mmm - mansikka ry (1).pdf · 2007 – 2013 saanut yli 160 yritystä. nämä yritykset löytyvät...

Mmm... Pohjois-Savon maaseudun makasiinilehti

2/2014

Leader - toimintaa 2007 – 2013

Taivaankappaleet tutuiksi Härkämäellä s. 10 Mehiläistarhaus kiinnostaa Pohjois-Savossa s. 16 Jättipalsamin ja jättiputken torjunta vaatii pitkäjänteistä työtä s. 26

Eemeli Kiukkonen palasi kotiseudulleen ja perusti valokuvausyrityksen.

Pohjois-Savon maaseudun makasiinilehti 2/2014

Julkaisija Pohjois-Savon alueellisen maaseutuohjelman 2007 – 2013 seuranta ja arviointi -hanke (vaihe II)

Vastaava toimitus Satu Peltonen ja Mainos- ja viestintätoimisto Hermo

Ulkoasu ja taitto Mainos- ja viestintätoimisto Hermo

Kannen kuva Eemeli Kiukkonen

Painopaikka Offsetpaino L. Tuovinen Ky

Painosmäärä 3000 kpl

Mmm...Sisällys:

Vuorovaikutuksesta maaseudun elinvoima

Maaseutu kehittyy yhteistyöllä

Leader-toimintaa 2007 – 2013

Mansikka ry, yhteystiedot Kalakukko ry, yhteystiedot Veturi ry, yhteystiedot

Yhteisvoimin vieraslajeja vastaan

Valokuitua eniten Ylä-Savossa

Lähidemokratialla vahvistetaan yhteisöjä

Harrastuksen innoittamana yrittäjäksi

Uusi sorkkahoitoteline parantaa hoitajan ja hoidettavan turvallisuutta sekä ergonomiaa

Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry

Seitsemän vuoden silmäys

Härkämäellä mainiot puitteet tutustua tähtiin

Emäpitäjän markkinointiponnistus - uudenlaista maaseutuajattelua Rautalammilla

Villaliinu tarjoaa hoivaa ja huopasaippuaa

Viherrakentaminen vaatii laajan yhteistyöverkoston

Maaseudun kehittämisyhdistys Kalakukko ry

Kalakukon iärestä

Ylä-Savon Veturi ry

Veturi uskoo Ylä-Savoon

Sydämen asiana kesä teatteri Eerola

Ongelmatekstiileistä käypää materiaalia

Mehiläistarhauksen suosio kasvaa hunajan kysynnän mukana

Halunan uusi kylätupa yhdistää kyliä ja kyläläisiä

Histamiinissa hevoset ja koirat ovat green care -työntekijöitä

Monialainen yritys mahdollisti Olliloiden paluun synnyinseudulle

3

4 – 5

6 – 7

8 – 9

10 – 11

12 – 13

14 – 15

16 – 17

18 – 19

20 – 21

22 – 23

24 – 25

26 – 27

28

Vuorovaikutuksesta maaseudun elinvoima

Tampereen yliopiston tutkijat erit-telivät juuri valmistuneessa tutki-muksessaan kuntien elinvoimajoh-tamisen kolmeen eri osa-alueeseen - resurssit, vuorovaikutus ja uuden luominen. Kaikilla osa-alueilla on merkityksensä kunnan elinvoimai-

suuden kannalta, eikä niistä pelkästään yhdellä menestyminen takaa elinvoimaisuutta. Parhaim-millaan elinvoimajohtaminen edellyttää kaikki-en näiden näkökulmien huomioimista, ja par-haaseen tulokseen pääsee tukemalla kaikkien osa-alueiden yhteisvaikutusta.

Maaseudun näkökulmasta tutkijoiden jäsen-nyksessä on kiinnostavaa se, että elinvoimaa edistävät kehät voivat saada alkunsa mistä ta-hansa osa-alueesta. Esimerkiksi vuorovaikutuk-sesta lähtevä kehä voi edetä uuden luomiseen, jolloin verkostojen ja vuorovaikutuksen kautta syntyy uutta ymmärrystä siitä, mihin suuntaan kunta voi tulevaisuudessa kehittyä. Tämä puo-lestaan voi johtaa strategiavalintoihin, jotka vai-kuttavat positiivisesti myös kunnan resursseihin pitkällä aikavälillä. Vuorovaikutus voi myös esi-merkiksi yhteisöjen uudenlaisen vastuunkannon tai kekseliään yritysyhteistyön avulla vaikuttaa suoraan kunnan resursseihin tai ainakin resurssi-en tarpeeseen.

Maaseudun kehittäminen on oikeastaan aina perustunut vahvalle vuorovaikutukselle, josta ny-kymuodossa toimintaryhmätyö ja kylätoiminta ovat hyviä esimerkkejä. Maaseudun kunnat ovat aktiivisesti hakeutuneet avoimeen vuorovaikutuk-seen ja olleet sitä kautta sysäämässä kehityksen pyörää liikkeelle. Uudistuminen ja elinvoima ei ole kunnassa vain elinkeinotoimen asia, vaan elinvoimanäkökulma on otettava huomioon kaikessa toiminnassa. Niukat resurssit ja jul-kisten palveluiden innovatiivista organisoin-tia kahlitsevat normit ovat kuitenkin asetta-neet omat reunaehtonsa kehitykselle, joten uudistumiselle ja vuorovaikutteiselle kehittä-miselle on tilausta.

Kun biotalouden nousun myötä ovat maa-seudun resurssit nousemassa uudelleen ar-voonsa, on kullakin maaseutualueella hyvät edellytykset aktiivisella työllä löytää avaimet oman positiivisen kierteensä käynnistämiseen.

Timo Kietäväinen

varatoimitusjohtajaSuomen Kuntaliitto

Kunta ei pysty yksin takaamaan alueensa elinvoimaisuutta, mutta kokemukset osoittavat, että kunnalla on vahva rooli paikkakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä.

PÄÄKIRJOITUS


Valokuitua eniten Ylä-Savossa



Uuden ohjelmakauden kynnyksellä katsomme taaksepäin ja nostamme esille kehittämistyötä, jota Leader-rahoituksella on tuettu sekä paikallisella tasolla että myös maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Mukana on sekä monipuolista ja pitkäjänteistä kylätoiminnan kehittämistä että maaseutuyritysten ja elinkeinotoiminnan elinvoimaisuuden parantamista. Yritystukea on kaudella 2007 – 2013 saanut yli 160 yritystä. Nämä yritykset löytyvät sivujen 4 – 5 alalaidasta.

Tämä lehti löytyy sähköisenä (pdf-versio) kunkin toimintaryhmän kotisivuilta. Osoitteet löydät tämän lehden takakannesta.

Tämä ohjelmakauden viimeinen ”Mmm… Pohjois-Savon maaseudun

makasiinilehti – Leader-toimintaa 2007 – 2013” kokoaa yhteen kolmen pohjoissavolaisen

Leader-ryhmän kehittämistyötä ja tuloksia päättyvältä ohjelmakaudelta.

Uuden ohjelmakauden kynnyksellä katsomme taaksepäin ja nostamme esille kehittämistyötä, jota Leader-rahoituksella on tuettu sekä paikallisella tasolla että myös maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Mukana on sekä monipuolista ja pitkäjänteistä kylätoiminnan kehittämistä että maaseutuyritysten ja elinkeinotoiminnan elinvoimaisuuden parantamista. Yritystukea on kaudella 2007–2013 saanut yli 160 yritystä. Nämä yritykset löytyvät sivujen 4 –5 alalaidasta.

Tämä lehti löytyy sähköisenä (pdf-versio) kunkin toimintaryhmän kotisivuilta. Osoitteet löydät tämän lehden takakannesta.

Tämä ohjelmakauden viimeinen ”Mmm… Pohjois-Savon maaseudun

makasiinilehti – Leader-toimintaa 2007–2013” kokoaa yhteen kolmen pohjoissavolaisen

Leader-ryhmän kehittämistyötä ja tuloksia päättyvältä ohjelmakaudelta.

Kuva: Kuntaliitto

33

Maaseutu kehittyy yhteistyöllä

Pohjois-Savon kolme Leader-ryh-mää, Kalakukko, Mansikka ja Veturi ovat vakiinnuttaneet ase-mansa paikallisina maaseudun ke-hittäjinä. Ryhmien vahvuus piilee juuri niiden paikallisuudessa. Ne ovat aktivoimassa, neuvomassa ja

verkottamassa kylien asukkaita, yrityksiä ja yh-teisöjä sekä jalostamassa heidän ideoitaan ra-hoituskelpoisiksi hankkeiksi.

Maaseudun kehittämisen saralla kynnettä-vää riittää. Runsaat esille tuodut kehittämistar-peet sen kertovat näin ohjelmakausien vaihtu-essa. Tarvitaan yhteistyötä ja pitkäjänteisyyttä. Leader-ryhmillä ja ELY-keskuksella on käytös-sään samat maaseudun kehittämisen välineet. Työnjako on kuitenkin toimiva: Leaderin kautta rahoitetaan paikallisia hankkeita sekä alkavia tai pieniä yrityksiä. Elyn kautta rahoitetaan maa-kunnallisia, tai vähintään seutukunnan kattavia hankkeita sekä suurempia pk-yrityksiä.

Yhteistyötä teemme myös hakemus- ja pää-töskäsittelyssä. Leader-ryhmät ottavat hake-mukset vastaan ja päättävät itsenäisesti rahoi-

tuksensa kohdentamisesta. Viralliset päätökset tehdään kuitenkin ELY-keskuksessa.

Leader-työn tulokset ovat vakuuttavia ja mo-ninaisia. Niistä osaltaan kertovat tämänkin jul-kaisun esimerkit. Kerrassaan mahtavaa on se talkootyön määrä, jota erityisesti yleishyödylli-sissä investointihankkeissa tehdään. Talkootyön rahallinen arvo on päättyvällä ohjelmakaudella Pohjois-Savossa yli miljoona euroa! Tämä ker-too osaltaan toimijoiden sitoutumisesta hank-keisiin sekä yhteisöllisyyden voimasta. Leaderin kautta myös maaseudun nuoria on saatu mu-kaan kehittämään omaa elinympäristöään. Työtä ja toimeentuloa on saatu lisää esim. antamalla käynnistysstartti aloittaville yrityksille.

Jatkotyötä tarvitaan. Tärkeää olisi löytää kun-nostetuille kylätaloille nykyistä eli harrastuskäyt-töä monipuolisempaa toimintaa. Esim. uusia tapoja tuottaa lähipalveluita voidaan kokeilla. Nuorten kiinnittymistä kotiseudulleen pitäisi pystyä tukemaan, jotta heitä opiskelujen jälkeen palaisi maaseudulle, ehkä jopa työ mukanaan. Paikallisia pieniä yrityksiä mahtuu maaseudulle ja jo toimivat tarvitsevat tukea ja potkua vahvis-

tuakseen. Entäpä meidän hiljenevät kirkonkylät? Leaderillä voisi olla jotain annettavaa niidenkin vetovoiman vahvistamiseksi.

Hankerahoitukseen on liittynyt valitettavasti varsinkin pienille toimijoille kohtuuton paperityö. Tulevalla kaudella sähköiseen asiointiin siirtymi-sen odotetaan helpottavan tätä taakkaa. Rahoi-tusvälineiden odotetaan tulevan hieman yksinker-taisemmiksi ja joustavammiksi. Mutta edelleenkin tarvitaan hakijan mietittyä suunnitelmaa niin te-kemisestä kuin kustannusten ja rahoituksen räk-näämisestä.

Toivon Leader-ryhmille sekä paikallisille toimi-joille kasvavaa rohkeutta nostaa kunniaan ja hyö-dyntää paikallisia vetovoimatekijöitä hanketyös-sä! Tilaa ja mahdollisuuksia maaseudulla on!

ALL OFF ROAD | ALUEKEHITYSSÄÄTIÖ | ASENNUS HAKKARAINEN | AUTO- JA KONEKORJAAMO K. KÄPPI | AUTOMAALAUS-JA KOLARIKORJAUS HALTTU | BERRYEXPRESS OY | CADSAM KY | CME SOLUTIONS OY | DAHLGREN TIINA ANITA | ELSOR OY | FEELWOOD OY | FYSIOTERAPIAPALVELU RIITTA NIEMI | GASTHAUS LASTULAHTI OY | GASTHAUS NEUVOLA OY | GRAAF SUUNNITTELIJA ANSSI TOIVANEN | HELMIJAANA OY | HELPOMPI ARKI LAPINLAHTI | HENKILÖSTÖRUOKALA R VARTIAINEN TMI | HIPPURANTA AY | HIRSI-SUIHKONEN KY | HIRVONEN SIMO PEKKA | HISTAMIINI OY | HK-KATE KY | HOLOPAINEN REIMA ILMARI | HYVÖNEN ANSSI MATTI KALEVI | HÄRKÄMÄEN PLANETAARIO TMI | HÄTINEN HANNU | IHALAN TUPA JA POLKU OY | ILMASTOINTI TUUNELA KY | ILTALYPSY OY | INSINÖÖRITOIMISTO CONSILIUM OY | INSINÖÖRITOIMISTO ESA ILVONEN | IP-DYNOTEST OY | JAANAN JUHLAPALVELUT KY | JAARANEN TEEMU TAPANI | JAKI TUOTE OY | JALKAHOITOPALVELUT ANNE PASANEN | JALKOJENHOITO JA RENTOUTUMISPALVELU | JOKAKONE KY | JORKIN KORJAAMO KY | JUNTUNEN ANU MARJAANA | JUOVENE JA PUU | JUUTILAINEN JAAKKO JUHANI | JUUTILAINEN RAIMO KALEVI | JÄRVINEN JUKKA | KALUSTEVEISTÄMÖ A. KOLARI | KARHULAN METALLI KY | KARTTULAN KONEHUOLTO | KIINTEISTÖTEKNIIKKA SAARISILTA OY | KIRJA-JA LAHJALIIKE SININEN AJATUS | KODIN LOIHTIMO TMI | KOISTINEN PENTTI JUHANI | KOJONEN SAMI KY | KOMULAINEN JARMO | KONEHUOLTO HIRVONEN OY | KONEPALVELU SAVOLAINEN KY | KONEURAKOINTI ISKANIUS KY | KONEYHTYMÄ AIRAKSINEN & KORHONEN | KOTISIIVOUSPALVELU LEENA KASURINEN | KULJETUS LINTUNEN AY | KULTTUURIPALVELU KUUTAMO TMI | KUOPION RAKENNUSASIANTUNTIJAT OY | KUUSISTO SUSANNA ELSA KRISTIINA | KÄRKKÄINEN PAAVOMATTI EEMIL | LAHDENTAUKSEN PIIKA JA PEHTOORI | LAPINLAHDEN TAIDEVALU OY | LEPPÄVIRRAN HAMMASLABORATORIO | LEX FORTE OY | LOIMUTAR OY | LUONTOAPAJA | LUOVAPUU RAIJA WEISENBERG | LÅNG TIMO | LÅNG TIMO HEIKKI JOHANNES | MANDOX OY | MARIA ASTIKAINEN WESTERNRIDING AY | MARJAKARTANO HUSSOLA | MARTIN HIRSI JA KAIVU KY | MARUN KILPI JA KAIVERRUS | MATIN PUUPAJA PAKARINEN MATTI | METSOLAN ASEPAJA OY | METSÄURAKOINTI M RUOTSALAINEN | METWELD KY | MIETTINEN PEKKA JUHANI | MINNEA DESIGN KY | MIRKA PUKINE OY | MITTAKALUSTE TARVAINEN OY | MITTAVAT OY | MONIALAPALVELU JUUTI KY | MV-LOUHINTA KY | NILSIÄN TV-HUOLTO R. TUONONEN | NISKANEN JOUNI JUHANI | NOMAD HORSES OY | OHJELMAPALVELU WILLI | OLLIKAINEN ARJA | OMAPUUSEPPÄ OLLI PASONEN | OY SOITINRAKENTAJAT AMF | PCM TECHNOLOGY OY | PEN-A PALVELU | PODARKKA T:MI | POHJOLAN JYVÄJEMMARI OY | POLAR IMPORT OY | PUTKI JA ASENNUS OLLIKAINEN KY | PUTKI- JA HITSAUSPALV J NISKANEN KY | PÄIVÄSIRKUS EIJA NISKANEN TMI | R. TASSO | RAKENNUSARKKI RA RAJAHALME JUHA | RAKENNUSPALVELU PÄÄKKÖNEN KY | RAMEST OY | RUTUN RAKSA T:MI | SARAKONE KY | SAWON NOVAS OY | SEITA-MAARIA OY | SEKTORI INSSIT AY | SERAFIIA DAMASK D OY | SIILIN MONIPALVELUT OY | SIRKKELI RIPATTI & JATKOLA AVOIN YH | SISÄ-SAVON TILIHILIMAT OY | SONJAN KAUNEUSSALONKI | SORKKAHOITO J. VEPSÄLÄINEN KY | SORVISOPPI JA -KOULU ANTTI SORVAMAA | SUKELLUSPALVELU STELLA MARIA | SUOMEN MAD SAM’S OY | SUOMEN OPASKOIRAKOULU OY | SUONENJOEN TURVAPALVELU OY | SYVÄNNIEMI SEIKKAILU OSK | SÖDERLUND TERJA | T&T SÄHKÖPALVELU AVOIN YHTIÖ | T:MI H M KORHONEN | T:MI MATILAINEN MARKO | T:MI MINNA SUURONEN | TARJAN KOTIASKARE | TERVON MUOVITYÖ KY | TERÄMEKA KY | TERÄSRAKENNE HARTIKKA | TIINAN TAAPEROT KY | TIMONEN JOUKO JUHANI | TK-SUKELLUS | TMI ANNE-LEENA PELLIKKA | TMI ILPO KALEVA | TMI JANI NYKÄNEN | TMI LEA MANNIER | TMI MAIJA VALTO | TMI PARTANEN LEENA | TMI PELTSI | TMI TEEMU KANANEN | TMI ULLA VIIK | TMI VEISTO- JA RAKENNUS PUUSTINEN | TOIMINTATERAPIA EIJA VEHVILÄINEN TM | TOMORO KY | TUOVINEN ESKO JARKKO TAPANI | TUUSNIEMEN LÄMPÖ JA VESI OY | ULTIA OY | UNIIKKITARINA | URAKOINTI SOININEN | VALKEISMÄKI OY | VENE- JA KIINTEISTÖHUOLTO RINNESALO | VERTEPRO OY | VESANNON HIUS JA KAUNEUS JADE OY | VESANNON KUKKA- JA HAUTAUSPALVELU O | VIEREMÄN LEIPOMO OY | VIHER.PIRKKO | VIINAMÄEN AUTO JA KONEKORJAAMO | VILLALIINU TMI | VUOSMAA RIINA TMI | VÄRISAMPO | ÖRKIT OY

POHJOIS-SAVON LEADER-RYHMIEN MYÖNTÄMÄ YRITYSTUKI TUKIMUODON MUKAAN 2007 – 2014Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Ylä-Savon Veturi ry Leader yhteensä

Yritystuki / tukimuoto KplYritystuki €

(EU ja valtio)Rahoitus yhteensä €

(EU, valtio ja yksityinen) % KplYritystuki €


(EU, valtio ja yksityinen) % Kpl Yritystuki € (EU ja valtio)Rahoitus yhteensä €



(EU, valtio ja yksityinen) %

Yrityksen investointituki 53 348 966 1 010 561 57,7 33 232 885 666 342 39,5 33 314 054 901 987 67,4 119 895 904 2 578 890 54,0

Yrityksen investointi- ja kehittämistuki 6 114 984 318 701 18,2 8 56 477 147 419 8,8 4 27 344 76 354 5,7 18 198 805 542 474 11,4

Yrityksen investointi- ja käynnistystuki 2 36 261 83 235 4,8 11 324 395 811 787 48,2 2 39 361 87 775 6,6 15 400 017 982 797 20,6

Yrityksen investointi-, kehittämis- ja käynnistystuki 0 - - 0,0 0 - - 0,0 1 50 834 124 574 9,3 1 50 834 124 574 2,6

Kehittämistuki 8 65 222 129 976 7,4 7 20 215 39 329 2,3 23 59 965 84 118 6,3 38 145 402 253 423 5,3

Yrityksen kehittämis- ja käynnistytuki 1 35 598 71 197 4,1 0 - - 0,0 1 32 700 63 000 4,7 2 68 298 134 197 2,8

Käynnistystuki 4 68 129 136 736 7,8 1 10 080 20 160 1,2 0 - - 0,0 5 78 209 156 896 3,3

YHTEENSÄ 74 669 160 1 750 406 100,0 60 644 052 1 685 038 100,0 64 524 257 1 337 806 100,0 198 1 837 469 4 773 251 100,0

Tuulikki Vesterinen ToimintaryhmäkoordinaattoriPohjois-Savon ELY-keskus Maaseutu- ja energiayksikkö Kallanranta 11, 70100 Kuopio www.ely-keskus.fi/pohjois-savop. 0295 026 639, [email protected]

Kaikkien tehtyjen tukipäätösten määrä on suurempi kuin taulukossa esitetyt luvut. Taulukossa eivät ole mukana päätökset, jotka eivät ole toteutuneet. Näitä yritystukipää-töksiä on Mansikka ry:llä ollut 14 kappaletta.

Luvuissa ovat mukana 8.5.2008 – 4.4.2014 välisenä aikana tehdyt yritystukipäätökset. Tämän jälkeen Mansikka ry on myöntänyt vielä 8667 euroa yhdellä yritystukipäätöksellä.

Kaikkien tehtyjen tukipäätösten määrä on suurempi kuin taulukossa esi-tetyt luvut. Taulukossa eivät ole mukana päätökset, jotka eivät ole toteutu-neet. Näitä yritystukipäätöksiä on Kalakukko ry:llä ollut yhdeksän kappaletta.

Luvuissa ovat mukana 8.5.2008 – 4.4.2014 välisenä aikana tehdyt yritystuki-päätökset. Tämän jälkeen Kalakukko ry ei ole tehnyt yritystukipäätöksiä.

Kuva: Satu Peltonen

PUHEENVUORO

Histamiinissa hevoset ja koirat ovat green care -työntekijöitä

Suonenjoella sijaitsevan Histamiini Oy tarjoaa palveluita sekä ihmisil-le että eläimille. Palveluihin kuulu-vat koirahoitola, koirakoulu, hevos- ja ratsastuspalvelut sekä tilauksesta tehtävät koulutuspalvelut ja – ma-

teriaalit organisaatioille. Yritys tarjoaa green care-palveluita kuten sosiaalipedagogista he-vostoimintaa ja eläinavusteista koiratoimintaa, esimerkiksi hevosten ja koirien vierailuja erilaisil-le hoitolaitoksille.

Histamiini Oy:n yrittäjä Piia Nissisellä on mo-nipuolinen koulutus- ja työkokemus niin ihmisten kuin eläintenkin ohjaamisesta ja kouluttamisesta. Hänellä on esimerkiksi yhteisöpedagogin, amma-tillisen opettajan ja hevosmatkailun ohjelmapalve-luiden koulutus sekä laaja-alainen hevosalan työ-kokemus. Kehittämistuen avulla Nissinen paransi ammattitaitoaan hankkimalla käyttäytymistieteel-lisen eläinkouluttajan, ongelmakoirakouluttajan ja Centered Riding Instructor pätevyydet. Näiden hän kokee tuoneen lisäarvoa yrityksen toimintaan ja mahdollistaneen uusien palveluiden, kuten koira ongelmakonsultoinnin, kehittämisen.

Investointituella rakennettiin hevostarha ja hankittiin erityisryhmien ajeluttamiseen sovel-tuvat ponikärryt ja kuljetustraileri. Myös koirat saivat uudet tarhat ja lisäksi hankittiin koulutus-kalustoa, kuten tarvikkeita koulutuskentälle ja koirahoitolaan. Tärkeimpänä ajatuksena inves-toinneissa oli erityisryhmiin kuuluvien asiakkai-den turvallisuus. Tavoitteet ovat Nissisen mu-kaan toteutuneet täysin; investoinnit oli tuen ansiosta mahdollista toteuttaa laadukkaammin ja turvallisempana. Lisäksi hän mainitsee, että investointien kautta on syntynyt myös uusia ke-hittämisideoita.

Tulevaisuudessa Nissisen tavoitteena on laa-jentaa ja vakiinnuttaa green care-toimintaa. Laitoskäynnit ovat tällä hetkellä täysin tapaus-kohtaisesti räätälöityjä ja tämän toiminnan tuot-teistaminen on Nissisellä työn alla. Tilalla on puitteiden parantamiseksi käynnissä rakennus-projekteja ja tavoitteena on, että yritys työllistää ainakin yhden henkilön kokoaikaisesti.

MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY

MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET TOIMIALOITTAIN 2007 – 2014

Toimiala Tuki päätökset kplYritystuki

(EU ja valtio) €Yksityinen rahoitus €

Rahoitus yhteensä €

Annex 1 1 11 375 21 125 32 500

Puun jatkojalostus 4 35 599 64 782 100 381

Metalli 13 155 993 241 966 397 959

Matkailu 7 52 590 95 459 148 049

Hoivapalvelut 4 30 383 38 425 68 808

Hevospalvelut 4 27 031 43 088 70 119

Urakointi 3 10 194 18 931 29 125

Lämpöyrittäjyys 1 17 714 32 898 50 612

Muu valmistus 8 71 664 95 155 166 819

Muut palvelut 27 224 091 396 891 620 982

Bioenergia/raaka-aine 2 32 526 32 526 65 053

YHTEENSÄ 74 669 160 1 081 246 1 750 406

”Monitoimiruuna” Rasmus on 15-vuotias sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ammat-tilainen. Rasmuksen kanssa voi esimerkiksi pelata hevosjalkapalloa tai vikeltää.

Piia Nissisen rottweilerit Ella ja Rölli toimivat Kennelliiton kaverikoirina. Koirat tuovat iloa ihmisille, joilla ei ole omaa koiraa esimerkiksi vierailemalla vanhusten ja lasten luona lai-tok sissa ja kouluissa. Eläinavusteisen työn vastapainona Ella ja Rölli kilpailevat tokossa eli tottelevaisuuskokeessa.

Kuvat: Piia Nissinen

6 6

Monialainen yritys mahdollisti Olliloiden perheen paluun synnyinseudulle

L akiasiain- tai musiikkialan työt löytyvät useimmiten kaupungeista, eikä maaseutu-paikkakunnilla ole juuri tarjontaa alan työ-

paikoista. Kun Katri Ollila, asianajaja ja Tuomas Ollila, tietotekniikkainsinööri, joka toimii myös musiikkialalla, tahtoivat muuttaa takaisin maalle ja synnyinseuduilleen Sisä-Savoon, piti työpaikat luoda itse. Ollilat päätyivät perustamaan Vesan-nolle vuonna 2012 Lex Forte Oy:n, joka tarjoaa lainopillisten palveluiden lisäksi musiikin ohjelma-, opetus- ja tuotantopalveluita sekä tietotekniikka-palveluita. Katri Ollila kertoo, ettei Vesannolla ole ennen ollut lainopillisia palveluita tarjoavaa yritys-tä, joten yrityksen perustaminen on tuonut alueel-le uusia palveluita. Lisäksi Ollila perusti samaan ai-kaan sisarensa kanssa tilitoimiston, jonka palvelut täydentävät hyvin Lex Forten tarjontaa.

laajentaa. ”Me ollaan kaksi vuotta hoettu, että ensi viikolla rauhoittuu” Ollila naurahtaa. Heillä onkin tarve tarkastella lähiaikoina yrityksen ti-lannetta ja sitä, mihin suuntaan toimintaa läh-detään kehittämään. Kasvava yritystoiminta yhdistettynä kolmeen pieneen lapseen ja talon-rakennusprojektiin pitävät yrittäjäpariskunnan kiireisenä. Tällä hetkellä lainopilliset työt ovat selkeästi suuremmassa roolissa yrityksen palve-luntarjonnassa ja niiden määrä todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa. Toisaalta Ollilat halu-avat tarjota jatkossakin myös tietotekniikka- ja musiikkipalveluita. Niitä tullaan kehittämään tulevaisuudessa, kun Tuomas Ollilaa työllistävä talonrakennusprojekti saadaan päätökseen.

MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET KUNNITTAIN 2007 – 2014

Yrityksen kotikunta Tukipäätökset kpl Yksityinen rahoitus € Tuki (EU ja valtio) € Rahoitus yhteensä €

KARTTULA 7 261 896 169 457 431 353

KUOPIO 2 8 813 4 746 13 559

LEPPÄVIRTA 14 148 379 101 543 249 923

RAUTALAMPI 12 157 903 86 890 244 793

SUONENJOKI 14 139 693 90 129 229 822

TERVO 5 61 177 50 606 111 783

VARKAUS 7 117 303 59 111 176 414

VESANTO 13 186 081 106 679 292 760

Yhteensä 74 1 081 246 669 160 1 750 406

Perustaessaan yrityksensä Ollilat hankkivat i nvestointituen avulla toimistokalusteita, -koneita ja -tarvikkeita, tietotekniikkaa, lainopillista kirjalli-suutta ja äänentoisto- ja soitinlaitteita. Katri Ollila kertoo, että tuesta oli suuri apu yrityksen käyn-nistysvaiheessa. Tuki auttoi erityisesti siinä, että yrityksen toimialojen toiminta saatiin käynnis-tettyä välittömästi. Ilman tukea laiteinvestointeja olisi todennäköisesti tehty hitaammalla aikatau-lulla. Nyt resursseja on pystytty suuntaamaan jo muualle, kuten lisäkoulutukseen. Ollila kehuu Ve-sannon kunnan suunnalta tullutta aktiivista neu-vontaa yrityksen käynnistysvaiheessa ja erityisesti tiedottamista yritystukimahdollisuuksista.

Tulevaisuuden suunnitelmista Ollila kertoo, että palveluille on ollut kysyntää siinä määrin, että yrityksen toimintaa saattaa olla ”pakko”

Kuva: Alias Studiot Oy.

77


MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY:N TOIMINTA-ALUEELLA TOTEUTETUT LEADER-HANKKEET 2007 – 2013

Hankkeen nimi HakijaYksityinen rahoitus €

Rahoitus yhteensä €

ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKKEET 36 102 519 735

Ryhmämatkailijoiden palveluverkostohanke 2008 Mannerheimin Lastensuojeluliitto 3 316 16 581

Nuorten yrittäjyyden edistäminen -selvityshanke Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry 38 960

Hoiva-alan tulevaisuus maaseutumaisilla alueilla - selvitys Sisä-Savon yrittäjille Sisä-Savon seutuyhtymä 17 332

Elinvoimainen Vesanto -esiselvitys Vesannon Yrittäjät ry 1 172 11 722

Kylien luontoliikunnan kehittäminen ja tuotteistaminen Syvänniemen Kyläyhdistys ry 6 542 65 423

PK-yritysten kasvun edellytykset markkinointia tehostamalla - selvitys Sisä-Savon yrityksistä Sisä-Savon seutuyhtymä 34 683

Uudistuva Tervo - tulevaisuuden mahdollisuuksien luotaus Tervon kunta 15 770

Lähiruoasta bisnekseksi/alueiden välinen (Rajupusu Leader ry) Navitas Kehitys Oy 25 449

Uusi maaseutu mahdollistajana Rautalammin kunta 43 100

Kulttuuri- ja talvimatkailua Tervoon Tervon kunta 11 872 118 720

Rautalampi takaisin maailman kartalle! Rautalammin kunta 8 200 81 995

Paremman Palvelun Suonenjoki Suonenjoen Yrittäjät ry 5 000 50 000

YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMISHANKKEET 119 983 1 305 319

Kylien kehittäminen ja aktivointi - esiselvityshanke Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry 3 458 34 580

Kylien kehittäminen ja aktivointi Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry 14 671 146 710

Kylät liikkeelle Leppävirran Viri ry 9 055 45 275

Vetovoimainen Vesanto Vesannon Yrittäjät ry 9 286 92 861

Selvästi Paras Voima Virtaa ry 2 039 10 195

Musta teatteri - Black Light Theatre * Suonenjoen kaupunki 113 155

Setlementti Ukonhattu ry:n nuorisotoiminnan kehittämisen esiselvitys/alueiden välinen (Kalakukko ry)* Setlementti Ukonhattu ry 7 480 49 865

Maalaisjärki, seutujen kärki/alueiden välinen (Kalakukko ry, Veturi ry) Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry 74 761

Nuoret aktiivisiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tervon osasto ry 17 035 85 174

JOHTO - johdonmukaisen toiminnan kehittämishanke/ alueiden välinen (Kalakukko ry) Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry 116 744

Searching for the Roots of Europe -International Leader Art Project * Suonenjoen kaupunki 2 000 107 500

Toimiva Tervo - Yritteliäs yhteisö Tervon kunta 13 031 130 310

Rural Youth - Active, Creative and Humane Youth "ACHY" * Setlementti Ukonhattu ry 14 110 141 099

Kiekkoa Kylille - projekti/alueiden välinen (Veejjakaja ry) Warkis Varkaus ry 25 416 127 080

Liisan luontolenkki Vanhamäki säätiö 2 402 12 011

Liikunnalla vireyttä ystävyyskaupunkitoimintaan * Varkauden Urheiluseurat ry 18 000

KOULUTUS- JA TIEDONVÄLITYSHANKKEET - 98 474

Vieraslajit kuriin kyläympäristöissä Proagria Pohjois-Savo 45 039

VIRTOO-Uusia rahoitusvälineitä ja aktivointia maaseudun kehittämiseen Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry 53 435

YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET 661 444 1 657 144

Oittilansalon haulikkorata Suonenjoen Urheilu- ja Metsästysampujat ry 7 500 15 000

Hiittisuoran ja valmennuslenkin rakentaminen Leppävirran Hevosystäväinseura ry 21 631 43 262

Niinimäen kylän kehittäminen Niinimäen maa- ja kotitalousseura ry 3 242 8 105

Virtaa toimintaan Pängätsalon Erämiehet ry 10 161 25 402

Talluskylän nuorisoseurantalon saneeraus Talluskylän Nuorisoseura ry 1 966 4 916

Niskaharjun lava Sorsakosken Eläkeläiset ry 9 971 24 928

Seuralan sisäremppa Sorsakoski-Seura ry 5 480 13 700

Kaivinkoneen hankinta Suonenjoen Moottoriurheilukeskus ry 4 880 12 200

Urheilutalon laajennushanke Voimistelu-ja urheiluseura Airakselan Yritys ry 68 066 157 889

Ratsastuksen kilpailu- ja valmennusympäristöjen kehittämishanke Iron Team Riders ry 37 695 75 390

Harjurannan kylätuvan saniteettitilojen rakentaminen Harjurannan Kyläyhdistys ry 10 763 26 907

Eväät elämään Karttulan Vapaaseurakunta 36 117 72 233

Suonenjoen JM/RC radan kunnostus Suonenjoen Urheiluautoilijat ry 33 700 67 401

Uimarannasta iloa ja vierasveneistä virtaa Konnuslahden Kyläyhdistys ry 6 729 16 821

Musta Teatteri-Black Light Theatre investointiosio puvustukseen, lavastukseen ja teatteritekniikkaan Suonenjoen kaupunki 21 530

Uusi Honkapirtti Varkauden Latu ry 61 320 211 303

8 8

Härkämäen observatorion kerhotalo Warkauden Kassiopeia ry 76 337 190 844

Karting-radan peruskorjaus Varkauden Urheiluautoilijat ry 85 273 218 536

Elävä Kylä - Kehittyvä Kerkonkoski Rautalammin kunta 54 289

Suonenjoen lasten liikennepuistohanke Lions Club Suonenjoki ry 13 996 55 982

Suonenjoen ravirata-alueen kehittämis- ja kunnostushanke Suonenjoen Hevosystäväin Seura ry 14 545 36 363

Kesäteatterin kattaminen Harjurannan Kyläyhdistys ry 7 925 15 850

Kännipuron sauna- ja varastohanke Vesamäen Erämiehet ry 16 174 32 347

Kyläläisten omistaman Seurantalon kattoremontti Voimistelu- ja urheiluseura Airakselan Yritys ry 14 962 29 924

Toukolan peruskorjaus Viljolahden maa- ja kotitalousseura ry 105 811 211 622

Kalastuslaituri LC-Tervo Lions Club Tervo ry 7 200 14 400

KOORDINOINTIHANKKEET 40 671 188 684

Mansikka - koordinointihanke/ 28 alahanketta Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry 40 671 188 684

RAHOITUS YHTEENSÄ 858 200 3 769 356

Alueiden väliset hankkeet, joissa Mansikka ollut mukana ja osarahoittajana Leader-ryhmä, jolle tuensiirto tehtySininen Tie Aisapari ry

SYTY (Leader-asiamies) Ykkösakseli ry

Suomen Kylätoiminta ry Leader-asiamies Ykkösakseli ry

Rural Partners - kansainvälisyyden kehittämishanke * Kalakukko ry

Osaavat paikallistekijät Kalakukko ry

Ilmaise iloisesti - kansainvälisyyden esiselvityshanke * Kalakukko ry

Maaseutu opettaa Kalakukko ry

Maaseutu opettaa - toimivat toimintamallit Kalakukko ry

LINC-tapahtumahanke * Veturi ry

* Kansainvälinen hanke, kansainvälisen toiminnan esiselvitys tai muuten kansainvälistä toimintaa edistävä

Uuden ohjelmakauden kynnyksellä on aika luoda silmäys ohjelmakau-den 2007–2013 tuloksiin: onnistu-misiin ja kohdattuihin haasteisiin. Monenmoista on matkan varrella sattunut – milloin ilonkiljahduk-

sia hankkeiden saavutusten johdosta ja milloin taas epätoivon sanailuja byrokratian ulottaessa jälleen amebamaiset lonkeronsa maaseudun ke-hittämiseen.

Työni Mansikassa on osoittanut minulle maaseudun asukkaiden mutkattomuuden: lu-paukset pidetään ja tarpeen vaatiessa apua ja sisua löytyy vaikka millä mitalla. Ohjelmakau-den 2007–2013 hakemusvirta on vahvistanut käsitystäni siitä, että maaseutuyrittäjän ”leipä” on lukuisten toisiaan tukevien toimien summa: yrittäjä nauttii työstään ja tekee sitä koko sydä-mellään tulosodotusten ollessa hyvin maltilli-set. Itsensä työllistäminen ja kohtuullinen toi-meentulo riittävät onnellisuuteen maaseudulla.

Koko ohjelmakautta on leimannut keskustelu jatkajien vähyydestä ja uudelle kaudelle tultaes-sa tilanne on huonontunut entisestään. Tämä on asia, jonka eteen meidän maaseudun kehittä-jien tulee tehdä töitä yhdessä. Aloittavia yrittäjiä myös tarvitaan entiseen malliin lisää ja rutkasti!

Miten uudelle ohjelmakaudelle?Uudella rahoituskaudella jatketaan melko hyvästä tilanteesta eteenpäin: meillä on aktiivisia toimijoi-ta ja kunnissa kehittämishalukkuutta ja uskallusta tehdä toisin. Tervoon saavitolkulla kasaantunut-ta yhdessä tekemisen ”taikapölyä” pitää puhaltaa avustuksellamme kaikkiin jäsenkuntiin!

Päättyneellä ohjelmakaudella toimintansa aloittaneita yrittäjiä tuetaan kehittämään toimin-taansa uudelle tasolle. Tukea tarjotaan toimijoi-den saumattomassa yhteistyössä (alueen kehit-tämisyhtiöt, kuntien elinkeinoasiamiehet, Pro Agria ja Leader-ryhmät). Lisäksi pyrimme omalta osaltamme tukemaan nuorten yrittäjyyskasva-tusta alueella.

Virtuaalimaailman ja valokuidun hyödyntä-minen kokonaisvaltaisesti palvelemaan sekä yk-sittäistä maaseudun asukasta että liiketoimin-taansa kehittävää yrittäjää on priorisointilistalla etunenässä. Ajatuksia on keskitettävä etenkin siihen, mitä lisäarvoa keski-ikäiset työssä käyvät saavat valokuidusta? Totta myös on, että olem-me nähneet vain murto-osan valokuidun mah-dollisuuksista lasten ja ikääntyneiden palveluis-sa. Jonkinnäköinen ThinkThank asian ympärillä on edelleen hyvin tarpeellista ja olemme mielel-lämme keskusteluissa mukana.

Seitsemän vuoden silmäysPäättyneeltä kaudelta olemme ottaneet opik-

si ja mm. tiedottamista pyrimme tehostamaan. Eri tiedotuskanavat tullaan valjastamaan moni-puolisesti Leader-ilosanoman levittämiseen. Täs-sä julkaisussa esiintyvät jo toteutetut hankkeet ovat mitä parhainta mainosta toiminnallemme. Yhteensä 154 myönteistä tukipäätöstä osoittaa, että rahoitusta on mennyt sekä suurempiin että pienempiin kohteisiin – ne kaikki ovat maaseu-dulle tärkeitä ja omalta osaltaan lisäävät alueem-me elinvoimaisuutta.

Sinisiä ajatuksia punainen lanka käsissä pitäen

Uusia avauksia ei synny ilman sinisiä ajatuksia. Yritämme parhaamme mukaan kalastella kentäl-tä sinisiä ajatuksia, joista jatkojalostuksessa löy-tyy selkeästi se paljon puhuttu punainen lanka. Toivottavasti uudella kaudella punainen näyttäy-tyy myös tulipalokiireinä yhdistyksen toiminnas-sa – se tietää paljon yhteistä hyvää!

Sanna Kauvosaari ToiminnanjohtajaMaaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry

99


INFO


Pohjois-Savosta löytyy eräs Suomen ak-tiivisimmista yhdistyksistä tähtitieteen harrastamisen saralta. Warkauden Kas-siopeia tarjoaa erinomaisen mahdolli-

suuden ja puitteet tähän hieman harvinaisem-paan harrastukseen. Yhdistyksen tavoitteena on kehittää tähtitieteen opetusta ja harrastusta Var-kauden seudulla.

Kangaslammilla sijaitsevan Härkämäen alu-een ensimmäinen askel kohti aktiivisempaa täh-titieteellistä toimintaa otettiin vuonna 2004, kun sinne nousi Warkauden Kassiopeian toimesta observatorio. Yhdistyksen puheenjohtajan Veli-Pekka Hentusen mukaan jo tuolloin oli selvää,

MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY:N RAHOITTAMAT LEADER-HANKKEET JA NIIDEN RAHOITUS 2007 – 2013

Toimenpiteen kohdeHank keet

kplHanketuki € (EU ja valtio) Kuntaraha €

Yksityinen rahallinen osuus €

Yksityinen vastikkeeton

osuus €Julkinen ja yksityinen

rahoitus yhteensä € %

Elinkeinojen kehittäminen 6 150 874 65 715 13 958 1 500 232 047 6,2

Matkailun kehittäminen 4 218 288 34 501 29 930 - 282 719 7,5

Nuorten yrittäjyyden edistäminen 2 62 200 19 860 - - 82 060 2,2


Asumisen kehittäminen 3 150 303 57 507 13 031 - 220 841 5,9


Kylätalojen ja muiden yhteisten kokoontumistilojen kehittäminen 9 246 739 27 448 156 128 80 497 510 811 13,6

Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen (liikunta, kulttuuri, käsityö yms.) 14 639 816 198 063 282 059 148 339 1 268 277 33,6



Nuorten kansainvälisen toiminnan edistäminen 4 196 106 107 953 21 590 - 325 648 8,6


YHTEENSÄ 57 2 190 791 720 367 590 995 267 204 3 769 356 100,0

että alueelle tarvitaan tulevaisuudessa myös ko-koontumistila, kun toiminta saadaan vakiinnu-tettua. Kun ihmiset kiinnostuivat tähtitieteellisen yhdistyksen toiminnasta ja vierailijamäärät kas-voivat, tuli kerhotalohankkeen aika vuonna 2010.

Yhdistyksessä tiedostettiin, että rakennushan-ke tulee vaatimaan paljon jäseniltä. Rohkeutta ja intoa hankkeen toteuttamiseen kuitenkin löy-tyi ja kolmen vuoden ponnistuksen tuloksena ja jäsenten esimerkillisen sitoutumisen ja vastuun-kannon ansiosta harrastukselle on nyt saatu erinomaiset puitteet. Veli-Pekka Hentusen mu-kaan valmistuneet uudet tilat ovat siivittäneet yhdistyksen toiminnan uuteen nousuun.

Warkauden Kassiopeian uusi kerhotalo tarjoaa tilat 30 hengen tilaisuuksien järjestämiseen.

Härkämäen observatorion kerhotalo-hankeToteuttaja: Warkauden Kassiopeia ryRahoitus: MaaseuturahastoLeader: Mansikka ryLisätietoja: Veli-Pekka Hentunen p. 040 701 1625www.kassiopeia.net

Kerhotalo mahdollistaa yhdistyksen oman toi-minnan laajentamisen lisäksi tilojen vuokraami-sen esimerkiksi kokous- tai juhlakäyttöön. Erityi-sesti Hentunen nostaa esille uuden kerhotalon edut lapsi- ja koululaisryhmille, jotka ovat tärkeä kohderyhmä. Lapsiryhmiä silmällä pitäen piha-alueelle toteutettiin kerhotalohankkeen jälkeen tiedepolku, joka sisältää erilaisia tehtäväraste-ja. Alueen jatkuvan kehittämisen tavoitteena on luoda houkutteleva toiminnallinen retkikohde, jonka avulla voidaan parantaa erityisesti lasten luonnontieteiden tuntemusta. Yhdistyksen tule-vaisuuden suunnitelmiin alueen kehittämiseksi kuuluu toisen tähtitornin rakentaminen.

Kuvat: Warkauden Kassiopeia ry

10


Tulevaisuudessa Rautalammilla keskitytään uuden Etelä-Konneveden kansallispuiston ja sii-hen liittyen matkailun kehittämiseen. Yhdes-sä tekemisen kulttuuria tullaan hyödyntämään myös näiden palveluiden luomisessa.

Jarna Kaplas kertoo hankkeesta saadun palautteen yllättäneen hänet; monet kokivat asian henkilökohtaiseksi ja tahtoivat olla vahvasti mukana viemässä eteenpäin viestiä Rautalammista.

Rautalammin kunnanjohtaja Risto Niemelä markkinointitapahtuman avajaisissa.

Rautalampi takaisin maailman kartalle! -hankkeen hankepäällikön Jarna Kap-laksen mukaan Rautalammilla on aina vallinnut hyvä yhteishenki ja tekemisen

meininki, jota on hyödynnetty jossain määrin, muttei tarpeeksi. Rautalammilla on myös pitkä historia, 1500–1600-luvuilla kunta on ollut eräs Suomen merkittävimmistä paikkakunnista. Nä-mä tekijät olivat vahvana taustalla, kun entistä emäpitäjää lähdettiin hankkeen avulla viemään takaisin maailmankartalle. Hankkeen missio-na oli saada Rautalammille maanlaajuista näky-vyyttä, uusia asukkaita, paluumuuttajia, yrittä-jiä, matkailijoita ja kesäasukkaita sekä rakentaa heimokulttuuria ja Rautalampi-brändiä. Vaikka hanke pohjautui elinkeinojen kehittämiseen, oli-vat tilaisuudet avoimia kaikille, koska hankkees-ta haluttiin luoda koko paikkakunnan yhteinen ponnistus. Hankkeeseen lähtivätkin alusta asti aktiivisesti mukaan niin kunta, asukkaat, yhdis-tykset kuin yrittäjätkin.

Kesäkuussa 2013 Helsingissä toteutettiin hankkeen näkyvin osuus, Rautalampi takaisin maailmankartalle! -markkinointitapahtuma. Ta-pahtuma ja alueen konttiravintola keräsivät vii-kon aikana yli 4000 kävijää, tavoite ylitettiin 500 vierailijalla. Myös tapahtuman ja hankkeen saa-ma mediahuomio yllätti toimijat positiivisesti. Mediajulkisuus oli kaksinkertainen asetettuihin tavoitteisiin nähden. Hanke sai huomiota yli 20 mediassa: lehdissä, verkkojulkaisuissa, blogeis-sa, radiossa, TV:ssä ja Twitterissä.

Kaplaksen mukaan hanke toteutui selvästi yli odotusten. Aktiivinen toiminta ja mukanaolo monenlaisissa tapahtumissa, yhdessä tekemisen

kulttuuri ja ”uudenlaisen maaseudun rakenta-minen” ovat hänen mukaansa jääneet pysyväksi osaksi rautalampilaisten toimintaa. Yhteenkuu-luvuus sekä ylpeys omasta paikkakunnasta se-kä hankkeessa esille nostettu heimoajattelu ovat Kaplaksen mukaan vahvistuneet hankkeen myö-tä. Heimoajattelulla tarkoitetaan Rautalammista kiinnostuneita ihmisiä, joilla on tunneside paik-kakuntaan. Tämä luo yhteenkuuluvaisuuden tun-teen ”heimolaisten” välille. Heimoajattelun raken-taminen aloitettiin sosiaalisen median kautta ja myös tässä ihmisten aktiivisuus yllätti Kaplaksen.

INFO

Rautalampi takaisin maailman kartalle! -hankeToteuttaja: Rautalammin kuntaRahoitus: MaaseuturahastoLeader: Mansikka ryLisätietoja: Jarna Kaplas p. 040 963 8757www.rautalampi.com

Kuvat: Rautalampilehti/Iiro Lyytinen

11

Anu-Kaisa Ruponen on yhdistä-nyt yrityksessään Villaliinussa koulutuksensa perushoitajana sekä käsityöharrastuksensa. Idea yritystoiminnasta syntyi viisilap-

sisen perheen ja kolmivuorotyön aikataulujen yhteensovittamisen haasteista. Yritys tarjoaa ko-tisairaanhoitoa, kotipalveluja siivoamisesta asioin-tiapuun, käsityötuotteita ja -kursseja sekä lisäksi mökkitalkkaripalveluita. Yrityksen tuotteisiin kuu-luvat kudotut matot ja liinat, huovutustuotteet sekä luonnon- ja kierrätysmateriaaleista valmiste-tut sisustus- ja koriste-esineet. Käsityöalan olles-sa hyvin sesonkipainotteista työllistää hoivatoi-minta ympärivuotisesti.

Investointituella oli Ruposen mukaan suu-ri merkitys yritystoiminnan käynnistysvaihees-sa. Tuen avulla yritykselle remontoitiin käsitöi-den valmistamiseen ja myyntiin soveltuvat työ-, myynti- ja toimistotilat perheen pihapiirissä si-jaitsevaan vanhaan asuinrakennukseen. Käsitöi-den tekemiseen hyvin soveltuva tunnelmallinen


Villaliinu sai toimitilat omasta pihapiiristä.

KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET TOIMIALOITTAIN 2007 – 2014

Toimiala Tukipäätökset kpl Yritystuki (EU ja valtio) € Yksityinen rahoitus € Rahoitus yhteensä €

Muu elintarvike 1 29 828 36 881 66 709


Metalli 3 16 406 30 237 46 643

Matkailu 4 73 962 120 181 194 144

Hoivapalvelut 3 66 736 123 939 190 676

Urakointi 4 73 516 121 791 195 307

Muu valmistus 6 23 618 33 177 56 795

Muut palvelut 29 202 834 311 855 514 688


Yhteensä 60 644 052 1 040 986 1 685 038

vanha tupa mahdollistaa myös teemapäivien ja kurssien järjestämisen. Tuen avulla panostettiin myös yrityksen markkinointiin. Yritykselle suun-niteltiin ja toteutettiin laadukkaat esitteet ja koti-sivut, joita on helppo päivittää.

Kotipalveluasiakkaiden määrän lisääntyessä Ruposen aika ei enää riittänyt käsitöiden valmis-tamiseen ja yrityksen käsityöpuolen toiminnan kehittämiseen. Käynnistystuen avulla yritys pystyi laajentamaan toimintaansa ja työllistämään yh-den kokoaikaisen työntekijän kotipalvelutyöhön.

Ruponen on huomannut olevansa taas sa-massa tilanteessa, kuin ennen ensimmäisen työntekijän palkkaamista; hoivatyön määrä on kasvanut entisestään eikä aikaa ole taaskaan tar-peeksi käsitöiden valmistamiseen. Hänen tule-vaisuuden tavoitteenaan onkin vakiinnuttaa toi-minta niin, että töitä riittäisi kokoaikaisesti myös toiselle, tällä hetkellä osa-aikaisesti työskente-levälle, kotipalvelutyöntekijälle. Tuolloin yrittäjä itse ehtisi keskittyä enemmän käsityöpuolen ke-hittämiseen.

MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY

Kuvat: Satu Peltonen

12 12


tekoon hän hankki mm. suunnitteluohjelman, tulostimen ja tietokoneen. Viherrakentamisen puolelle investoitiin tasolaser. Kehittämistuella ostettiin puolestaan asiantuntijapalvelua, jonka avulla käynnistettiin takorautaisten porttien, ai-tojen ja kaiteiden tuonti Puolasta. Pian Karttu-nen huomasi, että töitä olisi tarjolla enemmän kuin hän ehtii tehdä ja yritys sai käynnistystukea myös ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Karttunen pitää nimenomaan yrityksen alkuvai-heessa saatuja tukia tärkeinä, koska ne auttavat yrittäjää pääsemään hyvin alkuun kunnon väli-neillä. Mahdollisuus saada tukea saattaa hänen mielestään toimia jopa ratkaisevana sysäyksenä yrittäjyyttä pohtivalle.

Viherrakentaminen on erittäin sesonkiluon-toista ja työt tehdään keväästä syksyyn kestäväl-lä ajanjaksolla. Karttunen onkin harkinnut laa-jentavansa toimialuettaan vihersuunnitelmien tekemisen osalta pääkaupunkiseudulle. Keskit-tymällä talvella vihersuunnitelmien tekoon hän voisi tasoittaa työn sesonkipainotteisuutta.

Suunnitteluhortonomi Pirkko Kart-tusen yritys Viher.Pirkko tarjoaa vihersuunnittelu, -rakentamis- ja sisustuspalveluita sekä lisäksi mökki-talkkaripalveluita. Karttusella on 25 vuoden kokemus alalta, ensin palk-

katyöstä ja myöhemmin yrittäjänä. Yrittäjäksi hän päätti lähteä, koska kokemusta ja tuntemus-ta alalta löytyi jo hyvin ja eri aloilta oli kertynyt vuosien mittaan laaja yhteistyökumppaniverkos-to. Verkosto koostuu esimerkiksi maarakenta-jista, sähköurakoitsijoista ja kirvesmiehistä, jot-ka ovat oleellinen osa viherrakentamisprojektia. Karttusen työkohteet ovat suuria; yleensä työ kestää minimissään puoli vuotta suunnittelusta toteutukseen. Hyvä yhteistyöverkosto luo Kart-tusen mukaan turvallisuutta pitkissä projekteis-sa, joissa työn eteneminen ja onnistuminen vaa-tii monien eri toimijoiden työpanoksen.

Karttunen sai yritystoiminnan alkuvaihees-sa investointitukea toiminnalle välttämättömi-en työvälineiden hankintaan. Pihasuunnitelmien

KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET KUNNITTAIN 2007 – 2014

Yrityksen kotikunta Tukipäätökset kpl Yksityinen rahoitus € Yritystuki (EU ja valtio) € Rahoitus yhteensä €

JUANKOSKI 11 188 229 122 301 310 531

KAAVI 7 145 119 79 703 224 822

KUOPIO 14 157 559 101 115 258 674

NILSIÄ 11 307 839 203 383 511 222

RAUTAVAARA 1 26 680 14 366 41 045

SIILINJÄRVI 6 97 454 57 608 155 062

TUUSNIEMI 10 118 105 65 576 183 681

YHTEENSÄ 60 1 040 986 644 052 1 685 038

Viherrakentaminen vaatii laajan yhteistyöverkoston


13


KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY:N TOIMINTA-ALUEELLA TOTEUTETUT LEADER-HANKKEET 2007 – 2013

Hankkeen nimi Hakija Yksityinen rahoitus € Rahoitus yhteensä €


Elämyskierros Louhoksella Nilsiän kaupunki 2 007 10 034

Katse Euroopan matkailutoreille - esiselvitys * Koillis-Savon Matkailu ry 1 439 14 393

Slow Life country "SlowLi" * Koillis-Savon Matkailu ry 4 036 40 360

Kauppaverkko Koillis-Savon Kehitys oy 2 416 24 156


Tuusniemen ydinkeskustan ja yrityselämän kehittäminen Tuusniemen kunta 3 806 19 032

Kyläsuunnittelu Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 13 037 130 366

RAKE Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 9 807 98 068

Koulut monitoimitiloiksi Kumpusen Kyläyhdistys ry 1 129 11 291

KAKE - Kuuslahden kylän kehittämis- ja aktivointihanke Siilinjärven Kuuslahden Nuorisoseura ry 789 3 945

Rural Partners - kansainvälisyyden kehittämishanke/alueiden välinen (Mansikka ry) * Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 5 994 154 889

Juanvirta / esiselvitys Juankosken kaupunki 1 488 14 883

Osaavat paikallistekijät/ alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry) Maaseudun Sivistysliitto ry 20 823 170 820

Sportti - linja Tahkovuoren koulutus- ja valmennuskeskusyhdistys ry 13 765 45 882

Kädentaidot ja -taitajat Savon Tomerat Naiset ry 10 800 54 000

Savolainen puuvene Kulttuuriosuuskunta Elonkirjo Metsä 17 080 42 700

Holy youth in action - esiselvityshanke * Juankosken seurakunta 30 310

Kirjava satama - Nilsiän satama-alueen kehittämissuunnitelma Nike ry 2 080 10 400

Juanvirta, yhteisöllisyyden kehittäminen Juankosken kaupunki 7 614 38 070

Maaseutu - elävää kulttuuria Muuruveden Kyläyhdistys ry 560 5 597

Elämän Kirjo Kulttuuriosuuskunta Elonkirjo Metsä 3 520 17 600

Ilmaise Iloisesti - kansainvälisyyden esiselvityshanke/alueiden välinen (Mansikka ry) * Kaavin 4h-Yhdistys ry 1 503 37 582

Metsäkartanon geotietohanke Rautavaaran kurssi ja leirikeskus 2 504 17 128

Nilsiän museon kehittämisen esiselvitys Nilsiän perinne- ja kulttuuriyhdistys ry 3 865 19 324

Rural Partners II - Without Fences * Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 3 247 77 317

Paikkatieto Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 4 804 48 040

Koti Kortteisen koulupiirissä Mäntyjärven kyläyhdistys ry 5 718 28 588

Rising Youth Bands/alueiden välinen (Oulujärvi Leader ry) * Nilsiän kaupunki 9 682 96 819

Kivestä ja puusta (Stics and Stones) kehittäminen/alueiden välinen (Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry) * Juankosken kaupunki 21 100 84 400

KOULUTUS- JA TIEDONVÄLITYSHANKKEET 70 850 413 619

Basic Queen BQ Savon Mehiläishoitajat ry 11 667 58 337

TietoTahko opaskoulutus Savonia-ammattikorkeakoulun ky 2 183 10 916

Ralli, Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta -hanke Savonia-ammattikorkeakoulun ky 3 287 32 872

Maaseutu opettaa / alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry) Savon koulutuskuntayhtymä 37 216 186 080

Maaseutu opettaa - toimivat toimintamallit/ alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry) Savon koulutuskuntayhtymä 16 497 85 609

AARNE: aktivointi, arviointi, neuvonta -tiedonvälityshanke Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 39 805

YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET 1 330 120 3 083 077

Keittiön remontti Vanun Veikot ry 14 560 36 400

Sotkan Riistamiesten kota Sotkan riistamiehet ry 11 232 17 280

Katto piän piälle Tuusjärven-Haurangin Erämiehet ry 28 770 35 963

PARKE-Pajulahden rannan kehittämishanke Pajulahden Kyläyhdistys ry 5 837 14 592

”Pisan juurelta - maailmalle ja takaisin” Lastukosken kylät ry 6 767 16 917

Varastorakennus ja kalusto Palonurmen Nuorisoseura ry 13 133 32 832

Räsälän Liittola remontti Keskustan Räsälän-Puutosmäen paikallisyhdistys ry 19 440 48 600

Siilin Ladun Toimintakeskus Siilin Latu ry 77 978 173 980

Raasion ampumakeskus Siilinjärven Urheiluampujat ry 252 498 382 572

Viiden leivän ja kahden kalan keittiö Rautavaaran Helluntailähetys ry 16 543 33 085

Kolokota 2008 Riistaveden Vaarunvartijat ry 3 769 9 424

Etelä-Kuopion hiihtomaa Etelä-Kuopion Kylät ry 17 494 50 333

Tuusjärvi-Hiidenlahti kota- ja retkeilyreittihanke Tuusjärvi-Hiidenlahti kyläyhdistys ry 7 553 18 883

Kantavat Siivet Kuopion Laskuvarjourheilijat ry 56 173 70 216

Tahkon päätie Nike ry 33 600 96 000

Rautavaaran lentokeskus Rautavaara-säätiö 72 172 134 147

Veikkolakota Etelä-Tuusniemen Eräveikot ry 8 581 14 302

Tarpisen ampumarata Nilsiän Urheilu-ja Metsästysampujat 89 021 136 955

Raasion toimistotilat ja käyttövalvonta Siilinjärven Urheiluampujat ry 13 185 18 836

Juanvirta, asukaspuiston rakentaminen Juankosken kaupunki 13 631 41 917

Mäkimajan käytön tehostaminen Mäkijärven Metsämiehet ry 30 054 75 135 14 14

Soitunmutka puuenergialle Soitun Erä-Pojat ry. 3 145 8 065

Jokiharjun kasvu Rautavaaran Harrastajateatteri ry 9 627 24 067

Iloharjun kiinteistön kunnostus Kaavin Kaiku ry 20 527 51 317

Kirjava satama - Nilsiän satama-alueen kehittäminen Nilsiän kaupunki 110 164

Leikkilaidun Rautavaaran Kurssi-ja leirikeskussäätiö 10 567 26 418

Puutossalmen kylätalo - Kylätalon peruskorjaus Kuopion kaupunki, Tilakeskus 88 242

Aholansaaren laiturihanke Aholansaarisäätiö 23 350 48 443

Lumi 2010 - 2012 Siilinjärven Ponnistus ry pujottelu 9 725 19 450

Lamperilan monitoimitalo Kuopion kaupunki, Tilakeskus 113 273

Nilsiän Kotiseutukeskuksen investointihanke Nilsiän Perinne- ja Kulttuuriyhdistys ry 52 022 130 054

Pajumäen koulun investointihanke Pajumäen Hirvimiehet ry 58 600 117 200

Seuratalon maalämpö Vanun Veikot ry 86 844 144 740

Muuruveden Manttu - seurantalon kunnostus Muuruveden Jyske ry 31 185 89 100

Kivestä ja puusta (Stics and Stones) investointi/alueiden välinen (Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry) * Juankosken kaupunki 19 257 38 514

Toimintakeskus Kumpunen Pohjois-Savon Pystykorvakerho ry 54 280 135 700

Kylätalon keittiön kunnostus Pöljän Eräveikot ry 9 126 22 816

Pöljän muisti - kotiseutupolun rakentaminen Pöljän Kyläyhdistys ry 1 900 7 600

Hamulan motocrossradan investointi Siilinjärven Vesa ry 27 311 105 776

Savusaunan sähköistys Koillis-Tuusniemen Kyläyhdistys ry 12 760 31 900

KuntoRaukku Koillis-Savon Kennelkerho ry 39 522 98 804

Harrastusmahdollisuuksien kehittäminen ja parantaminen Lamperilan kylällä Lamperilan Kyläseura ry 6 734 24 336

Varastotilojen hankinta Nilsiän Urheiluautoilijat ry 6 068 15 169

Kesäteatteri Tammenrannan katsomon katon uusiminen Vehmasmäen Nuorisoseura ry 12 800 32 000

Valoa VeVa:lle Partiolippukunta Vehmerin Vaeltajat ry 7 000 17 500

Kylätupa Halunaseura ry 35 779 124 060

RAHOITUS YHTEENSÄ 1 575 583 4 842 690

Mennyt ohjelmakausi alkaa olla pake-tissa ja monenmoista on saatu ai-kaiseksi, paljon hyviä hankkeita, on tuettu pienyritystoimintaa, yhteisiä

kokoontumistiloja ja museoita on kunnostettu, leikkikenttiä ja asukaspuistoja on rakennettu. Urheiluseurat ovat myös saaneet oman osansa urheilualueiden kunnostukseen, kyläsuunnitel-mia tehtiin vino pino ja monia muita ihmisten viihtyvyyteen vaikuttavia asioita. Myös Kalaku-kon hallitustyöskentelyä ja toimintaprosesseja kehitettiin luomalla Mansikka ry:n kanssa yhtei-nen toiminnanohjausjärjestelmä ja hallituksen oma intra hankeaineiston käsittelyä varten. Siir-tyminen sähköiseen aineiston käsittelyyn oli iso muutos, mutta hallituksen jäsenet ja työntekijät ottivat asiat haltuun hyvin ja nopeasti.

Valmistautuminen uuteen ohjelmakauteen 2014 – 2020 aloitettiin toiminnanjohtajan työs-tämällä ensimmäisellä strategialuonnoksella, joka jalostui monen kannanoton, kuulemisen ja ministeriöstä saatujen ohjeiden jälkeen lopulli-seen muotoonsa. Allekirjoittaneen ainakin yllät-

ti se, kuinka haastavaa on saada kaikki palaset kasaan ja asettumaan oikeille paikoilleen. Hyvää tässä on se, että asioista neuvoteltiin hyvässä hengessä. Kuntien kanssa neuvoteltaessa otet-tiin huomioon heidän toiveensa niin, että se istuu sekä Leader-toiminnan periaatteisiin että kuntien omaankin kehittämisstrategiaan. Kun-taraha oli tietysti tärkein sopimisen kohde, joka meni kalakukon osalta kohtuullisen hyvin. ELY:n ja toisten toimintaryhmien kanssa pidettiin use-ampi yhteensovituspalaveri ja asiat saatiin sovit-tua määräaikaan mennessä.

Muuttuva toimintaympäristö asettaa kovat haasteet tulevalle ohjelmakaudelle. Pitää varautua muutokseen, kuntakenttä muuttuu varmasti, mi-kä vaikuttaa eniten harvaan asutun viher alueiden ihmisten elämään. Perinteinen agraarikulttuuri on jo osittain hävinnyt ja entistä harvemmat ja isom-mat tuotantoyksiköt tuottavat tarvittavat maata-loustuotteet jatkojalostukseen. Se on kuitenkin varmaa, että maaseutumaiset alueet on monien madollisuuksien tyyssija. On merkittävä joukko ihmisiä, jotka haluavat elää ja tehdä työtä kau-

punkien ja tiheiden taajamien ulkopuolella, tätä mahdollisuutta ei pidä tuhota. Kehittämisyhdis-tys Kalakukko haluaa olla luomassa edellytyksiä alueensa hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä tar-koittaa pienyritystoiminnan, uusien innovaatioi-den ja kylätoiminnan tukemista. Kannustetaan omaehtoiseen ja yhteistoimintaan eri toimijoiden kanssa, lähtökohtana on johtava Leader periaate alhaalta ylöspäin. Eli ideoiden pitää tulla toimijoi-den tarpeista ja sitten katsotaan kuinka asiaa saa-taisiin vietyä eteenpäin.

Pitää muistaa että, Leader on yleiseurooppa-laista toimintaa jota rahoitetaan merkittävästi Eu-roopan unionin toimesta. Leader-toiminnalla on oma paikkansa maaseutualueiden kehittäjänä, tehtäväkenttä on hyvin monipuolinen ja haasta-va. Pitää hallita informaatio ja kyetä seilaamaan lainsäädännön ja sopimuksien viidakossa se-kä hyödyntää saatavilla oleva rahoitus parhaalla mahdollisella tavalla alueemme elinvoimaksi.Jorma Holopainen Hallituksen puheenjohtaja Kehittämisyhdistys Kalakukko ry

Kalakukon iärestä

Alueiden väliset hankkeet, joissa Kalakukko ollut mukana ja osarahoittajana Leader-ryhmä, jolle tuensiirto tehty

Pohjois-Karjalan teatterikesä Joensuun Seudun Leader ry

Luomuveräjä Joensuun Seud

Mehtätivoli Joensuun Seudun Leader ry

Sininen Tie Aisapari ry



Maalaisjärki, seutujen kärki Mansikka ry

Setlementti Ukonhattu ry:n nuorisotoiminnan kehittämisen esiselvitys * Mansikka ry

JOHTO-johdonmukaisen toiminnan kehittämishanke Mansikka ry

LINC-tapahtumahanke * Veturi ry


1515


KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY:N RAHOITTAMAT LEADER-HANKKEET JA NIIDEN RAHOITUS 2007 – 2013

Toimenpiteen kohde Hankkeet kplHanketuki € (EU ja valtio) Kunta raha €

Yksityinen rahallinen

osuus €

Yksityinen vastikkee ton

osuus €Julkinen ja yksityinen

rahoitus yhteensä € %

Elinkeinojen kehittäminen 3 70 495 13 140 17 889 - 101 524 2,1

Matkailun kehittäminen 5 72 159 18 974 33 015 - 124 147 2,6

Nuorten yrittäjyyden edistäminen 3 190 158 59 935 67 477 - 317 570 6,6


Asumisen kehittäminen 3 136 715 17 652 2 631 17 698 174 696 3,6






Nuorten kansainvälisen toiminnan edistäminen 3 135 096 18 431 10 701 484 164 711 3,4


YHTEENSÄ 80 2 456 824 810 282 957 991 617 590 4 842 688 100,0

Savon Mehiläishoitajat ry käynnisti vuonna 2013 Basic Queen BQ-kou-lutushankkeen, jonka puitteissa jär-jestettiin kesällä 2013 emonkasva-tuskurssi ja kesällä 2014 aloitettiin mehiläishoidon peruskurssi. Yhdistyk-

sen puheenjohtajan Markku Puumalaisen mu-kaan niin tarhaajat kuin emonkasvattajatkin Savon alueella alkavat olla melko ikääntyneitä ja uusia toi-mijoita tarvitaan. Hankkeen avulla lisätään tietotai-toa ja siirretään kokeneiden vuosien varrella alasta keräämä tietämys nuoremmille, pyritään kasvatta-maan mehiläistarhauksen volyymiä alueella ja saa-maan toimijat verkostoitumaan mahdollisimman hyvin. Motiivina hankkeelle ja siihen osallistujille toimii myös se, että kotimaisella hunajalla on tällä hetkellä enemmän kysyntää kuin sitä pystytään ku-luttajille tarjoamaan.

Mehiläistarhauksen suosio kasvaahunajan kysynnän mukana

Ensin järjestetyn emonkasvatuskurssin osal-listujat löytyivät jo valmiiksi alalla toimivista tarhaajista yhdistyksen sisäisen markkinoinnin avulla. Tavoitteena oli saada emonkasvattajis-ta hyvin verkostoitunut ryhmä, jonka toiminta palvelee laajasti koko maata. Osallistujia kurssil-la oli 11, joka ylitti asetetut tavoitteet. Kurssin osallistujista jokainen myös aloitti emonkasva-tuksen ja näin toiminta kehittyy koko ajan sekä määrällisesti että laadullisesti.

Hanke sai heti alusta asti Puumalaisen mukaan hyvin mediahuomiota, joka osaltaan vaikutti sii-hen, että peruskurssille saatiin mukaan tavoitel-tua enemmän osallistujia ja mikä parasta, täysin uusia toimijoita. Peruskurssi oli suunnattu kaikille alasta ja mehiläishoidosta kiinnostuneille. Kurs-sille osallistui 31 henkilöä, joista osa pariskuntia, eli potentiaalisia tulevia tarhaajia on 26.

Savon Mehiläishoitajien puheenjohtaja Markku Puumalainen kertoo, että sekä asetetut tavoitteet kurssien osallistujamäärien sekä heidän aloittamansa toiminnan määrän ja laadun suhteen on tavoitettu ja jopa ylitetty.

Ala on perinteisesti ollut melko miesvaltainen; vielä muutamia vuosia sitten noin 80 – 90 % Me-hiläishoitajain liiton jäsenistä oli miehiä. Nyt jär-jestetyn peruskurssin osanottajista kuitenkin yli puolet oli naisia ja nykyisin puolet Savon Mehi-läishoitajien jäsenistä on naisia. Myös toivottua ikärakenteen nuorentumista tapahtui ja suurin osa näistä toimijoista lähti mukaan selkeästi am-mattimaisemmin sivuansioita tavoitellen, eikä vain harrastusmielessä, mikä erityisesti oli yhdis-tyksen tavoitteena. Peruskurssilaisista suurin osa on aloittanut mehiläishoidon ja osan tuotan-nosta riittää jo myytäväksikin. Puumalainen sa-noo yllättyneensä, kuinka hyvin osa kurssilaisis-ta hallitsee toiminnan jo tässä vaiheessa, vaikka peruskurssi ei ole vielä edes päättynyt. Kokonai-suutena hän pitää peruskurssille osallistunutta ryhmää sitoutuneena ja motivoituneena.

Kuvat: Korpiahon Hunaja

INFO

Basic Queen BQ-hankeToteuttaja: Savon Mehiläishoitajat ryRahoitus: MaaseuturahastoLeader: Kalakukko ryLisätietoja: Markku Puumalainenp. 0400 658 727www.savonmehi laishoitajat.fi

16

Kylätupa-hankeToteuttaja: Halunaseura ryRahoitus: MaaseuturahastoLeader: Kalakukko ryLisätietoja: Eila Tolppanenp. 040 571 3814

Halunaseurassa päädyttiin toissa vuonna epätavalliseen ratkaisuun, kun kyläläisten käyttöön tarvittiin yhteinen kokoontumistila. Ole-massa olevaa yhteiseen toimin-taan sopivaa tilaa ei alueelta löyty-

nyt, joten halunalaiset päättivät rakentaa uuden kylätuvan, tosin samalle paikalle, jossa on ai-emmin sijainnut nuoriseurantalo. Suunnittelua ja rakennusprojektia on vetänyt puheenjohta-ja Eila Tolppanen helmikuun 2014 loppuun ja sen jälkeen Sakari Pentikäinen. Eila Tolppanen taustoittaa, että Halunan kylä Nilsiässä on aktii-vinen ja vetovoimainen alue, jonne on viimeis-ten kymmenen vuoden aikana muuttanut paljon uusia perheitä sekä paluumuuttajia, eikä alueelta löydy asumattomaksi jääneitä taloja tai tiloja. Li-säksi kylän asukasluku vähintään kaksinkertais-

Halunan uusi kylätupa yhdistää kyliä ja kyläläisiä

tuu kesäisin, joten kylätupa palvelee myös laajaa joukkoa kesäasukkaita.

Kylätuvasta tehdään kaikkien kylän asuk-kaiden, kesäasukkaiden ja myös naapurikylien asukkaiden yhteinen kokoontumispaikka, mutta erityisesti kylätuvan tavoitteena on tuoda har-rastus- ja tapaamismahdollisuudet lähelle lapsil-le, nuorille ja iäkkäille sekä aktivoida heitä.

Kylätupa rakennetaan itse kaadetuista puis-ta lähtien perinnehirsirakentamisena ja miltei 100 % talkootyönä, jonka ovat mahdollistaneet omalta kylältä löytyvät eri alojen ammattilaiset. Perinteisten menetelmien käyttö on olennainen osa hanketta, jonka tavoitteena on luoda kult-tuuriympäristöä sekä siirtää vanhoja perinteitä myös tulevassa toiminnassa nuoremmille suku-polville. Esimerkkeinä näistä Tolppanen mainit-see muun muassa syksyisen säilömisen ja me-hustamisen. Lisäksi tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu ensiapukursseja, erilaisia käsityökursseja, joulukorttien- ja koristeiden tekoa sekä seniori-

jumppaa. ”Mikä ei vaadi hirveästi rahaa, mutta tuo hyvää mieltä ja yhteisöllisyyttä, eri-ikäisille sopivaa toimintaa” listaa Eila Tolppanen kylä-talolla tulevaisuudessa järjestettävän toiminnan reunaehtoja. Onnistunut tilaisuus on kasassa kun edellä mainittuun kaavaan lisätään nimet-ty vetäjä ja aktiivista tiedottamista siitä, mitä on tulossa. Kylätupaa tullaan myös vuokraamaan esimerkiksi yhdistys- ja juhlakäyttöön. Kylätu-van ympärille ollaan kaavailemassa myös laturet-kiä, pilkkikisoja ja erilaisia teematapaamisia: ke-vään tienvarsisiivoustalkoot, laskiaistapahtuma, syksyinen grilli-ilta ja lauluiltoja kaiken ikäisille.

Eila Tolppasen mukaan rakennusprojekti on yhdistänyt kyläläisiä ja jopa naapurikylistä on lähdetty mukaan hankkeeseen. Hankkeen alusta asti kyläläisten toiveita tulevan toiminnan suh-teen on pyritty kuuntelemaan tarkalla korvalla. Toiveissa olisi kylätuvan valmistuttua saada li-sättyä yhteistyötä kylien välillä.

Halunan kylälle on muuttanut viime vuosina paljon uusia asukkaita ja kylätuvan rakennushanke on toiminut heille hyvänä keinona päästä mukaan kylän toimintaan ja tutustua muihin kyläläisiin. Kuva: Sami Tirkkonen.

INFO

Kuvat: Korpiahon Hunaja

17

YLÄ-SAVON VETURI RY

Eemeli Kiukkonen Photographyn takana on nuori 23-vuotias pielavetinen valoku-vausyrittäjä. Kiukkosella on loppusuoral-la mediatekniikan ammattikorkeakoulu-

opinnot ja pitkä harrastuneisuus valokuvauksen saralla. Idea yrityksen perustamiseen lähti har-rastuksen ja kysynnän pohjalta. Pielavedellä ja lähikunnissa ei ole ollut valokuvaajaa ja ”jon-kunhan se pitää sekin tehdä” Kiukkonen nau-rahtaa. Hän kokee, että syntyperäisenä pielave-tisenä hänen oli helppo aloittaa yritystoiminta kotikunnassa, koska ihmiset ja kuviot olivat tut-tuja. Myös Ikälän-talossa sijaitsevaan toimitilaan oli hänestä miellyttävä tulla, koska usean naapu-rissa työskentelevän yrittäjän hän tuntee jo lap-suudesta saakka. Yksinyrittäjälle naapuriyrittäjät ovat myös työkavereita. Kiukkonen kiittelee kun-taa joustavasta suhtautumisesta ja tuesta mm. siltä vuokratun tilan remontissa. Hän sai esimer-kiksi vaikuttaa remonttiin, jolla tila muutettiin valokuvaukseen sopivaksi.

Toukokuussa 2013 perustetun yrityksen yrit-täjää työllistää tällä hetkellä eniten valokuvaus, pääasiassa hää-, juhla- sekä henkilökuvaukset. Hän tallentaa tunnelmia ja tapahtumia myös videokuvaamalla. Uusin aluevaltaus on ilmaku-vaus, jota varten hän on investointituen avulla hankkinut kalustoa. Kiukkosen asiakkaat löytyvät pääasiassa Keski-Suomesta ja Pohjois-Savosta.

Investointituki on auttanut toimitilan kalus-tamisessa ja studion välineiden, kuten tausta-kankaiden ja telineiden, salamoiden ja jalustojen hankkimisessa. Suurimman merkityksen Kiuk-konen näkee tuella olleen ilmakuvauskaluston hankkimisessa. Sen avulla hänellä on ollut mah-dollisuus ottaa palvelutarjontaansa mukaan uusi osa-alue. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman tukea. Yritystoiminnan alkuvaiheessa on Kiuk-kosen mielestä hyvä kokeilla erilaisia tuotteita ja palveluita ja ajan kuluessa karsia jäljelle kan-nattavimmat osa-alueet. Hän pyrkii kehittämään toimintaansa jatkuvasti ja hänen visionsa on olla tulevaisuudessa se kuvaaja, ketä pyydetään ensimmäisenä ja kenen palveluista ihmiset ovat valmiita maksamaan.

Eemeli Kiukkosen uusin alue valtaus

on ilmakuvaus.

Harrastuksen innoittamana

yrittäjäksi

YLÄ- SAVON VETURI RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET TOIMIALOITTAIN 2007 – 2014

Toimiala Tukipäätökset kpl Yksityinen rahoitus € Tuki (EU ja valtio) € Rahoitus yhteensä €

Annex 1 2 45 513 24 507 70 019

Muu elintarvike 5 48 562 29 070 77 631


Metalli 5 103 873 55 932 159 804

Matkailu 7 66 582 40 214 106 796

Hoivapalvelut 4 47 801 40 624 88 425

Hevospalvelut 6 66 723 39 431 106 154

Urakointi 2 25 133 11 655 36 788

Muu valmistus 4 45 803 42 386 88 189

Muut palvelut 20 208 009 132 735 340 743


YHTEENSÄ 64 813 550 524 257 1 337 806

Kuvat: Eemeli Kiukkonen

18 18

Jani Nykänen aloitti työnsä sorkkahoi-tajana vuonna 2003 ”renkinä” isälleen Kalervo Nykäselle. Vuodesta 2007 lähti-en hän on toiminut yrittäjänä omalla ka-lustollaan. Kalustonsa uuden malliseen

”jenkkipenkkiin” päivitti ensin Kalervo Nykänen ja hieman myöhemmin myös Jani Nykänen.

Investointi uuteen telineeseen oli samalla in-vestointi niin hoidettavan eläimen kuin sorkka-hoitajankin turvallisuuteen ja ergonomiaan. Työ on fyysisesti erittäin raskasta ja jopa vaarallis-ta. Uuteen telineeseen lehmä saadaan tukevas-ti, mikä rauhoittaa eläintä ja helpottaa näin sork-kahoitajan työtä. Teline onkin Nykäsen tietojen mukaan ainoa, joka on saanut virallisen hyväk-synnän eläinystävällisyydestään. Uusi teline on myös nopeuttanut työtä. Nykänen arvioi, että päivässä ehtii hoitaa parhaillaan jopa 135 lehmää.

Myös työskentelyasennoissa on tapahtunut merkittävä parannus uuden telineen myötä; leh-mä saadaan nostettua oikealle korkeudelle niin,

Uusi sorkkahoitoteline parantaa hoitajan ja hoidettavan turvallisuutta sekä ergonomiaa

että työn voi tehdä seisten ja kumartelematta, mi-kä säästää mm. polvia ja selkää. Nykänen kertoo työn raskaudesta huolimatta pitävänsä työstään erittäin paljon. Syitä tähän hän luettelee useita; työpiste vaihtuu useita kertoja päivässä, saa olla tekemisissä erilaisten eläinten ja ihmisten kans-sa ja joka päivä oppii jotain uutta. Hän kuvaakin työtään ensi sijaisesti palveluammatiksi.

Uuden telineen hankkimisen myötä Nykä-nen ryhtyi myös merkin jälleenmyyjäksi ja vastaa myymiensä laitteiden takuista ja huolloista Suo-messa. Lisäksi hän toimii maahantuojana sork-katerveyteen liittyville tuotteille, joita ei ollut ai-emmin saatavilla Suomessa. Seuraava investointi kalustoon on sekin jo suunnitteilla. Kysyntää oli-si suuremmalle ”sonnipenkille”, jossa sonnien-kin sorkat saataisiin turvallisesti hoidettua.

Nykänen toimii Suomen Sorkkahoitajien yh-distyksen puheenjohtajana ja kertoo, että Suo-messa toimii noin 100 sorkkahoitajaa, joista Pohjois-Savossa 12 – 14. Noin puolet työskente-

YLÄ-SAVON VETURI RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET KUNNITTAIN 2007 – 2014

Yrityksen kotikunta Tukipäätökset kpl Yksityinen rahoitus € Yritystuki (EU ja valtio) € Rahoitus yhteensä €

Iisalmi 8 161 677 105 134 266 811

Keitele 2 2 462 2 468 4 930

Kiuruvesi 15 281 537 168 155 449 692

Lapinlahti 14 103 564 81 148 184 712

Maaninka 2 18 279 9 432 27 711

Pielavesi 9 56 668 32 105 88 773

Sonkajärvi 6 109 230 79 704 188 934

Vieremä 8 80 133 46 109 126 243

YHTEENSÄ 64 813 550 524 257 1 337 806

lee sorkkahoitajana kokoaikaisesti. Nykäsen mu-kaan määrä on riittävä. Valtakunnan tasolla suu-ri määrä sorkkahoitajia on eläköitymässä, mutta Nykäsen mukaan uusia yrittäjiä on tullut alalle hyvin ja he myös investoivat uuteen kalustoon ahkerasti. Hän pitää tärkeänä, että myös sorkka-hoitajat valmistautuvat tilakokojen kasvamiseen ja kehittävät toimintaansa. Nykänen kokee, että ulkomailla kouluttautuminen on yksi parhaista keinoista uusimman tiedon saantiin.


Jani Nykänen pitää huolen Vieremällä sijaitsevan Virpi ja Timo Kaarakaisen tilan eläinten sorkkien kunnosta.

1919

YLÄ-SAVON VETURI RY:N TOIMINTA-ALUEELLA TOTEUTETUT LEADER-HANKKEET 2007 – 2013

Hankeen nimi Hakija Yksityinen rahoitus € Rahoitus yhteensä €


Rural Cleantech Finland -kehittämisohjelman esiselvitysprojekti Aluekehityssäätiö 47 411

KiuruPark yhteismarkkinointihanke Kiuruveden kaupunki 14 630 146 300

Ylä-Savon Lähikäsityö -esiselvityshanke Taito Ylä-Savo ry 15 096

Kiurupark II Kiuruveden kaupunki 28 898 72 245

Rural Cleantech Finland - Poweria maaseudun ympäristöliiketoimintaan/alueiden välinen (Elävä Kainuu Leader ry, Oulujärvi Leader ry ja Rajupusu Leader ry) Aluekehityssäätiö 149 880

Lähikäsityö -hanke Taito Ylä-Savo ry 5 680 56 800

Green Care -esiselvitys, uusia palvelumahdollisuuksia ja palveluja Ylä-Savoon Savonia-ammattikorkeakoulun ky 23 510

Palveleva Pielavesi Pielaveden kunta 12 282 122 822


Kylillä virtaa - Sonkajärven kylien yhteistyö- ja matkailunedistämishanke Oinasjärventien Kyläyhdistys ry 3 235 32 350

Kiuruveden EKO-IRTI -hanke Kiuruveden Maaseutuseura ry 2 237 22 370

Winning by twinning - kansainvälisen yhteistyön esiselvityshanke * Ylä-Savon Veturi ry 10 728 81 011

Talkootyötä ja liiketoimintaa Pohjois-Pielaveden kylät ry 3 360 33 604

Kotiinpäin Kyläportti Vieremän kunta 15 797 157 969

Nuotio-Nuorten Taitoa, Intoa ja Osaamista * Varpaisjärven 4h-yhdistys 22 810 114 048

Yhteistyöllä lähelle ja kauas * Sonkajärven kunta 26 990

NUORA - Nuorten aktivointi -esiselvityshanke * Ylä-Savon Veturi ry 48 086

Yhteistyöllä lähelle ja kauas 2 * Sonkajärven kunta 16 500 165 000

Tuunaa kylä! -nuorisohanke * Ylä-Savon Veturi ry 142 467

Amaze Me Leader/alueiden välinen (Viisari ry, Joensuun seudun Leader ry, Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry) * Ylä-Savon Veturi ry 106 520

LINC-esiselvityshanke * Ylä-Savon Veturi ry 49 880

Tekstiilikierrätys -esiselvityshanke Tekstiilikierrättäjät ry 2 459 24 587

Kylä lähtee!/ alueiden välinen (Viisari ry) Ylä-Savon Veturi ry 150 000

LINC-tapahtumahanke/ alueiden välinen (Mansikka ry, Kalakukko ry) * Ylä-Savon Veturi ry 130 000

JOY - Johda, opi & yritä * Ylä-Savon Veturi ry 40 000

EVVK - Sukevan kylän matkailu-, markkinointi- ja tapahtumien kehittämishanke Sonkajärven kunta 10 149 101 492

Työllistävä tekstiilikierrätys -hanke Tekstiilikierrättäjät ry 13 916 139 160

Kansainvälistymään - kv-toiminnan kehittämishanke * Ylä-Savon Veturi ry 90 000

KOULUTUS- JA TIEDONVÄLITYSHANKKEET - 55 000

Leader omaksi - tiedonvälityshanke Ylä-Savon Veturi ry 55 000

YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET 840 731 2 571 026

Rytkynjärven yleisen uimarannan ja veneiden vesillelaskupaikan rakentaminen Rytkyn Seutu ry 9 722 24 306

Elotuvan remontti Tihilän Kyläyhdistys ry 16 721 41 802

Ravirata-alueen peruskorjaus Varpaisjärven Hevosystävät ry 6 147 15 367

Mansikkaniemen katos Iisalmen kaupunki 17 250 115 000

Kyläntalo Jukolan kunnostus Kalliokylä viihtyisäksi ry 43 817 136 927

Haminamäen Ensilumenlatu Lapinlahden kunta 136 000

Alapitkän nuorisoseuran kulttuuri- ja harrastetilahanke Alapitkän Nuorisoseura ry 53 523 133 808

Jyrkän Pajasaari Jyrkän Kyläyhdistys ry 5 209 13 022

Kyläkoulusta kulttuurikeskukseksi Pielavesi-Teatteriyhdistys ry 45 370 113 426

Metsästysmajan ja sen apurakennusten sähköistäminen Penttilänlahden Erästäjät ry 4 598 11 494

Hirvikämpän virkistysalueen täydennyshanke Lukkarilan Kyläyhdistys ry 13 574 33 936

Raviradan maisemointi ja valjastuskatoksen rakentaminen Keiteleen Hevosystäväseura ry 14 429 36 072

Uusi Sinikiven uimapaikka Kinnulanlahden Tarmo ry 4 522 11 304

Löylykatos Kauppilanmäen Kyläyhdistys ry 4 977 12 444

Korpijoen kyläntalon korjaus Korpijoki-Ohenmäki Kylät ry 24 338 60 845

Haiskanlahden venevalkama Petäys-Paloisen Kyläyhdistys ry 8 046 20 115

Karsanlahden Karpalon keittiö Karsanlahden Kyläyhdistys ry 5 536 13 840

Paisuan koulukiinteistöt -kunnostushanke Paisuan Kyläseura ry 21 622 54 055

Lappetelän lähiliikunta-alue Pörsänmäen Nuorisoseura ry 26 793 66 983

Urkinmäet ulkoilualue Pielaveden Mäenlaskun Kannatusyhdistys ry 14 584 36 460

Hirvenkello-laajennus Horsmanmäen Erä ry 19 853 49 633

Eräpirtti entistä ehommaksi Nerkoon Riistamiehet ry 14 733 36 832

Hanhilammen ampumakeskuksen peruskorjaus Iisalmen kaupunki kehittämisyksikkö 149 363

Maaningan sisäampumaradan kehitys / parannushanke Maaningan Metsästys- ja Ampumaseura ry 8 444 21 110

Kuntouran valaistus Kiuruveden kaupunki 5 400 13 500

Maasta lämpöä Mansikkavirran Kyläyhdistys ry 36 415 91 037

Koskela Sonkakosken Nuorisoseura ry 9 764 24 409


20 20

Korpihovin kunnostaminen Alapitkän Metsästysseura ry 16 074 40 184

Sinikiven uimapaikka II, Huvila ja huussi Kinnulanlahden Tarmo ry 4 957 12 392

Mansikkaniemen kesäteatterialueen jatkokehittäminen Iisalmen kaupunki kehittämisyksikkö 55 784

Asutusmuseon puimalan korjaus ja ulkorakennusten maalaus Asutusmuseosäätiö 6 231 15 577

Kiuruveden kesäteatteri Kiuruveden Maalaiskaupunginteatteri 39 928 159 711

Kota 2011 Huotarin Erämiehet ry 9 011 22 528

Pro Hietala Keiteleen kunta 27 135

Käärmelahti ulkoilee 3 / uimaranta kuntoon Käärmelahden Kyläyhdistys ry 7 236 18 089

Eukonkanto-Areena Sonkajärven Eukonkanto oy 40 049 100 122

Santurin frisbeegolfrata Nerkoon Seudun Kyläyhdistys ry 4 643 11 607

Isokoski Sulkavan osakaskunta 9 657 24 143

Hiilimutka hiillos hehkumaan SF-Caravan Ylä-Savo ry 154 167 237 180

Operaatio Oppikangas Kainuunmäen Eränkävijät ry 21 428 53 571

Harjun huipulta lähelle ja kauas Pohjoismäen Kyläyhdistys ry 19 768 49 419

Honkamäki varastot ja sisätilat Ryhälänmäen maa- ja kotitalousseura ry 24 708 61 770

Leppäselkä-KeAms Keiteleen Ampumaseura ry 17 026 42 565

Pitkälahden venevalkama Syvärinpään Kyläyhdistys ry 9 255 23 138

Mansikkaniemen alueen jatkokehittäminen Iisalmen kaupunki 48 700

Väisälänmäki - kansallismaiseman kasvojen kohotus Lapinlahden kunta 41 305

Frisbeegolfrata Vieremän Kylänraitti ry 3 710 9 276

Lastun verstaan muutostyöt Arkkitehtuuri-ja ympäristökulttuurikoulu Lastu 17 496 43 740

KOORDINOINTIHANKKEET 27 312 111 446

PIIRI-koordinointihanke / 7 alahanketta Ylä-Savon Veturi ry 27 312 111 446

RAHOITUS YHTEENSÄ 1 030 724 5 027 070

Katse on suunnattu tulevaan, on väli-tilinpäätöksen aika. Veturi on tehnyt jo kolme ohjelmakautta maaseudun paikallista kehittämistä. Maakunnan Leader -ryhmien teettämän asiakas-

tyytyväisyyskyselyn mukaan meidät koetaan lä-heisenä toimijana. Toimistoomme on matala kynnys. Tämä palaute mielessä kehitämme toi-mintaamme edelleen.

Päättyneellä kaudella tuimme voimakkaasti kylien yhteisten kokoontumis- ja harrastetilojen sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamista ja kun-nostamista. Jatkossa haluamme saada kyläta-loille lisää toimintaa. Kylätalot lisäävät viihtyi-syyttä ja yhteisöllisyyttä, mutta ne voivat myös olla tärkeitä lähipalvelupisteitä. Hyvät laajakais-tayhteydet mahdollistavat uudenlaiset palve-lut asukkaille. Harrastusmahdollisuuksia ja kult-tuuripalvelutarjontaa voidaan parantaa mm. it -teknologiaa hyödyntäen. Veturi myös rahoitti useita kylien kehittämishankkeita. Niillä aktivoi-tiin kyliä yhteistyöhön keskenään sekä kylä-kun-ta – vuoropuheluun. Konkreettisena tuloksena syntyi kolmessa kunnassa kylien yhteistyöeli-

Veturi uskoo Ylä-Savoonmet. Kylien yhteistyön organisointia jatketaan ja kehitetään entistä suunnitelmallisemmaksi. Asukkaiden hyvä arki – painopiste uudessa oh-jelmassamme sisältää aiempaa vahvemman elin-keinollisen näkökulman.

Veturi edisti alueen elinkeinotoimintaa yritys-tuilla ja elinkeinollisia kehittämishankkeita ra-hoittamalla. Hanketoiminnalla kehitettiin ympä-ristöliiketoimintaa, lähikäsityötarjontaa, Green care -toimintaa sekä yritysten verkostoitumista. Yritystuki aloittavalle tai investoivalle mikroyri-tykselle on pieni rahallinen satsaus, mutta yrit-täjälle sillä on iso merkitys. Yritystoiminnan li-sääntyminen ja monipuolistuminen ovat myös uuden kauden tavoitteita. Elinvoimaa ja yrittä-jyyttä on yksi painopiste uudessa ohjelmassa. Yritystukia myönnetään eri toimialojen mikro-yrityksille. Yritysten verkostoituminen on entistä voimakkaammin kehittämisen kohteena.

Nuorisohankkeilla aktivoimme onnistunees-ti nuoria. Kannustimme heitä oma-aloittei-suuteen, yrittäjyyteen ja kansainvälistymään. Nuoriso tulevaisuuden tekijät -teema on ajan-kohtainen edelleen. Nuorisohankkeissa hyviksi

havaitut yrittäjyysleirit ja miniprojektituki nuor-ten omille projekteille ovat toimintamalleja, joita jatketaan uudella kaudella. Yrittäjyyskas-vatusta viedään eteenpäin yhteistyössä eri toi-mijoiden kanssa samoin kuin nuorten sitoutta-mista kotiseutuun.

Veturi myös toteutti kaksi onnistunutta kan-sainvälistä tapahtumaa; nuorten seikkailu-seminaarin Amaze Me Leader ja eurooppalais-ten maaseudun kehittäjien ”kokoontumisajon” LINC Finland 2013 -tapahtuman. Saimme ylpeänä esitellä yläsavolaista luontoa, maaseu-dun elinkeinotoimintaa ja kulttuuriperinteitä. Kansainvälisyys on vahvasti mukana Veturin toiminnassa myös jatkossa.

Me Veturilla näemme, että Ylä-Savo on täynnä mahdollisuuksia huolimatta haastavista väestöön ja palveluihin liittyvistä kysymyksistä. Ennakkoluulottomalla ja innovatiivisella yhteis-työllä kuntien, järjestöjen ja oppilaitosten kans-sa voimme kehittää aluettamme entistä elinvoi-maisemmaksi.Maria HartikainenToiminnanjohtajaYlä-Savon Veturi ry

Alueiden väliset hankkeet, joissa Veturi ollut mukana ja osarahoittajana Leader-ryhmä, jolle tuensiirto tehtySininen Tie Aisapari ry



Folk Passi Satahäme Soi

Nostetta näppäimiin, investointi Joensuun Seudun Leader ry

Nostetta näppäimiin, kehittäminen Joensuun Seudun Leader ry

Luomuveräjä Joensuun Seudun Leader ry

Maalaisjärki, seutujen kärki Mansikka ry

Osaavat paikallistekijät Kalakukko ry

Maaseutu opettaa Kalakukko ry

Maaseutu opettaa - toimivat toimintamallit Kalakukko ry


2121

Kiuruveden kesäteatteri-hankeToteuttaja: Kiuruveden Maalaiskaupunginteatteriyhdistys ryRahoitus: Maaseuturahasto/Leader: Veturi ryLisätietoja: Seija Suhonenp. 050 354 2023www.maalaiskaupungin - teatteri.fiINFO

YLÄ-SAVON VETURI RY:N RAHOITTAMAT LEADER-HANKKEET JA NIIDEN RAHOITUS 2007 – 2013

Toimenpiteen kohdeHankkeet

kplHanketuki € (EU ja valtio) Kuntaraha €

Yksityinen rahallinen

osuus €

Yksityinen vastikkeeton

osuus €

Julkinen ja yksityinen rahoitus

yhteensä € %

Elinkeinojen kehittäminen 6 412 931 93 427 55 810 - 562 169 11,2

Matkailun kehittäminen 5 220 131 51 227 108 167 104 642 484 166 9,6

Nuorten yrittäjyyden edistäminen 1 40 000 - - - 40 000 0,8


Asumisen kehittäminen - - - - - 0,0






Nuorten kansainvälisen toiminnan edistäminen 4 310 649 77 662 8 060 14 750 411 121 8,2


YHTEENSÄ 77 3 073 271 923 077 485 633 545 090 5 027 070 100,0

Sydämen asiana kesä teatteri EerolaSeija Suhosen mukaan projektista ei voi nos-

taa yksittäisiä onnistumisia, vaan hän näkee suurimpana onnistumisena koko projektin lop-puunsaattamisen ja kesäteatterin valmistumisen. ”Jokainen paikallaan oleva ruuvi on minulle to-della tärkeä osa siellä. Tätä teatteria on tehty sy-dämellä” Seija Suhonen kertoo. Rakennushanke toteutettiin hankkimalla ammattilaisia vaativat työt ostopalveluina sekä tiiviin talkooporukan työn tuloksena. Lisäksi hänen ystäväpiirinsä on tullut apuun hankkeen loppuunsaattamisessa. Myös Kiuruveden kaupungin kanssa hankkeen tiimoilta tehtyä yhteistyötä hän kiittelee. Projek-tin valmistuttua Suhonen jopa hieman ihmette-lee, kuinka hanke lopulta eteni todella hyvin vai-he kerrallaan ja aikataulun mukaisesti.

Alueen kehittämistä on hankkeen jälkeen jat-kettu rakentamalla tänä kesänä lipunmyyntiä varten oma tila. Ensi kesänä yhdistyksellä on suunnitelmissa täydentää kokonaisuutta raken-tamalla katetut kahviotilat.

Seija Suhonen nauraa, että suurin osa talkoolaisista on bongattu kesäteatterialueen vierestä rannassa kulkevalta kävelytieltä: ”Vasaran kanssa on menty, että nyt olisi kuule työväline sinullekin”.

Kiuruveden kesäteatteri Eerola sijait-see Virranniemellä, aivan Kiuruveden taajamassa Kettulanlahden rannal-la. Kesäteatteri käsittää näyttämön ja katetun katsomorakennuksen, jossa sijaitsevat myös tekninen huoltotila

sekä esiintyjien sosiaalitilat. Eerolan taustalla on Kiuruveden maalaiskaupunginteatteriyhdistys ja erityisesti Eero Suhonen, hankkeen alullepanija, jonka mukaan Eerola on nimetty. Hänen työtään pysyvän kesäteatterin saamiseksi Kiuruvedelle jat-koi hänen vaimonsa Seija Suhonen.

Eerola on lunastanut paikkansa alueen kult-tuuriväen esiintymis- ja kokoontumistilana. Teatterissa on jo kahtena kesänä esitetty kah-ta näytelmää ja näiden lisäksi Eerolassa on järjestetty muun muassa lausunta- ja yhteis-laulutilaisuuksia sekä alakoulun kevätjuhla. En-simmäisenä toimintavuonna 2013 Eerolan ke-säteatteriesitykset keräsivät noin 4100 katsojaa. Kesän 2014 kävijämäärä oli 4203.



22

Työllistävä tekstiilikierrätys-hankeToteuttaja: Tekstiilikierrättäjät ryRahoitus: MaaseuturahastoLeader: Veturi ryLisätietoja: Jenni Räsänenp. 040 965 1719http://www.tekstiilikierrattajat.blogspot.fiIN

FO

Miten kotitalouksien nurkkiin jää-neet vaatteet ja kodintekstiilit saadaan heräämään uudelleen henkiin tavalla, joka tuo vipinää

maaseutualueille? Lapinlahden kunnan Varpais-järven taajamassa toimiva Tekstiilikierrättäjät ry on pohtinut asiaa loppuvuodesta 2011 läh-tien. Alkuvuonna 2012 yhdistys alkoi kerätä ja välittää paikallisten kuluttajien vanhoja tekstiile-jä joko käyttökelpoisena tuotteena tai muuhun käyttötarkoitukseen soveltuvana materiaalina.

Yhdistys toteutti vuonna 2012 Tekstiilikier-rätys-esiselvityshankkeen, jonka aikana todet-tiin, että käytöstä poistettuja tekstiileitä kertyy pienelläkin maaseutualueella niin merkittäviä määriä, että niiden käsittely voi tarjota tehtäviä useille henkilöille.

Esiselvityshankkeen jälkeen vuosina 2013 – 2014 toteutetussa Työllistävä tekstiilikierrätys -hank-keessa yhdistys siirtyi suurempaan toimitilaan ja yhdisti tekstiilien käsittelyyn työllistyskokei-luja, jolloin tekstiilit saatiin lajiteltua ja varastoi-tua järkevästi. Fyysisen materiaalivarastotoimin-

Ongelmatekstiileistä käypää materiaalia

nan tehostamisen lisäksi hankkeessa kehitettiin internet-palveluja, joiden kautta mm. design-alan mikroyrittäjät voivat löytää yhdistyksen materiaalit. Hankkeessa kartoitettiin myös yh-distyksen toiminta-alueella olemassa olevat poistotekstiilien hyötykäyttömahdollisuudet, tehtiin hyötykäyttökokeiluja ja ideoitiin uusia malleja erityisesti varastoon jumiutuvien tekstii-lien hyödyntämiseksi.

Työllistyskokeilut sujuivat hyvin ja toiminta koettiin tarpeelliseksi, mutta sen järjestämiseen ei löydetty toimivaa rahoitusmallia. Uusia pois-totekstiilien hyödyntämiseen liittyviä toiminta-malleja voidaan sen sijaan soveltaa Tekstiilikier-rättäjät ry:n jatkotoiminnassa. Heti Työllistävä tekstiilikierrätys -hankkeen jälkeen yhdistyksen palvelutoiminta on melko pienimuotoista, mut-ta pitkällä tähtäimellä sitä pyritään laajentamaan ja kehittämään edelleen. Muita kehityskohteita, joihin Tekstiilikierrättäjät ry pyrkii jatkossa puut-tumaan, ovat kuluttajien ohjeistaminen sekä yh-teistyön kehittäminen poistotekstiilien hyöty-käytön edistämiseksi.

Lahjoitustekstiilejä lajittelemassa Sirpa Niskanen.

Tekstiilikierrättäjät ry välittää sekä poistotekstiili-materiaaleja että niiden hyötykäyttöideoita. Lennokkaimmat ideat syntyvät yhdessä tuumaillen. Kuvassa yhdistyksen jäsenistä Sirpa Niskanen, Kaisa Ansomäki, Hanna Kovanen, Jenni Räsänen ja Eija Pitkänen.

Teksti: Jenni Räsänen, kuvat: Janne Ulvinen

23

Lähidemokratialla vahvistetaan yhteisöjä

Kuntalainsäädännön uudistuminen ja kuntien yhdistyminen vaativat asuk-kaiden vaikuttamismahdollisuuksien parantamista. Vaikuttamis- ja osal-listumismahdollisuuksia pitää löytyä

monipuolisesti. Aloitteiden teko ja tiedonsaanti täytyy olla turvattua ja kuntalain mukaista. Nä-mä vaatimukset yhdessä kansalaisten toiveiden kanssa ovat olleet vaikuttamassa mm. Asuk-kaan ääni -paikallisvaikuttamisen mahdol-lisuudet Pohjois-Savossa -hankkeen syntyyn. Sen avulla on selvitetty lähidemokratian ja tie-donvaihdon mahdollisuuksia Pohjois-Savossa.

Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n toimin-nanjohtaja Jaana Paananen kertoo Asukkaan äänen toteuttamisen olleen varsin antoisaa. Hän uskoo vahvasti vastaavien hankkeiden mahdolli-suuksiin parantaa kuntarakenneuudistuksen kes-kuudessa muuttuvien kyläyhteisöjen sekä kunti-en asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia

- Asukkaan ääni -hanke syntyi oikeasta tar-peesta ja kehittämisyhdistykselle tulleesta pyyn-nöstä, jossa Nilsiän pitäjä halusi parempia vai-kutusmahdollisuuksia asukkailleen kunnan liittyessä Kuopioon. Voidaankin puhua tarpeen syntyneen ruohonjuuritasolla, lähellä yrittäjiä ja asukkaita, Paananen kertoo.

- Halusimme löytää kuntiemme kannalta toimi vimmat lähidemokratiamallit ja niihin tu-tustuttiin mm. hankkeen puitteissa järjestetty-jen seminaarien sekä matkojen kautta. Asuk-kaan ääneen osallistui kuusi aktiivista ja erilaista pilot tialuetta Nilsiä, Juankoski, Tuusniemi, Veh-mersalmi, Karttula ja Maaninka. Nämä toimivat esimerkkeinä hankkeessa, mutta koko Pohjois-Savossa on yhteinen tarve löytää toimivat vai-kuttamiskäytännöt jatkaa Kalakukko ry:n pro-jektipäällikkö Päivi Hagman.

Asukkaan ääni -hankkeen konkreettisia vai-kutuksia ovat olleet mm. kuntayhteistyön luo-minen ja Kuopion lähidemokratiamallin kehit-täminen. Tämä kulminoitui 19.5.2014 Kuopion kaupunginvaltuustossa tehdyssä päätöksessä lähidemokratian aktiivisesta parantamisesta.

- Lähidemokratian parantaminen on ollut pitkä prosessi, joka onneksi sattui syntymään oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. EU:ssa on määritelty, että päätökset olisi tehtävä mahdolli-simman lähellä niiden vaikutuspiiriä. Asukkaan ääni -hankkeen piirissä tehdyt toimet ja äänitor-vena oleminen ovat auttaneet nostamaan lähi-demokratiaa ajankohtaiseksi asiaksi, jonka eteen halutaan nähdä vaivaa myös kylä- ja kunta-tasolla, Hagman toteaa.

Kuntien ja kyläyhteisöjen rakennemuutoksessa lähidemokratian vahvistaminen sekä tiedonkulun selvittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Asioihin vaikuttamisen helpottaminen

sekä tiedonkulun varmistaminen ovat kaikkien yhteinen etu, joita halutaan kehittää aktiivisella hanketyöllä.

Pohjois-Savon paikallisvaikuttamista vahvistamaan

Tulevaisuuden suhteen on Kuopiossa olemas-sa suunnitelmat vuoteen 2017 asti, jolloin uusi lähidemokratiamalli olisi käyttöönottokunnossa. Se kuitenkin tarkoittaa jatkuvaa aktiivisuutta kai-kilta toimijoilta, kuten palvelujen tarjoajilta.

- Erityisesti kolmannen sektorin tulee olla aktiivinen ja keskittyä tarjoamiinsa palveluihin ja niiden kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa, Paananen korostaa.

Valmiuksia palvelujen rahoittamiseen löy-tyy, mutta kaiken on oltava hyvin koordinoitua. Kuntien ja kylien aluelautakunnat voivat ol-la ratkaisu rahoituksen kohdentamiseen, koska niistä löytyy tarkin tieto alueiden kehitystarpeis-ta. Asukkaan ääni -hankkeen toimiminen sillan-rakentajana eri hallintoelinten välillä on tuonut uusia keinoja parempaan viestintään ja vaikut-tamiseen.

Asukkaan ääni – paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-SavossaToteuttaja: Kehittämisyhdistys Kalakukko ryRahoittaja: Pohjois-Savon ELY-keskus/MaaseuturahastoLisätietoja: Päivi Hagman p. 040 172 2726INFO

PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN

Kuntaliitoksista ja aluedemokratiasta osattiin tehdä välillä huumoriakin ”Kuntien pestuumarkkinat”-sketsin avulla Kivennavan Kekrikemuissa.

Kuvassa taiteilija Olavi Rytkönen (toinen vas.) Kuopio-isäntänä houkuttelemassa lähikuntia pestuilla. Kuva: Päivi Hagman

Teksti: Mainos- ja viestintätoimisto Hermo

Silloinen kuntaministeri

Henna Virkkunen Lähidemokratiaseminaarissa

Tahkolla 19.2.14. Kuva: Päivi Hagman

24

Lähidemokratialla vahvistetaan yhteisöjäAsukkaan ääni sekä Kylä lähtee! –hankkeet ovat syntyneet nimenomaan selvittämään ja vahvistamaan Pohjois-Savon kyläyhteisöjen asukkaiden paikallisvaikuttamisen, toimimisen ja tiedonsaannin mahdollisuuksia.

Maaseudun kehittämisyhdistys-ten Ylä-Savon Veturi ry:n ja Viisari ry:n välisellä hankeyh-teistyöllä synnytetty Kylä läh-tee! -kylien kehittämishanke

on keskittynyt aktivoimaan kyliä ja lisäämään kyläläisten vaikutusmahdollisuuksia. Hankkee-seen on kuulunut monia erilaisia toimenpitei-tä, kuten lähidemokratiaselvitys, opintomatkoja, seminaareja, kylä- ja asukasiltoja sekä monipuo-lisia teema- ja asiantuntijatilaisuuksia ja erilaisia tapahtumia. Hanke on erityisesti pyrkinyt luo-maan konkreettisia malleja, tapahtumia ja kylä-toimielimiä kylien aktivointiin.

Hankkeen vetovastuu on ollut Ylä-Savon Veturi ry:llä, jota Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry on tukenut omilla toimillaan. 2012 – 2014 vä-lille ajoittunut hanke on pyrkinyt edistämään kyli-en suunnitelmallisempaa kehittymistä sekä kylien

harrastusmahdollisuuksien ja palveluiden mo-nipuolistumista. Samalla ollaan pyritty saamaan enemmän irti kylätalojen käytöstä ja lisäämään nii-den käyttäjäkuntaa. Kylä lähtee! -hankkeessa on myös haluttu parantaa kylien välistä yhteistoimin-taa ja rakentaa toimintamalleja, joita voidaan hyö-dyntää myös muilla kuin Pohjois-Savon alueilla.

- Hankkeemme taustalla on ollut ajatus tu-tustua alueemme lähidemokratian tilaan, minkä kautta tietoomme tuli selvästi, että tarvetta täl-laiselle hankkeelle on olemassa, Ylä-Savon Veturi ry:n toiminnanjohtaja Maria Hartikainen kertoo.

Kylä lähtee! -hankkeessa tarkoitus on ollut ai-kaansaada konkreettisia tuloksia kylien aktivoin-tiin ja parannusta niiden lähi demokratiaan. Hank-keeseen valittiin molemmilta toiminta-alueilta kolme kylä-kunta paria, joissa hanketyötä alettiin viedä eteenpäin tapahtumien ja selvitysten muo-dossa. Näin hankkeella on ollut suoria vaikutuk-sia yhteensä kuuteen eri kuntaan.

- Kuntien ja kylien kiinnostus hankkeeseen selvisi jo heti hankkeen alkuvaiheessa, koska mukaan ilmoittautuneita kyliä saatiin Veturin alueelta yhteensä 28 kappaletta. Päädyimme va-litsemaan hankkeen laajuuden takia kuusi eri-laista kylä-kunta paria, Veturi ry:n hankeneuvoja Sari Hyttinen tarkentaa.

Kohti aktiivisempaa kylätoimintaa

- Hankkeen edetessä pystyimme havait-semaan selkeitä eroja erilaisten kuntien lähi-demokratioiden kesken. Pienemmissä kunnissa vuorovaikutus on avoimempaa ja aktiivisempaa kuin suuremmissa kunnissa. Niissä uskalletaan toimia, mikä johtunee pääosin siitä, että ihmi-set tuntevat paremmin toisensa, Hartikainen arvelee.

- Suuremmissa kunnissa kyläyhteistyö ja lähidemokratia vaatii onnistuakseen enemmän töitä ja niissä myös tarvitaan selvästi enemmän toimivia lähidemokratiamalleja, Hyttinen täy-dentää.

Kylä lähtee! -hankkeen konkreettisia tulok-sia ja toimia ovat olleet mm. Sonkajärvellä jär-jestetyt kyläturvallisuusillat, joissa mukana ovat olleet SPR sekä VaPePa. Kyläturvallisuusiltojen myötä Sonkajärvellä on havahduttu siihen, että kyläyhteisöissä tarvitaan turvallisuussuunnitel-mia ja että ne ovat koko kunnan kannalta tärkei-tä asioita. Lisäksi hankkeen aikana kylien aktii-visuus on lisääntynyt sekä kuntiin on syntynyt kyläparlamentteja ja -neuvostoja. Onpa hank-keen avulla luotu jopa työllisyyttä edistävää toi-mintaa, kun on haettu ratkaisuja pitkäaikaistyöt-tömien työllistämiseksi.

Kylä lähtee! – hankeToteuttaja: Ylä-Savon Veturi ryRahoittaja: MaaseuturahastoLeader: Veturi ryLisätietoja: Maria Hartikainenp. 0440 760 773IN

FO

Kuvassa edessä Sari Hyttinen ja Maria Hartikainen. Kuva: Laura Ahonen

Lähidemokratiatyö on välillä yhtä köydenvetoa. Kuva: Maria Hartikainen

25

Vieraslajit kuriin kyläympäristöissä -hankeToteuttaja: ProAgria Pohjois-Savo, Maa- ja kotitalousnaisetRahoittaja: MaaseuturahastoLeader: Mansikka ryLisätietoja: Sinikka Jokela, p. 0400 571 643www.maajakotitalousnaiset.fi/hankkeet/ vieraskasvilajit-kuriin-kylaymparistoissa-2104 INFO

Vieraslajit kuriin kyläympäristöissä-hanke perustuu Kansalliseen vieras-lajistrategiaan, jossa on määritelty haitalliset ja tarkkailtavat vieraslajit,

jotka voivat luontaisen levinneisyysalueensa ul-kopuolelle levitessään aiheuttaa haittaa ja riskejä esimerkiksi alkuperäisille lajeille, ekosysteemeille ja viljelyksille.

Sinikka Jokela on maisemasuunnittelijan työssään pannut merkille, kuinka paljon esimer-kiksi jättipalsami- ja jättiputkiesiintymät, joihin tässä hankkeessa erityisesti keskitytään, ovat li-sääntyneet esimerkiksi peltojen reunoilla ja pe-rinnebiotoopeilla. Tästä huolimatta hän kertoo yllättyneensä hankevetäjänä aloittaessaan ongel-man laajuudesta ja siitä, kuinka paljon tarvetta neuvonnalle ja esiintymien hävittämiselle todella on. Ääriesimerkkinä Jokela kertoo kohteista, jois-sa esimerkiksi jättipalsamia kasvaa mattomaisina kasvustoina jopa yli hehtaarin kokoisia alueita. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta vie-raslajeista, niiden käsittelystä ja torjunnasta.

Hanketta viedään eteenpäin Kuopion Kart-tulan, Leppävirran, Rautalammin, Suonenjoen, Tervon, Vesannon ja Varkauden kylillä yhteis-työssä paikallisten yhdistysten kanssa, jotka jär-jestävät tilaisuudet. Mukana ovat olleet mm. kyläyhdistykset, Maa- ja kotitalousnaiset sekä Martat. Myös kuntien kanssa tehtävän yhteis-työn merkitystä Jokela haluaa alleviivata. Koska hankkeen toteutusaika ja resurssit ovat rajalliset, on hankkeessa tähän mennessä keskitytty maa-seutualueisiin. Kuntien roolina tulisi olla nykyis-tä enemmän vieraslajien torjunta omilla alueil-laan. Kunnissa asiasta vastaavien henkilöiden kanssa tullaan vielä hankkeen puitteissa kartoit-tamaan hoitoa vaativat alueet ja tarvittavat toi-menpiteet.

Hanke on ollut käynnissä vasta vajaan vuo-den ja sinä aikana on järjestetty 11 luento- ja keskustelutilaisuutta ja lähes 20 talkoot, jois-sa vieraslajiesiintymiä on hävitetty kitkemällä ja ruiskuttamalla. Tämä kertoo suuresta tarpeesta, koska jo tässä vaiheessa, hankkeen ollessa yhä

käynnissä, määrät ovat alussa suunniteltua suu-rempia. Hoidetuille kohteille laaditaan hankkeen puitteissa vielä jatkohoito-ohjeet tuleville vuo-sille. Tietoisuus asiasta on Jokelan mukaan kas-vanut hankkeen aikana merkittävästi ja aihe on ollut paljon esillä mediassa. Tämän seuraukse-na ihmiset ovat heränneet huomaamaan kuinka suuresta ongelmasta on kyse.

Jokelan mielestä torjuntatyö on hankkeen avulla saatu hyvään alkuun. Tarvetta tiedotta-miseen, neuvontaan, torjunnan suunnitteluun ja talkoisiin on koko Pohjois-Savon alueella. Hä-nen toiveissaan on tulevaisuudessa kestoltaan useamman vuoden hanke, jolloin vieraslajien vastaiseen taisteluun saadaan jatkuvuutta ja tu-lokset ovat pysyvämpiä. Hän pitää kokemusten, tiedon, taidon ja avun eteenpäinviemistä juu-ri hankkeen avulla ensisijaisen tärkeänä, koska muuten asiaan ei ole mahdollista panostaa lä-heskään tarpeeksi resursseja.


Hankevetäjä Sinikka Jokela toteaa, että on ollut mukava vetää hanketta, jossa hän saa yhteydenottoja suoraan kyliltä, ”tule neuvomaan ja katsomaan mitä tehdään”. Kuvat: ProAgria Pohjois-Savo ja Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaiset.

Kuva: Satu Peltonen

26

Valokuiturakentaminen Pohjois-Savossa 2014 loppuun mennessä

Valokuituverkko kesken

Runkoverkko valmis 2014 loppuun mennessä

Ei valokuiturakentamista

Kaisanet Rautavaaran tietoverkko-osuuskuntaSavon kuitu

Lapinlahti

Keitele

Maaninka

Siilinjärvi

KUOPIO

Juankoski

Kaavi

Varkaus

SuonenjokiRautalampi

Tervo

Leppävirta

Rautavaara

Tuusniemi

Vesanto

Vieremä

Sonkajärvi

Kiuruvesi

Pielavesi

Iisalmi

Kaista Savoon -hankeRahoitus: Pohjois-Savon ELY-keskus / maaseuturahastoToteuttaja: Sisä-Savon seutuyhtymäViestintäpäällikkö Minna Jaakkola020 746 4646www.kaistasavoon.fi, [email protected] IN

FOValokuitu rakentamisen neljäs vuosi on käynnissä.

Pohjois-Savossa lähdettiin innok-kaasti tavoittelemaan Laajakaista kaikille -hankkeen tavoitetta pa-remmista tietoliikenneyhteyksistä haja-asutusalueilla: vaikka valtakun-nallisesti olemmekin onnistuneet ra-

kentamisessa kohtuullisesti, ovat kuntien väliset erot valokuiturakentamisessa suuret.

Parhaimmalla mallilla yhteyksien rakentami-nen on Ylä-Savossa. Onnistumisen taustasyis-tä ei vähäisin ole voimakas maatalous: syrjäi-set tuotantotilat ovat alkumetreiltä saakka olleet mukana hankkimassa valokuituyhteyksiä.

Toisena tärkeänä tekijänä on alueelle valittu operaattori. Kaisanet on Pohjois-Savon liiton kilpailuttamista kolmesta valokuituoperaattoris-ta ainoa, joka on pystynyt rakentamaan katta-van valokuituverkon kaikille hakemilleen han-kealueille.

Varta vasten valokuiturakentamista varten perustetut Savon Kuitu ja RTVO ovat painineet rahoitushaasteiden kanssa. Julkisesta tuesta huolimatta runkoverkkorakentaminen vaatii al-kuvuosina suuria investointeja. Savon Kuitu on vedonnut rakentamisaikeiden supistuessa myös riittämättömään kysyntään.

Valokuidun hankkineet kuntalaiset ovat olleet investointiin tyytyväisiä: vihdoinkin saatavilla on nopea ja luotettava nettiyhteys, joka ei ole altis säätilan vaihteluille tai töki verkon kuormittuessa.

Monelle valokuitu mahdollistaa elinkeinon har-joittamisen nykyisiltä sijoiltaan: isojen tiedostojen siirto, sähköisten lomakkeiden täyttö sekä yhteis-työkumppaneiden ja asiakkaiden tapaaminen vi-deoteitse tarvitsevat riittävästi kaistaa.

Kaista Savoon -hanke on kulkenut kuntien ja operaattoreiden rinnalla tarjoten apua valokui-tutiedotukseen. Viestintähanke päättyy vuoden-vaihteessa ja ensi vuonna myönnetään viimeiset tuet rakentamishankkeille. On aika tähyillä tule-vaisuuteen: miten valokuituinfraan investoineet kunnat saavat satsauksestaan hyödyn irti kehit-täen ja ottaen käyttöön uusia sähköisiä palveluja, jotka palvelevat kuntalaisia entistä paremmin?

Valokuitua

eniten YläSavossa

Teksti ja kuvat: Minna Jaakkola

Kuva: Satu Peltonen

27

Maaseudun Kehittämisyhdistys Mansikka ry

Ainonkatu 2, 77600 Suonenjokiwww.mansikkary.fi

Toiminnanjohtaja Sanna Kauvosaaripuh. 040 532 [email protected]

Hankekoordinaattori Iris Niskanen puh. 045 131 [email protected]

Kehittämisyhdistys Kalakukko ryIsoharjantie 6, 71800 Siilinjärviwww.kalakukkory.fi

Toiminnanjohtaja Jaana Paananenpuh. 040 510 [email protected]

Hankesihteeri Sanna Happonenpuh. 040 519 [email protected]

YläSavon Veturi ryKilpivirrantie 7, 74120 Iisalmiwww.ylasavonveturi.fi

Toiminnanjohtaja Maria Hartikainenpuh. 0440 760 773 [email protected]

Hankeneuvoja Sari Hyttinenpuh. 040 868 0998 [email protected]

Kuva: Pro Agria Pohjois-Savo ja Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset

Kuva: Rautalampilehti/Iiro Lyytinen

Kuva: Jari Sihvonen

Kuva: Satu Peltonen

Kuva: Satu Peltonen

Kuva: Satu Peltonen

Kuva: Satu Peltonen

Kuva: Janne Ulvinen

Kuva: Korpiahon Hunaja

mmm - mansikka ry (1).pdf · 2007 – 2013 saanut yli 160 yritystä. nämä yritykset löytyvät...

Documents