1

Ari Lähteenmäki

Suomen metsäkeskus

Metsätalouden vesiensuojelurakenteet

Metsäkeskus

kartalla

Kehitysjohtaja

Organisaatio

Elinkeinopalvelut

Elinkeinojohtaja Metsäjohtaja

Metsätieto- ja

tarkastuspalvelut

Hallintopalvelut

Johtaja

Johtokunta

Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäkeskus on osa välillistä

valtionhallintoa.

Kehityspalvelut

Viestintä

Hallintojohtaja

Kehityspalvelut

Hallintopalvelut

Viestintä

Suomen metsäkeskus edistää metsien hoitoa ja käyttöä,

metsien monimuotoisuutta sekä metsiin perustuvia elinkeinoja

Palvelut

– Metsään.fi-asiointipalvelu metsänomistajille ja toimijoille

– Metsätiedon tuottaminen ja metsätietotuotteet

– Metsälakien valvonta

– Kemera-tuet

– Neuvontaa ja koulutusta metsänomistajille, yrityksille ja yhteisöille

– Vaikuttaminen metsäelinkeinojen ja kestävän metsätalouden puolesta sekä

aluekehitys

Metsäkeskuksella on laaja alueellinen toimipisteverkosto

ja 590 työntekijää

Metsäkeskus on osa välillistä valtiohallintoa

Toimintaa ohjaa, rahoittaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö

Suomen metsäkeskus lyhyesti

5

Yleistä luonnonhoitohankkeista

Hankkeita toteutetaan yksityismailla

Metsäluonnon hoitohankkeet toteutetaan yleensä usean tilan alueella

Yksityiset metsänomistajat ja muut kestävän metsätalouden rahoitustukeen (kemera) oikeutetut maanomistajat

Rahoitus kestävän metsätalouden rahoituslain luonnonhoitomomentilta, omarahoitusosuus ?

Rahoitusta suunnitteluun ja toteutukseen

Ei suojelukorvauksia

6

Luonnonhoitohankkeet

Talousmetsien monimuotoisuutta tai virkistys- ja monikäyttöä edistäviä hankkeita

Elinympäristöjen hoito ja kunnostustyöt

Arvokkaiden maisema-alueiden hoito

Talousmetsien maisemanhoitotyöt

Ojituksen vesistöhaittojen estäminen

Ojitusalueiden ennallistaminen

Muita luonnonhoitoa korostavia hankkeita

7

Fosfori

Metsätalouden kuormitus keskimäärin pienehkö,

metsäisillä latvavesillä suuri

8

Typpi

9

Vesistöhaittojen vähentäminen

luonnonhoitohankkeena, Kemeralaki 20 §

4) metsäojitusalueiden laskeutusaltaiden tyhjentämistä tai metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämistä tai korjaamista, jos toimenpiteellä on tavanomaista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle

Metsäluonnon hoitohankkeet suunnitellaan ja toteutetaan metsäkeskuksen toimesta tai valvonnassa. Hankkeisiin sisältyvät työt tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajan kanssa ja töiden suorittaminen edellyttää maanomistajan suostumusta.

10

Vesistöhaittojen vähentäminen

luonnonhoitohankkeena

Aloitteesta selvitetään perusteluita hankkeen jatkotyöstämiselle

metsäojitusalueiden ja /tai metsämaan osuus valuma-alueilla suuri

metsätalouden vaikutus vesistöjen laatuun merkittävä

onko mahdollisella hankealueella vesiensuojelun kannalta merkittäviä seikkoja

tunnettuja metsäojituksen aiheuttamia ongelmia

alueen maalaji eroosiolle herkkää

ojastossa näkyvissä syöpymiä tai vesistöjen purkukohdissa liettymiä

11

onko vanhoja kunnostettavia vesiensuojelurakenteita

vesistöllisesti sopiva hanke-alue, merkittävyys

virkistyksellisesti merkittävä tai paikallista vesiensuojelullista aktiivisuutta

luonnonsuojelullisesti arvokas vesistö

onko muita alueen ympäristöön liittyviä kehittämishankkeita

kunnostettava tahi kunnostettu vesistö

kyläympäristön kehittämishanke tms.

Yksityiset metsänomistajat ja muut kestävän metsätalouden rahoitustukeen (kemera) oikeutetut maanomistajat

Rahoitusta suunnitteluun ja toteutukseen, jopa 100 %

Ei suojelukorvauksia

12

Esimerkki

•valuma-alue kokonaan

metsää

•kunnostusojitus

tulossa 3-10 vuoden

kuluessa

•vedet laskevat järveen,

jossa runsaasti virkistys-

käyttöä

Mitä vesistökuormitus on (1)? Kiintoainekuormitus

› Kiintoaines voi olla kivennäismaalajeja (esim. hiesu) tai

orgaanisia maalajeja (esim. turve).

› Kiintoainekuormitukseen vaikuttaa maalaji, valunnan

määrä, pinnanmuodot, virtaamanopeus, kaivuun

ajankohta, sademäärät.

› Metsätalouden toimenpiteet lisäävät

kiintoainekuormitusta enemmän tai vähemmän.

Ravinnekuormitus

› Haitallisimpia kasvien pääravinteet typpi (N) ja fosfori

(P).

› Ravinteet voivat olla kiintoaineessa tai veteen

liuenneina.

22.5.20

18

S

u

o

m

e

n

m

e

t

s

ä

k

e

s

k

u

s

13

Mitä vesistökuormitus on (2)?

Humuskuormitus

› Humus on liuennutta orgaanista ainetta, joka

tummentaa veden.

Happamuuskuormitus

› Happamoituminen tarkoittaa veden pH-arvon

laskua. Pintavedet normaalisti hieman

happamia.

› Ongelmaa esiintyy rannikkoseutujen

happamilla sulfaattimailla.

Pohjavesiin kohdistuva kuormitus

› Haitallinen valunta pohjavesiin (esim.

öljypäästöt).

22.5.20

18

S

u

o

m

e

n

m

e

t

s

ä

k

e

s

k

u

s

14

Mikä kuormitusta aiheuttaa?

Toimenpiteet, jotka paljastavat maanpintaa jättäen sen

alttiiksi eroosiolle ja syöpymiselle. Näitä ovat ojitus,

maanmuokkaus, kantojen nosto, tienrakennus, koneurat.

› Kiintoainekuormitus, ravinnekuormitus Toimenpiteet, jotka voimistavat hetkellisiä virtaamia ja

aiheuttavat siten syöpymiä ja eroosiota.

› Kiintoainekuormitus, ravinnekuormitus Lannoitus, hakkuut, kulotus

› Ravinnekuormitus

22.5.20

18

S

u

o

m

e

n

m

e

t

s

ä

k

e

s

k

u

s

15

Mitä kuormitus aiheuttaa (1)?

Kiintoaine samentaa veden, laskeutuu pohjaan, aiheuttaa

liettymistä ja ojien tukkeutumista.

Pienissä virtavesissä pohja ”umpeutuu”, jolloin esim.

kutupaikat katoavat.

Ravinteet ja orgaaninen hiili lisäävät veden

perustuotantoa, levien ja vesikasvien kasvua, joka

edelleen voi aiheuttaa leväkukintoja, veden samentumista,

hapettomuutta, kalakuolemia ja veden yleistä

käyttökelvottomuutta.

Orgaaninen aines kuluttaa hajotessaan veden happea ja

voi aiheuttaa syvänteiden hapettomuutta. Hapettomuus

vapauttaa pohjasta ravinteita.

22.5.2018esim veden väri,

happamuus,

happipitoisuus, kalakanta

S

u

o

m

e

n

m

e

t

s

ä

k

e

s

k

u

s

16

Mitä kuormitus aiheuttaa (2)?

Humuksella on monia suoria ja epäsuoria vaikutuksia,

esim. veden väri, happamuus, happipitoisuus, kalakanta.

Vesistökuormituksen haitat ovat usein monen tekijän

yhteisvaikutuksen tulosta.

Haitat - eivät ainakaan kaikki - näy heti kuormituksen

alettua eivätkä lopu sen päätettyä.

Veden laadun huononeminen vähentää vesistön

virkistyskäyttöarvoa ja voi välillisesti vaikuttaa

rantatonttien hintaa.

22.5.20

18

S

u

o

m

e

n

m

e

t

s

ä

k

e

s

k

u

s

17

Kiintoainekuormitus

Merkittävin metsätaloustoimenpiteiden aiheuttama

vesistöhaitta on kiintoainekuormitus.

Yksittäisistä toimenpiteistä kiintoainekuormitusta

aiheuttaa eniten kunnostusojitus.

Kiintoaineen taustakuormitus keskimäärin 5 kg/ha/v

Kunnostusojitus lisää kiintoainekuormaa ensimmäisinä

vuosina 3 -10-kertaisesti, jopa 20-kertaisesti.

Kiintoainekuormituksen riski suuri 2–3 vuotta

kunnostusojituksen jälkeen.

22.5.20

18

S

u

o

m

e

n

m

e

t

s

ä

k

e

s

k

u

s

18

Kiintoainekuormituksen riski kasvaa, jos maalaji irtoaa helposti virtavan

veden mukaan ja laskeutuu hitaasti seisovassa vedessä. Vesiensuojelun

kannalta hankalin kivennäismaalaji on hiesu.

22.5.20

18

S

u

o

m

e

n

m

e

t

s

ä

k

e

s

k

u

s

19

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

savi

hieno h

iesu

karkea h

iesu

hieno h

ieta

karkea h

ieta

hieno h

iekk

a

karkea h

iekka

hieno s

ora

karkea s

ora

Ved

en v

irta

usn

op

eus

m/s

0

2

4

6

8

10

12

14

16

Hiu

kkas

en l

aske

utu

mis

no

peu

s m

/h

Vesiensuojelun tavoite

Tavoitteena on, että pintavesien ekologinen tai

kemiallinen tila ei heikkene. Tavoite voi olla se, että tila

paranee.

Tavoitteena on, että vesien virkistyskäyttöarvoa ei

huonone tai se paranee.

Tavoitteena on käyttää parhaimpia ja taloudellisesti

tehokkaimpia menetelmiä.

Hyvä suunnittelu ja ongelmien ennaltaehkäisy ovat

vesiensuojelun avainsanoja.

22.5.20

18

S

u

o

m

e

n

m

e

t

s

ä

k

e

s

k

u

s

20

22.5.20

18

S

u

o

m

e

n

m

e

t

s

ä

k

e

s

k

u

s

21

Vesiensuojelun menetelmät: Suojakaista

Riittävän leveällä suojakaistalla voidaan vähentää

kiintoaineen (ja ravinteiden) valumista vesistöihin

hakkuiden, maanmuokkauksen, kantojen noston ja

lannoituksen yhteydessä

Suojakaistan suositusten mukainen minimileveys

– Vesistöjen ja pienvesien varteen vähintään 5 metriä.

Metsälakikohteella rajaus ominaispiirteiden mukaan

– Metsäojien varteen 3 metriä, mistä ei nosteta kantoja

– Muokkauksessa ojien varteen vähintään 1 metri

– Lannoitus: ojat 5 m, purot 10-15 m, vesistöt 30 m.

Lentolevityksessä suojakaista vesistöihin 50 m.

– Tuhkanlevitys suojakaista vesistöihin 50 m.

Leveyden tulisi olla minimiä enemmän, kun maalaji on

hienojakoista, rinne jyrkkä, vettä valuu laajalta alueelta.

22.5.20

18

S

u

o

m

e

n

m

e

t

s

ä

k

e

s

k

u

s

22

Suojakaista (2) Huomioitava tulva – suojakaista ei saa jäädä tulvan alle

Yksittäisiä puita voi poimia, jos se onnistuu maanpintaa

rikkomatta eikä kyseessä ole metsälakikohde.

PEFC-sertifioinnin standardien mukaan suojakaistan

puuston voi hakata, mutta pensaskerrosta ei saa

raivata

Hakkuutähteet puidaan suojakaistan ulkopuolelle.

Leveydessä kannattaa huomioida maanpinnan muodot ja

veden virtaamakohdat. Virtaamakohtiin leveyttä.

Maiseman kannalta monotoninen tasaleveä kaistale on

yleensä huono. Suojakaistalle tai sen läheisyyteen hyvä

sijoittaa säästöpuuryhmiä.

1. Pieni notko eli veden purkautumisreitti – lisää leveyttä

2. Jyrkkä rinne – lisää leveyttä

3. Alava ranta, huomioitava tulvaraja

22.5.20

18

S

u

o

m

e

n

m

e

t

s

ä

k

e

s

k

u

s

23

1.

2.

3.

Riittävän leveä suojakaista. Suojakaistan leveydessä

huomioitu kuvan oikeasta reunasta tuleva painuma

(vedenkulku-uoma), jota ei ole hakkuussa ylitetty.

22.5.20

18

S

u

o

m

e

n

m

e

t

s

ä

k

e

s

k

u

s

24

Reunimmaisesta muokkausurasta rantaan 10-15 m eli leveyttä

vesiensuojelun kannalta riittävästi. Rantavyöhyke turvetta.

Maiseman kannalta toteutus ei ole paras mahdollinen.

22.5.20

18

S

u

o

m

e

n

m

e

t

s

ä

k

e

s

k

u

s

25

22.5.20

18

S

u

o

m

e

n

m

e

t

s

ä

k

e

s

k

u

s

26

Lähde: Luke SVT ja Smk Amo-seuranta

Kunnostusojitus, Pirkanmaa

3 817

2 074 1 979

954

1 669

704939

1 700

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

2 0 0 2 2 0 0 5 2 0 1 0 2 0 1 2 2 0 1 4 2 0 1 5 2 0 1 6 A m o - t a v o

P i r k a n m a a

hehtaaria

28

Kiitos