miten suomen lainsäädäntö pysyy teknologian kehityksen tahdissa

Miten Suomen lainsäädäntö pysyy sähköisten palvelujen teknisen ja toiminnallisen kehityksen mukana?

Jyrki J.J. Kasvi

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

THL OPERin yhteistyöseminaari - Asiakkaan ääni kuuluviin 19.3.2015

Any sufficiently advanced technology is indistinguishable from magic.

- Arthur C. Clarke

Olemme matkalla kohti Tylypahka-yhteiskuntaa

Teknologian ymmärtäminen välttämätöntä myös lainsäädännössä

Tiedon puute voi johtaa tuhoisiin

poliittisiin päätöksiin.

Reagoimme, emme ohjaa kehitystä

IC-tekniikan kehitys kiihtyy Mooren lakia noudattaen

Samoin IC-tekniikkaa hyödyntävien teknologioiden kehitys (geeni-tekniikka, synteettinen biologia, nanotekniikka, neurotekniikka, …)

IC-tekniikan merkitys yhteiskunnalle kasvaa

Useita radikaaleja teknologioita (tekoälyt, big data, IoT, robotisaatio, …)

Koko infrastruktuuri riippuvainen ICT-infrastruktuurin toiminnasta

Lainsäädännön prosessit eivät ole vastaavasti nopeutuneet

”Tuottavuus”ohjelma vähensi lainvalmisteluresursseja Laajojen teknologialakikokonaisuuksien valmistelu ei enää tahdo onnistua

neljän vuoden vaalikauden aikana (Tietoyhteiskuntakaari)

Teknologialait vanhenevat usein jo ennen valmistumistaan (esim Modeemikaappauslaki)

Oikeuskäytännön määrittelevät ennakkotapaukset saadaan vasta vuosia lain voimaantulon jälkeen (esim. TVkaista)

27.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6

Esim tuoreen tietoyhteiskuntakaaren käsitys joukkoviestinnästä ei vastaa nykytilannetta

Audiovisuaalisen ohjelman ja sisältöpalvelun määritelmät 3§ 1) ja 2) ovat avoimia, mutta perusteluissa painotetaan merkittävälle osalle yleisöstä suunnattua joukkoviestintää. Kasvava osa audiovisuaalisista ohjelmista on käyttäjien pienille yleisöille tuottamia,

mutta voivat saada miljoonia katsojia ja tuottaa merkittäviä mainostuloja.

Useat kaupalliset sisältöpalvelut keskittyvät nimenomaan käyttäjien itse tuottamien audiovisuaalisten sisältöjen välittämiseen.

Käyttäjien tuottamien sisältöjen ja niitä välittävien sisältöpalveluiden oikeudellinen asema on jäämässä epäselväksi

Audiovisuaalisuus rajaa monia sisältöpalveluita kuten e-kirjat keinotekoisesti lain ulkopuolelle, vaikka verkko ei erittele sisältöjä eri medioihin



13,9 miljoonan katsojan ”kotivideo”

Havaintoja Suomesta

Tiedämme mitä pitäisi tehdä, mutta emme tee sitä

Kataisen hallituksen ohjelmassa oli paljon tietoyhteiskuntapoliittisia tavoitteita, mutta ne lyötiin suurimmalta osin laimin

Raporttien ja strategioiden asemesta tarvitaan päätöksiä!

Hankimme tietojärjestelmiä mutta emme hyödynnä niitä

Suomen osaaminen ja ICT-infra huippuluokkaa, mutta esim Suomen kouluissa käytetään IC-tekniikkaa vähiten Euroopassa

Ministeriöt ja kunnat vahtivat mustasukkaisesti tonttejaan

Esim. kyberturvallisuutta ei pystytty vastuuttamaan, ja sitä koordinoi valtioneuvosto

Ministeriöt nokittelevat sanoista! ’Verkkovalvonta’ vai ’tietoliikennetiedustelu’


… kyllä, vähiten Euroopassa


Survey of Schools: ICT in Education

Vallitseva tilanne on sietämätön

Esim. sosiaali- ja terveydenhoidon sadat tietojärjestelmät eivät kommunikoi eivätkä muodosta toiminnallista kokonaisuutta

Tiedonhallinnan pettämisestä johtuvat (hoito)virheet ja viivästymiset Ylimääräisen työn kustannukset

– HUS: erikoislääkäreiden työajasta 10%:a kuluu tiimalasin tuijotteluun

Julkisen sektorin tiedonhallinnan prosessit usein arkaaisia

Mappeja, kirjeitä, käsin kirjoitettuja lippusia ja lappusia, muistikuvia Tietojärjestelmästä huolimatta noudatetaan vanhoja toimintatapoja

Julkishallinnon tietovarantojen laatu usein heikko

Käsitteistöt ja sanastot määrittelemättä, metadata puuttuu Aineistot kootaan raporteiksi vuosien viipeellä Päätökset ja lainsäädäntö perustuvat vuosia vanhentuneeseen tietoon


Seurauksia

(Julkishallinnon) tietojärjestelmien ja tietovarantojen heikko hallinta vaarantaa kansalaisten tietoturvan ja yksityisyyden

Esim. poliisin henkilörekisterien ongelmat ovat syöneet luottamusta viranomaisten kykyyn huolehtia rekistereistään asianmukaisesti– Voimmeko luottaa esim. poliisin henkilörekistereiden perusteella

laadittaviin, monessa työtehtävässä vaadittaviin turvallisuusselvityksiin

Julkishallinnon tietojärjestelmien kehityksen ja ylläpidon kustannukset ja aikataulut ovat karanneet käsistä

Hankintalaki ja totutut käytännöt johtavat toimintatapoihin, joiden tiedetään jo etukäteen epäonnistuvan

Kuka uskaltaa tilata virkavastuulla ketterästi kehitettävän tietojärjestelmän, josta ei tilattaessa vielä tiedetä, mitä se tarkkaan ottaen tekee?– Toki näin myös nyt, sillä laajan tietojärjestelmän etukäteen määrittely on

mahdotonta, etenkin kun maailma muuttuu alta pois.


Poliittisia selityksiä

Poliittinen tahtotila digitalisaation edistämisestä puuttunut

Digitalisaatio nähty teknisenä, ei poliittisena kysymyksenä Muutosta parempaan havaittavissa

Hallintorajojen loukkaamattomuus

JulkICT-toiminnolta on puuttunut natsat tehtävänsä hoitamiseen.– Jo 10 vuotta JulkICT-toiminto on yrittänyt edistää ja varmistaa

yhteentoimivuutta

Suomen digitalisaation jarruina mm.

Omistajuuden, sitoutumisen ja johtajuuden puute ”Päätöksentekolama”

Keskittyminen teknologiaan (laajakaista, palveluväylä), palveluiden, prosessien, toiminnallisuuden ja vaikuttavuuden asemesta

Siiloutuminen ja omalle reviirille keskittyminen (esim suoratyo.fi) Projektipöhö ja strategiaähky uuvuttavat tekemisen


Kaupallisia selityksiä

Ajanmukaisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön puuttuessa teknologiainvestointeihin liittyy usein juridinen riski

Kyse myös kulttuurista. Kaliforniassa syntyy jatkuvasti uusia liiketoiminta-malleja, joille tarjolla riskirahoitusta vaikka juridinen riski voi olla suuri (Über, AirBnB, …)

Lainsäädännön uudistumista myös jarrutetaan tarkoituksella vanhojen liiketoimintamallien suojelemiseksi

Esim. mobiilimaksaminen, sähköinen tunnistaminen ja sisältöteollisuus

Vanhoilla toimijoilla vahva asema, jonka turvin vaikuttaa lainsäädäntöön Uusilla toimijoilla ei vastaavaa lobbausvoimaa ja suhdeverkostoja


Mobiilimaksut – ylivoimainen haaste Suomessa


Tim

o S

Imell

yhteensä.


Uusia haastajia

V. 2012 Afrikan mobiiliraha-

markkinat olivat 61,5 mrd

euroa, suuremmat kuin

Euroopan ja Pohjois-

Amerikan yhteensä.

Keniassa avataan rahti-

lennokkireitti vuonna 2016.

Ratkaisuja

Ketterä lainsäädäntöprosessi

Iteratiivinen kokeileva ja korjaava toimintatapa sopii ympäristöön, jossa tavoitteet eivät ole työn alkaessa vielä selvillä, koska maailma muuttuu valmistelutyön aikana

Poliittisen tahtotilan luominen

Pelkät hallitusohjelmakirjaukset ja ICT-strategiat eivät riitä

Virossa Toomas Ilves otti digitalisoinnin poliittisten tavoitteidensa kärkeen

Tekoälyjen hyödyntäminen lainvalmistelussa

Lait ovat tai niiden tulisi olla yksiselitteisiä rakenteisia dokumentteja, ihanteellisia koneelliseen analysointiin ja tuotantoon

Vapauttaisi resursseja rutiineista lakien tavoitteisiin ja sisältöön

Yhdysvalloissa on jo juristitekoäly koekäytössä


Esimerkkejä lähivuosien haasteista

Liikenteen automaation lainsäädäntö

Vaikka turvallisuus paranisi, kuka vastuussa onnettomuustilanteissa? Kenen turvallisuutta tekoäly priorisoisi?

Tekoälyjen valtuudet ja vastuut

Tekoälyt toimivat jo lääkäreinä ja juristeina

Algoritmit julkisen vallan käyttäjinä– Aidosti automaattinen liikenteenvalvonta

– Automaattinen sosiaalietuuksien myöntäminen

Yksityisyys ja tietoturva vs. big data ja esineiden internet (IoT)

Kun sänky tietää, miten nukut, muki tietää, mitä juot ja piilolinssi tietää, milloin olet syönyt

Kun kaikki ympärilläsi kerää ja analysoi sinusta tietoa



Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?

Image: IBM

Juristia, kun Ross osaa ulkoa sekä lainsäädännön että ennakkotapaukset?


73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä

juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.


Google

30.9.2010 www.kasvi.org 23

Sukupuolten välinen digikuilu?

Keskustelua

U.S. Army Photo

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.

TIEKEn toiminnan painopisteet ovat1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen

2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen

3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut

TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €

TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä

2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 24