Maakuntakaavoituskatsaus 2019

MKH 25.2.2019, § 22

6.2.2019

1

Sisällysluettelo 1. Esipuhe .............................................................................................................. 2

2. Ajankohtaista – maakuntauudistus ja muuttuva lainsäädäntö ........................ 3

3. Vireille tulevat maakuntakaavat ....................................................................... 4

3.1 Pohjois-Savon maakuntakaava 2040, tarkistamisen 2. vaihe ......................... 4

4. Voimassa olevat maakuntakaavat .................................................................... 5

4.1 Pohjois-Savon maakuntakaava 2040, tarkistamisen 1. vaihe ......................... 5

4.2 Kuopion seudun maakuntakaava .................................................................... 7

4.3 Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava .................................... 7

4.4 Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 .............................................................. 7

4.5 Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava ...................................................... 7

4.6 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030.................................................. 8

5. Maakuntakaavan oikeusvaikutukset ................................................................. 9

5.1 Maakunnan suunnittelu .................................................................................. 9

5.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ..................................................... 9

5.3 Maakuntakaavan toteutuminen yksityiskohtaisella kaavoituksella ............. 11

5.3.1 Ohjausvaikutus yleis- ja asemakaavoihin ............................................... 11

5.3.2 Maakuntakaavan joustaminen............................................................... 12

5.4 Maakuntakaavan toteuttaminen .................................................................. 12

5.4.1 Maakuntakaavan toteutuminen viranomaispäätöksin .......................... 12

5.4.2 Maakuntakaavan suhde muun lainsäädännön mukaiseen päätöksentekoon ............................................................................................ 13

6. Vuosikatsaus Pohjois-Savon maankäytön suunnittelutilanteeseen ............... 14

6.1 Kuntakaavoitus ja maankäytön suunnittelu ................................................. 15

6.2 YARA Suomi Oy:n Siilinjärven kaivosta koskevat hankkeet .......................... 16

6.3 Pohjavesialueiden uudet rajaukset ja luokittelu .......................................... 16

6.4 Maisema-alueet ja moderni rakennettu kulttuuriympäristö ....................... 17

6.5 Maakuntakaavoitukseen vaikuttavat liikenneasiat ...................................... 17

7. Maakunnan väestön ja työpaikkojen kehitys ..................................................... 19

8. Yhteystietomme ................................................................................................. 22

Kaavoituskatsaus 2019

2

1. Esipuhe

Maakunnan liiton on tiedotettava alueensa kunnille vireillä olevista suunnitelmis-taan ja muista kuntien alueiden käytön suunnitteluun, rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen ohjaukseen vaikuttavista toimenpiteistä (MRA 15 §). Lisäksi liiton on seurattava maakunnan suunnittelun edellyttämää alueidenkäytön, alue- ja yh-dyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilaa ja kehitystä alueellaan (MRA 2§). Pohjois-Savon liitto tiedottaa em. asioista kaavoituskatsauksessa. Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistaminen jatkuu vuonna 2019 käynnis-tyvällä 2. vaiheen maakuntakaavalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkais-taan alustavan aikataulun mukaan syksyllä 2019. Maakuntakaavan tarkistamisen 2. vaiheen tavoitteita työstetään alkuvuodesta alkaen. Sekä maakuntakaavaan, että maakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyen Pohjois-Savon liitto jär-jestää vuoden 2019 aikaan kolmen seminaarin sarjan, joista ensimmäinen, 15.1.2019 järjestetty, käsitteli kaivoksia ja kaivannaisia. 4.4.2019 järjestetään lii-kenneaiheinen seminaari ja kesäkuussa matkailuteemaan keskittyvä seminaari. MRL:n mukaisesta alueidenkäytön suunnittelusta kootaan vuosittain ympäristö-hallinnossa kaavoituksen seurannan tilasto. Tärkeimmät lähdeaineistot ovat ELY -keskusten ympäristövastuualueiden ylläpitämät alueidenkäytön paikkatietoaineis-tot (GISALU) ja kuntien täyttämät asemakaavan seurantalomakkeet sekä SYKE:n yleiskaavapalvelun aineistot ja muut valtakunnalliset paikkatietokoosteet mm. maakuntakaavoista. Tiedot alueidenkäytön suunnittelun kokonaistilanteesta ja muutoksista pyritään saamaan niiden alkuperäisiltä tuottajilta ja käyttämään tilas-toinnin pohjatietoina muita aineistoja. Kaavoituksen seurannan tilaston tavoit-teena on palvella kaikkia kaavoituksen toimijoita. Kootut tilastotiedot ovat käytet-tävissä mm. elinympäristön tietopalvelu Liiterissä https://liiteri.ymparisto.fi/ Valmisteilla olevia yleiskaavarajauksia (.shp - tai dwg -tiedostona) kannattaa toi-mittaa jo kaavatyön alkuvaiheessa Pohjois-Savon Ely -keskuksen kirjaamoon tai suoraan osoitteella merja.miettinen(at)ely-keskus.fi ja tiina.louesola(at)ely-kes-kus.fi Valmis yleiskaava-aineisto rajauksineen toimitetaan nykyisin Pohjois-Savon ELY -keskuksen ohella Sitowiselle osoitteeseen yleiskaava(at)sitowise.com valta-kunnallista koontia varten. Valmis kaavarajaus toimitetaan sähköisesti myös maan-mittauslaitokselle.

Maakuntakaavan 2. vaiheessa ilmastonmuutoksen torjuminen on nousemassa lä-pileikkaavaksi aiheeksi niin tavoitteiden asettamisessa, eri teemojen suunnitte-lussa ja vaikutusten arvioinnissa kuin maakuntakaavan kokonaisvaikutusten arvi-oinnissa. Ilmastonmuutoksen torjunta on saamassa myös meneillään olevassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa merkittävää painoarvoa. Ongelmana on tässä vaiheessa ilmastonmuutoksen torjunnasta saatavan tiedon hajanaisuus, käsitteiden kirjavuus ja eri näkökulmien väliset ristiriidat. Yhtenäistä näkemystä ei ole tarvittavien toimenpiteiden laajuudesta tai tavoitteellisesta aika-taulusta. Maakuntatasoisia hiilitaselaskelmia tai ilmastonmuutoksen torjumisen maakunnallisia tavoitteita ei ole asetettu. Lähtökohdaksi esim. liikenteessä voidaan ottaa ILMO45 -tavoitteet.

Vuosikeskilämpötilan vaihtelu ja muutos Suomessa 1850-2015 osoittaa ilmaston lämpenemisen (lähde: www.ilmasto-opas.fi).

6.2.2019

3

2. Ajankohtaista – maakuntauudistus ja muuttuva lainsäädäntö SOTE- ja maakuntauudistuksen tilanne on ollut pitkään odottava. Tavoiteaikataulu on siirtynyt useaan otteeseen. Maakuntauudistuksen edellyttämä lainsäädännön muutos on jaettu kolmeen osakokonaisuuteen - MAKU1-lakeihin, SOTE-lakeihin ja MAKU2-lakeihin. Vaalien lähestyessä ja uudistukseen käytettävissä olevan ajan päättyessä lait voivat jäädä hyväksymättä tai vain osa lakipaketeista ehditään hy-väksyä eduskunnassa. Uudistusta on valmisteltu Pohjois-Savossa kuitenkin siten, että väliaikaishallinto voi käynnistyä. Kaavoituskatsauksen hyväksymisen jälkeen SOTE- ja maakuntauudistus kaatui hallituksen erotessa 8.3.2019. Muutoksia maakuntaliittojen tehtäviin kaavaillaan myös toisaalla. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen on käynnistynyt vuonna 2018. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamisen ohjausta, tukea kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöä kos-kevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä varmistaa, että lakiteksti on selkeä ja johdonmukainen. Tavoitteena on myös helpottaa lain toimeenpanoa. Uudistuk-sessa otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen tulevaisuuden näkymät, aluehallinnon muutokset ja jatkuvasti muuttuva toimin-taympäristö. Näköpiirissä olevia laajoja ilmiöitä ovat muun muassa ilmasto- ja energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen, kaupungistuminen, liikkumisen muuttuminen, elinkaari- ja vähähiilisyysnäkökohdat sekä digitalisaatio. Maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi monet muut lait vaikuttavat alueidenkäyttöön ja rakentamiseen. Uudistuksessa kirkastetaan eri lakien roolia. Euroopan unionin lainsäädäntö vaikuttaa merkittävästi rakentamisen ohjaukseen muun muassa energiatehokkuuden osalta. Lainsäädännön kehittämiselle luovat puitteita myös kansainväliset sopimukset, joihin liittyy merkittäviä alueidenkäytöllisiä ulottuvuuk-sia. Näistä tuorein on Pariisin ilmastosopimus. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta valmistellaan parlamentaarisesti. Valmis-telusta vastaa ympäristöministeriö. Pohjois-Savon liiton suunnittelujohtaja Paula Qvick edustaa kaikkia maakuntia lakiuudistuksen alueidenkäyttöjaostossa. Tavoit-teena on, että hallituksen esitys uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Lisää tietoa on liiton internetsivuilla www.poh-jois-savo.fi sekä MRL-uudistuksen omilta sivuilta www.mrluudistus.fi

Valokuva: Patrick Hublin.

Kaavoituskatsaus 2019

4

3. Vireille tulevat maakuntakaavat

Vuonna 2016 toteutetun voimassa olevien maakuntakaavojen seurannan perus-teella (Maakuntakaavan seuranta 2016 -raportti) todettiin tarve maakuntakaavan tarkistamiseen. Kahdessa vaiheessa laadittava Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 tulee olemaan kokonaismaakuntakaava, joka voimaantullessaan kumoaa nykyiset maakuntakaavat. Kaava on samalla ensimmäinen, jonka Pohjois-Savossa hyväksyy muuttuneen MRL:n mukaan maakuntavaltuusto. Ympäristöministeriö ei enää vah-vista maakuntakaavaa.

Tavoitteena maakuntakaavan tarkistamisessa on valtakunnallisten ja maakunnal-listen intressien tunnistaminen ja niihin keskittyminen. Tavoitteena on myös lisätä kaavan strategisuutta, varmistaa riittävä yleispiirteisyys ja joustavuus. Tarkistami-sessa varmistetaan myös maakuntakaavan yhteys maakuntasuunnitelmaan ja maakuntastrategiaan. Merkittävä tavoite on myös helpottaa maakuntakaavan lu-ettavuutta; 1. ja 2. vaihe muodostavat yhdessä Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040, jolloin kaava on yhtenä karttana ja selostuksena.

3.1 Pohjois-Savon maakuntakaava 2040, tarkistamisen 2. vaihe

Maakuntakaavan tarkistamisen 2. vaiheen tavoitteiden asettelua ja selvi-tyksiä laaditaan v. 2019 alusta alkaen. 2. vaiheen maakuntakaavassa tarkis-tetaan kaikki 1. vaiheesta ulkopuolelle jääneet teemat. Lisäksi tiedetään jo tässä vaiheessa, että osaan ensimmäisen vaiheen teemoista palataan uu-delleen toisessa vaiheessa, koska uutta selvitystietoa on saatavilla muuta-man vuoden kuluttua. Uudelleen käsitellään todennäköisesti Puolustusvoi-miin sekä Yara Suomi Oy Siilinjärven kaivokseen liittyviä merkintöjä. Maa-kuntakaavaan oli tulossa mukaan myös Pohjois-Savoon liittyvä Joroisten kunta, mutta liitos on maakuntauudistuksen kaaduttua auki. Maakuntakaava 2040 tarkistamisen 2. vaiheessa käsitellään seuraaviin ai-hekokonaisuuksiin sisältyvät teemat:

1. Aluerakenne, asuminen ja elinkeinojen kehittäminen: • Kehittämisperiaatemerkinnät • Taajamat • Kylät • Työpaikka-alueet, teollisuus, seveso III

2. Liikenne: • Tie- ja rataverkosto • Vesiväylät, satamat, uiton toimipaikat • Lentoliikenne, harrasteilmailu

3. Kulttuuriympäristö: • Arkeologinen kulttuuriperintö • Perinnebiotoopit • Maisema-alueet • Rakennettu kulttuuriympäristö

4. Virkistys:

• Virkistysalueet ja -reitit

• Metsätalousalueet, joilla ulkoilun ohjaustarvetta, retkeilyrei-tit ja -alueet

• Matkailu

• Virkistyskalastus

• Hiljaiset alueet 5. Luonnonsuojelu ja luonnonvarat:

• Luonnonsuojelualueet • Pohjavesialueet • Kallio- harju- ja moreenialueet • Maa-ainesten ottoalueet • Kaivosalueet, malmipotentiaaliset alueet • Turvetuotanto

6. Yhdyskuntatekniikka ja tekninen huolto: • Uudet päävesijohto- ja pääviemärilinjatarpeet • jätevedenpuhdistamot • jätteenkäsittelyalueet

7. Muut teemat: • Rantarakentaminen, vapaa-ajanasuminen • Tulvariskialueet • Biotalous • Ilmastonmuutos

Kaavatyötä on valmisteltu vuoden 2018 aikana pidetyillä tulevaisuustyöpa-joilla, joissa maakunnan neljän suurimman kunnan tai kaupungin kanssa on hahmoteltu kuntien näkökulmasta tavoitteellista tulevaisuuskuvaa ja poh-dittu yhdyskunta- ja aluerakenteen suunnitteluteoriaa.

6.2.2019

5

Kaavatyön valmistelua jatketaan v. 2019 alussa tavoitteiden asettamisvai-heella ja selvityksillä. Tavoitteita pohditaan eri sidosryhmien kanssa ja alus-tavat tavoitteet hyväksytään maakuntahallituksessa. Jo vuonna 2018 käyn-nistynyt modernin rakennetun kulttuuriympäristön selvitys jatkuu tänä vuonna vaativalla kohteiden arvottamisvaiheella. Arvottamista varten voi-daan perustaa erillinen työryhmä Pohjois-Savon kulttuuriympäristön yh-teistyöryhmästä. Liitossa laaditaan aluerakenneselvitys, maa-ainesvarojen tarvekysely, jossa kyselyn lisäksi pohditaan aihepiirin selvityksen järjestämistä hankkeena, sekä vesi- ja jätevesihuollon toteutuneisuuden selvitys. Maakuntakaavaan tarvittavat liikenteeseen liittyvät selvitykset saadaan maakunnallisen liiken-nejärjestelmäsuunnitelman kautta. Liikenteeseen liittyvä seminaari järjes-tetään 4.4.2019. Myös matkailuteemaan liittyvä seminaari järjestetään ke-sällä 2019. Maakuntakaavan varsinainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asete-taan nähtäville viimeistään syksyllä 2019. Kaavan tavoiteltu valmistumisaika on 2023-2025. Valmistumisen ajankohtaan vaikuttaa mm. Yaran kaivoksen suunnitelmien ja selvitysten valmistuminen.

4. Voimassa olevat maakuntakaavat

Pohjois-Savossa on ennestään voimassa viisi maakuntakaavaa. Helmikuun 2019 alussa voimaantullut Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 tarkistamisen 1. vaihe on siten kuudes voimassa oleva maakuntakaava. Vasta maakuntakaavan 2. vaiheen valmistumisen jälkeen on mahdollista kumota viisi vanhinta maakuntakaavaa.

Voimassa olevista maakuntakaavoista on laadittu maakuntakaavayhdistelmä, joka helpottaa kaikkien kuuden maakuntakaavan samanaikaista tarkastelua. Maakun-takaavoihin voi tutustua myös https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?lang=fi -sivus-tolla.

4.1 Pohjois-Savon maakuntakaava 2040, tarkistamisen 1. vaihe

Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 tarkistamisen 1. vaihe käynnistyi vuo-den 2017 alussa. 1. vaiheessa on käsitelty lainsäädännön muutoksista joh-tuvia sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta tärkeitä, seuran-nassa ja sidosryhmäneuvotteluissa esille nousseita teemoja, kuten vähit-täiskaupan suuryksiköt, tavaraliikenteen terminaalit, soidensuojelualueet, pellot, sähkönsiirtolinjat, ampumaradat, moottoriurheilu- ja ajoharjoittelu-radat, Puolustusvoimien alueet ja suojavyöhykkeet, geoenergia, kaivostoi-mintojen alueet ja suojavyöhykkeet Yara Suomi Oy:n Siilinjärven kaivoksen kohdalla, Päijänne-Saimaa -kanava, vt5 Leppävirran keskustan kohdalla, puolustusvoimien toimintaa haittaavat tuulivoima-alueet sekä turvetuo-tannosta poistuvat alueet. Vuoden 2018 aikana laadittiin vastineet luonnosvaiheessa saatuun palaut-teeseen. Kaavaehdotuksesta kuultiin viranomaistahoja ja saatuun palaut-teeseen laadittiin vastineet. Toinen viranomaisneuvottelu järjestettiin tou-kokuussa 2018. Kaavaehdotus taas oli nähtävillä 27.6.-15.8.2018 ja ehdo-tuksesta saatuun palautteeseen laadittiin vastineet syksyllä. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 19.11.2018 (21 §). Maakun-tahallitus on todennut kokouksessaan 28.1.2019 (5 §) valtuuston päätöksen saaneen lainvoiman. Itä-Suomen hallinto-oikeuteen on tullut kaksi valitusta maakuntakaavan toimeenpanopäätöksestä (MKH 26.11.2018). Toimeenpa-noa koskevat päätökset eivät ole kuitenkaan valituskelpoisia.

Kaavoituskatsaus 2019

6

Maakuntakaavan voimaantulosta kuulutettiin 1.2.2019 alueen kunnissa. Liitto on julkaissut kuulutuksen Savon Sanomissa, Iisalmen Sanomissa ja Warkauden Lehdessä 31.1.2019. Voimaantulo mahdollistaa mm. Leppävir-ran osayleis- ja asemakaavojen laatimisen vt5:n kehittämiseksi. Voimaan tullessaan maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaihe kumoaa nykyisistä kaa-voista seuraavat merkinnät: Kuopion seudun maakuntakaavasta kumoutuu: el Lentoliikenteen erityisalue sv-2 Suojavyöhyke ea/EA/ea1 Ampuma- ja moottoriurheilualue EK Kaivostoimintojen alue EK/T Kaivos- ja teollisuustoimintojen alue EO1 Maa-ainestenotto alue, turvetuotantoalue EP Puolustusvoimien alue LM Tavaraliikenteen terminaalialue MT Maatalousalue 110/400 kV Sähkönsiirtolinja Leppävirran VT5:n maakuntakaavasta kumoutuu 110 kV Sähkönsiirtolinja ja MT Maatalousalueen merkinnät. Pohjois-Savon maakuntakaavasta 2030 kumoutuu seuraavat merkinnät: el Lentoliikenteen erityisalue me Ampuma- ja harjoitusalueen meluvyöhyke sv-21 Suojavyöhyke ea1/EA1 Ampuma- ja moottoriurheilualue EAH Ampuma- ja harjoitusalue EO1 Maa-ainestenotto alue, turvetuotantoalue EP Puolustusvoimien alue lm Tavaraliikenteen terminaalialue MT Maatalousalue 110/400 kV Sähkönsiirtolinja ja sähköasema vt/rt Valtatie/runkotie yt Yhdystie

Eritasoliittymä Laiva- tai veneväylä

Ote Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistamisen 1. vaiheesta. Virallinen kaavakartta.

Ote Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistamisen 1. vaiheen kaavayhdistelmästä.

Ote Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistamisen 1. vaiheen kumoutuvista merkinnöistä.

6.2.2019

7

Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavasta kumoutuu Tuulivoima-alu-een merkintä (tv).

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta kumoutuu seuraavien merkintö-jen suunnittelumääräykset: C Keskustatoimintojen alue ca-v Keskustatoimintojen alakeskus ca1 Keskustatoimintojen alakeskus ca2 Keskustatoimintojen alakeskus KM Vähittäiskaupan suuryksikkö kme Tilaa vaativan kaupan suuryksikkö kme/res. Tilaa vaativan kaupan suuryksikön reservialue

Mittakaavaan 1:200000 laadittu maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaihe ja siihen liittyvä materiaali on osoitteessa www.pohjois-savo.fi/psmk2040 4.2 Kuopion seudun maakuntakaava

Kuopion seudun maakuntakaava käsittää Siilinjärven ja Kuopion alueet, mu-kaan lukien entisten Karttulan, Maaningan ja Vehmersalmen kuntien alu-eet. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi sen ja samalla kumosi alu-een vanhat seutukaavat 23.8.2006. Maakuntavaltuuston päätöksestä teh-tiin kuusi valitusta ympäristöministeriöön, joka kuitenkin vahvisti maakun-takaavan 3.7.2008. Ympäristöministeriö hylkäsi maakuntavaltuuston pää-töksestä tehdystä kuudesta valituksesta viisi. Ympäristöministeriön päätök-sestä tehtiin yksi valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka KHO hylkäsi 10.12.2009 antamassaan päätöksessä. Kuopion seudun maakuntakaava käsitteli kaikkia teemoja. Merkittävimpiä olivat vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ja määrän ohjaus, liikenne-järjestelmään liittyvä tavaraliikenteen logistiikan ratkaisut sekä VT9:n Vaa-jasalon linjaus. Mittakaavaan 1:100000 laadittu maakuntakaava ja siihen liittyvä materiaali on nähtävissä osoitteessa www.pohjois-savo.fi/ksmk

4.3 Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava

Maakuntavaltuusto päätti v. 2004 käynnistää seutukaavan muuttamisen VT5:n tieosuudella Palokangas-Humalajoki, koska uusi tielinjaus jäi aika-naan Varkauden seudun seutukaavassa vahvistamatta. Kaavan laatiminen

sovitettiin aikataulullisesti yhteen tiehankkeen yleissuunnitelman laatimi-sen kanssa. Maakuntavaltuusto hyväksyi Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan 12.11.2007 ja Ympäristöministeriö vahvisti sen 27.11.2008. Kaavasta ei valitettu. Uudemmissa maakuntakaavoissa on tehty useita muutoksia Leppävirran pohjoisosan VT5:n maakuntakaavaan.

4.4 Pohjois-Savon maakuntakaava 2030

Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 kattaa koko maakunnan alueen. Maa-kuntakaava esitetään 1:200 000 -mittakaavassa ja taajamien kulttuuriym-päristöt tarkemmin osa-aluekohtaisissa liitekartoissa mittakaavassa 1:20 000. Tämä maakuntakaava korvasi seutukaavat, Ylä-Savon seudun maakun-takaavan ja kumottaviksi esitetyt merkinnät Kuopion seudun ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavoissa. Pohjois-Savon maakuntakaava käsittelee kaikkia teemoja tuulivoimaa lu-kuun ottamatta. Merkittävimpiä kokonaisuuksia on matkailu, kauppa, lii-kennejärjestelmä, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kult-tuuriympäristöt, taajama- ja kyläverkko sekä luonnonvaroihin, erityisesti ki-viaineksiin ja turvetuotantoon liittyvät varaukset. Ympäristöministeriö vah-visti maakuntakaavan 7.12.2011. KHO hylkäsi maakuntakaavan vahvista-mispäätöksestä tehdyn valituksen 22.3.2013. Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on internetissä osoitteessa www.pohjois-savo.fi/psmk

4.5 Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava

Ympäristöministeriö vahvisti Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan 15.1.2014. Tuulivoimakaavassa on määritelty 18 seudullisesti merkittävää tuulivoimapuistoaluetta ja Kuopion lentoaseman melualue. Etelä-Kinahmin alue jäi vahvistamatta. Liitto valitti YM:n päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen tammikuussa 2014. KHO hylkäsi liiton valituksen 2015. Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on osoitteessa www.pohjois-savo.fi/tuulivoima

Kaavoituskatsaus 2019

8

4.6 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 kattaa koko maakunnan ja siinä on käsitelty seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt, työ-paikka-alueisiin kohdistuvat tarkennukset, Rautalammin ja Suonenjoen Ter-valamminvuoren potentiaalinen tuulivoima-alue, SEVESO II-direktiivin mu-kaisten tuotantolaitosten konsultointivyöhykkeet ja Rautalammin Etelä-Konneveden kansallispuiston alue. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaupan maakuntakaavan 2030 kesäkuussa 15.6.2015. Maakuntavaltuuston päätöksestä tuli yksi Tervalamminvuoren potentiaalista tuulivoimala-aluetta koskeva valitus ympäristöministeriöön. Ympäristöministeriön hylkäsi valituksen ja vahvisti maakuntakaavan 1.6.2016. Kaupan maakuntakaavaan liittyviä merkintöjä on tarkistettu Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistamisen 1. vaiheessa. Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on osoitteessa www.pohjois-savo.fi/kauppa

6.2.2019

9

5. Maakuntakaavan oikeusvaikutukset

5.1 Maakunnan suunnittelu

Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain (25§) mu-kaan maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maa-kuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Maakuntasuunnitelmassa esitetään tavoitteet maakuntakaavalle ja maakunnan kehittämisohjelmalle. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma 2018-2021 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2017.

5.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.4.2018. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnitte-lussa sekä valtion viranomaisten toiminnassa on edistettävä niiden toteut-tamista (MRL 24 §). Maakunnan suunnittelu, erityisesti maakuntakaavoitus on ensisijainen suunnittelumuoto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoit-

teiden konkretisoinnissa. Maakuntakaavassa valtakunnalliset tavoitteet tu-lee sovittaa yhteen niin maakunnallisten kuin paikallistenkin tavoitteiden kanssa. Uudistettujen alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriym-päristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmi-öihin. Tavoitteena on vähähiilinen yhteiskunta. Tavoitteita nyt vähemmän; 17 aiemman 70 sijaan. Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonai-suuteen:

• Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyk-siin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritys-toiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittä-välle ja monipuoliselle asuntotuotannolle.

Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskunta-kehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakentee-seen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä.

Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saa-vutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräi-lyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalvelui-den kehittämistä.

Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoi-tetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kan-nalta hyvin saavutettavissa.

• Tehokas liikennejärjestelmä Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja talou-dellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyk-siä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle.

Kaavoituskatsaus 2019

10

Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoase-mien ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet.

• Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vai-kutuksiin. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuo-lelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin.

Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja.

Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toi-mintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys, tai riskit hallitaan muulla tavoin.

Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset, kemikaaliratapihat ja vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelyratapihat sijoitetaan riittä-vän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kan-nalta herkistä alueista.

Otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet, eri-tyisesti maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset kehittämisedellytykset ja toimintamahdollisuudet.

• Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta.

Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden aluei-den ja ekologisten yhteyksien säilymistä.

Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta.

Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnon-varojen kestävää hyödyntämistä. Huolehditaan maa- ja metsätalou-den kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden sekä

saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä.

• Uusiutumiskykyinen energiahuolto Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien lo-gististen ratkaisujen tarpeisiin. Tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti usean voimalan yksiköihin.

Turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voi-majohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjauk-set ja niiden toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyö-dynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä.

Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kun-tien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta sen jälkeen, kun ne on asianmukaisesti määritelty maakuntakaavoi-tuksessa. Maakuntakaavassa tavoitteet otetaan huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Jos alu-eidenkäyttöä tai alueidenkäytön suunnittelua koskevia tavoitteita ei ole määritelty maakuntakaavoituksessa, ne otetaan huomioon suoraan kun-tien kaavoituksessa.

6.2.2019

11

5.3 Maakuntakaavan toteutuminen yksityiskohtaisella kaavoituksella

Maakuntakaava laaditaan yleispiirteisenä suunnitelmana, jossa painotetaan maakunnallisia maankäyttötarpeita. Tämän vuoksi suunnittelun pohjana oleva selvitystyö on myös yleispiirteistä, joten maakuntakaavan maankäyt-töratkaisuja, kaavamerkintöjä ja kaavamääräyksiä on myös tulkittava yleis-piirteisesti maakuntakaavan esitysmittakaavan mukaisesti. Maakuntakaa-van esittämistavasta riippumatta kaikki maakuntakaavassa esitettävät maankäyttöratkaisut on tarkoitettu täsmentymään vasta yksityiskohtaisem-man suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavoituksessa korostuu maakunnan kehittäminen.

5.3.1 Ohjausvaikutus yleis- ja asemakaavoihin Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen maakuntakaava sallii kaava-järjestelmän sisällä tarkoituksenmukaisen joustavuuden. Maakuntakaa-vassa esitetyt valtakunnallisista, maakunnallisista ja seudullisista lähtökoh-dista määritellyt alueiden käytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnan kaavasuunnittelussa. Toisaalta maakuntakaavan ohjeena oleminen edellyttää maakuntakaavan keskeisten periaatteiden ja maankäyttöratkaisujen välittymistä kuntakaa-voitukseen. Muussa tapauksessa maakuntakaava ei ole ollut lain

tarkoittamassa mielessä ohjeena yksityiskohtaisempia kaavoja laadittaessa tai muutettaessa. Maakuntakaava ei ole voimassa yksityiskohtaisemman oikeusvaikutteisen kaavan alueella muutoin kuin näiden kaavojen muuttamista koskevan vai-kutuksen osalta. Yksityiskohtaisempien kaavojen eli kuntakaavojen pinta-alan laajentuessa maakuntakaavan välittömän ohjausvaikutuksen pinta-ala supistuu. Kuitenkin on katsottava, että suoritettaessa kuntakaavojen ajan-mukaisuusarviointia, maakuntakaavassa osoitettu uusi maankäyttöratkaisu on keskeinen kriteeri ajanmukaisuutta arvioitaessa. Normaalin kaavahierarkian mukaan oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa asemakaavaa MRL 42 §:n mukaisesti. On kuitenkin mahdollista, että maa-kuntakaavan alueelle ei laadita yleiskaavaa, jolloin maakuntakaava ohjaa suoraan asemakaavoitusta. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa otettava huo-mioon maakuntakaavan lisäksi MRL 54.4 §:n mukaan soveltuvin osin myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksesta säädetään.

Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomais-toimintaan (maankäyttö- ja rakennuslaki 32 §) Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja ase-makaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjes-tämiseksi.

Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.

Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alu-eella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

Kaavoituskatsaus 2019

12

5.3.2 Maakuntakaavan joustaminen Maakuntakaavalla pyritään entistä enemmän tukemaan maakunnan kehit-tämisedellytyksiä, mikä edellyttää maakuntakaavalta riittävää jousta-vuutta. Joustaminen voi koskea sekä aluevarauksia että kaavamääräyksiä. Maakuntakaavan joustamista voidaan tarkastella kolmitasoisesti: I Maakuntakaavan täsmentyminen Kaavajärjestelmän perusperiaatteena on, että yleispiirteisempää maan-käyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman yhteydessä. Maakuntakaavassa esitetyn maankäyttöratkaisun tulee täs-mentyä kuntakaavoituksessa. Kyseessä on siten kaavajärjestelmään kuu-luva perusominaisuus, ei varsinainen joustaminen. II Hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavaan Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua edellyttäen, että maakuntakaavan tavoite ei muutu. Poiketta-essa maakuntakaavassa osoitetusta maankäytöstä on maakuntakaavan ta-voite turvattava samassa kaavassa, jossa poikkeaminen tehdään. Maakun-takaavasta poikkeamista tulee perustella kaavaselostuksessa. Hyväksyttävä eroavuus ei voi kuitenkaan tarkoittaa maakuntakaavan keskeisistä periaat-teista poikkeamista. Poikkeaminen maakuntakaavassa osoitetusta valta-kunnallisesta alueidenkäyttötavoitteesta on aina katsottava poikkeamiseksi myös maakuntakaavan keskeisestä periaatteesta. Rakennus- ja luonnonsuojelukohteiden osalta maakuntakaavan suojeluta-voitteiden tulkinta on tiukkaa, mutta aluevarausmerkinnät tulkitaan näissä-kin tapauksissa yleispiirteisesti. Samoin eri väylien ja verkkojen, kuten lii-kenne- ja energiaverkkojen, osalta yhteystarpeiden tulkinta on tiukkaa, sitä vastoin sijainti voi vaihdella maakuntakaavassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Kaavassa esitetyn käyttötarkoituksen muuttaminen on mahdollista edellyt-täen, että uusi käyttötarkoitus toteuttaa maakuntakaavassa esitettyä tavoi-tetta. Käyttötarkoituksen muutoksesta ei sitä vastoin ole kyse, jos maakun-takaavan yleispiirteisyydestä johtuen sanottua maankäyttöluokkaa ei ole voitu maakuntakaavassa edes esittää. Kyseessä voi olla esimerkiksi maa- ja metsätalousvaltaisen alueen osan täsmentyminen kuntakaavassa

talouskeskuksen alueeksi, jolloin kyseessä on vain normaali maakuntakaa-van täsmentyminen. Maakuntakaavasta poikkeamisista on hyvä neuvotella maakunnan liiton kanssa. III Maakuntakaavan muuttamista edellyttävä ratkaisu Maakuntakaavan kanssa ristiriidassa olevaa kaavaratkaisua ei voida toteut-taa ilman, että sitä ennen maakuntakaava muutetaan. Mitä merkittäväm-mästä kaava-asiasta on kyse, sitä varmemmin ristiriita nousee joustamisen esteeksi. Kaavaratkaisun voidaan katsoa olevan ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, mikäli kyseessä ei ole edellisessä kohdassa tarkoitettu perusteltu hyväksyt-tävä eroavuus maakuntakaavasta.

5.4 Maakuntakaavan toteuttaminen

Maakuntakaava toteutuu toisaalta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen ohjausvaikutuksensa kautta ja toisaalta viranomaisia koskevan maakunta-kaavan toteuttamisvelvoitteen ja muihin lakeihin liittyvän huomioonotta-misvelvoitteen kautta. 5.4.1 Maakuntakaavan toteutuminen viranomaispäätöksin Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että viranomaiset ottavat maakun-takaavan huomioon alueiden käyttöä koskevien toimenpiteiden suunnitte-lussa ja toteuttamispäätöksiä tehtäessä ja pyrkivät edistämään kaavan to-teuttamista. Lisäksi viranomaisten on katsottava, ettei toimenpiteillä vai-keuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaavan edistämisvelvoite koskee kaikkia sellaisia valtion ja kun-nan viranomaisia, joilla on alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- tai to-teuttamistehtäviä. Sama koskee myös valtion liikelaitoksiksi organisoituja viranomaisia. Edelleen velvoite koskee myös kuntaa kaavoitustoimen hoi-tajana. Jo suunnitteluvaiheessa on maakuntakaava otettava huomioon, mikä tar-koittaa suunnitelmien toteuttamista maakuntakaavan yleispiirteisyyden ra-joissa. Tällä tavoin maakuntakaavan oikeusvaikutukset kytketään eri

6.2.2019

13

hallinnonalojen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Velvollisuus maakuntakaavan toteuttamisen edistämiseen vaatii näiltä tahoilta myös vahvempaa sitoutumista kaavan tavoitteisiin. Maakuntakaavasta poik-keavien uusien kilpailevien vaihtoehtojen toteuttaminen on vastoin edistä-misvelvoitetta. Mikäli hankkeen suunnittelun yhteydessä käy ilmi, että maakuntakaavassa esitetty vaihtoehto ei ole enää ajan tasalla, ratkaisu tilanteeseen on haet-tava maakuntakaavaa muuttamalla. Viranomaisvaikutuksen johdosta on muutoinkin tärkeää, että maakuntakaava pysyy ajan tasalla. Maakuntakaavan viranomaisvaikutus ei ole MRL 32.3 §:n mukaisesti voi-massa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella. Maakun-takaava on kuitenkin keskeinen kriteeri arvioitaessa yleiskaavan ja asema-kaavan ajanmukaisuutta ja voi näin ollen johtaa tarpeeseen muuttaa kysei-siä kaavoja. Lisäksi on huomattava, että vaikka maakuntakaava ei ole voi-massa yleiskaavan alueella, se on ohjannut yleiskaavan laatimista ja viran-omaisten on MRL 42.2 §:n mukaan suunnitellessaan alueiden käyttöä kos-kevia toimenpiteitä katsottava, ettei toimenpiteellä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Monet teknisen huollon järjestelyt ja virkistysalueet voivat si-joittua alueille, joilla ei ole kuntakaavaa. Tällöin toteuttaminen ja sen mah-dollisesti edellyttämä lunastusoikeuden käyttö perustuu maakuntakaa-vaan. 5.4.2 Maakuntakaavan suhde muun lainsäädännön mukaiseen päätöksen-tekoon Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maankäytön suunnittelu on otet-tava huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä muun lainsäädännön no-jalla ympäristön käytön järjestämistä siten kuin erityislaissa säädetään. Tässä suhteessa keskeisimpiä erityislakeja ovat maantielaki, ratalaki, maa-aineslaki, vesilaki ja metsälaki. Luonnonsuojelulaki ja muinaismuistolaki on vielä otettava erikseen huomioon MRL 197 §:n mukaisesti. Energiaverkot toteutetaan yleensä lunastuslakien perusteella. Vaatimus maakuntakaavan huomioon ottamisesta viranomaisten päätök-senteossa vaihtelee lainsäädännön alasta riippuen. Erityislainsäädännön merkitys on suuri maakuntakaavan toteuttamisessa, mikäli erityislaissa on tyhjentävästi säädelty sen suhde maankäytön suunnitteluun. Mikäli säätely on väljää, maankäyttö- ja rakennuslain merkitys kasvaa. Kuitenkin on

huomattava, että sen jälkeen, kun maakuntakaava on vahvistunut alueelle, viranomaisten on erityislakeja soveltaessaan MRL 32.2 §:n mukaisesti otet-tava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteutta-mista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Viranomaisten on sopeutettava maakunnallista alueiden käyttöä koskevat ratkaisut maakuntakaavaan. Seuraavalla sivulla on esitetty keskeisimpien nykyisten maakuntakaavan aluevarausten toteuttaminen eri lainsäädän-nön, vastuuviranomaisten ja menettelyjen osalta: Aluevaraus Keskeisin säädös Viranomainen Lupa/menettely

Taajamatoiminto-jen alueet (A1)

MRL kunta kaavoitus

Kaupan merkinnät MRL kunta kaavoitus

Teollisuustoiminto-jen alueet (T)

ympäristönsuoje-lulaki

kunta/AVI ympäristölupa

Virkistysalueet (VL, VR)

MRL/maastolii-kennelaki/ulkoi-lulaki

kunta/ ELY-keskus

kaavoitus/ ulkoi-lureittisuunni-telma / -toimitus

Harju- ja kallioalu-eet (MY1, ge, EO/EO2)

maa-aineslaki kunta maa-aineslupa, ottamissuunni-telma

Turvetuotantoalu-eet (EO1)

ympäristönsuoje-lulaki

AVI ympäristölupa

Kaivostoimintojen alueet (EK)

kaivoslaki, ympä-ristönsuojelulaki, YVA-laki

Tukes/TEM/AVI kaivospiirihake-mus, ympäristö-lupa

Luonnonsuojelu-alueet (SL)

luonnonsuojelu-laki

ELY-keskus rauhoitus

Suojelualueet (S1) vesilaki AVI vesilain mukai-nen lupa

Metsätalousalueet (MY)

metsälaki ELY-keskus/ Metsäkeskus

metsätalous-suunn./ metsän-käyttöilmoitus

Matkailupalvelui-den alueet (RM)

MRL kunta kaavoitus

Jätteenkäsittelyalu-eet (EJ)

ympäristönsuoje-lulaki

AVI ympäristölupa

Kaavoituskatsaus 2019

14

Aluevaraus Keskeisin säädös Viranomainen Lupa/menettely

Satamat/laiturit (lv) vesilaki AVI vesilain mukai-nen lupa

Uiton toimipaikat (lu)

vesilaki AVI vesilain mukai-nen lupa

jäteveden puhdis-tamo (j)

ympäristönsuoje-lulaki

AVI ympäristölupa

Pohjavesialue (pv1) ympäristönsuoje-lulaki

ELY-keskus Pohjavesialue

Maisema-alue (MA1-v, MA1)

MRL/metsälaki kunta/ metsäkeskus/ ELY-keskus

rakennuslupa/ kaavoitus/ met-sänkäyttöilmoi-tus/ avustuspää-tös

Kulttuuriympäris-tön kannalta tärkeä alue (MA1-v, MA1)

MRL kunta/ELY-kes-kus

rakennus-lupa/kaavoi-tus/avustuspää-tös

Muinaismuisto (sm)

muinaismuisto-laki

Museovirasto rauhoitus

Rakennussuojelu-kohde (SR)

MRL/rakennus-suojelulaki

kunta/ELY-kes-kus

kaavoitus/suoje-lupäätös/-avus-tuspäätös

Vesiväylät ja -reitit vesilaki ELY-keskus/ AVI/kunta

vesilain mukai-nen lupa

Ulkoilureitit maastoliikenne-laki /ulkoilulaki

kunta / ELY-kes-kus

ulkoilureittisuun-nitelma/ toimitus

Tiet maantielaki ELY-keskus/ Väylä-virasto/ LVM

yleis- ja tiesuun-nitelmat

Voimansiirtolinjat sähköm.l./lunas-tuslaki

TEM/ Maanmit-tauslaitos

toimitus

6. Vuosikatsaus Pohjois-Savon maankäytön suunnit-telutilanteeseen

Vuoden 2018 aikana Pohjois-Savossa on ollut vireillä 1 maakuntakaava, 17 yleis-kaavaa sekä asemakaavoja ja niiden muutoksia lähes 40. Pohjois-Savon liitto edis-tää maakuntakaavan toteuttamista mm. antaessaan lausuntoja kuntakaavoista ja muista maakunnallisesti merkittävistä suunnitelmista. Lausuntopyyntöjä alueiden-käytön osastolle tuli 121 kpl, joista suuri osa koski asemakaavoja tai niiden muu-toksia. Asemakaavanmuutoksiin maakuntakaavan näkökulmasta ei tavallisesti ole juurikaan lausuttavaa. Liitto on antanut vuoden 2018 aikana kaikkiaan 64 lausun-toa osayleiskaavoista, teistä, muiden liittojen maakuntakaavoista, maa-ainesten otosta, YVA:sta ja lakimuutosesityksistä. Merkittäviä lausuttavia aiheita ovat olleet Yara Suomi Oy:n Siilinjärven kaivoksen ja tehtaan YVA-hankkeet sekä nopeiden itäratojen edistämiseen liittyvät lausunnot muiden maakuntien suunnitelmista. Pohjois-Savossa jatkuu myös pohjavesialueita koskeva tarkistaminen. Kuntien kanssa käydyissä kehittämiskeskusteluissa on noussut esiin asuntoraken-tamisen, erityisesti uusien omakotitalojen, määrän lasku maaseutukunnissa. Uu-sien asuntojen määrän laskeminen noudattelee yleistä trendiä. Kuitenkin monen kunnan tilanne, jossa uusia omakotitaloja valmistuu vuosittain vain yksittäin, on karu.

Erillispientalojen rakennusluvat kuukausittain v. 2008-2018, koko maassa. Suuntaus on ollut laskeva vuodesta 2011 lähtien.

6.2.2019

15

Alla olevaan taulukkoon on kerätty vuoden 2018 kehittämiskeskustelujen perusteella kuntien ilmoittamat rakennuslupamäärät sekä uusien omakoti-talojen määrät.

Rakennuslu-vat yht. 2017

Rakennuslu-vat yht. 2018

Uudet OKT 2017

Uudet OKT 2018

Kuopio 1205 1136 n. 100 n. 100

Siilinjärvi 214 50

Iisalmi 157 n. 140 8 n. 5

Kiuruvesi 61 0 1

Lapinlahti 309 108 5

Sonkajärvi n. 100 n. 100 0

Vieremä 39 n. 30 5 2

Rautalampi 56 3

Suonenjoki 59 n. 60 4 5

Keitele 27 1

Pielavesi 55 2

Vesanto 28 22 1 2

Tervo 60 *

Kaavi 73 * 30 * 1

Rautavaara 26 0

Tuusniemi 35 n. 30

Varkaus n. 250 < 200

Leppävirta 227 n. 200 14 10

*) sisältää rakennusluvat ja toimenpideluvat

6.1 Kuntakaavoitus ja maankäytön suunnittelu

Kuntakaavoitus on edennyt Pohjois-Savossa vuoden 2018 aikana. Vireillä on ollut 17 yleiskaavaa ja lähemmäs 40 asemakaava tai asemakaavanmuu-tosta. Yleiskaavoitus jakautuu tasaisesti kuntakeskusten ja muiden taaja-mien osayleiskaavoihin sekä vapaa-ajan asumisen rantayleiskaavoihin. Kuntien kaavoitus on pääasiassa ollut voimassa olevien maakuntakaavojen mukaista ja edistänyt maakuntakaavojen toteuttamista. Koska vireillä on ol-lut uusi maakuntakaava, on lausunnoissa tarkasteltu ohjausvaikutusta sekä voimassa olevien, että vireillä olevan maakuntakaavan näkökulmasta.

Kaavoituskatsaus 2019

16

6.2 YARA Suomi Oy:n Siilinjärven kaivosta koskevat hankkeet

Vaikutuksiltaan merkittävimpiä suunnittelukokonaisuuksia olivat Yara Suomi Oy:n Siilinjärven kaivoksen louhosjatkumoiden ja tehtaan kipsinläji-tysalueen laajennuksiin liittyvät YVA-prosessit. Louhoslaajennusten ja kip-sinläjitysalueen laajennuksen eri vaihtoehtoja on otettu huomioon myös maakuntakaavassa, Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 tarkistamisen 1. vaiheessa. Louhoslaajennuksista kaikki esitetyt vaihtoehdot Särkijärven ja Jaakonlammen laajennuksista sisältyvät maakuntakaavan aluevarauksiin. Pohjois-Savon liitto on kipsinläjitysalueen laajennuksen YVA-selvitystä kos-kevassa lausunnossaan kiinnittänyt huomiota maakuntakaavan 2040 tarkis-tamisen 1. vaiheessa taajamatoimintojen ja kaivos- ja teollisuustoimintojen alueiden väliin osoitettuun selvitysalue -merkintään (se). Totesimme lau-sunnossamme, että asumisen ja virkistyksen sekä toisaalta elinkeinotoimin-nan yhteensovittamisen perusteeksi ja riittävän suojavyöhykkeen määritte-lemiseksi ei YVA-selostus anna suoraa johtopäätöstä. Eri laajennusvaihto-ehtojen päästövaikutuksille ei löydy ratkaisevia eroja. Johtopäätöksenä totesimme, ettei laajin kipsinläjitysvaihtoehto, VE3, to-dennäköisesti ole toteutuskelpoinen tarkistetun maakuntakaavan perus-teella, koska siitä muodostuu vertailluista vaihtoehdoista selvästi eniten keskisuuria tai suuria kielteisiä vaikutuksia, joiden merkittävyys vaihtelee kohtalaisesta suureen. Nämä vaikutukset ja VE3:n sijoittuminen todennä-köisesti haittaavat riittävän suojavyöhykkeen muodostamista tulevissa kaa-voissa. YVA-selostuksesta ei täydellä varmuudella käy ilmi, voiko myös muilla vaihtoehdoilla (VE2) olla sellaisia vaikutuksia, että etäisyys asutuk-seen jää liian lyhyeksi. Riittävän suoja-alueen määrittelyyn ei löydy YVA-se-lostuksesta riittävästi tietoa, eikä YVA-selvitys niiltä osin noudata maakun-takaavan se-merkintää.

6.3 Pohjavesialueiden uudet rajaukset ja luokittelu

Pohjois-Savon pohjavesialueita ollaan luokittelemassa uudelleen. Luokitus perustuu vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lakiin, jonka mukaisesti ELY-keskus luokittelee pohjavesialueet vedenhankinta-käyttöön soveltuvuuden sekä suojelutarpeen perusteella. Myös pohjavesi-alueiden ja pohjaveden muodostumisalueiden rajauksiin tehdään tarkistuk-sia. Pohjois-Savossa rajausmuutokset koskevat niitä pohjavesialueita, joilta on saatu uutta ja tarkempaa tietoa esimerkiksi geologisen rakennetutki-muksen kautta. Rajaus- ja luokittelumuutokset on tehty kahdessa vaiheessa. Puolet Poh-jois-Savon kuntien pohjavesialueista tarkistettiin vuoden 2018 aikana. Toi-sessa vaiheessa pohjavesialueiden rajauksia ja luokituksia tarkistetaan vuo-den 2019 aikana. Kuulemismenettely asiasta on alkanut 21.1.2019 niiden pohjavesialueiden osalta, joiden pääsijaintikunnat ovat Keitele, Kuopio, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Varkaus ja Vesanto. Lisäksi kuullaan Tuusniemen Kiiskiniemenkankaan rajausmuutoksesta. Osa pohjavesialueista sijaitsee kahden kunnan alueella.

Pohjois-Savon pohjavesialueiden luokitus- ja rajaustarkistusten aikataulu

2018 2019

Tuusniemi Keitele

Lapinlahti Kuopio

Siilinjärvi Leppävirta

Kaavi Pielavesi

Sonkajärvi Rautalampi

Iisalmi Suonenjoki

Vieremä Tervo

Kiuruvesi Tuusniemi, Kiiskiniemenkangas

Rautavaara Varkaus

Vesanto

Digikaavoituksen toteutuessa tulevaisuudessa pohjavesialueiden tapaiset päivittyvät, viranomaispäätöksiin perustuvat, aineistot ovat tietomalleina kaavoituksen taustalla. Tulevassa maakuntakaava 2040 tarkistamisen 2. vai-heessa tarkistetut pohjavesialueet otetaan huomioon. Vielä ei olla päätetty, esitetäänkö pohjavesialueet maakuntakaavakartalla kokonaisuudessaan vai osoitetaanko vain ne pohjavesialueet, joilla on yhteensovittamistarve tai ke-hittämistarve.

6.2.2019

17

6.4 Maisema-alueet ja moderni rakennettu kulttuuriympäristö

Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 tarkistamisen 2. vaiheeseen liittyvää kulttuuriympäristöjen inventointia on tehty vuoden 2018 aikana ja konsult-tityönä toteutettu selvitys jatkuu myös vuonna 2019. Maisema-alueita on tarkistettu niin karttatarkasteluina kuin maastossakin. Alueiden rajauksiin ja nimeämisiin esitetään muutoksia. Tarkistetuista maisema-alueista on laadittu kohdekortit. Myös modernia rakennettua kulttuuriympäristöä on täydennysinventoitu muutamissa kunnissa. Modernien rakennuskohteiden tärkeää arvottamis-vaihetta tehdään vuoden 2019 aikana. Samalla kerätään täydentyvää in-ventointitietoa, jota kunnilla on valmiina. Kuopion keskusta-alueelta sekä Iisalmen ja Varkauden alueilta on saatavana tai tulossa ajantasaisia inven-tointitietoja. Maakunnallisesti merkittävä modernin aikakauden rakennus-perintö julkaistaan keväällä 2019 Mapgets-sovelluksessa. Mapgets -sovel-lukseen tallennetaan kohteen inventointikortti (alla kuvassa vasemmalla) ja valokuvia. Lisäksi kohde näkyy kartassa (alla olevassa kuvassa oikealla). Liitto hallinnoi Mapgetsissa Pohjois-Savon rakennusperintö -nimistä alus-taa. Mapgets -sovellus on ilmainen kaikille kunnille, joten kunnilla on mah-dollisuus julkaista ja jakaa myös omia inventointiaineistojaan sen kautta.

6.5 Maakuntakaavoitukseen vaikuttavat liikenneasiat

Vuoden 2019 alussa on tullut muutoksia liikennealan valtakunnallisiin viras-toihin. Uudet Väylä -virasto ja liikenne- ja viestintävirasto Traficom ovat aloittaneet toimintansa korvaten ja yhdistäen entisiä virastoja Trafi ja Lii-kennevirasto. Nopeat Itäradat -neuvottelukunnan tehtävä on edistää Helsingin ja Itä-Suo-men välisiä rata- ja raideliikennehankkeita. Pohjois-Savon näkökulmasta yksi keskeisin pitkän aikavälin tavoite on 3 tunnin junayhteys Kuopio -Hel-sinki -, ja laajemmin Itä-Suomen näkökulmasta Joensuu-Helsinki, -väleillä. Näiden tavoitteiden toteuttamisen mahdollistavat rataratkaisut tehdään usein Pohjois-Savon ulkopuolella, joten muiden maakuntien maakuntakaa-voituksen seuranta ja niihin vaikuttaminen lausuntojen kautta on tärkeää. Vuoden 2018 aikana Pohjois-Savon liitto on lausunut Kymenlaakson liiton Kymenlaakson 2040 maakuntakaavan valmistelusta ja Uudenmaan liiton Uusimaa-kaavaluonnoksesta 2050, joiden Itä-Suomeen vaikuttavista raide-liikenneratkaisuista tai lausuntomenettelyistä on ollut huomautettavaa. Väylä -virasto on julkaissut 23.1.2019 nopeiden ratojen suunnittelua koske-van strategiakortin. Kortti koskee Savonradan, Karjalanradan sekä Helsinki-Vainikkala -radan kehittämistarpeita. Helsinki-Kerava -välin riittävä raideka-pasiteetti vaikuttaa itään suuntautuvan kaukojunaliikenteen kehittämi-seen. Henkilöliikenteen matka-aikojen lyhentäminen on keskeinen kysy-mys. Nykyisien junayhteyksien nopeuttamisen lisäksi on varauksia uudelle Helsingistä itään suuntautuvalle ratayhteydelle. Itärata jatkuisi Helsingin ja Keravan väliseltä lentoradalta kohti Porvoota ja Kouvolaa. Seuraavan sivun kuvissa näkyy, miten Väylä -virasto on päivittänyt vuonna 2018 valtakunnallisen näkemyksen siitä, kuinka maankäytössä on tarve va-rautua rautateiden lisäraiteisiin, kolmioraiteisiin, lisäkohtauspaikkoihin ja/tai kaksoisraideosuuksiin sekä uusiin ratayhteyksiin. Näkemys palvelee liikenteen ja maankäytön yhteensovittamista. Varautumisella turvataan rautateiden kehittämismahdollisuuksia. Katse on pitkällä tulevaisuudessa.

Kaavoituskatsaus 2019

18

Pohjois-Savon alueella kehittämistarvekartassa on osoitettu kaksoisraide Kouvola-Kuopio -välille ja muille rataosuuksille varautumista kohtaamis-paikkojen tai kaksoisraideosuuksien rakentamiseen. Kolmioraidetarpeina on otettu huomioon Iisalmen kolmioraiden Ylivieskan ja Kontiomäen suun-tien väliin sekä Finnpulpin tarpeisiin liittyvä kolmioraide Sorsasalosta poh-joiseen.

Liikenneteemaan liittyvä seminaari järjestetään Pohjois-Savon liitossa 4.4.2019. Tilaisuuden tarkoituksena on koota yhteen ajankohtaista tietoa niin maakunnallisen liikennejärjestelmätyön kuin maakuntakaavan poh-jaksi.

6.2.2019

19

7. Maakunnan väestön ja työpaikkojen kehitys Pohjois-Savon maakunnan väkimäärä väheni viime vuonna -957. Vuotta ai-kaisemmin (suluissa edellisvuoden lukemat, 2017) väki väheni -1123. Maan sisäinen muuttoliike oli -431 tappiolla (v. 2017; -603), nettomaahanmuutto oli 395 (367). Kuolleita oli -921 enemmän (-854) kuin syntyneitä. Kuopion seutu on ainoa väestöään lisäävä seutu. Ylä-Savon ja Koillis-Savon tappiot ovat vähän pienentyneet, Varkauden seudun ja Sisä-Savon kasvaneet vuo-den takaisesta. Vuonna 2018 Kuopion seudulla ei päästy vuosien 2011-2014 hyvään kasvu-vauhtiin, mutta kuitenkin vähän edellisvuotta paremmalle tasolle. Vuonna 2018 Kuopion väkimäärä kasvoi 518:lla, kun vuonna 2017 kasvua oli vain 469 hlö. Siilinjärvellä väestön määrä kasvoi 18 hlö, kun vuotta aikaisemmin väestö väheni -111. Kuopion ja Siilinjärven ohella vain Vieremällä väestökehitys on lähellä tasa-painoa, vaikka sielläkin väki väheni 8 hengellä. Kuopion kasvu perustuu muuttovoittoon. Maan sisäisessä muutossa kertyi 383 voittoa (vuotta aikaisemmin 348). Nettomaahanmuutto oli 229 (179). Kuolleita oli -94 (-55) enemmän kuin syntyneitä. Syntyvyyden laskun ja muuttovoiton pienenemisen lisäksi kuntaliitokset ovat vanhentaneet Kuo-pion ikärakennetta, millä on osansa heikentyneessä väestökasvussa. Maan sisäistä muuttovoittoa saivat Kuopion lisäksi Tuusniemi 9, Tervo 7, Lapin-lahti 6 ja Vesanto 5. Syntyneitä on kuolleita enemmän vain Siilinjärvellä 53. Siilinjärvellä tilanne oli Kuopioon verrattuna päinvastoin: maan sisäisessä muutossa oli tappiota -74 (-232), mutta nettomaahanmuutto oli positiivi-nen +39 (70). Syntyneitä oli 53 (63) enemmän kuin kuolleita. Varkauden seudulla väestön väheneminen kasvoi -437:een, kun vuotta ai-kaisemmin laskua oli -396. Vasemmalla olevassa teemakartassa on esitetty Pohjois-Savon väestönti-heys 1 x 1 km ruuduissa (v. 2017).

Kaavoituskatsaus 2019

20

Alla olevassa havainnekuvassa on esitetty väestön kumulatiivinen kehitys Pohjois-Savossa vuosina 2012-2018. Vuosina 2012, 2013 ja 2014 väestön-kehitystä kuvaavat käyrät ovat päätyneet alkuvuoden laskun jälkeen loppu-vuodeksi kasvusuunnalle. Vuosina 2015 ja 2016 kasvu on jäänyt nollan vai-heille, ja sen jälkeen vuotuinen kasvusuunta on ollut laskeva lähes koko vuoden.

Oikealla puolella olevassa teemakartassa on kuvattu väestönmuutosta vuo-sina 2010-2017 maakuntakaavan taajama-, kylä- ja maaseutualueilla. Maa-seudun haja-asutusalueilla kasvua on ainoastaan Siilinjärvellä, vaikka sielläkin kasvu on viimevuosina hidastunut. Taajamista väestönkasvua on Siilinjärven Kirkonkylän ja Vuorelan alueilla sekä Kuopion laajalla taajama-alueella. Hieman yllättäen myös Nerkoolla, Pihkain-mäessä, Oravikoskella ja Muuruvedellä on taajamien asukasluvut kasvaneet. Valtaosassa maakuntakaavaan merkityistä kylistä väestö vähenee. Maakun-takaavassa osoitetuista 125 kylästä 67 % on sellaisia, joiden asukasmäärä (1 km:n säteellä maakuntakaavan merkinnästä) on vähentynyt vuosien 2010 ja 2017 välillä.

6.2.2019

21

Työpaikkojen muutosta kuvaava teemakartta (vasemmalla) osoittaa maakuntakaavan mu-kaisten taajamatoimintojen (A), keskustatoimintojen (C), työpaikka- ja teollisuusalueiden (TP, T) työpaikkakehitystä sekä kylien (1 km säde maakuntakaavan kohdemerkinnästä) ja maaseutumaisen alueen työpaikkojen muutosta vuosina 2010-2015. Työpaikkatilastot päi-vittyvät valitettavasti viiveellä, joten käytettävissä on n. 3 vuotta vanhaa tietoa. Maakuntakaavan maaseutualueelle sijoittuvat työpaikat ovat lisääntyneet vuosivälillä 2010-2015 Keiteleellä (+119 eli 63%), Kiuruvedellä (+6 eli 0,8%), Iisalmessa (+168 eli 20%) ja Kuopiossa (+524 eli 9%). Maaseutualueen työpaikkojen väheneminen taas on ollut erityisen jyrkkää Rautavaaralla, Tuusniemellä ja Varkaudessa. Rautavaaraa lukuun ottamatta, kysei-sissä kunnissa on kuitenkin kuntakeskuksien työpaikkamäärä kasvanut, esim. Varkaudessa +340. Varkauden erityispiirteenä on myös se, että ydinkeskustan maakuntakaavan mukai-sien keskustatoimintojen alueiden (C) työpaikkamäärät ovat vähentyneet ja työpaikkojen lisäys on siirtynyt laajemmalle taajamatoimintojen alueelle (A). Kuopion keskustaajaman alueella on niin työpaikkamääriä kasvattavia kuin väheneviäkin alueita. Vahvassa työpaikkamäärien kasvussa ovat ydinkeskusta, Savilahti, Pieni Neulamäki, Levänen ja Matkus. Esim. Savilahden työpaikkamäärä on kasvanut tarkastelujaksolla hui-malla +4000:lla. Siilinjärvellä työpaikkamäärät kasvoivat tarkastelujaksolla Kirkonkylän ydin-keskustassa ja Etelä-Siilinjärvellä, erityisesti Toivalan työpaikka-alueella (+320). Vertailutietona maakuntakaavan mukaisten aluejakojen työpaikkamääriin voidaan tarkas-tella Tilastokeskuksen aineistoja. Tilastokeskuksen mukaan Pohjois-Savon työpaikkojen määrä v. 2016 lopussa oli 95 447. Vuosina 2010-2016 työpaikkojen määrä on vähentynyt Pohjois-Savossa yhteensä yli -2 100 (lähde: Tilastokeskus 31.12.2016). Kunnista työpaikkamäärää kokonaisuutena ovat kasvattaneet tuona aikana vain Kuopio (+713), Siilinjärvi (+288) ja Vieremä (+145). Vieremällä lisäyksen selittävä teollisuuden työ-paikkojen huomattava kasvu on ollut +220. Samaan aikaan teollisuuden työpaikat vähenivät koko maakunnan alueella yhteensä -1370. Maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikkojen vähe-neminen oli samaa tasoa eli n. -1400. Kasvusuunnassa olivat rakennusalan (+215), hallinnon ja tukipalveluiden (+1290) ja terveys- ja sosiaalipalveluiden työpaikat (+220). Myös kotita-louksien merkitys työnantajina kasvoi. Kotitalouksien vaikutus työpaikkamääriin kasvoi +770:llä.

Kaavoituskatsaus 2019

22

8. Yhteystietomme

Suunnittelujohtaja Paula Qvick vastaa Pohjois-Savon maakunnan aluesuunnittelusta kokonaisuutena. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös maakunnallista edunajamista.

• Paula Qvick, 044 714 2646, paula.qvick(at)pohjois-savo.fi

• Paulan vastuuaiheita ovat lait ja asetukset, kauppa, muut maakuntien liitot ja ministeriöt, aluerakenne, Puolustusvoimat, palveluverkkoasiat ja valta-kunnallisesti arvokkaat maisema-alueet.

Maakuntainsinööri Patrick Hublinin tehtäviin kuuluvat mm. liikennejärjestelmiin liittyvät asiat.

• Patrick Hublin, 044 714 2683, patrick.hublin(at)pohjois-savo.fi

• Vastuuteemoja ovat ampumaradat, energiahuolto, turvetuotanto, jäte-huolto, liikenneväylät ja –yhteydet, veneily ja vesiliikenne, tiet, sillat, lentolii-kenne, rautatiet, tavaraliikenne ja terminaalit, luonnon- ja ympäristönsuojelu, metsä, luonnonvarat, ympäristövaikutusten arviointi yms. ympäristö- ja ener-gia-asiat sekä vesiensuojelu.

Kaavoituspäällikkö Annaelina Isola vastaa maakuntakaavan laatimisesta.

• Annaelina Isola, 044 714 2609, annaelina.isola(at)pohjois-savo.fi

• Vastuuteemoja ovat asuminen, taajamat, keskustoiminnot, kylät, työpaikka-alueet, kauppa, kuntakeskukset ja niiden maankäyttö, teollisuus, loma-asu-tus, kulttuuriympäristöasiat, kotiseutu ja muu kulttuuri.

Suunnittelija Mikko Rummukainen on paikkatieto-osaajamme ja vastaa mm. erilais-ten karttojen tuottamisesta.

• Mikko Rummukainen, 044 714 2655, mikko.rummukainen(at)pohjois-savo.fi

• Mikon vastuuteemoja ovat maa-ainesvarat, maa-ainesten otto (kaivannai-set ja kaivosasiat), pohjavesialueet, reitistöt ja virkistys, moottorikelkkarei-tit, tulvariskit, tuulivoima, vesi- ja jätevesihuolto sekä voimajohdot.

Toimistosihteeri Irma Kajan hoitaa mm. kaavoihin liittyvät hallinnolliset toimenpi-teet ja on usein yhteyshenkilönä kokouksien tai tilaisuuksien varaamisessa.

• Irma Kajan, 044 71426640, irma.kajan(at)pohjois-savo.fi

Lausuntojen antamista varten sekä mm. kuntien kehityskeskusteluihin osallistumi-sen vuoksi olemme sopineet seuraavan vastuujaon:

Iisalmi Patrick Hublin

Kaavi Mikko Rummukainen

Keitele Annaelina Isola

Kiuruvesi Annaelina Isola

Kuopio Annaelina Isola

Lapinlahti Patrick Hublin

Leppävirta Patrick Hublin

Pielavesi Mikko Rummukainen

Rautalampi Annaelina Isola

Rautavaara Mikko Rummukainen

Siilinjärvi Annaelina Isola

Sonkajärvi Mikko Rummukainen

Suonenjoki Mikko Rummukainen

Tervo Mikko Rummukainen

Tuusniemi Mikko Rummukainen

Varkaus Annaelina Isola

Vesanto Annaelina Isola

Vieremä Mikko Rummukainen

Meihin voi olla yhteydessä esim. maakuntakaavoitukseen, liikennejärjestelmiin tai edunajamiseen liittyvissä asioissa. Ajankohtaiset maakuntakaava- ja liikennejärjes-telmäasiat päivittyvät kotisivuillemme säännöllisesti. Tiedotamme ajankohtaisista asioistamme myös liiton kuukausikirjeessä, jonka postituslistalle voi liittyä osoit-teessa; http://pohjois-savon-liitto.creamailer.fi/subscribe/56a7462277197

6.2.2019

23

kirjaamo(at)pohjois-savo.fi

Pohjois-Savon liiton käyntiosoite: Maakuntatalo, Sepänkatu 1, KUOPIO Postiosoite: Pohjois-Savon liitto PL 247 70101 KUOPIO