18.1.2016 1

Mihin menee sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuksen mukana? Anu Muuri Johtava asiantuntija Järjestelmät -osasto

Anu Muuri

18.1.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2

Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta

Marraskuu 9, 2015

1) Järjestämisvastuu keskitetään ja siirretään perustettaville itsehallintoalueille

2) Rahoitusta selkeytetään ja virtaviivaistetaan

3) Valtionohjausta vahvistetaan

4) Palvelut integroidaan mahdollisimman laajasti (vertikaalisesti & horisontaalisesti)

5) Valinnanvapautta laajennetaan ja tuottajakuntaa monipuolistetaan

3 Markku Pekurinen 18.1.2016

Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta

Marraskuu 9, 2015 – 1/3

1) Järjestämisvastuu keskitetään ja siirretään perustettaville itsehallintoalueille

18 itsehallintoaluetta, joista 15 SOTE-palvelujen järjestämisvastuu

2) Rahoitusta selkeytetään ja virtaviivaistetaan

Alkuvaiheessa valtion rahoitus – SOTE-vero?

Itsehallintoalueiden verotusoikeutta selvitetään

Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamisen vaihtoehtoehdot selvitetään

4 Markku Pekurinen 18.1.2016

Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta

Marraskuu 9, 2015 – 2/3

3) Valtionohjausta vahvistetaan - järjestämispäätös

Julkinen palvelulupaus

Valtakunnallisten erityisyksiköiden tehtävät ja työnjako

Itsehallintoalueiden rajat ylittävien tehtävien työnjako (yo-sairaalat, laajan 24/7 päivystyksen sairaalat (12)

Soten kehittämisen valtakunnalliset strategiset tavoitteet, linjaukset investoinneista, tuotantorakenteesta ja tuotantotavoista

Palvelujen saatavuuden ja valinnanvapauden toteutumien

5 Markku Pekurinen 18.1.2016

Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta

Marraskuu 9, 2015 – 3/3

4) Palvelut integroidaan mahdollisimman laajasti (vertikaalisesti & horisontaalisesti)

Järjestämisvastuun, rahoituksen ja päätöksenteon integraatio

Palvelujen tuotanto ei välttämättä täysin integroitu

5) Valinnanvapautta laajennetaan ja tuottajakuntaa monipuolistetaan

Mahdollisuus valita julkisen, yrityksen ja kolmannen sektorin palvelujen tuottaja

Pääsääntö perustason palveluissa, soveltuvasti erityistason palveluissa

Valinnanvapauslaki

6 Markku Pekurinen 18.1.2016

Asiakkaan valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen (selvityshenkilöryhmä) Selvityshenkilöryhmä:

– puheenjohtaja on professori Mats Brommels. Muut jäsenet: vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Timo Aronkytö, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, professori Paul Lillrank ja professori Kari Reijula.

Selvitysryhmän väliraportti julkistetaan 15.3.2016 mennessä ja ehdotukset malleiksi 31.5.2016 mennessä.

Selvityshenkilöryhmän tehtävänä on:

– laatia ehdotus malleista, joilla voidaan käytännössä toteuttaa asiakkaiden laaja valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valinnanvapaus koskee pääsääntönä peruspalveluja ja soveltuvin osin erikoistason sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Valinnanvapaus tarkoittaa, että asiakas voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Keskeisenä tarkoituksena on turvata ihmisten oikea-aikainen hoitoon pääsy.

Selvityshenkilöt arvioivat myös vaihtoehdot yksinkertaistaa monikanavaista rahoitusta niin, että rahoitusjärjestelmä osaltaan kannustaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita parantamaan kustannusvaikuttavuutta.

18.1.2016 Esityksen nimi / Tekijä 7

18.1.2016 Markku Pekurinen 8

2015 2019->

Järjestämisvastuu

301 kunnalla

Rahoitusvastuu

valtio (30 %)

kunnat (70 %)

Järjestämisvastuu

18 (15) itsehallintoalueella

Rahoitusvastuu

valtio (100 %)

18.1.2016 Esityksen nimi / Tekijä 9

Terveyspalvelujen järjestäjän väestö EU-

maissa, keskiarvo

10 Markku Pekurinen

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

1 600 000

FIN

LA

ND

2015

Luxem

burg

Bu

lga

ria

Latv

ia

Viro

FIN

LA

ND

2019

Kre

ikka

Itävalta

UK

Ma

lta

Sa

ksa

Ruots

i

Rom

ania

Lie

ttua

Kypro

s

Holla

nti

Slo

vakia

Ta

nska

Tsekki

Be

lgia

Slo

venia

Po

rtuga

li

Espanja

Italia

Irla

nti

Unkari

Ranska

Pu

ola

Väestö yli

2 miljoonaa

FIN

LA

ND

20

15

FIN

LA

ND

2019

UK

200

7

18.1.2016

Sosiaalipalveluiden järjestämisen tahoja eri maissa Ruotsi järjestäjä: 290 kuntaa

Norja järjestäjä: 428 kuntaa

Tanska järjestäjä: 98 kuntaa

Islanti järjestäjä: 74 kuntaa

Alankomaat järjestäjä: 458 kuntaa

Saksa järjestäjä: osavaltiot

Englanti järjestäjä: 152 paikallishallintoaluetta

Irlanti järjestäjä: paikallishallinto

Espanja järjestäjä: 17 itsehallintoaluetta

Kanada järjestäjä: 10 provinssia

Uusi-Seelanti järjestäjä: 16 provinssia, yhteisöt, vapaaehtoisjärjestöt

18.1.2016 Anu Muuri 11

Sosiaalipalveluiden järjestämisvastuun laajentamisesta Asiantuntija-arvioiden mukaan sosiaalipalvelut, erityisesti erityispalvelut,

hyötyisivät toiminnallisesti nykyistä laajemman väestöpohjan järjestäjätahoista ja osaamisen integroinnista (esim. päihdehuollon erityispalvelut, lastensuojelu, vammaispalvelut, ikääntyneiden palvelut, sosiaalityö).

Laajemman väestöpohjan järjestäminen takaisi mm. paremmin perus- ja erityispalveluiden välisen toiminnallisen integraation, henkilöstön erityisosaamisen, paremman kilpailutusosaamisen ja tutkimus- ja kehittämisosaamisen.

Sosiaalipalvelujen kannalta on tärkeätä, että tämä riittävän suuri ja riittävän asiantuntemuksen omaava järjestäjä kykenee toteuttamaan laadukkaita sosiaalipalveluja myös lähipalveluina.

Lähipalvelut ovat sosiaalipalveluiden asiakkaille tärkeitä, sillä pitkät välimatkat ja vähäisemmät mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluja ovat tekijöitä, joita ei tule unohtaa palveluverkkoa rakennettaessa.

Sosiaalipalvelut linkittyvät kuitenkin vahvasti myös peruskuntiin jääviin palveluihin, joten uudenlaisia yhteistyön käytäntöjä tarvitaan (esim. varhaiskasvatus, oppilashuolto, nuoriso- ja liikuntatoimi, asuminen, joukkoliikenne).

18.1.2016 Anu Muuri 12

Sosiaalipalveluiden hallinnosta ja järjestämisen malleista maailmalta:

Sosiaalipalveluiden käsite vaihtelee maittain ja niiden hallinto on yhdistetty mitä erilaisimpien sektoreiden kanssa (mm. työvoima, koulutus, tasa-arvo, liikunta, lasten ja perheiden palvelut, sosiaalinen osallisuus jne.) Useissa maissa suomalaiset sosiaalipalvelut jakautuvat useille hallinnonaloille ja ministeriöille.

Tästä syystä vertailut ovat haasteellisia ja ennen vertailujen tekemistä pitää määritellä mitä sosiaalipalveluilla tarkoitetaan.

Tutkimukseen perustuvaa tietopohjaa, joka tukisi jotain tiettyä optimaalista väestöpohjan kokoa sosiaalipalveluiden järjestämiseen, ei ole olemassa, koska missään ei ole kokemusta Suomen kaltaisesta, koko maan kattavavasta, sosiaali- ja terveydenhuollon täydellisestä integraatiosta.

18.1.2016 Anu Muuri 13

Sosiaalipalveluiden integraatiosta maailmalta:

Palveluiden integraation tarvetta kuvataan lähes kaikkien maiden palvelujärjestelmien kehittämisen yhteydessä

Sana ’integraatio’ on kuitenkin monimerkityksellinen, erityisesti sosiaalipalveluiden näkökulmasta

Sote-integraatiolla kuvataan esimerkiksi:

terveydenhuollon sisäistä integraatiota, jolla on vähän tekemistä Sote-integraation kanssa – otsikossa on vain sana sosiaali; näinhän tehdään usein myös meillä.

Terveydenhuollon integraatiota, jolla on jokin yhteys sosiaalipalveluihin mutta sisältö jää usein epäselväksi. Sen voi tulkita liittyvän niihin palveluihin, joita terveydenhuolto tarvitsee potilailleen esim. sairaalajakson jälkeen, jolloin puhutaan sanalla ’care’

Terveydenhuollon integraatiota, jossa jokin osa suomalaisen sosiaalipalvelujärjestelmän näkökulmasta on yhdistetty terveydenhuoltoon (esimerkiksi kehitysvammaisten laitoshuolto, vammaisten tai ikääntyneiden ympärivuorokautinen hoito).

18.1.2016 Anu Muuri 14

18.1.2016

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmä

Parl

am

enta

arinen s

eura

nta

ryhm

ä

Asia

ntu

ntija

ryhm

ä

Projektiryhmä

pj. Tuomas

Pöysti

Itsehallinto-

alueryhmä

Järjestämisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmä

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

ryhmä

Järjestämis-

ja

voimaanpano-

ryhmä

Ohjaus, rahoitus

ja kehittä-minen

Vaikutta- vuus ja kustan-nustieto

Veroryh-mä

Valtion-osuus-ryhmä

Digitali-saatio, ICT ja tieto-

hallinto Henkilös-tö

Omaisuusjärjestel

yt

Reformiministerityöryhmä

Palvelu-tuotannon

kehittämisen valmistelu

Kuinka julkinen ja yksityinen sosiaali- ja terveyden-huolto voisi toimia parhaalla mahdollisella tavalla yhteen?

Järjestäjän näkökulma: parhaimmat yksityisen ja julkiset tuottajat muodostavat alueellisen tuotantorakenteen (kustannus, laatu ja vaikuttavuus kohdallaan).

Valinnanvapauden näkökulmasta: julkisen ja yksityisen välille tulee kilpailua, joka kehittää ja tehostaa palveluja – parhaassa mahdollisessa tapauksessa.

Asiakaslähtöisyyden näkökulmasta: yksityinen ja julkinen tuottaja ottaa kokonaisvastuun palveluprosessista - ei kermankuorintaa; kaikki vastaavat koko prosessista ja sen seurauksista.

Palveluprosessien näkökulmasta: palvelu- ja hoitoprosessit ovat saumattomia ja vastuut ja tiedot kulkevat eri toimijoiden välillä.

18.1.2016 Anu Muuri 16

THL mielestä paras lopputulema?

Itsehallintoalueiden ja SOTE-alueiden määrä sama

- Ja niitä voisi olla mahdollisimman vähän

Järjestelmällä selkeä rahoitusmalli

Asiakkailla tosiasiallinen valinnanvapaus ja mahdollisuus

Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on toteutunut tasavertaisesti – ei vain terveydenhuollon ehdoilla ja kriteereillä

Järjestelmän tutkimus- ja kehittämisrakenne on linjakas kohdellen sosiaali- ja terveydenhuoltoa tasapuolisesti – myös tutkimusrahoituksen osalta

18.1.2016 Anu Muuri 17