala käsittää 600 000 hehtaaria. Nämä yhteismet-sät muodostavat jo lähes vii-si prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Suomen yhteis-metsissä on noin 25 000 osa-kasta.

Kiskojoen yhteismetsä

Polvijärven Pyöräkankaalla sijaitsevan Kiskojoen yhteis-metsän, lähes 800 hehtaaria käsittävien maiden läpi, kie-murtelee joki, joka kerää ve-tensä Miihkalin järvestä. Se alkaa pikkupuroina ja virtaa suurten soiden läpi ja laskee lopulta Höytiäiseen. Maapoh-ja on valtaosalta karua män-

tykangasta, josta 63% on oji-tettua. Joen varressa kasvaa jonkin verran kuusta. Kisko-joen yhteismetsän perustus-pinta-ala oli vähän vajaa 700 ha, joka ostettiin vuonna 1952 Metsähallitukselta viidel-lä miljoonalla silloisella mar-kalla asutustilojen lisämetsä-maaksi. Yhteismetsän maihin kuuluu, 1,7 ha, luontoarvol-taan hieno jokivarressa sijait-seva aarnimetsäkaistale.

- Lisää metsää on hankit-tu vuosien varrella noin sata hehtaaria yhteismetsään so-pivasti liittyvistä metsämais-ta, kertoo Kiskojoen hoito-kunnan puheenjohtaja Pent-ti Väistö.

Hallinto kuin asunto-osakeyhtiöllä

Yhteismetsän perustamisen taustalla voi olla asutus- tai isojako-, suku-, sijoittaja- tai siementuotto. Sodan jälkeen yhteismetsiä perustettiin asu-tustilojen lisämaaksi, joka si-dottiin alunperin kantati-lan kokoon. Yhteismetsälain muutoksilla on pyritty hel-pottamaan metsänomistamis-ta niin, että yhteismetsää voi omistaa nykyään enemmän kuin alkuperäisen asutustilan pinta-ala sallii.

Yhteismetsän ylintä val-

taa käyttää osakaskunnan ko-kous, joka valitsee keskuu-destaan hoitokunnan. Toimin-taa ohjaa Ohjesääntö, metsä-suunnitelma, toimintasuunni-telma ja talousarvio. Päätök-set tehdään enemmistöpää-töksinä. Hallintoa voidaan suoraan verrata asunto-osa-keyhtiön hallintotapaan eli hoitokunta, kuin hallitus, toi-meenpanee osakaskunnan päätöksiä. Tavoitteena on har-joittaa taloudellisesti, sosiaali-sesti ja egoloogisesti kestävää metsätaloutta osakkaiden hy-väksi.

- Meillä se tarkoittaa käy-tännössä sitä, että meidän vii-sihenkinen hoitokuntamme

valitsee myytävät kuviot ja teettää Metsänhoitoyhdistyk-sellä leimausselosteen ja met-sänkäyttöilmoituksen, Pentti Väistö kuvailee.

- Hoitokunta on vähän kuin työrukkanen, hän kertoo pil-ke silmäkulmassa. Metsätilan pitää aina vähintään elättää se metsätila ja mielellään an-taa myös omistajilleen tuottoa pitkällä aikavälillä.

Luonnossa mieluusti liikku-valle metsämiehelle yhteis-metsän hoitaminen käy luon-tevasti.

- Olen kyllä sitä mieltä, että ennen pitkää tähänkin hom-maan tarvitaan erillinen toi-mitsija tai palkattu toimihen-

kilö, hän miettii.

Sijoitusvaihtehto

Nykyään suuri osa asutustilo-

Yhteismetsä voi hyvinINFOKisKojoen yhteismetsä

Perustettu: 1952Koko: 799 haOsakkaita: 28Osuuksia: 1000Liikevaihto: vaihtelee vuosittain Liikevoitto: 30 000-50 000 euroa vuodessa

INFOSuomen suurimmat yhteismetsät sijaitsevat Kemijärvellä, Kuusamossa ja Sallassa, joista Kuusamon yhteismetsä, 89.500 hehtaaria, on suurin. Suomen pienin yhteis-metsä on 5.3 hehtaaria.

Pohjois-Karjalan yhteismetsä

Pohjois-Karjalan yhteismetsä, jonka pinta-ala on noin 2 142 ha, sijaitsee usean kun-nan alueella. Maakunnalliseen yhteismetsään on mahdollisuus liittää uusia metsäkiinteistöjä. Puustoa on tällä hetkellä noin 240 000 m3 eli 112 m3/ha. Yhteismetsän varsinainen toiminta alkoi vuonna 2014 ja siinä on osakkaita 37. Lisätietoa voi kysyä Risto Kan-nassalmelta puh. 0400 245 317.

Kiskojoen yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Pentti Väistö tuntee hyvin yhteisen metsän.

Metsänomistajat

Kiskojoen yhteismetsä perustettiin 1952 asutustilojen lisämetsämaaksi. Osakaskunta on hankkinut lisää metsää noin sata hehtaaria.

jen yhteismetsistä on yksityis-henkilöiden, perikuntien tai kuolinpesien hallussa, mut-ta yhä enemmän osuuksia yh-teismetsiin hankitaan myös sijoitusmielessä. Yhteismet-sän osakkaana voi olla myös yhtymiä tai yhteisöjä.

- Meillä oli ennen 2 osuut-ta pienin mahdollinen omis-tus, mutta uudella 5 osuu-den vähimmäisosuudella py-ritään vaikuttamaan siihen, että omistus ei pirstaloidu ja osuudet päätyvät niille, joita yhteismetsä oikeasti kiinnos-taa. Minun mielestäni osakas-kunnalla pitäisi olla kaikissa tilanteissa osuuksiin etuosto-oikeus. Näin voitaisiin estää osuuksien liika keskittyminen yksiin käsiin, Väistö tuumii.

Osakkuudet siirtyvät yleen-sä perintönä ja osakaskun-ta jakaa osakkailleen tu-loa osuusluvun määräämäs-sä suhteessa, josta on vähen-netty ensin hallinto- ja met-sänhoitokulut sekä verot. Myös arvonlisäverot voidaan hyödyntää esimerkiksi puu-kaupasta.

- Tämä omistusmuoto on erityisen hyvä pienille met-sänomistajille, sillä tällä saa-vutetaan suuruuden etuja eli esimerkiksi voidaan myydä isompia määriä hakkuukel-poista metsää kerralla, mikä taas tarkoittaa parempaa hin-taa. Tähän vaikuttaa tietys-

ti myös hyvin hoidettu ja toi-miva metsätieverkosto. Metsä tulee hoidettua paremmin yh-teisin kuluin ja metsäammat-tilaisten avulla, jos ollaan sa-moilla linjoilla, Väistö suosit-telee.

Yhteismetsän valtuuttamat henkilöt voivat käyttää met-sään.fi-palvelua, jolloin käy-tettävissä on metsäkuviotie-dot yhteisestä omaisuudesta.

Yhteinen metsä

Yhteismetsä voi omistaa muutakin kuin metsää. Lisä-tuloja voidaan saada maa-ai-nesten myynnistä, alueella olevien kämppien tai tonttien vuokrauksesta ja myynnistä sekä tuulivoimasta.

- Me vuokraamme tätä yh-teismetsän aluetta metsästys-seuralle, joka saa samalla yh-tenäisen maa-alueen käyt-töönsä. Sitä kyllä ihmettelen, että miksi hirvivahinkokorva-uksia käsitellään yhteismet-sän yhteydessä puunmyynti-nä, Väistö ihmettelee.

Yhteismetsään kuulumi-nen tarkoittaa, että metsä ei ole omaa, vaan yhteistä eikä sieltä voi ottaa kotitarvepuu-ta kuin hoitokunnan luvalla. Siksi yhteismetsään liittyväl-le suositellaan, että kannat-taa jättää itselle omaa metsää esimerkiksi pihan ympäriltä, kun muun metsäalueen liit-

tää yhteismetsään. Yhteismet-sää voidaan nykyään omis-taa ja luovuttaa ilman kantati-laa. Osakkaan oikeudet ja ää-nivalta riippuvat osuuksien määrästä.

- Ehkä suurin etu tässä on se, että metsät tulevat hoi-dettua yhdessä ja ne pysyvät tuottokunnossa. Tosin tasai-nen tulonsaanti vaihtelee pal-jon sen mukaan kuinka paljon yhteismetsään kuuluu hak-kuukelpoista metsää ja tie-tysti myös puun hinta vaikut-taa myyntipäätökseen, Pentti Väistö kertoo.

- Pitää myös muistaa, että yhteismetsän osakkaat eivät suoraan omista yhteismetsän aluetta, vaan he omistavat osuuksia, joista yhteismet-sä muodostuu. Yhteismetsän aluetta ei voi kiinnittää eikä sillä voi olla osuuksia esimer-kiksi yhteisiin vesialueisiin.

Yhteismetsäosuus voi kuu-lua kantakiinteistöön tai esi-merkiksi tonttiin, mutta myös niin sanottuun haamutilaan, jolla ei ole maata. Lisäksi osa-kaskunta voi omistaa kiin-teistöjä, joita ei ole liitetty yh-teismetsän alueeseen. Nä-mä käyttäytyvät kirjanpidos-sa kuin tavalliset kiinteistöt ja niihin voi kohdistua lainan-antajan panttioikeuksia. Osa-kastila, johon yhteismetsä-osuus kuuluu, voidaan kiin-nittää lainan vakuudeksi.

13

Puh.

hin

ta: l

anka

puh.

8,3

5 sn

t + 6

,91 s

nt/m

in, m

atka

puh.

8,3

5 sn

t + 16

,69

snt/

min

PAIKALLISTA ASIANTUNTEMUSTAJA PALVELUA METSÄNOMISTAJILLE

SÄÄSTÖPANKKI OPTIASTA

OTA YHTEYTTÄ – KARTOITETAAN YHDESSÄ SINULLE SOPIVIMMAT RATKAISUT!

saastopankki.fi/joensuu

Asiantuntijamme auttavat sinua mm.• Metsätulojen sijoittamisessa sekä säästämisessä• Sukupolvenvaihdoksissa ja metsä tilakaupoissa• Rahoitusasioissa

Palvelemme ma-pe 10.00-16.30Kauppakatu 27 B 3, 80100 JOENSUU

Puh. 029 041 2690

Yhteismetsiä on perustettuSuomessa jo 1800-luvun lopulta alkaen ja vuoden 2015 alussa maassa oli runsaat 300 yhteismetsää. Perusta-minen ja olemassa oleviin yhteismetsiin liittyminen on yleistynyt viime aikoina. Yhteismetsien kokonaispinta-ala kasvaa koko ajan ja on nyt noin 600 000 ha. Yhteis-metsän muodostamistoimitus tehdään valtion varoin. Yhteismetsään liittyminen on pysyvä ratkaisu, jota on vaikea perua ja saada entinen metsä takaisin itselleen.

Yhteismetsä kannattaa perustaa:- jos esimerkiksi suvulla on paljon metsää (suvun yhteis- metsä)- jos on erityisen yhteishenkinen sijoittajajoukko (tavoitteena laajentuva yhteismetsä)

Liittyminen kannattaa:- jos oma metsätilakokonaisuus on pieni ja se liittyy luontevasti läheiseen yhteismetsään- jos hankkii tilan, jolla yhteismetsäosuuksia- saa osuuksia perintönä- ostaa yhteismetsäosuuden irrallisena

Metsänhoitoyhdistyksen palvelut yhteismetsille:- toimitsijapalvelu, jos hoitokunnalle ei valita erikseen puheenjohtajaa- metsuripalvelut- tie- ja ojasuunnittelu kokonaispalveluna- lannoitukset ja yleensä metsänhoitoon liittyvät koko- naispalvelut- kirjanpito ja veroilmoitukset

- Uusia omistajia kannattaa opastaa mukaan. Olisi myös tärkeää, että osakaskunnan jä-senet tutustuisivat säännölli-sesti metsäänsä ja hyödyntäi-sivät sen luontoarvoja esimer-kiksi marjastamalla tai sienes-tämällä. Samalla tulisi met-sä tutuksi ja tiedettäisiin, mi-ten yhdessä tehdyt päätökset vaikuttavat, Väistö veistelee. Tähän niemekkeeseen voisi

rakentaa laavun, hän esitte-lee hienoa aarnimetsäistä jo-kivartta ja vilkkaasti virtaa-vaa jokea, jossa lohkoutuneet jäät eivät pahemmin tuki tä-nä vuonna virtamaa, eivätkä nosta vettä yhteiselle metsä-maalle.

Teksti: Virpi KurjenlentoKuvat: Hannele Ärväs

Metsänomistajat14

Metsänomistajat-jäsenkortilla yllätyslahja!

TERVETULOA OSASTOLLEMME 540

metsäalueelle!

Farmarin portit aukiklo 10-17 joka päivä!

Yrityskylässä kuudesluok-kalaiset oppivat, mistä tu-lee palkka ja mitä ovat ve-rot.

Kansainvälisesti tunnustetun koulutusinnovaation rahoit-

Vilahdus tulevaisuudesta

Thomas Barrera ja Eemil Meh-to Pihlajamäen ala-asteel-ta työskentelevät Yrityskylän metsänhoitoyhdistyksessä.

tajiin kuuluu Suomen Metsä-säätiö. Itä-Suomen Yritysky-lä on kevään ajan Joensuussa ja Mikkelissä ja palaa syksyllä Kuopioon.

Metsäyhtiön toimitusjohtaja astuu metsänhoitoyhdistyksen

toimistoon. Tukkipuuta pitäi-si saada.

– Montako laitetaan? kysyy mhy:n johtaja Thomas Barrera.

– Yksi riittää, asiakas ilmoit-taa.

Puulajista ei puhuta mitään, mutta se ei nyt olekaan oleel-lista. Sekä myyjä että ostaja ovat helsinkiläisen Pihlajamä-en ala-asteen kuudesluokka-laisia, jotka opettelevat ensim-mäistä kertaa työelämän tapo-ja.

Paikka on Helsingin Teknii-kan museoon rakennettu Yri-tyskylä, jonka kulisseissa toi-mivat samat yritykset ja julki-set palvelut kuin millä tahansa kylänraitilla.

Koululaiset viettävät yhden päivän Yrityskylän työnteki-jöinä. Sitä ennen oppitunneilla on käyty läpi muun muassa, mitä työ on ja mitä ovat palk-ka, voitto ja verot.

Jokainen oppilas on täyt-tänyt hakemuksen, johon on saanut luetella kolme mielui-sinta tehtävää. Opettaja on jär-jestänyt työhaastattelun, jossa on muistettu kättelyt ja katse-kontaktit. Nyt koululaiset so-veltavat oppimaansa – näke-vät vilahduksen aikuisten elä-mästä.

Metsänhoitoyhdistyksessä työskentelee myös metsäneu-voja, joka selvittää metsänhoi-

topelin avulla, paljonko eri toi-menpiteet maksavat ja mitä ne tuottavat. Toimiston vieressä metsäkoneen kuljettaja kaataa ja katkoo puita simulaattorin avulla.

Suomeen sopiva

Yrityskylä on toiminnanjoh-tajansa, luokanopettaja To-mi Alakosken kehittämä tuo-te. Koulutyössä Alakoski huo-masi, miten vähän yläkou-luun siirtyvät tiesivät elinkei-noelämästä. Hän oivalsi, että itse osallistumalla lapset op-pisivat parhaiten. Yrityskylän esikuvia löytyi maailmalta ja Alakoski muokkasi konseptin

Han

na L

ehto

-Isok

oski

Yrityskylässä motokuskin ammatti on yksi suosituimmista.

Kris

ta K

imm

o

Suomeen sopivaksi. Jotkut pitivät Alakosken ide-

aa aluksi hulluna, mutta niin vain ensimmäinen Yritysky-lä aloitti 2010. Nyt kyliä toimii jo 13 paikkakunnalla, ja 40 000 kuudesluokkalaista eli 70 pro-senttia ikäluokasta vierailee niissä. Opettajien ja oppilai-den antaman palautteen kes-kiarvo on kiitettävä.

Yrityskylien toiminnan orga-nisoi elinkeinoelämän ylläpi-tämä Taloudellinen tiedotus-toimisto TAT. Rahoitusta tu-lee muiden muassa kumppa-nuusyrityksiltä sekä Suomen Metsäsäätiöltä, joka on ollut mukana alusta asti. Se haluaa varmistaa, että metsäasiat käy-vät koululaisille tutuiksi osana tavallista yritystoimintaa.

Syyskuussa 2014 Yritysky-lä valittiin maailman kuuden parhaimman koulutusinno-vaation joukkoon World Inno-vation Summit for Education -kilpailussa.

Voittoa vai tappiota?

Metsänhoitoyhdistyksen toi-mistossa Thomas Barrera on puoleen päivään mennessä maksanut kolmelle työnteki-jälle palkan ja hakenut yritys-lainaa. Iltapäivällä hän tekee vielä tuloslaskelman, josta sel-viää, onko toiminta voitollista vai tappiollista. Työ tuntuu ki-valta ja sopivan haastavalta.

– Olen oppinut ainakin las-kujen maksua. Niitä on tullut paljon.

Teksti Hanna Lehto-Isokoski

INFOSuomen Metsäsäätiö rahoittaa metsänomistajien, metsäteol-lisuuden, Metsähallituksen ja muiden metsätaloudesta toi-meentulonsa saavien ryhmi-en viestintää. Tavoitteena on edistää metsäelinkeinoa lisää-

mällä puun ja puupohjaisten tuotteiden käyttöä sekä Suo-messa että maailmalla.Metsäsäätiön rahoitus kertyy vapaaehtoisesta menekinedis-tämismaksusta, joka peritään puukaupan yhteydessä. Mak-su on 0,2 prosenttia pystykau-pan arvosta, ja metsänomistaja saa vähentää sen verotuksesta. Jos metsänomistaja tulee mu-kaan, myös puut ostava yhtiö maksaa samansuuruisen sum-man Metsäsäätiölle. Säätiö saa siis alkuperäisen summan kak-sinkertaisena.

Metsänomistajat 15

Vastaan-ottaja

maksaaposti-

maksun

MetsänhoitoyhdistysPohjois-KarjalaTunnus 501378600003 VASTAUSLÄHETYS

M E T S Ä N O M I S TA JA N PA LV E LU KO RT T I

Osoitteenmuutos (uusi osoite alla)Metsätilan omistussuhde on muuttunut ja pyydän yhteydenottoaHaluan keskustella metsäni asioista ja pyydän yhteydenottoa/tarjoustaTilaan sähköisen uutiskirjeen

Nimi:Osoite:

Puhelinnumero:Jäsennumero:Sähköposti:Metsän sijaintikunta:

Viime vuosina metsis-sä ovat tuhojaan teh-neet ainakin kirjanpaina-jat, myrskyt ja tykkylumi. Uusi kemera-laki ei enää korvaa luonnontuhojen jälkeistä metsänuudista-mista, joten metsävakuu-tus on entistä tarpeelli-sempi.

Osalle metsätuhoista on tä-hän asti saanut korvausta Ke-mera-järjestelmän kautta.

Kemera-lainsäädännön uu-distuksen yhteydessä tämä mahdollisuus on kuitenkin poistumassa. Hirvituhoille on edelleen oma korvausjärjes-telmänsä ja myös juurikäävän torjunta on säilymässä valtion rahoittamana. Mutta melkein kaiken muun varalle tarvi-taankin jo vakuutus.

Kehittämispäällikkö Sami Viljanen LähiTapiolasta ker-too, että kemera-tukeen liit-tyvät muutokset ovat selvit-telyssä. – Ainakin myyräva-hinkojen osalta korvauslin-ja muuttuu, koska tähän as-ti myyrien tuhoaman taimi-kon uudistamiseen on saanut kemera-tukea ja tuen osuus on vähennetty metsävakuu-tuksesta maksettavasta kor-vauksesta. Myyrätuhotaimik-ko korvataan kustannusarvon menetyksen perusteella ku-ten tähänkin asti. Kustannus-arvolla tarkoitetaan taimikon perustamisesta ja kasvattami-sesta aiheutuneita kuluja.

Mitä metsävakuutus korvaa?

Korvaus riippuu vakuutuk-sesta. Halvimmat perusva-kuutukset korvaavat lähes ai-noastaan metsäpaloja, laajan turvan vakuutukset taas mo-nenmoista sienituhosta puu-varkauksiin.

- Vakuutusehdoissa kerro-taan, mitä vakuutus lupaa korvata. Lisäksi on täsmen-netty, mitä vakuutus ei lu-paa korvata. Pääsääntöisesti esimerkiksi metsän uudista-misen kuluja ei korvata, vain menetys korvataan, täsmen-tää Viljanen.

Käytännössä laaja vakuu-tusturva korvaa metsäomai-suuden melko kattavas-ti. Vakuutusyhtiöt eivät kui-tenkaan korvaa esimerkiksi luonnon saastumisesta tai il-mastosta aiheutuneita tuhoja.

Luonnossa monen asian yhteisvaikutus voi vaikut-taa tuhon syntyyn. Miten va-kuutusyhtiö arvioi, mikä on tuhon alkuperäinen syy? – Käytämme aina epäselvis-sä tapauksissa metsäammatti-laisia apuna. Esimerkiksi met-sänhoitoyhdistyksen asian-tuntijat käyvät tekemässä ar-vion tuhon syystä, kertoo Vil-janen.

Vakuutuskorvauksen mak-samista varten pitää vahin-goittuneen puuston tai taimi-kon arvo määrittää. Korva-ussummaa varten arvioidaan

puuston arvo ennen ja jälkeen tuhon.

Metsävakuutus on vakuutusyhtiölle kallis tuote

Metsävakuutukset ovat va-kuutusyhtiöille kalliita tuot-teita.

– Korvauksia on makset-tu viime aikoina paljon, esim. parin vuoden takaisista Han-nu- ja Tapani -myrskyistä pel-kästään LähiTapiola mak-soi yli 32 miljoonaa euroa. – Haasteet metsävakuuttami-sessa ovat kovat ja voi sanoa, että kipurajoilla ollaan, tun-nustaa Viljanen. Metsälle kui-tenkin saa vielä vakuutuk-sen, toisin kun eteläisemmäs-sä Euroopassa, jossa metsäva-kuutuksia ei juurikaan enää saa.

Mitä metsävakuutusta hankkiessa kannatta huomioida ja mitä se maksaa?Metsävakuutustarjonta on laaja ja vakuutusten hinnoit-telu monimutkaista sillä sii-hen vaikuttaa moni asia met-sän sijaintipaikasta omavas-tuun määrään.

Olemme koonneet metsä-vakuuttamiseen liittyvän tie-topaketin MTK:n jäsenverk-ko Reppuun, lue lisää sieltä: www.mtk.fi/reppu/repun_jasenpalvelut/Metsavakuu-tukset/fi_FI/Metsavakuutuk-sista/

(Kirjaudu sisään jäsennu-merollasi, ohjeet kirjautumis-sivulla)

Teksti:

Anne Rauhamäki

Metsävakuutuksella riskit hallintaan

Kirjanpainajan aiheuttamia tuhoja kuusikossa.

MTK:n reppuun pääset kirjau-tumaan jäsennumerolla, jonka löydät jäsenkortin ylälaidasta.

Myrsky voi aiheuttaa paikallisesti metsänomistajalle merkittäviä vahinkoja.

Metsänomistajat

- Metsänomistajien metsätaitokilpailut la 23.5. klo 9.00 alkaen Lieksassa- Syksyn metsätaitokilpailut 15.8.- Metsänomistajien viikko 14. - 19.9.- Naisten metsäpäivän retki 19.9.- Metsänomistajien talouskoulutus syksyllä - Raivaussahakursseja syys-lokakuussa- Marras-joulukuussa Pohjois- Karjalan pääkaupunkiseudun tupailta

Seuraa ilmoitteluamme paikallislehdissä sekä nettisivuillamme www.mhy.fi/pohjois-karjala

TERVETULOA MUKAAN

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalassa tapahtuu v. 2015!

16

Metsänhoitoyhdistykset tarjo-avat jäsenpalvelunaan puun-hintatietoja netissä.

Jäsenverkko Reppuun pää-set kirjautumaan osoitteessa www. mtk.fi/reppu. Repus-ta löydät puunhintatietojen li-säksi paljon muuta hyödyllis-tä vain jäsenille tarkoitettua tietoa ja mm. sopimuspohjia. Suoran linkin Puun hintatie-toihin löydät mtk.fi –palve-lun etusivulta kohdasta Etsit-kö näitä.

Voit kirjautua MTK:n jäsen-verkko Reppuun metsänhoi-toyhdistyksen jäsennumerolla ja henkilökohtaisella salasa-nallasi. Jäsennumeron löydät postitse saamastasi metsän-hoitoyhdistyksen jäsenkortis-ta. Oletussalasana on jäsen-numeron 6 viimeistä merkkiä. Kirjautuessasi ensimmäisen kerran palveluun voit muut-

taa salasanan haluamaksesi.Hinta- ja määrätiedot perus-

tuvat metsänhoitoyhdistysten toteutuneisiin valtakirjakaup-poihin. Nämä vuositasolla noin 15 000 valtakirjakaup-paa muodostavat tietopoh-jan edistykselliselle ja poikke-uksellisen kattavalle markki-naseurantapalvelulle.

Käytettävissäsi on neljä eri-laista taulukko- tai kuva-muotoista raporttia. Pystyt tarkastelemaan toteutuneita keskihintoja alueellisesti. Voit vertailla puutavaralajien kes-kihintoja hakkuutavan mu-kaan, sekä tarkastella kanto- ja hankintahintoja.

Tarkimmat puun hintatiedot ja ajankohtaisen puumarkki-natilanteen saat edelleen sel-ville kysymällä omasta met-sänhoitoyhdistyksestäsi.

Anssi Kainulainen

Ajantasaiset alueelliset puun hinnat mhy:n jäsenille MTK:n jäsenverkko Repusta

Onko metsälläsi arvoa? -met-säpäivä keräsi 13.3.2015 tois-ta sataa metsänomistajaa Nur-meksen Hyvärilään.

Päivä alkoi Asko Saatsin ter-veisillä Nurmeksen kaupun-gilta. Metsäala on merkittävä työllistäjä Ylä-Karjalassa, met-sään liittyviä työpaikkoja on 410. Hän kertoi myös käynnis-tetystä TEHO-ohjelmasta, jon-ka puitteissa on tarkoitus ke-hittää alkutuotantoon liitty-vää elinkeinotoimintaa. Nur-mes kehittää Känkkäälän te-

ollisuusaluetta puupohjai-seen raaka-aineeseen nojau-tuen. Pielisen Karjalan alueel-le on suunnitteilla kaksi bio-energialaitosta. Pielisen Karja-lan Maaseutupalveluiden Es-ko Saatsi esitteli tarkemmin TEHO -ohjelman sisältöä päi-vän loppupuolella.

Uskoa metsätalouteen, puun riittävyyteen ja metsänomis-tukseen riitti myös Mhy toi-minnanjohtaja Pekka Nuuti-sella, kun hän esitteli tiedotus-välineiden positiivisia uutisia

metsätalouden suunnitelluis-ta investoinneista. Ylä-Karja-lassa on myös vahva tekemi-sen meininki, sillä alueen hak-kuumäärä on noin 330 000m3 ja hakkuumahto on noin 384 000 m3. Kantorahatuloa met-sätalous tuo alueelle noin 10,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Metsän merkityksestä omai-suuseränä puhui Pielisen Osuuspankin toimitusjoh-taja Jaana Reimasto-Heiska-nen. Hän näkee Pohjois-Kar-jalan metsien olevan merkit-

tävä omaisuuserä, sillä kulta on vihreää Pohjois-Karjalas-sa. Metsään sijoittavien rahas-tojen suosio on kasvussa, met-sä tuottaa heikommin mutta vakaammin kuin asunnot ja pörssiosakkeet.

Pertti Ryynänen Mhy Poh-jois-Karjalasta kävi läpi met-säkiinteistön arvon muodos-tumista. On olemassa useita menetelmiä metsäkiinteistön arvon määrittämiseen, mutta käypä arvo tarkoittaa vapail-la markkinoilla kohtuullisessa

ajassa saatavaa hintaa.Yhteismetsästä omistusmuo-

tona puhui Mhy Pohjois-Kar-jalan Sakari Tikka. Yhteismet-sä on vaihtoehto metsänomis-tukselle, se on helppo ja de-mokraattinen metsänomis-tusmuoto. Uusia yhteismetsiä syntyy 20-50 vuodessa, isoja ja pieniä.

Vapo Timberin, hankintajoh-taja Risto Hölsä kertoi myös uusimmat kuulumiset Nur-meksesta ja Kevätniemestä.

Teksti ja kuva: Hannele Ärväs

Metsäpäivän aikana käytiin monia mielenkiintoisia kommenttipuheenvuoroja. Jaana Reimasto-Heiskanen (vas.) ja Pekka Nuutinen vastasivat metsänomistajien kysy-myksiin.

Metsän arvo kiinnostaa omistajia

Metsänomistajat 17

Kiitollisuutta ja kehitystä - Minna Kaupin ajatuksia kotimatkalla maajoukkueleiriltä EspanjastaTätä tekstiä kirjoittaessani istun lentokoneessa matkalla takaisin kotiin maajoukkueleiriltä Espan-jan Alicantesta. Kahden viikon tiukahko rupeama dyyneillä ja vuorilla on takana ja voin kertoa, että viimeisinä päivinä aloin jälleen kerran laskea tree-nejä siihen, kun taas saan köllähtää omaan sän-kyyn. Oma leiri meni vieläkin hieman kyttäilles-sä fiiliksiä ja tuntemuksia. Alkuvuonna matkaa ei-vät niinkään ole hidastaneet viime vuonna niin tu-lisesti kipuilleet akillesjänteet, vaan ennemminkin toistuvat flunssat. Silti sain kerättyä hyviä treenejä ja juoksukilometrejä harjoituspankkiin, mitkä ovat elokuun alun Skotlannin MM-kisoja ajatellen sitä kaikkein tärkeintä pohjatyötä.

Hienoa päästä treenaamaan ilman kipulääkkeitä

Ihminen on siitä mielenkiintoinen olento, että sil-loin, kun jokin asia otetaan häneltä pois, niin si-tä asiaa alkaa kaipaamaan enemmän kuin ennen. Tärkeät asiatkin jäävät helposti ilman ansaitse-maansa arvostusta, kun tavoittelee koko ajan uu-sia ulottuvuuksia. Olenkin viime vuoden jälkeen pyrkinyt muistuttamaan itseäni tasaiseen tahtiin, että kaikkein hienointa on se, että voin taas ylipää-tään juosta ilman erikoisteippauksia, pelkoa ja ki-pulääkkeitä. Ja vaikka nälkä kasvaa syödessä ja te-kisi mieli päästä jo enemmän, kovempaa ja korke-alle, niin sillä polulla ei saa kiitää liian ahnaasti. Muuten saattaa löytää itsensä taas telakalta mui-den ruostuneiden hylkyjen seasta. Harjoittelu ja treenileirit eivät aina suju niin kuin toivoo, mutta se, että ylipäätään olen niillä mukana on hieno jut-tu. Kiitollisuuden ja erityisesti tyytyväisyyden vasta-kohtana on toisaalta kehittymisen seisahtuminen. Kaikilla elämän osa-alueilla on mielestäni tärkeää

muistaa kurottaa myös kohti niitä omenoita, joi-hin ei heti ensimmäisenä ylety. Vaikka urheilijana olenkin kokenut, menestynyt ja tietyllä tapaa suu-rimman nälkäni tyydyttänyt, en haluaisi luopua it-seni kehittämisestä. Toki loukkaantumiset ja sai-rastelut verottavat sitä luonnollisella tavalla, mut-ta jos osaa hypätä hetkeksi sivuun ja tutkailla si-tä, mitä muuta tavoitteidensa eteen voi tehdä, niin varmasti löytää paljon työsarkaa. Ihmisenä ja hen-kisesti voi ainakin kasvaa, jos fyysisellä puolella on hankalampaa. Tämä on tietysti helpommin sa-nottu kuin tehty. Monesti osaa vain katsella epä-toivoisena suljettuja ovia, eikä edes halua nähdä niitä, jotka on varovasti raollaan.

Ei pakkomenestymistä vaan rakkautta lajiin

Omalla kohdallani näen tärkeänä tietynlaisen nau-tinnon ja ilon säilyttämisen. En tahdo ”pakkome-nestyä” vain siksi, että olen sitä ennenkin tehnyt ja sitä minulta odotetaan. Haluan menestyä siksi, et-tä rakastan kilpailua, uusia haasteita ja menestyk-sen makua. Haluan muistaa huonojenkin suoritus-ten jälkeen, että olen erikoisasemassa saadessani tehdä näin mahtavaa työtä. Toivottavasti onnistun pitämään nämä ajatukset mukana koko kauden. Alicanten leirilläkin alkoi nimittäin muutaman kerran jo ärsyttämään koko touhu, kun tuli pum-mailtua treeneissä liian usein ja liian isosti. Ja vaik-ka joku ihanan viisas ihminen onkin joskus toden-nut, että virheistä oppii, niin välillä tuntuu, että meidän lajissamme asia saattaa mennä myös niin, että virheistä oppii tekemään lisää virheitä. Onnis-tuneista suorituksista saa sitä vastoin itseluotta-musta ja uskoa omaan kykyyn ja taitotasoon.Joka tapauksessa kevään suunnistuskausi on nyt aloitettu niin Portugalissa kuin Espanjassakin. Portugalissa juoksin helmikuun lopulla neljä ki-

saa ja ne menivät erittäin hyvin. Nyt starttasin oi-keaan kisaan vain kerran, mutta numerolappu rin-nassa teki ihmeitä ja voitin senkin kilpailun. Koto-na Suomessa onkin sitten aika päästä jo normaa-liin arkeen. Hyvää perusharjoittelua voi harrastaa jo monessa kolkassa metsänkin puolella ja kevään sulattamat reitistöt huutavat juoksentelemaan. Ihanaa haistella sulan maan tuoksuja ja nautiskella keväisistä auringonsäteistä. Jollain tavalla ne läm-mittävät mieltä ihan eri tavalla kuin Espanjan iki-aurinko. Innostunutta ja kehittävää kevättä,

18.3.2015 Minna

SSL/

Pirj

o Va

ljane

n

Me hoidamme sijoitustasi.Metsänhoitoyhdistys auttaa saamaan metsästä hyvää tuottoa sukupolvesta toiseen. Oma metsänhoitoyhdistyksesi kertoo, miten saat metsäsi tuottamaan ja teet kannattavaa puukauppaa. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi.

Metsänomistajat

Metsätaitokilpailusarjat: miehet, naiset, nuoretPaikka: Timitran hiihtokeskus, Ylätie 20, LieksaKilpailujen aikataulu:klo 9.00 Ilmoittautuminen alkaaklo 9.30 kilpailujen avaus sekä ohjeet radalleklo 10.00 kilpailu alkaa

Ilmoittautuminen sekä lisätietoa kilpailuista sähköpostilla [email protected] tai puhelimitse 040 7069 166

Metsänhoitoyhdistysten jäsenille metsätaitokilpailut on maksuton, ei-jäsenet 15,00 euroa. Kahvitarjoilu!

TERVETULOA KISAAMAAN SEKÄ KUULEMAAN UUSIMMAT METSÄALAN AJANKOHTAISET UUTISET!

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry Kuurnankatu 3 b, 80100 JOENSUU • [email protected] p.040 7069 166

Metsänomistajien metsätaitokilpailut

la 23.5.2015 Lieksassa Metsätaitokilpailusarjat: miehet, naiset, nuoretPaikka: Timitran hiihtokeskus, Ylätie 20, LieksaKilpailujen aikataulu:klo 9.00 Ilmoittautuminen alkaaklo 9.30 kilpailujen avaus sekä ohjeet radalleklo 10.00 kilpailu alkaa

Ilmoittautuminen sekä lisätietoa kilpailuista sähköpostilla [email protected] tai puhelimitse 040 7069 166

Metsänhoitoyhdistysten jäsenille metsätaitokilpailut on maksuton, ei-jäsenet 15,00 euroa. Kahvitarjoilu!

TERVETULOA KISAAMAAN SEKÄ KUULEMAAN UUSIMMAT METSÄALAN AJANKOHTAISET UUTISET!

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry Kuurnankatu 3 b, 80100 JOENSUU • [email protected] p.040 7069 166

Metsänomistajien metsätaitokilpailut

la 23.5.2015 Lieksassa

Metsänomistajat18

Karjalan Metsätilat Oy on metsäkiinteistöjen välitykseen erikoistunut yhtiö, joka toimii Pohjois-Karjalan sekä Uukuniemen alueella.

Toiminnan tarkoituksena on täydentää met-sänhoitoyhdistyksen tarjoamia palveluja ja avustaa metsänomistajia heidän metsäomai-suuden hoidossa.

KAIKKI PALVELUT SAMASTA OSOITTEESTAKarjalan Metsätilat Oy toimii yhteistyössä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan kanssa. Metsän-hoitoyhdistys laatii tila-arviot myytävistä kiinteistöistä. Tilojen markkinointi ja asiakaspalvelu on keskitetty LKV-yhtiölle, jonka palveluksessa on neljätoista toimihenkilöä. Näin palvelut ovat helposti saatavilla koko Pohjois-Karjalan maakunnan ja Uukuniemen alueella.

KAUPPA EI OLE AINOA VAIHTOEHTOKarjalan Metsätilat Oy LKV:n toiminta lähtee asiakkaan tarpeista. Metsätilan myyntiä suunnitelta-essa on mahdollista huomata tilalla olevan aivan uusia, ennen tiedostomattomia mahdollisuuksia. Tällöin metsätilan kehittäminen esimerkiksi metsähoidollisin ja puukaupallisin menetelmin voi olla hyvä vaihtoehto. LKV-toimintaa hoitava henkilö on välitystoiminnan lisäksi metsäalan ammattilai-nen, jolla on sekä verotuksen että puumarkkinoiden asiantuntemus.

LAAJA ASIAKASKUNTAMetsätiloista kiinnostuneet ostajat ovat usein kyselleet myytävinä olevia kiinteistöjä metsänhoito-yhdistykseltä, vaikkei välitystoimintaa ole markkinoitu. Tämä on osoitus siitä, että ostajat luottavat yhdistyksen asiantuntemukseen. Karjalan Metsätilat Oy:llä on valmiina laaja asiakaskunta, suurin osa maakunnan metsänomistajista on asiakkaitamme.

VARMA JA TURVALLINEN PALVELUKun olet myymässä tilaasi, saat meiltä asiantuntevaa palvelua. Olemme apunasi kaupan kaikissa vai-heissa arvioista kauppaan asti sekä laadimme tarvittavat asiakirjat. Neuvomme ja avustamme myös SPV (sukupolvenvaihdos) - asioissa.

Risto Kannassalmi, LKV Toimitusjohtaja, vastaava hoitaja Joensuu, puh. 0400 245 317

Mika Lappalainen, LKV Joensuu, puh. 0500 278 011Toimialue: Joensuu

Arto Soikkeli, LKV Joensuu, puh. 0400 174 393 Toimialue: Kontiolahti

Raino Valtonen, LKV Tuupovaara, puh. 0400 153 623Toimialue: Tohmajärvi, Pyhäselkä, Tuupovaara

Jouni Mutanen, KED Kitee, puh. 040 512 9618Toimialue: Kitee, Kesälahti, Uukuniemi

Jukka Behm, LKV Rääkkylä, puh. 0400 449 122 Toimialue: Rääkkylä

Joona Turunen, LKV Lieksa, puh. 0400 627 917Toimialue: Lieksa

Jukka Rantonen, LKV Nurmes, puh. 0500 279 055 Toimialue: Nurmes SPV asiantuntija

Sami Suihko, LKV Ilomantsi, puh. 0400 240 074Toimialue: Ilomantsi

Aija Koistinen, LKV Liperi, puh. 0400 277 676Toimialue: Polvijärvi

Timo Puustinen, LKV Ilomantsi, puh. 0400 275 332SPV asiantuntija

Markku Piironen, LKV Liperi, puh. 0400 170 138 Toimialue: Liperi, Outokumpu

Anssi Kolehmainen, LKV Eno, puh. 0400 242 166Toimialue: Eno, Kiihtelysvaara

Lisätietoja kohteistamme www.metsatilat.fi/karjala

ASIANTUNTIJAT PALVELEVAT PAIKALLISISSA TOIMISTOISSA

Metsänomistaja ei näy-tä monestikaan elinaika-naan määräävän metsä-omaisuutensa tulevista omistajista mitään. Omis-tajasukupolvi vaihtuu sii-tä huolimatta.

Metsänomistajan kuoleman seurauksena muodostuu jakamaton kuolinpesä. Perilliset maksavat perintöosuudestaan perintöveron. Ellei perinnönjättäjä ole antanut kuoleman varalta mitään määräyksiä, määräävät kuolinpesän osakkaat perinnöstä, myös metsäomaisuudesta, yhdessä. Oikeustoimien syntymisen edellytyksenä on tällöin osakkaiden yksimielisyys. Jatkossa muutokset sitten pesän omaisuudessa tai määräämisvallassa

omaisuuteen vaativat perillisten yksimielisen sopimuksen.

Kuolinpesien suurin ongelma on yksimielisyyden puuttuminen. Suhteiden tulehtuessa saatetaan joutua hakemaan käräjäoikeudelta pesään pesänselvittäjä/pesänjakaja. Tällöin lakimies saa ulkopuolisena asiantuntijana päättää omaisuudesta ja sen jakamisesta. Pesän osakkaat siis riitelevät keskenään ja omaisuuden jakamisesta syntyy huomattavia ylimääräisiä kuluja.

Sukupolvenvaihdoksessa kaikkein kallein ratkaisu onkin useimmiten se, ettei ole ratkaistu mitään, vaan käsillä on suunnittelematon kuolema. Jo harkittu testamentti

voi parantaa oleellisesti puolison tai rintaperillisten asemaa sekä verotuksessa että myös muutoin.

Testamentilla perinnönjättäjä voi määrätä omaisuutensa jakaantumi sesta kuolemansa jälkeen sekä saajien oikeuksista omaisuuteen. Usein puolisot laativat keskinäisen testamentin jolla halutaan turvata eloonjäävän puolison asemaa, vaikuttaa perillisten verotukseen sekä estää turhaa riitelyä. Testamentti on aina tarpeellinen osana sukupolvenvaihdosta. Valveutunut metsänomistaja voi siirtää metsätilansa seuraavalle polvelle ajoissa sekä ilman tarpeettomia kuluja ja

Jos minä kuolen

riitelyä. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa metsätilan määräämisvallan sopiva järjestely, luovutusten ja metsän verotus, tilan elinkelpoisuus sekä metsien hoidon ja käytön jatkuvuuden turvaaminen ovat kaikki tärkeitä seikkoja. Tarpeettomia yhteisomistuksia ei suositella.

Hallittu sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa kauppana, lahjana tai vaikkapa testamentilla. Monesti parhaaksi vaihtoehdoksi muodostuu näiden yhdistelmä. Vaihdosta järjestellään luovutuksilla elinaikana ja lopuksi laaditaan vielä kuoleman varalta testamentti.

Kiinteistön kaupassa syntyy ostajalle metsävähennysoikeus. Tilan ostaja saa siten myydä tilalta verovapaasti puuta metsävähennysoikeuden (60 % tilan hankintakuluista) verran. Usein tämä on merkittävä veroetu. Vähennyksen käytön vaikutus tilan luovutuksen verotuksen on kuitenkin syytä tiedostaa. Metsätilakauppa katsotaan lahjanluonteiseksi vain mikäli kauppahinta ei ole yli 3/4 tilan käyvästä arvosta. Kaupassa voi siis antaa merkittävän verottoman lahjan. Mikäli tilalla jatketaan maataloutta, on rajana 50 % käyvästä arvosta.

Kiinteistön lahjassa vastiketta ei makseta. Lahjan saaja on velvollinen perintö ja lah

javerolain mukaisesti maksamaan luovutetun omaisuuden käyvän arvon mukaan lahjaveroa. Lähisukulaisuus osapuolten kesken on verotuksessa eduksi. Usein lahja yli sukupolven on verotuksellisesti edullisin. Tällöin olisi kuitenkin suotavaa että lapsenlapsi olisi täysiikäinen. Hallintaoikeuden pidättäminen välisukupolvelle on monesti toimivin ja edullisin ratkaisu tässä.

Tilan luovutuksessa voi luovuttaja pidättää erilaisia oikeuksia, esimerkiksi hallintaoikeuden. Tärkeää olisi kuitenkin tietää mitä se käytännössä (metsäverotus, puukaupat) tarkoittaa. Tarpeettomia hallintaoikeuden pidätyksiä on syytä välttää. Hallintaoikeudesta voi tulla ongelma, mikäli hallintaoikeuden haltija menettää työkykynsä tai oikeustoimikeloisuutensa. Vaarana, että tilan metsiä ei kyetä käyttämään mitenkään. Elinikäiset hallintaoikeuden pidätykset ovat harvoin suositeltavia.

Metsänomistajan kannattaa käyttää asiantuntijan apua sukupolvenvaihdoskysymyksissä. Tällaista osaavaa apua löytyy mm. metsänhoitoyhdistysketjusta.

Tuomo Pesälämetsälakimies

Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

Tuomo Pesälä.

Metsänomistajat 19

OP-Metsän-omistaja-rahasto Metsän omistamisen uusi vaihtoehto. Kysy lisää omasta Osuuspankistasi tai katso lisätietoja op.fi/metsa

Tutustu heti www.savotanpuoti.fi

Kaikki tarvikkeet omatoimiseen metsänhoitoon.

Savotan puotiMETSÄNOMISTAJAN VERKKOKAUPPA

Metsänomistajat Metsänomistajat

FUNCTIONAL- KYPÄRÄ KAUPAN

PÄÄLLE!HUSQVARNAN 500-SARJAN

RAIVAUSSAHAN OSTAJALLE.

www.husqvarna.f

VARMA VALINTA!

HUSQVARNA 545 FX/FXTRaivaussaha ammattimaiseen metsänhoitoon.45,7 cm³, 2,2 kW, 8,1 kg

ALKAEN

899€

FUNCTIONAL-SUOJAKYPÄRÄ

Mukava ja ergonominen kypärä suojaa päivittäisessä metsätyössä. UltraVision-visiiri varmistaa erinomaisen näkyvyyden.

ARVO 76 €

Husqvarna 545FX/FXT tai 555FX/FXT -raivaussahan ostajalle Functional-kypärä kaupan päälle vain

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala jäsenkortilla. Jäsentarjous voimassa 30.5.2015 saakka Pohjois-Karjalassa.

KONE JA TARVIKE

M.LEPPÄNENJOENSUU

OUTOKUMPU

MOTTIMAJA KYILOMANTSI

LIEKSA

KONELIIKE J.HYTTINEN KY KITEE

KONE JA RAUTA HILTUNEN ENO

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry • Kuurnankatu 3 b • 80100 Joensuu www.mhy.fi/pohjois-karjala • puh. 040 7069 166

Ota rohkeasti puheeksi sukupolvenvaihdos.Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala palvelee ammattitaitoisesti ja luotettavasti, kun metsätilan sukupolvenvaihdos tulee ajankohtaiseksi.

SPV - asiantuntijamme palvelevat maakunnassa

Timo Puustinen puh. 0400 275 332 Sakari Tikka puh. 040 170 4898 Jukka Rantonen puh. 0500 279 055

SPV- palvelupaketit hinnat alkaen 400,00 euroa + alv 24 %

Minna Kauppi

KUVA

: MA

RKU

S LA

UKK

AN

EN

Me teemme metsänomistajan eteen enemmän!

Suomeen on tulossa lä-hivuosina useita puuta käyttäviä tehtaita ja lai-toksia. Tämä lupaa met-sänomistajalle hyvää, mutta aloitti saman tien keskustelun siitä, tuleeko puuta sitten kuitenkaan tarpeeksi myyntiin.

MTK julkisti maaliskuus-sa metsäpoliittisen toimenpi-deohjelman, jolla metsätalo-uden kannattavuus ja puu-markkinoiden toimivuus saa-daan turvattua tulevaisuu-dessa. - Toteutetaan metsäti-lojen sukupolvenvaihdoksen verohuojennus, otetaan käyt-töön metsätilojen määräaikai-nen luovutusvoittoverovapa-us, kehitetään pääomatulove-rotusta kannustavammaksi ja korotetaan metsävähennystä 95 %:iin metsätilojen kauppa-arvosta, luettelee MTK:n met-säjohtaja Juha Hakkarainen tarvittavia toimenpiteitä.

Nämä ovat kansantaloudel-lisilta kustannuksiltaan pieniä mutta tuottavat hyvin.

- Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien mukaan sukupol-venvaihdoshuojennuksen ko-konaisverokertymä (sisältäen lahja- ja perintö- sekä puun-myyntituloverot) olisi lop-pupelissä positiivinen. Vero-ja kertyisi kaiken kaikkiaan li-sää parhaimmillaan 7–8 mil-joonaa euroa vuodessa. Luuli-si, että poliitikot olisivat kiin-nostuneita näin tuottavista veronkevennyksistä, Hakka-rainen ihmettelee.

Metsätilojen sukupolven-vaihdosten edistäminen oli-si puumarkkinoiden toimi-vuuden kannalta ylivoimai-

sesti tärkein toimenpide, sil-lä tutkimusten mukaan met-sänomistajien keski-iän nuo-rentuminen 10 vuodella li-säisi puun tarjontaa 3 miljoo-naa kuutiometriä vuodessa. Yli 75-vuotiaat metsänomista-jat myyvät puuta enää todel-la harvoin.

Metsävähennys ja luovutusvoittovero-vapaus kannustaisivat aktiivisuuteen

Puumarkkinoiden toimivuut-ta ja tehokkuutta voidaan pa-rantaa myös metsätilaraken-netta kehittämällä.

Metsävähennyksen ja luo-vutusvoittoverovapauden yh-distelmällä tuotaisiin metsäti-loja markkinoille samalla kun tilan ostajalle luotaisiin kan-nustimia, jotka ovat hyödyn-nettävissä vain, jos puukaup-paa tekee aktiivisesti.

Yhteisomistuksia pitää kehittää

Vuoden 2003 jälkeen Suo-meen on perustettu lähes 140 uutta yhteismetsää joissa on yhteensä 47 000 hehtaaria metsää.

Uudet yhteismetsät ovat valtaosin suvun tai perheen yhteismetsiä, jotka on muo-dostettu huomattavasti kes-kimääräistä suuremmista, yleensä yhtymä- tai perikun-tamuotoisista tiloista tai su-kulaisten erillisistä tiloista. Yhteismetsälakia uudistamal-la olisi mahdollista edelleen alentaa kynnystä yhteismet-sän perustamisessa.

Myös muiden yhteisomis-tusmuotojen, kuten kiinteistö-rahastojen, toimintaedellytyk-siä tulisi kehittää. Tällä het-kellä meillä ei ole kiinteistöra-hastolakia, joka mahdollistai-si verotehokkaat kiinteistöra-hastot. Myös mahdollisuutta siirtää metsäomaisuutta ap-portti-omaisuutena muussa yhteisömuodossa toimivaan metsätalousyritykseen tulee kehittää.

Seuraava hallitus-ohjelma ratkaisee

Sekä metsäpoliittisessa se-lonteossa että Metsästrategia 2025:ssä on vahvasti linjattu tarve kehittää yrittäjämäistä metsäomistusta, metsätilara-kennetta ja metsätilojen spv-huojennusta.

Maa- ja metsätalousminis-teriö on analysoinut kah-ta vaihtoehtoista kannuste-mallia sukupolvenvaihdos-ten edistämiseksi: huojennus-ta metsävähennyksen kautta ja vastaavaa huojennusmal-lia kuin maatiloilla. Tavoittee-na on, että asia saadaan kirjat-tua seuraavaan hallitusohjel-maan.

Anne Rauhamäki

Metsätilan sukupolvenvaihdoksiin tarvitaan veroporkkanaa

Metsänomistajat20

Pek k a Nuutinentoiminnanjohtajapuh. 040 516 4836

R isto Kannassalmikenttäpääl l ik kö, LK Vpuh. 0400 245 317

Anna-M aija L aak konentoimistopääl l ik köpuh. 0500 278 528

M arja Var tiainentoimistos ihteer ipuh. 040 706 9166

JOENSUUN TOIMISTOKuurnank atu 3 b, 80100 JoensuuPuh. 040 7069 166

LIPERIN TOIMISTOVarolant ie 3 , 83100 L iper i

M ik a L appalainenkenttäpääl l ik kö, LK Vpuh. 0500 278 011

Hannele Är väsmark k inoint is ihteer ipuh. 0400 202 616

Sirk k a Por timopalk k as ihteer ipuh. 0400 275 339

M auri Hytönen(Kont iolahden k k , Onttola , Kulho, Jo -ensuu, I iksenvaara , Mulo, Vouvink ylä)puh. 0400 355 385

Vesa Kuusela(K i ihtelysvaara , Hei -nävaara , Kesk i jär v i , Hammaslaht i )puh. 0500 678 896

Arto Soikkeli , LK V(Lehtoi , S elk ie, M ön-ni , Jakokosk i , Romo, Röksä ja osa Kont io -lahtea)puh. 0400 174 393

Jani Paajanen(Romppala , Venejo -k i , Varparanta ja osa Kont iolahtea)puh. 0400 224 812

ME TSÄASIANTUNTIJAT

Juk k a B ehm, LK V(Leppälaht i , K aata-mo, R ist i -Korpivaara)puh. 0400 449 122

Aija Koist inen , LK V(Kuorevaara , Sola , Sotkuma, K äsämä, Vaiv io)puh. 0400 277 676

S ak ari Tik k akor juupalveluesimiesSPV as iantunt i japuh. 040 170 4898

Pek k a M iinalainen(L iper i pohjoinen ja etelä inen K i iessalo)puh. 0400 220 543

M ark ku Pi ironen , LK V(Suvisranta , Tör isevä, Sysmä, Harmaasalo, Vi in i jär v i , Kompero)puh. 0400 170 138

Anneli Könönen poissa toista iseks i , s i jaisena Aku Kok konen(R ik k aranta , Mal jasalmi , Jäätsalo, Viuruniemi , Var is laht i )puh. 040 709 9976





OUTOKUMMUN TOIMISTOKummunk atu 6 , 83500 Outokumpu

Annik a Kontk anen(Horsmanaho, Saar i -vaara , Pyöräk angas, Haapovaara , Teer i -vaara , Kokonvaara)puh. 0400 181 436

POLVIJÄRVEN TOIMISTOPolvi jär vent ie 15, 83700 Polv i jär v i

Päivi-E l ina Huttu-nen( Tuupovaara etelä i -nen el i K innasniemi , Luutalaht i , Öl lö lä , Hoi lo la , Saar ivaara , Saar io inen)puh. 0400 278 896

Reijo Heisk anen(Nunnalaht i , Timo -vaara , Lar insaar i , Pol -vela etelä ja Juuan k ylä etelä)puh. 0500 277 529

Pek k a Kajoksinen( Tuopanjok i , Ahmo -vaara , Kol i , Hattusaa-r i ja Jär venpohja)puh. 0500 283 805

Kimmo Leppänen(K inahmo, Ruvaslaht i , L ipasvaara , M ar ton-vaara , K i rkonk ylä)puh. 040 719 6967

R ÄÄKKYL ÄN TOIMISTOK innulant ie 1 , 82300 R ääk k ylä

ME TSÄASIANTUNTIJATI lk k a Pak arinen(R ääk k ylän kunnan a lueet ja I kolansaar i )puh. 040 523 1110

K ITEEN TOIMISTOOlkont ie 6 , 82500 K iteeME TSÄASIANTUNTIJATPer tti Karjalainen(K i teenk ylä , Lou-kunvaara , M isola , Rok k ala , R i ih i jär v i , Närsäk k älä , Kont iola , Pi imäjär v i )puh. 0400 245 320

Heik k i Uuksulainen(K antosyr jä , K i teen-laht i , Päät ye, Potos-k avaara , Kunonniemi , Satulavaara , Säyne -jär v i )puh. 0400 245 318

Jouni Mutanen , KED(Mul jula , Pi imäjär v i , Suoparsaar i , Suor lah-t i , Särk i jär v i , Ham-mask al l io, Haarajär v i , Ruppovaara)puh. 040 512 9618

Kimmo Var tiainenMetsäsuunnitte l i japuh. 0400 275 333

KESÄL AHDEN TOIMISTOKesälahdent ie 32 A, 59800 Kesälaht i

ME TSÄASIANTUNTIJATTimo Heisk anen(Kesälaht i , Mar jonie -mi , Sar v isa lo, Totkun-niemi , Vi l la la)puh. 0400 151 801

Vesa Vänttinen(N i in ikumpu, Tasa-pää, Heinoniemi , Leinävaara , Puhos, Puhossalo, As ikon-saar i , Vi l la la)puh. 0400 245 319

Osmo Timonen(Purujär v i , Suitsa , Varmo, Varmonniemi , Kokonlaht i , Kumpu, Mar tt inansaar i , Matr i , N iuk k ala , Uukuniemi)puh. 0400 151 802

TOHMA JÄRVEN TOIMISTOK irk kot ie 6 , 82600 Tohmajär vi

R aino Valtonen , LK V( Tuupovaara pohjoi -nen el i Konnunniemi , Kovero, Kor tevaara , Sonk ajanranta , He -ra jär v i , Pi r t t i jär v i ja Kok invaara)puh. 0400 153 623

TUUPOVAAR AN TOIMISTOR i ikolant ie 1 , 82730 TuupovaaraME TSÄASIANTUNTIJAT

Pirketta Heinonen( Vär ts i lä , Petravaara , Kemie i tä , Peion-niemi , K antosyr jä ja Jär ventaus)puh. 050 379 2136

O ll i S oininen(K i ihtelysvaaran k k etelä , Palo, Usk al i , Oskola ja Huht i lampi)puh. 040 553 3802

Terho Multanen(Onk amo, Tik k ala , Mur toi , Ak k ala , Jouh-kola , R i ikola , Kemie länsi , Saar io, Vatala ja Kutsu)puh. 0500 278 529

JUUAN TOIMISTOK auppakuja 2 , 83900 Juuk a

ME TSÄASIANTUNTIJATHenri Leppänen(Matara , K ajoo, Petro -vaara , R ahola , Vaik ko, Polvela pohjoinen, Juuan k ylä läns i ja Hal ivaara)puh. 0500 283 807

Jari Kotip ohja( Vuok ko, Paalasmaa, Juuan k ylä pohj . )puh. 0500 283 806

ENON TOIMISTOK auppat ie 8 , 81200 EnoME TSÄASIANTUNTIJATAnssi Kolehmainen , LK V (Enonsalo, S i ik a-vaara-Pahk avaara , Kuis-ma, Luhtapohja , Tyr jän-saar i , Tyr jä , K iv i laht i , Löytöjär v i , Ai t tovaara , Revonk ylä)puh. 0400 242 166

M arko Kalt iainenpuh. 0400 378 841

Eero Pelkonen(Eno pohjoinen el i Ahveninen, Kuusi jär-v i , Pie l is jok i , Sar-v ink i , Pi r t t ivaara ja Haapalaht i )puh. 0400 378 840

LIEKSAN TOIMISTOKuhmonk atu 2 , 81700 L ieksa

ME TSÄASIANTUNTIJATJuhani Lehikoinen( Viek i , Kylänlaht i , Vaaralaht i -Kor iseva, ja Porosaar i )puh. 0400 177 029

O lavi Reittu(Sark k i la , Vuonis laht i , Kelvä , Salonk ylä , Jaa-konvaara , Haapalaht i , Eno pohjoinen)puh. 0400 677 005

Jo ona Turunen, LK V(Hattuvaara , Ruunaa, Uusik ylä , Nurmijär v i ja Kont iovaara)puh. 0400 627 917

ILOMANTSIN TOIMISTOK alevalant ie 13, 82900 I lomants i




Pek k a Ky yk all io(Kuuksenvaara , Nuo -rajär v i , Hattuvaara , K äenkosk i , Putkela , I la ja ja Naar vansalo)puh. 0400 242 174

S ami Suihko , LK V( I lomants in ympär is-tö, Mauk kula , Mar jo -vaara , Ostronsaar i , Melaselk ä ja Patr ik k a)puh. 0400 240 074

NURMEKSEN TOIMISTOPorok ylänk atu 33, 75530 Nurmes

Jussi Kettunen(Höl jäk k ä, L ipinlaht i , Kynsiniemi , Pie l isen saar isto pois luk ien Porosaar i )puh. 0500 279 056Pek k a Ter vashonk a(Nurmesk ylä i tä , Petäisk ylä , Mujejär v i , Saramo ja Kuohat in as.a lue) puh. 0500 371 768

Per tt i R y ynänenkor juupalveluesi -mies, LK Vpuh. 040 170 1759

Juk k a R antonen , LK V(Nurmesk ylä läns i , Jok ik ylä , Savik ylä , Särk ivaara ja Salmen-k ylä)puh. 0500 279 055

VALTIMON TOIMISTOKeskusk atu 27, 75700 Valt imo

M ik a B aas( Valt imo, Pajukosk i , K arhunpää ja Yl ik y lä)puh. 050 568 6447

Jussi Ti it inen(Halmejär v i , Koira-vaara , Koppelo, Rumo ja Rumon yht .metsä)puh. 0500 376 052

PÄÄK AUPUNKISEUDUN ME TSÄNOMISTA JIEN PALVELUTOIMISTOSimonk atu 6 (Maala isten ta lo)00100 Hels ink i puh. 040 720 3160

[email protected] www.mhy.fi

Tuomo Pesälä metsälak imiesPuhel inpäiv yst ys metsään l i i t t y vissä lak i -as io issa maanantais in k lo9-16. Puh. 0600-39 39 59 (4 ,01 €/min +pvm/mpm)

Timo Puustinen, SPV as iantunt i ja , LK V( Tok rajär v i , K akonaho, Huhus, Sonk aja)puh. 0400 275 332

Me teemme metsänomistajan eteen enemmän, tervetuloa paikalliseen toimistoon!

Pek k a Nuutinentoiminnanjohtajapuh. 040 516 4836

Anna-M aija L aak konentoimistopääl l ik köpuh. 0500 278 528

Hannele Är väsasiak kuuspääl l ik köpuh. 0400 202 616

Sirk k a Por timopalk k as ihteer ipuh. 0400 275 339

JOENSUUN TOIMISTOKuurnank atu 3 b, 80100 JoensuuPuh. 040 7069 166

LIPERIN TOIMISTOVarolant ie 3 , 83100 L iper i

M ik a L appalainenkenttäpääl l ik kö, LK Vpuh. 0500 278 011

R isto Kannassalmikenttäpääl l ik kö, LK Vpuh. 0400 245 317

M arja Var tiainentoimistos ihteer ipuh. 040 706 9166

M auri Hytönen(Kont iolahden k k , Onttola , Kulho, Jo -ensuu, I iksenvaara , Mulo, Vouvink ylä)puh. 0400 355 385

Vesa Kuusela(K i ihtelysvaara , Hei -nävaara , Kesk i jär v i , Hammaslaht i )puh. 0500 678 896

Arto Soikkeli , LK V(Lehtoi , Selk ie, Mön-ni , Jakokosk i , Romo, Röksä ja osa Kont io -lahtea)puh. 0400 174 393

Juk k a-Pek k a P y yk kö(Romppala , Venejo -k i , Varparanta ja osa Kont iolahtea)puh. 0400 224 812


Juk k a B ehm, LK V(Leppälaht i , K aata-mo, R ist i -Korpivaara)puh. 0400 449 122

Aija Koist inen , LK V(Kuorevaara , Sola , Sotkuma, K äsämä, Vaiv io)puh. 0400 277 676

S ak ari Tik k akor juupalveluesimiesSPV as iantunt i japuh. 040 170 4898

Jani Paajanen(L iper i pohjoinen ja etelä inen K i iessalo)puh. 0400 220 543

M ark ku Pi ironen , LK V(Suvisranta , Tör isevä, Sysmä, Harmaasalo, Vi in i jär v i , Kompero)puh. 0400 170 138

Aku Kok konenOUTOKUMPU: (R ik k a-ranta , Mal jasalmi , Jäätsa-lo, Viuruniemi , Var is laht i ) puh. 040 709 9976




OUTOKUMPUK atso POLVIJÄR VEN TOIMISTO

Annik a Kontk anen(Horsmanaho, Saar i -vaara , Pyöräk angas, Haapovaara , Teer i -vaara , Kokonvaara)puh. 0400 181 436

POLVIJÄRVEN TOIMISTOPolvi jär vent ie 15, 83700 Polv i jär v i

Päivi-E l ina Huttunen( Tuupovaara etelä i -nen el i K innasniemi , Luutalaht i , Öl lö lä , Hoi lo la , Saar ivaara , Saar io inen)puh. 0400 278 896

Pek k a Kajoksinen( Tuopanjok i , Ah-movaara , Kol i , Nun-nalaht i , Lar insaar i , Hattusaar i ja Jär ven-pohja)puh. 0500 283 805

Jari Kotip ohja( Vuok ko, Paalasmaa, Juuan k ylä pohjoinen ja etelä)puh. 0500 283 806

Kimmo Leppänen(K inahmo, Ruvaslaht i , L ipasvaara , Mar ton-vaara , K i rkonk ylä)puh. 040 719 6967

R ÄÄKKYL ÄN TOIMISTOK innulant ie 1 , 82300 R ääk k ylä


I lk k a Pak arinen(R ääk k ylän kunnan a lueet ja I kolansaar i )puh. 040 523 1110

K ITEEN TOIMISTOOlkont ie 6 , 82500 K iteeME TSÄASIANTUNTIJATPer tti Karjalainen(K i teenk ylä , Lou-kunvaara , M isola , Rok k ala , R i ih i jär v i , Närsäk k älä , Kont iola , Pi imäjär v i )puh. 0400 245 320

Heik k i Uuksulainen(K antosyr jä , K i teen-laht i , Päät ye, Potos-k avaara , Kunonniemi , Satulavaara , Säyne -jär v i )puh. 0400 245 318

Jouni Mutanen , KED(Mul jula , Pi imäjär v i , Suoparsaar i , Suor lah-t i , Särk i jär v i , Ham-mask al l io, Haarajär v i , Ruppovaara)puh. 040 512 9618

Kimmo Var tiainenmetsäsuunnitte lupuh. 0400 275 333

KESÄL AHDEN TOIMISTOKesälahdent ie 32 A, 59800 Kesälaht i

ME TSÄASIANTUNTIJATTimo Heisk anen(Kesälaht i , Mar jonie -mi , Sar v isa lo, Totkun-niemi , Vi l la la)puh. 0400 151 801

Atte S alojär vi(N i in ikumpu, Tasa-pää, Heinoniemi , Leinävaara , Puhos, Puhossalo, As ikon-saar i , Vi l la la)puh. 0400 245 319

Osmo Timonen(Purujär v i , Suitsa , Varmo, Varmonniemi , Kokonlaht i , Kumpu, Mar tt inansaar i , Matr i , N iuk k ala , Uukuniemi)puh. 0400 151 802

Vesa VänttinenVier imetsänhoito -hankepuh. 040 573 8432

TOHMA JÄRVEN TOIMISTOK irk kot ie 6 , 82600 Tohmajär vi

R aino Valtonen , LK V( Tuupovaara pohjoi -nen el i Konnunniemi , Kovero, Kor tevaara , Sonk ajanranta , He -ra jär v i , Pi r t t i jär v i ja Kok invaara)puh. 0400 153 623

TUUPOVAAR AN TOIMISTOR i ikolant ie 1 , 82730 TuupovaaraME TSÄASIANTUNTIJAT

Pirketta Heinonen( Vär ts i lä , Petravaara , Kemie i tä , Peion-niemi , K antosyr jä ja Jär ventaus)puh. 050 379 2136

O ll i S oininen(K i ihtelysvaaran k k etelä , Palo, Usk al i , Oskola ja Huht i lampi)puh. 040 553 3802

Terho Multanen(Onk amo, Tik k ala , Mur toi , Ak k ala , Jouh-kola , R i ikola , Kemie länsi , Saar io, Vatala ja Kutsu)puh. 0500 278 529

JUUAN TOIMISTOK auppakuja 2 , 83900 Juuk a

ME TSÄASIANTUNTIJATHenri Leppänen(Matara , K ajoo, Petro -vaara , R ahola , Vaik ko, Polvela , Timovaara , Juuan k ylä läns i ja Hal ivaara)puh. 0500 283 807

ENON TOIMISTOK auppat ie 8 , 81200 EnoME TSÄASIANTUNTIJATAnssi Kolehmainen , LK V (Enonsalo, S i i -k avaara-Pahk avaara , Kuisma, Luhtapohja , Tyr jänsaar i , Tyr jä , K iv i laht i , Löytöjär v i , Ai t tovaara , Revon-k ylä)puh. 0400 242 166

Eero Pelkonen(Eno pohjoinen el i Ahveninen, Kuusi jär-v i , Pie l is jok i , Sar v in-k i , Pohja , Koivuvaara , Pi r t t ivaara ja Haapa-laht i )puh. 0400 378 840

LIEKSAN TOIMISTOKuhmonk atu 2 , 81700 L ieksa

ME TSÄASIANTUNTIJATJuhani Lehikoinen( Viek i , Kylänlaht i , Vaaralaht i -Kor iseva, ja Porosaar i )puh. 0400 177 029

O lavi Reittu(Sark k i la , Vuonis laht i , Kelvä , Salonk ylä , Jaa-konvaara , Haapalaht i , Eno pohjoinen)puh. 0400 677 005

Jo ona Turunen, LK V(Hattuvaara , Ruunaa, Uusik ylä , Nurmijär v i ja Kont iovaara)puh. 0400 627 917

Henri M aijalametsät ie - ja o jahank-keet , metsäsuunnit-te lupuh. 040 668 5778

ILOMANTSIN TOIMISTOK alevalant ie 13, 82900 I lomants i




Pek k a Ky yk all io(Kuuksenvaara , Nuo -rajär v i , Hattuvaara , K äenkosk i , Putkela , I la ja ja Naar vansalo)puh. 0400 242 174

S ami Suihko , LK V( I lomants in ympär is-tö, Mauk kula , Mar jo -vaara , Ostronsaar i , Melaselk ä ja Patr ik k a)puh. 0400 240 074

NURMEKSEN TOIMISTOPorok ylänk atu 33, 75530 Nurmes

Jussi Kettunen(Höl jäk k ä, L ipinlaht i , Kynsiniemi , Pie l isen saar isto pois luk ien Porosaar i )puh. 0500 279 056Pek k a Ter vashonk a(Nurmesk ylä i tä , Petäisk ylä , Mujejär v i , Saramo ja Kuohat in as.a lue) puh. 0500 371 768

Juk k a R antonen , LK VSPV as iantunt i ja(Nurmesk ylä läns i , Jok ik ylä , Savik ylä , Särk ivaara ja Salmen-k ylä)puh. 0500 279 055

VALTIMON TOIMISTOKeskusk atu 27, 75700 Valt imo

M ik a B aas( Valt imo, Pajukosk i , K arhunpää ja Yl ik y lä)puh. 050 568 6447

Jussi Ti it inen(Halmejär v i , Koira-vaara , Koppelo, Rumo ja Rumon yht .metsä)puh. 0500 376 052

PÄÄK AUPUNKISEUDUN ME TSÄNOMISTA JIEN PALVELUTOIMISTOSimonk atu 6 (Maala isten ta lo)00100 Hels ink i puh. 040 580 3981

[email protected] www.mhy.fi/pohjois-karjala

Tuomo Pesälä metsälak imiesPuhel inpäiv yst ys metsään l i i t t y vissä lak i -as io issa maanantais in k lo 9-16. Puh. 0600-39 39 59 (4 ,01 €/min +pvm/mpm)

Timo Puustinen, SPV as iantunt i ja , LK V( Tok rajär v i , K akonaho, Huhus, Sonk aja)puh. 0400 275 332

Me teemme metsänomistajan eteen enemmän, tervetuloa paikalliseen toimistoon!

Aija Koist inen, LK V(Kuorevaara , Sola , Sotkuma)puh. 0400 277 676

M arko Kalt iainenpuh. 0400 378 841

metsänomistajat · ri käyty ja kansa puhunut. minulta on ... on hakattu lähes entiseen tah-tiin,...

Documents