Hanna Nyfors

ylitarkastaja,

STM

11.9.2014

Ajankohtaista kuntoutuksesta

- monialainen kuntoutusselvitys

- hallituksen rakennepoliittinen ohjelma

- sote -uudistus - vaikutukset kuntoutukseen

jäsenet: HTO, STO, VAO, Kela, TEM, TTL ja THL

asiantuntijakuulemisia: Kuntaliitto, Soste ja muut etujärjestöt

Monialainen kuntoutusselvitys – teemat

Työ- ja toimintakyky

1.

Kuntoutuksen rahavirtojen

kuvaaminen ja rahan

kohdentuminen palveluihin

2014

5.

Kuntoutusosaamisen puutteiden ja

kehittämistarpeiden kartoitus 2015

4.

Ammatillisen kuntoutuksen

palvelujen vastuunjaon ja

kehittämistarpeiden kuvaus

2014 -

3. Kuntoutuspalvelujen

koordinointi ja integrointi sote-uudistuksessa

2014-

2.

Kuntoutus-

palvelujen

seuranta-järjestelmien

kuvaus.

2015-

Seurantajärjestelmän

kehittämishankkeen

käynnistäminen

Kuntoutusosaamiseen

vaikuttaminen ohjeistuksen

avulla, kokeiluja

Ohjeistukset

Lainsäädännön

muutostarpeet

(RAPO)

Laitoshoidon purku.

Kokeiluja, mm. vanhusten

kuntoutus, nuorten sosiaalinen

kuntoutus, moniammatilliset

kuntoutuskeskukset,

kuntouttavat lähisairaalat

Kuntoutuksen valtakunnallinen

ohjaus ja koordinointi

Säädöspohja,

rahoituslähteet ja

kustannusten

jakautuminen

(RAPO) moni-

kanavarahoitus-

vaihtoehtojen selvitys

6. Kuntoutuksen

yhteistyömallit

7. Apuvälineselvitykset

(autot & koirat)

(RAPO) säädös-

muutokset; kuntien

tehtävien

vähentäminen

Selvityksen eteneminen

Lähtökohtana THL:n laatima työsuunnitelma; sekä

Järvikoski, STM julkaisu 2014; Monimuotoinen kuntoutus ja sen

käsitteet

Salminen,Kelan julkaisu 2014; Kuntoutuspalveluja käsittelevien

tutkimusten, selvitysten ja hankkeiden tulokset

OSASELVITYSTEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSET

THL: Sopimus auton hankintajärjestelmää, auton invalidivähennystä ja

avustajakoirajärjestelmää sekä vammaispalvelulain mukaisia

apuvälineitä koskevasta selvityksestä - raportti ja ehdotukset autoista

THL: gerontologinen varhaiskuntoutusmalli (käynnissä)

Kuntoutussäätiö:Nuorten sosiaalinen kuntoutus - raportti viimeistelyssä

Valmistelussa ammatillisen kuntoutuksen toimeksiantosopimukset

syksyn - kevään ajalle;

Loput osaselvitysten toimeksiannot valmistellaan syksyllä 2015

4.11.2014 seminaari ja työpajat Paasitornissa

väliraportti 2014 vuoden loppuun mennessä 3 11.9.2014

Selvitystehtävä 1.

Kuntoutuksen rahavirtojen kuvaaminen ja

rahan kohdentuminen palveluihin

Tehtävänä on selvittää, kuinka paljon rahaa

kohdennetaan tällä hetkellä kuntoutuksen eri

osajärjestelmien kautta kuntoutuspalveluihin, jotta

kuntoutustoiminnan kokonaistaloudellinen merkitys

hahmottuu nykyistä paremmin

rahoitusta ohjaavan monialaisen kuntoutuksen järjestelmien

kuvaus (säädöspohja & kuntoutuspalveluprosessit)

rahamäärät ja rahoituslähteet sekä euromääräinen tuotanto ml.

ostopalvelut

yhteensovittaminen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman

STM:n monikanavarahoituksen selvitykseen syksyllä

Selvitystehtävä 2. (siirtyy myöhempään)

Kuntoutuspalvelujen seurantajärjestelmien kuvaus

Tehtävänä on kuvata, mitä tietoja kuntoutus-

palveluista tulisi seurata alueellisesti/valtakunnallisesti

palvelujen koordinaation ja ohjauksen tukemiseksi,

jotta tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuranta on

mahdollista

miten tietoperustaa ja tilastointia tulisi kehittää

minne tätä tietoa pitää koota, jotta kuntoutuksen vaikuttavuutta

voisi seurata

mitä tietoa kuntoutuksesta /toimintakyvystä KanTa-arkistossa on

mahdollista kerätä?

Selvitystehtävä 3. (odottaa sote-ratkaisua)

Kuntoutuspalvelujen koordinointi ja integrointi

sote-uudistuksessa

Tehtävänä on selvittää, miten ja mitkä julkisen

sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutuspalvelut tulisi

koordinoida ja integroida sote-uudistuksessa.

miten järjestelmää voidaan parantaa niin, että pidemmällä

tähtäimellä päästään vaikuttamaan sosioekonomisiin

terveyseroihin

Minkälaisina kokonaisuuksina kuntoutuspalveluja tulisi järjestää?

(yhteinen kuntoutussuunnitelma)

Mitä palveluja tulisi integroida horisontaalisesti ja mitä

vertikaalisesti mukaan lukien alueellinen kuntoutuksen

asiakasyhteistyö

nuorisotakuu -sosiaalinen kuntoutus sekä vanhusten

kuntoutuspalvelut. (käynnissä)

Kuntoutuspalvelujen koordinointi ja integrointi

sote- uudistuksessa

- milloin tarvitaan lääkärin arviointia/ muiden tai

moniammatillista suunnittelua

- mitkä ovat sosiaaliset syyt kuntoutukseen pääsyn

kriteereiksi

- toimivatko nykyiset

suunnitelmat/kuntoutussuunnitelma?

- milloin tarvitaan kuntoutusyhdyshenkilöä?

7 11.9.2014

- milloin tarvitaan lääkärin arviointia/ muiden tai

moniammatillista suunnittelua

- mitkä ovat sosiaaliset syyt kuntoutukseen pääsyn

kriteereiksi

- toimivatko nykyiset

suunnitelmat/kuntoutussuunnitelma?

- milloin tarvitaan

Yhtenäinen hoitosuunnitelmakäytäntö

kuntoutustarpeen arviointi (kriteerit); ”Hoitoon

pääsyn perusteet” yksityiselle ja julkiselle sektorille

Selvitystehtävä 4. (sopimukset vireillä)

Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen

vastuunjaon ja kehittämistarpeiden kuvaus (1/4)

Tehtävänä on selvittää, miten varmistetaan riittävän

varhaisen ammatillisen kuntoutuksen ja siihen

liittyvän lääkinnällisen ja/tai sosiaalisen kuntoutuksen

käynnistyminen oikea-aikaisesti ja riittävän varhain.

Tavoitteena on kartoittaa ammatillisen kuntoutuksen

toimivuutta koko työikäisen väestön näkökulmasta

(ks. KUNKin 2007 sopima työnjako)

Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen

vastuunjaon ja kehittämistarpeiden kuvaus

(2/4)

Toimenpiteet ja tehtävät:

selvittää vuoden 2007 ammatillisen kuntoutuksen

työnjakoon verrattuna sen jälkeen voimaan tulleeseen ja

valmisteilla olevaan lainsäädäntöön sisältyvät muutokset ja

niiden mahdolliset vaikutukset kuntoutukseen pääsyyn,

kuntoutuspalveluihin sekä kuntoutumisen tukeen ja

seurantaan eri asiakastilanteissa.

tarkastella, miten ammatillisen kuntoutuksen rajapinnat

ylittävää yhteistyötä voitaisiin kehittää kuntoutujan

prosessissa kuntoutumisen ja/tai kuntoutuksen

keskeytymättä.

määritellä keskeisimmät ammatillisen kuntoutuksen

kehittämistarpeet sekä aiheet jatkoselvityksille ja -

tutkimukselle.

TTL:n, THL:n ja Kelan välisen yhteistyön koordinointi

ammatillisen kuntoutuksen osaselvityksessä

Etunimi Sukunimi 9 11.9.2014

Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen

vastuunjaon ja kehittämistarpeiden kuvaus 3/4

Millä tavoin lainsäädännön muutokset varhaisesta

puuttumisesta pitkittyvään työkyvyttömyyteen ovat vaikuttaneet

työnjakoon?

Miten työterveyshuoltoasetuksessa (708/2013) säädetty

kuntoutuksen koordinaatiotehtävä toteutuu ja mitä kehitettävää

toiminnassa mahdollisesti on?

Miten varmistetaan pääsy työssä olevien ammatilliseen ja

siihen liittyvään lääkinnälliseen /sosiaaliseen kuntoutukseen?

Mitä esteitä/edistäviä tekijöitä työttömien kuntoutukseen

pääsyssä

Etunimi Sukunimi 10 11.9.2014

Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen ja

kehittämistarpeiden kuvaus (4/4)

.

Miten TE-palvelut pystyvät tällä hetkellä vastaamaan ammatillisen

kuntoutuksen palvelutarpeisiin?

Mitä muutoksia Kelan ammatillista kuntoutusta koskevissa

hakemuksissa ja ratkaisuissa voidaan havaita vuoden 2014 alussa

voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen ja mikä merkitys

muutoksella on?

Selvitystehtävä 5.

Kuntoutusosaamisen puutteiden ja

kehittämistarpeiden kartoitus

Miten kuntoutusosaamista (sekä asiakaslähtöisyys

että järjestelmätuntemus) voisi kehittää?

Tavoitteena

• Saada tietoa, miten kuntoutusosaamista voitaisiin lisätä ja levittää

sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla ja ammatillisessa kuntoutuksessa

• lääkäreiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten

(kotihoito) kuntoutusosaamisen lisääminen. Vaikuttaminen perus-

jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestämiseen

• Ammatillisen kuntoutuksen työelämäosaamisen parantaminen

• ”virtuaaliyliopisto” ja monimuotoinen kuntoutusmoduuli, jossa

mahdollisuus monialaisen ja -muotoisen kuntoutuksen opintojen

suorittamiseen?

Selvitystehtävä 6. (siirtyy myöhempään)

Kuntoutuksen yhteistyömallit

Tehtävänä on selvittää, miten normitetun yhteistyön

tilalle kuntoutuksen yhteistyössä saadaan aikaan

alueellinen ja valtakunnallinen koordinaatio sekä

ohjaus - mahdollisesti myös uudenlaisia

kumppanuuksia?

13 11.9.2014

7. Kokonaisselvitys vammaisten

apuvälinepalveluista – erillinen tehtäväkokonaisuus

Erityiskysymykset

Auton hankintajärjestelmä, ml. invalidivähennyksen asema

verotuksessa – osana kuljetuspalveluselvitystä (liikkuminen)

ehdotukset valmistuneet THL:ssä

Avustajakoirat – vireillä THL:ssä

Kokonaisselvitys (suunnitelma)

Vammaispalvelun apuvälinepalvelut – THL:ssa osana

vammaispalvelulain muutoksen valmistelua

Opetustoimi, Kela, tapaturma- ja liikennevakuutuslain

perusteella korvattavat apuvälineet, työhallinto, Valtiokonttori

Auton hankinnan tuki; ehdotus

(Sirola & Nurmi-Koikkalainen: Kuljetuksesta

liikkumiseen- kuntakyselyn ja asiakashaastattelujen tuloksia vamaisten

henkilöiden kuljetuspalveluista ja auton hankinnan tukimuodoista

15 11.9.2014

THL; auton hankinnan tukimuodoista,

ehdotus

Auton hankinnan tuki rakennetaan kaksiportaiseksi:

Perustuki auton hankintaan myönnetään valtion tasolta

(esimerkiksi Valtiokonttori). Tuki on enintään 25 % auton

kohtuullisesta hinnasta.

Vammaisten henkilöiden auton hankinnan tuki ja autoon liittyvät

välineet sekä muutostyöt järjestetään alueellisella tasolla osana

liikkumispalveluiden suunnittelua. Tukikokonaisuus koostuu

kahdesta auton hankinnan tuesta: vammaisautotuki (50 % auton

hinnasta) ja erityistuki auton hankintaan (enintään 80 % auton

hinnasta).

Alueellisella tasolla arvioidaan, suunnitellaan ja myönnetään

täysimääräisesti autoon liittyvät välineet ja muutostyöt.

Auton hankinnan tuki vähentää kuljetuspalveluiden tarvetta, joten

kuljetuspalvelumatkojen määrää voidaan vähentää tuen saajilta.

Kuitenkin on taattava vähintään 72 yhdensuuntaista matkaa

vuodessa, ellei yksilöllinen tarve muuta edellytä.

16 11.9.2014

THL; auton hankinnan tukimuodoista,

ehdotus

Auton hankinnan tuki voidaan myöntää kuuden vuoden välein.

Vammaisten henkilöiden auton hankinnan tuessa ei sovelleta

tulo- tai varallisuusharkintaa.

Autoa voi ajaa tuen saaja itse tai hänen hyväksymänsä henkilö.

Myös vammaisen lapsen tai nuoren vanhemmat voivat saada

auton hankintaan ja välineisiin tukea.

Auton hankinnan tuen vaihtoehtona voidaan käyttää leasing –

järjestelmää.

Muutos auton hankinnan tukikokonaisuudessa edellyttää

osaamisen varmistamista.

17 11.9.2014

RaPo:

STM vastuulla olevat toimet

kuntien tehtävien vähentämisessä aikuisten hammashoidon säästötoimet

päivystysjärjestelmän uudistaminen

turhien todistusten perkaaminen

aktivointisuunnitelman ja kuntouttavan työtoiminnan

uudelleen kohdentaminen

solariumlaitteiden valvontavelvollisuuden poist.

yksityisen palveluntuottajan tilojen ja laitteiden

tarkistamisen siirto aveille

potilastietojen arkistoiminen paperimuodossa

kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän

poistaminen kuntien tehtävistä

kuntien suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen jne. 18 11.9.2014

19 11.9.2014

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030497

VN asetus kuntoutusasiain neuvottelukunnasta

L kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Kuntoutuksen asiakastyön ohjaus ja koordinaatio sekä

yhteistyö:

paikallisella tasolla (asiakasyhteistyöryhmät) LUKU 2 POIS?

alueellisella tasolla (asiakasyhteistyötoimikunnat) LUKU 3

valtakunnallisella tasolla ( kuntoutusasiain neuvottelukunta) LUKU 4

uudistetun (2003) lain tarkoituksena auttaa kuntoutujaa

saamaan tarvitsemansa kuntoutuspalvelut, edistää

viranomaisten ym. yhteistyötä, kun kuntoutuja tarvitsee

usean järjestäjätahon toimenpiteitä

tavoitteena myös edistää kuntoutujan asemaa ja

osallistumista

20 11.9.2014

Lähtökohtia muutostarpeille

lain toimeenpanoa tuettu ja ohjattu 2000-luvulla

järjestelmän toimimattomuuteen on puuttunut mm.

OECD 2008

Valtiontalouden tarkastusvirasto 2009 ja 2013

eduskunnan tarkastusvaliokunta (10/2013 vp)

yksittäisiä yhteydenottoja kunnista

Kataisen hallitusohjelman kirjaukset kuntoutuksen

kehittämiseksi ja TYP-mallin lakisääteistämiseksi

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (RaPo) ja

kuntien tehtävien vähentäminen

Sote - järjestämislaki ja sen toimeenpano (2015-2016)

laki voimaan 2015, uusi palvelurakenne toimintaan 2017

21 11.9.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä

monialaisesta yhteispalvelusta (TYP)

yhteistoimintamalli; jossa Te-tsto, kunta ja Kela yhdessä

arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien

palvelutarpeet, suunnittelevat palvelut

tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat

yhdessä työllistymisprosessin etenemisestä ja

seurannasta; edellyttää em. toimijoiden palvelujen

yhteensovittamista

monialainen yhteispalvelu alkaisi intensiivisellä enintään

3 kk kartoitusjaksolla, jossa palvelutarve arvioitaisiin

monialaisesti ja hänen kanssaan laadittaisiin monialainen

työllistymissuunnitelma, jossa sovitaan kunnan,Te-tston ja

Kelan palvelujen yhteensovittamisesta

22 11.9.2014

Otospohjaiset kyselyt kuntiin (n=33) ja

yhteistyötoimikunnille (n=12)

Nykyiset asiakasyhteistyöryhmät toimivat kunnissa

vaihtelevasti; on säännöllisesti kokoontuvia mutta myös

niitä, jotka eivät ole kokoontuneet ollenkaan tai harvoin

Paikalliseen yhteistyöhön ja palveluverkoston toimintaan

on vaikuttanut muutokset kunta- ja palvelurakenteissa

Saadun palautteen mukaan kunnat eivät kaikilta osin

pidä asiakasyhteistyöryhmiä tärkeänä resurssina, eikä

niiden mahdollisuuksia hyödynnetä tällä hetkellä

täysimääräisesti.

kuntien yhteistyöryhmien ja alueen toimikuntien välinen

tiedonkulku ei aina toimi

:

23

Asiakasyhteistyötä heikentävää

Palvelujen ja kuntoutujan palvelukokonaisuuden

yhteensovittaminen ei aina toteudu, koska ryhmissä

ei tunneta palvelujärjestelmän kokonaisuutta tai

yksittäisiä kuntoutuksen järjestäjien/palveluntuottajan

toimintaa tai vastuita

Ryhmillä ei ole päätösvaltaa

Asiakastietojen siirto taholta toiselle ei onnistu

Toiminta osin päällekkäistä TYP:n yhteispalvelun

kanssa, kunnissa saattaa olla myös muita

yhteistyöryhmiä

24 11.9.2014

sitoutuminen toimintaan vaihtelee; pj ja sihteerintyö

ratkaisevaa, huom. terveydenhuollon (erit. lääkärin)

asiantuntijoiden panosta kaivataan

”kenelläkään ei ole vastuuta ryhmän toiminnasta”.

” aika ajanut ohi”

” työmme on jotenkin epämääräistä”

” työn merkitystä käytännössä ei nähdä”

” nykyisellään ryhmät taidetaan kokea turhiksi”

0-2 kertaa kokoontuneita ryhmiä oli 12 (41,5 %)

3-5 kertaa kokoontuneita ryhmiä oli 7 (24 %)

6 - 8 kertaa kokoontuneita oli 9 (34,5 %)

säännöllisesti kerran kuussa yksi ryhmä

25 11.9.2014

Asiakkaiden ohjautuminen ryhmiin

”Asiakkaat tulevat yhteistyöryhmiin aivan liian myöhään”

” asiakas on harvoin asiansa käsittelyssä asiakasryhmässä itse

mukana”

” tehtävät on mielletty eläkeselvittelyiksi tai liian usein ryhmien

suositukset ovat passiivisia etuussuosituksia tai lääketieteellisiä

lisätutkimuksia”

” ei yhteistyömuotojen kehittämistä, yhteistyön järjestämistä ja

käytännöistä sopimista”.

reilut puolet (54 %) ryhmistä käsittelee pääasiassa

asiakasasioita, 39 % käsittelee sekä asiakas- että

yleisiä kuntoutusta koskevia asioita, 7% yleisiä as.

Heikoimmin lain mukaisista tehtävistä on toteutunut asiakkaan

asioiden käsittely ja asiakkaan yhteyshenkilön nimeäminen sekä

asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen

26 11.9.2014

Asiakasasioita käsitellään em. asiakasyhteistyöryhmän

lisäksi

pienemmissä, toimivammissa ryhmissä,

Te -toimistossa aktivointisuunnitelmaa laadittaessa,

nuorten ryhmässä, jossa mukana etsivä nuorisotyö

TYP -toiminnan ohjausryhmässä

alueen aikuissosiaalityön ryhmässä

lastensuojelun asiantuntijaryhmissä

terveydenhuollossa lääkäri -fysioterapeutti -ryhmässä

eräällä sote -alueella kolme ryhmää; kaksi eri kuntien

muodostamaa (asiakasasiat) ja yksi yhteinen

strategiaryhmä, joka käsittelee pääasiassa kuntoutuksen

yleisiä asioita.

27 11.9.2014

Asiakkaat pääasiassa ryhmissä

nuori aikuinen, joka ei syystä tai toisesta ole saanut työtä tai

opiskelupaikkaa ja on jäänyt kaiken toiminnan ulkopuolelle;

esimerkiksi päihdeongelmaisia, 1980-luvulla syntyneitä,

kehitysviiveitä, ei ole löytynyt paikkaa työelämässä, ja joilla on

sosiaalisia ongelmia. Asiakkaille yritetään löytää työllistymispolku

n. 45-55 vuotias, pitkäaikaistyötön, joilla on sekä fyysisiä että

psyykkisiä sairauksia, jotka aiheuttavat työkyvyn alenemaa.

Monesti eivät ole oikeutettuja työkyvyttömyyseläkkeeseen. Suurin

osa työnhakijoita. Selvitellään kuntoutustoimenpiteitä tai

työkykyarviointeja ja sitä missä, niitä voitaisiin tehdä ja kenen

kustantamana. Köyhyysrajan alapuolella. Puolisonsa, jos on,

toimeentulon varassa kotona. Tulona työttömyysetuus/

toimeentulotuki tai vuoroin sairauspv.raha /kuntoutustuki,

eläkehakemuksia hylätty, uuden alan löytäminen vaikeaa,

kuntoutuksensa toteutumiseksi/etenemiseksi tarvitsee tukea,

ohjausta ja tietoa.

28 11.9.2014

Muutoksia asiakasryhmissä

Nuorten asiakkaiden asioiden tuominen käsittelyyn on

lisääntynyt. 1990- luvulla syntyneitäkin.

Asiakasyhteistyöryhmän jäsenet haluaisivat käsitellä enemmän

kuntoutusasioihin liittyviä asiakastapauksia. Nykyään

asiakaskunta koostuu asiakkaista, jotka ovat vuosikausia

yrittäneet hakea eläkettä ja ovat vuosia olleet valituskierteessä.

Asiakastapaukset ehkä turhauttavat jäseniä. Ryhmän nimi on

KUNTOUTUKSEN asiakasyhteistyöryhmä ja toimintaa haluttaisiin

viedä tähän suuntaan.

Asiakkaiden neuropsykiatriset haasteet lisääntyvät, asiakkaat

entistä moniongelmaisempia, monissa palveluissa olleita,

pysyvää ratkaisua ei kukaan löydä, asiakkaiden oma

sitoutuminen asiansa hoitamiseen vaihtelee

29 11.9.2014

Yhteistyön esteitä

asiakkaat eivät aina tule paikalle; pitkät välimatkat hankaloittavat

asiakkaiden liikkumista kokouksiin

ryhmän jäsenten ajanpuute ja mahdollisuus osallistua kokouksiin;

työryhmän saaminen koolle on erittäin työlästä. Aikataulujen

yhteensovittaminen on vaikeaa. Työryhmä kootaan lääkäriasiantuntijan

aikataulujen mukaan ja niihin tulee usein muutoksia

asiakkaiden ongelmien ratkaiseminen on toisinaan mahdotonta, ei

riittävän sairas, jotta saisi eläkkeen, mutta siinä määrin työrajoitteinen,

että sopivan työn löytäminen on mahdotonta

ryhmä koetaan toimivaksi paremmin muutaman "vanhan" työntekijän

turvin

useammat samanaikaisesti toimivat pienemmät ryhmät ovat aktiivisia

ja korvaavat osittain kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmää. Ryhmät

sitoutuvat kyseessä olevan asiakkaan ympärille, jatkotoimenpiteet ja

seuranta onnistuu isoa ryhmää paremmin

30 11.9.2014

Yhteistyön esteitä

asiakastapauksia ei ole joka kokouksessa ja asiakkaita työryhmään

ohjaavat vain tietyt tahot

”täytyy sanoa, että muutama karsea kokemus. Empaattisuus asiakasta

kohtaan voi hävitä yhteistyökokouksessa”

Onko riittävän hyvä kokoonpano nykymuodossaan?

Ryhmä kookas ja aina ei ole kaikkia eri toimijoita koskevia asioita.

(Osalla työryhmän jäsenistä menee turhaa aikaa )

Tarvittavan viranomaisverkoston kokoaminen pitäisi lähteä liikkeelle

nopeammin. Asiakasyhteistyöryhmä on liian kankea. Usein asiakkaan

asiat ovat komplisoituneet ja päässeet epäsuotuisassa suunnassa

pitkälle, kun havahdutaan moniammtilliseen yhteistyöhön. Eri alojen

kuntoutusvalikoiman käyttö tulee useinkin liian myöhään.

Viranomaisten lähiyhteistyöllä saataisiin varmasti joustavampia

ratkaisuja, nopeammin ja ajallaan.

Terveystoimen resurssit riittämättömiä

Asiakkaan asioiden ympärille pitäisi heti koota

viranomaisverkosto pohtimaan moniammatillisesti ratkaisuja eikä

odottaa kuukausia seuraavaa kokousta, milloin saadaan

työryhmän kokoonpano koottua.

31 11.9.2014

Miten kehittää ryhmien toimintaa

Vastaajat näkevät, että tarvitaan nykyistä tiiviimpää

yhteyttä haasteellisiin ja moniongelmaisiin

kuntoutusasiakkuuksiin

Yhteistyömuotoja asiakasyhteistyöryhmien kanssa

tulisi edelleen kehittää

Kuntoutus pitäisi olla aidosti yhteinen asia

reviiriajattelun ja osaoptimoinnin sijasta

Tavoitteena tulisi olla yhteisten palveluprosessien

selkeyttäminen

32 11.9.2014

Toimikuntien työstä sanottua

Säännöllinen kokoontuminen (3-4 x/ v.), työryhmän jäsenet ovat

sitoutuneita

Kattava edustus alueen kuntoutuksen toimijoista, keskusteleva

ja ideoiva toimikunta, osallistumisaktiviteetti kokouksissa korkea

Koulutustilaisuuksia toteutunut; toimintasuunnitelmaan laadittu

mm. alueen kuntoutuksen kehittäminen koulutuksen avulla

Kokouksissa ollut mielenkiintoisia asiantuntijoita vierailevina

alustajina. Toimikunta järjestää koulutusta vuosittain

Kohtuullinen yhteydenpito alueen asiakasyhteistyöryhmiin,

vuosittain järjestetään kehittämis-yhteistyöseminaari.

Toimikunta on vieraillut alueen yhteistyöryhmissä - jo

vakiintunut toimintatapa Pohjois-Suomen avin alueella

33 11.9.2014

Toimikunnat olisivat sote-alueittain?

Kuntarakenteet eivät ole asiakasyhteistyön kannalta

ratkaisevia, ratkaisevaa on se, onko kunnassa

kuntoutuksen asiantuntemusta

Kuntarakenteen ollessa sellainen, että kunnassa on

mahdollista rakentaa kuntoutuksen asiantuntemusta

ja pitkäjänteistä yhteistyötä muiden toimijoiden

kanssa, myös kuntoutuksen asiakasyhteistyö toimii

Sote-uudistus lisää tarvetta yhteistyöhön

viranomaistaholla. Yhteistyötoimikunnan rooli tai

tarve yhteistyöhön voi kasvaa, mutta asiakas-

yhteistyöryhmien merkitys voi jopa vähentyä, ehkä

tehdään enemmän yhteistyötä erikseen kootuissa

moniammatillisissa tiimeissä, jotka kootaan

asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

34 11.9.2014

H.Nyfors 35 11.9.2014

Valtakunnallinen kuntoutuksen

yhteistyö?

Mitä mahdollisuuksia viiden Sote-alueen yhteistyön

koordinointi antaa?

Kuntoutus vahvasti mukaan Sote-alueen järjestämis-

päätökseen, jonka STM hyväksyy osaltaan

Sote-alueen seurattava ja arvioitava päätöksen toteutumista

vuosittain

Määritellään tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja

niiden tehtävät

järjestämispäätöksessä keskeiset linjaukset tuotannon

toteutuksesta; tuottamisvastuussa oleva kunta & kuntayhtymä on

ostopalvelujen hankkija ja palvelusetelin antaja

Valtion ohjauksen vahvistaminen; hallituskausittain

selonteko eduskunnalle; STM:n strategiset linjaukset

STM:lle uusi ohjausyksikkö ja Sote-neuvottelukunta 36 11.9.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyölain HE

muutoksen valmistelu

hallitus antaa lisäTAE yhteydessä lokakuussa

eduskuntaan (yhdessä rakennepoliittisten

ehdotusten kanssa)

kuulemistilaisuus 25.8.2014

mahdollisuus antaa kirjallisia lausuntoja 3.9.2014

asti

em. yhteenvedot mukana valmistelussa

37 11.9.2014

Hallituksen päätös 28.8.2014 RaPon

vahvistamiseksi

”hallitus edellyttää, että sosiaali- ja

terveysministeriön esittämät säädösmuutokset

kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi

annetaan eduskunnalle niin, että eduskunta ehtii

käsitellä ne syysistuntokaudella”

38 11.9.2014

Kuulemistilaisuuden näkemys 25.8.2014

Paikallisten asiakasyhteistyöryhmien poistamisesta

laista oltiin yksimielisiä

asiakaskohtaiseen yhteistyöhön nykylainsäädännössä velvoitteet,

myös velvoite ohjata muuhun kuntoutukseen/palveluihin

asiakastyössä ja -prosesseissa vastuu

Esille tuotiin monipuolisia näkemyksiä puolesta ja

vastaan sekä alueellisten että valtakunnallisen

koordinaation ja ohjauksen suhteen

mahdollisuudet jatkossa toteuttaa sote - järjestämislain puitteissa

monialaisen ja ammatillisen kuntoutuksen näkökulmasta arveltiin,

ettei se näin ole toteutettavissa

Valtakunnallista koordinaatiota ja ohjausta tulee

kehittää ja sitä tarvitaan edelleen

kuntoutusta järjestäville tahoille raportointivelvollisuus

STM, TEM, OKM ”leveämmät hartiat”

39 11.9.2014

Kirjalliset lausunnot (10) lakimuutoksesta

3.9.2014 1/3

paikallisten asiakasyhteistyöryhmien poistaminen

kahta lukuun ottamatta kaikki kannattivat poistamista

esitettiin huolta: miten alueellisella tasolla jatkossa monialaisen

kuntoutuksen yhteistyö säilyy, esim. erikoissairaanhoidon ja

perusterveydenhuollon ja Kelan välillä

hyvin toimineissa ryhmissä nyt opetustoimi mukana; TYPeissä ei

nykyiselläänkään ole ollut edustusta esim. nuorten asiakkaiden

kohdalla

kunnat kantavat huolta lääkärijäsenten saamiseksi uuteen

”työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun”

tarvetta laaja-alaiseen yhteistyöhön siis on!

STM/VM kustannussäästö ei kunnille ole merkittävä

ryhmillä ei mandaattia sopia org. välisestä yhteistyöstä,

periaatteista ja menettelytavoista

asiakasnäkökulma ja osallisuus tärkeä, miten varmistetaan?

etäisyys palveluista ja päätöksenteossa sote-alueella?

asiakkaan kannalta TÄRKEINTÄ, että kuntoutustoimenpiteet

kohdistuvat oikein ja oikea-aikaisesti! 40 11.9.2014

Kirjalliset lausunnot (10) lakimuutoksesta

3.9.2014 2/3

alueelliset toimikunnat ja niiden poistaminen?

laissa tehtävät edelleen relevantteja pääosin

jos paikalliset ryhmät poistetaan, myös toimikuntien työltä pohja

pois

alueellisen yhteistyön varmistaminen perusteltua tehdä

vaiheessa, kun uudesta sote -palvelujärjestelmästä on päätetty ja

sen alueelliset ja valtakunnalliset suunnittelun ja ohjauksen

käytännöt varmistuneet

aluetason yhteistyössä on perusteltua painottaa nykyistä

enemmän kuntoutuksen aseman varmistamista osana alueellista

hyvinvointipalvelujärjestelmää, kuntoutuksen riittävää integrointia

osaksi muuta palvelujärjestelmää niin, että hyödynnetään laajasti

alueella oleva kuntoutusosaaminen ml. yksityiset palvelut ja

niiden tuotanto

41 11.9.2014

Kirjalliset lausunnot (10) lakimuutoksesta

3.9.2014 3/3

valtakunnallinen ohjaus ja koordinaatio tarpeellinen

sote- uudistuksen myötä moninkertainen valtakunnallinen työ-

ryhmäohjaus ei ole tarpeen; kaikki sote -sektoria ohjaavat rakenteet

ja tarkoituksenmukaisuus tulee arvioida

nykylaissa ja asetuksessa tehtävät pääosin relevantteja jatkossakin

sille tarvitaan resursointia

jopa kuntoutuksen koordinoinnista, linjauksista ja valvonnasta tulisi

säätää oma laki ja perustaa toimielin korvaamaan nk:n työtä

otettava huomioon kuntoutuksen monialaisuus (ministeriöiden

yhteinen)

toimijat kaipaavat valtakunnallista ohjausta, jota nyt ei riittävästi

kehitettävä vastaamaan uusia suunnittelun, ohjauksen ja valvonnan

rakenteita (vrt. kun sote- palvelujärjestelmästä päätetty ja em.

käytännöistä sovittu)

riittävä integrointi osaksi muuta palvelujärjestelmää

42 11.9.2014

43 11.9.2014

Yhteenvetona:

Lähes yksimielisesti kannatettiin paikallisen tason

yhteistyöryhmien poistamista

Lähes kaikki kannattivat alueellisen ja valtakunnallisen

kuntoutuksen asiakasyhteistyön jatkamista; tarve kuitenkin

niiden kehittämiseen, myös uusissa rakenteissa on

Sote -alueilla ja järjestämislain toimeenpanon yhteydessä

valtakunnalliset ohjausmekanismit tulee rakentaa joustaviksi

ja käytännön tarpeita tukeviksi, jotta monialaisen yhteistyön

tukeminen turvataan

44 11.9.2014

Pääkohdat

järjestämisen ja tuottamisen erottaminen

järjestämispäätös sote-alueen keskeiseksi

työvälineeksi

tuottamisvastuun käsite - tuottamisvastuu julkiselle

taholle (kunta/kuntayhtymä)

kansallinen ohjaus vahvistuu

11.9.2014 45

TARVE ILMEINEN:

• terveyserojen kaventaminen

• alueellisten erojen vähentäminen

• peruspalvelujen vahvistaminen

• sote- integraation lisääminen

11.9.2014

Mistä uudistuksessa on kysymys?

• Uudistus koskee kunnallisen sote:n hallinnollis-organisatorisia rakenteita – kenellä on vastuu sote-palvelujen toteuttamisesta

– miten toteuttajan hallinto ja rahoitus järjestetään

– miten toimintaa ohjataan ja valvotaan

• Palvelut ja niiden sisältö määräytyvät edelleenkin erityislakien perusteella − esimerkiksi sosiaalihuoltolain, tartuntatautilain,

terveydenhuoltolain, vanhuspalvelulain ym. perusteella

• Uudistuksessa ei puututa erityislakien sisältöön − erityislakien muutokset toteutetaan kunkin erityislain

muutostarpeiden perusteella oman valmistelun perusteella

11.9.2014

Sote- alueen järjestämispäätös

- koskee myös kuntoutusta

• Sote-alue laatii palvelujen toteuttamisesta joka

neljäs vuosi järjestämispäätöksen

– tuottamisvastuussa olevien mukanaolo valmistelussa

– asukkaiden näkemysten huomioon ottaminen

• STM hyväksyy osaltaan päätöksen

• Sote-alueen seurattava ja arvioitava päätöksen

toteutumista vuosittain

• Tarvittaessa muutettava päätöstä

11.9.2014

Järjestämispäätöksen (§ 12) sisältöä

• Valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteutus

• Integraation toteutus

• Määritellään tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden tehtävät

• ks. § 14 …kuntouttavat palvelut tuotetaan yhtenäisenä kokonaisuutena

• Kuntouttavat palvelut sisältävät toimintakyvyn palauttamista ja ylläpitoa tukevia lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluja (yksityiskohtaiset perustelut)

• Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen

• Keskeiset periaatteet ostopalveluille

• Määriteltävä laatu- ja palvelutaso ja yhtenäiset käytännöt • myös sosiaalisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen osalta

• Kielellisten oikeuksien toteuttaminen

• Lähipalvelujen varmistaminen

• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alueella

• Sote-alueen tuottamisvastuulle kuuluvat palvelut

Sosiaali- ja terveysalueen muut tehtävät (§ 13)

varmistettava, että alueelle on muodostettu

tarvittavat yhteistyörakenteet - mahdollisuus siis

myös kuntoutuksen uusille rakenteille!

sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä,

jotka edellyttävät yli alueiden rajojen tapahtuvaa

yhteistyötä

yhteistyötä tarvitaan esim.

erityisosaamista edellyttävissä konsultaatiopalveluissa,

monialaisesti vaativissa kuntoutustutkimuksissa ja

työkykyselvityksissä, erityisosaamista edellyttävien sairaus- ja

vammaryhmien hoito-, asumis- ja kuntoutuspalveluissa

Etunimi Sukunimi 49 11.9.2014

11.9.2014

Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen (1/2)

Valtion ohjauksen vahvistaminen

• STM:ltä strategiset linjaukset

• Hallituskausittain selonteko eduskunnalle

• STM:öön uusi ohjausyksikkö ja sote-neuvottelukunta - mahdollisia alajaostoja

• Kehittämisohjelma ja -rahoitus

• Neuvottelumenettely STM:n ja sote-alueen välillä – neuvottelut vuosittain

– laaditaan yhteinen asiakirja, jossa sovitaan keskeiset tavoitteet ja niiden toteutumisen seuranta

– STM hyväksyy järjestämispäätöksen

11.9.2014

Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen (1/2)

• Tulosohjaus sote-alueen ja tuottamis-vastuisen välillä

– käydään vuosittain

– järjestämispäätös pohjana

• Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet

– laissa määritellään keinot näiden varmistamiseksi

• Kehittämisrakenteet

– sote-alue vastaa kehittämisestä ja päättää yhtenäiset kehittämisrakenteet alueellaan

Työn jatko

lausuntokierros päättyy 14.10.2014

ohjausryhmä jatkaa työtään

• vaikuttavuusarvio

• perustuslakikysymykset

• rahoitukseen liittyvät asiat

• lausuntoyhteenveto

esitys eduskuntaan marraskuussa 2014

aluekierrokset käynnissä

laki voimaan v. 2015

alueet aloittavat v. 2017

11.9.2014 52 Susanna Huovinen

lausunnoissa kantoja omaan sote-

alueeseen ja KUNTOUTUKSEEN

palautetta, ideoita ja huomioitavia

riskejä

ottakaa toimeenpanon haaste

vastaan jo nyt: keskustelut käyntiin

alueilla, henkilöstö ja asukkaat

mukaan!

11.9.2014

Kuntoutuja

• toimintakyvyn ongelma ja arjen selviytyminen ?

• kuntoutukseen ohjautuminen?

• laadukkaiden kuntoutuspalvelujen kokonaisuus

Lähipalvelut , TTH, Yksityissektori, järjestöt

• kuntoutustarpeen tunnistaminen ja arviointi

• kuntoutussuunnitelma

• apuvälinepalvelut

• monialaiset kuntoutumista tukevat ryhmät

• monimuotoiset terapiat, kotikuntoutus, kuntoutusohjaus

• vaativat kuntoutumista tukevat palvelut - erikoissairaanhoito?

kuntoutuksen kokonaisuus

• työ- ja toimintakykyä tukevan monialaisen kuntoutuksen koordinaatio ja ohjaus

• yhtenäiset kriteerit kuntoutustarpeen arvioinnille, kuntoutukseen pääsylle

• monialaisen kuntoutuksen asiakasyhteistyön varmistaminen

yliopistotasoinen tutkimus ja koulutus

• vaikuttava kuntoutustieto ja perusteet kuntoutukseen ohjautumiselle ja menetelmille

HUOM: yhteistoiminta palvelutuotannossa (§ 17) palvelujen keskittämisestä voidaan sopia alueiden tai tuottamisvastuussa olevien kuntien kesken ja

päättää VN asetuksella