MOVEMENT 04 2012

Muista aina turvallisuus

Suomalaista osaamista Norjassa

Pian alkaa hiihtokausi

03

09

14

2

Movement – lehden julkaisevat Infratek Norja, Ruotsi ja Suomi.Toimittaja: Emma LindströmPäätoimittaja: Espen MathisenPaino: Sandvikens Tryckeri ABToimitus 4 2012: Emma Lindström, Espen Mathisen, Håkon Strand, Kirsi LintunenEhdotukset Movement - lehden sisältöön, emma.lindstrom@infratek.se

Viime vuonna yksi työntekijöistämme, Knut Arne Strand, joutui vakavaan helikopterionnettomuuteen Pohjois-Norjassa. Emme onnettomuuden sattuessa tienneet heti sen vakavuutta ja kut-suimme siksi kriisijohdon kokoon käsittelemään tilannetta. On-neksi Knut-Arne selvisi onnettomuudesta hyvin, ja me saimme asiakkaaltamme Statnettiltä hyvää palautetta panoksestamme.

Arvioidessamme kriisinhallintaa jälkikäteen kävi sen sijaan selväksi, että suunnitelmaamme on tarkistettava. Sen jälkeen kun konsernistamme tuli pohjoismainen, emme ole laatineet Infratekin yhteistä kriisinhallintasuunnitelmaa. Siksi totesimme, että kolmen maan ja eri liiketoimintayksiköiden toimintatapoja on yhtenäistettävä.

Uuden kriisinhallintasuunnitelman tavoitteena on laatia koko konsernille yksinkertainen suunnitelma, joka auttaa paranta-maan ilmoitusmenettelyjämme. Kriisitilanteessa on ratkaisevaa, että ilmoitus tehdään mahdollisimman pian. Siksi on tärkeää, että kaikki työntekijät tietävät, miten kriisi määritellään ja mitä menettelyjä noudatetaan kriisitilanteesta ilmoittamisessa.

Infratek on nyt saanut uuden päivitetyn kriisinhallintasuunnitelman. Sen ansiosta olemme tietojemme ja kokemustemme puolesta mahdollisimman hyvin varautuneita syntyvien kriisitilanteiden hoitamiseen milloin tahansa.

Monet Infratekin työntekijät ovat asiakkaidemme tehtävissä päivittäin valmiustilassa. Organisaatiomme on jo nyt suuntau-tunut valmiuksien ylläpitoon. Siksi onkin erityisen tärkeää, että otamme omaa “lääkettämme”, jos yrityksemme joutuu kriisiti-lanteeseen.

Ensisijassa ei ole kyse siitä, minkälainen kriisi meitä kohtaa, vaan siitä, miten me kriisin hoidamme. Tämä ratkaisee sen, heikentääkö kriisi meitä vai selviämmekö siitä entistä vahvem-pina. Toivon, että kaikki infratekiläiset ottavat tämän asiakseen ensi vuonna ja että ilmoitusmenettelyt kuuluvat myös heidän kiireiseen työpäiväänsä.

Käytän nyt tilaisuuden hyväkseni ja toivotan teille kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Bjørn Frogner // konsernijohtaja

VARAUTUNUT KRIISIINVIESTI KONSERNIJOHTAJALTA:

VARAUTUNUT KRIISIIN

tointi. Työsuojeluvaltuutetut ryhtyvät tekemään tiiviimpää yhteistyötä keskenään organisaation osien yli. Läheltä piti -tilanteiden raportoinnista ja riskianalyyseistä tehdään turval-lisuustyöskentelyn kehittämisen välineitä. Tavoitteena on, että kaikkien asentajien tulee raportoida läheltä piti -tilanteet kunkin vuosineljänneksen aikana.

Muita mahdollisia keinoja ovat workshopit, joissa kokeneet asentajat toimivat työturvallisuuden lähettiläinä. Turvatoimien perusteelliset kuvaukset julkaistaan intranetissä. Lisäksi harki-taan sisäisiä kampanjoita kestävän ja laajapohjaisen turvalli-suuskulttuurin luomiseksi yritykseen.

TURVALLISUUS OSAKSI ARKEASääntörikkomuksia on kahdenlaisia: tietoisia yrityksen sääntöjen ja määräysten rikkomuksia sekä virheiden tai väärinymmärrysten vuoksi syntyviä rikkomuksia.

– Tietoisesta sääntöjen ja määräysten rikkomuksesta seuraa varoitus ja toistuvista rikkomuksista irtisanominen, Björn Frogner toteaa.

– Virheistä ja väärinymmärryksistä syntyvät sääntörikkomuk-set kehotamme raportoimaan Gaian kehitysportaaliin fPor-taliin. Tällaisten sääntörikkomusten raportoinnista ei koidu seuraamuksia ilmoittajalle, vaan raporttien avulla kehitämme toimintatapoja, jotta samanlaisilta virheiltä ja väärinymmärryk-siltä vältytään jatkossa.

Lisäksi koko Tukholman junaliikenne pysähtyi hiljattain vaka-van virhekytkennän vuoksi.

– Meidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin tällaisten tapahtumien sarjan katkaisemiseksi. Siksi käynnistämme uuden työturval-lisuusohjelman. Tapahtumat olivat niin vakavia, että asetamme henkilöturvallisuuden jatkossa tärkeysjärjestyksessämme ensimmäiseksi, toteaa konsernijohtaja Björn Frogner.

Samalla Frogner huomauttaa, että toiminnassa on tapahdutta-va pysyviä muutoksia ja Infratekin koko henkilöstö on sitoutet-tava uusiin toimintatapoihin. – Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään ihmistä. Turvallisuuden on oltava toiminnassamme tärkeintä, Frogner sanoo.

TURVALLINEN TYÖPAIKKAInfratekissä ryhdytään toimenpiteisiin koko henkilöstön sitouttamiseksi turvallisuusajatteluun. Turvallisuusohjelman, toimintasuunnitelman ja tiiviin mittaus- ja seuranta-aikataulun luomisesta vastaavat liiketoimintayksiköiden johtajat Lars Bangen, Alf Engqvist ja Lars Erik Finne sekä People & Safety -yksikön johtaja Amund Kristiansen.

Ohjelman ja toimenpiteiden tavoitteena on tuoda esiin todellisissa työolosuhteissa esiintyviä tilanteita. Mahdollisten toimenpiteiden piiriin kuuluvat HMS-vastaavan tavoitteiden selkiyttäminen ja tapahtumien tehokkaampi jälkirapor-

TURVALLISUUS ON ETUSIJALLAViime kuussa Infratekillä koettiin kolme vakavaa suurjännitetapaturmaa, joista kaksi tapahtui Ruotsissa ja yksi Norjassa. Infratekin työntekijöitä loukkaantui kaikissa tapaturmissa, ja pahimmassa tapauksessa tilanteet oli-sivat voineet johtaa kuolemantapauksiin.

5

Yksi tämänhetkisistä Local infrastucture -hankkeista Norjassa on voimalinjan uudistaminen Romeriken alueen Sörumin kun-nassa Oslon pohjoispuolella. Toimeksiantaja on Hafslund Nett.

- Aloitimme elokuussa ja valmista pitäisi olla tammi- ja helmi-kuun vaihteessa. Rakennettavaa linjaa on yhteensä 7,5 kilo-metriä, kertoo hankkeen perusjohtaja Erik Olsen-Ruud.

Yhdessä kollegojensa Peter Hauglandin, Hågen Jellumin ja Arn-finn Bredesenin kanssa hän vetää täyttä vauhtia linjoja, joiden ansiosta Sörumin kunta saa paremman 22 kV:n sähkönjakelu-verkon. Tavallisena päivänä hankkeessa työskentelee noin kuusi infratekiläistä, mutta osa heistä jakaa aikansa tämän hankkeen ja toisen, Minnesundissa käynnissä olevan hankkeen kesken.

TÖISSÄ LINJA-MIESTEN KANSSA

Tehtyään viime aikoina paljon toimistotyötä Movementin toimitus halusi lähteä ulos kentälle selvittämään, miten konsernin varsinainen tulos syntyy. Siksi lähdimme yhtenä tavallisena marraskuisena maanantaina ulkotöihin.

- Kuljetamme erikoisajoneuvoillamme paikalle uusia pylväitä, kivimurskaa perustuksiin, voimajohtoja ja muuta materiaalia. Nyt syksyllä on liejuista, mutta onneksi öisin on alkanut pakas-tua, joten olosuhteet paranevat vähän, toteaa Olsen-Ruud.

- Kaiken kaikkiaan meillä on ollut paljon haasteita hanka-lan maaston ja märän syksyn vuoksi, mutta viihdymme silti hyvin ulkotöissä. On niin kätevää kokoontua aamuisin täällä ulkona parakilla. Moni meistä asuu lähistöllä, mikä helpottaa työpäivää.

Sörumin hankkeen valmistuttua työporukasta moni siirtyy seuraavaksi työskentelemään Askeriin.

Ruotsalainen Karlstadin kunta siirsi katuvalaistuksen ylläpidon syksyllä Infratekille. Tehtävä käsittää noin 23 000 valopistettä, jotka valaisevat mm. teitä, katuja, kevyen liikenteen väyliä ja rakennusten julkisivuja. Karlstadissa pyritään kehittämään katu-valaistusta ja kunta on palkannut tehtävään David Risfalkin. Risfalk on yhdessä meidän kanssamme alkanut selvittää, miten Karlstadin valaistukseen liittyvää työtä voitaisiin tehostaa.

Kun katuvalaistuksen tarkastuskierrosten aika syksyllä tuli, osastopäällikkö Stefan Sillén sai luovan ajatuksen: Sillén ja tuotantopäällikkö Robert Andersson päättivät kokeilla jotakin aivan uutta, nimittäin tarkastuskierrosten tekemistä Segwayllä nostolaitteen sijasta.

- Kokeiluhanke osoitti, että kaksipyöräinen kulkuneuvo oli nostolaitetta kätevämpi. Suurella ja raskaalla nostolaitteella on hankalampi päästä kapeille pyöräteille ja nurmialueet kärsivät, Stefan Sillén kertoo.

Koekaniiniksi valittiin valaistusasentaja Niklas Hultberg, joka purskahti nauruun, kun asia esiteltiin hänelle. Koeajo Segwayllä sai hänet kuitenkin muuttamaan mielensä.

- Olin ensin kaatua jalkakäytävän reunan yli ajaessani, mutta kun opin hallitsemaan tekniikan, kierros sujui nopeasti. Ainoa haittapuoli on, että sateella on hankala merkitä muistiin pala-neita lamppuja, Niklas selittää.

David Risfalk on tyytyväinen kokeeseen.

- On tärkeää, että valopisteet toimivat virheettömästi, sillä valaistus on merkittävä turvallisuustekijä. Jos Infratek voi hoitaa työnsä ja välttää raskaalla kalustolla ajamista kevyen liikenteen väylillä, siitä hyötyvät kaikki, Risfalk toteaa.

Stefan Sillén ja Robert Andersson ovat tyytyväisiä tuloksiin ja odottavat jo jatkoa talven jälkeen:

- Tässä on paljon potentiaalia. Karlstadin asukkaat ja kollegat Infratekissä voivat siis odottaa näkevänsä Niklaksen Segwayn kyydissä talven jälkeen, Robert sanoo.

KATUVALOJEN TARKASTUS-TA SEGWAYN KYYDISSÄ

Infratek on kokeillut uusia keinoja tehostaa katuvalaistuksen tarkastusta ja pienentää sen ympäristövaikutuksia.

7

Liiketoimintaidea:Rakennamme, huollamme jaturvaamme kriittisen infrastruktuurin

Visio:Olla alan johtava pohjoismainen toimittaja

Arvot:Tavoitettavuus, työtyytyväisyys,muutosvalmius

KATSAUS V. 2012 4. NELJÄNNEKSEN UUSIIN PROJEKTEIHIN

Kahden E.ON Elnätin 50/10 kV sähköaseman jälleenrakentami-nen Klavreströmissä ja Lindboholmissa Ruotsin Smoolannissa.

Statnettin Arendalin 420/300/132 kV sähköaseman suunnittelu ja rakentaminen Norjassa.

Puitesopimus Hafslund Nettin kanssa koskien linjojen kunnos-sapitoa Romerike Sörin alueella Etelä-Norjassa.

Tukholmassa Arlanda Expressin käyttöä ja kunnossapitoa koskevan sopimuksen uusiminen.

Kolme sähköturvallisuussopimusta Hafslund Nettin kanssa. Infratek tulee hoitamaan ns. DLE-palvelut Oslossa.

Kolmen 400 kV muuntajan asennustyöt Siemensille Suomessa, Fingridin asemilla.

Stattkraftin kaapelipäätteiden vaihto 300 kV öljykaapeleihin Tokken voimalaitoksella Norjassa.

Infratek kilpailuOikea vastaus viime numeron kilpailussa oli Alf Engqvist, Central Infra-structuren liiketoimintayksikön johtaja. Kilpailu tuntui olevan vaikea, koska yhtään oikeaa vastausta ei saatu. Tämän lehden sivulla 15 on uusi kilpailu, ota osaa ja voit voittaa!

KATUVALOJEN TARKASTUS-TA SEGWAYN KYYDISSÄ

LUPA RAUTATIELIIKENNÖINTIIN Kovan työn tuloksena Infratek on saanut luvan rautatieliiken-nöintiin. Lupa tarkoittaa, että saamme ajaa työajoneuvoilla raiteita pitkin, ja se on tärkeä kehitysaskel meille esimerkiksi talviraivauksia ajatellen. - Nykyisin rautatieliikennöintiin edellytetään lupaa. Arlandan lentokenttäjunan reitillä ja Hagalundissa tarvetta ei ole ollut, mutta Tukholman pohjoisosissa tarve on todellinen, kertoo Jan Eriksson, joka vastaa rautatieturvallisuudesta.

Infratekillä on tällä hetkellä kaksi erikoiskuorma-autoa, joilla voi ajaa sekä maantiellä että raiteilla ja joita käytetään ajojoh-dintöihin. Nämä ajoneuvot kulkevat raiteilla 70 kilometriä tunnissa.

Lisäksi olemme ostaneet myös huomattavasti suuremman lava-auton, jolla voi rahdata materiaaleja ja vetää jopa 110 tonnia painoa. Myös tämä lava-auto saavuttaa raiteilla 70 kilometriä tunnissa, ja sillä voi ajaa sekä maantiellä että raiteilla.

- Aiomme käyttää sitä myös lumiraivauksiin, koska siinä on asiaankuuluvat varusteet, Jan Eriksson sanoo.

8

Osa tästä luvusta kertyy automaattisesti pörssi- ja investointisi-vujen kautta, lisäksi on muutamia vähemmän merkityksellisiä osumia. Kun nämä suljetaan pois, on meidät mainittu noin 220 kertaa.

- Tämä luku on osoitus että olemme saaneet lisää positiivista näkyvyyttä vuoteen 2011 verrattuna. Olemme määrätietoisesti pyrkineet lisäämään Infratekin näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Tämä lisää uskottavuuttamme ja myös toimii mainoksena. Se on myös kustannustehokkaampaa koska saamme näin ilmaista mainosta, sanoo viestintäjohtaja Espen Mathisen.

Hänen mielestään on erityisen ilahduttavaa, että Infratek on tehnyt hyvän läpilyönnin talousmediassa sekä Norjassa että Ruotsissa.

- Saimme esimerkiksi palstatilaa Norjassa Dagens Næringsliv -lehdessä koskien sähköautojen pikalatauspistettä. Stockholm Nord rautatiesopimuksen puitteissa Alf Engqvistiä haastateltiin Dagens Industri -lehteen Ruotsissa. Nämä ovat pohjoismaissa tärkeitä kanavia, joita päättäjät käyttävät, sanoo Mathisen.

On myös positiivista, että olemme saaneet huomiota pai-kallislehdissä alueilla missä työskentelemme. Olemme vuoden aikana saaneet myös merkittävästi huomiota teollisuuden mediassa.

MYÖNTEISTÄ NÄKYVYYTTÄ MEDIASSA

Vuoden 2012 aikana Infratek on mainittu yli 400 kertaa pohjoismaisissa lehdissä tai internetissä.

- Levitteiden määrä ei ole itse tarkoitus, mutta on tärkeää että olemme näkyvissä tiedotusvälineissä, joissa tavoitamme kohderyhmämme.

Suomalaiset ovat työskennelleet kahdessa paikassa: Viklan-detissa Trondheimin ulkopuolella ja Kristiansandissa. Toimek-siantoihin on kuulunut muun muassa pääkomponenttien asen-nusta suurjännitesähköasemille. Työhön on sisältynyt myös teräsrakenteiden asentamista ja kaapelireitityksiä.

Norjan tiimissä ovat töissä työnjohtaja Tero Karivuo ja sähköasentajat Pekka Malkki, Tauno Nieminen, Olli Virtanen, Martti Piira ja Tommi Suhonen. Hannu Puhtimäki on toiminut asennusvastaavana ja käynyt paikalla kymmenkunta kertaa, muutoin hän on pystynyt hoitamaan työnsä toimistolta koto-Suomesta käsin.

Yhteistyö eri kumppanien kanssa rakennustyömailla on sujunut hyvin ja tehokkaasti.

– Norjalaiset kollegamme ja asiakkaiden edustajat ovat erittäin ammattitaitoisia, sanoo Olli Virtanen, joka on yksi sähköasenta-jista.

EROJA TURVALLISUUSAJATTELUSSA Turvallisuustaso Statnettin laitoksissa on erittäin korkea, ja sähköasemien valvonta poikkeaa Suomen olosuhteista. Joil-lakin Statnettin rakennustyömaista on porttivahteja, jotka vastaavat kulunvalvonnasta ja tarkistavat, että kaikilla on asian-mukaiset suojavarusteet ja tarvittavat luvat.

Norjassa riskianalyysit ovat yksityiskohtaisempia ja kaikkien työntekijöiden tulee allekirjoittaa asiakirja, jossa he vakuut-tavat, että heillä on tarvittavat tiedot. Myös ensiapukoulutusta koskevat vaatimukset ovat tiukemmat. Suomessa riittää, että

kurssin suorittaa joka kolmas vuosi, kun Norjassa kurssi pitää läpäistä joka vuosi.

- Työpaikkojen turvallisuuskulttuuri on erittäin korkealla tasolla, mutta toisaalta se parantaa työympäristöä ja auttaa estämään tapaturmia, sanoo Olli Virtanen.

NORJASSA VIIHDYTÄÄNTauno Nieminen kertoo, että suomalaisilla ei ollut Norjaan matkatessaan ennakkoluuloja, eivätkä he siksi ole joutuneet pettymään.

- Olemme tunteneet olomme tervetulleiksi, ja norjalaiset kolle-gamme ovat olleet avoimia yhteistyön tekemiselle. Kielimuuriin emme myöskään ole törmänneet, koska olemme käyttäneet englantia ja lisäksi ilmeitä ja eleitä, Nieminen kertoo.

Työssä viihtyminen on norjalaisille tärkeää, mistä suomalaiset-kin voisivat ottaa enemmän oppia. Suomen porukka on ehtinyt myös tutustumaan norjalaiseen kulttuuriin vapaa-ajallaan. Suomalaiset ovat ihastuneet kauniiseen luontoon, törmänneet norjalaisiin peikkoihin eri paikoissa ja ehtineet jopa kalasta-maan.

- Yhtenä kauniina päivänä, kun kokemusta on karttunut vähän lisää, aion napata lohen. Toistaiseksi tyydyn makrilleihin, Tauno Nieminen toteaa.

Ensi kesänä hän ehkä saa tilaisuutensa. Silloin Suomen tiimi nimittäin palaa Norjaan jatkamaan töitä Statnettin asemilla Svartisenissä ja Arendalissa.

SUOMALAISTA OSAAMISTA VIEDÄÄN NORJAAN

Kuusi suomalaista infratekiläistä on työskennellyt Norjassa viime vuoden elokuusta lähtien. Suomalaisten osaamiselle sähköasemien rakentamisessa ja asennuksessa on kysyntää, ja myös he ovat oppineet uutta.

MIKÄ ON SUOSIKKIKAUPUNGINOSASI?Olen kaikkiruokainen: Nautin yhtä lailla kävelylenkeistä Djurgårdenin vehreissä maisemissa kuin ikkunashoppailusta Östermalmilla. Södermalmilla viihdyn myös, erityisesti Mose-backen kulttuuritarjonnan parissa. Vanha kaupunki viehättä-vine rakennuksineen ja kapeine kujineen tarjoaa sekin paljon koettavaa.

MITÄ RETKIKOHTEITA JA NÄHTÄVYYKSIÄ SUOSITTELET?Venekiertoajelu on hauska tapa tutustua kaupunkiin. Kungs-holmenin kiertävä reitti kulkee lähellä kaupunkia ja on melko lyhyt. Saaristoretketkin ovat varsin antoisia. Lähimpänä kau-punkia sijaitsee Fjärderholmarnan saaristo. Pidemmälle retkelle halajavalle suosittelen Utötä tai Sandhamnia, joissa voi yöpyä.

Pienten lasten suosikki on Djurgårdenilla sijaitseva Junibacken, jossa voi tutustua Astrid Lindgrenin kirjojen maailmaan. Hie-man isommille lapsille ja aikuisille sopii kiehtova Vasamuseet. Vierailun arvoisia ovat myös Hagaparkenin talvipuutarha Fjärilshuset ja kuninkaanlinna. Joulun alla kannattaa katsastaa NK:n tavaratalon jouluikkunat ja pistäytyä vanhan kaupungin joulumarkkinoilla. Tukholmaa voi tutkia jalkapatikalla, joten matkakumppaniksi on syytä ottaa hyvät jalkineet. MIKÄ ON LEMPIRAVINTOLASI?Griffins Steakhouse, Texas Longhorn ja Grill ovat hyviä paik-

MATKAKOHTEENA TUKHOLMA

- Tukholma on valtavan kaunis, veden ja siltojen ym-päröimä kaupunki, kertoo rautatiehankkeiden projekti-päällikkö Lisen Åkerlund. Tässä Movement-numerossa hän paljastaa lukijoille kotikaupunkinsa parhaat paikat.

koja. Kalan ystäville suosittelen Grodanin kala- ja äyriäispataa. Tukholmassa on myös paljon kahviloita, joista saa herkullista lounasta. Södermalmilla on lukuisia hyviä intialaisravintoloita sekä suosittu aasialaistyyppinen ravintola Ljunggren. Drink-kibaareista suosikkejani ovat Scandic Grand Central -hotellin baari ja Gondolen.

MISSÄ OVAT PARHAAT SHOPPAILUPAIKAT?Riippuu budjetista, mutta ketjuliikkeet sijaitsevat Drottning-gatanin varrella aivan keskustassa. Samalla kadulla ovat myös PUB- ja Åhléns City -tavaratalot. Merkkiliikkeistä kiinnostunei-den kannattaa ottaa suunnaksi Östermalm, Sturegallerian ja Biblioteksgatan. Pidän erityisesti naistenvaateliike Mathildesta ja sisustuskauppa DIS:stä. Sturegallerianissa sijaitsevan Mon-roen valikoimissa on upeita mekkoja, ja ketjuliikkeistä paras on mielestäni Zara.

MIHIN KAUPUNGINOSAAN KANNATTAA MAJOITTUA?Varaisin huoneen keskustassa sijaitsevasta hotellista, jotta kaikki ostosmahdollisuudet ja ravintolat ovat lyhyen matkan päässä. Scandic Anglais ja Scandic Grand Central ovat erino-maisia sekä varustelultaan että sijainniltaan. Kun itse majoitun hotellissa omassa kotikaupungissani, valintani on Nybrokajenin Radisson Blu Strand Hotel, Slussenin Hilton tai Skanstullin Clarion. Tukholmassa on paljon hyviä hotelleja kaikissa hin-taluokissa.

1111

TÄRKEÄ ASEMASOPIMUS SKÅNESSA Infratek on tehnyt sopimuksen Kraftringen Nätin kanssa. Kyseessä on uusi asiakas, ja sopimus antaa meille mahdollisuu-den parempaan jalansijaan Malmön alueella. Sopimus koskee Etelä-Lundin vastaanottoasemaa, johon rakennamme uuden 130 kV:n muuntajaperustuksen. Lisäksi viimeistelemme uudis-rakennuksen, jossa valvontalaitteistot ja keskijännitekytkimet sijaitsevat.

Ulkoisen henkilöstön lisäksi hanke työllistää kaksi projektipääl-likköä ja kahdesta kolmeen Infratekin asentajaa.

MITÄ TEHDÄ KRIISITILANTEESSA? Infratek on saanut uuden kriisivalmiussuunnitelman. Lisätie-toja suunnitelmasta on intranetissä ja Gaiassa. Kehotamme työntekijöitä tutustumaan suunnitelmaan, jotta kaikki tietävät, miten kriisitilanteessa tulee toimia.

FALKENBERGIN TOIMINNAN SELVITYSLokakuussa Infratekin Falkenbergin toimipisteen henkilöstö sai varoituksen irtisanomisista. Toiminnan taustalla oleva tytäryh-tiö Veka Entreprenad oli jo pitkään kamppaillut kannattavuus-ongelmien kanssa, eikä johto nähnyt tilanteen paranevan.

Ammattiyhdistyksen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen henkilöstö ja materiaalit on asetettu selvitykseen. Osa työnteki-jöistä on jo päättänyt työsuhteensa, ja prosessi jatkuu jonkin verran vuoden 2013 puolelle. Seitsemälle henkilölle on pystytty tarjoamaan töitä Göteborgin alueidenkäyttöosastolta.

INFRATEK TOP 10:SSÄ Infratek on sijoittunut kymmenen parhaan rakennusliikkeen joukkoon Ruotsissa, ja Sveriges Byggindustrier nimesi sen listan nousijaksi. Sveriges Byggindustrier laatii joka vuosi listan Ruotsin suurimmista rakennusliikkeistä. Lista perustuu net-toliikevaihtoon ja henkilöstömäärään. Alf Engqvistin mukaan listalle pääsyyn oli kaksi syytä:

- Yksi syy oli se, että aiemmin toimintamme oli jaettu kah-teen yritykseen, Itään ja Ruotsiin, ja nyt nämä on yhdistetty. Toinen syy puolestaan on se, että olemme menestyneet hyvin toimialoillamme, olemme voittaneet merkittäviä kunnossapi-tosopimuksia sekä sähköverkoissa että rautateissä, Engqvist sanoo.

TÄYTTÄ VAUHTIA ETEENPÄIN BERGSLAGENISSAValmistaudumme reipasta vauhtia ottamaan vastuullemme Vattenfallin alue- ja jakeluverkon käytön, kunnossapidon ja huoltovalmiuden. Osastopäällikkö Åke Angsebo on aloittanut uuden organisaation muodostamisen ja laskeskelee, että uusi sopimus työllistää noin 20 henkeä vuodessa.

- Siirtoverkot-liiketoimintayksikössä on henkilöstöä suurjän-nitepuolta varten, mutta Paikallisverkkoihin pitää rekrytoida uusia ihmisiä. Uudet työntekijät sijoitetaan osastolle, joka hoitaa samantyyppistä sopimusta E.ONin kanssa Örebrossa, sanoo Angsebo.

Uusi huoltosopimus tulee voimaan 1.5.2013, jolloin Vattenfall Servicen tehtävät siirtyvät Infratekille Bergslagenin, Mälar-bygdenin ja Avestan verkkoalueilla.

HYVÄ LAATU JOHTI SOPIMUKSEEN Henkilöstön tiukka keskittyminen laatuun oli avainasemassa, kun Infratek voitti kaksivuotisen puitesopimuksen Hafslund Nettin kanssa. Sopimus kattaa liitäntäjohtojen käytössäpidon ja huollon Etelä-Romeriken alueella.

- Yksi syy sopimuksen saamiseen oli se, että olimme ainoa kuudesta kilpailijasta, joka sai kymmenen pistettä toimeksian-tojen ymmärtämisestä ja laadusta, sanoo Stig-Harald Markovic, hankkeen H1/P1 osastojohtaja.

Työt alkavat joulukuussa.

- Henkilöstö sai asiakkaalta runsaasti ylistystä yhteistyövalmiu-desta ja laadusta, mikä oli tärkeää, koska saimme nyt tämän sopimuksen uudelta alueelta, sanoo Markovic.

Uusi toimisto VesteråsissaEnsi vuonna maaliskuun 1. päivänä avaa Infratek Vesteråsissa uuden toimiston. Eric Gustafsson, aloittaa meillä 1. tammikuuta päällikkönä, lisäksi ollaan paraikaa rekrytoimassa 5-8 työntekijää rautatieasemien rakentamiseen.

13

Statoil halusi vaihtaa ja päivittää turvajärjestelmät useissa tilois-saan ja siinä olikin projektiosastolle ja projektipäälliköille Håkon Nystuenille ja Christoffer Wiig Raakille haastetta kerrakseen.

Projektin tulostavoitteiden saavuttamiseksi heidän oli alettava ajatella asioita uudella tavalla. Yksi ratkaisu oli valmiiden mo-duulien valmistaminen etukäteen liukuhihnaperiaatteella.

- Esivalmistus oli yksi asioista, joiden avulla pyrimme saavut-tamaan meille asetetut tavoitteet, sanoo projektipäällikkö Christoffer Wiig Raak.

Vakiokomponenttien kasaamistyön tehostamiseksi luotiin tuotantolinja Osloon. Näin saatiin nopeasti ja tehokkaasti esivalmistettuja valmiita moduuleja, jotka kuljetettiin asiakkaan tiloihin ruuvattavaksi paikalleen. Menetelmä osoittautui erit-täin tehokkaaksi, koska näin kului vähemmän aikaa asiakkaan tiloissa, kun komponentteja ei enää tarvinnut koota siellä. - Asennus asiakkaan tiloissa vie kokemuksemme mukaan usein turhan paljon aikaa silloin, kun osat on koottava siellä yhteen. Lisäksi puuttuvien komponenttien hankkimiseen kuluu usein aikaa. Tämän riskin minimoimme esivalmistamalla kaiken mahdollisen ennen varsinaisen asennuksen aloittamista, kertoo Håkon Nystuen.

ERINOMAISIA TULOKSIA UUDELLA TOIMINTATAVALLA Projekteille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on usein pakko ajatella uudella tavalla. Joskus voi kuitenkin olla hyvä huomata, että ratkaisu on suoraan silmien edessä.

Projektiryhmä myös ohjelmoi järjestelmät Oslosta käsin. Tekninen henkilöstö loi yhteydet asiakkaan järjestelmiin Oslon tukikeskuksesta ja suoritti ohjelmoinnin sieltä käsin. Näin sen ei tarvinnut matkustaa asiakkaan tiloihin työtä tekemään. Projektijohtaja Lars-Henrik Gundersen korostaa, että nämä uudet toimintatavat ovat osaltaan tehneet projektista onnis-tuneen. Projektin lopputulos osoittaa, että asiakas oli hyvin tyytyväinen toteutukseen ja taloudelliset tulokset olivat arvioi-tua paremmat. Lisäksi hän toteaa, että projektin onnistumisen kannalta tärkeää on ollut projektijohdon perusta, kuten toimiva vuorovaikutus asiakkaiden kanssa, keskittyminen HMS:ään sekä tavaravirran ja kolmansien osapuolien tiivis seuranta.

– Haluan myös kiittää koko projektiryhmää, myös suorittavaa porrasta, joka on tehnyt loistavaa työtä, sanoo Lars-Henrik lopuksi.

TIETOJA PROJEKTISTA• Kulunvalvonnan päivitys/uudelleenasennus noin 700 oveen ja noin 350 hälytyspisteeseen.• Kuusi toimitilaa etelän Porsgrunnista pohjoisen Hammerfestiin• Kaikissa tiloissa oli projektin aikana toimintaa• Sekä toimistorakennuksen että tuotantotilojen turvajärjestelyt

14

Alf voitti veljensä Frankin kanssa pariairokaksikon olympiakul-lan Montrealissa vuonna 1976. Infratekissä hänet tunnetaan ko-vasta hiihtokunnostaan: Infraktekissä järjestettiin viime vuonna hiihtokilpailu, sillä toimimme Oslon MM-hiihtojen kumppanina. Alf voitti kilpailun hiihtämällä kuukauden aikana peräti 800 kilometriä! Alfin menestysvinkit:

HARJOITTELU: Harjoittelu ennen kautta ja hiihdossa tarvit-tavien lihasryhmien treenaaminen kannattavat. Rullahiihdä ennen lumen tuloa. Rullahiihdon lisäksi aerobista kuntoa on hyvä kohottaa vaikkapa ylämäkijuoksulla. Minun perustreeniini kuuluu myös soutu soutulaitteella.

EDISTYMINEN: Jotta edistystä tapahtuisi, on tärkeää harjoitella monipuolisesti ja pitää riittävästi lepopäiviä. Keskity yhtenä päivänä viikossa tasatyöntöihin ja kahtena päivänä viikossa mäkitreeniin enintään 4–7 minuutin jaksoissa. Sykkeen tulee olla noin 15 lyöntiä alle enimmäissykkeen. Täydennä harjoit-telua pitkillä ja rauhallisilla hiihtolenkeillä, joiden aikana pystyt puhumaan. Älä treenaa itseäsi aivan uuvuksiin, jotta jaksat viet-tää aikaa puolison tai perheen kanssa.

VOITELU: Voitelussa yksinkertaisuus on valttia. Älä käytä liian montaa voidetta, vaan valitse 3–4 suosikkia ja pitäydy niissä. Perusvoiteista sininen ja vihreä, esimerkiksi Swix Blue Extra ja Swix Green, ajavat asian. Suoja- ja pluskelille valinnanvaraa on runsaasti. Minun suosikkini ovat Rode Zero ja Rode Extra. Voite-lupituutta on myös tärkeää vaihdella kelin mukaan.

VARUSTEET JA VAATETUS: Minä hiihdän pitopohjasuksilla, kos-ka ne ovat helpoin ratkaisu. Muussa tapauksessa tarvitset kaksi

paria suksia: löysähköt kuivalle kelille ja jäykemmät plussake-lille. Mitä vaatteisiin tulee, en erityisemmin pidä lycra-asuista, mutta käytän niitä silti. Tärkeintä on, että asu on miellyttävä eikä liian tiukka.

ALOITTELIJALLE: Jos et ole koskaan hiihtänyt, hiihtokurssi ei ole hullumpi idea. Alkuun kannattaa kokeilla liikkumista ja hakea tasapainoa ilman sauvoja. Muuten tärkeää on katsoa eteenpäin ja hiihtää menosuuntaan.

ALFIN ARVIOT HUIPPUHIIHTÄJISTÄAlfilla on omat näkemyksensä tämän päivän huippuhiihtäjistä ja heidän mahdollisuuksistaan tulevalla kaudella.

- Norjan hiihtoliitto on kaivannut juuri Northugin kaltaista kaveria. Aikaisemmin en pitänyt häntä kovinkaan kovana, mutta lopetettuaan kiukuttelunsa hänestä on tullut rikkaus Norjan hiihtourheilulle. Minun henkilökohtainen suosikkini on kuitenkin sveitsiläishiihtäjä Dario Cologna. Northug saa varoa myös ruotsalaista Johan Olssonia. Toivon, että Suomesta nousisi joku lahjakas hiihtäjä kärkikahinoihin, sillä huippuhiih-dossa tarvitaan suomalaisia.

- Naisten puolella veikkaan, että valta vaihtuu tänä vuonna Marit Bjørgeniltä Therese Johaugille. Johaug on saanut uutta virtaa, ja uskon, että hän on valmis ottamaan voittopaikan.

Voimakkain kilpailijoista on puolalainen Justyna Kowalczyk.

En usko, että ruotsalaisista tai suomalaisista on vastusta näille kolmelle tällä kaudella.

TALVEN HIIHTOKAUSI LÄHESTYY

Hiihto on rakas harrastus monelle suomalaiselle, ruotsalaiselle ja norja-laiselle infratekiläiselle. Infratekin oma olympiavoittaja Alf Hansen antaa vinkkejä onnistuneeseen hiihtokauteen sekä arvioi huippuhiihtäjien mah-dollisuuksia tulevalla kaudella.

OTA OSAA KILPAILUUNMikä olisikaan parempi keino viettää joulun aikaa kuin ottaa hieman glögiä, syödä karkkia ja ratkaista Infratek-ristisanateh-tävää. Ratkaise tehtävä ja saat selville hakemamme viestin.

Lähetä ratkaisu sähköpostilla info@infratek.se ja olet mukanaurheiluliikkeen lahjakorttiarvonnassa. Kirjoita viestisi aiheeksi”Crossword”. Lähetä vastauksesi 31. tammikuuta mennessä.

PALAUTUSOSOITEInfratek Sverige ABBox 42002126 12 Stockholm

---

NorgeBreivollveien 31Pb 63 Alnabru0668 OsloNorge

www.infratek.no

---

SverigeVästberga Allé 36BBox 42002126 12 StockholmSverige

www.infratek.se

---

FinlandMuuntotie 5PL 26101531 VantaaFinland

www.infratek.fi