Mielenterveystyön tilanne ja

kehittämistarpeet Vaasan kaupungissa

– kuulemistilaisuuksien raportti

Suunnittelija Anna-Liisa Kittilä, Vaasan kaupunki

Projektikoordinaattori Gunnevi Vesimäki, Pohjanmaa-hanke

Projektityöntekijä Tiia Järvinen, Pohjanmaa-hanke

Lokakuu 2009

2

SISÄLLYS

sivu1. JOHDANTO 41.1. Strategian työprosessin eteneminen 41.2. Kansallisen tason ohjauselementit mielenterveystyössä 5

2. VAASAN MIELENTERVEYSTYÖN NYKYTILA 62.1. Vaasassa aikaisemmin laaditut suunnitelmat ja strategiat 62.2. Mielenterveystyön organisoituminen Vaasan kaupungissa 8

3. NYKYTILA INDIKAATTOREIDEN VALOSSA 283.1. Mielenterveyttä kuvaavia yleisiä indikaattoreita 293.2. Ikäkausittainen tarkastelu 37

4. KUULEMISTILAISUUKSIEN ANTI NYKYTILASELVITYKSELLE 444.1. Ammattilaiskuuleminen 444.2. Kuntalaiskuuleminen 474.3. SWOT-analyysi kaupungin mielenterveystyön kuvaajana 494.4. Työryhmien evästys nykytilaselvitykselle 50

5. YHTEENVETO 52

LÄHTEET 54

LIITTEET

Liite 1. Ammattilaiskuulemisen muistioLiite 2. Kuntalaiskuulemisen muistio

KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO

Kuvio 1. Mielenterveys prosessina

Taulukko 1. Vastaanottopalveluiden käyntitiedot ja henkilöstö 2007–2008Taulukko 2. Kuntoutuspalveluiden käyntitiedot sekä yksityiset terapiapalvelut 2007–2008Taulukko 3. Psykososiaalisten palveluiden suoritteet vuosina 2007 ja 2008Taulukko 4. Sosiaalipäivystyksen tietoja vuosilta 2007 ja 2008Taulukko 5. Kuntouttavan työtoiminnan sekä Työvoiman palvelukeskus Triangelin käyntitiedot vuosilta

2007 ja 2008Taulukko 6. Lastensuojelun avo- ja laitoshuollon suoritteet vuosina 2007 ja 2008Taulukko 7. Asumispalvelut vuonna 2009Taulukko 8. Laitoshoidon tiedot vuodelta 2009Taulukko 9. Lasten ja nuorten hoitopäivät ikäryhmittäinTaulukko 10. Lasten- ja nuorisopsykiatristen osastojen hoitoajat ja potilasmäärätTaulukko 11. Akuuttiosastot 3, 7 ja10. Hoitopäivät ikäryhmittäin 2008

3

Taulukko 12. Akuuttiosastot 3,7 ja 10. Hoitoajan mukainen potilasmäärä ikäryhmittäin 2008Taulukko 13. Kuntoutusosastot 2 ja 6. Hoitopäivät ikäryhmittäin 2008Taulukko 14. Kuntoutusosastot 2 ja 6. Hoitoajan mukainen potilasmäärä ikäryhmittäin 2008Taulukko 15. Vanhuspsykiatria /psykogeriatria. Hoitopäivät ikäryhmittäinTaulukko 16. Vanhuspsykiatria / psykogeriatria. Hoitoajan mukainen potilasmäärä ikäryhmittäinTaulukko 17. Päiväkeskuksen asiakkaat ja käynnit v. 2008Taulukko 18. Tukitoimien asiakkaat ja käynnit v. 2008Taulukko 19. Sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset mielenterveyden määrittäjätTaulukko 20. Sairastavuusindeksi, ikävakioituTaulukko 21. Vaasan väestöennuste vuosina 2008–2020Taulukko 22. Ahtaasti asuntokunnissa asuvat, % kaikista asuntokunnistaTaulukko 23. Asunnottomat yksinäiset/1000 asukastaTaulukko 24. Työttömät, % työvoimastaTaulukko 25. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistäTaulukko 26. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaistaTaulukko 27. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot/1000 asukastaTaulukko 28. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät/1000 asukastaTaulukko 29. Psykiatrian laitoshoidon potilaat/1000 asukastaTaulukko 30. Psykiatrian laitoshoito, keskimääräinen hoitoaikaTaulukko 31. Erikoislääkärit psykiatrisen avohoidon ja sairaalan puolella 3.8.2009Taulukko 32. Psykiatristen vuodeosastojen hoitohenkilöstö, psykologit ja sosiaalityöntekijätTaulukko 33. Psykiatrisen avohoidon hoitohenkilöstö, psykologit ja sosiaalityöntekijätTaulukko 34. Avohoidon ja sairaalahoidon hoidolliset tukipalvelutTaulukko 35. Potilaskäynnit ikäryhmittäin vuonna 2008Taulukko 36. Potilaskäynnit ammattiryhmittäin vuonna 2008Taulukko 37. M1- ja M3-lähetteillä hoitoon tulleet vuonna 2008Taulukko 38. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstäTaulukko 39. Psykiatrian avohoitokäynnit/1000 asukastaTaulukko 40. Nuorisotyöttömät, % 15–24 -vuotiaasta työvoimastaTaulukko 41. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0–17 -vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistäTaulukko 42. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18–24 -vuotiaat /1000 vastaavanikäistäTaulukko 43. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0–17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstäTaulukko 44. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0–17 -vuotiaita vuoden aikana, % vas-

taavanikäisestä väestöstäTaulukko 45. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18–24 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistäTaulukko 46. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16–

24-vuotiaat, % vastaavanikäisistäTaulukko 47. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8.- 9.-luokan oppilaistaTaulukko 48. Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaistaTaulukko 49. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25–64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistäTaulukko 50. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25–64 -vuotiaat / 1000 vastaa-

vanikäistäTaulukko 51. Psykiatrian kuntoutuskotien 18–64 -vuotiaat asiakkaat 31.12.Taulukko 52. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutetut 25–64 -vuotiaat / 1000 vastaa-

vanikäistäTaulukko 53. Diagnoosiryhmittäin selvitetyt käynnitTaulukko 54. SWOT -analyysi Vaasan mielenterveystyön nykytilanteesta

4

1. JOHDANTO

Vaasan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt visioksi Vaasan kaupungille ’’ Vaasassa hyvä elämä2020’’. Olennainen osa hyvää elämää on mielenterveys. On arvioitu, että tulevaisuudessa yksikansanterveyden suurimmista haasteista on väestön mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisy jahoito.

Mielenterveyttä voidaan pitää arvona ja positiivisena voimavarana, ja laajasti ottaen siihen vai-kuttavat yksilölliset tekijät, kokemukset, sosiaalinen vuorovaikutus, yhteiskunnan rakenteet, re-surssit sekä kulttuuriset arvot. Mielenterveyden edistäminen edellyttää sektoreiden välistä yh-teistyötä ja sen edistämisessä on ensisijaisesti kyse jatkuvasta hyvinvoinnin tukemisesta, toissi-jaisesti sairauksien ehkäisemisestä ja hoidosta. Mielenterveystyön kenttä on ollut muutostilassajo pitkään ja tavoitteena on olut vähentää laitoshoitoa ja siirtää hoidon painopistettä enemmänavohoitoon. Vaasassa psykiatriset palvelut on organisoitu erikoissairaanhoitokeskeisesti ja pe-rusterveydenhuollosta erillään. (Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous 10.6.2008 §68.)

Vaasan kaupunginvaltuuston jäsenet ovat tehneet aloitteita koskien psykiatristen palvelujen jär-jestämistä, mm. psykiatristen sairaanhoitajien toimien perustamista terveyskeskukseen. Sosiaa-li- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan 10.6.2008 ryhtyä laatimaan mielenterveysstrategi-aa yhteistyössä Pohjanmaa-hankkeen kanssa.

1.1. Strategian työprosessin eteneminen

Vaasan kaupungin mielenterveysstrategia laaditaan yhteistyössä Pohjanmaa-hankkeen kanssa.Pohjanmaa-hanke on Vaasan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien, Keski-Pohjanmaan eri-koissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän, SONetBOTNIA:n sekä sosiaali- ja terveysminis-teriön laaja mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke. Hankkeen yhtenä tärkeänä tavoittee-na on tukea kuntien mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmien ja strategioiden laatimista. Vaa-san kaupungin mielenterveysstrategian sisällöt syntyvät kaupungin omista tarpeista ja lähtökoh-dista käsin, yhdessä tärkeiden sidosryhmien kanssa (esimerkiksi järjestöt, yksityiset palvelun-tuottajat ja seurakunnat) tehtyjen linjausten perusteella. Pohjanmaa-hankkeen tehtävänä on tu-kea strategiaprosessin etenemistä.

Strategiatyötä ohjaa monialainen toimikunta, jonka kokoontumisia valmistelee johtoryhmä. Var-sinainen strategiatyö tehdään ikäkausijaottelun mukaisissa työryhmissä. Työn kokoajana toimiikaupungin sosiaali- ja terveystoimen yhdyshenkilö Pohjanmaa-hankeen tukiessa prosessia.

Strategiatyön alussa kaupungin sosiaali- ja terveystoimen avainhenkilöiden, strategiatoimikun-nan sekä yhdyshenkilön kanssa on käyty keskusteluja strategian työstämisen tavoista, sisällöis-tä sekä aikatauluista. Myös moniammatillisten työryhmien kokoaminen on aloitettu heti prosessinkäynnistymisvaiheessa. Tämän jälkeen on laadittu kaupungin mielenterveystyön nykytilannettakartoittava selvitys. Tämä nykytilaselvitys pohjautuu saatavilla olevaan indikaattoritietoon, sekäennen kaikkea alueen kuntalaisten ja ammattilaisten näkemyksiin ja toiveisiin mielenterveystyönkehittämisen tarpeista. Näitä näkemyksiä on kartoitettu kuulemistilaisuuksilla toukokuussa 2009.Nykytilaselvityksen jälkeen strategiatyötä ohjaava toimikunta määrittelee strategian tavoitteet,kehittämiskohteet, arvot ja vision. Tämän jälkeen moniammatilliset työryhmät (Lapset ja nuoret,Aikuiset ja Ikäihmiset) työstävät asetettuja tavoitteita omasta näkökulmastaan, määrittäen konk-reettiset toimenpiteet, mittarit sekä seurantatahot ja aikataulun. Työryhmätyöskentelyn jälkeenstrategia kootaan ja kirjoitetaan. Strategialuonnos lähetetään vielä lausunnoille keskeisille sidos-ryhmille ja asetetaan näkyville kirjastoihin sekä Vaasan kaupungin Internet-sivustolle. Lisäksistrategialuonnoksesta pidetään kaikille kuntalaisille avoin kuulemistilaisuus. Muokattu strategiaviedään tämän jälkeen sosiaali- ja terveyslautakunnan ja kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.Vaasan kaupungin mielenterveysstrategian hyväksyminen tapahtuu valtuustotasolla keväällä

5

2010, ja strategia viedään myös vuoden 2011 talousarvioon. Strategia päivitetään ja tarkistetaansäännöllisin väliajoin.

1.2. Kansallisen tason ohjauselementit mielenterveystyössä

Mielenterveystyötä tehdään laajasti kuntien perus- ja erityispalveluissa. Lainsäädäntö määritte-lee palveluiden järjestämisvastuun kunnille, mutta palveluiden järjestämisen tapa kuuluu kuntienitsemääräämisoikeuden piiriin. Mielenterveystyötä ohjaavat ainakin kansanterveyslaki (1972/66),erikoissairaanhoitolaki (1989/1062) sekä mielenterveyslaki (1990/1116) ja mielenterveysasetus(1990/1247). Lisäksi lailla säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista(2000/812), itsemääräämisoikeuden rajoituksista (2001/1423) sekä potilaan asemasta ja oikeuk-sista terveydenhuollossa (1992/785). Myös valmisteilla oleva uusi terveydenhuoltolaki tulee jat-kossa ohjaamaan mielenterveyskentän organisoitumista ja tehtäviä. Mielenterveystyötä säänte-levien kokoelmien sisällöstä löytyy tarkemmin esimerkiksi Finlex -säädöstietopankista.

Maassamme on laadittu joukko laatusuosituksia ja käypä hoito-ohjeistuksia, joilla informaatio-ohjauksen keinoin pyritään vaikuttamaan mielenterveystyön kehitykseen ja sisältöön. Näitä ovatmuun muassa Mielenterveyspalveluiden laatusuositus (2001) ja Mielenterveyskuntoutujien asu-mispalveluita koskeva kehittämissuositus (2007). Mielenterveystyöhön suoraan liittyvinä käypähoito -suosituksia on laadittu depressiosta (2004), skitsofreniasta (2001/2008) sekä epävakaastapersoonallisuudesta (2008).

Keväällä 2009 valmistunut kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma linjaa mielenterve-ys- ja päihdetyön kehittämissuuntia vuoteen 2015 saakka. Pääpaino suunnitelmassa on asiak-kaan aseman vahvistamisella, edistävän ja ehkäisevän työn kehittämisellä sekä kaikkien ikä-ryhmien mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämisellä toiminnallisena kokonaisuutena.Suunnitelmassa nostetaan erityisesti esille perus- ja avohoitopalveluissa tehtävä mielenterveys-ja päihdetyö sekä mielenterveys- ja päihdetyön toimintojen nivominen yhä tiiviimmäksi kokonai-suudeksi. (STM 2009.)

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) 2008 – 2011 nostaayhdeksi keskeisimmäksi tulevaisuuden kehittämistarpeeksi laajan, kuntien ja maakuntien välisenyhteistyön tiivistämisen kansalaisten tarpeita vastaavien palveluiden turvaamiseksi. Koko ohjel-maa luonnehtii ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulma, asiakkaiden tarpeet katta-vasti huomioon ottaen. (STM 2008.)

Kansainvälinen näkökulma

Kesällä 2008 Brysselissä pidetyssä Euroopan unionin maiden korkean tason konferenssissa hy-väksyttiin sopimus mielenterveydestä ja hyvinvoinnista. Tässä sopimuksessa tunnustetaan, ettämielenterveys on kaikille kuuluva universaali oikeus, jonka edistämiseksi ja mielenterveyden häi-riöiden ehkäisemiseksi tarvitaan kaikkien valtioiden yhteistyötä. Unionin tason prioriteetteja ovatmasennuksen ja itsemurhien ehkäisy, kouluissa ja harrastuksissa tapahtuva nuorten mielenter-veyden edistäminen, hyvä mielenterveys työelämässä, ikäihmisten mielenterveys sekä stigmanja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen. (EU 2008.)

Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan mielenterveysjulistusta toteuttavassa linjauksessa”Mielenterveystyön toimintasuunnitelma Euroopassa” todetaan, että henkisen hyvinvoinnin esilletuominen kaikissa politiikoissa, leimautumista ja syrjäytymistä vastaan taisteleminen, mielenter-veystyön rakenteiden suunnittelu kattamaan promootion, prevention, hoidon ja kuntoutuksen,pätevän mielenterveystyön työvoiman hankkiminen sekä palveluiden käyttäjien ja heidän läheis-tensä asiantuntemuksen hyödyntäminen ovat kaikkein tärkeimpiä kehittämisen kohteita tulevai-suuden mielenterveystyön kentällä (WHO 2005). Näiden kehittämiskohteiden lisäksi vuonna

6

2008 valmistuneessa raportissa todetaan muun muassa, että ikäryhmittäisiin mielenterveydenhaasteisiin sekä kaksoisdiagnoosiasiakkaiden hoitoon kehitetään lisäasiantuntemusta, ylisekto-raalista yhteistyötä mielenterveyden edistämiseksi lisätään, mielenterveyttä määrittäviä indikaat-toreita kehitetään, mielenterveysongelmista kärsivien sosiaalista yhteenkuuluvuutta lisätään javarmistetaan, että terveydenhuollon rahoitus, säännökset ja lainsäädäntö ovat oikeudenmukai-sia ja että niissä otetaan kattavasti huomioon myös mielenterveyskysymykset (WHO 2008).

2. VAASAN MIELENTERVEYSTYÖN NYKYTILA

2.1. Vaasaa koskevia hyvinvointipalvelujen suunnitelmia, strategioita ja raportteja

Kaksi kieltä, yhtä mieltä Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020

Päivityksen luonnos asettaa tavoitetilaksi: ”Vuonna 2040 Pohjanmaa on fyysisesti ja henkisestihyvinvoivien ihmisten monikulttuurinen ja kestäviin valintoihin perustuva yhteisöllinen maakunta”.Strategisia kehittämiskokonaisuuksia ovat mm.:

sairauksien ja ongelmien hoidosta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sosiaalisen turvallisuuden ja sosiaalisten ongelmien hoidosta terveyden ja hyvinvoinnin

edistämiseen asiakkaan ja potilaan koko hoito- ja palveluketjusta vastuun ottava palvelukokonaisuus hyvinvointi- ja terveyspalveluiden monialaisen ja osaavan henkilöstön turvaaminen

Vaasan kaupungin hyvinvointipoliittinen ohjelma, osat I–III 2002–2004

Laaja hyvinvointipoliittinen ohjelma, joka koostuu hyvinvointikertomuksesta, hyvinvointi-indikaattoriselvityksestä sekä tiivistelmäosasta.

Vaasan kaupungin visio, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät ’’Vaasassa hy-vä elämä 2020’’

1.12.2008 kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin kaupungin strategiseksi päämääräksi mm se, ettäkaupungissa on ihmisillä turvallinen elämä sekä laadukkaat palvelut puhtaassa, virikkeellisessäja sosiaalista pääomaa kehittävässä ympäristössä. Menestystekijöinä nähdään mm. seuraavattekijät:

taloudelliset, tehokkaat ja alueellisesti optimaaliset peruspalvelut luovuutta/innovatiivisuutta tukevat elämänlaatupalvelut asiakaslähtöiset, asukkaiden eri elämänvaiheita ja -tilanteita tukevat, vuorovaikutteiset

palvelut monipuoliset ja esteettömät asumismahdollisuudet turvallisuuden, viihtyvyyden ja ympäristön laadun vaaliminen

Vaasan sairaanhoitopiirin strategia 2009–2012

Vaasan sairaanhoitopiirin strategiassa on määritelty psykiatrisen tulosalueen kriittisiksi menes-tystekijöiksi ja strategisiksi tavoitteiksi

7

erikoissairaanhoidon tasoisten erilaistuvien avohoitomallien kehittäminen tukemaan pe-rusterveydenhuollon psykiatriaa

Akuutti kriisi-interventio –painotteisten psykiatristen erikoissairaanhoidon laitoshoitojak-sojen tarjoaminen tukemaan psykiatrista avohoitoa

avohoidon ja laitoshoidon rakenteiden tarkistaminen henkilöstön saatavuus erikoisalojen säilyttäminen ja kehittäminen

Asuntopoliittinen ohjelma

Asuntopoliittista ohjelmaa ollaan parasta aikaa päivittämässä. Luonnoksessa kiinnitetään huo-miota mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin. Vaasassa mielenterveyskuntoutujien palve-luasuminen toteutetaan tällä hetkellä ostopalveluna. Ohjelmassa todetaan tarve kolmanteenmielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikköön sekä muihin asumista tukeviin toimiin.

Vaasan vammaispoliittinen ohjelma

Ohjelmassa esitetään mm seuraavia toimenpiteitä: avohoidon turvaaminen mielenterveyspotilaille perusterveydenhuollossa kotiin tulevan kriisiryhmän perustaminen resurssien lisääminen mielenterveyspotilaiden kuntoutustoimintaan työmahdollisuuksien parantaminen

Vammaispoliittinen ohjelma on päivitystyön alla. Ohjelmassa huomioidaan mielenterveyskuntou-tujat ryhmänä, joiden erityistarpeet tulisi ottaa huomioon hyvinvointipalveluissa.

Vanhuspoliittinen ohjelma 2003

Ohjelma nostaa vanhushuollon erityishaasteiksi erityisesti dementian hoidon asettamat vaati-mukset sekä vanhuspsykiatrian kehittämisen. Myös vanhuspoliittinen ohjelma on päivityksessä.

Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma 2001 sekä lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman seuranta-raportti 2008

Lasten mielenterveyspalveluiden osalta ohjelmassa kiinnitetään huomiota hoitojärjestelmän ha-janaisuuteen ja koordinoimattomuuteen. Ohjelmassa yhtenä kehittämiskohteena on mm. työnja-on selkeyttäminen ja mallintaminen.

Vaasan seudun alueellinen päihdestrategia 2009–2012: Vaasan seutu – selvänä tulevai-suuteen

Päihdestrategiassa on asetettu seuraavia kehittämiskohteita: kuntalaisten päihteettömyyden tukeminen yhteistyökäytäntöjen selkiyttäminen terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja koulutoimen

välillä ja erityisesti mielenterveyspalveluiden kesken alueellisten, kuntalaisten ja heidän perheidensä tarpeiden mukaisten päihdetyön mene-

telmien kehittäminen

8

Pikku-Saga ja perhekeskushanke alkaen vuodesta 2004

Pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointia tukeva hanke.

Lähde -hanke

Mielenterveyskuntoutujien palveluohjausmenettelyä kehittänyt hanke, joka päättyi 2008.

Serveri sosiaalisen kuntoutuksen mallintaminen -hanke 2005–2007

Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden palveluohjaukseen kehitetty yhteistyö- ja kuntoutusmalli.

Liiku mieli hyväksi 2006 – 2009

Mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämishanke yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuranja vapaa-aikaviraston kanssa.

2.2. Mielenterveystyön organisoituminen Vaasan kaupungissa

Seuraavaksi käsitellään mielenterveystyön organisoitumista Vaasan kaupungin alueella. Tarkas-teluun otetaan paitsi sosiaali- ja terveystoimen monet yksiköt, niin myös valtion ylläpitämät, Vaa-san sairaanhoitopiirin tarjoamat, järjestöjen ja yhteisöjen tuottamat sekä yksityisten palveluntuot-tajien tarjoamat palvelut.

VAASAN KAUPUNGIN PALVELUT

Sosiaali- ja terveystoimi

Vaasan sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on järjestää vaasalaisille hyvän elämän edellyttä-mät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ennalta ehkäistä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmiensyntymistä yhdessä asukkaiden, eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa.

I Terveyspalvelut

Terveyspalveluiden tulosalue vastaa Vaasassa tehtävästä kansanterveystyöstä. Sen tehtävänäon tuottaa hyvää elämää tukevia väestön tarvitsemia terveydenhuollon asiantuntijapalveluita,joiden tavoitteena on ennalta ehkäistä ja hoitaa sairauksia sekä parantaa toimintakykyä yhdessäasukkaiden, eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa.

A) Vastaanottopalvelut

Väestövastuuperusteisia, alueellisia terveysasemia on Vaasassa 6. Ne vastaavat alueensa lää-kärin vastaanottotoiminnasta, äitiys- ja lastenneuvoloista sekä kouluterveydenhuollosta.

Terveyskeskuslääkäri on ensisijainen hoitotaho myös mielenterveysongelmissa. Terveyskes-kuksessa on mahdollisuus kokonaisvaltaiseen, myös somaattiset ongelmat huomioon ottavaan

9

terveydentilan arviointiin. Tarvittaessa terveyskeskuslääkäri ohjaa potilaan konsultaatioon taihoitoon erikoissairaanhoidon palveluihin. Terveysasemat palvelevat kuntalaisia virka-aikanapääasiallisesti ajanvarausvastaanottona. Muuna aikana päivystyspalvelut antavat kuntalaisille jakunnan alueella oleville potilaille hoidon ja ensiavun, kun heidän sairautensa laatu edellyttää vä-litöntä apua. Vaasan keskussairaalan alueella siirrytään vuonna 2011 yhteispäivystykseen.

Neuvolapalvelut tarjoavat palveluja alle kouluikäisille ja heidän perheilleen. Lasten mielentervey-teen liittyvissä ongelmissa neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri ovat ensisijaisia asiantuntijoita.Terveystarkastusten lisäksi neuvolat järjestävät erilaista ryhmätoimintaa ja perhevalmennusta.

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tehtävä on perusterveyden seurannan ja terveellisten elä-mäntapojen edistämisen lisäksi huomata ja löytää erityisesti ne lapset ja nuoret, jotka tarvitsevaterityistä tukea, mahdollisia lisätutkimuksia ja hoitoa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat esi- ja pe-rusopetusikäiset lapset. Kouluterveydenhuolto toimii kouluilla ja täydentää koulujen muita oppi-lashuollon palveluita. Vanhemmat kutsutaan mukaan ala-asteella tapahtuviin tarkastuksiin. Ter-veydenhoitaja tarkastaa lapset luokilla 1, 3, 5, 7 ja 8 tai 9. ja lääkärintarkastus tapahtuu luokilla 5ja 8 tai 9. Opiskelijaterveydenhuoltoon sisältyy oppilaiden terveyden ja sairaanhoito oppilaitoksil-la, pääasiallisesti terveydenhoitajien toimesta. Terveydenhoitaja tarkastaa oppilaat opiskelujenalkaessa. Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöYTHS.

Erikoislääkärivastaanotolla työskentelee tällä hetkellä sisätautien, gynekologian, lastentautien jalastenpsykiatrian erikoislääkärit. He toimivat konsultoivina erikoislääkäreinä sosiaali- ja terveys-toimen yksiköille, pitävät oman erikoisalansa vastaanottoa sekä toimivat alansa asiantuntijoinatyöryhmissä. Lisäksi vastaanotolla työskentelee kuulontutkija, ravitsemusterapeutti ja liikun-nanohjaaja.

Taulukko 1. Vastaanottopalveluiden käyntitiedot ja henkilöstö 2007–2008

2007 2008

Käyntitiedotkäyntejä lääkärin vastaanotolla 64 884 68 777päivystysajan lääkärikäynti 22 390 20 515hoitajan vastaanotolla 151 235 153 826

Henkilöstölääkärit 35hoitajat 134

B) Kuntoutuspalvelut

Kuntoutuspalvelut tuottavat vaasalaisille lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut. Lääkinnälliselläkuntoutuksella tuetaan vajaakuntoisia, joille vamma tai sairaus aiheuttaa olennaista pysyväis-luonteista haittaa, jotta he selviytyisivät mahdollisimman itsenäisesti ja pitkään kotona. Palvelu-jen saaminen perustuu asiakkaalle tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan. Omana toimintana tuote-taan fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa ja psykologipalveluja. Osa lääkinnällisen kun-toutuksen terapioista (mm. psykoterapia) ostetaan ulkopuolisilta, yksityisiltä palveluntuottajilta.

10

Terveyskeskuspsykologit edustavat peruspalveluiden piirissä psykologista asiantuntemusta jaauttavat erilaisissa elämän kriiseissä ja ongelmatilanteissa. Psykologien työssä painottuvat var-hainen auttaminen, ohjaus ja neuvonta, kriisien vaikeutumisen ehkäisy ja kestoltaan rajatut tera-piat. Psykologit toimivat yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen alueellisten palvelujen kanssa jaantavat konsultaatioapua yhteistyökumppaneilleen.

Psykologien vastaanotto palvelee alle 6-vuotiaita ja yli 25-vuotiaita vaasalaisia. Kouluikäistenkäytettävissä ovat kasvatus- ja opetusviraston psykologit ja koulukuraattorit. Nuoria palvelee 25-vuotiaaksi saakka Nuorisoasema Klaara. Psykologien vastaanotto ei ole tarkoitettu muissa hoi-toyksiköissä mielenterveysasiakkaana oleville eikä päihdehuollon taikka työterveyshuollon asi-akkaille.

Taulukko 2. Kuntoutuspalveluiden käyntitiedot sekä yksityiset terapiapalvelut 2007–2008

2007 asiakkaat 2008 asiakkaat

Käyntitiedotkäyntejä terapeuttien vastaanotolla 1445 339 1680 363käyntejä oppilaitoksissa 98 42käyntejä neuvoloissa 74 55 88 62yhteensä 1519 1866

psykologit 3 4

Yksityiset terapiapalveluiden tuotta-jat/ ostetut palvelut

käyntejä psykoterapiassa 378 24käyntejä musiikkiterapiassa 782 26

II Sosiaalityö ja perhepalvelut

Tulosalueen tehtävänä on tukea kunnan asukkaita säilyttämään/saavuttamaan perusturvallisuu-den ja ihmisarvoisen elämän. Palveluilla ennaltaehkäistään sosiaalisten ongelmien syntymistä jasyrjäytymistä sekä tuetaan suunnitellusti asiakkaan ja perheen omatoimisuutta heidän voimava-rojensa ja kykyjensä mukaisesti yhteistyössä asiakkaan/perheen ja muiden hallintokuntien sekäpalveluntuottajien kanssa.

A) Psykososiaaliset palvelut

Palvelualueen tehtävänä on tarjota vaasalaisille ja sopimuskuntien asukkaille yksilöiden ja per-heiden elämän kriisitilanteiden, päihteiden käytön ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyynja hoitoon keskittyviä avo- ja laitoshoidon palveluja.

Perheneuvola antaa vaasalaisille asiantuntija-apua kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsenmyönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa.

11

Lakisääteinen perheasioiden sovittelu on annettu perheneuvolan tehtäväksi ja perheneuvonta-työllä on keskeinen asema perheiden hajoamisen yhteydessä lapsille annettavassa tuessa.

Nuorisoasema Klaaran toimintaperiaatteena on tarjota ennaltaehkäiseviä ja hoidollisia palvelu-ja 13–24 vuotiaille nuorille päihteiden käyttöön, mielenterveyteen ja elämänhallintaan liittyvissäongelmissa.

A-neuvolan tehtävä on toimia alkoholia ja muita päihdyttäviä aineita käyttävien sekä erilaisistariippuvuusongelmista kärsivien henkilöiden ja heidän läheistensä terapeuttisia avohoitopalvelujatarjoavana toimipisteenä.

Päihdepalvelujen avohuoltoon kuuluu myös valvottu tukiasuminen (40 asuntoa) sekä päihtee-töntä kuntoutumista tukeva päiväkeskus. Avohuollon yhtenä palvelupisteenä toimii myös huu-meidenkäyttäjille tarkoitettu neuvontapiste Tipsi.

Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on terveiden elämän tapojen edistäminen sekä päihteidenkäytön ja tupakoinnin vähentäminen. Työ on tiedon jakamista ajankohtaisista päihteiden käyt-töön liittyvistä asioista.

Selviämis- ja katkaisuhoitoasema auttaa päihdeongelmaista selviämään turvallisesti päihty-mystilastaan, sekä auttaa häntä päihteiden käytön keskeyttämisessä. Asiakasta autetaan omanpäihderiippuvuutensa tunnistamisessa sekä muutosprosessin käynnistämisessä. Asiakasta ohja-taan päihdeongelman sekä sosiaalisten ongelmien selvittelyssä ja hänelle tiedotetaan kuntou-tusvaihtoehdoista.

Päihdekuntoutusyhteisö toimii turvallisena ja päihteettömänä yhteisönä, jossa asiakkaille tarjo-taan mahdollisuus ympärivuorokautiseen vertaistuen ja yhteisöhoidon periaatteisiin perustuvaantukeen ja apuun.

Silmukoti tarjoaa päihdeongelmaisille kuntouttavaa asumista ja pyrkii ohjaamaan asukkaitapäihteettömään elämään.

12

Taulukko 3. Psykososiaalisten palveluiden suoritteet vuosina 2007 ja 2008

2007 2008

Perheneuvolakäyntejä 2888 2055Asiakkaita: yksilö/perhe 629/318 564/279

Nuorisoasema Klaarakäyntejä 2362 2848asiakkaita 576 612

A-neuvolakäyntejä 2518 3377asiakkaita 489 504

Selviämis- ja katkaisuhoitoasemaSelviämishoito

asiakkaita 292 279käyntejä 738 751

Katkaisuhoitoasiakkaita 208 208hoitokerrat 330 360hoitovrk 2049 2287

Päihdekuntoutusyhteisöasiakkaita 31 35hoitokerrat 33 39hoitovrk 1899 1987

Silmukotiasiakkaita 18 21asumisvrk 5935 6408

Psykososiaalisten palvelujen henkilöstölääkäri 1psykologi 5sosiaalityöntekijä / sosiaaliterapeutti 5sairaanhoitaja 9ohjaaja 27nuorisotyöntekijä 1

B) Sosiaalityö

Sosiaalityön palvelualueella mielenterveystyötä tehdään monella eri taholla. Sosiaalityö sisältääohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitä-vät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta.Perussosiaalityöhön sisältyy lastensuojelu, aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki. Yhteistyötä teh-dään sosiaalitoimen, koulun, päivähoidon ja eri terveydenhuollon pisteiden työntekijöiden kes-

13

ken. Alueilla pidetään mm. verkostokokouksia, joissa perheen kanssa työskentelevät eri tahotyhdessä perheen kanssa suunnittelevat keinoja heidän auttamisekseen.

Sosiaalipäivystys vastaa kaikkina vuorokaudenaikoina kiireellisen sosiaalipalvelun tarpeeseen.Sosiaalipäivystys toteutetaan alueellisena yhteistyönä 16 kunnan kanssa. Kiireellisesti hoidetta-vat tehtävät liittyvät lasten suojeluun, yllättävään perushoidon puuttumiseen, selviytymisongel-maan, kriisiapuun tai virka-apuun ja konsultointiin muille viranomaisille.

Taulukko 4. Sosiaalipäivystyksen tietoja vuosilta 2007 ja 2008

2007 2008

YhteydenottojaVaasa 437 977muut kunnat 52 119virka-aikana 154 346ilta–yö 100 207viikonloppu 193 340turvakoti 48 4

Yhteydenoton syymielenterveysongelma 48perhekriisi 71

Toimeentulotukiyksikkö vastaa vaasalaisten toimeentulotuen tarpeessa olevien perheiden jayksilöiden palvelun järjestämisestä. Toimeentulotuki on viimesijainen, henkilön ja perheen vähin-tään välttämätöntä toimeentuloa turvaava etuus. Taulukossa 27 kuvataan toimeentulotukea vuo-den aikana saaneiden henkilöiden osuus koko väestöstä vuosien 2006 ja 2007 osalta.

Kuntouttava työtoiminnan tavoite on avata pitkään työttömänä olleille väylä joko suoraan työ-hön tai ensiksi työvoimahallinnon ensisijaisiin työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin ja sen jäl-keen työhön. Kuntouttava työtoiminta parantaa myös toimintaan osallistuvan asiakkaan elämän-hallintakykyä. Kaupungin kuntouttava työtoiminta järjestetään yhteistyönä työvoimatoimiston jamuiden viranomaisten kesken.

Työvoiman palvelukeskukseen Triangeliin on koottu vaikeimmin työllistettäville tarkoitetut vi-ranomaispalvelut. Palvelukeskus toimii tiiviin yhteistyön periaatteilla tavoitteena tukea työttömiäasiakkaita elämänhallinnassa ja työnhaussa sekä tarjota monipuolisia kuntouttavia ja aktivoiviatoimenpiteitä.

14

Taulukko 5. Kuntouttavan työtoiminnan sekä Työvoiman palvelukeskus Triangelin käyntitiedotvuosilta 2007 ja 2008

2007 2008

Kuntouttava työtoimintatoimintapäiviä yhteensä 3101 4547asiakkaita yhteensä 58 85

Työvoiman palvelukeskus Triangeliasiakkaita 298 328käyntejä 1618 1923

Sosiaalityön henkilöstösosiaalityöntekijä 14sosiaaliohjaaja 15toimistosihteeri/maksatussihteeri 10sairaanhoitaja 1

C) Lastensuojelu

Lastensuojelun palvelualueen toiminta perustuu lastensuojelulakiin ja sen tehtävänä on turvatalasten oikeudet, esim. lapsen oikeus turvalliseen ja virikkeelliseen kasvuympäristöön, tasapuoli-seen ja monipuoliseen kehitykseen, erityiseen suojeluun ja huolenpitoon lapsen yksilöllisten tar-peiden ja toivomusten mukaisesti. Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeudet vai-kuttamalla yleisiin kasvuoloihin ja tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa. Tavoitteena on tu-kea perhettä lasten omassa kasvuympäristössä. Silloin kun lapsen elämänolosuhteet jostainsyystä vaarantuvat, on lapselle taattava mahdollisimman hyvä hoito kodin ulkopuolella. Sijais-huolto voidaan järjestää esim. perhehoitona tai lastensuojelulaitoksessa. Lastensuojelu tekeeyhteistyötä lasten vanhempien, päivähoidon, kotipalvelun, koulutoimen, poliisin ja muiden yhteis-työtahojen kanssa. Tarve lastensuojelun palveluihin voi johtua mm. vanhempien päihteiden käy-töstä, mielenterveydellisistä ongelmista, perheen ristiriidoista tai elämän hallitsemattomuudesta.Lapsi voi itse vaarantaa terveen kehityksensä esim. päihteiden käytöllä, koulupinnauksella taitekemällä runsaasti rikoksia.

Sosiaalityöntekijällä on mahdollisuus tukea perheitä ongelmatilanteissa avohuollon tukitoimenpi-teiden avulla, jotka ovat esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelu, päivähoito, tera-piapalvelut, lapsen tukeminen koulunkäynnissä, harrastuksissa, ammatin ja asunnon hankinnas-sa sekä antamalla taloudellista tukea.

Väylä on Vaasan kaupungin lastensuojeluun tiiviisti kuuluva hanke, jonka tavoitteena on tukea13–18 -vuotiaita huostaanottouhan alaisia lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Väylän työntekijättoimivat tiiviissä yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Väylän toiminnan säätiömuotoisestarahoituksesta päätetään aina vuodeksi kerrallaan.

15

Taulukko 6. Lastensuojelun avo- ja laitoshuollon suoritteet vuosina 2007 ja 2008

2007 2008

Avohuoltolastensuojeluilmoituksia 737 699lastensuojelulapsia 520 508lapsiperheiden kotipalvelua saaneita perheitä 149 171perhetyön piirissä olevia perheitä 44 34Väylän asiakkaita

tapaamisia78

156372

1522

Sijaishuoltoavohuollon tukitoimenpiteiden sijoitukset 19 33huostaanotot 16 8kiireelliset huostaanotot 23 29sijaishuoltona perhehoitoon sijoitettuja lapsia 48 46lastensuojelulaitoksiin sijoitettuja lapsia 42 85

Lastensuojelun henkilöstöohjaaja 48sosiaalityöntekijä 16elatusturvasihteeri/toimistosihteeri 4sairaanhoitaja

D) Vammaispalvelut

Palvelualue tuottaa palveluja vammaisille henkilöille tarkoituksena tarjota vammaisille ihmisillemahdollisuudet viettää tasapainoista elämää ja antaa kunkin yksilöllistä tilannetta ja tarpeita vas-taavaa tukea ja hoitoa. Tavoitteena on lisätä vaikeavammaisten henkilöiden itsenäisyyttä ja it-semääräämisoikeutta sekä mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin. Palveluihinkuuluvat ohjaus- ja neuvontapalvelut, elämäntilanteen muutoksiin liittyvä sosiaalityö, palvelu-asuminen, henkilökohtainen apu, päivä- ja työtoiminta, tulkkipalvelut, kuljetuspalvelut, asunnonmuutostyöt sekä muut vammaispalvelut.

Vammaispalveluiden henkilöstö

sosiaalityöntekijä 3sosiaaliohjaaja 3ohjaaja 14hoitaja 83viittomakielentulkki 3

16

E) Maahanmuuttajatyö

Palvelualue tuottaa palveluita maahanmuuttajille ja pyrkii edistämään myönteistä ilmapiiriä ul-komaalaisia kohtaan kaupungissa. Ulkomaalaistoimisto vastaa kiintiöpakolaisten, oleskeluluvansaaneiden turvapaikanhakijoiden sekä paluumuuttajien vastaanotto- ja kotouttamispalveluista,sekä ohjaa ja neuvoo kaikkia ulkomaalaisia. Vaasa ottaa vastaan 50 pakolaista vuodessa. Tulk-kikeskus järjestää pakolaisille ja turvapaikanhakijoille tulkkauspalveluita viranomaisasioissapääasiallisesti Pohjanmaalla, mutta myös valtakunnallisesti. Inter Centerissä toimii maahan-muuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistäviä projekteja. Vaasan vastaanottokeskuksenpäätehtävänä on järjestää turvapaikanhakijoille tilapäinen majoitus, välttämättömät sosiaali- jaterveyspalvelut, oikeusapupalvelut sekä turvata turvapaikanhakijoiden perustarpeet ja turvapaik-kaprosessin sujuvuus.

Vaasassa asuvat maahanmuuttajat

ulkomaan kansalaisia 2 717 eli 4,6 % väestöstääidinkielenään muita kuin suomea ja ruotsia puhuvia 3 175 eli 5,4 % väestöstäkotouttamispalveluiden piirissä olevia pakolaisia 461 henkilöävastaanottokeskuksen paikkaluku 150

Maahanmuuttajatyön henkilöstö

sosiaalityöntekijä 5sosiaaliohjaaja 3ohjaaja 12tulkki 8projektihenkilöstöä 3sairaanhoitaja 1toimistohenkilöstöä 9

III Koti- ja laitoshoito

Koti- ja laitoshoidon järjestämillä palveluilla tuetaan tarpeen mukaan ikääntyneiden ja toimintara-joitteisten vaasalaisten itsenäistä ja turvallista, hyvää elämää sekä heidän toimintakykynsä yllä-pitämistä ja parantamista. Palveluiden tarkoituksena on tarjota vanhuksille ja vammaisille mah-dollisuudet viettää täysipainoista elämää ja antaa kunkin yksilöllistä tilannetta ja tarpeita vastaa-vaa tukea ja hoitoa. Lapsiperheitä tuetaan kotipalvelutoiminnalla tavanomaisen ja totunnaisenelämän ylläpitämiseksi perheen tilapäisen tai pitkäaikaisen avuntarpeen mukaan.

A) Ikäkeskus

Ikäkeskuksen tehtävänä on tukea iäkkäitä vaasalaisia, joiden fyysinen, psyykkinen tai sosiaali-nen toimintakyky on heikentynyt tai on vaarassa heikentyä. Tavoitteena on edesauttaa ikäänty-neiden kotona selviytymistä. Ikäkeskuksessa toimiva muistipoliklinikka selvittelee ja diagnosoimuistiongelmia sekä aloittaa myös hoidon. Poliklinikalla toimii yksi lääkäri ja hoitaja. Käytettävis-sä on geriatrin ja neurologin vastaanotot. Muistipoliklinikan asiakasmäärä oli 1.1.–30.6.2009 vä-lisenä aikana yhteensä179 potilasta. SAS -toimisto (selvitä – arvioi – sijoita) koordinoi van-hushuollon lyhyt- ja pitkäaikaisia hoitopaikkoja, ja sen palveluksessa toimii sairaanhoitaja ja so-siaalityöntekijä. 31.7.2009 SAS-toimiston rekisterissä oli 190 yksinäistä ja 7 pariskuntaa.

17

Vanhustyön 3 sosiaalityöntekijää hoitavat sekä avo- että laitoshoidossa esiin tulevia ikääntynei-den sosiaalisia ongelmia, jotka voivat liittyä esim. asumiseen, etuuksiin, edunvalvontaan tai per-hetilanteisiin. Päiväkeskus on päivähoitopaikka kotona asuville vanhoille ihmisille. Päiväkeskuk-sessa toimii 1 sairaanhoitaja, kaksi hoitajaa, osastoapulainen sekä kaksi kylvettäjää. Päivätoi-minnassa hoitopäiviä oli 1.1. – 30.6.2009 välisenä aikana yhteensä1008.

Hoitotarvikejakelusta voi saada kotihoidossa oleville tarvittavia hoitotarvikkeita esim. vaippoja.Asiakasmäärä v. 2008 oli 2269. Viriketoimintaa vuodeosastoille, palveluasumiseen sekä tulevai-suudessa myös kotona asuville vanhuksille järjestävät 9 viriketoiminnan ohjaajaa. Vuorikodillatoimivan kuntosalin asiakasmäärä vuonna 2008 oli 3555. Toimintaa vetää liikuntaneuvoja. Va-paaehtoistyön ohjaaja järjestää ryhmätoimintaa sekä koordinoi vapaaehtoistyötä. Kylvetyspalve-lua järjestetään pääasiassa kotona asuville vanhuksille, joilla ei ole kotioloissa mahdollista hoitaahygieniaansa. Ikäkeskuksessa toimivat myös omaishoidon ohjaaja, fysioterapia, jalkahoito jakampaamo. Omaishoidon ohjaaja vastaa ikääntyneiden omaishoidon ja omaishoidontuen järjes-telyistä. Vammaispalvelut hoitavat kaikki alle 18-vuotiaiden lasten sekä kaikkien kehitysvam-maisten omaishoidon tuen. Yhteensä kaikkien omaishoidon tuella hoidettujen lukumäärä vuonna2007 oli 239 (68 yli 75-vuotiasta) ja vuonna 2008 lukumäärä oli 258 (92 yli 75-vuotiasta).

Ikäkeskuksen henkilöstöön kuuluu yhteensä 25 työntekijää.

B) Kotihoito

Kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa annetaan tarvittaessa avuntarvitsijan kotona, yhteisesti sovitunhoito- ja palvelusuunnitelman mukaan. Kotipalvelua on mahdollista saada eri vuorokaudenaikoi-na yksilöllisen harkinnan mukaan. Avun tarve voi liittyä esim. aamu- ja iltatoimiin, henkilökohtai-sen hygienian hoitoon, lääkityksen huolehtimiseen yms. Kotipalvelun tukipalveluita ovat mm.ateria-, kylvetys- ja kuljetuspalvelu, koneellinen lääkejakelu ja turvapuhelin. Turvapuhelinlaitteitamyönnetään ensisijaisesti yksin asuville eläkeläisille ja vammaisille tarveharkinnan mukaan.Turvarannekkeella saa hälytettyä apua kotiin ympäri vuorokauden.

Vaihtoehto kaupungin tuottamalle palvelulle on palveluseteli. Palvelusetelillä voi ostaa yksityisenkotihoidon palveluita henkilökohtaista hoitoa ja huolenpitoa varten. Palveluseteliä ei voi käyttäätukipalveluiden ostamiseen.

Syyskuussa 2009 säännöllisen kotipalvelun piirissä oli 581 asiakasta. Palveluseteli säännölli-seen kotipalveluun oli myönnetty 199 asiakkaalle. Ateriapalveluja sai 249 asiakasta ja turvapu-helin oli 381 asiakkaalla.

Kotisairaanhoidon palveluja voi saada henkilö, joka itse ei pääse esim. terveysasemalle tai labo-ratorioon. Kotisairaanhoidon piirissä syyskuussa 2009 1078 potilasta

Kotihoidon alueen 1 henkilöstö: 46 hoitajaa ja 5 sairaanhoitajaa Kotihoidon alueen 2 henkilöstö: 43 hoitajaa ja 6 sairaanhoitajaa Kotihoidon alueen 3 henkilöstö: 48 hoitajaa ja 5 sairaanhoitajaa

Kotihoidon partiot toimivat koko kaupungin alueella. Partioissa hoitajat työskentelevät pareittainja hoitavat kahden autettavat asiakkaat, haasteelliset ja riskiasiakkaat sekä kaukana keskustastaasuvat asiakkaat. Partioissa työskentelee 12 hoitajaa. Yötyössä on 4 hoitajaa, ja syyskuussa2009 öiseen aikaan tapahtuvan hoidon piirissä oli 24 asiakasta.

Kotisairaala tarjoaa sairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon potilaan kotiin, esim. vaativat lääke-hoidot, kipulääkehoidot, iv-lääkehoidot, verensiirrot. Kotisairaalassa työskentelee 12 sairaanhoi-tajaa.

18

C) Palveluasuminen

Asumispalveluina järjestetään palvelu- ja tukiasuntoja vanhuksille, vammaisille ja kehitysvam-maisille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämi-sessä. Asumispalveluissa on käytettävissä ympärivuorokautinen henkilökunta tai mahdollisuushälyttää apua ympärivuorokautisesti. Tehostetussa vanhusten palveluasumisessa asukkaalla onoma huone/WC ja he jakavat yhteiset tilat. Osa kodeista on erikoistunut dementian hoitoon. Tue-tussa vanhusten palveluasumisessa asukkaalla on oma asunto palvelutalossa tai entisessä elä-keläistalossa, jossa on vakituinen henkilökunta ja palvelutiloja. Asunto on yksiö/kaksio keitto-mahdollisuuksin. Henkilökunta on paikalla ympärivuorokautisesti.

Taulukko 7. Asumispalvelut vuonna 2009

Palveluasuminen 2009 (päivitys 23.1.2009)

Yksiköt

Asuntoja

Asukkaita /asiakk.

Tuettu

Tehostettu

Dem

entia

Lyhytaik.

Päiväpaikka

Suomenkiel.

Ruotsinkiel.

Henkilökuntaayhteensä

Vastaava oh-jaaja

Vastaava sh

Hoitaja

Sair.hoit.

Toimisto

Työnt./asiakas

Hoit./asiakas

RA

VA

Vaihtuvuus

KESKUSTA Vuorikoti 91 99 x x x 28 0,2 0,8 23 2 0,28 0,23 2,42 17 Kirkkop. 32 42 50 x x x 28 0,8 0,2 25 2 0,56 0,46 2,81 7 +Ukkola 4 4 x

PALOSAARI Ruukinkartano 48 39 x 24 9 8 38 7 30,5 0,2 0,8 28 1,5 0,64 0,58 2,72 11 Ahvenkoti 52 47 x x x 15,5 0,4 0,1 14 1 0,33 0,3 2,52 9 Pikikoti 38 39 x x x 12 0,4 0,1 11 0,5 0,29 0,28 1,85 5

HIETALAHTI Botniakoti 32 32 x 32 5 22 10 25,2 0,1 0,5 23,6 1 0,68 0,64 3,14 12 Alkula 15 15 x x x 10,8 0,2 0,1 9,5 1,0 0,72 0,63 2,79 4 Klemettilä 21 20 x x x 6,8 0,2 0,1 6 0,5 0,34 0,3 2,47 2 Krannila 8 8 x x x 6,7 0,1 0,1 6 0,5 0,83 0,75 3,3 0 Hemgården -Boende 8 8 x 1 9 6,3 0,2 0,1 6 0,73 0,67 2,75 1 -Radhus 20 21 x x 5,3 0,2 0,1 5 0,26 0,24 1,56 6

Yhteensä 379 382 6 6 56 15 8 60 26 175,10 3 3 157,1 10 0 74

OSTOTALOTFylgiahemmet 33 33 x 33 13,3 8 1 0,5 0,4 0,27 1,86 Hanna&Linnea 22 22 x 22 22 18,4 13,5 2 0,5 0,84 0,70 3,29 5 Carl&Carolina 34 34 x 10 34 22 16 2 1 0,65 0,53 2,9 6 Hopearanta 15 16 x 15 1 16 10,5 8,5 0,69 0,63 3,24 4

Yhteensä 104 105 1 47 1 89 64,2 46 5 2 12

19

D) Laitoshoito

Kaupunginsairaalalla on tällä hetkellä käytössä 13 vuodeosastoa, joissa on yhteensä 365 sai-raansijaa. Vuodeosastot 1, 8 ja 9 ovat suuntautuneet lyhytaikaiseen, kuntouttavaan hoitoon.Osasto 4:n osaa sairaansijoista käytetään saattohoitopaikkoina. Osastot 2 – 7 ovat pitkäaikais-hoidon potilaita varten. Osastot 6 ja H ovat psykogeriatrisia osastoja. Osastot B, D ja G ovat hoi-vaosastoja.

Taulukko 8. Laitoshoidon tiedot vuodelta 2009

osasto paikat Hoitaja/potilas

oh aoh sh ph la hoitaja muut

1 30 0,68 1 5 14 52 30 0,58 1 4 13 63 30 0,58 1 4 13 64 30 0,62 1 6 12 6 yösh5 27 0,61 1 4 12 66 27 0,65 1 4 13 67 27 0,61 1 4 12 68 30 0,72 1 1 10 10 59 30 0,72 1 1 10 10 5B 26 0,60 1 2 11 5 2 kylvettäjäD 22 0,48 1 1 6 6 3G 29 0,53 1 2 6 6 7H 28 0,59 1 4 6 6 7

Kasvatus- ja opetusvirasto

Varhaiskasvatuksen erityispäivähoito

Erityispäivähoito tukee lapsia joiden kehityksestä lapsen vanhemmat, päivähoidon henkilökuntatai muut asiantuntijat ovat huolissaan. Sen tavoitteena on tukea lapsen myönteistä kehitystä jahyvää itsetuntoa yhdessä vanhempien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Lapset, jotka tulevatasiantuntijan lausunnolla päivähoitoon sijoitetaan pienryhmiin (3 päiväkodissa ja ryhmässä 12lasta, joista 5 erityispaikalla, kasvatusvastuussa erityislastentarhanopettaja) tai tavallisiin ryhmiinpäiväkotiin tai perhepäivähoitoon, jossa ryhmäkokoa voidaan pienentää tai lapselle järjestetäänhenkilökohtainen avustaja. Lasten- ja yhteistyön tueksi laaditaan päivähoidossa kuntoutus- jatoimintasuunnitelma.

Kiertävät erityislastentarhanopettajat (4 suomenkielistä ja 1 ruotsinkielinen): käyvät päiväkodissa ja perhepäivähoitokodeissa

tekevät yhteistyötä lasten vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan kanssa. Muita yhteis-työtahoja ovat lastenneuvolat, perheneuvola, koulut ja sosiaalityötyöskentelevät yksilöllisesti tai ryhmässä lasten kanssasuunnittelevat ja seuraavat erityispäivähoidon kehitystäohjaavat henkilökohtaisia avustajia

20

Puheterapiapalveluja antavat puheterapeutit antavat sekä yksilöterapiaa että toimivat myös pien-ryhmissä päiväkodeissa. Puheterapeutteja on 3 suomenkielistä ja 1 ruotsinkielinen. Maahan-muuttajalasten suomenkielen opetusta tukee 1 kiertävä S2 – lastentarhanopettaja.

Oppilashuolto

Oppilashuollon tulee edistää oppilaan terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja siten turvata hyvänkasvun ja oppimisen edellytykset. (Valtioneuvoston asetus 1435/2001). Psyykkisen ja sosiaali-sen oppilashuollon tavoitteena on tunnistaa syrjäytymisriskit, auttaa yhteistyössä opettajienkanssa löytämään oppilaille heidän yksilöllisiä tarpeitaan vastaavat opetusmuodot ja tukea kou-lua ja perheitä kasvatustyössä.

Peruskouluissa toimii sekä koulukuraattoreita että koulupsykologeja. Suomenkielisessä perus-opetuksessa toimii 4 koulukuraattoria sekä 4 koulupsykologia. Lisäksi kevätlukukaudella 2009oppilashuollon tukihenkilönä toimi 1 kehityspsykologi. Lukukauden 2008– 2009 aikana koulu-psykologit toimivat 1,6 psykologin vajauksella. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa toimii kaksikoulukuraattoria ja yksi koulupsykologi. Koulukuraattorit ovat kouluissa sosiaalityön ja koulupsy-kologit psyykkisen hyvinvoinnin asiantuntijoita. Oppilashuollossa työskentelevät myös koulun-käynninohjaajat, jotka toimivat etupäässä erityisopetuksen avustavana henkilökuntana.

Suomenkielisen perusopetuksen koulukuraattoreille oli lukuvuonna 2008–2009 ohjattu asiakkai-ta yhteensä 714, kun edellisenä vuonna asiakkaita oli 660. Alkusyynä asiakkuuteen oli 19,7 %tapauksissa kiusaaminen ja 19,5 % osalta ristiriidat tovereiden kanssa.

Suomenkielisen perusopetuksen koulupsykologeilla oli yksilöasiakkaita 166, joista maahanmuut-tajien osuus oli 18 % (perusopetuksen oppilaista noin 9 % on maahanmuuttajia). Syynä asiak-kuuteen oli yhä useammin psyykkinen oireilu psykologisen tutkimuksen tarpeen lisäksi. Ryhmä-työskentelynä toteutettiin 4 (joista 3 yhdessä koulukuraattorin kanssa) ryhmää, joihin osallistui36 oppilasta yhteensä 24 kertaa. Ryhmät tähtäsivät sosiaalisten ja tunnetaitojen kehittämiseen.Konsultatiivisena työnä koulupsykologit tapasivat yhteensä 44 opettajaa, joissa käsiteltiin yh-teensä 115 oppilaan asioita.

Toisen asteen koulutus

Opiskelijahuolto

Toisen asteen koulutus pitää sisällään lukio-opetuksen, Vaasan Ammattiopiston sekä VaasanAikuiskoulutuskeskuksen. Oppilaitosten opiskelijahuollon tehtävänä on edistää oppilaitostyönhyvinvointia ja viihtyisyyttä sekä luoda opiskeluympäristöstä turvallinen ja terveellinen. Opiskeli-jahuollon tulee lisäksi edistää oppimisvaikeuksien ja opiskelijan muiden ongelmien varhaistatunnistamista ja niihin puuttumista. (OPH 27.8.2004)

Hyvin järjestetyn opetuksen ohella opiskelijahuolto pyrkii turvaamaan opiskelun onnistumisen jatukee opiskelijan terveyttä sekä myönteistä kasvua ja kehitystä. Opiskelijahuollon tehtävä on yk-silö- ja yhteisötasolla pyrkiä ehkäisemään vaikeuksien syntyä opiskelijaa tukemalla ja edistämäl-lä oppilaitoksen sisäistä ja ulkoista yhteistyötä.

Opiskelijahuollon tehtävät jakaantuvat moniammatillisesti eri toimijoille, jotka yhteistyössä huo-lehtivat opiskelijoiden kasvatus- ja opetustyöstä. Toisella asteella toimii opiskelijahuollon erityis-asiantuntijoita, joiden vastuualueeseen kuuluu psyykkinen ja sosiaalinen opiskelijahuolto ja senopetus- ja kasvatustavoitteiden toteutumisen tukeminen ja seuranta, sekä opiskelijan henkilö-kohtainen ohjaus ja neuvonta. Opiskelijahuollon erityisasiantuntija vastaa tehtäväkuvaltaan ku-

21

raattoria ja heitä toimii Vaasan ammattiopistolla 4 ja lukioissa 2. Vaasan aikuiskoulutuskeskuk-sessa toimii terveydenhoitaja. Opiskelijahuollon erityisasiantuntijoilta ei ole saatavissa käyntitie-toja tähän selvitykseen. Oppilaitoksissa toimii terveydenhoitajien lisäksi myös psykologi sekäterveyskeskuslääkäri.

Vapaa-aikatoimi

Liikunta tunnetusti vähentää ja ehkäisee mielenterveysongelmia. Liikuntaosasto on mukana eh-käisevien mielenterveyspalvelujen järjestämisessä luomalla edellytyksiä ja myöntämällä avus-tuksia urheiluseurojen ja muiden liikunta- ja vapaa-aikatoimintoja järjestävien tahojen toiminnal-le. Liikuntaosasto myös tuottaa monipuolisia liikunta- ja vapaa-aikapalveluja ottaen huomioonerityisesti järjestäytyneen yhdistystoiminnan ulkopuolelle jäävät.

Liiku mieli hyväksi -hanke (2005–2009) on mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämishanke,jota organisoi Suomen Mielenterveysseura yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa. Hankkeen puit-teissa järjestettiin liikuntaryhmiä yhteensä 19 ja niiden keskimääräinen osallistujamäärä / kertaoli 7. Koulutus ja liikuntatapahtumat tavoittivat yhteensä 488 henkilöä.

Nuoriso-osaston toiminnan tärkeimpänä tavoitteena on kohdata erilaisista lähtökohdista tulevianuoria ja tukea nuoren kasvua eri elämäntilanteissa. Nuoriso-osasto tarjoaa mahdollisuuksianuorten moninaisille toimintamuodoille osallistamalla ja ohjaamalla nuoria mielekkäisiin ja hyö-dyllisiin vapaa-ajan toimintoihin. Toimintamuotoina ovat mm. yhdistysten avustaminen, nuoriso-talojen ylläpitäminen, nuorten kulttuuri ja liikuntaharrastusten edistäminen sekä nuorten vaiku-tusmahdollisuuksien edistäminen nuorisovaltuuston avulla.

Kulttuuritoimi

Kulttuuritoiminnan merkitys ihmisen mielenterveyden edistäjänä ja häiriöitä ehkäisevänä on erit-täin merkityksellinen. Vaasassa on hyvin laaja ja monipuolinen toimijoiden kenttä, jota ei tähänselvitykseen ole mahdollista läheskään kokonaan kuvata. Mahdollisuudet nauttia kulttuurista jamyös osallistua sen tekemiseen ovat moninaiset. Seuraavassa on esitetty vain esimerkiksi joi-takin toimintamuotoja, joita kaupungin kulttuurivirasto on järjestänyt.

Kulttuuriviraston ja Koti- ja laitoshoidon ikäkeskuksen viriketoiminnan yhteistyönä on aloitettuikäihmisille suunnattu monipuolinen kulttuuritarjotin Kulttuurikaruselli K-65. Tarkoitus on saadamahdollisimman monet ikäihmiset kulttuurin pariin, mutta ensisijaisesti kokemuksia halutaan tar-jota niille, joiden mahdollisuudet kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen ovat rajoittuneet. Tarkoituson tuoda esille ikäihmisten itse tekemää kulttuuria eri taiteenaloilta.

Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista ensisijaisesti lapsille ja nuorille suunnattua tavoit-teellista tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen taidekasvatusta. Taideharrastus on lapselle januorelle luonteva kanava kehittää ja toteuttaa itseään. Vaasassa järjestetään taiteen perusope-tusta kuvataiteessa, käsityötaiteessa, teatteritaiteessa, musiikissa ja tanssitaiteessa. Taiteen pe-rusopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan persoonallisuuden kehitystä ja valmiuksia ilmaistaitseään turvallisessa ympäristössä.

Tekninen toimi

Tekninen toimi vastaa Vaasan teknisestä rakenteesta ja teknisistä palveluista. Kiinteistö- ja vi-hertoimi luo edellytykset toiminnallisesti ja yhdyskuntataloudellisesti kilpailukykyiselle kaupunki-rakenteelle huolehtimalla kaupungin maankäyttöpolitiikan, asunto-olojen ja paikkatiedon hallin-

22

nan kehittämisestä. Lisäksi kiinteistö- ja vihertoimi huolehtii tonttien luovuttamisesta asunto- jayritystoimintaan, maaomaisuuden hoidosta, viheralueiden suunnittelusta ja rakennuttamisestasekä kunnossapidon tilaamisesta.

Asunto-olojen kehittämisessä pyritään hyvään ja turvalliseen kaupunkirakenteeseen ja asu-misympäristöön. Asumisen helpottamiseksi ja asumisolojen parantamiseksi kiinteistö- ja viher-toimi tarjoaa erilaisia avustuksia sekä välittää valtion korkotukilainoja asuntorakentamiseen jaavustuksia rakennettaessa asuntoja erityisryhmille. Kiinteistö- ja vihertoimi huolehtii myös ympä-ristön viihtyisyydestä rakentamalla puistoja, viheralueita ja pitämällä niistä huolta.

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkisuunnittelulla luodaan edellytyksiä kaupunkirakentamiselle ja -elämälle tavoitteena toi-miva, turvallinen, terveellinen ja esteetön ympäristö kaikille kaupunkilaisille. Suunnittelussa

edistetään tasapainoista kaupunki- ja palvelurakennetta huolehtimalla kaupunkialueidenmonikäyttöisyydestä ja virkistysmahdollisuuksista, kaupunkikeskustan elävyydestä jamonipuolisista palveluista sekä niiden sovittamisesta jokapäiväiseen liikkumiseen

edistetään turvallisen lähiympäristön aikaansaamista huolehtimalla fyysisin ratkaisuinomaleimaisten, sosiaalisesti kestävien asuinympäristöjen syntymisestä, joissa yhteisölli-syys ja sosiaalinen kontrolli voivat toteutua. Asuntoalueiden sosiaalista yksipuolistumistavältetään mm talotyyppi-, asuntojakauma- ja hallintamuotovalinnoilla. Keinoina tähän onkaavojen sosiaalisten vaikutusten arviointi.

edistetään esteetöntä liikkumista huolehditaan turvallisesta rakentamisesta

Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut on tarkoitettu työssä oleville, työttömille, työelämään tulos-sa oleville sekä työnantajille. Se neuvoo mm. työttömyyden aikaisten etuuksien hakemisessasekä tarjoaa nuorille erityispalveluita.

TyöterveyshuoltoTyöterveyshuoltolain mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuoltopalve-lut. Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida työn ja työolosuhteiden vaikutuksia työntekijöidenterveyteen ja tehdä työnantajalle parannusehdotuksia, seurata työntekijöiden terveyden ja työ-kyvyn tilaa sekä antaa neuvontaa ja ohjausta.

Vaasan aluetyöterveys on yksi alueen suurimmista työterveyspalveluja tuottavasta yksiköstä.Sen asiakkaita ovat Vaasan kaupunki, Vaasan keskussairaala sekä noin 250 yritystä kaikiltatoimialoilta Vaasasta ja lähiympäristöstä. Palveluiden käyttäjinä on yhteensä n. 10 000 työnteki-jää. Myös lääkäriasemat tarjoavat työterveyshuollon palveluja vaasalaisille yrityksille.

23

VAASAN SAIRAANHOITOPIIRIN PALVELUT

Erikoissairaanhoidon mielenterveyspalvelut ja tilastot vuodelta 2008

Vaasan keskussairaalan psykiatrian yksiköt sijaitsevat Huutoniemellä ja Hietalahden alueella.Närpiössä ja Kristiinankaupungissa toimivat myös psykiatriset poliklinikat. Psykiatriseen toimin-taan kuuluvat poliklinikat, puoliavoimet hoitomuodot, mielenterveyskeskus, vuodeosastohoito jatukitoimet. Erikoissairaanhoidon palveluihin tarvitaan lähete.

Kaikki alla olevat Vaasan sairaanhoitopiirin osastojen ja poliklinikoiden tietoja kuvastavat taulu-kot on saatu sairaalan omista tilastotiedoista. Taulukoissa on huomioitu ainoastaan osastojen japoliklinikoiden vaasalaiset potilaat ja palvelujen asiakkaat.

Lasten- ja nuorisopsykiatrian vuodeosastot

Lasten ja nuorten osastoille tullaan lähetteellä, jonka saa esim. terveyskeskuksesta, kouluter-veydenhoidosta, lastensuojelusta tai perheneuvolasta. Lastenpsykiatrinen osasto tarjoaa tutki-musta ja hoitoa 6–12 vuotiaille lapsille. Osastolla on 6 paikkaa, joista 4 on varsinaisia hoitopaik-koja ja 2 tutkimuspaikkoja (6 viikkoa). Osastohoito voi toteutua myös lyhyenä kriisihoitojaksona.Nuorisopsykiatrian osasto tarjoaa hoitoa ja tutkimusta 13–17 -vuotiaille nuorille, ja nuorten psy-kiatrisella osastolla on yhteensä 8 paikkaa. Osastohoito voi toteutua lyhyenä kriisihoitona tai pi-dempänä hoitojaksona.

Taulukko 9. Lasten ja nuorten hoitopäivät ikäryhmittäin

0–6 -vuotiaat 7–12 -vuotiaat 13–18 -vuotiaat YhteensäLastenpsyk. os, hoitopäivät 5 593 149 747Nuorten psyk. os, hoitopäivät 1108 1108

1855

Taulukko 10. Lasten- ja nuorisopsykiatristen osastojen hoitoajat ja potilasmäärät

hoitopv. alle 7 hoitopv. 8–15 hoitopv. yli 15 YhteensäLastenpsyk. os. 9 4 14 27Nuorten psyk. os. 3 2 20 25

Aikuispsykiatrinen vuodeosastohoito

Aikuisten vuodeosastohoitoon kuuluvat akuuttiosastot 3,7 ja10, pitkäaikaisosasto 8, kuntoutus-osastot 2 ja 6 sekä psykogeriatrian osasto 9. Akuuttiosastot ja psykogeriatrian osasto toimivatmyös vastaanotto-osastoina vuorokauden ympäri.

Osastolla 3 hoidetaan ja tutkitaan pääsääntöisesti vapaaehtoisesti tulleita, esim. masennukses-ta, ahdistuneisuushäiriöistä, psykoottisista häiriöistä ja kriiseistä kärsiviä aikuisia. Osastolla 7hoidetaan potilaita, jotka kärsivät erilaisista psyykkisistä häiriöistä sekä alkoholin ja huumeidenväärinkäytöstä johtuvista psyykkisistä häiriöistä. Osastolla 10 hoidetaan vaikeahoitoisempia,

24

moniongelmaisia miehiä, mm. psykoosipotilaita, kaksois- ja kolmoisdiagnoosipotilaita, alkoholi-delirium sekä muita päihdepsykoosipotilaita.

Taulukko 11. Akuuttiosastot 3, 7 ja10. Hoitopäivät ikäryhmittäin 2008

0–24 -vuotiaat 25–74 -vuotiaat yli 75 -vuotiaat Yhteensäosasto 3 hoitopv. 641 1440 23 2104osasto 7 hoitopv. 585 1885 1 2471osasto10 hoitopv. 162 1722 38 1922

Yhteensä 1388 5047 62 6497

Taulukko 12. Akuuttiosastot 3,7 ja 10. Hoitoajan mukainen potilasmäärä ikäryhmittäin 2008

lkm alle 7 pv lkm 8–15 pv lkm yli 15 pv Yhteensä0–24 v. 20 9 23 52

25–74 v. 53 33 94 180

Akuutti-osastot3,7,10

yli 75 v. 1 1

Osastolla 2 hoidetaan ja kuntoutetaan erilaisista psyykkisistä häiriöistä kärsiviä potilaita. Useim-mat sairastavat skitsofreniaa ja osalla on myös päihdeongelma. Osastolla 6 harjoitellaan arkipäi-vän taitoja sekä sosiaalisia valmiuksia. Toimintaan kuuluu myös kolme harjoitusasuntoa. Osastotarjoaa jälkihoitopalvelua, mm. lyhyitä kuntoutusjaksoja, kotikäyntejä sekä jälkipolikliinisia käyn-tejä. Erityinen kotikuntoutustyöryhmä, joka on laajennettu neljään työntekijään, tekee kotikäynte-jä viitenä päivänä viikossa. Osastolla 8 hoidetaan potilaita, joiden sairaus vaatii turvallisen ja val-votun ympäristön. Useimmat sairastavat skitsofreniaa.

Taulukko 13. Kuntoutusosastot 2 ja 6. Hoitopäivät ikäryhmittäin 2008

0–24 -vuotiaat 25–74 -vuotiaat yli 75 -vuotiaat Yhteensäosasto 2 49 3752 3801osasto 6 226 1855 2081Yhteensä 275 5607 5882

Taulukko 14. Kuntoutusosastot 2 ja 6. Hoitoajan mukainen potilasmäärä ikäryhmittäin 2008

lkm alle 7 pv lkm 8-15 pv lkm yli 15 Yhteensä0–24 -vuotiaat 3 3Osastot 2 ja 6

25–74 -vuotiaat 6 9 42 57

Osastolla 9 hoidetaan ja tutkitaan laaja-alaisesti vaikeista psyykkisistä ongelmista kärsiviä van-huspotilaita. Tulosyynä voi olla esim. unettomuus, levottomuus, sekavuus, muistamattomuus taimasennus sairauden akuutissa vaiheessa. Useimmilla potilailla on myös somaattisia sairauksia.

25

Uloskirjoituksen jälkeen tarjotaan tarvittaessa konsultaatiomahdollisuutta ja omahoitajan koti-käyntejä.

Taulukko 15. Vanhuspsykiatria /psykogeriatria. Hoitopäivät ikäryhmittäin

25–74 -vuotiaat yli 75 -vuotiaat klinikkavalmiit YhteensäOsasto 8 2359 134 606 2493+606Osasto 9 1211 1051 82 2262+82

Taulukko 16. Vanhuspsykiatria / psykogeriatria. Hoitoajan mukainen potilasmäärä ikäryhmittäin

lkm alle 7 pv lkm 8-15 pv lkm yli 15 pv Yhteensä25–74 -vuotiaat 36 36Osastot 8 ja 9yli 75 -vuotiaat 3 3 29 35

Psykiatrisen avohoidon yksiköt

Yleissairaalapsykiatrinen poliklinikka toimii konsultaatiopoliklinikkana. Konsultaatiopyynnöt tule-vat keskussairaalan muilta erikoisaloilta mutta myös esim. terveyskeskuksista ja työterveyshuol-losta. Poliklinikalla annetaan myös mm. kriisi- ja lyhytterapeuttista hoitoa. Mielenterveyskeskusantaa psykiatrista erikoissairaanhoitoa aikuisille avohoitopotilaille. Mielenterveyskeskus tarjoaamm. aikuispsykiatrisia konsultaatiopalveluita ja arvioita sekä erilaisia terapiamuotoja. Psykiatri-sen poliklinikan kautta tullaan akuutissa tilanteissa osastohoitoon arkisin klo. 8.00–15.30, muinaaikoina päivystävä lääkäri hoitaa sisäänotot. Lisäksi poliklinikka vastaa arvioinnista ja hoidonsuunnittelusta saapuneiden lähetteiden perusteella. Ajanvaraus tehdään tarvittaessa. Psykiatri-nen poliklinikka vastaa myös klotsapiini -potilaiden lääkityksen seurannasta. Päiväosasto tarjoaahoitoa vaikeissa, pitkittyneissä ja toistuvissa masennuksissa sekä erilaisissa kriisitilanteissa.Päiväosasto voi myös toimia jatkohoitona sairaalahoidon jälkeen. Hoitoaika on 1-3 kuukautta.

Lasten- ja nuorisopsykiatriselle poliklinikalle tullaan lähetteellä esim. terveyskeskuksesta, koulu-terveydenhoidosta, lastensuojelusta tai jostain muusta perusterveydenhuollon yksiköstä.

Vaasan keskussairaalan aiemmin ylläpitämä päiväkeskustoiminta siirtyi Vaasanseudun sosiaa-lipsykiatrinen yhdistys ry:lle 12.1.2009 alkaen.

Taulukko 17. Päiväkeskuksen asiakkaat ja käynnit v. 2008

Ikäryhmä Asiakkaiden lkm Käynnit

20–29 -vuotiaat 3

30–64 -vuotiaat 2465–74 -vuotiaat 4

Yhteensä 31 1413

26

Tukitoimintaan tullaan joko lääkärin tai muun hoitokontaktin lähetteellä. Työterapia on osa psyki-atrista kuntoutusta. Työterapiassa on potilaita sekä sairaalan osastoilta että avohoidosta. Liikun-ta ja fysioterapia ovat myös osa kuntoutusta, joka on tarkoitettu niin osastojen kuin avohoidonkinpotilaille. Liikunta toteutetaan sekä yksilö- että ryhmätoimintana. Fysioterapialla on lisäksi eri-tyisosaamista syömishäiriöihin liittyvissä ongelmissa. Fysioterapian yksilökäyntejä varten tarvi-taan lähete.

Taulukko 18. Tukitoimien asiakkaat ja käynnit v. 2008

Ikäryhmä Asiakkaiden lkm Käynnit17–19 -vuotiaat 5

20–29 -vuotiaat 1430–64 -vuotiaat 86

Yhteensä 105 4861

Kuntoutuskodissa on 18 paikkaa henkilöille, joilla on psyykkisiä ongelmia ja jotka tarvitsevat tu-kea ja ohjausta. Hoitoaika riippuu potilaan terveydentilasta sekä psykiatrisen kuntoutuksen tar-peista, ja potilaan kykyjen mukaan siirrytään itsenäisempään asumismuotoon. Vuonna 2008kuntoutuskodissa oli asiakkaita 14 ja hoitopäiviä yhteensä 3397.

VALTION YLLÄPITÄMÄ PALVELU

Vanhan Vaasan Sairaala on sosiaali- ja terveysministeriön alainen oikeuspsykiatrinen sairaala.

JÄRJESTÖJEN JA YHTEISÖJEN YLLÄPITÄMÄT PALVELUT

Jupiter- säätiö valmentaa vaasalaisia työhön ja koulutukseen, kuntouttaa työelämään ja arvioityö- ja toimintakykyä. Lisätiedot: www.jupiter.fi

Resurscentret Föregångarna valmentaa nuoria työelämään, opiskeluihin tai löytämään omanpaikkansa yhteiskunnassa. Lisätiedot: www.foregangarna.fi

Ensi- ja turvakotiyhdistys ry järjestää Vaasassa turva- ja ensikotipalvelut perhe- ja lähisuhde-väkivaltaa kohdanneille tai sen uhkaa kokeville perheille. Lisätiedot: www.vaasanturvakoti.fi

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö järjestää Vaasassa terveyden- ja sairaanhoitopalvelutyliopisto-opiskelijoille. Lisätiedot: www.yths.fi

Folkhälsan sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka pyrkii hoito- ja hoivapalveluiden, sosiaalityön,kuntoutuksen, valistuksen sekä tieteellisen tutkimustyön kautta edistämään ihmisten terveyttä jaelämänlaatua. Lisätiedot: www.folkhalsan.fi

Kårkulla Samkommun r.f. tuottaa ruotsinkielisiä palveluita kehitysvammaisille ja heidän per-heilleen sekä ylläpitää myös päihdehuollon laitospalveluita. Lisätiedot: www.karkulla.fi

27

Vaasanseudun Sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry tuottaa kuntouttavia päivä-, työtoiminta- sekäasumispalveluita mielenterveyskuntoutujille. Lisätiedot: www.vaasansospsyk.fi

Vaasan Setlementtiyhdistys ry pyrkii toiminnallaan edistämään lasten, nuorten, aikuisten javanhusten sivistys- ja sosiaalisten tarpeiden tyydyttämistä ja heidän elämänsä rikastuttamistasekä aikaansaamaan henkilökohtaista kosketusta ja keskinäistä luottamusta ihmisten kesken.Lisätiedot: www.vaasansetlementti.net

Omaiset mielenterveystyön tukena Vaasanseutu rySvenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf.Yhdistykset toimivat omaisten tukijärjestöinä. Lisätiedot www.vaasanomaiset.fi sekäwww.netikka.net/soaf/

Vaasan Mielenterveystoiminnan Tuki ry toimii vapaaehtoisena mielenterveystyön järjestönä jatarjoaa mm. vertaistukea. Lisätiedot: www.mtkl.fi

Vaasan seurakuntayhtymän suomalainen ja ruotsalainen ev.lut. seurakunta toimivat Vaa-san suurimpina hengellisinä yhteisöinä. Lisätiedot: www.vaasaevl.fi

Mannerheimin lastensuojeluliitto ry on kansalaisjärjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsi-perheiden oikeuksien ja etujen hyväksi. Lisätiedot: www.mll.fi

Suomen Punainen Risti ry on kansalaisjärjestö, joka järjestää mm. akuuttien kriisien tukipalve-luja sekä ystävä- ja tukihenkilötoimintaa. Lisätiedot: www.spr.fi

YKSITYISET TERVEYDENHUOLTOPALVELUJEN TUOTTAJAT

Mehiläinen lääkärikeskus ja sairaalapalvelut työterveyshuolto hoivapalvelut

Medicentra – Terveystalo Oy terveys- työterveys ja sairaanhoitopalvelut

Pro Medi lääkärikeskuspalvelut työterveyshuolto

itsenäiset ammatinharjoittajat psykoterapiapalvelut psykologipalvelut psykiatrien vastaanotot

28

3. NYKYTILA INDIKAATTOREIDEN VALOSSA

Vaasan kaupungin mielenterveysstrategian nykytilan kuvaukseen on selvitetty joukko indikaatto-reita, joiden avulla voidaan verrata mielenterveystyön tilannetta muutamiin valittuihin kaupunkei-hin nähden. Tässä nykytilaselvityksessä Vaasan kaupungin indikaattoritietoa verrataan Seinäjo-en, Kokkolan, Jyväskylän, Kuopion, Pohjanmaan sekä koko maan tilanteisiin. Kaikki tilastotiedoton saatu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Sotkanet -indikaattoripankista, elleitoisin mainita.

Mielenterveyden monia osatekijöitä voidaan määritellä paitsi perinnöllisten ja ihmisen kasvuunliittyvien tekijöiden kautta, niin myös ympäristön, sosiaalisten suhteiden, koulutuksen, työllisyys-ja asumisolosuhteiden sekä ympäröivän yhteiskunnan ja kulttuurin kautta

YHTEISKUNTA JA KULTTUURI

YHTEISKUNTA JA KULTTUURI

Kuvio 1. Mielenterveys prosessina. (Lähde: Lavikainen ym. 2004, 33.)

Altistavat tekijät • perinnölliset tekijät• raskauteen/synnytykseen

liittyvät tekijät• varhaislapsuuden kokemukset• perheympäristö• sosiaaliset olosuhteet• fyysinen ympäristö• koulutus• työllisyys• työolosuhteet• asuminen

Laukaisevat tekijät• esim. elämän tapahtumat

Vallitseva sosiaali-nen tilanne•esim. sosiaalinen tuki

Seuraukset• hyvinvoinnin taso• fyysinen terveys• oireet• tiedot ja taidot• ihmissuhteiden laatu• seksuaalinen tyydytys• palvelujen käyttö• tuottavuus• yleinen turvallisuus

MIELENTERVEYS• yksilölliset voimavarat

29

Taulukko 19. Sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset mielenterveyden määrittäjät. (Läh-de: WHO 2004, 21.)

Riskitekijät Suojaavat tekijät

Päihteiden ja huumeiden saatavuus Sijoitus Sosiaalisten suhteiden vähäisyys Puutteet koulutuksessa, asumisessa, liikku-

mismahdollisuuksissa Kehno asuinalue Syrjintä Heikko ravitsemustila Köyhyys Rodusta johtuva syrjintä ja epätasa-arvo Sosiaalinen huono-osaisuus Kaupungistuminen Väkivalta ja hyväksikäyttö Sota Työstressi Työttömyys

Voimaantuminen (Empowerment) Integraatio Positiiviset sosiaaliset suhteet Osallistuminen/osallisuus Sosiaalinen vastuu ja suvaitsevaisuus Sosiaalipalvelut Sosiaalinen tuki ja yhteisön verkostot

Näiden taulukoiden pohjalta on listattu joukko yleisiä mielenterveyttä taustoittavia mittareita, joi-den avulla voidaan saada vertailutietoa valituista kaupungeista, Pohjanmaan sekä koko maantilanteista. Tarkastelussa ovat ensin yleiset indikaattorit, minkä jälkeen siirrytään ikäkausittaiseentarkasteluun. Näiden nykytilaselvitykseen valittavien indikaattoreiden lisäksi kukin työryhmä saapyynnöstä käyttöönsä tarkempia, ikäkausikohtaisia tilastoja, joita he voivat hyödyntää työryhmä-työskentelynsä ohella strategiaprosessin edetessä.

3.1. Mielenterveyttä kuvaavia yleisiä indikaattoreita

Väestön yleisen hyvinvoinnin tilan selvittämiseksi tähän nykytilaselvitykseen on koottu väestönsairastavuutta, työttömyyttä, sosiaalista syrjäytyneisyyttä sekä palvelujärjestelmän käyttöastettaja henkilöstömääriä kuvaavia tunnuslukuja. Mielenterveysstrategiaa ohjaava toimikunta sekä pe-rustettava työryhmät ovat kommentoineet nykytilaselvitykseen valittavia indikaattoreita, ja nämäkommentit on pyritty ottamaan mahdollisimman kattavasti huomioon.

Niin sanottu sairastavuusindeksi kertoo sen, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa ko-ko maan väestön keskiarvoon (= 100). Näin ollen sairastavuusindeksillä voidaan tarkastella vä-estön yleistä hyvinvointia verrattuna koko maan tilanteeseen. Indeksi perustuu kolmeen rekiste-rimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityis-korvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Vaasassa sairastavuus on koko 2000-luvun näyttäytynyt selvästi keskitasoa alhaisempana. Vertailukaupungeista Kuopiossa, Seinäjo-ella ja Kokkolassa on maan keskiarvoa korkeampi sairastavuus.

30

Taulukko 20. Sairastavuusindeksi, ikävakioitu

Sairastavuusindeksi, ikävakioitu

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007Vaasa 89,4 89,3 90,1 89,3 91,5 91,4 91 90,1Seinäjoki 103 103,3 103,5 102,7 101,4 101,5 101,8 100,9Kokkola 100,4 99,7 100,3 101,8 100,8 99,6 99,9 98,6Jyväskylä 96,8 97,1 96,6 97,5 95,5 95,5 98,2 98,4Kuopio 114,4 112,9 113 113,1 112,7 112,5 111,9 111,7

Vaasan sairaanhoitopiirin väestö on Kansaneläkelaitokselta saatavien tilastojenkin mukaan kes-kimääräistä terveempää. Koko sairaanhoitopiirissä väestö oli sairastavuudessa maan 21 sai-raanhoitopiirin joukossa neljänneksi tervein indeksiluvulla 97, kun maan väestön keskiarvooli100. Vakioidun indeksin mukaan Vaasan luku oli 91, mikä oli koko maan kolmanneksi pienin.

Taulukko 21. Vaasan väestöennuste vuosina 2008–2020 (Lähde: K. Saraste, Vaasan kaupunki)

Ikäryhmittäiset prosenttiosuudet koko väestöstä:

v. 2000 0–24 32% 25–74 61% +75 7%

v. 2005 0–24 31% 25–74 61% +75 8%

v. 2010 0–24 30% 25–74 62% +75 8%

v. 2015 0–24 29% 25–74 62% +75 9%

v. 2020 0–24 28, 3% 25–74 62, 4% +75 9, 3%

Vaasan väestö 2008–2020

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

0-24 17934 18009 18128 18202 18356 18423 18470 18426 18393 18434 18411 18383 18428

25–74 35931 36414 36727 37111 37368 37760 38175 38732 39091 39560 39993 40423 40663

75+ 4732 4792 4905 4963 5109 5212 5344 5376 5585 5599 5702 5814 6059

yht. 58597 59215 59759 60276 60832 61395 61989 62534 63069 63593 64106 64621 65150

31

Taulukoissa 22–26 kuvataan väestön sosiaalista syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. Vaasassaahtaasti asuntokunnissa asuvia on vähemmän kuin koko maassa ja Pohjanmaalla keskimäärin,ja muista vertailukaupungeista vain Seinäjoki ja Kuopio ovat edellä. Asunnottomia yksinäisiäVaasassa on myös selvästi vähemmän kuin koko maassa, mutta enemmän kuin Pohjanmaallasekä muissa Pohjalaismaakuntien keskuksissa keskimäärin. Työttömyyttä Vaasassa esiintyymaan keskiarvoa vähemmän, mutta kuitenkin enemmän kuin Pohjanmaalla yleensä.

Pitkäaikaistyöttömien osalta Vaasan tilanne on hieman huonompi kuin koko maassa, mutta vieläenemmän pitkäaikaistyöttömiä on vertailupaikkakunnista Jyväskylässä. Toimeentulotukea Vaa-sassa saa prosentuaalisesti suurempi osa väestöstä kuin maassa tai Pohjanmaalla keskimäärin,ja myös lähimaakuntakeskukset Kokkola ja Seinäjoki ovat tässä suhteessa Vaasaa paremmassatilanteessa.

Taulukko 22. Ahtaasti asuntokunnissa asuvat, % kaikista asuntokunnista

Ahtaasti asuntokunnissa asuvat, % kaikista asuntokunnista

2006 2007Vaasa 8,5 8,2

Seinäjoki 7,7 7,3Kokkola 9,7 9,3

Jyväskylä 9 8,6Kuopio 8,5 8

Pohjanmaa 9,5 9,2Koko maa 9,6 9,3

Taulukko 23. Asunnottomat yksinäiset/1000 asukasta

Asunnottomat yksinäiset/1000 asukasta

2006 2007Vaasa 1,1 0,7

Seinäjoki 0,7 0,6Kokkola 0,2 0,2

Jyväskylä 0,9 1,4Kuopio 1,8 1,6

Pohjanmaa 0,5 0,3Koko maa 1,4 1,4

32

Taulukko 24. Työttömät, % työvoimasta

Työttömät, % työvoimasta

2006 2007Vaasa 8,9 7,1

Seinäjoki 8,6 7,6Kokkola 10,2 8,6

Jyväskylä 12,7 11,7Kuopio 11,6 10,6

Pohjanmaa 6,6 5,4Koko maa 9,7 8,5

Taulukko 25. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä

Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä

2006 2007Vaasa 25,8 24,5

Seinäjoki 23,4 22Kokkola 26,2 23,6

Jyväskylä 26,8 26,5Kuopio 20,7 21,3

Pohjanmaa 25,2 24,1Koko maa 26 24

Taulukko 26. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista

Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista

2006 2007Vaasa 9,4 9

Seinäjoki 7,5 7,4Kokkola 4,9 4,9

Jyväskylä 9,3 9Kuopio 9,8 9,7

Pohjanmaa 5,5 5,2Koko maa 6,8 6,5

33

Psykiatrian avo- ja laitoshoito

Taulukossa 27 kuvataan psykiatrian laitoshoidon hoitojaksoja. On kuitenkin huomattava, ettähoitojaksojen laskentatapa saattaa vaihdella riippuen sairaaloiden lomakäytännöistä ja pituudes-ta sairaalahoidon aikana.

Taulukko 27. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot/1000 asukasta

Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta

2006 2007Vaasa 8,57 9,29

Seinäjoki 8,88 9,06Kokkola 9,07 9,53

Jyväskylä 8,9 8,25Kuopio 12,31 12,77

Pohjanmaa 6,23 6,43Koko maa 9,08 8,92

Vaasan suhteellisen korkea sija psykiatrian laitoshoidon hoitopäivissä taulukossa 28 selittyy osinsillä, että sairaalassa on 2 pitkäaikaisosastoa, joissa on hyvinkin pitkiä vuosia kestäviä hoitoaiko-ja.

Taulukko 28. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät/1000 asukasta

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta

2006 2007Vaasa 409,6 396,4

Seinäjoki 375,5 368,6Kokkola 366,1 361,9

Jyväskylä 361,8 313,4Kuopio 428,3 449

Pohjanmaa 296,3 286,8Koko maa 336,9 322,3

Taulukko 29. Psykiatrian laitoshoidon potilaat/1000 asukasta

Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta

2006 2007Vaasa 5,8 6,6

Seinäjoki 6,2 6,6Kokkola 6,6 6,7

Jyväskylä 5,9 5,7Kuopio 9,2 9,1

Pohjanmaa 4,4 4,7Koko maa 6,1 6

34

Keskimääräiset hoitoajat psykiatrian laitoshoidossa ovat Vaasassa maan kärkitasoa. Erikoissai-raanhoitoon Vaasassa kuuluvat kuitenkin myös pitkäaikaisosastot, mikä nostaa myös keskimää-räistä hoitoaikaa.

Taulukko 30. Psykiatrian laitoshoito, keskimääräinen hoitoaika

Psykiatrian laitoshoito, keskimääräinen hoitoaika

2006 2007Vaasa 37,1 44,1

Seinäjoki 38,5 39,9Kokkola 51,7 37,3

Jyväskylä 40,7 45Kuopio 34 25,4

Pohjanmaa 54,4 43,1Koko maa 35,5 36,1

Henkilöstöosuus

Taulukko 31. Erikoislääkärit psykiatrisen avohoidon ja sairaalan puolella 3.8.2009

Täytetty pätevällä Täytetty epäpätevällä OstopalveluVaasa avohoito 3 1 1,5Selkämeri 1 0,4Vaasa sairaala 3 1 2

Päivystyksistä suurinosa

Erikoislääkärin virkoja on yhteensä 22,5, joista noin 59 % on täyttämättä. Sairaalassa on lisäksi1tulosalueen johtaja, 1 erikoistuva lääkäri, joka hoitaa viransijaisuutta avopuolella sekä ylilääkärinsivuvirka, jonka osuus on 30%.

Taulukko 32. Psykiatristen vuodeosastojen hoitohenkilöstö, psykologit ja sosiaalityöntekijät

Vuodeosastohoito Hoitohenkilökunta(20.5.09)

Psykologit (6.8.09) Sosiaalityöntekijät(6.8.09)

Lapset 13,5 0,5 0,5Nuoret 15 1 0,5Aikuiset 139 1 + 0,5 joht.psyk. 2 (+1 ei täytetty)

35

Taulukko 33. Psykiatrisen avohoidon hoitohenkilöstö, psykologit ja sosiaalityöntekijät

Hoitohenkilökunta(20.5.09)

Psykologit (6.8.09) Sosiaalityöntekijät(6.8.09)

Lasten psyk.pkl 5 2,5 (+Närpiö 1,5) 1Nuoriso psyk.pkl 2 1,8 1,5Yleissairaalan pkl 1 1Psyk. pkl 5Mielenterveyskeskus 18 (+1 ei täytetty) 4 + 0,5 joht. psyk 0,5PäiväosastoKristiina/Närpiöpsyk.pkl

1 1

Taulukko 34. Avohoidon ja sairaalahoidon hoidolliset tukipalvelut

Tukitoimet (sairaanhoitajat, mielenterveyshoi-tajat. työnjohtajat, fysioterapeutti, kunto-

ohjaajat 6.8.09)

Kuntoutuskoti(sairaanhoitajat, mielenterveyshoitajat 6.8.09)

12 4

Taulukko 35. Potilaskäynnit ikäryhmittäin vuonna 2008 (lähde: Vshp:n tilastot)

Potilaskäynnit ikäryhmittäin vuonna 2008,Vaasa

0–24 -vuotiaat 25– 74 -vuotiaat yli 75 -vuotiaat Yhteensä

Yleissairaalapsykiatria 216 939 28 1183

Mielenterveystoimisto 1219 10598 205 12022

Psykiatrinen poliklinikka 404 4012 98 4514

Päiväosasto 324 349 15 688

Lasten- ja nuorisopsykiatriset poliklinikat

0–11 -vuotiaat 12–17 -vuotiaat yli 18 -vuotiaat Yhteensä

Lastenpsykiatrinen poliklinikka 3602 652 75 4329

Nuorisopsykiatrinen poliklinikka 1665 534 2199

36

Taulukko 36. Potilaskäynnit ammattiryhmittäin vuonna 2008 (lähde: Vshp:n tilastot)

Potilaskäynnit ammattiryhmittäin vuonna 2008, Vaasa

Lääk. Psykol. Sairaanh. Sosiaalitt. Muut Valoterap. Toimintater. Yhteensä

Yleissairaalapsyk. 166 354 652 9 2 1183

Mielenterveystoim. 1179 2605 8048 116 74 12022

Psykiatrinen pkl 683 64 3753 6 8 4514

Päiväosasto 688 688

Lastenpsykiatr. pkl 346 1394 1439 445 705 4329

Nuorisopsyk pkl 484 303 810 602 2199

Taulukon 37 tilasto näyttää osastoittain tarkkailulähetteellä (M1) tulleiden aikuispsykiatrian poti-laiden lukumäärät sekä vastentahtoisessa hoidossa (M3) olevien potilaiden lukumäärät ja hoito-päivät.

Taulukko 37. M1- ja M3-lähetteillä hoitoon tulleet vuonna 2008 (lähde: Vshp:n tilastot)

Osasto M1 lähetteellä tulleita(lkm)

Vastentahtoisessa hoi-dossa olevat (lkm)

Vastentahtoinen hoito,hoitopäivät

3 15 3 997 38 17 678

10 59 19 7112 8 7 46706 7 11 9298 8 7 6199 19 10 408

Yhteensä 154 74 8114

Taulukko 38 osoittaa, että erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettujen henkilöi-den osuus koko väestöstä on melko vakio, eikä Vaasakaan tee tässä poikkeusta. Vertailukau-pungeista ainoastaan Kuopiossa on enemmän erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksioikeutettuja.

37

Taulukko 38. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä

2006 2007Vaasa 1,9 1,9

Seinäjoki 1,8 1,8Kokkola 1,8 1,8

Jyväskylä 1,8 1,8Kuopio 2,3 2,4

Pohjanmaa 1,7 1,7Koko maa 1,8 1,8

Taulukon 39 indikaattori ilmaisee psykiatrian erikoisalan avohoitokäynnit vuoden aikana tuhatta18 vuotta täyttänyttä kohti. Näin ollen myös esimerkiksi tukitoimien avohoitokäynnit ovat mukanatilastoissa.

Taulukko 39. Psykiatrian avohoitokäynnit/1000 asukasta

Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta

2006 2007Vaasa 424,2 435,9

Seinäjoki 122,1 314,5Kokkola 343,8 358,5

Jyväskylä 148,8 212,9Kuopio 496,8 535

Pohjanmaa 339,1 293,6Koko maa 268 276,5

3.2. Ikäkausittainen tarkastelu

Seuraavaksi tarkastellaan indikaattoreita ikäjakaumien mukaisesti. Työryhmät ovat kommentoi-neet jo nykytilaselvityksen luonnosvaiheessa valittavia indikaattoritietoja, ja nämä kommentit onotettu huomioon mahdollisimman kattavasti.

Lapset ja Nuoret

Nuorten syrjäytymistä kuvaava nuorisotyöttömyys on Vaasassa koko maan tasoa alhaisempaa,mutta samalla korkeampaa kuin Pohjanmaalla keskimäärin. Vertailukaupunkeihin nähden Vaa-sassa on kuitenkin kaikkein vähiten nuorisotyöttömyyttä.

38

Taulukko 40. Nuorisotyöttömät, % 15–24 -vuotiaasta työvoimasta

Nuorisotyöttömät, % 15–24 -vuotiaasta työvoimasta

2006 2007Vaasa 9,7 7,4

Seinäjoki 10,9 9,8Kokkola 12,9 11,4

Jyväskylä 16,3 14,3Kuopio 13,5 11,8

Pohjanmaa 6,9 5,2Koko maa 10,6 8,9

Taulukoista 41 ja 42 käy ilmi, että Vaasassa mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneidennuorten määrät ovat maan keskitasoa. Pohjanmaan koko tilanteeseen nähden Vaasan luvutovat kuitenkin selvästi suurempia.

Taulukko 41. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0–17 -vuotiaat/ 1000 vastaa-vanikäistä

Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0–17-vuotiaat /1000 vastaavanikäistä

2006 2007Vaasa 3,8 4,9

Seinäjoki 3,6 4,3Kokkola 4,7 4,5

Jyväskylä 2,7 3Kuopio 6,1 8,4

Pohjanmaa 2,6 3,4Koko maa 5 5,1

Taulukko 42. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18–24 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18–24 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

2006 2007Vaasa 4,7 8,7

Seinäjoki 6,5 5,4Kokkola 8,1 7,8

Jyväskylä 8,5 10Kuopio 12,9 11,4

Pohjanmaa 4 5,7Koko maa 8 8,4

39

Lastensuojelulliset tilastot taulukoissa 43 ja 44 osoittavat, että Vaasassa on vähemmän kodinulkopuolelle sijoitettuja ja lastensuojelun avohuollollisten tukitoiminen piirissä olevia alle 18-vuotiaita kuin koko massa, mutta enemmän kuin Pohjanmaalla yleensä. Verrokkikaupunkeihinnähden vain Seinäjoen luvut ovat Vaasaa matalammalla tasolla.

Taulukko 43. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0–17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0–17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

2006 2007Vaasa 0,9 0,9

Seinäjoki 0,8 0,8Kokkola 0,9 1,1

Jyväskylä 1,6 1,6Kuopio 1,8 1,9

Pohjanmaa 0,5 0,5Koko maa 1,2 1,2

Taulukko 44. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0–17 -vuotiaita vuoden aikana,% vastaavanikäisestä väestöstä

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0–17 -vuotiaita vuoden aikana, %vastaavanikäisestä väestöstä

2006 2007Vaasa 6,9 4,6

Seinäjoki 4,5 5,1Kokkola 10,3 10,2

Jyväskylä 6,2 6,7Kuopio 7,3 9,5

Pohjanmaa 4,3 3,9Koko maa 5 5,3

Depressiolääkkeistä korvausta saaneita nuoria on vähemmän kuin Pohjanmaalla ja koko maas-sa keskimäärin. Verrokkikaupunkeihin nähden Vaasan luvut ovat selvästi alhaisempia kuin Jy-väskylässä ja Kokkolassa. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyys-eläkettä saaneiden nuorten osuus on Vaasassa vertailukohteista kaikkein alhaisimmalla tasolla.

40

Taulukko 45. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18–24 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18–24 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

2006 2007Vaasa 45,3 49,8

Seinäjoki 47,2 50,3Kokkola 41,9 42,7

Jyväskylä 53,8 59,9Kuopio 62 69,5

Pohjanmaa 37,9 42,2Koko maa 46,8 51,7

Taulukko 46. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saa-vat 16–24 -vuotiaat, % vastaavanikäisistä

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat16–24-vuotiaat, % vastaavanikäisistä

2006 2007Vaasa 0,3 0,3

Seinäjoki 0,4 0,6Kokkola 0,8 0,9

Jyväskylä 0,6 0,6Kuopio 0,7 0,7

Pohjanmaa 0,4 0,4Koko maa 0,6 0,7

Joka toinen vuosi tehtävät kouluterveyskyselyt osoittavat, että Vaasassa 8.- ja 9.-luokan oppi-laista suurempi osa kokee keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta kuin koko maassa tai Pohjan-maalla keskimäärin. Sama suuntaus näkyy myös vanhemmuuden puutetta kokevien 8.- ja 9.-luokkalaisten osalla. Vanhemmuuden puutteen kokeminen merkitsee, etteivät vanhemmat tunneoppilaan ystäviä tai tiedä, missä nuoret viettävät viikonloppuiltansa. Tällöin oppilas ei myöskäänpysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa eivätkä vanhemmuuden puutetta kokevat nuoretsaa kotoa apua kouluvaikeuksiinsa.

Taulukko 47. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8.-9.-luokan oppilaista

Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8.- 9.-luokan oppilaista

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007Vaasa 9,57 10,58 13,43 15,86

Seinäjoki 11,92 10,32 12,48 11,65Kokkola 11,91 9,66 11,4 15,9

Jyväskylä 11,59 11,58 15,05 12,62Kuopio 11,42 11,18 10,85 11,31

Pohjanmaa 10,04 10,04 11,87 11,93Koko maa 12,82 12,82 11,49 11,49 12,51 12,51 12,93 12,93

41

Taulukko 48. Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista

Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista

2002 2003 2004 2005 2006 2007Vaasa 22,29 26,96 25,9

Seinäjoki 22,77 24,25 18,5Kokkola 21 23,88 21,37

Jyväskylä 21,76 25,36 22,38Kuopio 21,33 21,88 22,42

Pohjanmaa 24,36 23,89 23,19Koko maa 21,85 21,85 23,15 23,15 21,91 21,91

Aikuiset

Kaikissa vertailuryhmissä depressiolääkkeistä korvausta saaneiden luvut ovat nousseet verrat-tuna edellisvuoteen. Vaasa on kuitenkin maan keskitason alapuolella. Yli 65 -vuotiaiden osaltaluku on vähän keskitason yläpuolella.

Taulukko 49. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25–64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25–64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

2006 2007Vaasa 82,3 93

Seinäjoki 97 102,7Kokkola 81,7 86,2

Jyväskylä 87,5 97Kuopio 104,2 113,6

Pohjanmaa 74,4 81,7Koko maa 83,8 92,1

Mielenterveydellisistä syistä sairauspäivärahaa saaneita aikuisia on Vaasassa enemmän kuinkoko maassa tai Pohjanmaalla keskimäärin. Verrokkikaupunkeihin nähden Vaasassa nämä luvutovat kuitenkin pääosin alhaisempia.

42

Taulukko 50. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25–64 -vuotiaat / 1000 vas-taavanikäistä

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25–64 vuotiaat /1000 vastaavanikäistä

2006 2007Vaasa 22,4 23,9

Seinäjoki 27 28,7Kokkola 23 22,9

Jyväskylä 26,5 25,5Kuopio 26,7 27

Pohjanmaa 20 21,2Koko maa 21,7 22

Taulukko 51. Psykiatrian kuntoutuskotien 18–64 -vuotiaat asiakkaat 31.12.

Psykiatrian kuntoutuskotien 18–64 -vuotiaat asiakkaat 31.12.

2006 2007Vaasa 52 55

Seinäjoki 60 57Kokkola 36 47

Jyväskylä 84 107Kuopio 102 103

Pohjanmaa 84 91Koko maa 5081 5620

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettujen määrät ovat Vaasassa prosentuaa-lisesti keskitasoa kaikki vertailukohtiin nähden.

Taulukko 52. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutetut 25–64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutetut 25–64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

2006 2007Vaasa 23,6 23,3

Seinäjoki 23 23,5Kokkola 22,3 22,6

Jyväskylä 23,4 23,8Kuopio 29,8 31

Pohjanmaa 20,4 20,4Koko maa 22 22,4

43

Ikäihmiset

Ikäihmisten osalta Sotkanetista saatavat tilastot ovat siinä mielessä pulmallisia, etteivät ikäjaot-telut kaikilta osin noudata Vaasan kaupungin mielenterveysstrategiassa tehtyjä linjauksia. Lisäk-si ikäihmiset -työryhmän kommenttien perusteella on päätetty luopua tämän ikäryhmän osaltalaajoista, Sotkanetin kautta saatavista tilastotiedoista ja keskitytty Vaasan sairaanhoitopiirin tilas-tojen kautta saataviin yksityiskohtaisempiin tunnuslukuihin.

AVOHOITOKÄYNNIT 2008 (lähde: Vaasan sairaanhoitopiirin tilastot):

Yli 75-vuotiailla oli vuonna 2008 yhteensä 323 käyntiä, joista ensikäyntejä 20. Käynnit jakaantui-vat yleissairaalapsykiatrian, mielenterveystoimiston ja psykiatrian poliklinikan kesken seuraavas-ti:

Yleissairaalapsykiatria: 22 käyntiä

Mielenterveystoimisto: 204 käyntiä

Psykiatrian poliklinikka: 97 käyntiä

Taulukko 53. Diagnoosiryhmittäin selvitetyt käynnit (huom! yleissairaalapsykiatrian kaikki 22käyntiä ovat olleet ilman diagnoosia.)

F20, F25, F29 36 Skitsofrenia, skitsoaffekt.

F 22, F23 27 Psyykkinen häiriö

F31 12 Kaksisuuntainen mielialahäiriö

F 32, F33 151 Masennus

F010 2 Dementia

F41, F42 17 Ahdistuneisuus, pakko-oir.

F45 1 Somatisaatio

F99 4 Määrittämätön häiriö

Z 2

Ei diagnoosia 71 *

Yhteensä 323

Vaasan psykiatrian yksikössä ei ole laadittu yksiselitteistä kirjallista ohjetta kaksoisdiagnoosipoti-laiden osalta. Operatiivinen johtoryhmä ei myöskään ole määritellyt, mitkä diagnoosit kuuluisivat2 dg -nimikkeen alle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä täyttyvät 2 dg kriteerit jos onsamanaikainen merkittävä mielenterveyden häiriö ja päihderiippuvuus. Keskivaikeasta tai vaike-asta depressiosta ei löytynyt mainintaa tässä yhteydessä.

44

4. KUULEMISTILAISUUKSIEN ANTI NYKYTILASELVITYKSELLE

Osana mielenterveysstrategian nykytilan kartoitusta järjestettiin tiistaina 5.5.2009 kuulemistilai-suudet alueen ammattilaisille sekä mielenterveystyön kehittämisestä kiinnostuneille kuntalaisille,omaisille ja asiakkaille. Näissä kuulemistilaisuuksissa kartoitettiin laajasti osallistujien näkemyk-siä mielenterveystyön nykytilasta Vaasan kaupungissa, keskeisistä huolenaiheista, mahdollisistastrategian painopistealueista, tyytyväisyyden aiheista sekä yhteistyön kehittämismahdollisuuk-sista muiden toimijoiden kanssa. Kuulemistilaisuuksissa käytiin vilkasta keskustelua, ja niidenpäähuomiot on tiivistetty seuraavissa alaluvuissa.

4.1. Ammattilaiskuuleminen

Vaasan kaupungin mielenterveystyön kentän ammattilaiset kokoontuivat keskustelemaan tiistai-na 5.5.2009 klo 13–15 Hotelli Silverian Vöyri -kabinettiin. Tilaisuuteen osallistui 36 henkilöä (ks.liite 1) ja puheenjohtajana toimi Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Karvala. Pai-kalla oli edustajia kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta sekä mielenterveysalan järjestöistä,ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja henkilökuntaa, ammattiopiston kuraattoreita, Vaasan sai-raanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen osastojen henkilöstöä sekä Pohjanmaa-hankkeen työnte-kijöitä. Ammattilaiskuuleminen eteni ennalta asetettujen kysymysten pohjalta, jotka teemoittivatkeskustelua. Kysymyksinä olivat: Mitkä ovat keskeiset huolenaiheet kaupungin mielenterveys-työn nykytilanteessa?, Mitkä voisivat olla kaupungin mielenterveystyön konkreettisia kehittämis-kohteita?, Mihin ollaan tyytyväisiä?, Mitkä strategian painopistealueiden tulisi olla?, sekä Mitenyhteistyötä tulisi kehittää alueen muiden toimijoiden kanssa? Keskustelussa esiin nousseethuomiot on seuraavaksi tiivistetty teemoittain.

Keskeiset huolenaiheet kaupungin mielenterveystyön nykytilanteessa

Keskusteltaessa eniten huolta herättävistä teemoista mielenterveystyön nykytilanteesta, kaikkeinselvimmin esille nousi puute olemassa olevista palveluista. Palveluja on tarjolla liian vähän jaerityisesti aikuisille suunnatut mielenterveyspalvelut ovat puutteellisia. Tarvittaisiin monipuoli-sempia palvelumuotoja, esimerkiksi avopalveluita, asumispalveluita sekä kotiin vietäviä palvelui-ta. Näiden palvelukokonaisuuksien koordinoimiseksi olisi erityisen tärkeä luoda toimivat hoito- japalveluketjut, jotta porrastus olisi nykyistä joustavampaa ja ammattihenkilöstö tietäisi kussakintapauksessa, minne asiakas tulisi ohjata seuraavaksi. Peruspalveluihin tulisi saada ehdottomastilisää mielenterveysalan osaamista. Niin kutsuttua ensiaskelta ei ole tarjolla, ja ilman lähetepak-koa toimivat matalan kynnyksen paikat puuttuvat. Näin varhainen puuttuminen sekä ehkäiseväja edistävä työ eivät saa tuekseen riittäviä rakenteita.

Toisena suurena huolenaiheena ammattilaisten keskusteluissa nousi esiin henkilöstöresurssienpuute. Esimerkkeinä mainittiin kaupungin lastenpsykiatria sekä psykiatristen sairaanhoitajien ti-lanne: koko kaupungissa toimii ainoastaan yksi lastenpsykiatri, eikä terveyskeskuksissa ole ai-nuttakaan psykiatrista sairaanhoitajaa. Jonotusajat palveluiden piiriin venyvät näin liian pitkiksi,ja usein kun henkilö pääsee lähetteellä johonkin hoitoyksikköön, on hänen tilansa heikennyt li-sää. Monesti myös tiedonkulku on puutteellista. Tämä pätee paitsi ammattihenkilöiden keskinäi-seen tiedonkulkuun, niin myös erityisesti omaisille annettavaan informaatioon. Esimerkiksi poti-laan kotiuttamisen yhteydessä tieto ei aina tavoita omaisia, jotka kantavat huolta läheistensä ti-lanteesta.

Mielekkään tekemisen sekä erilaisten kuntouttavien työtoimintojen puute vaikeuttaa monien mie-lenterveysongelmista kärsivien kuntoutumisprosessia sekä heidän integroitumistaan takaisin työ-elämään. Kun mielekästä toimintaa ei ole tarjolla, moni eristäytyy kotiinsa ja yksinäisyys lisään-tyy. Samalla omaisten harteille kasautuu suuri vastuu, eivätkä he aina saa tarvitsemaansa tukeaja apua omaan jaksamiseensa. Järjestöjen tekemä työ on valtavan arvokasta, mutta kaikki mie-

45

lenterveyden ongelmista kärsivät eivät lähde mukaan niiden toimintaan. Näin ollen kaikkein hei-koimmassa asemassa olevien mielenterveysasiakkaiden sosiaalisten kontaktien vähyys saaheidät syrjäytymään yhteiskunnasta yhä enemmän.

Erityisryhmien mielenterveyspalvelut vaatisivat lisähuomiota. Ikääntyvän väestön kasvavaanpalveluntarpeeseen pitäisi kyetä vastaamaan, samalla kun kehitettäisiin maahanmuuttajille,vammaisille sekä kaksoisdiagnoosiasiakkaille suunnattuja palveluita. Myös nuorten pahoinvointion lisääntynyt, ja esimerkiksi huostaanottojen taustalla ovat yhä useammin mielenterveys- taipäihdesyyt. Opettajat näkevät monesti kouluissa nuorten pahoinvoinnin ja siitä syntyvät ongel-mat, mutta heidänkään ei aina ole mahdollista puuttua tilanteisiin ajan tai resurssien puuttuessa.Ammattilaiskuulemisessa mietitytti myös nuorten, 21 vuotta täyttäneiden tilanne, joiden osaltajälkihuolto on päättynyt.

Järjestöt ovat tärkeä osa mielenterveystyön kokonaisuutta, sekä ehkäisevän että edistävän työntekijöinä mutta myös tärkeänä linkkinä palvelujärjestelmässä. Järjestöt toimivat kuitenkin epä-varmoissa olosuhteissa, sillä RAY-rahoitus ja palvelusopimukset määrittävät pitkälti niiden toi-mintaa. Esimerkkinä nostettiin huoli Kultanummen jatkosta, mikäli asumispalvelut kilpailutetaan.Kaiken kaikkiaan todettiin, että mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevän työn tulokset ovatusein nähtävissä vasta 15–20 vuoden päästä, jolloin niihin panostamista on vaikea perustellakuntapäättäjille taloudellisen hyödyn näkökulmasta lyhyellä tähtäimellä

Konkreettisia kehittämiskohteita

Suurin panostus tulisi ammattilaiskuulemisen mukaan suunnata palveluiden kehittämiseen. Tu-ettua ja kuntouttavaa asumista olisi kehitettävä samalla, kun tarjottaisiin myös kotiin vietäviä pal-veluita. Aikuisten mielenterveyspalvelutarjonnan lisäämiseksi ehdotettiin perustettavaksi matalankynnyksen paikka – niin kutsuttu aikuisten Klaara – jossa paikalla olisi moniammatillinen mielen-terveysosaamisen tiimi ja jonne voisi tulla suoraan, ilman lähetettä. Samalla psykiatrisia sairaan-hoitajia ja mielenterveysosaamista olisi vietävä perustasolle. Mielenterveysnäkökulman huomi-oiminen myös muualla kuin sosiaali- ja terveyshuollossa (esimerkiksi kaavoituksessa, vapaa-aika- ja kulttuuritoimessa sekä sivistystoimessa) on haaste kaupungin kaikille hallintosektoreille.

Mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden ja heidän läheistensä omien voimavarojen hyö-dyntäminen mielenterveystyön kehittämisessä tulisi olla nykyistä kattavampaa. Kun joku per-heestä sairastuu, koko perheen tilanteeseen olisi kiinnitettävä huomiota ja tarjottava asianmu-kaista tukea. Esimerkiksi Toimiva lapsi ja perhe (TLP) -menetelmää voisi hyödyntää laajemmin.Toivottiin, että järjestöjen roolia palvelujärjestelmässä selkiytettäisiin samalla, kun määriteltäisiintarkemmin alueen eri kehittämishankkeiden välistä työnjakoa päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Koulutusmahdollisuudet sekä tutkimusnäkökulma mielenterveystyön kehittämisessä tulisi hyö-dyntää paremmin. Vapaaehtoistuella voitaisiin kehittää palveluohjausta, jolloin syrjäytymisvaa-rassa olevia asiakkaita tuettaisiin rinnalla kulkien, opastaen ja ohjaten. Lisäksi maahanmuuttaji-en mielenterveyspalveluihin tulisi panostaa nykyistä voimakkaammin. Jotta voitaisiin rekrytoidalisää henkilöstöä hoivapalveluihin, voitaisiin oppisopimuskoulutusta kehittää pidemmälle. Am-mattilaiskuulemisessa ehdotettiin myös suorahankintamallin soveltamista käytössä olevien asu-mispalvelujen säilyttämiseksi, jolloin vain uusien kartoitusten myötä syntyvät palveluntarpeet kil-pailutetaan samalla kun olemassa olevat säilytetään.

Mihin ollaan tyytyväisiä

Ammattilaiskuulemisessa kiiteltiin sitä, että kaupunkiin ollaan vihdoin laatimassa tällaista koko-naisvaltaista mielenterveystyön suunnitelmaa. Lisäksi asenteissa ja koulutuksessa on tapahtu-nut viime vuosina edistystä, ja mielenterveyskuntoutujien asioista on alettu puhua julkisuudessa

46

enemmän. Järjestöt otetaan nykyisin mukaan kehittämistoimintaan tasavertaisina, asiantuntevi-na kumppaneina, ja alueella oleva sosiaalinen pääoma luo mahdollisuuksia kehittämistyölle.Alan ammattilaisilla on aito kiinnostus oman työnsä kehittämiseen. Vaikka hoitojonot ovatkinmelko pitkiä, niin hoitoon pääsy on Vaasassa parempaa kuin vaikkapa Etelä-Suomen kaupun-geissa. Vaasassa on lisäksi tarjolla psykiatrian erikoistumiskoulutusta, ja viime vuosina on käyn-nistynyt myös mielenterveyden edistämisen maisterikoulutus. Ammattilaiskuulemisessa todettiin,että Klaara on hyvä esimerkki kokonaisuudesta, jossa hoidon porrastus toimii. Samankaltaistamallia voisikin soveltaa myös aikuisten mielenterveyspalveluiden kehittämiseen ja mahdollisestiuuden aikuisille suunnatun matalan kynnyksen paikan pohjaksi.

Strategian painopistealueita

Vaikka nuorten joukossa pahoinvointi onkin lisääntynyt, niin monessa suhteessa nuorille suun-natut mielenterveyspalvelut on järjestetty paremmin kuin aikuisväestölle. Ammattilaiset toivoivat,että erityishuomio Vaasan kaupungin mielenterveysstrategiassa kohdistuisi avopalveluiden ke-hittämiseen sekä aikuisten, erityisesti 25–60 -vuotiaiden mielenterveyspalveluiden kehittämi-seen. Psyykkisesti sairastuneet nuoret ja keski-ikäiset miehet sekä ikääntyvä väestö mainittiinvielä omina erityisryhminään. Palveluita tulisi kehittää kuntalaisten ja asiakkaiden näkökulmastakäsin samalla, kun henkilöstöresurssien lisäämisestä huolehditaan. Palvelut tulisi siis viedä ih-misten asuin- ja kasvuympäristöihin, ja mielenterveyskysymykset olisi huomioitava automaatti-sesti kaikessa yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa.

Mielenterveysstrategiassa tulisi näkyä huomion kiinnittäminen kotihoidon ja kotiin vietävien pal-veluiden järjestämiseen sekä kotona asumisen tukemiseen. Ajatuksena oli myös, että perustet-taisiin ympärivuorokautinen puhelinpäivystys, jossa työskentelisi koulutettua henkilökuntaa. Mie-lenterveyttä voidaan vaalia työelämässä muun muassa työnohjauksellisin keinoin sekä työnteki-jöiden jaksamiseen panostamalla. Internetin mahdollisuuksien hyödyntäminen myös mielenter-veystyössä, esimerkiksi tiedottamisen ja matalan kynnyksen yhteydenottojen tukena mainittiinmyös kehitettävänä kokonaisuutena. Erityisen tärkeää olisi 3.sektorin toiminnan ja jatkuvuudenturvaaminen.

Perhe- ja verkostotyöhön toivottiin panostamista. Tämä merkitsee paitsi asiakkaiden ja heidänomaistensa mukaan ottamista hoito- ja kuntoutussuunnitteluun niin myös koko sosiaalisen ver-koston auttamista, omaisten tukemista ja hoitamista. Myös mielenterveyskuntoutujien omat hen-kilökohtaiset resurssit tulisi hyödyntää toiminnan suunnittelussa. Ammattilaisten työtapoja tulisikehittää siten, että huomio kiinnitettäisiin nykyistä enemmän asiakkaan toimintakyvyn edistämi-seen ja ylläpitämiseen, ei pelkästään säilyttämiseen.

Yhteistyön kehittäminen muiden toimijoiden kanssa

Ammattilaiskuulemisessa nousi hyvin selkeästi esille, ettei mielenterveystyön laajaa kenttää pys-ty kukaan hoitamaan yksin, vaan tiivistä verkostoyhteistyötä tarvitaan moneen suuntaan. Yhteis-työn tulisi olla tiivistä paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon sisällä niin myös muiden sektoreiden,kuten koulujen, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikatoimen sekä seurakuntien ja järjestöjen, kanssa.Lisäksi vuonna 2009 valmistuneen alueellisen päihdestrategian keskeiset linjaukset tulee ottaahuomioon myös mielenterveysstrategiaa laadittaessa. Vaikka Laihia ja Vähäkyrö eivät vielä täs-sä vaiheessa kuulu nyt laadittavan mielenterveysstrategian alle, niin tämä yhteistoiminta-aluetulee kuitenkin huomioida strategiassa.

Mielenterveystyö pitää tehdä nykyistä näkyvämmäksi; esimerkkinä mainittiin valtakunnallinenmielenterveysviikko, joka kokoaa mielenterveystyön kentän toimijoita laajasti yhteen. Lisäksimielenterveyskuntoutujille pitäisi yhä enemmän kertoa heidän oikeuksistaan: ei ole olemassa”vain” mielenterveysasiakkaille tarkoitettuja palveluja, vaan he voivat käyttää kaikkia muitakin

47

yhteiskunnan tarjoamia palveluja (uimahallit, kirjastot, teatterit jne.). Mielenterveystyöhön tarvit-taisiin selkeästi joku vastuutaho, joka koordinoisi toimintaa. Tämä vastuunjako olisi myös sel-kiytettävä sosiaali- ja terveyspuolen omassa organisaatiossa. Voitaisiinkin perustaa niin kutsuttumielenterveystyön koordinaattorin toimi, jonka vastuulla olisi moniammatillisen yhteistyön johta-minen ja organisointi.

Ammattilaiskuulemisen perusteella kirjoitettu muistio on tämän nykytilaselvityksen liitteenä (liite1).

4.2. Kuntalaiskuuleminen

Kuntalaisille järjestettiin kuulemistilaisuus 5.5.2009 klo 18–20 pääkirjaston Draama-salissa. Pai-kalle oli sosiaali- ja terveysviraston virkamiesten lisäksi saapunut joukko omaisia, potilaita jamuita mielenterveystyön kehittämisestä kiinnostuneita kuntalaisia. Tilaisuuden puheenjohtajanatoimi Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja – ja samalla myös kokostrategiaa ohjaavan toimikunnan puheenjohtaja – Thomas Öhman. Kuntalaiskuulemisen keskus-telua ohjasivat samat ennalta asetetut kysymykset kuin ammattilaiskuulemisessakin, mutta sel-keästi keskustelu huolta herättävistä teemoista nostatti eniten keskustelua.

Keskeiset huolenaiheet kaupungin mielenterveystyön nykytilanteessa

Samaan tapaan kuin ammattilaiskuulemisessa, myös kuntalaiskuulemisessa heräsi voimakashuoli avohoidon riittämättömyydestä. Keskusteltiin siitä, mitä tapahtuu jos esimerkiksi Huutonie-men osastot lakkautetaan ennen kuin avohoidolle on varattu riittävät resurssit. Omaisten huoliläheistensä sairastumisesta ja omasta jaksamisestaan oli suuri. Omaiset kokevat, että heidänharteilleen kasataan liian suuri vastuu, ilman tukea, apua ja ohjausta. Ikääntyvät omaiset joutu-vat pohtimaan sairastuneen läheisensä tilannetta myös siinä tapauksessa, etteivät he enää itsejaksa huolehtia tästä. Keskustelussa todettiin, ettei ole olemassa mitään tahoa, jolle omaiset voi-sivat hätätilanteissa soittaa vuorokauden ympäri. Pyydettiin, että kaupunkiin perustettaisiin puhe-linpäivystys, jossa annettaisiin apua ja tukea myös arjen jaksamisessa. Kuntalaiskuulemisessatodettiin, että mikäli kaupunki jättää osan tehtävistä järjestöjen ja vapaaehtoisten harteille (esi-merkiksi Päiväkeskus), niin näille toimijoille pitäisi osoittaa myös enemmän resursseja. Keskus-telussa huolenaiheeksi nousi myös kaupungin tonttipolitiikka, joka ei aina ota huomioon mielen-terveyskysymyksiä (esimerkiksi Sateenkaaritalon tilojen uudelleenjärjestelyt).

Kaupungissa ei ole tarjolla riittävästi mielekästä tekemistä mielenterveysasiakkaille ja heidänomaisilleen. Tarvittaisiin esimerkiksi asuntoloita, päivätoimintaa ja erilaista virkistystoimintaa ar-jen jaksamisen tueksi. Niin sanottu väliporras puuttuu palvelujärjestelmästä kokonaan. Perusta-solle pitäisikin ehdottomasti saada mielenterveysosaamista, jolloin erikoissairaanhoidon rooliksijäisi todella vain erikoissairaanhoito. Hoito- ja palveluketjut eivät toimi, minkä vuoksi perus- jaerikoissairaanhoidon välinen työnjako on edelleen epäselvä. Jopa alan ammattilaiset ovat epä-tietoisia siitä, minne asiakkaan voi kulloinkin ohjata eteenpäin. Henkilöstölle kaivattaisiin sitenlisää koulutusta, työnohjausta ja tiimitukea. Kun henkilöresursseja puuttuu herää kysymys, mitensaataisiin rekrytoitua kaupunkiin lisää lääkäreitä ja hoitajia.

Aikuisten puolella ei ole tarjolla mitään vastaavaa kuin nuorisoasema Klaara. Samalla periaat-teella toimivaa matalan kynnyksen paikkaa, jonne voisi mennä ilman lähetettä, kaivattiin myösaikuisväestölle. Lähetepakko vaikeuttaa avun saamista, ja jonotusajat muodostuvat liian pitkiksi.Tämä kuormittaa edelleen myös mielenterveysasiakkaan omaisia ja läheisiä. Mielenterveysstra-tegiassa pitäisi ottaa huomioon myös se, että eriasteiset mielenterveysongelmat vaativat erilais-ta puuttumista (esimerkiksi kuntouttava toiminta, toimintakyvyn ylläpitoon tähtäävät toimet, tera-piamuodot ja lääkehoito erilaisina menetelminä).

48

Kouluissa ei ole tarpeeksi psykologeja ja kuraattoreita, vaikka nuorten pahoinvointi on lisäänty-nyt. Jos jatkopaikkaa ei järjesty, voi toteutua kauhuskenaario ”Klaaran kautta kadulle”. Psykiatri-seen sairaalahoitoon pääsee usein vasta silloin, kun on jo hyvin huonossa kunnossa. Tällöinmyös paranemisennusteet ovat ratkaisevasti huonompia kuin silloin, jos tilanteeseen puututaanvarhaisessa vaiheessa. Vaasan kaupungilla ei myöskään ole terveyskeskuksissa työskenteleviädepressiohoitajia. Keskustelussa nostettiin esille se, että vaikka lääkkeitä määrätäänkin, niinmuu neuvonta ja ohjaus jäävät vähemmälle.

Rahaa käytetään hankkeisiin ja projekteihin, vaikka perustasolla tehtävä työ on edelleenkin puut-teellista. Heräsikin huoli siitä, mitä projekteista jää jäljelle perustyöhön kun ne päättyvät. Mielen-terveysasiakkaita ja heidän omaisiaan pompotellaan luukulta toiselle, ja erityisen hankala on ti-lanne ns. kaksoisdiagnoosiasiakkaiden osalta. Mielenterveysongelmiin liittyy vielä paljon asen-teita ja leimaamista, sekä mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten syrjäytymistä ja yksinäi-syyttä. Kuntalaiskuulemisessa nousi lisäksi huoli siitä, että vaikka palveluiden piiriin pääsisikin,niin hoito voi joskus olla tehotonta. Pohdintaa herätti myös mielenterveyskeskuksen toimintamahdollisten hoitosuunnitelmien osalta.

Henkilöstön kouluttautumismahdollisuudet eivät kaikkialla ole hyvät, eikä tiedottaminen aina toi-mi ammattilaistenkaan kesken. Ihmiset ovat monesti epätietoisia, ja korostettiin että tiedon pitäisiolla helposti saatavilla yhdestä paikasta. Mielenterveyspotilailla pitää olla oikeus yksilöllisiin pal-velusuunnitelmiin, jotka tehdään yhdessä omaisten ja moniammatillisen tiimin kanssa. Huoltakuitenkin herättää se, ettei palvelu- tai kuntoutussuunnitelmien laatimiseen aina oteta omaisiamukaan, vaan joskus salassapitovelvollisuus vaikeuttaa asiakkaan joustavaa ja oikea-aikaistaauttamista. Monissa tapauksissa ammattilaiset haluaisivat tehdä omaisten kanssa laajempaayhteistyötä kuin mitä salassapitosäädökset mahdollistavat. Lisäksi nostettiin esiin se, että myöskunnan päättäjien tulisi ottaa mielenterveyskysymykset huomioon. Tarvittaisiinkin enemmän val-tuustoaloitteita ja poliittista tahtoa mielenterveystyön kehittämiseksi.

Kuntalaiskuulemisen perusteella kirjoitettu muistio on tämän nykytilaselvityksen liitteenä (liite 2).

49

4.3. SWOT -analyysi kaupungin mielenterveystyön kuvaajana

Taulukossa 54 esitetään Vaasan kaupungin mielenterveystyön nykytilanteesta laadittu SWOT-analyysi (strengths, weaknesses, opportunities, threats) sen mukaan, mitä kuulemistilaisuuksis-sa, toimikunnan tapaamisessa sekä työryhmien ensimmäisissä kokoontumisissa on noussutesille. Vahvuudet kuvastavat sisäisen toimintaympäristön positiivisia tekijöitä, ja vastaavastiHeikkoudet ovat sisäisiä negatiivisia tekijöitä. Mahdollisuudet kuvaavat ulkoisessa toimintaympä-ristössä havaittavia positiivisia tekijöitä, kun taas Uhat muodostuvat ulkoisen ympäristön negatii-visista elementeistä. Tavoitteena olisi, että mahdollisuudet kyettäisiin hyödyntämään vahvuuksi-en avulla, heikkouksia voitaisiin poistaa ja uhkia torjua.

Taulukko 54. SWOT -analyysi Vaasan mielenterveystyön nykytilanteesta

VAHVUUDET mielenterveysasioista on alettu puhua yhäenemmän koulutuksessa ja asenteissa on tapahtunut edis-tystä viime vuosina järjestöt vahvasti mukana mielenterveystyön ke-hittämisessä alan ammattilaisilla on vahva kiinnostus työnsäkehittämiseen Klaara toimii hyvänä mallina myös aikuisten mie-lenterveyspalveluiden kehittämiselle psykiatrian erikoistumiskoulutus sekä mielenter-veyden edistämisen maisterikoulutus alueella toimivat kehityshankkeet (esim. Poh-janmaa-hanke) sekä koulutusohjelmat (esim.psykiatrian erikoistumiskoulutus ja mielenter-veyden edistämisen maisterikoulutus)

HEIKKOUDET palveluntarjonta on riittämätöntä, omaisilla liiansuuri vastuu puute avopalveluista ja matalan kynnyksen pal-veluista puute kuntouttavasta asumisesta, palveluasun-noista ja kotiin vietävistä palveluista kaupungin tonttipolitiikka mielekkään tekemisen puute, sosiaalisten kon-taktien vähyys henkilöstöresurssien puute palvelu- ja hoitoketjut eivät toimi tieto ei kulje ammattilaisten välillä eikä omaisilleja asiakkaille lähetepakko, pitkät jonotusajat perustasolla ei ole riittävästi mielenterveys-osaamista perhe- ja verkostotyö aliresursoitua monipuoliset ja eriasteiset työmahdollisuudetpuuttuvat

MAHDOLLISUUDET yhteistyö alueellisen päihdestrategian kanssa koulutuksen ja tutkimuksen hyödyntäminen mie-lenterveystyön kehittämisessä oppisopimuskoulutuksen kehittäminen sosiaalinen pääoma luo hyvän pohjan kehittä-mistyölle mielenterveysasiakkaan ja hänen omaistensa jaläheistensä voimavarojen hyödyntäminen vertaisasiantuntijuuden hyödyntäminen tiivis yhteistyö myös kaupungin muiden toimin-tasektoreiden kanssa järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö mielenterveyspalveluiden tarjoaminen kaupun-gin omana toimintana (esim. ”aikuisten Klaara”) mielenterveystyön kokonaiskoordinoinnista vas-taavan toimen perustaminen Internetin mahdollisuuksien hyödyntäminen päivystävän puhelinpalvelun kehittäminen

UHAT omaisten kuormittuminen riskiryhmään kuuluvat 25–60 -vuotiaat miehetjäävät vaille palveluita syrjäytyminen ja leimaaminen kaksoisdiagnoosiasiakkaiden pompottelu ja ”vä-liinputoaminen” osastojen lakkauttaminen ennen kuin riittäväavohoito on järjestetty henkilökuntaa ei onnistuta rekrytoimaan järjestöjen toiminnan jatkuvuus on epävarmaa nuorten lisääntyvä pahoinvointi perheiden tilanteen heikkeneminen haasteena ikääntyvän väestön kasvava palve-luntarve haasteena maahanmuuttajien kasvava palvelun-tarve

50

4.4. Työryhmien evästys nykytilaselvitykselle

Nykytilaselvityksen luonnosvaiheessa mielenterveysstrategian työryhmät (Lapset ja nuoret, Ai-kuiset ja Ikäihmiset) kokoontuivat ensimmäisen kerran. Näissä tapaamisissa työryhmien jäsenillekerrottiin strategiaprosessin etenemisestä, minkä lisäksi heitä pyydettiin kommentoimaan kuu-lemistilaisuuksien perusteella laadittua SWOT -analyysia mielenterveystyön nykytilanteesta sekämahdollisesti valittavia indikaattoreita. Seuraavaksi on tiivistetty lyhyesti kunkin työryhmän esillenostamat huomiot Vaasan kaupungin mielenterveystyön kehittämistarpeista ja mahdollisistastrategian painopistealueista.

Lapset ja nuoret

Lasten ja nuorten työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran perjantaina 29.5. sosiaalikeskukses-sa puheenjohtajansa Erkki Penttisen johdolla. SWOT -analyysi toimi pohjana työryhmän keskus-telulle. Työryhmän jäsenet korostivat varhaisen tuen ja jalkautuvan nuorisotyön merkitystä. Kou-luille tarvittaisiin lisää aikuisia, jolloin varhainen tunnistaminen olisi helpompaa. Usein nuorten onhelppo keskustella rippileiriltä tai nuorisotalolta tutun nuorisotyöntekijän kanssa. Oppilashuollonrooli nähtiin myös tärkeänä mielenterveyteen liittyvien kysymysten esiin nostamisessa ja niidenkeskusteluttamisessa yhdessä nuorten kanssa. Nuorisotyön puolella olisi tarve erityisnuoriso-ohjaajalle, joka olisi liikuteltavissa ja jalkautettavissa tarpeen mukaan eri asuinalueille. Ongel-maiset nuoret kun eivät aina itse hakeudu päihteettömyyttä edellyttäviin nuorisotaloihin tai ohjat-tuun toimintaan. Kaupungissa on paljon matalan kynnyksen palveluja (mm. taiteen perusopetus,rokkikoulut, urheilu- ja liikuntamahdollisuudet) ja yhteistyötä nuorisotoimen ja II asteen kanssaon paljon, minkä lisäksi Vaeltavat Vanhemmat ja Saapas-ryhmä toimivat vapaaehtoispohjalta.Ongelmana on kuitenkin se, että myös vapaaehtoistoiminnasta puuttuu henkilöitä. Maahanmuut-tajanuorilla on omat erityistarpeensa, ja työntekijät tarvitsisivat lisäkoulutusta erityisryhmien koh-taamiseen.

Perheiden tukeminen, vertaistuen tarjoaminen, varhainen puuttuminen sekä jo neuvolavaihees-sa tarjottavan tuen mahdollistaminen nostettiin myös esille. Nykyään on hankala luoda tukevia japysyviä verkostoja, kun vanhemmat joutuvat muuttamaan paikkakunnalta ja asuinalueelta toisel-le töiden perässä. Lisäksi vuorotyö tuo omat haasteensa perheiden arjen jaksamiselle. Työryh-mä korosti myös tarvetta yhteistyön ja tiedottamisen kehittämiselle, jotta kaupungissa toimivat eritahot (sekä palveluiden asiakkaat) saisivat tietoa toistensa toiminnasta. Hoito- ja palvelujärjes-telmän kehittäminen tulisi olla laadittavassa mielenterveysstrategiassa yhtenä keskeisenä pai-nopistealueena. Tarvittaisiin erityisesti toimivia hoito- ja palveluketjuja sekä peruspalveluiden jaerikoissairaanhoidon yhteistyötä. Erikoissairaanhoidosta puuttuu taho, jonne asiakkaita voisi oh-jata jatkohoitoon, kun nykyisellään esh:n kapasiteettia sitoutuu niiden potilaiden hoitoon, jotkavoitaisiin hoitaa jo peruspalveluissa. Terveyskeskuksessa toimii kouluikäisten lasten kuntoutus-työryhmä, mutta esimerkiksi ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä tekevien hankkeiden (esim.Väylä ja Reimari) rahoitus on epävakaalla pohjalla. Peruspalveluissa olisi tarve lisäresursseillelasten ja nuorten mielenterveystyöhön, sillä nyt käytettävissä on riittämätön määrä psykologejaja vain 1 lastenpsykiatri.

Lasten ja nuorten työryhmä korosti vielä erityisesti, että silloin kun vanhemmat sairastuvat, lap-sen ja koko perheen tilanne olisi otettava nykyistä paljon kattavammin huomioon. Tarvitaan jär-jestelmällinen seuranta, joka sisällytetään myös hoitosuunnitelmaan. Lisäksi nostettiin esille ma-sentuneen äidin hoitoketju, johon kuuluu myös lastenpsykiatrinen konsultaatio. Lasten ja nuortentyöryhmässä toivottiin, että työryhmän käyttöön voisi jatkotyöskentelyä ajatellen selvittää koulu-terveyskyselyn sekä Tobalk -kyselyn tuloksia.

51

Aikuiset

Puheenjohtaja Markku Sirviön johdolla toimiva aikuisten työryhmä kokoontui tiistaina 26. touko-kuuta pääterveysasemalla. SWOT -analyysin pohjalta käydyssä keskustelussa nousi selkeästiesille mielekkään työtoiminnan mahdollisuuksien lisääminen toimintakyvyn tueksi. Mielekäs te-keminen ja oman ansiotulon hankkiminen Erityisesti kaivattiin eritasoisia ohjattuja ja tuettuja pal-veluja, sosiaalisia yrityksiä ja suojatyöpaikkoja, räätälöityjä palveluja, joissa huomioidaan eläk-keen ja työn suhde sekä palveluiden tuominen ihmisten arkiympäristöihin ja asuinalueille (esim.aluetupa-toiminta). Osaan näistä tukipalveluista on olemassa hyviä malleja mm. vammaispalve-luiden puolella.

Tukihenkilötoimintaa tulisi lisätä sairastuneiden aktivoimiseksi ja omaisten tukemiseksi. Riski-ryhmänä ovat erityisesti yksinäiset ja työttömät, joiden sosiaaliset suhteet kutistuvat. Sairastu-neen aloitekyvyn heikentyessä omaiset vastaavat huolenpidosta, jolloin vaarana on uupuminenja sairastuminen. Asumispalveluita olisi lisättävä ja monipuolistettava, ja lisäksi tarvittaisiin näi-den palveluiden porrastusta riippuen tarvittavan tuen määrästä ja laadusta. Työssä olevan väes-tön mielenterveyden tukemiseen pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, sillä työterveys-huollon palvelut eivät välttämättä aina riitä. Lisäksi voitaisiin järjestää vertaistukea työssä uupu-neille sekä irtisanotuille.

Mielenterveyden hoitojärjestelmä puhutti myös aikuiset -työryhmän jäseniä. Osastoilla tapahtuvahoito on järjestetty verraten paremmin kuin avohoito, ja usein uloskirjoittamisen jälkeen riittävääjälkihuoltoa ei kyetä järjestämään. Lääkäreitä on liian vähän lääkehoidon, eläke- ja kuntoutusrat-kaisujen hoitamista varten. Arkinen ja konkreettinen apu ja tuki olisi merkityksellistä ja hoidolli-sesti myönteisesti vaikuttavaa, minkä vuoksi koko perheverkosto pitäisi saada mukaan hoidonsuunnitteluun. Henkilöstö tarvitsisi koulutusta ja työnohjausta, mutta esteenä on useimmiten liikatyömäärä ja siitä seuraava ajan niukkuus, ei tahdon puute. Toisaalta taas fyysisten sairauksienyhteydessä tulisi huomioida myös riski mielenterveyden ongelmille.

Mielenterveysalan koulutuksessa painopiste on tällä hetkellä sairauden hoitamisessa. Täten onvaikeuksia löytää koulutusta henkilöstölle kuntoutuksesta ja kuntouttavasta työotteesta arjen hal-lintaan ohjaamisessa. Myös asumisympäristöjen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon mielenter-veyskysymykset. Asuminen samassa ympäristössä pitäisi olla mahdollista sairastumisesta huo-limatta, minkä lisäksi asuminen tulisi järjestää niin, etteivät mielenterveyspalveluiden asiakkaatjoudu hyväksikäytön kohteeksi alueellaan. Pitäisi pyrkiä luomaan tasapaino sosiaalisten suhtei-den ja oman tilan välillä. Tietoisuus ja tiedottaminen mielenterveyden hoidosta on kehittynyt jakasvanut, ja myös nuoriso kaipaa tietoa masennuksesta ja ahdistuksesta, johon koulu onkinreagoinut. Internetin käyttö tiedon etsimiseen ja keskusteluun on kasvanut huimasti. Matalankynnyksen palveluina työryhmässä ehdotettiin esimerkiksi vertaistukiryhmiä sekä virkistysleirejäomaishoitajille, joita mm. seurakunnat jo aktiivisesti järjestävätkin.

Indikaattoreista keskusteltaessa aikuisten työryhmä toivoi, että heidän käyttöönsä voitaisiin sel-vittää vielä sekä avo- että laitoshoidon mielenterveyshoitajien sekä psykiatrien lukumäärät. Toi-veena oli myös, että työryhmän olisi mahdollista saada käyttöönsä tilastot mielenterveysperus-taisesti työkyvyttömyyseläkettä saaneista, kuntoutusrahahakemuksista ja -päätöksistä sekä psy-kiatrisista sairaalahoitojaksoista, jotka ovat alkaneet M1-lähetteellä.

Ikäihmiset

Ikäihmisten työryhmä tapasi ensimmäistä kertaa torstaina 28.5. pääterveysasemalla puheenjoh-tajansa Matti Palonevan johdolla. Tärkeinä painopistealueina mainittiin avohoitopalvelujen sekäkotihoidon kehittäminen. Kaupunkiin voitaisiin esimerkiksi perustaa geriatrinen poliklinikka, jossaolisi mahdollisuus psykiatrin konsultaatioon. Kaupungin ylläpitämässä kotihoidossa ei tällä het-

52

kellä ole psykiatristen potilaiden hoidon edellyttämää osaamista eikä konsultoivaa lääkäriä. Yh-teistyöstä peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon väliltä puuttuvat pelisäännöt, ja usein yhteis-työ onkin hyvin asiakaskohtaista. Kotihoidon henkilökunta suhtautuu mielenterveysosaamisensakehittämiseen myönteisesti, mutta tarvitsee koulutusta sekä tarvittavan tuen kriisitilanteita var-ten. Kaikkein lievimpien mielenterveydenhäiriöiden kohtaaminen kotipalvelussa ei tuota ongel-mia, mutta asiakkaiden käytöshäiriöt ja aggressiivisuus ovat suuria haasteita. Palveluseteli riittäätiettyyn rajaan asti, mutta joissakin tilanteissa palvelua tarvitaan enemmän. Myös pienkoteja voi-taisiin suunnitella eri asukasryhmien tarpeisiin.

Työryhmä nosti esille tarpeen osastohoidon kehittämiselle. Esimerkiksi käytöshäiriöiselle ja ag-gressiiviselle potilaalle ei ole olemassa muita sijoitusvaihtoehtoja kuin erikoissairaanhoidon psy-kogeriatrinen vuodeosasto. Tarvitaankin lisää intervallihoitopaikkoja, joissa pystytään hoitamaankäytöshäiriöisiä ja aggressiivisia vanhuksia, jotka eivät tarvitsisi erikoissairaanhoitoa. Lisäksi kai-vattiin yhteistyön ja hoitoketjujen toimivuuden kehittämistä, sillä tiedonkulku on puutteellista. Hoi-toketjuissa tulisi selkeästi määritellä vastuunjaot sekä potilaan edunvalvonnalliset kysymykset.Henkilöstöpula on jo nyt näkyvissä, ja tullee pahenemaan väestön yhä ikääntyessä. Erityisestipulaa on mieshoitajista sekä lääkäreistä.

Työryhmän näkemyksen mukaan omaishoitajia olisi tuettava enemmän. Usein ikäihmisten kodinulkopuolelle sijoittamisen taustalla on omaisen uupuminen. Potilaan ja omaisten edunvalvontaapitäisi kehittää, ja esimerkiksi palvelusetelin käytössä on rajoitus, jonka mukaan vanhemmat ei-vät voi sillä ostaa esimerkiksi aikuiselle lapselleen hänen tarvitsemiaan palveluja. Kuten muus-sakin terveyden edistämisessä, myös mielenterveyskysymyksissä ennaltaehkäisyyn panostami-nen ja riskiryhmien löytäminen olisivat askel oikeaan suuntaan. Yksin kotona asuvien ikäihmis-ten hyvän elämän tukeminen, leskeytyneen tai muun lähiomaisen menettäneen tukeminen sekäennaltaehkäisevät käynnit ja depression varhainen havaitseminen mainittiin tärkeinä painopiste-alueina. Viriketoiminta tulisi olla monipuolista, ja yleisimpien kansantautiemme ehkäisyyn tulisipanostaa. Strategialla pitäisi pystyä vaikuttamaan palveluiden tehokkuuden ja vaikuttavuudenseurannan kehittämiseen, sillä esimerkiksi peruspalveluissa ei tilastoida eikä seurata työn vai-kuttavuutta tarpeellisella tarkkuudella.

Ikäihmisten työryhmän jäsenet esittivät toiveen, että jatkotyöskentelyä varten heidän käyttöönsävoisi selvittää yli 75-vuotiaiden avohoitokäynnit sekä diagnoosiryhmittäiset käynnit mm. skitso-frenian, masennuksen, dementian, ahdistuneisuuden ja pakko-oireisten häiriöiden osalta.

5. YHTEENVETO

Tässä nykytilaselvityksessä on kuvattu Vaasan kaupungin mielenterveystyön nykytila laajanmielenterveyskentän organisoitumisen, indikaattoritiedon sekä ammattilasten ja kuntalaisten nä-kökulmista. Mielenterveystyö on laaja-alainen käsite, joka kattaa mielenterveyden edistämisen jamielenterveyden häiriöiden ehkäisyn sekä palvelujärjestelmän. Mielenterveyskysymykset liitty-vätkin siten laajempaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Näin ollen strategiatyö kosket-taa monia eri tahoja, ei pelkästään ”perinteisiä” mielenterveystyön toimijoita. Päiväkodissa janeuvolassa tuetaan lapsiperheiden hyvinvointia ja lasten kehitystä, koulussa, nuorisotyössä jaharrastustoiminnassa vaikutetaan lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen, työllä ja työpaikoillaon suuri merkitys aikuisten hyvinvoinnille, minkä lisäksi seurakunnat, järjestöt ja yhdistykset te-kevät laajasti työtä kaikkien ikäryhmien kanssa. Lisäksi muun muassa yhdyskuntasuunnittelullaja paikallisella elinkeinopolitiikalla voidaan vaikuttaa alueen asukkaiden kokonaisvaltaiseen hy-vinvointiin – siis myös mielenterveyteen.

Yleisesti voidaan todeta, että Vaasan kaupungin mielenterveystyössä eniten huolta herättävätpalveluiden riittämättömyys, avopalveluiden puuttuminen, vastuun kasautuminen liiaksi omaisten

53

harteille sekä erilaisten kuntouttavien työ- ja asumismuotojen puuttuminen. Vaikka alueella onkehittämis- ja koulutustoimintaa, eivät lyhytkestoisten projektien tulokset ja vaikutukset aina olesuoraan siirrettävissä olemassa oleviin organisaatioihin. Mielenterveysstrategialla onkin tarkoitusottaa kantaa myös siihen, miten mielenterveystyö jatkossa olisi kaikkein tarkoituksenmukaisintaja tehokkainta organisoida Vaasan alueella. Johtamiseen, koordinointiin ja yhteistyöhön eri toi-mintasektoreiden välillä tulee kiinnittää erityisesti huomiota.

Vaasan kaupungissa on monia arvokasta mielenterveystyötä tekeviä järjestöjä ja yhdistyksiä, janäiden tahojen sekä potilaiden ja heidän omaistensa mukaan ottaminen mielenterveystyön ke-hittämiseen on yksi strategian lähtökohdista. Perustettuihin työryhmiin onkin pyritty saamaanmukaan kolmannen sektorin toimijoita virallisten toiminta- ja palvelusektoreiden edustajien rin-nalle keskustelemaan niistä keskeisistä tavoitteista ja konkreettisista toimenpiteistä, joilla Vaa-san kaupungin mielenterveystyön tilannetta voidaan kehittää.

Tämän nykytilaselvityksen kirjoittamisvaiheessa toimikunta on määritellyt strategian keskeisiksikehittämisalueiksi alustavasti:

1. Mielenterveyttä tukevien rakenteiden kehittäminen ja mielenterveyden edistäminen2. Saumattoman palveluketjun turvaaminen3. Arjen hallinnan ja kuntoutumisen tukeminen

Työryhmien työskentelyä ohjaa asiakkaan ja potilaan osallisuutta korostava näkökulma. Lisäksikukin työryhmistä käsittelee määrittelemiään tavoitteita ainakin perheen ja läheisten tukemisen,kolmannen sektorin toiminnan huomioimisen ja tukemisen sekä erityisryhmien näkökulmista. Eri-tyisryhmistä esiin nostetaan ainakin riskiryhmät (esim. työttömät, lomautetut, leskeytyneet), kak-soisdiagnoosipotilaat, maahanmuuttajat sekä vammaiset.

Strategiaprosessi jatkuu tämän nykytilaselvityksen jälkeen työryhmätyöskentelyllä. Tarkoitukse-na on, että Vaasan kaupungin mielenterveysstrategiasta saadaan mahdollisimman konkreetti-nen paperi, joka linjaa mielenterveystyötä pitkälle tulevaisuuteen. Työryhmien vastuulla on mää-ritellä toimikunnan määrittelemien laajojen kehittämisalueiden alle tavoitteet, niiden toteuttami-seksi vaadittavat konkreettiset toimenpiteet, mittariston jolla tavoitteiden saavuttamista voidaanseurata, sekä vastuutahon ja aikataulutuksen kullekin toimenpiteelle.

Mielenterveysstrategiatyö on monivaiheinen ja pitkäkestoinen prosessi, jossa eri hallintokuntienja sektoreiden edustajat kootaan yhteen pohtimaan, miten mielenterveystyötä alueella tulevai-suudessa tehdään. Strategian valmistuttua varsinainen konkreettinen työ vasta alkaa, jolloin vii-meistään punnitaan se, miten käytännönläheinen ja toimintaa ohjaava linjaus on saatu aikaan.Koska mielenterveystyön kenttä on niin laaja, ei kaikkia mahdollisia kehittämiskohteita ja tavoit-teita voida saavuttaa kerralla, vaan on tehtävä valintoja ja priorisointeja. Strategian olisi tarkoitusolla myös elävä työpaperi, jota päivitetään ja arvioidaan säännöllisin väliajoin. Mitä paremminstrategia lähtee niistä realiteeteista ja toiveista, joita alueen kuntalaisilla, potilailla, omaisilla jaasiantuntijoilla on, sen todennäköisempää on myös se, että strategialla todella pystytään vaikut-tamaan alueen mielenterveystyön tilanteeseen tavalla, joka edistää väestön kokonaisvaltaistahyvinvointia.

54

LÄHTEET

Asumista ja kuntoutusta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämis-suositus (2007).Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:13, Helsinki.

Depressio. Käypä hoito -suositus (2004). Suomen Psykiatriayhdistys ry:n asettama työryhmä. Duodecim120 (6): 744–764. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi

Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito -suositus (2008). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin jaSuomen Psykiatriayhdistys ry:n asettama työryhmä. Duodecim 124 (7): 820–36. Saatavilla:http://www.kaypahoito.fi

Erikoissairaanhoitolaki (1989/1062).

EU(2008). European Pact for Mental Health and Well-being. EU high-level conference “Together for men-tal health and wellbeing”, Brussels, 12–13 June 2008.

Finlex -säädöstietopankki. www.finlex.fi.

Kansanterveyslaki (1972/66).

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista terveydenhuollossa (1992/785).

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812).

Lavikainen, J., Lahtinen, E. & Lehtinen, V. 2004. Mielenterveystyö Euroopassa. Sosiaali- ja terveysminis-teriön selvityksiä 2004:17, Helsinki.

Mielenterveyslaki (1990/1116).

Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus (2001/2008). Julkaistu ensimmäisen kerran Aikakauskirja Duodecimis-sa 117 (24): 2640–57. 1. päivitys 1.1.2008, s. 1–22. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi

STM (2001) Mielenterveyspalvelujen laatusuositus. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjel-man (TATO) mielenterveyden valmistelu- ja seurantaryhmä. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita2001:9.

STM (2008). Sosiaali- ja terveysministeriön Internet-sivut. (siteerattu 4.6.2008) Saatavissa: www.stm.fi

STM (2009). Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma: Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- japäihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3.

WHO (2004). World Health Organization, Department of Mental Health and Substance Abuse Preventionof Mental Disorders. Effective interventions and policy options summary report.

WHO (2005). Mielenterveystyön toimintasuunnitelma Euroopassa. WHO:n Euroopan alueen ministerikon-ferenssi mielenterveydestä: Haasteiden kohtaaminen ja ratkaisujen etsiminen. Helsinki, 12.–15. tammi-kuuta 2005.

WHO (2008). Policies and practices for mental health in Europe: meeting the challenges. Denmark: WHORegional Office for Europe.

55

LIITE 1. Ammattilaiskuulemisen muistio

56

57

58

59

60

LIITE 2. Kuntalaiskuulemisen muistio

61

62