Miten tutkimme tulevaisuutta?

Tutu1

Tulevaisuus

Tulevaisuus

odotukset

Tulevaisuus

odotukset

menneisyyden peilaaminen

Tulevaisuus

odotukset

menneisyyden peilaaminen

tavat

Tulevaisuus

odotukset

menneisyyden peilaaminen

tavat

arvaukset

Tulevaisuus

odotukset

menneisyyden peilaaminen

tavat

arvaukset ennustukset

Kokemus

Kokemus

=Antropologiset vakiot

Kokemus

=Antropologiset vakiot

Odotukset

Aikakäsitykset

Syklinen

Aikakäsitykset

Syklinen

Aikakäsitykset

Symmetrinen

Syklinen

Aikakäsitykset

Lineaarinen

Symmetrinen

Lineaarinen, mennyttä ja tulevaa asymmetrisesti käsittelevä aikakäsitys vakiintui teollistumisen

myötä

Mutta onko kehityksellä suuntaa?

Evolutionäärinen käsitys kehityksestä

Onko muutos nopeampaa kuin ennen?

Onko muutos nopeampaa kuin ennen?

Pitääkö tulevaisuuteen suhtautua aiempaa kiinnostuneemmin?

Aika

Ulottuvuus

● ● ● ● ● ●●● ● ● ● ● ● ● ● ●● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●

● ● ● ● ● ●●● ● ● ● ●● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●

● ● ●● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●

● ●● ●

● ● ● ● ●

● ● ●

● ● ●

● ● ●

● ● ● ●

● ● ● ●● ● ● ● ●

● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●

● ●● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●

● ● ● ● ● ● ●

● ● ● ● ● ● ●

● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●

● ●

maailma

kansakunta, rotu

business, kaupunki, lähiympäristö

perhe

seuraava viikko lähivuodet elinikä lastenelinikä

Tulevaisuus tutkimuksen kohteena

Vaikka lukuisat institutionaaliset tuntomerkit osoittavat, että tulevaisuudentutkimus on itsenäinen tutkimusala, sen perustehtävistä ja lähestymistavoista kiistellään.

Tulevaisuudentutkimuksen tehtävistä

Tulevaisuudentutkimuksen keskeiset tehtävät

1.tulevaisuutta koskevien vaihtoehtojen rakentaminen2.vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien todennäköisyyksien arvioiminen

3.vaihtoehtoisten tulevaisuuksien toivottavuuden arvioiminen.

TODENNÄKÖISET TULEVAISUUDET

Tieteellisiä ennusteita vai yhteiskuntasuunnittelua?

”...a prediction becomes a part of the intellectual environment to which people react and which they take into account in their decision-making processes” (Bell, 1997a, s.230).”

self-altering prophecies; ennusteet yhteiskuntasuunnittelun apuvälineenä (ks. Hukkinen 2002)

Yhteiskunnallisilla ennusteilla on takaisinkytkentöjä

”...a prediction becomes a part of the intellectual environment to which people react and which they take into account in their decision-making processes” (Bell, 1997a, s.230).”

self-altering prophecies; ennusteet yhteiskuntasuunnittelun apuvälineenä (ks. Hukkinen 2002)

Yhteiskunnallisilla ennusteilla on takaisinkytkentöjä

Itseään toteuttavat ennusteet (self-fulfilling prophecies)

Itsensä kumoavat ennusteet (self-negating prophecies)

1900 1950 2000 2050 21000

1

1

11

2

2

2

2

3

3

3

34

4

4

4

5

5

55

Year

5: Nonrenewable resources

3: Industrial output

4: Pollution level

2: Food output

1: Population

LTG SCENARIO 1: RESOURCE CRISIS

Source: Meadows, Randers and Meadows, LTG 30 year update, 2004

lähde: Raupach et al.: Global and regional drivers of accelerating CO2 emissions, PNAS Early Edition, The National Academy of Sciences of the USA 2007

toteutuma

lähde: Raupach et al.: Global and regional drivers of accelerating CO2 emissions, PNAS Early Edition, The National Academy of Sciences of the USA 2007

MAHDOLLISET TULEVAISUUDET

todennäköinen

toivottava

todennäköinen

mah

dolli

nen uskottava

Tulevaisuusvaihtoehtojen arviointikriteerit

Tulevaisuuden vaihtoehtojen toivottavuus: kuvailua vai arvottamista?

TOIVOTTAVAT TULEVAISUUDET

Yhteiskunnassa vallitsevia arvostuksia voidaan tutkia empiirisen (deskriptiivisen) arvotutkimuksen keinoin. Tämä on kuitenkin heikko perusta toivottavan tulevaisuuden arvioinnille.

Arvo-objektivismi (esim. Bell, 1997) vs. arvorelativismista (esim. Niiniluoto)

Tiedettä vai taidetta?

”I conclude that futures studies, when it combines the task of exploring probable and preferable futures, is a mixture of theoretical and empirical research, methodology, philosophy, and political action. But its core we find in a design science, which attempts to help the rational planning of our future.” (Niiniluoto, 2001)

Tulevaisuustiedettä vai tulevaisuusnäkökulma tieteissä?

Taloustieteet

Politiikan tutkimus

Sosiaali-psykologia

Filosofia Kulttuurin tutkimus

Historia-tieteet

Antropologia

Sosiologia

Tilastotiede

Tulevaisuuden tutkimus

Politiikka-analyysi

Teknologian arviointi ja ennakointi

Riskianalyysi

Tulev. tutkimus

Integroitu arviointi

Tulevaisuudentutkimuksen instituutiot

Tulevaisuudentutkimusta voidaan pitää itsenäisenä tutkimusalueena, koska on nähtävissä siihen keskittyneitä tiedeinstituutioita ja tieteellisen perinteen kasautumista. Myös Suomessa tulevaisuudentutkimuksella on vahva institutionaalinen perusta.

Tieteellisiä journaaleja ym. aikakausjulkaisuja

Esim. Futures, The Journal of Forecasting, Planning and Policy (UK); Technological Forecasting and Social Change (USA); Futures Research Quarterly (USA); World Futures. The Journal of General Evolution (The Netherlands); Longe Range Planning (UK); Foresigh. The Journal of Futures Studies, Strategic Thinking and Policy (UK); International Journal of Forecasting (The Netherlands); The Futurist, Forecasts, Trends, and Ideas about the Future (USA); Futura (FIN).

Alalle suuntautuneita tutkijoita

“We continue to rely on the past work of Roy Amara, Robert U. Ayres, Eleonora Barbieri Masini, Daniel Bell, Kenneth and Elise Boulding, Harrison Brown, Lester R. Brown, Harlan Cleveland, Joseph F. Coates, Edward S. Cornish, James A. Dator, Bertrand de Jouvenel, Yehezkel Dror, Mahdi Elmandjra, Amitai Etzioni, Victor Ferkiss,Ossip K. Flechtheim, R. Buckminster Fuller, Dennis Gabor, Johan Galtung, Theodore J. Gordon, Willis W. Harman, Olaf Helmer, Richard L. Henshel, Hazel Henderson, Erich Jantsch, Robert Jungk, Herman Kahn, H.D. Lasswell, Harold Linstone, John and Magda Cordell McHale, Pentti Malaska, Michael Marien, Joseph P. Martino, Pierre Masse´, Donella and Dennis Meadows, Donald N. Michael, William F. Ogburn, James A. Ogilvy, Hasan Ozbekhan, Aurelio Peccei, Frederik L. Polak, Peter Schwartz, Robert B. Textor, Robert Theobald, Allen Tough, Alvin Toffler, Warren W. Wagar, H.G. Wells, and others…

Most of the above pioneers of the futures field still remain active and creative contributors to its development. Also, other futurists have joined them in contributing to the expanding intellectual capital of the field, people such as, to mention only a few, Enric Bas, Clement Bezold, Sam Cole, Hugues de Jouvenel, David Hicks, Andy Hines, Rolf Homann, Sohail Inayatullah, Ashis Nandy, Mika Mannermaa, Javier Medina Va´squez, Peter H. Mettler, Ian D. Miles, Peter Moll, Reed D. Riner, Francisco Sagasti, Ziauddin Sardar, Arthur B. Shostak, Richard A. Slaughter, and Markku Wilenius.” (Bell, 2002)

Alalle suuntautuneita tutkijoita

“We continue to rely on the past work of Roy Amara, Robert U. Ayres, Eleonora Barbieri Masini, Daniel Bell, Kenneth and Elise Boulding, Harrison Brown, Lester R. Brown, Harlan Cleveland, Joseph F. Coates, Edward S. Cornish, James A. Dator, Bertrand de Jouvenel, Yehezkel Dror, Mahdi Elmandjra, Amitai Etzioni, Victor Ferkiss,Ossip K. Flechtheim, R. Buckminster Fuller, Dennis Gabor, Johan Galtung, Theodore J. Gordon, Willis W. Harman, Olaf Helmer, Richard L. Henshel, Hazel Henderson, Erich Jantsch, Robert Jungk, Herman Kahn, H.D. Lasswell, Harold Linstone, John and Magda Cordell McHale, Pentti Malaska, Michael Marien, Joseph P. Martino, Pierre Masse´, Donella and Dennis Meadows, Donald N. Michael, William F. Ogburn, James A. Ogilvy, Hasan Ozbekhan, Aurelio Peccei, Frederik L. Polak, Peter Schwartz, Robert B. Textor, Robert Theobald, Allen Tough, Alvin Toffler, Warren W. Wagar, H.G. Wells, and others...Most of the above pioneers of the futures field still remain active and creative contributors to its development. Also, other futurists have joined them in contributing to the expanding intellectual capital of the field, people such as, to mention only a few, Enric Bas, Clement Bezold, Sam Cole, Hugues de Jouvenel, David Hicks, Andy Hines, Rolf Homann, Sohail Inayatullah, Ashis Nandy, Mika Mannermaa, Javier Medina Va´squez, Peter H. Mettler, Ian D. Miles, Peter Moll, Reed D. Riner, Francisco Sagasti, Ziauddin Sardar, Arthur B. Shostak, Richard A. Slaughter, and Markku Wilenius.” (Bell, 2002)

konferensseja, seminaareja ym. aktiviteettejaesim. The Annual Conference of the World Future Society; Rooman klubin kokoukset

yliopistotason opetustan. 50 yliopistossa ympäri maailmaa

alalle omistautuneita järjestöjä, tutkimusorganisaatioita ja konsultointiyrityksiä

esim. The Futurist Sept.-Oct. 2004 mainitsee 44 alan palveluyritystä, mm. The Futures Lab, Institute for Alternative Futures

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko

Tulev. tutkimuksen seura

Tulev. tutkimuksen Verkosto-Akat./

WFA

Rooman klubi

Tulev. tutkimus-keskus

Kansalliset ja alueelliset

ennakoinnin yksiköt

Tulevaisuus-valiokunta

Tulev. tutkimuksen tiedeyhteisö

Tulevaisuudentutkimuksen keskeisiä piirteitä (Bell, 2002)

Päätöksenteon tietopohjan kehittäminen tulevaisuutta luotaavan tutkimuksen avulla

Tietoisuuden lisääminen tulevaisuuteen sopeutumiseen tai sen kontrolliin johtavista valinnoista

Holistinen lähestymistapa, tieteidenvälisyys ja erillistieteiden tulosten hyödyntäminen

Pyrkimys yleisten muutosprosessien ymmärtämiseen (esim. poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset prosessit)

Kiinnostus tieteen ja teknologian muutokseen ja sen seurausten arviointiin

Oma terminologia

Yhteiset metodit ja malliesimerkit

Tulevaisuudentutkimuksen tutkimuskohde (research object) on tulevaisuutta koskevat vaihtoehdot; tutkimuksen evidenssinä (evidence) on nykyisyyttä koskeva tieto.

Tulevaisuudentutkimuksen tutkimuskohde ja sen evidenssi (Niiniluoto, 2001)

Tulevaisuudentutkimuksen tutkimuskohde (research object) on tulevaisuutta koskevat vaihtoehdot.

Nykyisyyttä koskeva tieto on todistusaineisto (evidence) tulevaisuutta koskeville väitteille.

Ennustus (prediction)

Tulevaisuutta koskeva yleinen väite

Ennuste (forecast)

Spesifioitu väite tulevaisuuteen ajoittuvasta tapahtumasta ja sen toteutumisen ajankohdasta.

Ennustetyyppejä

Ennusteen lopullinen paikkansapitävyys

tosi epämääräinen epätosi

Ennuste on olettamuksiltaan

tosi 1 2 3

epämääräinen 4 5 6

epätosi 7 8 9

Kokemuksia (teknologia)ennustusten paikkansapitävyydestä (Albright, 2002)

Oikeaan osuvat ennusteet teknologisten innovaatioiden kehityksestä ovat hyödyllisiä

Pitkän aikavälin ennusteet ovat tarpeellisia yhteiskunnallisessa suunnittelussa, ja ne auttavat päätöksentekijöitä ja hallituksia etsimään ratkaisuja tulevaisuuden yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja sotilaallisiin ongelmiin

Lyhyen aikavälin ennusteet ovat tärkeitä liike-elämässä. Esimerkiksi teknologiatiekartat (technology roadmaps) perustuvat ennusteisiin lähiajan teknologisten kapasiteettien kehityksestä ja tukevat strategista tuotesuunnittelua.

- Mutta miten oikeaan osuvia teknologiaennusteet ovat jälkikäteen arvioituna?

Albrightin (2002) tutkimuksessa kahdeksan asiantuntijan ryhmä arvioi miten suuri määrä Herman Kahnin ja Anthony Wienerin (1967) laajassa tutkimuksessa The Year 2000, A Framework for Speculation on the Next Thirty-Three Years esittämistä sadasta ”hyvin todennäköiseksi arvioidusta” innovaatiosta oli toteutunut vuonna 2000.

Alle puolet ennusteista oli toteutunut

Jotkin innovaatioiden osa-alueista olivat aliedustettuja (esim. biotekniikka, maatalous- ja ympäristöinnovaatioden osuus oli vain 10%)

Tieto- ja viestintätekniikan ennusteista kuitenkin 80% oli toteutunut.

Päätelmänään Albright esittää, teknologisia innovaatioita koskevien ennusteiden huolellinen laatiminen alueilta, joilla on nähtävissä tasaista suorituskyvyn kehittymistä tai tukiteknologioiden merkityksen kasvua (esim. puolijohteet, optiikka, varastointi) voi johtaa käyttökelpoisiin ennusteisiin.

Albrightin asiantuntijapaneelin arviot

Kahnin ja Wienerin sadan ”hyvin todennäköisen innovaation” lista on esitetty kolmena luokkana

1-25 ovat innovaatioita, joita useimmat ihmiset luultavasti pitävät edistyksellisinä ja inhimillistä hyvää lisäävinä

26-50 ovat innovaatioita, joilla voi olla kiistanalaisia vaikutuksia, ja joiden leviämisen kontrolloimista poliittisen päätöksenteon keinoin monet pitävät toivottavana

50-100 ovat muutoin kiinnostavia innovaatioita, joilla voi olla ”epätriviaaleja” seurauksia

Onnistuneita ennusteita yli 30-vuoden takaa (Albright, s. 449)

Ten best forecasts

71. Inexpensive high-capacity, worldwide, regional, and local (home and business) communication(perhaps using satellites, lasers, and light pipes)74. Pervasive business use of computers82. Direct broadcasts from satellites to home receivers1. Multiple applications for lasers and masers for sensing, measuring, communication, cutting, welding, power transmission, illumination, and destructive (defensive)11. Extensive use of high-altitude cameras for mapping, prospecting, census, and geological investigations)29. Extensive and intensive centralization (or automatic interconnection) of current and past personal and business information in high-speed data processors76. Other widespread use of computers for intellectual and professional assistance (translation, traffic control, literature search, design, and analysis)81. Personal ‘‘pagers’’ (perhaps even two-way pocket phones)70. Simple inexpensive home video recording and playing72. Practical home and business use of ‘‘wired’’ video communication for both telephone and TV(possibly including retrieval of taped material from libraries) and rapid transmission and reception of facsimile

Epäonnistuneita ennusteita yli 30-vuoden takaa (Albright, s. 449)

48. Physically nonharmful methods of overindulging87. Stimulated, planned, and perhaps programmed dreams99. Artificial moons and other methods for illuminating large areas at night19. Human hibernation for short periods (hours or days)79. Inexpensive and reasonably effective ground-based BMD (ballistic missile defense)27. The use of nuclear explosives for excavation and mining, generation of power,creation of high-temperature–pressure environments, or as a source of neutrons or other radiation35. Human hibernation for relatively extensive periods (months to years)

Tulevaisuudentutkimuksen suuntaukset

Moderni tulevaisuudentutkimus on muotoutunut 40-luvun lopulla – 50-luvun alussa. II maailmansodan aiheuttamat reaktiot ovat keskeisesti muovanneet tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtia. Tulevaisuudentutkimuksella on kaksijakoinen historia.

Modernin tulevaisuudentutkimuksen alku sijoitetaan yleensä 40-luvun lopulle – 50-luvulle. Sen kehityksen taustalla on nähtävissä kaksi II maailmansodan synnyttämää reaktiota:

”Humanistisen” linjan kiinnostus suuntautui sosiaalisten transformaatioiden luomiseen kohti parempaa yhteiskuntaa. Linjan edustajana voidaan pitää Ossip K. Flecheimia, joka otti v. 1943 ensimmäisenä käyttöön ”futurologia”-termin. Hänen määritelmänsä mukaan futurologian tehtävänä on ”sodan eliminoimisen ja pysyvän rauhantilan vakiinnuttamisen; nälän, kurjuuden, sorron ja riiston poistamisen; yhteiskunnan demokratisoimisen; luonnon ryöstön lopettamisen ja sen suojelun;

vieraantumista vastaan taistelun ja uuden homo humanuksen luomisen.”

II mm-sodan kokemukset ja Euroopan uudelleen rakentaminen

siirtomaavaltojen itsenäistyminen (II mm-sodan jälkeen n. 120 uutta valtiota) ja siihen liittynyt yhteiskunnallinen suunnittelu

esimerkki Etelä-Afrikan ”Mont Fleur” –skenaarioharjoituksesta vuodelta 1991

FLIGHT OF THE FLAMINGOES

(inclusive growth and democracy)

Yes

ICARUS(macro-economic

populism)

No

Are the policies sustainable?Yes

Is the transition rapid and decisive?

Is a settlement negotiated?

No

LAME DUCK(long transition)

Yes

OSTRICH(non representative

government)

No

Current negotiation

”Mont Fleur” skenaarion rakenne (Heijden, 2002, p. 203).

”Tekno-ekonomisen” linjan kiinnostus suuntautui aluksi teknologisten järjestelmien käyttöönottoon ja kehittämiseen. Kiinnostuksen taustalla on siviili-insinöörien tiivis osallistuminen sotilaallisten järjestelmien kehittämiseen, esim. tutkan käyttöönotto Britannian ilmataistelussa, Manhattan-projekti.

RAND perustetaan jatkamaan työtä ”operaatiotutkimuksen” ja ”systeemianalyysin” parissa

RAND esikuvana vastaavien asiantuntija (think tank) organisaatioiden perustamiselle

”…mostly the results were written reports. Included were ’policy alternatives, evaluations, designs, theories, suggestions, warnings, long-range plans, statistics, predictions, descriptions of techniques, tests, analyses, or simply, new ideas.” (Dickson 1972 in Bell 1997a, s.29)

RAND:in toiminta keskittyi sotilaalliseen kehitys- ja ennakointityöhön, avaruusteknologian edistämiseen ja

kustannusanalyysimenetelmien kehittelyyn Pentagonin tarpeisiin. 1970-luvulta eteenpäin RAND:in agendaa laajennettiin ei-sotilaallisiin kohteisiin. Se tutki esimerkiksi mahdollisuuksia perustaa halvausten tunnistamiskeskus, parantaa kaupunkisairaaloiden tehokkuutta, ratkoa

urbaanin asutuksen ongelmia, vaikuttaa väestönkasvuun ja syntyvyyden säännöstelyyn kehitysalueilla, kehittää ilmastonmuutosta simuloiva tietokonemalli jne.Leimallisia piirteitä RAND:in toiminnalle ovat

Pyrkimys johtajien päätöksenteon vaikuttavuuden lisäämiseen

Pitkän aikavälin ennusteet ja tulevaisuusajattelu

Metodologinen kehitystyö

Tulevaisuudentutkimuksen metodologista kehitystyötä sävytti pitkään kaksi seikkaa, jotka korostivat teknologian ja ennusteiden vahvaa asemaa tulevaisuuden tutkimuksessa

RAND:in (ja vastaavien instituutioiden, esim. Stanford Research Institute) keskeinen asema

50-60-lukujen vakaan yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen kausi länsimaissa.

LINEAARISESTA KEHITYKSESTÄ MURROKSEEN?TULEVAISUUSAJATTELUN MUUTOS 1960-LUVULTA ALKAEN

1970-luvulle tultaessa tapahtui monensuuntaista kehitystä, joka suuntasi huomiota yhtäältä teknologioista laajempiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja toisaalta ennusteista vaihtoehtoisten tulevaisuuksien rakentamiseen. Tällaisia tapahtumia olivat esimerkiksi

60-luvun lopun The Commission of the Year 2000, joka sosiologi Daniel Bellin johdolla suuntasi tulevaisuudentutkimuksen kiinnostusta yhteiskunnallisiin ongelmiin ja laajensi tulevaisuudentutkimuksen kytköstä yliopistoihin

1968 perustettu Rooma Klubi ja sen vuonna 1972 julkaisema Limits to Growth (Meadows et al.), jossa ensimmäistä kertaa sovellettiin globaaleja tietokonesimulaatioita väestömäärän, saasteiden ja luonnonvarojen käytön analysoimiseksi

1973 öljykriisi. Öljykriisiä ei osattu ennustaa esimerkiksi Herman Kahnin vuotta aiemmin julkaistussa laajassa tulevaisuusraportissa ”Huomispäivän mahdollisuudet”.

Skenaariomenetelmän tausta

Skenaariot ovat kuvauksia vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja niihin johtavista kehityspoluista. Menetelmä tarjoaa todennäköisyysajattelusta poikkeavan keinon tulevaisuuden epävarmuuksien jäsentämiseen. Skenaarioiden avulla tunnistetaan tulevaisuuden keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia ja tuetaan tulevaisuussuuntautunutta strategiatyötä. Skenaariot ovat tulevaisuudentutkimuksen yksi käytetyinpiä menetelmiä.

Skenaario – käsikirjoitus

”Skenaariot ovat hypoteettisia tapahtumakulkuja, jotka on muodostettu huomion kiinnittämiseksi kausaalisiin prosesseihin ja päätöksenteon kannalta tärkeisiin vaiheisiin. Ne vastaava kahta tyyppiä oleviin kysymyksiin: (1) Kuinka joku hypoteettinen tilanne voi tarkkaan ottaen vaihe vaiheelta toteutua? ja (2) Millaisia vaihtoehtoja kullakin toimijalla (aktorillla) on ehkäistä, suunnata tai edistää prosessia?”

Herman Kahn & Antony Wiener: The Year 2000. A Framework for Speculation on the Next Thirty-Three Years (1967, s. 6)

Skenaarioiden käyttö liittyi aluksi Randin toimintaan (Kahn ja Wiener).

Pian menetelmää alettiin käyttää pian myös yritysten strategisessa suunnittelussa Roayl Dutch Shellin johdolla.

Noin 50-vuoden aikana skenaarioista on tullut tulevaisuudentutkimuksen ehkä tärkein menetelmä. Skenaarioista on lukuisia variaatioita ja sen käyttö on hyvin laajaa niin yrityksissä, hallinnossa kuin akateemisessa tutkimuksessakin.

Uskottavuus (nykytilasta tulevaisuuteen johtavan reitin tulee perustua kausaalisiin prosesseihin ja eksplisiittisesti kuvattuihin päätöksiin)Johdonmukaisuus (vaihtoehtoisten skenaarioiden tulisi kuvata samaa aihepiiriä, jotta vertailu on mahdollista)Kiinnostavuus (skenaarioiden tulee herättää kiinnostus tulevaisuutta koskeviin ratkaisuihin)

Hyvän skenaarion kriteerejä ovat (Glenn…2003)

Skenaarioiden asema osana strategista suunnittelua on muuttunut niiden kokemusten pohjalta, joita menetelmän käytöstä on saatu kokemusten kumuloituessa. Skenaarioprosessin vaikutukset liittyvät sekä menestyksellisten valintojen tekemiseen organisaation toimintaympäristössä että organisaation sisäiseen viestintään ja strategiatyöhön.

Skenaariot osana strategista suunnittelua

Tulevaisuudentutkimus Päätöksentekijät Toteutus Vaikutukset

• Aluksi skenaarioita käytettiin ennusteiden tapaan. Erotuksena ennustukseen, skenaariot kuvasivat erilaisten vaihtoehtojen todennäköisyyksiä, joista osoitettiin kaikkein todennäköisin kehitysvaihtoehto.

• 1960-luvulla Shellin kiinnostus skenaarioiden väljempään käyttöön heräsi lukuisten epäonnistuneiden ennustusten myötä. Pierre Wack ryhtyi kehittelemään skenaario-menetelmää Kahnin ajatusten pohjalta.

• Keskeiseksi pyrkimykseksi tuli erottaa ennustettavissa olevat elementit sellaisista epävarmuuksista, joiden kehitystä ei voi järkevästi ennustaa. Ennustettavia elementtejä ryhdyttiin kutsumaan termillä ”predeterminants” ja niitä kuvattiin kaikissa skenaarioissa samoin. Skenaarioissa keskityttiin kuvaamaan tilanteita, joissa erilaiset epävarmuudet olivat toteutuneet. Skenaarioilla pyrittiin luomaan perusta päätöksille ja projekteille, jotka toimivat erilaisissa vaihtoehtoisissa tilanteissa.

Esimerkki: skenaarioiden käytön muutokset Shell-yhtymässä (Heijden, 2002)

• 1970-luvun alussa öljyn hinta oli keskeinen skenaarioiden aihe. Wackin ryhmä ryhtyi selvittämään, mikä öljyn hinnan kehityksessä on ennustettavissa olevaa ja mikä epävarmaa. • Öljyn kysynnän arveltiin olevan ennakoitavissa, koska kysynnän kasvu oli ollut tasaista, n. 6% per vuosi II

mm-sodasta lähtien. • Shellin tekninen henkilöstö oli päätellyt, että myös öljyn tarjonta on ennakoitavissa, koska tunnetut öljyvarat

olivat suuret ja uusia lähteitä voitiin porata tarpeen mukaan• Wack ryhtyi kuitenkin tarkastelemaan, mitkä tahot kontrolloivat olemassa olevia öljykenttiä. Koska suuri osa

öljykentistä oli Lähi-Idän hallitusten kontrollissa, hän ryhtyi miettimään, onko näiden kannalta järkevää tuottaa sitä määrää öljyä, jota öljy-yhtiöt tarvitsevat. Päätelmä oli, että tämä on epävarmaa, ja Wackin ryhmä laati yhden kuudesta öljynhintaskenaariosta (kriisiskenaario) sillä olettamuksella, että öljyntuottajamaat eivät tuota öljyä yli tason, joka voi olla näiden kannalta järkevä.

• Lähi-Idän tilanteen kriisiytyessä Shellin johtajat pystyivät tulkitsemaan paremmin meneillä olevaa kehitystä laadittujen skenaarioiden valossa. Lokakuussa 1973 he päätyivät siihen, että kehitys tulee kulkemaan kriisiskenaarion mukaisesti, ja ryhtyivät välittömästi suuntaamaan investointejaan primäärin tuotantokapasiteetin lisäämisestä jalostamoiden tuotannon kehittämiseen. Ratkaisun seurauksena Shell vältti

suurelta osin öljyntuotannon ylikapasiteettiongelma, joka heikensi muiden öljy-yhtiöiden kannattavuutta.

• 1980-luvulla Shellissä alettiin edellyttää, että kaikki suuren luokan projektit perustellaan vallitsevien skenaarioiden pohjalta. Skenaariot välittävät ylimmän johdon linjaukset projektitasolle ja koko organisaatioon (kontekstualisointeina, ei suoria ohjeina)

Esimerkki: skenaarioiden käytön muutokset Shell-yhtymässä (Heijden, 2002)

Shell

Shell

Shell

Shell

Shell

Shell

ShellCO2-pitoisuus: >1000 ppm

ShellCO2-pitoisuus: >1000 ppm

CO2-pitoisuus: 630 ppm

Tulevaisuusraporttien mahdolliset teemat

1.Joukkoliienne pääkaupunkiseudulla vuoteen 2025 mennessä. YTV:n näkökulma. 2.Kiina ja Intia 2025 – Tulevaisuuden suurvallat? EU:n näkökulma3.Koulutuspalvelut korkeakoulutetuille 2025. OPH? Koulutuspalveluyritykset?4.Päivittäistavaroiden kulutus vuonna 2023. Kaupan keskusliikkeen näkökulma.

Tulevaisuusraporttien mahdolliset teemat

1.Tarkka teema: mistä tehdään skenaarioita?2.Minkä aikavälin muutosta tarkastellaan?3.Kenelle/kenen käyttöön skenaariot laaditaan?

Skenaariomenetelmä osana tulevaisuudentutkimuksen työkalupakkia

Tulevaisuudentutkimuksessa on käytössä runsaasti erilaisia metodeja. Skenaariomenetelmä on yleismetodi, joka soveltaa niin laadullisten kuin määrällisten aineistojen tutkivaan tai ratkaisuja etsivään analysointiin. Skenaariomenetelmää käytetään usein muiden tutkimusmenetelmien kanssa. Tutkimuksen tavoitteet ratkaisevat järkevän menetelmävalinnan.

QUANTITATIVE QUALITATIVE NORMATIVE EXPLORATORY

Agent Modeling X X

Causal Layered Analysis X X

Cross-Impact Analysis X X

Decision Modeling X X

Delphi Techniques X X X

Econometrics and Statistical Modeling

X X

Environmental Scanning X X

Field Anomaly Relaxation X X

Futures Wheel X X X

Genius Forecasting, Vision, and Intuition

X X X

Interactive Scenarios X X X

Multiple Perspective X X X

Participatory Methods X X

Relevance Trees and Morphological Analysis

X X

Road Mapping X X X

Scenarios X X X X

Simulation-Gaming X X

State of the Future Index X X X X

Structural Analysis X X X

Systems Modeling X X

Technological Sequence Analysis

X X

Text Mining X X X

Trend Impact AnalysiS X X

WHEN YOU WANT TO: USE

Collect judgments GeniusDelphiFutures WheelGroup meetingsInterviews

Forecast time series, and other quantitative measures

EconometricsTrend Impact AnalysisRegression analysisStructural Analysis

Understand the linkagesbetween events, trends, and actions

System DynamicsAgent ModelingTrend Impact AnalysisCross Impact AnalysisDecision TreesFutures WheelSimulation ModelingMultiple perspectiveCausal Layered AnalysisField Anomaly Relaxation

Determine a course of actionin the presence of uncertainty

Decision AnalysisRoad MappingTechnology Sequence AnalysisGenius

Portray alternate plausiblefutures

ScenariosFutures WheelSimulation GamingAgent Modeling

Reach an understandingif the future is improving

State of the Future Index

Track changes and assumptions Environmental scanningText Mining

Determine system stability Non linear techniques

Skenaariomenetelmiä on monia. Yleensä skenaarioiden ”vakiovarustuksena” on kuitenkin kolme osaa: toimintaympäristön nykytilan kuvaus, mahdollisen (esim. toivottavan) tulevaisuustilan kuvaus sekä kuvaus prosesista, joka liittää nämä kaksi tilaa toisiinsa. Tulevaisuustaulukot ovat paljon käytetty tapa kuvata skenaarioiden ”kielioppia”, keskeisiä muuttujia ja niiden saamia arvoja.

• systeemin hahmottaminen

• muuttujien valinta

• tulevaisuustaulukko

• tulevaisuuspolkujen rakentaminen

• hyödyntäminen strategiatyössä➡päämääränä ”strategisen tilanteen”

hahmottaminen (esimerkki, jossa em. vaiheet näkyvät)

Skenaariorakentamisen peruskaava

Skenaarioita rakennettaan ensisijaisesti päätöksenteon apuvälineeksi – ei todennäköisyyksien kuvaamiseksi.

1.Tunnista ja määrittele kiinnostuksen kohde (esim. autot, maailmanlaajuisesti, vuonna 2015)

2.Määrittele keskeiset muuttujat, jotka muokkaavat tarkasteltavaa tulevaisuutta (esim. tuotantokustannukset, ympäristökysymykset, maantieteellinen sijainti)

3.Tunnista skenaarioiden teemat (esim. ympäristötietoisuus dominoi autojen suunnittelua; kulkuneuvojen elinikä kaksinkertaistuu)

4.Luo skenaarioita (valitaan teeman mukaisesti uskottavia arvoja muuttujille ja muodostetaan näiden yhdistelmiä)

5.Kirjoita skenaariot 6.Tarkastele, arvioi, kritisoi ja parantele skenaarioita ryhmäsi kanssa7.Tarpeen mukaan lisää skenaarioihin yksi henkilö kulkemaan

kaikkien skenaarioiden läpi antamaan skenaarioille havainnollinen ja yhdenmukainen tyyli

Skenaariovaiheet Coatesin (2000) mukaan

❖70-luvulla R. Rhynen kehittelemä (Rhyne, 1981) tulevaisuustaulukkomenetelmä, jossa luodaan systemaattisesti joukko tulevaisuuskuvia määriteltyjen muuttujayhdistelmien ja näiden saamien arvojen perusteella.

❖FAR-menetelmän ideana on tutkia yhteiskunnallisten kenttien (fields) kuviteltavissa olevia yhdistelmiä karsimalla sellaiset yhdistelmät jotka johtavat ristiriitaiseen kokonaiskuvaan (anomaly). FAR-menetelmä on luonteeltaan syklinen, sillä ensimmäisen analyysikierroksen synnyttämät skenaariot toimivat perustana uudelle analyysikierrokselle, jonka tavoitteena on parantaa aiemmin luotuja skenaarioita (relaxation).

Mihin tarvitaan?❖Luomaan uskottavia ja sisäisesti johdonmukaisia konteksteja suunnittelun ja

päätöksenteon tueksi

FAR =Field anomaly relaxation

❖FAR:in kehittelijä R. Rhyne on soveltanut ja kirjoittanut menetelmästä mm. Indonesian puolustusongelmien ja Etelä-Kiinan meren alueongelmien yhteydessä.

❖Suomeen FAR-menetelmän on lanseerannut Yrjö Seppälä, joka on soveltanut mm. vanhustenhuollon ongelmiin (ks. Seppälä 1984 ja 2003).

❖FAR voidaan ymmärtää myös yleisemmin ”tulevaisuustaulukkomenetelmänä”, jolloin sen sovelluksia on nähtävissä esim. lukuisissa viimeaikaisissa suomalaisissa skenaariotutkimuksissa (ks. ed. TAULUKKO 7).

❖FAR-menetelmän tulevaisuustaulukko on todellisuuden yksinkertaistettu kuvaus, joten tässä mielessä se toimii kuten mallit yleensä. FAR-menetelmä onkin yhdistettävissä kvantitatiivisiin menetelmiin kuten, ristivaikutusanalyysi (ks. esim. Seppälä ja Kuusi 2003) ja mallinnus (esim. TERRA 2003).

FAR-menetelmän käyttö

1.vaihe: Tulevaisuuden hahmottaminen ja visualisointi2.vaihe: Tulevaisuustaulukon rakentaminen3.vaihe: Ristiriitaisten tulevaisuuskuvien eliminointi4.vaihe: Jäljelle jääneiden tulevaisuuskuvien muotoileminen skenaarioiksi

Yleensä FAR-menetelmä tehdään vähintään kahdessa kierroksessa, jolloin 4. vaiheen skenaariot toimivat perustana toisen kierroksen 1. vaiheelle, jotka johtavat parannettuihin skenaarioihin.

FAR-menetelmässä on neljä vaihetta

Vaiheessa 1 kartoitetaan asiantuntijoiden tai päätöksentekijöiden käsityksiä aihepiiriin liittyvästä ongelmakentästä. Apuna kannattaa käyttää miellekartta (mind-mapping) tai vastaavia menetelmiä

Vaiheessa 2 arvioidaan, mitkä ovat keskeisimmät muuttujat (driving forces), joilla käsillä olevaa ongelmakenttää voidaan kuvata.

Muuttujat taulukoidaan ja järjestetään joko muuttujien nimistä saatavan muistettavan kirjainlyhenteen mukaan tai käyttämällä jotakin yleisesti käytössä olevaa ”tarkistuslistaa”, esim. PESTE – political, economical, social, technological, environmental tai STEEPV – social, technology, economics, ecology, politics, values (ks. Loveridge, 2002). Muuttujia ei yleensä kannata valita yli seitsemää (inhimillisen hahmotuskyvyn rajat).

Muuttujille annetaan arvot, jotka kattavat laajasti kuviteltavissa olevat kehityssuunnat. Esimerkiksi taloudellinen kasvu voi olla nopeaa, hidasta, olematonta tai negatiivista; poliittinen tilanne voi olla stabiili tai epästabiili. Muuttujien vaihtoehtoisten arvojen määrää ei periaatteessa rajoiteta. Seitsemän on käytännöllinen maksimimäärä, ja käytännössä vähempikin, 2-5 voi olla riittävä. Muuttujien arvot numeroidaan. (Ks. TAULUKOT 10 ja 11.)

Distribution Environment Lifestyle Technology Regulation Integration GDP

D1 – Major increase in distribution costs

E1 – Total collapse of sustainable agricultural environment

L1 – Greater income & greater leisure time

T1 – High digital convergence, high efficiency gains

R1 – Extreme pro-consumer

I1 – EU/ Euro integration, super-state no barriers

G1 Negative growth

D2 – Slight increase in distribution costs

E2 – High pollution & climate change, major negative agricultural impact

L2 – Greater income but less leisure time

T2 – Medium digital convergence and medium efficiency gains

R2 – Moderate pro-consumer

I2 EU/Euro integration national autonomy, no barriers

G2 – Zero growth

D3 – Slight decrease in distribution costs

E3 – High pollution, minimal agricultural impact

L3 – Less income & less leisure time

T3 – Low digital convergence but efficient increase from IT implementations

R3 Minimal regulation

I3 EU integration UK out of Euro, no barriers to trade

G3 – low growth

D4 – Lower distribution costs

E4 High pollution increases efficiency of crops in EU

L4 Less income and greater leisure time

T4 Low digital convergence, low efficiency gains from IT implementation

R4 No regulation I4 EU integration, UK out of Euro, barriers to trade

G4 Medium growth

E5 – Low pollution, minimal agricultural impact

R5 – Anti-consumer regulation

I5 Collapse G5 High growth

Sellmoren tulevaisuustaulukko ”DELTRIG” (Coyle, 2003)

Kehitystä tarkastellaan 15 v. tähtäyksellä ellei toisin mainita

Vaikuttavan tekijän eri kehitysmahdollisuudet, tekstissä viitataan sarakkeen kirjaimella (A, B tai C)

Keskeiset vaikuttavat tekijät, tekstissä viitataan rivinumerolla A B C

1. Talouskasvu 1% tai vähemmän 2-3% 4% tai enemmän

2. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle

Varhain Myöhään Epäyhtenäisesti

3. Miten suuret ikäluokat hakevat hyvinvointia?

Parantamalla työssä olon laatua ja muuttamalla työtä harrastukseksi

Pyrkien vapautumaan ansiotyön kahleista ”vastuuttomaan vapauteen”

Osa hakee elämän laatua palkkatyöstä, osa parantaa lisäansioilla eläkettään

4. Osallistuminen ikääntyneiden hoitoon vapaaehtoistyönä (myös omaisapu)

Enemmän kuin nykyisin Saman verran kuin nykyisin Vähemmän kuin nykyisin

5. Suurten ikäluokkien fyysiset ja henkiset valmiudet itsenäiseen selviytymiseen työelämästä poistuttaessa

Tyypillistä väsymys ja turhautuminen Hyvät Epäyhtenäiset

6. Yli 60-vuotiaiden suomalaisten asuminen ulkomailla 30 v. tähtäyksellä

Vähän Paljon Hyvin paljon

7. Siirtolaisten määrä Vähäinen Melko suuri Suuri

8. Mistä siirtolaiset tulevat? Tasaisesti EU-alueelta, myös uusista jäsenmaista

Pääasiassa uusista EU:n jäsenmaista, osin Venäjältä

Kaikkialta maailmasta, myös kehitysmaista

9. Siirtolaisten peruskoulutus Korkea Pääasiassa matala Sekä koulutettuja että kouluttamattomia

10. Itsenäistä selviytymistä tukevan teknologian käyttö

Suppeaa Laajaa Erittäin laajaa

11. Hoivatyön tarve Lisääntyy selvästi enemmän kuin mitä seuraa väestörakenteen muutoksesta

Lisääntyy vastaten väestörakenteen muutosta

Lisääntyy vähemmän kuin mitä seuraa väestörakenteen muutoksesta

Esimerkki tulevaisuustaulukon käytöstä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan teknologian arviointityössä: ”Nykyiseen suuntaan” -skenaario geronteknologia-arvioinnissa (Kuusi, 2001)

Vaiheessa 3 testataan vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien ristiriidattomuus. Ongelmana on niiden suuri määrä, esimerkiksi 7 muuttujaa, joilla kullakin on 7 eri arvoa, tuottaa 823 543 mahdollista yhdistelmää. Syntyneitä tulevaisuuskuvia voidaan karsia erilaisilla menetelmillä

Yhdistelemällä lievästi toisistaan poikkeavia tulevaisuuskuvia ja arvioimalla tulevaisuuskuvien uskottavuutta kokonaisuuksina

Tilaparitaulukoilla, joissa arvioidaan kahden eri muuttujan arvon mahdollisuutta esiintyä yhtäaikaisesti.

Arviointi voi olla asteittaista (esim. 0= ristiriitainen, 1= todennäköisesti ristiriitainen, 2=todennäköisesti ristiriidaton, 3=ristiriidaton) tai binääristä (kyllä – ei loogisesti/ käytännöllisesti). Tilaparitaulukkoa voidaan käyttää apuna luotaessa skenaarioita monte carlo -menetelmillä (ks. lehmätilaesimerkki). Aiheesta lisää tietoa: Seppälä, 1984.

A B C

1. Koko (lehmiä) 20 50 500

2. Toimintaperiaate Luomu Tavallinen Teho

3. Työntekijöitä Oma perhe 1 ulkopuolinen 3 ulkopuolista

4. Kilpailustrategia Laatu Laatu ja määrä Määrä (=hinta)

5. Kehitystavoite Ei kasvua Lievä kasvu Suuri kasvu

6. Ostajien arvomaailma Terveys ja ympäristö Terveys ja raha Raha

Lehmätilan tulevaisuustaulukko (Kiiskilä, 2002)

1A 1B 1C 2A 2B 2C 3A 3B 3C 4A 4B 4C 5A 5B 5C 6A 6B 6C

1A X X EI EI 3C EI EI

1B X X EI EI EI

1C X X EI

2A X X EI EI

2B X X EI

2C EI EI X X EI EI EI EI

3A EI EI X X EI EI

3B EI EI X X EI

3C EI EI X X

4A X X EI EI

4B X X

4C EI EI EI EI X X EI

5A X X

5B X X

5C EI EI EI X X

6A EI EI EI X X

6B EI X X

6C EI EI EI X X

Lehmätilaesimerkkiä vastaava mahdottomien tilaparien taulukko (Kiiskilä, 2002)

Ristiriidattoman tulevaisuuskuvan valinta arpomalla esimerkkiin perustuvassa tilanteessa (Kiiskilä, 2002)

A B C

1 C

2 A

3 B

4 C

5 B

6 C

1. Satunnainen tulevaisuuskuva 2. Ristiriitojen paikannus

A B C

1 C

2 4,6,A

3 B

4 2,C

5 B

6 2,C

A B C

1 C

2 4,2

3 B

4 2,C

5 B

6 B

3. Muuttujien tarkistus noudattaen valittua järjestystä (6,5,4,3,2,1)

A B C

1 C

2 A

3 B

4 B

5 B

6 B

4. Ristiriidaton tulevaisuuskuva

5. Tulevaisuuskuvan CABBBB nimeäminen

Vaiheessa 4 jäljelle jääneistä tulevaisuuskuvista rakennetaan ajallista kehitystä kuvaavia tulevaisuuspolkuja.

Kukin muuttujayhdistelmät koodataan ja keskeinen sisältö kuvataan muutamalla sanalla (esim. ”ASEAN – the Association of South East Nations alkaa muotoutua”; ”kiistely Etelä-Kiinan meren luonnonvaroista päättyy”; ”maailmanlaajuinen energiapula aiheuttaa kiistelyä Etelä-Kiinan meren öljyvaroista” ).

Nykytilaa parhaiten kuvaava muuttujayhdistelmä valitaan skenaariopolun lähtökohdaksi.

Arvioimalla, miten jäljelle jääneet tulevaisuuskuvat voivat seurata toisiaan, pyritään ryhmittelemään nämä vaihtoehtoisiksi tulevaisuuspoluiksi.

Yksinkertaistettu FAR-menetelmä (Coyle, 2003)

Rhynen mukaan kahden kierroksen FAR-prosessi voi kestää useista kuukausista puoleen vuoteen ja vaatia yhden tai useamman analyytikon täysipäiväistä työskentelyä sekä asiaan vihkiytyneiden asiantuntijoiden tiivistä osallistumista.

FAR-prosessia voidaan käyttää kuitenkin yksinkertaistetussa muodossa nopeisiin tulevaisuuden hahmotuksiin esimerkiksi opetuskäytössä.

Yksinkertaistetussa FAR:issa valitaan lähtökohdaksi muutama ristiriidaton tulevaisuuskuva ja rakennetaan näihin johtavat ajalliset tulevaisuuspolut. Menettelyn vaiheet ovat seuraavat:

1.Tulevaisuustaulukon rakentaminen (miellekartta- tms. metodin avulla)2.Nykyistä tilannetta parhaiten kuvaavan muuttujan arvojen yhdistelmän

määrittely (olennainen sisältö kuvataan lyhyesti)3.Muutaman, esim. kolmen, ristiriidattoman tulevaisuuskuvan valinta

arvioinnin perusteella Nämä asetetaan tarkastellun aikajänteen lopputiloiksi (olennainen sisältö kuvataan lyhyesti). Valitut tulevaisuuskuvia luonnehditaan ”hyvinä” tai ”huonoina” kehityssuuntina.

4.Mikäli aikaa on, luodaan vielä muutama tulevaisuuskuva skenaarioiden välivaiheiksi tai vaihtoehtoisiksi lopputiloiksi.

5.Yhdistetään nykyistä ja tulevia tilanteita kuvaavat tulevaisuuskuvat tulevaisuuspoluksi, jotka kirjoitetaan auki.