1 2016

Hakeudutko gynekologille vain kalenterin mukaan – virhe!

Aikuisenkin kasvot voivat kukkia

Mitä hyötyä terveystarkastuksesta on?

Magneettikuva on anatomisesti tarkka

vaatii elämältä tasapainoaMigreeni

2

Odottavan aika on pitkä ja kallis – etenkin terveyden-huollossa, jossa hoitoon tulisi päästä sujuvasti ja ajoissa.

Oikea-aikaisuuden lisäksi hoidon tulee olla vaikut-tavaa ja laadukasta. Vaikuttavuus tarkoittaa sitä, että tehdyllä panostuksella – on se sitten leikkaus, toimenpide, käynti, ohje tai lääke – saadaan aikaan terveyttä ja toimintakykyä parantava tulos. Panos-tuksella on myös hintansa, joten tuloksen pitää olla järkevässä suhteessa tehtyyn panostukseen.

Yksi valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteista on taittaa julkisten ja vero-rahoitteisten kustannusten nousu siitä huolimatta, että väki vanhenee ja hoidontarve lisääntyy. Sote-uudistuksella tavoitellaan kolmen miljardin säästöjä. Lisäksi uudistuksella pyritään parantamaan hoidon saatavuutta. Kysymys kuuluukin, onko se mahdollista, kun samaan aikaan pitää leikata kustannuksia?

Tavoitteisiin pyritään muuttamalla terveyden-huollon järjestämistä. Vaikka lopullisia päätöksiä ei ole tehty, on periaatteista ainakin toistaiseksi sopu. Perusterveydenhuolto ottaa luultavasti muiden Pohjoismaiden tapaan käyttöön mallin, jossa potilaan tulee kirjautua jollekin terveysasemalle ja palvelut voi tuottaa samoin periaattein yksityinen tai julkinen toimija. Palveluntuottaja saisi tässä mallissa potilaiden mukaan korvauksen, joka perustuu kokonaisvastuu-seen eikä yksittäisiin käynteihin.

Julkisen talouden heikon tilanteen vuoksi tarvitaan myös muita julkisia rahoituskanavia ja palvelun- tuottamistapoja. Tällä hetkellä suomalaisten henkilö-kohtainen rahallinen panostus terveydenhuoltoon on suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Terveyden-huollon kuluista 75 prosenttia on verorahoitettuja, kun länsinaapureissa luku on 10 prosenttiyksikköä korkeampi. Yksityinen terveydenhuolto ja työterveys hoitavat kolmasosan kaikista Suomen potilaskäyn-neistä, joko työnantajien ja työntekijöiden rahoit-tamana tai yksityishenkilöiden itse maksamana.

Yksityislääkärikäyntejä tuetaan sairausvakuutuksesta noin viidenneksellä. Nämä rahoituskanavat ja palve-luntuottamistavat tarvitaan jatkossakin, tai sote-uudistuksen säästötavoitteet kääntyvät päälaelleen.

Terveystalo on valmis soteen. Olemme jo pitkään panostaneet hoidon vaikuttavuuden mittaamiseen ja lääketieteelliseen laatuun. Asiakastyytyväisyys ja pal-velukokemus ohjaavat kehitystyötämme. Työterveys on opettanut meille kokonaisvaltaisen ja integroidun terveydenhuollon merkityksen. Olemme osaltamme tukemassa yhteiskunnallista kehitystä terveyden-huollon palveluiden saatavuuden parantamiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi.

Juha TuominenJohtava ylilääkäri, dosenttiTerveystalo

Terveydenhuollon uudistus etenee

Terveystalon sidosryhmälehti Terveys 24/7 ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. 7. vuosikerta | Julkaisija Terveystalo, Jaakonkatu 3B, 00100 Helsinki, www.terveystalo.com Päätoimittaja Susanna Kinnari | Toimituspäällikkö Suvi Syrjäläinen | Toimitus Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy | Ulkoasu Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy | Kansi Aki Rask Paino Forssa Print ISSN 1799-4225 | Painosmäärä 26 400 | Osoitelähde Terveystalon HR-järjestelmä, ammatin harjoittajarekisteri ja asiakasrekisteri | Osoitteenmuutokset ja muut yhteydenotot uutiskirje@terveystalo.com

Pääkirjoitus

Ku

VA: A

Ki r

ASK

3

4 Lyhyesti

6 Kukkiiko kasvoilla?Lähes jokainen suomalainen kärsii ihosairauksista jossain vaiheessa elämäänsä.

10 Tarkasta terveytesiTerveystarkastukset auttavat havaitsemaan piileviä terveysriskejä.

11 Terveyden tekijäLuottogynekologi on tukena jokaisessa elämänvaiheessa.

12 Elämäniloa eläkkeelläIän tuomia vaivoja ehkäisevät esimerkiksi oikea ravitsemus, liikunta, aivojumppa ja sosiaaliset suhteet. 15 Totta ja tarua magneettikuvauksistaMagneettikuvassa näkyvät myös kudokset, toisin kuin röntgenkuvassa.

16 Migreeni on alidiagnosoitu sairausSähköiset palvelut helpottavat pitkäaikaissairauden ja hoitotasapainon seurantaa. 19 KolumniKolumnistina Heli Laaksonen.

Tässä lehdessä 1 2016

6 8

11

12

Terveystalon sidosryhmälehti Terveys 24/7 ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. 7. vuosikerta | Julkaisija Terveystalo, Jaakonkatu 3B, 00100 Helsinki, www.terveystalo.com Päätoimittaja Susanna Kinnari | Toimituspäällikkö Suvi Syrjäläinen | Toimitus Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy | Ulkoasu Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy | Kansi Aki Rask Paino Forssa Print ISSN 1799-4225 | Painosmäärä 26 400 | Osoitelähde Terveystalon HR-järjestelmä, ammatin harjoittajarekisteri ja asiakasrekisteri | Osoitteenmuutokset ja muut yhteydenotot uutiskirje@terveystalo.com

15

Terveystalon Oma Terveys -palvelu uudistuu alkuvuodesta. Palvelusta lanseerataan helmikuussa helppo-käyttöinen mobiilisovellus, jossa terveystiedot kulkevat aina mukana. Nyt samassa sovelluksessa löytyvät ajanvaraus, reseptit, laboratoriotulokset, rokotukset, terveystietoa ja paljon muuta. Lataamalla sovelluksen varmistat myös, että saat kaikki edut ja tarjoukset kätevästi käyttöösi.

Mitä uutta Oma Terveydessä?

• Ajanvaraus

• Kätevä mobiilisovellus

• Tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista – yhä enemmän räätälöitynä kiinnostuksen kohteidesi mukaan

• Muistutukset omaan hoitoon tai terveyteen liittyvistä tavoitteista

Lue lisää Oma Terveyden uudistuksista ja sähköisistä palveluista sivulta 18.

Mobiilisovellus tulee helmikuun aikana ladattavaksi sovelluskauppoihin (Windows Phone Store, App Store tai Google Play Store).

Uudistunut Oma Terveys

nyt myös mobiilina!

Ota Oma Terveys

käyttöösi lataamalla mobiilisovellus tai kirjaudu osoitteessa www.terveystalo.com/

omaterveys

4041 0428

PEFC/02-31-162Painotuote

4

■ Kun odotettu asia toteutuu nopeasti tai ihminen tietää vastauksen kysymyk-seen välittömästi, sanotaan vastauksen tulevan kuin apteekin hyllyltä.

Apteekin hyllyltä löytyy vastauksia myös moneen sairauteen ja vaivaan. itsehoitolääkkeitä myytiin Suomessa vuonna 2014 noin 340 miljoonalla eurolla ja reseptilääkkeitä lähes kym-menen kertaa suuremmalla summalla. Kuinka paljon mahdetaankaan käyttää lääkkeettömiä itsehoitotuotteita, kuten luontaistuotteita?

Lääkkeet ovat usein tarpeellisia, mutta todennäköisesti suuri osa vaivoista hoituisi elämäntapoja kohen-tamalla. Ensinnäkin ihmisten pitäisi liikkua riittävästi: lihaskuntoharjoittelun lisäksi kestävyysliikuntaa vähintään 30 minuuttia päivässä vähintään viitenä päivänä viikossa tai raskasta liikuntaa

20 minuuttia päivässä kolmena päivänä viikossa. Liikunnan lisäksi ruokavalio monipuoliseksi, tupakka pois ja alkoholin määrä alas – näillä eväillä hoidettaisiin valtaosa väestön vaivoista ja ehkäistäisiin monen sairauden synty.

Mikä siinä sitten on niin vaikeaa? Keinoissa ei ole mitään uutta, mutta luontainen selviytymisvaistomme ohjaa meitä näkemään mahdollisimman vähän vaivaa. raskaan työn ja muiden elämäntilanteen tuomien velvoitteiden jälkeen ihminen ei enää jaksa taistella luontaista laiskuuttaan vastaan. Tämän ristiriidan ratkaisu ei taida tulla kuin apteekin hyllyltä, vaan muutos edellyt-tää yksilötasolla luonteen lujuutta.

Jaakko Halonen LL, yleislääketieteen erikoislääkäri

Koonnut Pepita Wakkola | Kuvat Shutterstock ja Aki RaskLyhyesti

Lenkkeilijä, vältä loukkaantumiset

■ Moni lenkkeilee ympäri vuoden niin talviliuk-kailla kuin kesähelteillä. Urheilla kannattaakin säällä kuin säällä, mutta varusteet ja tekniikka on hyvä hoitaa kuntoon, jotta välttyy lenkkei-lijän tyypillisiltä vammoilta. Talvella tavallisin tapaturma on liukastumisen aiheuttama nilkan nyrjähdys ja kesällä eriasteiset rasitusvammat.

Näin vältät liukastumisen:• Käytä nastapohjaisia juoksukenkiä. • Treenaa koordinaatiota kotona tasapainolaudalla.• Pidä huolta lihaskunnosta, sillä sekin parantaa tasapainoa.

Näin vältät rasitusvammat:• Jos esimerkiksi säären etuosassa tuntuu juostessa kipua, lyhennä lenkkejä tai vaihda välillä pyöräilyyn. • Juokse asfaltin sijaan pehmeämmällä alustalla.• Satsaa kenkiin, joissa on hyvä iskun- vaimennus, ja vaihda ne uusiin tuhannen juoksukilometrin jälkeen.

Jos kipu pitkittyy tai on voimakasta, varaa aika ortopedin vastaanotolle.

Kuin apteekin hyllyltä

MIELEN PÄÄLLÄ

Katso vinkit rasitusvammojen

välttämiseen YouTubesta: video löytyy hakusanalla

”urheilijan rasitusvammat”.

5

Matkailija, ovathan rokotuksesi kunnossa?■ Tarkista hyvissä ajoin ennen lomamatkaa, että rokotukset ovat ajan tasalla. Erityisesti kaukomaille matkustavien on hyvä keskustella lääkärin kanssa rokotesuojastaan eksoottisten tautien varalta.

Lisätietoa ja rokotteiden hinnat löytyvät osoitteesta www.terveystalo.com/rokotukset.

rokotusajan voit varata verkossa www.terveystalo.com tai numerosta 030 6000.

■ Aloititko vuodenvaihteessa uuden elämän? Onko puhti tavoitteen toteuttamiseen jo laantunut? Näin voi käydä, jos on yrittänyt haukata liian ison palan kerralla. Kokosimme laillistetun ravitsemusterapeutti Anette Palssan kanssa vinkit kestävään elämänmuutokseen.

Aloita pienistä tavoitteista. Älä aloita kerralla kunto-saliharrastusta ja ruokaremonttia ja yritä siinä sivussa olla vielä parempi puoliso. Arjessa ei pysty tekemään monia muutoksia kerralla.

Pilko tavoite osiin. Esimerkiksi kasvisten lisääminen ruokavaliossa tarkoittaa käytännössä montaa asiaa: ne pitää muistaa ostaa, valmistaa mieleisellä tavalla, saada lapsetkin syömään niitä ja päättää etukäteen, mitä syö silloin kun työkaverit lähtevät pizzalle.

Valmistaudu repsahduksiin etukäteen. Niitä tulee väistämättä, mutta tavoite pysyy ja tekeminen jatkuu.

Varo täyskieltoja. Terveellisiin elämäntapoihin mahtuu silloin tällöin lasi viiniä tai pari palaa suklaata.

Tunnista syömisen syyt. Jos suklaan syöminen on tunneperäistä, sitä ei paastolla hoideta. Tunteiden käsittelyyn pitää ensin löytää muita keinoja.

Etsi tukea. Hanki lenkkikaveri, liity painonhallinta- ryhmään tai tee elämäntaparemontti yhdessä puolison kanssa. Myös ammattilaisten apuun kannattaa turvautua tarvittaessa.

Pysyvä elämänmuutos pienin askelin

Terveystalo hoitaa myös hampaasi Terveystalo tarjoaa asiakkailleen nyt myös hammas-lääkäripalveluja. Vuoden 2016 alussa niitä on saata-villa Turun ja Loimaan alueella, Kotkassa, Porissa, Jyväskylässä ja Jämsässä. Tavoitteena on rakentaa hammaslääkäripalveluista tulevaisuudessa merkittävä osa koko Terveystalon valtakunnallista tarjontaa.

Tarkista hammaslääkäripalvelujen saatavuus alueellasi osoitteesta www.terveystalo.com.

Tarkasta ihomuutokset luomipäivillä ■ Luomet ja muut ihomuutokset on hyvä tarkastaa ihotauti- lääkärin vastaanotolla, sillä ne voivat kertoa ihosyövästä tai sen esiasteesta. Terveystalo järjestää säännöllisesti luomipäiviä, joiden aikana pääsee luomitarkastukseen erikoishintaan. Luomipäivien ajankohdat ja paikkakunnat ilmoitetaan osoitteessa www.terveystalo.com/ajankohtaista/tapahtumakalenteri.

Muina aikoina luomensa voi tarkastuttaa varaamalla ajan ihotautilääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolle.

Ota punkki-rokote ajoissa

Punkkirokote on tehokkain suoja puutiaisaivotulehdusta vastaan.

Rokote annetaan kolmessa osassa, ja suojan kehittyminen kestää

ensimmäisen rokotteen jälkeen noin kuukauden.

Ajan punkkirokotukseen voit varata osoitteesta www.terveystalo.com

tai numerosta 030 6000.

Ihosairauksista kärsii jossain vaiheessa elämäänsä lähes jokainen suomalainen. Akne tai kasvoilla kukkiva ruusufinni eivät ole aikuisellekaan vieraita.

6

Kun kasvoilla kukkii

Teksti Essi Kähkönen | Kuvat Aki Rask

T eini-ikäisten ja nuorten aikuisten yleisin ihosairaus on finnitauti eli akne.

– Akne johtuu talirauhastiehyiden tukkeutumisesta ja sitä seuraavasta tulehduksesta. Vaiva alkaa yleensä

murrosiässä ja rauhoittuu usein aikuisikään mennessä. Akne voi kuitenkin jatkua vuosikymmeniä ja puhkeaa toisilla vasta aikuisena, kertoo iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Seppo Saari Turun Terveystalosta.

Kehossa tapahtuvien hormonaalisten muutosten takia talirauhaset alkavat murrosiässä erittää aiempaa enemmän talia, jolloin ihohuokoset tukkeutuvat ja niissä olevat bakteerit lisääntyvät. iholle syntyy mustapäitä, tulehtuneita ja punoittavia näppyjä, märkäpäitä ja syvempiä paukamia, jopa paiseita. Näistä iholle saattaa jäädä ikäviä arpia.

Aknen hoito määräytyy paljolti taudin vaikeusasteen perusteella. Lievässä aknessa saattaa hoidoksi riittää apteekista ilman reseptiä saatavat itsehoitovalmisteet.

– Mikäli paikallislääkityksillä ei saavuteta riittävää tehoa, joudutaan turvautumaan sisäiseen lääkitykseen. Antibiootteja käytetään edelleen paljon ja lähes aina paikallishoitoon yhdistettynä. Osa naisista hyötyy yhdistelmäehkäisypillereistä, Saari sanoo.

– Kolmas ja tehokkain sisäinen lääke, isotretinoiini, on mullistanut vaikean aknen hoidon viime vuosi- kymmenten aikana. Suurella osalla yksi, yleensä 6–12 kuukautta kestävä lääkekuuri rauhoittaa taudin pitkäksi aikaa, jopa pysyvästi.

Myös sOsIAALINEN hAITTAVaikea akne voi olla kiusallinen ja sosiaalista elämää haittaava vaiva. Siksi Saari kehottaa hankalaa aknea potevan nuoren vanhempia lähtemään lapsensa kanssa ajoissa ihotautilääkärille.

– Akne voi jättää pysyviä arpia iholle, ja hoidossa onkin tärkeää ehkäistä niiden muodostuminen.

Akne ei ole aina vain nuorison vitsaus, sillä moni aikuinenkin potee sitä. Saari kertoo tapaavansa vastaanotollaan varsin paljon 20–50-vuotiaita naisia, joilla on kasvojen alaosiin ja leukaperiin paikantuva

7

Kun kasvoilla kukkiiTiesitkö?Turun Terveystalo Pulssissa on käytössä Suomen ainoa yksityinen värilaserlaite, jolla voidaan poistaa couperosaan ja ruusufinniin usein liittyviä laajentuneita pintaverisuonia. Värilaser myös vaalentaa monella potilaalla ihon punoitusta.

”aikuisen naisen akne”. Paikallishoidot teho-avat yleensä tähän aknetyyppiin huonosti ja hoidossa joudutaan usein turvautumaan sisäiseen lääkitykseen.

RUUsUfINNI LEhAUTTAA IhON PUNAIsEKsIrosacea eli ruusufinni on toinen yleinen, kasvoille paikantuva ihosairaus. Tauti alkaa yleensä 40 ikävuoden jälkeen. Naisilla tauti on yleisempi kuin miehillä, eikä sen perim-mäistä syytä tunneta.

ruusufinni alkaa usein ihon lehahteluna. Lämpötilojen vaihtelut, mausteiset ruoat ja alkoholi saavat kasvot lehahtamaan herkästi punaiseksi. Aurinko pahentaa suurimman osan ihottumaa, ja sitä pidetään tärkeänä tekijänä taudin synnyssä. Punoitus kasvoilla

saattaa jäädä pysyväksi ja osalle kehittyy kasvoihin näkyviä verisuonilaajentumia.

– ruusufinni-iholle kehittyy monesti näppylöitä tai märkäpäitä, joskus isoja paukamia. Osa saa myös silmäoireita. Taudinkuvaan saattaa liittyä kuivasilmäi-syyttä tai sidekalvon tulehduksia ja osalla näärännäppyjä, Saari kertoo.

Hän kehottaa välttämään ruusufinniä pahentavia tekijöitä, erityisesti aurinkoa. Valoisana vuodenaikana kasvot on syytä suojata korkeakertoimisella – ei kuitenkaan liian paksulla – auringonsuojavoiteella.

Lievää ruusufinniä voi hoitaa ilman reseptiä saatavalla voiteella.

– Jos kotikonstit eivät tunnu tehoavan, on hyvä lähteä ihotautilääkärin vastaan-

otolle. ruusufinniin on tullut hiljattain aivan uudenlainen lääkevalmiste. Tutkimukset osoittavat sen tehoavan erityisen hyvin näppyläiseen ja märkäpäiseen tautiin.

Mikäli tauti ei taltu paikallishoidoilla, voidaan ruusufinniä hoitaa myös sisäisellä lääkityksellä. Onneksi suurimmalla osalla tämä krooninen ihosairaus saadaan rauhoittumaan. ■

8

Vähäisiin tai pinnallisiin aknearpiin tehoavat hyvin hedelmä-, salisyyli- ja glykoli-happokuorinnat, jotka uusivat ihon pintakerrosta. Happo-kuorinta tasoittaa ihon pieniä pintamuutoksia ja sen väriä.

Kemiallinen kuorinta eli niin sanottu TCA-hoito on happohoito, jonka teho yltää ihon pintakerrosta syvemmälle. Se tehoaa vaikeampiin akne- ja muihin arpiin.

5–10 kerran sarjahoitona useimmiten 1–2 viikon välein.

1–2 kertaa kuukauden välein.

Iho hilseilee usein hieman, ja jälkihoidoksi riittää tavallinen kosteusvoide. Sairauslomaa ei tarvita. Tulosta voi pitää yllä kerran tai pari vuodessa tehtävällä happokuorinnalla.

Iho irtoilee ja hilseilee noin viikon verran, minkä takia muutama lomapäivä töistä on suositeltavaa. Jälki- hoidoksi riittää tavallinen kosteusvoide.

Milloin

soPii?

MiEdoT hoidoT kEskiVAhVAT hoidoT

hoiTo-

kErrAT

hoidon

jälkEEn

Pigmenttiluomet poistetaan kirurgisesti, luomesta otetaan koepala ja laboratoriossa varmistetaan solukuvan avulla, onko luomi hyvän- vai pahanlaatuinen.

Kasvoissa voi olla myös erilaisia ihonvärisiä, koholla olevia luomia, kuten rasvaluomia. Niiden poistoon sopii radio-frekvenssimenetelmä, jossa luomi raapaistaan pois pienellä silmukalla. Niihin tehoaa myös laser, jolla voidaan poistaa lisäksi erilaisia rasvakertymiä vaikkapa silmien alla. Kolmas vaihtoehto on nestetypellä tehtävä jäädytyshoito.

Akne- ja muut arvet

Luomet

Kaikki kuorinnat on syytä tehdä

syksyllä tai talvella, sillä kemiallisesti kuorittu iho on erittäin arka

UV-säteilylle.

Akne, arvet, ruusufinni sekä iän tuomat jäljet kasvoilla ovat tavallisia syitä hakeutua esteettisiin ihonhoitotoimen-piteisiin.

■ ihotautien erikoislääkäri Tuula Kinnunen Oulun ja Kuusamon Terveystalosta tietää, että luomet, vanhat akne- tai onnettomuusarvet tai ikääntymisen jäljet kasvoilla voivat olla kosmeettinen ja sosiaali-nen haitta.

– Juuri näiden seikkojen vuoksi yleensä hakeudutaan esteettiseen ihonhoitoon. Akne ja arvet vaikut-tavat ulkonäköön usein ikävästi. Kukapa ei haluaisi, että iho olisi tasainen, terve ja hyvännäköinen, Kinnunen toteaa.

Kinnusen mukaan esteettisiin toimenpiteisiin lähtijä on yleensä harkinnut ratkaisuaan pitkään ja huolella.

– usein syynä hoitoon hakeutu-miseen on se, että haluaisi oman ihonsa voivan paremmin. Se on oikein hyvä syy tulla ihotautilääkärin vastaanotolle, Kinnunen sanoo.

Ihovaurioista eroon

Hoito

9

Fraktioitu laserhoito kuorii ihoa pieninä pisteinä. Laser sopii selkeisiin kuoppa-arpiin, joita on vaikea hoitaa kuorinnoilla.

3–5 hoitokertaa kuukauden välein.

Hilseily loppuu noin viikossa, mutta varsinainen tulos on nähtävissä vasta muutaman kuukauden kuluttua ihon uusiutuessa.

ErilAisET lAsEr-hoidoT

Juonne- ja kiinteytyshoidot on syytä tehdä aina ihotautilääkärin valvonnassa.

Useimmiten hoidot tehdään ihoon ruiskutet-tavilla täyteaineilla, joilla täytetään juonteita tai korjataan lievästi kasvojen piirteitä. Niiden teho kestää vuodesta puoleentoista vuoteen. Ihon kiinteyttämiseen sopivat myös kemialliset kuorinnat, laserhoidot, mikroneulaus ja PRP-hoito.

Hoidossa ihoon aiheutetaan tuhansien mikroskooppisen pienten neulanreikien avulla tahallinen vaurio noin 1,5–2 millimetriä pitkillä neuloilla. Ihon korjautuessa sen oma kollageenisynteesi aktivoituu, jolloin hoito tehoaa syviinkin arpiin.

1–2 päivän ajan voi esiintyä ihon punoitusta sekä lievää turvotusta ja hilseilyä.

3–5 hoitokerran sarjahoitona kuukauden välein.

Suositellaan 2–3 kertaa kuukauden välein, mutta jo yhdellä hoitokerralla saadaan tuloksia. Ne tulevat näkyviin hitaasti kuukausien aikana.

MikronEulAus

Potilaasta otetaan verinäyte ja laboratoriossa verestä erotetaan veriplasma ja sen kasvutekijät. Ne viedään uudestaan ihoon mikro-neulauksen avulla. Ihossa veriplasma ja sen kasvutekijät uudistavat ihoa. Hoito tehoaa syviin arpiin.

Välittömästi hoidon jälkeen veri-plasma ja punasolut muodostavat iholle ikään kuin punaisen naamion. Punoitusta, lievää turvotusta ja hilseilyä voi esiintyä muutamien päivien ajan.

PrP-hoiTo

Ihon ikämuutokset

Esteettisten laser- ja pistoshoitojen kertahinnat vaihtelevat noin 300 eurosta 700 euroon.

Esteettisten kuorintojen hinnat vaihtelevat noin 140 euron 650 euron välillä.

Täysin kosmeettisista syistä tehdyt hoidot ovat arvonlisäverollisia palveluita.

Esteettisistä ihonhoidoista ei saa Kela-korvausta.

Terveystarkastukselle on aihetta, mikäli mieltä kaihertaa jokin terveyteen liittyvä huoli. Monella tarkastukseen tulevalla on lieviä

oireita, kuten tuki- ja liikuntaelinvaivoja tai päänsärkyä. Myös esimerkiksi perinnölliset riskitekijät tai omien elämäntapojen terveelli-syys voivat mietityttää.

Perusterveenkin kannattaa pysähtyä pohtimaan terveydentilaansa asiantuntijan kanssa 3–5 vuoden välein. Terveystarkastuk-set tarjoavat säännöllisen tuen, seurannan ja yhteyden terveyden ammattilaiseen. Ne voivat olla korvaamaton tuki sairauksien ennaltaehkäisemisessä ja terveyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa.

näin valmistaudutMonissa terveystarkastuksissa kartoitetaan asiakkaan taustoja ja terveyshuolia jo etu- käteen täytettävällä kyselyllä, johon kan-nattaa vastata huolellisesti. Silloin yhteinen hetki voidaan käyttää paremmin hyödyksi, eikä perusasioiden käsittelyyn kulu turhaan

aikaa. Tärkeää olisi myös miettiä etukäteen, mitä tarkastukselta toivoo. Onko mielessä kysymyksiä, huolia tai tavoitteita? Hyvä tapa on tehdä itselleen lista asioista, joista haluaa keskustella asiantuntijan kanssa.

Mitä siellä tapahtuu?Aluksi lähdetään liikkeelle siitä, miksi henkilö on tullut tarkastukseen juuri nyt: löytyykö taustalta esimerkiksi selkävaivoja tai painon-nousua? Tyypillisesti asiakkaalta mitataan muun muassa verenpaine ja vyötärönym-pärys, mutta pääpaino on haastattelussa ja henkilön omien tavoitteiden mukaisen terveyssuunnitelman tekemisessä.

Terveystarkastus ei ole raastupaJos ihmiselle on kasaantunut monia terveys-riskejä, kuten passiivinen elämäntapa, yli- painoa sekä mahdollisesti tupakointia tai liiallista alkoholinkäyttöä, myös terveys-tarkastukset saattavat jäädä väliin. Taustalla voi olla pelko siitä, että vastassa on läksytys ja pitkä lista asioita, jotka pitäisi muuttaa.

Saarnaaminen ei kuitenkaan kuulu asiaan. ideana on sen sijaan suunnitella yhdessä, mitä voitaisiin tehdä, jotta asiakas voisi entistä paremmin.

Erilaiset tarkastukset eri elämäntilanteisiin

Terveystalossa tehdään erilaisia terveys- tarkastuksia, jotka ottavat huomioon asiakkaan tilanteen ja tavoitteet. Seniorin Terveyden vuositarkastuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti iän myötä yleistyvien sairauksien seurantaan. urheilijan terveystar-kastuksessa keskitytään tutkittavan henkilön harrastamaan urheilulajiin sekä esimerkiksi rasitusvammoihin ja niiden ennaltaehkäi-syyn. Naisen ja miehen terveystarkastuksissa huomio on erityisesti kullekin sukupuolelle tyypillisissä terveysongelmissa. Työterveys-tarkastuksessa kartoitetaan työn vaatimuksia ja riskitekijöitä. ■

Juttua varten on haastateltu Terveystalon kehittämisylilääkäri ja työterveyslääkäri, erikoistuva lääkäri Päivi Metsäniemeä.

10

> MYYTIN MURTAJAT Teksti Pauliina Harno | Kuva Aki Rask

Turha terveystarkastus?

4.

USEIN AJATELLAAN, ETTä TERVEYSTARKASTUKSISSA RAMPPAAVAT IHMISET, JOILLA EI OLISI NIILLE EdES TARVETTA. SääNNöLLISESTä TERVEYdENTILAN SEURANNASTA ON KUITENKIN HYöTYä MYöS PERUSTERVEELLE IHMISELLE, SILLä SE AUTTAA HUOMAAMAAN TERVEYSRISKIT AJOISSA.

Oletko käynyt meillä terveys-tarkastuksessa?

Näet laboratoriotulokset ja terveystarkastuksen

tiedot verkossa Oma Terveys-palvelussa.

11

> TERVEYdEN TEKIJäTeksti Sanna Silvennoinen | Kuvat Aki Rask

Naistentautien ja synnytysten erikois- lääkäri, dosentti Anna-Mari Heikkisen mukaan monilla naisilla on vanhentunut käsitys siitä, että

gynekologilla tulisi käydä kerran vuodessa.– Aika gynekologille varataan usein

vuosittain kalenterin mukaan ja sieltä mistä ajan sattuu kulloinkin saamaan. Jos joka vuosi käy eri gynekologin vastaanotolla, lääkärin on haastavaa ehtiä paneutua myös yksilöllisiin riskitekijöihin, Kuopiossa ja Savon-linnassa vastaanottoa pitävä Heikkinen kertoo.

Vuosittaisen tarkastuksen sijaan tärkeäm-pää olisikin käydä samalla luottogynekologilla.

– Oman gynekologin kanssa voi suunni-tella sopivan käyntivälin, seurata omia riski-tekijöitä ja oppia tuntemaan oireet, joiden takia vastaanotolle on syytä hakeutua. Näin oikeat asiat tulevat huomioiduksi ja välty-tään turhilta käynneiltä ja kustannuksilta.

hORMONIvALMIsTEET MIETITyTTÄvÄTTutun gynekologin puoleen on helpompi kääntyä, kun huolenaiheita herää. Esimer-

kiksi hormonivalmisteisiin liittyvät riskit aiheuttavat paljon tarpeetonta pelkoa.

– Ehkäisypillerien käyttäjien yleinen pelko on, että ne aiheuttavat lapsettomuutta. Tämä ei pidä paikkaansa. Jos epäilee ehkäisypillerien aiheuttavan mitä tahansa haittavaikutuksia, kannattaa nettisurffailun sijaan ottaa yhteyttä omaan gynekologiin. Myös hormonivalmisteiden käyttöön liittyvä syöpä- ja laskimotukosriski huolestuttaa kaiken ikäisiä naisia. On hyvä käydä läpi, mitkä ovat hormonivalmisteen hyödyt ja haitat juuri itselle, Heikkinen huomauttaa.

Säännöllisestä terveyden seurannasta on hyötyä läpi elämän, ja gynekologin kanssa käsiteltävät asiat vaihtelevat elämän-tilanteen mukaan.

– Teini-ikäisillä gynekologiset vaivat liittyvät tavallisesti vatsakipuihin ja runsaisiin kuukautisvuotoihin, jotka saattavat haitata koulunkäyntiä tai harrastuksia. Aikuisilla naisilla ehkäisyn lisäksi vastaanotolla keskus-tellaan siitä, miten vuotohäiriöitä hoidetaan. Papa-koe ja sen järkevä ottoväli mietitään yksilöllisesti. Vaihdevuosien alkaessa ajan-

Onko sinulla jo luottogynekologi?AJAN VARAAMINEN GYNEKOLOGILLE VUOSITTAIN VAIN KALENTERIN PERUSTEELLA ON YLEINEN VIRHE. VUOSITARKASTUKSIA TäRKEäMPää ON LöYTää ITSELLEEN LUOTTOGYNEKOLOGI, JOKA ON TUKENA ELäMäN ERI VAIHEISSA.

kohtaiseksi tulee pohdinta hormonilääkityk- sen aloittamisesta. Kaiken ikäiset naiset kärsivät limakalvojen kuivuudesta ja virtsan-karkailusta, mutta oireet lisääntyvät iän myötä.

hyvÄT ELÄMÄNTAvAT AUTTAvAT ENNALTAEhKÄIsyssÄGynekologisia vaivoja ennaltaehkäistään tehokkaimmin huolehtimalla terveellisistä elämäntavoista. Kun käy samalla gyneko-logilla ja lääkäri tuntee potilaansa hyvin, tarkastusten yhteydessä on luontevampaa käsitellä myös yleiseen terveydentilaan liittyviä asioita.

– Painonhallinnasta, liikkumisesta, tupakoinnista ja ruokavaliosta keskustele-minen kuuluu hyvään gynekologiseen tarkastukseen. Ylipaino on tällä hetkellä naisen terveyden kannalta paljon suurempi riski kuin papa-muutos. Ylipaino altistaa muun muassa gynekologisille syöville ja rintasyövälle ja voi alentaa hedelmällisyyttä. Gynekologin tulisikin auttaa ja kannustaa hyviin elämäntapoihin, Heikkinen tiivistää. ■

12

Eero Honkavaara on harrastanut liikuntaa lapsuudestaan saakka. Aktiivinen eläkeläinen harrastaa muun muassa golfia, ulkoilua ja vesivoimistelua.

>

13

Teksti Sanna Silvennoinen | Kuvat Aki Rask

Vihdoin aikaa itselle!E

ero Honkavaara jäi eläkkeelle seitsemän vuotta sitten. Hän on pitänyt itsestään huolta harrastamalla aktiivisesti liikuntaa ja käymällä

säännöllisesti terveystarkastuksissa.– Peruskuntoni on suhteellisen hyvä,

vaikka iän mukana tuleekin kaikenlaisia pikkuvaivoja. Nyt kiinnitän entistä enemmän huomiota terveyteeni ja pyrin hoitamaan vaivat heti kun niitä ilmenee, Honkavaara kertoo.

TARKAsTUs KARTOITTAA TERvEysRIsKEJÄHonkavaara kävi hiljattain Terveystalon Terveyden vuositarkastuksessa, joka on osa ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. ikääntyessä monien sairauksien riski kas-vaa, ja yli 70-vuotiaat käyttävät terveys- palveluja moninkertaisesti alle 60-vuotiai-siin verrattuna.

– Kartoittamalla terveydentila säännölli-sesti voidaan terveysriskeihin puuttua riittä-vän ajoissa. Näin toimintakyky ja elämän- laatu säilyvät hyvänä pidempään, sairaan-hoitaja Sinikka Lauronen-Hakanen Terveystalo Lahdesta vahvistaa.

Ennen sairaanhoitajan tekemää terveys-tarkastusta otetaan laboratoriokokeet, joihin kuuluu perusverenkuva, verensokeri, munuais- ja maksakoe sekä kolesteroliarvot. Tulokset käydään läpi yhdessä hoitajan vastaanotolla, ja samalla mitataan myös verenpaine, pulssi, pituus, paino ja vyötärön-ympärys.

– Tulosten perusteella annamme suosituksia liikuntaan, ruokavalioon ja

muihin elämäntapamuutoksiin. Tarvittaessa ohjaamme jatkotutkimuksiin lääkärin tai muun asiantuntijan vastaanotolle, Lauronen-Hakanen kertoo.

Honkavaaran terveys on tarkastuksen perusteella hyvällä tolalla.

– Hoitajan mukaan ruokailutottumuksia pitäisi katsoa vähän tarkemmin, muuten kaikki oli kunnossa. Tarkastus avasi silmiäni kuitenkin sille, että ikääntymiseen liittyviin vaivoihin voisi hakea neuvoa myös geriatrilta, Honkavaara pohtii.

MUIsTIsAIRAUdEN RIsKI NOUsEE IÄN MyöTÄGeriatria on lääketieteen erikoisala, joka keskittyy ikääntyneiden sisätauteihin, neurologiaan ja psykiatriaan. Pääsääntöisesti

SääNNöLLINEN TERVEYdEN SEURAAMINEN JA HYVINVOINTIA TUKEVAT VALINNAT PITäVäT ELäMäNLAAdUN HYVäNä MYöS ELäKKEELLä. IKääNTYESSä MONIEN SAIRAUKSIEN RISKI KASVAA, MUTTA ESIMERKIKSI MUISTIN HEIKKENEMINEN EI KUULU IKääN VAAN VAATII AINA TUTKIMUKSIA.

potilaat ovat yli 60-vuotiaita. ikääntyneiden hoidossa kiinnitetään huomiota sairauksien ennaltaehkäisyyn, hyvään hoitotasapainoon ja lääkitysten yhteensopivuuteen.

– Elämäntapojen lisäksi pitäisi huomioi-da psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät asiat ja sosiaaliset suhteet. Jos aisteissa huomataan heikentymistä, ohjaamme asiakkaan myös herkästi silmä- tai korvalääkärille. Lisäksi autamme kartoittamaan, että tarpeelliset apuvälineet ja sosiaaliset etuisuudet ovat käytössä, geriatri Mariko Teramura-Grönblad Terveystalosta kertoo.

Yleisimpiä vaivoja ovat tavanomaiset kansansairaudet, kuten diabetes ja sydän-sairaudet, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä eri lääkkeiden aiheuttamat oireet.

14

huomio lääkkeiden yhteisvaikutuksiin

Terveyspalveluja ikääntyneelle Kaihileikkaukset Harmaakaihi on ikääntymiseen liitty-vä ilmiö, jonka oireita ovat häikäisy, näön heikkeneminen ja silmälasi-arvojen muutos. Kaihileikkauksessa poistetaan silmän oma linssi ja korvataan se tekomykiöllä. Samalla voidaan korjata silmän taittovirheitä, jolloin moni potilas näkee leikkauksen jälkeen ilman laseja.

Urologia Urologi tutkii ja hoitaa virtsaelinten sairauksia ja toimintahäiriöitä. Ikääntyvillä miehillä virtsaamisongel-mien taustalla voi olla eturauhasen liikakasvu tai eturauhassyöpä, joka voidaan havaita jo varhaisessa vaiheessa PSA-verikokeella.

Kardiologia ja eteisvärinä Kardiologia tutkii sydänsairauksia, joista yleisimpiä ovat sepelvaltimo-tauti, eteisvärinä ja sydämen vajaa- toiminta. Eteisvärinä yleistyy yli 65-vuotiailla, ja suurella osalla se on aluksi oireeton. Hoitamattomana se lisää kuolleisuutta, altistaa muun muassa aivohalvaukselle, huonon-taa elämänlaatua ja voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan.

Ravitsemusterapia Ikääntyneen ihmisen aineenvaih-dunnan muuttuessa on tärkeää pitää riittävästä proteiinin ja vitamiinien saannista huolta. Ravitsemustera-peutti antaa ravitsemusneuvontaa sekä suunnittelee yksilöllisiä ruoka-valioita ja seuraa niiden toteutusta.

Nopeasti tutkimuksiin?

Terveystalo Kamppi palvelee vuorokauden

ympäri vuoden jokaisena päivänä.

Moni seniori syö useaa lää-kettä, joita ei välttämättä ole määrännyt sama lääkäri. Terveystalo Kampin sisätautien

ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri Outi Lapatto-Reiniluodon mukaan riskinä on, ettei kokonaisuus ole kenenkään hallinnassa.

– Aina kun aloitetaan tai lopetetaan jokin lääke, pitäisi katsoa, aiheuttaako se muutoksia potilaan lääkitykseen. ikääntyessä elimistö muuttuu väistämättä, jolloin on syytä tarkistaa myös lääkkeiden oikea

mitoitus. Lääkitys olisi hyvä tarkistaa kerran vuodessa, Lapatto-reiniluoto toteaa.

Lääkkeiden yhteisvaikutukset voivat nostaa tehon liian korkeaksi ja aiheuttaa haittavaikutuksia tai laskea sen niin matalaksi, ettei tavoiteltua hyötyä saavuteta.

– Lääkkeiden kokonaisarvioinnissa lääkäri tarkastaa lääkehoidon kokonaisuudessaan ja antaa toimenpidesuosituksia. Samalla tarkistetaan, ettei lääkityksessä ole turhia päällekkäisyyksiä. Jos potilaalla on joitakin oireita, selvitetään voivatko ne johtua lääkkeiden haittavaikutuksista. ■

Muistisairauden riski nousee, mitä vanhem-maksi tulee.

– Yleinen harhakäsitys on, että ikäänty-miseen kuuluu muistitoimintojen heikkene-minen. Muisti ja uudenoppimiskyky hidastu-vat, mutta säilyvät iästä huolimatta. Muistin heikkeneminen kertoo aina sairaudesta.

Teramura-Grönbladin mukaan liian aikai-sin tehtyä muistitutkimusta ei ole olemassa.

– Mitä aikaisemmin saadaan diagnoosi ja oikea lääkitys aloitettua, sitä parempi hoitotulos saavutetaan. Myös omaisten rooli muistisairauksien havaitsemisessa on suuri.

Parasta ennaltaehkäisyä iän tuomiin vai-voihin ovat oikeanlainen ravitsemus, liikunta, sosiaaliset suhteet, aivojumppa ja harrasteet.

– Vanhetessa aineenvaihdunta muuttuu, jolloin proteiinipitoisen ruokavalion ja riittä-vän liikunnan merkitys kasvaa. D-vitamiinin

ja kalsiumin saanti on tärkeää. iästä ja kunnosta riippuu, millaista liikuntaa tulisi harrastaa. Esimerkiksi tanssi on todella hyvä sosiaalinen liikuntamuoto, joka kehittää lihasmuistia ja pitää mielen virkeänä, Teramura-Grönblad kertoo.

ENsI vUONNA UUdEsTAANLiikunta on kuulunut Honkavaaran elämään lapsuudesta saakka. Aktiivisen eläkeläisen päivät kuluvat kesäisin golfkentillä ja talvella ulkoillen ja kävellen. Kipinä on syttynyt myös uudenlaisille harrastuksille.

– Käymme vaimoni kanssa kolme kertaa viikossa vesivoimistelussa. Sen lisäksi käyn ryhmäliikunnassa tasapainon ja lihaskunnon ylläpitämiseksi. Aikaa liikkumiseen löytyy aina, jos vain on motivaatiota, Honkavaara sanoo. ■

15

Teksti Pauliina Harno | Kuva Aki Rask

Magneettikuvia otetaan usein turhaan.

Tarua. Terveystalossa käytetään useita kuvantamismenetelmiä, kuten ultra-

äänitutkimusta, röntgentutkimusta, mammo-grafiaa sekä tietokonetomografiaa. Arvion oikeasta menetelmästä tekee aina hoitava lääkäri vamman tai sairauden mukaan. Magneettikuvan avulla sairaus tai oireen syy voidaan tunnistaa luotettavasti ja nopeasti. Magneettitutkimus on muita kuvantamis-menetelmiä tarkempi, ja sen avulla voidaan tarkastella myös kudoksia, jotka eivät näy röntgenkuvissa. Magneettikuva on monesti paras menetelmä esimerkiksi tuki- ja liikunta-elinten tai aivojen kuvantamiseen. Magneetti-kuvauksella voidaan myös poissulkea vakavia sairauksia ilman säderasitusta, joten siinäkään mielessä turhia magneettitutkimuksia ei ole. Kuvausaikaa joutuu odottamaan pitkään.

Tarua. Terveystalossa magneettitutki-mukseen pääsee yleensä viikon sisällä,

useimmiten jopa samana tai seuraavana päivänä. usein kuvaus onnistuu samassa paikassa, jossa potilas on käynyt lääkärin vastaanotolla, sillä magneettikuvauksia järjestetään 40 Terveys-talon lääkärikeskuksessa. Kiinteän magneetti-kuvauslaitteen lisäksi kuvauksia tehdään magneettirekassa. Tutkimuksiin pääsee siten helposti pienelläkin paikkakunnalla.

Kalliit laitteet nostavat magneettikuvien hintaa.

Totta. Magneettikuvien hintaa nostavat kalliit laitteet ja tilat, jotka

vaativat ylläpitämistä ja huoltoa. Toinen hintaan vaikuttava tekijä on korkeasti koulutettu, asian-tunteva henkilökunta. Magneettikuvasarjoja

on satoja, ja niiden huolelliseen ja luotetta-vaan läpikäymiseen menee aikaa. Esimerkiksi olkaniveleen saatetaan tarvita varjoainetta, joka auttaa erottamaan pieniä rakennevaurioita. radiologian erikoislääkäri arvioi varjoaineen tarpeen ja huolehtii tarvittaessa sen laittami-sesta. Joskus on myös tarpeen, että radiologi valvoo kuvantamistutkimusta. Magneettitutkimus vaatii tarkkaa suunnittelua.

Totta. Magneettitutkimuksessa paneu-dutaan siihen, mikä on ongelman ydin.

Kuvaus on oikeastaan vain yksi osa magneetti-tutkimusta, jossa käydään läpi oireet ja etsitään niihin selitys. Tämä vaatii ammattitaitoa ja saumatonta yhteistyötä hoitavan lääkärin ja radiologin välillä. Toimivaa keskusteluyhteyttä tarvitaan erityisesti silloin, kun jotain yllättävää löytyy. Nopea ja selkeä tiedonkulku on äärimmäisen tärkeää. Tutkimustulosten saamisessa kestää kauan.

Tarua. Tarvittaessa tulokset saadaan hyvinkin nopeasti. Kuvauksen päättymi-

sen jälkeen radiologi katsoo kuvat ja kirjoittaa niistä lausunnon. Tämä kestää yleensä puolesta tunnista tuntiin, minkä jälkeen tulokset tulevat hoitavan lääkärin nähtäville Terveystalon sähköi-seen järjestelmään. Vastaanottokäynti hoitavan lääkärin kanssa voikin tarvittaessa olla sovittuna miltei heti magneettikuvauksen jälkeen.

Juttua varten on haastateltu radiologi Tomi Pudasta.

MAGNEETTIKUVAUS ON TARPEEN, KUN dIAGNOOSIN TEKEMISEEN TARVITAAN TARKKOJA ANATOMISIA KUVIA. SELVI-TIMME, PITäVäTKö YLEISET USKOMUKSET MAGNEETTIKUVAUKSISTA PAIKKANSA.

Totta vai tarua magneettikuvauksista

Tulkittavassa magneettikuvasarjassa voi olla satoja kuvia.

>

16

Teksti Julia Kristensen | Kuvat Aki Rask

E räänä päivänä kaksi vuotta sitten se alkoi: toispuoleinen päänsärky, joka ei mennytkään ohi. Työterveydessä tehtyjen tutkimusten jälkeen Miia Fohlinin diagnoosiksi tarkentui

episodinen migreeni, jonka kohtaukset tulevat hänen tapauksessaan sarjoina. Niiden välissä voi olla pitkiäkin hyviä jaksoja.

– Esimerkiksi viime kesänä minulla oli päänsärkykohtauksia vain pari kertaa kuussa, kun taas lokakuussa niitä oli jopa neljä kertaa viikossa, kertoo Fohlin.

Kohtaukset ovat joko pelkkää päänsärkyä tai niin sanottuja liitännäisoireita.

– Niitä ovat esimerkiksi oikeassa korvassa kuuluva rummutus ja voimakas aistiyliherk-kyys, jolloin kirkkaat valot, hajut ja äänet moninkertaistuvat. Vaikeiden kohtausten aikana kuljen kotonakin aurinkolippa päässä, ja valoherkkyyteni takia olemme juuri vaih-taneet kaikki valaisimet himmennettäviksi, Fohlin kuvailee.

AURALLINEN MIgREENI ON hARvINAIsUUsMigreeni on yleinen, mutta alidiagnosoitu sairaus: ainoastaan puolet potilaista saa oikean diagnoosin kuuden lääkärissäkäynnin jälkeen.

– Migreeniä pidetään harvinaisena senkin takia, että ainakin puolet pärjää tavallisilla särkylääkkeillä eikä koskaan hakeudu lääkäriin. Arviolta 10 prosentilla maailman ihmisistä on ollut migreenikohtaus viimei-sen vuoden aikana. Suomessa migreeniä

Miia Fohlin matkustaa metrossa silmät kiinni, jottei kirkas valo laukaise migreeniä. Migreeni on yleinen sairaus, jonka hoidossa säännöllisillä elämäntavoilla on suuri merkitys. Tulevaisuudessa omia valintoja ja niiden vaikutusta omaan hoitotasapainoon on entistä helpompi seurata, kiitos uusien sähköisten työkalujen.

sairastavia on noin 500 000, neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Terveystalo Pulssista kertoo.

Migreeni puhkeaa usein murrosiässä, koska hormonaaliset muutokset vaikuttavat sen syntyyn. Naisilla oireet monesti helpot-tuvatkin vaihdevuosina.

– Säryn osalta diagnoosiin vaaditaan vähintään kaksi seuraavista neljästä kritee-ristä: särky tuntuu toispuoleisena, se on sykkivää, kohtalaista tai kovaa ja voimistuu ponnistuksessa. Lisäksi vaaditaan joko valo- ja ääniherkkyys tai pahoinvointi. Migreenin tunnetuin oire on näkökenttään ilmestyvä aura, mutta todellisuudessa siitä kärsii vain yksi kymmenestä potilaasta, Nissilä sanoo.

KAIKKIA KOhTAUKsIA EI vOI EsTÄÄHoidon seurannassa päänsärkypäiväkirja on välttämätön. Siihen merkitään jokainen kohtaus ja otetut lääkkeet. Estolääkitys määrätään tyypillisesti, kun kuukaudessa on neljä särkypäivää. Kohtauslääkkeitä voi käyttää korkeintaan kymmenen kertaa kuussa, muuten on vaarana, että kohtaukset tihenevät päivittäisiksi. Tavallista särkylää-kettäkään ei voi napsia 15 kertaa enempää kuussa, jottei synny lääkepäänsärkyä.

Fohlinilla on sekä kohtaus- että estolääki-tys, mutta suurimman avun hän on saanut kolmen kuukauden välein annettavista botuliinipistoksista.

– Tärkeintä on pyrkiä estämään kohtauk-set etukäteen säännöllisillä elämäntavoilla

Takaraivolla sykkii, valo häikäisee

17

Takaraivolla sykkii, valo häikäisee

Miia Fohlin on jatkanut kiipeilyharrastustaan migreenistä huolimatta.

sykevälivaihtelu kertoo palautumisesta

18

ja välttämällä laukaisevia tekijöitä, kuten kirkkaita keinovaloja, väsymystä, stressiä tai voimakkaita hajuja. En esimerkiksi voi työskennellä näyttöpäätteellä pitkään yhtä-jaksoisesti ilman taukoja enkä mielelläni käy tilaisuuksissa, jotka jatkuvat myöhään iltaan. Säännöllinen ruokailurytmi on tärkeä, sillä matala verensokeri altistaa päänsärylle, joka voi muuttua migreeniksi, Fohlin listaa.

Vaikka sairaus vaikuttaa elämään ja jokapäiväisiin valintoihin suuresti, hän kokee migreenin hoidon olevan nyt hyvällä tolalla.

– Onneksi olen säilyttänyt työkykyni ja meillä on työnantajan ja esimiehen kanssa todella hyvä luottamuksellinen suhde. Lisäksi sekä huippuhyvä neurologini että työterveys ovat Terveystalossa, joten tieto kulkee heidän välillään hyvin, kertoo asiantuntijana Tekesillä työskentelevä Fohlin.

Vaikka elämäntavat olisivat kuinka säännölliset, kaikkia kohtauksia ei voi välttää. Siksi Nissilä kehottaa varomaan myös itsetarkkailun kierrettä ja keskittymään mielekkääseen elämään.

Niin tekee Fohlinkin. Vaikka sisäliikunta on valoherkkyyden takia harvoin mahdollista, hän on pitänyt kiinni rakkaista harrastuksis-taan: kallio- ja jääkiipeilystä sekä hiihto-vaelluksesta. ■

hyvinvointikartoitus on hyvä esimerkki digitaalisesta palvelus-ta, jonka avulla saadaan mitattua tietoa ihmisen omasta arjesta. Siinä mitataan pienen anturin avulla sydämen sykevälivaihtelua

tyypillisesti kolmen päivän ajan, joista kaksi on arkipäiviä ja yksi vapaapäivä. Seurannan ajan pi-detään myös tarkkaa päiväkirjaa päivän aikana tehdyistä asioista.Kerätyn tiedon perusteella

nähdään, milloin ihminen palautuu tai kokee stressiä ja onko esimerkiksi uni palauttavaa. Tähän dataan verrataan myös päiväkirjan tietoja, jolloin elimis-tön reaktiot voidaan yhdistää

toimintaan. Tutkimus auttaa oivaltamaan, millaisia muutoksia oman hyvinvoinnin parantami-nen edellyttää. Terveystalossa hyvinvointikartoituksia tehdään työterveydessä.

 Digitaaliset palvelut mahdollista-vat yhteydenpidon lääkärin tai hoitajan kanssa muulloinkin kuin

vastaanotoilla. Lisäksi omien terveystie-tojen seuranta ja hoidon läpinäkyvyys toteutuvat entistä paremmin. Potilaan kannalta merkittävimpiä muutoksia on pääsy omiin terveystietoihin, kuten Terveystalon Oma Terveys -palveluun. Käytännössä se tarkoittaa, että sekä poti-las että hoidosta vastaavat ammattilaiset voivat seurata hoitosuunnitelmaa ja sen toteutumista.

– Sähköisissä palveluissa on kyse siitä, että ihmisellä on enemmän vaikutus-valtaa omaan terveyteensä, hoitavilla ammattilaisilla hyvät työkalut ja asiointi on sujuvaa kaikille osapuolille. Hoidon onnistuminen riippuu ratkaisevasti siitä, miten potilas itse ymmärtää sen tavoitteet ja sitoutuu niihin, koska hoito

Oman terveyden herraksi

Jos migreenin tai muun sairauden hoito vaatii säännöllistä seurantaa ja päivittäisiä arjen valintoja, sähköis-ten palvelujen kehittyminen tekee elämästä huomattavasti helpompaa.

tapahtuu ihmisen omassa arjessa eikä vastaanotolla. Elämäntavoista huolehti-minen ei ole aina kivaa, mutta kun itse näkee niiden merkityksen, motivaatio kasvaa kummasti, tiivistää yleislääkäri Mikko lehtovirta Terveystalo Joensuusta ja Kampista.

OMA TERvEys UUdIsTUI vUOdEN ALUssAOma Terveyden uudistukset tukevat asiak- kaan mahdollisuuksia ottaa vastuuta omasta terveydestään. Vastaanotolla yh-dessä tehtyihin hoito-ohjeisiin voidaan kirjata erilaisia tavoitteita, jotka liittyvät vaikkapa työelämään tai elämänta-poihin. Tavoitteita voi myös lisätä itse ja niistä voi tilata muistutuksia. Jos on asettanut itselleen tavoitteeksi vaikka nukkua joka yö kahdeksan tuntia tai käydä viikoittain kaksi kertaa joogassa, Oma Terveys voi kysyä säännöllisesti, ovatko tavoitteet täyttyneet. Helmi- kuussa lanseerattavan mobiilisovelluksen ansiosta tiedot kulkevat aina mukana.

Palveluun voi asettaa myös rajoja, joiden ylittyessä tai alittuessa tieto välit-tyy hoitajalle. Näin ei ole vain asiakkaan omalla vastuulla tunnistaa tilanne, jossa pitäisi ottaa yhteyttä lääkäriin. Kun jokin asia mietityttää, myös yhteydenpito lää-kärin ja hoitajan kanssa hoituu palvelun kautta. Kun esimerkiksi migreenipotilaan oireissa tapahtuu muutoksia tai esto-lääkitys aiheuttaa sivuvaikutuksia, hän voi lähettää viestin lääkärille ilman, että tarvitsee tulla vastaanotolle tai varata puhelinaikaa.

Lisäksi Oma Terveyteen voidaan liittää terveystietoja kerääviä laitteita, kuten langaton vaaka, verenpainemitta-ri tai askelmittari. Tieto siirtyy ja välittyy niistä automaattisesti myös hoitavalle taholle, mikäli henkilö on antanut siihen luvan. Näin myös itse mitattu tieto saa-daan terveyden ammattilaisten käyttöön osaksi hoitokokonaisuutta. ■

Tiesitkö?Sähköisesti saatava mitattava tieto ei ole vain nuorten diginatiivien juttu: tutkimusten mukaan vanhusten liikkumista ja toimintakykyä voidaan lisätä askelmittarien avulla.

19

> KOLUMNI

Ei ol helppo tehrä tätä tunnustust. Teen kumminki.Mää en ol elämässäni tuntenu liikunna ilo. En enne, en jälkke, en – herra varjelkko – liikunna aikan. Mää ymmärrän, et jotkut vapaehtoseste urheile ja tiärän et siit saa kaunin kropa, mut en pysty kuvittelema, et rääkist vois riamuita ja hikoilemist himoita. Mul o liikkumise jälkke semmone olo, niinko munt olis tunti haukuttu.

Kysysin tutult tyäpaikkalääkärilt, onk liikkumisalakulol olemas diagnoosi. Ei ol. O vaa Z72.3, fyysisen harjoituksen puuttuminen.

Kokonais-lörö en ol, enkä Z72.3-tapaus. Voin kavuta kattotiilien kans tikapuit, jos katto täyty korjat. Kuakin jos maa tartte kuakkimist. Talviajat raahan koivuklapei puuhellan pessä. Toimeks saamise ilo on tuttu tunne. Enk mää vaa ol löytäny oma lajian? Punttisali? Pumppailisin huvinostoi, vaik lumisattes raahusta miljoni mummui, kenen kauppakassi tarttis oikkia nostamist? ryhmävoimistelu? Olen kirjailija juur sen tähre, et saissin nyhjätä omis olois. Jos liikunta o ykstotist, kyllästyn heti. Joskus olen viitvail nukkunu uima-alttasse kesken kroolin krooooh. Jos see o monimutkast – vaik vanhojentansseis kehruuvalssi – mää masennun nopeutetul aiktaulul. Meil rytmitaju-vajavaisil simppelitki kuviot mene haara-perus, haara-perus, peera-harus, eiku! Fysio-ohjeitten kiäliki o elämäl viaras. Vie toinen käsi selän taa. Vie? See o minus kii! Mil mää sen mihenkkä viän?

Liikunna hyätyi ei voi kiistä – eikä nykyäs juur muust puhutakka. uskon kaik, mitä opeteta syrän- ja verisuanitautie ehkäsyst. Mut ko keuhkopussit kilju armo, mul siintä miäles lähinnä, et tulis nyy äkki see syränkohtaus, et pääsis täst ähisemisest. ilma iloaki voi liikku. Ammattilaiset o suasitellu niskaselkäliikkei. Suarittelen niit tuvan lattial, räsymaton pääl. Onk surullisemppa näky, ko vastentahtosest jumppava runonkirjottaja? Sätkin ko pääl tallattu marsu. Joskus saan huijatuks itteni pyäräilemä. Mettäreiteil munt ei näe ko närhi. Mitä ihmisetki ajattelis, jos näkissivä? Et eik tollaka muut tekemist ol ko ympyrän ajamine! Oi jumpparit, kannustajat, fysiatrit! Jos keksisitteki loitsun, mil sais mun kaltase lumotuks. Jos olis liikunnailo-liämi olemas, ryystäissin sen. Halu olis olla riuska&rivakka, hymyhuulil. Voi tiätyst olla, et personal trainerin kotikäynti sais liiket mun kinttuihi. Ko näkissin semmosen pihatiäl hölkyttelevä meijän talo kohre, hyäkkäissin pää erel kamarin akkunast ulos, pyärän selkkä, äkki-äkki sorateit korven pimentoihi, polkissin ko Tour de Francen priimus.

Et iha iloaki..?

Olen kirjailija juur sen tähre, et saissin nyhjätä omis olois.

Heli Laaksonen on kirjailija. K

uV

A: O

TAV

A/L

Au

rA

TÄ

TTiL

Ä

TERVEYTESI ON OMISSA KÄSISSÄSI.Kun puhelimessa on Oma Terveys,

terveystiedot kulkevat kätevästi mukana.Lisänä helppo ajanvaraus, laboratoriotulokset, reseptit,

rokotukset, muistutukset sekä terveystietoa ja etuja juuri sinulle.

NOPEASTI HYVÄÄNHOITOON

terveystalo.com

LADATTAVISSA MAALISKUUSSA

OKu

terveyLisänä

ro

N

te