mikÄ puree pÄihdetyÖssÄ?

of 23 /23
MIKÄ PUREE MIKÄ PUREE PÄIHDETYÖSSÄ? PÄIHDETYÖSSÄ? Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa – mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa

Author: zanna

Post on 05-Jan-2016

32 views

Category:

Documents


0 download

Embed Size (px)

DESCRIPTION

MIKÄ PUREE PÄIHDETYÖSSÄ?. Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa – mikä toimii asiakkaan parhaaksi?. Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa. Rompun toiminta-areenat alle 25-vuotiaiden nuorten päihdetyössä. - PowerPoint PPT Presentation

TRANSCRIPT

  • MIK PUREE PIHDETYSS?Avopalvelut kaupungeissa ja pieniss kunnissa mik toimii asiakkaan parhaaksi?Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten pihde- ja huumeklinikka Rompussa

  • Tiedottaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttamistoimintaRompun toiminta-areenat alle 25-vuotiaiden nuorten pihdetyssEnnalta-ehkisev tyVarhainen tukiHoito, kuntoutus ja jlkihoitoHaittojen vhentmi-nenPrimriehkisySekundriehkisyTertiriehkisyKeskeisi toimintaa mrittvi ja ohjaavia seikkoja Sosiaaliteoreettinen viitekehys Systeemiteoreettinen, ratkaisu- ja voimavarakeskeinen orientaatio Kokonaisvaltaisuus Psykososiaalinen hoito ja kuntoutus Integroidut yksil-, perhe- ja ryhmkohtaiset tuki-/hoitokytnnt Dynaaminen ja supportiivinen tyskentely Toimintatutkimuksellinen tyote Nuoruuden kehitysvaiheiden huomioiminen

  • NuoruusikNuoruus Varhaisnuoruus 12-14/16Varsinainen nuoruus / nuoruuden keskivaihe 15/16-17/19Jlkinuoruus / Myhisnuoruus 18/19-21/25(Varhaisaikuisuus 20-25 / 25-35)

    Nuoruuden keskeiset kehitystehtvtoman sukukypsn kehon psykologinen tunnistaminen, hyvksynt, hallinta ja kyttirrottautuminen lapsuuden emotionaalisesta riippuvuussuhteesta ja vanhempien korvaaminen usein samaistumisen kauttatasavertaisten ystvyys- ja toverisuhteiden luominen samanikisiin ja thn liittyv oman moraalin ja arvomaailman kehittminenoman aikuisen minkuvan ja identiteetin syntyminenintegroitunut, ehe persoonallisuus ja kyky tasavertaiseen parisuhteeseen (ja perheen perustamiseen)

    Siimes & Aalberg 2007, Lepist et al. 2005, Vilkko-Riihel 2003, Lnnqvist et al. 1999

  • Nuorten pihteidenkytn esiintyvyys

    Nuorten pihdehiriiden esiintyvyys 5-10 %, Huomioitavaa on, ett ainakin 80 %:lla on mys muita samanaikaisia mielenterveyden hiriit. Mielenterveyden ongelmat ovat useimmiten primaarisia ja pihdeongelmat sekundrisi. Nuorten pihdehirit alkavat tutkimusten mukaan n. 14-15 -vuotiaanaPihteiden kytt aloitetaan useimmiten tupakkakokeiluillaEnsimmiset alkoholikokeilut ajoittuvat 13-14 ikn. Mys ensimmiset huumekokeilut tehdn yleens nuoruusiss.Ylasteikisist noin joka viides (20%) juo itsens tosi humalaan vhintn kerran kuukaudessa ja (26%)lhes joka kuudes tupakoi (18%) pivittin (11%)huumeita kokeilee 5 % (10%)lkkeiden ja alkoholin sekakytt on 8%:lla imppaamista 7%:lla

    Niemel & Poikolainen & Sourander 2008, Lepist 2007, Marttunen & Aalto-Setl 2007, Lnnqvist & Marttunen 2001

  • Nuorten pihteidenkytn esiintyvyys (2)Huumeita kokeilleista suurin osa tupakoi ja kytt alkoholiaPihteiden kytt esiintyy pojilla psntisesti enemmn kuin tytill12-17 -vuotiaina tytt kyttvt yht paljon kuin pojat Nuoruusikisill tytill alkoholin ja lkkeiden sekakytt on yleisempkuin pojillaYleist satunnainen humalajuominen on myhisnuoruudessa ja varhaisaikuisuudessaVarhaisaikuisuudessa /myhisnuoruudessa (n. 20-25 v) kytt on runsaintaKytt kntyy laskuun yleens siin vaiheessa, kun ty- ja perhe-elmn liittyvt seikat tulevat relevanteiksiSuurimmalle osalle nuorista alkoholia kokeilevista ja kyttvist ei aiheudu pihteiden kyttn liittyvi ongelmia, mutta pihdeongelmat kuuluvat nuorten yleisimpiin mielenterveysongelmiinAlkoholin kytt jatkuu runsaana nuoruudesta aikuisuuteen arviolta 10%:lla

    Niemel & Poikolainen & Sourander 2008, Lepist 2007, Marttunen & Aalto-Setl 2007, Lnnqvist & Marttunen 2001

  • Nuoruusikisten pihteiden kytn luokittelu ja systemaattinen arviointiNuorten pihteiden kytn tasoa tulee arvioida systemaattisesti jatkumonaei lainkaan kytt kokeilukytt satunnainen kytt snnllistyv kytt riskikytt ongelmakytt diagnosoitava hiritila (vrinkytt DSM IV haitallinen kytt ICD 10 riippuvuus)Nuorten pihdehiriille (kuten haitallinen kytt, riippuvuus) ei ole olemassa omia kriteerejNuorten pihteiden kyttn liittyvt ilmit ovat kuitenkin erilaisia kuin aikuisten pihdehiriihinPsyykkisi haittoja, fyysisi komplikaatioita, vieroitusoireita ilmenee harvemmin kuin aikuisillaTyypillisi nuorten pihdehaittoja ovat sosiaalisiin suhteisiin ja koulunkyntiin liittyvt ongelmatJoitain riippuvuusoireita voi kuitenkin esiinty, kuten toleranssin kehittymist, vaikkei varsinaisen haitallisen kytn / riippuvuuden kriteerit tyty diagnostiset orvot 10-30 %Hirit ovat luonteeltaan toistuvia, pitkkestoisia ja vaikeahoitoisiaVarsinaisen pihdehirin lisksi mys alle hiritason jv pihteiden kytt ennakoi myhemmin esiintyvi mielenterveyden ongelmiaMit nuorempana pihteiden kytt aloitetaan sit todennkisemmin ongelmia esiintyy mys aikuisuudessa ja pihteiden kytn vaikutukset psykososiaaliseen toimintakykyyn ja muuhun mielenterveyteen ovat suurempia

    Niemel & Poikolainen & Sourander 2008, Lepist 2007, Marttunen & Aalto-Setl 2007, Lnnqvist & Marttunen 2001

  • Pihteiden kytn systemaattinen arviointi

    (Niemel, S.; Poikolainen, K.; Sourander, A. 2008. Suomen lkrilehti 40/2008 )Pihteiden kytst aiheutuvat haitat

  • Pihteiden kytn haittojaNuoruusin kehityksen vaarantuminen , vinoutuminenPihtymistavat, jotka poikkeavat normatiivisesta kytst (esim. humalajuominen yksin, imppaaminen, sekakytt) ovat riskikytt

  • Nuorten pihteiden kytn vaikeusasteen mrittely ja puuttumisen toimenpiteet

    (Helsingin kaupunki, Sosiaalivirasto, Yhteispalveluosasto, Lasten sijaishuoltotoimisto Jouni Susi ja Marko Nikkanen 2000 mukaillen)

  • 0-2. TASOT /Kokeilukytt, satunnainen kytt /snnllistyv kytt / riskikyttRiskikytt = kytst todennkisesi seuraa haittaa.Vaikka kytt ei olisi vakiintunutta, voi kytttapaan liitty riskej

  • Ehdotuksena tehostettu seuranta, arviointi ja hoito avo- tai laitoshuollossa. Tarvittaessa hoito erikoistuneessa laitoksessa. Laitoshoidon indikaationa avohoidon riittmttmyys tai siit kieltytyminen3. TASO HUOLESTUTTAVA KYTT Riskikytt / Haitallinen kytt

  • 4. TASO ERITTIN HUOLESTUTTAVA KYTTHaitallinen kytt / Riippuvuus kytt Ehdotuksena vlitn arviointija/tai hoito erikoistuneessa yksikss.

  • Nuoren elmntyyli stelevt tekijt ja niiden merkitys pihdehirin kehittymiselle nuoruusiss (1)Nuoren elmntyyli stelevtgeneettiset tai muut persoonallisuuteen liittyvt tekijt ja ominaisuudet,Lapsuuden perheeseen ja sen toimintakykyyn liittyvt tekijtMuut sosiaaliseen ympristn ja kulttuuriin liittyvt tekijt

    Elmntyylin muotoutuminen riippuu ns. riskitekijiden jasuojaavien tekijiden suhteesta eri elmn osa-alueilla

    Tekijill on erilainen merkitys eri ik- ja kehitysvaiheissa

    Niemel & Poikolainen & Sourander 2008, Lepist 2007, Marttunen & Aalto-Setl 2007, Lnnqvist & Marttunen 2001

  • Nuoren elmntyyli stelevt tekijt ja niiden merkitys pihdehirin kehittymiselle nuoruusiss (2)Nuorten ongelmat ovat yksilllisi ja monitekijisi; samat altistavat tekijt voivat johtaa moniin erilaisiin ongelmiin, kuten pihdeongeliin, muihin mielenterveyden hiriihin, erilaiseen riskikyttytymiseen ja sen seurauksena mm. seksitautien ja ei-tovottujen raskauksien esiintymiseen, rikollisuuteen, koulukynnin keskeytymiseen, tyttmyyteen)

    Ongelmat ennakoivat usein pihdeongelmaa tai esiintyvt yht aikaa ja kasautuvat samoille nuorille

    Nuoruusin pihdeongelmaa ei voida tulkita yksittisen erillisen ilmin, vaan on usein nuorten laajempaa, jo varhain alkanutta ongelmavyyhti

    Riskitekijiden ja suojaavien tekijiden dynaamisesta suhteesta johtuen nuoruusin pihdehirin kehitys kokeilusta aina riippuvuuteen on hyvin yksilllinen, ja monitkijinen mik on

    keskeist nuoren hoidon ja pihdeongelman ymmrtmisen kannalta

    Niemel & Poikolainen & Sourander 2008, Lepist 2007, Marttunen & Aalto-Setl 2007, Lnnqvist & Marttunen 2001

  • Nuorten pihdeongelmien ennustettavuus (1)

    Nuorten pihdehiriihin liittyviss tutkimuksissa (ks. mm. Aalto-Setl & Marttunen & Pelkonen 2003, Lepist & von der Pahlen & Marttunen 2005) on tunnistettu tekijit, joilla on joko altistavia tai suojaavia vaikutuksia nuoren pihdehiriiden kehittymisellePihteiden kokeiluun vaikuttavat edell mainittujen elmntyyli steleviin tekijihin liittyvt riskit, joista ympristn liittyvt tekijt ovat ensisijaisia: pihteiden saatavuus, hinta, vanhempien ja ystvien asenteet pihteisiin. Mys vanhempien oma pihteiden vrinkytt/pihderiippuvuus, vakavat mielenterveyden hirit, puutteellinen vanhemmuus ja kodin riitaisa ilmapiiri.Geneettiset tekijt ovat selvimmin sidoksissa ongelmakyttn ja riippuvuuden kehittymiseenRiskiin vaikuttavat mys perimn ja ympristtekijiden yhteisvaikutuksetYksiln liittyvi altistavia tekijit voivat olla kohonnut riskinotto, elmyshakuisuus, kokeilunhalu ja sntj rikkova kyttytyminen. Mys traumaattiset elmntapahtumat, mielenterveyshirit ja oppimisvaikeudet.Lnnqvist & Marttunen 2001, Niemel et al. 2008, Lepist et al. 2005

  • Nuorten pihdeongelmien ennustettavuus (2)Suojaavia tekijit ovat erityisesti tietyt perheeseen liittyvt seikat, kuten riittvn vahva vanhemmuus, lheiset suhteet perheess ja toimiva keskusteluyhteys, muiden perheenjsenten jrkev suhtautuminen pihteiden kyttn

    Yksiln hyv mielenterveys, hyv koulumenestys (onnistumisen kokemukset)

    Kaveripiirin ei-ihannoiva pihdeasenneLnnqvist & Marttunen 2001, Niemel et al. 2008, Lepist et al. 2005

  • Varhainen puuttuminenIhanteellista olisi tunnistaa riskiryhmn kuuluvat lapset jo ennen kuin varsinaiset pihdekokeilut / kytt alkaa (neuvolat, koulutervh.)Nuoren pihteiden kyttn tulisi puuttua, kun se ei ole viel hiritasoistaHoito ja tukitoimenpiteet tulisi aloittaa mahdollisimman varhain, koska aiempi pihteiden kytt ennakoi myhemp vakavaa kytt ja varhain aloitettu pihteiden kytt ennakoi myhemmin laittomien pihteiden kyttIkvaiheen ja kehitystason huomioiminen on trkeMit nuoremmasta on kyse, sit matalammalla kynnyksell tulisi puuttuaPuuttumiskeinona ky ns. lyhytinterventio (puheeksi otto, voimavarojen kartoittaminen ja pihteiden kytn seuranta), joka voidaan toteuttaa esim. kouluterveydenhuollossaSnnllistyvn riskikytn kohdalla tarvitaan suunnitelmallisempaa ja laaja-alaisempaa lyhytinterventiotaTilanteessa, jossa pihteiden kytn lisksi kasaantuneiden ongelmien uhka nuoren kasvulle ja kehitykselle on ilmeinen, tarvitaan varsinaista hoitoaHuomioitavaa on, ett puuttumista suunniteltaessa ongelmien selvittely on epeettist, jos tarpeenmukaista hoitoa ei ole tarjolla Lnnqvist & Marttunen 2001, Niemel & Poikolainen & Sourander 2008

  • Nuoren pihdeongelmien hoitoNuorten pihdeongelmien hoidossa asiakkaana tulisi nuoren lisksi mahdollisuuksien mukaan olla mys hnen perheens kaikkine ongelmineen ei pelkk pihdeongelma (kokonaisvaltaisuus, mt)Edellytt hoidon alkuvaiheessa huolellista tutkimusta ja hoidon tarpeen moniammatillista kokonaisarviointiaKeskeinen tavoite on saada siirretty kaikkien pihteiden kokeilua ja kytt mahdollisimman myhiseen vaiheeseen nuoruusikVarhaisvaiheen interventiossa olennaista on vahvistaa suojaavia tekijit ja vhent tai muuttaa riskitekijitMallit, joissa tavoitteena on vanhempien tapaamisilla tukea ja edist vanhempi-lapsisuhdetta ja vhent haitallisia perhetekijit, ovat tuottaneet positiivisia tuloksia (vrt. TLP)

    Lnnqvist & Marttunen 2001, Aalto-Setl et al. 2003, Lepist et al. 2005, Niemel et al. 2008

  • Nuorten pihteiden kytn vaikeusasteen mrittely ja puuttumisen toimenpiteet

    (Helsingin kaupunki, Sosiaalivirasto, Yhteispalveluosasto, Lasten sijaishuoltotoimisto Jouni Susi ja Marko Nikkanen 2000 mukaillen)

  • 0-2. TASOT /Kokeilukytt, satunnainen kytt /snnllistyv kytt / riskikyttRiskikytt = kytst todennkisesi seuraa haittaa.Vaikka kytt ei olisi vakiintunutta, voi kytttapaan liitty riskej

  • Ehdotuksena tehostettu seuranta, arviointi ja hoito avo- tai laitoshuollossa. Tarvittaessa hoito erikoistuneessa laitoksessa. Laitoshoidon indikaationa avohoidon riittmttmyys tai siit kieltytyminen3. TASO HUOLESTUTTAVA KYTT Riskikytt / Haitallinen kytt

  • 4. TASO ERITTIN HUOLESTUTTAVA KYTTHaitallinen kytt / Riippuvuus kytt Ehdotuksena vlitn arviointija/tai hoito erikoistuneessa yksikss.

  • YhteenvetonaNuoruusin pihdeongelmat eivt ole irrallinen ilmi, vaan siihen liittyy mys muuta ongelmatiikkaaVarhaiset kokeilut ja kytt sek alle hiritason jv kytt ennakoivat myhemmin pihde- ja muita mielenterveyshiriit sek alentunutta psykososiaalista toimintakykyNuoren elmn liittyy tekijit, jotka voivat joko altistaa pihdehirin kehittymiselle tai suojata silt. Keskeist on niden tekijiden yksilllinen ja kokonaisvaltainen tunnistaminen kunkin nuoren kohdalla ennaltaehkisyn, varhaisen tunnistamisen ja hoitotoimenpiteiden aloittamiseksiOlennaista on saada siirretty kaikkien pihteiden kokeilua ja kytt mahdollisimman myhiseen vaiheeseen nuoruusin kehitystErityist huomiota on kiinnitettv seurantaan; nuoren pihdehirit ovat luonteeltaan pitkkestoisia, toistuvia ja toipumisenkin jlkeen on suuri riski sairastua uudelleen

    Jessorin ongelmakyttytymisteoria. Ympristn liittyvt riskitekijt ovat ensisijaisia*