mitä väliä on jollain huoltosuhteella?
TRANSCRIPT
MITÄ VÄLIÄ ON JOLLAIN HUOLTOSUHTEELLA? Kuntien toimintaympäristön pyörteisyys
Val$o$eteen tohtori Timo Aro Rauman kaupungin henkilöstön koulutuspäivä 9.10.2015, Rauma
”En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?” - Charles Bukowski ’Lounaalla’ 1999 -
Aluerakenteen isoja muutosvoimia Kaupungistuminen
KeskiAyminen Vyöhykkeisyys
Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen
1. 2. 3. 4. 5. 6.
Suomi on vauraampi kuin koskaan histori-‐ansa aikana, muAa miksi tuntuu siltä, eAeivät rahat riitä mihinkään?
Demografinen muutospaine
Työikäisten määrä laskee!
Demografinen muutospaine
§ Kun,en välisestä muu5oliikkeestä sai muu5ovoi5oa joka neljäs kunta (79) vuosina 2010-‐2014. Nuorista (15-‐24-‐vuo,aiden) sai muu5ovoi5oa vain joka kymmenes kunta (18)
§ Väestön ikärakenteen muutos johtaa ikäsidonnaisten sosiaali-‐ ja terveysmenojen kasvuun: yli 65-‐vuo,aiden määrä kasvaa 32,6 % ja yli 75-‐vuo,aiden määrä 68,6 % vuosina 2015-‐2030
§ Väestöllinen huoltosuhde yli5ää rajapyykin 100 joka kolmannessa kunnassa vuoteen 2030 mennessä. Taloudellinen huoltosuhde on vielä armo5omampi useassa kunnassa.
§ Työikäisen väestön määrä vähenee noin 58 000
henkilöllä ja samanaikaises$ koko väestön määrä nousee noin 250 000 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Työikäisten väestön määrä kasvaa vain 74 kunnassa (317) vuoteen 2023 mennessä. Työikäisten määrä laskee kaikissa satakuntalaisissa kunnissa!
Väestön ikärakenteen muutos, työikäisen väestön määrän väheneminen, huoltosuhteen heikkeneminen
Lähde: Tilastokeskus Kar5a: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
Ikärakenteen kehitys väestöennusteen mukaan kaupunkiseuduittain vuosina 2011-2040
Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050
Alle 20 vuo,aiden määrä vähenee kaikilla Satakunnan seuduilla
Työikäisten määrä vähenee kaikilla
Satakunnan seuduilla
Yli 65-‐vuo,aiden määrä kasvaa kaikilla Satakunnan seuduilla
Muutoksen kaksi armotonta mittaria…
1. Väestöllinen huoltosuhde = työikäisten osuus suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin tai 15-‐64 –vuo,aiden määrä suhteessa alle 15-‐vuo,aisiin ja yli 65-‐vuo,aisiin
2. Taloudellinen huoltosuhde = työllisten osuus suhteessa ei-‐työllisiin (lapset, eläkeläiset, opiskelijat, työ5ömät, työvoiman ulkopuolella olevat jne.)
Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde (kantokyky)
Väestöllisen huoltosuhteen muutos pitkällä aikavälillä
Eläköityminen lisääntyy,
työikäisten määrä vähenee
Hoivatarve kasvaa
2010 2030 2020 2000
Talous kiristyy
1990 1980 1970
Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli
hyvin edullinen huoltosuhde
70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti
50
60
70
80
2040
60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti
vuosi
indeksi
50
60
70
80
indeksi
40 40
0 0
Nousu on alkanut ja se kestää noin 20 vuotta!
Lähde: Arto Koski 2013
Väestöllinen huoltosuhde 2014
§ Väestöllinen huoltosuhde oli alhaisin Helsingin, Kuopion, Jyväs-‐kylän, Rovaniemen, Tampereen, Oulun ja Turun seuduilla sekä korkein Joutsan, Ylä-‐Pirkanmaan, Keuruun, Torniolaakson ja Sisä-‐Savon seuduilla vuonna 2014
§ Rauman väestöllinen huolto-‐suhde oli 0,64 vuonna 2014 eli sataa työikäistä kohden oli 64 lasta tai eläkeläistä
§ Pohjois-‐Satakunnan ja Porin seudun suhdeluku oli 0,65 vuoden 2014 lopussa 0,40 0,45 0,50 0,55 0,60 0,65 0,70 0,75 0,80 0,85 0,90
Helsingin seutukunta Kuopion seutukunta
Jyväskylän seutukunta Rovaniemen seutukunta Tampereen seutukunta
Oulun seutukunta Turun seutukunta
Mariehamns stads ekonomiska region Joensuun seutukunta Vaasan seutukunta
Tunturi-‐Lapin seutukunta Porvoon seutukunta
Pohjois-‐Lapin seutukunta Riihimäen seutukunta
Lappeenrannan seutukunta Ålands landsbygd
Kajaanin seutukunta Hämeenlinnan seutukunta
Seinäjoen seutukunta Lahden seutukunta
Kemi-‐Tornion seutukunta Koillismaan seutukunta Kouvolan seutukunta Kokkolan seutukunta
Kotkan-‐Haminan seutukunta Rauman seutukunta
Pohjois-‐Satakunnan seutukunta Mikkelin seutukunta
Porin seutukunta Varkauden seutukunta
Forssan seutukunta Salon seutukunta
Raaseporin seutukunta Ylä-‐Savon seutukunta
Etelä-‐Pirkanmaan seutukunta Loviisan seutukunta
Vakka-‐Suomen seutukunta Raahen seutukunta
Suupohjan seutukunta Ylivieskan seutukunta Jakobstadsregionen
Pieksämäen seutukunta Äänekosken seutukunta Kyrönmaan seutukunta
Imatran seutukunta Loimaan seutukunta
Savonlinnan seutukunta Lounais-‐Pirkanmaan seutukunta
Haapaveden-‐Siikalatvan seutukunta Åboland-‐Turunmaan seutukunta
Ålands skärgård Keski-‐Karjalan seutukunta Kehys-‐Kainuun seutukunta
Jämsän seutukunta Luoteis-‐Pirkanmaan seutukunta
Järviseudun seutukunta Kaus,sen seutukunta
Kuusiokun,en seutukunta Sydösterbo5enin seutukunta
Oulunkaaren seutukunta Nivala-‐Haapajärven seutukunta
Pielisen Karjalan seutukunta Koillis-‐Savon seutukunta
Itä-‐Lapin seutukunta Saarijärven-‐Viitasaaren seutukunta
Sisä-‐Savon seutukunta Torniolaakson seutukunta
Keuruun seutukunta Ylä-‐Pirkanmaan seutukunta
Joutsan seutukunta
Heikoin viidennes seuduista
Kaikkien seutujen mediaani
Paras viidennes seuduista
Satakunnan seudut
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki-‐ ja seutuindikaa5orit
Väestöllinen huoltosuhde kuvaa työ-‐ikäisten (15-‐64 v.) suhdeAa lapsiin (alle 15-‐vuo$aat) ja eläkeläisiin (yli 65-‐vuo$aat)
Taloudellinen huoltosuhde 2013
§ Taloudellinen huoltosuhde poikkesi merki5äväs, seutujen välillä: esimer-‐kiksi Helsingin seudulla suhdeluku 1,10 ja Itä-‐Lapin seudulla 2,12
§ Taloudellinen huoltosuhde oli alhaisin Ahvenanmaan seuduilla, Helsingin, Vaasan ja Porvoon seuduilla sekä korkein Itä-‐Lapin, Kehys-‐Kainuun, Pielisen-‐Karjalan ja Torniolaakson seuduilla
§ Rauman seudun taloudellinen huolto-‐suhde oli 1,40 eli sataa työllistä koh-‐den oli 140 ei-‐työllistä
§ Porin taloudellinen huoltosuhde oli 1,53 ja Pohjois-‐Satakunnan 1,56 0,90 1,10 1,30 1,50 1,70 1,90 2,10 2,30
Ålands landsbygd Mariehamns stads ekonomiska region
Helsingin seutukunta Vaasan seutukunta Porvoon seutukunta
Ålands skärgård Riihimäen seutukunta
Turun seutukunta Jakobstadsregionen
Tampereen seutukunta Kuopion seutukunta
Kyrönmaan seutukunta Sydösterbo5enin seutukunta
Seinäjoen seutukunta Hämeenlinnan seutukunta
Rauman seutukunta Tunturi-‐Lapin seutukunta
Loviisan seutukunta Kokkolan seutukunta
Vakka-‐Suomen seutukunta Åboland-‐Turunmaan seutukunta
Jyväskylän seutukunta Lappeenrannan seutukunta
Raaseporin seutukunta Oulun seutukunta
Loimaan seutukunta Rovaniemen seutukunta
Kaus,sen seutukunta Pohjois-‐Lapin seutukunta
Porin seutukunta Forssan seutukunta Lahden seutukunta
Etelä-‐Pirkanmaan seutukunta Pohjois-‐Satakunnan seutukunta Lounais-‐Pirkanmaan seutukunta
Mikkelin seutukunta Kouvolan seutukunta
Suupohjan seutukunta Joensuun seutukunta Ylivieskan seutukunta
Kuusiokun,en seutukunta Salon seutukunta
Kajaanin seutukunta Kotkan-‐Haminan seutukunta
Pieksämäen seutukunta Luoteis-‐Pirkanmaan seutukunta
Ylä-‐Savon seutukunta Raahen seutukunta
Haapaveden-‐Siikalatvan seutukunta Järviseudun seutukunta
Imatran seutukunta Savonlinnan seutukunta Koillismaan seutukunta
Jämsän seutukunta Nivala-‐Haapajärven seutukunta
Kemi-‐Tornion seutukunta Varkauden seutukunta Sisä-‐Savon seutukunta
Ylä-‐Pirkanmaan seutukunta Keuruun seutukunta
Äänekosken seutukunta Joutsan seutukunta
Keski-‐Karjalan seutukunta Saarijärven-‐Viitasaaren seutukunta
Oulunkaaren seutukunta Koillis-‐Savon seutukunta
Torniolaakson seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Kehys-‐Kainuun seutukunta
Itä-‐Lapin seutukunta
Heikoin viidennes seuduista
Kaikkien seutujen mediaani
Paras viidennes seuduista
Satakunnan seudut punaisella
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki-‐ ja seutuindikaa5orit
Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työllisten suhdeAa ei-‐työllisiin: mitä alhaisempi luku, sitä kilpailukykyisem-‐pi alue on väestöllisestä näkökulmasta
Mitä väliä on jollain huoltosuhteella?
55,8 vuonna 2015
64,4 vuonna 2020
71,1 vuonna 2030
Samanaikaisesti esimerkiksi Ruotsissa ja keskeisissä kilpailijamaissa työikäisten määrä kasvaa 2015-2030…
>100
<100 joka kolmannessa kunnassa vuonna 2030
Nykyisen hyvinvointimallin ylläpitäminen edellyttää…
1. Tuottavuuden lisäämistä § Isojen rakenneuudistusten läpivientiä a’la
sote § Teknologian ja digitalisaation
hyödyntä-mistä § Tuottavuuden lisäämistä eli vähemmällä
työpanoksella on saatava enemmän arvon-lisäystä
2. Työllisyysasteen
nostamista kaikissa ikäryhmissä § Työurien pidentämistä § Työssä jaksamisen edistämistä § Opiskeluaikojen lyhentämistä § Työn verotuksen alentamista § Työvoiman tarjonnan lisäämistä § Työperustaisen maahanmuuton lisäämistä
3. Ja herraties mitä muuta…
Miksi työllisyysaste on niin tärkeä?
Suomen työllisyysaste on kaikissa ikäryhmissä alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa!
§ Kuilu Ruotsiin on kasvanut edelleen 2010-‐luvun tai5een jälkeen:
§ Suomen työllisyysaste yltää vain Pohjanmaan rannikkoseudulla ja Uudellamaalla EU:n ase5amaan 75 %:in tavoi5eeseen
§ Itäisen, keskisen ja pohjoisen Suomen työllisyysaste on eri5äin alhainen muihin Pohjoismaihin verra5una
§ …toisaalta kyse myös tuo5avuudesta: Suomessa tehdään keskimäärin 1600 työtun,a vuodessa, Saksassa 1400 työtun,a ja Kreikassa 2000 työtun,a
Ylimääräisenä kiusana ns. Baumolin tauti
1. Julkisen sektorin hyvinvointipalvelut ovat pääosin lakisääteisiä ja
työvoimavaltaisia
2. Tuottavuutta on vaikea lisätä nopeasti: suurin osa
kuluista on henkilöstö-kuluja
3. Avoimella sektorilla tuottavuuden nousu
mahdollistaa palkkojen noston
4. Mutta julkisella sektorilla tuottavuuskehitys hitaampaa
ja kustannus-kehitys nopeampaa
5. Julkisella sektorilla käsi- ja jalkapareja ei voi
korvata koneilla ja laitteilla samoin kuin tuotannollisessa
prosessiteollisuudessa
6. Henkilöstöä on vaikea lomauttaa tai irtisanoa riippumatta suhdanne-
vaihteluista
7. Julkisen sektorin palkkakehitys seuraa
avoimen sektorin kehitystä hitaammasta
tuottavuudesta huolimatta
1. Kunta joutuu panostamaan yhä suuremman osan resursseistaan (perus)hyvinvointipalveluiden tuottamiseen väestörakenteen muutoksen
seurauksena… 2. …mutta joutuu silti samalla supistamaan ja/tai
lopettamaan palveluitaan, karsimaan toimipistei- tään ja uudelleenorganisoimaan toimintojaan… 3. …ja nostamaan asteittain tuloveroprosenttia sekä asiakas- ja palvelumaksuja
Baumolin taudin ensimmäiset merkit
Ja vielä ylimää-räisenä kiusana Wagnerin laki…
Julkisen sektorin kustannuspainetta lisää yksilöiden taipumus vaatia
julkisilta palveluilta aina enemmän ja
parempaa…
Hyvinvointipalvelui-den kysyntä- ja
laatuvaatimukset kasvavat elintason
noustessa…
PARADOKSI: Hyvinvointipalvelui-den kysyntä kasvaa
eniten siellä missä on vaurautta ja vähiten
siellä missä on eniten tarvetta
”Sateen sattuessa voidaan kiistellä siitä, onko sadetakki parempi kuin sateenvarjo, mutta tyhmintä on jäädä sateeseen ja kastua"
- Osmo Soininvaara -
https://www.youtube.com/watch?v=bcYqm7AVdiU
LISÄTIETOJA: Valtiotieteen tohtori Timo Aro [email protected] www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890